NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI"

Transkriptio

1 Pentti Yrjölä, Jaakko Ansaharju, Petri Haltia, Raimo Jaakkola, Anu Järvinen, Matti Taalas, Tim Lamminranta NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN KOKONAISARVIOINTI Arviointi 12/2000 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2001

3 Tiivistelmä TIIVISTELMÄ Arviointi kohdistuu näyttötutkintojärjestelmän toimivuuteen, siihen miten järjestelmän keskeiset osat toteuttavat tehtäviään ja millaisia ovat järjestelmän tuotokset. Arvioinnin suorittaminen perustuu valtioneuvoston hyväksymiin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin sekä opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen. Arvioinnissa kuvataan aikuisten ammatillisen tutkintojärjestelmäajattelun kehitystä, järjestelmän käynnistysvaihetta sekä sen kehitystä vuodesta Tarkemmin analysoidaan näyttötutkintojärjestelmän toimintaa vuosina 1999 ja Arvioinnissa käytetty materiaali hankittiin lähinnä erilaisista opetushallinnon aineistoista, Tilastokeskuksen tilastoista sekä toteuttamalla kyselyjä, haastatteluja ja tapaustutkimuksia. Näyttötutkintojärjestelmän määrällinen kehitys on ollut merkittävä, koska vuonna 1999 koko tutkinnon suoritti ja osatutkinnon aikuista, ja tutkintotilaisuuksiin osallistui kaikkiaan henkilöä. Esim. vuonna 1996 koko tutkinnon suoritti vain aikuista. Tutkintorakenteessa oli syksyllä yhteensä 388 tutkintonimikettä, joista ammatillisia perustutkintoja 95, ammattitutkintoja 174 ja erikoisammattitutkintoja 119. Samaan aikaan 342:lle tutkintonimikkeelle oli voimassa tutkinnon perusteet. Opetusministeriö vastaa tutkintorakenteesta. Opetushallitus päättää tutkintojen perusteista ja asettaa tutkintotoimikunnat. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkinnossa edellytetty ammattitaito, ja tämä ajatustapa poikkeaa perinteisestä tavasta säädellä koulutusta opetussuunnitelman perusteilla.tutkintotoimikunnat vastaavat tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta ja tutkintojen järjestäjät puolestaan toimeenpanevat tutkintotilaisuuksia. Yksittäisten tutkintotilaisuuksien määrästä ei ole käytettävissä tietoa, mutta vuonna tutkintotoimikuntaa on tehnyt järjestämissopimuksen 422 laitoksen kanssa, ja eri tutkinnoista on kaikkiaan sopimusta. Järjestämissopimuksia on melko tasaisesti ympäri maan. Järjestelmän yhtenä keskeisenä lähtökohta-ajatuksena oli tarjota aikuisille mahdollisuus osoittaa oma ammattitaito ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli lisätä työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen välistä yhteistyötä. Tutkintojärjestelmän toimeenpanon vaikutukset ammatillisen koulutuksen kenttään ovat ylipäätään olleet myönteiset. Työelämän tarpeiden huomioon ottaminen on lisääntynyt, ja työelämän mukaantulo tutkintosuoritusten arviointiin ja erityisesti tutkintotoimikuntiin on lähentänyt eri tahoja toisiinsa. Myös valta- 3

4 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi kunnallisella tasolla ovat työelämän järjestöt olleet vaikuttamassa järjestelmän rakentamiseen ja tutkintojen perusteiden laatimiseen. Yksityisen sektorin työnantajille näyttötutkintojärjestelmä on nimikkeenä melko tuttu, mutta vain harvoilla on konkreettista tietoa ja kokemuksia järjestelmästä. Lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat hankkineet valmistavaa koulutusta selvitäkseen tutkinnosta. Järjestelmän alkuperäinen idea ei siis sellaisenaan ole toteutunut. Koulutuksen merkitys tutkintoon valmistavana väylänä on yllättävän suuri. Tämä selittyy osittain sillä, että oppilaitosten rahoitus perustuu edelleen koulutussuoritteisiin eikä tutkintojen määriin. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa olleiden määrä oli vuonna 1999 noin ja edellisenä vuonna noin , mutta tutkintotilaisuuksiin osallistui vuonna 1999 vain runsas aikuista. On vaikea ymmärtää sitä, että monet kymmenet tuhannet opiskelijat eivät osallistu tutkintotilaisuuksiin vaikka, koulutuksessa nimenomaan valmistaudutaan näyttöön. Tutkintojärjestelmän rakentamisen tärkeänä tavoitteena oli tarjota ilman ammatillista koulutusta työssä oleville aikuisille mahdollisuus tutkinnon suorittamiseen. Tutkinnon suorittaneiden joukossa kuitenkin on yllättävän paljon henkilöitä, jotka ovat melko nuoria taikka joilla on jo jokin ammatillinen koulutus. Ainoastaan naisvaltaisten alojen tutkintojen suorittaneissa on runsaammin yli 45-vuotiaita sekä heikosti koulutettuja. Tutkintotoimikuntien toiminnassa oli arviointitiedon perusteella jonkin verran puutteita. Epäselvyyksiä oli lähinnä tehtävissä ja toimivallassa. Tutkintotilaisuuksien toimeenpano oli kirjavaa, vaikka sekä tutkinnon suorittajat että tutkinnon toimeenpanoon osallistuneet työelämän edustajat pitivät tilaisuuksissa suoritettua ammattitaidon arviointia asianmukaisena. Kuitenkin monessa tapauksessa tutkintotilaisuuden järjestäminen, näyttötehtävät että suoritusten arvioinnit vastasivat vain osin ko. Tutkinnon perusteet -asiakirjaa. Vaikka tulokset kertovat osin epämääräisistä toimintatavoista, on kuitenkin muistettava, että järjestelmä on vasta tulossa kouluikään ja että keskitettyä ohjantaa on koulutuspoliittisten linjausten mukaisesti vältetty. Monasti ovat kaikki kukat saaneet kukkia ja on luotettu siihen, että kaikki eri tasojen toimijat tekevät parhaansa ja että tämä on riittävää. Avainsanat: Näyttötutkinto, ammattitutkinto, ammattitaidon arviointi, ammatillinen aikuiskoulutus. 4

5 Sammandrag SAMMANDRAG Utvärderingen gäller systemet med fristående examina, dvs. hur systemet fungerar, hur dess centrala delar fyller sin funktion och vilka resultaten är. Utvärderingen grundar sig på utvecklingsprogrammen för utbildning och forskning samt på resultatavtal mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen. Utvärderingen beskriver hur man kom fram till ett system med examina för vuxna och förklarar hur systemet togs i bruk och hur det utvecklats sedan En närmare analys av systemet med fristående examina har gjorts för år 1999 och Systemet med fristående examina har utvecklats kvantitativt på ett betydande sätt. År 1999 avlades fullständig examen av vuxna och delexamen av vuxna. I examensprov deltog allt som allt personer. Som jämförelse kan nämnas att 1996 avlades examen av endast vuxna. Hösten 2000 fanns det sammanlagt 388 examensbeteckningar, dvs. 95 yrkesinriktade grundexamina, 174 yrkesexamina och 119 specialyrkesexamina. Antalet fastställda examensgrunder var 342. Undervisningsministeriet ansvarar för examensstrukturen medan Utbildningsstyrelsen fastställer examensgrunderna och tillsätter examenskommissionerna. I examensgrunderna definieras den yrkesskicklighet som en examen förutsätter och detta tänkesätt avviker från det traditionella sättet att reglera utbildningen med hjälp av läroplansgrunder. Examenskommissionerna ser till att examina ordnas och examensarrangörerna svarar för ordnandet av examenstillfällena. Uppgifter saknas om antalet examenstillfällen men 170 examenskommissioner har avtalat med 422 läroanstalter om ordnande av examina och avtal gällande olika examina har ingåtts. Avtal gällande rätt att ordna examina har varit rätt jämt fördelad över landet. Ett av systemets syften var att erbjuda vuxna en möjlighet att påvisa yrkeskunskap i examina som är oberoende av hur kunskaperna har skaffats. Ett annat viktigt syfte var att öka samarbetet mellan arbetslivet och den yrkesinriktade vuxenutbildningen. Införandet av examenssystemet har i regel haft positiva följder för den yrkesinriktade utbildningen. Arbetslivets behov beaktas mer än tidigare och olika parter har kommit närmare varandra eftersom representanter för arbetslivet deltar i bedömningen av examensprestationerna och i examenskommissionerna. Olika organisationer inom arbetslivet har även påverkat på nationell nivå när det har gällt att utarbeta strukturer och examensgrunder. Systemet med fristående examina är som begrepp rätt bekant för mången enskild arbetsgivare men bara ett fåtal har konkret kännedom om eller erfarenheter av systemet. 5

6 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi I praktiken har de flesta genomgått förberedande utbildning för att klara sig vid examenstillfället. Systemets ursprungliga idé har inte förverkligats. Utbildning som förbereder för examen spelar en förvånansvärt stor roll. Detta förklaras till en del av att finansieringen av läroanstalterna fortfarande grundar sig på antalet utbildningar och inte på antalet examina. I utbildning som förbereder för examen deltog 1999 ca och året innan personer, men 1999 deltog endast drygt vuxna i examensprov. Bortfallet av flera tiotalastusen studerande är svårt att förstå eftersom man i utbildningen uttryckligen förbereder sig för att avlägga fristående examen. Ett viktigt syfte med arbetet med examenssystemet har varit att erbjuda möjligheter för yrkesverksamma personer utan yrkesutbildning att avlägga examen. Bland dem som avlagt examen finns emellertid överraskande många som är rätt unga eller som redan har något slags yrkesutbildning. Personer över 45 år och lågutbildade personer har avlagt examina i större utsträckning endast i kvinnodominerade branscher. Resultaten från utvärderingen visar att det har funnits brister i examenskommissionernas verksamhet. Oklarheter har förekommit främst i fråga om uppgifter och befogenheter. Arrangemangen vid examenstillfällena har varierat men både de studerande och arbetslivets representanter har ansett bedömningen av yrkesskicklighet saklig. I många fall har det dock varit så, att de praktiska arrangemangen, yrkesproven och bedömningen av prestationerna bara delvis motsvarat kraven i examensgrunderna. Även om utvärderingsresultaten i vissa fall berättar om oklara tillvägagångssätt så bör man minnas att systemet är rätt ungt. Det håller på att uppnå skoleålder och man har lyckats undvika central styrning enligt vedertagen praxis inom utbildningsförvaltningen. Ofta har man låtit alla blommor blomma och litat på att alla gör sitt bästa på olika nivåer. Nyckelord: fristående examen, yrkesexamen, bedömning/utvärdering av yrkesskicklighet, yrkesinriktad vuxenutbildning. 6

7 SUMMARY Summary The evaluation focused on the efficacy of the system of competence-based qualifications, on how its core elements accomplish their tasks and on the results yielded by the system. The evaluation was carried out on the basis of training and research development plans and on an agreement on results concluded between the Ministry of Education and the National Board of Education. The evaluation describes the development of the system of competence-based qualifications for adults, the actual implementation phase of the system and its development since The activity of the competencebased qualification system in 1999 and 2000 is analysed in greater detail. The quantitative development of the competence-based qualification system has been considerable, since, in 1999, an entire qualification was taken by 12,815 adults and a partial qualification by 9,221, and a total of 23,395 people took part in examinations. In 1996, for example, only 2,645 adults took the qualification. In autumn 2000, there were a total of 388 qualification titles in the qualification structure, including 95 vocational qualifications, 174 further qualifications and 119 specialist qualifications. Correspondingly, 342 bases for qualifications were in force. The Ministry of Education is responsible for the qualification structure, the National Board of Education decides on the requirements for the qualifications and appoints the Qualification Committees. The Qualification Committees are responsible for organising the qualifications, and the arrangers of the qualifications conduct the examinations. No information is available on the number of individual examinations, but 170 Qualification Committees have concluded an agreement on their arrangement with 422 educational establishments, and there are a total of 2,198 agreements on the various examinations. Generally, rights to arrange examinations are spread fairly evenly throughout the country. One basic idea behind the system is to provide adults with an opportunity to demonstrate their own skills in qualifications that are independent of the manner in which that skill has been obtained. The other idea was to increase the collaboration between working life and vocational adult education. The effects of the implementation of the qualification system on the field of vocational training have generally been positive. Consideration for the needs of working life has increased, and the involvement of working life in the assessment of qualification performances and in particular in the Qualification Committees has brought the various bodies closer together. At national level, too, organisations participating in working life have had an influence on the construction of the system and on the drawing up of the bases of the qualifications. The bases of the qualifications defines the skills required in each qualification. In this way of thinking differs from the traditional way 7

8 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi of regulating training and education on the basis of National Curriculum. Although many individual employers are fairly familiar with the competencebased qualification system as a title, only a few possess concrete knowledge and experiences of the system. In practice, virtually all graduates have undergone preparatory training in order to be able to cope with the examination. The idea behind the system has not been achieved as such. However, training plays a surprisingly important role as a channel preparing students for the qualification. This is to be explained partly by the fact that the funding of the educational establishments is still based on the study performances rather than on the numbers of qualifications. In 1999, some 72,000 people took part in training to prepare themselves for a qualification, and around 67,000 in the previous year, but only just over 23,000 adults took part in examinations in This absence of many tens of thousands students from the examination is difficult to comprehend because their training prepares them specifically for a demonstration. An important objective behind the construction of the qualification system was to provide working people without vocational training with an opportunity to take a qualification. However, the graduates include a surprising number of people who are quite young or who possess some kind of vocational training. It is only graduates in sectors dominated by women that include a greater number of people over the age of 45 and who are poorly qualified. The study indicates that there were some defects in the work of the Qualification Committees. There was some confusion mainly with regard to tasks and authority. The examinations themselves were implemented in a variety of ways, but both the students and representatives of working life regarded the skill assessed in the examinations to be appropriate. However, in many cases, the arrangement of the examination, the demonstration tasks and assessments of performances corresponded only in part to the requirements of the qualification in question. Even though the results are sometimes indicative of poorly defined approaches, it must, however, be recalled the system is barely out of its infancy, and centralised control according to the National Board of Education s general practices has been avoided. Often, diversity has been tolerated and all the players at different levels have been trusted to do their best. Key words: Competence-based qualification, vocational qualification, assessment of professional skill, vocational adult education. 8

9 ESIPUHE Esipuhe Tässä raportissa kuvataan lähes kaksi vuotta kestänyt näyttötutkintojärjestelmän arviointi. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu, miten hyvin järjestelmä ylipäätään toimii ja missä on kehittämistarpeita. Raporttia luettaessa on muistettava, että kyse on vain kuusi vuotta toimineesta järjestelmästä, jonka rahoitus on ollut muuttuvassa tilassa. Myös järjestelmän keskeiset ulottuvuudet - työelämän ammattitaitovaatimukset ja aikuisten ammatillinen osaaminen - muuttuvat koko ajan, ja tutkintojärjestelmä on tässä prosessissa vasta etsimässä asemaansa. Tämä on monen kirjoittajan yhteisjulkaisu, mutta allekirjoittanut kantaa päävastuun sekä rakenteesta että johtopäätöksistä. Tämä noin puolentoista vuoden yhteinen taipaleemme ohjausryhmän kanssa on ollut mielenkiintoinen ja näkökulmia avartava. Keskusteluja on käyty, ongelmia ratkaistu, mutta lähtökohtana on pidetty näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Vilpitön kiitos ohjausryhmälle, kirjoittajille sekä vielä Jari Metsämuuroselle, joka eräässä kriittisessä vaiheessa toi ammattitaitonsa käyttöömme. Sirpa Ropponen Opetushallituksesta sekä Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat taustalla tuottaneet tarpeellisia aineistoja. Tämä raportti on Opetushallituksen verkkosivulla (www.edu.fi/julkaisut) ja eräät perustilastot ovat samalla verkkosivulla. Helsingissä 15. joulukuuta 2000 Pentti Yrjölä projektipäällikkö 9

10 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi TIIVISTELMÄ SAMMANDRAG SUMMARY ESIPUHE SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Arviointiprosessin kuvaus Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin luotettavuus Ammattitaidon teoreettista tarkastelua NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTAA Näyttötutkintojärjestelmä mietinnöissä ja muistioissa Aikuiskoulutuskomitea Aikuiskoulutuksen väliaikainen kehittämisorganisaatio Tutkintoajattelun eteneminen 1980-luvun jälkipuoliskolla Käytännön suunnittelutoimet Järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien haastattelut NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN TOIMINTA Järjestelmän toimeenpano Opetushallinnon toimenpiteet Toimeenpanoon liittyneet erillisprojektit Kehittämisen rahoitus Koulutusprojektit ALVAR Tutkintojen tasoluokitus Käsitteiden vakiintumattomuus Näyttötutkintojärjestelmän nykytila Tutkintorakenne, tutkinnot ja tutkintonimikkeet, Petri Haltia Tutkintojen perusteet Tutkintotoimikunnat Tutkintojen järjestämissopimukset Valmistava koulutus ja suoritetut tutkinnot Valmistavaan koulutukseen osallistuminen Valmistavan koulutuksen kesto Valmistavasta koulutuksesta tutkintoon Tutkintoon johtavat väylät Tutkinnon suorittaneiden määrä Osatutkinnon suorittaneiden määrät

11 Sisältö Tutkintoja, joista ei ole suorituksia Tutkintojärjestelmän sisäiset, alakohtaiset erot Näyttötutkinnon suorittaneiden tausta Tutkinnon suorittaneiden ikä Tutkinnon suorittaneiden sukupuoli Tutkinnon suorittaneiden koulutustausta Näyttötutkintojärjestelmän rahoitus ja kustannukset Näyttötutkintojen rahoitusjärjestelmä Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen osana suoritetun näyttötutkinnon kustannukset Erillisten tutkintotilaisuuksien kustannukset Tutkintotoimikuntien kustannukset Näyttötutkintojärjestelmän toteuttamisen ja kehittämisen kustannukset Rahoituksen toimivuus Näyttötutkinnot ja työelämä Yritysten johdon tiedot ja kokemukset näyttötutkinnoista Näyttötutkintojen vaikutus työehtoihin Näyttötutkintojärjestelmän nykytila järjestelmän syntyvaiheen vaikuttajien arvioimana Näyttötutkintojärjestelmän vaikutukset väestön koulutustasoon TUTKINTOTILAISUUKSIEN TOIMEENPANO Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteiden valinta ja arvioinnin lähtökohdat Kirjallisten aineistojen ja tapaustutkimusaineistojen kuvaukset Arviointivierailujen - tapaustutkimusten toteuttaminen Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti I, Jaakko Ansaharju Arviointitutkimuksen perustiedot Yleistä Arvioinnin suorittajat Näyttötilaisuuksien kuvaus opintoaloittain ja tutkinnoittain Rakennusala Paperi- ja kemianteollisuuden ala Kone- ja metalliala Auto- ja kuljetusala Sähköala (tietotekniikan perustutkinto) Arviointituloksia yleisellä tasolla Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Näyttötilaisuuksien organisointi ja hallinnointi Yhteistyö muiden alan arvioijaorganisaatioiden kanssa Näyttötutkintojen vaatimustasojen yhdenmukaisuuden varmistaminen Miten pätevyys on tutkintosuoritusten arvioinnissa käsitetty Näytön arvioinnin kohteet ja menetelmät

12 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkinnon suorittajien mielipiteitä Näyttöä koskevat arviointipäätökset Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi,osaraportti II, Matti Taalas Tutkinnot Arviointityön asiantuntijat Tutkintotilaisuuksien kuvaus Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt Tutkintotilaisuuksien yksityiskohdat Ammatillisen pätevyyden ja ammattitaidon sisältö Tutkintosuoritusten arvioinnin menetelmät Tutkintosuoritusten arvioijien ja tutkintoon osallistuvien näkemyksiä Yhteenveto eri tutkinnoista Näyttötutkintojen toimeenpanon arviointi, osaraportti III, Raimo Jaakkola & Anu Järvinen Tutkinnot Arvioidut tutkintotilaisuudet Tutkintotilaisuuksien yleiset järjestelyt ja organisointi Tutkintojen toimeenpano kirjallisen aineiston perusteella arvioituna Tutkinnon osien toteutus tapaustutkimuksien perusteella Tutkintotoimikunnan rooli Tutkintosuoritusten arviointi ja arvioijien pätevyys Käsitys pätevyydestä, näytön arvioinnin kohteet ja arviointipäätös Tutkinnon suorittajien ja tutkintosuoritusten arvioijien mielipiteitä Tutkinnon järjestämisen arviointia Osaraporttien arvioivat johtopäätökset Riippumattomuus Työelämän tarpeet Aikuisväestön tarpeet Toimeenpanon ja vaatimustasojen yhdenmukaisuus Tulosohjaus Tutkintotoimikuntien toiminta NÄYTTÖTUTKINNOT NIIHIN OSALLISTUNEIDEN JA TUTKINTO- TOIMIKUNTIEN ARVIOIMINA, Petri Haltia Kysely osallistujille Kohdejoukko ja vastaajien taustat Näyttöihin valmistautuminen ja näyttötilaisuuksien organisointi Arviot näyttöihin liittyvistä tekijöistä ja osaamisalueiden painotuksesta Tutkintosuoritusten vaikutukset suorittajien kannalta Kyselyt tutkintotoimikunnille

13 Sisältö Tutkintotoimikuntien toiminta sihteereiden/puheenjohtajien mukaan Tutkintotoimikuntien jäsenet ja heidän näkemyksensä Tutkintotoimikuntien jäsenten taustat Tutkintojen järjestäjien valinta Tutkintotoimikuntien jäsenten muu toiminta ja näkemykset näyttötutkintojärjestelmästä Johtopäätökset KATSAUS ERÄIDEN MAIDEN NÄYTTÖJÄRJESTELMIIN, Petri Haltia Alankomaat Ranska Saksa Iso-Britannia Yhteenveto ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Järjestelmän tehokkuus ja vaikuttavuus LÄHTEET LYHENTEET LIITTEET LIITETAULUKOT TAULUKKOLUETTELO LIITELUETTELO

14 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus 1 NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS Näyttötutkintojärjestelmän keskeiset tavoitteet on määritelty hallituksen esityksessä (HE 286/1993) ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi, ammattitutkintolaissa (L 306/1993) ja laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998). Hallituksen esityksen mukaan uutta ammattitaitoa vaativat tehtävät on tulevaisuudessa kyettävä hoitamaan keskimääräistä iäkkäämmällä työvoimalla, ja siksi tarvitaan aikuisväestön ammattitason jatkuvaa ylläpitämistä ja kohottamista. Aikuisten monenlaisten kokemusten kautta hankkima ammattitaito ja valmiudet saadaan tutkintojärjestelmässä otettua huomioon. Sekä ammattitutkintolain että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ensimmäinen pykälä sisältää saman perusajatuksen: kyse on ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomista tutkinnoista. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetyn lain 2 :n mukaan tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain että asetuksen keskeinen sisältö käsittelee nimenomaan näyttötutkintoja ja niiden järjestämistä. Näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä työelämän kanssa (3 ). Raporttia luettaessa on huomattava, että jo ammattitutkintolaissa, joka oli voimassa , säädettiin kolmesta tutkintotasosta vaikka yksi tutkintotaso oli nimeltään ammattitutkinto. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ( ) on selkeänä kokoavana käsitteenä ammattitaiton hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot, joita ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. 1.1 Arvioinnin tarkoitus ja kohteet Näyttötutkintojärjestelmä, jota vuosina toteutettiin ammattitutkintolain (L 306/1994) mukaan ja jota alkaen on toteutettu ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 631/1998) mukaan, saavutti keväällä 2000 kuuden vuoden iän. Tämä pitkään suunniteltu järjestelmä on nyt vakiintumassa. Valtioneuvoston vuosien koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämis- 15

15 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi suunnitelman mukaan ammattitutkintojärjestelmän toimivuus työelämän muutosten kannalta arvioidaan suunnittelukauden loppupuolella. Vuosille hyväksytyn Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan näyttötutkintojärjestelmää laajennetaan kattamaan kaikki koulutusalat ja järjestelmää kehitetään Opetushallituksen tekemän arvioinnin jälkeen. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa näyttötutkintojärjestelmän (ammattitutkintojärjestelmän) arviointi sovittiin toteutettavaksi Opetushallituksen pääjohtaja vahvisti arviointisuunnitelman Suunnitelman mukaan arviointiprojektin tarkoituksena on arvioida ammattitutkintojärjestelmän (näyttötutkintojärjestelmän) kehittymistä ja nykytilaa. Kyseessä on näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi, jossa kuvataan järjestelmän synty ja sen eri osien tehtävät. Lähtökohtana on järjestelmälle asetetut tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan ammatillisen aikuiskoulutusjärjestelmän, työelämän ja opiskelijoiden näkökulmasta. Erityisesti arvioidaan tutkintotilaisuuksien toimeenpanoa ja ammattitaidon arviointimenettelyjä. Arvioinnin lähtökohtana oli kuusi näyttötutkintojärjestelmän keskeistä tarkoitusta, jotka määriteltiin arviointikysymyksiksi. Arviointikysymykset olivat: 1. Ovatko näyttötutkintoina suoritettavat tutkinnot ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia? 2. Miten näyttötutkintojärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin ja miten työelämäyhteydet toimivat näyttötutkintojärjestelmässä? 3. Miten näyttötutkinnoissa otetaan huomioon aikuisväestön tarpeet? 4. Ovatko tutkintotilaisuudet toimeenpanoltaan ja vaatimustasoiltaan yhdenmukaisia? 5. Miten ammatillisen aikuiskoulutuksen tulosohjaus toteutuu tutkintojen avulla? 6. Miten tutkintotoimikunnat toteuttavat tehtävänsä? Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin (Opetushallitus 1998) määrittelyjen mukaan tarkasteltuna tässä arvioinnissa on kyse (koulutus)järjestelmän tila-arvioinnista, jossa selvitetään mahdollisimmin laajasti tarkasteltavana olevan järjestelmän toimintaa, tuloksia sekä sitä, miten hyvin se tyydyttää tarvetta, toteuttaa tehtäväänsä ja millainen on sen yhteiskunnallinen merkitys. Tehokkuuden arviointi kohdistuu tutkintojen tarjontaan, ajankohtaisuuteen ja reagointikykyyn, käytännön järjestelyihin, laatuun ja yhteistyötahoihin ja pituuksiin. Vaikuttavuutta selvitetään tutkintojen tarpeen ja tarjonnan vastaavuudella, 16

16 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus tutkintojen suorituksilla sekä suoritusten hyödyllisyydellä. Taloudellisuuden osalta kiinnitetään huomiota järjestelmän valtiolle aiheuttamiin ammatillisen aikuiskoulutuksen kustannuksiin sekä tutkintotilaisuuksien rahoitukseen. Arvioinnin keskeinen kriteeriperusta on lainsäädännössä, opetusministeriön päätöksissä ja Opetushallituksen päättämissä tutkintojen perusteissa. Myös lakiesityksien HE 286/1993 (hallituksen esitys eduskunnalle ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi) ja HE 86/1997 (hallituksen esitys eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi) ja näihin esityksiin liittyviä sivistysvaliokunnan mietintöjä ja eduskunnan lausumia sekä valtioneuvoston yleisistuntojen esittelymuistioita on käytetty arvioinnin lähtökohta-aineistona. Mikäli tavoitepohjaista arvioinnin kriteeriperustaa ei ole löydetty, arviointi on toteutettu vertailemalla tai tarkastelemalla kehitystrendejä. Tässä arvioinnissa näyttötutkintojärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena, jossa on määriteltyjä osia ja niiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Ihmisten muodostamille järjestelmille on aina ominaista tehtävien määriteltävyys, tavoitteisuus, resurssien rajallisuus ja jonkinmoinen hallintotoiminta. (Ahlstedt ym. 1986, 20 21). Järjestelmää tarkasteltaessa kyse on edellytyksistä, panoksista, rakenteesta, osien vastuusta ja toimivallasta, prosesseista, informaatiosta, suoritteista, tuloksista ja suhteista läheisimpiin rajaorganisaatioihin (vrt. Raivola 2000, 14 15). Opetushallituksen tuloksellisuuden arviointimallin (1998) mukaan arviointi voidaan toteuttaa neljällä eri tasolla seuraavasti: 1. kuvataan, mitä on tapahtunut ja mikä on asiain tila 2. tehdään arvioivia johtopäätöksiä siitä, miten hyvin toiminta on saavuttanut asetetut tavoitteet 3. määritellään heikkouksia ja vahvuuksia, haittoja ja hyötyjä sekä arvoa 4. kuvataan asiain toivottu tila ja etsitään selityksiä huonoille ja hyville tuloksille. Näyttötutkintojärjestelmän arviointi toteutetaan kolmella ensimmäisellä tasolla kiinnittäen erityistä huomiota asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi pyritään löytämään toiminnan heikkouksia ja vahvuuksia, mutta niiden syitä ja selityksiä ei etsitä. 17

17 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi 1.2 Arviointiprosessin kuvaus Opetushallituksen vuoden 1999 tuote- ja palvelusuunnitelmassa tästä arviointiprojektista vastaamaan nimettiin opetusneuvos Pentti Yrjölä. Lisäksi Opetushallituksesta projektin toteutukseen tuli mukaan suunnittelija Tim Lamminranta. Arviointiprojektin hahmoa ryhdyttiin rakentamaan maaliskuussa 1999 tutustumalla näyttötutkintojärjestelmästä (ammattitutkintojärjestelmästä) julkaistuun tutkimus- ja muuhun kirjalliseen materiaaliin sekä kansainvälisiin aineistoihin, lähinnä CEDEFOP:n julkaisuihin sekä Englannin NVQjärjestelmästä tehtyihin tutkimuksiin. Lisäksi keskusteltiin järjestelmän rakentamisessa mukana olleiden henkilöiden kanssa. Kirjallisen arviointiaineiston kokoaminen aloitettiin. Alkuvaiheen keskusteluissa nousi esiin mahdollisiksi arviointikohteiksi mm. seuraavia asioita: tutkintojen työelämälähtöisyys/-vastaavuus, järjestelmän yleinen tunnettuus, tutkintojen suorittamisen merkitys työelämän kannalta, tutkintojen toimeenpanon kustannukset ja suoritusten vaatimustaso. Samalla selvitettiin mahdollisia henkilöitä ja organisaatioita, jotka voisivat osallistua kansalliseen näyttötutkintojärjestelmän arviointiin. Koska koko näyttötutkintoajattelu oli laajemmalti vain runsaat viisi vuotta vanha, oli vaikea löytää tahoja, jotka tuntisivat järjestelmän, mutta eivät olisi olleet mukana sen kehittämisessä. Päädyttiin sellaiseen arviointistruktuuriin, jossa eri organisaatioilta tilattiin arviointipalveluja. Kevään 1999 aikana keskusteltiin mahdollisten arviointikumppaneiden kanssa ja kehitettiin arviointisuunnitelmaa. Arvioinnin ohjausryhmään päätettiin kutsua edustajat seuraavista yksiköistä: Helia - Ammatillinen opettajakorkeakoulu (Helsinki), Hämeen ammattikorkeakoulu - OsaamisTawast (Hämeenlinna), Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kehitysja palveluyksikkö ja Turun yliopiston Koulutussosiologian tutkimuskeskus (RUSE). Tämän pohjalta ohjausryhmässä ovat eri aikoina toimineet seuraavat henkilöt: Heliasta Marja Brandtberg, Kauko Hämäläinen, Raimo Jaakkola ja Anu Järvinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Riitta Skyttä, Matti Taalas, Piia Kolho ja Tiina Sutinen, Hämeen ammattikorkeakoulusta Jaakko Ansaharju ja Arja Wahlberg sekä RUSE:sta Petri Haltia. Opetushallitus teki kunkin em. organisaation kanssa sopimuksen osaprojektista, josta tämä oli vastuussa. Tässä yhteydessä sovittiin mm. siitä, että jokainen kohdaltaan vastaa siitä, että kehittämistoiminta (esim. näyttötutkintomestarikoulutus) ja osallistuminen kansalliseen arviointiin eivät sekoitu ja että arviointitulokset ovat julkisia vasta, kun kansallinen 18

18 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus arviointiraportti on julkinen ja että muutoinkin noudatetaan opetusministeriön päätöstä (19/011/98), joka koskee koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin toimeenpanoa. Opetushallituksen tilaamien osaprojektien pohjalta tehdyt raportit ovat osa kansallisen arvioinnin raporttikokonaisuutta niin, että ne ovat kirjattu ao. sopimusosapuolten vastuuttamien kirjoittajien nimiin. Pääosa arviointiprojektin yhteistyöstä hoidettiin sähköpostitse. Yritettiin myös käyttää Opetushallituksen avaamaa yhteistä sähköistä sivustoa, mutta sen käyttö ei toteutunut toivotulla tavalla. Arvioinnin aikataulu pidettiin ohjausryhmän ensimmäinen kokous, jossa käytiin yleiskeskustelu arviointihankkeesta ja hahmotettiin aikataulua sekä arvioinnin kohteita ja tasoja. Päädyttiin siihen, että arviointi kohdistetaan valtakunnalliseen tasoon, alue- eli tutkintotoimikuntien tasoon sekä itse tutkintotilaisuuksien järjestämisen ja - mikäli mahdollista - tutkintojen hyödyllisyyden arviointiin. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 1999 aikana viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin arvioinnin lähestymistapoja, arviointisuunnitelmaa, arviointikysymyksiä sekä arviointitiedon hankintatapoja sekä valittiin tarkemmin analysoitavat tutkinnot. Syksyllä 1999 kuultiin OPH:n virkamiehiä arviointisuunnitelmasta ja analysoitavista tutkinnoista. Marrasjoulukuussa lyötiin lukkoon em. tutkinnot, allekirjoitettiin sopimukset osaprojekteista ja ryhdyttiin kokoamaan kirjallisia aineistoja järjestetyistä tutkintotilaisuuksista. Helmikuussa 2000 valmistui kirjallisten aineistojen arviointilomake. Tavoitteena oli saada aineistot 75 tutkintotilaisuudesta, mutta seitsemästä aineisto jäi saamatta. Samanaikaisesti valmisteltiin kyselylomakkeet kohteena oleviin tutkintoihin osallistuneille ja näiden tutkintojen tutkintotoimikuntien jäsenille. Maalis-huhtikuussa TE-keskusten ja Opetushallituksen HANKI -rekisterin avulla etsittiin keväällä ja kesällä 2000 järjestettäviä tutkintotilaisuuksia. Arviointivierailut tehtiin kymmenen tutkinnon kolmeen eri tilaisuuteen, eli yhteensä näistä kertyi 30 tapaustutkimusta. Maaliskuussa valmistui tutkintotilaisuuksien kirjallisen aineiston tilastoanalyysi ja huhtikuussa valmistui arviointivierailujen/tapaustutkimusten arviointiohjeisto. Huhtikuussa aloitettiin myös näyttötutkintojärjestelmän syntyvaiheen keskeisten vaikuttajien haastattelut. 19

19 Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi Ensimmäinen arviointivierailu oli toukokuussa ja viimeinen elokuussa. Lokakuussa ensimmäiset osaraporttien tekstit olivat valmiit ja lopullinen raportti valmistui joulukuun alussa. 1.3 Arvioinnin lähestymistapa Arvioinnin metodinen lähestymistapa on monitahoarviointi, jossa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta ja arviointikohteita tarkastellaan eri tavoin eri näkökulmista. Arviointisuunnitelmaan kirjatut kuusi keskeistä arviointikysymystä (arviointikohdetta) ositettiin alakysymyksiksi. Lähtökohtana oli arviointimatriisi, jossa arvioinnin pääkysymykset olivat toisena ulottuvuutena ja toisena mahdolliset arviointitiedon lähteet. Informantteja alustavissa suunnitelmissa olivat: valmiit kirjalliset ja tilastoaineistot, erilaiset henkilöryhmät, työelämä, tutkintotoimikunnat, oppilaitosten johto, tutkintotilaisuuksien organisointi, tutkintotilaisuuksien toteuttaminen ja tutkintosuoritusten arviointi. Lopullinen arviointiasetelma muodostui sellaiseksi, että kuhunkin kuuteen arviointikysymykseen etsittiin vastauksia kolmelta eri tasolta, jotka olivat: valtakunnan -, tutkintotoimikuntien - ja tutkintotilaisuuksien taso. Arviointiaineistot kullakin tasolla koottiin seuraavasti: Valtakunnallinen taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Taloustutkimus Oy:ltä tilatut haastatteluaineistot - Toimikuntakysely Toimikuntien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Toimikuntakysely - Tutkimusaineistot - Asiantuntijahaastattelut - Tutkintoja organisoivien haastattelut 20

20 1 Näyttötutkintojärjestelmän arvioinnin lähtökohdat ja toteutus Tutkintotilaisuuksien taso - Tilastokeskuksen ja opetushallinnon tilastot (OPTI, HANKI, AMTU) - Säädökset ja hallinnolliset päätökset ja muu kirjallinen viranomaisaineisto - Tutkimusaineistot - Toimikuntakysely - Tutkinnon suorittajien postikysely - Tutkintojen järjestäjien kirjalliset aineistot - Tutkintoja organisoivien haastattelu - Tutkinnon suorittajien haastattelu - Työelämän edustajien haastattelu - Havainnointi Arviointiasetelmaa rakentaessaan ohjausryhmä piti erittäin tärkeänä järjestelmän ydintoiminnan eli tutkintotilaisuuden ja siinä tapahtuvan ammattitaidon arvioinnin uskottavuuden selvittämistä. Lähtökohtana oli joidenkin tutkintotilaisuuksien toimeenpanon tavoitteenmukaisuuden ja yhteismitallisuuden (suoritusten arvioinnin yhdenmukaisuuden) selvittäminen maan eri osissa eli tutkintotilaisuuksien luotettavuuden analyysi. Myös pohdittiin sen selvittämistä, mikä on tutkinnon läpäisseiden osaamisen taso. Päätettiin valita tarkemmin tarkasteltavaksi muutamien opintoalojen tutkintosuorituksia ja käytettyjä suoritusten arviointiperusteita (kohteet ja kriteerit). Päätettiin mahdollisesti selvittää myös saman opintoalan perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen vaatimustasojen eroja. Tarkempaan tarkasteluun valittiin tutkintoja, jotka mahdollisimman hyvin kuvaavat koko järjestelmää. Tarkoituksena oli analysoida ko. tutkinnon perusteet ja niiden tavoitteet siten, että analyysin pohjalta voitaisiin arvioida, kuinka hyvin tutkinnon toimeenpano vastaa perusteita Arvioinnin luotettavuus Arvioinnin, kuten tutkimuksenkin, luotettavuus muodostuu koko prosessista, jolla tieto arvioinnin kohteesta hankitaan. Tämän arvioinnin prosessi alkoi suunnittelusta (arviointisuunnitelma) ja päättyy tähän raporttiin, jossa on kuvattu arvioinnin kohteet, tavoitteet, menettelyt, löydökset ja johtopäätökset. Arvioinnissa käytetyt mittarit ja niiden ominaisuudet kuvaavat koko arvioinnin luotettavuutta. Tavoitteena on, että aineistossa ei ole virheitä ja että samaa kohdetta on käsitelty eri näkökulmista eri menetelmillä. 21

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Metsäalan tutkintotoimikunnat

Metsäalan tutkintotoimikunnat Metsäalan tutkintotoimikunnat 8.2.2012 Metsäalan tutkintotoimikuntien yhteiset käytännöt näyttötutkintojen järjestämisessä Metsäalan tutkintotoimikunnilla on käytössä yhteiset lomakepohjat, jotka ovat

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET 24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012. Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012. Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012 Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas on ilmestynyt ruotsinkielisenä joulukuussa 2012 Näyttötutkintojen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä

Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Ajankohtaista Opetushallituksesta ja yhteenvetoa Oppisopimuskoulutuksen alueellisista laatupäivistä Opso ry:n syyspäivät 19.11.2013 Riikka Vacker, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutuksen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013

Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013 Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013 Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Todistusmääräyksen 56/011/2009 muutos (1) 1/011/2013, voimassa 12.3.2013 alkaen Tutkinnon perusteisiin

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen HIEROJAN TUTKINTOJEN TILANNEKATSAUS HIEROJAN AMMATTITUTKINTO Tutkinnonjärjestäjiä

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus

Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus 1 Osaaminen ja koulutus Kymmenen vuoden tavoite: Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Tutkintotoimikunnan uutisia Jukka Koivisto puheenjohtaja, liiketalouden tutkintotoimikunta 30.1.2014 Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät Liiketalouden tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

ECVET periaatteet todeksi

ECVET periaatteet todeksi ECVET periaatteet todeksi Tornio Ecvet Expert Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopisto Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa koulutuksessa käytettävä oppimistulosten eurooppalainen siirto- ja kerryttämisjärjestelmä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Aika: 5.1.2011 klo 10.30. Kim Jordas

Aika: 5.1.2011 klo 10.30. Kim Jordas Kalatalouden tutkintotoimikunta 8227 pöytäkirja Aika: 5.1.2011 klo 10.30 Paikka: Koulutuskeskus Salpaus, Asikkala Läsnä: Leena Jääskeläinen phj. Irja Skytén Suominen Juha Happonen Kim Jordas Hannu Moilanen

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot