LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE. Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE. Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä"

Transkriptio

1 LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä

2 LÄMPÖÄ LEMPÄÄLÄISILLE Lempäälän Lämpö Oy:n kolme vuosikymmentä Julkaisija: Lempäälän Lämpö Oy Teksti ja taitto: Ritva Mäkelä ISBN Kirjapaino: Esa Print Oy Tampere 2007

3 Saatteeksi Lempäälän kunta osoitti 1970-luvulla melkoista kaukonäköisyyttä, kun se perusti kuntaan aluelämpöä tuottavan yhtiön. Isoilla kaupungeilla toki oli siihen aikaan omat energialaitoksensa, mutta maalaiskunnassa sellainen oli vielä uutta. Alku oli vaikea. Lämpöyhtiö kohtasi suuria ennakkoluuloja, joita vain vahvistivat alkuvuosien taloudelliset vaikeudet. Lämmön ostajien määrä ei alussa kasvanut toivottuun tahtiin, sillä toiminta alkoi omakotialueella. Yksittäiset kuluttajat eivät riittäneet Lempäälän mittakaavassa suurten alkuinvestointien maksajiksi. Kunta joutui alussa usein maksumieheksi, ja se aiheutti paljon pahaa puhetta. Tilanne alkoi parantua vasta, kun Lempäälän keskusta saatiin kaukolämmön piiriin. Silloin tuli enemmän kuluttajia, mukana myös kerrostaloja ja suuria liikerakennuksia. Sen jälkeen alkoi kasvu käsi kädessä kunnan kasvun ja kehittämisen myötä. Mukaan tulivat Hakkari uusine koulukeskuksineen sekä ennen kaikkea Sääksjärvi, jonka lämmittämistä oli jo pitkään suunniteltu ja haikailtu. Seuraava merkkipaalu Lempäälän Lämpö Oy:n historiassa oli maakaasu. Lempäälä jäi Pirkanmaalle silloisesta Neuvostoliitosta vedetyn maakaasulinjan varteen, mikä tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä uuden energiamuodon käyttäjäksi. Lämpöyhtiö investoi, ja se kannatti. Maakaasusta tuli parissa vuodessa Lempäälän Lämpö Oy:n pääpolttoaine. Jotkut olivat epäluuloisia ja pelkäsivät kaasuhanojen sulkeutumista, mutta maakaasua on luotettaville maksajille jatkuvasti keskeytyksittä riittänyt. Lempäälän keskustan uusi ajanmukainen lämpökeskus valmistui vuonna minkä jälkeen Lempäälän Lämpö saattoi luottavaisesti kohdata uuden vuosituhannen haasteet. Tällä hetkellä Lempäälän Lämpö Oy on nykyaikainen ja vakavarainen lämpöä lempääläisille tuottava yhtiö, jonka toimialaan kuuluvat myös kiinteistönhoitopalvelut. Tämä kirjanen kertoo kaikesta siitä, mitä lämpöyhtiölle on sen kolmen vuosikymmenen aikana tapahtunut. Yhtiön historia on menestystarina, joka on ollut mukava merkitä muistiin. Kiitän Lempäälän Lämpö Oy:tä siitä, että se antoi historiikin kirjoittamisen minun tehtäväkseni. Samalla kiitos kaikille haastatelluille, jotka uhrasivat tälle aikaansa. Lempäälässä maaliskuussa 2007 Ritva Mäkelä

4 Sisältö Lempäälän Lämpö Oy:n vaiheet 5 Perustaminen 5 Alussa kovat synnytystuskat 6 Yhden osakkeen omistaja 7 Alkuvuosien talousvaikeudet 8 Toiminta vakiintuu 10 Kahteen otteeseen toimitusjohtajana 11 Maakaasun käyttöönotto 13 Ensimmäisestä työntekijästä maakaasualan osaajaksi 14 Toimisto Lempäälän Kympissä 16 Lämpökeskukset 17 Kiinteistöjen hoito 22 Monipuolinen tehtäväkenttä 24 Laatusertifikaatti ja kaukolämmön laatumerkki 26 Tulevaisuuden haasteita 27 Melkoisen tyytyväisiä asukkaita 29 Ensimmäiset asukkaat edelleen tyytyväisiä 29 Maakaasulla lämpiävä asuinrakennus 32 Kalevan Kukkatukku oli ensimmäinen maakaasuasiakas 34 Suurin asiakas Ideapark 35 Liitteet 37 Toiminta vuosittain 37 Liikevaihto Liitetyt rakennuskuutiot 44 Lempäälän Lämpö Oy:n hallitukset 45 Tilintarkastajat 47 Henkilökunta 48

5 Lempäälän Lämpö Oy:n vaiheet Lempäälän keskustaa 1970-luvun alkupuolella. Kuva: Ritva Mäkelä Perustaminen Lempäälässä alettiin pohtia oman lämpöyhtiön perustamista 1970-luvulla. Sysäyksen siihen antoivat toisaalta vuosikymmenen alkupuolella koettu ns. energiakriisi sekä toisaalta koko ajan lisääntynyt asuntojen rakentaminen. Aloitteen teki lokakuussa vuonna 1974 Lempäälän kunnanvaltuuston jäsen Väinö Niemi. Samoihin aikoihin lämmitysjärjestelmän vaikutuksista lainapäätöksiin oli ottanut kantaa myös Asuntohallitus. Kunnanhallitus keskusteli alue- ja kaukolämmitysjärjestelmän tarpeellisuuden selvittämisestä kesällä 1975 ja päätti tilata Yhdyskuntien energiahuoltotoimisto Ekono Oy:ltä Kankaanpään alueen aluelämpöselvityksen. Kankaanpään alueeksi kutsuttiin Hauralantien varressa sijaitsevaa asuntoaluetta, jonka rakentaminen oli juuri aluillaan. Saatuaan Ekono Oy:n selvityksen kunnanhallitus teki yksimielisen periaatepäätöksen siitä, että Lempäälän kunta pyrkii perustamaan lämmönjakamista varten osakeyhtiön. Yleisselvityksen jälkeen käydyn suunnittelukilpailun voittajaksi selviytyi Flowplan Oy, jonka kanssa kunnanhallitus päätti tehdä perustettavan osakeyhtiön lukuun suunnittelusopimuksen Kankaanpään alueen lämpöhuollon rakentamisen perustaksi. Kunnanvirastossa ryhdyttiin samalla valmistelemaan osakeyhtiön perustamista. Tekninen osasto nimitti toimikunnan tutkimaan, miltä pohjalta yhtiö voitaisiin perustaa ottaen huomioon sen, että lämpöhuolto pystyttäisiin myöhemmin järjestämään muillekin alueille kuin Kankaanpäähän. Toimikunta, johon kuuluivat Aarne Heinonen, Pekka Lindqvist, Jussi Peltomäki ja Pentti Soininen, päätyi esittämään osayhtiötä, jonka osakepääoma olisi markkaa (noin 5000 euroa). Osakepääoma jakautuisi esityksen mukaan 300 osakkeeseen, joiden nimellisarvo olisi 100 markkaa. Tarkoituksena oli, että Lempäälän kunta omistaisi pääosan osakkeis-

6 ta. Muiksi osakkaiksi kaavailtiin siinä vaiheessa rakentajia, ja myös rahalaitoksille haluttiin antaa mahdollisuus kannatusosakkeiden hankkimiseen. Lempäälän kunnanhallitus päätti , että perustettavan yhtiön nimeksi tulee Lempäälän Lämpö Oy. Yhtiösopimusta allekirjoittamaan päätettiin kutsua enintään viisi pankkia, mutta rakentajia ei enää haluttu mukaan. Kunnan liittymistä lämpöyhtiön osakkaaksi kunnanhallitus käsitteli Kunnanvaltuustolle tehtiin esitys, että Lempäälän kunta hyväksyisi Lempäälän Lämpö Oy:lle laaditun yhtiöjärjestyksen, liittyisi yhtiön osakkaaksi ja merkitsisi 295 osaketta. Kunnanvaltuusto hyväksyi esityksen Yhtiösopimus allekirjoitettiin kunnanhallituksen kokouksessa Muut osakkaat olivat Mainiemi Oy neljällä ja kunnanjohtaja Jussi Peltomäki yhdellä osakkeella. Allekirjoittamisen jälkeen perustajaosakkaat pitivät kokouksen, jossa yhtiölle valittiin väliaikainen hallitus. Kolmijäsenisen hallituksen puheenjohtajana toimi Leo Hakala, varapuheenjohtajana Kalevi Pentti sekä jäsenenä Viljo Kairimo. Myöhemmin samat henkilöt valittiin ensimmäiseen varsinaiseen hallitukseen. Yhtiön tilien ja hallinnon tarkastajina toimivat Lempäälän kunnan tilintarkastajat. Käytännön hallintoasiat hoiti aluksi Lempäälän kunta, ja myös ensimmäiset urakkasopimukset allekirjoitettiin Lempäälän kunnanhallituksen nimissä. Väliaikainen hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan yhtiön isännöitsijäksi rakennusmestari Jukka Korvenojan. Isännöitsijän tehtävän vastuu ja vaikeus oli huomattava varsinkin perustamisvaiheessa, mutta hallitus ei vielä ryhtynyt palkkaamaan päätoimista isännöitsijää. Myöhemmin tehtävä oli yleisesti haettavana, mutta Jukka Korvenoja valittiin edelleen. Toiminnan laajentuessa Lempäälän kunnan kanssa pyrittiin neuvottelemaan myös kirjanpito- ja laskutustehtävien hoitamisesta kunnanvirastossa, mutta kunnanhallitus suhtautui asiaan kielteisesti. Kunta hoiti ainoastaan konekirjoituspalvelut; laskutuksesta ja kirjanpidosta vastasi alkuvaiheessa Raija Lehtonen. Patentti ja rekisterihallitus merkitsi Lempäälän Lämpö Oy:n kaupparekisteriin Alussa kovat synnytystuskat Leo Hakala toimi Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävänsä jo väliaikaisessa hallituksessa ennen yhtiösopimuksen ja yhtiöjärjestyksen virallista vahvistamista. Valintojen takana oli Lempäälän kunnanhallitus, joka oli nimennyt kunnan edustajat yhtiökokoukseen sekä ehdokkaat hallituksen jäseniksi samalla, kun se oli päättänyt Lempäälän Lämpö Oy:n yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta. Valinnat tehtiin poliittisin perustein. Leo Hakala edusti kansandemokraatteja (nykyisin Vasemmistoliitto), joiden ryhmä oli siihen aikaan 12-henkinen. Hänellä oli useita muitakin luottamustehtäviä, kunnanvaltuuston ohella hän toimi mm. teknisen lautakunnan ja sen kiinteistöjaoston jäsenenä. Hakalan työnantajana oli Rakennusliitto, jossa hän toimi muuraritoimitsijana. Työkenttä oli laaja, mutta työnantaja suhtautui myötämielisesti 6 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

7 kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen, joten hänen oli helppo ottaa vastaan paljon aikaa vievä toimi. Hallitus osallistui alkuvaiheessa mm. eri rakennustyömaiden työmaakokouksiin sekä rakennustyöhön liittyviin erilaisiin tarkastustilaisuuksiin. Lämpöyhtiön perustaminen kohtasi Leo Hakalan mukaan alusta alkaen ennakkoluuloja ja suurta vastarintaa. Hän uskoo, että asiaan vaikutti osaltaan aloitteentekijän eli Väinö Niemen persoona; mitä tahansa tämä värikäs vaikuttaja esitti, hän sai pelkän periaatteen vuoksi aina vastaansa varsinkin muiden ryhmien edustajat. Hanke ilmeisesti leimautui heti alkuunsa vasemmistolaiseksi ja monien oli vaikea sitoutua siihen varsinkin, kun alkuinvestoinnit olivat kalliita. Leo Hakala on kuitenkin kiitollinen Lempäälän kunnan tuesta. Kunnanjohtaja Jussi Peltomäki näki hankkeen merkityksen ja näytti henkilökohtaisesti esimerkkiä ryhtymällä itse osakkaaksi. Synnytystuskat olivat niin kovat, että ilman kunnan takauksia lämpöyhtiö ei Hakalan arvion mukaan olisi alkuvaikeuksien yli selvinnyt, vaan toiminta olisi sammunut heti alkuunsa. Hankkeen puoltajat näkivät lämpöyhtiön merkityksen kunnan kehittämisen kannalta tärkeänä. Leo Hakala uskoi vahvasti asiaan, vaikka avustusanomuksia piti alussa lähettää kaikille mahdollisille rahoituslähteille. Hanke ei silti hirvittänyt, koska siitä ei kuitenkaan joutunut henkilökohtaisesti omalla omaisuudellaan vastaamaan. Leo Hakalan toiveena oli heti alussa laajentaa aluelämpö Sääksjärvelle, jossa rakennettiin siihen aikaan vilkkaasti. Kunnan pohjoispäätä Lempäälän Lämpö pääsi kuitenkin lämmittämään vasta monta vuotta myöhemmin. Toiminta alkoi kunnan eteläosassa Hauralassa, joka oli juuri kaavoitettu omakotitonteiksi. Kysyntä alueella oli suurta, mitä kunta käytti hyväksi tontteja myydessään: kauppakirjoihin asetettiin ehto, jonka mukaan uusien omakotitalojen tulee liittyä aluelämmön käyttäjäksi. Lempäälän Lämpö Oy:n hallituksen puheenjohtajana Leo Hakala jatkoi vuoteen 1979, jolloin hän pyysi eroa paikkakunnalta pois muuton takia. Myöhemmin vuonna 1991 hän palasi takaisin Lempäälään ja tuli vielä kahden kauden ajaksi valituksi kunnanvaltuustoon. Lempäälän Lämpö Oy:n kehitystä hän on seurannut mielenkiinnolla, mutta tunnustaa, ettei alkuaikoina kukaan olisi uskonut, miten laajaksi toiminta lopulta muodostuu. Yhden osakkeen omistaja Lempäälän kunnanjohtajana vuosina toiminut Jussi Peltomäki muistaa 1970-luvun hyvänä aikana, jolloin kehitys oli nopeaa ja kunnassa tapahtui paljon. Ennen Lempäälän Lämpö Oy:n perustamista oli saatu aikaan terveyskeskus maakunnan ensimmäinen suuri terveysasema kansanterveyslain voimaantulon jälkeen. Rakennustoiminta oli vilkasta. Keskustaan ja Sääksjärvelle oli jo edellisen vuosikymmenen puolella alettu rakentaa kerrostaloja, ja uusia omakotialueita syntyi eri puolille pitäjää luvun alussa oli koettu ensimmäinen vakava ns. energiakriisi, jolloin raskaan polttoöljyn saatavuus oli ollut uhattuna ja energian hinta alkoi voimakkaasti nousta. Kunnan nauhataajama oli vielä hajanainen ja LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 7

8 keskeneräinen, mutta tavoitteena oli sen rakentaminen yhtenäisemmäksi. Taajamien lämpöhuoltoon alettiin etsiä keskitettyä järjestelmää. Aluelämpöjärjestelmän tarvetta alettiin Lempäälän kunnassa selvittää vuoden 1975 aikana, ja lämpöyhtiö perustettiin seuraavana vuonna. Selvitysten tuloksena päädyttiin osakeyhtiömuotoon. Aluksi kaavailtiin, että osakkaina olisi ollut kunnan lisäksi mm. pankkeja, ja jotkut toivoivat mukaan myös rakentajia. Yleisesti oltiin kuitenkin lopulta sitä mieltä, että rakentajia ei tulisi ottaa mukaan. Mutta kun yhtiösopimuksen allekirjoittamisen aika tuli, osakkaiksi halukkaita ei ollut edes osakeyhtiölaissa määrättyä vähimmäismäärää, joka oli kolme. Lempäälän kunta merkitsi suurimman osan eli 295 osaketta, kun kokonaisosakemäärä oli 300. Neljän osakkeen omistajaksi tuli Mainiemi Oy, kaksi kerrostaloa käsittävä kiinteistöyhtiö, jossa kunnanviraston eri toimistojen lisäksi oli toimitilat mm. osuuspankilla sekä muutamilla liikkeillä. Kun kolmatta osakasta ei muualta löytynyt, kunnanjohtaja Jussi Peltomäki merkitsi itselleen yhden osakkeen. Hän ei kuitenkaan osallistunut yhtiön operatiiviseen toimintaan eikä myöskään koskaan ollut sen hallituksen jäsen. Osakkuutensa Jussi Peltomäki säilytti Lempäälän Lämpö Oy:n alkuvuodet, jolloin yhtiön toiminta oli tappiollista. Alkuvuosien talousvaikeudet Lempäälän Lämpö Oy joutui toimintansa alkuaikoina painiskelemaan jatkuvien rahoitusvaikeuksien kanssa, ja osakepääomaa piti useaan otteeseen korottaa. Aluelämmön myyminen alkoi omakotialueella, mistä johtuen liittyjien määrä ja lämmönmyyntitulot jäivät vähäisiksi. Toisaalta aluelämpöverkoston rakentaminen oli kallista. Lämmönmyyntitariffit olivat alussa alhaiset, osin markkinointipolitiikankin takia. Tappioiden kasvaessa tariffeja jouduttiin kuitenkin usein korottamaan. Toiminnan muina rahoittajina olivat paikalliset pankit, Lempäälän kunta ja Asuntohallitus Lempäälän kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto olivat ennen yhtiön muodollista perustamista tehneet aluelämmön toimittamisesta niin pitkälle menevät päätökset, että Lempäälän Lämpö Oy:n tuli pystyä myymään lämpöä jo lokakuussa Perustettavan yhtiön väliaikainen hallitus joutui käytännössä toteuttamaan suunnitelmia, jotka Lempäälän kunta oli tilannut ja päättänyt panna täytäntöön. Niinpä ensimmäisen vuoden toiminnasta aiheutui noin 6000 markan tappio. Kankaanpään alueen rakentaminen ei ollut tapahtunut ennakkolaskelmien edellyttämällä nopeudella, joten aluelämmön asiakkaiden määrä oli jäänyt vähäiseksi. Lempäälän Lämpö Oy:llä ei ollut muuta keinoa kuin pyrkiä laajentamaan toimintaa. Väliaikainen hallitus päätti jo keväällä 1976 tilata Flowplan Oy:ltä Sääksjärvellä sijaitsevan Paunun alueen aluelämmityksen perusselvityksen. Saadun selvityksen mukaan aluelämmityksen kannattavuus näytti hyvältä, tosin laskentaperusteissa ei ollut otettu huomioon maaston rakentamisvaikeudesta aiheutuvia verkoston lisäkustannuksia. Kunnanhallitus päätti kuitenkin, että Paunun alueelle ei siinä vaiheessa ollut tar- 8 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

9 Lempäälän keskustaan alettiin rakentaa kaukolämpölinjaa vuonna Taustalla näkyy Aleksinvirasto Oy. Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Pentti Ristolainen. koituksenmukaista järjestää aluelämmitystä. Sääksjärven keskustaajaman aluelämmityksen tarve nousi esiin Lempäälän kunnan ja Tampereen Hakan välisissä neuvotteluissa. Lempäälän Lämpö Oy:n hallitus tutki omassa keskuudessaan Sääksjärven aluelämmön perustamismahdollisuuksia ja tuli siihen tulokseen, että Flowplan Oy:ltä pitäisi tilata perusselvitys. Kunnanhallitus esitti kunnanvaltuustolle määrärahan varaamista selvityksen tekemistä varten, mutta kunnanvaltuusto hylkäsi esityksen äänestyksen jälkeen. Toiminta tuotti sinä vuonna (1977) tappiota noin markkaa. Yhtiökokous totesi osakepääoman huomattavan korotuksen tarpeelliseksi, jotta toiminta pystyttäisiin turvaamaan. Edellisenä vuonna vahvistettuja lämmönmyyntitariffeja ja liittymismaksuja se ei olisi halunnut korottaa, mutta ylimääräinen yhtiökokous päätyi kuitenkin myöhemmin korotukseen. Lempäälän keskusta-alueen aluelämpöhanketta käsiteltiin ensimmäisen kerran vuonna Hankkeesta teetettiin jälleen Flowplan Oy:llä selvitys, jota yhtiön hallitus piti perusteltuna ja ajankohtaisena. Asia jouduttiin kuitenkin jättämään kunnanhallituksen päätettäväksi. Syksyllä 1979 tehty päätös olikin myönteinen. Kunnanhallitus päätti antaa Lempäälän keskustan aluelämmön tuotannon ja jakelun Lempäälän Lämpö Oy:n tehtäväksi sekä käyttää investointeihin verovaroja, mutta vain yhtiön toiminnan turvaamisen kannalta välttämättömän määrän. Samalla Lempäälän Lämpö sai luvan sijoittaa väliaikaisen kattilalaitoksen keskustakortteliin. Lisäksi kunnanhallitus antoi luvan korottaa yhtiön osake- LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 9

10 pääomaa. Näiden päätösten edellytyksenä kuitenkin oli, että Lempäälän Lämpö Oy:n tulee neuvotella yhteistyöstä Lempäälän Sähkö Oy:n kanssa. Neuvotteluissa sähköyhtiö ilmoitti olevansa halukas ostamaan Lempäälän Lämpö Oy:n osakkeita ja olevansa muutenkin valmis yhteistyöhön. Samoihin aikoihin lämpöyhtiö pohti talousvaikeuksia omalla tahollaan ja päätti esittää Lempäälän kunnalle, että pitäisi hankkia asiantunteva selvitys siitä, millä tavalla Lempäälässä olisi tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa toteuttaa keskitettyä lämpötuotantoa. Flowplan Oy:ltä päätettiin tilata koko Lempäälän kuntaa koskeva energiahuoltomalli, joka valmistui Sääksjärven osalta vuonna 1980 ja koko kunnan osalta seuraavana vuonna. Loppuvuodesta 1980 kunnanhallitus halusi vielä tehdä laajapohjaisia selvityksiä Lempäälän Lämpö Oy:n toiminnan kehittämisestä. Se päätti käynnistää neuvottelut yhteistoiminnasta Lempäälän Sähkö Oy:n ja Hämeen Sähkö Oy:n kanssa. Neuvottelujen aikana oli tarkoitus laatia selvitys Lempäälän Lämpö Oy:n kehittämisestä. Neuvottelijat eivät kuitenkaan pystyneet tekemään kunnanhallitukselle minkäänlaista toimenpidesuositusta. Esillä olivat kaikki vaihtoehdot toiminnan lopettamisesta ja kunnallistamisesta uuden osakeyhtiön perustamiseen sekä osakepääoman korottamisesta lisäliittymismaksujen perimiseen. Vuonna 1981 toiminta oli edelleen tappiollista, silti kulutusmaksutuotot ensimmäisen kerran koko toiminnan aikana kattoivat selvästi toiminnasta aiheutuneet kulut. Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäiset, taloudellisesti vaikeat vuodet yhtiötä johdettiin sivutoimisesti. Ensimmäinen isännöitsijä oli oman toimensa ohella Lempäälän kunnan rakennusmestari Jukka Korvenoja. Hänen jälkeensä yhtiötä luotsasi noin vuoden ajan ekonomi Marja Fredriksson, joka hoiti myös yhtiön kirjanpidon ja laskutuksen sekä osittain maksuliikenteen tehtävät. Seuraavaksi toimitusjohtajaksi valittiin insinööri Jaakko Haavisto kuitenkin niin, että Marja Fredriksson hoiti edelleen kirjanpidon ja laskutuksen. Vasta kun Haavisto oli johtanut yhtiötä puoli vuotta, toimitusjohtajan toimi muutettiin kokopäiväiseksi. Vuodesta 1981 alkaen toimitusjohtajan tehtävät kuuluivat Lempäälän kunnan rakennus- ja kiinteistötoimiston toimistoinsinöörin tehtäviin kunnan ja lämpöyhtiön tekemän sopimuksen mukaisesti. Toiminta vakiintuu Taloudellinen tilanne alkoi kohentua vuoden 1982 aikana, jolloin Lempäälän Lämpö Oy:n toiminta oli ensimmäisen kerran tappiotonta. Lempäälässä rakennettiin vilkkaasti, ja aluelämpö laajeni Hakkariin, jonne valmistui yläasteen koulu. Uusista lämmityskohteista neuvoteltiin myös mm. Harakkalassa ja Sääksjärvellä, mutta neuvottelut eivät vielä tässä vaiheessa johtaneet tulokseen. Vuoden 1982 loppuun mennessä lämpöjohtolinjoja oli rakennettu kaikkiaan 1260 metriä Hauralan alueella ja 1870 metriä Lempäälän keskustan alueella. Samana vuonna yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Hannu Heikkilä. Toimitusjohtajan tehtävät oli edelleen sidottu Lempäälän kunnan ra- 10 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

11 kennus- ja kiinteistötoimiston toimistoinsinöörin tehtäviin. Seuraavana vuonna (1983) polttoaineiden hintakehitys oli suotuisa ja lämmönmyyntitulot lisääntyivät noin 31 prosenttia, minkä ansiosta tilikaudelta tuli liki markan voitto. Toiminta alkoi voimakkaasti laajeta, kun Sääksjärvi lopulta saatiin aluelämmön piiriin. Myös Lempäälän keskustassa ja Hauralassa liittyjien määrä jatkoi kasvuaan. Tilanne jatkui edelleen hyvänä vuonna 1984, jolloin pystyttiin ensimmäisen kerran tekemään poistoja. Siitä alkoi kasvu. Vuonna 1985 lämmönmyynti ja lämmönmyyntitulot nousivat noin 42 prosenttia, ja Sääksjärven suurien kuluttajien liittyminen Lempäälän Lämpö Oy:n asiakkaiksi sekä huomattavat uudisrakennushankkeet etenkin kunnan keskustan alueella antoivat hyvät lähtökohdat kasvulle. Sen jälkeen lämpöyhtiön taloustilanne on pysynyt hyvänä eikä tappiollisia vuosia ole enää tarvinnut kokea. Kahteen otteeseen toimitusjohtajana Hannu Heikkilä tuli Lempäälän kunnan palvelukseen vuonna Hän aloitti teknisellä osastolla toimistoinsinöörinä, jonka tehtäviin kuului Lempäälän Lämpö Oy:n johtaminen. Lämpöyhtiön ainoana hallintopuolen työntekijänä hän hoiti suurin piirtein kaiken asiakkaiden hankinnasta rakennustöitten valvontaan, ja myös talous kuului hänen vastuualueeseensa lukuun ottamatta kirjanpitoa, joka teetettiin tilitoimistossa. Toimistopalvelut ostettiin Lempäälän kunnalta. Toimisto sijaitsi aluksi vanhalla poliisitalolla ja jonkin aikaa myös Aleksinvirastossa. Toimistoinsinöörin virka oli Lempäälän kunnassa uusi ja Hannu Heikkilä ensimmäinen virkaa hoitanut henkilö. Lempäälän Lämpö ei ollut hänen ainoa työsarkansa, vaan lisäksi toimistoinsinöörin työhön kuului myös rakennuttamiseen liittyviä tehtäviä. Aikaisemmin hän oli toiminut suunnittelijana Kangasalan kunnassa. Alun perin hän on kotoisin Koijärveltä. Hannu Heikkilä tuli Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtajaksi siinä vaiheessa, kun pahimmat alkuvaikeudet oli jo voitettu. Toiminta ei kui- Kaukolämpömiehiä eri puolilta maata kokoontuneeina 1980-luvun keskivaiheilla Lomakouheroon, josta käsin he tutustuivat mm. paikkakunnalla sijainneeseen kaukolämpöelementtitehtaaseen. Tässä ollaan kuitenkin lähdössä melontaretkelle. Hannu Heikkilä äärimmäisenä vasemmalla. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 11

12 tenkaan vielä ollut täysin vakiintunut, vaan mm. ennakkoluuloja esiintyi paljon. Monien mielestä lämpöyhtiö pysyi pystyssä ainoastaan kunnan tuen turvin luku oli Lempäälän Lämpö Oy:lle vilkasta kasvun ja rakentamisen aikaa. Velkaa tehtiin paljon, mutta myös uusia asiakkaita yhtiö sai koko ajan lisää. Toiminta oli kyllä jo tuottavaa, mutta rakentaminen nieli varoja. Kunnan tukea ei enää tarvittu; kunta toimi enää ainoastaan lainojen takaajana, kuten tytäryhtiöissä oli tapana. Maakaasun käyttöönotto kuului 1980-luvun suuriin hankkeisiin. Hannu Heikkilän tehtäviin sisältyi mm. lupien hakeminen maanomistajilta. Eräs maanomistaja oli hyvin vastahakoinen, ja Heikkilä joutui tekemään henkilökohtaisen käynnin hänen luokseen. Hän yritti kertoa, että kaikki jäljet korjataan eikä kaasuputkesta jää maastoon mitään merkkejä. Aikansa vakuuteltuaan toimistoinsinööri huomasi, että maanomistajan vastarinnan syynä osoittautui lopulta olevan ainoastaan se tosiseikka, että putki tulee idästä. Lopulta lupa sitten heltisi. Maakaasun käyttöönotto aiheutti pelkoja mm. kaasutoimitusten katkeamisesta. Kertaakaan sellaista ei kuitenkaan ole Heikkilän mukaan tapahtunut, ei edes silloin, kun Neuvostoliitto hajosi. Länsivaluutta on aina ollut tärkeä toimitusten takaaja, samoin se, että laskut on maksettu ajallaan. Yksi ainoa häiriö maakaasun toimittamisessa on sattunut koko sinä aikana, kun Lempäälä on kaasua ostanut. Kerran kaasuputki vaurioitui, ja kaasun paine hajotti putken Karjalassa, mutta silloinkaan Lempäälä ei jäänyt ilman polttoainetta. Putkessa oleva varasto riitti täyttämään pienten kuluttajien tarpeet, kun suuret kuluttajat siirtyvät varapolttoaineisiin. Lempäälän Lämpö Oy:llä on kaasuntoimittajan kanssa sopimus poikkeustilanteiden varalta. Gasumilla on sitä varten varasto sen itse tuottamaa maakaasua. Sitä ei kuitenkaan ole tarvinnut vielä kertaakaan ottaa käyttöön. Lämpöyhtiön tehtävät alkoivat ajan mittaan viedä yhtä suuremman osuuden toimistoinsinöörin työpanoksesta, ja vuonna 1987 Hannu Heikkilä aloitti päätoimisena Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtajana. Siinä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 1994, jolloin Lempäälän kunnan organisaatiossa tapahtui suuri uudistus. Hannu Heikkilästä tuli siinä vaiheessa Lempäälän kunnan tekninen johtaja, ja lämpöyhtiön toimitusjohtajaksi siirtyi aiemmin hallituksen puheenjohtajana toiminut Matti Solin. Heikkilä ei kuitenkaan silloinkaan kokonaan jättänyt Lempäälän Lämpöä, vaan jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Kun Matti Solin vuoden 2006 alusta siirtyi eläkkeelle, Hannu Heikkilästä tuli uudelleen lämpöyhtiön toimitusjohtaja. Aluksi hän hoiti yhtaikaa kahta virkaa toimien sekä teknisenä johtajana että lämpöyhtiön toimitusjohtajana, kunnes elokuussa 2006 siirtyi osa-aikaeläkkeelle ja kokonaan toimitusjohtajaksi. Tämän järjestelyn mahdollisti se, että lämpöyhtiöön oli vuonna 2005 perustettu energiainsinöörin virka, jota hoitamaan oli valittu Toni Laakso. Kahta virkaansa vertaillessaan Hannu Heikkilä sanoo, että molemmat ovat mielenkiintoisia, joskin eri tavoin. Teknisen johtajan työtä hän luonnehtii hyvin kiireiseksi. Iltakokouksia siihen sisältyy useampana iltana viikossa, mikä alkoi hänen mukaansa ajan mittaan käydä raskaaksi. 12 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

13 Maakaasun käyttöönotto Maakaasuputken vetäminen Pirkanmaalle oli onnenpotku Lempäälälle ja merkitsi kokonaisen uuden aikakauden alkua Lempäälän Lämpö Oy:lle. Lempäälä pääsi maakaasun käyttäjäksi ensimmäisten joukossa Pirkanmaalla kunnan edullisesta sijainnista johtuen, kun pitäjä osui Neste Oy:n Tampereelle rakennuttaman maakaasun runkolinjan varteen. Ensimmäiset neuvottelut maakaasun toimittamisesta käytiin jo vuonna 1984, jolloin tehtiin myös käyttöedellytysselvitys. Päätöstä maakaasun käyttöön ottamisesta ei vielä siinä vaiheessa kuitenkaan tehty. Lempäälän Lämpö Oy ja Neste Oy allekirjoittivat maakaasun toimitussopimuksen Maakaasun toimitus alkoi vuoden 1987 alusta. Välivuosi käytettiin maakaasun käyttöönottoon valmistautumiseen sekä jakeluverkoston rakentamiseen. Maakaasuputki rakennettiin Lempäälässä entisen kolmostien, nykyisen Helsingintien varteen. Kunnan alueelle tarvittiin kolme paineentasausasemaa, jotka tehtiin Lastusiin, Marjamäkeen ja Sääksjärvelle. Niitä tarvittiin alentamaan Nesteen teräsputkissa kulkevan kaasun barin suuruinen paine pienemmäksi (alussa 3,5 baria) niin, että sitä pystyttiin johtamaan edelleen paikallisiin muoviputkiin. Lisäksi paineentasausasemalla mitataan kaasumäärät sekä hajustetaan kaasu, jotta mahdollisten vuotojen sattuessa ne on helpompi paikallistaa. Kaasun lämpötila laskee painetta alennettaessa, joten asemilla joudutaan myös palauttamaan kaasun lämpötila takaisin alkuperäiselle tasolle. Lastusten paineentasausasema oli ensi sijassa tarkoitettu ensimmäisenä asiakkaaksi ryhtynyttä Kalevan Kukkatukkua varten. Puutarha allekirjoitti ostosopimuksen samassa tilaisuudessa, jossa Lempäälän Lämpö teki maakaasun toimitussopimuksen. Lempäälän keskustaan ja edelleen Hauralaan maakaasu toimitetaan Marjamäen paineentasausasemalta, jota varten piti rakentaa noin 14 kilometriä putkea. Vaikeimpia kohtia linjan rakentamisessa olivat maantien ja rautatien alitukset sekä kaasuputken johtaminen vesistön yli Kuokkalankos- Olli Kauppinen asentaa kaasukäyttöistä infrapunalämmitintä Teräselementin halliin Moisiossa vuonna Samanlainen työmaa oli toisessa hallissa 16 vuotta myöhemmin. Kuva: Olli Kauppisen kokoelmat. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 13

14 ken ja Lempäälän kanavan siltoja pitkin. Lämpökeskukset Lempäälän keskustassa, Hauralassa, Hakkarissa ja Sääksjärvellä muutettiin samassa yhteydessä maakaasukäyttöisiksi niin, että varapolttoaineena pystyi edelleen käyttämään raskasta polttoöljyä. Uudet lämpökeskukset Moision teollisuusalueella ja Hiidenmäen alueella tehtiin myös maakaasulla toimiviksi, ja niiden varapolttoaineena oli kevyt polttoöljy. Maakaasun käyttöönotto tuli maksamaan lämpöyhtiölle noin 4,5 miljoonaa markkaa. Maakaasusta tuli Lempäälän Lämpö Oy:n pääpolttoaine jo käyttöönottovuonna Maakaasua paloi sinä vuonna 2,3 miljoonaa kuutiometriä, kun raskaan polttoöljyn määrä oli 600 tonnia. Lisäksi kevyttä polttoöljyä käytettiin jonkin verran. Pääosa maakaasusta käytettiin Lempäälän Lämpö Oy:n omissa lämpölaitoksissa, mutta vähitellen lämpöyhtiön asiakkaiksi alkoi tulla myös suoran maakaasun käyttäjiä, sekä teollisuuslaitoksia ja liikerakennuksia että myös asuinkiinteistöjä. Olli Kauppinen kaasuputkea hitsaamassa. Sauman pitää välillä jäähtyä. Kuva: Olli Kauppisen kokoelmat. Ensimmäisestä työntekijästä maakaasualan osaajaksi Suomen harvalukuisiin maakaasuosaajiin kuuluva Olli Kauppinen oli Lempäälän Lämpö Oy:n ensimmäinen päätoiminen työntekijä vuosina Myöhemmin hän mm. veti Marjamäestä Lempäälän keskustaan ja edelleen Hauralaan johtavan maakaasuputken, samoin kuin melkein kaikki Lempäälän myöhemmätkin maakaasuputket. Konemestariksi alun perin valmistunut lempääläissyntyinen Olli Kauppinen aloitti Lempäälän Lämpö Oy:n palveluksessa siinä vaiheessa, kun yhtiön ainoa lämmityskattila sijaitsi Lempoisten koululla. Ennen häntä lämpölaitoksen hoitopalvelut oli ostettu Lempäälän kunnalta ja aluksi myös Kauppinen palveli osittain Lempäälän kunnan ja osittain Lempäälän Lämpö Oy:n palkkalistoilla. Lämpöyhtiön osuus oli yksi päivä viikossa, jolloin 14 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

15 mies nuohosi kattiloita. Vasta Lempäälän keskustan lämpökeskuksen valmistuttua hänestä tuli päätoiminen lämpökeskuksen hoitaja. Alku oli hankalaa ja yksin työskentelyssä omat ongelmansa, kun mm. hälytyslaitteet puuttuivat. Töitä oli paljon ja kun niiden määrä koko ajan vain lisääntyi uusien alueiden tultua kaukolämmön piiriin, Olli Kauppinen väsyi ja päätti hakeutua muualle. Myös hänen seuraajansa Seppo Kantola toimi jonkin aikaa yksin, kunnes toiminnan laajentaminen kiinteistönhuoltoon toi Lempäälän Lämpö Oy:n palvelukseen enemmän kenttähenkilökuntaa. Lempäälästä Olli Kauppinen vaihtoi ensin vastaaviin tehtäviin Pirkkalan kunnalle. Sitten maakaasu alkoi tehdä tuloaan Pirkanmaalle, ja mies haistoi uuden polttoaineen mahdollisuudet. Hän lähti kouluttamaan itseään ja istui kursseilla yhdessä samaa oppia hankkivien ministeriön miesten ja muiden tarkastusviranomaisten kanssa. Ensimmäisiin alan työntekijöihin kuuluneen Kauppisen todistuksen numero oli 88. Nykyisinkin koulutettujen lukumäärä on vain noin 300 ja heistä viisi tai kuusi on Kauppisen kouluttamia. Olli Kauppisen ensimmäinen maakaasualan työmaa oli Marjamäestä Lempäälään johtava linja, sen 12-metristen putkien hitsaaminen. Putkien yhteen liittäminen oli hiuksenhienoa työtä, jossa vuotokohtia ei saanut olla; se olisi merkinnyt asennusluvan menettämistä. Joka liitoskohtaan merkittiin hitsaussauman numero, päiväys, kellonaika ja liittäjän nimikirjaimet kuumaan muoviin taltioituna. Saumojen pitävyyttä tarkkaili Valtion Teknillinen Tarkastuskeskus. Alkuun Olli Kauppinen asensi maakaasuputkia eri rakennusliikkeitten palkkalistoilla, mutta vuonna 1990 hän perusti oman yrityksen, nimeltään OK Energia Oy. Töitä on riittänyt, sillä tekijöitä on harvassa. Maakaasun ohella yritys tekee myös nestekaasuun liittyviä töitä; hitsaajilla on kaikenlaisiin putkisto- ja laiteasennuksiin vaadittavat taidot ja pätevyydet. Parhaimmillaan yrityksen palveluksessa oli kymmenen henkeä, nyttemmin vain kaksi. OK Energian viimeaikaisiin töihin on kuulunut mm. maakaasuputkien vetäminen Ruskea-ahteen omakotialueelle Lempäälässä. Myös Ideaparkin alueen maakaasuputkisto jossa ensimmäisenä Lempäälässä on käytetty 8 barin putkea on OK Energian tekemä. Lisäksi liikekaupungissa toimivan Saku s Galley ravintolan nestekaasuliedet Kauppinen on muuttanut maakaasukäyttöisiksi, ja suihkulähteisiin hän on asentanut maakaasuputket, jotka tuovat vesipisaroiden keskelle liekkejä. Töitä on riittänyt myös muualla päin Suomea. Espoossa on vedetty 11 kilometrin pituinen putki Ämmässuon kaatopaikalta Kivenlahden voimalaan; putkea pitkin kulkeva kaatopaikkakaasu tuottaa suuren osan Espoon kaukolämmöstä. Myös Oulussa sijaitseva Parocin villatehdas toimii kaatopaikkakaasulla, jonka putki- ja laiteasennus on lempääläisyrityksen hoitama. Lisäksi on asennettu mm. järven pohjaa pitkin kulkevia maakaasuja vesiputkistoja. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 15

16 Toimisto Lempäälän Kympissä Päivi Viskari toimii Lempäälän Lämpö Oy:ssä toimistonhoitajana. Kuva: Hanne Sikiö. Alkuvuosina Lempäälän kunta hoiti Lempäälän Lämpö Oy:n toimistotyöt. Oman toimiston lämpöyhtiö sai vasta vuonna 1990 Lempäälän Kympistä, jossa se edelleenkin majailee. Nykyisin toimistonhoitajana työskentelevä Päivi Viskari, siihen aikaan Aalto, oli tullut Lempäälän kunnan teknisen osaston palvelukseen vuonna Siihen aikaan lämpöyhtiöllä ei riittänyt toimistotöitä kokopäiväiselle työntekijälle, joten hän teki osin kunnan ja osin lämpöyhtiön töitä. Kun Lempäälän Lämpö Oy sitten vuonna 1990 perusti oman toimiston, Päivi alkoi hoitaa sen palkanlaskentaa ja laskutusta sekä asiakaspalvelua ja myynti- ja ostoreskontraa. Kirjanpito tehtiin aluksi jonkin aikaa edelleen tilitoimistossa, mutta melko pian sekin siirtyi Päivin tehtäviin. Vuonna 1993 Päivi Viskarin työrupeaman keskeytti äitiysloma, ja hän ehti sen jälkeen olla noin puoli vuotta töissä, minkä jälkeen hän jäi toisen kerran äitiyslomalle. Kaukolämpöasiakkaita oli alkuaikoina satakunta ja kaasuasiakkaita noin kymmenen. Laskut lähetettiin kerran kuukaudessa kuten nykyisinkin mutta kaasulaskut piti alkuvaiheessa tehdä kirjoituskoneella. Asiakaspalvelu tapahtui pääasiassa puhelimessa. Toimistossa asiakkaita ei juuri käy. Toimiston yhteydenpito energiapuolen asiakkaisiin rajoittuu lähinnä mittarilukemien vastaanottoon kerran kuukaudessa. Nykyisin suuri osa niistäkin tulee sähköpostin välityksellä, kun asiakkaat käyttävät nettisivuilla olevaa valmista kaavaketta. Toimistotehtävät ovat vuosien mittaan lisääntyneet samaan tahtiin kuin asiakkaitten ja työntekijöitten määrä, mutta tekniikan kehittyminen on helpottanut niiden hoitamista. Kaukolämpöasiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut, ja kaasuasiakkaita on tullut prosentuaalisesti vieläkin enemmän sinä aikana, kun Päivi Viskari on lämpöyhtiön toimistotöitä tehnyt. Suurimman lisäyksen on tuonut kiinteistönhoito, jonka palveluista asiakkaat eniten antavat palautetta. Palkkalaskennan työmäärää on kasvattanut työntekijöiden lisäys. Vakituisten työntekijöiden ohella palkkalistoilla on nykyisin parisenkymmentä kesätyöntekijää, pääasiassa koululaisia. Työmäärän kasvaessa myös toimiston henkilökuntaa on lisätty. Toimistosihteeriksi palkattiin vuonna 2005 Hanne Sikiö, joka oli.tullut Lempäälän Lämpö Oy:n palvelukseen edellisenä vuonna. 16 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

17 Väliaikainen lämpökeskus Lempäälän keskustassa linja-autoasema-postirakennuksen kulmalla vuonna Taustalla näkyy Mainiemen kiinteistö. Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Pentti Ristolainen. Lämpökeskukset Lempäälän Lämpö Oy aloitti vaatimattomasti. Ensimmäinen Hauralan aluetta palveleva lämpökeskus saatiin aikaan uusimalla Lempoisten koululla olevat kattilat. Ne muutettiin raskasöljylämmitteisiksi ja samalla lisättiin niiden tehoa. Unex B 1200 kattilan toimitti Huber Oy, ja lämpökeskuksessa tarvittavat sähkötyöt annettiin urakkakilpailun jälkeen Sähkö-Ikkola Oy:lle. Kun kaukolämpötoiminnan laajenemisesta Lempäälän keskustan alueelle oli vuonna 1979 päätetty, sinne piti saada oma lämpökeskus. Lempäälän keskustaan päätettiin tilata Pieksämäen Putki ja Lämpö Oy:n tarjouksen mukainen tehdasvalmisteinen pakettilämpökeskus, jossa oli yksi raskasta polttoöljyä käyttävä kattila teholtaan 2,5 megawattia. Lisäksi siinä oli tilavaraus toiselle kattilalle, joka hankittiin vuonna Sen avulla lämpöteho nousi 5 megawattiin. Edellytykseksi lämpökeskuksen tilaamiselle oli asetettu Kiinteistö Oy LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 17

18 Aleksinviraston ja Lempäälän-Viialan Osuuspankin liittyminen aluelämmön käyttäjiksi. Koska keskusta-alueen aluelämpöverkosto ei kuitenkaan vielä ollut käyttökunnossa siinä vaiheessa, kun Aleksinvirasto tarvitsi lämpöä, Lempäälän Lämpö Oy:n hallitus päätti vuokrata Rakennuskunta Helsingin Hakalta 1,0 megawatin siirrettävän kevytöljylaitoksen virastotalon väliaikaista lämmitystä varten. Kun Hakkarin koulukeskus vuonna 1982 valmistui, Lempäälän Lämpö Oy alkoi hoitaa sen lämmittämistä Lempäälän kunnan kanssa tehdyn hoitosopimuksen mukaisesti. Lämmityksestä vastasi siirrettävä raskasöljylämpökeskus, jonka teho oli 0,81 megawattia. Myöhemmin yhtiö lunasti lämmityslaitoksen omakseen hoitosopimuksen mukaisesti. Laitos palveli muutaman vuoden, minkä jälkeen Hakkariin hankittiin uusi raskasöljy/ maakaasu-lämpökeskus. Nykyisin Hakkarissa sijaitseva 2,7 megawatin lämpökeskus tukee tarvittaessa keskustan latva-alueen verkonosaa. Sääksjärven lämmitys alkoi vuonna Sitä varten oli edellisenä syk- Lempäälän keskustan lämpökeskus vuonna Kuva: Lempäälän kunnan arkisto / Ritva Mäkelä. 18 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

19 Lempäälän keskustan lämpökeskuksen urakkasopimusten allekirjoitustilaisuudessa vas. Hannu Heikkilä ja Arto Pajunen sekä lämpökattilan toimittajan edustajat. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. Lämpökeskuksista vastaa Harri Hakala. Kuva: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY 19

20 Lempäälän keskustan vuonna1994 valmistunut lämpökeskus. Kuvat: Lempäälän Lämpö Oy:n arkisto. 20 LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot.

Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla oli omat kaivot ja jätevesijärjestelmät. Pitkäaikainen kuivuus tyhjensi noin 50 talouden kaivot. PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN 2005 PUNKAN NUMMENPÄÄN VESIOSUUSKUNNAN VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON RAKENTAMINEN Mikä oli vesihuollon tila ennen osuuskuntaa? Kaikilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012

Sisällysluettelo. Simpeleen Lämpö Oy. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1. Toimintavuosi 2012... 2 2. Omistussuhteet... 2 3. Yhtiön hallitus ja johto... 2 4. Toiminta-ajatus... 2 5. Laajenemisstrategia... 3 6. Tapahtumat tilikaudella... 4 7. Taksa... 5 8.

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/6 4.6.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2014 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 19.05.2014 576 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää hyväksyä Helsingin Energia -liikelaitoksen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

REKISTERIOTTEEN TIEDOT

REKISTERIOTTEEN TIEDOT Patentti- ja rekisterihallitus Kaupparekisteri Arkadiankatu 6 A 00100 Helsinki puh. 029 509 5000 kirjaamo@prh.fi Sivu: 1 (4) Luontiajankohta: 28.07.2017 08:48:20 REKISTERIOTTEEN TIEDOT Toiminimi: Huhtanen

Lisätiedot

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä Kunnanhallitus 251 24.09.2013 Selitys korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen koskien Irene Toppisen valitusta Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä 00733/13/2299, 00734/13/2204, 00735/13/2204 ja 00736/13/2204

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille

Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille Kunnanhallitus 94 17.03.2014 Kunnanhallitus 218 22.09.2014 Kunnanhallitus 283 17.11.2014 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Kyamk-Kiinteistöt Oy:n osakkeiden myynti Kouvolan kaupungille 201/02.03.05/2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokoukseen 13.3.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokoukseen 13.3. 23.02.2015 Sivu 1 / 1 798/00.04.02/2015 5 Edustajan nimeäminen ja toimiohjeen antaminen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n yhtiökokoukseen 13.3.2015 Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 20/2018 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 20/2018 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 20/2018 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä 30.10.2018 Kokoustiedot Aika Sähköpostikokous: esityslista lähetettiin 1.11.2018 kello 10.00 Vastaukset: perjantai 2.11.2018 kello

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT JATSI OY Y-tunnus [ ] / 2018

JÄRVENPÄÄN ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUT JATSI OY Y-tunnus [ ] / 2018 OSAKKEENOMISTAJAN YKSIMIELINEN PÄÄTÖS Tämä päätös on osakeyhtiölain 5 luvun 1 :n mukainen yhtiön osakkeenomistajan tekemä yksimielinen päätös. Osakkeenomistaja: Järvenpään kaupunki (y-tunnus 0126541-4),

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA

ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA ENERGIAYHTIÖ BIOKAASUTOIMIJANA MIKKO LIUKKONEN ETELÄ-SAVON ENERGIA OY Osakeyhtiö Mikkelin Sähkölaitos perustettiin 9.10.1900. Sähkölaitos eli valonsynnytyslaitos valmistui 23.10.1901 ja katuvalaistus sytytettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

Osuustoiminnan perusarvoja:

Osuustoiminnan perusarvoja: Osuustoiminnan perusarvoja: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä

Lisätiedot

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset. 176 07.08.2012 186 21.08.2012 254 06.11.2012 Tehdastuotantotilojen jatkokäyttö/incap Oy // KHALL 176 Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 2.5.2016 28.10.2016 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 14/6.6.2011 250 Kokousaika 6.6.2011 klo 17.00 20.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Kunnanhallitus 262 03.11.2014 Kunnanvaltuusto 44 11.11.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys

Lisätiedot

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen Liittyy

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-oy Vesalan pientalot 16.10.2015 12:01:06 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 16.10.2015 Toiminimi: Asunto-oy Vesalan pientalot Yritys- ja

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 6/2011 Tekninen lautakunta sivu 76 Kokousaika 8.6.2011 klo 15.00-16.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone, Kolari

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä. 1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu

Lisätiedot

Messuan Historia. on nis tuu.

Messuan Historia. on nis tuu. on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti

Lisätiedot

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen

Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot Oy:lle, tarkennus valtuuston päätökseen Kunnanhallitus 15 20.01.2014 Kunnanvaltuusto 3 28.01.2014 Kunnanhallitus 128 19.05.2014 Kunnanvaltuusto 23 26.05.2014 Iitin Vanhustenhuoltoyhdistys r.y:n omaisuuden ja vastuiden siirtäminen Iitin Vuokratalot

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy Kaupunginhallitus 2.9.2019 liite nro 2 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.9.2019 liite nro 6 (1/9) Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy Proavera Oy vahvassa, positiivisessa kehitysvaiheessa. Yhtiön tulostavoite

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 14 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 25.10.2011, kello 17.30 20.20 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Nuorisotalo Hahtola Aulis, puheenjohtaja Haapala Jussi,

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2017 1 (5) 1 Oy Apotti Ab:n osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen muuttaminen sekä uusien osakkaiden liittyminen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttäjiksi HEL 2017-003483

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (9) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (9) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2017 1 (9) 458 Oy Apotti Ab:n osakassopimuksen muuttaminen ja uusien kuntien liittyminen järjestelmän käyttäjiksi HEL 2017-003483 T 00 01 05 Päätös päätti hyväksyä osaltaan

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen Liittyy

Lisätiedot

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 1 GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 (Yhtiökokouksen valtuutus ja hallituksen päätös 17.12.2013) Antipäätös O007, 4.2.2014 II D-lajin osake YLEISTÄ TAUSTAA Gumböle Golf Oy:n yhtiökokous teki 27.11.2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (5) 18 Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien osakkuus- ja muiden yhteisöjen edustajien nimeäminen HEL 2016-000761 T 00 01 05 Päätös A B C päätti 1 kehottaa kaupunginkanslian

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Millä Tampere lämpiää?

Millä Tampere lämpiää? Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Oy Apotti Ab 24.03.2017 10:00:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.03.2017 Toiminimi: Oy Apotti Ab Yritys- ja yhteisötunnus: 2699989-5 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Lämmöntuotantoa varten on perusteilla yhtiö ja sen kanssa on valmisteltu sopimusta, jonka pääkohtia on mm. seuraavat:

Lämmöntuotantoa varten on perusteilla yhtiö ja sen kanssa on valmisteltu sopimusta, jonka pääkohtia on mm. seuraavat: Joutsan kunnanhallitus 198 23.09.2013 Tekninen lautakunta 76 17.11.2016 Tekninen lautakunta 82 15.12.2016 Joutsan kunnanhallitus 4 09.01.2017 Joutsan kunnanhallitus 42 20.02.2017 LEIVONMÄEN TAAJAMAN LÄMMÖNTOIMITUSSOPIMUS

Lisätiedot

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat

Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen energiamaksun korottaminen Talousarvion toteutuminen tammi-lokakuu 2015 Muut asiat SAVUKOSKEN KUNTA ASIALISTA Tekninen lautakunta KOKOUSTIEDOT Aika Tiistai 24.11.2015 klo 18.00 19.30 Paikka Savukosken kunnanvirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t 27 28 29 30 Tiedoksi lautakunnalle Savukosken lämpölaitoksen

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center Ab:lle (Kh-asia)

Espoon kaupunki Pöytäkirja Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center Ab:lle (Kh-asia) 19.10.2015 Sivu 1 / 1 3975/02.07.00/2015 96 Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center Ab:lle (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Hakala, puh. 046 877 2956 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen.

Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus. Jokainen hanke käsitellään tapauskohtaisesti erikseen. Tekninen lautakunta 115 04.12.2013 Tekninen lautakunta 118 02.12.2014 Tekninen lautakunta 93 14.12.2016 Vesihuoltoavustukset vesiosuuskunnille, Etelä-Iitin vesihuolto-osuuskunnan avustushakemus 305/02.03.01/2013

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI.

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kuntayhtymähallitus 26.02.2016. 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI. OTE PÖYTÄKIRJASTA Kuntayhtymähallitus 26.02.2016 2/2016 Sivu 5 23 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI Kehitysjohtaja: Lapin yliopisto on syksyn 2015 aikana lähestynyt Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöä tähän päivään

Lämpöä tähän päivään Lämpöä tähän päivään Luonnollinen ja varma tapa lämmittää Lämmitysvoimalaitoksen toimintaperiaate Kaukolämmöllä lämpenee entistä useampi suomalainen rakennus. Varsinkin taajama-alueiden uudisrakentamisessa

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle

Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle Kaupunginhallituksen 17 20.03.2017 konsernijaosto Kaupunginhallitus 151 27.03.2017 Kaupunginhallitus 444 11.09.2017 Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n osakkeiden myyminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastaanottavien perustettavien yhtiöiden yhtiöjärjestysehdotukset ovat liitteenä 1 ja 2.

Vastaanottavien perustettavien yhtiöiden yhtiöjärjestysehdotukset ovat liitteenä 1 ja 2. JAKAUTUMISSUUNNITELMA Kiljavan Sairaala Oy:n hallitus esittää yhtiön jakautumisen toteuttamista osakeyhtiölain 17 luvun 2 :n 1 momentin 1) -kohdan ja elinkeinoverolain 52c :n mukaisena kokonaisjakautumisena

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Stora Enso Oyj 19.09.2018 12:34:40 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.09.2018 Toiminimi: Stora Enso Oyj Yritys- ja yhteisötunnus: 1039050-8 Voimassaoloaika,

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen

Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Vesihuolto-osuuskunnan rakentaminen ja arkipäivä ja mitä tapahtuu kun kaikki ei mene ihan putkeen Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry:n jätevesiseminaari 23.3.2015 Vesa Arvonen Rakentaminen 1/4 Alustava

Lisätiedot

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2

Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Kun kaikki ei mene putkeen, yllätyksiä vesiosuuskuntahankkeessa. Osa 2 Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 30.1.2016 Vesa Arvonen Aikaisemmassa jaksossa kerrottua Ylöjärven uutiset 1.10.2014 Taustaa

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö

Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Kaukolämmityslaitteiden asennus Urakoitsijan ja lämmönmyyjän yhteistyö Raportti K2/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9250 Viite: Sky-kansio 1/3 SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY SUOSITUS K2/1998 Tässä suosituksessa

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22 14.03.2016 Sivu 1 / 1 1101/2016 00.04.02.00 22 Espoon kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Länsimetro Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 12.4.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 317. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 317. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 26.10.2015 Sivu 1 / 1 3975/02.07.00/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 96 19.10.2015 317 Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA 1.12.2015 Markku Seppälä, Lahtiset Yhtymä 1.12.2015 1 Lahtiset Yhtymä: Syntyi vuonna 1998 Lehtimiesten myynnin jälkeen takaisin-ostetuista omaisuuseristä, joista Urpo, Hymy

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika 31.1.2012, kello 09.00 9.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Puhelinkokous Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

SOTEMAKU esiselvitysraportti

SOTEMAKU esiselvitysraportti Esiselvitys SOTEMAKU esiselvitysraportti Talous / alatyöryhmä kiinteistöt: Jari Hakala, epshp pj Timo Hakala, Eskoo Jorma Hemminki, epshp Jussi Aittoniemi, Seinäjoen kaupunki Timo Ketola, Alajärvi Marko

Lisätiedot

OSITTAISJAKAUTUMISSUUNNITELMA. Saimaan Tukipalvelut Oy

OSITTAISJAKAUTUMISSUUNNITELMA. Saimaan Tukipalvelut Oy OSITTAISJAKAUTUMISSUUNNITELMA Saimaan Tukipalvelut Oy 2 (6) 1 Jakautuminen Saimaan Tukipalvelut Oy (jäljempänä Jakautuva Yhtiö ) jakautuu siten, että osa sen varoista ja veloista siirtyy selvitysmenettelyttä

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

Asuntotuotantotoimikuntaan ja

Asuntotuotantotoimikuntaan ja Toimikunnan ja sen teknillisen jaoston kokoonpano. Asuntotuotantotoimikuntaan ja sen teknilliseen jaostoon kuuluivat v. 1973 samat jäsenet kuin edellisenä vuonna, paitsi että sihteerinä toimi Lauri Rautiainen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot