LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMMITYSTAPA- SELVITYS"

Transkriptio

1 LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Siitosentie HAMINA Kotka LVI STUDIO OY

2 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT Yleistiedot Energiankulutustiedot LÄMMÖNTUOTANTO Nykyinen lämmöntuotanto ja lämmönjako Uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Lämmöntuotantovaihtoehtojen vaikutus käytettäviin energiamuotoihin ja kasvihuonepäästöihin KANNATTAVUUSLASKELMAT Kannattavuuslaskelmat ilman energiatukea Kannattavuuslaskelmat 15 % energiatuella TOTEUTUSEHDOTUS... 11

3 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 3 Katajala/mika L14091 Haminan kaupunki LÄMMITYSTAPASELVITYS 1 KOHDETIEDOT Kohde Vertailun tekijä Siitosentie HAMINA LVI Studio Oy Mika Katajala Tornatorintie KOTKA Puh Tilaaja Kotkan kaupunki Energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kustaankatu KOTKA Tämän selvityksen tarkoituksena on löytää optimaalisin ratkaisu uusitutuviin energiamuotoihin perustuvista lämmitysvaihtoehdoista Uuden- Summan koulun lämmöntuotantoon. Selvitys on osa Etelä- Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmusprojektin Kotkan osiota. Selvityksen tilaaja on projektia koordinoiva Kotkan kaupunki, tilaajan edustajana energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen. Selvityksenohjaukseen osallistuivat lisäksi Haminan kaupungilta Antero Lääti ja Kyösti Mäkinen. Kustannusvertailut perustuvat marraskuun 2014 hintatasoon eivätkä ne sisällä arvonlisäveroa (alv 0 %). Vertailujen investointikustannukset käsittävät kaikki lämmitystavan muutostöistä aiheutuvat rakennuskustannukset. 1.1 Yleistiedot n lämpökeskuksen piirissä on kolme erillistä rakennusta: vanha koulu, uusi koulu ja asuinrakennus. Vanha koulurakennus ja asuinrakennus on rakennettu vuonna 1965 ja uusi koulurakennus

4 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 4 vuonna Lämpökeskus sijaitsee vanhassa koulurakennuksessa. Pinta-alat: vanha koulu 1105 m² uusi koulu 1913 m² asuinrakennus 360 m² yhteensä 3378 m² 1.2 Energiankulutustiedot Lämmityksen energiankulutus Vuosi Maakaasun kulutus [m³/a] Sääkorjattu energiankulutus [MWh/a] Vuonna 2013 maakaasun sääkorjattu kulutus oli huomattavasti suurempi kuin edellisinä vuosina. Tämä saattaa johtua taloteknisen laitekannan ikääntymisestä tai esim. ilmastoinnin käyntiaikojen pidentymisestä. Kulutusta on syytä seurata tiiviisti, jotta nähdään jatkuuko nouseva kulutuksen kehitys. Myös syitä kulutuksen nousuun on etsittävä. Tässä laskelmassa kulutuksena on käytetty vuosien keskiarvoa 699 MWh/a. Sähköenergian kulutus Vuosi Mitattu kulutus [MWh/a] Lämmitysenergian kulutuksen lisääntymisen tapaan myös sähköenergian kulutus on noussut vuonna 2013 verrattuna edellisiin vuosiin. Syy kasvavaan kulutuksen nousuun on todennäköisesti yhteinen. Tässä laskelmassa sähköenergian kulutuksena on käytetty vuosien keskiarvoa 164 MWh/a.

5 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 5 2 LÄMMÖNTUOTANTO 2.1 Nykyinen lämmöntuotanto ja lämmönjako Nykyinen lämmitysmuoto on maakaasulämmitys. Lämpökeskus sijaitsee vanhemmassa koulurakennuksessa. Lämpökeskuksessa on kolme lämmityskattilaa, joista kaksi toimii nykyisin maakaasulla ja yksi öljyllä. Maakaasukattilat ovat 465 kw tehoinen kattila vuodelta 1978 ja 116 kw tehoinen kattila vuodelta Öljykattila, joka on vuodelta 1963 ja teholtaan 250 kw, on jätetty varakattilaksi. Lämmityskattiloilta lähtevän menoveden lämpötila on +90 C ja palaavan veden lämpötila +70 C. Nykyisen maakaasukattilalämmityksen hyötysuhteeksi on oletettu 85 %, joka on hieman heikompi kuin tavanomaisella maakaasukattilalämmityksellä, johtuen kattiloiden iästä. Lämmönjako on toteutettu vesikiertoisilla patteriverkostoilla. Lämmitysverkostojen mitoituslämpötilat ulkolämpötilalla -26 C ovat: menovesi +80 C ja paluuvesi +60 C. Koulurakennuksissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilma lämmitetään ilmanvaihtokoneiden vesikiertoisilla lämmityspattereilla. Tuloilman lämmityspatterien mitoituslämpötilat ulkolämpötilalla -26 C ovat: menovesi +90 C ja paluuvesi +60 C. Lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimiä on kaksi, toinen vanhan koulurakennuksen ja asuinrakennuksen tarpeisiin ja toinen uuden koulun tarpeisiin. Lämmönsiirtimien ensiöpiirin toimintalämpötilat ovat: menovesi +90 C ja paluuvesi +50 C. Nykyiset energiakustannukset Maakaasun hinta on 40,91 snt/m³, sisältäen siirto- ja energiamaksun. Tämän lisäksi maakaasusta maksetaan perusmaksua ,83 /a. Maakaasun energiakustannukset vuodessa ovat näin ollen /a. Maakaasun CO 2 -ominaispäästökerroin on 198 gco2/kwh (Motiva Oy / Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat), joten hiilidioksidipäästöjä nykyisellä maakaasulämmityksellä syntyy noin 135 tn/a. 2.2 Uudet lämmöntuotantovaihtoehdot Uudistuviin energiamuotoihin perustuvat lämmöntuotantotavat eivät synnytä hiilidioksidipäästöjä, joten kiinteistöjen lämmityksen muodostamia hiilidioksidipäästöjä voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä uudis-

6 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 6 tuvia energiamuotoja lämmitykseen. Suoritettaessa lämmöntuotantoon liittyviä muutostöitä nykyisessä lämpökeskuksessa, on huomioitava nykyisten eristemateriaalien asbestipitoisuus. Biokaasu Biokaasun käyttöön voidaan siirtyä vaihtamalla nykyinen maakaasusopimus biokaasusopimukseksi. Tämä ei aiheuta nykyiselle laitekannalle lainkaan muutoksia, vaan kyseisellä sopimuksella kaasutoimittaja sitoutuu tuottamaan kulutusta vastaavan määrän kaasua biopolttoaineilla. Biokaasu on kalliimpaa kuin nykyisin käytössä oleva maakaasu, joten biokaasuun siirtyminen kasvattaa vuotuisia energiakustannuksia. Biokaasu ja kondenssikattila Nykyisiä energiakustannuksia voidaan pienentää korvaamalla nykyiset lämmityskattilat yhdellä kondenssikattilalla, jonka teho riittää täydelle lämmitystehontarpeelle. Kondenssikattilalla saavutetaan noin 8 % parempi energiankäytön hyötysuhde verrattuna nykyisiin maakaasukattiloihin, joka tarkoittaa tässä tapauksessa energiansäästöä 56 MWh/a. Energiankulutus biokaasulla ja kondenssikattilalla on näin ollen 643 MWh/a. Kondenssikattilan perustamiskustannukset muodostuvat nykyisten kattiloiden ja polttimien korvaamisesta uudella kattilalla ja polttimella, sekä uuden piipun rakentamisesta kondenssikattilaa varten. Perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu vastaavia kohteita toteuttaneen asennusliikkeen kustannusarvioon sekä laitehintoihin ja työmääräarvioon. Pellettikattila Pellettilämmitys on toteutuskelpoinen vaihtoehto, koska lämpökeskuksessa on riittävät tilat maakaasukattilat korvaaville biokattiloille. Myös tarvittavalle pellettien varastosiilolle on tilaa lämpökeskuksen vieressä piha-alueella. Pellettilämmitykseen siirryttäessä lämpökeskuksen nykyisten kattiloiden tilalle asennetaan yksi 560 kw:n tehoinen puupellettikattila. Kattilalle asennetaan noin 50 m³:n pellettisiilo ulos lämpökeskuksen viereen, josta pelletit annostellaan ruuvikuljettimella kattilan polttimelle. Varastosiilon kapasiteetti riittää noin viiden viikon tarpeisiin talviaikana ulkolämpötilan ollessa keskimäärin -7 C.

7 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 7 Varalämmitystä varten biokattila voidaan varustaa sivuun käännettävällä öljypolttimella sekä noin 1000 l öljysäiliöllä. Lämmitysverkostot voidaan liittää pellettilämmityskattiloihin suoraan ilman verkostoille tehtäviä muutostöitä. Pellettilämmityksen perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu kattilavalmistajalta saatuihin laitehintoihin sekä työmääräarvioon. Lämmitysjärjestelmän hyötysuhteen voidaan olettaa olevan pellettilämmityksellä on noin 80 %, joka on 5 % heikompi kuin nykyisellä maakaasulämmityksellä, joten energiankulutus kasvaa nykyisestä kulutuksesta lukemaan 734 MWh/a. Pelletti polttoaineena on sen sijaan maakaasua edullisempaa. Huoltokustannukset pellettilämmityksessä ovat hieman suuremmat kuin maakaasulämmityksessä. Huoltokustannukset koostuvat lähinnä tuhkan poistosta ja nuohouksesta sekä pellettisiilon puhdistuksesta. Hiilidioksidipäästöjen nettopäästöjä ei synny pellettilämmityksessä, koska kasvillisuus sitoo saman määrän hiilidioksidia itseensä fotosynteesin yhteydessä, kuin puun palaessa vapautuu. Maalämpö ja maakaasu Maalämpöpumppuratkaisussa lämpöä kerätään maasta pystymallisilla energiakaivoilla, joiden syvyydet vaihtelevat tapauskohtaisesti välillä m. Energiakaivoista saadaan lämmitystehoa noin 40 W/m. Maalämpöpumpulla voidaan lämmitysverkoston menovesi nostaa noin +55 C lämpötilaan hyvällä lämpökertoimella. Lämpötilan nostaminen tätä korkeammaksi tehdään lisäenergialla. Lisäenergiaa tarvitaan käyttöveden lämpötilan nostamiseksi riittävän korkeaksi lämminvesivaraajassa, sekä lämmitysverkoston menoveden lämpötilan nostamiseksi riittävän korkeaksi ulkolämpötilan ollessa alle -5 C. Tässä tapauksessa lisäenergian lähteenä voi toimia maakaasu. Koska nykyiset lämmityskattilat ovat jo niin ikääntyneitä, on ne purettava pois ja asennettava lisäenergiakattilaksi uusi maakaasukattila. Lisäenergiakattilan on oltava niin suuri, että se kattaa koko kiinteistön lämmitystarpeen, koska maalämmitysjärjestelmä ei toimi huippupakkasilla tarvittavilla korkeilla menoveden lämpötiloilla. 120 kw tehoisella maalämpöpumpulla voidaan kattaa noin 84 % kiinteistön lämpöenergian tarpeesta

8 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS kw:n tehoista maalämpöpumppua varten tarvitaan 3000 m tehollista energiakaivopituutta. 200 m syvyisiä energiakaivoja tarvitaan näin ollen 15 kpl. Kaivot on sijoitettava tontille siten, ettei aliteta taulukossa mainittuja suojaetäisyyksiä. Kohde Energiakaivo Lämpöputket ja kaukolämpöjohdot Rakennus Kiinteistön raja Viemärit ja vesijohdot Suositeltu minimietäisyys 15 m 3 m 3 m 7,5 m 3 m Energiakaivojen tarvitsevan lämmönkeruukentän suuruus on noin 1800 m 2. Koulun tontilla on riittävät tilat lämmönkeruukentän rakentamiselle. Maalämmön käyttö energialähteenä lisää kiinteistön sähköenergian kulutusta sekä sähkön liittymistehoa, joka johtuu maalämpöpumppujen kompressorikoneikkojen sähkönkäytöstä. Maalämmön perustamiskustannukset koostuvat lämmönkeruukentän rakentamisesta (porakaivot, putkistot, maanrakennustyöt) sekä lämpöpumppulaitteiston rakentamisesta (lämpöpumput, varaajasäiliöt, putki-, sähkö- ja rakennustekniset työt). Perustamiskustannuksiksi on arvioitu Arvio perustuu vastaavan tehoisten maalämpöjärjestelmien toteutuneisiin kustannuksiin. 120 kw:n maalämpöpumpun asennuksen jälkeen maakaasun kulutus vähenee lukemaan 102 MWh/a, mutta lämmitykseen käytettävän sähköenergian kulutus lisääntyy 239 MWh/a:lla. Myös sähkön perusmaksu nousee liittymän kasvamisen myötä noin 700 /a. 2.3 Lämmöntuotantovaihtoehtojen vaikutus käytettäviin energiamuotoihin ja kasvihuonepäästöihin Seuraavassa taulukossa on esitetty eri energiantuotantovaihtoehtojen polttoaineenkulutukset sekä hiilidioksidipäästöt.

9 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 9 Lämmitysmuoto Maakaasun kulutus Biokaasun kulutus Lämmöntuotannon sähkön kulutus Pellettien kulutus Lämmityksen hiilidioksidipäästöt Nykyinen maakaasu m³/a - 0 MWh/a tn/a Biokaasu m³/a 0 MWh/a - - Maakaasu ja m 3 /a - 0 MWh/a _ 127 tn/a kondenssikattila Biokaasu ja kondenssikattila m³/a 0 MWh/a - - Pellettikattila MWh/a 156 tn/a 1 tn/a Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja biokaasu m³/a MWh/a - 68 tn/a m 3 /a 239 MWh/a - 48 tn/a 3 KANNATTAVUUSLASKELMAT Kannattavuuslaskelmissa on käytetty seuraavia, marraskuun 2014 hintatasoon perustuvia, energianhintoja: Biokaasu 45,91 /MWh + perusmaksu ,83 /a (kaasunmyyjältä saatu hinta) Puupelletti 49,19 /MWh (tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan) Sähkö 83,60 /MWh (yleisesti käytetty sähkön hintataso 110 /MWh sis alv 24 %) Kannattavuuslaskelmissa esitetyt perustuskustannukset on arvioitu toteutuneiden kohteiden, laitevalmistajien, sekä järjestelmiä asentavien asennusliikkeiden hinta-arvioiden perusteella. 3.1 Kannattavuuslaskelmat ilman energiatukea Kannattavuuslaskelmat takaisinmaksuajan perusteella Takaisinmaksuajan vertailuarvoksi on otettu nykyinen maakaasu. Siinä vaihtoehdossa investointikustannukset ovat , jotka muodostuvat nykyisten lämmityskattiloiden ja polttimien uusimisesta.

10 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 10 Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Säästö yhteensä Maakaasu /a /a Biokaasu /a /a /a 135 tn/a Ei ole Biokaasu ja /a /a -930 /a 135 tn/a Ei ole kondenssik. Pellettikattila /a /a /a 135 tn/a 45 a Maalämpö /a /a /a 67 tn/a 42 a ja maakaasu Maalämpö ja biokaasu /a /a /a 87 tn/a 50 a Kannattavuuslaskelmat 20 vuoden elinkaarikustannusten perusteella CO 2- päästöväh. Takaisinmaksuaika Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Kust. yhteensä Säästö 20 vuodessa Maakaasu Biokaasu Biokaasu ja kondenssik. Pellettikattila Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja biokaasu 3.2 Kannattavuuslaskelmat 15 % energiatuella Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää energiatukea uusiutuvien energiahankkeiden investointeihin. Seuraavat kannattavuuslaskelmat on tehty 15 % energiatuella, joka oli tavanomaisella teknologialla toteutettaviin hankkeisiin myönnettävän tuen määrä vuonna 2014 (Työ- ja elinkeinoministeriö / Kannattavuuslaskelmat takaisinmaksuajan perusteella Takaisinmaksuajan vertailuarvoksi on otettu nykyinen maakaasu korvattuna biokaasulla. Siinä vaihtoehdossa investointikustannukset ovat , jotka muodostuvat nykyisten lämmityskattiloiden ja polttimien uusimisesta. Uusiminen johtuu nykyisten kattiloiden ikääntymisestä eikä toimenpiteelle saa energiatukea, koska se on kunnossapidollinen toimenpide ilman varsinaista energiataloudellista parannusta.

11 L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 11 Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Säästö yhteensä Maakaasu /a /a Biokaasu /a /a /a 135 tn/a Ei ole Biokaasu ja /a /a -930 /a 135 tn/a Ei ole kondenssik. Pellettikattila /a /a /a 135 tn/a 36 a Maalämpö /a /a /a 67 tn/a 35 a ja maakaasu Maalämpö ja biokaasu /a /a /a 87 tn/a 41 a Kannattavuuslaskelmat 20 vuoden elinkaarikustannusten perusteella CO 2- päästöväh. Takaisinmaksuaika Lämmitysmuoto Perustamiskust. Ylläpitokust. Energiakust. Kust. yhteensä Säästö 20 vuodessa Maakaasu Biokaasu Biokaasu ja kondenssik. Pellettikattila Maalämpö ja maakaasu Maalämpö ja biokaasu 4 TOTEUTUSEHDOTUS lle ei löydy taloudellisesti perusteltuja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysvaihtoehtoja. Suositeltavin vaihtoehto on uusia nykyiset maakaasukattilat kondenssikattiloiksi. Jos halutaan siirtyä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, voidaan siirtyä biokaasun käyttöön kondenssikattiloilla tekemällä energiayhtiön kanssa sopimus biokaasun käytöstä. Jatkotoimenpiteenä on selvitettävä myös syy kasvaneeseen lämmön- ja sähkönkulutukseen. LVI Studio Oy Mika Katajala

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie 4 48800 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen

Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen Bioenergy4Business A project for the uptake of solid biofuels in promising European heat market segments Yrityksen lämpölaitosinvestoinnin kannattavuuden arvioiminen - Apuvälineitä päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1 Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla

Lämpöpumppu, fantastinen laite. Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Lämpöpumppu, fantastinen laite Lämmitys/jäähdytys tontilta uusiutuvalla energialla samalla laitteistolla Maalämpö lämmitysvaihtoehtona taloyhtiöissä ja pk-yrityksissä Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS

Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Teknologiakeskus Merinova PL 810 65101 Vaasa VAASAN LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIASELVITYS Projekti nro H07694.P000 Viimeisin muutos Laadittu Laatija AIn Tark. / Hyv. TLS / PrS GRANLUND OY Antti Inermo Tom

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010

Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi

Lisätiedot

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta

Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta www.jäspi.fi Jäspi Öljykattilat Vaivatonta lämmitystä ja asumismukavuutta Jäspi Eco 17 ja 30 Lux Jäspi Basic ja Jäspi Premium ilma-vesilämpöpumppuratkaisut Öljylämmitystalossa on mukava asua Ölylämmitys

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari Sami Seuna Motiva Oy

Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumppujen käyttömahdollisuudet kunnissa -webinaari 23.3.2017 kysymykset chatin kautta pidättehän mikrofonit mykistettyinä webinaari tallennetaan Sami Seuna Motiva Oy Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpuille

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN

LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2003 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 85,6 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen

Lisätiedot

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita 1/2016 Vaihtoventtiilitekniikka Vaihtoehtoisia maalämpötekniikoita Lämpöpumppu vuorottelee lämmitystä lämmönjakoverkon ja käyttöveden välillä. Käyttövesi on

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen

ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Kannattavuusselvitys Building Solutions

Kannattavuusselvitys Building Solutions Kannattavuusselvitys Building Solutions KARTOITUSRAPORTTI Ranua Jussi Multanen 18.10.2012 Yleistiedot Kannattavuusselvityskohteet Kunnanvirasto Jäähalli Kannattavuusselvityskohteiden energian kulutus Lämpö:

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Vastuullinen energiankäyttö 1 Öljy energiana Suomessa on noin

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU

Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU Iiro Ollikainen OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU OMAKOTITALON LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KUSTANNUS- VERTAILU Iiro Ollikainen Opinnäytetyö Syksy 2014 Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen

Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen Maalämpöä jo yli 5.000 kohteeseen 2014 Firmaesitys Kiinteistö 23.10.2014 Henrik Karlsson Tom Allen Oy Tom Allen Oy on Porvoossa päämajaa pitävä lämmitysalan yritys joka on toiminut jo yli 20 vuotta. Yritys

Lisätiedot

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot