RVL. RVL:n elotryskööt Alahärmässä sivu12. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RVL. RVL:n elotryskööt Alahärmässä sivu12. rautatievirkamiesliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti RVL:n elotryskööt Alahärmässä sivu12 Ohjeita osa-aikaistetuille sivu 23 Sananlaskuviisautta neuvottelijoille sivu 26

2 Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä (09) Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) Toimisto avoinna arkisin klo Puh. (09) Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 5 ilmestyy Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy ISSN Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kärppänä paikalla Kärppä on vikkeläliikkeinen yöaktiivi, joka katoaa välillä kasvillisuuteen tai maakoloon. Nähdäkseen paremmin se pysähtyy ja nousee takajaloilleen. Se tutkii jokaisen eteensä osuvan kolon ja painauman sekä niiden ympäristön. Jostain syystä kärppä tuli mieleen yritysmaailman viimeaikaisista tapahtumista. Saalistaessaan kärppä liikkuu aaltomaisesti siksakhyppyjä tehden ja eteenpäin loikkimalla. Wikipedian mukaan kärpän saalistustapoihin kuuluu lumoaminen. Se hyppii ja pyörii niin paljon saaliinsa ympärillä, että saalis unohtaa väistää sitä. Tähän kohtaan lienee parasta lopettaa vertailu eläinmaailmaan; ihmisten maailmassa asiat eivät etene pelkkien luonnonlakien mukaan. Saattoihan Nokian puhelimien myynti olla väistöliike, jolla halutaan keskittyä verkkobisneksen kehittämiseen. Uskokoon ken tahtoo mitä tahtoo. Joka tapauksessa Microsoft oli kärppänä paikalla. Myös ay-liikkeen toimijoiden on oltava täysin hereillä. On tutkittava jokainen mahdollisuus, kolo ja painauma viedä jäsenten asiaa eteenpäin, jotta työmarkkinoilla tarvitaan juuri heidän osaamistaan. On ymmärrettävä yritysmaailman siksakkausta ja osattava ennakoida edes vähän, mitä tuleman pitää. Työehtosopimusneuvotteluissakin on löydettävä tähän aikaan sopivia ratkaisuja. RVL:n hallitus on koolla samana päivänä, kun tämä lehti ilmestyy. Aiheena on keskusjärjestöjen neuvottelema työllisyys- ja kasvusopimus. RVL:n nykyinen työehtosopimuskausi päättyy ensi vuoden huhtikuun lopussa, ja nyt liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on Lisää tuloratkaisusta sivulla 4. Suomen ja yritysten kilpailukyky on esillä päivittäin eri yhteyksissä. Myös VR perustelee toimiaan kilpailukykyisyydellä ja toiminnan tehostamisella. Nyt ovat käynnissä esimerkiksi yt-neuvottelut Riihimäen Asiakaspalvelukeskuksessa. Osa puhelinpalveluista aiotaan siirtää VR:n ulkopuolelle. Meidän on maailmanluokan yrityskauppojen keskelläkin muistettava, että jokaisen yt-menettelyn kohteeksi joutuvan elämä on hänelle ainutlaatuinen. VR-konsernissa käydään syksyn mittaan koko henkilöstön kanssa laajoja keskustelukierroksia. Niissä pyritään löytämään erilaisia tapoja tehostaa työtä ja uudistaa konsernin toimintaa. Keskustelukierrokset käynnistävät konsernin toukokuussa julkistamat säästötavoitteet. Henkilökustannuksissa tavoitellaan 40 miljoonan euron säästöjä. Jos henkilöstön mukaanotto uudistustyöhön on kerrottu heille, kuten VR:n tiedotteessa, lienee keskustelukierroksilla odotettavissa myös hiljaisuutta. Joku voi jopa ajatella niin, että tässä kutsutaan henkilöstö mukaan saneeraamaan itsensä. Mutta työnantaja varmaan kertoo, että näin ei ole. Sinänsä henkilöstön eli työn tekijöiden mukaan otto työn kehittämiseen on suositeltavaa. Monet johdon toteuttamat muutokset näyttäytyvät usein äkkinäisiltä isoilta rysäyksiltä ainakin silloin, kun ei ole voinut itse osallistua. Jonatan Martenssonin sanoin: - Onnistuminen ei koskaan ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt. Soile Olmari päätoimittaja

3 Tässä numerossa 4 / 2013 Työehtosopimusten turvattava kilpailukyky tulevaisuudessakin Tuomas Aarto työnantajaliitto PALTAsta peråänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta: - Osapuolten pitää pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan kehittäminen edellyttää. Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas RVL:n elotryskööt Alahärmässä Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun lähes 150 RVL:läistä seuralaisineen vietti Etelä-Pohjanmaalla kesäpäivään Menoa ja meininkiä riitti niin lakanalentiksessä kuin Tanssii rautatieläisen kanssa -kisassa. Reissulasset edunvalvonnan edelläkävijöinä Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Nimi muuttui Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki erilaisia rautatievirkamiehiä edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen jäseneksi. Muut jutut 10 Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta. 18 Liiton ja osaston juhla Pääkonttorin osaston viimeinen tapahtuma oli kesäkuuussa Keuruulla ja Haapamäellä. 24 Ammatinvaihtaja halusi kotiseudulle Liikenneohjaaja Teijo Koivulahti pitää työstään todella paljon. Hyvä ajatus Kysyminen on kaikkein tehokkain neuvotteluprosessia eteenpäin vievä menetelmä. Eero Heimolinna sivulla 26 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 28 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

4 Puheenjohtajan palsta Tulopoliittinen ratkaisu syntyi ja hyvä niin. Seppo Juselius puheenjohtaja Tuloratkaisu Kun kesäkuussa kirjoitin palstalleni työmarkkinatilanteesta, oli arvioni vahvasti liittokohtaisten neuvottelujen kannalla. Tulopoliittinen ratkaisu syntyi kuitenkin ja hyvä niin. Sopimusta voi myös kutsua työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Kaikilla tuntuu olevan sama käsitys Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta ja maltillisen tuloratkaisun tärkeydestä. Liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on , jolloin maan hallitus arvioi sopimuksen kattavuutta. Kattavuuden pitäisi olla noin 90 %, jotta hallituksen toimenpiteet tulisivat voimaan. Sopimus koostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso kestäisi RVL:llä 22 kuukautta ja sisältää kaksi sopimuskorotusta. Ensimmäinen korotus olisi 20 ja ajoittuisi nykyisen sopimuksen päättymiseen eli jälkeen. Toinen korotus olisi 0,4 % ja toteutettaisiin 12kk kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Toisen jakson pituus olisi 12 kuukautta ja palkankorotus muodostuisi 2015 kesäkuussa työmarkkinakeskusjärjestöjen tarkastelun perusteella. Tällöin on mahdollista myös irtisanoa sopimus. Maan hallitus tukee sopimusta omilla toimillaan, joihin kuuluu muun muassa tuloveroasteikon inflaatiotarkistus ja väylämaksujen puolitus sekä rataveron poisto vuosiksi Ostovoima ei kasva inflaation ja pienten palkankorotusten takia, mutta sopimus on työllisyyttä tukeva. Kaikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvotteluiden käynnistämisen. RVL:n hallitus kokoontuu 9.9. asian tiimoilta. RVL:n valtuusto kutsutaan koolle sitten, kun on mahdollisesti päästy neuvottelutulokseen työnantajayhdistyksen kanssa liittymisestä työmarkkinaratkaisuun. Työnantajapuolelle on annettu selvä signaali siitä, että työllisyys- ja kasvusopimus ei synny, jos neuvottelupöytään tuodaan selkeitä heikennysesityksiä työehtosopimuksiin. Kuljetusliittojen yhteistyö 1 Työnantajapuolen yhä koventuvien toimenpiteiden johdosta SAK:n kuljetusliitot tiivistävät yhteistyötään uusimalla yhteistyösopimuksensa. Tämä Kaveria ei jätetä -sopimus sisältää lupauksen siitä, että liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa esimerkiksi pyritään heikentämään nykyisiä työehtoja tai jos ei päästä solmimaan työehtosopimusta. Tämän sopimuksen ovat allekirjoittaneet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Ilmailualan Unioni (IAU), Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU), Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys (SLSY), Suomen Merimies- Unioni (SMU), Veturimiesten liitto (VML), sekä Rautatievirkamiesliitto (RVL). Sopimus velvoittaa meitä liittona mahdollisen konfliktin sattuessa tukemaan kaveria kaikin käytettävissä olevin keinoin. Kuljetusliittojen yhteistyö 2 RVL on sopinut käytännön ja tiiviimmän yhteistyön aloittamisen AKT:n, VML:n, SLSY:n ja JHL Raideammattilaisten (entinen RL) kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistämme voimamme varsinkin yhteiskuntavaikuttamisessa. Haemme myös yhteistyötä käytännön arjen toimista. Selvitämme mahdollisuutta muuttaa liiton toimisto Hakaniemeen kuljetusliittojen yhteyteen, jolloin se mahdollistaisi muun muassa erilaisten toimintojen yhteiskäyttöä ja sitä kautta myös kustannussäästöjä. Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, joten asiaan palataan. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

5 Lehdistötiedote Kuljetusliitot uudistavat Kaveria ei jätetä -sopimuksen Vieressä olevat SAK:n kuljetusaloja edustavat ammattiliitot ovat työllisyys- ja kasvusopimusta silmälläpitäen uudistaneet keskinäisen yhteistyösopimuksensa. Liitot tulevat toimimaan siten, että ne takaavat toisilleen aidon mahdollisuuden työehtosopimusten solmimiseen työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen mukaan liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa nykyisiä työehtoja pyritään työnantajan toimesta heikentämään. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry puheenjohtaja Marko Piirainen Ilmailualan Unioni IAU ry puheenjohtaja Juhani Haapasaari Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry puheenjohtaja Esa Vilkuna Rautatievirkamiesliitto ry puheenjohtaja Seppo Juselius Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry puheenjohtaja Thelma Åkers Suomen Merimies-Unioni SMU ry puheenjohtaja Simo Zitting Veturimiesten liitto ry puheenjohtaja Risto Elonen Työllisyys- ja kasvusopimuksen sisältöä Lähde SAK Työeläkeuudistus Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa ( ) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi. Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. Työttömyyspäiväraha Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

6 Tuomas Aarto Työehtosopimusten on turvattava kilpailukyky myös tulevaisuudessa Teksti ja kuvat Soile Olmari Tuomas Aarto peräänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta: - Osapuolten pitää pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan kehittäminen edellyttää. Hänen mielestään on pyrittävä luomaan mekanismeja, jotka mahdollistavat nopeamman reagoinnin muutoksiin, joita ei ole osattu työehtosopimuksen tekohetkellä ottaa huomioon. - Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas. Liiketoiminta ja työehtosopimusmaailma ovat eriytyneet liikaa toisistaan. Aarto vastaa työmarkkina- ja työehtosopimuskysymyksiin työnantajien linnakkeessa Helsingin Etelärannassa. Hän työskentelee varatoimitusjohtajana ja työmarkkina-asioista vastaavana johtajana Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ssä. PALTA on RVL:n neuvottelukumppani työehtosopimusta solmittaessa. - Paikalliselle sopimiselle olisi avattava lisää mahdollisuuksia ja liittojen olisi tuettava paikallisia osapuolia niiden omassa sopimustoiminnassa. Ainoa mittari paikallisen sopimisen toimivuudesta käytännössä on, onko sopimisella syntynyt kohtuullisessa ajassa aidosti yritystoimintaa tukevia sopimuksia molempien osapuolten näkökulmasta. Välttämättömistä muutoksista kyettävä sopimaan VR:n toteuttaman muutosohjelman ja edelleen jatkuvien kehittämistoimien yhtenä isona perusteena on kilpailuun varautuminen. Vaikka Aarto ei suoraan viittaa VR:ään, hän toteaa että toiminta isojen toiminnallisten haasteiden, kuten kilpailuun varautumisen, mukanaan tuomassa uudessa maailmassa mahdollistuu, kun työehtosopimusmaailman sopimuksia kehitetään. - Yrityksen toiminta terveellä pohjalla on myös henkilöstön etu. Silloin yritys pystyy työllistämään vakaasti, hyvin ja turvallisesti sen henkilömäärän, jota yrityksen pyörittäminen vaatii. - Mutta jos yrityksen toiminta vaarantuu sen takia, että tuottavuus heikentyy eivätkä palvelut ole kilpailukykyisiä, vaarantuu myös henkilöstön hyvinvointi. Aarton havaintojen mukaan keskustelu menee helposti edunvalvontapolitiikaksi, kun liittojen pitäisi pystyä vastuullisuuden nimissä sopimaan tulevaisuuden toiminnan edellyttämistä välttämättömistä muutoksista: - Saavutetuista eduista kiinni pitäminen ei ole silloin perusteltua. Neuvottelijoiden ymmärrettävä taloutta ja bisnestä Aarto toteaa, että viime vuosina neuvottelutoiminnan valmiudet ja sille asetettavat edellytykset ovat kasvaneet ja muuttuneet täysin: - Ennen neuvottelija saattoi helposti siirtyä edunvalvontapuolelle suoraan linjasta ja pärjätä hyvin. Tänä päivänä pitää ymmärtää taloutta ja bisnestäkin jonkin verran ja pystyä tekemään neuvotteluihin vaikuttavia johtopäätöksiä. Hänen mielestään hyvien ratkaisujen tekeminen edellyttää yrityksen taloustilanteen ja liiketoimintaympäristön ymmärtämistä: - Monta kertaa neuvottelut tyssäävät siihen, että osapuolet puhuvat eri kieltä. Yhteisten neuvotteluvalmiuksien kehittäminen on tarpeen vaikkapa koulutuksen avulla. - Kilpailukyvyn parantaminen ja tuottavuuden nostaminen on kaksi keskeistä teemaa meidän työehtosopimuksille. Lisäksi tulevina vuosina tehtävien palkkaratkaisujen tulee olla äärimaltillisia. Aarto korostaa vielä työehtosopimusten sisältöjen kehittämistä: - Haasteellisissa toimintaympäristöissä työehtosopimusten tulee soveltua uuteen maailmaan ja on purettava monissa sopimuksissa olevia tuottavuuden kasvun esteitä. Tällaisia voivat olla muun muassa työaika-asiat ja työn sijoittelu. - Jos bisnes edellyttää järjestelyjä, työehtosopimus ei saa estää työn tekemistä järkevällä tavalla. Solmittavien työehtosopimusten on turvattava tuottavuus ja kasvu myös tulevaisuudessa. Aarton mukaan tämä näkyy eri aloilla eri tavoin: - Tämä on kuitenkin liima, joka yhdistää kaikkia aloja tavalla tai toisella. Työehtosopimuksen sisältö on tärkeää PALTAssa on Aarton mielestä erittäin hyvää työehtosopimusosaamista. Rautatieliikenteen sopimusalaa hoitaa kaksi asiantuntijaa 6 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

7 Tuomas Aarto on sitä mieltä, että Suomi nousee työtä tekemällä: - Se on ykköstavoite. On pystyttävä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat nousua. Tulevien työmarkkinaratkaisujen pitää olla ilman muuta sisällöltään sellaisia, jotka tukevat yritysten selviytymistä. ja asioita hoidetaan yhdessä VR:n kanssa. Työehtosopimusta kehitetään tällä hetkellä yhdessä RVL:n kanssa työryhmässä. - Työehtosopimuksen sovellettavuus on yksi hyvä tessin kriteeri. Semmoisenkin ihmisen, joka ei ole ollut mukana näissä hommissa pitäisi ymmärtää sen sisältöä. Panostamme sopimuksen käytettävyyteen, joka helpottaa soveltamista ja ehkäisee turhia riitoja. - VR on PALTAn keskeinen jäsenyritys. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on vahvasti mukana PALTAn toiminnassa. Hän on toinen hallituksemme varapuheenjohtajista ja työmarkkinavaliokunnan puheenjohtaja. Asiantuntijamme Janne Laitinen työskenteli vajaan vuoden VR:llä puolipäiväisesti. Myös elokuussa asiantuntijana aloittanut Bettina Oldorff tutustuu VR:n toimintaan muutaman kuukauden ajan. - Meidän hallitus pitää työehtosopimusten sisältöä niiden muotoa tärkeämpänä. Ensisijaisen tärkeätä on toteuttaa tavoitteitamme, joita on muun muassa työrauhajärjestelmän kehittäminen eli esimerkiksi laittomien lakkojen kitkeminen. Aartolla ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, jos keskusjärjestöjen taholta saadaan liittojen tavoitteita tukevat työehtosopimisen puitteet: - Me olemme valmistautuneet liittokierrokseen kaikilla sopimusaloillamme. Muoto ei kuitenkaan ratkaise; tulemme harkitsemaan sopimusala alalta, onko niillä valmiuksia lähteä mukaan keskitettyyn ratkaisuun. Aarto kertoo, että PAL- TAssa käytiin läpi tavoitemielessä viime kesänä jäsenyritysten tilanteet ja kartoitettiin, miten yrityksissä nähdään työmarkkinatilanne: - Yleiskuva oli sellainen, että taloustilanne ilman muuta vaikuttaa seuraavaan työmarkkinakierrokseen. - Viime aikaiset tiedot bruttokansantuotteen alamäen pysähtymisestä ja jopa hienoisesta noususta ovat tuskin silmin havaittavia, kun asiaa katsotaan pidemmällä aikavälillä. Tilanne on odottava ja on mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. - Yritysten ja myös palveluyritysten toipuminen yleismaailmallisesta taloustaantumasta kestää pitkään. En näe toisin sanoen nyt mitään helpotusta tässä tilanteessa, toipuminen kestää pitkään. Mitään ihmeparannusta ei tapahdu. Parhaimmassakin tapauksessa on hitaan kasvun aika. Tuomas Aarto on oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari. on työskennellyt Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työmarkkinajohtajana toukokuusta 2012 lähtien ja tämän vuoden alusta alkaen varatoimitusjohtajana. on työskennellyt aiemmin asianajotoimistossa, työmarkkinalakimiehenä ja työmarkkinajohtajana sekä huhtikuun loppuun monikansallisen Empower -konsernin hallintojohtajana. asuu Järvenpäässä vaimonsa, tyttärensä ja kahden poikansa kanssa. on kiinnostunut hyvin paljon rautatieasioista; hänen isoisänsä työskenteli asetinlaitemiehenä Helsingissä ja myös isoisoisä oli rautatieläinen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (www.palta.fi) perustamisajankohta on toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 henkilöä. jäsenyrityksiä on 1 700, joille PALTA solmii 146 työehtosopimusta. Noin 80 % tarjoaa asiantuntijapalveluita ja noin 10 % toimii logistiikkasektorilla. Työntekijöitä jäsenyrityksissä Suomessa on yhteensä noin suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. toimitusjohtaja on Riitta Varpe ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

8 Työehtosopimuksen teosta Vastaajina PALTAn varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto ja RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius Mikä on työehtosopimuksen merkitys tänä päivänä? TA: Työehtosopimuksilla on historiallisesti ollut keskeinen merkitys perustyöehtojen määräytymisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin on vielä tänäkin päivänä. Jatkuva toimintaympäristön muutos on kuitenkin osoittanut, että sopimuksissa on paljon kehitettävää. Käytännön työelämän monimuotoisuuden vuoksi sopimustoiminnan painopiste tullee tulevaisuudessa siirtymään enemmän yritystasolle siten, että itse työehtosopimukset ovat enemmän raami-tyyppisiä. Suomi on kuitenkin sopimusyhteiskunta, jonka osana työehtosopimukset ovat muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. SJ: - Työehtosopimus on yksittäisen työntekijän turvana ja mahdollistaa tasapuolisen kohtelun kaikille. Yleissitovien työehtosopimusten noudattaminen mahdollistaa osaltaan myös reilun kilpailutilanteen yrityksille. Miten PALTAssa/RVL:ssä valmistaudutaan työehtosopimusneuvotteluihin? TA: - Valmistaudumme huolellisesti ja tavoitteet asetetaan yhdessä jäsenyritysten kanssa. Useimmiten meillä on varsinaisten neuvottelujen vetovastuu ja neuvottelukuntaan kuuluvat ne henkilöt, joilla on toimialalta paras mahdollinen käytännön tuntemus. SJ: - RVL:n osastot keräävät jäsenistöltä ehdotuksia neuvottelutavoitteiksi, joista hallitus määrittelee niin sanotut kärkitavoitteet. Lisäksi seuraamme tarkasti muiden alojen neuvottelutilanteita sekä SAK:n asettamia tavoitteita. Neuvottelijoina toimivat liiton puheenjohtaja sekä VR-Yhtymän ja Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuu myös muita asiantuntijoita. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

9 ja vähän eläkeiästä Minkälaiset ovat hyvät työehtosopimusneuvottelut? TA: - Hyvät neuvottelut perustuvat hyvään neuvottelukulttuuriin, neuvottelijoiden osaamiseen ja hyvään yhteistyöhön. Hyvässä prosessissa pyritään muodostamaan yhteinen näkökanta vallitsevasta tilanteesta ja pyritään löytämään ratkaisu ongelmiin, jotka osapuolet tuovat pöytään. Neuvottelun pitää olla niin suoraviivainen ja etukäteen mietitty, ettei siihen tulla valmistautumatta ja se pyritään viemään läpi kohtuullisessa ajassa. SJ: - Molemmilla osapuolilla on oltava selkeät esitykset ja tahto neuvotella kiihkottomasti asioista ratkaisuun saakka neuvotteluja pitkittämättä. Asiat saattavat riidellä, eivät neuvottelijat. Mitä odotat RVL:ltä/Paltalta/VR:ltä neuvottelukumppanina? TA: - Olen paljon miettinyt neuvotteluprosessia ja sen johtamista. Vanhakantainen ajanpeluu ja taktikointi eivät välttämättä edistä asian ratkaisua. Hyvässä neuvottelussa ollaan rehellisiä, avoimia, rakentavia ja kunnioitetaan myötäpuolia neuvotteluissa; meillä on yhteinen intressi. SJ: - Olen kokenut, että meillä on ollut hyvät ja asialliset neuvottelusuhteet työnantajajärjestön ja VR:n kanssa. Uskon näin olevan myös tulevalla työehtosopimuskierroksella. Arvostan myös ehdotonta rehellisyyttä neuvotteluissa. Mikä olisi hyvä tapa edistää esimiesten ja luottamusmiesten työehtosopimustietämystä? TA: - Koulutus puolin ja toisin on tärkeätä; uusiin sopimusmääräyksiin perehtymisessä ja paikallisessa sopimisessa tarvitaan osaamista. SJ: - Yhdessä laadittu koulutusaineisto ja riittävät esimiesten ja luottamusmiesten yhteiset koulutustilaisuudet. Mitä mieltä olet eläkeiän nostamisesta? TA: - Jotta Suomi pääsee takaisin kasvun tielle, on työllisyys kaiken avain. Työn määrää pitää lisätä. Tähän on monta tapaa, joista eläkeiän nosto on yksi tärkeimpiä. Odotan ja toivon, että siihen tartutaan pikaisesti. Sen lisäksi yrityksissäkin olisi hyvä miettiä uusia tapoja, joilla voidaan edistää myös ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työelämässä. SJ: - Eläkeiän nostaminen nykyisessä tilanteessa, jossa yli 50-vuotiaat ovat erittäin vaikeasti työllistettäviä, on mahdoton ajatus. Eläkeikää on kuitenkin nostettava tulevaisuudessa ja siitä on voitava myös keskustella. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

10 Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Teksti UP/Birgitta Suorsa Nykyinen joustava vuoden eläkeikä on siirtänyt keskimääräistä vanhuuseläkkeelle lähtöä 63,5 vuoteen. Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 51,9-vuotiaana, joten kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta: - Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta, kertoo Eläketurvakeskuksen ETK:n johtaja Mikko Kautto. Jotta huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde eläkeläisiin ja alle 15-vuotiaisiin pysyisi kestävänä, eläköitymisiän pitäisi nousta tuostakin. ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama työryhmä pohtii syksyn mittaan, tulisiko varsinaista eläkeikää korottaa vai löytyykö pulman ratkaisemiseksi muita keinoja. Mikko Kauton mukaan kehitys on ollut hyvä, sillä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta palkansaajat halusivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden tietämissä. Eläkeikä oli tuolloin 65 vuotta. Tavoitteessa vaikea pysyä Ruotsissa esitetään eläkeiän korottamista. Ensin eläkkeelle voisi jäädä 62-vuotiaana nykyisen 61 vuoden sijaan. Sitten eläkeikää korotettaisiin portaittain siten, että vuonna 2019 täyden eläkkeen saisi 66-vuotiaana. Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä olisi 62,4 vuotta vuonna Tavoitetta on lähestytty, ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on pudonnut. Tähän ovat vaikuttaneet koulutustason nousu, työturvallisuuden parantuminen ja raskaiden töiden vähentyminen. Kautto huomauttaa, että asenteetkin työssä jatkamiseen ovat muuttuneet. - Suuret työnantajat ovat selvästi mieltäneet, että kyse on koko yhteiskunnasta. Suurin osa työpaikoista on kuitenkin pienissä yrityksissä, ja niissä ajatellaan ensisijaisesti yrityksen menestymistä. Työtehtävien muuttamiseen ei ehkä ole niin paljon edellytyksiä. Muutosvauhti on hidas: - Eläkkeelle lähdön pitäisi tapahtua likempänä 65 vuotta, Kautto sanoo. Naapurimaassa pohditaan, että pitkän työuran tietyissä raskaissa ammateissa tehneet voisivat päästä eläkkeelle nuorempina kuin muut. Suomessakin on esitetty, että 40 vuoden työura riittäisi. Kautto huomauttaa, että työuran mittaamisesta voisi tulla ongelmia. Pitäisi voida verrata kokopäiväisesti ja osapäiväisesti työskentelevien työuria. - Laskukaavasta voisi tulla varsin hankala, etenkin kun rekisteröintiä ei ole kaikilta vuosilta, koska eläkejärjestelmän kattavuus on edennyt eri sektoreille vähitellen. Elinaikakertoimen vaikutus kovenee Työntekijä saa vuotta ennen alinta eläkeikää laskelman, kuinka kauan hänen täytyy työskennellä, jotta eläke tulee täytenä. Vuodesta 2010 lähtien elinaikakerroin on nipistänyt niiden eläkkeitä, jotka haluavat päättää työuransa juuri 63-vuotiaina. Jos jaksaa muutaman kuukauden pidempään, eläke tulee täytenä. Elinaikakerroin on Kauton mukaan vaikutukseltaan vielä niin vähäinen eli 2-3 prosenttia, ettei se ole sanottavasti siirtänyt eläkkeelle lähtöä. - Ihmiset jäävät eläkkeelle yleensä vuodenvaihteessa tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii yritysten vuosisuunnitelmiin tai työpaikan lomasuunnitelmiin. Elinaikakertoimen idea on, että se nostaa automaattisesti ikää, jolloin eläkkeen saa täytenä. Vuonna 2060 elinaikakerroin leikkaa 63-vuotiaan alkavaa eläkettä 20 prosentilla. Täyteen eläkkeeseen pitäisi jatkaa työssä kolmisen vuotta. Julkisuudessa ei ole mainittu, että elinaikakertoimen antamasta iästä tehtäisiin alin eläkeikä. Sen sijaan kertoimen väliaikaisesta koventamisesta on toisinaan vihjattu. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

11 Rahastointi pysyy vahvana Rantalan eläketyöryhmä pohtii eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestoa ja oikeudenmukaisuutta. Pohdittavina ovat muun muassa lesken- ja lapseneläkkeet, osa-aikaeläke, superkarttuma ja eläkemaksut. Kautto muistuttaa, että hyvät uutiset ovat hautautuneet huonojen talousuutisten alle: - Eläketurvaa ajatellen on tapahtunut kolme positiivista asiaa: Huoltosuhde ja työllisyysaste ovat parempia kuin ennakoitiin. Lisäksi sijoitukset ovat tuottaneet odotettua paremmin. Vuoden 2011 laskelmien jälkeen ovat tulleet uudet väestölaskelmat: - Ne näyttävät paremmilta, eli huoltosuhde terveemmältä. Eli 65-vuotiaiden osuus ei nouse niin suureksi kuin aiemmin ennakoitiin. Viimeaikaiset irtisanomiset ja talousahdingon pidentyminen merkitsevät kuitenkin vähemmän eläkkeenmaksajia. Nykyinen työllisyystilanne on silti parempi kuin vuoden 2011 laskelmassa. Vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on lisännyt eläkemenoja, rahastoitavaksi jää varoja edelleen. Tilanne vaikeutuu, kun suuret ikäluokat tulevat korkeaan vanhusikään ja 1960-luvun alussa syntyneet lähestyvät eläkeikää. - Eläkejärjestelmän kestävyyttä ajatellen täytyy muistaa, että rahastoitavat varat täytyy sijoittaa tuottavasti, Kautto toteaa. Sijoitusten reaalituoton pitäisi olla vähintään 3,5 prosenttia, jotta nykyjärjestelmä kestää. Tähän on ylletty myös kahtena viime vuonna. Eläkeneuvottelut käynnistyvät Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi 6.8.: - Eläkeneuvottelut käynnistyvät vuodenvaihteessa työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tavoitteena on sellainen eläkeuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Itse asiassa hallitus on jo tehnyt päätökset eläkeuudistuksesta niin, että laeista, jotka mahdollisesti syntyvät noiden työmarkkinaneuvottelujen tuloksena, ei päätetä tämän hallituskauden aikana, mutta muutos astuu voimaan Ikääntyvä jatkaisi työssään työnantajan tuki vähäistä Teksti SAK Entistä useampi palkansaaja on valmis jatkamaan työssä täytettyään 63 vuotta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan asenteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Vielä seitsemän vuotta sitten hieman yli 40 prosenttia ikääntyvistä työssä olevista oli haluttomia pysymään työelämässä eläkeiän alarajan täytyttyä. Viime vuonna tätä mieltä vastaajista oli enää 26 prosenttia. Luvut ilmenevät Työterveyslaitoksen toukokuussa julkistamasta tutkimuksesta: - Osaltaan muutokseen voi olla syynä eläkeikäkeskustelu, mutta varmasti myös muilla tekijöillä on ollut vaikutusta, Haring pohtii. Haringin mukaan asennemuutos voi osaltaan selittää myös sitä, että eläkkeelle siirrytään entistä vanhempana. Eläketurvakeskuksen tänä kesänä julkaiseman tiedon mukaan työeläkkeelle siirryttiin vuonna 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta oli 0,4 vuotta. Kolme neljäsosaa Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa tutkimuksen vastanneista työssä käyvistä arvioi terveytensä puolesta voivansa todennäköisesti työskennellä nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. SAK:n Haring painottaa, että Suomessa terveys ja työkyky eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti: - Erityisesti työn fyysinen kuormittavuus näkyy koetussa terveydentilassa ja myös työkyvyttömyyden määrässä. Työntekijäammateista joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia jopa kolme kertaa useammin kuin asiantuntija-ammateista. - Tämä pitäisi ottaa huomioon niin eläkekeskustelussa kuin työpaikoilla. Jos työkykyä alentavat ikä tai sairaus, työnantajan toimenpiteet jaksamisen tueksi vaikuttavat merkittävästi siihen, jatkaako henkilö työelämässä 63-vuotiaaksi ja mahdollisesti sen jälkeen, Haring muistuttaa. Hän pohtii myös, onko työnantajilla kuitenkaan halua tukea ikääntyneitä työntekijöitä. SAK kysyi tätä luottamushenkilöpaneelissaan puolitoista vuotta sitten. Sen mukaan vain 38 prosenttia SAK:laisten luottamushenkilöiden työpaikoista pyrki edes jossain määrin edistämään ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä. Suurinta haluttomuus ikääntyneiden tukemiseen oli tuolloin kuljetusalalla. Siellä vain 21 prosenttia työpaikoista tuki iäkkäämpiä työntekijöitään edes jonkin verran. SAK:n kyselyyn vastasi lähes 790 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

12 Tässä valmistaudutaan mölkkykisaan, jonka voitti Olli. Hän sai palkinnoksi kourupallosetin ja heittorenkaita. Kengurupallohyppelyn voitti Siiri. Toisiksi tulivat samanaikaisesti maaliin hyppineet Essi ja Milla. Hyppelijät saivat pitää itsellään kengurupallot. RVL:n elotryskööt Alahärmässä Teksti ja kuvat Soile Olmari Notta oli hauskaa Kannustajat ryhmittyivät lakanalentiskentän viereen. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Lakanalentiskisassa voiton vei Pieksämäen joukkue (oik.), joka tässä ottaa vastaan oululaisten lähettämän pallon. Palkinnoiksi joukkue sai Thaimaasta ostetut iloisenväriset tunikat.

13 Perjantai-illan tukikohtana toimi tapahtumateltta, jossa maistui paella ja jonka ympäristössä leikkimieliset kisailut järjestettiin. Harri Lahti vastaanotti kesäpäivävieraita Kauhavan rautatieasemalla. Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun lähes 150 RVL:läistä seuralaisineen vietti Etelä-Pohjanmaalla kesäpäiviään Vaikka Powerpark Kauhavan Alahärmässä levittäytyy laajalle tasaiselle alueelle Lapuanjoen lähettyvillä, pökkäävät huvipuiston laitteet kyllä silimään. Kirjoittaja tyytyi vain tuijottamaan moisten härvelien ylös-alas-sivulletaakse -vimputtelua. Perjantaina kisailtiin muun muassa rautatiefrisbeen - ja minipubtikan heitossa, jotka molemmat voitti Juha Varanka Kouvolasta. Pubtikkakisassa illan ainoan häränsilmän eli napakympin heitti Matti Mäkinen Tampereelta. Kesäpäiville osallistui myös lapsia, joille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Menoa ja meininkiä riitti lakanalentiksessä, Koop Arposen Flute of Shame -bändin bileissä ja ratkiriemukkaassa Tanssii rautatieläisen kanssa kisassa. Muun muassa pohojalaaseen yrittäjyyteen sai tutustua lauantain kiertoajelulla. Kannustajia löytyi myös tapahtumateltan terassilta. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

14 Härmäläistä yritteliäisyyt Kiertoajelu alkoi käynnillä Lillbackan pääkonttoritorniin, jonka masto kohoaa 41 metriin. Tornissa työskentelee noin 30 henkilöä. Lillbackan tornista avautuvat laajat peltonäkymät joka suuntaan. Maisemaa voi ihailla jos ehtii ja kykenee myös huvipuiston tornista. ja häjyylyä Lauantaina saatiin aimo annos tietoa mainioilta oppailta, jotka kiersivät kanssamme Lillbackan logistiikkakeskuksessa, Alahärmän museoaitoilla, Knuuttilan raitilla, Isontalon Antin kototalolla, Jääkärimuistomerkillä ja Hunurijärvellä. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

15 Kalevi Hanhimäki rakennutti Hunurijärven matkailukeskuksen keskelle ei mitään. Soiseen maastoon itse tehty erämaajärvi ja sen ympärillä olevat rakennukset muodostavat monipuolisen ympäristön erilaisille tapahtumille. Kirpakka puolukkamehu maistui Hunurijärvellä. tä Kauhavan historian tunnetuimpia ryhmiä ovat puukkojunkkarit. Antti Isotalo ( ) johti yhdessä Antti Rannanjärven kanssa Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkariporukkaa vuosina Isotalo tuomittiin 1870 taposta 12 vuodeksi pakkotyöhön. Hän kielsi tapon kuolemaansa asti. Antin kahleet löytyvät Alahärmän kotiseutumuseosta. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

16 Kuva Harri Lahti Lauantain iltajuhlassa palkittiin muun muassa kaksi parasta perjantai-illan fiilistelijää: Jaakko Kalinko (kesk.) onnitteli Pia Heiskasta ja Jukka Kortesalmea. Palkinnoiksi he saivat PowerParkin elämyssetelit ja riploomit. Son komiaa ku on illalla liivin nappi auki Lauantai-ilta huipentui illalliseen ja illanviettoon HotelParkin ravintolassa. Taustamusiikkia soitti pianisti Andrzjei. Vatsalihakset olivat koetuksella, kun kuusi RVL:läistä kisasi lattarimusiikin tahdissa. Esitykset olivat erinomaiset vähäisen harjoittelun huomioon ottaen. Opetusta he tosin saivat alan taitureilta, jotka tulivat seinäjokelaisesta Tanssiseura Botafogosta. Tanssijat laittoivat itsensä likoon, tuomaristo jakoi pisteitä ja huikeita kommentteja. Myös yleisö sai äänestää parasta tanssiparia. Hauskaa oli. Loppuillan vieraita viihdytti Koop Arponen bändinsä kanssa. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

17 Tanssikisan voittajaksi äänestettiin Matti Luoma-aho Oulusta parinsa Anne Välisaaren kanssa. Matti sai palkinnoksi neljän hengen unelmaloman PowerParkissa. Toiseksi tanssi Veijo Keskinen Tampereelta parinsa Aisha Korpelan kanssa. Taustalla juontajat Mikko ja Vappu eli Teijo Koivulahti ja Riikka Kulju. Tanssikisan mainiot tuomarit irrottivat yleisöltä hersyvimmät naurut: Jukka, Jorma ja Helena olivat esikuviensa veroiset. Vierailevana tuomarina suoraan ratapihalta oli Tauno Rautakanki. Kolmanneksi eniten ääniä sai Pirjo-Leena Virta Turusta parinsa Niko Kangasmäen kanssa. Niko tanssi myös Paula Hyvösen parina. Aleksi Annola tanssi sekä Pia Heiskasen että Kirsi Pitkäsen kanssa. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

18 Keuruu ja Haapamäki Liiton ja osaston juhla Teksti Leila Manninen Kuvat Aira Rönkkö Pääkonttorin osaston oma viimeinen tapahtuma oli kesäkuinen RVL 140 vuotta juhlaviikonloppu Keuruulla ja Haapamäellä. Mukana oli 15 iloista ja hieman haikeaakin jäsentä, sillä tästä eteenpäin ei Pääkonttorin osastoa enää ole. Lopettamispäätös on kuitenkin oikea ja toiminta jatkuu Helsingin osastossa, jonka tapahtumat ovat jatkossa meidänkin tapahtumiamme. Keuruulla Hotelli Keurusselän järvimaisema oli kauneimmillaan. Tunnettu ja mielenkiintoinen Haapamäen höyryveturipuisto tuli myös nähtyä, sillä paikan kesäteatteri sisältyi ohjelmaamme. Ministerille sulhanen oli makuumme sopivan kepeä ja iloinen musiikki-ilottelu. Näimmepä itse isännänkin Martti Vainion kävijöitä tervehtimässä. Veturivanhusten katveessa oli melkoinen tapahtumatori kauppiaineen ja ravintoloineen. Teatterisalin yksi seinäkin oli oikeata höyryveturin kylkeä. Keurusselän saunatuvassa muistelimme liiton juhlavideon parissa menneitä vuosikymmeniä ja osastomme valokuva-arkisto palautti mieleen monet tapahtumat ja kautta aikojen tärkeät ja toimintaa eteenpäin vieneet aktiivihenkilöt. Saunominen ja uiminen ihanassa järvessä olivat tietysti ihan taivaallista. Ilta jatkui hotellin ravintolassa illallisella ja yhdessäololla tanssin merkeissä. Kotimatkalla junassa katselimme vielä valokuvia ja totesimme, että uusi lehti toiminnassamme kääntyy heti lomien jälkeen. Kiitos ja näkemiin Pääkonttorin osasto ry , Helsingin osastossa nähdään. Kiitämme osallistujia ja liittoa mukavasta yhdessäolosta. P.S. RVL:n lehdessä 3/2013 oli virheellistä tietoa, että toimintamme jatkuisi vuoden loppuun asti. Yhdistysrekisterin ohjeiden mukaan osaston lopettamisesta päättävien kokousten jälkeen ei toimintaa kuitenkaan voi jatkaa kuin lopettamisasioiden osalta. Johtokunta toimii selvitystyöryhmänä ja hoitaa jäsen-, talous- ja hallinnolliset asiat loppuun. Jäsenemme ovat jo Helsingin osaston jäseniä ja osaston lopetustoimet ovat enää tilinpäätöstä ja Yhdistysrekisterin purkuilmoitusta vaille. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

19 Leila Manninen (edessä) ja Ulla Nyström. Keuruun rautatieasema. Pääkonttorin osaston viimeinen puheenjohtaja Aira Rönkkö. Ukko-Pekka areenan yhtenä seinänä toimii vanha höyryveturi. Ukko-Pekan markkinoilla riitti vilskettä. Hotelli Keurusselän ravintolassa illastettiin. Martti Vainio (oikealla) tervehti puistoon tulijoita. RAUTATIEVIRKAMIES 4 /

20 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vuodet Reissulasset edunvalvonnan edelläkävijöinä Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Nimi muuttui Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki erilaisia rautatievirkamiehiä edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen jäseneksi. RVL oli yhdistysten todellinen keskusjärjestö, jonka jäsenmäärä oli korkeimmillaan Liikennevirkamiesyhdistyksen perustama Liikennevirkamieslehti oli muuttunut Rautatievirkamieheksi. Kumman äänenkannattaja lehti oli, tästä kiisteltiin jo edellisen vuosikymmenen lopussa. Kun toimitustavasta ja taloudesta ei päästy yhteisymmärrykseen, RVL ryhtyi julkaisemaan 1943 Rautatieliikennelehteä. Kun myös LVY liittyi RVL:n jäseneksi, riita äänenkannatuksestakin asettui. Uusimuotoisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Kaarlo Tetri, mutta hänen kautensa jäi vuoden mittaiseksi kun hän siirtyi pois VR:ltä. Tetriä seurasi hallitusneuvos Wäinö Häkkinen, joka toimi tehtävässä 1961 asti. Hänet nimettiin liiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Häkkisen merkittäviä saavutuksia oli Siipipyörä Oy:n perustaminen ja liiketoiminnan aloittaminen kioskimyynnillä Helsingin asemalla olympiavuonna Liittoon perustettiin myös matkailujaosto, jonka promoottorina oli ensimmäinen päätoiminen pääsihteeri Yrjö Ollilainen. Matkailutoiminnan kohokohta vuonna 1949 oli RVL:n puhemiehistö 1958: vas. Reino Havunta, Jaakko Toivanen, puheenjohtaja Wäinö Häkkinen, Olavi Pellikka, Sakari Sampo ja Niilo Norilo. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS

TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS 1 (5) TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS 1. Johdanto Suomen kansantalouden työllistämiskyky sekä mahdollisuudet turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen tarvittava talouskasvu ovat vaarantuneet kansainvälisen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. Työsuojeluvaalien tulos. Tapahtumia 2013. Osaston toimikunta 2013

KOKOUSKUTSU. Työsuojeluvaalien tulos. Tapahtumia 2013. Osaston toimikunta 2013 Tapahtumia 2013 KOKOUSKUTSU :n sääntömääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 20.11.2013 kello 17.00 alkaen Ravintola Vanhan Kellarin Karhu-kabinetissa. * Helsingin kaupunginteatteri, ke 2.10, Tohtori

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja.

KIINTEISTÖPALVELUT RY. Ratkaisut eduksesi, työnantaja. KIINTEISTÖPALVELUT RY Ratkaisut eduksesi, työnantaja. Historiaa. Kiinteistöpalvelut ry Perustettu 2002 Perustajajärjestöt Kiinteistöpalvelualat KIPA ry Kiinteistötyönantajat KITA ry Suomen Kiinteistöpalveluyritykset

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Kirkon Hallintovirkamiehet

Kirkon Hallintovirkamiehet Kirkon hallintovirkamiehet ry Sääminginkatu 4 A 1 57100 Savonlinna 044 7768024 kihv.ry@kolumbus.fi http://www.kirkonhallintovirkamiehet.fi/ Kirkon Hallintovirkamiehet ry on keskusjärjestöihin kuulumaton

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015

NUORTEN KESÄTYÖPASSI 2015 NUORTEN 2015 KESÄTYÖPASSI Mikä on kesätyöpassi? Kesätyöpassi on tarkoitettu sinulle 1.1.1997-30.6.2001 välillä syntynyt hartolalainen nuori. Työsuhteen pituus on kolme viikkoa välillä 2.5.-31.8.2015.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.

HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot