7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomusta koskevat säännökset Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Oman talousalueen kehittyminen Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kunnan henkilöstö Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman toimintakustannukset Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA KULTTUURILAUTAKUNTA LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN VIRASTO Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen

2 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET PIETARSAAREN VESI PIETARSAAREN SATAMA PIETARSAAREN ENERGIALAITOS ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...183

3 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1

4 Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2

5 2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellinen toimeliaisuus vuoden 2008 aikana voidaan tiivistää toteamukseen, että ennätysmäisen pitkä kansantalouden kasvukausi päättyi ja että maailmantalous suistui pahimpaan taantumaan sitten 1930-luvun. Tämän taantuman kesto ja seurausvaikutukset ovat vielä paljolti hämärän peitossa. Maailmantalouden näkymien arviot vaihtelevat. Talouden taantuman, joka voi pahimmassa tapauksessa syventyä ja muuttua pitkäkestoiseksi lamaksi, arvioidaan kestävän vähintään tämän vuoden ajan. Maailmankaupan kasvu lienee melko vaatimatonta myös ensi vuonna. Joka tapauksessa voidaan pitää lähtökohtana sitä, että kansantuotteen kasvu Suomen viennille tärkeällä euroalueella taantuu tänä ja ensi vuonna. Viennin vaikeuksien voidaan odottaa jatkuvan myös ensi vuonna. Pessimistisimmät ennusteet puhuvat sen puolesta, että tilanteessa tapahtuu käännös vasta vuonna Tilanteen erityinen vakavuus on ilmeistä sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden kannalta. Tätä kirjoittaessa kaksi kolmasosaa maamme kunnista, mm. Pietarsaaren kaupunki, on päättänyt ottaa vuoden 2009 talousarvion päätökset uudelleen harkittaviksi. Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopulla alueen yli pyyhkäisi yhteistoimintaneuvottelujen aalto. Alueen 6700 teollisesta työpaikasta on n ollut yhteistoimintaneuvottelujen kohteena. Työttömyys oli vuodenvaihteessa 8,3 % edellisen vuodenvaihteen 7,7 %:n sijasta. Koko alueella oli työttömien osuus vuodenvaihteessa 5,9 %. Lukuisat lomautukset ja talouden taantuma tulevat kuitenkin erittäin todennäköisesti lisäämään työttömyyttä tuntuvasti vuoden 2009 aikana. 3

6 Pietarsaaren asukasmäärä lisääntyi vuoden aikana niin, että vuoden 2008 lopussa täällä oli 93 kuntalaista enemmän kuin edellisvuonna; asukkaita oli yhteensä Tuo oli suurin asukasmäärän lisäys, mikä Pietarsaaressa on tapahtunut 1970-luvun jälkeen. Koko alueen väestö on kasvanut 297 asukkaan verran. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksen alijäämä on 0,317 milj. euroa. Alkuperäisessä oikaistussa talousarviossa tulos arvioitiin -2,74 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2007 kaupungin alijäämä oli 0,23 milj. euroa. Vuosikate kasvaa vuoden ,1 milj. eurosta 6,24 milj. euroon vuonna Toimintatuotot lisääntyivät 9,8 % ja toimintakustannukset 8,9 % vuoden 2007 tilinpäätökseen verrattuna. Toimintakustannuksista Aineet ja tarvikkeet lisääntyivät eniten, eli 23,2 % (3,2 milj. euroa). Tuosta kasvusta oli energialaitoksen osuutta 2,6 milj. euroa varsinkin kalliimpien sähkönhankintojen vuoksi. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvuun ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 2 milj. euroa eli 6,1 %, ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 1 milj. euroa eli 11,1 %. Kaupungin toiminta on 7,573 milj. euroa alijäämäinen, kun liikelaitoksia ei huomioida; liikelaitosten tekemä ylijäämä on puolestaan 7,215 milj. euroa. Tämä seikka on pidettävä kirkkaasti mielessä tulevia riskienarviointeja tehtäessä ja se on perustavaa laatua oleva ongelma Pietarsaaren taloudessa. Pitkällä aikavälillä kaupungin talous on saatava tasapainoon, erillään liikelaitoksista. Vuoden 2008 kokonaisverotulot ovat 64,6 milj. euroa eli 3,9 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Kunnallisvero lisääntyi 3,5 milj. euroa, yhteisövero puolestaan 0,2 milj. euroa. Vuoden 2008 verotulot jakautuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 86,5 %, yhteisöveron osuus 8,4 % ja kiinteistöveron osuus 5,0 %. Huolestuttavaa kunnallisverotuloissa on se, että verotettavan tulon kasvu on Pietarsaaressa pienempää kuin muualla maassa keskimäärin. Eräs syy verotulojen heikompaan kasvuun on Pietarsaarelle yhä epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa määrätietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. Vuoden mittaan tehtyjen investointien arvo oli 14,6 milj. euroa talousarvioon merkityn 17,4 milj. euron asemasta. Poikkeama selittyy toimintavuodesta poikkeavien investointien jaksotuksista. Suurimmat investoinnit tehtiin vuoden aikana Vestersundinkylän päiväkotiin, Läntiseen rengastiehen, teollisuus- ja liiketontteihin, kaupungin kiinteistöjen kunnossapitoon sekä kunnallistekniikkaan. Liikelaitosten investoinnit olivat määrältään yhteensä 9,1 milj. euroa ja suurin yksittäinen investointi oli tässä kohden Laukonlaituri. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi vuoden 2008 aikana 75,1 milj. euroon eli euroon/asukas. Velkakanta oli euroa/asukas vuonna Velkaantumisen kehittyminen on kestämätöntä ajan mittaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menolisäykset ovat kestämättömällä tasolla ja muodostavat kaupungille selvän riskin tulevaisuudessa ellei kasvutahtia pystytä hillitsemään. Talouden vakautustarkoituksessa on aloitettu alueellisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistaminen ja käyttöön tullaan ottamaan palvelustrategia, jossa linjataan tulevaisuuden palvelutuotanto. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen lähtien Pietarsaaren isännyydessä antaa mahdollisuuksia huomattaviin tehostamisetuihin. 4

7 Kokoavasti voidaan sanoa, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko seudulla on kaikki tulevaan kukoistukseen ja kehittymiseen tarvittavat avaimet kädessään. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan tehtävien panostusten on jatkuttava. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyön on jatkuttava. Ennen kaikkea tarvitaan panostusta tietointensiiviseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamistyö jatkuu vuoden 2009 aikana, ja aikomuksena on, että kaupungilla on täysi valmius kasvun tuottamien hedelmien poimintaan suhdanteen kääntyessä. Kaupungin omaan taloustyöhön tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden tarkistamista, jotta käyttötalous saadaan tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit pystytään rahoittamaan ilman velkaantumista. Verotulojen kohdalla Pietarsaari ja muut vanhat metsäteollisuuspaikkakunnat joutuvat kohtaamaan tilanteen, jossa niiden on sopeutettava oma menorakenteensa tuolta alalta saatavien verotulojen vähenemiseen. Lopuksi tahdon sanoa varoituksen sanan offensiivisten tulevaisuudenpanostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Aktiivi panostaminen elinkeinopolitiikkaan helpottaa ajan mittaan peruspalveluun tehtävistä panostuksista selviytymistä tulevaisuudessa. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi Puheenjohtaja Lasse Björklund I varapuheenjohtaja vuodesta 2008 lukien Kerstin Ström II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Kausi Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja RKP SDP Vasemmistoliitto Kokoomus Keskusta sitoutumattomat Vihreät KD PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä YHTEENSÄ

8 Kaupunginhallitus jäsentä, RKP 5, SDP 2, Vl 1, PRO 2, KD 1 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Kaupunginhallitus jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vl 1, PRO 1, KD 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella Talouden yleinen kehittyminen Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 0,9 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvu oli hitainta 1990-luvun alun laman jälkeen. Tuotannon kasvu oli täysin kulutuksen ja investointien varassa. Kulutuksen volyymi kasvoi 1,9 prosenttia ja investoinnit lisääntyivät yhden prosentin. Viennin volyymi sen sijaan väheni 1,1 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,3 prosenttia. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,7 prosenttia. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti yli 7 prosenttia ja sosiaalietuudet vajaat 4 prosenttia, mutta yrittäjätulot alenivat yli 5 prosenttia. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Kun vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia, niin arvio tälle vuodelle on, että maailmankauppa supistuu yli neljä prosenttia. Suomen vientimarkkinat kohtaavat pitkästä aikaa voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Viennin, jonka osuus kokonaiskysynnästämme on ollut noin neljännes, ennustetaan supistuvan tänä vuonna kymmenisen prosenttia. Arviot maailmantalouden näkymistä vaihtelevat. Taantuman, joka voi pahimmillaan syventyä pitkäkestoiseksi lamaksi, arvioidaan kestävän ainakin kuluvan vuoden; luultavasti myös ensi vuonna maailmankaupan kasvu on vielä verraten vaatimatonta. Joka tapauksessa voidaan lähteä siitä, että Suomen viennin kannalta tärkeän euroalueen kansantuotteen kasvu supistuu tänä ja ensi vuonna. Viennin vaikeuksien voidaan arvioida jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski jo viime vuonna. Toiminta-menot lisääntyivät noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Verotulot kasvoivat kaikkialla, mutta talouserot ovat suuret: Manner-Suomessa 44 kunnassa vuosikate jäi negatiiviseksi eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Kunnat velkaantuivat yhä enemmän. 6

9 Tilikauden tulos laski kunnissa nyt toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2006 yhteenlaskettu tulos oli vielä 1,02 miljardia euroa, viime vuonna enää 0,63 miljardia euroa. Tänä vuonna tulos jää negatiiviseksi ilman valtion lisärahoitusta Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan asukasta vuodenvaihteessa 2008/2009 eli asukasmäärä on lisääntynyt +297 henkilöllä vuoden 2008 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa. Pietarsaaren asukasmäärä kasvoi +93 asukkaalla, mikä on suurin kasvu 1970-luvun puolivälin jälkeen. Tämä on viides peräkkäinen vuosi, jolloin Pietarsaaren väestö kasvaa. Pietarsaaressa oli asukasta (ennakkotieto) Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Syntyvien enemmyys, joka on ollut Pietarsaaressa vuoden 1999 jälkeen lähes olematon, on viime vuosina jälleen kasvanut. Vuonna 2008 syntyvien enemmyys oli +21 henkilöä. Kaupungin kokonaismuuttonetto sekä kansallinen ( 32) että kansainvälinen (+104) muutto muodostui positiiviseksi ulkomailta tulleen huomattavan muuton vuoksi. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Asuntorakentaminen on edelleen ollut runsasta suurimman osan vuotta

10 Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2008/2009 alueella oli 5,9 % työtöntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa 0,7 prosenttiyksikön kasvua vuoden 2008 aikana. Koko maassa oli työttömiä työnhakijoita 8,8 % vastaavan luvun oltua 8,4 % vuonna Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 8,3 vuoden 2008 lopussa sen oltua 7,7 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 84 joulukuussa 2008 (51 v. 2007), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 40,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 157 joulukuussa 2008 (v luku oli 197). Helmikuussa 2009 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 8,9. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2, , Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset V alettiin maksaa nk. Pietarsaari-lisää 150 euroa kuukaudessa alle 2-vuotiaista lapsille edellyttäen, etteivät muut sisarukset ole päivähoidossa. Lisä otettiin käyttöön kahden vuoden koeajaksi. Lisän maksu aloitettiin maaliskuussa 2008 ja kokonaiskustannukset lisän maksun kymmeneltä kuukaudelta olivat 0,233 milj. euroa. Vuoden aikana Kaarilahdenhalli ja Strengbergin kiinteistö muodostettiin erillisiksi keskinäisiksi kiinteistöyhtiöiksi. Nuo kiinteistöyhtiöt myytiin sitten holding-yhtiö Pietarsaaren yrityskiinteistöt Oy:lle, josta kaupunki omistaa 100 %. Suurin toiminnallinen muutos on lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestely kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) yhteydessä. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon käsittävän hoitosektorin ja MTHA:n erikoissairaanhoidon hoitamista varten. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintokuntana. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy lukien. 8

11 Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Jotkin Yrkeshögskolan Novia ammattikorkeakoulun työntekijöistä siirtyivät kaupungin palvelukseen kaupunginhallituksen , 264, tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina Keskushallinto Sosiaalitoimi Päivähoito- ja koulutustoimi Tekninen virasto Muut Henkilötyövuosia yhteensä Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan Työntekijöitä: Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla. Palkat yhteensä Palkkiot yhteensä Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Tänä vuonna ja lähivuosina tarjoaa meneillään oleva talouden taantuma kaupungille suuria haasteita. Kaupungin talous on vahvasti epätasapainossa. Toiminnan tuotot yhdessä verorahoituksen kanssa eivät kata tuotettavan palvelun kustannuksia. Kaupungin tuloslaskelma (liikelaitoksia huomioimatta), jossa liikelaitokset näkyvät vain niiden peruspääomatuoton muodossa, osoittaa 7,59 milj. euron alijäämää. Siksi on äärimmäisen tärkeää käyttää voimavaroja tehokkaasti ja parantaa palvelutuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitoketjujen saamiseen kuntoon. Vielä eräs vaaratekijä on suuri velkaantuminen, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon Ympäristötekijät Vuodesta 2008 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 9

12 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset ovat useimmiten koskeneet virkojen täyttämiseen liittyviä henkilövalintoja. Säännöksiä, määräyksiä ja päätöksiä noudatetaan siis asianmukaisesti. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty kaupungin strategiasuunnitelman yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty vuoden 1989 jälkeen, mutta hallintokunnan valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 10

13 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euro Muutos TOIMINTATUOTOT ,8 % Valmistus omaan käyttöön ,9 % TOIMINTAKULUT ,9 % 0 TOIMINTAKATE ,2 % 0 Verotulot ,5 % Valtionosuudet ,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,9 % Korkotuotot ,2 % Muut rahoitustuotot ,1 % Korkokulut ,1 % Muu rahoituskulut ,3 % VUOSIKATE ,3 % Poistot käyttöomaisuudesta ,7 % TILIKAUDEN TULOS Rahastojen (-) lisäys (+) vähennys 0-21 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 31,60 % 31,35 % Vuosikate/Poistot % 94,58 % 96,76 % Vuosikate euro /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 134,6 milj. euroa. Verorahoitus (verot+valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 93,3 milj. euroa eli 69,3 %. 11

14 milj. osuus Toimintatuotot 40,2 29,9 % Verotulot 64,6 48,0 % Valtionosuudet 28,7 21,3 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 134,6 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 40,2 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 9,8 %. Suurimmat erät ovat myyntituotoissa, 31,1 miljoonaa euroa ja maksutuotoissa, 4,3 miljoonaa euroa. Eniten myyntituottoja ovat lisänneet liikelaitokset, eli 3,3 miljoonaan euroa (12,5 %). Verotuotot Verotulot milj osuus% 2007 muutos kunnallisvero 55,9 86,5 % 52,4 6,7 % yhteisövero 5,4 8,4 % 5,2 4,4 % kiinteistövero 3,3 5,0 % 3,1 6,2 % YHTEENSÄ 64,6 100,0 % 60,7 6,5 % Verotuotot lisääntyivät yhteensä 6,5 % (3,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 6,7 % (3,5 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 5,2 % vuodesta 2006 vuoteen 2007 kasvun oltua koko maassa 7,2 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna Yhteisövero lisääntyi 4,4 % (0,2 milj. euroa), mikä on hiukan enemmän kuin koko maassa, jossa kasvu oli 4,1 %. Kiinteistövero lisääntyi 6,2 % (0,2 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 16,1 % vuoteen 2007 verrattuna. Vuosi 2008 on ensimmäinen vuosi vuoden 2000 jälkeen, kun valtionosuuksiin on tehty täysimääräinen indeksitarkistus. Valtionosuus lisääntyi myös siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,5 milj. euroa. Valtionosuudet milj muutos Yleinen valtionosuus 0,2 0,3-9,6 % Sosiaali- ja terveystoimi 22,3 18,7 19,3 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 6,2 5,8 6,7 % YHTEENSÄ 28,7 24,7 16,1 % 12

15 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 23,2 % (3,2 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 2,6 milj. euroa, erityisesti kalliimpien sähkönostojen vuoksi. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 2 milj. euroa eli 6,1 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 1 milj. euroa eli 11,1 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2008 milj. osuus% 2007 milj. muutos Henkilöstökulut 50,2 39,5 % 46,8 7,4 % Palvelujen osto 53,1 41,7 % 49,8 6,7 % Aineet ja tarvikkeet 17,0 13,4 % 13,8 23,2 % Avustukset 5,3 4,2 % 4,8 10,5 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,3 % 1,7-6,6 % YHTEENSÄ 127,3 100,0 % 116,8 8,9 % Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 85,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 9,2 % (7,2 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 91,2. Rahoituskustannukset lisääntyivät 21 % (0,5 milj. euroa). Tämä johtuu lähinnä velkakannan kasvusta, mutta myös siitä, että korot olivat osan vuotta 2008 suhteellisen korkealla Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 6,2 milj. euroa vuonna 2008 sen oltua 6,1 milj. euroa vuonna Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2008 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 14,6 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2007 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 94,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 0,36 milj. euron alijäämää. Vuoden 2008 alkuperäinen talousarvio oli 0,8 milj. euroa alijäämäinen. 13

16 2.4.6 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA 1000 euro VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntivoitot) Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 0 Korjauserä (Eläkevaraus) Korjauserä (Kaatopaikan varaus) VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos * Antolainasaamisten vähennys * Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset * Pitkäaikaisten lainojen lisäys * Pitkäaikaisten lainojen vähennys * Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 * Vaihto-omaisuuden muutos 9 20 * Pitkäaikaisten saamisten muutos * Lyhytaikaisten saamisten muutos * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos Tunnusluvut Investointien tulorahoitus 39,67 % 37,37 % Pääomamenojen tulorahoitus 26,80 % 27,00 % Lainahoitokate 0,87 0,98 Kassanriittävyys pv

17 Investointimenojen määrä oli 16,3 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,6 milj. euroa. Vuosikate oli 6,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 39,7 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,1 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 11,9 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 75,1 milj. euroa. Korkotilanne vaihteli vuoden mittaan, tammikuussa 6 kuukauden euribor oli 4,5 %, joulukuussa 3,4 % ja korkeimmillaan korot olivat heinäkuussa, kun keskiarvo oli 5,2 %. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,85 milj. eurolla 8,7 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 15

18 1000 euro euro VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma I Aineettomat hyödykkeet II Liittymismaksurahasto Aineettomat oikeudet III Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien ylijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat V Tilikauden alijäämä II Aineelliset hyödykkeet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 Maa- ja vesialueet Rakennukset C PAKOLLISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Eläkevaraukset Koneet ja kalustot Kaatopaikanvaraus Muut aineelliset hyödykkeet Taide- ja arvoesineet 0 0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat III Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjasaamiset 0 0 E VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset I Pitkäaikainen Muut saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat muilta luotonantajilta Valtion toimeksiannot Saadut ennakot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Ostovelat Muut toimeksiantojen varat Muut velat Siirtovelat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta II Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta Myyntisaamiset Saadut ennakot Lainasaamiset Ostovelat Muut saamiset Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset Tunnusluvut 3 Muut saamiset Siirtosaamiset Omavaraisuusaste % 42,44 % 45,40 % III Rahoitusarvopaperit Rahoitusvarallisuus euro/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 74,32 % 71,28 % IV Rahat ja pankkisaamiset Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Lainakanta Lainat euro/asukas Lainasaamiset Asukasmäärä Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 122,4 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 35,7 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,7 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 8,7 milj. euroa. 16

19 Vastattavissa oma pääoma on 76 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 14,3 milj. euroa ja vuoden alijäämä 0,4 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 100,5 milj. euroa. Vakavaraisuus on 42,4 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 75,1 milj. euroon eli euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötulosta menisi 74,3 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 14,3 milj. euroa (727 /asukas) ja se on suunnilleen samansuuruinen kuin vuonna Lainasaatavat kasvoivat 2,6 milj. euroa 3,9 milj. euroon tytäryhtiöille (Kiinteistö oy Kaarilahdenhallille ja Kiinteistö oy Strengbergille) annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 11,9 milj. euroa ja on nyt 75,1 milj. euroa, eli asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 89 Rahoituskulut 640 Muut rahoitustuotot 971 Korjauserät(käyttöomaisuuden myyntivoitot) -273 Korjauserä (käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät(varausten muutos) -461 Investoinnit Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 615 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot Antolainasaamisten lisäys Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Antolainojen vähennys 11 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

20 2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Seuraavat tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt kuuluvat kaupungin konsernitilinpäätökseen. TYTÄRYHTEISÖT 1 Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % KUNTAYHTYMÄT Pietarsaaren Yrityskiinteistö Oy:n tytäryhteisöt ovat * Fastighets Ab Karvikshallen Kiinteistö Oy 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 4,80 % * Fastighets Ab Strengberg Kiinteistö Oy 2 Malmin teveydenhuollonalue ky 67,69 % 2 Kiinteistö Oy Oxhamnen Fast. Ab, 100,00 % 3 Kårkulla kf för spec.omsorger 36,11 % 3 Kiinteistö Oy Jakolosa Fast. Ab, 100,00 % 4 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 4,48 % 4 Fast. Ab St. Jakobskälla Kiinteistö Oy, 100,00 % 5 Optima samkommun 36,10 % 5 Fast. Ab Kråkholmsvägen 31 Kiinteistö Oy, 100,00 % 6 Keski-Pohjanmaan kolutusyhtymä 13,23 % 6 Fast. Ab J:stads Castrensg. 5 Kiint. Oy, 100,00 % 7 Kronoby Folkhögskola 9,52 % 7 Fast. Ab Vänbo Kiinteistö Oy, 100,00 % 8 Svenska Österbottens Förbund för bildning och kultur 4,71 % 8 Fast. Ab Ahlströmsgatan 9 Kiinteistö Oy, 100,00 % 9 Pohjanmaan Liitto 12,35 % 9 Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % 10 Bostads Ab Skatahem Asunto Oy, 100,00 % OSAKKUUUSYHTEISÖT 11 Fast. Ab Lappnäsvägen ,00 % 12 Fast. Ab Skata Pensionärer Kiint. Oy, 100,00 % 1 Katternö Oy 40,32% 13 Fast. Ab Ottomalmsgatan 5 Kiint Oy 100,00 % 2 Ekorosk Ab - Oy, 172 aktier - osaketta 16,78 % 14 Fast Ab Andante Kiint Oy 60,00 % 3 Pietarsaarenseudun elinkeinokeskus Concordia 47,32 % 15 Bostadsandelslaget Masken 96,00 % 4 Oy Timberpak Ab 300 aktier-osaketta 33,33 % 16 Fastighets Ab Kalapuro Kiinteistö Oy 100,00 % 5 Venealan teknologiakeskus Oy 50,00 % 17 Bostads Ab Rivipietari Asunto Oy 100,00 % 6 Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohalli 26,47 % 18 Bostads Ab Tunvägen 100,00 % 7 Aspegrenin puutarhan säätiö 40,00 % 19 Asunto OY Fregatten Bostads AB 100,00 % 20 J:stads Gamla Hamn Ab,- 51,62 % P:saaren Vanha Satama Oy, 1384 osaketta 21 Baltic Boat Yard Ab 62,50 % Nuo tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhtiöt ja säätiöt on koottu kaupungin konsernitilinpäätökseen niiden vuoden 2008 tilinpäätösten mukaan Katternö Oy:tä lukuun ottamatta, jonka osalta koosteessa on vuoden 2007 tilinpäätös Konsernin toiminnan ohjaus Vuoden 2008 talousarvioon ei konserniyhtiöille ollut asetettu mitään varsinaisia tavoitteita. Tammikuussa 2009 perustettiin kaupunginhallituksen sisälle jaosto, talous-, kehittämis- ja konsernijaosto, jonka tehtävänä on hoitaa konserninohjausasiat. 18

21 2.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2008 aikana kaupunki muodosti kaksi keskinäistä kiinteistöyhtiötä, nimittäin Kiint. oy Kaarilahdenhallin ja Kiint. oy Strengbergin. Nuo yhtiö myytiin kaupungin omistamalle yhtiölle, Pietarsaaren yrityskiinteistöt Oy:lle. Kaupunki myönsi vuoden mittaan Kiint. oy Strengbergille 1,8 milj. euron, Kiint. oy Kaarilahdenhallille 0,75 milj. euron ja Kiint. oy Ahlströminkatu 9:lle 0,12 milj. euron lainat. Kaupunki myönsi Oy Baltic Boat Yardille 3 milj. euron takaussitoumuksen ja Kiint. oy Strengberille 8 milj. euron takaussitoumuksen. Kiint. oy Strengbergin peruskorjaustyöt etenivät hyvää vauhtia vuoden 2008 aikana Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma Konserni 1000 euro 2008 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT 536 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 146 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muu rahoituskulut VUOSIKATE Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset -137 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -213 TILIKAUDEN TULOS siirrot -428 Vähemmistöosuudet -26 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 51,2 % Vuosikate/Poistot % 129,8 % Vuosikate euro /asukas 612 Asukasmäärä

22 Konsernitase1000 euro VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalustot Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset

23 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäys Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot (Vahinkorahasto) Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET D PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT F VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen II Lyhytaikainen korollinan vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Tunnusluvut Omavaraisuusaste % 39,10 % 41,98 % Rahoitusvarallisuus euro/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä/asukas Lainakanta Lainat euro/asukas Asukasmäärä

24 Rahoituslaskelma Konserni 1000 euro 2008 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate Korjauserät VARSINAISEN TOIMINNAN KASSAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 709 Käyttöomaisuuden myyntitulot INVESTOINNIT NETTO VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainauksen muutos Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 5 Muut maksuvalmiuden muutokset 809 * Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -25 * Vaihto-omaisuuden muutos -105 * Pitkäaikaisten saamisten muutos * Lyhytaikaisten saamisten muutos -203 * Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos -366 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat Muutos

25 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos osoittaa ,07 euron alijäämää. Alijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämää osoittavalle tilille. 23

26 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 3.1 Tavoitteiden toteutuminen Eri lautakuntien tavoitteiden arviointi on esitetty kohdassa käyttötalouden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana käyttötalousarvioon 1,915 milj. euron lisämäärärahat, jotka jakautuivat siten, että päivähoito- ja koulutuslautakunta sai 0,745 milj. euroa, sosiaalilautakunta 0,755 milj. euroa ja tekninen lautakunta 0,415 milj. euroa. Lisäksi talousarviota oikaistiin siinä yhteydessä kun työllistämismääräraha käyttö siirrettiin asianomaiselle lautakunnalle, jolloin myös vastaava määräraha siirrettiin kaupunginhallitukselta (tämän nettovaikutus oli 0). Suurimmat poikkeukset oikaistuun talousarvioon nähden ovat terveydenhuollossa, joka ylittää määrärahan 0,9 milj. eurolla ja rahoituksen nettokustannuksissa, joka ylitetään 0,4 milj. eurolla. Kaikkien kolmen liikelaitoksen nettotulos on huomattavasti arviota parempi, ja energialaitoksen tulos on 1,46 milj. euroa arviota parempi. Verotulot ylittävät arvion 0,8 milj. eurolla ja valtionosuudet 0,576 milj. eurolla. 24

27 3.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto- ja talousasiat Asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle Kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu Talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta Arkistointitoiminta Kuluttajaneuvonta Henkilöstöasiat Tietotekniikkastrategia Asuntoasiat Edunvalvontapalvelut Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri Kaj Andberg TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, avustaa kaupunginjohtajaa, hoitaa asioiden kirjaamisen, kaupunginkanslialle, sosiaalikeskukselle, päivähoito- ja koulutusvirastolle ja tekniselle virastolle ja tarvittaessa muille hallintokunnille kuuluvien esityslistojen kokoamisen, pöytäkirjojen laatimisen, kääntämisen, painatuksen ja arkistoinnin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös kaupunginlakimies, keskusarkisto, kaupungin kielenkääntäjät, puhelinvaihde ja offset. Yleisen edunvalvonnan, velkaneuvonnan, kuluttajaneuvonnan ja sosiaaliasiamiehen toiminnat ovat myös toimineet kaupunginkanslian yhteydessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Keskusarkisto siirtyi vuodenvaihteessa 2008/2009 museolle, ja samaan aikaan valtiollistettiin yleinen edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta. 25

28 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUS 1 Palveluiden saatavuus ja laatu Laadukas asiainhallinta, Saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumis- joka on nopeaa, joustavaa ja kustannustehokasta päivänä, valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Arviointi () Vuoden 2008 aikana on KuntaOfficeen kirjattu saapuneita asioita seuraavasti: 330 kaupungin keskushallinnolle, 129 sosiaalikeskukselle, 278 päivähoito- ja koulutusvirastolle ja 244 tekniselle virastolle osoitettua asiaa. Asiat on kirjattu ja toimitettu edelleen saapumispäivänä (paitsi heinäkuussa, kun useimmat kansliat olivat kiinni vuosilomien vuoksi). Kaupunginhallitus on ottanut käsiteltäväksi 425 asiaa ja melkein kaikki on viety kaupunginhallituksen käsiteltäväksi 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa). Näistä asioista 99 on viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi, ja niistä kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa muutamia aloitteita lukuun ottamatta. Sosiaalilautakunnassa on otettu käsiteltäväksi 171 asiaa, 408 asiaa päivähoitoja koulutuslautakunnassa (ml. sen neljä jaostoa ja ruotsinkielisen työväenopiston ja suomenkielisen työväenopiston johtokunnat) ja teknisessä lautakunnassa 308 asiaa. 26

29 Kuluttajaneuvoja Hellevi Kytölä TOIMIALA: Kuluttajaneuvonta, talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Kunnallinen kuluttajaneuvonta pyrkii parantamaan kuluttajien tietoja ja taitoja, jotta he pystyvät selviytymään kulutusyhteiskunnan vaatimuksista. Kuluttajaneuvoja auttaa jo syntyneissä ristiriitatilanteissa neuvomalla miten edetään tai hoitaa asian itse. Kuluttajaneuvonnan lakisääteistä toteuttamista valvoo Kuluttajavirasto. Kuluttajaneuvonta koskee vain Pietarsaaren kaupungin asukkaita, joskin kyselyjä tulee melko paljon naapurikunnista. Talous- ja velkaneuvonnan kantavana periaatteena on auttaa taloudelliseen ahdinkoon, ylivelkaantumistilanteeseen joutuneita henkilöitä. Keinoja on monia: Vuonna 1993 voimaan tulleen velkajärjestelylain mukainen joko vapaaehtoinen tai käräjäoikeusteitse tapahtuva velkajärjestely. Talousneuvonnan antamisella yritetään tukea talouden hallintaa ja estää ylivelkaantumistilannetta. Valtiovalta kustantaa toiminnan sataprosenttisesti. Valvonta on lääninhallituksessa ja Kuluttajavirastossa. Talous- ja velkaneuvonta käsittää Mustasaaren käräjäoikeuden, Pietarsaaren osaston alueen viisi kuntaa. Toimipaikka on pelkästään Pietarsaaressa. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin sosiaaliasiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka toimii sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon piirissä. Sosiaaliasiamies neuvoo ja avustaa sosiaalihuollon asiakkaita koko elämänkaaren ajalla toimimalla sovittelijana ja avustamalla tarvittaessa muistutuksen, oikaisuvaatimuksen ym. vastaavan tekemisessä. Lääninhallitus valvoo toimintaa. Sosiaaliasiamiehen toiminta-alue on Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään kunnilta vuoden 2009 alusta mm. kuluttajaneuvonnan ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen. 27

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 Kunnanvaltuusto 46 27.06.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 125, 30.03.2015 Kaupunginhallitus, 207, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 67, 15.06.2015 67 Mikkelin kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös / tilintarkastuskertomus,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot