Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä. Toimintakertomus vuodelta Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun

Transkriptio

1 Var s i nai s S u o m e n A s u m i s o i ke u s Oy:n ti e d otu s le hti Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä Toimintakertomus vuodelta 2008 Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun Kohdekohtaiset kotisivut avointa tiedottamista Koti uuteen kukoistukseen k e vät

2 2 Pääkirjoitus Turku Vuosi 2008 oli merkittävien muutosten vuosi Vasossa Saimme viime vuonna päätökseen hyvin valmistellun prosessin, jonka tuloksena noin puolet kiinteistökannastamme siirrettiin omaan isännöintiin. Suunnitelmamme mukaisesti toinen puolisko kiinteistöistämme pidetään jatkossakin ostopalveluna kumppanuusperiaatteella tuotetun isännöinnin piirissä. Haluamme kilpailla omalla tuotannolla ostopalvelun kanssa sekä laadulla että hinnalla. Siirtymävaiheen jälkeiset kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kuluva vuosi on ensimmäinen, jolloin vertailukelpoiset tulokset näkyvät. Uskomme, että tehokkaalla johtamisella ja motivoituneella henkilökunnalla pärjäämme tässä kilpailussa. Taloudellisesti viime vuosi meni hyvin. Asuntojemme käyttöaste oli paras kautta aikojen, 99,0 %. Kaikkiin asumisen hallintamuotoihin liittyy muuttoliikettä vuoden mittaan. Meillä asukkaiden vaihtuvuus aleni ja oli koko vuonna 17,7 %. Saavutettu luku on hyvä, kun muistamme, että strategiamme mukainen slogan on Vaso tarjoaa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Myös ympäristöasioissa olemme vertailuryhmässämme hyvässä asemassa. Saimme alennettua kiinteistöjemme lämmitysenergian kulutusta. Kiinteistösähkön ja veden kulutuksessa pysyimme aiemmin saavutetulla hyvällä tasolla. Toimintamme ja taloutemme tuloksista on luettavissa tarkempaa tietoa tämän lehden muilla sivuilla, joilla on painettuna kokonaisuutena yhtiömme toimintakertomus ja tilinpäätös. Asumisen kustannukset ovat olleet muutaman viime vuoden aikana kovassa nousussa. Taustalla on ollut monilla rintamilla ylikuumentuneet markkinat. Energian hinta, korkeat lainojen korot, palkkaratkaisut, ympäristöön liittyvät verotus- ja muut maksut aiheuttivat suuria paineita tämän vuoden vastikkeisiin. Juuri tällä hetkellä tilanne näyttää toiselta. Varsinkin energian hinta, korot ja muut inflaatiotekijät ovat alemmalla tasolla. Toivottavasti saamme ennen syksyä varmuuden tämän linjan jatkumisesta, jolloin ensi vuoden talousarvioiden laadinta voidaan aloittaa ilman tarvetta kiriä karanneiden kustannusten perässä. Maailmanlaajuinen taloussuhdanteen heikkeneminen säteilee myös Vason toimintaan. Yleisesti asuntomarkkinoilla kaupankäynti on hidastunut. Joiltakin osin samanlaista tunnelmaa on myös asumisoikeusasuntojen kysynnässä. Uusia sopimuksia syntyy aiempaa perusteellisemman harkinnan jälkeen. Kysyntä ja käyttöasteemme ovat kuitenkin korkealla tasolla. Ajan ilmiöt suosivat asumisoikeusjärjestelmää. Olemme tutkineet talven mittaan mahdollisuuksia jatkaa uusien Vaso-kiinteistöjen rakentamista. Kuten monelta suunnalta on samaan aikaan kuultu, on valtion kustannus- ja laatuohjattu korkotukituotanto lähdössä käyntiin eri puolilla maata. Toivottavasti vielä tämän vuoden aikana myös me saamme käynnistettyä omaa uudistuotantoa. Tässä suhdannetilanteessa on syytä hyödyntää tarjolla olevia korkealaatuisia hankkeita. Kiitos menneestä vuodesta! Yhtiökokous vahvisti toimintakertomuksen vuodelta 2008, tuloslaskelman sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan valvontakertomus esiteltiin asukkaiden edustajille Vaso-kokouksessa Vuosi 2008 oli positiivisen kehityksen vuosi kaikille Vason asumisoikeusasumisen parissa työtä tehneille. Saimme yhteistyössä aikaan hyviä tuloksia. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Aila Harjanne hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Aila Harjanne ja toimitusjohtaja Pekka Peltomäki saivat näkökulmaa Turun kaupungin pääkirjaston Tähtitieteen juhlavuoden näyttelystä. Harjanne toimi kirjaston rakentamisen aikaan Turun kiinteistölautakunnan puheenjohtajana. Olen ylpeä uudesta pääkirjastostamme. Rakennusalan kaikkein kuumimpaan aikaan toteutettu hanke pysyi budjetissa kun kaikki osapuolet aidosti sitoutuivat sovittuun ja projektin etenemistä seurattiin tarkasti, sanoo puheenjohtaja Harjanne nyt Vason tuleviin rakennusprojekteihin viitaten. Asumisoikeusasuminen on houkutteleva vaihtoehto Vason hallituksen varajäsen Kari Haapanen on Liedon kunnan edustaja. Haapanen on ensimmäistä kautta mukana Vason hallitustyöskentelyssä. - Asumisoikeusasuminen on turvallinen vaihtoehto, sen voi osittain rinnastaa omistusasumiseen, hän sanoo. Kari Haapanen kuvaa, että Vason asioihin perehtyminen varajäsenyyden kautta vaatii häneltä vielä perehtymistä ja tutustumista, sillä kokouksiin hän pääsee satunnaisesti tuuraamaan varsinaista jäsentä. Haapasen mukaan Liedossa on kritisoitu Vason hallintoa siltä osin, että kunnalla ei ole pysyvää edustusta Vason hallituksessa. Lieto ja Naantali omistavat seitsemän prosenttia, Raisio ja Kaarina kymmenen prosenttia. Raision ja Kaarinan edustajilla on jatkuva hallituspaikka. Olemme esittäneet, että myös Liedolla ja Naantalilla olisi pysyvä edustus Vason hallituksessa, koska omistussuhde-ero verrattuna Raisioon ja Kaarinaan on sen verran kapea. Olen heittänyt asian uudelleen keskusteluun. Haapanen on Liedon kunnan omistaman vuokrataloyhtiön Liedon Asunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän tietää, että vuokratalopuolella asukkaiden houkutteleminen asukasiltoihin on vaikeaa. Haapasen mielestä asukasdemokratia on Vasossa valtavan korkealla tasolla: sitä arvostetaan ja kehitetään jatkuvasti. Olen myös aistinut, ja tutkimustenkin mukaan, Vason työilmapiiri on hyvä. Toimistossa on mukava työskennellä. Liedon asumisoikeusasunnot ovat sen verran uusia, että mittavia peruskorjauksia ei ole vielä odotettavissa. Liedossa tonttikauppa on pysähtynyt taloudellisen taantuman vuoksi. Ihmiset eivät uskalla tai halua tehdä pitkiä sitoumuksia tai sitoa rahaa asumiseen. Siksi Haapanen näkee nyt asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen markkinatilanteen hyvänä ja asumismuodon houkuttelevana. Asunnosta pääsee helposti ja nopeasti eroon. Sijoituksen saa takuuvarmasti pois, eikä asukkaan tarvitse itse lähteä myymään tai markkinoimaan asuntoa, vaan sen tekee Vaso. Toisaalta aso-asunnossa voi asua vaikka koko elinikänsä. Lieto mukaan Kari Haapanen on hiukan pettynyt, että Lieto ei päässyt mukaan, kun Vaso selvitti talvella mahdollisuudet toteuttaa uusia rakennushankkeita. Lieto putosi pois sillä perusteella, että hankkeet eivät olleet kiinnostavia niiden tonttien osalta, joita oli tarjolla. Uskon, että Liedossa asumisoikeusasumiseen riittää kiinnostusta, hän painottaa. Hän pohtii, että asumisoikeusasuminen on välimuoto. Kun pariskunta muuttaa yhteen, he asettuvat usein vuokraasuntoon harjoittelemaan yhdessä elämistä. Kun parisuhde tiivistyy, asumisoikeusasunto on asumismuotona vaihtoehto, perheen elämäntilanteen taas muuttuessa saatetaan hankkia omistusasunto tai omakotitalo. Hallituksen varajäsen Kari Haapanen toivoo, että Liedon kunta on Vason kiinnostuksen kohteena, kun se etsii uudisrakennuskohteita. Lieto on selkeä muuttovoittokunta jo useatta vuotta. Kunta on valittu myös Varsinais-Suomen lapsiperheystävällisimmäksi kunnaksi. Koulujen rakentamiseen on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Toimikunnat toiveena Kari Haapasen mielestä Vason hallinto on hieman liian byrokraattinen. Työvaliokunta valmistelee hyvin pitkälle hallitukseen tulevat asiat. Haapasen mielestä hallituksessa pitää tehdä päätökset. Hallituksessa keskustellaankin hänen mielestään aktiivisesti. Työvaliokunnan toisena vaihtoehtona Haapanen näkee tuleviin uusiin hankkeisiin ja projekteihin perustettavat erilliset rakennustoimikunnat ja työryhmät. Jatkossa työvaliokunta ei ole ehkä enää tarpeellinen eikä niin hyväkään toimielin. Ammattina taksiyrittäjä Kari Haapanen on viidettä kauttaan Liedon kunnanvaltuustossa. Lieto on edelleen itsenäinen kunta, vaikkakin Auran ja Tarvasjoen kanssa käytiin pitkään neuvotteluja kuntaliitoksesta Paras-hankkeen osalta. Viime metreillä kuntaliitos kuitenkin kariutui. Haapanen on myös Loimaan sairaalan johtokunnan jäsen. Vuodet eri lautakuntien puheenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana ovat taakse jäänyttä aikaa. Olen tarkoituksellisesti luopunut lautakuntapaikoista ja antanut muille tilaa. Olen taksiyrittäjä, mikä vie oman aikansa. Haapasen vapaa-aika kuluu kunnallispolitiikassa, siinä riittää tekemistä yllin kyllin. Hän rentoutuu kotona oleskellen ja televisiota seuraten. Kolme lasten lasta on lähellä miehen sydäntä.

3 3 Kaapeli-tv-ohjelmat DNA:lta 2011 loppuun mennessä Vaso kilpailutti viime vuoden lopulla kaapeli-tv-yhteyksien toimituksen kaikkiin Vason kiinteistöihin. Hinnaltaan ja sisällöltään laadukkaimman tarjouksen jätti DNA Palvelut Oy. Siirtymävaiheen jälkeen DNA pystyy toimittamaan kaapelitv-tarjonnan kaikkiin Vaso-asuntoihin. Tällä hetkellä Vason kiinteistöissä seurataan television liikkuvaa kuvaa usealla jakelutavalla toimitettuna. Turussa ja Kaarinassa sijaitsevissa kiinteistöissä toimittajana on Turun Kaapelitelevisio Oy. Paitsi Haritussa Haritun Hovi, Haritun Helmi ja Puistokenttä ovat paikallisen huoltoyhtiön yhteisantennijärjestelmässä, jota kautta Turun Antenni Oy jakaa nykyistä ohjelmistoa. Moisiossa Kankaristonrivissä on katolla oma antenni. Naantalissa ja Raisiossa perinteisellä Lännen Puhelimen alueella DNA hoitaa jo tänään kaapeli-tv-jakelun. Liedossa ja Kaarinan Piikkiön kaupunginosassa, eli Vason Kototuomolassa, on jakelijana vanha Lounet eli nykyään Elisa Oyj. Uusi sopimus tuo yhtenäisen käytännön Vason ja DNA:n välinen sopimus tehtiin niin, että Naantalissa ja Raisiossa uusi sopimus astui käytännössä heti voimaan. Muualla DNA:n kaapeli-tv-toimitukset tulevat etenemään sitä mukaa kuin DNA saa rakennettua valokuituverkkoa Vason kiinteistöihin. Muutamissa taloissa se Turussa on jo tällä hetkellä. Aika moneen DNA lupaa rakentaa valokuidun tämän vuoden aikana. Kaapeli-tv-alalla on perinteisesti pitkät ja vakaat sopimukset. Vanhoissa sopimuksissa on yhdeksän kuukauden irtisanomisaika. Kohteissa, joissa DNA:n valokuitu on luvattu olevan tämän vuoden lopussa, tulee siirtyminen DNA:n kaapeli-tv-tarjontaan tapahtumaan vuoden vaihteessa. Tarkempi ajankohta sovitaan ja kerrotaan lähempänä kyseistä ajankohtaa. Joulukuun alussa ilmestyvässä Kotivaso-lehdessä asiasta ainakin kerrotaan. Myös kannattaa seurata. Nykyiset laitteet toimivat jatkossakin Tekniset laitteet eli digiboxit toimivat entiseen malliin. Asukkaille ei tästä muutoksesta aiheudu muuta haittaa kuin, että katselukortin lunastaneiden ja maksullisia kanavapaketteja seuraavien tulee irtisanoa vanha ja tehdä uusi sopimus DNA:n kanssa sitten aikanaan. Tähän DNA tarjoaa porkkanaa. Haritun kiinteistöissä (siirtyminen v. 2010) ja Kankaristonrivissä (siirtyminen v. 2011) asukkailla on tällä hetkellä antennitalouden digiboxit. Niitä ei välttämättä tarvitse muutoksen yhteydessä vaihtaa, sillä DNA tulee välittämään jatkossa näihin taloihin antennityypin tvsignaalia, jolla näkyy maksuttomat DNA:n peruskanavat. Maksullisia kanavia varten sielläkin on hankittava kaapelidigiboxit. DNA:lta aloitustarjouksia Uuden sopimuksen aluksi DNA tarjoaa jokaiseen Vaso-kotiin 12 kuukauden ajaksi maksutta katselukortin. Kortti tarvitaan, jos haluaa katsella maksullisia kanavia ja muutamia maksuttomiakin, kuten EuroSportia. Katselukortin normaalivuokra on 2,50 kuukaudessa. Kortti laitetaan digiboxin tai tv-vastaanottimeen integroidun digiboxin korttipaikkaan. Lisäksi DNA tarjoaa yhden kuukauden ajaksi maksutta katseltavaksi Viasat Kulta ja Canal+Total kanavapaketteja. Niiden tämän päivän yhteishinta on 55,95 e/asunto. Nykyisten kaapeli-tv-toimittajien ja DNA:n maksuttomien ja maksullisten ohjelmistojen tarjonnassa ei ole mainittavia eroja. Lisäksi molempien, sekä maksuttomien että maksullisten pakettien tarjonta on jonkinlaisessa muutoksessa lähes jatkuvasti. DNA:n maksuttomien kanavien, katselukortin lunastamalla näkyviä ja maksullisten kanavapakettien tarjontaa voi tutkia tarkemmin DNA:n nettisivuilta Toisin kuin siellä kerrotaan, Turku TV näkyy Vason kiinteistöissä myös ilman katselukorttia! Nopea laajakaista ja kaapeli-tv valokuidussa Uuden kaapeli-tv:n saapuminen ja laajakaistan kaistanopeuden paraneminen on kiinni valokuituverkon laajentumisesta. Tämän vuoden alusta alkaen Vason jokaisen kotiin tilaama DNA:n toimittama laajakaistayhteys on nopeudeltaan 1M/512kbit/s. Asukkaan on mahdollista korottaa tulonopeus 2M-yhteydeksi 5 /kk hinnalla. Niissä kiinteistöissämme, joissa on jo valokuitu ulkomaailmaan, on mahdollista ostaa DNA:lta 10M/1M (10 /kk) tai 24M/1M (17 /kk). Ilkanterassissa ja Länsipuistossa on lisäksi kiinteistön sisäisen kaapeloinnin ansiosta mahdollista hankkia 100M/1M yhteys (25 /kk). Näissä asioissa kannattaa seurata vuoden mittaan Rauhankatu 8 saa uuden ilmeen Näissä Vaso-kiinteistöissä DNA:n kaapelitv aloittaa suurin piirtein vuoden 2010 alussa Turku Kaarina KREULANKARTANO, Kuohukuja 2 KAARINAN HOVINEITO, Hoviherrankatu 7 MYLLYMATINSATO, Paavinkatu 25 KAARINAN HOVIPOIKA, Hoviherrankatu 7 KAPPAKUJA, Kappakuja 1 OLAVINTYTÄR, Mattelmäenkatu 1 METSÄRINNE, Löytänänkatu 4 6 MATTELMÄENRINNE, Mattelmäenkatu 3 PUUTAKUJA, Puutakuja 2, Hinkalokatu 5 HOVIHERRA II, Paraistentie 13 METSÄNIITTY, Löytänänkatu 2 HOVIHERRA III, Paraistentie 7 METSÄKUKKA, Löytänänkatu 1 HOVIHERRA I, Paraistentie 11 PUUTAKUJA 3, Puutakuja 3 VERKAMESTARI, Lankakatu 3 HARITUNHELMI, Varsinais-Suomenkatu 18 KARAKATU, Karakatu 3 5, 4 PUISTOKENTTÄ, Pohjanmaankatu 3 LANKARIVI Lankakatu 2 HARITUN HOVI, Rymättylänkatu 19 KISSANKELLO, Kielokuja 3 PÄIVÄNKAKKARA, Päivänkakkarankuja 5 KIELO, Kissankellonkatu 2 KURJENPOLVI, Kissankellonkatu 6 8 ILKANTERASSI, Ilkanrinne 4 RAUHANKATU 8, Käsityöläiskatu 13 RAUNINAUKIO, Rauninaukio 2 TAVASTINMÄEN MAMSELLI, Vähärasinkatu 4 SUVIPOLKU, Ritavuorenkuja 1, 2 ja 4 TAVASTINMÄEN EMÄNTÄ, Vähärasinkatu 2 KESÄPOUTA, Vesalankuja 8 VIIRIPUISTO, Vesalankatu 14 LÄNSIPUISTO, Asentajankatu 7 HAVULANRIVI, Schalininkatu 1 LÄNSIPIRTTI JA -KIVI, Laureuksenkatu 1 ja 3 RAGNARINKIVI, Finnberginkatu 1, 5, 8, 12 ja 14 RAGNARINKAARI, Finnberginkatu 26 PALETTI, Palettikatu 1 PASTELLI, Palettikatu 6 REELINKIKATU 5, Reelinkikatu 5 AHTERIKATU 10, Ahterikatu 10 KOTIMETSÄ, Kotimäenkatu 36 PERNON KARTANONLEHTO, Saarenmaankatu 8 PERNON KARTANONVIHERIÖ, Saarenmaankatu 1 ISOTALO, Saarenmaankatu17, Hiidenmaankuja 2 PÄÄSKYNPESÄ, Kotkankatu 4 PÄÄSKYKALLIO I, Pääskynlento 6 PÄÄSKYKALLIO II, Pääskynlento 8 AURINGONPUISTO, Lipunkantajankatu 5 LIPUNKANTAJANPUISTO, Lipunkantajankatu 18 SINITAIVAS, Emmauksenkatu 10, Ritzinkuja 2 DNA:n kaapeli-tv-etu asukkaille Naantalissa ja Raisiossa Vason asukkaat Naantalissa ja Raisiossa ovat nyt Vason uuden kaapeli-tvsopimuksen piirissä. DNA:n tarjoamat sopimusedut maksutta: katselukortti käyttöön 12 kk ajaksi (norm. 2,50 /kk), 1 kk:n ajaksi Viasat Kulta ja Canal+Total kanavapaketit (yht. 55,95 ). Katselukortti tarvitaan, jos haluaa katsella maksullisia kanavia ja muutamia maksuttomiakin, kuten EuroSport. Kortti laitetaan digiboxin tai tv-vastaanottimeen integroidun digiboxin korttipaikkaan. Asukkaamme Raisiossa ja Naantalissa voivat lunastaa edut maanantaista alkaen Raisiosta DNA Marketeista kauppakeskus Myllystä, arkisin klo ja lauantaisin klo 9 18, Prisman kassoja vastapäätä ja Kirkkoväärtinkuja 1, arkisin klo 9 17 sekä asiakaspalvelusta (24 h/vrk). Maalia ja lasitusta parvekkeisiin Turun keskustassa sijaitseva Rauhankatu 8 on alkuperäisessä rakennusvuoden 1994 asussaan. Kohteessa on käynnistymässä parvekkeiden maalaus ja lasitus. Parvekkeiden lasitus uudistaa kohteen ulkoilmettä. Samalla asukkaat saavat lisähuoneen. Isännöitsijä Tero Palin painottaa, että parvekkeiden maalaus ja lasitus parantavat asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja kiinteistön julkisivua. Rauhankatu 8 on ensimmäisen remontin edessä. Talon asukaskokous teki asiasta päätöksen viime syksynä kohteen talousarviosta päättämisen yhteydessä. Asiaa oli valmisteltu perusteellisesti Vason keskushallinnon kanssa. Kohteelle otetaan remonttia varten lainaa, jota hoidetaan 0,40 vastikekorotuksella noin kymmenen vuoden ajan. Lopullinen maksuaika riippuu vuosien mittaan toteutuvasta lopullisesta korkokannasta. Parvekkeet maalataan ja lasitetaan. Rakennuslupa kaupungilta haettiin jo vuosi sitten kesällä. Lupa tarvittiin, sillä parvekkeiden lasitus muuttaa julkisivun ilmettä. Lattioihin tulee epox-maali. Tällä hetkellä maalaamattomat pinnat jäävät maalitta, vain jo maalatut pinnat saavat uuden, mutta alkuperäisen värin. Par- vekkeiden pyöreät pilarit maalataan, samoin kuin alimmaisten parvekkeiden katossa olevat puuritilät, koristelistat, kertoo tekninen isännöitsijä Tero Palin Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy:stä. Parvekkeiden pintojen maalaus ja lasitus on asukkaiden toive. Lattiat kun ovat kuluneet käytössä vuosien saatossa. Parvekelasituksia kohteessa ei ole ollut aikaisemmin, nyt kaikki parvekkeet lasitetaan. Rakennuslupaa hakiessamme esitimme havainnekuvat ja hyväksytimme ne rakennusvalvonnassa. Lasitukset parantavat kiinteistön julkisivua ja lisäävät asumismukavuutta. Parvekkeiden maalaus ja lasitus maksaa noin Maalaustyöt käynnistyvät kesäkuun alkupuolella. Samalla maalataan uudelleen myös parvekekai- teiden alaosa sekä punainen käsijohde. Ne ovat hieman huonossa maalissa tällä hetkellä. Ilmoista riippuen työ kestää noin viisi viikkoa. Sen jälkeen heinäkuun puolivälissä alkaa parvekkeiden lasitus. Lasitus etenee kaksi parveketta kerrallaan, urakka pitäisi olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Palin lupaa, että asukkaita tullaan informoimaan remontista ja sen aikataulusta hyvissä ajoin ennen töiden käynnistymistä. Hankkeen alusta lähtien asukastoimikunnan jäsenet ovat aktiivisesti seuranneet suunnittelua ja toteuttamisvaihtoehtoja. Asukastoimikunnan jäsen on esimerkiksi osallistunut isännöitsijän kanssa lasitustekniikan valintaan paikan päällä liikkeessä. Kääntyvät liukulasit tulevat olemaan kirkkaat, helposti puhtaana pidettävät ja liikutettavat. Asukastoimikunta on ollut suuri puuhamies hankkeen eteenpäin viemisessä, Palin kiittää. Isännöitsijän näkökulmasta parvekelasitus on haastava remontti. Kohde sijaitsee ydinkeskustassa Käsityöläiskadun ja Rauhankadun kulmauksessa, jossa katujen varret ovat yleensä täynnä pysäköityjä autoja. Haastavaa on, miten liikenne saadaan sujumaan normaalisti risteyksessä. Väliaikaisia liikennejärjestelyjä joudutaan tekemään urakoitsijan hakemuksesta, sillä suojaetäisyydet täytyy ottaa huomioon, Palin arvioi.

4 4 VARSINAIS SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Toimintakertomus vuodelta YLEISTÄ 1.1 Vason toimintojen uudelleenjärjestelyn vuosi 2008 Yhtiöömme perustettiin vuoden 2008 aikana kiinteistömanageerauksen toimintayksikkö ja siirrettiin puolet kiinteistöistä, 51 kiinteistöä 99:stä, omaan isännöintiin. Muutoksen läpivienti oli vaikutuksiltaan merkittävä, sillä se johti mm. henkilöstön lukumäärän kaksinkertaistumiseen. Vaso on käyttänyt perinteisesti kiinteistöjen hallintapalveluissa ostopalveluja. Viime vuonna läpi käyty muutos perustuu Vason strategia mukaiseen palveluketjujen laadun varmistamiseen. Strategiatyön seurauksena totesimme, että mm. kiinteistöjen isännöinnissä ja siihen liittyvien palvelujen hankinnassa ostopalveluina ei päästä riittävän korkeaan laatutasoon toiminta-alueellamme. Tunnelmat asuntomarkkinoilla viilenivät jo vuoden 2007 aikana. Rahalaitosten tarjoamien asuntolainojen korkotason nousu jatkui lokakuun alkuun asti, kunnes globaalin rahoituskriisin seurauksena silloiset poikkeuksellisen korkeat euribor-korot puolittuivat vuoden vaihteeseen mennessä. Asuntojen hintojen nousu jatkui vielä alkuvuodesta, mutta kääntyi laskuun vuoden viimeisellä puoliskolla. Asuntokauppa seisahtui kesän jälkeen. Samoin seisahtui uusien vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisen aloittaminen. Vuoden lopulla lainojen korkotaso tai lainan saatavuus ei ollut esimerkiksi asuntokaupan esteenä, sellaiseksi oli noussut epäluottamus maailmanlaajuiseen talouskehitykseen ja sen mahdolliset vaikutukset henkilökohtaisiin näkymiin. Rakennuskustannusten kehitystä kuvaava rakennuskustannusindeksi nousi vuoden aikana 1,6 %. Vastaavana aikana kuluttajahintojen vuosimuutos oli 4,1 %. Molempia indeksejä nosti vielä kesällä mm. korkea öljyn maailmanmarkkinahinta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä koettiin muutoksia, joiden vaikutus koko laajuudessaan selviää vasta aikaisintaan myöhemmin vuonna Asumisoikeusasuntojen kysyntä pysyi viime vuoden aikana hyvänä. Asukkaiden vaihtuvuus aleni 1,4 prosenttiyksikköä ja koko vuoden käyttöaste oli 98,98 %. Asumiseen ja kiinteistönpitoon liittyvät kustannukset nousivat huomattavasti. Sen johdosta vuodelle 2009 tulevat korotukset käyttövastikkeisiin ovat myös poikkeuksellisen korkeat. Vasossa keskimääräinen korotus on 6,6 %. Korotusten taustalla on viime vuosien palkkaratkaisut, energian hinnan nousu ja ympäristövaikutusten myötä tulleet kustannusvaikutukset. Valtion lainoittaman asuntotuotan - non määrä oli myös viime vuonna varsin alhainen ja painottui erityisryhmille suunnattuun tuotantoon. Valtion arava- tai korkotukirahoittamia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja alettiin rakentaa koko maassa (v. 2007/3.296), joista 563 (v. 2007/333) oli aso-asuntoja. Turun seudulla valmistui yksi vapaarahoitteinen 18 asunnon asumisoikeus kiinteistö Raisioon. Vasolla ei ollut uudistuotantoa. Vuoden aikana kuitenkin valmistauduttiin tuotannon aloittamiseen. Keväällä osallistuimme Turun kaupungin järjestämään tonttitarjouskilpailuun, jossa Vaso voitti tontin Hirvensalon Kukolasta. Tontti ostettiin ennen vuodenvaihdetta. Vaso-strategia mukaisesti yhtiö keskittyy olemassa olevan asuntokannan ylläpitoon, jossa keskeisenä tekijänä on asumiseen liittyvien palveluketjujen laadun varmistaminen. Vaso tarjoaa asiakkaidensa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Jokaiseen Vaso-kotiin järjestetty kiinteäkaistainen internetyhteys parani laadullisesti vuoden lopussa, kun yhteyden asuntokohtaiseksi kaistaksi tuli 1M/512kbit/s. Asiakkaamme kokevat valmiin laajakaistan hyväksi asumisen tukituotteeksi. Laajakaistan toimittaa DNA Oy. Vuoden alussa otettiin käyttöön Vason Vihreä kortti -asiakaskortti, jonka myötä on mahdollista saada asiakasetuja korttiin liittyneistä yrityksistä. Korttiin liittyviä etuja kehiteltiin vuoden aikana. Kortti uudistuu vuosittain. Yhtiön talous kehittyi vuoden aikana ennakoidusti. Kiinteistöjen hoitokustannuksissa jotakuinkin jokaisen osatekijän nousu aiheutti korotusta käyttövastikkeisiin. Vuonna 2006 aloitettu uuden tietojärjestelmän käyttöönotto jatkui. Vuonna 2008 otettiin käyttöön uudistetut kotisivut ja omaan isännöintiin liittyviä kiinteistöhallinnon osajärjestelmiä, mm. autopaikkojen varausjärjestelmä ja sähköinen ostolaskutus. Vuoden loppuun mennessä valmistuneet kaikkien Vasokiinteistöjen energiatodistukset julkaistiin asuntokohteiden kotisivuilla, joiden perusrakenne saatiin käyttövalmiiksi vuoden lopussa. Turun Tietoaika Oy on tietojärjestelmämme toteuttaja. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga-Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Piikkiö, Raisio ja Turku. Piikkiö kuuluu vuoden 2009 alusta lukien Kaarinan kaupunkiin. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiön osakepääoma on euroa. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liike toimintastrategian asuntoliiketoi - min ta lohkoon. Turun asuntostrategian mukaisesti Vaso vastaa osaltaan perheiden, nuorten ja elinkeinoelämän asumistarpeiden toteutumisesta. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen ja hankinnat vuonna 2008 Vuoden aikana ei ollut käynnissä rakennustyömaita, eikä valmistunut uusia asuntoja. Ennen vuoden vaihdetta ostettiin Turun kaupungilta tontti Hirvensalon Kukolasta ja käynnistettiin kilpailu rakennuttajakonsultin hankkimiseksi tontille toteutettavaa uudisrakennusta varten. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 99 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja , , , , , , , , , , , , ,5 6 Valmiina yhteensä , Valmiiden asuntojen kuntajakauma kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja Turku , Raisio ,5 263 Kaarina ,5 285 Naantali ,5 161 Lieto ,5 74 Piikkiö ,0 17 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa olevan kerroksen 333 m 2. Vaso otti koko tilan yhtiön keskushallinnon käyttöön keväällä siirryttäessä osittain omaan isännöintiin. Tilassa tehtiin tätä ennen muutoksen vaatima remontti. Vuoden lopussa ostettiin Turun kaupungilta Hirvensalon Kukolasta rivitalotontti. 3.2 Asuntojen käyttöaste Asuntojen käyttöasteen kehitys kääntyi kevään aikana positiiviseen suuntaan ja parani koko vuoden tasolla lähes prosenttiyksikön. Vuoden 2008 käyttöaste oli 98,98 % (98,91 % v. 2007). Päättyneet asumisoikeussopimukset Päättyneet sopimukset joista vaihtoja toiseen Vasoasuntoon Tyhjäkäytön ja luottotappioiden aiheuttamien vastiketappioiden jaossa on käytäntö, jonka mukaan yksittäisen asumisoikeuskiinteistön vastuulle tulee 3 %:n tyhjäkäyttöriski. Mikäli koko vuoden tyhjäkäyttö on tilinpäätösvaiheessa tätä korkeampi, siirretään keskushallinnosta yli menevä osa kohteelle tappioiden kattamiseen. Asukkaiden vaihtuvuus kehittyi myönteiseen suuntaan eli aleni 1,4 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 17,7 % (19,1 % v. 2007). Vuoden lopussa oli voimassa 105 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Asukkaiden määrä vuoden lopussa yht. naisia miehiä lapsia (alle 18 v.) Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Vason asumisoikeuskiinteistöjen isännöinti ja kiinteistönhoito on aiemmin järjestetty kokonaan ostopalveluna. Molempia niistä on kilpailutettu parhaan hinnan ja laadun suhteen saavuttamiseksi. Yhteistyö isännöitsijöiden kanssa perustuu kumppanuusperiaatteelle yhtenäisten toimintatapojen ja toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi mm. kiinteistönpidossa ja koko yhtiön talouden seurannassa. Aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti vuonna 2008 siirrettiin noin puolet kiinteistöistämme omaan isännöintiin. Sitä varten palkattiin tarvittava henkilökunta, varustettiin toimitilat ja täydennettiin tietojärjestelmiä. Osittain omaan isännöintiin siirtymisen perusteena oli tarve varmistaa asukkaille tarjottavaan palveluun ja kiinteistönomistamiseen liittyvien palveluketjujen laatu. Jatkossa pystymme vertaamaan itse tuotetun kiinteistömanageerauksen kustannus- ja laatutasoa ostopalveluna hankittuun. Isännöintipalvelujen hankinta ostopalveluina jatkuu kumppanuusperiaatteella Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy:n ja V-S Isännöintitalo Oy:n kanssa. Kun kiinteistö tulee 10 vuoden ikään, niissä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin 12 kiinteistössä. Kilpailutuksella valittu konsulttiyritys teki vuoden aikana kiinteistön kuntoarvion 5 kiinteistössämme. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta myönnettyä ympäristöministeriön avustusta, joilla katettiin osa syntyneistä 40 % kustannuksista. Isännöitsijä järjestää kiinteistönhoidon yhdessä kiinteistön asukkaiden kanssa. Useimmiten kohteeseen on palkattu kiinteistönhoitoyritys. Joissakin kohteissa asukkaat ovat ottaneet hoitaakseen merkittävänkin osan kiinteistönhoitotöistä. Kiinteistönhoidon laadun parantaminen on meille jatkuva haaste. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2008 Vaso toimii ympäristöasioissa Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja muutamien asuntokiinteistöjä omistavien yhteisöjen yhteisprojektina määrittelemän metodin Ympäristöasioiden hallinta asuntokiinteistöissä Ympäristö-ASKI -mukaisesti. Vaso liittyi vuonna 2004 ympäristöministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja ASRA ry:n solmimaan asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen. Vuoden 2008 varsinaisena ympäristöprojektina oli kiinteistöjen käyttämän energian säästäminen ja kiinteistöjen energiatodistusten laadinta, jotka saatiin kaikki valmiiksi määräajassa vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2008 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 39,98 kwh/rm 3 (42,73 kwh/rm 3 v. 2007), vettä 128 l/as/vrk (127 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,42 kwh/rm 3 (3,12 kwh/rm 3 ). 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana yhden kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 91 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen jäsenet vuonna 2008 Aila Harjanne, puheenjohtaja Turun kaupunki Tuomas Mikkola, varapuheenjohtaja Turun kaupunki Kari Aholainen, jäsen Turun kaupunki Mia Ilola, jäsen Turun kaupunki Pirjo Ranti, jäsen Turun kaupunki Reima Dahl, jäsen Raision kaupunki Heimo Kukkonen, jäsen Kaarinan kaupunki Tuire Kähkönen, jäsen Asukkaiden edustaja Pekka Paatonen, jäsen Asukkaiden edustaja Kari Haapanen, varajäsen Liedon kunta Markku Tuuna, varajäsen Naantalin kaupunki Raimo Kurki, varajäsen Asukkaiden edustaja Vason hallituksella on kolmivuotinen toimikausi. Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2008 aikana kuuluneet puheenjohtajana Aila Harjanne, varapuheenjohtajana Tuomas Mikkola sekä jäseninä Heimo Kukkonen, asti Tuire Kähkönen ja 1.7. alkaen Pekka Paatonen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja, FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö, yo.merkonomi Tiina Arnivaara Hallintopäällikkö, HN, tradenomi Teija Lamminen Kiinteistöpäällikkö, insinööri AMK Sirpa Laaksonen

5 5 Yhtiön henkilökunta laajeni merkittävästi vuoden aikana osittain kiinteistöjen omaan isännöintiin siirryttäessä. Vuoden lopussa vakituista henkilökuntaa oli kymmenen henkilöä. Kausiapu on avustanut vakituisen henkilökunnan vuosilomaym. tuuraajana, myös henkilövuokrausta käytettiin asumisoikeusmyynnissä ja hallinnon tehtävissä. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin yhdeksän henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 40 vuotta. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2008 päättyessä: vuoden viimeinen kasvua vuoden hakijanumero aikana Turku Kaarina Raisio Naantali Lieto Piikkiö Yhteensä Tilintarkastajat KHT Pekka Sipilä KHT Osmo Valovirta Varatilintarkastaja KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/ KHT Minna Toivonen 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin Kokoukselle esiteltiin vuoden 2007 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina oli Yten valmistelemien mallijärjestyssääntöjen vahvistaminen ja Turun Tietoaika Oy:n toimitusjohtaja Juha Peltosen esitys kohteiden kotisivuihin liittyvistä asioista. Syksyn Vaso-kokous pidettiin Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vuoden 2009 talousarviota valmisteltiin yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vaso-kokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Hakijanumeroiden määrä lisääntyi 12,9 %. Kasvua oli jonkun verran enemmän kuin vuonna 2007, jolloin uusia hakijoita oli Vason toimistossa ylläpidetään tietoja asunnonvaihtoa Vason asuntokannassa haluavista. Asunnon irtisanomiseen ja asunnonvaihtoihin liittyvät sopimusasiat tehdään Vasossa. Vuoden 2007 lopulla aloitettu kampanja, jonka teemana oli Elämäsi kokoisia koteja jatkui myös alkuvuoden ajan. Kampanjan välineinä oli ilmoittelu päivälehdissä ja kampanjailmeellä teipattu linjan 3 bussi Turussa. Vuoden aikana julkaistiin kolme lehdistötiedotetta. Vapautuvista asumisoikeusasunnoista ilmoiteltiin ilmaisjakelu- ja päivälehdissä viikoittain. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi.com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi kolmattatoista vuotta tiedotusvälineenä yhtiön ja asukkaiden välillä. Kotivaso ilmestyi huhtikuun lopussa ja joulukuun alussa. Lehti jaettiin jokaiseen Vaso-kotiin ja postitettiin läheisimmille sidosryhmille. -sivuja ylläpidettiin ja tehtiin uudistustyötä. Uudet Vaso-sivut julkaistiin tammikuun lopussa. Kiinteistökohtaiset kotisivut julkaistiin juuri ennen vuoden loppua. Sivut palvelevat asukkaitamme asumiseen liittyvänä tiedon lähteenä sekä muita asiakkaita asumisoikeusasunnon hankinnassa että Vasoa koskevan yleistiedon etsinnässä. 4.5 Järjestöyhteistyö Vaso kuuluu jäsenenä Suomen toimi tilaja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn. Vaso on Turun Kauppakamarin jäsen sekä Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2008 kuuluneet Varsinaiset jäsenet Pekka Paatonen, puheenjohtaja Raimo Kurki, varapuheenjohtaja Tiina Tång, sihteeri Eeva Heinonen Mikko Hirvonen Tiina Immonen Tapio Kaihtela Armi Kauppinen Sari Koskinen Tero Koskinen Tuire Kähkönen Riikka Lehtismäki Airi Mattsson Juha Näkkilä Ari Pikkarainen Anna-Kaisa Sjölund Varajäsenet Merja Salmela Mirja Laakko Rauno Porjo Tarja Laaksonen Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vaso-kokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2008 KHT Osmo Valovirta Ernst & Young -tilintarkastustoimistosta. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon ja Piikkiön kuntien asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä voimassa olevien säännösten mukaisesti. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMI- SESTA JA TALOUS VUONNA 2008 Yhdistämällä erikseen kiinteistöistä ja keskushallinnosta laaditut tilinpäätökset, tuloslaskelmat ja taseet on saatu Vason tuloslaskelma ja tase. Koko yhtiöstä laadittiin välitilinpäätös ajalta Yhtiön talous kehittyi vuoden aikana myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Myös kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääomaja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,28 /m 2 /kk (+3,54 %). Korotuksen taustalla oli mm. varautuminen energiakulujen ja kiinteistöalan palkkojen sekä jätekustannusten ja vesi- ja jätevesikustannusten nousuun. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2008 alussa 8,20 /m 2 /kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 7,48 9,21 /m 2 /kk. Vuoden 2008 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokra- ja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli ,70. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,11 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät ,72 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Poistosuunnitelmana Vasossa noudatetaan poistoja lainojen lyhennysten mukaisina. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä poistot on tehty jaksotettujen lyhennysten suuruisena. Poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä ,78. Varausten ja poistojen jälkeen vuoden 2008 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on ,66 euroa. Taseen loppusumma aleni ,49 eli 2,37 %. 6. VUODEN 2009 TOIMINNAN NÄKYMÄT Kuluva vuosi on ensimmäinen ehjä vuosi, jolloin noin puolet asuntokannastamme on omassa isännöinnissä ja siihen liittyvät palvelujen parantamiseen tähtäävät toimet ja vahvempi kiinteistönomistajaote ovat kokonaisuutena havaittavissa ja vaikutukset arvioitavissa. Edellinen vuosi päättyi ja uusi alkoi laajan rahamarkkinoita koskevan krii - sin vallitessa, joka on seisauttamassa asuntorakentamisen koko maassa. Työl - lisyystilanne oli voimakkaasti heikkenemässä. Perinteistä sosiaalista asuntorakentamista ja julkista rakentamista kaivataan 1990-luvun lamavuosien tapaan ylläpitämään maamme rakennussektoria. Vasolla on vuoden alussa käynnissä rakennusliikkeille osoitettu hankintalain mukainen kilpailu toteuttamiskelpoisten Vasoa kiinnostavien asumisoikeuskiinteistöjen käynnistämiseksi. Turusta Hirvensalon Kukolasta ostettua tonttia koskeva korkotukilaina-anomus jätettiin vuoden alussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla jää nähtäväksi, onko uusia hankkeita tarjolla järkevään hintaan ja onko rahoitusta saatavissa kohtuullisilla ehdoilla, niin että uudistuotantoa voidaan aloittaa. Asuntokiinteistöalan kustannukset nousivat vuonna 2008 ennätyksellistä vauhtia. Se johti myös meillä ennätyksellisiin käyttövastikekorotuksiin. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2009 oli otettava huomioon korkea inflaatiokehitys, alan palkkaratkaisut, energiakustannusten nousu ja sekä silloin vallinnut korkea korkotaso. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on keskimäärin 0,54 /m 2 /kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 6,6 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2009 maaliskuussa 8,74 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 7,98 9,99 /m 2 /kk. Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne pysyi hyvänä koko vuoden Vuoden 2009 keväällä tapahtuvat käyttövastikekorotukset todennäköisesti lisäävät jonkin verran muuttoliikettä, mutta vaikutuksen uskotaan jäävän väliaikaiseksi. Taloustilanteessa vallitsevasta epävakaudesta huolimatta voimme olettaa hyvän kysyntätilanteen jatkuvan. Uusia asumisoikeussopimuksia tehdään Vasossa noin 40 kuukaudessa. Asukkaiden vuosivaihtuvuus pysyy alle 20 %. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointiin ja siellä paremmin esillä olemista lisätään. Pitkäaikaisen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan, jokaiseen Vaso-kotiin järjestettyä laajakaistayhteyttä kehitetään yhä paremmin asukkaita palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Yhtiön hallitus päätti vuoden alussa kaapeli-tv-ohjelmien hankinnasta. Hankintalain mukaisen kilpailun perusteella ratkaistuna DNA Oy toimittaa vuoden 2011 loppuun mennessä kaapeli-tvyhteydet kaikkiin Vason kiinteistöihin. Tehty päätös perustui aiempaa edullisempaan hintaan ja palvelun laajuuteen. Vuoden 2008 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla väli tilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta.

6 6 VARSINAIS SUOMEN ASUMISOIKEUS OY Tilinpäätös 2008 Tuloslaskelma 2008 Tuloslaskelma 2007 Tase Tase Liikevaihto Vastikkeet , ,36 Vuokrat , ,73 Käyttökorvaukset , ,32 Liikevaihto yhteensä , ,41 Muut kiinteistön tuotot 1 746, ,49 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,51 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , , , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,21 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto , ,60 Käyttö ja huolto , ,04 Ulkoalueiden huolto , ,23 Siivous , ,83 Lämmitys , ,96 Vesi- ja jätevesi , ,11 Sähkö , ,70 Jätehuolto , ,70 Vahinkovakuutukset , ,00 Vuokrat , ,98 Kiinteistövero , ,24 Korjaukset , ,40 Muut hoitokulut , , , ,23 Luottotappiot ,88 926,16 Muut kiinteistön kulut , ,49 Liikevoitto , ,92 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista , ,96 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta , ,73 Muut korkotuotot , ,99 Muut rahoitustuotot 350, ,00 Korkokulut ja muut rahoituskulut , , , ,70 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,22 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , ,22 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,19 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,86 Liittymismaksut , ,10 Rakennukset ja rakennelmat , ,96 Koneet ja kalusto , ,49 Muut aineelliset hyödykkeet , ,61 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 638, , ,02 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,57 Muut saamiset , , , ,39 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,51 Saamiset konsernilta , ,60 Muut saamiset , ,95 Siirtosaamiset , , , ,94 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset , , , ,15 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,37 Rakennusrahasto , ,60 Asumisoikeusrahasto , ,26 Edellisten tilikausien tappio , ,96 Tilikauden voitto 0, ,08 0, ,27 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,03 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,90 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,24 Saadut ennakot , ,42 Ostovelat , ,54 Velat konsernille , ,43 Velat omistusyhteysyrityksille 3 535, ,86 Muut lyhytaikaiset velat , ,04 Siirtovelat , , , , , ,15 Energiatodistukset kohdekohtaisilla nettisivuilla Todistukset valmiina Vason kohteiden energiatodistukset ovat valmiina. Jokaisen kiinteistön energiatehokkuudesta kertova todistus on löydettävissä kohdekohtaisilta nettisivuilta. Onneksi aloitin todistusten laatimiseen tarvittavien tietojen keruun jo viime kesänä, huokaa Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen mittavan urakan jälkeen. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen päivittää energiatodistuksia vuosittain. Kun uusi asukas on solmimassa aso-sopimusta, energia - todistus on oltava nähtävillä. Vason kaikkien kohteiden energiatodistukset valmistuivat määräajassa viime vuoden loppuun mennessä. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen huolehti Vason 99:stä kohteesta 66:n kohteen energiatodistusten laadinnasta. Tietojen etsiminen ja niiden syöttäminen Domus-ohjelmaan oli melkoinen työsarka muiden töiden ohessa. Vason toimistolta löytyi hyvin tietoja tilinpäätöksistä, urakkasopimusasiakirjoista ja pohjapiirustuksista, mikä helpotti työtä. Hieman piti jumpata tietojen täyttämistä ohjelmaan. Nyt se toimii hyvin, hän lisää. Sirpa Laaksonen laati energiatodistukset vuoden 2007 kiinteistökohtaisten kulutustietojen pohjalta. Viime vuoden kulutuslukemien päivittäminen ohjelmaan alkuvuodesta olikin jo huomattavasti nopeampaa ja helpompaa. Energiatodistuksia päivitetään vuosittain edellisen vuoden tietojen pohjalta. Helpottaa vertailua Sirpa Laaksosen mielestä energiatodistuksen suurin hyöty on, että siitä on helposti nähtävissä, missä kiinteistössä mennään energiatehokkuuden osalta. Todistus helpottaa myös vertailua muiden vastaavanlaisten samoihin aikoihin rakennettujen kiinteistöjen välillä. Jos energialuokkaa halutaan parantaa huomattavasti, tämä vaatii suuria peruskorjauksia. Pienillä parannuksilla muutosta ei saa aikaan, paitsi jos kiinteistö on aivan kahden luokan rajamaastossa. Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopintaalalla. Energialuokka määritellään kylmälaitteista tutulla asteikolla A G. Energiatehokkuusluku on mainittu energiatodistuksen ensimmäisellä sivulla. D-luokka on kaikkein yleisin. Vason kohteet kuuluvat luokitteluasteikolla pääosin suuriin asuinrakennuksiin. Asuinkerrostalot, joissa pohjapinta-ala on melko pieni, voivat päästä parhaisiin luokkiin. Rivitalokohteet ja paritalot sijoittuvat yleensä alempiin luokkiin, koska niissä on paljon ulkoseinäpinta-alaa. Tarkkaa laskentaa Energiatodistukset antavat tietoa myös rakennusten sisäilmastosta, ilmanvaihtoja lämmitysjärjestelmästä. Edellisen vuoden kulutustiedot, kuten lämmitysenergia, kiinteistösähkö, jäähdytysenergia ja vedenkulutus on kirjattu todistukseen toteutuneiden lukemien perusteella. Lämmitysenergian laskemisessa on huomioitu vertailupaikkakunnan normaalivuoden ja kyseisen vuoden lämmitystarveluvun suhde sekä lämmöntuottojärjestelmän hyötysuhde. Paikkakuntakohtainen korjauskerroin on normeerattu Jyväskylään. Lämmitystarveluvun selvitin Ilmatieteenlaitokselta. Tässä on oppinut uusia ja mielenkiintoisia asioita, Sirpa Laaksonen sanoo.

7 7 Energiatodistus avuksi energiankulutuksen tarkkailuun Energiatodistuksen avulla voidaan verrata rakennusten energiatehokkuutta ja havaita rakennuksen kohonnut energiakulutus. Oikeilla toimenpiteillä voidaan säästää lämmityskuluja. Jokaiseen Vaso-kohteeseen on laadittu rakennuksen energiatodistus, johon pääset tutustumaan kohteen kotisivulta. Todistus sisältää rakennuksen energiatehokkuusluvun (ET-luku). Luku saadaan jakamalla rakennuksen vuodessa tarvitsema energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Sen yksikkö on kilowattitunti bruttoneliömetriä kohti vuodessa. Energiatehokkuusluku sisältää rakennuksen tarvitseman lämmitysenergian ja sähköenergian. Paikka kunnan lämpöolojen vaikutusta lämmitystarpeeseen on poistettu korjauskertoimella. Energiatehokkuusluvun perusteella rakennus saa energiatodistukseensa energiatehokkuusluokan (ET-luokka), joka vaihtelee energiapihistä A-luokasta energiasyöppöön G-luokkaan. Pääosa kohteista on suuria asuinrakennuksia, mutta joukossa on myös muutama pieni asuinrakennus. Pieni asuinrakennus voi saada paremman energiatehokkuusluokan kuin suuri asuinrakennus yhtä suurella energiatehokkuusluvulla, joten rakennuksen ET-luokka ei ole niin yksiselitteinen mittari kuin ET-luku. Kerrostalo on keskimäärin energiatehokkaampi kuin pienkerrostalo, rivitalo tai paritalo, sillä kerrostalossa on asuinpinta-alaa kohti vähemmän kyl- Taulukko 1. Talotyypin vaikutus rakennuksen energiatehokkuuslukuun Vasossa. Talotyyppi Kohteiden lukumäärä Energiatehokkuusluku (kwh/brm-2/vuosi-1) Alin Keskiarvo Ylin Kerrostalo Pienkerrostalo Rivitalo Paritalo Rivitalo/pienkerrostalo Rivitalo/paritalo Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus mää seinäpintaa kuin muissa talotyypeissä (Taulukko 1). Ensimmäisenä ja viimeisenä valmistuneiden kerrostalojen välillä ei ole tapahtunut suuria muutoksia rakennuksen energiatehokkuudessa. Heikoin energiatehokkuus on kerrostalossa, jonka kellarikerroksessa on lämpimiä autopaikkoja. Samana vuonna valmistuneilla saman tyyppisillä rakennuksilla on todennäköisesti samanlaiset rakenneratkaisut ja varustelutaso, joten energiatehokkuusvertailua on hedelmällisintä tehdä tällaisten kohteiden välillä. Taulukossa 2 on yhteenveto valmistumisajankohdan vaikutuksesta rivitalon ETlukuun Vason kohteissa. Ensimmäisissä rivitalokohteissa energiatehokkuus on huonompi kuin viimeisissä kohteissa. Lämmöneristyksen kehittymisen osuutta energiatehokkuuden paranemiseen ei voi arvioida pelkän energiatodistuksen tietojen perusteella. Mukavuuslattialämpöjärjestelmiä on asennettu jo vuodesta 1993 alkaen, mutta ne eivät näytä vaikuttaneen energiatehokkuuteen. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteistoja alettiin asentaa vuodesta 1998 alkaen ja ne näyttävät parantaneen energiatehokkuutta. ovat käsittäneet kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon. Tarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudes- Asukkaiden nimeämä valvoja Osmo Valovirta (oik.) luovutti valvontakertomuksensa alkuperäiskappaleen Vaso-kokouksen jälkeen Yten puheenjohtaja Raimo Kurjelle. Raimo hoiti myös Vaso-kokouksen puheenjohtajan tehtävät sa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Vason asuntojen laskennallinen käyttöaste nousi edelleen lievästi ja oli päättyneenä vuonna 98,98 % (98,91 % vuonna 2008). Toteutunut käyttöaste on erittäin hyvä. Positiivista kehitystä tapahtui myös vuokrattuna olevien asuntojen määrässä, joka pieneni vuoden alun 112 asunnosta vuoden loppuun mennessä 105 huoneistoon. Lisäksi asukkaiden vaihtuvuus asumisoikeutena myydyissä asunnoissa laski edellisvuoden 19,1 %:sta 17,7 %:iin, joskin vaihtuvuus on yhä melko korkealla tasolla. Vasolaisen vastike nousi keskimäärin 3,54 % alkaen, kun edellisvuoden keskimääräinen vastikekorotus oli 2,19 %. Vastikkeen nousua voidaan kuitenkin pitää yleiseen kiinteistönhoitokustannusten kehitykseen nähden yhä melko maltillisena, joskin maaliskuun 2009 alusta vastikkeisiin tuli selvästi edellisvuosia suurempi korotus. Vastikeko- Juha Näkkilä Taulukko 2. Rivitalon valmistumisvuoden vaikutus energiatehokkuuslukuun. Valmistumisvuosi Kohteiden lukumäärä Energiatehokkuusluku (kwh/brm-2/vuosi-1) Alin Keskiarvo Ylin Asukkaiden VASO-kokoukselle Asukkaiden VASO-kokouksen 16. huhtikuuta 2008 valitsemana vuokratalojen yhteishallinnosta annetun lain 14 :n mukaisena valvojana olen tarkastanut ja seurannut Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilivuoden 2008 talouden ja hallinnon hoitoa. Tarkastus ja seuranta Jos rakennuksen ET-luku on suurempi kuin muiden samaan aikaan valmistuneiden rakennusten, on syytä tutustua tarkemmin vertailukohteiden energiankulutuksen jakaantumiseen rakennuksen lämmittämiseen, käyttöveden lämmittämiseen ja kiinteistösähköön. Energiatodistuksen laskelmissa ne erotellaan. Asukastoimikunta voi isännöitsijän tuella käynnistää selvityksen runsaan energiankulutuksen syistä. Mittaamalla voidaan todeta, ovatko yleisten tilojen lämpötilat tarkoituksenmukaiset. Asukkaan kannattaa kertoa kiinteistöhuollolle vuotavista hanoista ja huonosti toimivasta ilmanvaihdosta, jotta ne tulevat ammattitaitoisesti korjatuiksi. Veto ovista ja ikkunoista aiheuttaa asukkaalle kylmyyden tunnetta ja se lisää osaltaan asunnon lämmitystarvetta ja vähentää asumismukavuutta. Ikkunoiden ja ovien kuluneiden tiivisteiden vaihto sekä raitisilmaventtiilien suodattimien puhdistus sen sijaan lisäävät asumismukavuutta, sillä silloin ilmankierto toimii suunnitellulla tavalla. rotukset johtuvat pääosin hoitokustannusten noususta, koska lainojen hoitoon käytetty osa on pysynyt lähes ennallaan. Kiinteistöjen hoitokulujen kasvu aiheutui pääosin lämmitys- ja korjauskulujen kasvusta. Lämmityskulujen määrä alitti kuitenkin selvästi budjetoidun määrän. Korjauskulujen määrää kasvattavat yksittäiset suuremmat korjaukset, yleinen kiinteistöjen ikääntyminen, asukkaiden vaihtuvuus ja kustannustason nousu. Toisaalta riittävien korjausten tekemisellä varmistetaan asuntokannan pysyminen kilpailukykyisessä ja asumisviihtyvyyttä edistävässä kunnossa sekä vältetään piilevää korjausvelkaa. Korjauskuluja lukuun ottamatta hoitokulut eivät päättyneenä tilivuonna ylittäneet merkittävästi budjetoituja kuluja. Tilikaudella Vasossa toteutettiin varsin moneen vasolaiseen vaikuttava päätös siirtää 51 kohteen eli noin puolen asuntokannan isännöinti ja taloushallinto Vason oman henkilöstön hoidettavaksi. Päätöksen taustalla on pyrkimys taata ja parantaa asukkaiden saamaa palvelua sekä kiinteistökannan hallinnointia. Muutoksen vaikutuksia on mielestäni liian aikaista arvioida vielä tässä vaihees- sa, mutta käsittääkseni edellytykset hyvin asukkaita palvelevalle isännöinnille ovat uudessa mallissa olemassa. Oman isännöinnin lisäksi Vaso ostaa kohteiden isännöinti- ja taloushallintopalveluita kahdelta isännöitsijätoimistolta. Tilivuoden aikana ei ole ollut käynnissä rakennushankkeita, eikä uusia kohteita ole valmistunut. Uusien hankkeiden valmistelu on Vasossa kuitenkin jo aloitettu. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tilinpäätös, joka osoittaa tulosta 0 euroa, ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa yhtiön talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa 15. huhtikuuta 2009 Osmo Valovirta, KHT Asukkaiden nimeämä valvoja

8 8 Vaso-kokous käsitteli ohjeet kiinteistöhuoltoon ja vahinkojen varalle Asumisneuvojalta opastusta asumisen arkeen Talkoovakuutus asukkaille Asumisneuvoja Tiia Saalasmaa toimii Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toiminta-alueella Turussa Varissuolla ja Lausteella. Näillä alueilla on paljon vuokra-asuntoja ja asukkaina paljon maahanmuuttajia. Heidän keskuudessaan on paljon avun tarvetta, mutta yllättävä elämäntilanteen muutos voi tulla kenelle tahansa, jolloin asumisneuvojan opastusta tarvitaan. Kevään Vaso-kokous pidettiin perinteiseen tapaan Svenska Klubbenilla keskiviikkona Sääntömääräisten asioiden, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen lisäksi, kokouk sessa käsiteltiin ohjeet talkootyöhön ja asukkaiden omana työnä tehtävään kiinteistöhuoltoon sekä toimintaan kiinteistöissä tapahtuvien vahinko- ja kriisitilanteiden yhteydessä. Kaarinan sosiaalialan koulusta valmistuttuaan sosionomi Tiia Saalasmaa on toiminut vuodesta 2003 alkaen asumisneuvojana. Hän vieraili Vasossa huhtikuun alussa kertomassa työstään ja vaihtamassa kokemuksia vasolaisten kanssa. Asumisneuvojaprojekti alkoi vuonna 2002 viiden vuoden EU-rahoitusta saavana projektina. Nyt on menossa toinen viisivuotiskausi. Kiirettä on riittänyt, kertoi Tiia Saalasmaa Turun ensimmäisen asumisneuvojan taustoista. Vasossa asukkaiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne on keskimäärin kuitenkin ongelmattomampi kuin asumisneuvoja Saalasmaan alueella lähiöissä. Ongelmia saattaa kuitenkin tulla yllättäen ja kenelle tahansa. On hyvä, jos on tiedossa heti joku, jolta voi kysyä neuvoa. Varsinkin taas näinä aikoina saattaa ongelmiensa keskellä olla hyvin yksin. Asiakkaakseni tuli äskettäin mies henkilö, joka oli joutunut yllättäen työttö mäksi. Se oli hänelle aivan uusi kokemus. Hänelle piti opastaa miten sovitaan vuokranantajan kanssa vuokrien maksusta ja muiden laskujen maksuohjelmista ennen kun työttömyyskorvaukset alkavat tulla, kertoi asumisneuvoja Tiia Saalasmaa eräästä asiakastapauksestaan. Tiia kertoi, että monesti myös aivan nuoret tarvitsevat apua. Arkipäiväisistä askareista esimerkiksi ruoan laitto on ylivoimaista. Hän ja kaupungin sosiaaliviraston henkilökunta ovat pitäneet joillekin siinä jopa pikakursseja. Tiian kertoessa asumisneuvojan työhön kuuluvasta laajasta tehtäväkentästä, on helppo tulla vakuuttuneeksi hänen olevan suureksi avuksi kaikille osapuolille. Ongelmien ilmetessä saadaan asiakkaat ohjattua heti oikeille luukuille. Avustavat toimenpiteet auttavat paremmin, kun ongelmiin päästään kiinni heti. Asumisneuvoja Tiia Saalasmaa (vas.) kertoo Vason vastikereskontranhoitaja Annamaija Tuomiselle kokemuksistaan asumiseen liittyvien ongelmien hoidossa. Vaso-kokouksen osallistujat keskustelivat aktiivisesti korjausmäärärahojen kasvusta ja vastikkeiden nousupaineista. Kokouksessa oli paikalla 33 kohteiden edustajaa sekä 17 muuta osallistujaa, kuten hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä ja toimiston henkilökuntaa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Yten puheenjohtaja Raimo Kurki. Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki nosti esille viime vuoden toiminnasta esimerkkejä: jokaisen Vaso-kodin laajakaista 1M/526 kbit otettiin käyttöön alkaen, Vihreän Kortin yhteistyökumppaneiden määrää laajennettiin, rakennettiin kiinteistökohtaiset teetettiin konsulttityönä koko Vason kattava riskikartoitus ja kilpailutettiin kaapeli-tvpalvelujen hankinta. Ohjeet talkootyöhön ja asukkaiden omana työnä tehtävään kiinteistöhuoltoon sekä selostus toiminnasta kiinteistöissä tapahtuvien vahinko- ja kriisitilanteiden yhteydessä ovat riskikartoituksen tulosta. Kiinteistöissä tehdään talkoina kiinteistöhuoltoa perinteisten kevät- ja syystalkoiden lisäksi, mikä on hyvä asia. Nyt on keskitetysti kaikkia kiinteistöjä varten talkoovakuutus, joka kattaa kaikki perinteiset talkootyöt ja kiinteistöhuoltotalkoot. Talkoovakuutus ei koske kolmansille osapuolille aiheutettuja vahinkoja eli siinä ei ole vastuuvakuutusosaa, Peltomäki selvitti. Viime vuonna merkittävä asia oli tontin hankinta uudistuotannon käynnistymisen varalle. Vaso osti Turun kiinteistöliikelaitoksen AR-tontin Hirvensalon Kukolassa vuoden lopussa e hintaan. Peltomäki mainitsi, että kuluva vuosi on nyt ensimmäinen ehjä vuosi nykyisellä organisaatiolla. Käyttövastikekorotus maaliskuun alussa oli ennätyskorkea, keskimäärin 0,54 e neliömetriä kohden kuukaudessa: vastike nousi 6,6 %. Toivottavasti ensi syksynä päästään vastikkeissa alhaisemmalle muutostasolle kuin parina viime vuotena, hän lisäsi. Käyttöaste lähes sata prosenttia Tilinpäätöskatsauksessaan hallintopäällikkö Teija Lamminen kertoi, että Vason asuntojen käyttöaste nousi ennätykselliseen 98,98 % viime vuonna. Tilinpäätöksen mukaan huoltoyhtiöiden kustannukset ovat nousseet. Vesi- ja jätevesimaksuissa on jonkin verran koro- tusta, mutta sähkö- ja jätehuoltokustannukset ovat pysyneet ennallaan. Asuintalovarauksia tulevia peruskorjauksia varten tehtiin selvästi enemmän kuin aikaisemmin, 0,34 e m2 kohden kuukaudessa, Lamminen sanoi. Korjauskustannusten osuus nousussa Korjauskustannusten osuus on selkeästi noussut viime vuonna. Korjauksiin käytettiin 58 senttiä/m2. Korjausmäärärahat ylittivät talousarvion. Korjauksiin kuluu enemmän rahaa. Se on luonnollista, koska kiinteistöt ikääntyvät. Tarkoitus on, että myös nykyiset asukkaat osallistuvat tuleviin korjauskustannuksiin, eivät vain tulevat asukassukupolvet. Pekka Peltomäki tähdensi puolestaan, että korjauskulujen kasvu on selkeä arvovalinta, merkki siitä, että Vaso haluaa pitää kiinteistöistään huolta. Korjausten laiminlyönti on lyhyt ja katala tie. Korjaaminen on edessä joka tapauksessa jossakin vaiheessa, Peltomäki painotti. Kokousväen puheenvuoroissa nousi esille huoli siitä, että poismuuttavat asukkaat jättävät asunnon huonoon kuntoon, ja yhtiö korjaa asunnon kustannuksellaan seuraavalle asukkaalle. Asukkaiden nimeämäksi valvojaksi uudelleen valittu KHT Osmo Valovirta tilintarkastustoimisto Ernst & Young Oy:stä tähdensi, että muuttokorjauksissa maksajan pitää olla oikea taho, jos asunnossa on harjoitettu ilkivaltaa tai rikottu paikkoja, jotta muut asukkaat eivät joudu maksamaan korjausta. On ollut ilahduttavaa, että Vason asunnot ovat olleet täynnä, vain joka sadas asunto on ollut tyhjillään. Kymppihyvityksen määrästä voi tyytyväisenä todeta, että asukkaat viihtyvät asumisoikeusasunnoissaan pitkäänkin. Omaan isännöintiin siirtyminen ja toimiston henkilökunnan määrän kasvattaminen on ollut Valovirran mielestä oikeasuuntainen ratkaisu. Tavoitteena pitää olla, että asukkaat saavat parhaan mahdollisen palvelun kustannustehokkaasti. Yhteistyöelin Yten toiminta syksyn 2008 Vaso-kokouksen jälkeen tähän mennessä Vaso-kokouksessa , jossa oli edustettuna 36 kohdetta Vason 99 kohteesta, valittiin Ytelle 8 varsinaista jäsentä erovuorossa olevien jäsenten sijalle ja 4 varajäsentä. Yten puheenjohtajaksi valittiin Raimo Kurki ja varapuheenjohtajaksi Pekka Paatonen. Kokouksessa hyväksyttiin Vason toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Yhteistyöelin piti kokouksen Yten jäsenet saivat selvityksen mahdollisuuksista käynnistää Vaso-asuntojen uudistuotanto vuonna Päätettiin, että Yten inforyhmä selvittää asukastoimikuntien koulutustarvetta kohdekohtaisten www-sivujen käytössä. Yhteistyöelin piti seuraavan kokouksen Kokouksessa keskusteltiin yhteistyöelimen ns. ohjenuorasta, jolla ohjataan Yten toimintaa. Ohjenuoraan päätettiin tehdä lisäys, miten toimikuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta tapahtuu. Ytessä on nimittäin neljä toimikuntaa: työvaliokunta, inforyhmä, ympäristöryhmä ja kritiikkiryhmä. Työvaliokunta Raimo Kurki, Pekka Paatonen ja sihteerinä Yten sihteeri Tiina Tång talousasiat yhdessä Vason hallinnon kanssa asumiseen liittyvien kannanottojen tiedottaminen yhdessä Vason hallinnon kanssa Inforyhmä puheenjohtajana Ari Pikkarainen osallistuminen Vaso-lehden tekemiseen osana Vason tiedotusryhmää osallistuminen Vason www-sivujen suunnitteluun ja käyttöönottoon Kritiikkiryhmä puheenjohtajana Riikka Lehtismäki asukasnäkökulman esittäminen käynnistyvän uudistuotannon myötä Ympäristöryhmä puheenjohtajana Juha Näkkilä asumiseen liittyvä kestävän kehityksen malli johon liittyvät mm. jätteet, vedenkulutus, energiansäästö, energiatodistus Yten työvaliokunta ja inforyhmä kokoontuivat , jossa päätettiin kannanotosta YLE:n MOT-ohjelmassa esitettyyn vaatimukseen, jonka 7 kansanedustajaa lähettivät eduskunnan puhemiehelle kysymyksellä voidaanko rakennuttajayhtiöiden hallitsemat asumisoikeustalot asukkaiden enemmistön niin halutessa siirtää asukkaiden perustamien asumisoikeusyhdistysten omistukseen. Kyseisessä kirjelmässä viitattiin myös lakiin 649/1990 yhteishallinnosta asukkaiden kanssa ja siinä todettiin, että asukasedustajien osuus päätöselimissä on vähäpätöinen. Työvaliokunnan allekirjoittaman täysin päinvastaista mielipidettä edustavan kirjallisen kannanoton Vason hallituksen puheenjohtaja toimitti ympäristöministeriöön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen (ARA). Samana päivänä eli asuntoministeri Jan Vapaavuori lähetti erittäin hyvin perustellun vastauksen eduskunnan puhemiehelle. Vastauksessa todetaan, että kansanedustajien esittämä toimenpide on Suomen perustuslain 15 :n vastainen. Kyseisessä kokouksessa kummankin työryhmän jäsenet saivat tilapäiset käyttäjä- ja salasanatunnukset voidakseen toimia ns. pilottikäyttäjinä siinä miten heidän kohteidensa asukkaiden käyttöön tarkoitetut www-sivut toimivat. Kokouksessa todettiin Vason hallituksen jäsenten toimesta mm. että kaapelitelevision toimittajaksi on valittu DNA. Kiinteistöt siirtyvät DNA:n kaapelitelevisioverkkoon sitä mukaan kun vanhat sopimukset päättyvät. Seuraava Yten kokous pidettiin , jossa hyväksyttiin Vason tilinpäätös vuodelta 2008 ja että kevään Vaso-kokous pidetään Lisäksi todettiin, että ympäristöryhmä keräsi Vason kohteiden kotisivuilta energiatodistusten ns. energiatehokkuusluvut. Johtopäätös oli, että uusissa pienkerrostaloissa ja rivitaloissa energiatehokkuus on parantunut vanhempiin verrattuna mutta uusimmat kerrostalot eivät kuitenkaan ole välttämättä yhtä energiatehokkaita kuin ensiksi rakennetut. Raimo Kurki, Yten puheenjohtaja

9 9 Kevät keikkuen tulevi Kevät keikkuen tulevi sanoi isoäitini aikoinaan ja siltä se taas tuntuu. Aurinko on ollut piilossa ja tuntuu että talitintitkin ovat hieman hiljenneet kun on tullut lunta ihan tosissaan. On tietysti mukavaa kun täällä Lounais-Suomessakin on päässyt hiihtämään. Itse en ole ollut suksilla mutta luistellut olen Littoisten järven jäällä. On ollut suuressa suosiossa järven ympäri aurattu jäärata sekä pienten että isojen keskuudessa. Jäällä on myös latu ja paljon on sitäkin kulutettu. Niin että talviurheilun merkeissä on tavattu tuttuja ja tuntemattomia. Nyt se lysti alkaa olla takana tältä talvelta näillä leveysasteilla ja kevättä odotellessa huomaa taas lumen alta paljastuvat totuudet. Eniten minua häiritsevät pullot joita on paljon kävelyteiden varsilla, vielä ne ovat ehjiä onneksi, mutta pelkään pahoin etteivät kauan. Jostain syystä joillain on suunnaton tarve rikkoa ne. Olen yrittänyt osaltani aina noukkia pullon ja vien lähimpään roskikseen, valitettavasti niitä roskiksia on melko harvassa. Keskikaupungilla tietysti tilanne on aivan toinen, siellä on kyllä roskiksia mutta usein joku ehtii rikkoa pullot ennen kuin ne löytävät tiensä roskiin. Eräs asia on myös kiinnittänyt huomioni, kun asukas muuttaa pois/ muuttaa kohteeseen niin taitaa usein unohtua se että roskikset eivät ole tarkoitettu täytettäväksi muuttoroinalla. Ja kaiken lisäksi on ilmeisesti tavattoman vaikeaa litistää pahvilaatikot. Kun roskikset pursuavat yli äyräiden niin ystävämme varikset ja pulut ja mikä pahinta nelijalkaiset jyrsijät käyvät mellastamassa laatikoissa. Naapurisopu on tärkeää ja sitä kannattaa arvostaa ja vaalia, että meillä kaikilla olisi mukava ja viihtyisä tunne omassa asuinympäristössämme. Kohta on kevättalkoiden aika ja varmaan nyt on suunnitteilla mitä tehdään. Talkoot ovat oiva tapa säästää omia asuinkulujaan ja samalla tavata naapureita. Asuinkulujen säästämien ei aina tunnu heti mutta esim. pihan kunnostus on rahan arvoista työtä. Myös kaikki sellainen kunnostus kun rivitaloissa asukkaiden väliset aitarakenteet pystytään useimmiten suorittamaan talkoilla. Jos kaikki se ostetaan ulkopuolisilta niin tokihan se nostaa kohteen kustannuksia. Varsinkin nyt kun kaikki kallistuu on syytä kiinnittää huomiota tämän kaltaisiin asioihin. Huomaavaista on myös auttaa naapuria jossain mihin hän ei itse jostain syystä kykene. Aivan eri asia on sitten asukkaat jotka eivät koskaan osallistu tämän kaltaisiin töihin. On ymmärrettävää ettei aina sovi mutta joskus sopii ja kenenkään ei pidä potea syyllisyyttä siitä etten ole aiemmin osallistunut ja rohkeasti tulla mukaan silloin kun sopii. Talkoohenkistä kevättä kaikille! t. Naapuri Kohdekohtaiset kotisivut avointa tiedottamista Kohdekohtaiset kotisivut on avattu Vason nettisivuilla. Sivuilla on luettavissa muun muassa kiinteistöön liittyviä asiakirjoja, informaatiota asukashallinnosta sekä isännöitsijän ja kiinteistönhoitajan yhteystiedot. Asukastoimikunnan jäsenet pääsevät päivittämään tietoja. Kotisivut ovat tätä päivää, kiteyttää Yten puheenjohtaja Raimo Kurki. Yten puheenjohtaja Raimo Kurki on tyytyväinen kohdekohtaisten kotisivujen avaamisesta. Ne ovat yhteydenpitokanava hallinnon, asukastoimikuntien ja asukkaiden välillä. Kotisivut koostuvat kolmesta osiosta. Yleistä -ruutu on tarkoitettu kohteen toimihenkilöiden, kuten isännöitsijän ja asukastoimikunnan jäsenten, yhteystiedoille. Asukastoimikunta voi halutessaan päivittää ruutuun tietoja toimihenkilöistä. Ilmoitustaulu-ruutu on tarkoitettu asukkaille tapahtuvaan tiedottamiseen. Myös tätä kohtaa asukastoimikunta voi päivittää tarpeen vaatiessa. Lisäksi ilmoitustaululla on Vason toimiston tiedotteita, jotka koskevat joko kyseistä kohdetta tai kaikkia kohteita yleisesti. Asiakirjakansiot-ruudun kansiot on nimetty sisältöjen mukaan: Asukaskokousten pöytäkirjat, Asumisen asiakirjat, Energiatodistus, Hallintoasiakirjat, Kiinteistön asiakirjat ja Valokuva-albumi. Ne näkyvät kaikilla sivuilla vierailevilla käyttäjillä. Hallintoasiakirjat tulevat suoraan Vason toimistolta kootusti Domus-isännöintijärjestelmästä. Myös Asumisen asiakirjat -kansio päivitetään Vason toimesta. Asukastoimikunta-kansio näkyy vain asukastoimikunnan tunnuksilla kirjautuneilla käyttäjillä, ei vierailevilla. Asukastoimikunnat saavat päivittää tietoja asiakirjakansiossa kohtiin Asukaskokousten pöytäkirjat, Asukastoimikunta ja Valokuva-albumi. Vaso huolehtii muiden asiakirjojen päivittämisestä. Vasolla on pääkäyttäjätunnukset, joilla voidaan päivittää kaikkea sivuilla olevaa tietoa. Päivitysten yhteydessä tietoon lisätään aina käyttäjätaso eli kenen halutaan kyseisen tiedon näkevän. Vaso muistuttaa, että sivuille tietoja tai kuvia lisättäessä on otettava huomioon esimerkiksi henkilötietolaki sekä muut lait ja asetukset, jotka määräävät henkilötietojen julkaisuun liittyvistä asioista. Kohdekohtaisten kotisivujen saaminen on ollut pitkä projekti kaiken kaikkiaan. Sivuista puhuttiin jo puolitoista vuotta sitten. Nyt ne alkavat olla loppusuoralla, iloitsee Yten puheenjohtaja Raimo Kurki. Raimo Kurki on ollut kohdekohtaisten kotisivujen niin sanottu koekäyttäjä. Yten työvaliokunnan ja inforyhmän jäsenet ovat voineet harjoitella sivujen päivittämistä ja muokkaamista tilapäisten käyttäjätunnusten ja salasanojen avulla. Kaikkien kohteiden asukastoimikuntien jäsenet saavat käyttäjätunnukset ja salasanat oman kohteensa sivuille huhtikuun loppuun mennessä. Vaso järjesti koulutustilaisuuden, johon kutsu meni jokaiseen kohteeseen yhteyshenkilölle, pääasiassa asukastoimikuntien puheenjohtajille. Sen jälkeen asukastoimikuntien jäsenet pääsevät lisäämään, muokkaamaan ja poistamaan tiedostoja. Tietojen lisääminen on helppoa ja näppärää, Kurki tietää. Yhteydenpito paranee Vason hallituksen jäsenenä Raimo Kurki näkee kotisivujen merkityksen erityisesti tiedonkulun paranemisena. Kun hallitus tekee asukkaita koskevan päätöksen, se on luettavissa kohdekohtaisilta sivuilta. Tähän mennessä päätökset eivät ole kovin helposti tavoittaneet asukasta. Tärkeimmät asiat tulevat nyt nettiin, Kurki tähdentää. Kaikilla asukkailla ei tosin ehkä ole tietokonetta, mikä saattaa jättää esimerkiksi vanhemmat asukkaat tiedonkulun ul- rät ovat olleet noin asuntoa, joten muutos tulee olemaan huomattava. Asumisoikeutta uudesta tuotannosta arvioidaan olevan huomattava määrä. Menneinä vuosina uusia aso-asuntoja on tullut vain asuntoa vuodessa. Mainitun rivitalokohde Kukoilan lisäksi Vasollakin on suunnitelmia jatkoa varten. Käynnistimme vuoden vaihteessa rakennusliikkeille suunnatun kilpailun, jonka tarkoituksena oli selvittää tarjolla olevat meitä kiinnostavat uudisrakennushankkeet. Saimme helmikuun alussa päättyneen tarjousajan lopuksi yhteensä 26 tarjousta Turusta ja lähiympäristöstä. Niistä Vason hallitus kelpuutti suoritetun tarjousten pisteytyksen jälkeen kopuolelle, koska papereita ei enää niin valtavasti pyöritellä. Tilinpäätökset, talousarviot ja energiatodistukset ovat nyt asukkaiden luettavana, ne ovat julkista tietoa, hän lisää. Vason kotisivuilta löytyvät nyt myös vapaat ja vapautumassa olevat asunnot, mikä edesauttaa asuntojen myyntiä. Toivotaan, että käyttöaste pysyy korkealla. Kurki korostaa, että kohdekohtaiset sivut ovat asukastoimikunnan jäsenille yhteydenpitokanava. Asukastoimikunnan kansion sisällön näkevät vain kyseisen kohteen asukastoimikunnan jäsenet. Jäsenet pystyvät keskustelemaan keskenään ja lähettämään tietoa, mikä laajentaa asukastoimikunnan yhteydenpitoa oman kohteen sisällä. Vahvaa asukasdemokratiaa Yteä ensimmäistä kauttaan luotsaava Raimo Kurki on ollut yhteistyöelimen toiminnassa mukana useita vuosia. Hän näkee kohdekohtaisten sivujen lisäävän vahvaa asukasdemokratiaa entisestään. Asukkaiden osallistaminen ja osallistuminen on merkityksellistä. Asukkailla on hyvät vaikutusmahdollisuudet Vason päätöksenteossa. Yteä ja asukasdemokratiaa ohjaavat laki asumisoikeusasunnoista ja laki yhteishallinnosta vuokrataloissa. Ytessä on 16 jäsentä ja neljä varajäsentä. Kurki kutsuu Yten koolle 6 7 kertaa vuodessa. Hän korostaa Yten työryhmien eli työvaliokunnan, inforyhmän, ympäristöryhmän ja kritiikkiryhmän roolia tässä työssä. Kritiikkiryhmän rooli asukasnäkökulman esiin tuomisessa korostuu jälleen usean vuoden tauon jälkeen, kun Vaso käynnistää uudistuotannon Kukolassa, minne nousee noin 15 asunnon rivitalokohde. Kiinteistö- eli kohdekohtaisille sivuille pääsee osoitteesta ja Vasoasunnot. Listalta löytyvät kaikki Vason kohteet kunnittain jaoteltuina. Asumisoikeusasuntojen uudistuotanto jatkuu Vaso osti viime vuoden lopulla tontin Turun kaupungilta Hirvensalosta keskeiseltä paikalta Kakskerrantien varresta Kukolan alueelta. Projektille on annettu nimi Kukoila alueen 1600-luvun kartan nimistön mukaisesti. Kohteen suunnittelu käynnistyy näinä päivinä. Rakentamisen uskotaan käynnistyvän vielä tämän vuoden aikana. Kukoilan muuttopäivä saattaisi olla alkusyksyllä Kukoilaan tulee todennäköisesti rivitalotyyppisten perheasuntojen lisäksi myös pienempiä saunallisia 2 huonetta ja keittokomero -asuntoja. Tontti on palvelujen lähellä. Haarlan ja Wäinö Aaltosen koulut, päiväkoti, päivittäistavarakaupat ja bussireitti ovat lähellä. Lähellä on myös luonto ja Friskalan lintujensuojelulahti. Rakennusalan suhdanne suosii aso-rakentamista Valtion asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämillä ja takaamilla korkotukilainoilla ennustetaan aloitettavan tänä vuonna koko maassa yli uuden asumisoikeus- tai vuokra-asunnon rakentaminen. Viimevuosina tuotantomää- viisi hanketta jatkoneuvottelujen kohteeksi. Jos asiat etenevät, niistä kuullaan jatkossa enemmän. Alustavien suunnitelmien mukaan Kukoilaan tulee yhteensä noin 14 rivi- ja luhtitalo-asuntoa. Taustalla siintelee Halvarinmäki ja tammimetsä. Seuraa kotikiinteistösi kotisivuja Vason hallinto ja kohteesi asukastoimikunta tiedottavat kohteen kotisivujen kautta mm. tulevista tapahtumista. Kohteen sivuilla on tärkeimmät asumiseen liittyvät asiakirjat ja ohjeet. Samoin siellä on isännöitsijän, käyttövastikeseurannan, asukastoimikunnan ja muiden tärkeiden henkilöiden yhteystiedot. Nopein reitti on valita päävalikon yläpalkista Vasoasunnot, seuraavasta näytöstä vasemmalta Kaikki asunnot, oikea kunta ja sen alta kiinteistö. Sen jälkeen kohteen koti sivut avautuvat kiinteistön esittelylaatikon alimmalta riviltä. Ympäristöhanke Halisissa Vaso ja Valonia (Varsinais-Suomen Kestävän Kehityksen ja Energia-asioiden Palvelukeskus) järjestivät viime syksynä luontoretken Turun Länsinummen alueella oleville Vason asukkaille. Talveenkin valmistuva luonto on ihmeistä runsas. Kappakujalla, Vason Turussa Halisissa olevassa kiinteistössä, on syntynyt yhteisöhanke, jossa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Hankkeen toteutukseen pyritään saamaan mukaan Halisten alueelta myös muita Vason kiinteistöjä ja myös muita yhtiöitä. Hankkeelle on haettu maaliskuun lopussa myös EU-tukea ja Kappakujan asukastoimikunnan sihteeri Tomi Laukka ja puheenjohtaja Johanna Lampinen, biologeja molemmat, luottavat että sitä myös saadaan. Tomi ja Johanna kertovat suunnitelmista Tarkoitus on hankkia linnunpönttöjä, joita sijoitetaan Halisten alueelle metsiin yhteistyökumppaneiden kanssa katsottaviin paikkoihin. Projektin toisessa osassa perustetaan keto tai jopa ketoja kasvattamalla poteissa luonnonkasveja perhosten ja muiden harvinaistuvien hyönteisten lisääntymispaikkojen turvaamiseksi. Kappakujan asukastoimikunnan ideana on saada aikuiset ja lapset pohtimaan luonnon monimuotoisuutta omassa lähiympäristössään kaupunkialueella ja perustaa hoitoryhmä näille linnunpöntöille ja kedoille. Näin tällä pienellä projektilla voidaan saada pitkäkantoisia myönteisiä seurausvaikutuksia Halisten alueella, toteavat Tomi Laukka ja Johanna Lampinen Kappakujan ympäristöhankkeen puolesta.

10 10 Lintujen ruokkiminen kielletty piha-alueilla Lieveilmiöt hyötyä suuremmat Ympäristötarkastaja Kimmo Savonen Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta muistuttaa, että jos taloyhtiöt ovat järjestyssäännöissään kieltäneet lintujen ruokkimisen, sääntöä pitää noudattaa. Taloyhtiöiden tehtävänä on valvoa järjestyssääntöjen noudattamista. Ympäristönsuojelutoimisto ei valvo lintujen ruokintaa kiinteistöjen pihoilla. Haittaeläinten kerääntyminen on asia, minkä vuoksi kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt usein kieltävät lintujen ruokinnan. Asukkaita harmittavat ruokintapaikan ympärille kerääntyvät hiiret, rotat, jänikset, pulut, varikset, harakat ja oravat. Näistä tulee eniten valituksia. Kaupungilla on muutama lintujen talviruokintapaikka kaupungin laitamilla Ruissalossa ja Hirvensalossa. Ne ovat kaupungin keskitetysti ylläpitämiä ja hoitamia paikkoja, joissa linnuille tarjotaan kauraa ja auringonkukansiemeniä. Niistä hyötyvät myös jänikset. Metsästysseurat ruokkivat haja-asutusalueilla riistaeläimiä. Vason järjestyssääntöjen perusteella lintujen ruokkiminen kiinteistöjen piha-alueilla on ehdottomasti kiellettyä. Syynä ovat hiiret, rotat ja myyrät, jotka nopeasti pesiytyvät helpon ruuan äärelle. Lintujen ruokkijan hyvän tahdon ele aiheuttaa lieveilmiöitä, jotka synnyttävät riitaa naapurustossa. Roskaantumisilmiö on vaarana Kimmo Savonen huomauttaa, että lintujen ruokkimisesta aiheutuu myös roskaantumista. Ongelma kärjistyy, jos paikalle tuodaan runsaasti ruokaa yhdellä kertaa. Orava nousee esiin myös aika ajoin, koska se on sitkeä kiusankappale, jos sitä ruokkii. Oravasta ei pääse helposti eroon. Puistoissa lintujen ruokintaan liittyy samoja ongelmia kuin piha-alueillakin. Varikset kertyvät runsaana joukkona paikalle, jos ruokaa on tuotu runsaasti tarjolle yhteen paikkaan. Joskus näkee, miten puistossa puihin on asetettu talipalloja tai muovipulloja, jotka sisältävät ruokaa taikka jopa ruokinta-automaatteja, jotka saattavat häiritä ihmisiä. Silloin lintujen ruokinta muistuttaa ilmiönä roskaamisongelmaa, Savonen sanoo. Terveyshaitta riskinä kärjistyy Tarkastaja Pekka Lehtinen Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollosta joutuu usein ottamaan kantaa lintujen ruokintaan ympäristöterveyshaittana. Kysymys on ikuinen kierre, joka jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Kaupunkialueella lintujen ruokkiminen herättää kielteisiä ajatuksia. Siihen liittyy aina lieveilmiöitä, ongelmia lähes väis- tämättä ja poikkeuksetta. Vaikka lintujen ruokkijat tarkoittavat hyvää, siitä aiheutuu terveydellisiä ongelmia ja epäsiisteyttä. Esimerkiksi Aurajokirannassa ja vierasvenesataman ympäristössä lintujen ruokinta kerää lieveilmiöinä rottia ja hiiriä, jotka kaivavat penkkaa auki ja nakertavat istutuksia. Hiiret ja rotat levittävät myös tauteja ja bakteereja. Lehtinen tietää, että lintujen ruokinta on usein keskeinen riidanaihe taloyhtiöissä, varsinkin rivitaloyhtiöissä. Naapurien välille syntyy helposti eripuraa, jos lintujen ruokkija laittaa liikaa ruokaa lintulaudalle, mistä se putoaa maahan aiheuttaen epäsiisteyttä, ja lieveilmiöitä. Näistä tapauksista satelee useita valituksia ympäristöterveydenhuoltoon viikoittain, vaikka taloyhtiöt pyrkivätkin ratkaisemaan asiaa sisäisesti. Lintujen ruokinta on sinänsä hyvää toimintaa paikoissa, joissa se on sallittua. Silloin, kun ihmiset pitävät puhtaana ruokintapaikkaa ja laittavat vain vähän ruokaa, maltillisesti. Kohtuus kaikessa, tässäkin asiassa, Lehtinen painottaa. Joskus ruokkijat laittavat vanhaa leipää tai jyviä suurissa muovipusseissa tai jopa säkeissä yleiseen puistoon. Jokainen voi kuvitella, että paikka on pian suuri limakasa, hän lisää. Kodinvaihtopörssi Vaso-asunnon voi vaihtaa suoraan toisen vasolaisen kanssa Asumisoikeusasunnon vaihtaminen asukkaiden kesken on mahdollista. Keskinäisessä vaihdossa järjestysnumerolla ei ole merkitystä. Kodinvaihtopörssi toimii etusivulla vasemman palstan alimmaisena linkkinä. Jos olet Vason asukas, voit jättää Kodinvaihtopörssiin asuntosi tarjolle vaihdettavaksi ja ilmoitat samalla minkälaista asuntoa itse etsit. Ilmoitukset julkaistaan Mikäli jokin ilmoituksista herättää kiinnostusta, ota yhteyttä suoraan mahdolliseen vaihtokumppaniin. Kun olette päättäneet keskinäisestä vaihdosta, ottakaa yhteyttä Vason toimistoon. Ohjeet ilmoituksen jättämiseksi: Ilmoituksen voit lähettää sähköpostilla osoitteeseen Kerro minkälainen on nykyinen asuntosi (alue, kohde, asunto, asunnon tyyppi ja koko sekä halutessasi lyhyt kuvaus asunnosta). Kerro mahdollisimman tarkasti myös, minkälaiseen asuntoon haluaisit vaihtaa. Liitä mukaan yhteystietosi, joilla mahdollinen kiinnostunut vaihtokumppani voi ottaa sinuun yhteyttä. Huomaa, että yhteystiedot tullaan julkaisemaan Vason nettisivuilla. Ilmoitus on voimassa toistaiseksi. Sinun tulee itse ilmoittaa Vasolle, mikäli haluat ilmoituksesi poistettavan. Ohjeistusta talkoiden tekoon ja mahdollisiin kriisitilanteisiin Vasossa on talven aikana kartoitettu yhtiön ja asukkaiden arkeen liittyviä riskitilanteita. Siinä yhteydessä on todettu, että muutama asia meillä kaipaa toimenpiteitä ja ohjeistusta. Yhtiön hallituksessa ja huhtikuussa pidetyssä Vaso-kokouksessa vahvistettiin seuraavat ohjeet kiinteistöissä tehtäviin talkoisiin, asukkaiden omana työnä tekemään kiinteistönhuoltoon ja mahdollisiin vahinko- ja kriisitilanteisiin. Lisäksi kaikissa kiinteistöissämme on nyt voimassa talkoovakuutus. Sitä ei enää tarvitse tehdä kiinteistökohtaisesti. Jokaisen perheen ja asukkaan täytyy tämän lisäksi huolehtia omasta vakuutusturvastaan. Pidämme itsestään selvänä, että jokaisessa Vaso- kodissa on itse hankittu kotivakuutus! Ohjeet talkootyöhön ja asukkaiden omana työnä tehtävään kiinteistöhuoltoon Lähes jokaisessa Vason kiinteistössä pidetään vuoden mittaan talkoot ja muutamassa kiinteistössä asukkaat hoitavat itse kiinteistöhuollon tehtävät läpi vuoden. Kiinteistönhuollon työt ovat vuodenajasta vaihdellen pääasiassa piha-alueiden siistimistä, nurmikoiden ajoa, pihakasvien hoitoa, lumenluontia, hiekoitusta, liputusta ja yhteisten tilojen siivousta. Talkoissa tehdään tavanomaisesti pihojen kunnostustöitä kuten mullan ja hiekan kärräystä, pihakasvien hoitoa sekä erilaisia maalaus- ja pihavarusteiden remonttitöitä. Vaso on vakuuttanut kiinteistöhuoltoon osallistuvat asukkaat talkoovakuutuksella sekä perinteisissä talkoissa että asukkaiden omana työnä suoritettavan kiinteistöhuollon tehtävissä. Talkoovakuutuksessa ei ole vastuuvakuutusosaa, joten jos talkoissa esim. kolhitaan parkkialueella autoa, ei se kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus korvaa talon asukkaille, ei ulkopuolisille, mahdollisesti tapahtuvien on- nettomuuksien yhteydessä henkilövahingoista (maksimikorvaussummat maaliskuu 2009, vakuutusyhtiö Pohjola): kuolemantapauskorvaus vamman haittakorvaus tapaturman hoitokulut Ohjeet ja rajoitukset talkoissa ja omana huoltotyönä tehtäviin töihin kaikki Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n omistamiin kiinteistöihin kohdistuva asukkaiden talkoo- tai oma kiinteistönhoitotyö on tehtävä äärimmäistä varovaisuutta ja huolellisuutta noudattaen kaikki työskentelyyn liittyvät olosuhteet, työvälineet ja työskentely-ympäristö on järjestettävä mahdollisimman turvalliseksi ja häiriöttömäksi viranomaisten antamien turvallisuusmääräysten mukaisesti, kaikki mahdolliset toimenpiteet mm. tapaturmien ehkäisemiseksi on tehtävä lumen poistossa kulkuteiltä ja liukkauden poisto hiekoituksella asukkaiden omana huoltotyönä on tehtävä erityisellä huolella. Mikäli se laiminlyödään, saattaa vahinkotilanteessa kiinteistön asukkaille aiheutua yhteisesti kiinteistövakuutuksen kautta tuntuvia korvausvastuita kiinteistönhuoltoalan ammattitaitoa vaativat työt ovat kiellettyjä sekä talkoissa että omana huoltotyönä toteutettuna; sellaisia töitä ovat mm. korkealla tehtävät tai muuten vaaralliset työt (esim. rännien puhdistus, seinien tai räystäiden maalaus ja puiden karsiminen ja kaataminen) tunnusomaista kielletyille talkootyönä ja asukkaiden omana kiinteistönhuollon työnä suoritettaville töille on kasvanut tapaturmariski, työssä tarvitaan ammattitaitoa tai työssä tarvitaan turvavälineitä. Talkoointoa ei silti pidä tyrehdyttää näihin ohjeisiin. Talkoot ovat arvokas asia ja tuovat säästöä asumiskustannuksiin ja ehkä vielä enemmän, ovat mukavaa puuhaa ja yhdessäoloa. Kaikesta edellä olevasta huolimatta, antoisia talkoita tänäkin keväänä! Toiminta kiinteistöissä tapahtuvien vahinko- ja kriisitilanteiden yhteydessä Vason kiinteistöt on vakuutettu normaalilla täysarvovakuutuksella vakuutusyhtiö Pohjolassa ja Ifissä. Jokaisessa kiinteistössä on voimassa olevan lainsäädännön ja muiden viranomaissäännösten mukaiset turvallisuussuunnitelmat, joissa on kuvattu toimintaohjeet erilaisten onnettomuus- ja kriisitilanteiden varalle. Lisäksi kiinteistöjen järjestyssäännöissä on annettu ohjeita turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kiinteistölle nimetyn isännöitsijän on yhteistyössä kiinteistön pelastushenkilöstön kanssa huolehdittava, että pelastuslain (468/2003) mukainen pelastussuunnitelma ja sen sisältämät toimintaohjeet ovat kiinteistön jokaisen asukkaan tiedossa. Kiinteistössä tapahtuvien erilaisten mahdollisten kriisitilanteiden varalle on sovittava: kiinteistöhuoltoa tekevän yrityksen kanssa on sovittava toimintatavat kiinteistössä tapahtuvien vesi-, palo-, rikkoontumis- tai muiden vahinkojen varalle: tärkeintä on saada estettyä vahingon ja siitä johtuvien haittojen laajentuminen on sovittava keneen otetaan yhteyttä syntyneiden vahinkojen ensihoidon järjestämiseksi on sovittava ensitilanteen tiedottamisesta asukkaille, mikäli vahingon tyyppi ja laajuus sitä edellyttää on sovittava vahingon tyyppi ja laajuus huomioon ottaen vahingosta tiedottamisesta Vason henkilökunnalle; Vaso nimeää henkilön jolle tiedotetaan ja hänelle varahenkilön vastaavat asiat on sovittava kiinteistöissä, joissa kiinteistöjen huoltotyöt tehdään asukkaiden omana työnä.

11 11 Remontti itselle Koti uuteen kukoistukseen Maria ja Joni Öfverströmin koti Töpöhännässä Huhko lassa on harmoninen ja lämminsävyinen kokonaisuus. Kotiin kannattaa investoida. Remontoimme asuntoa itsellemme, emme seuraavalle asukkaalle tai Vasolle, Joni sanoo. Maria ja Joni Öfverström muuttivat Töpöhäntään vuoden 2004 syksyllä. Nuorta paria viehätti metsän läheisyys ja lintujen viserrys, mutta huoneiston alkuperäinen kunto nostatti kulmakarvoja. Alkuperäiset muovimatot ja tapetit vaihtuivat nopeasti laminaattiin ja maaliin. Kylpyhuoneen keltainen matto uusittiin moderniksi, samalla seinät kaakeloitiin. Kun tytär Sara, 2 vuotias, syntyi, pariskunta oli jälleen huoneiston muutostarpeen edessä. Yläkerran vessan pesuallas ja kaappi vaihdettiin suurempaan malliin, johon Joni kehitteli hoitopöydän ja lisää säilytystilaa. Yläkertaan tarvittiin myös lastenhuone entiseen työhuoneeseen. Työpisteen etsiminen alakerrasta olikin visainen tehtävä, sillä tyypilliseen 77 m2 rivitaloasunnon tapaan vapaata tilaa ei enää juuri ollut. Sopiva paikka löytyi kuitenkin yläkertaan johtavien portaiden alta. Työpöytä on sijoitettu huomaamattomasti olohuoneen kupeeseen, ja niin sanottu portaikon alaosan hukkatila täytetty laatikostoilla. Pintojen kunnostaminen on helppoa ja nopeaa. Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää, Maria neuvoo. Mitäköhän seuraavaksi, remontointiin jää koukkuun, hymyilee Joni, joka on rakentanut terassinkin jo uudelleen. Öfverströmit ovat kunnostaneet aikaisempiakin kotejaan, myös vuokra-asuntoa. Haluamme investoida kotiin, jossa vietämme paljon vapaa-aikaa. Asumisoikeusasunnonkin remontointi kannattaa, sillä kustannukset kuolettuvat muutamassa vuodessa. Jos elämäntilanne muuttuu, investoinnin saa takaisin, Joni laskee. Sisustussuunnittelija apuna muutoksessa Maria ja Joni Öfverström säästivät pintaremonttia ja uusia huonekaluja varten. Vanhasta sisustuksesta säilyivät vain ruokailuryhmän design-valaisin, rahi ja paksu punainen matto. Muutoin pariskunta antoi vapaat kädet sisustussuunnittelija Tomi Kouvolalle Sisustuksen Koodista suunnitella kodille uusi ilme. Tomi esitteli ideansa, ja olimme tyytyväisiä kaikkiin Tomin tekemiin ratkaisuihin. Kaunista, käytännöllistä ja toimivaa, Maria kiteyttää. Öfverströmien koti päätyi Tila-ohjelmaan malliesimerkkinä kaksikerroksisesta yleisestä rivitaloasunnosta, joita Suomessa on tuhansia. Erityispiirteenä kodissa on se, että säilytystilaa on rakennusajalle tyypilliseen tapaan vain vähän. Saran lelut sopivat TV-tason laatikoihin. Eteisen avonaulakko ja -hyllyt peitettiin ovilla. Säilytystilaa tuli lisää pienillä muutoksilla, Maria kertoo. Sekä kaluste- että materiaalivalinnoissa Öfverströmit luottivat sataprosenttisesti sisustussuunnittelijan taitoon luoda harmoninen kokonaisuus. Esimerkiksi ruokailuryhmän pöytää kevennettiin leikkaamalla 9 senttiä pois, jotta pöytälevystä tuli hieman kapeampi. Valkoiset rautalankatuolit keventävät lisää ruokailuryhmää. Kalusteet ovat ajattomia ja käyttökelpoisia seuraavassakin kodissa, Maria pohtii. Marian mielestä sisustussuunnittelijan apu tuntui varsin hyvältä. Se vapautti perheen materiaali- ja kalustehankintojen valinnan vaikeudesta ja säästi aikaa. Jos ostaisin talon, antaisin sisustamisen ehdottomasti suunnittelijalle. Suunnittelija laittaa kaiken kerralla kuntoon, mikä tulee halvemmaksi, koska välttää väärät valinnat. Kalusteet sopivat juuri niin, kuin on ajateltu. Kaikki on loppuun asti mietitty, Maria sanoo. Ja Tomi ajatteli myös asunnon valomaailmaa. Alakerta on pimeä, sillä yläkerran parveke varjostaa ja ehkäisee auringonsäteiden tulon sisään, hän jatkaa. Töpöhäntä kuin yksi suuri perhe Maria ja Joni Öfverström muuttivat Töpöhäntään kauppatorin nurkalla sijainneesta omistusasunnosta. Perheeseen kuuluu myös kaksi mäyräkoiraa, joiden ulkoiluttaminen lasinsirujen ja roskien keskellä sunnuntaiaamuisin oli lähes mahdotonta. Nyt vieressä on ulkoilureitti metsän siimeksessä. Asumisoikeusasuminen on hyvä järjestelmä, ja kyllähän mekin haaveilemme mummonmökistä sitten joskus, Joni toteaa. Rivitalokohteessa kuuden asunnon asukkaat ovat hyviä tuttavia keskenään, kuin yhtä suurta perhettä. Naapurukset leikkaavat nurmikot ja luovat lumet vuorotellen. Meillä on hyvä yhteishenki. Kesäkukat voi huoletta jättää naapurin hoiviin lomamatkan ajaksi, Maria kertoo. Tämä on helmi, Joni kiteyttää Maria ja Joni Öfverström sekä Sara viihtyvät pintaremontin kokeneessa rivitaloasunnossaan. Perhe haluaa investoida viihtyisään kotiin, jossa he viettävät paljon vapaa-aikaa. Tauluja voi hankkia Taidelainaamosta vuokraamalla ensin. Jos tauluun mieltyy, sen voi lunastaa omaksi, Maria antaa vinkin. 2. Vanha rahi on päällystetty samalla kuosilla kuin uusi sohvaryhmä. 3. Saran lelut löytyvät TV-tason laatikoista. 4. Lastenhuone on raikkaan vihreä. Se on juuri valmistunut. 5. Suuri rusehtavansävyinen ja aniliininpunainen kukkakuviollinen tapetti hallitsee alakerran olohuonetta ja ruokailutilaa Työpöytä muuntuu tarpeen mukaan kahdellekin kannettavalle tietokoneelle. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n asukkaille kanta-asiakaskortti Vason Vihreä kortti kevätetuja Tässä muutamia asiakasetuja Saat edun kun ostoksen yhteydessä esität kotiisi vuoden alussa jaetun Vason Vihreän kortin 2009 Nämä edut voimassa toukokuun ajan Pinotex Terassipesu erikoistarjous Käytävämaton ostajalle kanttaus veloituksetta Pläkkikaupunginkatu 25, Turku, puh. (02) Aukioloajat: kuluttajamyynti arkisin 9 18, la 9 14, tukku ja varasto arkisin Maalit, tapetit, lattiapäällysteet ja työtarvikkeet Kesälaitumille sirpakka miniläppäri! Hanki erikseen tai yhdessä edullisesti DNA Nettikaistan kanssa. ETU VAIN VASOLAISILLE: Pakettihintaan* 29,80 Miniläppäripaketin ostajalle alkuperäinen GOLLA -miniläppärilaukku kaupan päälle (arvo 29e). Etu voimassa saakka. 1kpl/ asiakas. /kk *Asus miniläppäri + DNA Nettikaista 1M (19,80 /kk) + DNA Mokkula 24 kk määräaikainen sopimus. Kokonaiskustannus 715,20. * Tietokoneen hinta ilman DNA Nettikaista-sopimusta 219. Asus EeePC 900 miniläppäri Pieni näyttö, alle kilon paino ja Linuxkäyttöjärjestelmä suomenkielisenä. Suoritin: Intel Mobile Muisti: 1024 MB, DDR2 1,3 megapikselin webkamera Takuu 24 kk (arvo 149 ) 24 kk:n määräaikaine n sopimus Käyttö Suomessa Kiinte ä kk-ma EDGE/UMTS pakettidatksu sisältää kotimaan GPRS/ asiirtoa 1Mbit/s *DNA Liikkuva laajakaistapaketti 24 kk määräaikaisella sopimuksella: DNA Nettikaista 1M (19,80 /kk)+ tietokone ja Mokkula. Esimerkkilaskelmassa 24 kk sopimus sis. DNA Nettikaista 1M + Asus EeePC900 + DNA Mokkula (Uusille Nettikaista asiakkaille DNA Nettikaista (384,512 tai 1M) palvelun yhteydessä DNA Mokkula veloituksetta, arvo 149, DNA Kimppa sopimuksella, 24 kk), yhteensä 715,20. Erikseen ostettuna DNA Nettikaista 1M (475,20 ) + DNA Mokkula (149 ) + Asus EeePC900 (219 ) = 843,20. Säästösi 128. Etu tarjotaan uusille DNA Nettikaista-asiakkaille. Tarjous ei koske ennen tarjousaikaa tehtyjä, peruttuja ja samalle henkilölle uudelleen tehtyjä tai samaan talouteen/yritykseen uudelleen tehtyjä tilauksia. Enintään kolme (3) DNA Mokkulaa (DNA Nettikaistaa DNA Kimppa -sopimuksella) taloutta/yritystä kohti. 384 Kbit/s ja sitä suuremmat nopeudet ovat käytettävissä vain 3G-verkon alueella. Nopeudet enimmäisnopeuksia ja riippuvat mm. yhteyden laadusta ja verkkotekniikasta. Tiedonsiirto ulkomailla sekä liittymän puhe- ja viestikäyttö erillisen hinnaston mukaisesti. SIM -korttia voi käyttää myös normaaliin teleliikenteeseen: norm. hintaiset kotimaan puhelut 0,25 /min ja tekstiviestit 0,09 /kpl. Tarjous voimassa saakka. Määräaikaisia sopimuksia ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden. Ks. hinnat ja kuuluvuus Ei jälleenmyyjille. RAISIO Kirkkoväärtinkuja 1 ma-pe Kauppakeskus Mylly, Myllynkatu 9 ma-pe 10-21, la 9-18 DNA Marketin valtakunnallinen asiakaspalvelunumero (ark 9-18, la 10-15) kertoo korttiuutiset

12 Juban ura Kotivasossa päättyy Tämä on armeijatarina. Jussi Tuomola osallistui kesällä 1985 Porin Prikaatissa VMTKn ja Sotkun järjestämään piirroskilpailuun ja voitti sen. Se taitaa olla ainoa kilpailu, jonka olen koskaan voittanut. Kovin moneen kisaan en edes ole osallistunut, toteaa Jussi, ehkä paremmin nimellä Juba nykyään tunnettu Viivin ja Wagnerin piirtäjä. Juuri ylioppilaaksi päässeelle Jussille tuolla kisalla oli merkitystä. Palkinto oli muutama satanen ja sen lisäksi Säkylän Sotilaskotiyhdistys lunasti kilpailutyöni ja laittoi ne raameissa Sotkun seinälle. Mahtavatko olla vielä siellä? Yhteensä niistä tuli siinä elämän vaiheessa merkittävä summa rahaa, toteaa Jussi nyt nimekkäänä piirtäjänä. Jussi muistelee, että ennen armeijaa hänellä oli Turun Sanomien nuorten sivuilla jo oma palsta ja hän piirsi myös Pahkasikaan. Niitä hän piirteli myös armeijan aikaan. Ura oli aluillaan. Kun Jussi Tuomola voitti PoRr:n piirroskisan, olin itse sitä vanhana VMTK-luumuna järjestämässä. Siirryin itse minimimittaisen armeijaurani jälkeen opiskelija-asumisen pariin Turun Ylioppilaskyläsäätiön, TYSn leipiin. Jussi kävi armeijan pidemmän kaavan mukaan. Ehkä isän upseeritausta sitä edellytti? Jostakin on aloitettava, ei voi tietää mihin päädytään Taitavaksi todettu nuori piirtäjä teki seuraavien vuosien mittaan paljon kuvitusta TYSn julkaisuihin. Taiteilijalle se oli todennäköisesti aika suoraviivaista puuhaa, valmiin tekstin kuvittamista. Alussa se oli monella tavalla tärkeätä. Nuorten piirtäjien pitää tehdä kaikkea mahdollista, että pääsee alkuun, löytää tyylinsä ja oppia deadlinet, muistelee Juba uran alkuaikojen monipuolista työsarkaansa. Kun pitkäaikainen lehtemme piirtäjä Jussi Juba Tuomola lopettaa meillä, julistetaan Kotivason piirtäjän paikka auki. Sinun ei tarvitse heti yrittää täyttää Juban Kotivaso-saappaita. Jos haluat Kotivason piirtäjäksi, lähetä katselmoitavaksi nippu valmiita piirroksiasi tai kansiosi ja palkkiovaatimuksesi/piirros juhannukseen mennessä osoitteella Vaso, Pekka Peltomäki, Rauhankatu 4, Turku tai sähköpostilla Lisätietoja saat Pekka Peltomäeltä numerosta (02) Kotivaso ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, vapun ja itsenäisyyspäivän alla. Myös muussa Vason viestinnässä saatetaan käyttää piirroksia vuoden mittaan. Kotivasossa Piirtäjän paikka auki Vason toiminta alkoi TYS:n suojissa 1990-luvun alussa ja kun Kotivaso alkoi ilmestyä vuonna 1995, siinä oli myös Juban piirros jutun Vinkkilista asukastoimikunnalle yhteydessä. Siitä alkaen Juba on piirtänyt toistaiseksi jokaiseen varsinaiseen Kotivason numeroon. Jo monena vuonna Juba on tervehtinyt lehtemme kannessa lukijoita. Nyt se päättyy. Muut kiireet painavat päälle. Olen joutunut luopumaan muistakin erillisistä töistä. Nuori Lääkäri -lehden tekemisen sain siirrettyä yhdelle tuttavalle. Vasoakin autan tarvittaessa uuden piirtäjän hankinnassa. Uusia juttuja on lokakuussa ilmestyvä toinen osa Otavan sarjakuvakir jaan. James Bond -tyylisessä seikkailussa Jääkarhun sydän sankarillinen pikkutyttö Minerva pelastaa viimeisen jääkarhun. Siinä on mukana ajankohtaisuutta suhteessa ilmastonmuutokseen. Uutta on kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Viivi ja Wagner sarjakuvalehti, johon pitää tehdä kansia ja Juban jorinat -palstaa. Viikoittain Hesarissa julkaistaan kuusi strippiä Viiviä ja Wagneria ja syksyllä j ulkaistaan 12. albumi, luettelee Juba töitään. Kesällä 2009 Viivi ja Wagner seikkailevat Naantalissa teatteri Emmassa. Lokakuussa tulee ensi-iltaan Helsingissä Studio Pasilassa uusi Viivi ja Wagner - näytelmä. Se on ikään kuin jatkoa edelliseen näytelmään. Mukana on samoja hahmoja, Juba paljastaa. Tuomolan Jussin ja Vason tiet erkaantuvat nyt tämän Kotivason myötä. Kiitämme yhteisestä taipaleesta ja toivotamme hänelle hyvää jatkoa! Pekka Peltomäki Kevät on Väriloistoa tulppaanien, vuokkojen, kevään ensi kukkasten. Mustarastaan heleää laulua, torvisoittoa kurkiaurojen. Mullan väkevää tuoksua, pienten purojen vilkasta juoksua. Valon tulvaa joka ikkunaan, näin päivä panee parastaan! Toivo elämästä paremmasta herää taas talviunesta! On kevät! Ari Pikkarainen 2009 YHTEISTYÖELIN 2009 Varsinaiset jäsenet Puheenjohtaja Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@vasoasukas.fi Varapuheenjohtaja Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Eeva Heinonen Pohjanmaankatu 3 D Turku Mikko Hirvonen Kotikoivunkatu 4 A Turku Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B Turku tapio.kaihtela@dnainternet.net Armi Kauppinen Karakatu 4 C Littoinen armi.kauppinen@pp.nic.fi Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B Turku tuire.kahkonen@vasoasukas.fi Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian katu 3 C Turku riikale@hotmail.com Airi Mattsson Lipunkantajankatu 5 B Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B Kaarina Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A Turku Rauno Porjo Raimo Porjo Myötäinen 9 A Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as Turku anna-kaisa.sjolund@seamk.fi Tiina Tång Finnberginkatu 5 H Turku Varajäsenet Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A Turku Mirja Laakko Paraistentie 7 A Kaarina Olavi Laaksola Paraistentie 13 as Kaarina olavi.laaksola@saunalahti.fi Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B Turku tuire.kahkonen@vasoasukas.fi Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Varajäsen Raimo Kurki Kielokuja 3 B 8, Turku raimo.kurki@vasoasukas.fi Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa Osmo Valovirta Ernst & Young, Linnakatu 3 a B Turku osmo.valovirta@fi.ey.com Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti kevät 2009 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Euraprint Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Armi Kauppinen, Tero Koskinen ja Tiina Tång sekä avustavana toimittajana. Vason kotisivut: Sähköposti: vaso@vaso.fi Kansi: Juba