LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE. Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE. Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä"

Transkriptio

1 LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä

2 LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä Julkaisija: Lempäälän Lämpö Oy Teksti ja taitto: Ritva Mäkelä ISBN Kirjapaino: Esa Print Oy Tampere 2007

3 Saatteeksi Lempäälän kunta osoitti 1970-luvulla melkoista kaukonäköisyyttä, kun se perusti kuntaan aluelämpöä tuottavan yhtiön. Isoilla kaupungeilla toki oli siihen aikaan omat energialaitoksensa, mutta maalaiskunnassa sellainen oli vielä uutta. Alku oli vaikea. Lämpöyhtiö kohtasi suuria ennakkoluuloja, joita vain vahvistivat alkuvuosien taloudelliset vaikeudet. Lämmön ostajien määrä ei alussa kasvanut toivottuun tahtiin, sillä toiminta alkoi omakotialueella. Yksittäiset kuluttajat eivät riittäneet Lempäälän mittakaavassa suurten alkuinvestointien maksajiksi. Kunta joutui alussa usein maksumieheksi, ja se aiheutti paljon pahaa puhetta. Tilanne alkoi parantua vasta, kun Lempäälän keskusta saatiin kaukolämmön piiriin. Silloin tuli enemmän kuluttajia, mukana myös kerrostaloja ja suuria liikerakennuksia. Sen jälkeen alkoi kasvu käsi kädessä kunnan kasvun ja kehittämisen myötä. Mukaan tulivat Hakkari uusine koulukeskuksineen sekä ennen kaikkea Sääksjärvi, jonka lämmittämistä oli jo pitkään suunniteltu ja haikailtu. Seuraava merkkipaalu Lempäälän Lämpö Oy:n historiassa oli maakaasu. Lempäälä jäi Pirkanmaalle silloisesta Neuvostoliitosta vedetyn maakaasulinjan varteen, mikä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä uuden energiamuodon käyttäjäksi. Lämpöyhtiö investoi, ja se kannatti. Maakaasusta tuli parissa vuodessa Lempäälän Lämpö Oy:n pääpolttoaine. Jotkut olivat epäluuloisia ja pelkäsivät kaasuhanojen sulkeutumista, mutta maakaasua on luotettaville maksajille jatkuvasti keskeytyksittä riittänyt. Lempäälän keskustan uusi ajanmukainen lämpökeskus valmistui vuonna minkä jälkeen Lempäälän Lämpö saattoi luottavaisesti kohdata uuden vuosituhannen haasteet. Tällä hetkellä Lempäälän Lämpö Oy on nykyaikainen ja vakavarainen lämpöä lempääläisille tuottava yhtiö, jonka toimialaan kuuluvat myös kiinteistönhoitopalvelut. Tämä kirjanen kertoo kaikesta siitä, mitä lämpöyhtiölle on sen kolmen vuosikymmenen aikana tapahtunut. Yhtiön historia on menestystarina, joka on ollut mukava merkitä muistiin. Kiitän Lempäälän Lämpö Oy:tä siitä, että se antoi historiikin kirjoittamisen minun tehtäväkseni. Samalla kiitos kaikille haastatelluille, jotka uhrasivat tälle aikaansa. Lempäälässä maaliskuussa 2007 Ritva Mäkelä

4 Sisältö Lempäälän Lämpö Oy:n vaiheet 5 Perustaminen 5 Alussa kovat synnytystuskat 6 Yhden osakkeen omistaja 7 Alkuvuosien talousvaikeudet 8 Toiminta vakiintuu 10 Kahteen otteeseen toimitusjohtajana 11 Maakaasun käyttöönotto 13 Ensimmäisestä työntekijästä maakaasualan osaajaksi 14 Toimisto Lempäälän Kympissä 16 Lämpökeskukset 17 Kiinteistöjen hoito 22 Monipuolinen tehtäväkenttä 24 Laatusertifikaatti ja kaukolämmön laatumerkki 26 Tulevaisuuden haasteita 27 Melkoisen tyytyväisiä asukkaita 29 Ensimmäiset asukkaat edelleen tyytyväisiä 29 Maakaasulla lämpiävä asuinrakennus 32 Kalevan Kukkatukku oli ensimmäinen maakaasuasiakas 34 Suurin asiakas Ideapark 35 Liitteet 37 Toiminta vuosittain 37 Liikevaihto Liitetyt rakennuskuutiot 44 Lempäälän Lämpö Oy:n hallitukset 45 Tilintarkastajat 47 Henkilökunta 48

5 Lempäälän Lämpö Oy:n vaiheet Lempäälän keskustaa 1970-luvun alkupuolella. Kuva: Ritva Mäkelä Perustaminen Lempäälässä alettiin pohtia oman lämpöyhtiön perustamista 1970-luvulla. Sysäyksen siihen antoivat toisaalta vuosikymmenen alkupuolella koettu ns. energiakriisi sekä toisaalta koko ajan lisääntynyt asuntojen rakentaminen. Aloitteen teki lokakuussa vuonna 1974 Lempäälän kunnanvaltuuston jäsen Väinö Niemi. Samoihin aikoihin lämmitysjärjestelmän vaikutuksista lainapäätöksiin oli ottanut kantaa myös Asuntohallitus. Kunnanhallitus keskusteli alue- ja kaukolämmitysjärjestelmän tarpeellisuuden selvittämisestä kesällä 1975 ja päätti tilata Yhdyskuntien energiahuoltotoimisto Ekono Oy:ltä Kankaanpään alueen aluelämpöselvityksen. Kankaanpään alueeksi kutsuttiin Hauralantien varressa sijaitsevaa asuntoaluetta, jonka rakentaminen oli juuri aluillaan. Saatuaan Ekono Oy:n selvityksen kunnanhallitus teki yksimielisen periaatepäätöksen siitä, että Lempäälän kunta pyrkii perustamaan lämmönjakamista varten osakeyhtiön. Yleisselvityksen jälkeen käydyn suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi Flowplan Oy, jonka kanssa kunnanhallitus päätti tehdä perustettavan osakeyhtiön lukuun suunnittelusopimuksen Kankaanpään alueen lämpöhuollon rakentamisen perustaksi. Kunnanvirastossa ryhdyttiin samalla valmistelemaan osakeyhtiön perustamista. Tekninen osasto nimitti toimikunnan tutkimaan, miltä pohjalta yhtiö voitaisiin perustaa ottaen huomioon sen, että lämpöhuolto pystyttäisiin myöhemmin järjestämään muillekin alueille kuin Kankaanpäähän. Toimikunta, johon kuuluivat Aarne Heinonen, Pekka Lindqvist, Jussi Peltomäki ja Pentti Soininen, päätyi esittämään osayhtiötä, jonka osakepääoma olisi markkaa (noin 5000 euroa). Osakepääoma jakautuisi esityksen mukaan 300 osakkeeseen, joiden nimellisarvo olisi 100 markkaa. Tarkoituksena oli, että Lempäälän kunta omistaisi pääosan osakkeis-

6 ta. Muiksi osakkaiksi kaavailtiin siinä vaiheessa rakentajia, ja myös rahalaitoksille haluttiin antaa mahdollisuus kannatusosakkeiden hankkimiseen. Lempäälän kunnanhallitus päätti , että perustettavan yhtiön nimeksi tulee Lempäälän Lämpö Oy. Yhtiösopimusta allekirjoittamaan päätettiin kutsua enintään viisi pankkia, mutta rakentajia ei enää haluttu mukaan. Kunnan liittymistä lämpöyhtiön osakkaaksi kunnanhallitus käsitteli Kunnanvaltuustolle tehtiin esitys, että Lempäälän kunta hyväksyisi Lempäälän Lämpö Oy:lle laaditun yhtiöjärjestyksen, liittyisi yhtiön osakkaaksi ja merkitsisi 295 osaketta. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen Yhtiösopimus allekirjoitettiin kunnanhallituksen kokouksessa Muut osakkaat olivat Mainiemi Oy neljällä ja kunnanjohtaja Jussi Peltomäki yhdellä osakkeella. Allekirjoittamisen jälkeen perustajaosakkaat pitivät kokouksen, jossa yhtiölle valittiin väliaikainen hallitus. Kolmijäsenisen hallituksen puheenjohtajana toimi Leo Hakala, varapuheenjohtajana Kalevi Pentti sekä jäsenenä Viljo Kairimo. Myöhemmin samat henkilöt valittiin ensimmäiseen varsinaiseen hallitukseen. Yhtiön tilien ja hallinnon tarkastajina toimivat Lempäälän kunnan tilintarkastajat. Käytännön hallintoasiat hoiti aluksi Lempäälän kunta, ja myös ensimmäiset urakkasopimukset allekirjoitettiin Lempäälän kunnanhallituksen nimissä. Väliaikainen hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan yhtiön isännöitsijäksi rakennusmestari Jukka Korvenojan. Isännöitsijän tehtävän vastuu ja vaikeus oli huomattava varsinkin perustamisvaiheessa, mutta hallitus ei vielä ryhtynyt palkkaamaan päätoimista isännöitsijää. Myöhemmin tehtävä oli yleisesti haettavana, mutta Jukka Korvenoja valittiin edelleen. Toiminnan laajentuessa Lempäälän kunnan kanssa pyrittiin neuvottelemaan myös kirjanpito- ja laskutustehtävien hoitamisesta kunnanvirastossa, mutta kunnanhallitus suhtautui asiaan kielteisesti. Kunta hoiti ainoastaan konekirjoituspalvelut; laskutuksesta ja kirjanpidosta vastasi alkuvaiheessa Raija Lehtonen. Patentti ja rekisterihallitus merkitsi Lempäälän Lämpö Oy:n kaupparekisteriin Alussa kovat synnytystuskat Leo Hakala toimi Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävänsä jo väliaikaisessa hallituksessa ennen yhtiösopimuksen ja yhtiöjärjestyksen virallista vahvistamista. Valintojen takana oli Lempäälän kunnanhallitus, joka oli nimennyt kunnan edustajat yhtiökokoukseen sekä ehdokkaat hallituksen jäseniksi samalla, kun se oli päättänyt Lempäälän Lämpö Oy:n yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Valinnat tehtiin poliittisin perustein. Leo Hakala edusti kansandemokraatteja (nykyisin Vasemmistoliitto), joiden ryhmä oli siihen aikaan 12-henkinen. Hänellä oli useita muitakin luottamustehtäviä, kunnanvaltuuston ohella hän toimi mm. teknisen lautakunnan ja sen kiinteistöjaoston jäsenenä. Hakalan työnantajana oli Rakennusliitto, jossa hän toimi muuraritoimitsijana. Työkenttä oli laaja, mutta työnantaja suhtautui myötämielisesti 6 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

7 kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen, joten hänen oli helppo ottaa vastaan paljon aikaa vievä toimi. Hallitus osallistui alkuvaiheessa mm. eri rakennustyömaiden työmaakokouksiin sekä rakennustyöhön liittyviin erilaisiin tarkastustilaisuuksiin. Lämpöyhtiön perustaminen kohtasi Leo Hakalan mukaan alusta alkaen ennakkoluuloja ja suurta vastarintaa. Hän uskoo, että asiaan vaikutti osaltaan aloitteentekijän eli Väinö Niemen persoona; mitä tahansa tämä värikäs vaikuttaja esitti, hän sai pelkän periaatteen vuoksi aina vastaansa varsinkin muiden ryhmien edustajat. Hanke ilmeisesti leimautui heti alkuunsa vasemmistolaiseksi ja monien oli vaikea sitoutua siihen varsinkin, kun alkuinvestoinnit olivat kalliita. Leo Hakala on kuitenkin kiitollinen Lempäälän kunnan tuesta. Kunnanjohtaja Jussi Peltomäki näki hankkeen merkityksen ja näytti henkilökohtaisesti esimerkkiä ryhtymällä itse osakkaaksi. Synnytystuskat olivat niin kovat, että ilman kunnan takauksia lämpöyhtiö ei Hakalan arvion mukaan olisi alkuvaikeuksien yli selvinnyt, vaan toiminta olisi sammunut heti alkuunsa. Hankkeen puoltajat näkivät lämpöyhtiön merkityksen kunnan kehittämisen kannalta tärkeänä. Leo Hakala uskoi vahvasti asiaan, vaikka avustusanomuksia piti alussa lähettää kaikille mahdollisille rahoituslähteille. Hanke ei silti hirvittänyt, koska siitä ei kuitenkaan joutunut henkilökohtaisesti omalla omaisuudellaan vastaamaan. Leo Hakalan toiveena oli heti alussa laajentaa aluelämpö Sääksjärvelle, jossa rakennettiin siihen aikaan vilkkaasti. Kunnan pohjoispäätä Lempäälän Lämpö pääsi kuitenkin lämmittämään vasta monta vuotta myöhemmin. Toiminta alkoi kunnan eteläosassa Hauralassa, joka oli juuri kaavoitettu omakotitonteiksi. Kysyntä alueella oli suurta, mitä kunta käytti hyväksi tontteja myydessään: kauppakirjoihin asetettiin ehto, jonka mukaan uusien omakotitalojen tulee liittyä aluelämmön käyttäjäksi. Lempäälän Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana Leo Hakala jatkoi vuoteen 1979, jolloin hän pyysi eroa paikkakunnalta pois muuton takia. Myöhemmin vuonna 1991 hän palasi takaisin Lempäälään ja tuli vielä kahden kauden ajaksi valituksi kunnanvaltuustoon. Lempäälän Lämpö Oy:n kehitystä hän on seurannut mielenkiinnolla, mutta tunnustaa, ettei alkuaikoina kukaan olisi uskonut, miten laajaksi toiminta lopulta muodostuu. Yhden osakkeen omistaja Lempäälän kunnanjohtajana vuosina toiminut Jussi Peltomäki muistaa 1970-luvun hyvänä aikana, jolloin kehitys oli nopeaa ja kunnassa tapahtui paljon. Ennen Lempäälän Lämpö Oy:n perustamista oli saatu aikaan terveyskeskus maakunnan ensimmäinen suuri terveysasema kansanterveyslain voimaantulon jälkeen. Rakennustoiminta oli vilkasta. Keskustaan ja Sääksjärvelle oli jo edellisen vuosikymmenen puolella alettu rakentaa kerrostaloja, ja uusia omakotialueita syntyi eri puolille pitäjää luvun alussa oli koettu ensimmäinen vakava ns. energiakriisi, jolloin raskaan polttoöljyn saatavuus oli ollut uhattuna ja energian hinta alkoi voimakkaasti nousta. Kunnan nauhataajama oli vielä hajanainen ja LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 7

8 keskeneräinen, mutta tavoitteena oli sen rakentaminen yhtenäisemmäksi. Taajamien lämpöhuoltoon alettiin etsiä keskitettyä järjestelmää. Aluelämpöjärjestelmän tarvetta alettiin Lempäälän kunnassa selvittää vuoden 1975 aikana, ja lämpöyhtiö perustettiin seuraavana vuonna. Selvitysten tuloksena päädyttiin osakeyhtiömuotoon. Aluksi kaavailtiin, että osakkaina olisi ollut kunnan lisäksi mm. pankkeja, ja jotkut toivoivat mukaan myös rakentajia. Yleisesti oltiin kuitenkin lopulta sitä mieltä, että rakentajia ei tulisi ottaa mukaan. Mutta kun yhtiösopimuksen allekirjoittamisen aika tuli, osakkaiksi halukkaita ei ollut edes osakeyhtiölaissa määrättyä vähimmäismäärää, joka oli kolme. Lempäälän kunta merkitsi suurimman osan eli 295 osaketta, kun kokonaisosakemäärä oli 300. Neljän osakkeen omistajaksi tuli Mainiemi Oy, kaksi kerrostaloa käsittävä kiinteistöyhtiö, jossa kunnanviraston eri toimistojen lisäksi oli toimitilat mm. osuuspankilla sekä muutamilla liikkeillä. Kun kolmatta osakasta ei muualta löytynyt, kunnanjohtaja Jussi Peltomäki merkitsi itselleen yhden osakkeen. Hän ei kuitenkaan osallistunut yhtiön operatiiviseen toimintaan eikä myöskään koskaan ollut sen hallituksen jäsen. Osakkuutensa Jussi Peltomäki säilytti Lempäälän Lämpö Oy:n alkuvuodet, jolloin yhtiön toiminta oli tappiollista. Alkuvuosien talousvaikeudet Lempäälän Lämpö Oy joutui toimintansa alkuaikoina painiskelemaan jatkuvien rahoitusvaikeuksien kanssa, ja osakepääomaa piti useaan otteeseen korottaa. Aluelämmön myyminen alkoi omakotialueella, mistä johtuen liittyjien määrä ja lämmönmyyntitulot jäivät vähäisiksi. Toisaalta aluelämpöverkoston rakentaminen oli kallista. Lämmönmyyntitariffit olivat alussa alhaiset, osin markkinointipolitiikankin takia. Tappioiden kasvaessa tariffeja jouduttiin kuitenkin usein korottamaan. Toiminnan muina rahoittajina olivat paikalliset pankit, Lempäälän kunta ja Asuntohallitus Lempäälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto olivat ennen yhtiön muodollista perustamista tehneet aluelämmön toimittamisesta niin pitkälle menevät päätökset, että Lempäälän Lämpö Oy:n tuli pystyä myymään lämpöä jo lokakuussa Perustettavan yhtiön väliaikainen hallitus joutui käytännössä toteuttamaan suunnitelmia, jotka Lempäälän kunta oli tilannut ja päättänyt panna täytäntöön. Niinpä ensimmäisen vuoden toiminnasta aiheutui noin 6000 markan tappio. Kankaanpään alueen rakentaminen ei ollut tapahtunut ennakkolaskelmien edellyttämällä nopeudella, joten aluelämmön asiakkaiden määrä oli jäänyt vähäiseksi. Lempäälän Lämpö Oy:llä ei ollut muuta keinoa kuin pyrkiä laajentamaan toimintaa. Väliaikainen hallitus päätti jo keväällä 1976 tilata Flowplan Oy:ltä Sääksjärvellä sijaitsevan Paunun alueen aluelämmityksen perusselvityksen. Saadun selvityksen mukaan aluelämmityksen kannattavuus näytti hyvältä, tosin laskentaperusteissa ei ollut otettu huomioon maaston rakentamisvaikeudesta aiheutuvia verkoston lisäkustannuksia. Kunnanhallitus päätti kuitenkin, että Paunun alueelle ei siinä vaiheessa ollut tar- 8 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

9 Lempäälän keskustaan alettiin rakentaa kaukolämpölinjaa vuonna Taustalla näkyy Aleksinvirasto Oy. Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Pentti Ristolainen. koituksenmukaista järjestää aluelämmitystä. Sääksjärven keskustaajaman aluelämmityksen tarve nousi esiin Lempäälän kunnan ja Tampereen Hakan välisissä neuvotteluissa. Lempäälän Lämpö Oy:n hallitus tutki omassa keskuudessaan Sääksjärven aluelämmön perustamismahdollisuuksia ja tuli siihen tulokseen, että Flowplan Oy:ltä pitäisi tilata perusselvitys. Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle määrärahan varaamista selvityksen tekemistä varten, mutta kunnanvaltuusto hylkäsi esityksen äänestyksen jälkeen. Toiminta tuotti sinä vuonna (1977) tappiota noin markkaa. Yhtiökokous totesi osakepääoman huomattavan korotuksen tarpeelliseksi, jotta toiminta pystyttäisiin turvaamaan. Edellisenä vuonna vahvistettuja lämmönmyyntitariffeja ja liittymismaksuja se ei olisi halunnut korottaa, mutta ylimääräinen yhtiökokous päätyi kuitenkin myöhemmin korotukseen. Lempäälän keskusta-alueen aluelämpöhanketta käsiteltiin ensimmäisen kerran vuonna Hankkeesta teetettiin jälleen Flowplan Oy:llä selvitys, jota yhtiön hallitus piti perusteltuna ja ajankohtaisena. Asia jouduttiin kuitenkin jättämään kunnanhallituksen päätettäväksi. Syksyllä 1979 tehty päätös olikin myönteinen. Kunnanhallitus päätti antaa Lempäälän keskustan aluelämmön tuotannon ja jakelun Lempäälän Lämpö Oy:n tehtäväksi sekä käyttää investointeihin verovaroja, mutta vain yhtiön toiminnan turvaamisen kannalta välttämättömän määrän. Samalla Lempäälän Lämpö sai luvan sijoittaa väliaikaisen kattilalaitoksen keskustakortteliin. Lisäksi kunnanhallitus antoi luvan korottaa yhtiön osake- LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 9

10 pääomaa. Näiden päätösten edellytyksenä kuitenkin oli, että Lempäälän Lämpö Oy:n tulee neuvotella yhteistyöstä Lempäälän Sähkö Oy:n kanssa. Neuvotteluissa sähköyhtiö ilmoitti olevansa halukas ostamaan Lempäälän Lämpö Oy:n osakkeita ja olevansa muutenkin valmis yhteistyöhön. Samoihin aikoihin lämpöyhtiö pohti talousvaikeuksia omalla tahollaan ja päätti esittää Lempäälän kunnalle, että pitäisi hankkia asiantunteva selvitys siitä, millä tavalla Lempäälässä olisi tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa toteuttaa keskitettyä lämpötuotantoa. Flowplan Oy:ltä päätettiin tilata koko Lempäälän kuntaa koskeva energiahuoltomalli, joka valmistui Sääksjärven osalta vuonna 1980 ja koko kunnan osalta seuraavana vuonna. Loppuvuodesta 1980 kunnanhallitus halusi vielä tehdä laajapohjaisia selvityksiä Lempäälän Lämpö Oy:n toiminnan kehittämisestä. Se päätti käynnistää neuvottelut yhteistoiminnasta Lempäälän Sähkö Oy:n ja Hämeen Sähkö Oy:n kanssa. Neuvottelujen aikana oli tarkoitus laatia selvitys Lempäälän Lämpö Oy:n kehittämisestä. Neuvottelijat eivät kuitenkaan pystyneet tekemään kunnanhallitukselle minkäänlaista toimenpidesuositusta. Esillä olivat kaikki vaihtoehdot toiminnan lopettamisesta ja kunnallistamisesta uuden osakeyhtiön perustamiseen sekä osakepääoman korottamisesta lisäliittymismaksujen perimiseen. Vuonna 1981 toiminta oli edelleen tappiollista, silti kulutusmaksutuotot ensimmäisen kerran koko toiminnan aikana kattoivat selvästi toiminnasta aiheutuneet kulut. Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäiset, taloudellisesti vaikeat vuodet yhtiötä johdettiin sivutoimisesti. Ensimmäinen isännöitsijä oli oman toimensa ohella Lempäälän kunnan rakennusmestari Jukka Korvenoja. Hänen jälkeensä yhtiötä luotsasi noin vuoden ajan ekonomi Marja Fredriksson, joka hoiti myös yhtiön kirjanpidon ja laskutuksen sekä osittain maksuliikenteen tehtävät. Seuraavaksi toimitusjohtajaksi valittiin insinööri Jaakko Haavisto kuitenkin niin, että Marja Fredriksson hoiti edelleen kirjanpidon ja laskutuksen. Vasta kun Haavisto oli johtanut yhtiötä puoli vuotta, toimitusjohtajan toimi muutettiin kokopäiväiseksi. Vuodesta 1981 alkaen toimitusjohtajan tehtävät kuuluivat Lempäälän kunnan rakennus- ja kiinteistötoimiston toimistoinsinöörin tehtäviin kunnan ja lämpöyhtiön tekemän sopimuksen mukaisesti. Toiminta vakiintuu Taloudellinen tilanne alkoi kohentua vuoden 1982 aikana, jolloin Lempäälän Lämpö Oy:n toiminta oli ensimmäisen kerran tappiotonta. Lempäälässä rakennettiin vilkkaasti, ja aluelämpö laajeni Hakkariin, jonne valmistui yläasteen koulu. Uusista lämmityskohteista neuvoteltiin myös mm. Harakkalassa ja Sääksjärvellä, mutta neuvottelut eivät vielä tässä vaiheessa johtaneet tulokseen. Vuoden 1982 loppuun mennessä lämpöjohtolinjoja oli rakennettu kaikkiaan 1260 metriä Hauralan alueella ja 1870 metriä Lempäälän keskustan alueella. Samana vuonna yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Hannu Heikkilä. Toimitusjohtajan tehtävät oli edelleen sidottu Lempäälän kunnan ra- 10 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

11 kennus- ja kiinteistötoimiston toimistoinsinöörin tehtäviin. Seuraavana vuonna (1983) polttoaineiden hintakehitys oli suotuisa ja lämmönmyyntitulot lisääntyivät noin 31 prosenttia, minkä ansiosta tilikaudelta tuli liki markan voitto. Toiminta alkoi voimakkaasti laajeta, kun Sääksjärvi lopulta saatiin aluelämmön piiriin. Myös Lempäälän keskustassa ja Hauralassa liittyjien määrä jatkoi kasvuaan. Tilanne jatkui edelleen hyvänä vuonna 1984, jolloin pystyttiin ensimmäisen kerran tekemään poistoja. Siitä alkoi kasvu. Vuonna 1985 lämmönmyynti ja lämmönmyyntitulot nousivat noin 42 prosenttia, ja Sääksjärven suurien kuluttajien liittyminen Lempäälän Lämpö Oy:n asiakkaiksi sekä huomattavat uudisrakennushankkeet etenkin kunnan keskustan alueella antoivat hyvät lähtökohdat kasvulle. Sen jälkeen lämpöyhtiön taloustilanne on pysynyt hyvänä eikä tappiollisia vuosia ole enää tarvinnut kokea. Kahteen otteeseen toimitusjohtajana Hannu Heikkilä tuli Lempäälän kunnan palvelukseen vuonna Hän aloitti teknisellä osastolla toimistoinsinöörinä, jonka tehtäviin kuului Lempäälän Lämpö Oy:n johtaminen. Lämpöyhtiön ainoana hallintopuolen työntekijänä hän hoiti suurin piirtein kaiken asiakkaiden hankinnasta rakennustöitten valvontaan, ja myös talous kuului hänen vastuualueeseensa lukuun ottamatta kirjanpitoa, joka teetettiin tilitoimistossa. Toimistopalvelut ostettiin Lempäälän kunnalta. Toimisto sijaitsi aluksi vanhalla poliisitalolla ja jonkin aikaa myös Aleksinvirastossa. Toimistoinsinöörin virka oli Lempäälän kunnassa uusi ja Hannu Heikkilä ensimmäinen virkaa hoitanut henkilö. Lempäälän Lämpö ei ollut hänen ainoa työsarkansa, vaan lisäksi toimistoinsinöörin työhön kuului myös rakennuttamiseen liittyviä tehtäviä. Aikaisemmin hän oli toiminut suunnittelijana Kangasalan kunnassa. Alun perin hän on kotoisin Koijärveltä. Hannu Heikkilä tuli Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtajaksi siinä vaiheessa, kun pahimmat alkuvaikeudet oli jo voitettu. Toiminta ei kui- Kaukolämpömiehiä eri puolilta maata kokoontuneeina 1980-luvun keskivaiheilla Lomakouheroon, josta käsin he tutustuivat mm. paikkakunnalla sijainneeseen kaukolämpöelementtitehtaaseen. Tässä ollaan kuitenkin lähdössä melontaretkelle. Hannu Heikkilä äärimmäisenä vasemmalla. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 11

12 tenkaan vielä ollut täysin vakiintunut, vaan mm. ennakkoluuloja esiintyi paljon. Monien mielestä lämpöyhtiö pysyi pystyssä ainoastaan kunnan tuen turvin luku oli Lempäälän Lämpö Oy:lle vilkasta kasvun ja rakentamisen aikaa. Velkaa tehtiin paljon, mutta myös uusia asiakkaita yhtiö sai koko ajan lisää. Toiminta oli kyllä jo tuottavaa, mutta rakentaminen nieli varoja. Kunnan tukea ei enää tarvittu; kunta toimi enää ainoastaan lainojen takaajana, kuten tytäryhtiöissä oli tapana. Maakaasun käyttöönotto kuului 1980-luvun suuriin hankkeisiin. Hannu Heikkilän tehtäviin sisältyi mm. lupien hakeminen maanomistajilta. Eräs maanomistaja oli hyvin vastahakoinen, ja Heikkilä joutui tekemään henkilökohtaisen käynnin hänen luokseen. Hän yritti kertoa, että kaikki jäljet korjataan eikä kaasuputkesta jää maastoon mitään merkkejä. Aikansa vakuuteltuaan toimistoinsinööri huomasi, että maanomistajan vastarinnan syynä osoittautui lopulta olevan ainoastaan se tosiseikka, että putki tulee idästä. Lopulta lupa sitten heltisi. Maakaasun käyttöönotto aiheutti pelkoja mm. kaasutoimitusten katkeamisesta. Kertaakaan sellaista ei kuitenkaan ole Heikkilän mukaan tapahtunut, ei edes silloin, kun Neuvostoliitto hajosi. Länsivaluutta on aina ollut tärkeä toimitusten takaaja, samoin se, että laskut on maksettu ajallaan. Yksi ainoa häiriö maakaasun toimittamisessa on sattunut koko sinä aikana, kun Lempäälä on kaasua ostanut. Kerran kaasuputki vaurioitui, ja kaasun paine hajotti putken Karjalassa, mutta silloinkaan Lempäälä ei jäänyt ilman polttoainetta. Putkessa oleva varasto riitti täyttämään pienten kuluttajien tarpeet, kun suuret kuluttajat siirtyvät varapolttoaineisiin. Lempäälän Lämpö Oy:llä on kaasuntoimittajan kanssa sopimus poikkeustilanteiden varalta. Gasumilla on sitä varten varasto sen itse tuottamaa maakaasua. Sitä ei kuitenkaan ole tarvinnut vielä kertaakaan ottaa käyttöön. Lämpöyhtiön tehtävät alkoivat ajan mittaan viedä yhtä suuremman osuuden toimistoinsinöörin työpanoksesta, ja vuonna 1987 Hannu Heikkilä aloitti päätoimisena Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtajana. Siinä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1994, jolloin Lempäälän kunnan organisaatiossa tapahtui suuri uudistus. Hannu Heikkilästä tuli siinä vaiheessa Lempäälän kunnan tekninen johtaja, ja lämpöyhtiön toimitusjohtajaksi siirtyi aiemmin hallituksen puheenjohtajana toiminut Matti Solin. Heikkilä ei kuitenkaan silloinkaan kokonaan jättänyt Lempäälän Lämpöä, vaan jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Kun Matti Solin vuoden 2006 alusta siirtyi eläkkeelle, Hannu Heikkilästä tuli uudelleen lämpöyhtiön toimitusjohtaja. Aluksi hän hoiti yhtaikaa kahta virkaa toimien sekä teknisenä johtajana että lämpöyhtiön toimitusjohtajana, kunnes elokuussa 2006 siirtyi osa-aikaeläkkeelle ja kokonaan toimitusjohtajaksi. Tämän järjestelyn mahdollisti se, että lämpöyhtiöön oli vuonna 2005 perustettu energiainsinöörin virka, jota hoitamaan oli valittu Toni Laakso. Kahta virkaansa vertaillessaan Hannu Heikkilä sanoo, että molemmat ovat mielenkiintoisia, joskin eri tavoin. Teknisen johtajan työtä hän luonnehtii hyvin kiireiseksi. Iltakokouksia siihen sisältyy useampana iltana viikossa, mikä alkoi hänen mukaansa ajan mittaan käydä raskaaksi. 12 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

13 Maakaasun käyttöönotto Maakaasuputken vetäminen Pirkanmaalle oli onnenpotku Lempäälälle ja merkitsi kokonaisen uuden aikakauden alkua Lempäälän Lämpö Oy:lle. Lempäälä pääsi maakaasun käyttäjäksi ensimmäisten joukossa Pirkanmaalla kunnan edullisesta sijainnista johtuen, kun pitäjä osui Neste Oy:n Tampereelle rakennuttaman maakaasun runkolinjan varteen. Ensimmäiset neuvottelut maakaasun toimittamisesta käytiin jo vuonna 1984, jolloin tehtiin myös käyttöedellytysselvitys. Päätöstä maakaasun käyttöön ottamisesta ei vielä siinä vaiheessa kuitenkaan tehty. Lempäälän Lämpö Oy ja Neste Oy allekirjoittivat maakaasun toimitussopimuksen Maakaasun toimitus alkoi vuoden 1987 alusta. Välivuosi käytettiin maakaasun käyttöönottoon valmistautumiseen sekä jakeluverkoston rakentamiseen. Maakaasuputki rakennettiin Lempäälässä entisen kolmostien, nykyisen Helsingintien varteen. Kunnan alueelle tarvittiin kolme paineentasausasemaa, jotka tehtiin Lastusiin, Marjamäkeen ja Sääksjärvelle. Niitä tarvittiin alentamaan Nesteen teräsputkissa kulkevan kaasun barin suuruinen paine pienemmäksi (alussa 3,5 baria) niin, että sitä pystyttiin johtamaan edelleen paikallisiin muoviputkiin. Lisäksi paineentasausasemalla mitataan kaasumäärät sekä hajustetaan kaasu, jotta mahdollisten vuotojen sattuessa ne on helpompi paikallistaa. Kaasun lämpötila laskee painetta alennettaessa, joten asemilla joudutaan myös palauttamaan kaasun lämpötila takaisin alkuperäiselle tasolle. Lastusten paineentasausasema oli ensi sijassa tarkoitettu ensimmäisenä asiakkaaksi ryhtynyttä Kalevan Kukkatukkua varten. Puutarha allekirjoitti ostosopimuksen samassa tilaisuudessa, jossa Lempäälän Lämpö teki maakaasun toimitussopimuksen. Lempäälän keskustaan ja edelleen Hauralaan maakaasu toimitetaan Marjamäen paineentasausasemalta, jota varten piti rakentaa noin 14 kilometriä putkea. Vaikeimpia kohtia linjan rakentamisessa olivat maantien ja rautatien alitukset sekä kaasuputken johtaminen vesistön yli Kuokkalankos- Olli Kauppinen asentaa kaasukäyttöistä infrapunalämmitintä Teräselementin halliin Moisiossa vuonna Samanlainen työmaa oli toisessa hallissa 16 vuotta myöhemmin. Kuva: Olli Kauppisen kokoelmat. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 13

14 ken ja Lempäälän kanavan siltoja pitkin. Lämpökeskukset Lempäälän keskustassa, Hauralassa, Hakkarissa ja Sääksjärvellä muutettiin samassa yhteydessä maakaasukäyttöisiksi niin, että varapolttoaineena pystyi edelleen käyttämään raskasta polttoöljyä. Uudet lämpökeskukset Moision teollisuusalueella ja Hiidenmäen alueella tehtiin myös maakaasulla toimiviksi, ja niiden varapolttoaineena oli kevyt polttoöljy. Maakaasun käyttöönotto tuli maksamaan lämpöyhtiölle noin 4,5 miljoonaa markkaa. Maakaasusta tuli Lempäälän Lämpö Oy:n pääpolttoaine jo käyttöönottovuonna Maakaasua paloi sinä vuonna 2,3 miljoonaa kuutiometriä, kun raskaan polttoöljyn määrä oli 600 tonnia. Lisäksi kevyttä polttoöljyä käytettiin jonkin verran. Pääosa maakaasusta käytettiin Lempäälän Lämpö Oy:n omissa lämpölaitoksissa, mutta vähitellen lämpöyhtiön asiakkaiksi alkoi tulla myös suoran maakaasun käyttäjiä, sekä teollisuuslaitoksia ja liikerakennuksia että myös asuinkiinteistöjä. Olli Kauppinen kaasuputkea hitsaamassa. Sauman pitää välillä jäähtyä. Kuva: Olli Kauppisen kokoelmat. Ensimmäisestä työntekijästä maakaasualan osaajaksi Suomen harvalukuisiin maakaasuosaajiin kuuluva Olli Kauppinen oli Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäinen päätoiminen työntekijä vuosina Myöhemmin hän mm. veti Marjamäestä Lempäälän keskustaan ja edelleen Hauralaan johtavan maakaasuputken, samoin kuin melkein kaikki Lempäälän myöhemmätkin maakaasuputket. Konemestariksi alun perin valmistunut lempääläissyntyinen Olli Kauppinen aloitti Lempäälän Lämpö Oy:n palveluksessa siinä vaiheessa, kun yhtiön ainoa lämmityskattila sijaitsi Lempoisten koululla. Ennen häntä lämpölaitoksen hoitopalvelut oli ostettu Lempäälän kunnalta ja aluksi myös Kauppinen palveli osittain Lempäälän kunnan ja osittain Lempäälän Lämpö Oy:n palkkalistoilla. Lämpöyhtiön osuus oli yksi päivä viikossa, jolloin 14 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

15 mies nuohosi kattiloita. Vasta Lempäälän keskustan lämpökeskuksen valmistuttua hänestä tuli päätoiminen lämpökeskuksen hoitaja. Alku oli hankalaa ja yksin työskentelyssä omat ongelmansa, kun mm. hälytyslaitteet puuttuivat. Töitä oli paljon ja kun niiden määrä koko ajan vain lisääntyi uusien alueiden tultua kaukolämmön piiriin, Olli Kauppinen väsyi ja päätti hakeutua muualle. Myös hänen seuraajansa Seppo Kantola toimi jonkin aikaa yksin, kunnes toiminnan laajentaminen kiinteistönhuoltoon toi Lempäälän Lämpö Oy:n palvelukseen enemmän kenttähenkilökuntaa. Lempäälästä Olli Kauppinen vaihtoi ensin vastaaviin tehtäviin Pirkkalan kunnalle. Sitten maakaasu alkoi tehdä tuloaan Pirkanmaalle, ja mies haistoi uuden polttoaineen mahdollisuudet. Hän lähti kouluttamaan itseään ja istui kursseilla yhdessä samaa oppia hankkivien ministeriön miesten ja muiden tarkastusviranomaisten kanssa. Ensimmäisiin alan työntekijöihin kuuluneen Kauppisen todistuksen numero oli 88. Nykyisinkin koulutettujen lukumäärä on vain noin 300 ja heistä viisi tai kuusi on Kauppisen kouluttamia. Olli Kauppisen ensimmäinen maakaasualan työmaa oli Marjamäestä Lempäälään johtava linja, sen 12-metristen putkien hitsaaminen. Putkien yhteen liittäminen oli hiuksenhienoa työtä, jossa vuotokohtia ei saanut olla; se olisi merkinnyt asennusluvan menettämistä. Joka liitoskohtaan merkittiin hitsaussauman numero, päiväys, kellonaika ja liittäjän nimikirjaimet kuumaan muoviin taltioituna. Saumojen pitävyyttä tarkkaili Valtion Teknillinen Tarkastuskeskus. Alkuun Olli Kauppinen asensi maakaasuputkia eri rakennusliikkeitten palkkalistoilla, mutta vuonna 1990 hän perusti oman yrityksen, nimeltään OK Energia Oy. Töitä on riittänyt, sillä tekijöitä on harvassa. Maakaasun ohella yritys tekee myös nestekaasuun liittyviä töitä; hitsaajilla on kaikenlaisiin putkisto- ja laiteasennuksiin vaadittavat taidot ja pätevyydet. Parhaimmillaan yrityksen palveluksessa oli kymmenen henkeä, nyttemmin vain kaksi. OK Energian viimeaikaisiin töihin on kuulunut mm. maakaasuputkien vetäminen Ruskea-ahteen omakotialueelle Lempäälässä. Myös Ideaparkin alueen maakaasuputkisto jossa ensimmäisenä Lempäälässä on käytetty 8 barin putkea on OK Energian tekemä. Lisäksi liikekaupungissa toimivan Saku s Galley ravintolan nestekaasuliedet Kauppinen on muuttanut maakaasukäyttöisiksi, ja suihkulähteisiin hän on asentanut maakaasuputket, jotka tuovat vesipisaroiden keskelle liekkejä. Töitä on riittänyt myös muualla päin Suomea. Espoossa on vedetty 11 kilometrin pituinen putki Ämmässuon kaatopaikalta Kivenlahden voimalaan; putkea pitkin kulkeva kaatopaikkakaasu tuottaa suuren osan Espoon kaukolämmöstä. Myös Oulussa sijaitseva Parocin villatehdas toimii kaatopaikkakaasulla, jonka putki- ja laiteasennus on lempääläisyrityksen hoitama. Lisäksi on asennettu mm. järven pohjaa pitkin kulkevia maakaasuja vesiputkistoja. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 15

16 Toimisto Lempäälän Kympissä Päivi Viskari toimii Lempäälän Lämpö Oy:ssä toimistonhoitajana. Kuva: Hanne Sikiö. Alkuvuosina Lempäälän kunta hoiti Lempäälän Lämpö Oy:n toimistotyöt. Oman toimiston lämpöyhtiö sai vasta vuonna 1990 Lempäälän Kympistä, jossa se edelleenkin majailee. Nykyisin toimistonhoitajana työskentelevä Päivi Viskari, siihen aikaan Aalto, oli tullut Lempäälän kunnan teknisen osaston palvelukseen vuonna Siihen aikaan lämpöyhtiöllä ei riittänyt toimistotöitä kokopäiväiselle työntekijälle, joten hän teki osin kunnan ja osin lämpöyhtiön töitä. Kun Lempäälän Lämpö Oy sitten vuonna 1990 perusti oman toimiston, Päivi alkoi hoitaa sen palkanlaskentaa ja laskutusta sekä asiakaspalvelua ja myynti- ja ostoreskontraa. Kirjanpito tehtiin aluksi jonkin aikaa edelleen tilitoimistossa, mutta melko pian sekin siirtyi Päivin tehtäviin. Vuonna 1993 Päivi Viskarin työrupeaman keskeytti äitiysloma, ja hän ehti sen jälkeen olla noin puoli vuotta töissä, minkä jälkeen hän jäi toisen kerran äitiyslomalle. Kaukolämpöasiakkaita oli alkuaikoina satakunta ja kaasuasiakkaita noin kymmenen. Laskut lähetettiin kerran kuukaudessa kuten nykyisinkin mutta kaasulaskut piti alkuvaiheessa tehdä kirjoituskoneella. Asiakaspalvelu tapahtui pääasiassa puhelimessa. Toimistossa asiakkaita ei juuri käy. Toimiston yhteydenpito energiapuolen asiakkaisiin rajoittuu lähinnä mittarilukemien vastaanottoon kerran kuukaudessa. Nykyisin suuri osa niistäkin tulee sähköpostin välityksellä, kun asiakkaat käyttävät nettisivuilla olevaa valmista kaavaketta. Toimistotehtävät ovat vuosien mittaan lisääntyneet samaan tahtiin kuin asiakkaitten ja työntekijöitten määrä, mutta tekniikan kehittyminen on helpottanut niiden hoitamista. Kaukolämpöasiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut, ja kaasuasiakkaita on tullut prosentuaalisesti vieläkin enemmän sinä aikana, kun Päivi Viskari on lämpöyhtiön toimistotöitä tehnyt. Suurimman lisäyksen on tuonut kiinteistönhoito, jonka palveluista asiakkaat eniten antavat palautetta. Palkkalaskennan työmäärää on kasvattanut työntekijöiden lisäys. Vakituisten työntekijöiden ohella palkkalistoilla on nykyisin parisenkymmentä kesätyöntekijää, pääasiassa koululaisia. Työmäärän kasvaessa myös toimiston henkilökuntaa on lisätty. Toimistosihteeriksi palkattiin vuonna 2005 Hanne Sikiö, joka oli.tullut Lempäälän Lämpö Oy:n palvelukseen edellisenä vuonna. 16 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

17 Väliaikainen lämpökeskus Lempäälän keskustassa linja-autoasema-postirakennuksen kulmalla vuonna Taustalla näkyy Mainiemen kiinteistö. Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Pentti Ristolainen. Lämpökeskukset Lempäälän Lämpö Oy aloitti vaatimattomasti. Ensimmäinen Hauralan aluetta palveleva lämpökeskus saatiin aikaan uusimalla Lempoisten koululla olevat kattilat. Ne muutettiin raskasöljylämmitteisiksi ja samalla lisättiin niiden tehoa. Unex B 1200 kattilan toimitti Huber Oy, ja lämpökeskuksessa tarvittavat sähkötyöt annettiin urakkakilpailun jälkeen Sähkö-Ikkola Oy:lle. Kun kaukolämpötoiminnan laajenemisesta Lempäälän keskustan alueelle oli vuonna 1979 päätetty, sinne piti saada oma lämpökeskus. Lempäälän keskustaan päätettiin tilata Pieksämäen Putki ja Lämpö Oy:n tarjouksen mukainen tehdasvalmisteinen pakettilämpökeskus, jossa oli yksi raskasta polttoöljyä käyttävä kattila teholtaan 2,5 megawattia. Lisäksi siinä oli tilavaraus toiselle kattilalle, joka hankittiin vuonna Sen avulla lämpöteho nousi 5 megawattiin. Edellytykseksi lämpökeskuksen tilaamiselle oli asetettu Kiinteistö Oy LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 17

18 Aleksinviraston ja Lempäälän-Viialan Osuuspankin liittyminen aluelämmön käyttäjiksi. Koska keskusta-alueen aluelämpöverkosto ei kuitenkaan vielä ollut käyttökunnossa siinä vaiheessa, kun Aleksinvirasto tarvitsi lämpöä, Lempäälän Lämpö Oy:n hallitus päätti vuokrata Rakennuskunta Helsingin Hakalta 1,0 megawatin siirrettävän kevytöljylaitoksen virastotalon väliaikaista lämmitystä varten. Kun Hakkarin koulukeskus vuonna 1982 valmistui, Lempäälän Lämpö Oy alkoi hoitaa sen lämmittämistä Lempäälän kunnan kanssa tehdyn hoitosopimuksen mukaisesti. Lämmityksestä vastasi siirrettävä raskasöljylämpökeskus, jonka teho oli 0,81 megawattia. Myöhemmin yhtiö lunasti lämmityslaitoksen omakseen hoitosopimuksen mukaisesti. Laitos palveli muutaman vuoden, minkä jälkeen Hakkariin hankittiin uusi raskasöljy/ maakaasu-lämpökeskus. Nykyisin Hakkarissa sijaitseva 2,7 megawatin lämpökeskus tukee tarvittaessa keskustan latva-alueen verkonosaa. Sääksjärven lämmitys alkoi vuonna Sitä varten oli edellisenä syk- Lempäälän keskustan lämpökeskus vuonna Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Ritva Mäkelä. 18 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

19 Lempäälän keskustan lämpökeskuksen urakkasopimusten allekirjoitustilaisuudessa vas. Hannu Heikkilä ja Arto Pajunen sekä lämpökattilan toimittajan edustajat. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. Lämpökeskuksista vastaa Harri Hakala. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 19

20 Lempäälän keskustan vuonna1994 valmistunut lämpökeskus. Kuvat: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. 20 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 2.5.2016 28.10.2016 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo (2) PÖRSSITIEDOTE 9.4.2003 klo 13.00 1 (2) :N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 1,25 euroa osinkoa vuodelta 2002. Yhtiökokous myönsi valtuutuksen hallitukselle omien osakkeiden luovuttamiseen

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 14/6.6.2011 250 Kokousaika 6.6.2011 klo 17.00 20.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 Kokousaika 8.6.2011 klo 15.00-16.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone, Kolari

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI. OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.02.2014 Sivu 1 / 1 856/00.04.02/2014 12 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Espoon Asunnot Oy:n vuoden 2014 varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Taija Rönnberg, puh. 09

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi.

Aloite voidaan todeta loppuun käsitellyksi. 1 Siikajoen kunnanhallitus 03.02.2014 Liite 27. Tark. VALTUUSTOALOITTEET (loppuun saatetut) Vuonna 2013 jätetyt Valtuusto 28.8.2013 1. Päivi Eskola Aloite Siikajoen kunnan julistautumisesta savuttomaksi

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 825/12.03.02/2016 63 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Tiina Salo 29.9.2016: Vaski-kirjastot harkitsevat

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN

TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Kaupunginhallitus 260 19.10.2016 Kaupunginvaltuusto 57 16.11.2016 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN 127/14/05/01/2016 KHALL 260 Taustaa Turun seudun puhdistamo Oy:n hallitus on

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1761/00.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1761/00.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (1) 133 Asianro 1761/00.01/2013 Ylimääräinen asia / Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n perustaminen Kaupunginhallitus / suunnitteluasiat 9.12.2013 50: Palvelualuejohtaja

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja

2. antaa vuokrataloyhtiölle omavelkaisen takauksen 2.596.000 euron osake kau pan ja 75.000 euron tonttikaupan tekemiseen, ja Virolahden kunnanhallitus 50 21.03.2016 Virolahden kunnanhallitus 64 25.04.2016 Kuntalaisaloite Asunto Oy Virolahden Sulkutie 1:n koko osakekannan ja rivitalojen tontin ostamiseksi, takauksen myöntämiseksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

27 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Puheenjohtaja toimittaa nimenhuudon ja sihteeri kirjaa läsnäolijat.

27 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. Puheenjohtaja toimittaa nimenhuudon ja sihteeri kirjaa läsnäolijat. Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 17.9.2008 klo 17.00 18.05 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: Pöytäkirja Esityslista 3/2008 Jäsen Läsnä Poissa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 6 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 14.03.2017 Raportti voimassa asti 14.05.2017 Arkistointitunnus 1489203855978 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Sisäilmahuolto Oy Suomi Y-tunnus 2307816-9

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Hinnasto alkaen

Hinnasto alkaen Hollolan Vesihuoltolaitos Hinnasto 1.1.2016 alkaen Tämä hinnasto korvaa edellisen 1.4.2015 voimaan tulleen hinnaston. Käyttömaksut Hollolan ja Hämeenkosken alueilla alv 0 % alv 24 % Vesimaksu 1,54 /m 3

Lisätiedot

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo 1 (5) AS OY JUHANNUSRINNE HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 11.2.2015 kello 17:00 19.04 Paikka: Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, 02200 Espoo, Oraclen talo Paikalla: Jukka Tana puheenjohtaja Heikki Haavisto Henri

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

BENEFONIN JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER

BENEFONIN JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER 1 BENEFONIN 9.2.2004 JULKAISTUN LISTALLEOTTOESITTEEN TÄYDENNYS PER 1.4.2004 Tämä viimeisin Benefon Oyj:n 9.2.2004 julkaiseman listalleottoesitteen täydennys koostuu 23.3.2004 ja sen jälkeen julkaistuista

Lisätiedot

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen

KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015. Kokousaika 14.10.2015. Tekninen toimisto. Asiat :t 50-54. Asialista

TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015. Kokousaika 14.10.2015. Tekninen toimisto. Asiat :t 50-54. Asialista ASIALISTA TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 10/2015 Kokousaika 14.10.2015 Paikka Tekninen toimisto Asiat :t 50-54 Asialista 50 TEKNIIKKATALON SISÄILMAONGELMAT JA TILARATKAISUT... 129 51 MONITOIMIKESKUS; KOULUN

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 14/2014 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 14/2014 KOKOUSAIKA 23.10.2014 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 154 155 156 157 158 159 160

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 4/ Kokousaika kello

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 4/ Kokousaika kello ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 4/2016 38 Kokousaika 10.10.2016 kello 18.00 18.40 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Kolari, Kari Juhala-Nuutila,

Lisätiedot

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen:

Fennovoima Oy on lähettänyt Pyhäjoen kunnalle 14.1.2008 päi vätyn 21.1.2008 ja 16.1.2008 saapuneen seuraavansisältöisen kirjeen: Kunnanhallitus 225 23.06.2014 Kunnanhallitus 37 26.01.2015 Fennovoima Oy:n esitys maanvuokrasopimuksesta ja kiinteistökaupan esisopimuksesta / Kauppakirja Kunnanerkkilä RN:o 28:0 -tilasta / Kauppakirja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Hannu Rantala Juhani Heikkilä Reetta Hulmi Jukka Männistö Teuvo Sulin Liisa Yski. Pirjo Kotiranta. Esittelijä-sihteeri Pertti Ollikka

Hannu Rantala Juhani Heikkilä Reetta Hulmi Jukka Männistö Teuvo Sulin Liisa Yski. Pirjo Kotiranta. Esittelijä-sihteeri Pertti Ollikka Viranomainen No 2//2014 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Tekninen lautakunta Sivu 16 KOKOUSAIKA 16.4.2014 klo 17.00-18.25 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanviraston

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä

ROVANIEMI PÖYTÄKIRJANOTE Sivu Kokouspäivämäärä 1 KIRJAAMO: 1662 /2006 442 Määräalan myyminen tilasta Metsähirvas RN:o 165:0 rakennuksineen / Hirvaan entinen Metsäopisto Maanhankinta ja luovutus / kaupungingeodeetti 14.9.2006: Rovaniemen maalaiskunta

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

PÖRSSITIEDOTE. Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

PÖRSSITIEDOTE. Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina klo 11.00 alkaen yhtiön auditoriossa, Hyvinkäällä. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai 2.5.2013 kello 20.00-21.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/2 11.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2012 1 (5) 566 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Päivi Lipposen ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee uuden koirapuiston perustamista Herttoniemeen HEL 2012-013810 T

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO 3/2015. KOKOUSAIKA Torstai klo KÄSITELTÄVÄT ASIAT

KUNNANVALTUUSTO 3/2015. KOKOUSAIKA Torstai klo KÄSITELTÄVÄT ASIAT KUNNANVALTUUSTO 3/2015 KOKOUSAIKA Torstai 27.8.2015 klo 18.30 KOKOUSKUTSU KOKOUSPAIKKA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 19 20 21 22 23 24 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso 03.12.2016 14:55:13 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 03.12.2016 Toiminimi: Asunto Oy Pornaisten Pähkinälaakso

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 28.04.2014 1 Aika Maanantaina 28.04.2014 klo 16.00 16.45 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Lakkapää

Lisätiedot

Kokoontuminen klo kirjaston aulassa, jonka jälkeen rehtori Timo Mäkelä esittelee Monitoimikeskus Siltaa ennen kokouksen alkua.

Kokoontuminen klo kirjaston aulassa, jonka jälkeen rehtori Timo Mäkelä esittelee Monitoimikeskus Siltaa ennen kokouksen alkua. ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 16/2016 Kokousaika 19.9.2016, klo 18.20-19.45 Paikka Monitoimikeskus Silta, henkilökunnan taukotila 2 krs Asiat 85 Kokoontuminen klo 16.30 kirjaston aulassa, jonka jälkeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Kaavamuutoksen käynnistäminen Tiurun entisen sairaalarakennuksen suojelumerkinnän poistamiseksi

Kaavamuutoksen käynnistäminen Tiurun entisen sairaalarakennuksen suojelumerkinnän poistamiseksi Kaupunginhallitus 377 19.09.2016 Kaavamuutoksen käynnistäminen Tiurun entisen sairaalarakennuksen suojelumerkinnän poistamiseksi 871/14.01.00.06.01/2016 KH 377 Elinvoima- ja kaupunkirakennetyöryhmän esitys

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot