Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS"

Transkriptio

1 Kukonkangas ja Kukonkoivu ENERGIANHANKINTASELVITYS

2 Kukonkangas ja Kukonkoivu Hollola ENERGIANHANKINTASELVITYS Työ nro H07852.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija LLo Tark. / Hyv. HST/VRE GRANLUND OY Lassi Loisa Hanna Stammeier Ville Reinikainen

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄKUVAUS KUKONKANKAAN JA KUKONKOIVUN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE Energiankulutus nykyään Kukonkoivun kyselytutkimuksen perusteella Kukonkankaan energiankulutusskenaariot Tulevaisuuden energiankulutusten simuloinnit Rakennusten energiankulutus Teollisuus- ja liikealueen energiankulutus ja tehontarve ALUEEN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE ERI SKENAARIOISSA ALUEELLISEN LÄMPÖVERKOSTON MITOITUS Mitoituksen yleisperiaate Asuinalueen kaukolämpöverkon mitoitus Teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakennetun teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Liikealueen kaukolämpöverkon mitoitus ALUEELLISET ENERGIANTUOTANTOLAITTEET Yleistä Energiainvestointituet, syöttötariffit ja pientuotannon sähköverovelvollisuus Hakelämpökeskus Kattilalaitoksen mitoitus Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Aurinkolämpöjärjestelmä Aurinkolämpöjärjestelmän energiavarasto Kukonkoivun teollisuusalueen rakennusten aurinkoenergiapotentiaali Keskitetty aurinkolämpöjärjestelmä Aurinkolämpöjärjestelmän mitoitustulokset Kesä- ja talviajan lämmöntuotanto Kaukokylmän tarve alueella Muut tutkitut energiantuotantovaihtoehdot Aurinkosähkö Tuulienergia Polttokennovoimalaitos Hake-energiaa sähköksi ja lämmöksi muuntavat järjestelmät ENERGIANTUOTANTOJÄRJESTELMIEN TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Tarkastelukohteet Kannattavuuslaskelmien perusteet Aluelämpöverkostojen investointikustannusten määrittelyperusteet Energiajärjestelmien investointikustannukset Aluelämpöverkon kannattavuus teollisuusalueen rakennetulla osalla Energiajärjestelmien kannattavuus ja elinkaarikustannukset Energian omakustannushinnat SUOSITUS ALUEELLISEN ENERGIAJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMISEKSI LIIKETOIMINTAMALLIT ALUE-ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ... 46

4 4 10. SUOSITUKSET KAAVOITUKSELLE ALUEELLISTA ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ VARTEN. 48 LÄHTEET 49 LIITTEET Kukonkoivun yrityskyselyn raportti

5 5 1. YHTEENVETO Tämän selvitystyön tarkoituksena oli tuottaa ehdotus toteuttamiskelpoisesta ja mahdollisimman paljon kotimaisiin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä Kukonkankaan alueella. Selvitykseen sisältyvät Kukonkankaan tuleva asuinalue sekä Kukonkoivun teollisuusalue ja sen yhteyteen kaavoitettava liikerakentamisen alue. Teollisuusalueella tehtiin kyselytutkimus alueelliseen energiajärjestelmän tarpeesta tämän työn pohjaksi. Energiajärjestelmäehdotuksen toteuttamisen tueksi tuotettiin myös suosituksia kaavoittajalle. Suositusten avulla voidaan varautua energiajärjestelmän toteuttamiseen jo kaavoitusvaiheessa. Selvitystyössä tutkittiin mahdollisina energiajärjestelminä lämmön- ja sähköntuotantoon liittyviä laitteistoja. Pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla kannattaisi toteuttaa alueellinen kaukolämpöjärjestelmä, joka käyttäisi energialähteenään Hollolassa helposti saatavilla olevaa puuhaketta. Selvitystyössä energiantuotantovaihtoehtoina olivat: pääasiassa metsähaketta polttoaineena käyttävä kaukolämpölaitos, jonka tukipolttoainevaihtoehdot ovat puupelletti ja maakaasu kaukolämpöverkkoon lämpöpumpulla energiansa syöttävä aurinkolämpövoimalaitos joko kaukolämpölaitostontin läheisyyteen keskitettynä tai hajautettuna eri paikkoihin pienen mittakaavan yhdistetty lämmön ja sähkön yhteistuotanto kuorma-autolla siirrettävän laitteiston mittakaavassa. Aurinkosähkön käyttämistä ei tässä selvityksessä tutkittu erikseen, vaikka se olisi ollut aurinkolämmön sijaan olemassa oleva vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että aurinkosähkön taloudellinen kilpailukyky sähköverkon sähköä vastaan on vielä toistaiseksi heikko. Selvitystyö toteutettiin: toteuttamalla energiankäytön kyselytutkimus nykyisille kiinteistönomistajille ja kyselytutkimukseen sekä skenaariotyöskentelyyn perustuva energiankulutusennuste koko alueelle tulevaisuutta varten tekemällä tekninen vaihtoehtotarkastelu eri energiajärjestelmille ja sen perusteella toteuttamiskelpoisuustarkastelu tekemällä taloudellinen kannattavuustarkastelu teknisen selvityksen perustella, jossa tuloksena oli energian omakustannushinta tekemällä lopulta suositus toteuttamiskelpoisesta energiajärjestelmästä taloudellisen tarkastelun perusteella. Selvitystyön perusteella suositeltavalle energiajärjestelmälle tehtiin mahdollisia liiketoimintamallivaihtoehtoja ja suositus kaavoitusta varten, jolla järjestelmän voidaan ottaa huomioon kaavoitustyössä. Selvitystyön tuloksena laskettu eri energiantuotantovaihtoehtojen omakustannushinta on esitetty kuvassa seuraavalla sivulla. Omakustannushinta asuinalueen hakelämpölaitokselle pelletti lisäpolttoaineena ei mahtunut kuvaan. Pelletti lisäpolttoaineena -vaihtoehdon omakustannushinta on 70,9 /MWh.

6 Omakustannushinta /MWh Asuinalue, hakemaakaasu Asuinalue, teollisuusalueen, tukipolttoaine hake Asuinalueen, teollisuusalueen, tukipolttoaine kaasu Koko Kukonkoivu, Kukonkangas, tukipolttoaine hake Koko Kukonkoivu, Kukonkangas, tukipolttoaine maakaasu Aurinkolämpö keskitetysti maavallissa Aurinkolämpö tontilla ilman rahoituskuluja Pien-CHP hakelämpömmön kanssa yhdessä Kannattavimmiksi ja suositeltaviksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat: asuinalueella hakekäyttöisen ja maakaasua tukipolttoaineena käyttävän lämpölaitoksen hankkiminen erityisesti sellaisella nykyaikaisella hakekattilalla, jota voidaan käyttää hyvin pienilläkin osatehoilla teollisuusalueella ja liikealueella kannattavimmaksi osoittautui hakelämpölaitos ja pelletti sen tukipolttoaineena pienen mittakaavan yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui puukaasutinlaitteisto yhdistettynä polttomoottoriin, mutta tämä vaihtoehto on taloudellisesti täysin riippuvainen hakelämpölaitoksesta. Teollisuusalueella ei ollut erityistä kiinnostusta aluelämpöä kohtaan tehdyssä kyselytutkimuksessa ja Hollolan kunnan tietojen mukaan alue on rakentunut varsin hitaasti. Liikealue on vasta kaavoitustyön alussa. Teollisuus- ja liikealueen hitaan ja tulevaisuuteen ajoittuvan rakentumisen johdosta myös alueiden aluelämpöjärjestelmiä on syytä tarkastella uudestaan tarkemmin sitten kun aluelämpöjärjestelmän rakentamisen taloudellinen kannattavuus on jollain tapaa nähtävissä vuosien kuluttua. Tällöin esimerkiksi kannattavat polttoainevaihtoehdot voivat olla hyvinkin erilaiset kuin nyt, mutta toisaalta kehitys kohti kotimaisia uusiutuvia polttoaineita tuskin heikkenee fossiilisten tuontipolttoaineiden vähentyessä maailmassa.

7 7 2. JOHDANTO Tutkimustyön tavoitteena on löytää mahdollisimman paljon kotimaisia polttoaineita käyttävä energiantuotantovaihtoehto, joka on tutkimuksen vertailujoukossa edullinen ja kilpailukykyinen myös muihin lähialueen kaukolämpötoimittajiin verrattuna. Toisena tavoitteena on suunnitella sellainen järjestelmä, joka on kaikin puolin mahdollisimman omavarainen ja tukeutuu lähialueen energiavarantoihin sekä kotimaisiin laitetoimittajiin ja Suomessa toimiviin ylläpito-organisaatioihin. Selvityksessä esitetään taloudellisiin kannattavuuslaskelmiin perustuva suositus Hollolan Kukonkankaan asuinalueen ja Kukonkoivun teollisuus- ja liikealueen alueelliselle energiajärjestelmälle. Alueellinen energiajärjestelmä käsittää tässä yhteydessä: pääosin biomassalla toimivan kaukolämpölaitoksen, keskitetyn aurinkolämpöjärjestelmän sekä yhdistettyä pienen mittakaavan lämmön ja sähkön tuotantoa. Selvityksessä tutkitaan useita erilaisia vaihtoehtoja alueellisen energiajärjestelmän toteuttamiseksi ja niistä tehdään taloudellinen kannattavuusvertailu. Alueen energiantuotannon pienimuotoisuudesta johtuen myös valtion tarjoamilla investointituilla voi olla merkitystä energiantuotannon kannattavuuteen, joten asiaa käsitellään selvityksessä. Alueelle suositeltavaa energiajärjestelmävaihtoehtoa varten tehdään kaavoitussuosituksia, jotta alueen kaavoituksen avulla voidaan edistää alueellisen energiajärjestelmän toteuttamista. 3. TUTKIMUSMENETELMÄKUVAUS Tutkimuksen tavoitteena oli löytää Kukonkoivun ja Kukonkankaan alueelle parhaiten sopiva kotimaisiin energialähteisiin ja mahdollisimman hyvään omavaraisuuteen tukeutuva energiajärjestelmä. Tavoitteen perusteella tehtiin seuraavat tutkimusmenetelmiä ohjaavat perusvalinnat. Suurin energiajärjestelmä eli alueellinen lämpöverkosto perustuu metsähakkeen käyttöön lämmönlähteenä, koska haketta on saatavissa ja sitä on käytetty pitkään Hollolassa. Alueella voidaan tuottaa itse lämpöä, sähköä ja jäähdytystä. Tutkimus etenee seuraavalla tavalla: Kukonkoivussa olemassa olevien kiinteistöjen energiankulutusta selvitettiin kyselytutkimuksen avulla tulevaisuuden energiankulutusta selvitettiin osittain kyselytutkimuksen avulla ja osittain skenaariotyöskentelyn avulla yhdessä Hollolan kunnan kanssa alueen (Kukonkoivu ja Kukonkangas) energiankulutuksesta ja sen kehityksestä tehtiin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva ennuste energiankulutusennusteen perustella tutkittiin erilaisia teknisiä vaihtoehtoja energian tuottamiseksi alueella parhaiden energiantuotantovaihtoehtojen välillä tehtiin taloudellinen kannattavuustarkastelu, jossa laskettiin vertailulukuna energian omakustannushinta energian tuottajalle muutamassa eri tilanteessa. Lopuksi esitetään suositus kustannuksiltaan edullisimmasta energiajärjestelmästä ja siihen liittyviä erilaisia liiketoimintamalleja sekä suositus kaavoitustyölle energiajärjestelmän huomioimiseksi. 4. KUKONKANKAAN JA KUKONKOIVUN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE 4.1. Energiankulutus nykyään Kukonkoivun kyselytutkimuksen perusteella Kukonkoivun teollisuusalueen yrityksille ja kiinteistönomistajille tehtiin haastattelu- ja kyselytutkimus alueen yritysten ja kiinteistöjen nykyisestä ja tulevaisuuden energiankulutuksesta syys-lokakuussa

8 Tutkimuksessa haastateltiin kiinteistönsä omistavien viiden suurimman yrityksen edustajia tarkemman tiedon saamiseksi ja pienempien kiinteistöjen omistajia lähestyttiin internet-pohjaisen kyselyn avulla. Kyselytutkimuksessa kysyttiin kiinteistöjen ja yritysten nykyistä ja arvioitua tulevaisuuden energiankäyttöä sekä halukkuutta liittyä alueelliseen kaukolämpöjärjestelmään. Tutkimuksessa kysyttiin myös muutamia muita energiankäyttöön ja energiatehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Kyselytutkimuksen raportointi on tämän selvitystyön liitteenä 1. Kukonkoivun teollisuusalueen neljä suurinta yritystä muodostavat kiinteistöillään alueen suurimman kiinteistömassan, yhteensä yli 70 % alueen rakennustilavuudesta kirjoitushetkellä. Rakennukset on lämmitetty pääasiassa polttoöljyllä tai maakaasulla. Kuvassa 1 on esitetty alueen lämmitysenergianlähteet Hollolan kiinteistörekisterin tietojen perusteella. Kiinteistönomistajille tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan jotkin yritykset ovat vaihtaneet lämmitysenergialähdettään maakaasuun ja todellinen jakauma on hieman erilainen kuin kuvassa 1. Kaukolämpö kaasusta 5 % sähkö 9 % puu 5 % kaasu 26 % öljy 55 % Kuva 1. Kukonkoivun teollisuusalueen lämmitysenergianlähteet Hollolan kiinteistörekisterin tietojen mukaan rakennustilavuuksista laskettuna. Kyselytutkimuksen yhteenveto Yhteensä neljällä yrityksellä, joista kaksi edustaa alueen suurimpia energian käyttäjiä, on kiinnostusta liittyä uusiutuvan energian lämpöverkostoon. Suurimmista toimijoista kahdella on kiinnostusta liittyä alueelliseen uusiutuvan energian lämpöverkostoon, jos ylläpito- ja liittymismaksut pysyvät kohtuullisina. Vaikka useimmilla toimijoilla on tavoitteita energiatehokkuudelle, lämmitysmenetelmän valinnassa kustannukset olivat ratkaisevin tekijä. Kiinnostusta alueelliseen kaukojäähdytysverkostoon ei ollut, sillä olemassa olevat jäähdytysjärjestelmät koettiin riittäviksi Kukonkankaan energiankulutusskenaariot Kukonkankaan asuinalueelle ja Kukonkoivun teollisuus- sekä liikealueelle tehtiin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvaavia skenaarioita, joiden avulla ennustetaan tulevaisuuden energiankulutusta alueella. Energiankulutusskenaariot perustuvat rakentamisen tulevaisuuden energiamääräyksiin, Hollolan kunnan tietoihin alueiden rakentumisnopeuksista sekä Granlundin tietoihin ja arvioihin rakennusten energiankulutuksesta. Lisäksi on käytetty hyväksi Kukonkoivun teollisuusalueen yrityksille tehdyn haastattelu- ja kyselytutkimuksen tuloksia määritettäessä teollisuusalueen energiankäytön tulevaisuutta.

9 9 Energiankulutuksen tulevaisuutta kuvaavia vaihtoehtoisia skenaarioita, tulevaisuuden kuvauksia, tehtiin neljä kappaletta. Skenaario 1A: tasainen kasvu, keskimääräiset suomalaiset pientalot Pientaloalue alkaa rakentua vuonna 2016, 60 tonttia rakentuu ennen vuotta 2020 ja 90 tonttia 2020 alkaen vuoteen 2026 mennessä. Vuoden 2020 jälkeen tehtävät talot ovat lähes nollaenergiataloja. Pientalojen koko on keskimääräisen suomalaisen talon koko 144 m 2 ja taloja rakentuu yksi pientalo yhdelle tontille. Rivitaloja rakentuu yksi tontti kerrallaan niin, että yhdellä rivitalotontilla on yhteensä 1500 m 2 asuinrakennuksia. Puolet rivitalotonteista rakentuu ennen vuotta 2020 ja puolet sen jälkeen lähes nollaenergiataloina. Teollisuus- ja liikealueen tyhjät tontit rakentuvat tasaisesti täyteen kaikella rakennusoikeudella vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä. Alueella on kaikissa skenaarioissa neljä 1500 m 2 rakennusoikeuden rivitalotonttia, joissa on yhteensä 60 asuntoa. Skenaario 1B: tasainen kasvu, keskimääräistä suuremmat pientalot Pientaloalueen talot ovat kooltaan keskimäärin 180 m m 2 :n sijaan. Muuten skenaario on sama kuin skenaario 1A. Skenaario 2A: hidas kasvu, keskimääräiset suomalaiset pientalot Pientaloalue alkaa rakentua vuonna 2016 ja taloja rakentuu hitaasti 10 tonttia/vuosi. Vuoden 2020 alkuun mennessä on rakentunut 40 tonttia ja loput lähes nollaenergiataloina tehtävät 110 tontin talot rakentuvat vuoden 2030 loppuun mennessä. Pientalojen koko on keskimääräisen suomalaisen talon koko 144 m 2. Rivitaloja rakentuu yksi tontti kerrallaan niin, että yhdellä rivitalotontilla on yhteensä 1500 m 2 asuinrakennuksia ja tontteja on alueella neljä, sisältäen yhteensä 60 asuntoa. Puolet rivitalotonteista rakentuu ennen vuotta 2020 ja puolet sen jälkeen lähes nollaenergiataloina. Teollisuus- ja liikealue rakentuu tasaisesti täyteen kaikella rakennusoikeudella vuodesta 2016 vuoteen 2060 mennessä. Skenaario 2B: hidas kasvu, keskimääräistä suuremmat pientalot Pientaloalueen talot ovat kooltaan keskimäärin 180 m m 2 sijaan, muuten skenaario on sama kuin skenaario 2B Tulevaisuuden energiankulutusten simuloinnit Rakennusten energiankulutus Yksittäisten rakennusten energiankulutukset ja lämmitystehontarpeet määritettiin energiasimulointimallien perusteella keskimääräisinä energiankulutuksina. Energiankulutus määritettiin pientalolle ja rivitalolle. Pientalo Pientalon pinta-ala on 144 m 2 ja tilavuus 378 m 3. Talo on rakennettu suunnilleen rakentamismääräysten sallimien rajoitusten mukaan. Rakennuksen energiankulutus on ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta riippuen keskimäärin (kwh/m 3 )/a. Alempi raja-arvo toteutuu silloin, kun ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde on erittäin hyvä 74 %, ja ylempi raja-arvo toteutuu enemmän keskimääräistä pientalon lukuarvoa vastaavalla arvolla 55 %. Tähän selvitykseen on valittu pientalon ominaisenergiankulutukseksi ylempi raja-arvo 28 (kwh/m 3 )/a, jotta pientalojen ammattimaisesti hoidettuja kiinteistöjä vähäisempi huolto ja ylläpito ilmanvaihtojärjes-

10 10 telmissä tulisi otettua huomioon. Lähes nollaenergiatalossa on erilaisten energiankulutussimulointien perusteella valittu lämmitysenergiankulutukseksi 13 (kwh/m 3 )/a, jonka lähtöoletuksena on, että nykyisen energiatodistuksen A-luokan rajan täyttäminen riittää täyttämään lähes nollaenergiatalon energiankulutusvaatimuksen. Pientalossa energiankulutusta vastaava lämmitysteho on 14 W/m 3 ja lähes nollaenergiatalossa 7 W/m 3. Rivitalo Rivitalotontilla olevien asuinrakennusten pinta-ala on m 2 ja tilavuus m 3. Rivitalojen keskimääräiset energiantarpeet ja lämmitystehontarpeet ovat samat kuin pientaloissa lukuun ottamatta nykyhetken rakentamisen lämmitystehontarvetta, joka on hieman pienempi kuin pientaloissa. Simulointimallien perusteella rivitalon lämmitystehontarpeeksi nykyisillä rakentamisen määräyksillä toteutettuna arvioitiin 12 W/m 3. Rivitalojen todellinen lämmitysenergiantarve on todennäköisesti hieman valittua lukuarvoa pienempi, mutta alueen energiantarpeen kannalta pieni ylimitoitus ei ole merkittävä. Kaukolämpöjärjestelmän energiansiirtokyvyn ja laitteiston mitoituksen kannalta aivan pieni yliarviointi on kuitenkin parempi tilanne kuin aliarvioitu energiantarve ja teho. Lämmin käyttövesi Lämpimän käyttöveden energiankulutus alueella arvioitiin henkilöperusteisen vedenkäytön kautta seuraavilla tiedoilla: yksi henkilö kuluttaa lämmintä vettä keskimäärin 43 dm 3 /vuorokausi keskiarvona Motivan tilastotiedon dm 3 /vuorokausi vaihteluvälistä (Pientalon lämmitysjärjestelmät, 2012). yhdessä asunnossa asuu keskimäärin 4 henkilöä, yhteensä alueella asuu 824 henkilöä kun pientaloja on 146 kappaletta ja yhdellä rivitalotontilla asuu 60 henkilöä. Lämmintä käyttövettä kuluu arvion perusteella vuoden aikana yhteensä m 3, joka vastaa lämmitysenergiankulutusta 826 MWh/a. Lämpimän käyttöveden lämmitystehontarve määritettiin Energiateollisuus Ry:n asuinalueita varten määrittelemillä laskentakaavoilla (Energiateollisuus, 2006), joissa huomioidaan tilastollinen eri aikaan tapahtuva vedenkäyttö kaukolämpöverkossa. Alueella tarvittava lämpimän käyttöveden mitoitusteho on arviolta 900 kw Teollisuus- ja liikealueen energiankulutus ja tehontarve Teollisuusalueen joskus tulevaisuudessa rakennettavien uusien rakennusten lämmitystehontarve ja lämmitysenergiankulutus arvioitiin vastaavien rakennusten energiasimulointimallien perusteella seuraavasti: nyt tyhjien tonttien rakennusoikeus oletettiin kokonaan käytetyksi silloin kun alue on rakennet- tu täyteen rakennusten lämmitystehoksi arvioitiin 8 W/m 3, rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten lämmitysenergiantarve on 15 kwh/m 3 rakennusten kerroskorkeudeksi arvioitiin tyypillisen pienteollisuusrakentamisen perusteella 5 m ja sen perusteella laskettiin alueen uusien rakennusten rakennustilavuudet tonttien rakennusoikeuksien avulla. Teollisuusalueen uusien tonttien arvioitu suurin lämmitystehontarve on kw ja lämmitysenergiantarve MWh/a.

11 Lämmitysenergiantarve GWh 11 Liikealueen joskus tulevaisuudessa rakennettavien uusien rakennusten lämmitystehontarve ja lämmitysenergiankulutus arvioitiin vastaavien rakennusten energiasimulointimallien perusteella seuraavasti: nyt tyhjien tonttien rakennusoikeus oletettiin kokonaan käytetyksi silloin kun alue on rakennettu täyteen rakennusten lämmitystehoksi arvioitiin 10 W/m 3, rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia rakennusten lämmitysenergiantarve on 17 kwh/m 3 rakennusten kerroskorkeudeksi arvioitiin 4 m ja sen perusteella laskettiin alueen uusien rakennusten rakennustilavuudet tonttien rakennusoikeuksien avulla. Liikealueen uusien tonttien arvioitu suurin lämmitystehontarve on kw ja lämmitysenergiantarve MWh/a ALUEEN ENERGIANKULUTUS JA TEHONTARVE ERI SKENAARIOISSA Energiankulutusskenaarioiden, rakennusten energiankulutuksien ja Kukonkoivun energiankulutustutkimuksen perusteella määritetty Kukonkoivun ja Kukonkankaan yhteinen lämmitysenergiantarve ja lämmitystehontarve on esitetty kuvaajissa 2 ja 3. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty lämmitysenergiantarpeiden ja lämmitystehojen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen Vuosi 1A Tasainen kasvu, keskimääräiset pientalokoot 1B Tasainen kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä 2A Hidas kasvu, keskimääräiset pientalokoot 2B hidas kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä Kuva 2. Lämmitysenergiantarve eri skenaarioissa.

12 Lämmitystehontarve MW A Tasainen kasvu, keskimääräiset pientalokoot 1B Tasainen kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä 2A Hidas kasvu, keskimääräiset pientalokoot Vuosi Kuva 3. Lämmitystehontarve eri skenaarioissa. 2B hidas kasvu, 180 m² rakennusoikeus käytössä Lämmitysenergiantarve MWh/a skenaariossa 1A, 144 m² pientalot Lämmitysenergiantarve MWh/a skenaariossa 1B, 180 m 2 pientalot Asuin; 2204; 10 % Liike; 3410; 15 % Asuin; 2466; 11 % Liike; 3410; 15 % Teollisuus ; 17202; 75 % Teollisuus ; 17202; 74 % Kuva 4. Lämmitysenergiankulutuksen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen.

13 13 lämmitystehontarve kw skenaariossa 1A, 144 m² pientalot Lämmitystehontarve kw skenaariossa 1B, 180 m 2 pientalot Asuin; 1588; 13 % Liike; 2006; 16 % Asuin; 1723; 14 % Liike; 2006; 16 % Teollisuus ; 8893; 71 % Teollisuus ; 8893; 70 % Kuva 5. Lämmitystehontarpeen jakautuminen eri rakennustyypeille alueiden rakennuttua täyteen. 5. ALUEELLISEN LÄMPÖVERKOSTON MITOITUS 5.1. Mitoituksen yleisperiaate Alueellisen kaukolämpöverkon mitoitus perustuu pääosin aikaisempaan Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemään kaukolämpöverkon mitoitukseen (Salmela et al.) Kukonkankaan asuinalueelle. Kaukolämpöverkon mitoitusta on tarkennettu edelleen pääasiassa kustannusten osalta, kun kokonaan uuteen mitoitukseen ei vielä ollut olemassa perusteita kaavoitustyön ollessa kesken. Teollisuusalueelle tehtiin putkistomitoitus kiinteistönomistajien kyselytutkimuksessa osoittaman kiinnostuksen perusteella aluelämpöverkkoa kohtaan jo rakennetuille osille ja arvioidun lämmitystarpeen perusteella rakentamattomille osille. Hollolan kunnalta saadun tiedon mukaan teollisuusalueella on pohjavesisuojaus teiden pientareilla, mikä lisää hieman kaukolämpöverkon rakentamiskustannuksia alueella. Liikekiinteistöjen alueelle tehtiin koko aluetta koskeva kaukolämpöverkoston putkimitoitus. Liikealuetta käsitellään putkimitoituksessa yhtenä kokonaisuutena, sillä alueen rakennuskannan tai lämmitystehon maantieteellisestä jakaantumisesta ei vielä ole olemassa tietoa Asuinalueen kaukolämpöverkon mitoitus Asuinalueen kaukolämpöverkon varsinaista mitoitusta ei muutettu aikaisemmasta Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdystä mitoituksesta, koska skenaarioiden perusteella tehdyssä alueen lämpötehontarpeessa ei ollut merkittäviä muutoksia putkimitoituksen kannalta. Lämpökeskuksen paikkakaan ei poikkea aikaisemmasta putkien pituuksien kannalta merkittävästi nyt hahmotellussa sijainnissa, vaikka lämpökeskustonttia on suunniteltu muutama sata metriä etelämpänä olevalle tontille Hämeen ammattikorkeakoulun mitoitukseen verrattuna. Kaavoituksen valmistuttua on kuitenkin suositeltavaa tehdä kaukolämpöverkolle vielä tarkempi mitoitus ja kustannustarkastelu ennen mahdollista verkoston rakentamista.

14 14 Taulukko 1. Hämeen Ammattikorkeakoulussa tehty putkimitoitus Kukonkankaan asuinalueelle. Tämä mitoitus toimii tarkempien kustannuslaskelmien perustana putkipituuksien osalta. putkihalkaisija, mm putkipituus, m DN DN DN Asuinalueelle oli tehty kaksi eri kaavaluonnosta ja tämän selvityksen yhteydessä tutkittiin miten kaavaluonnos numero 2 eroaa putkipituuksiensa osalta luonnos numero yhdestä. Putkipituudet ja mitat jaoteltiin samalla periaatteella kuin Hämeen ammattikorkeakoulussa tehdyssä mitoituksessa (Salmela et. al.) ja käytettiin myös samoja hintoja vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi suhteellisissa kustannuseroissa. Karkean tason laskelman perusteella kaavavaihtoehdon 2 kaukolämpöputkitus tulisi noin % edullisemmaksi kuin vaihtoehto Teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Teollisuusalueen kaukolämpöverkko jaettiin mitoitusta varten kahteen osaan: rakennetun alueen kaukolämpöverkkoon ja rakentamattoman alueen kaukolämpöverkkoon. Rakennetun alueen verkko mitoitettiin pääosin kyselytutkimuksessa saadun energiankäyttötiedon perusteella ja rakentamattoman alueen verkko mitoitettiin tonttien rakennusoikeuksien mukaan. Lämpöverkolle tehtiin kaksi rakentamisvaihtoehtoa kustannusselvityksen perustaksi. Toisessa aluelämpöverkkoa rakennetaan sen verran kuin sitä tarvitaan kyselytutkimuksen perusteella verkostoon liittyville rakennuksille. Samalla verkon runko-osa rakennetaan sen verran suureksi, että se pystyy siirtämään lämpöä kaikille verkon varrella oleville tonteille. Toisessa vaihtoehdossa kaukolämpöverkko rakennetaan koko alueelle ja tutkitaan, miten kannattavaa on tehdä kaukolämpöä kaikille uusille nyt rakentamattomille tonteille ja niille vanhoille, jo rakennetuille tonteille, jotka haluavat liittyä kaukolämpöverkkoon Rakennetun teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakennetulle teollisuusalueelle tehtiin kaukolämpöverkon putkistomitoitus kuvan 6 esittämällä tavalla. Mitoituksen teknisenä perustana ovat: rakennusten tehontarpeet kyselytutkimuksen perusteella tai arvioidun rakentamisajankohdan mitoitustehon avulla aikaisemmin esitettyjen periaatteiden mukaisesti putkiston 100 Pa/m painehäviö ja kaukolämpöveden 30 C jäähtyminen rakennuksissa.

15 15 Kuva 6. Olemassa olevan teollisuusalueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on 1240 m Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöverkon mitoitus tehtiin samalla periaatteella kuin jo rakennetun alueen. Rakentamattomalla alueella ei ole vielä rakennuksia, joten kaikki tehontarpeet perustuvat arvioidun rakentamisajankohdan mukaan määritettyihin tehoarvioihin. Kuvassa 7 on esitetty rakentamattoman alueen putkistomitoitus sisältäen ne rakentamattoman alueen putket, joita ei ole esitetty kuvassa 6 osana rakennetun alueen runkoputkistoa.

16 16 Kuva 7. Rakentamattoman teollisuusalueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on 3000 m Liikealueen kaukolämpöverkon mitoitus Liikealueen kaukolämpöverkko mitoitettiin tonttien rakennusoikeuksien mukaan kuten rakentamaton teollisuusalue. Lämmitystehon mitoitusperiaatteet on selostettu tarkemmin luvussa 3.2. Kuvassa 8 on esitetty liikealueen kaukolämpöputkiston mitoitus. Liikealuetta ei ole vielä ollenkaan rakennettu.

17 17 Kuva 8. Liikealueen kaukolämpöputkiston mitoitus nykyisessä kaavakartassa. Pohjakartta Hollolan kunnan ajantasakaava-aineisto. Kartasta mitattu verkostopituus on m. 6. ALUEELLISET ENERGIANTUOTANTOLAITTEET 6.1. Yleistä Alueellisessa lämpöverkossa tuotetaan energiaa pääasiassa rakennusten lämmittämiseen. Myös pienimuotoinen sähköenergiantuotanto voi olla kannattavaa tietyissä olosuhteissa. Koska kaikki alueen energiantuotanto on varsin pienimuotoista ja sen ei ole tarkoitus kilpailla, eikä se pysty kilpailemaan taloudellisesti teollisen energiantuotannon kanssa, erilaisilla valtion tarjoamilla investointi- ja tuotantotuilla on vaikutusta energiajärjestelmien kannattavuuteen. Lämmön tuotannossa alueellinen energiajärjestelmä on vaihtoehtoinen järjestelmä rakennusten omille lämmöntuotantolaitteille, jotka tyypillisesti tulevat käyttämään energiana sähköä, maakaasua tai puupohjaisia polttoaineita. Sähkön tuotannossa alueellisen energiajärjestelmän ei kannata kilpailla teollisen sähköntuotannon kanssa lukuun ottamatta ehkä talven kalliita pörssisähkön hintoja. Sähkön tuotanto osana alueen energiajärjestelmää on kannattavaa pääasiassa silloin, kun sitä voidaan tuottaa lämmöntuotannon osana silloin, kun lämmölle on käyttötarvetta. Kukonkankaan alueella alueellisina energiantuotantolaitteina on käsitelty haketta käyttäviä lämpökeskuksia, keskitettyä aurinkolämpölaitteistoa ja pienessä mittakaavassa hake-energiaa sähköksi ja lämmöksi muuttavaa puukaasutinlaitteistoa. Kaikki nämä laitteistot ovat sellaisia, joiden käytöstä ei aiheudu mahdollisiin suurempiin laitoksiin liittyviä maksu- tai verovelvollisuuksia ja laitteistojen tuottama energia on mahdollista käyttää alueella kokonaisuudessaan.

18 Energiainvestointituet, syöttötariffit ja pientuotannon sähköverovelvollisuus Valtio pyrkii edistämään uusiutuvan energian käyttöä tarjoamalla investointitukea pienimuotoiselle uusiutuvan energian tuotannolle. Investointitukihakemuksia käsittelevät ja tukia myöntävät paikalliset ELY-keskukset sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Tuettavia investointeja ovat mm. pienet lämpökeskukset ja pienet sähköntuotantohankkeet. Tukia myönnetään yrityksille, kunnille ja erilaisille yhteisöille. Vuonna 2013 tuettavia hankkeita ja niille myönnettäviä tyypillisiä tukiprosentteja hyväksyttävistä kustannuksista ovat olleet (Motiva, 2013): aurinkosähköhankkeet 30 % pientuulivoima % biomassalla toimivat lämpökeskukset % lämpöpumppuhankkeet lämmöntuotannossa 20 % aurinkolämpöhankkeet 20 %. Syöttötariffijärjestelmä on vuonna 2011 käyttöön otettu tukijärjestelmä uusiutuvan energian tuotannon taloudelliseksi tukemiseksi. Syöttötariffitukea maksetaan sähköä tuottaville voimalaitoksille, jotka voivat tuottaa myös lämpöä. Voimalaitosten sähkötehon on oltava pääsääntöisesti 100 kilowattia, mutta tuulisähkövoimaloissa yli 500 kilowattia (Motiva 2013). Syöttötariffitukea maksetaan hyväksytyille tuulivoimalaitoksille, biokaasuvoimalaitoksille sekä erilaisia puupolttoaineita käyttäville voimalaitoksille. Tavoitehinta energian tuotannolle on 83,5 /MWh, ja uusille tuulivoimalaitoksille 105,3 /MWh enintään kolmen ensimmäisen käyttövuoden ajan ja enintään vuoden 2015 loppuun. Tukea maksetaan sähköenergian markkinahinnan eli pohjoismaisen sähköpörssin hinnan ja tavoitehinnan erotuksena. Tavoitehinta määrittää tällöin energian tuotantohinnan, jolla energiaa kannattaa tuottaa. Energian tuotantotukea maksetaan metsähaketta käyttäville voimalaitoksille kuitenkin päästöoikeuden hinnan mukaan määräytyvänä. Tuotantotukea voi saada enintään 12 vuoden ajan. (Motiva 2013) Sähkön kuluttamisesta ja tuottamisesta pitää pääsääntöisesti maksaa sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua. Sähkön tuottajan ei kuitenkaan tarvitse maksaa veroa ja maksua kaikissa tilanteissa. Sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua ei ole velvollinen suorittamaan se, joka tuottaa sähköä enintään 50 kva:n tehoisella generaattorilla tai useiden sähköntuotantolaitteistojen muodostamalla kokonaisuudella. sähköä yli 50 kva:n mutta alle kva:n tehoisessa generaattorissa siirtämättä sitä sähköverkkoon. sähköä aluksessa, autossa, junassa tai muussa kuljetusvälineessä kulkuneuvon omiin tarpeisiin. (Tulli, 2013) Sähköverovelvollisuuden voi siis välttää, jos sähköntuotanto on riittävän pienimuotoista tai suuremmassa laitteistossa ei siirretä sähköä ollenkaan yleiseen sähköverkkoon myytäväksi. Sähköverovelvollisuuden johdosta pienen mittakaavan sähköntuotannossa on kannattavaa pitäytyä niin pienessä teholuokassa, että sähköä ei tarvitse siirtää yleiseen sähköverkkoon ja siten sähköverovelvollisuutta ei synny. Kaikkein kannattamattomin on teholuokka kva, jolla ei ole mahdollista saada syöttötariffitukea, mutta sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua on kuitenkin suoritettava yleiseen sähköverkkoon syötetystä sähköstä. Pientuotannon varsinainen ongelma on, että pienille sähkömäärille on varsin vaikea löytää ostajaa. Jos yleiseen sähköverkkoon tuotetulle sähkölle ei löydy maksavaa asiakasta, sähkövero ja huoltovarmuusmaksu jäävät sähköntuottajan tai sähkön ilmaiseksi vastaanottavan verkonhaltijan maksettavaksi.

19 Hakelämpökeskus Kukonkankaan alueelle suunniteltiin rakennettavaksi haketta käyttävä aluelämpökeskus, koska alueella on saatavissa haketta helposti paikallisen osuuskunnan kautta. Hollolan kunta on myös käyttänyt pitkän ajan paikallisen energiaosuuskunnan palveluita useissa hakelämpökeskuksissa. Hake on myös kirjoitushetkellä eräs edullisimmista saatavilla olevista polttoaineista pienimuotoiseen lämmöntuotantoon (Tilastokeskus, 2013). Aluetasolla hakelämpölaitokselle voi aiheutua muutamia velvoitteita, jotka eivät yleensä koske pienempiä laitoksia: yli 15 GWh/a lämpöenergiaa tuottavat laitokset tarvitsevat ympäristöluvan toiminnalleen yli 5 MW polttoaineteholtaan olevat laitokset tarvitsevat ympäristöluvan yli 1 MW kattilat pitää rekisteröidä laitos saattaa tarvita ympäristöluvan, jos se sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Kukonkankaan asuinalueen energiantuotannossa ei ole myöhemmin esitettävän mitoituksen mukaan tarpeen käyttää yli 1 MW kiinteän polttoaineen kattiloita, mutta huipputeho- ja varakattilan teho tulisi olemaan kuitenkin yli 1 MW. Kattilalaitosmäärittelyjen mukaan yhteiseen savupiippuun savukaasunsa syöttävät kattilat lasketaan yhdeksi laitoskokonaisuudeksi, jolle sovelletaan ympäristönsuojelulain- ja asetuksen määräyksiä Kattilalaitoksen mitoitus Kukonkankaan asuinalueen lämpötehontarve mitoitettiin aikaisemmin esitettyjen energiankulutusskenaarioiden perusteella. Lämpötehontarpeen mitoituksessa käytettiin asuinalueelle tehdyn tunnittaisen tehontarvemallin tietoja, joiden perusteella pystyttiin määrittämään tarvittavan kattilalaitoksen: peruslämmityskattilan teho ja energiantuotanto-osuus koko vuoden ja lämmityskauden energiantarpeista huipputehokattilan energiantuotanto vuoden aikana kesäajan kattilatehontarve ja energiaosuus kesäajan energiantarpeesta kattilalaitoksen lämminvesivaraajan eli kaukolämpöakun koko. Lämmitysverkostossa syntyy lyhytaikaisia tehohuippuja tyypillisesti asuinrakennusten lämpimän käyttöveden kulutuksesta sekä muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihdon käynnistymisestä aamulla. Tästä syystä kattilalaitokseen mitoitettiin lämminvesivaraaja, jolla tarvittavaa huipputehoa voidaan pienentää ja vähennetään erityisesti kalliin huipputehopolttoaineen käyttöä. Jos alueellisen energiajärjestelmän osaksi tehdään aurinkolämpöjärjestelmä, sen lämminvesivaraajasäiliö voidaan liittää talvella osaksi aluelämpöverkoston energiavarastointia ja siten voidaan edelleen pienentää huipputehokattilan käyttötarvetta. Asuinalueen lämmitystehon mitoitusarvoksi määritettiin kw, joka toteutuu suunnilleen samansuuruisena kummassakin alueen talokokovaihtoehdossa. Tarvittavalle teholle tehtiin muutamaan eri polttoainevaihtoehtoon perustuva mitoitus energiantuotanto-osuuksineen. Mitoitus perustuu kattilalaitosten ja muiden vastaavien eri energialähteitä käyttävien laitosten yleisiin mitoitusperusteisiin, joita on esitetty muun muassa Energiateollisuus ry:n ohjeissa (Energiateollisuus, 2006). Kattilamitoitus on esitetty taulukossa 2. Kattilalaitos on mitoitettu kahdella eri kattilalla, joista hakekattilaa pystytään käyttämään valmistajan mukaan pienimmillään 15 % teholla, jolloin sitä voidaan käyttää myös kesäaikana. Varakattilana ja huipputeholähteenä toimiva maakaasukattila on mitoitettu täydelle teholle. Toisena varaenergiavaihtoehtona on pellettikattila.

20 20 Kattilalaitoksen teholle ei tehty erillistä optimointia, sillä alueen todellinen tehontarve ei ole tarkasti tiedossa ja siten ei ole myöskään mahdollista löytää todellista optimaalista tehoa. Lisäksi optimaalisen ja lähes optimaalisen tehon alue on tällaisissa mitoituksissa niin laaja, että pienellä poikkeamalla teho-optimista ei ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen. Taulukko 2. Kukonkankaan asuinalueen kattilalaitoksen mitoitus eri polttoainevaihtoehdoille Kukonkankaan asuinalueen energiamallin perusteella. Kattilatyyppi Perusteho Kesän teho Huipputeho / varateho Polttoaine Hake Hake / kaasu / pelletti Maakaasu / pelletti Teho-osuus tarpeesta 60 % % Kattilatehon tarve kw kw Energiaosuus vuositarpeesta 84 % 14 % 2 % Kesäajan tehontuotannon onnistumiseksi hakekattila tarvitsee riittävän suuren energiavaraajan, jotta kattila ei sammu erityisesti yöaikana tai tiettyjen juhlapyhien aikaan, jolloin tilastollista lämpimän veden käyttöä on hyvin vähän eivätkä erilaiset lattialämmitykset käytä paljon tehoa. Hakekattilan sammuminen on ongelma lähinnä siksi, että suomalaiset valmistajat tarjoavat kattiloihin hyvin heikosti automatiikkaa ja siksi sytytys pitää pääsääntöisesti tehdä käsin. Sinänsä kattilan sammuminen ei aiheuta suoria lämmöntoimitusongelmia, koska kattila täyttää kaikki mahdolliset energiavarastot ennen sammumistaan. Eräs vaihtoehto on poistaa ylimääräinen lämpö ulos lauhduttimien avulla erikoistilanteissa, jolloin kattila pysyy käynnissä, mutta hukkaa hieman kuitenkin varsin edullista hake-energiaa. Kesäajan energiavaihtoehdoiksi valittiin hakkeen lisäksi maakaasu ja pelletti, joita kumpiakin voidaan polttaa automatisoidusti. Tällöin suurtakin kattilaa voidaan tarvittaessa käynnistää kohtalaisen pienelle teholle jaksottaisesti ja voidaan ladata lämpökeskuksen energiavaraajaa kattilan riittävän pitkän käyttöajan takaamiseksi. Pellettikattila saattaa vielä käytännössä tulla hankittavaksi kahtena pienempänä yksikkönä, jolloin tehonsäätö on helpompaa. Kukonkankaan teollisuusalueella oli riittävästi kiinnostusta aluelämpöverkon käyttämiseksi, jotta verkon rakentamisen kannattavuutta kannattaisi tutkia. Kannattavuus on kuitenkin epävarmaa suhteellisen vähäisen kiinnostuksen vuoksi ja siksi teollisuusalueen ja asuinalueen yhteisen lämpökeskuksen kannattavuutta tutkittiin erikseen tehdyn mitoituksen perusteella. Alueelliselle lämpöjärjestelmälle tehtiin laitosmitoitus sellaisessa tilanteessa, jossa: asuinalueen kiinteistöt liittyvät alueverkostoon aiemman mitoituksen mukaisesti liikealueen kiinteistöt liittyvät kokonaisuutena aluelämpöverkkoon ja teollisuusalueella kaikki uudet kiinteistöt liittyvät aluelämpöverkkoon ja olemassa olevat liittyvät kyselytutkimuksessa osoittamansa kiinnostuksen mukaisesti. Mitoitukset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Tehontarpeessa on mukana koko asuinalue, teollisuusalueen kaikki rakentamattomat tontit koko rakennusoikeudellaan ja teollisuusalueen aluelämmöstä kiinnostuneet kiinteistöt. Taulukko 3. Kukonkankaan asuinalueen ja Kukonkoivun teollisuusalueen yhteinen kattilamitoitus. Kattilatyyppi Perusteho Kesän teho Huipputeho / varateho Polttoaine Hake Hake Maakaasu Teho-osuus tarpeesta 50 % 30 % 70 % Kattilateho kw kw kw Energiaosuus vuositarpeesta 85 % 9 % 6 %

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio

Lähienergian Kokonaisratkaisuja. Villähteen energiaratkaisu. One1 Oy Mika Kallio Lähienergian Kokonaisratkaisuja Villähteen energiaratkaisu One1 Oy Mika Kallio Esityksen sisältö One1 Oy Villähteen energiaratkaisu Muita alueellisia esimerkkejä Kaavoituksessa huomioitavaa energiaratkaisun

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Kuntamarkkinat 9.9.2015 Ilkka Pihlainen Toimialajohtaja, Energia ja ilmasto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18.9.2015 Page 1 Rakennetun ympäristön asiantuntija

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Case - Otaniemi. Tiina Sekki 16.1.2014

Case - Otaniemi. Tiina Sekki 16.1.2014 Case - Otaniemi Tiina Sekki 16.1.2014 OPEN INNOVATION HOUSE VALMISTUNUT 2012 ASUNTOJA OTARANTAAN JA SERVINNIEMEEN MAARINSOLMUN JA MAARINRANNAN KAAVOITUS Maarinsolmun eritasoliittymä Otaniementien uusi

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot