FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE"

Transkriptio

1 FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE Leena Rauhamäki Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki ( AMK )

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Rauhamäki Leena Matkustamoturvaohjeen käännös kansainväliselle viittomiselle Turku sivua ja 5 liitettä ja 1 videoliite Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta. Työni tuotos on Finnairin matkustamoturvaohjeesta tehty käännös kansainväliselle viittomiselle. Käännös turvaohjeesta on työssäni VHS kasetilla liitteenä. Käännöksessä käytin mallina Eugene A. Nidan dynaamista ekvivalenssi teoriaa. Tein myös kyselytutkimuksen Suomessa asuville kuuroille. Tutkimuksessa selvitin mitä kuurot ajattelevat Finnairin tämänhetkisestä turvaohjeesta ja onko kuuroilla tarvetta viittomakieliselle turvaohjeelle. Aiheeni on ajankohtainen ja kiinnostava, koska Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrori-iskun jälkeen lentoturvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Työni aineistona on ollut Finnairin A-320 TURVAVIDEO ja kyselykaavakkeilla keräämäni aineisto. Kyselykaavakkeet lähetin kuurojen yhdistyksien kautta yhteensä 150 Suomessa asuvalle kuurolle keväällä Kyselykaavakkeista saatujen tulosten perusteella puolet vastaajista haluaisi nähdä turvaohjeet viitottuna, koska se lisää turvallisuuden tunnetta tai osa kuuroista matkustajista ei ymmärrä kirjoitettuja ohjeita. Videolla oleva käännös on pituudeltaan alle kolme minuuttia. Käännöksessä käytän kansainvälisten viittomien lisäksi pantomiimia ja suomalaista viittomakieltä sekä sormitusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ymmärtävät kansainvälistä viittomista. Käännös on mahdollisesti jäämässä Finnairin käyttöön. Asiasanat: kääntäminen, ilmailu, tulkkaus, viittomakieli, kansainvälinen viittominen Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö

3 ABSTRACT The Diaconia Polytehnics, Turku Unit Degree Programme in Sign Language Interpretation Sign Lanquage Interpreter (AMK) Rauhamäki Leena Safety instructions translation to international signing Turku pages, 5 appendices, 1 video appendice The aim of the present final thesis was to make a video translation about Finnair s cabin safety instructions for Deaf passengers using international Sign. International Sign is a mimic and universal lingua franca used by the Deaf among themselves in their intercultural encounter. Finnair was cooperating with the accomplishing of the thesis by providing information about the safety instructions. This present thesis is probably going to be used in Finnair. There are two main sections in this present thesis. The first section deals with the process of translating. The actual signed version of the translation in international sign is introduced there. The second section deals with the survey research in with the opinions of Finnish Deaf people were inquired with special emphasis on the need of signed instructions in the aeroplanes. The theory used for the purpose of the present thesis is Eugene Nida s dynamic equivalence theory. The method of the study is qualitative. In the second section the structured survey technique was used, and150 questionaries were send to different Deaf Clubs. 53 answer sheets were send back, and they form the data of the second section. The translation section of the thesis was produced in form of a VHS tape. The length of the tape is about two minutes. The results of the survey section pointed out that half of the Deaf participants wanted to see signed instructions, and they felt that such a version of the instructions contributed to their sense of safety as well as made the instructions easier to access. The written Finnish text is the second language of the Deaf population, and many Deaf people prefer the use of Sign Language in getting the instructions. Keywords: Aviation, International Sign, Interpreting, Sign Language, Signs The thesis is stored at the Diaconia Polytecnic Turku Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.5 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE SUOMALAINEN VIITTOMAKIELI KÄÄNNOKSEN TAUSTALLA Yleistä tietoa viittomakielestä Kansainvälinen viittominen VIITOTUN KÄÄNNÖKSEN TEORIAA AINEISTON KERUUMENETELMÄT KÄÄNNÖKSEN VAIHEET Käännösprosessista Uudella käännösmallilla kääntäminen Käännöksen kuvaus videolle Käännöksen arviointi TUTKIMUKSEN TULOKSET POHDINTA. 26 LÄHTEET LIITTEET 32 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Opinnäytetyön kyselykaavake Kyselykaavakkeen saatekirje Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna Finnairin tekstin selkokielinen versio Käännöksen glossit Käännösvideo

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on Finnairin matkustamoturvaohjeiden käännös kansainväliselle viittomiselle. Työhöni kuuluu sekä käännös, joka on videona liitteenä, että tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä Suomessa asuvat kuurot ajattelevat tämän hetkisestä matkustamoturvaohjeesta. Aiheeni keksin opinnäytetyötä käsittelevällä oppitunnilla. Keskustelin opinnäytetyöni aiheesta miesystäväni kanssa, joka on valmistumassa Finnairin lentäjäksi. Hän kannusti minua markkinoimaan ideaani Finnairille. Maaliskuussa 2003 olin Finnairilla esittelemässä opinnäytetyöni pohjaideaa. Matkustamoturvallisuuspäällikkö Sami Sievän kanssa keskusteltuani opinnäytetyöni muodoksi tuli Finnairin tarpeen mukaan käännös kansainväliselle viittomiselle. Kansainvälinen viittominen on kuurojen kansainvälisissä tapaamisissa ja matkoillakin käyttämä keinotekoinen kommunikointitapa. Käännöksen eteenpäin markkinoimiseksi ja asian selvittämiseksi muille, työhön oli hyvä myös liittää tutkimus tai kattava kartoitus siitä, mitä Suomessa asuvat kuurot ajattelevat turvallisuusohjeiden käännöksen tarpeellisuudesta. Olisin voinut vielä lopuksi tarkistuttaa käännökseni kansainvälistä viittomista osaavalla viittomakielentulkilla, mutta tähän ei aikani riittänyt. Olen kirjoittanut käännöksessä käyttämäni viittomat liitteeksi, eli glossannut käännökseni. Katso Liite 5. Käännöksen Glossit. Aihe on ajankohtainen Yhdysvalloissa sijainneen World Trade Centeriin kohdistuneen terrori-iskun vuoksi. Ennen syyskuun 11. päivää 2001, käännös ei varmaankaan olisi niin helposti tullut mieleeni. Työni käsittelee osin samaa aihetta, kuin Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä 2003 tehty Mari Lindholmin opinnäytetyö. Mari Lindholmin työn aiheena oli erityisryhmät matkailuyritysten asiakkaina.

6 6 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksellani haluan selvittää, mikä on kansainväliselle viittomisellelle tehdyn matkustamoturvallisuusohjeen käännöksen tarve ja halusin tutkia myös, mitä mahdollisia muita erikoistoiveita lentomatkailussa on kuurolla matkustajalla. Kyselykaavakkeella saadut tulokset ovat hyvänä perusteluna varsinaisen käännöksen tarpeellisuudelle. Tutkimukseni hypoteesina, eli tuloksen oletuksena oli, että kuurot haluavat viittomakielisen käännöksen lentoturvaohjeista. Kyselyllä selvitän muun muassa, kuinka usein suomalaiset kuurot matkustavat lentäen. Samoin selvitän, miten he tällä hetkellä ymmärtävät turvallisuusohjeet. Tavoitteenani on myös selvittää muita mahdollisia ongelmakohtia kuurolla on lentomatkustamisessa. Kaavakkeessa olen yrittänyt saada mahdollisimman hyvin selville ne mahdolliset ongelmakohdat, joita kuuro matkustaja ei ymmärrä turvaohjeesta. Pohdintaosuudessa vertaan kaavakkeella saamiani tietoja siihen, mitä matkustajien on Finnairin mukaan ehdottaman tärkeä tietää turvaohjeista ennen lentoa. Aistivammaisille henkilöille, joita ovat kuurot, kuurosokeat, kuulovammaiset, sokeat ja näkövammaiset, tiedonsaanti matkailussa voi olla ongelmallista. Syinä tähän ovat muun muassa opasteiden liian pienet tekstit tai niiden värien kontrastit ovat epäselviä. (Lindholm 2003, 31.) Tätä kohtaa voi myös soveltaa kuurosokeiden lentomatkailuun. Vaikka he näkevätkin ja kuulevatkin osittain, miten käy kun kone esimerkiksi alkaa täyttyä savulla. Kuinka kirkkaat ovat lattiassa tai sen lähellä olevat valot, jotka johtavat poistumistielle. Lattiassa olevien valojen kirkkaus on suunniteltu normaalisti näkevien kannalta (Keskinarkaus ).

7 7 3 SUOMALAINEN VIITTOMAKIELI KÄÄNNÖKSEN TAUSTALLA Ne lukijat, jotka ovat jo perehtyneet suomalaiseen viittomakieleen ja viittomakielen eroavuuteen puhutuista kielistä, voivat siirtyä lukuun 3.2 kansainvälinen viittominen, tai lukuun 4. käännöksen teoriatausta. Ihmisten välinen viestintä perustuu ensisijaisesti ääneen ja sen kuulemiseen. Luonnollisella kielellä tarkoitetaan ihmisen arkiviestinnässä käyttämiä kieliä. Kaikkina aikoina on ollut ihmisiä, joille äänellinen viestintä on toissijaista, koska he eivät voi kuulla sitä. Suomessa noin 5000 henkilöä käyttää viittomakieltä, sekä maassamme on yhteensä eriasteisesta kuulovammasta kärsivää henkilöä. Suomalainen viittomakieli, kuten kaikki kuurojen käyttämät viestintäjärjestelmät tuotetaan eleillä, ilmeillä ja vastaanotetaan näköaistin avulla. (Rissanen 1985, 5.) Kuitenkin on olemassa myös viittomakielen kirjoitusjärjestelmiä. Näissä järjestelmissä viittomat kuvataan erilaisilla käden ja sormien merkeillä, lisäksi viittoman paikka ja ilme on kuvattu kirjoitusmerkkiin. Suomessa ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turkuun vuonna Kuurot kokoontuivat yhdistyksessä aluksi esimerkiksi keskustelemaan ja oppimaan toisiltaan. Kuurojen yhdistyksien syntyyn vaikuttivat muun muassa yhteinen kieli, yhteiset koulukokemukset ja vierauden tuntu kuulevien parissa. (Wallvik 2001, 213.) 3.1. Yleistä tietoa viittomakielestä Ensimmäiset maininnat kuuroista löytyvät Egyptistä ja Mesopotamiasta, jotka olivat ensimmäiset sivistyneet yhteiskunnat. Kirjoitettua tietoa kuuroista löytyy 1700-luvulta ekr. babylonialaisesta laista. (Wallvik 2001, 7.) Viitotuilla kielillä tarkoitetaan eri puolella maailmaa kuurojen yhteisöissä kehittyneitä viittomakieliä. Viittomakielet perustuvat käsien, kasvojen ja vartalon liikkeiden käyttämiseen viestin tuottamisessa. (Malm & Östman 2000, 9 12.) Yksi viittoma koostuu neljästä eri elementistä. Nämä ovat käsimuoto, viittoman paikka, liike ja orientaatio. Käsimuodolla tarkoitetaan sormien lukumäärää ja asentoa viittoman aikana. Viittoman paik-

8 8 ka tarkoittaa kohtaa, joko kosketuksena vartalolla tai viittoman tuottamista vartalon edessä tai sivulla. Liike tarkoittaa käden liikettä viittoman aikana. Orientaatio on kämmenen suunta viittomassa. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998.) Viittomakielet eivät ole tekokieliä, eli niitä ei ole kehitetty kuurojen apuvälineiksi, vaan ne ovat syntyneet kuurojen yhteisöissä. Viittomakieltä eivät käytä vain kuurot, vaan myös heidän kuulevat lähimmäisensä. Suomalaisten kuurojen vanhempien kuulevat lapset oppivat suomen kielen toisena, vieraana kielenä. Viittomakieliselle henkilölle opetetaan suomea lukemista ja lukemaan oppimista varten. (Malm & Östman 2000, 9 12.) Kuurojen vanhempien kuulevan lapsen pitää ensin oppia suomen kieli, jotta hän voi sitä käyttää. Viittomakielet ovat eri maissa erilaisia, eivätkä ne noudata puhuttujen kielien kielisukulaisuuksia. Esimerkiksi Englannissa käytettävä viittomakieli eroaa Amerikassa käytettävästä viittomakielestä. Merkittävin piirre, joka erottaa viittomakielen muista kielistä ja henkisistä toiminnoista, on sen ainutlaatuinen tapa käyttää tilaa kielellisesti, sanastollisesti, kieliopillisesti ja lauserakenteellisesti. Se mikä puheessa on etenevää, ajallisesti peräkkäistä on viittomakielessä paljon samanaikaista, rinnakkaista ja monitasoista. (Sacks 1992, 109.) 3.2. Kansainvälinen viittominen Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö erimaalaiset kuurot voi kommunikoida vieraskielisen kanssa. On syntynyt viittomistapa, joka ei ole kieli vaan yhdistelmä eri viittomakielille yhteisiä rakenteellisia piirteitä ja amerikkalaisen viittomakielen viittomia. (Malm & Östman 2000, 19.) Tätä kommunikaatiotapaa kutsutaan kansainväliseksi viittomiseksi. Vuonna 1900 Pariisin kuurojen kongressissa Suomalainen Julius Hirn ehdotti yhtenäisen kansainvälisen viittomisen luomista. Suunnitelmana oli, että jokaisesta maasta yksi henkilö kerää kasaan maansa viittomia, jotka lähetetään seuraavaan kongressiin. Tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden viittomakielet, laatia viittomakielen käsikirja ja luoda kansainväliset sormiaakkoset. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. (Walvik 2001, 247.)

9 9 Kansainvälisestä viittomisesta voidaan käyttää nimeä Gestuno. Kansainvälinen viittominen ei ole kieli, vaan kuurojen kommunikointitapa. Kansainvälistä viittomista kuurot käyttävät esimerkiksi WFD, World Federation of the Deaf (Kuurojen Maailmanliiton Kokouksissa) tai CISS:n Comittee International des Sports des Sourds (Kansainvälinen Kuurojen Urheiluliitto) tapaamisissa tai matkoilla tavatessaan uusia kuuroja. Maailmassa on noin 5000 puhuttua kieltä ja 1000 eri viittomakieltä. Kansainvälisessä viittomisessa ei ole mitään kielioppisääntöjä, eikä mitään rajoja käyttää kieltä. Tavoitteena on vain tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita. Kuurojen on helppo ymmärtää toisiaan, koska he elävät samantyylisessä kulttuurissa ja heillä on vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Kahden erimaalaisen kuuron kommunikointi onnistuu, kun molemmat keksivät tilanteeseen sopivia uusia viittomia tai käyttävät tilanteeseen sopivia oman maansa viittomia. Uusia viittomia keksiessä voi vapaasti improvisoida. Kansainvälisessä viittomisessa kannattaa selittää asioita mahdollisimman tarkkaan. (Tiainen ). Esimerkiksi aivan kuin ei muistaisi jotain sanaa ja sitä pitää kuvailla mahdollisimman tarkasti (Allshop & Woll & Brauti 1994, 181). Moodyn mukaan kansainvälisestä viittomisesta voidaan löytää kolme erilaista tapaa luoda viittomia. Yksi on lainata viittomia oman maansa viittomakielestä, toinen on pantomiimi ja kolmas tapa on etsiä viittomia kansainvälisen viittomisen sanakirjasta. (Allshop & Woll & Brauti 1994, 172.) Tärkeintä kansainvälisessä viittomisessa on ilmeiden käyttö ja asian esittäminen niin, että kuulevakin voisi sen ymmärtää. Tavoitteena on esittää viittomistoa. Kaikki keinot ovat sallittuja, esimerkiksi värien kertomisessa voi näyttää tarkoittamaansa väriä. Myös visuaalisuus yleensä ja tilankäyttö sekä kuvailu ovat oleellisia osia kansainvälisen viittomisen rakenteessa. Kielessä on tavoitteena jättää kaikki turhat asiat pois. Kannattaa viittoa mahdollisimman rauhallisesti ja selvästi. (Tiainen )

10 10 4 VIITOTUN KÄÄNNÖKSEN TEORIAA Lähes kaikki käännösteorioita käsittelevä kirjallisuus sisälsi vain puhuttujen kielten kääntämistä, mutta näitä ajatuksia voi hyvin käyttää myös viittomakielelle kääntämisessä. Jo varhain on huomattu yksi kääntämisen perusongelma, nimittäin jos tekstiä käännetään sanatarkasti, kärsii lauseiden tyyli ja usein myös asian ymmärrettävyys. Jos taas ollaan tekstille, eli ajatukselle tai sisällölle uskollisia, muuttuu käännöksen muoto. (Reiss & Vermeer 1986, 24.) Tavoitteenani on kääntää tekstin tarkoitus, kuitenkin yritän säilyttää käännöksessäni tekstin vastaavan tyylin. Kääntäjä ei tarjoa enempää tai vähempää informaatiota käännöksessään kuin lähdetekstin tuottaja; hän tarjoaa samaa informaatiota toisella tavalla. (Reiss & Vermeer 1986, 70.) Käännöksessäni tarjoan informaation viitotussa muodossa. Sisällöltään käännös vastaa alkuperäistä tekstiä. Sanasta sanaan käännöstä käytettiin aikoinaan Raamatun kääntämisessä, koska sanoja ja niiden järjestystä pidettiin pyhinä, joten niihin ei haluttu tai niihin ei voitu koskea. Nykyisin on vallalla niin sanottu viestivä kääntäminen, jossa lähdekielinen informaatiotarjous välitetään kohdekielen keinoin imitoivana informaatiotarjouksena. Tällaisesta käännöksestä ei ainakaan kielen perusteella heti näe, että se on käännös. (Reiss & Vermeer 1986, ) Käännöstieteessä on kiistattomasti todistettu, että jos kymmenen henkilöä kääntää esimerkiksi saman runon, tulee runosta kymmenen eri versiota. (Bassnet 1995, 44.) Käännökseni kansainväliselle viittomiselle on vain yksi vaihtoehto. Käännöksen tuotos on vain hioutunut sitä viittoessani nykyiseen muotoonsa. Jonkun toisen henkilön viittoessa tuotos voi olla hyvinkin erilainen. Käännös ei ole pelkästään kielellinen, vaan aina myös kulttuurinen käännös. Tulkkauksen ja kääntämisen ero on se että, tulkkausta, sen toimintaa ei voi korjata. Käännöstä voi muokata, kun kohdetekstiä tuotettaessa verrataan sitä lähdetekstiin. (Reiss &Vermeer

11 , 9 10). Muokkasin käännöstäni useaan otteeseen ennen sen varsinaista lopullista muotoa. Muokkaamisella tarkoitan käännöksen viittomista videolle, sen analysointia, kommentointia ja korjaamista. Kaikki alkuperäisessä tekstissä olevat asiat oli mainittava, mutta asian idean tai tarkoituksen kääntäminen viittomille oli joissain kohdissa haastavaa. Käännöstä analysoin enemmän luvussa 6.4. Kääntämisen teoriaa käsitelleitä kirjoja on ollut runsaasti tarjolla. Nämä teokset kuitenkin ovat käsitelleet enemmän tekstin kääntämistä. Löysin kirjoista myös tietoa tulkkaamisen teoriasta. Mitään käännösteoriaa ei löytynyt, joka käsittelisi kirjallisen aineksen kääntämistä viittomakielelle. Viittomakielen Lehtori Terhi Rissanen esitteli aivan uuden käännösmallin, jolla viittomakielisen käännösmateriaalin valmistaminen olisi mahdollista. Tätä asiaa käsittelen opinnäytteeni video-osion kääntämistä käsittelevässä luvussa 6.2. Kääntäjä ei ole käännösautomaatti, vaan kääntäjä on kaksikielisen viestinnän asiantuntija (Vehmas-Lehto 1999, 19). Kääntäminen vieraalta kieleltä toiselle vieraalle kielelle on hyvin harvinaista, varsinkin kun kohdekieli, eli kieli jolle käännetään, ei varsinaisesti ole edes kieli. Yleensä kääntäjä kääntää vieraasta kielestä äidinkieleen. Eugene A. Nidan käännösteoria dynaaminen ekvivalenssi sopii työni kääntämisen metodiksi. Dynaamisen ekvivalenssin perusideana on, että käännöksen arvoa ei mitata pelkän lähtötekstin ja käännöksen suhteen perusteella, vaan arviointi kohdistetaan tekstin ja kielen ulkopuolelle. Kielen ulkoisena tekijänä ovat Nidalla käännöksen vastaanottajan reaktiot. Jos käännöksen vastaanottajan reaktiot vastaavat oleellisin osin lähtötekstin vastaanottajan reaktioita, käännös on lähtötekstin ekvivalentti, eli vastaava käännös. (Vehmas-Lehto 1999, 56.) Nida erottaa toisistaan kaksi ekvivalenssi-tyyppiä edellä mainitun dynaamisen ja muodollisen ekvivalenssin. Muodollinen ekvivalenssi kiinnittää huomiota itse viestiin, muotoon ja sisältöön. Tästä käytetään myös nimeä selittävä kääntäminen. Tarkoituksena muodollisessa ekvivalenssissa on auttaa lukijaa ymmärtämään mahdollisimman paljon lähtötekstin kontekstista. (Bassnett 1995, ) Nidan teoriaa vastaan on kuitenkin olemassa skoposteoria. Kreikan kielen sana skopos merkitsee tavoitetta, tai päämäärää (Reiss & Vermeer 1986, 55). Skoposteorian mukaan käännöksen ei tarvitse olla ekvivalentti, pääasia on että se on hyvä. (Vehmas-Lehto1999, 92.) Millainen sitten on hyvä käännös.

12 12 Tavoitteenani on saada aikaan viitottu käännös, joka aiheuttaa käännöksen kohdekielisessä katsojassa saman reaktion, kuin lähtökielisessä katsojassa. Käännökseni nojaa Eugene A. Nidan dynaamisen ekvivalenssin teoriaan. Käytän termiä katsoja, koska käännös on suunnattu viittomakieliselle yleisölle. Käännöksen katsottuaan matkustajat tietävät, kuinka hätätilanteessa tulee toimia.

13 13 5 AINEISTONKERUUMENETELMÄ Opinnäytetyöni aineistonkeruumenetelmänä on kyselykaavake. Kaavake on liitteenä työn lopussa. Liite 1. Opinnäytetyön kyselykaavake. Kaavakkeella sain tarvittavan materiaalin tutkimusta varten ja perustelut käännösvideon tarpeellisuudelle. Kyselykaavakkeella tavoitin parhaiten mahdollisimman monta vastaajaa, mahdollisimman lyhyessä ajassa. Toinen mahdollinen aineistonkeruumenetelmä olisi ollut haastattelu. Haastattelu sopii menetelmäksi paremmin, jos tavoitteenani olisi ollut tavoittaa vain muutama vastaaja ja saada heiltä kattavat vastaukset. Haastattelu ei ole tähän tilanteeseen tarpeeksi kattava tutkimusmenetelmä. Kaavakkeen tarkoituksena on kartoittaa muun muassa, miten kuurot tällä hetkellä ymmärtävät lentokoneessa olevan turvallisuusohjeen, ja tarvitaanko turvaohjeesta viittomakielistä käännöstä. Työni on laadullinen tutkimus, vaikka siihen liittyykin määrällinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen ongelmana on ihmisten tapa vastata kyselyyn siten, miten he ehkä olettavat olevan paras tapa. Usein laadullisiin kyselyihin ei vastata rehellisesti, vaan niin kuin tutkimuksen tekijän mielestä olisi paras. Vältin tämän vastaustavan laatiessani kaavakkeen kysymyksiä. Tein kysymyksistä mahdollisimman neutraaleja, en avoimia kysymyksiä. Suunnittelin kyselylomakkeeksi kaavakkeen, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselykaavakkeet lähetin kuurojen yhdistyksille eri puolelle Suomea saadakseni kattavat tutkimustulokset. Kyselykaavakkeen kielelliset - ja visuaalisuuteen liittyvät ongelmat selvitin testaamalla kaavaketta yhdellä viittomakielisellä kuurolla. Kyselykaavake ja saatekirje ovat työn lopussa liitteinä. Liite 1. Opinnäytetyön kyselykaavake ja Liite 2. Kyselykaavakkeen saatekirje. Kyselykaavakkeet lähetin postitse yhdessä kirjekuoressa kuurojenyhdistykseen. Samaan kuoreen laitoin jokaiselle yhdistykselle yhden palautuskuoren, ohjeet kyselyiden palauttamisesta ja saatekirjeen jokaiselle vastaajalle. Toimintatapani vaati kuurojenyhdistyksiltä yhteistyöhalukkuutta.

14 14 Postitin kyselykaavakkeita yhteensä 130 kappaletta 12:een eri kuurojen yhdistykseen. Vastauksia sain takaisin 53 kappaletta. Vastauksia tuli Lappeenrannasta, Espoosta, Kotkasta, Kajaanista, Turusta, Helsingin alueelta ja Seinäjoelta. Pohjoisin kuurojenyhdistys, mistä vastauksia sain, oli Kajaani. Lähetin kyselyitä myös Muonioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Rovaniemen kuurojenyhdistyksen osoite oli virheellinen, eivätkä kaavakkeet menneet perille. Oulusta ja Muoniosta ei palautunut yhtään kaavaketta. Olisin halunnut selvittää myös sen, vaikuttaako asuinpaikka kuurojen matkailuun. Nyt vastaukset painottuvat Etelä-Suomeen.

15 15 6 KÄÄNNÖKSEN VAIHEET Aloitin kyselykaavakkeisiin tulevien kysymysten keräämisen ja suunnittleun kesällä Keräsin lentomatkustamista käsittelevää kirjallisuutta ja käännösteorioita käsitteleviä kirjoja. Lentomatkailuteoksista kokosin mielestäni tärkeimpiä, yleisimpiä aiheita ja muokkasin ne kyselykaavakkeeseen sopiviksi kysymyksiksi. Lento-onnettomuudessa kuolleista 1/3 kuolee, koska he eivät tiedä miten hätätilanteessa olisi pitänyt toimia. Olen miettinyt tätä lausetta siksi, että haluaisin tietää, kuinka asia on tutkittu. Brownin teoksessa mainitaan, että on kolme kertaa suurempi todennäköisyys saada vaurioita onnettomuudessa, jos ei ole lukenut turvallisuusohjetta. (Brown 1989, 345.) Tutkimuksen mukaan lentomatkustaja voi myös itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Käsimatkatavaroita kannattaa ottaa mahdollisimman vähän, lennolla kannattaa käyttää jatkuvasti turvavyötä ja tutustua koneen turvalaitteisiin. (Kinnunen 2001,158.) Finnairin Cabin Safety Manual -käsikirjassa on erittäin tarkat ohjeet siitä, mitä matkustajille pitää kertoa ennen lennolle lähtöä. Cabin Safety manual sisältää myös ohjeet vammaisten istumapaikkojen valinnasta koneessa. Ohjeiden mukaan vammaisia ei tule sijoittaa ovien tai varauloskäyntien viereen, jotta he eivät tukkisi varauloskäyntiä mahdollisessa hätätilanteessa (Cabin safety manual 1997). Ennen koneen lähtöä matkustajille on kerrottava seuraavat asiat: käsimatkatavaroiden säilytys, elektronisten laitteiden käyttäminen lennon aikana, mukaan lukien matkapuhelimet, turvaohjekortin sijainti ja sen sisältö. (Cabin safety manual 1997.) EXIT- paikoilla istuvien tulee pystyä siirtymään nopeasti syrjään hätätilanteen sattuessa. Näillä paikoilla istuvien tulee varmasti pystyä auttamaan muita matkustajia mahdollisessa hätätilanteessa. (Lindholm 2003, 38.) Kuuron tulisi ilmoittaa kuulovammastaan jo matkaa varatessaan. Varaukseen merkitty koodi DEAF tulostuu matkustajalistaan, jonka perusteella lentohenkilökunta tietää millä paikalla kuuro matkustaja istuu ja osaa näin huomioida hänet esimerkiksi poikkeustilanteessa. Finnairilla on myös tapana, että lentohenkilökunta käy näyttämässä koneen turvaohjeen kuulovammaiselle matkustajalle istuintaskussa olevan oppaan avulla. ( Lentoyhtiöiden tunnisteet. Ilmailulaitoksen WWW-sivu ) Finnairin matkustamoturvallisuuspäällikkö Sami Sievä ker-

16 16 toi, että siiven kohdalla olevalla EXIT -paikalla saa istua ainoastaan henkilö, joka puhuu yhteistä kieltä henkilökunnan kanssa ja suostuu hätätilanteessa avustamaan henkilökuntaa ja avaamaan varauloskäynnin hätätilanteessa (Sievä ). Erilaiset vammat rajoittavat liikkumista, kommunikointia ja aistimista. Nämä vammat vaikuttavat siihen, kuinka paljon erityisjärjestelyjä henkilö tarvitsee matkustaakseen. (Lindholm 2003, 30). Finnair on alkanut rajoittaa kuurosokeiden lentomatkailua ilman avustajaa. Esimerkiksi kuuro ei kuule kuulutuksia, ja jos tulee pakkolaskutilanne, kuurosokea jää muiden jalkoihin, eikä pysty pelastautumaan. (Reinboth 2004.) Sievän mukaan täysin kuurosokea ei voi tulla Finnairin koneeseen yksin, vaan tarvitsee saattajan. Mikäli henkilö ei ollenkaan näe, eikä kuule, henkilökunnalla ei ole mitään keinoa kommunikoida hänen kanssaan normaalisti eikä hätätilanteessa. Sievä selventää, että asia ei ole aivan näin yksiselitteinen, vaan kuurosokeat matkustajatapaukset käsitellään erikseen ja arvioinnin mahdollisesta saattajan tarpeesta tekee Ema (Emergency Medical Assistance) Group. (Sievä ). 6.1 Käännösprosessista Käännösprosessi alkoi tutustumalla kansainvälisen viittomisen sanakirjaan. Kyseisessä kuvasanakirjassa oli viittomat kuvina ja kirjoitettuna englanniksi ja ranskaksi. Ensin kirjoitin videolta kuulemani suomenkielisen matkustamoturvaohjeen tekstille ja tämän jälkeen käänsin tekstin englanniksi. Seuraavaksi ryhdyin etsimään kansainvälisen viittomisen kuvasanakirjasta tekstin tyyliin sopivimpia, keskeisimpiä ja olennaisimpia viittomavastineita. Huomasin kuitenkin, ettei sanakirjassa ole läheskään kaikkia tarvitsemiani viittomia, joten jouduin käyttämään paljon kuvailua ja mimiikkaa käännöksessäni. Käännöksen muokkaamisessa minua auttoivat opettaja Jaana Aaltonen ja lisäksi sain käännösapua Kuurojen Maailman Liiton pääsihteeriltä Carol-lee Aquilinelta, viittomakielen lehtori Marko Vuoriheimolta ja lehtori ja kansanvälisen viittomisen tulkki Lorna Allsopilta (University of Bristol). Samaan aikaan muokkasin kirjoittamaani tekstiä osin viittomakielen lehtori Terhi Rissasen ohjeen mukaan. Tavoitteenani on saada nämä kaksi toimintatapaa sulautettua yhdeksi toimivaksi käännökseksi. Tästä toimintamallista on enemmän tietoa seuraavassa osiossa.

17 Uudella käännösmallilla kääntäminen Tekstin kääntämisen aloitin kirjoittamalla matkustamoturvaohjeen tekstin sanatarkasti suomeksi. Seuraava vaihe oli tekstin muuttaminen selkokielelle. Finnairin turvavideon teksti ja siitä tehty selkokielinen teksti ovat työni lopussa liitteinä. Katso Liite 3. Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna ja Liite 4. Finnairin tekstin selkokielinen versio. Tämän jälkeen kirjoitin selkokielisen tekstin isoilla kirjaimilla ja muokkasin sitä viittomakielisempään tyyliin sopivaksi. Viittomakielinen tyyli tarkoittaa sitä, että siirsin verbit lauseen loppuun ja turhat sanat, eli esimerkiksi konjunktiot jätettiin tässä vaiheessa pois. Sitten aloitin viittomaan tekstiä ja muokkaamaan viittomakielisemmäksi edellisessä kappaleessa mainittujen henkilöiden avulla. 6.3 Käännöksen kuvaus videolle Koska käännökseni on videomateriaalia, päätin soveltaa työhöni koulussa oppimaani tvtulkkauksen teoriaa muun muassa kuvauskulmiin ja paikannuksiin. Myös vaatetus kuvaustilanteessa oli huomioitava. Vaateiden väreiksi on tv-tulkkauksessa suositeltu vihreää, ruskeaa tai viininpunaista. Kuvakulman on oltava etuviistosta, koska silloin paikantaminen eteen ja taakse erottuu paremmin. Tulkkausasento pitää miettiä tarkkaan tekniikan takia. Viittomakielen kuvaaminen eroaa tavallisesta puheen ja kuvan kuvaamisesta. Kuvatessa on käytettävä voimakkaita valoja. Viittoessa viittojan vartalolle ja taustalle muodostuu varjoja, jos valoja ei ole asennettu oikein. Kuvaamisessa minua auttoi medianomiopiskelija Jukka Hyyppä. Myös kolmiulotteisen viittomisen muuttaminen kaksiulotteiseksi kuvaksi on mietittävä etukäteen. Joidenkin viittomien suuntaa on muutettava siksi, että niiden suunnat ja viittomat erottuisivat ruudussa paremmin. Myöskin katse on pidettävä koko ajan kamerassa, jolloin katsella paikantaminen on rajoitettua. Myöntö- ja kieltolauseissa pää on pidettävä paikallaan ja käytettävä vain viittomaa. Viittomatila tv-ruudussa on huomioitava. Viittomia ei voi viedä paljoa sivuille, ylös tai alas.

18 Käännöksen arviointi Käännösteoriaksi valitsin E. A. Nidan dynaamisen ekvivalenssin. Tällä käännösteorialla tulee parhaiten esille käännökseni tarkoitus: saada kohdetekstin vastaanottajissa samanlainen reaktio, kuin lähdetekstin vastaanottajissa. Eli vastaanottaja osaa toimia lentokoneessa hätätilassa oikein. Käännökseni lähtökieli on suomi ja kohdekieli on kansainvälinen viittominen. Alkuperäisen Finnairin turvavideon pituus oli yli kolme minuuttia. Käännökseni lopullinen pituus on vähän yli kaksi minuuttia. Allshopin, Wollin ja Brauti tekemästä taulukosta, jossa vertaillaan viittojan omalla viittomakielellään tuottaman ja kansainvälisellä viittomisella tuottamansa saman kertomuksen pituutta huomataan, että kaikilla koehenkilöillä kansainvälinen tuotos kertomuksesta oli huomattavasti pidempi. (Allshop & Woll & Brauti 1994,179). Käännöksen oli Finnairin toiveen mukaan oltava mahdollisimman lyhyt, mieluiten alkuperäistä videota lyhyempi, siksi käännökseni pituus on päinvastainen edelliseen tietoon verrattuna. Käännöstä viittoessani kuva piti rajata vyötäröstä ylöspäin, siten että kuvan yläreunaan jää riittävästi tilaa viittomien tekemiselle. Jouduin kuitenkin viittomaan esimerkiksi OVI ja EXIT viittoman normaalia alempana juuri rajaamisen takia. Käsimuotoja piti miettiä muotoa kuvaavissa viittomissa, esimerkiksi OVI viittoma on isommalla käsimuodolla kuin hätäpoistumistien vieressä oleva KYLTTI viittoman käsimuoto. Samoin EXIT kyltti ja turvavyön valotaulun muodon kuvaamisen käsimuotoja oli harkittava tarkkaan. Edellä mainittuja viittomia piti pohtia, koska kaikki edellä mainitut viittomat kuvaavat jotain neliön muotoista esinettä tai asiaa. Käsimuotojen vaihtelulla sain esineistä visuaalisesti erikokoisia. Myöskin eri käsimuodon käyttäminen helpottaa asioiden ja tavaroiden erottamista toisistaan. Esimerkiksi erehtyminen voisi tapahtua kohdassa, jossa EXIT kyltin valon sammuminen aiheuttaisi elektronisten laitteiden käytön sallimisen. Alkuperäistä tekstin lauserakennetta piti muuttaa viittomakieleen sopivammaksi. Tekstin kohdassa pelastusliivit ovat tuolin alla liivi puetaan päälle ja täytetään vasta koneen ulkopuolella. Viitotussa käännöksessä pelastusliivit puetaan päälle, tämän jälkeen

19 19 mennään hätäpoistumistielle, täytetään liivi juuri ennen koneesta poistumista. Katso Liite 5. Käännöksen glossit ja Liite 3. Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna. Tällöin viitottu lausejärjestys etenee loogisessa aikajärjestyksessä. Alkuperäisessä turvavideossa puhujan tyyli on rauhallinen, miellyttävä ja asiallinen. Yritin viittomisessani tavoittaa samanlaista tyyliä. Viiton kuitenkin reippaasti aikarajoituksen takia. Ilmeiden käyttäminen on aika hillittyä, ainoastaan muutamissa kohdissa ilmeet vahvistavat välittämääni viestiä huolestuneisuudesta. Samoin käytän päänpudistuksia viestin vahvistamiseksi, vaikka pään liikkeitä tv-tulkkauksessa ei suositella.

20 20 7. TUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselyyni vastanneiden ikäjakauma oli 21-vuotiaista yli 61-vuotiaisiin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. Kuuroja vastaajia oli 38 henkilöä, kuurosokeita 3 ja huonokuuloisia 4. Kuuroutuneita ei vastaajien joukossa ollut. Kahdeksan oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. Lähes kaikki vastaajat olivat tutustuneet turvaohjeisiin. Vain kolme vastaajista ei ollut tutustunut ohjeisiin ennen matkalle lähtöään. 32 vastaajaa tutustuu turvaohjeisiin lukemalla ohjeet tuolin taskussa olevasta paperista, vastaavasti 21 katsoo matkustamohenkilökunnan esittämät ohjeet. 15 vastaajaa tutustuu ohjeisiin molemmilla tavoilla. Lisäksi 20 vastaajaa katsoo vielä ohjeet koneessa olevalta tv-ruudulta, jos koneessa on tähän mahdollisuus. Tämänhetkiset turvaohjeet olivat 17 vastaajan mielestä täysin ymmärrettävät. Yhdentoista mielestä ohjeita ei ymmärrä. Neljä oli jättänyt vastaamatta ja yksi ilmoitti olevansa kaksikielinen. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 47 henkilöä. Heistä 35:n mielestä turvaohjeessa oli jokin kohta, mitä he eivät ymmärtäneet. Yhteensä yhdeksän vastaajaa ei tiennyt kuinka pelastusliivejä tai happinaamaria tulee käyttää. Hätätilanteessa toimiminen ja poistumisteiden sijainnit olivat molemmat seitsemälle vastaajalle epäselviä. Samoin seitsemän mielestä turvaohjeet eivät ole heidän mielestään kovin selkeät. Viisi vastaajaa ilmoitti, että ei ymmärrä ohjeita.

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) VIITTOMAKIELISET KOULULAISET VIITTOMAKIELEN TULKIN TUKENA KÄÄNNÖSPROSESSISSA Yhteistoiminnallinen kääntäminen Mauri Kunnaksen Viikingit tulevat -kirjan tarinoista Anne Joukanen Opinnäytetyö, kevät 2008

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Pelkkä kääntäminen ei riitä. Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta

Pelkkä kääntäminen ei riitä. Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta Pelkkä kääntäminen ei riitä Näkemyksiä laulujen tulkkauksesta Laura Hurme ja Anni Kervinen Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS: VARHAISEN KOMMUNIKAATION JA KIELEN KEHITYKSEN ARVIOINTIMENETELMÄ MCDI-lomake 8-16kk Hanna Laulaja Maria Takamaa Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen

JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen JULISTAEN JOULUN RAUHAA Fenomenologinen lähestymistapa joulurauhan julistuksen kääntämiseen Jenni Herranen ja Johanna Kotiaho Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Viittomakielen ja tulkkauksen

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ

POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ POJASTA MIEHEKSI, TYTÖSTÄ NAISEKSI SEKSUAALIVALISTUSTA VIITTOMAKIELELLÄ Paula Mattila Eeva Rautanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja!

KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE. Hyvä vastaaja! KYSELYTUTKIMUS MUISTISAIRAAN PUOLISON MENETTÄNEELLE Hyvä vastaaja! Opiskelen Therapeia-säätiön ja Helsingin Psykoterapiayhdistyksen yhteistyössä toteuttamassa 4- vuotisessa psykoanalyyttisen paripsykoterapian

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI

HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI HUUMORIN KÄÄNTÄMINEN VIITTOMAKIELELLE NÄYTELMÄSSÄ IDEAPARKKI Niina Lehtinen ja Sanni Niemelä Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Thomas Gustafsson & Saara Salminen Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Mallintaminen, tehtävä 1 21.1.2012 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Suunnittelen omaa elämääni

Suunnittelen omaa elämääni Suunnittelen omaa elämääni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Mitä elämänsuunnittelu tarkoittaa? 5 2. Miten valmistaudun oman elämäni suunnitteluun? 7 3. Mitä asioita minun on otettava huomioon oman elämäni

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 16. KOKOUS 4.12.2000 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 16. kokouksesta 4.12.2000. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Sisällys OPAS TIEDON TUOTTAMISEEN VIITTOMAKIELELLÄ

Sisällys OPAS TIEDON TUOTTAMISEEN VIITTOMAKIELELLÄ Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. VIITTOMAKIELI taustaa... 3 2.1 Viittomakielisen tiedon tuottaminen videolla... 3 3. TIEDON TUOTTAMINEN viittomakielellä... 3 3.1 Navigointi verkkosivuilla... 4 3.2 Tietojen

Lisätiedot

Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta.

Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta. Sähköposti Jos haluat viestittää ja toimia aktiivisesti internetissä, tarvitset sähköpostiosoitteen. Sähköpostiosoitteen hankkiminen on maksutonta. Sähköpostiosoitteen kautta voit lähettää viestejä sukulaisille,

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa

YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa YKSI KOLUMNI, KOLME KÄÄNNÖSTÄ Käännösten kolme erilaista lähestymistapaa Kaisa Kujala Opinnäytetyö, kevät 2011 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE

FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE FOCUS 650 KÄYTTÖOHJE Oikeus teknisiin muutoksiin pidätetään Z oom työtelineet ovat paljon enemmän kuin pelkkä työteline. Telineen kiinniytspaloja voidaan liikuttaa portaattomasti pöytäurissa ja pöydän

Lisätiedot

Rekisteröitymisohje. Vaihe 1. Rekisteröityminen palveluun tapahtuu seuraavasti: 22.2.2013

Rekisteröitymisohje. Vaihe 1. Rekisteröityminen palveluun tapahtuu seuraavasti: 22.2.2013 Rekisteröitymisohje Vaihe 1 Kiitos osoittamastasi luottamuksesta ja ilmoituksesta liittyä Suomen Yrittäjien hankintaasiamiespalvelun käyttäjäksi. Tämä ohje koskee rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi.

Lisätiedot

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA

VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA VIITTOMAKIELINEN KÄÄNNÖS TYÖTURVALLISUUSKORTTIKOULUTUKSEN KIRJALLISESTA MATERIAALISTA Johanna Nummila - Johanna Suomalainen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot