NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI"

Transkriptio

1 Pentti Yrjölä, Jaakko Ansaharju, Petri Haltia, Raimo Jaakkola, Anu Järvinen, Matti Taalas, Tim Lamminranta NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI Arviointi 12/2000 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2001

3 Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Arviointi kohdistuu näyttötutkintojärjestelmän toimivuuteen, siihen miten järjestelmän keskeiset osat toteuttavat tehtäviään ja millaisia ovat järjestelmän tuotokset. Arvioinnin suorittaminen perustuu valtioneuvoston hyväksymiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin sekä opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen. Arvioinnissa kuvataan aikuisten ammatillisen tutkintojärjestelmäajattelun kehitystä, järjestelmän käynnistysvaihetta sekä sen kehitystä vuodesta Tarkemmin analysoidaan näyttötutkintojärjestelmän toimintaa vuosina 1999 ja Arvioinnissa käytetty materiaali hankittiin lähinnä erilaisista opetushallinnon aineistoista, Tilastokeskuksen tilastoista sekä toteuttamalla kyselyjä, haastatteluja ja tapaustutkimuksia. Näyttötutkintojärjestelmän määrällinen kehitys on ollut merkittävä, koska vuonna 1999 koko tutkinnon suoritti ja osatutkinnon aikuista, ja tutkintotilaisuuksiin osallistui kaikkiaan henkilöä. Esim. vuonna 1996 koko tutkinnon suoritti vain aikuista. Tutkintorakenteessa oli syksyllä yhteensä 388 tutkintonimikettä, joista ammatillisia perustutkintoja 95, ammattitutkintoja 174 ja erikoisammattitutkintoja 119. Samaan aikaan 342:lle tutkintonimikkeelle oli voimassa tutkinnon perusteet. Opetusministeriö vastaa tutkintorakenteesta. Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista ja asettaa tutkintotoimikunnat. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnossa edellytetty ammattitaito, ja tämä ajatustapa poikkeaa perinteisestä tavasta säädellä koulutusta opetussuunnitelman perusteilla.tutkintotoimikunnat vastaavat tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta ja tutkintojen järjestäjät puolestaan toimeenpanevat tutkintotilaisuuksia. Yksittäisten tutkintotilaisuuksien määrästä ei ole käytettävissä tietoa, mutta vuonna tutkintotoimikuntaa on tehnyt järjestämissopimuksen 422 laitoksen kanssa, ja eri tutkinnoista on kaikkiaan sopimusta. Järjestämissopimuksia on melko tasaisesti ympäri maan. Järjestelmän yhtenä keskeisenä lähtökohta-ajatuksena oli tarjota aikuisille mahdollisuus osoittaa oma ammattitaito ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli lisätä työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen välistä yhteistyötä. Tutkintojärjestelmän toimeenpanon vaikutukset ammatillisen koulutuksen kenttään ovat ylipäätään olleet myönteiset. Työelämän tarpeiden huomioon ottaminen on lisääntynyt, ja työelämän mukaantulo tutkintosuoritusten arviointiin ja erityisesti tutkintotoimikuntiin on lähentänyt eri tahoja toisiinsa. Myös valta- 3

4 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi kunnallisella tasolla ovat työelämän järjestöt olleet vaikuttamassa järjestelmän rakentamiseen ja tutkintojen perusteiden laatimiseen. Yksityisen sektorin työnantajille näyttötutkintojärjestelmä on nimikkeenä melko tuttu, mutta vain harvoilla on konkreettista tietoa ja kokemuksia järjestelmästä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat hankkineet valmistavaa koulutusta selvitäkseen tutkinnosta. Järjestelmän alkuperäinen idea ei siis sellaisenaan ole toteutunut. Koulutuksen merkitys tutkintoon valmistavana väylänä on yllättävän suuri. Tämä selittyy osittain sillä, että oppilaitosten rahoitus perustuu edelleen koulutussuoritteisiin eikä tutkintojen määriin. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olleiden määrä oli vuonna 1999 noin ja edellisenä vuonna noin , mutta tutkintotilaisuuksiin osallistui vuonna 1999 vain runsas aikuista. On vaikea ymmärtää sitä, että monet kymmenet tuhannet opiskelijat eivät osallistu tutkintotilaisuuksiin vaikka, koulutuksessa nimenomaan valmistaudutaan näyttöön. Tutkintojärjestelmän rakentamisen tärkeänä tavoitteena oli tarjota ilman ammatillista koulutusta työssä oleville aikuisille mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon suorittaneiden joukossa kuitenkin on yllättävän paljon henkilöitä, jotka ovat melko nuoria taikka joilla on jo jokin ammatillinen koulutus. Ainoastaan naisvaltaisten alojen tutkintojen suorittaneissa on runsaammin yli 45-vuotiaita sekä heikosti koulutettuja. Tutkintotoimikuntien toiminnassa oli arviointitiedon perusteella jonkin verran puutteita. Epäselvyyksiä oli lähinnä tehtävissä ja toimivallassa. Tutkintotilaisuuksien toimeenpano oli kirjavaa, vaikka sekä tutkinnon suorittajat että tutkinnon toimeenpanoon osallistuneet työelämän edustajat pitivät tilaisuuksissa suoritettua ammattitaidon arviointia asianmukaisena. Kuitenkin monessa tapauksessa tutkintotilaisuuden järjestäminen, näyttötehtävät että suoritusten arvioinnit vastasivat vain osin ko. Tutkinnon perusteet -asiakirjaa. Vaikka tulokset kertovat osin epämääräisistä toimintatavoista, on kuitenkin muistettava, että järjestelmä on vasta tulossa kouluikään ja että keskitettyä ohjantaa on koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti vältetty. Monasti ovat kaikki kukat saaneet kukkia ja on luotettu siihen, että kaikki eri tasojen toimijat tekevät parhaansa ja että tämä on riittävää. Avainsanat: Näyttötutkinto, ammattitutkinto, ammattitaidon arviointi, ammatillinen aikuiskoulutus. 4

5 Sammandrag SAMMANDRAG Utvärderingen gäller systemet med fristående examina, dvs. hur systemet fungerar, hur dess centrala delar fyller sin funktion och vilka resultaten är. Utvärderingen grundar sig på utvecklingsprogrammen för utbildning och forskning samt på resultatavtal mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Utvärderingen beskriver hur man kom fram till ett system med examina för vuxna och förklarar hur systemet togs i bruk och hur det utvecklats sedan En närmare analys av systemet med fristående examina har gjorts för år 1999 och Systemet med fristående examina har utvecklats kvantitativt på ett betydande sätt. År 1999 avlades fullständig examen av vuxna och delexamen av vuxna. I examensprov deltog allt som allt personer. Som jämförelse kan nämnas att 1996 avlades examen av endast vuxna. Hösten 2000 fanns det sammanlagt 388 examensbeteckningar, dvs. 95 yrkesinriktade grundexamina, 174 yrkesexamina och 119 specialyrkesexamina. Antalet fastställda examensgrunder var 342. Undervisningsministeriet ansvarar för examensstrukturen medan Utbildningsstyrelsen fastställer examensgrunderna och tillsätter examenskommissionerna. I examensgrunderna definieras den yrkesskicklighet som en examen förutsätter och detta tänkesätt avviker från det traditionella sättet att reglera utbildningen med hjälp av läroplansgrunder. Examenskommissionerna ser till att examina ordnas och examensarrangörerna svarar för ordnandet av examenstillfällena. Uppgifter saknas om antalet examenstillfällen men 170 examenskommissioner har avtalat med 422 läroanstalter om ordnande av examina och avtal gällande olika examina har ingåtts. Avtal gällande rätt att ordna examina har varit rätt jämt fördelad över landet. Ett av systemets syften var att erbjuda vuxna en möjlighet att påvisa yrkeskunskap i examina som är oberoende av hur kunskaperna har skaffats. Ett annat viktigt syfte var att öka samarbetet mellan arbetslivet och den yrkesinriktade vuxenutbildningen. Införandet av examenssystemet har i regel haft positiva följder för den yrkesinriktade utbildningen. Arbetslivets behov beaktas mer än tidigare och olika parter har kommit närmare varandra eftersom representanter för arbetslivet deltar i bedömningen av examensprestationerna och i examenskommissionerna. Olika organisationer inom arbetslivet har även påverkat på nationell nivå när det har gällt att utarbeta strukturer och examensgrunder. Systemet med fristående examina är som begrepp rätt bekant för mången enskild arbetsgivare men bara ett fåtal har konkret kännedom om eller erfarenheter av systemet. 5

6 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi I praktiken har de flesta genomgått förberedande utbildning för att klara sig vid examenstillfället. Systemets ursprungliga idé har inte förverkligats. Utbildning som förbereder för examen spelar en förvånansvärt stor roll. Detta förklaras till en del av att finansieringen av läroanstalterna fortfarande grundar sig på antalet utbildningar och inte på antalet examina. I utbildning som förbereder för examen deltog 1999 ca och året innan personer, men 1999 deltog endast drygt vuxna i examensprov. Bortfallet av flera tiotalastusen studerande är svårt att förstå eftersom man i utbildningen uttryckligen förbereder sig för att avlägga fristående examen. Ett viktigt syfte med arbetet med examenssystemet har varit att erbjuda möjligheter för yrkesverksamma personer utan yrkesutbildning att avlägga examen. Bland dem som avlagt examen finns emellertid överraskande många som är rätt unga eller som redan har något slags yrkesutbildning. Personer över 45 år och lågutbildade personer har avlagt examina i större utsträckning endast i kvinnodominerade branscher. Resultaten från utvärderingen visar att det har funnits brister i examenskommissionernas verksamhet. Oklarheter har förekommit främst i fråga om uppgifter och befogenheter. Arrangemangen vid examenstillfällena har varierat men både de studerande och arbetslivets representanter har ansett bedömningen av yrkesskicklighet saklig. I många fall har det dock varit så, att de praktiska arrangemangen, yrkesproven och bedömningen av prestationerna bara delvis motsvarat kraven i examensgrunderna. Även om utvärderingsresultaten i vissa fall berättar om oklara tillvägagångssätt så bör man minnas att systemet är rätt ungt. Det håller på att uppnå skoleålder och man har lyckats undvika central styrning enligt vedertagen praxis inom utbildningsförvaltningen. Ofta har man låtit alla blommor blomma och litat på att alla gör sitt bästa på olika nivåer. Nyckelord: fristående examen, yrkesexamen, bedömning/utvärdering av yrkesskicklighet, yrkesinriktad vuxenutbildning. 6

7 SUMMARY Summary The evaluation focused on the efficacy of the system of competence-based qualifications, on how its core elements accomplish their tasks and on the results yielded by the system. The evaluation was carried out on the basis of training and research development plans and on an agreement on results concluded between the Ministry of Education and the National Board of Education. The evaluation describes the development of the system of competence-based qualifications for adults, the actual implementation phase of the system and its development since The activity of the competencebased qualification system in 1999 and 2000 is analysed in greater detail. The quantitative development of the competence-based qualification system has been considerable, since, in 1999, an entire qualification was taken by 12,815 adults and a partial qualification by 9,221, and a total of 23,395 people took part in examinations. In 1996, for example, only 2,645 adults took the qualification. In autumn 2000, there were a total of 388 qualification titles in the qualification structure, including 95 vocational qualifications, 174 further qualifications and 119 specialist qualifications. Correspondingly, 342 bases for qualifications were in force. The Ministry of Education is responsible for the qualification structure, the National Board of Education decides on the requirements for the qualifications and appoints the Qualification Committees. The Qualification Committees are responsible for organising the qualifications, and the arrangers of the qualifications conduct the examinations. No information is available on the number of individual examinations, but 170 Qualification Committees have concluded an agreement on their arrangement with 422 educational establishments, and there are a total of 2,198 agreements on the various examinations. Generally, rights to arrange examinations are spread fairly evenly throughout the country. One basic idea behind the system is to provide adults with an opportunity to demonstrate their own skills in qualifications that are independent of the manner in which that skill has been obtained. The other idea was to increase the collaboration between working life and vocational adult education. The effects of the implementation of the qualification system on the field of vocational training have generally been positive. Consideration for the needs of working life has increased, and the involvement of working life in the assessment of qualification performances and in particular in the Qualification Committees has brought the various bodies closer together. At national level, too, organisations participating in working life have had an influence on the construction of the system and on the drawing up of the bases of the qualifications. The bases of the qualifications defines the skills required in each qualification. In this way of thinking differs from the traditional way 7

8 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi of regulating training and education on the basis of National Curriculum. Although many individual employers are fairly familiar with the competencebased qualification system as a title, only a few possess concrete knowledge and experiences of the system. In practice, virtually all graduates have undergone preparatory training in order to be able to cope with the examination. The idea behind the system has not been achieved as such. However, training plays a surprisingly important role as a channel preparing students for the qualification. This is to be explained partly by the fact that the funding of the educational establishments is still based on the study performances rather than on the numbers of qualifications. In 1999, some 72,000 people took part in training to prepare themselves for a qualification, and around 67,000 in the previous year, but only just over 23,000 adults took part in examinations in This absence of many tens of thousands students from the examination is difficult to comprehend because their training prepares them specifically for a demonstration. An important objective behind the construction of the qualification system was to provide working people without vocational training with an opportunity to take a qualification. However, the graduates include a surprising number of people who are quite young or who possess some kind of vocational training. It is only graduates in sectors dominated by women that include a greater number of people over the age of 45 and who are poorly qualified. The study indicates that there were some defects in the work of the Qualification Committees. There was some confusion mainly with regard to tasks and authority. The examinations themselves were implemented in a variety of ways, but both the students and representatives of working life regarded the skill assessed in the examinations to be appropriate. However, in many cases, the arrangement of the examination, the demonstration tasks and assessments of performances corresponded only in part to the requirements of the qualification in question. Even though the results are sometimes indicative of poorly defined approaches, it must, however, be recalled the system is barely out of its infancy, and centralised control according to the National Board of Education s general practices has been avoided. Often, diversity has been tolerated and all the players at different levels have been trusted to do their best. Key words: Competence-based qualification, vocational qualification, assessment of professional skill, vocational adult education. 8

9 ESIPUHE Esipuhe Tässä raportissa kuvataan lähes kaksi vuotta kestänyt näyttötutkintojärjestelmän arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu, miten hyvin järjestelmä ylipäätään toimii ja missä on kehittämistarpeita. Raporttia luettaessa on muistettava, että kyse on vain kuusi vuotta toimineesta järjestelmästä, jonka rahoitus on ollut muuttuvassa tilassa. Myös järjestelmän keskeiset ulottuvuudet - työelämän ammattitaitovaatimukset ja aikuisten ammatillinen osaaminen - muuttuvat koko ajan, ja tutkintojärjestelmä on tässä prosessissa vasta etsimässä asemaansa. Tämä on monen kirjoittajan yhteisjulkaisu, mutta allekirjoittanut kantaa päävastuun sekä rakenteesta että johtopäätöksistä. Tämä noin puolentoista vuoden yhteinen taipaleemme ohjausryhmän kanssa on ollut mielenkiintoinen ja näkökulmia avartava. Keskusteluja on käyty, ongelmia ratkaistu, mutta lähtökohtana on pidetty näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Vilpitön kiitos ohjausryhmälle, kirjoittajille sekä vielä Jari Metsämuuroselle, joka eräässä kriittisessä vaiheessa toi ammattitaitonsa käyttöömme. Sirpa Ropponen Opetushallituksesta sekä Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat taustalla tuottaneet tarpeellisia aineistoja. Tämä raportti on Opetushallituksen verkkosivulla (www.edu.fi/julkaisut) ja eräät perustilastot ovat samalla verkkosivulla. Helsingissä 15. joulukuuta 2000 Pentti Yrjölä projektipäällikkö 9

10 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY ESIPUHE SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Arviointiprosessin kuvaus Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin luotettavuus Ammattitaidon teoreettista tarkastelua NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTAA Näyttötutkintojärjestelmä mietinnöissä ja muistioissa Aikuiskoulutuskomitea Aikuiskoulutuksen väliaikainen kehittämisorganisaatio Tutkintoajattelun eteneminen 1980-luvun jälkipuoliskolla Käytännön suunnittelutoimet Järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien haastattelut NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTA Järjestelmän toimeenpano Opetushallinnon toimenpiteet Toimeenpanoon liittyneet erillisprojektit Kehittämisen rahoitus Koulutusprojektit ALVAR Tutkintojen tasoluokitus Käsitteiden vakiintumattomuus Näyttötutkintojärjestelmän nykytila Tutkintorakenne, tutkinnot ja tutkintonimikkeet, Petri Haltia Tutkintojen perusteet Tutkintotoimikunnat Tutkintojen järjestämissopimukset Valmistava koulutus ja suoritetut tutkinnot Valmistavaan koulutukseen osallistuminen Valmistavan koulutuksen kesto Valmistavasta koulutuksesta tutkintoon Tutkintoon johtavat väylät Tutkinnon suorittaneiden määrä Osatutkinnon suorittaneiden määrät

11 Sisältö Tutkintoja, joista ei ole suorituksia Tutkintojärjestelmän sisäiset, alakohtaiset erot Näyttötutkinnon suorittaneiden tausta Tutkinnon suorittaneiden ikä Tutkinnon suorittaneiden sukupuoli Tutkinnon suorittaneiden koulutustausta Näyttötutkintojärjestelmän rahoitus ja kustannukset Näyttötutkintojen rahoitusjärjestelmä Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osana suoritetun näyttötutkinnon kustannukset Erillisten tutkintotilaisuuksien kustannukset Tutkintotoimikuntien kustannukset Näyttötutkintojärjestelmän toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset Rahoituksen toimivuus Näyttötutkinnot ja työelämä Yritysten johdon tiedot ja kokemukset näyttötutkinnoista Näyttötutkintojen vaikutus työehtoihin Näyttötutkintojärjestelmän nykytila järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien arvioimana Näyttötutkintojärjestelmän vaikutukset väestön koulutustasoon TUTKINTOTILAISUUKSIEN TOIMEENPANO Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteiden valinta ja arvioinnin lähtökohdat Kirjallisten aineistojen ja tapaustutkimusaineistojen kuvaukset Arviointivierailujen - tapaustutkimusten toteuttaminen Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti I, Jaakko Ansaharju Arviointitutkimuksen perustiedot Yleistä Arvioinnin suorittajat Näyttötilaisuuksien kuvaus opintoaloittain ja tutkinnoittain Rakennusala Paperi- ja kemianteollisuuden ala Kone- ja metalliala Auto- ja kuljetusala Sähköala (tietotekniikan perustutkinto) Arviointituloksia yleisellä tasolla Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Näyttötilaisuuksien organisointi ja hallinnointi Yhteistyö muiden alan arvioijaorganisaatioiden kanssa Näyttötutkintojen vaatimustasojen yhdenmukaisuuden varmistaminen Miten pätevyys on tutkintosuoritusten arvioinnissa käsitetty Näytön arvioinnin kohteet ja menetelmät

12 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkinnon suorittajien mielipiteitä Näyttöä koskevat arviointipäätökset Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi,osaraportti II, Matti Taalas Tutkinnot Arviointityön asiantuntijat Tutkintotilaisuuksien kuvaus Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Tutkintotilaisuuksien yksityiskohdat Ammatillisen pätevyyden ja ammattitaidon sisältö Tutkintosuoritusten arvioinnin menetelmät Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkintoon osallistuvien näkemyksiä Yhteenveto eri tutkinnoista Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti III, Raimo Jaakkola & Anu Järvinen Tutkinnot Arvioidut tutkintotilaisuudet Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt ja organisointi Tutkintojen toimeenpano kirjallisen aineiston perusteella arvioituna Tutkinnon osien toteutus tapaustutkimuksien perusteella Tutkintotoimikunnan rooli Tutkintosuoritusten arviointi ja arvioijien pätevyys Käsitys pätevyydestä, näytön arvioinnin kohteet ja arviointipäätös Tutkinnon suorittajien ja tutkintosuoritusten arvioijien mielipiteitä Tutkinnon järjestämisen arviointia Osaraporttien arvioivat johtopäätökset Riippumattomuus Työelämän tarpeet Aikuisväestön tarpeet Toimeenpanon ja vaatimustasojen yhdenmukaisuus Tulosohjaus Tutkintotoimikuntien toiminta NÄYTTÖTUTKINNOT NIIHIN OSALLISTUNEIDEN JA TUTKINTO- TOIMIKUNTIEN ARVIOIMINA, Petri Haltia Kysely osallistujille Kohdejoukko ja vastaajien taustat Näyttöihin valmistautuminen ja näyttötilaisuuksien organisointi Arviot näyttöihin liittyvistä tekijöistä ja osaamisalueiden painotuksesta Tutkintosuoritusten vaikutukset suorittajien kannalta Kyselyt tutkintotoimikunnille

13 Sisältö Tutkintotoimikuntien toiminta sihteereiden/puheenjohtajien mukaan Tutkintotoimikuntien jäsenet ja heidän näkemyksensä Tutkintotoimikuntien jäsenten taustat Tutkintojen järjestäjien valinta Tutkintotoimikuntien jäsenten muu toiminta ja näkemykset näyttötutkintojärjestelmästä Johtopäätökset KATSAUS ERÄIDEN MAIDEN NÄYTTÖJÄRJESTELMIIN, Petri Haltia Alankomaat Ranska Saksa Iso-Britannia Yhteenveto ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Järjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus LÄHTEET LYHENTEET LIITTEET LIITETAULUKOT TAULUKKOLUETTELO LIITELUETTELO

14 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Näyttötutkintojärjestelmän keskeiset tavoitteet on määritelty hallituksen esityksessä (HE 286/1993) ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi, ammattitutkintolaissa (L 306/1993) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998). Hallituksen esityksen mukaan uutta ammattitaitoa vaativat tehtävät on tulevaisuudessa kyettävä hoitamaan keskimääräistä iäkkäämmällä työvoimalla, ja siksi tarvitaan aikuisväestön ammattitason jatkuvaa ylläpitämistä ja kohottamista. Aikuisten monenlaisten kokemusten kautta hankkima ammattitaito ja valmiudet saadaan tutkintojärjestelmässä otettua huomioon. Sekä ammattitutkintolain että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ensimmäinen pykälä sisältää saman perusajatuksen: kyse on ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomista tutkinnoista. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain 2 :n mukaan tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain että asetuksen keskeinen sisältö käsittelee nimenomaan näyttötutkintoja ja niiden järjestämistä. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä työelämän kanssa (3 ). Raporttia luettaessa on huomattava, että jo ammattitutkintolaissa, joka oli voimassa , säädettiin kolmesta tutkintotasosta vaikka yksi tutkintotaso oli nimeltään ammattitutkinto. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( ) on selkeänä kokoavana käsitteenä ammattitaiton hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot, joita ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. 1.1 Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Näyttötutkintojärjestelmä, jota vuosina toteutettiin ammattitutkintolain (L 306/1994) mukaan ja jota alkaen on toteutettu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 631/1998) mukaan, saavutti keväällä 2000 kuuden vuoden iän. Tämä pitkään suunniteltu järjestelmä on nyt vakiintumassa. Valtioneuvoston vuosien koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis- 15

15 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi suunnitelman mukaan ammattitutkintojärjestelmän toimivuus työelämän muutosten kannalta arvioidaan suunnittelukauden loppupuolella. Vuosille hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan näyttötutkintojärjestelmää laajennetaan kattamaan kaikki koulutusalat ja järjestelmää kehitetään Opetushallituksen tekemän arvioinnin jälkeen. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa näyttötutkintojärjestelmän (ammattitutkintojärjestelmän) arviointi sovittiin toteutettavaksi Opetushallituksen pääjohtaja vahvisti arviointisuunnitelman Suunnitelman mukaan arviointiprojektin tarkoituksena on arvioida ammattitutkintojärjestelmän (näyttötutkintojärjestelmän) kehittymistä ja nykytilaa. Kyseessä on näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi, jossa kuvataan järjestelmän synty ja sen eri osien tehtävät. Lähtökohtana on järjestelmälle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ammatillisen aikuiskoulutusjärjestelmän, työelämän ja opiskelijoiden näkökulmasta. Erityisesti arvioidaan tutkintotilaisuuksien toimeenpanoa ja ammattitaidon arviointimenettelyjä. Arvioinnin lähtökohtana oli kuusi näyttötutkintojärjestelmän keskeistä tarkoitusta, jotka määriteltiin arviointikysymyksiksi. Arviointikysymykset olivat: 1. Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? 2. Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä? 3. Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet? 4. Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia? 5. Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? 6. Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin (Opetushallitus 1998) määrittelyjen mukaan tarkasteltuna tässä arvioinnissa on kyse (koulutus)järjestelmän tila-arvioinnista, jossa selvitetään mahdollisimmin laajasti tarkasteltavana olevan järjestelmän toimintaa, tuloksia sekä sitä, miten hyvin se tyydyttää tarvetta, toteuttaa tehtäväänsä ja millainen on sen yhteiskunnallinen merkitys. Tehokkuuden arviointi kohdistuu tutkintojen tarjontaan, ajankohtaisuuteen ja reagointikykyyn, käytännön järjestelyihin, laatuun ja yhteistyötahoihin ja pituuksiin. Vaikuttavuutta selvitetään tutkintojen tarpeen ja tarjonnan vastaavuudella, 16

16 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus tutkintojen suorituksilla sekä suoritusten hyödyllisyydellä. Taloudellisuuden osalta kiinnitetään huomiota järjestelmän valtiolle aiheuttamiin ammatillisen aikuiskoulutuksen kustannuksiin sekä tutkintotilaisuuksien rahoitukseen. Arvioinnin keskeinen kriteeriperusta on lainsäädännössä, opetusministeriön päätöksissä ja Opetushallituksen päättämissä tutkintojen perusteissa. Myös lakiesityksien HE 286/1993 (hallituksen esitys eduskunnalle ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi) ja HE 86/1997 (hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi) ja näihin esityksiin liittyviä sivistysvaliokunnan mietintöjä ja eduskunnan lausumia sekä valtioneuvoston yleisistuntojen esittelymuistioita on käytetty arvioinnin lähtökohta-aineistona. Mikäli tavoitepohjaista arvioinnin kriteeriperustaa ei ole löydetty, arviointi on toteutettu vertailemalla tai tarkastelemalla kehitystrendejä. Tässä arvioinnissa näyttötutkintojärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena, jossa on määriteltyjä osia ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Ihmisten muodostamille järjestelmille on aina ominaista tehtävien määriteltävyys, tavoitteisuus, resurssien rajallisuus ja jonkinmoinen hallintotoiminta. (Ahlstedt ym. 1986, 20 21). Järjestelmää tarkasteltaessa kyse on edellytyksistä, panoksista, rakenteesta, osien vastuusta ja toimivallasta, prosesseista, informaatiosta, suoritteista, tuloksista ja suhteista läheisimpiin rajaorganisaatioihin (vrt. Raivola 2000, 14 15). Opetushallituksen tuloksellisuuden arviointimallin (1998) mukaan arviointi voidaan toteuttaa neljällä eri tasolla seuraavasti: 1. kuvataan, mitä on tapahtunut ja mikä on asiain tila 2. tehdään arvioivia johtopäätöksiä siitä, miten hyvin toiminta on saavuttanut asetetut tavoitteet 3. määritellään heikkouksia ja vahvuuksia, haittoja ja hyötyjä sekä arvoa 4. kuvataan asiain toivottu tila ja etsitään selityksiä huonoille ja hyville tuloksille. Näyttötutkintojärjestelmän arviointi toteutetaan kolmella ensimmäisellä tasolla kiinnittäen erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi pyritään löytämään toiminnan heikkouksia ja vahvuuksia, mutta niiden syitä ja selityksiä ei etsitä. 17

17 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi 1.2 Arviointiprosessin kuvaus Opetushallituksen vuoden 1999 tuote- ja palvelusuunnitelmassa tästä arviointiprojektista vastaamaan nimettiin opetusneuvos Pentti Yrjölä. Lisäksi Opetushallituksesta projektin toteutukseen tuli mukaan suunnittelija Tim Lamminranta. Arviointiprojektin hahmoa ryhdyttiin rakentamaan maaliskuussa 1999 tutustumalla näyttötutkintojärjestelmästä (ammattitutkintojärjestelmästä) julkaistuun tutkimus- ja muuhun kirjalliseen materiaaliin sekä kansainvälisiin aineistoihin, lähinnä CEDEFOP:n julkaisuihin sekä Englannin NVQjärjestelmästä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi keskusteltiin järjestelmän rakentamisessa mukana olleiden henkilöiden kanssa. Kirjallisen arviointiaineiston kokoaminen aloitettiin. Alkuvaiheen keskusteluissa nousi esiin mahdollisiksi arviointikohteiksi mm. seuraavia asioita: tutkintojen työelämälähtöisyys/-vastaavuus, järjestelmän yleinen tunnettuus, tutkintojen suorittamisen merkitys työelämän kannalta, tutkintojen toimeenpanon kustannukset ja suoritusten vaatimustaso. Samalla selvitettiin mahdollisia henkilöitä ja organisaatioita, jotka voisivat osallistua kansalliseen näyttötutkintojärjestelmän arviointiin. Koska koko näyttötutkintoajattelu oli laajemmalti vain runsaat viisi vuotta vanha, oli vaikea löytää tahoja, jotka tuntisivat järjestelmän, mutta eivät olisi olleet mukana sen kehittämisessä. Päädyttiin sellaiseen arviointistruktuuriin, jossa eri organisaatioilta tilattiin arviointipalveluja. Kevään 1999 aikana keskusteltiin mahdollisten arviointikumppaneiden kanssa ja kehitettiin arviointisuunnitelmaa. Arvioinnin ohjausryhmään päätettiin kutsua edustajat seuraavista yksiköistä: Helia - Ammatillinen opettajakorkeakoulu (Helsinki), Hämeen ammattikorkeakoulu - OsaamisTawast (Hämeenlinna), Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kehitysja palveluyksikkö ja Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Tämän pohjalta ohjausryhmässä ovat eri aikoina toimineet seuraavat henkilöt: Heliasta Marja Brandtberg, Kauko Hämäläinen, Raimo Jaakkola ja Anu Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Riitta Skyttä, Matti Taalas, Piia Kolho ja Tiina Sutinen, Hämeen ammattikorkeakoulusta Jaakko Ansaharju ja Arja Wahlberg sekä RUSE:sta Petri Haltia. Opetushallitus teki kunkin em. organisaation kanssa sopimuksen osaprojektista, josta tämä oli vastuussa. Tässä yhteydessä sovittiin mm. siitä, että jokainen kohdaltaan vastaa siitä, että kehittämistoiminta (esim. näyttötutkintomestarikoulutus) ja osallistuminen kansalliseen arviointiin eivät sekoitu ja että arviointitulokset ovat julkisia vasta, kun kansallinen 18

18 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus arviointiraportti on julkinen ja että muutoinkin noudatetaan opetusministeriön päätöstä (19/011/98), joka koskee koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanoa. Opetushallituksen tilaamien osaprojektien pohjalta tehdyt raportit ovat osa kansallisen arvioinnin raporttikokonaisuutta niin, että ne ovat kirjattu ao. sopimusosapuolten vastuuttamien kirjoittajien nimiin. Pääosa arviointiprojektin yhteistyöstä hoidettiin sähköpostitse. Yritettiin myös käyttää Opetushallituksen avaamaa yhteistä sähköistä sivustoa, mutta sen käyttö ei toteutunut toivotulla tavalla. Arvioinnin aikataulu pidettiin ohjausryhmän ensimmäinen kokous, jossa käytiin yleiskeskustelu arviointihankkeesta ja hahmotettiin aikataulua sekä arvioinnin kohteita ja tasoja. Päädyttiin siihen, että arviointi kohdistetaan valtakunnalliseen tasoon, alue- eli tutkintotoimikuntien tasoon sekä itse tutkintotilaisuuksien järjestämisen ja - mikäli mahdollista - tutkintojen hyödyllisyyden arviointiin. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 1999 aikana viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin arvioinnin lähestymistapoja, arviointisuunnitelmaa, arviointikysymyksiä sekä arviointitiedon hankintatapoja sekä valittiin tarkemmin analysoitavat tutkinnot. Syksyllä 1999 kuultiin OPH:n virkamiehiä arviointisuunnitelmasta ja analysoitavista tutkinnoista. Marrasjoulukuussa lyötiin lukkoon em. tutkinnot, allekirjoitettiin sopimukset osaprojekteista ja ryhdyttiin kokoamaan kirjallisia aineistoja järjestetyistä tutkintotilaisuuksista. Helmikuussa 2000 valmistui kirjallisten aineistojen arviointilomake. Tavoitteena oli saada aineistot 75 tutkintotilaisuudesta, mutta seitsemästä aineisto jäi saamatta. Samanaikaisesti valmisteltiin kyselylomakkeet kohteena oleviin tutkintoihin osallistuneille ja näiden tutkintojen tutkintotoimikuntien jäsenille. Maalis-huhtikuussa TE-keskusten ja Opetushallituksen HANKI -rekisterin avulla etsittiin keväällä ja kesällä 2000 järjestettäviä tutkintotilaisuuksia. Arviointivierailut tehtiin kymmenen tutkinnon kolmeen eri tilaisuuteen, eli yhteensä näistä kertyi 30 tapaustutkimusta. Maaliskuussa valmistui tutkintotilaisuuksien kirjallisen aineiston tilastoanalyysi ja huhtikuussa valmistui arviointivierailujen/tapaustutkimusten arviointiohjeisto. Huhtikuussa aloitettiin myös näyttötutkintojärjestelmän syntyvaiheen keskeisten vaikuttajien haastattelut. 19

19 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Ensimmäinen arviointivierailu oli toukokuussa ja viimeinen elokuussa. Lokakuussa ensimmäiset osaraporttien tekstit olivat valmiit ja lopullinen raportti valmistui joulukuun alussa. 1.3 Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin metodinen lähestymistapa on monitahoarviointi, jossa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta ja arviointikohteita tarkastellaan eri tavoin eri näkökulmista. Arviointisuunnitelmaan kirjatut kuusi keskeistä arviointikysymystä (arviointikohdetta) ositettiin alakysymyksiksi. Lähtökohtana oli arviointimatriisi, jossa arvioinnin pääkysymykset olivat toisena ulottuvuutena ja toisena mahdolliset arviointitiedon lähteet. Informantteja alustavissa suunnitelmissa olivat: valmiit kirjalliset ja tilastoaineistot, erilaiset henkilöryhmät, työelämä, tutkintotoimikunnat, oppilaitosten johto, tutkintotilaisuuksien organisointi, tutkintotilaisuuksien toteuttaminen ja tutkintosuoritusten arviointi. Lopullinen arviointiasetelma muodostui sellaiseksi, että kuhunkin kuuteen arviointikysymykseen etsittiin vastauksia kolmelta eri tasolta, jotka olivat: valtakunnan -, tutkintotoimikuntien - ja tutkintotilaisuuksien taso. Arviointiaineistot kullakin tasolla koottiin seuraavasti: Valtakunnallinen taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Taloustutkimus Oy:ltä tilatut haastatteluaineistot - Toimikuntakysely Toimikuntien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Toimikuntakysely - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Tutkintoja organisoivien haastattelut 20

20 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus Tutkintotilaisuuksien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Toimikuntakysely - Tutkinnon suorittajien postikysely - Tutkintojen järjestäjien kirjalliset aineistot - Tutkintoja organisoivien haastattelu - Tutkinnon suorittajien haastattelu - Työelämän edustajien haastattelu - Havainnointi Arviointiasetelmaa rakentaessaan ohjausryhmä piti erittäin tärkeänä järjestelmän ydintoiminnan eli tutkintotilaisuuden ja siinä tapahtuvan ammattitaidon arvioinnin uskottavuuden selvittämistä. Lähtökohtana oli joidenkin tutkintotilaisuuksien toimeenpanon tavoitteenmukaisuuden ja yhteismitallisuuden (suoritusten arvioinnin yhdenmukaisuuden) selvittäminen maan eri osissa eli tutkintotilaisuuksien luotettavuuden analyysi. Myös pohdittiin sen selvittämistä, mikä on tutkinnon läpäisseiden osaamisen taso. Päätettiin valita tarkemmin tarkasteltavaksi muutamien opintoalojen tutkintosuorituksia ja käytettyjä suoritusten arviointiperusteita (kohteet ja kriteerit). Päätettiin mahdollisesti selvittää myös saman opintoalan perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen vaatimustasojen eroja. Tarkempaan tarkasteluun valittiin tutkintoja, jotka mahdollisimman hyvin kuvaavat koko järjestelmää. Tarkoituksena oli analysoida ko. tutkinnon perusteet ja niiden tavoitteet siten, että analyysin pohjalta voitaisiin arvioida, kuinka hyvin tutkinnon toimeenpano vastaa perusteita Arvioinnin luotettavuus Arvioinnin, kuten tutkimuksenkin, luotettavuus muodostuu koko prosessista, jolla tieto arvioinnin kohteesta hankitaan. Tämän arvioinnin prosessi alkoi suunnittelusta (arviointisuunnitelma) ja päättyy tähän raporttiin, jossa on kuvattu arvioinnin kohteet, tavoitteet, menettelyt, löydökset ja johtopäätökset. Arvioinnissa käytetyt mittarit ja niiden ominaisuudet kuvaavat koko arvioinnin luotettavuutta. Tavoitteena on, että aineistossa ei ole virheitä ja että samaa kohdetta on käsitelty eri näkökulmista eri menetelmillä. 21

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN SYNTYVAIHEET. Matti Ropponen Näyttötutkinnot 20 vuotta Marina Congress Center

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN SYNTYVAIHEET. Matti Ropponen Näyttötutkinnot 20 vuotta Marina Congress Center NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN SYNTYVAIHEET Matti Ropponen Näyttötutkinnot 20 vuotta 21.10.2014 Marina Congress Center 1 1. Näyttötutkintojen taustaa 1620 1868 Ammattikuntalaitos Suomessa 1967 Pätevyystutkintolaki

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ Anne Mårtensson Opetushallitus AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNNAN YHTEISTYÖPÄIVÄ 23.5.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen kehittäminen TUTKE2-säädösten toimeenpano

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Ylöjärvi ke 14.5.2014 opetusneuvos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA 1. Koulutusjärjestelmä 2. Lainsäädäntö 3. Henkilökohtaistamista ohjaava määräys 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1 1. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN

NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE ALKAEN NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN PEREHDYTYS TUTKINNON JÄRJESTÄJILLE 1.8.2016 ALKAEN Erityisasiantuntija Pasi Ruohtula Sisältö 1) Näyttötutkintosihteeristö 2) Arvioijat 3) Tutkintotilaisuudet 4) Suoritusrekisteri

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen aikuiskoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi

EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi EHDOTUKSIA OHJAUKSEN JA KASVATUKSEN TUTKINTORAKENTEEN UUDISTAMISEKSI Kuulemistilaisuudessa 21.8.2015 käsiteltävä aineisto keskustelun pohjaksi OPETUSHALLITUS AMPA-YKSIKKÖ/OHJAKAStyöryhmä 1. Tausta Opetus-

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arviointi

Näyttötutkinnon arviointi Näyttötutkinnon arviointi Maria Kallio ja Päivi Lindström syksy 2016 Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä Mitä ovat näyttötutkinnot? Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisia varten luotu joustava tapa

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.9 Ulkomaankauppa

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.9 Ulkomaankauppa Yrittäjän ammattitutkinto 3.9 Ulkomaankauppa Dnro 53/011/2012 1 A. Ulkomaankauppa... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon osan arvioinnin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot