FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE"

Transkriptio

1 FINNAIRIN MATKUSTAMOTURVAOHJEEN KÄÄNNÖS KANSAINVÄLISELLE VIITTOMISELLE Leena Rauhamäki Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki ( AMK )

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK) Rauhamäki Leena Matkustamoturvaohjeen käännös kansainväliselle viittomiselle Turku sivua ja 5 liitettä ja 1 videoliite Opinnäytetyöni koostuu kahdesta osasta. Työni tuotos on Finnairin matkustamoturvaohjeesta tehty käännös kansainväliselle viittomiselle. Käännös turvaohjeesta on työssäni VHS kasetilla liitteenä. Käännöksessä käytin mallina Eugene A. Nidan dynaamista ekvivalenssi teoriaa. Tein myös kyselytutkimuksen Suomessa asuville kuuroille. Tutkimuksessa selvitin mitä kuurot ajattelevat Finnairin tämänhetkisestä turvaohjeesta ja onko kuuroilla tarvetta viittomakieliselle turvaohjeelle. Aiheeni on ajankohtainen ja kiinnostava, koska Yhdysvaltoihin kohdistuneen terrori-iskun jälkeen lentoturvallisuuteen on kiinnitetty enemmän huomiota. Työni aineistona on ollut Finnairin A-320 TURVAVIDEO ja kyselykaavakkeilla keräämäni aineisto. Kyselykaavakkeet lähetin kuurojen yhdistyksien kautta yhteensä 150 Suomessa asuvalle kuurolle keväällä Kyselykaavakkeista saatujen tulosten perusteella puolet vastaajista haluaisi nähdä turvaohjeet viitottuna, koska se lisää turvallisuuden tunnetta tai osa kuuroista matkustajista ei ymmärrä kirjoitettuja ohjeita. Videolla oleva käännös on pituudeltaan alle kolme minuuttia. Käännöksessä käytän kansainvälisten viittomien lisäksi pantomiimia ja suomalaista viittomakieltä sekä sormitusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ymmärtävät kansainvälistä viittomista. Käännös on mahdollisesti jäämässä Finnairin käyttöön. Asiasanat: kääntäminen, ilmailu, tulkkaus, viittomakieli, kansainvälinen viittominen Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö

3 ABSTRACT The Diaconia Polytehnics, Turku Unit Degree Programme in Sign Language Interpretation Sign Lanquage Interpreter (AMK) Rauhamäki Leena Safety instructions translation to international signing Turku pages, 5 appendices, 1 video appendice The aim of the present final thesis was to make a video translation about Finnair s cabin safety instructions for Deaf passengers using international Sign. International Sign is a mimic and universal lingua franca used by the Deaf among themselves in their intercultural encounter. Finnair was cooperating with the accomplishing of the thesis by providing information about the safety instructions. This present thesis is probably going to be used in Finnair. There are two main sections in this present thesis. The first section deals with the process of translating. The actual signed version of the translation in international sign is introduced there. The second section deals with the survey research in with the opinions of Finnish Deaf people were inquired with special emphasis on the need of signed instructions in the aeroplanes. The theory used for the purpose of the present thesis is Eugene Nida s dynamic equivalence theory. The method of the study is qualitative. In the second section the structured survey technique was used, and150 questionaries were send to different Deaf Clubs. 53 answer sheets were send back, and they form the data of the second section. The translation section of the thesis was produced in form of a VHS tape. The length of the tape is about two minutes. The results of the survey section pointed out that half of the Deaf participants wanted to see signed instructions, and they felt that such a version of the instructions contributed to their sense of safety as well as made the instructions easier to access. The written Finnish text is the second language of the Deaf population, and many Deaf people prefer the use of Sign Language in getting the instructions. Keywords: Aviation, International Sign, Interpreting, Sign Language, Signs The thesis is stored at the Diaconia Polytecnic Turku Unit

4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.5 2. TUTKIMUKSEN TAVOITE SUOMALAINEN VIITTOMAKIELI KÄÄNNOKSEN TAUSTALLA Yleistä tietoa viittomakielestä Kansainvälinen viittominen VIITOTUN KÄÄNNÖKSEN TEORIAA AINEISTON KERUUMENETELMÄT KÄÄNNÖKSEN VAIHEET Käännösprosessista Uudella käännösmallilla kääntäminen Käännöksen kuvaus videolle Käännöksen arviointi TUTKIMUKSEN TULOKSET POHDINTA. 26 LÄHTEET LIITTEET 32 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Opinnäytetyön kyselykaavake Kyselykaavakkeen saatekirje Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna Finnairin tekstin selkokielinen versio Käännöksen glossit Käännösvideo

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aiheena on Finnairin matkustamoturvaohjeiden käännös kansainväliselle viittomiselle. Työhöni kuuluu sekä käännös, joka on videona liitteenä, että tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä Suomessa asuvat kuurot ajattelevat tämän hetkisestä matkustamoturvaohjeesta. Aiheeni keksin opinnäytetyötä käsittelevällä oppitunnilla. Keskustelin opinnäytetyöni aiheesta miesystäväni kanssa, joka on valmistumassa Finnairin lentäjäksi. Hän kannusti minua markkinoimaan ideaani Finnairille. Maaliskuussa 2003 olin Finnairilla esittelemässä opinnäytetyöni pohjaideaa. Matkustamoturvallisuuspäällikkö Sami Sievän kanssa keskusteltuani opinnäytetyöni muodoksi tuli Finnairin tarpeen mukaan käännös kansainväliselle viittomiselle. Kansainvälinen viittominen on kuurojen kansainvälisissä tapaamisissa ja matkoillakin käyttämä keinotekoinen kommunikointitapa. Käännöksen eteenpäin markkinoimiseksi ja asian selvittämiseksi muille, työhön oli hyvä myös liittää tutkimus tai kattava kartoitus siitä, mitä Suomessa asuvat kuurot ajattelevat turvallisuusohjeiden käännöksen tarpeellisuudesta. Olisin voinut vielä lopuksi tarkistuttaa käännökseni kansainvälistä viittomista osaavalla viittomakielentulkilla, mutta tähän ei aikani riittänyt. Olen kirjoittanut käännöksessä käyttämäni viittomat liitteeksi, eli glossannut käännökseni. Katso Liite 5. Käännöksen Glossit. Aihe on ajankohtainen Yhdysvalloissa sijainneen World Trade Centeriin kohdistuneen terrori-iskun vuoksi. Ennen syyskuun 11. päivää 2001, käännös ei varmaankaan olisi niin helposti tullut mieleeni. Työni käsittelee osin samaa aihetta, kuin Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä 2003 tehty Mari Lindholmin opinnäytetyö. Mari Lindholmin työn aiheena oli erityisryhmät matkailuyritysten asiakkaina.

6 6 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksellani haluan selvittää, mikä on kansainväliselle viittomisellelle tehdyn matkustamoturvallisuusohjeen käännöksen tarve ja halusin tutkia myös, mitä mahdollisia muita erikoistoiveita lentomatkailussa on kuurolla matkustajalla. Kyselykaavakkeella saadut tulokset ovat hyvänä perusteluna varsinaisen käännöksen tarpeellisuudelle. Tutkimukseni hypoteesina, eli tuloksen oletuksena oli, että kuurot haluavat viittomakielisen käännöksen lentoturvaohjeista. Kyselyllä selvitän muun muassa, kuinka usein suomalaiset kuurot matkustavat lentäen. Samoin selvitän, miten he tällä hetkellä ymmärtävät turvallisuusohjeet. Tavoitteenani on myös selvittää muita mahdollisia ongelmakohtia kuurolla on lentomatkustamisessa. Kaavakkeessa olen yrittänyt saada mahdollisimman hyvin selville ne mahdolliset ongelmakohdat, joita kuuro matkustaja ei ymmärrä turvaohjeesta. Pohdintaosuudessa vertaan kaavakkeella saamiani tietoja siihen, mitä matkustajien on Finnairin mukaan ehdottaman tärkeä tietää turvaohjeista ennen lentoa. Aistivammaisille henkilöille, joita ovat kuurot, kuurosokeat, kuulovammaiset, sokeat ja näkövammaiset, tiedonsaanti matkailussa voi olla ongelmallista. Syinä tähän ovat muun muassa opasteiden liian pienet tekstit tai niiden värien kontrastit ovat epäselviä. (Lindholm 2003, 31.) Tätä kohtaa voi myös soveltaa kuurosokeiden lentomatkailuun. Vaikka he näkevätkin ja kuulevatkin osittain, miten käy kun kone esimerkiksi alkaa täyttyä savulla. Kuinka kirkkaat ovat lattiassa tai sen lähellä olevat valot, jotka johtavat poistumistielle. Lattiassa olevien valojen kirkkaus on suunniteltu normaalisti näkevien kannalta (Keskinarkaus ).

7 7 3 SUOMALAINEN VIITTOMAKIELI KÄÄNNÖKSEN TAUSTALLA Ne lukijat, jotka ovat jo perehtyneet suomalaiseen viittomakieleen ja viittomakielen eroavuuteen puhutuista kielistä, voivat siirtyä lukuun 3.2 kansainvälinen viittominen, tai lukuun 4. käännöksen teoriatausta. Ihmisten välinen viestintä perustuu ensisijaisesti ääneen ja sen kuulemiseen. Luonnollisella kielellä tarkoitetaan ihmisen arkiviestinnässä käyttämiä kieliä. Kaikkina aikoina on ollut ihmisiä, joille äänellinen viestintä on toissijaista, koska he eivät voi kuulla sitä. Suomessa noin 5000 henkilöä käyttää viittomakieltä, sekä maassamme on yhteensä eriasteisesta kuulovammasta kärsivää henkilöä. Suomalainen viittomakieli, kuten kaikki kuurojen käyttämät viestintäjärjestelmät tuotetaan eleillä, ilmeillä ja vastaanotetaan näköaistin avulla. (Rissanen 1985, 5.) Kuitenkin on olemassa myös viittomakielen kirjoitusjärjestelmiä. Näissä järjestelmissä viittomat kuvataan erilaisilla käden ja sormien merkeillä, lisäksi viittoman paikka ja ilme on kuvattu kirjoitusmerkkiin. Suomessa ensimmäinen kuurojen yhdistys perustettiin Turkuun vuonna Kuurot kokoontuivat yhdistyksessä aluksi esimerkiksi keskustelemaan ja oppimaan toisiltaan. Kuurojen yhdistyksien syntyyn vaikuttivat muun muassa yhteinen kieli, yhteiset koulukokemukset ja vierauden tuntu kuulevien parissa. (Wallvik 2001, 213.) 3.1. Yleistä tietoa viittomakielestä Ensimmäiset maininnat kuuroista löytyvät Egyptistä ja Mesopotamiasta, jotka olivat ensimmäiset sivistyneet yhteiskunnat. Kirjoitettua tietoa kuuroista löytyy 1700-luvulta ekr. babylonialaisesta laista. (Wallvik 2001, 7.) Viitotuilla kielillä tarkoitetaan eri puolella maailmaa kuurojen yhteisöissä kehittyneitä viittomakieliä. Viittomakielet perustuvat käsien, kasvojen ja vartalon liikkeiden käyttämiseen viestin tuottamisessa. (Malm & Östman 2000, 9 12.) Yksi viittoma koostuu neljästä eri elementistä. Nämä ovat käsimuoto, viittoman paikka, liike ja orientaatio. Käsimuodolla tarkoitetaan sormien lukumäärää ja asentoa viittoman aikana. Viittoman paik-

8 8 ka tarkoittaa kohtaa, joko kosketuksena vartalolla tai viittoman tuottamista vartalon edessä tai sivulla. Liike tarkoittaa käden liikettä viittoman aikana. Orientaatio on kämmenen suunta viittomassa. (Suomalaisen viittomakielen perussanakirja 1998.) Viittomakielet eivät ole tekokieliä, eli niitä ei ole kehitetty kuurojen apuvälineiksi, vaan ne ovat syntyneet kuurojen yhteisöissä. Viittomakieltä eivät käytä vain kuurot, vaan myös heidän kuulevat lähimmäisensä. Suomalaisten kuurojen vanhempien kuulevat lapset oppivat suomen kielen toisena, vieraana kielenä. Viittomakieliselle henkilölle opetetaan suomea lukemista ja lukemaan oppimista varten. (Malm & Östman 2000, 9 12.) Kuurojen vanhempien kuulevan lapsen pitää ensin oppia suomen kieli, jotta hän voi sitä käyttää. Viittomakielet ovat eri maissa erilaisia, eivätkä ne noudata puhuttujen kielien kielisukulaisuuksia. Esimerkiksi Englannissa käytettävä viittomakieli eroaa Amerikassa käytettävästä viittomakielestä. Merkittävin piirre, joka erottaa viittomakielen muista kielistä ja henkisistä toiminnoista, on sen ainutlaatuinen tapa käyttää tilaa kielellisesti, sanastollisesti, kieliopillisesti ja lauserakenteellisesti. Se mikä puheessa on etenevää, ajallisesti peräkkäistä on viittomakielessä paljon samanaikaista, rinnakkaista ja monitasoista. (Sacks 1992, 109.) 3.2. Kansainvälinen viittominen Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö erimaalaiset kuurot voi kommunikoida vieraskielisen kanssa. On syntynyt viittomistapa, joka ei ole kieli vaan yhdistelmä eri viittomakielille yhteisiä rakenteellisia piirteitä ja amerikkalaisen viittomakielen viittomia. (Malm & Östman 2000, 19.) Tätä kommunikaatiotapaa kutsutaan kansainväliseksi viittomiseksi. Vuonna 1900 Pariisin kuurojen kongressissa Suomalainen Julius Hirn ehdotti yhtenäisen kansainvälisen viittomisen luomista. Suunnitelmana oli, että jokaisesta maasta yksi henkilö kerää kasaan maansa viittomia, jotka lähetetään seuraavaan kongressiin. Tavoitteena oli yhtenäistää eri maiden viittomakielet, laatia viittomakielen käsikirja ja luoda kansainväliset sormiaakkoset. Suunnitelma ei kuitenkaan onnistunut. (Walvik 2001, 247.)

9 9 Kansainvälisestä viittomisesta voidaan käyttää nimeä Gestuno. Kansainvälinen viittominen ei ole kieli, vaan kuurojen kommunikointitapa. Kansainvälistä viittomista kuurot käyttävät esimerkiksi WFD, World Federation of the Deaf (Kuurojen Maailmanliiton Kokouksissa) tai CISS:n Comittee International des Sports des Sourds (Kansainvälinen Kuurojen Urheiluliitto) tapaamisissa tai matkoilla tavatessaan uusia kuuroja. Maailmassa on noin 5000 puhuttua kieltä ja 1000 eri viittomakieltä. Kansainvälisessä viittomisessa ei ole mitään kielioppisääntöjä, eikä mitään rajoja käyttää kieltä. Tavoitteena on vain tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita. Kuurojen on helppo ymmärtää toisiaan, koska he elävät samantyylisessä kulttuurissa ja heillä on vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Kahden erimaalaisen kuuron kommunikointi onnistuu, kun molemmat keksivät tilanteeseen sopivia uusia viittomia tai käyttävät tilanteeseen sopivia oman maansa viittomia. Uusia viittomia keksiessä voi vapaasti improvisoida. Kansainvälisessä viittomisessa kannattaa selittää asioita mahdollisimman tarkkaan. (Tiainen ). Esimerkiksi aivan kuin ei muistaisi jotain sanaa ja sitä pitää kuvailla mahdollisimman tarkasti (Allshop & Woll & Brauti 1994, 181). Moodyn mukaan kansainvälisestä viittomisesta voidaan löytää kolme erilaista tapaa luoda viittomia. Yksi on lainata viittomia oman maansa viittomakielestä, toinen on pantomiimi ja kolmas tapa on etsiä viittomia kansainvälisen viittomisen sanakirjasta. (Allshop & Woll & Brauti 1994, 172.) Tärkeintä kansainvälisessä viittomisessa on ilmeiden käyttö ja asian esittäminen niin, että kuulevakin voisi sen ymmärtää. Tavoitteena on esittää viittomistoa. Kaikki keinot ovat sallittuja, esimerkiksi värien kertomisessa voi näyttää tarkoittamaansa väriä. Myös visuaalisuus yleensä ja tilankäyttö sekä kuvailu ovat oleellisia osia kansainvälisen viittomisen rakenteessa. Kielessä on tavoitteena jättää kaikki turhat asiat pois. Kannattaa viittoa mahdollisimman rauhallisesti ja selvästi. (Tiainen )

10 10 4 VIITOTUN KÄÄNNÖKSEN TEORIAA Lähes kaikki käännösteorioita käsittelevä kirjallisuus sisälsi vain puhuttujen kielten kääntämistä, mutta näitä ajatuksia voi hyvin käyttää myös viittomakielelle kääntämisessä. Jo varhain on huomattu yksi kääntämisen perusongelma, nimittäin jos tekstiä käännetään sanatarkasti, kärsii lauseiden tyyli ja usein myös asian ymmärrettävyys. Jos taas ollaan tekstille, eli ajatukselle tai sisällölle uskollisia, muuttuu käännöksen muoto. (Reiss & Vermeer 1986, 24.) Tavoitteenani on kääntää tekstin tarkoitus, kuitenkin yritän säilyttää käännöksessäni tekstin vastaavan tyylin. Kääntäjä ei tarjoa enempää tai vähempää informaatiota käännöksessään kuin lähdetekstin tuottaja; hän tarjoaa samaa informaatiota toisella tavalla. (Reiss & Vermeer 1986, 70.) Käännöksessäni tarjoan informaation viitotussa muodossa. Sisällöltään käännös vastaa alkuperäistä tekstiä. Sanasta sanaan käännöstä käytettiin aikoinaan Raamatun kääntämisessä, koska sanoja ja niiden järjestystä pidettiin pyhinä, joten niihin ei haluttu tai niihin ei voitu koskea. Nykyisin on vallalla niin sanottu viestivä kääntäminen, jossa lähdekielinen informaatiotarjous välitetään kohdekielen keinoin imitoivana informaatiotarjouksena. Tällaisesta käännöksestä ei ainakaan kielen perusteella heti näe, että se on käännös. (Reiss & Vermeer 1986, ) Käännöstieteessä on kiistattomasti todistettu, että jos kymmenen henkilöä kääntää esimerkiksi saman runon, tulee runosta kymmenen eri versiota. (Bassnet 1995, 44.) Käännökseni kansainväliselle viittomiselle on vain yksi vaihtoehto. Käännöksen tuotos on vain hioutunut sitä viittoessani nykyiseen muotoonsa. Jonkun toisen henkilön viittoessa tuotos voi olla hyvinkin erilainen. Käännös ei ole pelkästään kielellinen, vaan aina myös kulttuurinen käännös. Tulkkauksen ja kääntämisen ero on se että, tulkkausta, sen toimintaa ei voi korjata. Käännöstä voi muokata, kun kohdetekstiä tuotettaessa verrataan sitä lähdetekstiin. (Reiss &Vermeer

11 , 9 10). Muokkasin käännöstäni useaan otteeseen ennen sen varsinaista lopullista muotoa. Muokkaamisella tarkoitan käännöksen viittomista videolle, sen analysointia, kommentointia ja korjaamista. Kaikki alkuperäisessä tekstissä olevat asiat oli mainittava, mutta asian idean tai tarkoituksen kääntäminen viittomille oli joissain kohdissa haastavaa. Käännöstä analysoin enemmän luvussa 6.4. Kääntämisen teoriaa käsitelleitä kirjoja on ollut runsaasti tarjolla. Nämä teokset kuitenkin ovat käsitelleet enemmän tekstin kääntämistä. Löysin kirjoista myös tietoa tulkkaamisen teoriasta. Mitään käännösteoriaa ei löytynyt, joka käsittelisi kirjallisen aineksen kääntämistä viittomakielelle. Viittomakielen Lehtori Terhi Rissanen esitteli aivan uuden käännösmallin, jolla viittomakielisen käännösmateriaalin valmistaminen olisi mahdollista. Tätä asiaa käsittelen opinnäytteeni video-osion kääntämistä käsittelevässä luvussa 6.2. Kääntäjä ei ole käännösautomaatti, vaan kääntäjä on kaksikielisen viestinnän asiantuntija (Vehmas-Lehto 1999, 19). Kääntäminen vieraalta kieleltä toiselle vieraalle kielelle on hyvin harvinaista, varsinkin kun kohdekieli, eli kieli jolle käännetään, ei varsinaisesti ole edes kieli. Yleensä kääntäjä kääntää vieraasta kielestä äidinkieleen. Eugene A. Nidan käännösteoria dynaaminen ekvivalenssi sopii työni kääntämisen metodiksi. Dynaamisen ekvivalenssin perusideana on, että käännöksen arvoa ei mitata pelkän lähtötekstin ja käännöksen suhteen perusteella, vaan arviointi kohdistetaan tekstin ja kielen ulkopuolelle. Kielen ulkoisena tekijänä ovat Nidalla käännöksen vastaanottajan reaktiot. Jos käännöksen vastaanottajan reaktiot vastaavat oleellisin osin lähtötekstin vastaanottajan reaktioita, käännös on lähtötekstin ekvivalentti, eli vastaava käännös. (Vehmas-Lehto 1999, 56.) Nida erottaa toisistaan kaksi ekvivalenssi-tyyppiä edellä mainitun dynaamisen ja muodollisen ekvivalenssin. Muodollinen ekvivalenssi kiinnittää huomiota itse viestiin, muotoon ja sisältöön. Tästä käytetään myös nimeä selittävä kääntäminen. Tarkoituksena muodollisessa ekvivalenssissa on auttaa lukijaa ymmärtämään mahdollisimman paljon lähtötekstin kontekstista. (Bassnett 1995, ) Nidan teoriaa vastaan on kuitenkin olemassa skoposteoria. Kreikan kielen sana skopos merkitsee tavoitetta, tai päämäärää (Reiss & Vermeer 1986, 55). Skoposteorian mukaan käännöksen ei tarvitse olla ekvivalentti, pääasia on että se on hyvä. (Vehmas-Lehto1999, 92.) Millainen sitten on hyvä käännös.

12 12 Tavoitteenani on saada aikaan viitottu käännös, joka aiheuttaa käännöksen kohdekielisessä katsojassa saman reaktion, kuin lähtökielisessä katsojassa. Käännökseni nojaa Eugene A. Nidan dynaamisen ekvivalenssin teoriaan. Käytän termiä katsoja, koska käännös on suunnattu viittomakieliselle yleisölle. Käännöksen katsottuaan matkustajat tietävät, kuinka hätätilanteessa tulee toimia.

13 13 5 AINEISTONKERUUMENETELMÄ Opinnäytetyöni aineistonkeruumenetelmänä on kyselykaavake. Kaavake on liitteenä työn lopussa. Liite 1. Opinnäytetyön kyselykaavake. Kaavakkeella sain tarvittavan materiaalin tutkimusta varten ja perustelut käännösvideon tarpeellisuudelle. Kyselykaavakkeella tavoitin parhaiten mahdollisimman monta vastaajaa, mahdollisimman lyhyessä ajassa. Toinen mahdollinen aineistonkeruumenetelmä olisi ollut haastattelu. Haastattelu sopii menetelmäksi paremmin, jos tavoitteenani olisi ollut tavoittaa vain muutama vastaaja ja saada heiltä kattavat vastaukset. Haastattelu ei ole tähän tilanteeseen tarpeeksi kattava tutkimusmenetelmä. Kaavakkeen tarkoituksena on kartoittaa muun muassa, miten kuurot tällä hetkellä ymmärtävät lentokoneessa olevan turvallisuusohjeen, ja tarvitaanko turvaohjeesta viittomakielistä käännöstä. Työni on laadullinen tutkimus, vaikka siihen liittyykin määrällinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen ongelmana on ihmisten tapa vastata kyselyyn siten, miten he ehkä olettavat olevan paras tapa. Usein laadullisiin kyselyihin ei vastata rehellisesti, vaan niin kuin tutkimuksen tekijän mielestä olisi paras. Vältin tämän vastaustavan laatiessani kaavakkeen kysymyksiä. Tein kysymyksistä mahdollisimman neutraaleja, en avoimia kysymyksiä. Suunnittelin kyselylomakkeeksi kaavakkeen, joka sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kyselykaavakkeet lähetin kuurojen yhdistyksille eri puolelle Suomea saadakseni kattavat tutkimustulokset. Kyselykaavakkeen kielelliset - ja visuaalisuuteen liittyvät ongelmat selvitin testaamalla kaavaketta yhdellä viittomakielisellä kuurolla. Kyselykaavake ja saatekirje ovat työn lopussa liitteinä. Liite 1. Opinnäytetyön kyselykaavake ja Liite 2. Kyselykaavakkeen saatekirje. Kyselykaavakkeet lähetin postitse yhdessä kirjekuoressa kuurojenyhdistykseen. Samaan kuoreen laitoin jokaiselle yhdistykselle yhden palautuskuoren, ohjeet kyselyiden palauttamisesta ja saatekirjeen jokaiselle vastaajalle. Toimintatapani vaati kuurojenyhdistyksiltä yhteistyöhalukkuutta.

14 14 Postitin kyselykaavakkeita yhteensä 130 kappaletta 12:een eri kuurojen yhdistykseen. Vastauksia sain takaisin 53 kappaletta. Vastauksia tuli Lappeenrannasta, Espoosta, Kotkasta, Kajaanista, Turusta, Helsingin alueelta ja Seinäjoelta. Pohjoisin kuurojenyhdistys, mistä vastauksia sain, oli Kajaani. Lähetin kyselyitä myös Muonioon, Ouluun ja Rovaniemelle. Rovaniemen kuurojenyhdistyksen osoite oli virheellinen, eivätkä kaavakkeet menneet perille. Oulusta ja Muoniosta ei palautunut yhtään kaavaketta. Olisin halunnut selvittää myös sen, vaikuttaako asuinpaikka kuurojen matkailuun. Nyt vastaukset painottuvat Etelä-Suomeen.

15 15 6 KÄÄNNÖKSEN VAIHEET Aloitin kyselykaavakkeisiin tulevien kysymysten keräämisen ja suunnittleun kesällä Keräsin lentomatkustamista käsittelevää kirjallisuutta ja käännösteorioita käsitteleviä kirjoja. Lentomatkailuteoksista kokosin mielestäni tärkeimpiä, yleisimpiä aiheita ja muokkasin ne kyselykaavakkeeseen sopiviksi kysymyksiksi. Lento-onnettomuudessa kuolleista 1/3 kuolee, koska he eivät tiedä miten hätätilanteessa olisi pitänyt toimia. Olen miettinyt tätä lausetta siksi, että haluaisin tietää, kuinka asia on tutkittu. Brownin teoksessa mainitaan, että on kolme kertaa suurempi todennäköisyys saada vaurioita onnettomuudessa, jos ei ole lukenut turvallisuusohjetta. (Brown 1989, 345.) Tutkimuksen mukaan lentomatkustaja voi myös itse vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Käsimatkatavaroita kannattaa ottaa mahdollisimman vähän, lennolla kannattaa käyttää jatkuvasti turvavyötä ja tutustua koneen turvalaitteisiin. (Kinnunen 2001,158.) Finnairin Cabin Safety Manual -käsikirjassa on erittäin tarkat ohjeet siitä, mitä matkustajille pitää kertoa ennen lennolle lähtöä. Cabin Safety manual sisältää myös ohjeet vammaisten istumapaikkojen valinnasta koneessa. Ohjeiden mukaan vammaisia ei tule sijoittaa ovien tai varauloskäyntien viereen, jotta he eivät tukkisi varauloskäyntiä mahdollisessa hätätilanteessa (Cabin safety manual 1997). Ennen koneen lähtöä matkustajille on kerrottava seuraavat asiat: käsimatkatavaroiden säilytys, elektronisten laitteiden käyttäminen lennon aikana, mukaan lukien matkapuhelimet, turvaohjekortin sijainti ja sen sisältö. (Cabin safety manual 1997.) EXIT- paikoilla istuvien tulee pystyä siirtymään nopeasti syrjään hätätilanteen sattuessa. Näillä paikoilla istuvien tulee varmasti pystyä auttamaan muita matkustajia mahdollisessa hätätilanteessa. (Lindholm 2003, 38.) Kuuron tulisi ilmoittaa kuulovammastaan jo matkaa varatessaan. Varaukseen merkitty koodi DEAF tulostuu matkustajalistaan, jonka perusteella lentohenkilökunta tietää millä paikalla kuuro matkustaja istuu ja osaa näin huomioida hänet esimerkiksi poikkeustilanteessa. Finnairilla on myös tapana, että lentohenkilökunta käy näyttämässä koneen turvaohjeen kuulovammaiselle matkustajalle istuintaskussa olevan oppaan avulla. ( Lentoyhtiöiden tunnisteet. Ilmailulaitoksen WWW-sivu ) Finnairin matkustamoturvallisuuspäällikkö Sami Sievä ker-

16 16 toi, että siiven kohdalla olevalla EXIT -paikalla saa istua ainoastaan henkilö, joka puhuu yhteistä kieltä henkilökunnan kanssa ja suostuu hätätilanteessa avustamaan henkilökuntaa ja avaamaan varauloskäynnin hätätilanteessa (Sievä ). Erilaiset vammat rajoittavat liikkumista, kommunikointia ja aistimista. Nämä vammat vaikuttavat siihen, kuinka paljon erityisjärjestelyjä henkilö tarvitsee matkustaakseen. (Lindholm 2003, 30). Finnair on alkanut rajoittaa kuurosokeiden lentomatkailua ilman avustajaa. Esimerkiksi kuuro ei kuule kuulutuksia, ja jos tulee pakkolaskutilanne, kuurosokea jää muiden jalkoihin, eikä pysty pelastautumaan. (Reinboth 2004.) Sievän mukaan täysin kuurosokea ei voi tulla Finnairin koneeseen yksin, vaan tarvitsee saattajan. Mikäli henkilö ei ollenkaan näe, eikä kuule, henkilökunnalla ei ole mitään keinoa kommunikoida hänen kanssaan normaalisti eikä hätätilanteessa. Sievä selventää, että asia ei ole aivan näin yksiselitteinen, vaan kuurosokeat matkustajatapaukset käsitellään erikseen ja arvioinnin mahdollisesta saattajan tarpeesta tekee Ema (Emergency Medical Assistance) Group. (Sievä ). 6.1 Käännösprosessista Käännösprosessi alkoi tutustumalla kansainvälisen viittomisen sanakirjaan. Kyseisessä kuvasanakirjassa oli viittomat kuvina ja kirjoitettuna englanniksi ja ranskaksi. Ensin kirjoitin videolta kuulemani suomenkielisen matkustamoturvaohjeen tekstille ja tämän jälkeen käänsin tekstin englanniksi. Seuraavaksi ryhdyin etsimään kansainvälisen viittomisen kuvasanakirjasta tekstin tyyliin sopivimpia, keskeisimpiä ja olennaisimpia viittomavastineita. Huomasin kuitenkin, ettei sanakirjassa ole läheskään kaikkia tarvitsemiani viittomia, joten jouduin käyttämään paljon kuvailua ja mimiikkaa käännöksessäni. Käännöksen muokkaamisessa minua auttoivat opettaja Jaana Aaltonen ja lisäksi sain käännösapua Kuurojen Maailman Liiton pääsihteeriltä Carol-lee Aquilinelta, viittomakielen lehtori Marko Vuoriheimolta ja lehtori ja kansanvälisen viittomisen tulkki Lorna Allsopilta (University of Bristol). Samaan aikaan muokkasin kirjoittamaani tekstiä osin viittomakielen lehtori Terhi Rissasen ohjeen mukaan. Tavoitteenani on saada nämä kaksi toimintatapaa sulautettua yhdeksi toimivaksi käännökseksi. Tästä toimintamallista on enemmän tietoa seuraavassa osiossa.

17 Uudella käännösmallilla kääntäminen Tekstin kääntämisen aloitin kirjoittamalla matkustamoturvaohjeen tekstin sanatarkasti suomeksi. Seuraava vaihe oli tekstin muuttaminen selkokielelle. Finnairin turvavideon teksti ja siitä tehty selkokielinen teksti ovat työni lopussa liitteinä. Katso Liite 3. Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna ja Liite 4. Finnairin tekstin selkokielinen versio. Tämän jälkeen kirjoitin selkokielisen tekstin isoilla kirjaimilla ja muokkasin sitä viittomakielisempään tyyliin sopivaksi. Viittomakielinen tyyli tarkoittaa sitä, että siirsin verbit lauseen loppuun ja turhat sanat, eli esimerkiksi konjunktiot jätettiin tässä vaiheessa pois. Sitten aloitin viittomaan tekstiä ja muokkaamaan viittomakielisemmäksi edellisessä kappaleessa mainittujen henkilöiden avulla. 6.3 Käännöksen kuvaus videolle Koska käännökseni on videomateriaalia, päätin soveltaa työhöni koulussa oppimaani tvtulkkauksen teoriaa muun muassa kuvauskulmiin ja paikannuksiin. Myös vaatetus kuvaustilanteessa oli huomioitava. Vaateiden väreiksi on tv-tulkkauksessa suositeltu vihreää, ruskeaa tai viininpunaista. Kuvakulman on oltava etuviistosta, koska silloin paikantaminen eteen ja taakse erottuu paremmin. Tulkkausasento pitää miettiä tarkkaan tekniikan takia. Viittomakielen kuvaaminen eroaa tavallisesta puheen ja kuvan kuvaamisesta. Kuvatessa on käytettävä voimakkaita valoja. Viittoessa viittojan vartalolle ja taustalle muodostuu varjoja, jos valoja ei ole asennettu oikein. Kuvaamisessa minua auttoi medianomiopiskelija Jukka Hyyppä. Myös kolmiulotteisen viittomisen muuttaminen kaksiulotteiseksi kuvaksi on mietittävä etukäteen. Joidenkin viittomien suuntaa on muutettava siksi, että niiden suunnat ja viittomat erottuisivat ruudussa paremmin. Myöskin katse on pidettävä koko ajan kamerassa, jolloin katsella paikantaminen on rajoitettua. Myöntö- ja kieltolauseissa pää on pidettävä paikallaan ja käytettävä vain viittomaa. Viittomatila tv-ruudussa on huomioitava. Viittomia ei voi viedä paljoa sivuille, ylös tai alas.

18 Käännöksen arviointi Käännösteoriaksi valitsin E. A. Nidan dynaamisen ekvivalenssin. Tällä käännösteorialla tulee parhaiten esille käännökseni tarkoitus: saada kohdetekstin vastaanottajissa samanlainen reaktio, kuin lähdetekstin vastaanottajissa. Eli vastaanottaja osaa toimia lentokoneessa hätätilassa oikein. Käännökseni lähtökieli on suomi ja kohdekieli on kansainvälinen viittominen. Alkuperäisen Finnairin turvavideon pituus oli yli kolme minuuttia. Käännökseni lopullinen pituus on vähän yli kaksi minuuttia. Allshopin, Wollin ja Brauti tekemästä taulukosta, jossa vertaillaan viittojan omalla viittomakielellään tuottaman ja kansainvälisellä viittomisella tuottamansa saman kertomuksen pituutta huomataan, että kaikilla koehenkilöillä kansainvälinen tuotos kertomuksesta oli huomattavasti pidempi. (Allshop & Woll & Brauti 1994,179). Käännöksen oli Finnairin toiveen mukaan oltava mahdollisimman lyhyt, mieluiten alkuperäistä videota lyhyempi, siksi käännökseni pituus on päinvastainen edelliseen tietoon verrattuna. Käännöstä viittoessani kuva piti rajata vyötäröstä ylöspäin, siten että kuvan yläreunaan jää riittävästi tilaa viittomien tekemiselle. Jouduin kuitenkin viittomaan esimerkiksi OVI ja EXIT viittoman normaalia alempana juuri rajaamisen takia. Käsimuotoja piti miettiä muotoa kuvaavissa viittomissa, esimerkiksi OVI viittoma on isommalla käsimuodolla kuin hätäpoistumistien vieressä oleva KYLTTI viittoman käsimuoto. Samoin EXIT kyltti ja turvavyön valotaulun muodon kuvaamisen käsimuotoja oli harkittava tarkkaan. Edellä mainittuja viittomia piti pohtia, koska kaikki edellä mainitut viittomat kuvaavat jotain neliön muotoista esinettä tai asiaa. Käsimuotojen vaihtelulla sain esineistä visuaalisesti erikokoisia. Myöskin eri käsimuodon käyttäminen helpottaa asioiden ja tavaroiden erottamista toisistaan. Esimerkiksi erehtyminen voisi tapahtua kohdassa, jossa EXIT kyltin valon sammuminen aiheuttaisi elektronisten laitteiden käytön sallimisen. Alkuperäistä tekstin lauserakennetta piti muuttaa viittomakieleen sopivammaksi. Tekstin kohdassa pelastusliivit ovat tuolin alla liivi puetaan päälle ja täytetään vasta koneen ulkopuolella. Viitotussa käännöksessä pelastusliivit puetaan päälle, tämän jälkeen

19 19 mennään hätäpoistumistielle, täytetään liivi juuri ennen koneesta poistumista. Katso Liite 5. Käännöksen glossit ja Liite 3. Finnairin matkustamoturvaohje kirjoitettuna. Tällöin viitottu lausejärjestys etenee loogisessa aikajärjestyksessä. Alkuperäisessä turvavideossa puhujan tyyli on rauhallinen, miellyttävä ja asiallinen. Yritin viittomisessani tavoittaa samanlaista tyyliä. Viiton kuitenkin reippaasti aikarajoituksen takia. Ilmeiden käyttäminen on aika hillittyä, ainoastaan muutamissa kohdissa ilmeet vahvistavat välittämääni viestiä huolestuneisuudesta. Samoin käytän päänpudistuksia viestin vahvistamiseksi, vaikka pään liikkeitä tv-tulkkauksessa ei suositella.

20 20 7. TUTKIMUKSEN TULOKSET Kyselyyni vastanneiden ikäjakauma oli 21-vuotiaista yli 61-vuotiaisiin. Suurin osa vastaajista oli vuotiaita. Kuuroja vastaajia oli 38 henkilöä, kuurosokeita 3 ja huonokuuloisia 4. Kuuroutuneita ei vastaajien joukossa ollut. Kahdeksan oli jättänyt kysymykseen vastaamatta. Lähes kaikki vastaajat olivat tutustuneet turvaohjeisiin. Vain kolme vastaajista ei ollut tutustunut ohjeisiin ennen matkalle lähtöään. 32 vastaajaa tutustuu turvaohjeisiin lukemalla ohjeet tuolin taskussa olevasta paperista, vastaavasti 21 katsoo matkustamohenkilökunnan esittämät ohjeet. 15 vastaajaa tutustuu ohjeisiin molemmilla tavoilla. Lisäksi 20 vastaajaa katsoo vielä ohjeet koneessa olevalta tv-ruudulta, jos koneessa on tähän mahdollisuus. Tämänhetkiset turvaohjeet olivat 17 vastaajan mielestä täysin ymmärrettävät. Yhdentoista mielestä ohjeita ei ymmärrä. Neljä oli jättänyt vastaamatta ja yksi ilmoitti olevansa kaksikielinen. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 47 henkilöä. Heistä 35:n mielestä turvaohjeessa oli jokin kohta, mitä he eivät ymmärtäneet. Yhteensä yhdeksän vastaajaa ei tiennyt kuinka pelastusliivejä tai happinaamaria tulee käyttää. Hätätilanteessa toimiminen ja poistumisteiden sijainnit olivat molemmat seitsemälle vastaajalle epäselviä. Samoin seitsemän mielestä turvaohjeet eivät ole heidän mielestään kovin selkeät. Viisi vastaajaa ilmoitti, että ei ymmärrä ohjeita.

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle!

Lentomatkat. Tietoa pyörätuolin kanssa matkustavalle! Lentomatkat Kaikki reittiliikenteen lentoasemat ovat liikuntaesteettömiä ja varustettu Inva-WC:llä. Lentopalvelut ovat joustavat ja kohtelu myönteistä. Lentokoneeseen on helppo siirtyä matkustasiltaa pitkin

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli:

Nimi: Papu Syntymäaika: Äidinkieli: PAPU-SAMMAKON PASSI Nimi: Papu Syntymäaika: 1.5.2006 Äidinkieli: Ilmeet, eleet, kuvat, viittomat, blisskieli Kotiosoite: Papunet verkkopalveluyksikkö Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 A, 3. krs. 00700 HELSINKI

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

OHJE 2: Jatkavat oppilaat

OHJE 2: Jatkavat oppilaat OHJE 2: Jatkavat oppilaat Sinulla on jo Peda.net -tunnukset ja Omassa tilassasi Kulkuri-sivu. Jos jompikumpi puuttuu, lue ensin OHJE 1: Uudet oppilaat. Kirjaudu ensin sisään Peda.nettiin osoitteessa https://peda.net.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN

PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN PROJEKTIDOKUMENTAATIO OONA KARHUNEN Emilia Ketola Eurajoen kristillinen opisto Avat 2015-2016 1 Projekti... 3 1.1 Asiakas ja kartoitus... 3 1.2 Asiakastapaaminen ja suunnittelu... 3 1.3 Toteutus... 5 1.4

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö

Turvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö

Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Projektikoodi A30387 31.7.2009 Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö Käyttöohjeet Lapin sairaanhoitopiirin ky PL 8041 96101 Rovaniemi Katuosoite Porokatu 39 D 96100 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Puhelinvaihde

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot