PELASTUSSUUNNITELMA. As Oy Suvikärki Suvikummunrinne ESPOO

Transkriptio

1 PELASTUSSUUNNITELMA As Oy Suvikärki Suvikummunrinne ESPOO

2 SISÄLLYS 1.0 YHTEENVETO PERUSTIEDOISTA PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Laki ja säädökset Suunnitelman päämäärä ja tarkoitus Omatoiminen varautuminen YLEISTIEDOT Kiinteistötekniset tiedot Henkilömäärät Kohteen lay-out (Liite 1.) Turvallisuusorganisaatio Turvallisuusorganisaation tehtävät Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan Yleinen vaaranmerkki TURVALLISUUSRISKIT Kiinteistön riskikohteet TOIMINTA ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEISSA Palovaara Ennaltaehkäisy Ensiapua vaativa tilanne Varkaus ja ryöstötilanne Pommiuhkaus Vaarallisten aineiden onnettomuus Säteilyvaara Kunnallistekniset häiriöt Pelastussuunnitelman merkit Toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus HÄLYTYS- JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT Hälytysjärjestelmät Alkusammutuskalusto Palovaroittimet Savunpoisto POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET Poistuminen Kokoontumispaikka Pelastustiet Väestönsuoja RAKENTEELLINEN SUOJELU Sähkölaitteet

3 8.2 Vesi ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Siisteys ja järjestys Tuhopolttojen torjunta Jätteiden käsittely SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, YLLÄPITO JA TARKISTAMINEN SUUNNITELMAN JAKELU PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET LIITTEET Liite 1. Asema- ja pohjakuva Liite 2. Miten toimin tulipalotilanteessa? Liite 3. Miten sammutan palosammuttimella? Liite 4. Ensiaputilanteen toimintaohjeet Liite 5. Varkaus ja ryöstötilanne havainto-ohjeet Liite 6. Pommiuhkaustilanteen toimintaohjeet Liite 7. Kaasuonnettomuuden toimintaohjeet Liite 8. Miten toimin säteilyvaaratilanteessa? Liite 9. Joka kodin jätteidenlajitteluohjeet Liite 10. Isännöitsijäntodistus Lisää ohjeita verkossa: Kodin turvaopas turvaopas.pelastustoimi.fi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Tämä pelastussuunnitelma on laadittu kiinteistön isännöitsijän ja osakkaiden antamien lähtötietojen pohjalta. Mikäli nämä tiedot ovat virheellisiä, niin pelastussuunnitelman laatija Lassila & Tikanoja Oyj ei ole niiltä osin vastuussa pelastussuunnitelman oikeellisuudesta. 3

4 1.0 YHTEENVETO PERUSTIEDOISTA Turvallisuusorganisaatio Suojelujohtaja Kari Hellqvist (As. G ) Varasuojelujohtaja Marja Sippola (As. N ) Isännöitsijä Tapiolan Lämpö Oy Anja Forsberg Väestönsuojan hoitaja Marja Sippola Toiminto Sähköpääkeskus Veden pääsulku Veden sulku, lämmin vesi Väestönsuoja Kellari, D-rappu A-talon pääty, vesimittarihuone Kellari, B-rappu, lämmönjakohuone Kellari, D-rappu 4

5 2.0 PELASTUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Laki ja säädökset Tämän pelastussuunnitelman perustana on lainsäädäntö sekä riskien tunnistaminen ja arviointi. Pelastuslaki 379/2011 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011 Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojien laitteiden kunnossapidosta 506/2011 Pelastussuunnitelman sisältö (Pelastustoimiasetus 9) Pelastustoimilain 9 :n 3 momentissa tarkoitetussa suunnitelmassa on selvitettävä: 1) vaaratilanteet ja niiden vaikutukset; 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi; 3) suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt; 4) suojeluhenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan; 5) tarvittava suojelumateriaali; 6) ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten; sekä 7) miten suunnitelmaan sisältyvät turvallisuustoimenpiteet saatetaan asianomaisten tietoon. 2.2 Suunnitelman päämäärä ja tarkoitus Tämä pelastussuunnitelma on laadittu Asunto-Osakeyhtiö Suvikärkeä koskevaksi. Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on selvittää miten turvallisuusorganisaation ja asukkaiden tulee eri onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimia. asuinkiinteistön onnettomuusriskit ja uhkaavat vaaratilanteet miten onnettomuus- ja vaaratilanteita ennaltaehkäistään miten onnettomuus- ja vaaratilanteisiin on varauduttu miten onnettomuus- ja vaaratilanteissa tulee toimia Jokaisen asukkaan tulee Tutustua pelastussuunnitelmaan Pystyä tekemään tilanteen mukainen hätäilmoitus 5

6 Tietää alkusammuttimien sijainnit ja osata käyttää niitä Tuntea rakennuksen poistumistiet ja kokoontumispaikka Tuntea rakennuksen muut turvallisuusjärjestelyt ja niiden edellyttämät toimenpiteet Tuntea vastuunsa huolehtia ihmisistä ja heidän poistumisestaan tulipalon sattuessa Tietää miten suojaudutaan säteily- tai kaasuonnettomuuden sattuessa 2.3 Omatoiminen varautuminen Jokaisen asukkaan on osaltaan: ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi 3.0 YLEISTIEDOT Yhtiön nimi Asunto-Osakeyhtiö Suvikärki Osoite Suvikummunrinne Espoo Y-tunnus Kiinteistötunnus Tontin pinta-ala m 2 (oma) Kiinteistötyyppi Kerrostalo Käyttötarkoitus Asuinkiinteistö Rakennusvuosi 1969 Rakennusten lukumäärä 4 Kerrosten lukumäärä 4 Porrashuoneiden lukumäärä 29 Asuntojen lukumäärä 38 Rakennusten kerrosala m 2 Muut tilat 5 kpl / 57,9 m 2 Autopaikat 41 Paloluokka P1 Palovaarallisuusluokka 1 Suojaustaso 1 Osastointi Huoneistokohtainen Väestönsuoja Kellari, D-rappu 84 m 2 / 112 henkilölle Kiinteistö sijaitsee Espoossa Tapiolan kaupunginosassa osoitteessa Suvikummunrinne 4. Asunto-osakeyhtiöön kuuluu neljä rakennusta, jotka on merkitty pohjakuvaan (liite 1.) numeroin I-IV. Porrashuoneet B, C ja D ovat kerrostaloja. Portaat A ja E-Ä ovat luhtitaloja. 6

7 3.1 Kiinteistötekniset tiedot Rakennusaine Kattotyyppi Kattomateriaali Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Antennijärjestelmä ja tyyppi Betoni Tasakatto Huopa Vesi/kauko Kone/poisto Kaapeli 3.2 Henkilömäärät Asunto-osakeyhtiössä on 38 asuntoa, joiden yhteispinta-ala on m 2. Asukkaita kiinteistössä asuu noin 70. 7

8 3.3 Kohteen lay-out (Liite 1.) Piirroksissa esitetään seuraavat asiat: kokoontumispaikka saapumisreitti pelastuslaitokselta pohjapiirros (poistumistiet ja palokunnan hyökkäystiet, väestönsuoja, alkusammutuskaluston sijainnit) sähköpääkeskuksen, konehuoneiden ja ohjauslaitteiden sijainnit hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet kohteen ympäristössä (portit, kääntöpaikat, palotiet) sammutusveden ottopaikka 3.4 Turvallisuusorganisaatio Turvallisuusorganisaatio Suojelujohtaja Kari Hellqvist (As. G ) Varasuojelujohtaja Marja Sippola (As. N ) Isännöitsijä Tapiolan Lämpö Oy Anja Forsberg Väestönsuojan hoitaja Marja Sippola Huoltoliike Tapiolan Lämpö Oy Huoltopäivystys 24 / Lassila & Tikanoja Oyj L&T Vahinkopäivystys 24 / L&T Kiinteistötekniikka (väestönsuojat ym.) Muut Pelastuslaitos Turvallisuusorganisaation tehtävät Suojelujohtaja johtaa, kehittää ja ylläpitää turvallisuutta ja pelastustoimintaa vastaa turvallisuuden toteuttamisesta vähintään säädösten mukaisesti vastaa pelastussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä huolehtii mahdollisesta turvallisuuskoulutuksesta tekee tarvittava ilmoitukset viranomaisille ja osallistuu viranomaisten tekemiin tarkastuksiin tiedottaa turvallisuudesta asukkaille ja hallitukselle 8

9 Varasuojelujohtaja johtaa pelastustoimintaa ennen pelastusyksikön saapumista varmistaa henkilöiden poistumisen tiloista käynnistää sammutus- ja pelastustoiminnan mahdollisuuksien mukaan ilmoittaa sammutus- ja pelastustyönjohtajalle tilanteen ja avustaa häntä pelastustoiminnassa Väestönsuojan hoitaja tarkastaa vuosittain kiinteistön väestönsuojan sekä sen laitteiston ja varusteet ja niiden toimintakunnon huolehtii, etteivät väestönsuojan metalliosat ruostu ja venttiilit jumiudu, tiivisteet pysyvät ehjinä, laitteet toimivat ja riittävä varustus pysyy tallella 3.5 Yhteydet kunnan pelastuspalvelutoimintaan Kunnan pelastustoimi Hätänumero 112 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos PL Espoon Kaupunki Tilannekeskus, neuvonta ja vaihde (24h/vrk) Päivystävä palotarkastaja ark Tilannekeskus ja Palomiehentie 1 keskuspaloasema (asema 10) Espoo Lähin asema, Niittykummun Niittyportti 1 paloasema (asema 20) Espoo Lähin väestönhälytin Ahertajantie 3 Tapiola Poikkeusolojen johtokeskus Kannusillanmäen väestönsuoja Suojelupiiri 2 Suojelulohko 21 Kannusillankatu Espoo Yleinen vaaranmerkki Väestöhälytin on sireenityyppinen hälytin, joka antaa yleisen vaaramerkin nousevan laskevan äänen. Kyseisessä hälyttimessä voidaan tarvittaessa välittää myös puhetta. YLEINEN VAARAMERKKI yhden minuutin pituinen nouseva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) ja laskeva äänimerkki (pituus 7 sekuntia) tai viranomaisen kuuluttama varoitus. VAARA OHI MERKKI 9

10 Viranomaiset ilmoittavat kun vaara on ohi: Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Toimi näin kun kuulet yleisen vaaramerkin: Pysy sisällä, jos olet sisätiloissa Siirry sisälle, jos olet ulkona ja pysy sisällä. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointilaitteet Avaa radio ja odota rauhallisesti lisäohjeita Vältä puhelimen käyttöä etteivät linjat tukkeudu. Älä poistu alueelta ilman viranomaisten lupaa 4.0 TURVALLISUUSRISKIT Suomessa rakennukset rakennetaan turvalliseksi useiden eri lakien, määräysten ja ohjeiden mukaan. Rakennuksen käyttöönoton jälkeen on sen omistaja ja haltija (asukas) velvollinen huolehtimaan rakennuksen ja siihen liittyvien laitteiden turvallisuudesta ja toimintakunnossa pitämisestä. Rakennuksen omistajan ja haltijan on huolehdittava osaltaan muun muassa siitä, että tulipalon vaara on vähäinen, rakennuksesta päästään turvallisesti poistumaan, kulkureiteillä ei säilytä helposti syttyviä tavaroita, nuohous on suoritettu lain edellyttämällä tavalla ja rakennuksessa on riittävä määrä toimivia palovaroittimia. 4.1 Kiinteistön riskikohteet Tunnistetut riskit Murtoriski Mahdollinen omaisuuden menetys ja ilkivallasta aiheutuneet korjauskustannukset Riskeihin varautuminen Asunnosta ja taloyhtiön yleisistä tiloista poistuttaessa ovien lukitseminen ja ikkunoiden sulkeminen asianmukaisesti Riittävä pihavalaistus Vesivahinko Esim. putkivuoto, kulumisen tms. seurauksena syntynyt vesivahinko Asukkaiden osaltaan huolehdittava omien kylpyhuoneiden toimintakunnosta ja mm. siitä, että pintamateriaalit ovat ehjät. 10

11 Koneiden asentaminen asianmukaisesti, esim. astian- ja pyykinpesukoneet. Toimivat palovaroittimet jokaisessa huoneistossa Paloriski huoneistoissa Sähkölaitteen oikosulku tai esim. silitysrauta, liesi, kynttilä tai kahvinkeitin muodostaa tulipaloriskin. Koneiden ja laitteiden asentaminen ohjeiden mukaisesti mm. turvavälit. Huolellisuus lämpöä / tulta tuottavien laitteiden kanssa toimittaessa. Jätetilan ovet pidettävä lukittuna Paloriski jätetiloissa Tulipalon mahdollinen syttymissyy voi olla esimerkiksi ilkivalta tai väärin lajitellut jätteet (tupakan tumpit tms.) Ehjät roska-astiat Yleinen siisteys Jätteiden oikea lajittelu Leikkipaikka Huolimattomuus leikkipaikalla voi aiheuttaa henkilövahinkoja Lasten valvonta Opastaminen, kuinka leikkipaikalla leikitään turvallisesti 11

12 5.0 TOIMINTA ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEISSA 5.1 Palovaara Tulipalon syttymissyitä asuinrakennuksessa voivat olla mm. huolimattomuus, vialliset sähkölaitteet (kahvinkeitin, TV, tietokone), huolimaton tupakointi, kynttilät, tuhotyöt (roskaastiat, yleiset tilat). Tulipalotilanteessa savukaasujen muodostus ja leviäminen on erittäin nopeaa ja toimenpiteisiin on aikaa vain hetki. Lämpötilan noustessa ja paineen kasvaessa tulipalo leviää nopeasti. Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti Jää asuntoon ja ole rauhallinen. o Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen josta palon nopea leviäminen toiseen asuntoon on estetty rakenteellisin toimenpitein. o Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei. Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota o huutamalla o vilkuttamalla valoja o heiluttamalla jotain näkyvää o soita numeroon 112 ja kerro tarkka osoite missä olet Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin. Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä. Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä. Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois ikkunoiden läheisyydestä. Päivittäiseen paloturvallisuuteen liittyvät ohjeet Päivittäiseen paloturvallisuuteen liittyvien ohjeiden tarkoituksena on saattaa jokaisen asukkaan tietoon ne asiat, joiden mukaan onnettomuus- ja vaaratilanteessa toimitaan. Jos palo syttyy tilassa, jossa itse olet toimi liitteen 2. ohjeiden mukaan. Miten sammutan palosammuttimella? Ohjeet ovat liitteessä 3 12

13 5.1.1 Ennaltaehkäisy Palovaaraan on varauduttu ennaltaehkäisevin toimenpitein. Avotuli: Käsittele varoen ja erityisellä huolellisuudella. Poltettaessa kynttilöitä, varmista että alusta on sopiva. Käytä asianmukaista tukevaa kynttilänjalkaa. Tupakointi: Ei ole suositeltavaa sisällä. Huolehdittava asianmukaisesta sammuttamisesta. Sähkölaitteet: Älä käytä rikkinäisiä sähkölaitteita. Kaikkien sähkölaitteiden tulee olla ehjiä, niitä tulee käyttää vain asianmukaisissa paikoissa ja turvallisella tavalla. Mikäli havaitset sähkölaitteessa käryä tai savun nousua, katkaise aina ensimmäiseksi laitteen sähkövirta varaudu alkusammutukseen. Tulipalon leviäminen: Tulipalon leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi tulee huolehtia, että: ovet ja ikkunat suljettava osastoitavissa seinissä ei saa olla johtojen läpivienti- tai muita reikiä alkusammutuskalustoa lähettyvillä suoritettava alkusammutus ilmastointi suljettava 5.2 Ensiapua vaativa tilanne Ensiapujärjestelyjen tarkoituksena on varmistaa asiantunteva ensiapu ennen ammattilaisten saapumista. Tapaturmien ehkäisemiseksi: käytä turvallisia kulkureittejä ilmoita riskitekijöistä huoltoyhtiöön / isännöitsijälle (esim. lumet katolla, liukkaat kulkutiet) opettele tekemään hätäilmoitus ota selvää taloyhtiön ensiaputaitoisista henkilöistä selvitä lähimmän ensiapuaseman sijainti o Ma-Pe klo 8-16, Tapiolan terveysasema Ahertajantie Espoo, p o Ilta- ja viikonloppupäivystys, Jorvin terveyskeskuspäivystys, Turuntie 150, Espoo Lievässä tapaturmassa: Hoidetaan loukkaantunut paikalla Käydään ensiapuasemalla Miten toimin ensiapua vaativassa tilanteessa ja miten elvytän? Ensiaputilanteen toimintaohjeet, jotka sisältävät ohjeet elvyttämisestä ovat liitteessä 4. 13

14 5.3 Varkaus ja ryöstötilanne Yritä käyttäytyä rauhallisesti ja totella ryöstäjää tehden samalla havaintoja ryöstäjän erikoistuntomerkeistä. Ryöstäjän poistuttua on soitettava heti poliisille numeroon 112. Varkaus- ja ryöstötilanteessa voi oheisesta havainnointiohjeesta olla apua tarkkojen tuntomerkkien saamiseksi rikoksentekijästä. Havainto-ohjeet ovat liitteessä Pommiuhkaus Pommiuhkaukseen on aina suhtauduttava vakavasti. Älä sulje puhelua. Ilmoita poliisille toisesta puhelimesta. Noudata lomakkeessa (liitteessä 6) olevia toimintaohjeita ja pyri tekemään mahdollisimman paljon muistiinpanoja lomakkeessa mainituista asioista. Kun puhelusta tehdään rikosilmoitus, soittajaa voidaan ajan perusteella jäljittää. Pommiuhkaustilanteen toimintaohjeet ovat liitteessä Vaarallisten aineiden onnettomuus Rautateillä ja maanteillä kuljetetaan palavia nesteitä ja muita vaarallisia aineita. Onnettomuuden sattuessa em. kohteissa, voi siitä aiheutua vaaraa myös tämän taloyhtiön asukkaille. Välittömästä ulkopuolisesta tekijästä aiheutuvasta kaasuvaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä. Toimintaohje kaasuonnettomuudessa on liitteessä Säteilyvaara Vakavan säteilyvaaratilanteen todennäköisyys Suomessa on pieni. Koko maan säteilytilannetta seurataan automaattisilla mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmillä. Säteilyvaaratilanteesta ja toimintaohjeista tiedotetaan ihmisille viipymättä television ja radion välityksellä. Säteilyturvakeskuksen päivystäjä ottaa vastaan kaikki säteilyyn ja ydinturvallisuuteen liittyvät hälytykset ja toiminta käynnistyy 15 minuutin kuluessa kaikkina vuorokauden aikoina. Viranomaisten toiminta säteilyvaaratilanteessa on etukäteen suunniteltu ja toimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Viranomaishälytysraja on 0,4 mikrosv/h. Ulkoisen säteilyvaaran aiheuttajia voivat olla: Ydinvoimalaonnettomuus Suomessa tai ulkomailla Radioaktiivisia aineita käsittelevän laitoksen tai varaston tulipalo tai muu onnettomuus Onnettomuus radioaktiivisten aineiden kuljettamisessa. Ydinräjähdys Ydinaseonnettomuus Ydinkäyttöisen aluksen onnettomuus Ydinkäyttöisen satelliitin maahansyöksy Ydinjätekeskittymät 14

15 Ohjearvoja säteilyltä suojautumisessa Ulkoisen säteilyn annosnopeus Suojautuminen 0,01-0,6 mikro Sv/h Ei tarvita 0,7-50 mikro Sv/h Normaali ulkona liikkuminen ei aiheuta suojavaatetuksen tai hengityssuojaimien käyttöä. Tilanteesta riippuen saatetaan kuitenkin pölyävää ulkotyötä tekeville 0,06-2,0 milli Sv/h ( mikro Sv/h) suositella hengityssuojaimen käyttöä. Turhaa ulkona oloa tulee välttää erityisesti silloin kun laskeumapölyä on ilmassa. Ulkona ollessa on suositeltavaa käyttää hengityssuojainta. Sisälle mentäessä ovat ulkovaatteet puhdistettava ja jätettävä sisätilojen ulkopuolelle. On myös peseydyttävä huolellisesti. Viranomaiset antavat tarkemmat ohjeet. 2, milli Sv/h Ulkona liikuttaessa on käytettävä hengityssuojainta ja suojavaatetusta: tiivis suoja- tai sadepuku, kumisaappaat ja käsineet. Myös säteilynyleismittari on suojattava ulkona läpinäkyvällä muovipussilla laskeumapölyltä. Suojavaatetus on puhdistettava ennen sisälle menoa. Perusteellinen peseytyminen on välttämätöntä. Erityisesti on huolehdittava siitä, että elintarvikkeet on suojattu pölyltä. Viranomaisten antamia ulkonaliikkumiskieltoja on ehdottomasti noudatettava LUONNON NORMAALI TAUSTASÄTEILY 0,1 0,2 mikrosv/h Jos säteilyvaara tilanne vaatii nopeaa suojautumista, tiedotetaan siitä ihmisille ulkohälyttimillä annettavalla yleisellä vaaramerkillä. Siirry tällöin sisälle tai pysy sisällä ja odota, lisätoimintaohjeet annetaan radion ja television välityksellä. Miten toimin säteilyvaaratilanteessa? Ohje on liitteessä Kunnallistekniset häiriöt Vesivahinko Kaikki vesivuodot pitää havaitsijan ilmoittaa kiinteistön hoidosta vastaavalle henkilölle. Kiinteistön hoidosta vastaava henkilö kutsuu korjaajan paikalle, ellei itse pysty vuotoa pysäyttämään. Tämän kiinteistön veden pääsulku sijaitsee A-talon päädyssä ja lämpimän veden saa suljettua myös B-rapusta lämmönjakohuoneesta. 15

16 Sähkökatkos Kiinteistön hoidosta vastaava selvittää sähkölaitokselta katkon syyn. Mikäli on oletettavaa, että katkos kestää pidempään, niin ko. henkilö ilmoittaa asiasta eteenpäin. Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee D-rapussa. Sähköpääkeskuksesta löytyy myös sähköpääkytkin. Kaukolämpö Lämmitys hoidetaan kaupungin kaukolämpöverkostosta. Lämmönjakohuone sijaitsee B- rapussa. 5.8 Pelastussuunnitelman merkit Hätäpoistumistie Rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista poistumisreittiä käyttäen. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Palo-ovet ja tavalliset ovet tulee jäädä kiinni asentoon. Poistumistiet on merkitty yllä näkyvällä kuvalla pohjapiirustuksiin. Pelastustie / sisäänkäynti Käsisammutin (6 kg ABC-jauhesammutin) sijoitettu näkyville paikoille helposti päästäviin paikkoihin tasaisin välein sijaintipaikat on merkitty sammuttimen opasmerkeillä Sammuttimen käyttöohjeet löytyvät sammuttimessa olevasta etiketistä. Sammuttimen käyttö tulee opetella etukäteen lukemalla käyttöohjeet sammuttimessa olevasta etiketistä. Alkusammutuksessa yhden sammuttimen käyttöaika on rajallinen, vain noin 20 sekuntia. Kaikki sammuttimet merkistä riippumatta toimivat samalla periaatteella: Poista varmistin, sokka tms. Suuntaa sammuttimen letku palavaan kohteeseen Laukaise painamalla käsipainikkeesta tai lyömällä laukaisunappi alas Sammuta. Käytä tarvittaessa useampi sammutin jos on mahdollista. Selvitä missä itseäsi lähin käsisammutin on ja tutustu sammutusohjeisiin! 16

17 Sähköpääkeskus Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee D-rapussa ja se on merkitty pohjakuvaan yllä näkyvällä merkillä. Sähköpääkeskuksesta löytyy myös sähköpääkytkin. Kiinteistössä on yhdensuuntainen sähkönsyöttö, eikä varavoimaa. Veden pääsulku Kaikki vesivuodot pitää havaitsijan ilmoittaa kiinteistön hoidosta vastaavalle henkilölle. Kiinteistön hoidosta vastaava henkilö kutsuu korjaajan paikalle, ellei itse pysty vuotoa pysäyttämään. Kiinteistön veden pääsulku sijaitsee A-talon päädyssä (pääsulku) ja B- rapussa (lämmin vesi). Väestönsuoja Kiinteistössä on yksi väestönsuoja D-rapun kellarikerroksessa ja se on merkitty pohjakuvaan yllä näkyvällä merkillä. 5.9 Toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa Taloyhtiön asukkaat tulee perehdyttää pelastussuunnitelmaan ja opastaa toimimaan oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Asukkaille annettavan perehdytyksen sisältö: hätäilmoituksen teko alkusammuttimien, hätäpysäytyslaitteiden sekä sijainti ja niiden käyttö poistumistiet rakennusten turvallisuusjärjestelyt suojautuminen säteily- tai kaasuonnettomuuden sattuessa ensiaputoimenpiteiden opetus ja harjoittelu 17

18 5.10 Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistus Onnettomuustilanteen jälkeiseen jälkivahinkojen torjunnan hoitaa JVT-yritys, jonka velvollisuuksiin kuuluu hoitaa vahingot asianmukaisesti ja ammattitaitoisesti. Lassila & Tikanoja Oyj:llä on 24 h toimiva vahinkopäivystys numerossa HÄLYTYS- JA SAMMUTUSJÄRJESTELYT Alkusammutuskalusto o Käsisammuttimet o Sammutuspeitot Palovaroittimet Savunpoisto 6.1 Hälytysjärjestelmät Kiinteistössä ei ole erillistä hälytysjärjestelmää. Vaaratilanteesta on varoitettava esimerkiksi huutamalla tai puhelimitse. Lähin väestöhälytin sijaitsee Tapiolassa soitteessa Ahertajantie Alkusammutuskalusto pohjapiirustuksiin merkittynä käsisammuttimien määrä ja sijainti o 5 kpl o 6 kilon ABC-jauhesammuttimia alkusammutuskaluston tarkastukset, huollot ja kokeilu o Kidde Finland Oy, Palovaroittimet Asukkaan vastuulla on hankkia palovaroittimet asuntoon, vähintään yksi jokaista alkavaa 60m 2 kohti. Lisäksi tulee huolehtia palovaroittimen toimintakunnosta, pariston vaihtamisesta ja palovaroittimen uusinnasta 8-10 vuoden välein. 6.4 Savunpoisto Savutuuletus tapahtuu ikkunoiden ja ovien kautta. 18

19 7.0 POISTUMIS- JA SUOJAUTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Poistuminen Saatuasi tiedon vaaratilanteesta: poistu välittömästi kokoontumispaikalle (jos porrashuoneessa on savua, älä mene porraskäytävään) poistu lähintä turvallista poistumistietä sulje kaikki ovet ja ikkunat lähtiessäsi Rakennuksen normaalit kulkureitit toimivat poistumisteinä. Poistuminen tapahtuu lähintä turvallista poistumisreittiä käyttäen. Poistuttaessa tulee huomioida, ettei tilaan jää muita henkilöitä. Ovet ja ikkunat tulee jäädä kiinni asentoon. 7.2 Kokoontumispaikka Vaaratilanteessa kaikkien tulee saapua kokoontumispaikalle mahdollisimman pian saatuaan tiedon vaarasta. Kokoontumispaikalla annetaan tilanteen vaatimat lisätoimintaohjeet. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin siihen annetaan lupa. Kokoontumispaikkakartta on liitteessä 1. Varsinainen kokoontumispaikka on taloyhtiön leikkipaikalla. Varakokoontumispaikka on kiinteistölle johtavan tien kääntöpaikalla. Varakokoontumispaikkaa käytetään siinä tapauksessa, jos varsinaisen kokoontumispaikan käyttö on estynyt, esimerkiksi savun vuoksi. 7.3 Pelastustiet Pelastustie on ajotie tai muu ajoyhteys, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa tai muussa hätätilanteessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja (pelastustie tulee pitää aina avoinna). 19

20 Merkitty pelastustie 7.4 Väestönsuoja Kiinteistössä on yksi väestönsuoja, joka on varustettu tarvittavalla väestönsuojaan kuuluvalla välineistöllä. Väestönsuojan sijainti on merkitty liitteeseen 1. Väestönsuojan testaus tulisi suorittaa kerran vuodessa ja testauksesta vastaa väestönsuojan hoitaja. Testaus tulee dokumentoida tarkastuspöytäkirjaan. Väestönsuojan testauksen voi tilata esimerkiksi Lassila & Tikanojalta numerosta Väestönsuojan toimiessa normaalioloissa esimerkiksi varastona on se pystyttävä muuttamaan väestönsuojakäyttöön 72 tunnissa. 8.0 RAKENTEELLINEN SUOJELU Taloyhtiöllä on täysarvovakuutus vakuutusyhtiö Pohjolassa. 8.1 Sähkölaitteet Sähkölaitteisiin kohdistuvien turvallisuustoimenpiteiden tarkoituksena on ennalta ehkäistä sähkölaitteista tai asennuksista aiheutuvia tulipaloja ja tapaturmia. Sähköpääkeskus ja sähkökytkin sijaitsevat kiinteistön kellarikerroksessa D-rapussa. 20

21 8.2 Vesi Putkistoremontti on tehty taloyhtiöön vuonna Veden pääsulku löytyy A-talon päädystä. Kiinteistössä huoneistoissa vettä käytetään mm. keittiö-, kylpyhuone- ja wc-tiloissa. Yleisissä tiloissa vettä käytetään mm. saunatiloissa sekä pesulassa. 9.0 ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Siisteys ja järjestys Tuhopolttojen torjunta Jätteiden käsittely Tupakointi Kiinteistönhuolto Jälkien korjaus ja ympäristön puhdistaminen 9.1 Siisteys ja järjestys Hyvin hoidettu siisteys ja järjestys on merkittävä ennalta ehkäisevä tekijä tulipalo- ja tuhopolttoriskin hallinnassa. Se pienentää olennaisesti myös tapaturmariskiä. Jokainen osakas ja asukas on osaltaan vastuussa taloyhtiön ja lähiympäristön järjestyksestä ja siisteydestä. Huomioitavaa on, että esimerkiksi porrashuoneissa ja kellarin käytävillä ei saa säilyttää tavaroita. 9.2 Tuhopolttojen torjunta Huomioitavia asioita: Syttyvää materiaalia ei saa säilyttää rakennuksen ulkoseinustoilla, mikäli se aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen. Jätteet on säilytettävä siten, että asiattomat eivät pääse käsiksi jätteisiin, mikäli jätteiden syttyminen aiheuttaa palon leviämisvaaran rakennukseen. Rakennuksen tilat on lukittava siten, että asiattomien pääsy näihin tiloihin on estetty. Riittävä valaistus piha-alueella. 9.3 Jätteiden käsittely Jätteet lajitellaan kierrätysohjeen mukaisesti. Jätetilan ympäristö on pidettävä puhtaana roskista ja muusta palavasta materiaalista. Tarkemmat lajitteluohjeet löytyvät liitteestä 9. Jokaisen kodin jätteiden lajitteluohjeet. 21

22 10.0 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN, YLLÄPITO JA TARKISTAMINEN Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja osakkaille sekä muille asianomaisille. Vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä kuuluu nimetylle suojelujohtajalle. Suojelujohtajan tehtäviin kuuluu mm. johtaa, kehittää ja ylläpitää kiinteistön turvallisuutta ja pelastustoimintaa. Suojelujohtavan tehtävään sisältyy myös vastuu turvallisuuden toteuttamisesta vähintään säädösten mukaisesti, tarvittavien ilmoitusten tekeminen viranomaisille sekä osallistuminen viranomaisten tekemiin tarkastuksiin SUUNNITELMAN JAKELU Suunnitelmaa jaetaan Lassila & Tikanojan toimesta sähköisenä versiona (pdf) kohteen turvallisuusorganisaatiolle sekä kaksi paperista versiota suojelujohtajalle Kari Hellqvistille PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYKSET pvm Muutokset Päivittäjä Alkuperäinen Viivi Salonen/L&T 22

23

24

25 5. HÄLYTÄ PALOKUNTA HÄTÄNUMERO 112 KERRO: Kuka soittaa Oma nimi Mitä on tapahtunut Kohteen tarkka osoite: Suvikummunrinne 4, Espoo Onko ihmisiä vaarassa tai loukkaantuneita Vastaa kysymyksiin rauhallisesti Älä sulje puhelinta ennen kuin saat luvan! 6. OPASTA TAI JÄRJESTÄ OPASTUS kiinteistöön ja palokohteeseen pelastuslaitoksen yksiköille 7. KUN SAAT POISTUMISKEHOITUKSEN ota poistumiskehotus vakavasti poistu välittömästi kokoontumispaikalle käytä normaaleja poistumisteitä! sulje kaikki ovet ja ikkunat lähtiessäsi huomioi, ettei tilaan jää muita henkilöitä Mene kokoontumispaikalle, joka on taloyhtiön pihalla oleva leikkipaikka. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ennen kuin siihen annetaan lupa!

26 LIITE 3. NÄIN SAMMUTAT JAUHESAMMUTTIMELLA Sammuta ulkona tuulen yläpuolella Sammuta alhaalta ylös ja suuntaa suihku palavaan kohteeseen. Suurempaan paloon käytä useampaa sammutinta samanaikaisesti. Toimita käytetty sammutin aina huoltoon

27 LIITE 4.

28 LIITE 5. OHJE VARKAUS- TAI RYÖSTÖTILANTEESSA PAINA MIELEEN TUNTOMERKIT! Ikä Pituus Vartalo: hoikka tanakka lihava Päähine Hiukset Parta Paita Solmio Takki/ pusero Kantamus Ase Housut Jalkineet Erikoista Kasvot Silmät Hampaat Puhe Kädet Liikkuminen Suunta Tapa Ajoneuvon rekisterinumero Merkki/ Malli Väri

29 LIITE 6. POMMIUHKA Toimi näin: 1. Ole rauhallinen ja ystävällinen! 2. Älä keskeytä soittajaa vaan tarjoa neuvottelua! 3. Koeta ylläpitää puhelua! 4. Käynnistä puhelun äänitys (jos mahdollista)! 5. Aloita puhelun jäljittäminen / tunnistaminen! Kysy: Milloin pommi räjähtää? Missä pommi on? Minkä näköinen pommi on? Miksi pommi on asennettu? Pommiuhkauksen sanamuoto? Puhelu tulee oman vaihteen kautta Ei tule vaihteesta Pommiuhkauksen tekijän henkilöllisyys: Mies Nainen Poika Tyttö Pommiuhkauksen tekijän ääni: Korkea / kimeä Matala Soperteleva Hiljainen / heikko Selkeä Pehmeä / miellyttävä Pommiuhkauksen tekijän puhe: Nopeaa Hidasta Huolellista Selvää Vääristynyttä Kiroilevaa Änkyttävää Sopottavaa Pommiuhkauksen tekijän murre: Paikallinen Vieras korostus Muu, mikä Pommiuhkauksen tekijän asenne: Rauhallinen Muu, mikä Kiihtynyt Taustaäänet: Koneiden melu Musiikki Toimistokoneiden äänet Katuliikenne Ihmisten äänet Muu, mikä Uhkauksen vastaanottaja: Nimi: Pvm: Klo