ENERGIAINFO 1/08. KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6. SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 1/08. KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6. SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 1/08 Tradeka, johtaja Seppo Hämäläinen KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA sivu 6 Teknologiateollisuus ry johtaja Martti Kätkä SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN sivu 8 Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Antti Koskelainen UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSALLINEN EDISTÄMINEN SÄHKÖNTUOTANNOSSA sivu 9 1

2 Sähkönkäyttäjien yhteiseksi tavoitteeksi tulee asettaa hinnanmuodostuksen leikkauspisteen siirtäminen hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Sähkön hintaan voidaan vaikuttaa Jukka Muilu, puh Pohjoismaissa sähkön markkinahinta määräytyy nykyisin lähes yksinomaan hiililauhteen rajakustannuksen mukaan, vaikka pohjoismaisesta sähköntuotannosta tuotetaan keskimäärin alle 15 % hiililauhteella. Mikäli Pohjoismaissa sähköntuotantokapasiteettia lisättäisiin kahdella ydinvoimalaitoksella tai tuulivoimatuotantoa lisättäisiin vastaava määrä ilman, että sähkön käyttö tai vienti kasvaisi merkittävästi, olisi pohjoismainen sähköntuotanto lähes hiilidioksidivapaata. Merkittävämpää tässä mallissa on kuitenkin se, että sähkön hinta pohjoismaisella sähkömarkkinalla romahtaisi. Se alenisi hiililauhteen muuttuvasta kustannuksesta seuraavaksi alemmalle portaalle, yhdistetyn sähkön ja lämmön eli vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Karkeasti arvioiden, markkinahinnan muuttuessa hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen, sähkön markkinahinta alenisi nykyisillä polttoainehinnoilla ja päästöoikeuden hinnalla 50 eurosta 30 euroon/mwh eli peräti 40 %. Näin merkittävä markkinahinnan aleneminen vähentäisi sähkön ostajien kustannuksia Pohjoismaissa 8 Mrd euroa eli kahden ydinvoimalainvestoinnin verran vuodessa. Kahden ydinvoimalaitoksen takaisinmaksuajaksi näin laskettuna tulisi yksi vuosi. Rajoitettu yhteys Eurooppaan Sähkönkäyttäjien yhteiseksi tavoitteeksi tulee asettaa hinnanmuodostuksen leikkauspisteen siirtäminen hiililauhteen rajakustannuksesta vastapainetuotannon muuttuvaan kustannukseen. Tähän tavoitteeseen päästään lisäämällä sellaista sähkön tuotantokapasiteettia, jonka muuttuva kustannus on korkeintaan vastapainetuotannon verran. Samanaikaisesti kulutuksen kasvua on voimakkaasti hillittävä ja sähkön siirtokapasiteettia Keski-Eurooppaan on lisättävä vain sen verran kuin se sähkön toimitusvarmuuden kannalta on välttämätöntä. Jukka Muilu Norjan ja Hollannin välisen kaapelin hinnaksi on arvioitu 580 milj. Nykyisellä pohjoismaisen ja keskieurooppalaisen hinta-alueen hintaerolla takaisinmaksuaika on yli 10 vuotta. Asiaa tarkasteltaessa ei voi välttyä ajatukselta, että kaapelirakentajan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää pohjoismainen sähkömarkkina vähintään hiililauhteen hintatasolla. Ilman uusia siirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan sähkön hintanäkymä voisi olla merkittävästi alempi. Jukka Muilu 2

3 2 Pääkirjoitus Jukka Muilu, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkömarkkina kaksijakoinen vesitilanne hyvä, lauhteen rajakustannushinta korkealla Antti Kouvo, Energiakolmio Oy 6 Kallistuva energia vaatii seurantaa ja toimia! Seppo Hämäläinen, Tradeka Oy 8 Suomen vahvuus on teknologiaosaaminen vienti varmistaa hyvinvointimme, mutta kuinka kauan? Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry 9 Uusiutuvan energian kansallinen edistäminen sähköntuotannossa Antti Koskelainen, Suomen ElFi Oy 10 EU:n turvetulkinta mahtuu Vapon biodieselreseptiin Matti Hilli, Vapo 11 Bioenergiasta elinvoimaa Dan Asplund, Benet Oy 12 Kioto-kausi alkoi epävarmuus päästömarkkinoilla jatkuu Tea Finni, Energiakolmio Oy 14 Mittaustiedon saatavuuteen odotetaan toimenpiteitä Juha Liikanen, Energiakolmio Oy 16 Uutta ohjelmistotarjontaa energia-alalle Rauno Muilu, Energiakolmio Oy 17 Energianhallinta on kokonaisuus enerkey.com on ratkaisu Jari Mäkitalo, Energiakolmio Oy 18 Asiakkaat arvostavat asiantuntemusta Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 18 ALAMI ratkaisu kiinteistöjen sisäiseen energialaskutukseen Minna Kiiski, Energiakolmio Oy 19 Siirtyminen sähköiseen laskutukseen kannattaa Kati Mauno, Energiakolmio Oy KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA s.6 EU:n TURVETULKINTA MAHTUU VAPON BIODIESELRESEPTIIN s.10 UUTTA OHJELMISTOTARJONTAA energia-alalle s Uutisia/Nimitysuutisia ENERGIAINFO 1/2008 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Laukaantie 4, Jyväskylä Puh. (014)

4 Sähkömarkkina kaksijakoinen vesitilanne hyvä, lauhteen rajakustannushinta korkealla Antti Kouvo, puh Antti Kouvo Sähkön spot-hinta on alle 40 /MWh ja samalla vuositermiinit n. 50 /MWh, miksi näin? Sähkön hinnoittelu Pohjoismaissa perustuu hiililauhdetuotannon rajakustannushintaan, jota vesitilanne poikkeuttaa. Tärkeimmät fundamentit vesitilanteen lisäksi ovat hiilen polttoaineen hinta ja päästöoikeuden hinta. Vesitilanteen ääripäissä hydrobalanssin ollessa joko yli +5 TWh tai alle -20 TWh normaalitason sähkön hinta voi kuitenkin irtaantua huomattavasti hiililauhteen rajakustannustasosta. Ylärajan ylittyessä kasvaa riski veden menettämisestä altaiden täyttyessä yli tulvarajan sulamiskauden ja kesäsateiden aikana. Tämä koettiin viime kesänä Norjassa. Välttääkseen veden menettämisen vesivoimatuottajat kilpailevat jo ennen sulamiskautta tuotanto-osuuksista, jolloin sähkön hinta voi laskea huomattavasti alle hiililauhteen rajakustannushinnan. Kuvassa 1 on esitetty hydrobalanssin kehittyminen viimeisen 5 vuoden ajalta. Toteutunut spot-hinta edullinen Alkuvuoden aikana kovien sateiden ja leudon sään johdosta spot-hinta on toteutunut huomattavasti alle hiililauhdetuotannon rajakustannushinnan, viime päivinä jopa alle 40 / MWh. Tänä talvena kunnon pakkasta ei tähän mennessä ole ollut, joten normaalia alemman kulutuksen johdosta lauhdetuotantoa ei juuri ole tarvittu. Lauhdetta on ollut viime viikkojen aikana tuotannossa vain n MW. Ovatko nämä toimijat sitten tuottaneet tappiolla? Hiilen polttoainehinta nousi voimakkaasti loppuvuoden 2007 aikana, jolloin todelliset polttoainehankinnat on mahdollisesti tehty nykyistä polttoaineen hintaa edullisemmin. Tästä johtuen tappio on lähinnä laskennallinen päivän hintaan verrattuna. Lauhdetuotantoa on säädetty päivän sisällä tuottaen enemmän päivätuntien aikana spot-hinnan ollessa kalliimpi. Lisäksi osa lauhdetuotannosta on turvepohjaista, jonka hinta ei ole muuttunut hiilen kanssa samassa suhteessa. Jatkossa kuitenkin hiili tultaneen arvostamaan entistä enemmän jälleenhankintakustannuksen mukaan. Sateet määräävät kesän hinnan Mentäessä kohti kesää odotamme lähiajan eli kesäjaksojen sähkön termiinituotteiden hinnan muutosten pysyvän suurina. Jos normaalia sateisempi ja leuto säätyyppi jatkuu, voivat kesäkvartaalien termiinihinnat laskea jopa 30 /MWh -tasoon. Edelleen on mahdollista, että spot-hinta voi toteutua kesän aikana n. 20 /MWh:ssa. Tällöin Etelä-Norjan hinta laskisi hyvin matalaksi ja aluehintaero toteutuisi suurena. Tämä näkyisi myös aluehintaerotuotteiden arvostuksessa. Suomalaisen sähkönkäyttäjän kannalta olisikin parempi, että vesitilanne pysyisi hyvänä, mutta ei enää parantuisi nykyisestä tasosta. Mikäli lopputalvi ja kevät ovat kuivia, kesäjaksojen hinnat voivat nousta lähelle 50 /MWh:a. Jos kesällä ei ole tulvasta johtuvaa pakkojuoksutusvaaraa, kesän aikana vesivoimatuottajat pystyvät hinnoittelemaan sähkön tulevan talven hintatason mukaan. Voidaankin sanoa, että pienet muutokset sade-ennusteissa tulevat heiluttamaan kesäjaksojen hintoja huomattavasti lopputalven aikana. Vuosituotteet polttoaineiden armoilla Tulevien vuosien termiinihinnat seuraavat hiililauhteen rajakustannushinnan muutoksia, joten niiden hinnat eivät tule laskemaan, vaikka kesä toteutuisi sateisen skenaarion mukaisesti. Normaalisti syys-lokakuun vaihteessa vesivarastot kääntyvät laskuun. Tulvavaaran poistuessa viimeistään tässä vaiheessa myös vesivoimatuotanto ja sitä kautta spot-hinta voidaan hinnoitella hiililauhteen mukaisesti. Tämä pätee, vaikka tuleva kesä olisi erittäin sateinen. Hiililauhteen rajakustannustason ollessa niin merkittävä tekijä seuraavien vuosien sähkön hinnoitte- 4

5 lussa palataan vielä siihen vaikuttavista tekijöistä hiilen hinnan kehitykseen. Kuvassa 2 on esitetty hiilen hinnan kehitys vuosituotteella Hiilen hinnan nousu on perustunut Aasian voimakkaaseen talouskasvuun. Kiina on vaihtunut hiilen nettoviejästä tuojaksi. Investointien ollessa toteutukseltaan pitkäkestoisia tarjonta ei ole ehtinyt vastaamaan kysyntään, ja hiiltä on jouduttu tuomaan entistä kauempaa, Indonesiasta, Australiasta ja Etelä-Afrikasta. Viime aikoina tilannetta ovat kiristäneet entisestään Kiinan kovat pakkaset sekä hiilen tuotanto-ongelmat Australiassa (kovat sateet) ja Etelä-Afrikassa (sähköpula). Vaikka tuotantoongelmat helpottuvat ajan kanssa, nähtäväksi jää, kuinka kauan tilanne pysyy kireänä, koska kysyntä on edelleen kasvussa. Ainoana laskevana tekijänä nähdään talouden kääntyminen taantumaan, joka ylettyisi myös Aasiaan. Päästöoikeudesta on kirjoitettu tarkemmin tässä lehdessä erillisessä artikkelissa. Siinä esitettyihin perusteluihin viitaten ei tämänhetkisessä päästöoikeuden hinnassa (n. 20 /t) ole odotettavissa pitkäkestoista laskupainetta. Päästöoikeuden hintanäkymä ei ole ainakaan sähkön hintaa laskeva tekijä. Vain suurempi talouslama voi olla tekijä, joka laskisi päästöoikeuden hintaa merkittävämmin. Yhdistämällä hiilen ja päästöoikeuden vaikutus voidaan laskea lauhteen rajakustannustaso, jonka kehitys on esitetty kuvassa 3. Sähkön vuosituotteiden termiinihinnat pysyvät yleensä lauhteen rajakustannushintaa kalliimpina hyvässäkin vesitilanteessa, joten nykyistä spot-hintatasoa ei vuosituotteilla tulla saavuttamaan. Olisiko silti mahdollista, että myös vuonna 2009 spot-hinta toteutuisi selvästi lauhteen rajakustannushintaa edullisempana? Mahdollista tämä on, mutta vesitilanteen pitäisi tällöin olla vielä vuoden päästä yli normaalitason. Vesivoimatuotanto Pohjoismaissa tulee tänä vuonna olemaan selvästi normaalivuotta suurempaa lauhdetuotannon korvaamiseksi. Keskimääräiset sateet eivät riitä pitämään vesitilannetta edes positiivisena vuodenvaihteeseen 2009 asti. Tässä vaiheessa nykyinen spot-hintataso ensi talvelle ei ole todennäköinen. Päinvastoin tammikuun lopun termiinihinnat olivat ja olisivat edelleenkin kiinnostavia lisäsuojauksille. GWh USD/t Kuva 2: Hiilen hinnan kehitys vuosituotteella Kuva 1: Hydrobalanssi Norjassa ja Ruotsissa Kuva 3: Hiililauhteen rajakustannushinnan kehitys vuodelle Päästöoikeuden kustannus 2009 Hiilen polttoainekustannus muuttuvat kustannukset

6 KALLISTUVA ENERGIA VAATII SEURANTAA JA TOIMIA! Teksti Hannele Haltia Kuvat Tatu Könönen ja Hannele Haltia Tradeka Oy on nykyaikainen yritys, jossa yhdistyvät perinteinen suomalainen osaaminen, vuosikymmenten perinteet, tieto ja taito. Kaikille meille ovat tuttuja Siwat, Valintatalot sekä Euromarketit, mutta harva tietää, että Tradekalla on myös Suomen tihein lähikauppaverkosto. Siwoja on yllättävän lähellä koko maassa, niin Hangossa kuin Ivalossakin. 6

7 Haemmekin varmuutta siitä, että saamme asiantuntijoilta riittävästi oikeaaikasta informaatiota. Tradekan kauppapaikkojen johtaja Seppo Hämäläinen tiimeineen on seurannut tarkkaan nykyaikaisten kuluttajien kokemia arvostuksia, joista korkealle ovat nousseet yhteisöllisyys, pieni, läheinen, paikallinen ja sosiaalinen. Vastaus näille kuluttajille on Siwojen muodostama lähikauppaketju, joka 540 lähikaupan verkostollaan on lähellä kuluttajaa. Jatkossa aina vain lähempänä, sillä ketju kasvaa noin 20 uuden Siwan vuosivauhdilla. Markkinoimme mielellämme, että Siwassa käyminen on oma henkilökohtainen ekoteko, sillä lähikauppaan voi kävellä tai pyöräillä ja siten vähentää autoilusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Kun tarpeeksi moni tekee pieniä tekoja, saadaan yhdessä aikaan isoja asioita, kertoo Seppo Hämäläinen. Lähikauppaketju on Tradekan vastaus kaupan tehokkuus- ja erilaistamisvaatimuksiin. Ketjumme etenee valtasuuntausta vasten. Olemme vaihtoehto massiivisille automarketeille, joissa kuluttaja helposti kokee olevansa ihmisten keskellä, mutta silti yksin. Kaikki kaupat eivät voi toimia samalla tavalla ja kilpailla samoilla keinoilla, eiväthän kaikki kuluttajatkaan ole samanlaisia. Kasvavia megatrendejä ovat sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, joiden luojana lähikaupalla on tärkeä rooli, Hämäläinen huomauttaa. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että Tradekan palettiin kuuluvat edelleen maan 26 Euromarkettia ja 180 Valintataloa, sillä toki vaihtoehtoja pitää olla, mutta suurimmat investoinnit tehdään jatkossa lähikauppoihin. Energiansäästö kuuluu kaikille kaupoissakin Vuoden alun pörssiuutiset ovat saaneet kuluttajat varovaisiksi, vaikka ostokykyä talouksilla edelleen on. Kauppa uskoo kasvuun, vaikka joissakin Seppo Hämäläinen tuoteryhmissä vähennystä on tiedossa. Tiukentuva kilpailu ja jatkuvasti kallistuva energian hinta vaativat entistä tarkempaa kustannusseurantaa. Omalla tavallaan keittoa maustaa myös EU ilmasto- ja energiapaketillaan. Meidän on vietävä energiansäästämisen ajatus organisaatiossamme yksilötasolle asti ja osoitettava, että jokaisen tekemillä valinnoilla on merkitys. Voimme valita, minkä laitteen ostamme, paljonko energiaa käytämme, milloin painamme kytkimistä. Kyse on asenteiden muuttumisesta teoiksi. Yrityksenä meidän on tehtävä energiaa säästäviä valintoja. Tämän lisäksi on luotava hyviä toimintamalleja ja menetelmiä. Hämäläisellä on vielä muistissa 1970-luvun energiakriisi, jolloin käsillä oli lähes kansallinen hätätila. Tilanne ei saisi mennä niin pahaksi, joten Hämäläinen toivoo ihmisten ymmärtävän omien valintojensa merkityksen ison kokonaisuuden tärkeinä osina. Kun kulutusta seuraa voi säästää yllättävän paljon Pienistä asioista tulee yllättävän isoja kokonaisuuksia energiansäästössä. Kun Siwoissa nostettiin juomakylmiöiden myyntilämpötilaa 5 asteesta 10 asteeseen, säästettiin noin 1000 euroa/siwa/vuosi. Kun summa kerrotaan 540 Siwalla, saadaan säästöä jo yli puoli miljoonaa. Näitä strategisia energiankulutuksen tehostamiskeinoja haettiin, kun kaikki Tradekan myymälät otettiin yksikkökohtaiseen energiankulutuksen seurantaan noin vuosi sitten. Yhteistyökumppani Energiakolmio otti seurannan hoitaakseen. Säästökohteita alkoi löytyä nopeasti, kuten isojen pääsulakkeiden vaihto ja kylmälaitteiden lauhdelämmön hyödyntäminen. Seurannan avulla näemme nopeasti, miten toimenpiteemme vaikuttavat. Tämä auttaa meitä osoittamaan EU:lle tehtävissä raportoinneissa tehostamistoimiemme vaikutukset energian kulutukseen, Hämäläinen huomauttaa. Energianhankinta vaatii osaamista Kauppa on sitoutunut energiankäytön vähentämiseen entisestään sekä energiansäästötoimenpiteiden ja niiden vaikutusten raportointiin EU:lle. Tradekassa mietitään nyt energianhallinnan tehokkuutta koko arvoketjussa. Lokakuussa 2007 Tradekan hallitus hyväksyi tulevaisuuden energiapolitiikan ja energianhankinnan perusteet sekä päätti käyttää energianhankinnassa ulkopuolista osaamista. Yhteistyökumppaniksi valittiin Energiakolmio aikaisempien kokemusten rohkaisemana. Katsoimme, että energianhankinnassa tarvitaan nykyisin sellaista osaamista, jota Energiakolmio tarjoaa. Meillä ei ole aikaa sähkömarkkinoiden seuraamiseen. Koska hankintaperspektiivimme on pitkä, oikeat hankinta-ajat ovat tärkeitä. Hankintahinnan ja energian hinnan on asettuva järkevälle tasolle suhteessa siihen, mihin olemme varautuneet, Hämäläinen miettii. Energianhankinnalle tarkat raamit ja toimintamallit Muutos entiseen energianhankinnan toimintamalliin on iso, mutta ei sentään radikaali. Kun hallitus oli työstänyt tahtotilan ja politiikan, voitiin niiden noudattamiselle luoda toimintamalli. Hämäläinen arvioi, että säästöä energianhankinnassa on saatavissa pikemminkin laskennallisesti, kun voidaan osoittaa, mitä hinta olisi ollut, jos ei olisi osattu hankkia oikeaan aikaan. On vaikea kuvitella, että pystyisimme ostamaan energiaa halvemmalla kuin vuosi sitten. Haemmekin varmuutta siitä, että saamme asiantuntijoilta riittävästi oikea-aikaista informaatiota. Esimerkiksi, että tulevaisuus näyttää nyt sellaiselta, että tietynlaisia päätöksiä on tehtävä. Meillähän on tarkat raamit siitä, miten energia hankitaan ja minkälaiset minimi- ja maksimisuojaustasot meillä on eri aikoina oltava. Tilannetta tarkastellaan neljännesvuosittain. Yhteistyö Energiakolmion kanssa on tiivistä ja aika näyttää, miten yhteistyössä tullaan onnistumaan. Tietysti uskomme, että olemme valinneet oikean kumppanin, Hämäläinen kertoo. 7

8 Teknologiateollisuus ry:n tehtävänä on huolehtia siitä, että teknologiateollisuudella on menestymisen edellytykset kansainvälisessä kilpailussa. Toimialat eli elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus sekä tietotekniikka-ala muodostavat Suomen merkittävimmän elinkeinon. Elinkeinon osuus on 60 % Suomen koko viennistä ja 75 % elinkeinoelämän T&K-investoinneista. Toimiala työllistää suoraan ihmistä, välillisesti alasta saa elantonsa noin suomalaista eli lähes ¼ koko maan työvoimasta. Alan yritysten tilauskirjat ovat täydempiä kuin koskaan, yli 14 miljardia euroa, kun luvusta puuttuvat vielä metallien jalostus ja tietotekniikka-ala. Teknologiateollisuuden yritykset käyttivät sähköä noin 8,6 TWh vuonna Tästä valtaosa eli runsaat 5,3 TWh käytettiin metallien jalostuksessa. Lisäksi metallien jalostuksessa käytettiin koksia runsaat 1,2 miljoonaa tonnia. Energia on tuotantopanoksena erittäin tärkeä. Suomessa tuotetaan noin 30 miljoonan ihmisen teräkset. Laitokset ovat ominaispäästöiltään maailman alhaisimpien joukossa, ja energian käytön hyötysuhde on korkea. Ongelmana on kohtuuhintaisen sähkön tarjonnan puute. Kun tuotantokapasiteettia ei ole riittävästi, hinta nousee. Päästökauppa on nostanut sähkön hintaa pohjoismaisilla markkinoilla ja aiheuttanut investoinneille lisää epävarmuuksia. Lääkkeeksi tarvittaisiin uusia toimijoita sähkömarkkinoille. Lisäksi sähkön siirron pullonkaulat erityisesti Ruotsista sekä Ruotsin ja Norjan sekä Norjan ja Tanskan väliltä pitäisi poistaa. EU:n energia- ja ilmastopaketti ei tuo mitään hyvää tullessaan. Pahimmillaan se vie Suomesta yli työpaikkaa ja siirtää tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Isoin ongelma on hiilidioksidipäästörajoitusten kohdentaminen vain EU-maihin, kun pitäisi miettiä globaaleja ratkaisuja. Ongelman muodostaa SUOMEN VAHVUUS ON TEKNOLOGIAOSAAMINEN vienti varmistaa hyvinvointimme, mutta kuinka kauan? sekin, että Suomessa ollaan liian vahvasti tuontisähkön varassa. Pohjoismaissa sähköstä tuotetaan 80 prosenttia ilman hiilidioksidipäästöjä, mutta päästökauppa nostaa silti kaikkea markkinoilla olevaa sähkön hintaa. Tämä on epäkohta, joka rasittaa kaikkia sähkön käyttäjiä. Sähkön hinnannousu on uhka teollisuudelle Päästökaupan seurauksena sähkön markkinahinta nousee ja aiheuttaa teknologiateollisuudelle pahimmillaan miljoonan euron lisälaskun vuodessa. Tämän lisäksi tulee miljoonan euron lasku päästöoikeuksien suorasta ostamisesta. Uusiutuvien energialähteiden lisäykseen tarvittavien tukien osuus kasvattaa laskua vielä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Paine kohdistuu maailmanlaajuisessa kilpailussa toimivaan teollisuuteen, joka ei voi siirtää lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Erityisen hankalassa asemassa on metallien jalostus. Päästökaupan aiheuttamien kustannuspaineiden takia on esitetty jopa hiilidioksiditulleja EU-alueelle, jotta kilpailutilannetta saataisiin oikaistua. Ehdotukset on nähtävä yrityksenä paikata yksipuolisten päätösten aiheuttamia virheitä uusilla virheillä. Tullien asettaminen voi johtaa kauppasotaan, joka ei ole kenenkään etujen mukaista, kaikkein vähiten suomalaisen teknologiateollisuuden, jonka liikevaihdosta prosenttia tulee viennistä. EU:n tavoitetta ei saavuteta kotimaisin voimin Teksti ja kuvat Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuus näyttää epävarmalta. EU:n komission esityksessä uudeksi päästökauppadirektiiviksi mainitaan, että energiaintensiivinen teollisuus saa päästöoikeuksien taakanjaossa erityiskohtelun, mutta käytännön toteutus jää epäselväksi. Aluksi luvataan ilmaisia päästöoikeuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle, mutta kuitenkin esitetään, että asteittain siirryttäisiin kokonaan huutokauppaan vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden edistämisessä Suomelle esitetty 38 % osuus loppuenergiasta on niin suuri, ettei sitä voi saavuttaa kotimaisin toimin. Erityisesti vaatimukset puuenergian käytön massiivisesta lisäämisestä uhkaavat metsäteollisuuden raakapuun saantia. Suomessa on vahvaa teknologista osaamista uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja energian säästössä. Täällä valmistetaan biovoimaloiden kattiloita, leijukerroskattiloita, soodakattiloita, taajuusmuuntajia, lämpöpumppuja, kaukolämpötekniikkaa ja tuulivoimaloiden komponentteja, ja niillä on suuri kysyntä maailmanmarkkinoilla. Menestystarina jatkuu EU:n direktiiveistä riippumatta. EU:n yritysten kilpailutilanne heikkenee merkittävästi Suomessa on investointeja lykkääntynyt liian kalliin sähkön takia. Erityisesti ferrokromia voitaisiin valmistaa Suomessa pienemmin päästöin kuin muualla, mutta epävarmuus kohtuuhintaisen sähkön saatavuudesta on haitannut investointipäätöstä. Paineet siirtää tuotantoa EU-alueelta halvempien kustannusten maihin, ja erityisesti nopeasti kasvavan Kaukoidän markkinoiden lähelle, kasvavat kaiken aikaa. Poliittisin päätöksin pitäisi kaikin keinoin edistää eurooppalaista työtä ja tuotantoa. Kuinka tästä eteenpäin? EU:n pitää luopua yksipuolisista päästöjen vähennystoimista ja suunnata kaikki tarmonsa 8

9 Martti Kätkä UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSALLINEN EDISTÄMINEN SÄHKÖNTUOTANNOSSA Antti Koskelainen Teksti Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Päästöjen rajoittamiseen on saatava mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi myös nopeasti kasvavat Kiina, Intia ja Brasilia. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä sitovista tavoitteista pitää tehdä indikatiivisia. Lisäksi on keskityttävä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamiseen ja hyväksyttävä siihen kaikki keinot. Uusiutuvien energialähteiden lisäksi pitää hyväksyä ydinvoima, energian säästö ja hiilidioksidin talteenotto eikä tuijottaa pelkästään uusiutuvien prosenttiosuuteen. Viisautta hallituksen päätöksiin Avainasemassa ovat EU-maiden energiaja ympäristöministerit. Suomessa tietysti tällä hetkellä tärkeintä on valmistella kansallinen ilmasto- ja energiastrategia siten, että tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaalla tavalla. Vaikutuskanavat EU:n komissioon ja parlamenttiin ovat nekin tärkeitä direktiivien lopullista sisältöä muotoiltaessa. Teknologinen osaaminen on Suomen vahvuus. Suomen kansantalous on riippuvainen viennistä, josta erityisen suuren vastuun kantavat teknologiateollisuuden yritykset. EU:n yksipuoliset velvoitteet ovat yrityksille ylimääräisiä rasitteita, jotka uhkaavat suomalaisten työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia. Suomi menestyy parhaiten panostamalla jatkossakin teknologiseen osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, koulutukseen ja innovaatiojärjestelmiin. Näitä koskevat päätökset ovat omissa käsissämme ja niistä riippuu, kuinka hyvin selviämme globalisaation mukanaan tuomista haasteista. EU on asettanut Suomessa velvoitteen nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta 38 %:iin (nykyisin 28,5 %) vuoteen 2020 mennessä. Päätöksen taustalla on tavoite hillitä ilmastonmuutosta ja mm. vähentää tuontienergiariippuvuutta lisäämällä EU:ssa tuotetun uusiutuvan energian osuutta. EU:n velvoite edellyttää todennäköisesti uusiutuvan energian osuuden kasvattamista sähköntuotannossa maamme nykyisestä 32 %:sta (2007). Velvoitetasolle pääseminen vaatii tukijärjestelmiä, joiden maksajana toimivat sähkönkäyttäjät joko suoraan tai veronmaksajan roolissa. Edistämiskeinojen ja yksityiskohtien valinta tehtävä huolella Suunniteltaessa kansallisia uusiutuvan energian tukijärjestelmiä on tärkeää huomioida niiden vaikutukset sähkömarkkinoihin, kilpailuun ja sähkön tarjontaan. Järjestelmien on oltava ennakoitavia ja johdonmukaisia myönteisen ilmapiirin aikaansaamiseksi investoinneille, ja niiden tulee kannustaa uusia toimijoita sähköntuotantoon kilpailun lisäämiseksi. Tukia tulee myöntää vain uudelle uusiutuvaan energiaan perustuvalle tuotannolle, jottei niistä muodostu päästökaupan kanssa toista päällekkäistä järjestelmää sähkömarkkinoille. Lisäksi järjestelmät on toteutettava siten, etteivät ne johda muihin vääristymiin, esimerkiksi puun liialliseen polttoon jalostuksen sijaan. Sähkömarkkinoita vähiten häiritsevä tukimuoto on nykyinen energiatuki (investointituki ja sähköveron palautus). Investointituki on luonteeltaan kertaluontoinen, kustannustehokas ja helposti valtiovallan ohjattavissa. 9 Siksi nykyisen energiatuen käyttöä tuleekin edistää ja laajentaa ensisijaisena kansallisena uusiutuvan energian tukimuotona. Mikäli energiatuen lisäksi on tarpeen käyttää toista tukijärjestelmää, sen tulee olla energiatukea täydentävä syöttötariffijärjestelmä. Vaikka syöttötariffijärjestelmässä on sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta omat heikkoutensa, se on oikein toteutettuna ennakoitava ja selkeä tukijärjestelmä. Siihen voidaan liittää ominaisuuksia, joilla saadaan järjestelmä kiinni sähkömarkkinaan ylitukien estämiseksi ja kustannustehokkaimmat ratkaisut ensimmäisenä toteutettua markkinaehtoisesti. Yhtenä vaihtoehtona oleva sertifikaattijärjestelmä on nykyisten sähkömarkkinoiden kanssa huonosti yhteensopiva ja vaatii tehokkaasti toimiakseen ylikansallisen ratkaisun. Toimivan ylikansallisen järjestelmän rakentaminen siten, ettei se johda kansallisella tasolla väärään lopputulokseen, on haastavaa. Sertifikaattijärjestelmän tuoma tuki on epävarma ja edellyttää investoijilta vahvaa tasetta ja riskinsietokykyä. Tämä nostaa investointikynnystä ja vaikeuttaa uusien toimijoiden markkinalletuloa, eikä siten edistä kilpailua sähkömarkkinoilla. Ohjausjärjestelmien rahoittaminen Sähkönkäyttäjät maksavat päästökaupasta johtuen vuosittain miljardiluokan tulonsiirtoa sähköntuottajille korkeampana sähkön hintana. Olisi luonnollista, että näitä ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä kerättyjä tuloja käytettäisiin uusiutuvien tukijärjestelmien ja investointien rahoittamiseen. Mikäli EU:ssa siirrytään päästöoikeuksien huutokauppamenettelyyn vuodesta 2013 alkaen, tulee valtion saamia huutokauppatuloja kohdentaa uusiutuvien tukijärjestelmien rahoittamiseen.

10 EU:n TURVETULKINTA MAHTUU Vapon biodieselreseptiin Teksti Hannele Haltia Kuva Vapo Oy Matti Hilli Vapo on strategiansa mukaisesti Itämeren alueen johtava biopolttoaineiden toimittaja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Puolassa. Sen biopolttoainevalikoimaan kuuluvat turve, puu, pelletti, ruokohelpi, yhdyskuntajäte ja tuuli. Turpeen asema uusiutuvana energialähteenä on kiistanalainen. EU käsittelee turvetta fossiilisena energianlähteenä, ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan turve muodostaa oman luokan fossiilisten ja uusiutuvien energiamuotojen väliin. Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli suhtautuu tyynesti EU:n ilmasto- ja energiapaketin sisältöön. Hän näkee sen tarjoavan Vapolle monia mahdollisuuksia, ei pelkästään uhkia. Vapossa tilanteeseen on valmistauduttu jo pidempään. Pitkäjänteisen toiminnan myötä yritys on saavuttanut edelläkävijän aseman paikallisten, uusiutuvien energiamuotojen osaajana, kehittäjänä ja vaihtoehtojen tarjoajana. Pari seuraavaa vuotta näyttävät, mihin ilmasto- ja energiapaketin tavoitteet Suomessa johtavat, mutta se on selvää, että paikallisten polttoaineiden merkitys voimalaitosten ja kaukolämmön energialähteinä kasvaa. Maassamme on vireillä lukuisia turpeeseen ja puuhun perustuvia voimalaitoksia, Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli kertoo. Turpeesta biodieseliä Vapossa on panostettu paljon biodieselin valmistamiseen turpeesta. Tämä näyttää nyt mahdolliselta EU:n energiapaketin tulkinnan mukaan. Direktiivissä nimittäin sallitaan käyttää biodieselin valmistukseen ojitettuja turvesoita, joita Suomessa on noin 5 milj. hehtaaria, puolet Suomen suoalasta. Direktiivi lähtee siitä, että hiilidioksidipäästöjen väheneminen lasketaan elinkaariajattelun mukaisesti. Biodieselin päästöjen on oltava 35 % mineraaliöljyä alhaisempia. Omalla puolet turvetta puolet puuta -seoksellamme täytämme tämän ehdon, Matti Hilli kertoo. EU:n tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä liikepolttoaineista 10 % on biopohjaisia. Tämä kaikkia EU-maita velvoittava tavoite on aikaansaanut liikehdintää myös suomalaisissa yrityksissä ja tuotekehitysosastot käyvät ylikierroksilla. Vapon biodiesel-hankkeen etenemistä seurataan erityisen kiinnostuneina Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, sillä nämä maat ovat potentiaalisia laitoksen sijoituskohteita. Tuotantolaitoksen toiminnalle on mietitty selkeä työnjako: teknologian kehitystyön osaava laitevalmistaja vastaa laitoksen toiminnasta Vapon keskittyessä ydinosaamiseensa eli raaka-aineen saatavuuteen ja sen logistiikkaan. Elettäneen vuotta 2009, kun valittujen paikkakuntien teknistaloudelliset selvitykset valmistuvat ja investointipäätökset voidaan tehdä. Kolmen sadan miljoonan investointi on seitsemän sadan miljoonan taseellamme melkoinen panostus, Hilli huomauttaa. Hän muistuttaa lisäksi, että meidän suomalaisten todellakin kannattaa käyttää runsaita turvevarantojamme biopolttoaineen tuotantoon. Pellettiä suomalaisille Yhteiskunnan säätelystä johtuen Vapo on joutunut erikoiseen tilanteeseen: se vie 80 % pellettituotannostaan Ruotsiin, jossa pellettiä käytetään monikymmenkertaisesti Suomeen verrattuna. Yhteiskuntaohjaus Suomessa on suosinut kevyttä polttoöljyä. Meillä Suomessa on kyllä hallussa ne keinot, joilla pääsemme uusiutuvalle energialle asetettuihin tavoitteisiin, mutta olisi aiheellista muistaa, että emme ole yksinäinen saareke, vaan meidän on suhteutettava omat toimemme naapureidemme toimiin niin, ettemme hirttäydy niihin, Hilli miettii. Vapossa päätettiin panostaa pellettiin vuosi- 10

11 tuhannen vaihteessa. Vaposta on nopeasti kasvanut Euroopan suurin pelletintuottaja. Tuotanto kasvanee tulevinakin vuosina noin 20 % vuodessa. Hilli huomauttaa, että ilmaston kannalta positiivisinta on hajautettu energiantuotanto ja paikallisten polttoaineiden käyttö. Tällä hetkellä Vapo tuottaa kahdeksan terawattituntia vuodessa puupohjaisia polttoaineita. Tuulesta temmattua On jo yleisesti tiedossa, että sähkö on tulevaisuuden niukkuustekijä. Lämmittämisen vaihtoehtona on suosiotaan kasvattanut maalämpö, mutta sen prosessi kuluttaa paljon sähköä. Katseet kääntyvät tuulivoimaan. Hilli kertoo, että Vapon Kuivaniemen tuulipuisto on nyt täynnä. Se tuottaa 8 MW sähköä vuodessa. Sähköä syntyy tuntia vuodessa, joten tuulivoiman lisäksi tarvitaan säätövoimaksi muuta sähköntuotantoa. Tuulivoiman rooli on siten muita täydentävä energiamuoto. Uutta tuulipuistoa Vapo ei Suomeen suunnittele, sillä Viro tuntuu tällä hetkellä kokonaistaloudellisesti arvioituna Suomea houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Suomi tarvitsee metsäteollisuutta Hilli on huolestuneena seurannut sellu- ja paperitehtaiden katoamista Suomesta. Energiayliomavaraisina niiden myötä katoaa uusiutuvaa energiaa 0,7 1 %:n vuosivauhdilla. Jalostamattoman puun polttaminen on järjetöntä. Toivonkin, että päättäjät insentiivejä miettiessään varmistavat suomalaisen metsäteollisuuden säilymisen elinvoimaisena. Sahat ja paperitehtaat ovat Suomen kannalta parempi ratkaisu kuin puun polttaminen huonolla hyötysuhteella, hän sanoo. Yhtenä keinona Hilli ehdottaa, että uusiutuville energioille täsmärakennetaan tuet kaikille erikseen. Puun käytölle täytyy rakentaa syöttötariffijärjestelmä, jonka pitää olla kaupallinen ja liittyä teollisuuden käyttämän puun hintaan. Kannustuksia tarvitaan Suomen energiapolitiikan lyhytjänteisyydestä johtuen maahan on syntynyt monimuotoinen energiantuotantokapasiteetti, jolla on toki omat etunsa. Useilla tahoilla kuitenkin odotellaan investointipäätösten kanssa, kun selvää signaalia investointiporkkanoista ei ole vielä ilmaistu. Odottaminen on riski koko valtakunnan energianhuollolle. Se hiljentää myös Vapon vauhtia. Hilli kaipaa nopeasti linjakkaita ja kestäviä päätöksiä. Pitkän tähtäimen strategiaa tarvitaan, sillä nykyisin toimenpiteitä leimaa lyhytjänteisyys, kun tarvittaisiin näkemyksiä. Tulevien porkkanoiden on kannustettava nimenomaan investointeihin. Olemme sähköntuotannossamme olleet liian riippuvaisia Venäjän tuonnista, ja sen tilanteen pitää muuttua, Hilli huomauttaa. Bioenergiasta elinvoimaa Teksti Hannele Haltia Kansainvälisesti tunnettu Mr. Bioenergy, bioenergia-alan huippuasiantuntija, Euroopan bioenergiayhdistyksen puheenjohtaja, professori sekä Benet Oy:n hallituksen puheenjohtaja Dan Asplund on ylpeä keskisuomalaisen bioenergian korkeasta osaamisesta. Bioenergiasta elinvoimaa on nimetty yhdeksi Keski-Suomen Liiton kolmesta kärkiklusterista. Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana valtakunnallisessa klusterissa Tulevaisuuden energiateknologiat. Bioenergialla suuret mahdollisuudet Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus EU-maissa pitää olla 38 % eikä käytettävistä keinoista vielä ole tehty päätöksiä. Öljyn verotus pitää saada pohjoismaiselle tasolle ja investointitukia pitää kohdentaa uudella tavalla. Pienille sähköntuottajille, esimerkiksi sahoille, jotka hyödyntävät sahausjätteensä bioenergiana, syöttötariffi on ainoa oikea, sopivan yksinkertainen vaihtoehto. Isoille tuottajille markkinalähtöisempi vaihtoehto on velvoite- ja sertifikaattikauppa, joka on muualla Euroopassa yleisesti käytössä, Asplund pohtii. Asplund kertoo, että uusiutuvan energian käyttöä pitää lisätä 9,5 % -yksikköä, mikä ei hänen Dan Asplund mukaansa onnistu ilman bioenergiaa. Vesivoima on edullisinta, mutta sen merkittävä lisärakentaminen edellyttää poliittisia päätöksiä. Seuraava vaihtoehto on bioenergia, kalleinta on tuulivoima. Tilanne tarjoaa bioenergialle suuret mahdollisuudet. Toinen aspekti on päästökaupan ulkopuolisten toimialojen päästöjen vähentäminen 16 %:lla. Tuolloin keskustellaan öljyn käytöstä liikenteessä, asumisessa, maataloudessa, pienteollisuudessa sekä palvelualalla. Jos tavoitteissa halutaan pysyä, pitää säästää energiaa sekä korvata öljyä muulla vaihtoehdolla. Öljyn korvaaminen pelletillä ratkaisee kaksi asiaa samalla kertaa, Asplund miettii. Turve kestävä ja uusiutuva energianlähde IPCC luokitteli turpeen muutama vuosi sitten omaan kategoriaansa. Suomen kannalta se on hyvä päätös. Ruotsissa turve on hyväksytty sertifikaattikauppaan, perusteluna sen merkittävyys paikallisena polttoaineena. - Ympäristön kannalta turve on selkeästi uusiutuvaa: käytetty suo kasvaa takaisin. Lisäksi, turvetta käytetään Suomessa kestävästi eli sen verran kuin sitä kasvaakin. Kasvihuonekysymys sen sijaan on monimutkaisempi. Luonnontilainen suo tuottaa metaania, joka on 25-kertaa hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu. Suopeltojen kasvihuonepäästövaikutus on elinkaaritarkasteluna nolla. Metsäojitettujen syvien metsänviljelykseen sopimattomien soiden kasvihuonekaasujen päästövaikutus on puolet teoreettisesta laskelmasta, Asplund laskeskelee. Suomi on ehdottanut IPCC:lle järjestelmää, jossa turpeen päästökertoimen määrittelee sen tuotantotapa. Tämä on osa sitä tieteellistä tutkimustietoa, jota Suomi tarjoaa vuoden 2013 jälkeen tehtäviä päätöksien tueksi. Suomalaisia asiantuntijoita on työskentelyssä mukana. Liikennepolttoaineissa turve täyttää EU:n 35 %:n päästövähennyksen tavoitteen mennen tullen. 11

12 KIOTO-KAUSI ALKOI epävarmuus päästömarkkinoilla jatkuu Tea Finni, Puh Päästökaupassa on vuoden alusta siirrytty uudelle päästökauppakaudelle. Ensimmäinen kausi päättyi hintatason pysyessä lähellä nollaa odotusten mukaisesti. Kuluvan Kioto-kauden hinta sen sijaan pysyi pääosin lievässä nousutrendissä tammikuun alkupuolelle saakka, jolloin huoli maailmantalouden tilasta alkoi painaa polttoaineita ja päästöoikeutta alaspäin. Marraskuun alkupuolella päästöoikeus laski muiden energiahyödykkeiden mukana ja joulun aikaan hiljainen kaupankäynti aiheutti toisen lievän laskun. Syksyn nousutrendin taustalla on ollut yleinen käsitys kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Päästökauppasektorilla on vajetta, eikä CERtarjonta ole kyennyt tasaamaan hintaa kysynnän kohdistuessa pääosin päästöoikeuksiin. Markkinoilla on lisäksi nähty useita kysyntää lisääviä päätöksiä Komission suunnalta. CER-päästövähennysyksiköiden hintataso on ollut hieman päästöoikeutta vakaampi, mutta tammikuussa huoli taloustilanteen kehittymisestä ja Komission päätökset päästökaupan jatkosta toivat epävarmuutta ja laskivat myös CER-hintaa. Lyhyen aikavälin näkymät Vaikka pitkän aikavälin näkemyksemme on edelleen vahvasti nouseva, lyhyellä aikavälillä markkina ei välttämättä ota pidemmän aikavälin signaaleja huomioon. Vallitseva hintaa ohjaava ajuri tällä hetkellä on huoli yleisestä taloustilanteesta. Päästöoikeusmarkkina on herkkä psykologisille tekijöille, ja tämä on selvästi nähtävissä hinnassa. Pelko taantumasta laskee lisäksi polttoaineiden, varsinkin öljyn hintaa, ja koska maakaasun hinta on vahvasti öljysidonnainen, näkyy tilanne myös kaasun hinnan laskuna. Kun hiilen hinta on yhtä aikaa tuotannollisten syiden ja kuljetuskapasiteetin vajeen vuoksi ennätyskorkealla, on vaihtokustannus laskenut pitkästä aikaa alle päästöoikeuden hinnan. Tämä kannustaa energiantuottajia tuottamaan kesäaikaan maakaasulla hiilen sijaan, mistä syntyy huomattavasti vähemmän päästöjä. Tilanne voi jatkua nykyisen kaltaisena muutaman kuukauden, mutta ennen pitkää nostavat tekijät tulevat kääntämään päästöoikeusmarkkinan taas nousuun. Päästöoikeuden hintakehitys /tco Tea Finni EUADEC-08 EUADEC-09 CERDEC-08 EUACER spread-08

13 Valtioneuvosto jakoi päästöluvat Kioto-kaudelle Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen laitoskohtaisista päästöoikeuksista Kioto-kaudelle. Nousun aiheuttajat Pohjimmiltaan nousutrendin aiheuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Toiselle päästökauppakaudelle Komissio on luonut päästöoikeusvajeen sekä keinot sen täyttämiseksi. Suurin osa päästöjen vähennystarpeesta voidaan kattaa päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla päästövähennysyksiköillä (CER/ERU). Lisäksi Komissio on varmistanut, ettei ensimmäisen kauden kaltaista alennusmyyntiä synny sallimalla päästöoikeuksien rajattoman siirtämisen seuraaville päästökauppakausille. Mielenkiinto kohdistuukin siten kolmanteen kauteen: paljonko päästöoikeus maksaa vuodesta 2013 eteenpäin, eli hyötyykö toimija pankituksesta korkeampana hintana kolmannella kaudella? Katse tulevaisuuteen EU:n Komissio julkisti odotetun ehdotuksensa päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi kolmannelle kaudelle. Siinä ehdotetaan radikaaleja muutoksia päästöoikeuksien jakomenetelmiin sekä merkittäviä kiristyksiä päästöoikeuksien kokonaismäärään. Päästökauppasektorin tulee vähentää päästöjä 21 % vuoden 2005 tasolta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa keskimäärin 11 % vähemmän jaettavia oikeuksia Kioto-kauteen verrattuna. Komissio on sitonut päästövähennysyksiköiden käyttörajat kansainvälisiin neuvotteluihin; mikäli sopimusta ei synny, kakkoskauden raja laajennetaan koskemaan myös kolmatta kautta. Eli investointeja kehitysmaihin uhataan hillitä, mikäli ne eivät osallistu ilmastotalkoisiin. Jos sopimus saadaan aikaan, vähennysyksiköiden käyttörajaa nostetaan automaattisesti. Päästöoikeuksien jakomenetelmää ehdotetaan muutettavaksi huutokauppaperusteiseksi. Mikäli ehdotus saa lainvoiman, energiantuottajat joutuvat ostamaan kaikki tarvitsemansa oikeudet huutokaupoista 2013 lähtien. Teollisuus siirtyy ilmaisjaosta huutokauppaan vähitellen vuoteen 2020 mennessä. Joillekin energiaintensiivisille aloille harkitaan poikkeusta tästä kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Päästöoikeuksien jakomenetelmän ei yksin pitäisi vaikuttaa päästöoikeuden ja sähkön hintaan. Energiantuotanto on tähänkin mennessä lisännyt päästökustannukset hintoihin, nyt kustannukset vain joudutaan oikeasti maksamaan. Kiristyvä päästökatto sen sijaan on selkeä hintaa nostava tekijä. Parempi kuva tilanteesta saadaan vasta, kun ehdotus realisoituu päätökseksi, vuoden-parin kuluttua. Samaan aikaan neuvotellaan kansainvälisen ilmastosopimuksen jatkosta, mikä vaikuttaa vahvasti EU:n päästökauppadirektiivin sisältöön sekä päästöoikeus- ja CER-markkinoiden tilanteeseen. Miltä tulevaisuus näyttää? Lähikuukausien sisällä tulemme näkemään, kuinka vahvasti maailmantalous jarruttaa, ja kuinka pitkään se pitää päästöoikeuden hintaa kurissa. Kiristyvä kysyntä on kuitenkin koko ajan ajankohtaisempi nostava tekijä taustalla. Vuoden 2009 aikana voidaan jo saada päätöksiä päästökauppadirektiivistä ja loppuvuodesta kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen. Nämä ovat tärkeitä, päästöoikeuden hintaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä ja päätöksiä joiden tekeminen voi helposti venyä tavoiteaikatauluista. Mikäli EU jatkaa päästötalkoissa yksin, odotettavissa on korkeita hintoja ja sopeutumiskustannuksia. Kansainvälinen sopimus tekisi vähennystoimista helpompia toteuttaa ja kokonaisuuden kannalta mielekkäämpiä, laskisi jonkin verran päästöoikeuksien hintaa ja antaisi lisäpotkun CER-markkinoille. Onneksi ilmastosopimukselle on viime aikoina annettu enemmän JAA- kuin EI-ääniä. Päästöoikeuksia jaetaan Suomessa Kioto-kaudelle 188 miljoonaa CO2-tonnia. Viidelle vuodelle jaettuna tämä tekee 37,6 miljoonaa tonnia / vuosi. Laitoskohtainen jakotaulukko, joka toteutunee sellaisenaan, on nähtävissä työ- ja elinkeinoministeriön internetsivuilla phtml?s=2049 (liite 3). Päätös perustuu EU:n komission määräämään kansalliseen päästöoikeuksien jakosuunnitelmaan. Edelliseen kauteen verrattuna oikeuksien määrä on selkeästi pienempi. Tämä tukee päästökaupan varsinaista tarkoitusta, eli päästöjen vähentämistä. Vähennykset koskevat ennen kaikkea energiatuottajia. Muu teollisuus saa päästöoikeuksia suhteellisesti enemmän. Esimerkiksi globaalilla markkinalla toimivan metalliteollisuuden on vaikea siirtää päästöoikeuksien hankintahintaa lopputuotteiden hintaan. Päästökaupan takia kallistuneet energiakustannukset ovat energiavaltaiselle teollisuudelle kova rasite jo sinällään. Sähköntuottajia oikeudettomuus ei niinkään rasita. Sähkön hinnan määräytymismekanismi Pohjoismaissa on sellainen, että niukkuus nostaa lopputuotteen hintaa lähes automaattisesti vieläpä siten, että siitä hyötyvät kaikki tuottajat riippumatta siitä, tarvitsevatko he päästöoikeuksia vai eivät. Vaikka yli 80 % Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan päästövapaasti, päästökauppa nostaa kaiken sähkön hintaa ja täten toimii edelleen suurena tulonsiirtomekanismina sähköntuottajille. Lopullisina maksajina toimivat siis kaikki suomalaiset, ennen kaikkea suuret sähkönkäyttäjät. Päästökaupan vaikutus sähkön hintaan tulee siis näillä näkymin säilymään entisellään, ellei jopa kiristyvän. 13

14 Mittaustiedon saatavuuteen odotetaan toimenpiteitä Juha Liikanen, Puh Juha Liikanen Kentällä on noussut huoli siitä, miten energiayhtiöt huomioivat kuluttajien tarpeet mittaustietojen saamiseen nyt kun mittausjärjestelmiä ja mittausliiketoimintoja ollaan kehittämässä. Käyttäjät tarvitsevat kaukoluettavien mittaustensa tuntitasoiset mittaustiedot. Tiedot saataisiin joko lukemalla mittaustiedot energiayhtiön tapaan suoraan mittareilta tai sitten energiayhtiön veloituksetta tarjoaman tiedonsiirtorajapinnan kautta. Myös käytettävien mittareiden on oltava sellaisia, että asiakas saa niistä tarvittaessa pulssi- tai väylälähdön kautta mittaustietoa kiinteistönsä järjestelmiin. Tilanne, jossa mittaustieto jää vain energiayhtiön omaisuudeksi, on suurten kuluttajien kannalta kestämätön. Niinpä energian käyttäjiä edustavat etujärjestöt nostivat marraskuun lopussa keskusteluun tuntitasoisten mittaustietojen saatavuuden. Keskustelu avattiin toimittamalla Energiateollisuudelle ja Kauppa- ja teollisuusministeriölle vetoomus. Vetoomuksen allekirjoittajina olivat Suomen ElFi, Rakli, Elintarviketeollisuusliitto, Senaatti-kiinteistöt, Suomen Automaatioseuran Rakennusautomaatiojaosto, Suomen kaupan liitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Kuntaliitto, Suomen Omakotiliitto ja Teknologiateollisuus. Energiateollisuus ryhtyi ratkaisemaan ongelmaa Joulukuun 18. päivä vetoomuksen tiimoilta järjestettiin tapaaminen Energiateollisuuden ja KTM:n kanssa. ElFi edusti tapaamisessa vetoomuksen allekirjoittajia. Keskustelussa todettiin yksimielisesti että ongelma on todellinen ja että asiassa on parantamista. Toisaalta esillä oli myös mielipiteitä, että kysymyksessä olisi siirtymäkausi ja siten väliaikainen ongelma. Näkemys, että mittausten kaukoluennan ja energiayhtiöiden raportointisovellusten kehittyminen ratkaisisi ongelman, ei saa tukea vetoomuksen allekirjoittajilta. Energiateollisuus lupasi viedä asian toimikuntiinsa käsiteltäväksi. Tavoitteena oli laatia asiasta suositus verkko- ja lämpöyhtiöille. Suosituksessa otettaisiin kantaa rajapintaan tai sähköiseen ratkaisuun, jonka kautta asiakkaat ja heidän edustajansa voivat mittaustietoa hakea. Energiateollisuuden vastine vetoomukseen ei tuo ratkaisua Energiateollisuus toimitti vastineensa vetoomukseen viikolla 8. Vetoomuksen allekirjoittajat kommentoivat virallisesti vastinetta aikanaan. Energiakolmiossa vastineen sisältö koettiin tuoreeltaan pettymyksenä ongelman ratkaisemiseen tarvittavat toimenpiteet ja pelisäännöt puuttuvat edelleen. 14

15 Asiakkaidemme näkemyksiä mittaustiedon saatavuudesta Timo Vepsäläinen Espoon kaupunki, Kiinteistöpalvelukeskus, energiapalvelut Vapaa mittaustiedon saatavuus on edellytys sille, että voimme seurata sovittujen energiatehokkuusvelvoitteiden toteutumista. Reaaliaikaista tuntitehotietoa on oltava saatavilla juuri silloin, kun tutkitaan tietyn säästötoimenpiteen vaikutusta energiankulutukseen. Mittausdatan saaminen mittareilta on tehty nyt mahdottomaksi lämmöntoimittajan hinnoittelupolitiikalla. On käsittämätöntä, että kaukolämpöasiakkaiden jo kertaalleen maksamat mittalaite- ja mittaustietojärjestelmät halutaan maksattaa asiakkailla toiseen kertaan kohtuuttomilla palvelumaksuilla. Energiapalveludirektiivissähän energiayhtiöt on velvoitettu pyydettäessä toimittamaan tietoja asiakkaittensa energiankäytöstä erikseen nimetylle taholle. Tämä taho voisi olla esimerkiksi Energiamarkkinavirasto, joka voisi ylläpitää mittaustietokantaa. Tällaiselle tietokannalle olisi varmasti käyttöä myös kansallisissa energiatutkimushankkeissa. Erkki Mansikkamäki Kehityspäällikkö, Senaatti-kiinteistöt, Liiketoiminnan kehittäminen-yksikkö Senaatti-kiinteistöt hallinnoi n rakennusta ympäri maatamme. Näin ollen se on lähes jokaisen Suomessa toimivan energianjakelijan asiakas. Senaatti-kiinteistöt seuraa energian käyttöään omilla operatiivisilla ja johtamisen tietojärjestelmillä. Tästä seuraa, että järjestelmiin tulee saada luotettavaa ja yhdenmukaista perusdataa. Tieto ei saa olla jalostettua, jolloin yhdenmukaisuus menetetään. Mittaustieto on energiatehokkuuden parantamisen kulmakivi. Myös energianjakelijoille on asetettu energiapalveludirektiivissä velvoitteita tehostaa tiedon saatavuutta sekä pidättäytyä toimista, jotka voivat haitata energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamista. Valtakunnan keskeiset toimialat, myös energia-ala, ovat hiljan solmineet vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Toivottavasti nämä velvoittavat ja vapaaehtoiset toimet johtavat nykyaikaiseen mittaustiedon saatavuuteen. Näin vaikuttaisimme osaltamme yhteiseen pyrkimykseemme paremmasta energiatehokkuudesta. VETOOMUS Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiateollisuus ry Energiamittaustiedon saatavuus turvattava Allekirjoittaneet energiankäyttäjiä edustavat tahot vetoavat Kauppa- ja teollisuusministeriöön sekä Energiateollisuus ry:hyn energiamittaustiedon saatavuuden turvaamiseksi. Olemme huolestuneet vallalla olevasta kehityssuunnasta, jossa Asiakkaiden eli energian käyttäjien on yhä vaikeampaa hyödyntää energiamittaustietoa oman energiatehokkuutensa parantamiseksi. Energiatoimialalle on syntynyt teknisiä ja taloudellisia esteitä tuntitasoisten energiamittaustiedon saatavuudelle. Kehityssuunta ei tue ilmastotavoitteiden saavuttamista, joissa energiansäästö on keskeinen vaikutuskeino. Näemme myös, että kysyntäjouston lisääminen on ehdottoman tärkeää turvattaessa kapasiteetin riittävyys energiamarkkinoilla. Energiankäyttäjillä on keskeinen rooli kysyntäjoustoa lisäämisessä. Energiansäästön ja kysyntäjouston toteuttamisessa ja todentamisessa mahdollisimman tarkka mittaustieto on energiankäytön tehostamisen lähtökohta. Allekirjoittaneet edellyttävät pikaisia toimia, joilla mittaustiedon veloitukseton saatavuus turvataan ja loppukäyttäjän oikeus siihen huomioidaan asianmukaisesti. Tarvittaessa mittaustiedon saatavuus ja omistus tulee turvata lailla tai asetuksella riittävän yksityiskohtaisesti. Eräänä ratkaisuehdotuksena esitämme julkisen tahon ylläpitämää datapankkia, jossa säilytetään energiamittaustietoa sähköisessä muodossa. Tietopankista mittaustietoa voidaan jakaa raportteina ja erilaisten rajapintojen välityksellä energian käyttäjille ja heidän valtuuttamilleen tahoille. Datapankin avulla voidaan synnyttää laajempaa vertailutietoa energian käytöstä ja tiedostaa merkittävimmät energiansäästökohteet. Kunnioittaen: Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Elintarviketeollisuusliitto ry Senaatti-kiinteistöt Suomen Automaatioseura ry/rakennusautomaatiojaosto Suomen ElFi Oy SUOMEN KAUPAN LIITTO Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuntaliitto Suomen Omakotiliitto ry Teknologiateollisuus ry 15

16 Uutta ohjelmistotarjontaa energia-alalle Rauno Muilu Rauno Muilu, puh Laadukkaat IT-ratkaisut ovat aina olleet tärkeä osa Energiakolmion palvelua. Atkohjelmistoja on kehitetty uusien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Ohjelmistot ovat Energiakolmion päivittäisessä käytössä, mikä varmistaa tuotteiden korkean laadun ja virheettömyyden. Suurin osa kehitetyistä ohjelmistoista on yleiskäyttöisiä ja ne soveltuvat siten muidenkin yritysten käyttöön. Energiakolmio on tuonut energiamarkkinoille nyt kaksi uutta ohjelmistoa, jotka ovat asiakaskohtaisesti muokattavissa ja integroitavissa eri tietojärjestelmiin. Energian käytön raportointi etreports Energiakolmio rakensi ensimmäisen internet-sovelluspohjaisen energian raportointijärjestelmän jo vuonna Vuosien varrella useita uusia versioita saanut raportointisovellus on nyt hankittavissa etreports-ohjelmistopakettina, joka integroidaan asiakkaan tietojärjestelmiin. Käyttöliittymä muokataan asiakkaan www-julkisivun mukaiseksi. Raporttien muutokset ja lisäykset toteutetaan asiakaskohtaisesti. Ohjelmisto on oiva työkalu energiatehokkuuden parantamiseen, sillä sen avulla asiakkaat voivat seurata ja analysoida energiankulutustaan tuntitasosta vuositasoon. Selkeät raportit voidaan luoda käyttöpaikoittain tai halutuissa kiinteistöryhmissä. Ohjelmiston käyttöliittymä on selainpohjainen ja helppokäyttöinen. Taseenhallinta etbalance Ohjelmistoyritys MVM Energiatieto Oy, joka fuusioitui Energiakolmio Oy:n kanssa, on toiminut sähkömarkkinoilla tasevastaavana vuosituhannen vaihteesta saakka. Tasepalvelun hoitamista varten olemme kehittäneet monipuolisen ohjelmistopaketin etbalancen, jota Energiakolmio voi nyt tarjota sähkömarkkinoilla toimiville tasevastaaville. Ohjelmistoilla hoidetaan mm. kokonaistaseen hallinta, sähkön kulutuksen ennustaminen, EDI-viestiliikenne sekä lukemien ja lukemapuutteiden hallinta. Tasepalvelun ydin on kokonaistaseenhallinta, kun tärkeimmät tunnusluvut halutulta ajanjaksolta ovat nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Ohjelmiston avulla nähdään tasesähkön määrä tunneittain eri osapuolien näkökulmista. Tasetilanne esitetään taulukkona joko yhden asiakkaan, valitun joukon tai kokonaistaseen kannalta. Tilanne havainnollistetaan lisäksi useammalla havainnollisella graafi sella kuvaajalla. Lukemapuutteiden hallinta -sovelluksella pystytään hallinnoimaan ja selvittämään taseselvityksessä käytettävät kulutusaikasarjat. Sillä seurataan ja korjataan poikkeamia taseselvittäjän näkökulmasta sekä hoidetaan yhteydenpito muiden taseselvittäjien välillä. Taseenhallintaan liittyy usein kulutuksen ennustaminen sähkönhankinnan optimointia varten. Energiakolmio on kehittänyt ennustamista varten oman ohjelmiston. Haluttaessa voidaan ennustamiseen käyttää myös kolmannen osapuolen ohjelmistoja. Tietojen välittäminen eri osapuolien välillä on olennainen osa taseenhoitoa. Kulutusten ja kauppojen siirtoa varten ohjelmistokokonaisuuteen kuuluu Sanpa-sanomapalvelin, jonka avulla EDI-viestien lähetys ja seuranta on yksinkertaista. Kokonaisuuteen sisältyy myös tyyppikäyrämenettelyn mukaisten kohteiden hallinta. Energiakolmio ohjelmistotoimittajana Energiakolmio on Microsoftin kumppani Certifi ed Professional -tasolla. Certifi edtasolle päässeet yritykset ovat panostaneet asiantuntijoidensa koulutukseen ja Microsoft-sertifi ointeihin sekä osoittaneet asiakasratkaisuillaan Microsoftin teknologian osaamisen. Energiatiedon saavuttama Custom Development Solutions -kompetenssi on suunnattu yrityksille, jotka rakentavat liiketoimintaa tehostavia räätälöityjä ratkaisuja asiakkailleen. 16

17 Energianhallinta on kokonaisuus - EnerKey on ratkaisu Jari Mäkitalo, puh Energiastrategiassa on hyvä ottaa huomioon kokonaisuus: energian hankinta, sen käyttö, laskutuksen ja raportoinnin sujuvuus sekä ympäristötekijät. Olemme uudistaneet palvelutarjontaamme tätä silmälläpitäen. Tuloksena meillä on tarjota asiakkaillemme ainoalaatuinen ratkaisu, joka vastaa kokonaisvaltaisen energiahallinnan tarpeeseen. EnerKey.com -palvelumme koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka kukin ovat edelläkävijöitä omalla alueellaan. EnerPro - laadukasta energian hankinnan asiantuntijapalvelua Merkittävä energian hankinnan onnistumiseen vaikuttava päätös tehdään heti hankintaprosessin alkumetreillä. Hankintaa toteuttava asiantuntija on erittäin keskeinen tulokseen vaikuttava tekijä, olipa kyse sähköstä, öljystä tai päästöoikeuksista. Riippumattomana ja puolueettomana palveluntuottajana voimme tarjota Asiakkaallemme markkinan parhaat mahdollisuudet. Kaikki hankintatavat ovat käytettävissä kokonaisvaltaisesta salkunhallinnasta kiinteähintaisen energiatoimituksen kilpailuttamiseen. Onnistunut tulos tehdään asiakkaan lähtökohdista alkaen hankinnan strategisesta suunnittelusta jatkuen suojaustoimenpiteiden toteutukseen. Viime kädessä menestyksen ratkaisee asiantuntemus, joka yhdistettynä riippumattomuuteen ja luotettavuuteen tekee Energiakolmiosta turvallisen valinnan. EnerControl - tehokkuutta energiankäyttöön Energian säästäminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat paras tapa säästää luonnonvaroja ja energiakustannuksia. Hyvät työkalut helpottavat energiatehokkuuden jatkuvaa parantamista oleellisesti. EnerControl-palvelu on tehokas työkalu kulutus- ja kustannustietojen hallintaan ja tarjoaa tarvittaessa asiantuntijuutemme asiakkaan avuksi säästötoimenpiteiden toteuttamiseen. Palvelun avulla voidaan seurata ja analysoida sähkön, lämmitysenergian ja käyttöveden kulutuksia kattavasti tuntitasosta vuositasoon sekä varmistaa muiden kiinteistöjärjestelmien toimintaa. Palvelu mahdollistaa myös monipuoliset vertailut ja yhteenvedot seurannassa olevista kohteista. EnerControl on keskeinen osa toimivaa kiinteistöjen ylläpidon kokonaisuutta. EnerCount säästä aikaa ja rahaa EnerCount-palvelu on ratkaisu energialaskujen hallintaan. Ostolaskupalvelu vapauttaa Asiakkaamme laskujen tarkastamisesta. Palvelu sisältää energialaskujen asiatarkastuksen ja sähköisen tiliöinnin. Näin sähköisen laskutuksen edut voidaan hyödyntää paremmin ja ottaa siten askel kohti kirjanpidon automatisointia. Jälleenlaskutuspalvelussa tuotamme Asiakkaamme puolesta laskut energian loppukäyttäjille. Palvelun raporteilla voi seurata helposti ja tarkasti energiasta muodostuneita kustannuksia. Tiedot energian loppukäyttäjille lähetetyistä jälleenlaskuista saa suoraan reskontraan. EnerCount tuo laskujen käsittelyyn, raportointiin ja laskutukseen selkeyttä ja kustannustehokkuutta ja näin ollen säästää laskujen käsittelyssä konkreettisesti aikaa ja rahaa. Jokaiselle tarpeen mukainen kokonaisuus Energian hankinnasta, sen käytöstä, laskutuksen ja raportoinnin toimivuudesta sekä ympäristötekijöiden huomioimisesta muodostuu kokonaisuus, johon voimme räätälöidä kunkin Asiakkaamme tarpeiden mukaisen ratkaisun. Palvelut käyttävät samoja käyttötietoja ja yhdistyvät toisiinsa muodostaen saumattoman kokonaisuuden. Energiakolmion oma ohjelmistotuotanto ja IT-osaaminen varmistavat tarpeiden huomioimisen myös teknisellä osa-alueella ja palvelukokonaisuuden jatkokehityksessä. Asiantuntemuksemme ja kokemuksemme energia-alalta varmistavat palvelumme tuloksellisuuden. EnerKey on tehokas ja luotettava ratkaisu yrityksen tai yhteisön kokonaisvaltaiseen energianhallintaan. 17

18 Asiakkaat arvostavat asiantuntemusta ja luotettavuutta Heikki Koikkalainen, puh ALAMI - ratkaisu kiinteistön sisäiseen energialaskutukseen Minna Kiiski, puh Olemme tutkineet joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyttä laajemmalla selvityksellä. Marras-joulukuussa 2007 kysyimme edellisen kerran asiakkaidemme tyytyväisyyttä sekä sähkösalkun hallintapalveluun että energiankäytön seurantapalveluun. Aineistot kerättiin pääosin nettikyselynä ja osin puhelimitse palveluita käyttäviltä avainhenkilöiltä. Vastausaktiivisuus oli hyvä, yhteensä vastauksia kertyi 147 kpl. Näin tuloksien analysointiin saatiin kattava aineisto. Kyselyissä asiakkailta pyydettiin (asteikolla 4-10) arviota palveluiden toiminnallisesta ja teknisestä laadusta sekä yhteistyöstä ja yhteydenpidosta. Lisäksi asiakkaiden näkemyksiä ja odotuksia kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Yhteistyön tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat tälläkin kertaa toiminnan luotettavuus ja asiantuntemus molemmissa selvityksissä. Seurantapalvelun osalta myös asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen ja yhteistyökyky koettiin tärkeäksi. Sähkösalkun hoidossa näkemys markkinasta, yhteistyön tuloksellisuus, päätöksenteon ohjaus sekä kumppanin riippumattomuus nähtiin tärkeiksi tekijöiksi. Energiankäytön raportointipalvelun osalta tulokset olivat kannustavat, kokonaistyytyväisyys palveluun sai keskiarvona arvosanan 8.7. Henkilöstön ammattitaito, tavoitettavuus ja palvelualttius saivat kaikki kiitettävän arvioinnin ( ). Kehittämi- sen ja panostamisen tarvetta on erityisesti palvelun käyttöönoton tuessa ja koulutustarjonnassamme. Kokonaistyytyväisyys salkkupalveluun sai arvosanan 8.5. Yrityksemme imago arvioitiin hyväksi (8.6) kuten myös toimintamme puolueettomuus (8.9). Asiakkaiden tärkeiksi arvostamissa osa-alueissa on onnistuttu varsin hyvin, toiminnan luotettavuus (8.8) ja ammattitaito (8.7). Monelta osin on toki edelleen kehittämisen sijaa, esimerkiksi päätöksenteon ohjaus (8.2) saa jatkossa lisähuomiota. Palveluista erityisen hyödyllisiksi koettiin viimeaikaisen kehityksemme tuloksena salkkuraportointi (8.7) sekä laskunjakopalvelumme (8.9). Yhteydenpitoon huomiota. Molemmissa selvityksissä korostui aktiivisen yhteydenpidon merkitys. Joka kuudes salkkuasiakas kaipaa useammin tapaamisia tai puhelinyhteydenpitoa ja joka kymmenes raportointipalvelun käyttäjistä odottaa tiiviimpää tiedottamista ja yhteydenpitoa. Toimenpiteisiin aktiivisuuden kohottamiseksi on ryhdytty. Koemme erittäin tärkeäksi, että palvelumme vastaa odotuksia ja tavoitteita. Kiitämme arvokkaasta palautteesta ja vastaamme Asiakkaidemme odotuksiin jatkossa entistäkin paremmin. Kiinteistön alamittausten kulutustiedot ja siten myös laskut on mahdollista jakaa todellisen kulutuksen mukaan käyttäjille. AlaMi on palvelu kiinteistön sisäiseen sähkölaskutukseen ja sähkön käytön raportointiin. Se soveltuu erinomaisesti kiinteistöille, joissa halutaan seurata kiinteistön sisäistä käyttöä ja laskuttaa kiinteistön sähkön käyttäjiä tarkasti mitatun kulutuksen mukaan. AlaMi automatisoi laskunkäsittelyn ja tuottaa valmiiksi tarkastetut energia- ja siirtoveloitukset yhdellä laskun liitteellä sähkönkäyttäjälle. Eritellyt laskut muodostetaan välittömästi sähköyhtiöiden laskutuksen jälkeen, jolloin rahaliikenne hoituu nopeasti. Tarvittava kulutus- ja laskutusinformaatio on aina käyttäjien hyödynnettävissä. Tulevaisuudessa voimme lähettää laskut suoraan loppukäyttäjälle. Kiinteistön hallinnoija saa laskun tiedot ja kuvat EnerKeyn laskulogistiikka-raporteilta. AlaMi on selkeä ja kustannustehokas palvelu, joka mahdollistaa kiinteistön keskitetyn ja edullisen sähkönhankinnan, tarkan energiankäytön seurannan loppukäyttäjälle sekä kiinteistöyhtiölle kilpailukykyisen tavan palvella vuokralaisiaan. Tyypillisesti palvelu ratkaisee kauppakeskusten, Business Parkien ja teollisuuskiinteistöjen sisäisen sähkön käytön raportoinnin ja laskutuksen tarkasti ja oikeudenmukaisesti. Minna Kiiski 18

19 Suomessa sähköisestä laskutuksesta on puhuttu jo vuosia. Osaaminen ja infrastruktuuri ovat kunnossa; lukuisat yritykset ovat hankkineet laskujen sähköiseen käsittelyyn soveltuvat järjestelmät, ja niillä on valmius lähettää sähköisiä laskuja. Kuitenkin sähköisiä laskuja lähetetään vielä yllättävän vähän (n. 20 % laskuista). Valtiokonttori ilmoitti äskettäin tavoitteekseen sähköistää valtion laskutoiminta viimeistään vuonna Valtiokonttorissa uskotaan satojen henkilötyövuosien säästöön, sillä sähköiseen laskutukseen siirtyminen nopeuttaa laskutusta ja vapauttaa resursseja paperilaskujen käsittelystä. Tutkimusten mukaan sähköisen laskun käsittely maksaa 1-5 euroa per lasku, kun vastaavasti paperilaskun käsittely maksaa noin euroa. Paperilaskujen käsittely maksaa suomalaisille yrityksille vuosittain kaikkiaan 2.8 miljardia euroa. Laskujen käsittelykustannukset pienentyisivät siis murto-osaan, mikäli yritykset siirtyisivät laajemmin sähköiseen laskutukseen. Sähkön toimittajista suurin osa (n. 60 %) voi lähettää laskut sähköisesti. Toimittajan Siirtyminen sähköiseen laskutukseen kannattaa Kati Mauno, puh valmiuden sähköisten laskujen lähettämiseen voi tarkistaa Tieken sivuilta, verkkolaskuosoitteistosta (www.tieke.fi ). Laskun vastaanottaja voi pyytää ja myös vaatia sähköistä laskua. Miksi käyttää rahaa paperilaskujen käsittelyyn, vaikka valmiudet sähköisen laskujen käsittelyyn ja kustannussäästöihin ovat olemassa? Haluamme hyödyntää sähköisten laskujen mahdollisuuksia entistä pidemmälle. Tarjoamme asiakkaillemme palvelua, jossa vastaanotamme energialaskut asiakkaamme puolesta. Tarkistamme laskujen oikeellisuuden sekä lisäämme sähköiseen aineistoon laskukohtaisen tili- ja kustannuspaikkatiedon. Tämän prosessin tuloksena asiakas saa talousjärjestelmäänsä laskun, jonka asiatarkastus on hoidettu keskitetysti Energiakolmiolla. Laskua ei tarvitse enää manuaalisesti tiliöidä edes sähköisessä laskujen kierrätysjärjestelmässä. Sähköiseen laskutukseen lisätty tiliöinti säästää entisestään laskujen käsittelyaikaa, automatisoi kirjanpitoa ja tuo kustannussäästöjä. NIMITYSUUTISIA Tradenomi Miia Haatanen on aloittanut palveluvastaavana sähkönhankinnan back-offi ce-tehtävissä. Miia on aiemmin työskennellyt Osuuskauppa Keskimaan palveluksessa. Hän on valmistunut Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta, ja on kotoisin Laukaasta. DI Antti Laatikainen on nimitetty energianhankintapalveluihin salkunhoitajaksi. Energianhankintapalveluihin on asiakasvastaavaksi nimitetty tradenomi Anna Tamminen. Laskulogistiikkatiimissä merkonomi Minna Kiiski on nimitetty palveluasiantuntijaksi. Kati Mauno 19

20 UUTISIA Energiatodistukset EnerKey.com palvelusta Energiatodistuksia koskeva laki ja asetus astui voimaan Nyt jo olemassa olevaan rakennuskantaan lakia sovelletaan vuoden 2009 alusta. Todistus on pakollinen suurelle osalle olemassa olevia rakennuksia. Isännöitsijän todistuksen liitteeksi tarvittavaan kulutusperusteisen energiatodistuksen laatiminen onnistuu jatkossa EnerKeyn kautta. Käynnistetyssä kehitysprojektissa luodaan käyttöliittymät todistuksen lähtötietojen luontiin ja todistuksen laskentaan. Lähtötiedoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon EnerKeyssä jo olevia tietoja. Valmiit todistukset säilyvät arkistoituna järjestelmässä. Annamme mielellämme neuvontaa ja ohjeistusta energiatodistuksiin liittyen. Kimmo Inkilä, puh , TAPAHTUMIA Sähkömarkkinat seminaari kokosi edustavan osanottajajoukon Vuotuinen Sähkömarkkinat seminaarimme järjestettiin Finlandiatalolla. Yleisöä tapahtuma keräsi peräti 200 henkeä. Edustava kuulijakunta ja erittäin ajankohtaisiksi koetut, asiantuntevat esitykset loivat tapahtumasta onnistuneen! Jokaisen palautteen antaneen mukaan tilaisuus vastasi odotuksia. Tapaamme samoissa merkeissä Finlandiatalolla jälleen

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot