Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS"

Transkriptio

1 Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS

2 Kukonkangas ja Kukonkoivu Hollola ENERGIANHANKINTASELVITYS Työ nro H07852.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija LLo Tark. / Hyv. HST/VRE GRANLUND OY Lassi Loisa Hanna Stammeier Ville Reinikainen

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄKUVAUS KUKONKANKAAN JA KUKONKOIVUN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE Energiankulutus nykyään Kukonkoivun kyselytutkimuksen perusteella Kukonkankaan energiankulutusskenaariot Tulevaisuuden energiankulutusten simuloinnit Rakennusten energiankulutus Teollisuus- ja liikealueen energiankulutus ja tehontarve ALUEEN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE ERI SKENAARIOISSA ALUEELLISEN LÄMPÖVERKOSTON MITOITUS Mitoituksen yleisperiaate Asuinalueen kaukolämpöverkon mitoitus Teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakennetun teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Liikealueen kaukolämpöverkon mitoitus ALUEELLISET ENERGIANTUOTANTOLAITTEET Yleistä Energiainvestointituet, syöttötariffit ja pientuotannon sähköverovelvollisuus Hakelämpökeskus Kattilalaitoksen mitoitus Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Aurinkolämpöjärjestelmä Aurinkolämpöjärjestelmän energiavarasto Kukonkoivun teollisuusalueen rakennusten aurinkoenergiapotentiaali Keskitetty aurinkolämpöjärjestelmä Aurinkolämpöjärjestelmän mitoitustulokset Kesä- ja talviajan lämmöntuotanto Kaukokylmän tarve alueella Muut tutkitut energiantuotantovaihtoehdot Aurinkosähkö Tuulienergia Polttokennovoimalaitos Hake-energiaa sähköksi ja lämmöksi muuntavat järjestelmät ENERGIANTUOTANTOJÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Tarkastelukohteet Kannattavuuslaskelmien perusteet Aluelämpöverkostojen investointikustannusten määrittelyperusteet Energiajärjestelmien investointikustannukset Aluelämpöverkon kannattavuus teollisuusalueen rakennetulla osalla Energiajärjestelmien kannattavuus ja elinkaarikustannukset Energian omakustannushinnat SUOSITUS ALUEELLISEN ENERGIAJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMISEKSI LIIKETOIMINTAMALLIT ALUE-ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ... 46

4 4 10. SUOSITUKSET KAAVOITUKSELLE ALUEELLISTA ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ VARTEN. 48 LÄHTEET 49 LIITTEET Kukonkoivun yrityskyselyn raportti

5 5 1. YHTEENVETO Tämän selvitystyön tarkoituksena oli tuottaa ehdotus toteuttamiskelpoisesta ja mahdollisimman paljon kotimaisiin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä Kukonkankaan alueella. Selvitykseen sisältyvät Kukonkankaan tuleva asuinalue sekä Kukonkoivun teollisuusalue ja sen yhteyteen kaavoitettava liikerakentamisen alue. Teollisuusalueella tehtiin kyselytutkimus alueelliseen energiajärjestelmän tarpeesta tämän työn pohjaksi. Energiajärjestelmäehdotuksen toteuttamisen tueksi tuotettiin myös suosituksia kaavoittajalle. Suositusten avulla voidaan varautua energiajärjestelmän toteuttamiseen jo kaavoitusvaiheessa. Selvitystyössä tutkittiin mahdollisina energiajärjestelminä lämmön- ja sähköntuotantoon liittyviä laitteistoja. Pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla kannattaisi toteuttaa alueellinen kaukolämpöjärjestelmä, joka käyttäisi energialähteenään Hollolassa helposti saatavilla olevaa puuhaketta. Selvitystyössä energiantuotantovaihtoehtoina olivat: pääasiassa metsähaketta polttoaineena käyttävä kaukolämpölaitos, jonka tukipolttoainevaihtoehdot ovat puupelletti ja maakaasu kaukolämpöverkkoon lämpöpumpulla energiansa syöttävä aurinkolämpövoimalaitos joko kaukolämpölaitostontin läheisyyteen keskitettynä tai hajautettuna eri paikkoihin pienen mittakaavan yhdistetty lämmön ja sähkön yhteistuotanto kuorma-autolla siirrettävän laitteiston mittakaavassa. Aurinkosähkön käyttämistä ei tässä selvityksessä tutkittu erikseen, vaikka se olisi ollut aurinkolämmön sijaan olemassa oleva vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että aurinkosähkön taloudellinen kilpailukyky sähköverkon sähköä vastaan on vielä toistaiseksi heikko. Selvitystyö toteutettiin: toteuttamalla energiankäytön kyselytutkimus nykyisille kiinteistönomistajille ja kyselytutkimukseen sekä skenaariotyöskentelyyn perustuva energiankulutusennuste koko alueelle tulevaisuutta varten tekemällä tekninen vaihtoehtotarkastelu eri energiajärjestelmille ja sen perusteella toteuttamiskelpoisuustarkastelu tekemällä taloudellinen kannattavuustarkastelu teknisen selvityksen perustella, jossa tuloksena oli energian omakustannushinta tekemällä lopulta suositus toteuttamiskelpoisesta energiajärjestelmästä taloudellisen tarkastelun perusteella. Selvitystyön perusteella suositeltavalle energiajärjestelmälle tehtiin mahdollisia liiketoimintamallivaihtoehtoja ja suositus kaavoitusta varten, jolla järjestelmän voidaan ottaa huomioon kaavoitustyössä. Selvitystyön tuloksena laskettu eri energiantuotantovaihtoehtojen omakustannushinta on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Omakustannushinta asuinalueen hakelämpölaitokselle pelletti lisäpolttoaineena ei mahtunut kuvaan. Pelletti lisäpolttoaineena -vaihtoehdon omakustannushinta on 70,9 /MWh.

6 Omakustannushinta /MWh Asuinalue, hakemaakaasu Asuinalue, teollisuusalueen, tukipolttoaine hake Asuinalueen, teollisuusalueen, tukipolttoaine kaasu Koko Kukonkoivu, Kukonkangas, tukipolttoaine hake Koko Kukonkoivu, Kukonkangas, tukipolttoaine maakaasu Aurinkolämpö keskitetysti maavallissa Aurinkolämpö tontilla ilman rahoituskuluja Pien-CHP hakelämpömmön kanssa yhdessä Kannattavimmiksi ja suositeltaviksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat: asuinalueella hakekäyttöisen ja maakaasua tukipolttoaineena käyttävän lämpölaitoksen hankkiminen erityisesti sellaisella nykyaikaisella hakekattilalla, jota voidaan käyttää hyvin pienilläkin osatehoilla teollisuusalueella ja liikealueella kannattavimmaksi osoittautui hakelämpölaitos ja pelletti sen tukipolttoaineena pienen mittakaavan yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui puukaasutinlaitteisto yhdistettynä polttomoottoriin, mutta tämä vaihtoehto on taloudellisesti täysin riippuvainen hakelämpölaitoksesta. Teollisuusalueella ei ollut erityistä kiinnostusta aluelämpöä kohtaan tehdyssä kyselytutkimuksessa ja Hollolan kunnan tietojen mukaan alue on rakentunut varsin hitaasti. Liikealue on vasta kaavoitustyön alussa. Teollisuus- ja liikealueen hitaan ja tulevaisuuteen ajoittuvan rakentumisen johdosta myös alueiden aluelämpöjärjestelmiä on syytä tarkastella uudestaan tarkemmin sitten kun aluelämpöjärjestelmän rakentamisen taloudellinen kannattavuus on jollain tapaa nähtävissä vuosien kuluttua. Tällöin esimerkiksi kannattavat polttoainevaihtoehdot voivat olla hyvinkin erilaiset kuin nyt, mutta toisaalta kehitys kohti kotimaisia uusiutuvia polttoaineita tuskin heikkenee fossiilisten tuontipolttoaineiden vähentyessä maailmassa.

7 7 2. JOHDANTO Tutkimustyön tavoitteena on löytää mahdollisimman paljon kotimaisia polttoaineita käyttävä energiantuotantovaihtoehto, joka on tutkimuksen vertailujoukossa edullinen ja kilpailukykyinen myös muihin lähialueen kaukolämpötoimittajiin verrattuna. Toisena tavoitteena on suunnitella sellainen järjestelmä, joka on kaikin puolin mahdollisimman omavarainen ja tukeutuu lähialueen energiavarantoihin sekä kotimaisiin laitetoimittajiin ja Suomessa toimiviin ylläpito-organisaatioihin. Selvityksessä esitetään taloudellisiin kannattavuuslaskelmiin perustuva suositus Hollolan Kukonkankaan asuinalueen ja Kukonkoivun teollisuus- ja liikealueen alueelliselle energiajärjestelmälle. Alueellinen energiajärjestelmä käsittää tässä yhteydessä: pääosin biomassalla toimivan kaukolämpölaitoksen, keskitetyn aurinkolämpöjärjestelmän sekä yhdistettyä pienen mittakaavan lämmön ja sähkön tuotantoa. Selvityksessä tutkitaan useita erilaisia vaihtoehtoja alueellisen energiajärjestelmän toteuttamiseksi ja niistä tehdään taloudellinen kannattavuusvertailu. Alueen energiantuotannon pienimuotoisuudesta johtuen myös valtion tarjoamilla investointituilla voi olla merkitystä energiantuotannon kannattavuuteen, joten asiaa käsitellään selvityksessä. Alueelle suositeltavaa energiajärjestelmävaihtoehtoa varten tehdään kaavoitussuosituksia, jotta alueen kaavoituksen avulla voidaan edistää alueellisen energiajärjestelmän toteuttamista. 3. TUTKIMUSMENETELMÄKUVAUS Tutkimuksen tavoitteena oli löytää Kukonkoivun ja Kukonkankaan alueelle parhaiten sopiva kotimaisiin energialähteisiin ja mahdollisimman hyvään omavaraisuuteen tukeutuva energiajärjestelmä. Tavoitteen perusteella tehtiin seuraavat tutkimusmenetelmiä ohjaavat perusvalinnat. Suurin energiajärjestelmä eli alueellinen lämpöverkosto perustuu metsähakkeen käyttöön lämmönlähteenä, koska haketta on saatavissa ja sitä on käytetty pitkään Hollolassa. Alueella voidaan tuottaa itse lämpöä, sähköä ja jäähdytystä. Tutkimus etenee seuraavalla tavalla: Kukonkoivussa olemassa olevien kiinteistöjen energiankulutusta selvitettiin kyselytutkimuksen avulla tulevaisuuden energiankulutusta selvitettiin osittain kyselytutkimuksen avulla ja osittain skenaariotyöskentelyn avulla yhdessä Hollolan kunnan kanssa alueen (Kukonkoivu ja Kukonkangas) energiankulutuksesta ja sen kehityksestä tehtiin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva ennuste energiankulutusennusteen perustella tutkittiin erilaisia teknisiä vaihtoehtoja energian tuottamiseksi alueella parhaiden energiantuotantovaihtoehtojen välillä tehtiin taloudellinen kannattavuustarkastelu, jossa laskettiin vertailulukuna energian omakustannushinta energian tuottajalle muutamassa eri tilanteessa. Lopuksi esitetään suositus kustannuksiltaan edullisimmasta energiajärjestelmästä ja siihen liittyviä erilaisia liiketoimintamalleja sekä suositus kaavoitustyölle energiajärjestelmän huomioimiseksi. 4. KUKONKANKAAN JA KUKONKOIVUN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE 4.1. Energiankulutus nykyään Kukonkoivun kyselytutkimuksen perusteella Kukonkoivun teollisuusalueen yrityksille ja kiinteistönomistajille tehtiin haastattelu- ja kyselytutkimus alueen yritysten ja kiinteistöjen nykyisestä ja tulevaisuuden energiankulutuksesta syys-lokakuussa

8 Tutkimuksessa haastateltiin kiinteistönsä omistavien viiden suurimman yrityksen edustajia tarkemman tiedon saamiseksi ja pienempien kiinteistöjen omistajia lähestyttiin internet-pohjaisen kyselyn avulla. Kyselytutkimuksessa kysyttiin kiinteistöjen ja yritysten nykyistä ja arvioitua tulevaisuuden energiankäyttöä sekä halukkuutta liittyä alueelliseen kaukolämpöjärjestelmään. Tutkimuksessa kysyttiin myös muutamia muita energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Kyselytutkimuksen raportointi on tämän selvitystyön liitteenä 1. Kukonkoivun teollisuusalueen neljä suurinta yritystä muodostavat kiinteistöillään alueen suurimman kiinteistömassan, yhteensä yli 70 % alueen rakennustilavuudesta kirjoitushetkellä. Rakennukset on lämmitetty pääasiassa polttoöljyllä tai maakaasulla. Kuvassa 1 on esitetty alueen lämmitysenergianlähteet Hollolan kiinteistörekisterin tietojen perusteella. Kiinteistönomistajille tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan jotkin yritykset ovat vaihtaneet lämmitysenergialähdettään maakaasuun ja todellinen jakauma on hieman erilainen kuin kuvassa 1. Kaukolämpö kaasusta 5 % sähkö 9 % puu 5 % kaasu 26 % öljy 55 % Kuva 1. Kukonkoivun teollisuusalueen lämmitysenergianlähteet Hollolan kiinteistörekisterin tietojen mukaan rakennustilavuuksista laskettuna. Kyselytutkimuksen yhteenveto Yhteensä neljällä yrityksellä, joista kaksi edustaa alueen suurimpia energian käyttäjiä, on kiinnostusta liittyä uusiutuvan energian lämpöverkostoon. Suurimmista toimijoista kahdella on kiinnostusta liittyä alueelliseen uusiutuvan energian lämpöverkostoon, jos ylläpito- ja liittymismaksut pysyvät kohtuullisina. Vaikka useimmilla toimijoilla on tavoitteita energiatehokkuudelle, lämmitysmenetelmän valinnassa kustannukset olivat ratkaisevin tekijä. Kiinnostusta alueelliseen kaukojäähdytysverkostoon ei ollut, sillä olemassa olevat jäähdytysjärjestelmät koettiin riittäviksi Kukonkankaan energiankulutusskenaariot Kukonkankaan asuinalueelle ja Kukonkoivun teollisuus- sekä liikealueelle tehtiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvaavia skenaarioita, joiden avulla ennustetaan tulevaisuuden energiankulutusta alueella. Energiankulutusskenaariot perustuvat rakentamisen tulevaisuuden energiamääräyksiin, Hollolan kunnan tietoihin alueiden rakentumisnopeuksista sekä Granlundin tietoihin ja arvioihin rakennusten energiankulutuksesta. Lisäksi on käytetty hyväksi Kukonkoivun teollisuusalueen yrityksille tehdyn haastattelu- ja kyselytutkimuksen tuloksia määritettäessä teollisuusalueen energiankäytön tulevaisuutta.

9 9 Energiankulutuksen tulevaisuutta kuvaavia vaihtoehtoisia skenaarioita, tulevaisuuden kuvauksia, tehtiin neljä kappaletta. Skenaario 1A: tasainen kasvu, keskimääräiset suomalaiset pientalot Pientaloalue alkaa rakentua vuonna 2016, 60 tonttia rakentuu ennen vuotta 2020 ja 90 tonttia 2020 alkaen vuoteen 2026 mennessä. Vuoden 2020 jälkeen tehtävät talot ovat lähes nollaenergiataloja. Pientalojen koko on keskimääräisen suomalaisen talon koko 144 m 2 ja taloja rakentuu yksi pientalo yhdelle tontille. Rivitaloja rakentuu yksi tontti kerrallaan niin, että yhdellä rivitalotontilla on yhteensä 1500 m 2 asuinrakennuksia. Puolet rivitalotonteista rakentuu ennen vuotta 2020 ja puolet sen jälkeen lähes nollaenergiataloina. Teollisuus- ja liikealueen tyhjät tontit rakentuvat tasaisesti täyteen kaikella rakennusoikeudella vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä. Alueella on kaikissa skenaarioissa neljä 1500 m 2 rakennusoikeuden rivitalotonttia, joissa on yhteensä 60 asuntoa. Skenaario 1B: tasainen kasvu, keskimääräistä suuremmat pientalot Pientaloalueen talot ovat kooltaan keskimäärin 180 m m 2 :n sijaan. Muuten skenaario on sama kuin skenaario 1A. Skenaario 2A: hidas kasvu, keskimääräiset suomalaiset pientalot Pientaloalue alkaa rakentua vuonna 2016 ja taloja rakentuu hitaasti 10 tonttia/vuosi. Vuoden 2020 alkuun mennessä on rakentunut 40 tonttia ja loput lähes nollaenergiataloina tehtävät 110 tontin talot rakentuvat vuoden 2030 loppuun mennessä. Pientalojen koko on keskimääräisen suomalaisen talon koko 144 m 2. Rivitaloja rakentuu yksi tontti kerrallaan niin, että yhdellä rivitalotontilla on yhteensä 1500 m 2 asuinrakennuksia ja tontteja on alueella neljä, sisältäen yhteensä 60 asuntoa. Puolet rivitalotonteista rakentuu ennen vuotta 2020 ja puolet sen jälkeen lähes nollaenergiataloina. Teollisuus- ja liikealue rakentuu tasaisesti täyteen kaikella rakennusoikeudella vuodesta 2016 vuoteen 2060 mennessä. Skenaario 2B: hidas kasvu, keskimääräistä suuremmat pientalot Pientaloalueen talot ovat kooltaan keskimäärin 180 m m 2 sijaan, muuten skenaario on sama kuin skenaario 2B Tulevaisuuden energiankulutusten simuloinnit Rakennusten energiankulutus Yksittäisten rakennusten energiankulutukset ja lämmitystehontarpeet määritettiin energiasimulointimallien perusteella keskimääräisinä energiankulutuksina. Energiankulutus määritettiin pientalolle ja rivitalolle. Pientalo Pientalon pinta-ala on 144 m 2 ja tilavuus 378 m 3. Talo on rakennettu suunnilleen rakentamismääräysten sallimien rajoitusten mukaan. Rakennuksen energiankulutus on ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta riippuen keskimäärin (kwh/m 3 )/a. Alempi raja-arvo toteutuu silloin, kun ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on erittäin hyvä 74 %, ja ylempi raja-arvo toteutuu enemmän keskimääräistä pientalon lukuarvoa vastaavalla arvolla 55 %. Tähän selvitykseen on valittu pientalon ominaisenergiankulutukseksi ylempi raja-arvo 28 (kwh/m 3 )/a, jotta pientalojen ammattimaisesti hoidettuja kiinteistöjä vähäisempi huolto ja ylläpito ilmanvaihtojärjes-

10 10 telmissä tulisi otettua huomioon. Lähes nollaenergiatalossa on erilaisten energiankulutussimulointien perusteella valittu lämmitysenergiankulutukseksi 13 (kwh/m 3 )/a, jonka lähtöoletuksena on, että nykyisen energiatodistuksen A-luokan rajan täyttäminen riittää täyttämään lähes nollaenergiatalon energiankulutusvaatimuksen. Pientalossa energiankulutusta vastaava lämmitysteho on 14 W/m 3 ja lähes nollaenergiatalossa 7 W/m 3. Rivitalo Rivitalotontilla olevien asuinrakennusten pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Rivitalojen keskimääräiset energiantarpeet ja lämmitystehontarpeet ovat samat kuin pientaloissa lukuun ottamatta nykyhetken rakentamisen lämmitystehontarvetta, joka on hieman pienempi kuin pientaloissa. Simulointimallien perusteella rivitalon lämmitystehontarpeeksi nykyisillä rakentamisen määräyksillä toteutettuna arvioitiin 12 W/m 3. Rivitalojen todellinen lämmitysenergiantarve on todennäköisesti hieman valittua lukuarvoa pienempi, mutta alueen energiantarpeen kannalta pieni ylimitoitus ei ole merkittävä. Kaukolämpöjärjestelmän energiansiirtokyvyn ja laitteiston mitoituksen kannalta aivan pieni yliarviointi on kuitenkin parempi tilanne kuin aliarvioitu energiantarve ja teho. Lämmin käyttövesi Lämpimän käyttöveden energiankulutus alueella arvioitiin henkilöperusteisen vedenkäytön kautta seuraavilla tiedoilla: yksi henkilö kuluttaa lämmintä vettä keskimäärin 43 dm 3 /vuorokausi keskiarvona Motivan tilastotiedon dm 3 /vuorokausi vaihteluvälistä (Pientalon lämmitysjärjestelmät, 2012). yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 4 henkilöä, yhteensä alueella asuu 824 henkilöä kun pientaloja on 146 kappaletta ja yhdellä rivitalotontilla asuu 60 henkilöä. Lämmintä käyttövettä kuluu arvion perusteella vuoden aikana yhteensä m 3, joka vastaa lämmitysenergiankulutusta 826 MWh/a. Lämpimän käyttöveden lämmitystehontarve määritettiin Energiateollisuus Ry:n asuinalueita varten määrittelemillä laskentakaavoilla (Energiateollisuus, 2006), joissa huomioidaan tilastollinen eri aikaan tapahtuva vedenkäyttö kaukolämpöverkossa. Alueella tarvittava lämpimän käyttöveden mitoitusteho on arviolta 900 kw Teollisuus- ja liikealueen energiankulutus ja tehontarve Teollisuusalueen joskus tulevaisuudessa rakennettavien uusien rakennusten lämmitystehontarve ja lämmitysenergiankulutus arvioitiin vastaavien rakennusten energiasimulointimallien perusteella seuraavasti: nyt tyhjien tonttien rakennusoikeus oletettiin kokonaan käytetyksi silloin kun alue on rakennet- tu täyteen rakennusten lämmitystehoksi arvioitiin 8 W/m 3, rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten lämmitysenergiantarve on 15 kwh/m 3 rakennusten kerroskorkeudeksi arvioitiin tyypillisen pienteollisuusrakentamisen perusteella 5 m ja sen perusteella laskettiin alueen uusien rakennusten rakennustilavuudet tonttien rakennusoikeuksien avulla. Teollisuusalueen uusien tonttien arvioitu suurin lämmitystehontarve on kw ja lämmitysenergiantarve MWh/a.

11 Lämmitysenergiantarve GWh 11 Liikealueen joskus tulevaisuudessa rakennettavien uusien rakennusten lämmitystehontarve ja lämmitysenergiankulutus arvioitiin vastaavien rakennusten energiasimulointimallien perusteella seuraavasti: nyt tyhjien tonttien rakennusoikeus oletettiin kokonaan käytetyksi silloin kun alue on rakennettu täyteen rakennusten lämmitystehoksi arvioitiin 10 W/m 3, rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten lämmitysenergiantarve on 17 kwh/m 3 rakennusten kerroskorkeudeksi arvioitiin 4 m ja sen perusteella laskettiin alueen uusien rakennusten rakennustilavuudet tonttien rakennusoikeuksien avulla. Liikealueen uusien tonttien arvioitu suurin lämmitystehontarve on kw ja lämmitysenergiantarve MWh/a ALUEEN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE ERI SKENAARIOISSA Energiankulutusskenaarioiden, rakennusten energiankulutuksien ja Kukonkoivun energiankulutustutkimuksen perusteella määritetty Kukonkoivun ja Kukonkankaan yhteinen lämmitysenergiantarve ja lämmitystehontarve on esitetty kuvaajissa 2 ja 3. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty lämmitysenergiantarpeiden ja lämmitystehojen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen Vuosi 1A Tasainen kasvu, keskimääräiset pientalokoot 1B Tasainen kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä 2A Hidas kasvu, keskimääräiset pientalokoot 2B hidas kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä Kuva 2. Lämmitysenergiantarve eri skenaarioissa.

12 Lämmitystehontarve MW A Tasainen kasvu, keskimääräiset pientalokoot 1B Tasainen kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä 2A Hidas kasvu, keskimääräiset pientalokoot Vuosi Kuva 3. Lämmitystehontarve eri skenaarioissa. 2B hidas kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä Lämmitysenergiantarve MWh/a skenaariossa 1A, 144 m² pientalot Lämmitysenergiantarve MWh/a skenaariossa 1B, 180 m 2 pientalot Asuin; 2204; 10 % Liike; 3410; 15 % Asuin; 2466; 11 % Liike; 3410; 15 % Teollisuus ; 17202; 75 % Teollisuus ; 17202; 74 % Kuva 4. Lämmitysenergiankulutuksen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen.

13 13 lämmitystehontarve kw skenaariossa 1A, 144 m² pientalot Lämmitystehontarve kw skenaariossa 1B, 180 m 2 pientalot Asuin; 1588; 13 % Liike; 2006; 16 % Asuin; 1723; 14 % Liike; 2006; 16 % Teollisuus ; 8893; 71 % Teollisuus ; 8893; 70 % Kuva 5. Lämmitystehontarpeen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen. 5. ALUEELLISEN LÄMPÖVERKOSTON MITOITUS 5.1. Mitoituksen yleisperiaate Alueellisen kaukolämpöverkon mitoitus perustuu pääosin aikaisempaan Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemään kaukolämpöverkon mitoitukseen (Salmela et al.) Kukonkankaan asuinalueelle. Kaukolämpöverkon mitoitusta on tarkennettu edelleen pääasiassa kustannusten osalta, kun kokonaan uuteen mitoitukseen ei vielä ollut olemassa perusteita kaavoitustyön ollessa kesken. Teollisuusalueelle tehtiin putkistomitoitus kiinteistönomistajien kyselytutkimuksessa osoittaman kiinnostuksen perusteella aluelämpöverkkoa kohtaan jo rakennetuille osille ja arvioidun lämmitystarpeen perusteella rakentamattomille osille. Hollolan kunnalta saadun tiedon mukaan teollisuusalueella on pohjavesisuojaus teiden pientareilla, mikä lisää hieman kaukolämpöverkon rakentamiskustannuksia alueella. Liikekiinteistöjen alueelle tehtiin koko aluetta koskeva kaukolämpöverkoston putkimitoitus. Liikealuetta käsitellään putkimitoituksessa yhtenä kokonaisuutena, sillä alueen rakennuskannan tai lämmitystehon maantieteellisestä jakaantumisesta ei vielä ole olemassa tietoa Asuinalueen kaukolämpöverkon mitoitus Asuinalueen kaukolämpöverkon varsinaista mitoitusta ei muutettu aikaisemmasta Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdystä mitoituksesta, koska skenaarioiden perusteella tehdyssä alueen lämpötehontarpeessa ei ollut merkittäviä muutoksia putkimitoituksen kannalta. Lämpökeskuksen paikkakaan ei poikkea aikaisemmasta putkien pituuksien kannalta merkittävästi nyt hahmotellussa sijainnissa, vaikka lämpökeskustonttia on suunniteltu muutama sata metriä etelämpänä olevalle tontille Hämeen ammattikorkeakoulun mitoitukseen verrattuna. Kaavoituksen valmistuttua on kuitenkin suositeltavaa tehdä kaukolämpöverkolle vielä tarkempi mitoitus ja kustannustarkastelu ennen mahdollista verkoston rakentamista.

14 14 Taulukko 1. Hämeen Ammattikorkeakoulussa tehty putkimitoitus Kukonkankaan asuinalueelle. Tämä mitoitus toimii tarkempien kustannuslaskelmien perustana putkipituuksien osalta. putkihalkaisija, mm putkipituus, m DN DN DN Asuinalueelle oli tehty kaksi eri kaavaluonnosta ja tämän selvityksen yhteydessä tutkittiin miten kaavaluonnos numero 2 eroaa putkipituuksiensa osalta luonnos numero yhdestä. Putkipituudet ja mitat jaoteltiin samalla periaatteella kuin Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdyssä mitoituksessa (Salmela et. al.) ja käytettiin myös samoja hintoja vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi suhteellisissa kustannuseroissa. Karkean tason laskelman perusteella kaavavaihtoehdon 2 kaukolämpöputkitus tulisi noin % edullisemmaksi kuin vaihtoehto Teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Teollisuusalueen kaukolämpöverkko jaettiin mitoitusta varten kahteen osaan: rakennetun alueen kaukolämpöverkkoon ja rakentamattoman alueen kaukolämpöverkkoon. Rakennetun alueen verkko mitoitettiin pääosin kyselytutkimuksessa saadun energiankäyttötiedon perusteella ja rakentamattoman alueen verkko mitoitettiin tonttien rakennusoikeuksien mukaan. Lämpöverkolle tehtiin kaksi rakentamisvaihtoehtoa kustannusselvityksen perustaksi. Toisessa aluelämpöverkkoa rakennetaan sen verran kuin sitä tarvitaan kyselytutkimuksen perusteella verkostoon liittyville rakennuksille. Samalla verkon runko-osa rakennetaan sen verran suureksi, että se pystyy siirtämään lämpöä kaikille verkon varrella oleville tonteille. Toisessa vaihtoehdossa kaukolämpöverkko rakennetaan koko alueelle ja tutkitaan, miten kannattavaa on tehdä kaukolämpöä kaikille uusille nyt rakentamattomille tonteille ja niille vanhoille, jo rakennetuille tonteille, jotka haluavat liittyä kaukolämpöverkkoon Rakennetun teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakennetulle teollisuusalueelle tehtiin kaukolämpöverkon putkistomitoitus kuvan 6 esittämällä tavalla. Mitoituksen teknisenä perustana ovat: rakennusten tehontarpeet kyselytutkimuksen perusteella tai arvioidun rakentamisajankohdan mitoitustehon avulla aikaisemmin esitettyjen periaatteiden mukaisesti putkiston 100 Pa/m painehäviö ja kaukolämpöveden 30 C jäähtyminen rakennuksissa.

15 15 Kuva 6. Olemassa olevan teollisuusalueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on 1240 m Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus tehtiin samalla periaatteella kuin jo rakennetun alueen. Rakentamattomalla alueella ei ole vielä rakennuksia, joten kaikki tehontarpeet perustuvat arvioidun rakentamisajankohdan mukaan määritettyihin tehoarvioihin. Kuvassa 7 on esitetty rakentamattoman alueen putkistomitoitus sisältäen ne rakentamattoman alueen putket, joita ei ole esitetty kuvassa 6 osana rakennetun alueen runkoputkistoa.

16 16 Kuva 7. Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on 3000 m Liikealueen kaukolämpöverkon mitoitus Liikealueen kaukolämpöverkko mitoitettiin tonttien rakennusoikeuksien mukaan kuten rakentamaton teollisuusalue. Lämmitystehon mitoitusperiaatteet on selostettu tarkemmin luvussa 3.2. Kuvassa 8 on esitetty liikealueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Liikealuetta ei ole vielä ollenkaan rakennettu.

17 17 Kuva 8. Liikealueen kaukolämpöputkiston mitoitus nykyisessä kaavakartassa. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on m. 6. ALUEELLISET ENERGIANTUOTANTOLAITTEET 6.1. Yleistä Alueellisessa lämpöverkossa tuotetaan energiaa pääasiassa rakennusten lämmittämiseen. Myös pienimuotoinen sähköenergiantuotanto voi olla kannattavaa tietyissä olosuhteissa. Koska kaikki alueen energiantuotanto on varsin pienimuotoista ja sen ei ole tarkoitus kilpailla, eikä se pysty kilpailemaan taloudellisesti teollisen energiantuotannon kanssa, erilaisilla valtion tarjoamilla investointi- ja tuotantotuilla on vaikutusta energiajärjestelmien kannattavuuteen. Lämmön tuotannossa alueellinen energiajärjestelmä on vaihtoehtoinen järjestelmä rakennusten omille lämmöntuotantolaitteille, jotka tyypillisesti tulevat käyttämään energiana sähköä, maakaasua tai puupohjaisia polttoaineita. Sähkön tuotannossa alueellisen energiajärjestelmän ei kannata kilpailla teollisen sähköntuotannon kanssa lukuun ottamatta ehkä talven kalliita pörssisähkön hintoja. Sähkön tuotanto osana alueen energiajärjestelmää on kannattavaa pääasiassa silloin, kun sitä voidaan tuottaa lämmöntuotannon osana silloin, kun lämmölle on käyttötarvetta. Kukonkankaan alueella alueellisina energiantuotantolaitteina on käsitelty haketta käyttäviä lämpökeskuksia, keskitettyä aurinkolämpölaitteistoa ja pienessä mittakaavassa hake-energiaa sähköksi ja lämmöksi muuttavaa puukaasutinlaitteistoa. Kaikki nämä laitteistot ovat sellaisia, joiden käytöstä ei aiheudu mahdollisiin suurempiin laitoksiin liittyviä maksu- tai verovelvollisuuksia ja laitteistojen tuottama energia on mahdollista käyttää alueella kokonaisuudessaan.

18 Energiainvestointituet, syöttötariffit ja pientuotannon sähköverovelvollisuus Valtio pyrkii edistämään uusiutuvan energian käyttöä tarjoamalla investointitukea pienimuotoiselle uusiutuvan energian tuotannolle. Investointitukihakemuksia käsittelevät ja tukia myöntävät paikalliset ELY-keskukset sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Tuettavia investointeja ovat mm. pienet lämpökeskukset ja pienet sähköntuotantohankkeet. Tukia myönnetään yrityksille, kunnille ja erilaisille yhteisöille. Vuonna 2013 tuettavia hankkeita ja niille myönnettäviä tyypillisiä tukiprosentteja hyväksyttävistä kustannuksista ovat olleet (Motiva, 2013): aurinkosähköhankkeet 30 % pientuulivoima % biomassalla toimivat lämpökeskukset % lämpöpumppuhankkeet lämmöntuotannossa 20 % aurinkolämpöhankkeet 20 %. Syöttötariffijärjestelmä on vuonna 2011 käyttöön otettu tukijärjestelmä uusiutuvan energian tuotannon taloudelliseksi tukemiseksi. Syöttötariffitukea maksetaan sähköä tuottaville voimalaitoksille, jotka voivat tuottaa myös lämpöä. Voimalaitosten sähkötehon on oltava pääsääntöisesti 100 kilowattia, mutta tuulisähkövoimaloissa yli 500 kilowattia (Motiva 2013). Syöttötariffitukea maksetaan hyväksytyille tuulivoimalaitoksille, biokaasuvoimalaitoksille sekä erilaisia puupolttoaineita käyttäville voimalaitoksille. Tavoitehinta energian tuotannolle on 83,5 /MWh, ja uusille tuulivoimalaitoksille 105,3 /MWh enintään kolmen ensimmäisen käyttövuoden ajan ja enintään vuoden 2015 loppuun. Tukea maksetaan sähköenergian markkinahinnan eli pohjoismaisen sähköpörssin hinnan ja tavoitehinnan erotuksena. Tavoitehinta määrittää tällöin energian tuotantohinnan, jolla energiaa kannattaa tuottaa. Energian tuotantotukea maksetaan metsähaketta käyttäville voimalaitoksille kuitenkin päästöoikeuden hinnan mukaan määräytyvänä. Tuotantotukea voi saada enintään 12 vuoden ajan. (Motiva 2013) Sähkön kuluttamisesta ja tuottamisesta pitää pääsääntöisesti maksaa sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua. Sähkön tuottajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa veroa ja maksua kaikissa tilanteissa. Sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua ei ole velvollinen suorittamaan se, joka tuottaa sähköä enintään 50 kva:n tehoisella generaattorilla tai useiden sähköntuotantolaitteistojen muodostamalla kokonaisuudella. sähköä yli 50 kva:n mutta alle kva:n tehoisessa generaattorissa siirtämättä sitä sähköverkkoon. sähköä aluksessa, autossa, junassa tai muussa kuljetusvälineessä kulkuneuvon omiin tarpeisiin. (Tulli, 2013) Sähköverovelvollisuuden voi siis välttää, jos sähköntuotanto on riittävän pienimuotoista tai suuremmassa laitteistossa ei siirretä sähköä ollenkaan yleiseen sähköverkkoon myytäväksi. Sähköverovelvollisuuden johdosta pienen mittakaavan sähköntuotannossa on kannattavaa pitäytyä niin pienessä teholuokassa, että sähköä ei tarvitse siirtää yleiseen sähköverkkoon ja siten sähköverovelvollisuutta ei synny. Kaikkein kannattamattomin on teholuokka kva, jolla ei ole mahdollista saada syöttötariffitukea, mutta sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua on kuitenkin suoritettava yleiseen sähköverkkoon syötetystä sähköstä. Pientuotannon varsinainen ongelma on, että pienille sähkömäärille on varsin vaikea löytää ostajaa. Jos yleiseen sähköverkkoon tuotetulle sähkölle ei löydy maksavaa asiakasta, sähkövero ja huoltovarmuusmaksu jäävät sähköntuottajan tai sähkön ilmaiseksi vastaanottavan verkonhaltijan maksettavaksi.

19 Hakelämpökeskus Kukonkankaan alueelle suunniteltiin rakennettavaksi haketta käyttävä aluelämpökeskus, koska alueella on saatavissa haketta helposti paikallisen osuuskunnan kautta. Hollolan kunta on myös käyttänyt pitkän ajan paikallisen energiaosuuskunnan palveluita useissa hakelämpökeskuksissa. Hake on myös kirjoitushetkellä eräs edullisimmista saatavilla olevista polttoaineista pienimuotoiseen lämmöntuotantoon (Tilastokeskus, 2013). Aluetasolla hakelämpölaitokselle voi aiheutua muutamia velvoitteita, jotka eivät yleensä koske pienempiä laitoksia: yli 15 GWh/a lämpöenergiaa tuottavat laitokset tarvitsevat ympäristöluvan toiminnalleen yli 5 MW polttoaineteholtaan olevat laitokset tarvitsevat ympäristöluvan yli 1 MW kattilat pitää rekisteröidä laitos saattaa tarvita ympäristöluvan, jos se sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Kukonkankaan asuinalueen energiantuotannossa ei ole myöhemmin esitettävän mitoituksen mukaan tarpeen käyttää yli 1 MW kiinteän polttoaineen kattiloita, mutta huipputeho- ja varakattilan teho tulisi olemaan kuitenkin yli 1 MW. Kattilalaitosmäärittelyjen mukaan yhteiseen savupiippuun savukaasunsa syöttävät kattilat lasketaan yhdeksi laitoskokonaisuudeksi, jolle sovelletaan ympäristönsuojelulain- ja asetuksen määräyksiä Kattilalaitoksen mitoitus Kukonkankaan asuinalueen lämpötehontarve mitoitettiin aikaisemmin esitettyjen energiankulutusskenaarioiden perusteella. Lämpötehontarpeen mitoituksessa käytettiin asuinalueelle tehdyn tunnittaisen tehontarvemallin tietoja, joiden perusteella pystyttiin määrittämään tarvittavan kattilalaitoksen: peruslämmityskattilan teho ja energiantuotanto-osuus koko vuoden ja lämmityskauden energiantarpeista huipputehokattilan energiantuotanto vuoden aikana kesäajan kattilatehontarve ja energiaosuus kesäajan energiantarpeesta kattilalaitoksen lämminvesivaraajan eli kaukolämpöakun koko. Lämmitysverkostossa syntyy lyhytaikaisia tehohuippuja tyypillisesti asuinrakennusten lämpimän käyttöveden kulutuksesta sekä muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihdon käynnistymisestä aamulla. Tästä syystä kattilalaitokseen mitoitettiin lämminvesivaraaja, jolla tarvittavaa huipputehoa voidaan pienentää ja vähennetään erityisesti kalliin huipputehopolttoaineen käyttöä. Jos alueellisen energiajärjestelmän osaksi tehdään aurinkolämpöjärjestelmä, sen lämminvesivaraajasäiliö voidaan liittää talvella osaksi aluelämpöverkoston energiavarastointia ja siten voidaan edelleen pienentää huipputehokattilan käyttötarvetta. Asuinalueen lämmitystehon mitoitusarvoksi määritettiin kw, joka toteutuu suunnilleen samansuuruisena kummassakin alueen talokokovaihtoehdossa. Tarvittavalle teholle tehtiin muutamaan eri polttoainevaihtoehtoon perustuva mitoitus energiantuotanto-osuuksineen. Mitoitus perustuu kattilalaitosten ja muiden vastaavien eri energialähteitä käyttävien laitosten yleisiin mitoitusperusteisiin, joita on esitetty muun muassa Energiateollisuus ry:n ohjeissa (Energiateollisuus, 2006). Kattilamitoitus on esitetty taulukossa 2. Kattilalaitos on mitoitettu kahdella eri kattilalla, joista hakekattilaa pystytään käyttämään valmistajan mukaan pienimmillään 15 % teholla, jolloin sitä voidaan käyttää myös kesäaikana. Varakattilana ja huipputeholähteenä toimiva maakaasukattila on mitoitettu täydelle teholle. Toisena varaenergiavaihtoehtona on pellettikattila.

20 20 Kattilalaitoksen teholle ei tehty erillistä optimointia, sillä alueen todellinen tehontarve ei ole tarkasti tiedossa ja siten ei ole myöskään mahdollista löytää todellista optimaalista tehoa. Lisäksi optimaalisen ja lähes optimaalisen tehon alue on tällaisissa mitoituksissa niin laaja, että pienellä poikkeamalla teho-optimista ei ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Taulukko 2. Kukonkankaan asuinalueen kattilalaitoksen mitoitus eri polttoainevaihtoehdoille Kukonkankaan asuinalueen energiamallin perusteella. Kattilatyyppi Perusteho Kesän teho Huipputeho / varateho Polttoaine Hake Hake / kaasu / pelletti Maakaasu / pelletti Teho-osuus tarpeesta 60 % % Kattilatehon tarve kw kw Energiaosuus vuositarpeesta 84 % 14 % 2 % Kesäajan tehontuotannon onnistumiseksi hakekattila tarvitsee riittävän suuren energiavaraajan, jotta kattila ei sammu erityisesti yöaikana tai tiettyjen juhlapyhien aikaan, jolloin tilastollista lämpimän veden käyttöä on hyvin vähän eivätkä erilaiset lattialämmitykset käytä paljon tehoa. Hakekattilan sammuminen on ongelma lähinnä siksi, että suomalaiset valmistajat tarjoavat kattiloihin hyvin heikosti automatiikkaa ja siksi sytytys pitää pääsääntöisesti tehdä käsin. Sinänsä kattilan sammuminen ei aiheuta suoria lämmöntoimitusongelmia, koska kattila täyttää kaikki mahdolliset energiavarastot ennen sammumistaan. Eräs vaihtoehto on poistaa ylimääräinen lämpö ulos lauhduttimien avulla erikoistilanteissa, jolloin kattila pysyy käynnissä, mutta hukkaa hieman kuitenkin varsin edullista hake-energiaa. Kesäajan energiavaihtoehdoiksi valittiin hakkeen lisäksi maakaasu ja pelletti, joita kumpiakin voidaan polttaa automatisoidusti. Tällöin suurtakin kattilaa voidaan tarvittaessa käynnistää kohtalaisen pienelle teholle jaksottaisesti ja voidaan ladata lämpökeskuksen energiavaraajaa kattilan riittävän pitkän käyttöajan takaamiseksi. Pellettikattila saattaa vielä käytännössä tulla hankittavaksi kahtena pienempänä yksikkönä, jolloin tehonsäätö on helpompaa. Kukonkankaan teollisuusalueella oli riittävästi kiinnostusta aluelämpöverkon käyttämiseksi, jotta verkon rakentamisen kannattavuutta kannattaisi tutkia. Kannattavuus on kuitenkin epävarmaa suhteellisen vähäisen kiinnostuksen vuoksi ja siksi teollisuusalueen ja asuinalueen yhteisen lämpökeskuksen kannattavuutta tutkittiin erikseen tehdyn mitoituksen perusteella. Alueelliselle lämpöjärjestelmälle tehtiin laitosmitoitus sellaisessa tilanteessa, jossa: asuinalueen kiinteistöt liittyvät alueverkostoon aiemman mitoituksen mukaisesti liikealueen kiinteistöt liittyvät kokonaisuutena aluelämpöverkkoon ja teollisuusalueella kaikki uudet kiinteistöt liittyvät aluelämpöverkkoon ja olemassa olevat liittyvät kyselytutkimuksessa osoittamansa kiinnostuksen mukaisesti. Mitoitukset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Tehontarpeessa on mukana koko asuinalue, teollisuusalueen kaikki rakentamattomat tontit koko rakennusoikeudellaan ja teollisuusalueen aluelämmöstä kiinnostuneet kiinteistöt. Taulukko 3. Kukonkankaan asuinalueen ja Kukonkoivun teollisuusalueen yhteinen kattilamitoitus. Kattilatyyppi Perusteho Kesän teho Huipputeho / varateho Polttoaine Hake Hake Maakaasu Teho-osuus tarpeesta 50 % 30 % 70 % Kattilateho kw kw kw Energiaosuus vuositarpeesta 85 % 9 % 6 %

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy

Kukonkankaan energianhankintaselvitys. yhteenveto. Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy Kukonkankaan energianhankintaselvitys yhteenveto Lassi Loisa Energia-asiantuntija Energia ja Ympäristö Granlund Oy 21.1.2014 Granlund Oy lyhyesti Konsultointi Talotekniikan suunnittelu Kiinteistöjen ylläpito

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen

Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia. Markus Lankinen Aurinkovoimaa Lappeenrannassa: Kokemuksia ja mahdollisuuksia Aurinkosähkön tuottaja vuodesta 2013 Teho: 3 KW, 10 paneelia Invertteri: Fronius Tuotanto 8/2013-24.5.2016: 5000 kwh 5/2016: keskimäärin 11-18

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja

Energiatehokkuuspäivä Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja Energiatehokkuuspäivä 15.2.2016 Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Esimerkkejä ja caseja Petri Kuisma Esityksen sisältö: 1. Aurinkoenergia 2. Energiatehokkuus Tuotannon liittäminen sähköverkkoon Mikrotuotannolla

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun

Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Hajautettu energiantuotanto Suomessa Nykytila ja tulevaisuus sekä vaikutukset ilmanlaatuun Vesa Vihanninjoki Suomen ympäristökeskus SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot