Tulevaisuuden senioriasuminen - Nykytilan kartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulevaisuuden senioriasuminen - Nykytilan kartoitus"

Transkriptio

1 Tulevaisuuden senioriasuminen - Nykytilan kartoitus Tulevaisuuden senioriasuminen hankkeen tutkijoiden yhteinen raportti. Kesäkuu 2004

2 Alkusanat Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden seniorikansalaisten määrä kaksinkertaistuu Suomessa. Silti perinteistä laitoshoitoa on merkittävästi vähennetty ja nyt niin kuin tulevaisuudessakin tullaan yhä enemmän painottamaan kodinomaisen asumisen merkitystä. Uutena vaihtoehtona on tullut kodin ja laitoksen välimaastoon sijoittuva palveluasuminen senioriasuminen, jonka tavoitteena on luoda ikääntyville ihmisille turvallinen, viihtyisä ja esteetön asunto ja asuinympäristö lähellä omaisia, toimivia palveluja ja liikenneyhteyksiä. Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimusprojekti pyrkii poikkitieteellisin menetelmin etsimään vastausta siihen, millainen on tulevaisuuden senioriasumisen malli ja siihen, millaisia ovat tarkoitukseen soveltuvat asumismuodot ja palvelut ottaen huomioon sekä infrastruktuurin että palvelujen muutokset tulevina vuosina. Hankkeen tavoitteena on luoda geneerinen ja poikkitieteellinen toimintamalli vastaamaan tulevaisuuden senioriasumisen haasteisiin. Geneeriseen malliin sisältyviä fyysisiä osa-alueita (kuten terveyspalvelut, turva-, ruoka- ja kotiapupalvelut) tai sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin samoin kuin logistiikkaan ja rakennuksiin liittyviä kysymyksiä ei toistaiseksi ole yhtenä kokonaisuutena ratkaistu. Tulevaisuuden senioriasuminen hanke pyrkii osaltaan toimimaan yhdistävänä tekijänä. Tutkimus toteutetaan usean tutkimusorganisaation yhteisenä ponnistuksena. Mukana olevat organisaatiot ovat: VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Teknillinen korkeakoulu (TKK), Taideteollinen korkeakoulu (Taik), Oulun yliopisto (OY), Työtehoseura (TTS) ja Tampereen yliopisto (TaY). Tämän yhteenvedon Suomen senioriasumisen nykytilasta on koonnut tutkija Heidi Siekkinen (VTT). Muina kirjoittajina ovat toimineet: Laura Sorri (OY), Özlem Özer-Kemppainen (OY), Hilkka Tervaskari (TaY), Susanne Jacobson (Taik) ja Panu Harmo (TKK). Apuna ovat olleen myös tutkijat Työtehoseurasta sekä tutkimushankkeen koordinaattori Heikki Piirainen. 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Senioriväestö Ikääntyminen Ikäkäsitys ja ikääntyminen Ikääntyminen mahdollisuutena Ikääntyminen biologisena prosessina Ikääntyneiden henkinen hyvinvointi Suuret ikäluokat tulevaisuuden seniorit Sukupolvinäkemys Tulevaisuuden ikäihmiset Senioriasumisen nykytila Tausta Omatoiminen asuminen Senioriasuntokunnat ja asuntokuntien koko Asumismuodot Senioriasunnot Suhtautuminen asumiseen Koti Nykyinen asunto Toiveasunto Muuttaminen Maallemuutto ja mökkeily Ulkomaille muutto Tietoisuus erilaisista vaihtoehdoista Asunnon vaihtaminen Asunnon perusparantaminen Rakennuskanta Tausta Olemassa oleva rakennuskanta Asuinkerrostalot luvun asuinkerrostalot luvun asuinkerrostalot Olemassa olevan rakennuskannan suurimmat puutteet ja esteet itsenäiselle asumiselle

4 4.4.1 Kerrostalot Asunnot Taloyhtiöiden yhteistilat Rakennushanke Lainsäädäntö ja määräysten toteutuminen Korjausavustukset ja -neuvonta Suunnitteluohjeita ja suunnittelun apuvälineitä Palvelut Palveluiden luokittelua Palvelun tarjoajat Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluita senioreille tuottavat toimialat Palvelutarjonta Palveluiden toteuttaminen Muut sosiaalista toimintakykyä tukevat palvelut Palvelujen rahoittaminen Seniorien kulutus, tulot ja varallisuus Teknologia Paikalliset vs. etätoiminnot Kodin automaation toimintoja: Kodin automaation teknologiat Kotiverkot ja kotiautomaatio Kotipalvelimet / tietokoneet Anturit, toimilaitteet Kotiympäristön toimilaitteet Kotirobotiikka Senioreille sopivia kotirobotteja Liikkumisen avustaminen ja manipulaattorirobotit Informaatio- ja kommunikaatiorobotit Robotiikkaviitteitä Kotiautomaation toimintojen nykytilanne...71 Lähdeluettelo...72 Liitteet Liite A: Senioriasumiseen liittyvää kirjallisuutta ja käynnissä olevia projekteja 4

5 1. Johdanto Tulevaisuuden senioriasuminen (TSA) hanke jakautuu viiteen työpakettiin: (1) Nykytilan analyysi, (2) Tarpeet ja ennusteet, (3) Toiminnalliset vaatimukset, (4) Ratkaisuvaihtoehdot ja (5) Asumismallit (ks. kuva 1.) Nykytilan analyysissä nykytilan kartoitus tehdään sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä raportti käsittelee suomalaisesta näkökulmasta senioriasumisen nykytilaa. Managerointi Toiminnalliset vaatimukset Nykytilaanalyysi (kuvauksia siitä, millaiset toiminnalliset asiat parantavat seniorien elämän laatua) Ennusteet Ratkaisuvaihtoehdot (yksittäisiä ominaisuuksia / perusratkaisuja, joilla toiminnalliset vaatimukset voidaan täyttää) Asumismallit esimerkkejä ratkaisuvaihtoehdoista muodostetuista käytännön kohteista eivät edusta kaikkia mahdollisia ratkaisuja asumismallilla on ominaisuusprofiili, joka täyttää asetetun vaatimusprofiilin Tuotekehitys Heikki Piirainen 2003 Kuva 1: Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimushankkeen jakautuminen vaiheisiin. Voimakasta keskustelua tutkijaosapuolten välillä synnytti nykytilan kartoituksen aikana seniorin määritelmä. Sen määrittäminen, kuka oikeastaan on seniori, on vaikeampaa kuin äkkiseltään voisi ajatella. Onko esimerkiksi laitoshoidossa oleva 95-vuotias henkilö seniori vai vanhus? Onko toisaalta 60-vuotias aktiivinen, työssäkäyvä ihminen jo seniori, vai onko hän edelleen aktiivi-ikäinen? Kun tutkitaan tulevaisuuden senioriasumista, onko tutkimuskohteena 45-vuotiaan väestön tuleva asumismuoto vai nykyisten 65- vuotiaiden asuminen? Näiden kysymysten pohtiminen vaikuttaa voimakkaasti myös tutkimuksen rajauksiin. Keskusteluissa päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että tämän hankkeen yhteydessä senioriksi käsitetään 65 vuotta täyttäneet kansalaiset, joiden toimintakyky mahdollistaa omatoimisen asumisen laitosten ulkopuolella (laitoksiin tässä lasketaan sairaalat ja vanhainkodit). Kääntäen tutkimuksesta rajataan iästä riippumatta pois ne henkilöt, jotka asuvat laitosmaisissa olosuhteissa. Kun tarkoituksena on tutkia tulevaisuuden senioriasumista, päädyttiin siihen ratkaisuun, että tulevaisuuden senioreiksi käsitetään keskipitkällä aikavälillä seniorin statuksen saavuttavat henkilöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimuskohteena ovat suuret ikäluokat, jotka ovat syntyneet 1940-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Näihin teemoihin liittyviä asioita on käsitelty luvussa 2. Luvussa 3 käsitellään sitä, missä ja miten nykyiset seniorit asuvat määrällisesti ja laadullisesti. Luvussa 4 tarkastellaan olemassa olevaa rakennuskantaa, eli sitä 5

6 rakennuskantaa, jossa nykyiset seniorit asuvat. Tärkeää on kuitenkin huomata, että olemassa oleva rakennuskanta ei ole ainoastaan nykyisten, vaan pääosaltaan myös tulevien senioreiden asuinympäristö. Luvussa syvennytään tarkemmin kerrostalokantaan ja sen ongelmakohtiin senioreiden näkökulmasta. Viidennessä luvussa käsitellään senioreille tarjottavien palveluiden nykytilannetta. Useimmissa nykyisissä tutkimuksissa ja keskusteluissa pääpaino on sosiaali- ja terveyspalveluissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että seniorit käyttävät myös erilaisia teknisiä apuvälineitä ja kotiin kehitetään entistä enemmän terveysteknologiaa, jonka avulla seniori voi valvoa omaa terveydentilaansa. Nykyiset seniorit kärsivät tutkimusten mukaan usein turvattomuudesta ja yksinäisyydestä. Näihin tarpeisiin vastaavat osaltaan sosiaalisuutta tukevat palvelut ja turvallisuustekniikkaan liittyvät palvelut. Muun muassa näitä teemoja sekä senioreita palvelevaa tekniikkaa esitellään luvussa 5. 6

7 2. Senioriväestö 2.1 Ikääntyminen Ikäkäsitys ja ikääntyminen Seniorit ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. He eroavat toisistaan niin fyysiseltä kuin psyykkiseltä kunnoltaan, elintavoiltaan, elämän katsomukseltaan, sosioekonomiselta asemaltaan, henkilöhistorialtaan ja jopa etniseltä taustaltaan. He ovat yksilöitä ja haluavat tulla kohdelluiksi yksilöinä. Hallinnollisesti vanhuuden katsotaan alkavan 65 vuoden iässä. Eräät vanhuuden tutkijat katsovat vanhuuden alkavan, kun ikääntyvän väestön avuntarpeen voidaan todeta tilastollisesti suuresti lisääntyvän. Toimintakyvyn lasku ja avuntarve yleistyvät erityisesti 75-ikävuoden jälkeen. Yksilölliset erot ovat suuria. Länsimaissa onkin vallalla käsitys, jonka mukaan vanhuus alkaa silloin, kuin vanha ihminen tuntee itsensä vanhukseksi (Keiski 1998). Nykyisin puhutaan myös ihmisen neljännestä iästä. Eläkeikäinen väestö jaetaan kahteen ryhmään: kolmanteen ja neljänteen ikään. Vasta eläkkeelle jääneiden ja kohtuullisen hyväkuntoisten katsotaan olevan kolmannessa iässä. Neljäntenä ikänä pidetään aikaa, jolloin voimat ja suorituskyky heikkenevät. Neljättä ikää ei pidetä riippuvaisena ihmisen iästä vaan psyykkisestä ja ennen kaikkea fyysisestä kunnosta. Äkillinen, kuolemaan johtava sairaus voi aloittaa ihmisen neljännen iän nuorempanakin. (Saranummi 1998) Vanhuutta ja vanhenemista voidaankin tarkastella monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi Peter Lasslett (1992) puhuu kronologisen iän lisäksi biologisesta, sosiaalisesta, persoonallisesta ja subjektiivisesta iästä. Kronologinen ikä on yksisuuntainen jatkumo syntymästä kuolemaan. Biologinen ikä on kehon fyysistä vanhenemista. Persoonallinen ikä on henkilökohtainen kokemus minuudesta, tekemisestä ja kulttuurisista suhteista. Subjektiinen ikä puolestaan on subjektiivisempi ja vaikeammin tavoitettavissa oleva ikäkäsitys kuin persoonallinen ikä. Lopuksi sosiaalinen ikä on yhteisön oma ikämääritys, joka sisältää julkilausumattoman oletuksen kronologisen iän etenemisestä (esim. nuori äiti, vaikka hän olisi biologisesti jo vanhempi). 7

8 2.1.2 Ikääntyminen mahdollisuutena Ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia mahdollisuuksia. Eläkkeelle jääminen, vapaaajan lisääntyminen ja mahdollisuus tehdä mitä haluaa, ovat Päijät-Hämeen Ikihyvähankkeessa esille tulleita vanhenemisen etuja. Esimerkkeinä uusista rooleista olivat isovanhemmuus ja kilpaileminen urheilun ikämiessarjassa. Lasten lähdettyä kotoa ovat naiset miehiä aloitteellisempia tekemään elämässä uusia asioita, aloittamaan esimerkiksi opiskelun tai uuden harrastuksen. (Karisto 2004.) Vapaa-ajan lisääntyminen on yksi eläkeikään liittyvä yleinen piirre. Se tuo tullessaan kaikenlaista unelmia ja suunnitelmia. Enemmän toivotaan vapaa-aikaa läheisten kanssa. Itsenä kehittäminen, kuten opiskelu sekä yleisemmällä tasolla aika itselle ovat myös unelmia. Lukeminen, kirjoittaminen, kulttuuri-, liikunta- ja luontoharrastukset sekä käsityöt ovat asioita, joihin eläkeiässä oleva haluaa vapaa-aikaa käyttää. Unelmiin liittyy myös kesämökin kunnostaminen tai rakentaminen. Ihmissuhteiden jatkuvuudelta ja uusien löytymiseltä odotetaan myös aika paljon Ikääntyminen biologisena prosessina Vanhenemiseen yleensä liittyvä toimintakyvyn aleneminen yksilötasolla johtuu ensisijaisesti sairauksista. Useimmilla vuotiailla on kaksi tai kolme toimintakykyä haittaavaa pitkäaikaissairautta, yli 85-vuotiailla lähes jokaisella. (Keiski 1998.) Enää 10 % 80-vuotiaista on kliinisesti terveitä (Heikkinen 2004.) Suurimalla osalla senioreista onkin lääkitys ja monet käyttävät yhtäaikaisesti useita eri lääkevalmisteita. (Noro 2000.). Ikäihmisten yleisimpiä toimintakykyjä laskevia sairauksia on aivohalvaus, joka on maamme kolmanneksi yleisin kuolinsyy sepelvaltimotaudin ja syövän jälkeen. Maassamme sairastuu noin ihmistä aivohalvaukseen vuosittain. Näistä yli puolet on 75 vuotta täyttäneitä. Korkean kuolleisuuden lisäksi aivohalvaus aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyn laskua. Myös muistihäiriöt ja dementia ovat kasvava kansanterveydellinen ja sosiaalinen ongelma. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli ja lievää dementiaa noin henkilöä. Suomessa arvioidaan vuonna 2010 olevan jo lähes dementiapotilasta. Ikäihmisten yleisin tapaturma on kaatuminen. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa. Kaatumisesta seuranneita reisiluun kaulan murtumia on noin vuosittain. Niiden määrä tulee ennusteen mukaan lisääntymään ja jopa 8

9 kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Lonkkamurtuman seurauksena täysin omatoimisista senioreistakin osa jää osittain tai täysin ulkopuolisesta avusta riippuviksi, mikä useimmiten tarkoittaa laitoshoitoa. Kaatumisen pelossa ikääntyvistä jopa noin 40 % rajoittaa liikkumistaan. Fyysisen kunnon ja terveydentilan lisäksi seniorikansalaisilla oli myös psyykkisiä oireita. Joka kolmas seniorinainen ja joka viides seniorimies tunsi olonsa masentuneeksi tai alakuloiseksi. Puolet vastaajista kärsii väsymyksestä ja viidennes unettomuudesta, jännittyneisyydestä ja/tai hermostuneisuudesta. (emt.) Lisäksi useassa yhteydessä on tuotu esiin seniorikansalaisten kokema yksinäisyys ja turvattomuudentunne (Tilvis 1993). Vaikka seniori ei kärsi mistään sairauksista, laskee fyysisen suoritustaso iän mukana. Tämä johtaa siihen, että fyysisesti terveilläkin senioreilla arjen askareista on vähän vähältä vaikeampi suoriutua. Taulukossa 1 on esitetty jotain iän myötä hankaloituvia arkisia tehtäviä ja niiden yleisyyttä. Taulukko 1. Vanhusten toimintakyvyn heikkeneminen Suomessa. Lähde: Teoksesta Nissinen & Sansalo, alkuperäinen lähde Finnriski-tutkimus Vakavia ongelmia tai täysi kyvyttömyys Ikäryhmä (%) Ikäryhmä (%) Kuuleminen, nainen Kuuleminen, mies Näkö, nainen Näkö, mies 7 14 Ostosten kantaminen, nainen Ostosten kantaminen, mies 9 19 Liikkuminen portaissa, nainen Liikkuminen portaissa, mies Asioiminen kaupassa, nainen 8 18 Asioiminen kaupassa, mies 4 11 Liikkuminen julkisilla välineillä, nainen Liikkuminen julkisilla 4 12 välineillä, mies Raskas siivoustyö, nainen Raskas siivoustyö, mies

10 Sairauksien ja vanhenemisen aiheuttamista vaivoja voidaan helpottaa erilaisten apuvälineiden avulla. Yleisimpiä henkilökohtaisia apuvälineitä olivat erään tutkimuksen mukaan: Silmälasit (78 %) Kävelykeppi tai muu apuväline (25 %) Muu liikkumisapuväline (10 %) Kuulolaite (5 %) (Noro 2000.) Seniorit pyrkivät usein lykkäämään apuvälineiden käyttöönottoa mahdollisimman pitkään ja niiden käyttöönotto tapahtuu yleensä vasta kun se on aivan välttämätöntä. Apuvälineen käyttöönottaminen leimaa käyttäjänsä niin omissa kuin muidenkin silmissä toimintarajoitteiseksi, vaikka apuväline mahdollistaisi itsenäisen toimimisen. (Jarlöv 1990.) Ikääntyneiden henkinen hyvinvointi Vaikka ikääntymiseen liittyvää henkistä hyvinvointia ei sellaisenaan ole juuri tutkittu, paljastavat esimerkiksi fyysiseen ympäristöön tai lääketieteeseen perustuvat tutkimukset ainakin välillisesti teemoja, joita ikääntymiseen liittyvä henkinen hyvinvointi tällä hetkellä rakentuu. Kotimaisista tutkimuksista käy ilmi, että seniorit ovat hyvin aktiivisia myös työiän päättymisen jälkeen. He harrastavat monipuolista liikuntaa, lukevat, tekevät käsitöitä, piha- ja korjaustöitä sekä ottavat osaa erilaisiin sosiaalisiin tapahtumiin ja matkustavat. Seniorit ovat myös aktiivisia auttajia. Iän myötä kiinnostus hengellisiin asioihin ja uskontoon lisääntyy. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ja useimmilla tämä tarkoittaa tiiviitä suhteita perheenjäseniin ja lähisukulaisiin. Sosiaalisuuden tarve ilmenee myös haluna oppia uusia vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Internetissä ja siihen liittyvillä keskustelupalstoilla ja chateissa on myös seniori-ikäisiä. Näillä välitetään ja saadaan informaatiota, mutta hoidetaan myös sosiaalisia suhteita. Perinteisen puhelimen käytön lisäksi seniorit ovat omaksuneet tekstiviestin käytön, jolla pidetään yhteyttä esimerkiksi lapsenlapsiin, mutta myös omanikäisiin tuttaviin ja ystäviin. Suurimpina yksittäisinä teemoina eri tutkimuksista nousevat esille seniorien yleinen tyytyväisyys elämään ja meneillään olevan ikäkauden pitäminen yhtenä parhaista kausista. Senioreilla on elämänhalua ja unelmia. Tässä ikäkaudessa parhaimmalta tuntuu iän tuoma itsenäisyys ja riippumattomuus, mahdollisuus tehdä mitä haluaa. Nykyajan senioreilla on toisenlaisia taloudellisia ja ajallisia resursseja kuin työelämässä ollessaan tai toisaalta, mitä aiemmilla sukupolvilla oli eläkeiässä. Ja jos nykyajan 10

11 senioreilla asiat ovat toisin, niin millaisia muutoksia onkaan luvassa, kun tulevat sukupolvet jäävät eläkkeelle. Halu kehittää itseä säilyy myös työelämästä poistumisen jälkeen ja seniorit innostuvat uusista ilmiöistä, kuten tietokoneista ja Internetistä. Internet on joillekin informaatiokanavan lisäksi kommunikaation väline. Tässä on kuitenkin hyvä huomioida, että siinä missä nykyiset eläkeläiset oppivat uutta tietotekniikkaan liittyen, niin tulevaisuuden senioreilla lienee uudet asiat, joita opetellaan eläkeiässä. Pitää kuitenkin muistaa, että ikääntyessä mieli ja suhtautuminen saattavat muuttua esimerkiksi tekniikan suhteen. Se, mitä aktiivisessa työelämässä hyödynnetään rutinoidusti, sitä ei välttämättä haluta hyödyntää eläkepäivinä. Mutta pitää kuitenkin muistaa, että omaksuttu elämäntapa ei välttämättä muutu mitenkään eläkkeelle jäännin jälkeen, lukuun ottamatta aktiivisesta työelämästä poisjääntiä. Toinen tärkeä tutkimuksissa esille tuleva seikka on kotona viihtyminen. Koti koetaan tärkeäksi eikä sieltä haluta muuttaa pois. Yli 60-vuotiaiden arki koostuu pitkälti samoista asioista kuin nuorempienkin. Vaikka suuri osa yli 60-vuotiaista on jo työelämän ulkopuolella, ei aika arkena käy senioreille pitkäksi. Arkeen sisältyy kotitaloustöitä, lehtien lukemista, television katselemista ja ostoksilla käymistä (Vaarama 1999; ks. myös Valve et. al. 2002). Suuri osa senioreista tapaa säännöllisesti ystäviään ja perheenjäseniään. He myös auttavat lähinnä perhettään esimerkiksi lasten hoidossa sekä korjaus- ja kunnostustöissä. (Vaarama 1999.) Arkeen kuuluu myös toimiminen järjestöissä, vierailut palvelukeskuksiin, kirkkoon ja erilaisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin (Vaarama 1999). Ikihyvä Päijät-Häme tutkimuksessa tutkimukseen osallistuvat seniorit osallistuivat palvelukeskuksissa hengellisiin tilaisuuksiin, ohjattuun liikuntaan, retkeilyyn sekä erilaisiin ohjelmallisiin tilaisuuksiin (Valve et. al ) Muita tyypillisiä harrastuksia ovat kävely tai muu kuntoliikunta, lukeminen ja käsityöt. Myös noin joka kymmenes seniori opiskelee. (Vaarama 1999.) Tilastokeskuksen (2004) mukaan suosituimpia aineita ovat taide- ja taitoaineet sekä liikunta. Tulevaisuuden senioreita ajatellen on muistettava, että seniorit ovat vaativia ja tiedostavia. Senioreille ei kelpaa se, mikä muilta jää, vaan he ovat esimerkiksi kuluttajina vaativia, koska tietävät jo pitkän elämänkokemuksensa kautta, mitä haluavat. Senioreilla on myös kenties ensimmäistä kertaa elämässään samanaikaisesti sekä aikaa että rahaa toteuttaa itseään. Senioreiden tarpeita ja toiveita ei siis tule aliarvioida, sillä kyseessä ovat vaativat yksilöt, jotka tietävät, mitä haluavat ja ovat valmiita perehtymään eri vaihtoehtoihin tavoittaakseen sen, mitä haluavat. Pääsääntöisesti seniori-ikäisten ei tarvitse toisin kuin nuorison etsiä rajojaan löytääkseen oman itsensä, vaikka toisaalta 11

12 löytyy myös extreme-senioreita, jotka kokeilevat rajojaan ja hakevat uusia elämänkokemuksia ja haasteita Ikääntymisen sosiaalinen ulottuvuus Seniorin sosiaalisella toimintakyvylla tarkoitetaan ihmisen edellytyksiä suoriutua elämästä toisten ihmisten kanssa, perheessä, erilaisissa yhteisöissä sekä yhteiskunnassa yleisesti (Heikkinen 1987). Vanhenemisen myötä sosiaalinen toimintakyky saattaa heiketä voimakkaastikin esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisen myötä. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset suhteet vaikuttavat positiivisesti fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen (esim. Tiikkanen 1994). Hyvät sosiaaliset suhteet vaikuttavat suoraan elämänlaatuun, sillä yhdessäolon tarpeet ja seksuaalisuus ovat keskeisiä asioita myös senioreille. Kuitenkin monet seniorit kokevat yksinäisyyttä. Arvioilta 40 % senioreista kärsii yksinäisyydestä vähintään silloin tällöin. Yksinäisyyden on todettu olevan yhteydessä henkilön masentuneisuuteen ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen samoin kuin heikentyneeseen toimintakykyyn, sairasteluun, avun tarpeeseen ja laitostumiseen (Pitkälä 2004.) Yksinäisyys on yleisempää maalla kuin kaupungissa (Routasalo 2004). Yksinäisyys ja yksinasuminen ovat lisäksi yleisempää seniorinaisten kuin miesten keskuudessa. Tämä korostuu erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. Yksinasumisesta ei luonnollisestikaan aina seuraa yksinäisyyttä, mutta yksinasuminen kasvattaa yksinäisyyden riskiä. Yksinäisyyden riskiä kasvattaa myös leskeytyminen. Ikääntyneiden sosiaalista pääomaa vähentää kokemus siitä, että vaikuttamismahdollisuus asioihin pienenee. Tämä kokemus lisääntyy iän myötä. Lisäksi seniorien keskuudessa sosiaalista pääomaa vähentävät pelon ja turvattomuuden tunteiden lisääntyminen. Vaikka pelon ja turvattomuuden tunteet voivat tuntua nuoremmista sukupolvista perusteettomilta, voivat nämä tunteet vaikuttaa sosiaaliseen toimintakykyyn merkittävästi. Muun muassa turvattomuuden, pelon ja yksinäisyyden tunteita voidaan vähentää luomalla tulevaisuuden senioreille hyvä ja toimiva sosiaalinen toimintaympäristö. Toimintaympäristön luomisessa keskeisellä sijalla ovat erilaiset palvelut ja niiden saatavuus. Näitä kehittämällä voidaankin parantaa seniorien sosiaalista toimintakykyä ja tätä kautta edistää myös senioreiden psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Oleellista on myös pohtia sitä miten asuminen ja yhdyskuntarakenne saataisiin tukemaan senioreiden sosiaalista hyvinvointia. 12

13 2.2 Suuret ikäluokat tulevaisuuden seniorit Sukupolvinäkemys Suomalaisia sukupolvia on tutkinut esim. J.P. Roos (1988). Hänen jaotteluaan mukaillen voidaan puhua seuraavista kolmesta laajasta sukupolvesta. Pulan, sodan ja jälleenrakennuksen sukupolveksi. Tähän ryhmään kuuluvat 1910-, 20 ja osin 30-luvullakin syntyneet suomalaiset. Suuren murroksen sukupolvi. Tähän ryhmään kuuluvat ja 1950-luvuilla syntyneet suomalaiset. Lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi. Tähän ryhmään kuuluvat ja luvuilla syntyneet suomalaiset. Suuren murroksen sukupolvesta merkittävän osa muodostavat nk. suuret ikäluokat. Suuret ikäluokat syntyivät 1940-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. (www1.) Sukupolven ensimmäiset edustajat saavuttavat 65 vuoden iän lähivuosina ja varsinaiset suuret ikäluokat noin 5-10 vuoden kuluttua. Tulevaisuuden senioriasumista tutkittaessa näkökulmaksi otetaankin tämä sukupolvi. Huomattava osa suuren murroksen sukupolvesta syntyi maaseudulla tai maaseututaajamissa, mutta muutti myöhemmin kaupunkeihin tai koki asuinpaikkansa kaupungistumisen. Nykyaikaisen hyvinvoinnit merkit - televisio, kodinkoneet ja auto - alkoivat yleistyä lähes joka kodissa. (www1.) Muuton ja kaupungistumisen ohella tärkeää näiden vuosiluokkien elämässä oli opiskelumahdollisuuksien avautuminen. Ammattirakenne muuttui, hyvää koulutusta vaativat työtehtävät lisääntyivät nopeaa vauhtia. Korkeakouluopintojen alueellinen saavutettavuus kasvoi ratkaisevasti. (www1.) Avioerot ja muut uudet sosiaaliset ongelmat koettelivat ensimmäistä kertaa laajassa mitassa kokonaista sukupolvea. Kehityksen virrassa sukupolven loppusaldo on kuitenkin myönteinen: näitä ikäluokkia voi pitää yhtenä keskeisenä hyvinvointiyhteiskunnan rakentajasukupolvena, jonka saavutusten varassa itsenäinen Suomi on voinut selvitä taloudellisten kriisien yli. (www1.) 13

14 Pulan, sodan ja jälleenrakennuksen sukupolven edustajat ovat sen sijaan tämän päivän vanhoja senioreita. Heidän tilannettaan tarkastellaan nykytilan kartoitusvaiheessa, jotta saadaan käsitys siitä, miten nykyisin senioreiden asioita hoidetaan. Toisaalta lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi edustaa suuren murroksen sukupolven jälkikasvua ja usein näiden lähimpiä omaisia Tulevaisuuden ikäihmiset Tulevaisuuden eläkeläiset ovat kulttuuriselta taustaltaan ja elämäntavaltaan erilaisia kuin nykyiset eläkeläiset. Tulevaisuudessa jäädään useammin eläkkeelle teollisuus- ja palveluammateista kuin maataloudesta. Tulevaisuuden ikäihmisistä koulutettujen osuus on korkeampi kuin nykyisistä ikäihmisistä. Koulutustason nousu liittyy parempaan terveydentilaan, kun ihmiset ovat tietoisempia terveellisistä elämäntavoista ja ravinnostaan. Ikäihmiset ovat tottuneet suhteellisen korkeaan elintasoon. Eläkeläiset ovat kulutus- ja maksukykyinen väestöryhmä. Taloudellinen turva antaa mahdollisuuden valita elämäntyylin, asumisen ja palvelut. Koulutetut ikäihmiset ovat myös kriittisiä palveluiden ja etuuksien vaatijia ja käyttäjiä. Tulo- ja koulutustason nousu parantaa ikäihmisten edellytyksiä itsenäiseen elämänhallintaan ja omatoimisuuteen. Elämänhallinnan ja omatoimisuuden edellytyksiä voidaan kehittää myös luomalla esteettömiä asuin- ja elinympäristöjä. Teknologisen kehityksen myötä apuvälineiden käyttäminen ikäihmisten selviytymisessä on entistä luontevampaa tuleville senioreille. Elämänsä aikana paljon muutoksia, kuten muutoksia työssä, perheessä ja muussa elinympäristössä, kokeneet ihmiset ovat muutosvalmiita myös iäkkäinä. Konservatiivisuus, joka on perinteisesti yhdistetty iäkkäisiin ihmisiin, on vähentymässä. Hyvän vanhuuden ikäihmiset yhdistävät elämän loppumiseen valmistautumisen sijasta pikemminkin siihen, että ihminen kykenee vanhanakin pysymään kiinni elämässä ja kehittämään itseään erilaisten harrastusten kautta. Kokonaisuudessaan senioreiden ihmissuhdeverkostot eivät muodostu niin hallitsevasti kuin aikaisemmin suvun ja asuinpaikan pohjalta. Joidenkin kohdalla se voi merkitä irtautumista perinteisistä suojaverkoista sekä tämän aiheuttamaa turvattomuutta ja suurta riippuvuutta sosiaalipalveluista. Perheenjäsenet pysyvät kuitenkin edelleen tärkeimpinä huolenpidon antajina. Seniorit arvostavat omaisapua, mutta eivät halua jäädä heikkokuntoisina pelkästään sen varaan. 14

15 15

16 3. Senioriasumisen nykytila 3.1 Tausta Merkittävin osa 65 vuotta täyttäneistä seniorikansalaisista asuu omatoimisesti kotona ilman kotiin tuotavia julkisrahoitteisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Näin asui vuonna 2000 noin suomalaista senioria. Näihin omatoimisesti kotona asuvaan voidaan lisätä vielä ne kotona asuvaa senioria, jotka saavat säännöllistä kodinhoitoapua ja/tai kotisairaanhoitoa. Tavallisissa asunnoissa asuu siis noin 93 % senioreista. (Nissinen & Sansalo 2000.) Senioriasumisen kannalta keskeinen asumismuoto on myös erilaiset laitosasumisen muodot. Näitä ovat perinteiset vanhainkodit, mutta myös omatoimisen asumisen ja vanhainkodin väliin syntyneet asumismuodot, kuten palvelutalot. Noin senioria asuikin vuonna 2000 laitosmaisesti. (emt.) Edellisiin lukuihin voidaan lisätä vielä ne reilut senioria, jotka asuvat sairaalamaisissa olosuhteissa esimerkiksi terveyskeskuksissa, sairaaloissa tai muissa laitoksissa. Nämä asumismuodot on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle. (Nissinen & Sansalo 2000.) Asuu kotona, ei palveluja Säännöllinen kodinhoitoapu ja/tai kotisairaanhoito Asumispalvelu, henkilökuntaa vain päivällä Vanhainkoti tai ympärivuorokautinen asumispalvelu Kpl % 86,7 6,7 1,5 3,5 Terveyskeskussairaala, pitkäaikaishoito Muu laitos tai sairaala, pitkäaikaishoito ,5 0,2 Taulukko vuotta täyttäneet asumismuodon mukaan vuonna (Lähde: Nissinen & Sansalo Senioriasuminen voidaan nähdä jatkumona, jossa omatoimisuuden aste vähenee ja hoidon laitosmaisuus lisääntyy. Toisessa päässä on omatoiminen asuminen ja toisessa päässä sairaalamainen asuminen. Tämä jatkumo on esitetty kuvassa 2. 16

17 AVOHOITO TERVEYDENHUOLTO Kotisairaanhoito Perusterveydenhuollon avohoito Erikoissairaanhoidon avohoito SOSIAALIPALVELUT Kodinhoitoapu Tukipalvelut (ateriapalvelu, kuljetuspalvelut ) Omaishoidontuki VÄLIMUOTOISET PALVELUT PÄIVÄSAIRAALAT PÄIVÄ- JA YÖHOITO JNE.. PALVELUASUMINEN (Tavallinen, tehostettu) AKUUTTI-/ PITKÄAIKAINEN VUODEOSASTO- HOITO PERUSTERVEYDEN- HUOLLON VUODEOSASTO- HOITO VANHAINKODIT AKUUTTI VUODEOSASTO- HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDON VUODEOSTASTOHOITO Lähde: mukealle Noro Anja: Long-Term Institutional Care among Finnish Elderly Population. Research report 87. STAKES. Helsinki Kuva 2: Ikääntyvien sosiaali- ja terveyshuoltojärjestelmä Omatoimista asumista on seuraavassa tarkasteltu pääasiassa Tilastokeskuksen toimittamien tilastoaineistojen pohjalta. Tiedot on tehty koko maan tasolla, mutta myös useassa kohdin kuntatasolla. Tarkastelussa olevat paikkakunnat ovat Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Tampere, Oulu, Kajaani, Kuopio ja Ristijärvi. Nämä kunnat on valittu tarkasteluun siksi, että ne ovat koko Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimushankkeen case-paikkakuntia. 3.2 Omatoiminen asuminen Senioriasuntokunnat ja asuntokuntien koko Suomessa on noin 2,45 miljoonaa asuntokuntaa. Näistä :ssa vanhimman asukkaan ikä on 65 vuotta tai enemmän. Tämä tarkoittaa, että senioreita asuu useammassa kuin joka viidennessä asunnossa. (Tilastokeskus 2003.) Suomi ei ole harmaantunut tasaisesti. Tarkastelluilla paikkakunnilla senioriasuntokuntia on suhteessa vähiten Kuopiossa (11 %) ja eniten Ristijärvellä (44 %). (Tilastokeskus 2003.) Liitteessä B on esitetty arvio senioriasuntokuntien määristä paikkakunnittain vuonna

18 Taulukko 3. Asuntokunnat ja senioriasuntokunnat eräillä suomalaisilla paikkakunnilla Lähde: Tilastokeskus Koko maa KAIKKI ASUNTOKUNNAT SENIORIASUNTO- KUNNAT % Helsinki % Kajaani % Kuopio % Oulu % Ristijärvi % Tampere % SENIORIASUNTO- KUNTIEN %- OSUUS Kun edellä esitettiin, että Suomessa on noin omatoimisesti asuvaa senioria, voidaan senioriasuntokunnan keskikooksi laskea 1,2 henkeä. Asuntokunnan keskikoko koko väestön tasolla tarkasteltuna on 2,2 henkeä, joten senioriasuntokunnat ovat pienempiä kuin muut asuntokunnat. (Tilastokeskus 2003.) Senioriasuntokunnista hieman yli puolet onkin yhden hengen talouksia. Lähemmin tarkasteltuna huomataan, että ikä vaikuttaa merkittävästi yksiasumiseen. Kun vuotiaista noin 40 % asuu yksin, on yksinasuvien osuus yli 85-vuotiaiden luokassa jo lähes 70 %. (ks. kuva 3). (Tilastokeskus 2003.) 18

19 80 % Yksinasuvien osuus ikäluokasta % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % v v v v. 85+ v. Kuva 3: Yksinasuvien osuus seniori-ikäluokissa Lähde: Tilastokeskus Taulukossa 4. on esitetty yhden hengen asuntokuntien määrä ikäluokittain. Taulukko 4. Yhden hengen asuntokunnat Suomessa ikäryhmittäin Lähde Tilastokeskus IKÄRYHMÄ YHDEN HENGEN ASUNTOKUNNAT (KPL) Tarkastelluilla paikkakunnilla yksinasuvien määrä ja kehitys iän mukana on hyvin yhdenmukainen. Poikkeuksen tekee Ristijärvi, jossa yksinasuminen on muita paikkakuntia harvinaisempaa. Lisäksi yksinasuvien määrä ei nouse Ristijärvellä iän myötä kuten muilla tarkastelluilla paikkakunnilla. (Tilastokeskus 2003.) Asumismuodot Senioreiden ja koko väestön asumismuodot eivät juuri poikkea toisistaan. Seniorit asuvat muuta kansaa hieman useammin pientaloissa ja hieman harvemmin kerrostaloissa (ks. taulukko 5.) (Tilastokeskus 2003.) 19

20 Taulukko 5: Asuntokunnat asumismuodon mukaan. Lähde: Tilastokeskus PIENTALO RIVI- JA KERROSTALO KETJUTALO Senioriasuntokunnat 45 % 13 % 42 % Kaikki asuntokunnat 41 % 14 % 45 % Kerrostaloasuminen on huomattavasti yleisempää kaupungeissa ja pienemmissä kunnissa eletään tyypillisesti pientaloissa. Koko maata kuvaavat tiedot eivät kerrokaan paljoa yksittäisen kunnan tilanteesta. Ristijärveläisistä senioreista 75 % asuu pientaloissa, kun vastaavasti 87 % Helsinkiläisistä senioreista asuu kerrostaloissa. Senioriasuntokunnat talotyypin mukaan 2002 Helsinki Vantaa Tampere Kuopio Oulu Espoo Kauniainen Kajaani Koko maa Ristijärvi 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erillinen pientalo Rivi-ketjutalo Asuinkerrostalo Kuva 4. Senioriasuntokunnat talotyypin mukaan. (% -osuus kaikista asuntokunnista). Lähde: Tilastokeskus Taulukossa 6 on esitetty asuntokuntien määrä talotyypeittäin tarkastelluissa kunnissa. Yhdeksällä tarkastellulla paikkakunnalla on 39 % koko Suomen asuinkerrostaloasuntokunnista, 13 % rivi- ja ketjutaloasuntokunnista ja 8 % pientaloasuntokunnista. 20

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen.

TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003. Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen. Tutkimussuunnitelma. Tulevaisuuden senioriasuminen. TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.6.2003 Hap Consulting Team Oy Tekn.tri Heikki Piirainen Tutkimussuunnitelma Tulevaisuuden senioriasuminen Tiivistelmä Tiivistelmä Tulevaisuuden senioriasuminen 2 Tausta Vuoteen 2030

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2012 lopussa Suositus,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena. Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Ikääntyvien asuminen asuntopolitiikan haasteena Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikärakenteen kehitys v. 2010 lopussa 65+ vuotta täyttäneitä 941

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet.

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet. PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) Caritas täyttää A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelin Osoite Postinumero ja toimipaikka Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot