ENERGIAINFO 1/08. KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6. SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 1/08. KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6. SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/08 Tradeka, johtaja Seppo Hämäläinen KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6 Teknologiateollisuus ry johtaja Martti Kätkä SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8 Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Antti Koskelainen UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSALLINEN EDISTÄMINEN SÄHKÖNTUOTANNOSSA sivu 9 1

2 Sähkönkäyttäjien yhteiseksi tavoitteeksi tulee asettaa hinnanmuodostuksen leikkauspisteen siirtäminen hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Sähkön hintaan voidaan vaikuttaa Jukka Muilu, puh Pohjoismaissa sähkön markkinahinta määräytyy nykyisin lähes yksinomaan hiililauhteen rajakustannuksen mukaan, vaikka pohjoismaisesta sähköntuotannosta tuotetaan keskimäärin alle 15 % hiililauhteella. Mikäli Pohjoismaissa sähköntuotantokapasiteettia lisättäisiin kahdella ydinvoimalaitoksella tai tuulivoimatuotantoa lisättäisiin vastaava määrä ilman, että sähkön käyttö tai vienti kasvaisi merkittävästi, olisi pohjoismainen sähköntuotanto lähes hiilidioksidivapaata. Merkittävämpää tässä mallissa on kuitenkin se, että sähkön hinta pohjoismaisella sähkömarkkinalla romahtaisi. Se alenisi hiililauhteen muuttuvasta kustannuksesta seuraavaksi alemmalle portaalle, yhdistetyn sähkön ja lämmön eli vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Karkeasti arvioiden, markkinahinnan muuttuessa hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen, sähkön markkinahinta alenisi nykyisillä polttoainehinnoilla ja päästöoikeuden hinnalla 50 eurosta 30 euroon/mwh eli peräti 40 %. Näin merkittävä markkinahinnan aleneminen vähentäisi sähkön ostajien kustannuksia Pohjoismaissa 8 Mrd euroa eli kahden ydinvoimalainvestoinnin verran vuodessa. Kahden ydinvoimalaitoksen takaisinmaksuajaksi näin laskettuna tulisi yksi vuosi. Rajoitettu yhteys Eurooppaan Sähkönkäyttäjien yhteiseksi tavoitteeksi tulee asettaa hinnanmuodostuksen leikkauspisteen siirtäminen hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Tähän tavoitteeseen päästään lisäämällä sellaista sähkön tuotantokapasiteettia, jonka muuttuva kustannus on korkeintaan vastapainetuotannon verran. Samanaikaisesti kulutuksen kasvua on voimakkaasti hillittävä ja sähkön siirtokapasiteettia Keski-Eurooppaan on lisättävä vain sen verran kuin se sähkön toimitusvarmuuden kannalta on välttämätöntä. Jukka Muilu Norjan ja Hollannin välisen kaapelin hinnaksi on arvioitu 580 milj. Nykyisellä pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen hinta-alueen hintaerolla takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta. Asiaa tarkasteltaessa ei voi välttyä ajatukselta, että kaapelirakentajan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää pohjoismainen sähkömarkkina vähintään hiililauhteen hintatasolla. Ilman uusia siirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan sähkön hintanäkymä voisi olla merkittävästi alempi. Jukka Muilu 2

3 2 Pääkirjoitus Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkömarkkina kaksijakoinen vesitilanne hyvä, lauhteen rajakustannushinta korkealla Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Kallistuva energia vaatii seurantaa ja toimia! Seppo Hämäläinen, Tradeka Oy 8 Suomen vahvuus on teknologiaosaaminen vienti varmistaa hyvinvointimme, mutta kuinka kauan? Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry 9 Uusiutuvan energian kansallinen edistäminen sähköntuotannossa Antti Koskelainen, Suomen ElFi Oy 10 EU:n turvetulkinta mahtuu Vapon biodieselreseptiin Matti Hilli, Vapo 11 Bioenergiasta elinvoimaa Dan Asplund, Benet Oy 12 Kioto-kausi alkoi epävarmuus päästömarkkinoilla jatkuu Tea Finni, Energiakolmio Oy 14 Mittaustiedon saatavuuteen odotetaan toimenpiteitä Juha Liikanen, Energiakolmio Oy 16 Uutta ohjelmistotarjontaa energia-alalle Rauno Muilu, Energiakolmio Oy 17 Energianhallinta on kokonaisuus enerkey.com on ratkaisu Jari Mäkitalo, Energiakolmio Oy 18 Asiakkaat arvostavat asiantuntemusta Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 18 ALAMI ratkaisu kiinteistöjen sisäiseen energialaskutukseen Minna Kiiski, Energiakolmio Oy 19 Siirtyminen sähköiseen laskutukseen kannattaa Kati Mauno, Energiakolmio Oy KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA s.6 EU:n TURVETULKINTA MAHTUU VAPON BIODIESELRESEPTIIN s.10 UUTTA OHJELMISTOTARJONTAA energia-alalle s Uutisia/Nimitysuutisia ENERGIAINFO 1/2008 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Laukaantie 4, Jyväskylä Puh. (014)

4 Sähkömarkkina kaksijakoinen vesitilanne hyvä, lauhteen rajakustannushinta korkealla Antti Kouvo, puh Antti Kouvo Sähkön spot-hinta on alle 40 /MWh ja samalla vuositermiinit n. 50 /MWh, miksi näin? Sähkön hinnoittelu Pohjoismaissa perustuu hiililauhdetuotannon rajakustannushintaan, jota vesitilanne poikkeuttaa. Tärkeimmät fundamentit vesitilanteen lisäksi ovat hiilen polttoaineen hinta ja päästöoikeuden hinta. Vesitilanteen ääripäissä hydrobalanssin ollessa joko yli +5 TWh tai alle -20 TWh normaalitason sähkön hinta voi kuitenkin irtaantua huomattavasti hiililauhteen rajakustannustasosta. Ylärajan ylittyessä kasvaa riski veden menettämisestä altaiden täyttyessä yli tulvarajan sulamiskauden ja kesäsateiden aikana. Tämä koettiin viime kesänä Norjassa. Välttääkseen veden menettämisen vesivoimatuottajat kilpailevat jo ennen sulamiskautta tuotanto-osuuksista, jolloin sähkön hinta voi laskea huomattavasti alle hiililauhteen rajakustannushinnan. Kuvassa 1 on esitetty hydrobalanssin kehittyminen viimeisen 5 vuoden ajalta. Toteutunut spot-hinta edullinen Alkuvuoden aikana kovien sateiden ja leudon sään johdosta spot-hinta on toteutunut huomattavasti alle hiililauhdetuotannon rajakustannushinnan, viime päivinä jopa alle 40 / MWh. Tänä talvena kunnon pakkasta ei tähän mennessä ole ollut, joten normaalia alemman kulutuksen johdosta lauhdetuotantoa ei juuri ole tarvittu. Lauhdetta on ollut viime viikkojen aikana tuotannossa vain n MW. Ovatko nämä toimijat sitten tuottaneet tappiolla? Hiilen polttoainehinta nousi voimakkaasti loppuvuoden 2007 aikana, jolloin todelliset polttoainehankinnat on mahdollisesti tehty nykyistä polttoaineen hintaa edullisemmin. Tästä johtuen tappio on lähinnä laskennallinen päivän hintaan verrattuna. Lauhdetuotantoa on säädetty päivän sisällä tuottaen enemmän päivätuntien aikana spot-hinnan ollessa kalliimpi. Lisäksi osa lauhdetuotannosta on turvepohjaista, jonka hinta ei ole muuttunut hiilen kanssa samassa suhteessa. Jatkossa kuitenkin hiili tultaneen arvostamaan entistä enemmän jälleenhankintakustannuksen mukaan. Sateet määräävät kesän hinnan Mentäessä kohti kesää odotamme lähiajan eli kesäjaksojen sähkön termiinituotteiden hinnan muutosten pysyvän suurina. Jos normaalia sateisempi ja leuto säätyyppi jatkuu, voivat kesäkvartaalien termiinihinnat laskea jopa 30 /MWh -tasoon. Edelleen on mahdollista, että spot-hinta voi toteutua kesän aikana n. 20 /MWh:ssa. Tällöin Etelä-Norjan hinta laskisi hyvin matalaksi ja aluehintaero toteutuisi suurena. Tämä näkyisi myös aluehintaerotuotteiden arvostuksessa. Suomalaisen sähkönkäyttäjän kannalta olisikin parempi, että vesitilanne pysyisi hyvänä, mutta ei enää parantuisi nykyisestä tasosta. Mikäli lopputalvi ja kevät ovat kuivia, kesäjaksojen hinnat voivat nousta lähelle 50 /MWh:a. Jos kesällä ei ole tulvasta johtuvaa pakkojuoksutusvaaraa, kesän aikana vesivoimatuottajat pystyvät hinnoittelemaan sähkön tulevan talven hintatason mukaan. Voidaankin sanoa, että pienet muutokset sade-ennusteissa tulevat heiluttamaan kesäjaksojen hintoja huomattavasti lopputalven aikana. Vuosituotteet polttoaineiden armoilla Tulevien vuosien termiinihinnat seuraavat hiililauhteen rajakustannushinnan muutoksia, joten niiden hinnat eivät tule laskemaan, vaikka kesä toteutuisi sateisen skenaarion mukaisesti. Normaalisti syys-lokakuun vaihteessa vesivarastot kääntyvät laskuun. Tulvavaaran poistuessa viimeistään tässä vaiheessa myös vesivoimatuotanto ja sitä kautta spot-hinta voidaan hinnoitella hiililauhteen mukaisesti. Tämä pätee, vaikka tuleva kesä olisi erittäin sateinen. Hiililauhteen rajakustannustason ollessa niin merkittävä tekijä seuraavien vuosien sähkön hinnoitte- 4

5 lussa palataan vielä siihen vaikuttavista tekijöistä hiilen hinnan kehitykseen. Kuvassa 2 on esitetty hiilen hinnan kehitys vuosituotteella Hiilen hinnan nousu on perustunut Aasian voimakkaaseen talouskasvuun. Kiina on vaihtunut hiilen nettoviejästä tuojaksi. Investointien ollessa toteutukseltaan pitkäkestoisia tarjonta ei ole ehtinyt vastaamaan kysyntään, ja hiiltä on jouduttu tuomaan entistä kauempaa, Indonesiasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta. Viime aikoina tilannetta ovat kiristäneet entisestään Kiinan kovat pakkaset sekä hiilen tuotanto-ongelmat Australiassa (kovat sateet) ja Etelä-Afrikassa (sähköpula). Vaikka tuotantoongelmat helpottuvat ajan kanssa, nähtäväksi jää, kuinka kauan tilanne pysyy kireänä, koska kysyntä on edelleen kasvussa. Ainoana laskevana tekijänä nähdään talouden kääntyminen taantumaan, joka ylettyisi myös Aasiaan. Päästöoikeudesta on kirjoitettu tarkemmin tässä lehdessä erillisessä artikkelissa. Siinä esitettyihin perusteluihin viitaten ei tämänhetkisessä päästöoikeuden hinnassa (n. 20 /t) ole odotettavissa pitkäkestoista laskupainetta. Päästöoikeuden hintanäkymä ei ole ainakaan sähkön hintaa laskeva tekijä. Vain suurempi talouslama voi olla tekijä, joka laskisi päästöoikeuden hintaa merkittävämmin. Yhdistämällä hiilen ja päästöoikeuden vaikutus voidaan laskea lauhteen rajakustannustaso, jonka kehitys on esitetty kuvassa 3. Sähkön vuosituotteiden termiinihinnat pysyvät yleensä lauhteen rajakustannushintaa kalliimpina hyvässäkin vesitilanteessa, joten nykyistä spot-hintatasoa ei vuosituotteilla tulla saavuttamaan. Olisiko silti mahdollista, että myös vuonna 2009 spot-hinta toteutuisi selvästi lauhteen rajakustannushintaa edullisempana? Mahdollista tämä on, mutta vesitilanteen pitäisi tällöin olla vielä vuoden päästä yli normaalitason. Vesivoimatuotanto Pohjoismaissa tulee tänä vuonna olemaan selvästi normaalivuotta suurempaa lauhdetuotannon korvaamiseksi. Keskimääräiset sateet eivät riitä pitämään vesitilannetta edes positiivisena vuodenvaihteeseen 2009 asti. Tässä vaiheessa nykyinen spot-hintataso ensi talvelle ei ole todennäköinen. Päinvastoin tammikuun lopun termiinihinnat olivat ja olisivat edelleenkin kiinnostavia lisäsuojauksille. GWh USD/t Kuva 2: Hiilen hinnan kehitys vuosituotteella Kuva 1: Hydrobalanssi Norjassa ja Ruotsissa Kuva 3: Hiililauhteen rajakustannushinnan kehitys vuodelle Päästöoikeuden kustannus 2009 Hiilen polttoainekustannus muuttuvat kustannukset

6 KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA! Teksti Hannele Haltia Kuvat Tatu Könönen ja Hannele Haltia Tradeka Oy on nykyaikainen yritys, jossa yhdistyvät perinteinen suomalainen osaaminen, vuosikymmenten perinteet, tieto ja taito. Kaikille meille ovat tuttuja Siwat, Valintatalot sekä Euromarketit, mutta harva tietää, että Tradekalla on myös Suomen tihein lähikauppaverkosto. Siwoja on yllättävän lähellä koko maassa, niin Hangossa kuin Ivalossakin. 6

7 Haemmekin varmuutta siitä, että saamme asiantuntijoilta riittävästi oikeaaikasta informaatiota. Tradekan kauppapaikkojen johtaja Seppo Hämäläinen tiimeineen on seurannut tarkkaan nykyaikaisten kuluttajien kokemia arvostuksia, joista korkealle ovat nousseet yhteisöllisyys, pieni, läheinen, paikallinen ja sosiaalinen. Vastaus näille kuluttajille on Siwojen muodostama lähikauppaketju, joka 540 lähikaupan verkostollaan on lähellä kuluttajaa. Jatkossa aina vain lähempänä, sillä ketju kasvaa noin 20 uuden Siwan vuosivauhdilla. Markkinoimme mielellämme, että Siwassa käyminen on oma henkilökohtainen ekoteko, sillä lähikauppaan voi kävellä tai pyöräillä ja siten vähentää autoilusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kun tarpeeksi moni tekee pieniä tekoja, saadaan yhdessä aikaan isoja asioita, kertoo Seppo Hämäläinen. Lähikauppaketju on Tradekan vastaus kaupan tehokkuus- ja erilaistamisvaatimuksiin. Ketjumme etenee valtasuuntausta vasten. Olemme vaihtoehto massiivisille automarketeille, joissa kuluttaja helposti kokee olevansa ihmisten keskellä, mutta silti yksin. Kaikki kaupat eivät voi toimia samalla tavalla ja kilpailla samoilla keinoilla, eiväthän kaikki kuluttajatkaan ole samanlaisia. Kasvavia megatrendejä ovat sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, joiden luojana lähikaupalla on tärkeä rooli, Hämäläinen huomauttaa. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että Tradekan palettiin kuuluvat edelleen maan 26 Euromarkettia ja 180 Valintataloa, sillä toki vaihtoehtoja pitää olla, mutta suurimmat investoinnit tehdään jatkossa lähikauppoihin. Energiansäästö kuuluu kaikille kaupoissakin Vuoden alun pörssiuutiset ovat saaneet kuluttajat varovaisiksi, vaikka ostokykyä talouksilla edelleen on. Kauppa uskoo kasvuun, vaikka joissakin Seppo Hämäläinen tuoteryhmissä vähennystä on tiedossa. Tiukentuva kilpailu ja jatkuvasti kallistuva energian hinta vaativat entistä tarkempaa kustannusseurantaa. Omalla tavallaan keittoa maustaa myös EU ilmasto- ja energiapaketillaan. Meidän on vietävä energiansäästämisen ajatus organisaatiossamme yksilötasolle asti ja osoitettava, että jokaisen tekemillä valinnoilla on merkitys. Voimme valita, minkä laitteen ostamme, paljonko energiaa käytämme, milloin painamme kytkimistä. Kyse on asenteiden muuttumisesta teoiksi. Yrityksenä meidän on tehtävä energiaa säästäviä valintoja. Tämän lisäksi on luotava hyviä toimintamalleja ja menetelmiä. Hämäläisellä on vielä muistissa 1970-luvun energiakriisi, jolloin käsillä oli lähes kansallinen hätätila. Tilanne ei saisi mennä niin pahaksi, joten Hämäläinen toivoo ihmisten ymmärtävän omien valintojensa merkityksen ison kokonaisuuden tärkeinä osina. Kun kulutusta seuraa voi säästää yllättävän paljon Pienistä asioista tulee yllättävän isoja kokonaisuuksia energiansäästössä. Kun Siwoissa nostettiin juomakylmiöiden myyntilämpötilaa 5 asteesta 10 asteeseen, säästettiin noin 1000 euroa/siwa/vuosi. Kun summa kerrotaan 540 Siwalla, saadaan säästöä jo yli puoli miljoonaa. Näitä strategisia energiankulutuksen tehostamiskeinoja haettiin, kun kaikki Tradekan myymälät otettiin yksikkökohtaiseen energiankulutuksen seurantaan noin vuosi sitten. Yhteistyökumppani Energiakolmio otti seurannan hoitaakseen. Säästökohteita alkoi löytyä nopeasti, kuten isojen pääsulakkeiden vaihto ja kylmälaitteiden lauhdelämmön hyödyntäminen. Seurannan avulla näemme nopeasti, miten toimenpiteemme vaikuttavat. Tämä auttaa meitä osoittamaan EU:lle tehtävissä raportoinneissa tehostamistoimiemme vaikutukset energian kulutukseen, Hämäläinen huomauttaa. Energianhankinta vaatii osaamista Kauppa on sitoutunut energiankäytön vähentämiseen entisestään sekä energiansäästötoimenpiteiden ja niiden vaikutusten raportointiin EU:lle. Tradekassa mietitään nyt energianhallinnan tehokkuutta koko arvoketjussa. Lokakuussa 2007 Tradekan hallitus hyväksyi tulevaisuuden energiapolitiikan ja energianhankinnan perusteet sekä päätti käyttää energianhankinnassa ulkopuolista osaamista. Yhteistyökumppaniksi valittiin Energiakolmio aikaisempien kokemusten rohkaisemana. Katsoimme, että energianhankinnassa tarvitaan nykyisin sellaista osaamista, jota Energiakolmio tarjoaa. Meillä ei ole aikaa sähkömarkkinoiden seuraamiseen. Koska hankintaperspektiivimme on pitkä, oikeat hankinta-ajat ovat tärkeitä. Hankintahinnan ja energian hinnan on asettuva järkevälle tasolle suhteessa siihen, mihin olemme varautuneet, Hämäläinen miettii. Energianhankinnalle tarkat raamit ja toimintamallit Muutos entiseen energianhankinnan toimintamalliin on iso, mutta ei sentään radikaali. Kun hallitus oli työstänyt tahtotilan ja politiikan, voitiin niiden noudattamiselle luoda toimintamalli. Hämäläinen arvioi, että säästöä energianhankinnassa on saatavissa pikemminkin laskennallisesti, kun voidaan osoittaa, mitä hinta olisi ollut, jos ei olisi osattu hankkia oikeaan aikaan. On vaikea kuvitella, että pystyisimme ostamaan energiaa halvemmalla kuin vuosi sitten. Haemmekin varmuutta siitä, että saamme asiantuntijoilta riittävästi oikea-aikaista informaatiota. Esimerkiksi, että tulevaisuus näyttää nyt sellaiselta, että tietynlaisia päätöksiä on tehtävä. Meillähän on tarkat raamit siitä, miten energia hankitaan ja minkälaiset minimi- ja maksimisuojaustasot meillä on eri aikoina oltava. Tilannetta tarkastellaan neljännesvuosittain. Yhteistyö Energiakolmion kanssa on tiivistä ja aika näyttää, miten yhteistyössä tullaan onnistumaan. Tietysti uskomme, että olemme valinneet oikean kumppanin, Hämäläinen kertoo. 7

8 Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Toimialat eli elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus sekä tietotekniikka-ala muodostavat Suomen merkittävimmän elinkeinon. Elinkeinon osuus on 60 % Suomen koko viennistä ja 75 % elinkeinoelämän T&K-investoinneista. Toimiala työllistää suoraan ihmistä, välillisesti alasta saa elantonsa noin suomalaista eli lähes ¼ koko maan työvoimasta. Alan yritysten tilauskirjat ovat täydempiä kuin koskaan, yli 14 miljardia euroa, kun luvusta puuttuvat vielä metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuuden yritykset käyttivät sähköä noin 8,6 TWh vuonna Tästä valtaosa eli runsaat 5,3 TWh käytettiin metallien jalostuksessa. Lisäksi metallien jalostuksessa käytettiin koksia runsaat 1,2 miljoonaa tonnia. Energia on tuotantopanoksena erittäin tärkeä. Suomessa tuotetaan noin 30 miljoonan ihmisen teräkset. Laitokset ovat ominaispäästöiltään maailman alhaisimpien joukossa, ja energian käytön hyötysuhde on korkea. Ongelmana on kohtuuhintaisen sähkön tarjonnan puute. Kun tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi, hinta nousee. Päästökauppa on nostanut sähkön hintaa pohjoismaisilla markkinoilla ja aiheuttanut investoinneille lisää epävarmuuksia. Lääkkeeksi tarvittaisiin uusia toimijoita sähkömarkkinoille. Lisäksi sähkön siirron pullonkaulat erityisesti Ruotsista sekä Ruotsin ja Norjan sekä Norjan ja Tanskan väliltä pitäisi poistaa. EU:n energia- ja ilmastopaketti ei tuo mitään hyvää tullessaan. Pahimmillaan se vie Suomesta yli työpaikkaa ja siirtää tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Isoin ongelma on hiilidioksidipäästörajoitusten kohdentaminen vain EU-maihin, kun pitäisi miettiä globaaleja ratkaisuja. Ongelman muodostaa SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN vienti varmistaa hyvinvointimme, mutta kuinka kauan? sekin, että Suomessa ollaan liian vahvasti tuontisähkön varassa. Pohjoismaissa sähköstä tuotetaan 80 prosenttia ilman hiilidioksidipäästöjä, mutta päästökauppa nostaa silti kaikkea markkinoilla olevaa sähkön hintaa. Tämä on epäkohta, joka rasittaa kaikkia sähkön käyttäjiä. Sähkön hinnannousu on uhka teollisuudelle Päästökaupan seurauksena sähkön markkinahinta nousee ja aiheuttaa teknologiateollisuudelle pahimmillaan miljoonan euron lisälaskun vuodessa. Tämän lisäksi tulee miljoonan euron lasku päästöoikeuksien suorasta ostamisesta. Uusiutuvien energialähteiden lisäykseen tarvittavien tukien osuus kasvattaa laskua vielä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Paine kohdistuu maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivaan teollisuuteen, joka ei voi siirtää lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Erityisen hankalassa asemassa on metallien jalostus. Päästökaupan aiheuttamien kustannuspaineiden takia on esitetty jopa hiilidioksiditulleja EU-alueelle, jotta kilpailutilannetta saataisiin oikaistua. Ehdotukset on nähtävä yrityksenä paikata yksipuolisten päätösten aiheuttamia virheitä uusilla virheillä. Tullien asettaminen voi johtaa kauppasotaan, joka ei ole kenenkään etujen mukaista, kaikkein vähiten suomalaisen teknologiateollisuuden, jonka liikevaihdosta prosenttia tulee viennistä. EU:n tavoitetta ei saavuteta kotimaisin voimin Teksti ja kuvat Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuus näyttää epävarmalta. EU:n komission esityksessä uudeksi päästökauppadirektiiviksi mainitaan, että energiaintensiivinen teollisuus saa päästöoikeuksien taakanjaossa erityiskohtelun, mutta käytännön toteutus jää epäselväksi. Aluksi luvataan ilmaisia päästöoikeuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle, mutta kuitenkin esitetään, että asteittain siirryttäisiin kokonaan huutokauppaan vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä Suomelle esitetty 38 % osuus loppuenergiasta on niin suuri, ettei sitä voi saavuttaa kotimaisin toimin. Erityisesti vaatimukset puuenergian käytön massiivisesta lisäämisestä uhkaavat metsäteollisuuden raakapuun saantia. Suomessa on vahvaa teknologista osaamista uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja energian säästössä. Täällä valmistetaan biovoimaloiden kattiloita, leijukerroskattiloita, soodakattiloita, taajuusmuuntajia, lämpöpumppuja, kaukolämpötekniikkaa ja tuulivoimaloiden komponentteja, ja niillä on suuri kysyntä maailmanmarkkinoilla. Menestystarina jatkuu EU:n direktiiveistä riippumatta. EU:n yritysten kilpailutilanne heikkenee merkittävästi Suomessa on investointeja lykkääntynyt liian kalliin sähkön takia. Erityisesti ferrokromia voitaisiin valmistaa Suomessa pienemmin päästöin kuin muualla, mutta epävarmuus kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta on haitannut investointipäätöstä. Paineet siirtää tuotantoa EU-alueelta halvempien kustannusten maihin, ja erityisesti nopeasti kasvavan Kaukoidän markkinoiden lähelle, kasvavat kaiken aikaa. Poliittisin päätöksin pitäisi kaikin keinoin edistää eurooppalaista työtä ja tuotantoa. Kuinka tästä eteenpäin? EU:n pitää luopua yksipuolisista päästöjen vähennystoimista ja suunnata kaikki tarmonsa 8

9 Martti Kätkä UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSALLINEN EDISTÄMINEN SÄHKÖNTUOTANNOSSA Antti Koskelainen Teksti Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Päästöjen rajoittamiseen on saatava mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi myös nopeasti kasvavat Kiina, Intia ja Brasilia. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sitovista tavoitteista pitää tehdä indikatiivisia. Lisäksi on keskityttävä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseen ja hyväksyttävä siihen kaikki keinot. Uusiutuvien energialähteiden lisäksi pitää hyväksyä ydinvoima, energian säästö ja hiilidioksidin talteenotto eikä tuijottaa pelkästään uusiutuvien prosenttiosuuteen. Viisautta hallituksen päätöksiin Avainasemassa ovat EU-maiden energiaja ympäristöministerit. Suomessa tietysti tällä hetkellä tärkeintä on valmistella kansallinen ilmasto- ja energiastrategia siten, että tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaalla tavalla. Vaikutuskanavat EU:n komissioon ja parlamenttiin ovat nekin tärkeitä direktiivien lopullista sisältöä muotoiltaessa. Teknologinen osaaminen on Suomen vahvuus. Suomen kansantalous on riippuvainen viennistä, josta erityisen suuren vastuun kantavat teknologiateollisuuden yritykset. EU:n yksipuoliset velvoitteet ovat yrityksille ylimääräisiä rasitteita, jotka uhkaavat suomalaisten työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Suomi menestyy parhaiten panostamalla jatkossakin teknologiseen osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen ja innovaatiojärjestelmiin. Näitä koskevat päätökset ovat omissa käsissämme ja niistä riippuu, kuinka hyvin selviämme globalisaation mukanaan tuomista haasteista. EU on asettanut Suomessa velvoitteen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 38 %:iin (nykyisin 28,5 %) vuoteen 2020 mennessä. Päätöksen taustalla on tavoite hillitä ilmastonmuutosta ja mm. vähentää tuontienergiariippuvuutta lisäämällä EU:ssa tuotetun uusiutuvan energian osuutta. EU:n velvoite edellyttää todennäköisesti uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sähköntuotannossa maamme nykyisestä 32 %:sta (2007). Velvoitetasolle pääseminen vaatii tukijärjestelmiä, joiden maksajana toimivat sähkönkäyttäjät joko suoraan tai veronmaksajan roolissa. Edistämiskeinojen ja yksityiskohtien valinta tehtävä huolella Suunniteltaessa kansallisia uusiutuvan energian tukijärjestelmiä on tärkeää huomioida niiden vaikutukset sähkömarkkinoihin, kilpailuun ja sähkön tarjontaan. Järjestelmien on oltava ennakoitavia ja johdonmukaisia myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseksi investoinneille, ja niiden tulee kannustaa uusia toimijoita sähköntuotantoon kilpailun lisäämiseksi. Tukia tulee myöntää vain uudelle uusiutuvaan energiaan perustuvalle tuotannolle, jottei niistä muodostu päästökaupan kanssa toista päällekkäistä järjestelmää sähkömarkkinoille. Lisäksi järjestelmät on toteutettava siten, etteivät ne johda muihin vääristymiin, esimerkiksi puun liialliseen polttoon jalostuksen sijaan. Sähkömarkkinoita vähiten häiritsevä tukimuoto on nykyinen energiatuki (investointituki ja sähköveron palautus). Investointituki on luonteeltaan kertaluontoinen, kustannustehokas ja helposti valtiovallan ohjattavissa. 9 Siksi nykyisen energiatuen käyttöä tuleekin edistää ja laajentaa ensisijaisena kansallisena uusiutuvan energian tukimuotona. Mikäli energiatuen lisäksi on tarpeen käyttää toista tukijärjestelmää, sen tulee olla energiatukea täydentävä syöttötariffijärjestelmä. Vaikka syöttötariffijärjestelmässä on sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta omat heikkoutensa, se on oikein toteutettuna ennakoitava ja selkeä tukijärjestelmä. Siihen voidaan liittää ominaisuuksia, joilla saadaan järjestelmä kiinni sähkömarkkinaan ylitukien estämiseksi ja kustannustehokkaimmat ratkaisut ensimmäisenä toteutettua markkinaehtoisesti. Yhtenä vaihtoehtona oleva sertifikaattijärjestelmä on nykyisten sähkömarkkinoiden kanssa huonosti yhteensopiva ja vaatii tehokkaasti toimiakseen ylikansallisen ratkaisun. Toimivan ylikansallisen järjestelmän rakentaminen siten, ettei se johda kansallisella tasolla väärään lopputulokseen, on haastavaa. Sertifikaattijärjestelmän tuoma tuki on epävarma ja edellyttää investoijilta vahvaa tasetta ja riskinsietokykyä. Tämä nostaa investointikynnystä ja vaikeuttaa uusien toimijoiden markkinalletuloa, eikä siten edistä kilpailua sähkömarkkinoilla. Ohjausjärjestelmien rahoittaminen Sähkönkäyttäjät maksavat päästökaupasta johtuen vuosittain miljardiluokan tulonsiirtoa sähköntuottajille korkeampana sähkön hintana. Olisi luonnollista, että näitä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä kerättyjä tuloja käytettäisiin uusiutuvien tukijärjestelmien ja investointien rahoittamiseen. Mikäli EU:ssa siirrytään päästöoikeuksien huutokauppamenettelyyn vuodesta 2013 alkaen, tulee valtion saamia huutokauppatuloja kohdentaa uusiutuvien tukijärjestelmien rahoittamiseen.

10 EU:n TURVETULKINTA MAHTUU Vapon biodieselreseptiin Teksti Hannele Haltia Kuva Vapo Oy Matti Hilli Vapo on strategiansa mukaisesti Itämeren alueen johtava biopolttoaineiden toimittaja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Puolassa. Sen biopolttoainevalikoimaan kuuluvat turve, puu, pelletti, ruokohelpi, yhdyskuntajäte ja tuuli. Turpeen asema uusiutuvana energialähteenä on kiistanalainen. EU käsittelee turvetta fossiilisena energianlähteenä, ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan turve muodostaa oman luokan fossiilisten ja uusiutuvien energiamuotojen väliin. Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli suhtautuu tyynesti EU:n ilmasto- ja energiapaketin sisältöön. Hän näkee sen tarjoavan Vapolle monia mahdollisuuksia, ei pelkästään uhkia. Vapossa tilanteeseen on valmistauduttu jo pidempään. Pitkäjänteisen toiminnan myötä yritys on saavuttanut edelläkävijän aseman paikallisten, uusiutuvien energiamuotojen osaajana, kehittäjänä ja vaihtoehtojen tarjoajana. Pari seuraavaa vuotta näyttävät, mihin ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet Suomessa johtavat, mutta se on selvää, että paikallisten polttoaineiden merkitys voimalaitosten ja kaukolämmön energialähteinä kasvaa. Maassamme on vireillä lukuisia turpeeseen ja puuhun perustuvia voimalaitoksia, Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli kertoo. Turpeesta biodieseliä Vapossa on panostettu paljon biodieselin valmistamiseen turpeesta. Tämä näyttää nyt mahdolliselta EU:n energiapaketin tulkinnan mukaan. Direktiivissä nimittäin sallitaan käyttää biodieselin valmistukseen ojitettuja turvesoita, joita Suomessa on noin 5 milj. hehtaaria, puolet Suomen suoalasta. Direktiivi lähtee siitä, että hiilidioksidipäästöjen väheneminen lasketaan elinkaariajattelun mukaisesti. Biodieselin päästöjen on oltava 35 % mineraaliöljyä alhaisempia. Omalla puolet turvetta puolet puuta -seoksellamme täytämme tämän ehdon, Matti Hilli kertoo. EU:n tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä liikepolttoaineista 10 % on biopohjaisia. Tämä kaikkia EU-maita velvoittava tavoite on aikaansaanut liikehdintää myös suomalaisissa yrityksissä ja tuotekehitysosastot käyvät ylikierroksilla. Vapon biodiesel-hankkeen etenemistä seurataan erityisen kiinnostuneina Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, sillä nämä maat ovat potentiaalisia laitoksen sijoituskohteita. Tuotantolaitoksen toiminnalle on mietitty selkeä työnjako: teknologian kehitystyön osaava laitevalmistaja vastaa laitoksen toiminnasta Vapon keskittyessä ydinosaamiseensa eli raaka-aineen saatavuuteen ja sen logistiikkaan. Elettäneen vuotta 2009, kun valittujen paikkakuntien teknistaloudelliset selvitykset valmistuvat ja investointipäätökset voidaan tehdä. Kolmen sadan miljoonan investointi on seitsemän sadan miljoonan taseellamme melkoinen panostus, Hilli huomauttaa. Hän muistuttaa lisäksi, että meidän suomalaisten todellakin kannattaa käyttää runsaita turvevarantojamme biopolttoaineen tuotantoon. Pellettiä suomalaisille Yhteiskunnan säätelystä johtuen Vapo on joutunut erikoiseen tilanteeseen: se vie 80 % pellettituotannostaan Ruotsiin, jossa pellettiä käytetään monikymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Yhteiskuntaohjaus Suomessa on suosinut kevyttä polttoöljyä. Meillä Suomessa on kyllä hallussa ne keinot, joilla pääsemme uusiutuvalle energialle asetettuihin tavoitteisiin, mutta olisi aiheellista muistaa, että emme ole yksinäinen saareke, vaan meidän on suhteutettava omat toimemme naapureidemme toimiin niin, ettemme hirttäydy niihin, Hilli miettii. Vapossa päätettiin panostaa pellettiin vuosi- 10

11 tuhannen vaihteessa. Vaposta on nopeasti kasvanut Euroopan suurin pelletintuottaja. Tuotanto kasvanee tulevinakin vuosina noin 20 % vuodessa. Hilli huomauttaa, että ilmaston kannalta positiivisinta on hajautettu energiantuotanto ja paikallisten polttoaineiden käyttö. Tällä hetkellä Vapo tuottaa kahdeksan terawattituntia vuodessa puupohjaisia polttoaineita. Tuulesta temmattua On jo yleisesti tiedossa, että sähkö on tulevaisuuden niukkuustekijä. Lämmittämisen vaihtoehtona on suosiotaan kasvattanut maalämpö, mutta sen prosessi kuluttaa paljon sähköä. Katseet kääntyvät tuulivoimaan. Hilli kertoo, että Vapon Kuivaniemen tuulipuisto on nyt täynnä. Se tuottaa 8 MW sähköä vuodessa. Sähköä syntyy tuntia vuodessa, joten tuulivoiman lisäksi tarvitaan säätövoimaksi muuta sähköntuotantoa. Tuulivoiman rooli on siten muita täydentävä energiamuoto. Uutta tuulipuistoa Vapo ei Suomeen suunnittele, sillä Viro tuntuu tällä hetkellä kokonaistaloudellisesti arvioituna Suomea houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Suomi tarvitsee metsäteollisuutta Hilli on huolestuneena seurannut sellu- ja paperitehtaiden katoamista Suomesta. Energiayliomavaraisina niiden myötä katoaa uusiutuvaa energiaa 0,7 1 %:n vuosivauhdilla. Jalostamattoman puun polttaminen on järjetöntä. Toivonkin, että päättäjät insentiivejä miettiessään varmistavat suomalaisen metsäteollisuuden säilymisen elinvoimaisena. Sahat ja paperitehtaat ovat Suomen kannalta parempi ratkaisu kuin puun polttaminen huonolla hyötysuhteella, hän sanoo. Yhtenä keinona Hilli ehdottaa, että uusiutuville energioille täsmärakennetaan tuet kaikille erikseen. Puun käytölle täytyy rakentaa syöttötariffijärjestelmä, jonka pitää olla kaupallinen ja liittyä teollisuuden käyttämän puun hintaan. Kannustuksia tarvitaan Suomen energiapolitiikan lyhytjänteisyydestä johtuen maahan on syntynyt monimuotoinen energiantuotantokapasiteetti, jolla on toki omat etunsa. Useilla tahoilla kuitenkin odotellaan investointipäätösten kanssa, kun selvää signaalia investointiporkkanoista ei ole vielä ilmaistu. Odottaminen on riski koko valtakunnan energianhuollolle. Se hiljentää myös Vapon vauhtia. Hilli kaipaa nopeasti linjakkaita ja kestäviä päätöksiä. Pitkän tähtäimen strategiaa tarvitaan, sillä nykyisin toimenpiteitä leimaa lyhytjänteisyys, kun tarvittaisiin näkemyksiä. Tulevien porkkanoiden on kannustettava nimenomaan investointeihin. Olemme sähköntuotannossamme olleet liian riippuvaisia Venäjän tuonnista, ja sen tilanteen pitää muuttua, Hilli huomauttaa. Bioenergiasta elinvoimaa Teksti Hannele Haltia Kansainvälisesti tunnettu Mr. Bioenergy, bioenergia-alan huippuasiantuntija, Euroopan bioenergiayhdistyksen puheenjohtaja, professori sekä Benet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Dan Asplund on ylpeä keskisuomalaisen bioenergian korkeasta osaamisesta. Bioenergiasta elinvoimaa on nimetty yhdeksi Keski-Suomen Liiton kolmesta kärkiklusterista. Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana valtakunnallisessa klusterissa Tulevaisuuden energiateknologiat. Bioenergialla suuret mahdollisuudet Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus EU-maissa pitää olla 38 % eikä käytettävistä keinoista vielä ole tehty päätöksiä. Öljyn verotus pitää saada pohjoismaiselle tasolle ja investointitukia pitää kohdentaa uudella tavalla. Pienille sähköntuottajille, esimerkiksi sahoille, jotka hyödyntävät sahausjätteensä bioenergiana, syöttötariffi on ainoa oikea, sopivan yksinkertainen vaihtoehto. Isoille tuottajille markkinalähtöisempi vaihtoehto on velvoite- ja sertifikaattikauppa, joka on muualla Euroopassa yleisesti käytössä, Asplund pohtii. Asplund kertoo, että uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä 9,5 % -yksikköä, mikä ei hänen Dan Asplund mukaansa onnistu ilman bioenergiaa. Vesivoima on edullisinta, mutta sen merkittävä lisärakentaminen edellyttää poliittisia päätöksiä. Seuraava vaihtoehto on bioenergia, kalleinta on tuulivoima. Tilanne tarjoaa bioenergialle suuret mahdollisuudet. Toinen aspekti on päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähentäminen 16 %:lla. Tuolloin keskustellaan öljyn käytöstä liikenteessä, asumisessa, maataloudessa, pienteollisuudessa sekä palvelualalla. Jos tavoitteissa halutaan pysyä, pitää säästää energiaa sekä korvata öljyä muulla vaihtoehdolla. Öljyn korvaaminen pelletillä ratkaisee kaksi asiaa samalla kertaa, Asplund miettii. Turve kestävä ja uusiutuva energianlähde IPCC luokitteli turpeen muutama vuosi sitten omaan kategoriaansa. Suomen kannalta se on hyvä päätös. Ruotsissa turve on hyväksytty sertifikaattikauppaan, perusteluna sen merkittävyys paikallisena polttoaineena. - Ympäristön kannalta turve on selkeästi uusiutuvaa: käytetty suo kasvaa takaisin. Lisäksi, turvetta käytetään Suomessa kestävästi eli sen verran kuin sitä kasvaakin. Kasvihuonekysymys sen sijaan on monimutkaisempi. Luonnontilainen suo tuottaa metaania, joka on 25-kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu. Suopeltojen kasvihuonepäästövaikutus on elinkaaritarkasteluna nolla. Metsäojitettujen syvien metsänviljelykseen sopimattomien soiden kasvihuonekaasujen päästövaikutus on puolet teoreettisesta laskelmasta, Asplund laskeskelee. Suomi on ehdottanut IPCC:lle järjestelmää, jossa turpeen päästökertoimen määrittelee sen tuotantotapa. Tämä on osa sitä tieteellistä tutkimustietoa, jota Suomi tarjoaa vuoden 2013 jälkeen tehtäviä päätöksien tueksi. Suomalaisia asiantuntijoita on työskentelyssä mukana. Liikennepolttoaineissa turve täyttää EU:n 35 %:n päästövähennyksen tavoitteen mennen tullen. 11

12 KIOTO-KAUSI ALKOI epävarmuus päästömarkkinoilla jatkuu Tea Finni, Puh Päästökaupassa on vuoden alusta siirrytty uudelle päästökauppakaudelle. Ensimmäinen kausi päättyi hintatason pysyessä lähellä nollaa odotusten mukaisesti. Kuluvan Kioto-kauden hinta sen sijaan pysyi pääosin lievässä nousutrendissä tammikuun alkupuolelle saakka, jolloin huoli maailmantalouden tilasta alkoi painaa polttoaineita ja päästöoikeutta alaspäin. Marraskuun alkupuolella päästöoikeus laski muiden energiahyödykkeiden mukana ja joulun aikaan hiljainen kaupankäynti aiheutti toisen lievän laskun. Syksyn nousutrendin taustalla on ollut yleinen käsitys kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Päästökauppasektorilla on vajetta, eikä CERtarjonta ole kyennyt tasaamaan hintaa kysynnän kohdistuessa pääosin päästöoikeuksiin. Markkinoilla on lisäksi nähty useita kysyntää lisääviä päätöksiä Komission suunnalta. CER-päästövähennysyksiköiden hintataso on ollut hieman päästöoikeutta vakaampi, mutta tammikuussa huoli taloustilanteen kehittymisestä ja Komission päätökset päästökaupan jatkosta toivat epävarmuutta ja laskivat myös CER-hintaa. Lyhyen aikavälin näkymät Vaikka pitkän aikavälin näkemyksemme on edelleen vahvasti nouseva, lyhyellä aikavälillä markkina ei välttämättä ota pidemmän aikavälin signaaleja huomioon. Vallitseva hintaa ohjaava ajuri tällä hetkellä on huoli yleisestä taloustilanteesta. Päästöoikeusmarkkina on herkkä psykologisille tekijöille, ja tämä on selvästi nähtävissä hinnassa. Pelko taantumasta laskee lisäksi polttoaineiden, varsinkin öljyn hintaa, ja koska maakaasun hinta on vahvasti öljysidonnainen, näkyy tilanne myös kaasun hinnan laskuna. Kun hiilen hinta on yhtä aikaa tuotannollisten syiden ja kuljetuskapasiteetin vajeen vuoksi ennätyskorkealla, on vaihtokustannus laskenut pitkästä aikaa alle päästöoikeuden hinnan. Tämä kannustaa energiantuottajia tuottamaan kesäaikaan maakaasulla hiilen sijaan, mistä syntyy huomattavasti vähemmän päästöjä. Tilanne voi jatkua nykyisen kaltaisena muutaman kuukauden, mutta ennen pitkää nostavat tekijät tulevat kääntämään päästöoikeusmarkkinan taas nousuun. Päästöoikeuden hintakehitys /tco Tea Finni EUADEC-08 EUADEC-09 CERDEC-08 EUACER spread-08

13 Valtioneuvosto jakoi päästöluvat Kioto-kaudelle Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen laitoskohtaisista päästöoikeuksista Kioto-kaudelle. Nousun aiheuttajat Pohjimmiltaan nousutrendin aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Toiselle päästökauppakaudelle Komissio on luonut päästöoikeusvajeen sekä keinot sen täyttämiseksi. Suurin osa päästöjen vähennystarpeesta voidaan kattaa päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla päästövähennysyksiköillä (CER/ERU). Lisäksi Komissio on varmistanut, ettei ensimmäisen kauden kaltaista alennusmyyntiä synny sallimalla päästöoikeuksien rajattoman siirtämisen seuraaville päästökauppakausille. Mielenkiinto kohdistuukin siten kolmanteen kauteen: paljonko päästöoikeus maksaa vuodesta 2013 eteenpäin, eli hyötyykö toimija pankituksesta korkeampana hintana kolmannella kaudella? Katse tulevaisuuteen EU:n Komissio julkisti odotetun ehdotuksensa päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi kolmannelle kaudelle. Siinä ehdotetaan radikaaleja muutoksia päästöoikeuksien jakomenetelmiin sekä merkittäviä kiristyksiä päästöoikeuksien kokonaismäärään. Päästökauppasektorin tulee vähentää päästöjä 21 % vuoden 2005 tasolta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa keskimäärin 11 % vähemmän jaettavia oikeuksia Kioto-kauteen verrattuna. Komissio on sitonut päästövähennysyksiköiden käyttörajat kansainvälisiin neuvotteluihin; mikäli sopimusta ei synny, kakkoskauden raja laajennetaan koskemaan myös kolmatta kautta. Eli investointeja kehitysmaihin uhataan hillitä, mikäli ne eivät osallistu ilmastotalkoisiin. Jos sopimus saadaan aikaan, vähennysyksiköiden käyttörajaa nostetaan automaattisesti. Päästöoikeuksien jakomenetelmää ehdotetaan muutettavaksi huutokauppaperusteiseksi. Mikäli ehdotus saa lainvoiman, energiantuottajat joutuvat ostamaan kaikki tarvitsemansa oikeudet huutokaupoista 2013 lähtien. Teollisuus siirtyy ilmaisjaosta huutokauppaan vähitellen vuoteen 2020 mennessä. Joillekin energiaintensiivisille aloille harkitaan poikkeusta tästä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Päästöoikeuksien jakomenetelmän ei yksin pitäisi vaikuttaa päästöoikeuden ja sähkön hintaan. Energiantuotanto on tähänkin mennessä lisännyt päästökustannukset hintoihin, nyt kustannukset vain joudutaan oikeasti maksamaan. Kiristyvä päästökatto sen sijaan on selkeä hintaa nostava tekijä. Parempi kuva tilanteesta saadaan vasta, kun ehdotus realisoituu päätökseksi, vuoden-parin kuluttua. Samaan aikaan neuvotellaan kansainvälisen ilmastosopimuksen jatkosta, mikä vaikuttaa vahvasti EU:n päästökauppadirektiivin sisältöön sekä päästöoikeus- ja CER-markkinoiden tilanteeseen. Miltä tulevaisuus näyttää? Lähikuukausien sisällä tulemme näkemään, kuinka vahvasti maailmantalous jarruttaa, ja kuinka pitkään se pitää päästöoikeuden hintaa kurissa. Kiristyvä kysyntä on kuitenkin koko ajan ajankohtaisempi nostava tekijä taustalla. Vuoden 2009 aikana voidaan jo saada päätöksiä päästökauppadirektiivistä ja loppuvuodesta kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen. Nämä ovat tärkeitä, päästöoikeuden hintaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä ja päätöksiä joiden tekeminen voi helposti venyä tavoiteaikatauluista. Mikäli EU jatkaa päästötalkoissa yksin, odotettavissa on korkeita hintoja ja sopeutumiskustannuksia. Kansainvälinen sopimus tekisi vähennystoimista helpompia toteuttaa ja kokonaisuuden kannalta mielekkäämpiä, laskisi jonkin verran päästöoikeuksien hintaa ja antaisi lisäpotkun CER-markkinoille. Onneksi ilmastosopimukselle on viime aikoina annettu enemmän JAA- kuin EI-ääniä. Päästöoikeuksia jaetaan Suomessa Kioto-kaudelle 188 miljoonaa CO2-tonnia. Viidelle vuodelle jaettuna tämä tekee 37,6 miljoonaa tonnia / vuosi. Laitoskohtainen jakotaulukko, joka toteutunee sellaisenaan, on nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla phtml?s=2049 (liite 3). Päätös perustuu EU:n komission määräämään kansalliseen päästöoikeuksien jakosuunnitelmaan. Edelliseen kauteen verrattuna oikeuksien määrä on selkeästi pienempi. Tämä tukee päästökaupan varsinaista tarkoitusta, eli päästöjen vähentämistä. Vähennykset koskevat ennen kaikkea energiatuottajia. Muu teollisuus saa päästöoikeuksia suhteellisesti enemmän. Esimerkiksi globaalilla markkinalla toimivan metalliteollisuuden on vaikea siirtää päästöoikeuksien hankintahintaa lopputuotteiden hintaan. Päästökaupan takia kallistuneet energiakustannukset ovat energiavaltaiselle teollisuudelle kova rasite jo sinällään. Sähköntuottajia oikeudettomuus ei niinkään rasita. Sähkön hinnan määräytymismekanismi Pohjoismaissa on sellainen, että niukkuus nostaa lopputuotteen hintaa lähes automaattisesti vieläpä siten, että siitä hyötyvät kaikki tuottajat riippumatta siitä, tarvitsevatko he päästöoikeuksia vai eivät. Vaikka yli 80 % Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan päästövapaasti, päästökauppa nostaa kaiken sähkön hintaa ja täten toimii edelleen suurena tulonsiirtomekanismina sähköntuottajille. Lopullisina maksajina toimivat siis kaikki suomalaiset, ennen kaikkea suuret sähkönkäyttäjät. Päästökaupan vaikutus sähkön hintaan tulee siis näillä näkymin säilymään entisellään, ellei jopa kiristyvän. 13

14 Mittaustiedon saatavuuteen odotetaan toimenpiteitä Juha Liikanen, Puh Juha Liikanen Kentällä on noussut huoli siitä, miten energiayhtiöt huomioivat kuluttajien tarpeet mittaustietojen saamiseen nyt kun mittausjärjestelmiä ja mittausliiketoimintoja ollaan kehittämässä. Käyttäjät tarvitsevat kaukoluettavien mittaustensa tuntitasoiset mittaustiedot. Tiedot saataisiin joko lukemalla mittaustiedot energiayhtiön tapaan suoraan mittareilta tai sitten energiayhtiön veloituksetta tarjoaman tiedonsiirtorajapinnan kautta. Myös käytettävien mittareiden on oltava sellaisia, että asiakas saa niistä tarvittaessa pulssi- tai väylälähdön kautta mittaustietoa kiinteistönsä järjestelmiin. Tilanne, jossa mittaustieto jää vain energiayhtiön omaisuudeksi, on suurten kuluttajien kannalta kestämätön. Niinpä energian käyttäjiä edustavat etujärjestöt nostivat marraskuun lopussa keskusteluun tuntitasoisten mittaustietojen saatavuuden. Keskustelu avattiin toimittamalla Energiateollisuudelle ja Kauppa- ja teollisuusministeriölle vetoomus. Vetoomuksen allekirjoittajina olivat Suomen ElFi, Rakli, Elintarviketeollisuusliitto, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Automaatioseuran Rakennusautomaatiojaosto, Suomen kaupan liitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Omakotiliitto ja Teknologiateollisuus. Energiateollisuus ryhtyi ratkaisemaan ongelmaa Joulukuun 18. päivä vetoomuksen tiimoilta järjestettiin tapaaminen Energiateollisuuden ja KTM:n kanssa. ElFi edusti tapaamisessa vetoomuksen allekirjoittajia. Keskustelussa todettiin yksimielisesti että ongelma on todellinen ja että asiassa on parantamista. Toisaalta esillä oli myös mielipiteitä, että kysymyksessä olisi siirtymäkausi ja siten väliaikainen ongelma. Näkemys, että mittausten kaukoluennan ja energiayhtiöiden raportointisovellusten kehittyminen ratkaisisi ongelman, ei saa tukea vetoomuksen allekirjoittajilta. Energiateollisuus lupasi viedä asian toimikuntiinsa käsiteltäväksi. Tavoitteena oli laatia asiasta suositus verkko- ja lämpöyhtiöille. Suosituksessa otettaisiin kantaa rajapintaan tai sähköiseen ratkaisuun, jonka kautta asiakkaat ja heidän edustajansa voivat mittaustietoa hakea. Energiateollisuuden vastine vetoomukseen ei tuo ratkaisua Energiateollisuus toimitti vastineensa vetoomukseen viikolla 8. Vetoomuksen allekirjoittajat kommentoivat virallisesti vastinetta aikanaan. Energiakolmiossa vastineen sisältö koettiin tuoreeltaan pettymyksenä ongelman ratkaisemiseen tarvittavat toimenpiteet ja pelisäännöt puuttuvat edelleen. 14

15 Asiakkaidemme näkemyksiä mittaustiedon saatavuudesta Timo Vepsäläinen Espoon kaupunki, Kiinteistöpalvelukeskus, energiapalvelut Vapaa mittaustiedon saatavuus on edellytys sille, että voimme seurata sovittujen energiatehokkuusvelvoitteiden toteutumista. Reaaliaikaista tuntitehotietoa on oltava saatavilla juuri silloin, kun tutkitaan tietyn säästötoimenpiteen vaikutusta energiankulutukseen. Mittausdatan saaminen mittareilta on tehty nyt mahdottomaksi lämmöntoimittajan hinnoittelupolitiikalla. On käsittämätöntä, että kaukolämpöasiakkaiden jo kertaalleen maksamat mittalaite- ja mittaustietojärjestelmät halutaan maksattaa asiakkailla toiseen kertaan kohtuuttomilla palvelumaksuilla. Energiapalveludirektiivissähän energiayhtiöt on velvoitettu pyydettäessä toimittamaan tietoja asiakkaittensa energiankäytöstä erikseen nimetylle taholle. Tämä taho voisi olla esimerkiksi Energiamarkkinavirasto, joka voisi ylläpitää mittaustietokantaa. Tällaiselle tietokannalle olisi varmasti käyttöä myös kansallisissa energiatutkimushankkeissa. Erkki Mansikkamäki Kehityspäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, Liiketoiminnan kehittäminen-yksikkö Senaatti-kiinteistöt hallinnoi n rakennusta ympäri maatamme. Näin ollen se on lähes jokaisen Suomessa toimivan energianjakelijan asiakas. Senaatti-kiinteistöt seuraa energian käyttöään omilla operatiivisilla ja johtamisen tietojärjestelmillä. Tästä seuraa, että järjestelmiin tulee saada luotettavaa ja yhdenmukaista perusdataa. Tieto ei saa olla jalostettua, jolloin yhdenmukaisuus menetetään. Mittaustieto on energiatehokkuuden parantamisen kulmakivi. Myös energianjakelijoille on asetettu energiapalveludirektiivissä velvoitteita tehostaa tiedon saatavuutta sekä pidättäytyä toimista, jotka voivat haitata energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista. Valtakunnan keskeiset toimialat, myös energia-ala, ovat hiljan solmineet vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Toivottavasti nämä velvoittavat ja vapaaehtoiset toimet johtavat nykyaikaiseen mittaustiedon saatavuuteen. Näin vaikuttaisimme osaltamme yhteiseen pyrkimykseemme paremmasta energiatehokkuudesta. VETOOMUS Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiateollisuus ry Energiamittaustiedon saatavuus turvattava Allekirjoittaneet energiankäyttäjiä edustavat tahot vetoavat Kauppa- ja teollisuusministeriöön sekä Energiateollisuus ry:hyn energiamittaustiedon saatavuuden turvaamiseksi. Olemme huolestuneet vallalla olevasta kehityssuunnasta, jossa Asiakkaiden eli energian käyttäjien on yhä vaikeampaa hyödyntää energiamittaustietoa oman energiatehokkuutensa parantamiseksi. Energiatoimialalle on syntynyt teknisiä ja taloudellisia esteitä tuntitasoisten energiamittaustiedon saatavuudelle. Kehityssuunta ei tue ilmastotavoitteiden saavuttamista, joissa energiansäästö on keskeinen vaikutuskeino. Näemme myös, että kysyntäjouston lisääminen on ehdottoman tärkeää turvattaessa kapasiteetin riittävyys energiamarkkinoilla. Energiankäyttäjillä on keskeinen rooli kysyntäjoustoa lisäämisessä. Energiansäästön ja kysyntäjouston toteuttamisessa ja todentamisessa mahdollisimman tarkka mittaustieto on energiankäytön tehostamisen lähtökohta. Allekirjoittaneet edellyttävät pikaisia toimia, joilla mittaustiedon veloitukseton saatavuus turvataan ja loppukäyttäjän oikeus siihen huomioidaan asianmukaisesti. Tarvittaessa mittaustiedon saatavuus ja omistus tulee turvata lailla tai asetuksella riittävän yksityiskohtaisesti. Eräänä ratkaisuehdotuksena esitämme julkisen tahon ylläpitämää datapankkia, jossa säilytetään energiamittaustietoa sähköisessä muodossa. Tietopankista mittaustietoa voidaan jakaa raportteina ja erilaisten rajapintojen välityksellä energian käyttäjille ja heidän valtuuttamilleen tahoille. Datapankin avulla voidaan synnyttää laajempaa vertailutietoa energian käytöstä ja tiedostaa merkittävimmät energiansäästökohteet. Kunnioittaen: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Elintarviketeollisuusliitto ry Senaatti-kiinteistöt Suomen Automaatioseura ry/rakennusautomaatiojaosto Suomen ElFi Oy SUOMEN KAUPAN LIITTO Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto ry Teknologiateollisuus ry 15

16 Uutta ohjelmistotarjontaa energia-alalle Rauno Muilu Rauno Muilu, puh Laadukkaat IT-ratkaisut ovat aina olleet tärkeä osa Energiakolmion palvelua. Atkohjelmistoja on kehitetty uusien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Ohjelmistot ovat Energiakolmion päivittäisessä käytössä, mikä varmistaa tuotteiden korkean laadun ja virheettömyyden. Suurin osa kehitetyistä ohjelmistoista on yleiskäyttöisiä ja ne soveltuvat siten muidenkin yritysten käyttöön. Energiakolmio on tuonut energiamarkkinoille nyt kaksi uutta ohjelmistoa, jotka ovat asiakaskohtaisesti muokattavissa ja integroitavissa eri tietojärjestelmiin. Energian käytön raportointi etreports Energiakolmio rakensi ensimmäisen internet-sovelluspohjaisen energian raportointijärjestelmän jo vuonna Vuosien varrella useita uusia versioita saanut raportointisovellus on nyt hankittavissa etreports-ohjelmistopakettina, joka integroidaan asiakkaan tietojärjestelmiin. Käyttöliittymä muokataan asiakkaan www-julkisivun mukaiseksi. Raporttien muutokset ja lisäykset toteutetaan asiakaskohtaisesti. Ohjelmisto on oiva työkalu energiatehokkuuden parantamiseen, sillä sen avulla asiakkaat voivat seurata ja analysoida energiankulutustaan tuntitasosta vuositasoon. Selkeät raportit voidaan luoda käyttöpaikoittain tai halutuissa kiinteistöryhmissä. Ohjelmiston käyttöliittymä on selainpohjainen ja helppokäyttöinen. Taseenhallinta etbalance Ohjelmistoyritys MVM Energiatieto Oy, joka fuusioitui Energiakolmio Oy:n kanssa, on toiminut sähkömarkkinoilla tasevastaavana vuosituhannen vaihteesta saakka. Tasepalvelun hoitamista varten olemme kehittäneet monipuolisen ohjelmistopaketin etbalancen, jota Energiakolmio voi nyt tarjota sähkömarkkinoilla toimiville tasevastaaville. Ohjelmistoilla hoidetaan mm. kokonaistaseen hallinta, sähkön kulutuksen ennustaminen, EDI-viestiliikenne sekä lukemien ja lukemapuutteiden hallinta. Tasepalvelun ydin on kokonaistaseenhallinta, kun tärkeimmät tunnusluvut halutulta ajanjaksolta ovat nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Ohjelmiston avulla nähdään tasesähkön määrä tunneittain eri osapuolien näkökulmista. Tasetilanne esitetään taulukkona joko yhden asiakkaan, valitun joukon tai kokonaistaseen kannalta. Tilanne havainnollistetaan lisäksi useammalla havainnollisella graafi sella kuvaajalla. Lukemapuutteiden hallinta -sovelluksella pystytään hallinnoimaan ja selvittämään taseselvityksessä käytettävät kulutusaikasarjat. Sillä seurataan ja korjataan poikkeamia taseselvittäjän näkökulmasta sekä hoidetaan yhteydenpito muiden taseselvittäjien välillä. Taseenhallintaan liittyy usein kulutuksen ennustaminen sähkönhankinnan optimointia varten. Energiakolmio on kehittänyt ennustamista varten oman ohjelmiston. Haluttaessa voidaan ennustamiseen käyttää myös kolmannen osapuolen ohjelmistoja. Tietojen välittäminen eri osapuolien välillä on olennainen osa taseenhoitoa. Kulutusten ja kauppojen siirtoa varten ohjelmistokokonaisuuteen kuuluu Sanpa-sanomapalvelin, jonka avulla EDI-viestien lähetys ja seuranta on yksinkertaista. Kokonaisuuteen sisältyy myös tyyppikäyrämenettelyn mukaisten kohteiden hallinta. Energiakolmio ohjelmistotoimittajana Energiakolmio on Microsoftin kumppani Certifi ed Professional -tasolla. Certifi edtasolle päässeet yritykset ovat panostaneet asiantuntijoidensa koulutukseen ja Microsoft-sertifi ointeihin sekä osoittaneet asiakasratkaisuillaan Microsoftin teknologian osaamisen. Energiatiedon saavuttama Custom Development Solutions -kompetenssi on suunnattu yrityksille, jotka rakentavat liiketoimintaa tehostavia räätälöityjä ratkaisuja asiakkailleen. 16

17 Energianhallinta on kokonaisuus - EnerKey on ratkaisu Jari Mäkitalo, puh Energiastrategiassa on hyvä ottaa huomioon kokonaisuus: energian hankinta, sen käyttö, laskutuksen ja raportoinnin sujuvuus sekä ympäristötekijät. Olemme uudistaneet palvelutarjontaamme tätä silmälläpitäen. Tuloksena meillä on tarjota asiakkaillemme ainoalaatuinen ratkaisu, joka vastaa kokonaisvaltaisen energiahallinnan tarpeeseen. EnerKey.com -palvelumme koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka kukin ovat edelläkävijöitä omalla alueellaan. EnerPro - laadukasta energian hankinnan asiantuntijapalvelua Merkittävä energian hankinnan onnistumiseen vaikuttava päätös tehdään heti hankintaprosessin alkumetreillä. Hankintaa toteuttava asiantuntija on erittäin keskeinen tulokseen vaikuttava tekijä, olipa kyse sähköstä, öljystä tai päästöoikeuksista. Riippumattomana ja puolueettomana palveluntuottajana voimme tarjota Asiakkaallemme markkinan parhaat mahdollisuudet. Kaikki hankintatavat ovat käytettävissä kokonaisvaltaisesta salkunhallinnasta kiinteähintaisen energiatoimituksen kilpailuttamiseen. Onnistunut tulos tehdään asiakkaan lähtökohdista alkaen hankinnan strategisesta suunnittelusta jatkuen suojaustoimenpiteiden toteutukseen. Viime kädessä menestyksen ratkaisee asiantuntemus, joka yhdistettynä riippumattomuuteen ja luotettavuuteen tekee Energiakolmiosta turvallisen valinnan. EnerControl - tehokkuutta energiankäyttöön Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat paras tapa säästää luonnonvaroja ja energiakustannuksia. Hyvät työkalut helpottavat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista oleellisesti. EnerControl-palvelu on tehokas työkalu kulutus- ja kustannustietojen hallintaan ja tarjoaa tarvittaessa asiantuntijuutemme asiakkaan avuksi säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Palvelun avulla voidaan seurata ja analysoida sähkön, lämmitysenergian ja käyttöveden kulutuksia kattavasti tuntitasosta vuositasoon sekä varmistaa muiden kiinteistöjärjestelmien toimintaa. Palvelu mahdollistaa myös monipuoliset vertailut ja yhteenvedot seurannassa olevista kohteista. EnerControl on keskeinen osa toimivaa kiinteistöjen ylläpidon kokonaisuutta. EnerCount säästä aikaa ja rahaa EnerCount-palvelu on ratkaisu energialaskujen hallintaan. Ostolaskupalvelu vapauttaa Asiakkaamme laskujen tarkastamisesta. Palvelu sisältää energialaskujen asiatarkastuksen ja sähköisen tiliöinnin. Näin sähköisen laskutuksen edut voidaan hyödyntää paremmin ja ottaa siten askel kohti kirjanpidon automatisointia. Jälleenlaskutuspalvelussa tuotamme Asiakkaamme puolesta laskut energian loppukäyttäjille. Palvelun raporteilla voi seurata helposti ja tarkasti energiasta muodostuneita kustannuksia. Tiedot energian loppukäyttäjille lähetetyistä jälleenlaskuista saa suoraan reskontraan. EnerCount tuo laskujen käsittelyyn, raportointiin ja laskutukseen selkeyttä ja kustannustehokkuutta ja näin ollen säästää laskujen käsittelyssä konkreettisesti aikaa ja rahaa. Jokaiselle tarpeen mukainen kokonaisuus Energian hankinnasta, sen käytöstä, laskutuksen ja raportoinnin toimivuudesta sekä ympäristötekijöiden huomioimisesta muodostuu kokonaisuus, johon voimme räätälöidä kunkin Asiakkaamme tarpeiden mukaisen ratkaisun. Palvelut käyttävät samoja käyttötietoja ja yhdistyvät toisiinsa muodostaen saumattoman kokonaisuuden. Energiakolmion oma ohjelmistotuotanto ja IT-osaaminen varmistavat tarpeiden huomioimisen myös teknisellä osa-alueella ja palvelukokonaisuuden jatkokehityksessä. Asiantuntemuksemme ja kokemuksemme energia-alalta varmistavat palvelumme tuloksellisuuden. EnerKey on tehokas ja luotettava ratkaisu yrityksen tai yhteisön kokonaisvaltaiseen energianhallintaan. 17

18 Asiakkaat arvostavat asiantuntemusta ja luotettavuutta Heikki Koikkalainen, puh ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen Minna Kiiski, puh Olemme tutkineet joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyttä laajemmalla selvityksellä. Marras-joulukuussa 2007 kysyimme edellisen kerran asiakkaidemme tyytyväisyyttä sekä sähkösalkun hallintapalveluun että energiankäytön seurantapalveluun. Aineistot kerättiin pääosin nettikyselynä ja osin puhelimitse palveluita käyttäviltä avainhenkilöiltä. Vastausaktiivisuus oli hyvä, yhteensä vastauksia kertyi 147 kpl. Näin tuloksien analysointiin saatiin kattava aineisto. Kyselyissä asiakkailta pyydettiin (asteikolla 4-10) arviota palveluiden toiminnallisesta ja teknisestä laadusta sekä yhteistyöstä ja yhteydenpidosta. Lisäksi asiakkaiden näkemyksiä ja odotuksia kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tälläkin kertaa toiminnan luotettavuus ja asiantuntemus molemmissa selvityksissä. Seurantapalvelun osalta myös asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja yhteistyökyky koettiin tärkeäksi. Sähkösalkun hoidossa näkemys markkinasta, yhteistyön tuloksellisuus, päätöksenteon ohjaus sekä kumppanin riippumattomuus nähtiin tärkeiksi tekijöiksi. Energiankäytön raportointipalvelun osalta tulokset olivat kannustavat, kokonaistyytyväisyys palveluun sai keskiarvona arvosanan 8.7. Henkilöstön ammattitaito, tavoitettavuus ja palvelualttius saivat kaikki kiitettävän arvioinnin ( ). Kehittämi- sen ja panostamisen tarvetta on erityisesti palvelun käyttöönoton tuessa ja koulutustarjonnassamme. Kokonaistyytyväisyys salkkupalveluun sai arvosanan 8.5. Yrityksemme imago arvioitiin hyväksi (8.6) kuten myös toimintamme puolueettomuus (8.9). Asiakkaiden tärkeiksi arvostamissa osa-alueissa on onnistuttu varsin hyvin, toiminnan luotettavuus (8.8) ja ammattitaito (8.7). Monelta osin on toki edelleen kehittämisen sijaa, esimerkiksi päätöksenteon ohjaus (8.2) saa jatkossa lisähuomiota. Palveluista erityisen hyödyllisiksi koettiin viimeaikaisen kehityksemme tuloksena salkkuraportointi (8.7) sekä laskunjakopalvelumme (8.9). Yhteydenpitoon huomiota. Molemmissa selvityksissä korostui aktiivisen yhteydenpidon merkitys. Joka kuudes salkkuasiakas kaipaa useammin tapaamisia tai puhelinyhteydenpitoa ja joka kymmenes raportointipalvelun käyttäjistä odottaa tiiviimpää tiedottamista ja yhteydenpitoa. Toimenpiteisiin aktiivisuuden kohottamiseksi on ryhdytty. Koemme erittäin tärkeäksi, että palvelumme vastaa odotuksia ja tavoitteita. Kiitämme arvokkaasta palautteesta ja vastaamme Asiakkaidemme odotuksiin jatkossa entistäkin paremmin. Kiinteistön alamittausten kulutustiedot ja siten myös laskut on mahdollista jakaa todellisen kulutuksen mukaan käyttäjille. AlaMi on palvelu kiinteistön sisäiseen sähkölaskutukseen ja sähkön käytön raportointiin. Se soveltuu erinomaisesti kiinteistöille, joissa halutaan seurata kiinteistön sisäistä käyttöä ja laskuttaa kiinteistön sähkön käyttäjiä tarkasti mitatun kulutuksen mukaan. AlaMi automatisoi laskunkäsittelyn ja tuottaa valmiiksi tarkastetut energia- ja siirtoveloitukset yhdellä laskun liitteellä sähkönkäyttäjälle. Eritellyt laskut muodostetaan välittömästi sähköyhtiöiden laskutuksen jälkeen, jolloin rahaliikenne hoituu nopeasti. Tarvittava kulutus- ja laskutusinformaatio on aina käyttäjien hyödynnettävissä. Tulevaisuudessa voimme lähettää laskut suoraan loppukäyttäjälle. Kiinteistön hallinnoija saa laskun tiedot ja kuvat EnerKeyn laskulogistiikka-raporteilta. AlaMi on selkeä ja kustannustehokas palvelu, joka mahdollistaa kiinteistön keskitetyn ja edullisen sähkönhankinnan, tarkan energiankäytön seurannan loppukäyttäjälle sekä kiinteistöyhtiölle kilpailukykyisen tavan palvella vuokralaisiaan. Tyypillisesti palvelu ratkaisee kauppakeskusten, Business Parkien ja teollisuuskiinteistöjen sisäisen sähkön käytön raportoinnin ja laskutuksen tarkasti ja oikeudenmukaisesti. Minna Kiiski 18

19 Suomessa sähköisestä laskutuksesta on puhuttu jo vuosia. Osaaminen ja infrastruktuuri ovat kunnossa; lukuisat yritykset ovat hankkineet laskujen sähköiseen käsittelyyn soveltuvat järjestelmät, ja niillä on valmius lähettää sähköisiä laskuja. Kuitenkin sähköisiä laskuja lähetetään vielä yllättävän vähän (n. 20 % laskuista). Valtiokonttori ilmoitti äskettäin tavoitteekseen sähköistää valtion laskutoiminta viimeistään vuonna Valtiokonttorissa uskotaan satojen henkilötyövuosien säästöön, sillä sähköiseen laskutukseen siirtyminen nopeuttaa laskutusta ja vapauttaa resursseja paperilaskujen käsittelystä. Tutkimusten mukaan sähköisen laskun käsittely maksaa 1-5 euroa per lasku, kun vastaavasti paperilaskun käsittely maksaa noin euroa. Paperilaskujen käsittely maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain kaikkiaan 2.8 miljardia euroa. Laskujen käsittelykustannukset pienentyisivät siis murto-osaan, mikäli yritykset siirtyisivät laajemmin sähköiseen laskutukseen. Sähkön toimittajista suurin osa (n. 60 %) voi lähettää laskut sähköisesti. Toimittajan Siirtyminen sähköiseen laskutukseen kannattaa Kati Mauno, puh valmiuden sähköisten laskujen lähettämiseen voi tarkistaa Tieken sivuilta, verkkolaskuosoitteistosta (www.tieke.fi ). Laskun vastaanottaja voi pyytää ja myös vaatia sähköistä laskua. Miksi käyttää rahaa paperilaskujen käsittelyyn, vaikka valmiudet sähköisen laskujen käsittelyyn ja kustannussäästöihin ovat olemassa? Haluamme hyödyntää sähköisten laskujen mahdollisuuksia entistä pidemmälle. Tarjoamme asiakkaillemme palvelua, jossa vastaanotamme energialaskut asiakkaamme puolesta. Tarkistamme laskujen oikeellisuuden sekä lisäämme sähköiseen aineistoon laskukohtaisen tili- ja kustannuspaikkatiedon. Tämän prosessin tuloksena asiakas saa talousjärjestelmäänsä laskun, jonka asiatarkastus on hoidettu keskitetysti Energiakolmiolla. Laskua ei tarvitse enää manuaalisesti tiliöidä edes sähköisessä laskujen kierrätysjärjestelmässä. Sähköiseen laskutukseen lisätty tiliöinti säästää entisestään laskujen käsittelyaikaa, automatisoi kirjanpitoa ja tuo kustannussäästöjä. NIMITYSUUTISIA Tradenomi Miia Haatanen on aloittanut palveluvastaavana sähkönhankinnan back-offi ce-tehtävissä. Miia on aiemmin työskennellyt Osuuskauppa Keskimaan palveluksessa. Hän on valmistunut Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta, ja on kotoisin Laukaasta. DI Antti Laatikainen on nimitetty energianhankintapalveluihin salkunhoitajaksi. Energianhankintapalveluihin on asiakasvastaavaksi nimitetty tradenomi Anna Tamminen. Laskulogistiikkatiimissä merkonomi Minna Kiiski on nimitetty palveluasiantuntijaksi. Kati Mauno 19

20 UUTISIA Energiatodistukset EnerKey.com palvelusta Energiatodistuksia koskeva laki ja asetus astui voimaan Nyt jo olemassa olevaan rakennuskantaan lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Todistus on pakollinen suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia. Isännöitsijän todistuksen liitteeksi tarvittavaan kulutusperusteisen energiatodistuksen laatiminen onnistuu jatkossa EnerKeyn kautta. Käynnistetyssä kehitysprojektissa luodaan käyttöliittymät todistuksen lähtötietojen luontiin ja todistuksen laskentaan. Lähtötiedoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon EnerKeyssä jo olevia tietoja. Valmiit todistukset säilyvät arkistoituna järjestelmässä. Annamme mielellämme neuvontaa ja ohjeistusta energiatodistuksiin liittyen. Kimmo Inkilä, puh , TAPAHTUMIA Sähkömarkkinat seminaari kokosi edustavan osanottajajoukon Vuotuinen Sähkömarkkinat seminaarimme järjestettiin Finlandiatalolla. Yleisöä tapahtuma keräsi peräti 200 henkeä. Edustava kuulijakunta ja erittäin ajankohtaisiksi koetut, asiantuntevat esitykset loivat tapahtumasta onnistuneen! Jokaisen palautteen antaneen mukaan tilaisuus vastasi odotuksia. Tapaamme samoissa merkeissä Finlandiatalolla jälleen

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot