NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI
|
|
- Aki Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pentti Yrjölä, Jaakko Ansaharju, Petri Haltia, Raimo Jaakkola, Anu Järvinen, Matti Taalas, Tim Lamminranta NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI Arviointi 12/2000 OPETUSHALLITUS
2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2001
3 Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Arviointi kohdistuu näyttötutkintojärjestelmän toimivuuteen, siihen miten järjestelmän keskeiset osat toteuttavat tehtäviään ja millaisia ovat järjestelmän tuotokset. Arvioinnin suorittaminen perustuu valtioneuvoston hyväksymiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin sekä opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen. Arvioinnissa kuvataan aikuisten ammatillisen tutkintojärjestelmäajattelun kehitystä, järjestelmän käynnistysvaihetta sekä sen kehitystä vuodesta Tarkemmin analysoidaan näyttötutkintojärjestelmän toimintaa vuosina 1999 ja Arvioinnissa käytetty materiaali hankittiin lähinnä erilaisista opetushallinnon aineistoista, Tilastokeskuksen tilastoista sekä toteuttamalla kyselyjä, haastatteluja ja tapaustutkimuksia. Näyttötutkintojärjestelmän määrällinen kehitys on ollut merkittävä, koska vuonna 1999 koko tutkinnon suoritti ja osatutkinnon aikuista, ja tutkintotilaisuuksiin osallistui kaikkiaan henkilöä. Esim. vuonna 1996 koko tutkinnon suoritti vain aikuista. Tutkintorakenteessa oli syksyllä yhteensä 388 tutkintonimikettä, joista ammatillisia perustutkintoja 95, ammattitutkintoja 174 ja erikoisammattitutkintoja 119. Samaan aikaan 342:lle tutkintonimikkeelle oli voimassa tutkinnon perusteet. Opetusministeriö vastaa tutkintorakenteesta. Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista ja asettaa tutkintotoimikunnat. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnossa edellytetty ammattitaito, ja tämä ajatustapa poikkeaa perinteisestä tavasta säädellä koulutusta opetussuunnitelman perusteilla.tutkintotoimikunnat vastaavat tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta ja tutkintojen järjestäjät puolestaan toimeenpanevat tutkintotilaisuuksia. Yksittäisten tutkintotilaisuuksien määrästä ei ole käytettävissä tietoa, mutta vuonna tutkintotoimikuntaa on tehnyt järjestämissopimuksen 422 laitoksen kanssa, ja eri tutkinnoista on kaikkiaan sopimusta. Järjestämissopimuksia on melko tasaisesti ympäri maan. Järjestelmän yhtenä keskeisenä lähtökohta-ajatuksena oli tarjota aikuisille mahdollisuus osoittaa oma ammattitaito ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli lisätä työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen välistä yhteistyötä. Tutkintojärjestelmän toimeenpanon vaikutukset ammatillisen koulutuksen kenttään ovat ylipäätään olleet myönteiset. Työelämän tarpeiden huomioon ottaminen on lisääntynyt, ja työelämän mukaantulo tutkintosuoritusten arviointiin ja erityisesti tutkintotoimikuntiin on lähentänyt eri tahoja toisiinsa. Myös valta- 3
4 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi kunnallisella tasolla ovat työelämän järjestöt olleet vaikuttamassa järjestelmän rakentamiseen ja tutkintojen perusteiden laatimiseen. Yksityisen sektorin työnantajille näyttötutkintojärjestelmä on nimikkeenä melko tuttu, mutta vain harvoilla on konkreettista tietoa ja kokemuksia järjestelmästä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat hankkineet valmistavaa koulutusta selvitäkseen tutkinnosta. Järjestelmän alkuperäinen idea ei siis sellaisenaan ole toteutunut. Koulutuksen merkitys tutkintoon valmistavana väylänä on yllättävän suuri. Tämä selittyy osittain sillä, että oppilaitosten rahoitus perustuu edelleen koulutussuoritteisiin eikä tutkintojen määriin. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olleiden määrä oli vuonna 1999 noin ja edellisenä vuonna noin , mutta tutkintotilaisuuksiin osallistui vuonna 1999 vain runsas aikuista. On vaikea ymmärtää sitä, että monet kymmenet tuhannet opiskelijat eivät osallistu tutkintotilaisuuksiin vaikka, koulutuksessa nimenomaan valmistaudutaan näyttöön. Tutkintojärjestelmän rakentamisen tärkeänä tavoitteena oli tarjota ilman ammatillista koulutusta työssä oleville aikuisille mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon suorittaneiden joukossa kuitenkin on yllättävän paljon henkilöitä, jotka ovat melko nuoria taikka joilla on jo jokin ammatillinen koulutus. Ainoastaan naisvaltaisten alojen tutkintojen suorittaneissa on runsaammin yli 45-vuotiaita sekä heikosti koulutettuja. Tutkintotoimikuntien toiminnassa oli arviointitiedon perusteella jonkin verran puutteita. Epäselvyyksiä oli lähinnä tehtävissä ja toimivallassa. Tutkintotilaisuuksien toimeenpano oli kirjavaa, vaikka sekä tutkinnon suorittajat että tutkinnon toimeenpanoon osallistuneet työelämän edustajat pitivät tilaisuuksissa suoritettua ammattitaidon arviointia asianmukaisena. Kuitenkin monessa tapauksessa tutkintotilaisuuden järjestäminen, näyttötehtävät että suoritusten arvioinnit vastasivat vain osin ko. Tutkinnon perusteet -asiakirjaa. Vaikka tulokset kertovat osin epämääräisistä toimintatavoista, on kuitenkin muistettava, että järjestelmä on vasta tulossa kouluikään ja että keskitettyä ohjantaa on koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti vältetty. Monasti ovat kaikki kukat saaneet kukkia ja on luotettu siihen, että kaikki eri tasojen toimijat tekevät parhaansa ja että tämä on riittävää. Avainsanat: Näyttötutkinto, ammattitutkinto, ammattitaidon arviointi, ammatillinen aikuiskoulutus. 4
5 Sammandrag SAMMANDRAG Utvärderingen gäller systemet med fristående examina, dvs. hur systemet fungerar, hur dess centrala delar fyller sin funktion och vilka resultaten är. Utvärderingen grundar sig på utvecklingsprogrammen för utbildning och forskning samt på resultatavtal mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Utvärderingen beskriver hur man kom fram till ett system med examina för vuxna och förklarar hur systemet togs i bruk och hur det utvecklats sedan En närmare analys av systemet med fristående examina har gjorts för år 1999 och Systemet med fristående examina har utvecklats kvantitativt på ett betydande sätt. År 1999 avlades fullständig examen av vuxna och delexamen av vuxna. I examensprov deltog allt som allt personer. Som jämförelse kan nämnas att 1996 avlades examen av endast vuxna. Hösten 2000 fanns det sammanlagt 388 examensbeteckningar, dvs. 95 yrkesinriktade grundexamina, 174 yrkesexamina och 119 specialyrkesexamina. Antalet fastställda examensgrunder var 342. Undervisningsministeriet ansvarar för examensstrukturen medan Utbildningsstyrelsen fastställer examensgrunderna och tillsätter examenskommissionerna. I examensgrunderna definieras den yrkesskicklighet som en examen förutsätter och detta tänkesätt avviker från det traditionella sättet att reglera utbildningen med hjälp av läroplansgrunder. Examenskommissionerna ser till att examina ordnas och examensarrangörerna svarar för ordnandet av examenstillfällena. Uppgifter saknas om antalet examenstillfällen men 170 examenskommissioner har avtalat med 422 läroanstalter om ordnande av examina och avtal gällande olika examina har ingåtts. Avtal gällande rätt att ordna examina har varit rätt jämt fördelad över landet. Ett av systemets syften var att erbjuda vuxna en möjlighet att påvisa yrkeskunskap i examina som är oberoende av hur kunskaperna har skaffats. Ett annat viktigt syfte var att öka samarbetet mellan arbetslivet och den yrkesinriktade vuxenutbildningen. Införandet av examenssystemet har i regel haft positiva följder för den yrkesinriktade utbildningen. Arbetslivets behov beaktas mer än tidigare och olika parter har kommit närmare varandra eftersom representanter för arbetslivet deltar i bedömningen av examensprestationerna och i examenskommissionerna. Olika organisationer inom arbetslivet har även påverkat på nationell nivå när det har gällt att utarbeta strukturer och examensgrunder. Systemet med fristående examina är som begrepp rätt bekant för mången enskild arbetsgivare men bara ett fåtal har konkret kännedom om eller erfarenheter av systemet. 5
6 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi I praktiken har de flesta genomgått förberedande utbildning för att klara sig vid examenstillfället. Systemets ursprungliga idé har inte förverkligats. Utbildning som förbereder för examen spelar en förvånansvärt stor roll. Detta förklaras till en del av att finansieringen av läroanstalterna fortfarande grundar sig på antalet utbildningar och inte på antalet examina. I utbildning som förbereder för examen deltog 1999 ca och året innan personer, men 1999 deltog endast drygt vuxna i examensprov. Bortfallet av flera tiotalastusen studerande är svårt att förstå eftersom man i utbildningen uttryckligen förbereder sig för att avlägga fristående examen. Ett viktigt syfte med arbetet med examenssystemet har varit att erbjuda möjligheter för yrkesverksamma personer utan yrkesutbildning att avlägga examen. Bland dem som avlagt examen finns emellertid överraskande många som är rätt unga eller som redan har något slags yrkesutbildning. Personer över 45 år och lågutbildade personer har avlagt examina i större utsträckning endast i kvinnodominerade branscher. Resultaten från utvärderingen visar att det har funnits brister i examenskommissionernas verksamhet. Oklarheter har förekommit främst i fråga om uppgifter och befogenheter. Arrangemangen vid examenstillfällena har varierat men både de studerande och arbetslivets representanter har ansett bedömningen av yrkesskicklighet saklig. I många fall har det dock varit så, att de praktiska arrangemangen, yrkesproven och bedömningen av prestationerna bara delvis motsvarat kraven i examensgrunderna. Även om utvärderingsresultaten i vissa fall berättar om oklara tillvägagångssätt så bör man minnas att systemet är rätt ungt. Det håller på att uppnå skoleålder och man har lyckats undvika central styrning enligt vedertagen praxis inom utbildningsförvaltningen. Ofta har man låtit alla blommor blomma och litat på att alla gör sitt bästa på olika nivåer. Nyckelord: fristående examen, yrkesexamen, bedömning/utvärdering av yrkesskicklighet, yrkesinriktad vuxenutbildning. 6
7 SUMMARY Summary The evaluation focused on the efficacy of the system of competence-based qualifications, on how its core elements accomplish their tasks and on the results yielded by the system. The evaluation was carried out on the basis of training and research development plans and on an agreement on results concluded between the Ministry of Education and the National Board of Education. The evaluation describes the development of the system of competence-based qualifications for adults, the actual implementation phase of the system and its development since The activity of the competencebased qualification system in 1999 and 2000 is analysed in greater detail. The quantitative development of the competence-based qualification system has been considerable, since, in 1999, an entire qualification was taken by 12,815 adults and a partial qualification by 9,221, and a total of 23,395 people took part in examinations. In 1996, for example, only 2,645 adults took the qualification. In autumn 2000, there were a total of 388 qualification titles in the qualification structure, including 95 vocational qualifications, 174 further qualifications and 119 specialist qualifications. Correspondingly, 342 bases for qualifications were in force. The Ministry of Education is responsible for the qualification structure, the National Board of Education decides on the requirements for the qualifications and appoints the Qualification Committees. The Qualification Committees are responsible for organising the qualifications, and the arrangers of the qualifications conduct the examinations. No information is available on the number of individual examinations, but 170 Qualification Committees have concluded an agreement on their arrangement with 422 educational establishments, and there are a total of 2,198 agreements on the various examinations. Generally, rights to arrange examinations are spread fairly evenly throughout the country. One basic idea behind the system is to provide adults with an opportunity to demonstrate their own skills in qualifications that are independent of the manner in which that skill has been obtained. The other idea was to increase the collaboration between working life and vocational adult education. The effects of the implementation of the qualification system on the field of vocational training have generally been positive. Consideration for the needs of working life has increased, and the involvement of working life in the assessment of qualification performances and in particular in the Qualification Committees has brought the various bodies closer together. At national level, too, organisations participating in working life have had an influence on the construction of the system and on the drawing up of the bases of the qualifications. The bases of the qualifications defines the skills required in each qualification. In this way of thinking differs from the traditional way 7
8 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi of regulating training and education on the basis of National Curriculum. Although many individual employers are fairly familiar with the competencebased qualification system as a title, only a few possess concrete knowledge and experiences of the system. In practice, virtually all graduates have undergone preparatory training in order to be able to cope with the examination. The idea behind the system has not been achieved as such. However, training plays a surprisingly important role as a channel preparing students for the qualification. This is to be explained partly by the fact that the funding of the educational establishments is still based on the study performances rather than on the numbers of qualifications. In 1999, some 72,000 people took part in training to prepare themselves for a qualification, and around 67,000 in the previous year, but only just over 23,000 adults took part in examinations in This absence of many tens of thousands students from the examination is difficult to comprehend because their training prepares them specifically for a demonstration. An important objective behind the construction of the qualification system was to provide working people without vocational training with an opportunity to take a qualification. However, the graduates include a surprising number of people who are quite young or who possess some kind of vocational training. It is only graduates in sectors dominated by women that include a greater number of people over the age of 45 and who are poorly qualified. The study indicates that there were some defects in the work of the Qualification Committees. There was some confusion mainly with regard to tasks and authority. The examinations themselves were implemented in a variety of ways, but both the students and representatives of working life regarded the skill assessed in the examinations to be appropriate. However, in many cases, the arrangement of the examination, the demonstration tasks and assessments of performances corresponded only in part to the requirements of the qualification in question. Even though the results are sometimes indicative of poorly defined approaches, it must, however, be recalled the system is barely out of its infancy, and centralised control according to the National Board of Education s general practices has been avoided. Often, diversity has been tolerated and all the players at different levels have been trusted to do their best. Key words: Competence-based qualification, vocational qualification, assessment of professional skill, vocational adult education. 8
9 ESIPUHE Esipuhe Tässä raportissa kuvataan lähes kaksi vuotta kestänyt näyttötutkintojärjestelmän arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu, miten hyvin järjestelmä ylipäätään toimii ja missä on kehittämistarpeita. Raporttia luettaessa on muistettava, että kyse on vain kuusi vuotta toimineesta järjestelmästä, jonka rahoitus on ollut muuttuvassa tilassa. Myös järjestelmän keskeiset ulottuvuudet - työelämän ammattitaitovaatimukset ja aikuisten ammatillinen osaaminen - muuttuvat koko ajan, ja tutkintojärjestelmä on tässä prosessissa vasta etsimässä asemaansa. Tämä on monen kirjoittajan yhteisjulkaisu, mutta allekirjoittanut kantaa päävastuun sekä rakenteesta että johtopäätöksistä. Tämä noin puolentoista vuoden yhteinen taipaleemme ohjausryhmän kanssa on ollut mielenkiintoinen ja näkökulmia avartava. Keskusteluja on käyty, ongelmia ratkaistu, mutta lähtökohtana on pidetty näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Vilpitön kiitos ohjausryhmälle, kirjoittajille sekä vielä Jari Metsämuuroselle, joka eräässä kriittisessä vaiheessa toi ammattitaitonsa käyttöömme. Sirpa Ropponen Opetushallituksesta sekä Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat taustalla tuottaneet tarpeellisia aineistoja. Tämä raportti on Opetushallituksen verkkosivulla ( ja eräät perustilastot ovat samalla verkkosivulla. Helsingissä 15. joulukuuta 2000 Pentti Yrjölä projektipäällikkö 9
10 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY ESIPUHE SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Arviointiprosessin kuvaus Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin luotettavuus Ammattitaidon teoreettista tarkastelua NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTAA Näyttötutkintojärjestelmä mietinnöissä ja muistioissa Aikuiskoulutuskomitea Aikuiskoulutuksen väliaikainen kehittämisorganisaatio Tutkintoajattelun eteneminen 1980-luvun jälkipuoliskolla Käytännön suunnittelutoimet Järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien haastattelut NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTA Järjestelmän toimeenpano Opetushallinnon toimenpiteet Toimeenpanoon liittyneet erillisprojektit Kehittämisen rahoitus Koulutusprojektit ALVAR Tutkintojen tasoluokitus Käsitteiden vakiintumattomuus Näyttötutkintojärjestelmän nykytila Tutkintorakenne, tutkinnot ja tutkintonimikkeet, Petri Haltia Tutkintojen perusteet Tutkintotoimikunnat Tutkintojen järjestämissopimukset Valmistava koulutus ja suoritetut tutkinnot Valmistavaan koulutukseen osallistuminen Valmistavan koulutuksen kesto Valmistavasta koulutuksesta tutkintoon Tutkintoon johtavat väylät Tutkinnon suorittaneiden määrä Osatutkinnon suorittaneiden määrät
11 Sisältö Tutkintoja, joista ei ole suorituksia Tutkintojärjestelmän sisäiset, alakohtaiset erot Näyttötutkinnon suorittaneiden tausta Tutkinnon suorittaneiden ikä Tutkinnon suorittaneiden sukupuoli Tutkinnon suorittaneiden koulutustausta Näyttötutkintojärjestelmän rahoitus ja kustannukset Näyttötutkintojen rahoitusjärjestelmä Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osana suoritetun näyttötutkinnon kustannukset Erillisten tutkintotilaisuuksien kustannukset Tutkintotoimikuntien kustannukset Näyttötutkintojärjestelmän toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset Rahoituksen toimivuus Näyttötutkinnot ja työelämä Yritysten johdon tiedot ja kokemukset näyttötutkinnoista Näyttötutkintojen vaikutus työehtoihin Näyttötutkintojärjestelmän nykytila järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien arvioimana Näyttötutkintojärjestelmän vaikutukset väestön koulutustasoon TUTKINTOTILAISUUKSIEN TOIMEENPANO Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteiden valinta ja arvioinnin lähtökohdat Kirjallisten aineistojen ja tapaustutkimusaineistojen kuvaukset Arviointivierailujen - tapaustutkimusten toteuttaminen Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti I, Jaakko Ansaharju Arviointitutkimuksen perustiedot Yleistä Arvioinnin suorittajat Näyttötilaisuuksien kuvaus opintoaloittain ja tutkinnoittain Rakennusala Paperi- ja kemianteollisuuden ala Kone- ja metalliala Auto- ja kuljetusala Sähköala (tietotekniikan perustutkinto) Arviointituloksia yleisellä tasolla Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Näyttötilaisuuksien organisointi ja hallinnointi Yhteistyö muiden alan arvioijaorganisaatioiden kanssa Näyttötutkintojen vaatimustasojen yhdenmukaisuuden varmistaminen Miten pätevyys on tutkintosuoritusten arvioinnissa käsitetty Näytön arvioinnin kohteet ja menetelmät
12 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkinnon suorittajien mielipiteitä Näyttöä koskevat arviointipäätökset Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi,osaraportti II, Matti Taalas Tutkinnot Arviointityön asiantuntijat Tutkintotilaisuuksien kuvaus Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Tutkintotilaisuuksien yksityiskohdat Ammatillisen pätevyyden ja ammattitaidon sisältö Tutkintosuoritusten arvioinnin menetelmät Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkintoon osallistuvien näkemyksiä Yhteenveto eri tutkinnoista Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti III, Raimo Jaakkola & Anu Järvinen Tutkinnot Arvioidut tutkintotilaisuudet Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt ja organisointi Tutkintojen toimeenpano kirjallisen aineiston perusteella arvioituna Tutkinnon osien toteutus tapaustutkimuksien perusteella Tutkintotoimikunnan rooli Tutkintosuoritusten arviointi ja arvioijien pätevyys Käsitys pätevyydestä, näytön arvioinnin kohteet ja arviointipäätös Tutkinnon suorittajien ja tutkintosuoritusten arvioijien mielipiteitä Tutkinnon järjestämisen arviointia Osaraporttien arvioivat johtopäätökset Riippumattomuus Työelämän tarpeet Aikuisväestön tarpeet Toimeenpanon ja vaatimustasojen yhdenmukaisuus Tulosohjaus Tutkintotoimikuntien toiminta NÄYTTÖTUTKINNOT NIIHIN OSALLISTUNEIDEN JA TUTKINTO- TOIMIKUNTIEN ARVIOIMINA, Petri Haltia Kysely osallistujille Kohdejoukko ja vastaajien taustat Näyttöihin valmistautuminen ja näyttötilaisuuksien organisointi Arviot näyttöihin liittyvistä tekijöistä ja osaamisalueiden painotuksesta Tutkintosuoritusten vaikutukset suorittajien kannalta Kyselyt tutkintotoimikunnille
13 Sisältö Tutkintotoimikuntien toiminta sihteereiden/puheenjohtajien mukaan Tutkintotoimikuntien jäsenet ja heidän näkemyksensä Tutkintotoimikuntien jäsenten taustat Tutkintojen järjestäjien valinta Tutkintotoimikuntien jäsenten muu toiminta ja näkemykset näyttötutkintojärjestelmästä Johtopäätökset KATSAUS ERÄIDEN MAIDEN NÄYTTÖJÄRJESTELMIIN, Petri Haltia Alankomaat Ranska Saksa Iso-Britannia Yhteenveto ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Järjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus LÄHTEET LYHENTEET LIITTEET LIITETAULUKOT TAULUKKOLUETTELO LIITELUETTELO
14 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Näyttötutkintojärjestelmän keskeiset tavoitteet on määritelty hallituksen esityksessä (HE 286/1993) ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi, ammattitutkintolaissa (L 306/1993) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998). Hallituksen esityksen mukaan uutta ammattitaitoa vaativat tehtävät on tulevaisuudessa kyettävä hoitamaan keskimääräistä iäkkäämmällä työvoimalla, ja siksi tarvitaan aikuisväestön ammattitason jatkuvaa ylläpitämistä ja kohottamista. Aikuisten monenlaisten kokemusten kautta hankkima ammattitaito ja valmiudet saadaan tutkintojärjestelmässä otettua huomioon. Sekä ammattitutkintolain että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ensimmäinen pykälä sisältää saman perusajatuksen: kyse on ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomista tutkinnoista. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain 2 :n mukaan tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain että asetuksen keskeinen sisältö käsittelee nimenomaan näyttötutkintoja ja niiden järjestämistä. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä työelämän kanssa (3 ). Raporttia luettaessa on huomattava, että jo ammattitutkintolaissa, joka oli voimassa , säädettiin kolmesta tutkintotasosta vaikka yksi tutkintotaso oli nimeltään ammattitutkinto. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( ) on selkeänä kokoavana käsitteenä ammattitaiton hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot, joita ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. 1.1 Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Näyttötutkintojärjestelmä, jota vuosina toteutettiin ammattitutkintolain (L 306/1994) mukaan ja jota alkaen on toteutettu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 631/1998) mukaan, saavutti keväällä 2000 kuuden vuoden iän. Tämä pitkään suunniteltu järjestelmä on nyt vakiintumassa. Valtioneuvoston vuosien koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis- 15
15 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi suunnitelman mukaan ammattitutkintojärjestelmän toimivuus työelämän muutosten kannalta arvioidaan suunnittelukauden loppupuolella. Vuosille hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan näyttötutkintojärjestelmää laajennetaan kattamaan kaikki koulutusalat ja järjestelmää kehitetään Opetushallituksen tekemän arvioinnin jälkeen. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa näyttötutkintojärjestelmän (ammattitutkintojärjestelmän) arviointi sovittiin toteutettavaksi Opetushallituksen pääjohtaja vahvisti arviointisuunnitelman Suunnitelman mukaan arviointiprojektin tarkoituksena on arvioida ammattitutkintojärjestelmän (näyttötutkintojärjestelmän) kehittymistä ja nykytilaa. Kyseessä on näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi, jossa kuvataan järjestelmän synty ja sen eri osien tehtävät. Lähtökohtana on järjestelmälle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ammatillisen aikuiskoulutusjärjestelmän, työelämän ja opiskelijoiden näkökulmasta. Erityisesti arvioidaan tutkintotilaisuuksien toimeenpanoa ja ammattitaidon arviointimenettelyjä. Arvioinnin lähtökohtana oli kuusi näyttötutkintojärjestelmän keskeistä tarkoitusta, jotka määriteltiin arviointikysymyksiksi. Arviointikysymykset olivat: 1. Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? 2. Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä? 3. Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet? 4. Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia? 5. Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? 6. Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin (Opetushallitus 1998) määrittelyjen mukaan tarkasteltuna tässä arvioinnissa on kyse (koulutus)järjestelmän tila-arvioinnista, jossa selvitetään mahdollisimmin laajasti tarkasteltavana olevan järjestelmän toimintaa, tuloksia sekä sitä, miten hyvin se tyydyttää tarvetta, toteuttaa tehtäväänsä ja millainen on sen yhteiskunnallinen merkitys. Tehokkuuden arviointi kohdistuu tutkintojen tarjontaan, ajankohtaisuuteen ja reagointikykyyn, käytännön järjestelyihin, laatuun ja yhteistyötahoihin ja pituuksiin. Vaikuttavuutta selvitetään tutkintojen tarpeen ja tarjonnan vastaavuudella, 16
16 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus tutkintojen suorituksilla sekä suoritusten hyödyllisyydellä. Taloudellisuuden osalta kiinnitetään huomiota järjestelmän valtiolle aiheuttamiin ammatillisen aikuiskoulutuksen kustannuksiin sekä tutkintotilaisuuksien rahoitukseen. Arvioinnin keskeinen kriteeriperusta on lainsäädännössä, opetusministeriön päätöksissä ja Opetushallituksen päättämissä tutkintojen perusteissa. Myös lakiesityksien HE 286/1993 (hallituksen esitys eduskunnalle ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi) ja HE 86/1997 (hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi) ja näihin esityksiin liittyviä sivistysvaliokunnan mietintöjä ja eduskunnan lausumia sekä valtioneuvoston yleisistuntojen esittelymuistioita on käytetty arvioinnin lähtökohta-aineistona. Mikäli tavoitepohjaista arvioinnin kriteeriperustaa ei ole löydetty, arviointi on toteutettu vertailemalla tai tarkastelemalla kehitystrendejä. Tässä arvioinnissa näyttötutkintojärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena, jossa on määriteltyjä osia ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Ihmisten muodostamille järjestelmille on aina ominaista tehtävien määriteltävyys, tavoitteisuus, resurssien rajallisuus ja jonkinmoinen hallintotoiminta. (Ahlstedt ym. 1986, 20 21). Järjestelmää tarkasteltaessa kyse on edellytyksistä, panoksista, rakenteesta, osien vastuusta ja toimivallasta, prosesseista, informaatiosta, suoritteista, tuloksista ja suhteista läheisimpiin rajaorganisaatioihin (vrt. Raivola 2000, 14 15). Opetushallituksen tuloksellisuuden arviointimallin (1998) mukaan arviointi voidaan toteuttaa neljällä eri tasolla seuraavasti: 1. kuvataan, mitä on tapahtunut ja mikä on asiain tila 2. tehdään arvioivia johtopäätöksiä siitä, miten hyvin toiminta on saavuttanut asetetut tavoitteet 3. määritellään heikkouksia ja vahvuuksia, haittoja ja hyötyjä sekä arvoa 4. kuvataan asiain toivottu tila ja etsitään selityksiä huonoille ja hyville tuloksille. Näyttötutkintojärjestelmän arviointi toteutetaan kolmella ensimmäisellä tasolla kiinnittäen erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi pyritään löytämään toiminnan heikkouksia ja vahvuuksia, mutta niiden syitä ja selityksiä ei etsitä. 17
17 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi 1.2 Arviointiprosessin kuvaus Opetushallituksen vuoden 1999 tuote- ja palvelusuunnitelmassa tästä arviointiprojektista vastaamaan nimettiin opetusneuvos Pentti Yrjölä. Lisäksi Opetushallituksesta projektin toteutukseen tuli mukaan suunnittelija Tim Lamminranta. Arviointiprojektin hahmoa ryhdyttiin rakentamaan maaliskuussa 1999 tutustumalla näyttötutkintojärjestelmästä (ammattitutkintojärjestelmästä) julkaistuun tutkimus- ja muuhun kirjalliseen materiaaliin sekä kansainvälisiin aineistoihin, lähinnä CEDEFOP:n julkaisuihin sekä Englannin NVQjärjestelmästä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi keskusteltiin järjestelmän rakentamisessa mukana olleiden henkilöiden kanssa. Kirjallisen arviointiaineiston kokoaminen aloitettiin. Alkuvaiheen keskusteluissa nousi esiin mahdollisiksi arviointikohteiksi mm. seuraavia asioita: tutkintojen työelämälähtöisyys/-vastaavuus, järjestelmän yleinen tunnettuus, tutkintojen suorittamisen merkitys työelämän kannalta, tutkintojen toimeenpanon kustannukset ja suoritusten vaatimustaso. Samalla selvitettiin mahdollisia henkilöitä ja organisaatioita, jotka voisivat osallistua kansalliseen näyttötutkintojärjestelmän arviointiin. Koska koko näyttötutkintoajattelu oli laajemmalti vain runsaat viisi vuotta vanha, oli vaikea löytää tahoja, jotka tuntisivat järjestelmän, mutta eivät olisi olleet mukana sen kehittämisessä. Päädyttiin sellaiseen arviointistruktuuriin, jossa eri organisaatioilta tilattiin arviointipalveluja. Kevään 1999 aikana keskusteltiin mahdollisten arviointikumppaneiden kanssa ja kehitettiin arviointisuunnitelmaa. Arvioinnin ohjausryhmään päätettiin kutsua edustajat seuraavista yksiköistä: Helia - Ammatillinen opettajakorkeakoulu (Helsinki), Hämeen ammattikorkeakoulu - OsaamisTawast (Hämeenlinna), Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kehitysja palveluyksikkö ja Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Tämän pohjalta ohjausryhmässä ovat eri aikoina toimineet seuraavat henkilöt: Heliasta Marja Brandtberg, Kauko Hämäläinen, Raimo Jaakkola ja Anu Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Riitta Skyttä, Matti Taalas, Piia Kolho ja Tiina Sutinen, Hämeen ammattikorkeakoulusta Jaakko Ansaharju ja Arja Wahlberg sekä RUSE:sta Petri Haltia. Opetushallitus teki kunkin em. organisaation kanssa sopimuksen osaprojektista, josta tämä oli vastuussa. Tässä yhteydessä sovittiin mm. siitä, että jokainen kohdaltaan vastaa siitä, että kehittämistoiminta (esim. näyttötutkintomestarikoulutus) ja osallistuminen kansalliseen arviointiin eivät sekoitu ja että arviointitulokset ovat julkisia vasta, kun kansallinen 18
18 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus arviointiraportti on julkinen ja että muutoinkin noudatetaan opetusministeriön päätöstä (19/011/98), joka koskee koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanoa. Opetushallituksen tilaamien osaprojektien pohjalta tehdyt raportit ovat osa kansallisen arvioinnin raporttikokonaisuutta niin, että ne ovat kirjattu ao. sopimusosapuolten vastuuttamien kirjoittajien nimiin. Pääosa arviointiprojektin yhteistyöstä hoidettiin sähköpostitse. Yritettiin myös käyttää Opetushallituksen avaamaa yhteistä sähköistä sivustoa, mutta sen käyttö ei toteutunut toivotulla tavalla. Arvioinnin aikataulu pidettiin ohjausryhmän ensimmäinen kokous, jossa käytiin yleiskeskustelu arviointihankkeesta ja hahmotettiin aikataulua sekä arvioinnin kohteita ja tasoja. Päädyttiin siihen, että arviointi kohdistetaan valtakunnalliseen tasoon, alue- eli tutkintotoimikuntien tasoon sekä itse tutkintotilaisuuksien järjestämisen ja - mikäli mahdollista - tutkintojen hyödyllisyyden arviointiin. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 1999 aikana viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin arvioinnin lähestymistapoja, arviointisuunnitelmaa, arviointikysymyksiä sekä arviointitiedon hankintatapoja sekä valittiin tarkemmin analysoitavat tutkinnot. Syksyllä 1999 kuultiin OPH:n virkamiehiä arviointisuunnitelmasta ja analysoitavista tutkinnoista. Marrasjoulukuussa lyötiin lukkoon em. tutkinnot, allekirjoitettiin sopimukset osaprojekteista ja ryhdyttiin kokoamaan kirjallisia aineistoja järjestetyistä tutkintotilaisuuksista. Helmikuussa 2000 valmistui kirjallisten aineistojen arviointilomake. Tavoitteena oli saada aineistot 75 tutkintotilaisuudesta, mutta seitsemästä aineisto jäi saamatta. Samanaikaisesti valmisteltiin kyselylomakkeet kohteena oleviin tutkintoihin osallistuneille ja näiden tutkintojen tutkintotoimikuntien jäsenille. Maalis-huhtikuussa TE-keskusten ja Opetushallituksen HANKI -rekisterin avulla etsittiin keväällä ja kesällä 2000 järjestettäviä tutkintotilaisuuksia. Arviointivierailut tehtiin kymmenen tutkinnon kolmeen eri tilaisuuteen, eli yhteensä näistä kertyi 30 tapaustutkimusta. Maaliskuussa valmistui tutkintotilaisuuksien kirjallisen aineiston tilastoanalyysi ja huhtikuussa valmistui arviointivierailujen/tapaustutkimusten arviointiohjeisto. Huhtikuussa aloitettiin myös näyttötutkintojärjestelmän syntyvaiheen keskeisten vaikuttajien haastattelut. 19
19 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Ensimmäinen arviointivierailu oli toukokuussa ja viimeinen elokuussa. Lokakuussa ensimmäiset osaraporttien tekstit olivat valmiit ja lopullinen raportti valmistui joulukuun alussa. 1.3 Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin metodinen lähestymistapa on monitahoarviointi, jossa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta ja arviointikohteita tarkastellaan eri tavoin eri näkökulmista. Arviointisuunnitelmaan kirjatut kuusi keskeistä arviointikysymystä (arviointikohdetta) ositettiin alakysymyksiksi. Lähtökohtana oli arviointimatriisi, jossa arvioinnin pääkysymykset olivat toisena ulottuvuutena ja toisena mahdolliset arviointitiedon lähteet. Informantteja alustavissa suunnitelmissa olivat: valmiit kirjalliset ja tilastoaineistot, erilaiset henkilöryhmät, työelämä, tutkintotoimikunnat, oppilaitosten johto, tutkintotilaisuuksien organisointi, tutkintotilaisuuksien toteuttaminen ja tutkintosuoritusten arviointi. Lopullinen arviointiasetelma muodostui sellaiseksi, että kuhunkin kuuteen arviointikysymykseen etsittiin vastauksia kolmelta eri tasolta, jotka olivat: valtakunnan -, tutkintotoimikuntien - ja tutkintotilaisuuksien taso. Arviointiaineistot kullakin tasolla koottiin seuraavasti: Valtakunnallinen taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Taloustutkimus Oy:ltä tilatut haastatteluaineistot - Toimikuntakysely Toimikuntien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Toimikuntakysely - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Tutkintoja organisoivien haastattelut 20
20 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus Tutkintotilaisuuksien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Toimikuntakysely - Tutkinnon suorittajien postikysely - Tutkintojen järjestäjien kirjalliset aineistot - Tutkintoja organisoivien haastattelu - Tutkinnon suorittajien haastattelu - Työelämän edustajien haastattelu - Havainnointi Arviointiasetelmaa rakentaessaan ohjausryhmä piti erittäin tärkeänä järjestelmän ydintoiminnan eli tutkintotilaisuuden ja siinä tapahtuvan ammattitaidon arvioinnin uskottavuuden selvittämistä. Lähtökohtana oli joidenkin tutkintotilaisuuksien toimeenpanon tavoitteenmukaisuuden ja yhteismitallisuuden (suoritusten arvioinnin yhdenmukaisuuden) selvittäminen maan eri osissa eli tutkintotilaisuuksien luotettavuuden analyysi. Myös pohdittiin sen selvittämistä, mikä on tutkinnon läpäisseiden osaamisen taso. Päätettiin valita tarkemmin tarkasteltavaksi muutamien opintoalojen tutkintosuorituksia ja käytettyjä suoritusten arviointiperusteita (kohteet ja kriteerit). Päätettiin mahdollisesti selvittää myös saman opintoalan perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen vaatimustasojen eroja. Tarkempaan tarkasteluun valittiin tutkintoja, jotka mahdollisimman hyvin kuvaavat koko järjestelmää. Tarkoituksena oli analysoida ko. tutkinnon perusteet ja niiden tavoitteet siten, että analyysin pohjalta voitaisiin arvioida, kuinka hyvin tutkinnon toimeenpano vastaa perusteita Arvioinnin luotettavuus Arvioinnin, kuten tutkimuksenkin, luotettavuus muodostuu koko prosessista, jolla tieto arvioinnin kohteesta hankitaan. Tämän arvioinnin prosessi alkoi suunnittelusta (arviointisuunnitelma) ja päättyy tähän raporttiin, jossa on kuvattu arvioinnin kohteet, tavoitteet, menettelyt, löydökset ja johtopäätökset. Arvioinnissa käytetyt mittarit ja niiden ominaisuudet kuvaavat koko arvioinnin luotettavuutta. Tavoitteena on, että aineistossa ei ole virheitä ja että samaa kohdetta on käsitelty eri näkökulmista eri menetelmillä. 21
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotNäkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014
Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä
LisätiedotTULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen
TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotOsaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat
Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotKOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI
hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotMITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN
MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotAmKesu-aluetilaisuus Turku Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AmKesu-aluetilaisuus Turku 19.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotAJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto
LisätiedotAjankohtaista Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö
Ajankohtaista 10.3.2015 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista perustutkintoa 204 341 ammattitutkintoa
LisätiedotTutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet
Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet Keskeiset muutokset Centrala ändringar Muutokset tutkintorakenteessa (asetus) Muutokset ammatillisen perustutkinnon
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
Lisätiedot5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI
AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän
LisätiedotAmKesu-aluetilaisuus Helsinki. Minna Bálint Ammatillinen aikuiskoulutus opetusneuvos
AmKesu-aluetilaisuus 26.11.2014 Helsinki Minna Bálint Ammatillinen aikuiskoulutus opetusneuvos Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Kaikki
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotProsessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?
Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotNäyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus
Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotAikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN
NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ
LisätiedotUUDISTETUT AMMATILLISTEN
UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN SYNTYVAIHEET. Matti Ropponen Näyttötutkinnot 20 vuotta Marina Congress Center
NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN SYNTYVAIHEET Matti Ropponen Näyttötutkinnot 20 vuotta 21.10.2014 Marina Congress Center 1 1. Näyttötutkintojen taustaa 1620 1868 Ammattikuntalaitos Suomessa 1967 Pätevyystutkintolaki
LisätiedotAmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu
Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus
Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotOsaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa
Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotLaki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotAjankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista
Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotJohtamisen tutkintotoimikunta
Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia
Lisätiedot1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...
Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta
Mitä muutoksia on tulossa 2017-2019 http://www.oph.fi/download/171627_toisen_asteen_ammatillisen_koulutuksen_reformi.pdf Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi
LisätiedotAmmattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotAmmattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo
Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotOPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen
OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen
LisätiedotOhje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa
Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa Ohjeet ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan 1.1.2018 alkaen saaneille koulutuksen järjestäjille Koulutuksen hankinta
LisätiedotAjankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen
Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus
AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala
LisätiedotYRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)
YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotYritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotSuomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS. Arto Pekkala
Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n syysseminaari TUTKINTOUUDISTUS Arto Pekkala 3.10.2017 Tutkintojen määritelmät lainsäädännössä Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos
NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos
LisätiedotNäyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät
Näyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät Markku Kokkonen, Opetushallitus Luonnonvara- ja ympäristöalan kehittämispäivät 13-14.11.2012 Näyttötutkintojen järjestämissopimus (1) Näyttötutkintoina
LisätiedotPUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ
PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.4.2013 Kuopio Anne Mårtensson Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotValo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen:
1 Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. i.
LisätiedotN:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista
28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä
LisätiedotMetsäalan tutkintotoimikunnat
Metsäalan tutkintotoimikunnat 8.2.2012 Metsäalan tutkintotoimikuntien yhteiset käytännöt näyttötutkintojen järjestämisessä Metsäalan tutkintotoimikunnilla on käytössä yhteiset lomakepohjat, jotka ovat
LisätiedotYrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia
Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotOsaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa
Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on
Lisätiedot