UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA"

Transkriptio

1 UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA Vertailevia skenaarioita Kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatalous skenaariotarkasteluihin Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 40% vuoteen 2030 mennessä lisäämällä uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE YHTEENVETO Uusiutuvilla energialähteillä voidaan vähentää tehokkaasti päästöjä Poliittiset ohjauskeinot ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisessä UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA - SKENAARIOT Skenaarioiden taustaoletukset on pyritty pitämään samoina kuin KTM:n skenaarioissa Skenaarioiden ympäristötavoitteena on päästöjen vähennys ilman lisäydinvoimaa Energiantuotannon kehitys vuosina Uusiutuva energiapolitiikka skenaarioissa Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Laskentamallin rakenne UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA - KEINOT...23 Puu 2000-luvun energialähteenä Suomessa...23 Energiansäästön potentiaalit ovat vieläkin mittavat...24 Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava energiamuoto...25 Passiivinen ja aktiivinen aurinkoenergia on kypsää teknologiaa...26 Poliittiset ohjauskeinot ovat avainasemassa...27 LÄHTEET...29 Keinoja energiantuotannon ohjaamiseksi vähäpäästöiseen suuntaan Ekologinen verouudistus eli energiaverojen nostaminen ja työn verotuksen laskeminen Sähköntuotannon polttoaineisiin kohdistuva ohjaava energiaverotus Uusien turve- ja hiililauhdevoimaloiden rakentamisen lopettaminen poliittisella päätöksellä Tuulivoiman osto- tai määrävelvoitelainsäädäntö Tuuli- ja puuenergian tukien nostaminen energiantuotantoa ohjaavalle tasolle Julkisyhteisöjen kanssa tehtävät sopimukset tuuli- tai puuvoiman hankinnasta Kotitaloussähkön verotuksen nostaminen joillakin penneillä ja tulojen rahastoiminen uusiutuviin energialähteisiin Rakennusten energiankulutusnormien tiukentaminen Rakennusten energiansäästöremonttien sekä lämpöpumppujen avustukset ja lainat Sähkölämmityksen kieltäminen uudisrakennuksissa Laitteiden energiankulutusnormien tiukentaminen 2

3 ESIPUHE Uusiutuva energiapolitiikka -skenaariot perustuvat tutkimusten osoittamiin mahdollisuuksiin. Energiantuotanto on maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vähemmän vaaralliselle tasolle vaatii hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan % päästöjen vähennystä seuraavina vuosikymmeninä. Samalla muut ympäristöhaasteet, esimerkiksi ydinvoiman kasvavat riskit, pitää ottaa huomioon. Suomen ympäristöjärjestöjen teettämät Uusiutuva energiapolitiikka -skenaariot kokoavat yhteen tutkimus- ja teknologiaohjelmissa esiin tulleita keinoja, joilla Suomi voisi siirtyä nykytilanteesta kohti kestävämpää energiantuotantoa. Näiden keinojen mahdollisuuksia ei riittävästi ole huomioitu aikaisemmissa päästöjen vähentämistä tarkastelevissa skenaarioissa. Skenaarioiden taustaoletukset ovat samat kuin Kauppa- ja teollisuusministeriön skenaarioissa. Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa esitettyjä keinoja ja niiden vaikutuksia vertaillaan Kauppa- ja teollisuusministeriön vuonna 1997 julkaisemiin energiapolitiikka (EPO) -energiaskenaarioihin (Energiatalous 2025). Lähtökohtana on tutkia, mitä tapahtuisi hiilidioksidipäästöille, jos uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä lisätään tutkittujen potentiaalien mukaisesti. Uusiutuva energiapolitiikka -skenaariot ja niiden taustalla olevat tutkimukset osoittavat, että Kauppa- ja teollisuusministeriön lähtöoletuksia käyttäen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää varsin nopeasti ilman uutta ydinvoimaa tai vesivoimaa. Koska skenaariot on tehty vertailuna KTM:n skenaarioihin, ne eivät edusta suoraan järjestöjen ajamaa energiapolitiikkaa. Kestävään energiantuotantoon siirtyminen vaatii tuotantorakenteen muutosten lisäksi myös merkittävää energiankulutuksen vähentämistä. Skenaariot kuitenkin osoittavat, että nykyisilläkin talouskasvuoletuksilla päästöjä voidaan vähentää merkittävästi nopeammin. Uusiutuvia energialähteitä lisäämällä päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti. Tämän julkaisun toivotaan edistävän monipuolista ja perusteellista keskustelua energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden merkityksestä. Keskustelun tuloksena toivotaan syntyvän realistinen ilmastostrategia ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen torjumiseksi sekä hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Tällöin myös toimenpiteiden hyödyt ympäristölle, työllisyydelle ja taloudelle on tuotava tarkasteluun mukaan todellisella painoarvollaan. Skenaarioiden kuvaama suuntaus on energiataloudessa osittain jo käynnissä, esimerkiksi markkinat vaativat yhä enemmän yrityksiltä ympäristökilpailukykyä. Se, kuinka nopeasti pääsemme eteenpäin, riippuu kuitenkin ratkaisevasti poliittisesta tahdosta. Suomalaisessakin energiakeskustelussa olisi aika huomata, että yhden lyhytnäköisen ratkaisun sijaan tarvitsemme useita tarpeiden mukaan kasvavia energiaratkaisuja. Ydinvoimaan investoiminen hidastaisi uusiutuvien energialähteiden kehitystä ja energian käytön tehostamista. Näin se jarruttaisi energiantuotannon muutosta ympäristöhaasteiden edessä. 3

4 1. YHTEENVETO 1.1 Uusiutuvilla energialähteillä voidaan vähentää tehokkaasti päästöjä Uusiutuva energiapolitiikka skenaarioissa: Hiilidioksidipäästöt putoavat noin 40 % nykyisestä tasosta vuoteen 2030 mennessä Hiiltä korvataan puulla, kaasulla ja tuulivoimalla ohjaavan energiaverotuksen avulla Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisätään teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa Paperiteollisuuden energiatehokkuuden lisääminen tuottaa satojen miljoonien markkojen säästöt Kotitalouksissa laitteiden sähkönkulutus pienenee normiohjauksella Matalaenergiataloilla ja lämpöpumpuilla säästetään rakennusten lämmityksessä merkittävästi energiaa Skenaarioissa hiilidioksidipäästöt putoavat 40 % nykyisestä tasosta vuoteen 2030 mennessä Kioton sopimuksen tavoite saavutetaan skenaarioissa vuonna Päästöjen vähennys toteutetaan ilman lisäydinvoiman rakentamista (Uusiutuva 1 -skenaario) tai nykyisen ydinvoiman hitaalla alasajolla (Uusiutuva 2 -skenaario). Kuva 1. Energian kokonaiskulutus vuosina 1997 ja (Lähteet: Energiatilastot 1997, Uusiutuva 1 -skenaario) Runsaspäästöistä hiiltä korvataan puulla, maakaasulla ja tuulivoimalla Vuoteen 2010 mennessä pelkän sähkön tuottaminen, eli hiili- ja turvelauhdevoima, loppuu sähkön ja lämmön yhteistuotannon kasvaessa. Puun käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sen sijaan kaksinkertaistuu nykyisestä tasosta VTT:n tutkiman taloudellisesti hyödynnettävissä olevan potentiaalin mukaisesti. Merellä sijaitsevissa tuulipuistoissa tuotetaan 16 % sähköstä vuonna 2030 Tuulivoima lisääntyy asteittaisesti, vuonna 2010 tuulivoimalla tuotetaan 4 % sähköstä ja vuoteen 2030 mennessä osuus kasvaa 16 % sähköntuotannosta. Suurin osa tuulivoimaloista rakennetaan merelle tuulipuistoihin. Kuvassa 2 tuulivoima on yhdistetty vesivoimaan, jonka määrä ei lisäänny. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoa lisätään sekä kaukolämmössä että teollisuuden tuotantoprosesseissa Maakaasun osuus kasvaa vuoteen 2010 mennessä kaksinkertaiseksi ja pysyy tällä tasolla vuoteen 2025 saakka. Kaasun käyttö lisääntyy lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Uusilla tehokkailla kaasukombivoimaloilla voidaan tuottaa enemmän sähköä nykyisellä lämpömäärällä. Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotanto eli vastapainevoima lisääntyy myös siirryttäessä sellun tuotannossa syntyvän puuperäisen mustalipeän kaasutukseen. Sähkön tuonti voidaan lopettaa vuonna 2012 ja myöhemmin voidaan siirtyä myymään sähköä pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Sähkön myynti näkyy kuvassa 2 negatiivisella asteikolla. 4

5 Kotitalouksissa säästetään sähköä yli kolmannes nykyisestä kulutuksesta vuoteen 2030 mennessä Energiansäästöä edistetään tiedottamalla ja tiukentamalla laitteiden energiankulutusnormeja. Sähkön kulutus lähtee laskuun vuoden 2005 jälkeen. Uudisrakennusten normit tiukkenevat ja 2000-luvun alussa rakennettavien uusien rakennusten energiankulutus on noin puolet pienempi kuin vanhojen rakennusten. Tämä oletus vastaa VTT Rakennustekniikan RAKET-ohjelman tuloksia, joiden mukaan tällaisten matalaenergiatalojen rakentaminen maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa halvempina lämmityskustannuksina. Kuva 2. Sähköntuotanto Uusiutuva 1 -skenaariossa Ydinvoimaloiden tuotanto korvaantuu Uusiutuva 2 - skenaariossa asteittaisesti kaukolämpövoiman, teollisuuden vastapainevoiman ja tuulivoiman kasvulla. Sähkön tuonti, joka Uusiutuva 1 -skenaariossa loppuu, kasvaa muutamiksi vuosiksi takaisin nykyiselle tasolle voimaloiden suljemisen jälkeen. Sähköä ostetaan Pohjoismaiden Lämpöpumpuilla tuotetaan energiaa vuonna 2010 lähes ydinvoimalan tuotannon verran Lämpöpumpuilla kerätään maahan varastoitunutta lämpöä putkiston avulla asuinrakennusten lämmitykseen. Ruotsissa lämpöpumppua tuottavat nykyään energiaa vuosittain 10 TWh eli puolentoista ydinvoimalan tuotannon verran. Myös Suomessa lämpöpumput yleistyvät siten, että vuonna 2010 niitä on Niillä korvataan lähinnä sähkö- ja öljylämmitystä. Sähkölämmitys kielletään uusissa rakennuksissa vuonna Uusiutuva 2 -skenaariossa ydinvoimasta luovutaan useiden muiden länsimaiden tahdissa Kuva 3. Sähköntuotanto Uusiutuva 2 -skenaariossa ja Keski-Euroopan avoimilta sähkömarkkinoilta ja tuonti Venäjältä loppuu. Uusiutuva 2 -skenaariossa ei tarvita uutta lauhdevoimaa eivätkä Suomen hiilidioksidipäästöt nouse verrattuna Uusiutuva 1 -skenaarioon. Ensimmäinen ydinreaktori poistetaan skenaariossa käytöstä vuonna 2010 ja loput vuosina 2015, 2020 ja Tällä aikataululla voimalat suljettaisiin jäljessä voimayhtiöiden alkuperäisestä aikataulusta ja voimaloiden käyttöikä pitenisi suunnitellusta. Ympäristönäkökulmasta Uusiutuva 2 -skenaarion aikataulu onkin liian hidas ja voimalat tulisi sulkea nopeammin. 5

6 1.2 Poliittiset ohjauskeinot ratkaisevassa asemassa päästöjen vähentämisessä Nykyinen energiaverotus ja tuotantotuet eivät ohjaa investointeja vähäpäästöiseen suuntaan Suomen nykyinen energiaverotus ei ohjaa sähköntuotantoa vähäpäästöiseen suuntaan, kuten esimerkiksi maakaasuun, koska sähköntuotannon polttoaineita ei veroteta ja ne ovat energiaverotuksen kannalta yhdenveroisessa asemassa. Tehokasta ohjaavaa vaikutusta ei saada aikaan myöskään pelkästään tukemalla uusiutuvia energianlähteitä, kuten nyt tehdään. Pelkkä uusiutuvien energialähteiden tukeminen ei kannusta muuttamaan nykyisiä tuotantotapoja, jos vanhoja hiilivoimaloita käytetään ympäristökustannuksista piittaamatta. hinta on Suomessa nykyisellään Euroopan toiseksi alhaisin (Carlson & Heikkinen 1998). EU:n energiaverojen harmonisointi antaa lisämahdollisuuden nostaa energiaverotusta kilpailukykyä heikentämättä. Uusiutuvien energialähteiden lisääminen parantaa työllisyystilannetta Uusiutuvat energialähteet työllistävät huomattavasti enemmän tuotettua energiayksikköä kohden perinteisiin polttoaineisiin verrattuna. Tämä ei tarkoita, että uusiutuvat energialähteet olisivat välttämättä kalliimpia vaan että suurempi osuus kustannuksista on työkustannuksia eikä Kuvat 6 ja 7. Uusiutuvien energialähteiden työllistävyys tuotettua energiayksikköä kohden (Lähteet: Mäenpää 1995, EU Commission 1999, Fortum 1998) Polttoaineiden hiilidioksipäästöihin perustuva ohjaava energiaverotus otetaan käyttöön vuonna 2002 Uusiutuvien energialähteiden tukia nostetaan vuosina voimakkaasti. Lisäksi vuonna 2002 sähköntuotannossa ryhdytään jälleen verottamaan polttoaineita hiilidioksidipäästöjen mukaan. Uusia hiili- ja turvelauhdevoimaloita ei poliittisella päätöksellä enää saa rakentaa vuoden 2001 jälkeen. Ohjaavalla energiaverotuksella edistetään siirtymistä vähäpäästöisiin polttoaineisiin, kuten kaasuun ja puuhun, myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Energiaverotuksen vaikutuksia lievennetään laskemalla työn verotusta Ekologinen verouudistus parantaa työllisyyttä, vähentää kustannuksia kansantalouden kannalta ja lieventää muutosten vaikutuksia myös yrityksiin. Energiaverotus ei välttämättä vaaranna energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, koska päästöjä vähennetään kilpailijamaissa voimakkaammin ja esimerkiksi metsäteollisuuden sähkön materiaalikustannuksia. EU:n komissio arvioi, että tuulivoiman työllistämisvaikutus on tuotettua energiayksikköä kohden noin 3-5 -kertainen verrattuna hiili- tai ydinvoimaan. Myös puuvoima työllistää tutkimuksien mukaan voimakkaasti hiiltä ja kaasua enemmän. Teollisuuden tuotantotapoihin vaikuttaminen on tärkeä osa energiapolitiikkaa Sellu- ja paperiteollisuuden investointeja ohjataan energiapolitiikalla vähemmän sähköä kuluttavaan sellun ja puuvapaiden hienopaperien tuotannon suuntaan. Myös mekaanisessa massantuotannossa voidaan säästää sähköä. Tekniikan kehittämiskeskus TEKESin Kestävä paperi -teknologiaohjelmassa osoitettiin, että mekaanisen massanvalmistuksen sähkönkulutusta on mahdollista vähentää keskimäärin 10 % jo lähivuosina. Ohjelmassa arvioitiin, että sähkön säästö tuottaisi teollisuudelle 180 miljoonan markan vuotuiset säästöt. 6

7 Suomessa tuulivoiman tuet ovat EU:n alhaisimmat Tuulivoiman alhaiset tuet ovat näkyneet EU:n pienimpänä tuulivoimakapasiteettina. Suomessa tuulivoimaa tuetaan sähkönveron palautuksilla ja investointituilla. Tuulivoiman tuet tulee kuitenkin nostaa muiden Euroopan maiden tasolle. ansiosta laskeneet noin 45 markkaan megawattitunnilta. Kivihiilen polttoainekustannukset lämmöntuotannossa ovat rannikolla 75 mk/mwh. Lämmöntuotannossa polttoaineita verotetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan. Tuulivoimalle asetetaan vuonna 2002 määrävelvoite, joka velvoittaa energiayhtiöt tuottamaan tietyn osan sähköstä tuulivoimalla. Vastaavanlaisia järjestelmiä on Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa sähkömarkkinat ovat avoimet, kuten Suomessa. Tuulivoima saa pitkäjänteistä tukea, joka mahdollistaa myös vientiin suuntautuvan tuulivoimateollisuuden kasvun jatkumisen. Määrävelvoite voidaan lopettaa vuonna 2010, kun tuulivoiman kustannukset saavuttavat muiden tuotantotapojen kustannukset. Uusiutuvien energialähteiden hinnat lähestyvät nopeasti perinteisten energialähteiden hintoja Uusiutuvat energiamuodot kasvavat erittäin nopeasti ja tämä laskee niiden kustannuksia. Tuulella tuotetun sähkön hinta on nyt ilman tukia alimmillaan Suomessa 20 p/kwh ja keskihinta on 25 p/kwh. European Wind Energy Association (EWEA) arvioi, että tuulivoiman hinta puolittuu vuoteen 2020 mennessä ja EU:n komission tavoite pudotukselle on vieläkin nopeampi. Uuden ydinvoimalan on KTM:n teettämissä tutkimuksissa arvioitu tuottavan sähköä 17 p/kwh, jos se kymmenen vuoden kuluttua käynnistyisi. Tuulella tuotettu sähkö siis saavuttaisi hyvillä sijoituspaikoilla perinteisten sähköntuotantomuotojen kustannukset jo vuosina Myös metsähakkeen tuotantokustannukset ovat kehitystyön Kuva 4. Tuulivoiman hyvityshinta EU-maissa eri tukimuodot yhteenlaskien (Lähteet: Wagner 1996 teoksessa Lund 1997, Tuulensilmä 2/98) Muutosten kustannuksia arvioivissa tutkimuksissa on tehty ongelmallisia taustaoletuksia. Päästöjen vähentämisen kustannuksista Suomessa on tehty useita tutkimuksia. Lähes kaikkia näitä tutkimuksia voidaan kuitenkin kritisoida ongelmallisista taustaoletuksista. Suurimmassa osassa tutkimuksista päästöjen kannalta merkittäviä energiantuotantotapojen muutoksia ei ole mallinnettu. (Honkatukia 1999, Honkatukia 1998, Jerkkola 1998, Jerkkola 1997, Pohjola 1997.) Lisäksi uuden teknologian kustannusten on oletettu laskevan huomattavasti hitaammin kuin mitä teknologiaohjelmissa Kuva 5. Tuulivoiman kustannuskehitys (Lähde: EU Commission 1999, VESTAS Wind Systems A/S) 7

8 arvioidaan (Lehtilä & Tuhkanen 1999). Tutkimusten lähtökohdat johtavat siihen, että päästöjen vähentäminen leikkaa suoraan kulutusta ja talouden kasvua, koska vähäpäästöisen energiantuotannon mahdollisuuksia ei ole malleissa huomioitu riittävästi. Tämä saa päästöjen vähentämisen näyttämään epärealistisen kalliilta. Johtopäätöksiä: Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan uusiutuvia energialähteitä, maakaasua ja energiansäästöä lisäämällä vähentää nopeasti Ekologinen verouudistus ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen parantavat työllisyystilannetta Uusiutuvien energialähteiden tuet ovat nykyisellään riittämättömiä ohjaamaan energiantuotantoa Uusiutuvien energialähteiden kustannukset lähestyvät perinteisten energialähteiden kustannuksia Teollisuuden tuotantotapoihin vaikuttaminen on tärkeä osa energiapolitiikkaa Yleistä energiankulutuksesta Vuonna 1997 Suomen kokonaisenergiankulutus oli 31 Mtoe eli miljoonaa ekvivalenttista öljytonnia. Tähän sisältyi sekä sähkön ja lämmön tuotanto että liikenteen polttoaineet. Teollisuus kulutti energiasta yli puolet, lämmitys 20 % ja liikenne 13 %. Vuonna 1997 sähköä kulutettiin 73 TWh. Suurin sähkön kuluttaja Suomessa oli teollisuus. Paperiteollisuus kulutti 23 TWh sähköä eli yli puolet koko teollisuuden sähkönkulutuksesta ja kolmasosan koko Suomen sähkönkulutuksesta (Energiatilastot 1997). Erityisen paljon sähköä kuluttaa eräiden paperilaatujen raaka-aineen, mekaanisen massan tuotanto, jossa puusta hierretään massaa kiveä tai metallia vasten. Kemiallisen massan eli sellun tuotanto taas käyttää puuperäisiä polttoaineita ja on energiaomavaraista. (Lähde: Energiatilastot 1997) 8

9 Energiasanastoa: Aktiivinen aurinkolämpö Auringon säteilyn hyväksikäyttämistä esimerkiksi aurinkokeräimien tai lämpöpumppujen avulla. Aurinkokeräin Auringon säteilylle altistettu putkisto, jossa lämmitettyä nestettä käytetään asuntojen ja käyttöveden lämmitykseen. Aurinkosähkö Sähkön tuottamista auringon säteilystä, esimerkiksi aurinkopaneeleilla. Bioenergia Esimerkiksi puulla, energiapajulla, biokaasulla ja turpeella tuotettua lämpöä ja sähköä. Biokaasu Biologisesta aineesta, vaikkapa lannasta tuotettua metaania, jota voidaan polttaa kuten maakaasua. EWEA European Wind Energy Association, Euroopan tuulivoimahdistysten ja -yritysten kattojärjestö. Hyötysuhde Suhde, jolla voimala pystyy käyttämään polttoaineen energian hyödyksi. Esimerkiksi kaasukombivoimalan hyötysuhde on yli 90 % kun taas tavallisen hiililauhdevoimalan noin 35 %. IPCC Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), YK:n perustama tieteellinen elin, joka tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta. Toimintaan osallistuu 2500 tutkijaa. Kombivoimala Kombivoimalassa sähköntuotannon hukkalämmöllä höyrystetään vettä ja tuotetaan lisäsähköä höyryturbiinilla. Tästä syystä esimerkiksi kaasukombivoimalaitoksen hyötysuhde on erittäin korkea. Kaukolämpövoima Sähkön tuottamista kaukolämmöntuotannon yhteydessä. Kemiallinen massantuotanto Sellunkeitossa puun kuidut erotetaan kemiallisesti eli siitä tehdään sellua. Selluntuotannon polttoaineena ovat puuperäiset polttoaineet. Lauhde- eli lauhdutusvoima Sähkön erillistuotantoa, jossa sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö menee hukkaan. Lämpöpumppu Asuntokohtainen lämmityslaitteisto, jossa maasta tai vesistöstä kerätään putkiston ja kompressorin avulla lämpöä asuinrakennuksen lämmitykseen ja lämpimän veden tuottamiseen. Maalämpö ks. lämpöpumppu. Matalaenergiatalot Energiaa säästävää teknologiaa sisältäviä rakennuksia, jotka kuluttavat % vähemmän lämmitysenergiaa. Mekaaninen massantuotanto Paperin raaka-aineen eli massan tuottaminen hiertämällä puuta metallia tai kiveä vasten. Offshore-tuulivoimalat Meren matalikoille rakennettavia tuulivoimaloita, jotka on yhdistetty merikaapelilla sähköverkkoon. Passiivinen aurinkolämpö Rakennusten suunnittelu siten, että maksimoidaan sisään tuleva aurinkoenergia ja minimoidaan energian karkaaminen ulos mm. hyvällä eristyksellä ja ilmanvaihdolla. Rakennusaste Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa rakennusaste on suhde, jolla sähköä pystytään tuottamaan verrattuna lämpöön. Esimerkiksi kaasukombivoiman eli kaasuturbiinilaitosten rakennusaste on korkeampi kuin tavanomaisten voimalaitosten eli niillä voidaan tuottaa enemmän sähköä verrattuna samaan lämpömäärään. Teollisuuden vastapainevoima Sähkön ja lämmön tuottamista osana teollisuuden tuotantoprosessia ja lämmön käyttämistä teollisuuden prosesseissa tai kaukolämmityksessä. Vastapainevoimalaitokset voivat myös myydä ylijäämäsähköä sähköverkkoon. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto Energiantuotantotapa, jossa sähköntuotannossa syntyvä lämpö käytetään hyödyksi esimerkiksi kaukolämmitykseen tai teollisuuden prosesseissa. Ks. vastapainevoima. Energiayksiköt ja etuliitteet Tärkeimpiä energiaan liittyviä yksikköjä ja lyhenteitä ovat: J, joule toe, ekvivalenttinen öljytonni Wh, wattitunti Etuliitteet: k kilo 1000 M mega G giga T tera P peta Mtoe on toe, 1 TWh on kwh Muuntokertoimet energiayksiköiden välillä: 1 toe = 11,63 MWh= 41,868 GJ 1 MWh = 0,086 toe = 3,6 GJ 1 GJ = 0,2778 MWh = 0,02388 toe 9

10 2. UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA SKENAARIOT 2.1 Skenaarioiden taustaoletukset on pyritty pitämään samoina kuin KTM:n skenaarioissa Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioiden lähtökohtana on energiapolitiikan keinojen vertailu Kauppa- ja teollisuusministeriön energiapolitiikka-skenaarioihin, joissa hiilivoimaa korvataan kaasulla ja jonkin verran puulla sekä rakentamalla lisää ydinvoimaa (Energiatalous 2025). Skenaariot laskettiin Tampereen yliopistossa Ympäristöministeriön hankkeena kehitetyllä Long-range Integrated Development Analysis (LINDA) -mallilla, jonka kehitykseen on osallistunut myös Tampereen teknillinen korkeakoulu. Malli on rakenteeltaan samankaltainen kuin laskentamalli, jolla EPO-skenaariot on laskettu. Mallin rakennetta esitellään kohdassa 2.5. Jotta vertailu olisi mahdollista, oletukset talouden eri sektorien talouskasvusta vuosina , rakennuskannan kehityksestä ja väestönkasvusta on pyritty pitämään samoina. Sen sijaan energiantuotanto ja -kulutus muuttuu nopeammin. Varsinkin energiansäästöinvestointien ja uusiutuvien energialähteiden, puun, tuulen ja maalämmön on oletettu lisääntyvän nopeammin kuin KTM:n EPO-skenaarioissa. Myös liikennepolttoaineiden kulutus laskee nopeammin kuin EPO-skenaarioissa ja on enemmän Liikenneministeriön LIPASTO-mallin arvioiden suuntainen (Mäkelä 1997). Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa liikenteen energiansäästömahdollisuuksia ei kuitenkaan käsitellä. Oletukset energiatehokkuuden kasvusta perustuvat rakennusten osalta VTT Rakennustekniikan RAKET- ja ETRR-teknologiaohjelmiin (Laine 1998, Saarimaa et al 1994), metalliteollisuuden sähkönkulutuksen osalta SULAohjelmiin (Hakulin 1994) ja sellu- ja paperiteollisuuden osalta TEKESin Kestävä paperi -teknologiaohjelmaan (Lähepelto 1998). Kotitalouksien ja palveluiden energiansäästöpotentiaalit perustuvat KTM:n energiansäästötoimikunnan laajaan kartoitukseen vuodelta 1991 (Lepistö 1991), jonka tuloksia voidaan pitää vielä ajankohtaisina. Uusiutuvien energialähteiden potentiaalit perustuvat VTT Energian tutkimuksiin, esimerkiksi NEMO 2 ja Bioenergia-ohjelmien tuloksiin. (Holttinen 1998, Sommerdahl et al 1994, Alakangas 1998, Asplund 1997, Helynen & Nousiainen 1996). Uusiutuvien energiantuotantomuotojen asiantuntijoilta ja yrityksiltä hankittiin arviot uusiu- Kuva 10. Uusiutuva-skenaarioiden hiilidioksidipäästöt verrattuna KTM:n EPO skenaarioihin. tuvien energianlähteiden realistisesta kehityksestä ja hintatasosta. Nykyisten tutkimusten osoittamat potentiaalit on skenaarioissa oletettu olevan käytössä vuonna Vuosina skenaarioissa oletetaan tutkimusten ja teknisen kehityksen tuottavan edelleen lisää säästömahdollisuuksia. 10

11 Energia ja ilmastonmuutos Energiantuotannossa syntyy noin 75 % Suomen hiilidioksidipäästöistä Energiantuotannon muutokset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa, koska energiantuotanto synnyttää noin 75 % Suomen hiilidioksidipäästöistä. Eri polttoaineet tuottavat kuitenkin poltettaessa eri määrän päästöjä: turve, hiili ja öljy tuottavat eniten hiilidioksidia tuotettua energiayksikköä kohden. Vuonna 1996 Suomi päästi kasvihuonekaasuja ilmakehään määrän, joka vastaa 78,3 miljoonaa tonnia (Mt) hiilidioksidia. Kioton protokollassa Suomi sitoutui osana ns. EU:n kuplaa palauttamaan päästöt vuoden 1990 tasolle tavoitekaudella Vuonna 1990 kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärä oli 72,9 Mt ja hiilidioksidipäästöt olivat tästä 53,8 Mt. (Ympäristöministeriö 1999.) Kioton tavoite on kuitenkin riittämätön hidastamaan ilmastonmuutosta ja myöhemmät tavoitteet ovat todennäköisesti huomattavasti tiukempia. IPCC:n mukaan Kuva 11. Polttoaineiden hiilidioksidipäästöt tuotettua energiayksikköä kohti (Lähde: Vehmas et al 1998) Kuva 12. Hiilidioksidipäästöjen vähennystahti, jos pitoisuudet stabiloidaan 350 ppmv tasolle. (Lähde: IPCC 1997) ilmastonmuutoksen hidastamiseksi pienemmän riskin tavoitteeseen vaaditaan päästöjen puolittaminen vuoteen 2035 mennessä, päästöjen lopettaminen kokonaan vuoteen 2060 mennessä ja tämän jälkeen hiilidioksidin sitomista ilmakehästä. Tällä vähennysvauhdilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet voidaan stabiloida hiukan nykyistä alemmalle, 350 tilavuusmiljoonasosan (ppmv) tasolle ja ilmastonmuutosta voidaan hidastaa pienemmän riskin tavoitteeseen eli 0,1 asteen lämpenemiseen vuosikymmenessä. Päästöjen stabiloiminen korkeammalle pitoisuustasolle merkitsisi altistumista ilmastonmuutoksen vaikutuksille: ravinnontuotannon heikkenemiselle, merenpinnan nousulle ja ekosysteemien nopealle rapautumiselle. Kuitenkaan edes 50 % vähennys seuraavien vuosikymmenten aikana ei vielä ole Suomelle oikeudenmukainen päästöjen vähennystavoite, jos tarkastellaan teollistuneiden maiden ja kehitysmaiden välistä taakanjakoa, vaan teollistuneiden maiden tulisi vähentää päästöjään noin 80 % (Ulvila & Åkerman 1996). 2.2 Skenaarioiden ympäristötavoitteena on päästöjen vähennys ilman lisäydinvoimaa Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioiden eräs lähtökohta on tutkia, millä keinoilla Suomi voi vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutosta hidastavalle tasolle muut ympäristövaikutukset, kuten esimerkiksi ydinvoiman haitat huomioiden. Lisäksi Uusiutuva 2 -skenaariossa tutkitaan, miten ydinvoimasta luopuminen vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin, jos uusiutuvia energialähteitä lisätään. Uusiutuva 1 -skenaariossa Suomi pääsee Kioton tavoitteeseen vuonna 2005 ja vähentää edelleen hiilidioksidipäästöjä 37 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa 10 Uusiutuva-skenaarion hiilidioksidipäästöjä verrataan KTM:n EPO-skenaarioihin. EPO2- skenaariossa Kioton tavoitteeseen päästään vuonna 2010 ydinvoimaa lisäämällä. EPO1-skenaariossa vuoden 1990 tasolle päästäisiin reilusti Kioton sopimuksesta jäljessä, vasta noin vuonna Vuonna 2030 energiantuotannon ja -kulutuksen hiilidioksidipäästöt ovat Uusiutuva energiapoliitiikka -skenaarioissa 34 Mt. Tällä päästöjen vähennystahdilla ei aivan päästä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n pienemmän riskin tavoitteeseen, jossa haitallisimmat vaikutukset ekosysteemeille ja ravinnontuotannolle voidaan välttää. Lisäksi tarvitaan siis myös muita keinoja, esimerkiksi liikennepolitiikassa, kansainvälisessä yhteistyössä sekä muiden kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Varsinkin liikennepolitiikalla on mahdollista toteuttaa huomattavia lisävähennyksiä. 11

12 2.3 Energiantuotannon kehitys vuosina Uusiutuva energiapolitiikka-skenaarioissa Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa hiiltä ja turvetta korvataan maakaasulla ja puulla. Vuoteen 2010 mennessä maakaasun käyttö lähes kaksinkertaistuu nykyisestä kuten KTM:n EPO1-skenaariossakin. Maakaasu jää kuitenkin Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa tälle tasolle ja vuoden 2010 jälkeen puuenergia kasvaa voimakkaimmin. Vuonna 2025 maakaasulla tuotetaan 18 % energiasta nykyisen 11 % sijaan. Puuenergian lisäys vuoteen 2025 on VTT:n mukaan teknisesti mahdollista, mutta raaka-aineen korjuukustannukset eivät ole nykyisellä sähkön hinnalla kilpailukykyisiä. VTT:n arvioima 11,8 Mtoe:n tekninen potentiaali kuitenkin perustuu nykyään käytössä olevaan teknologiaan, joka on kehitystyön ansiosta muuttumassa (Asplund 1997). Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa raakaaineen kustannukset tulevat vuosina kilpailukykyisiksi teknologian kehittyessä ja fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa. Uusiutuva-skenaarioissa selluteollisuuden puuperäisillä jäteliemillä tuotetun energian määrä nousee 4,3 Mtoe vuoteen 2025 mennessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön EPO1-skenaariossa tuotetaan tällöin jäteliemillä 5,2 Mtoe. Kasvu on riippu- Kuva 13. Polttoaineiden käyttö vuosina Uusiutuva 1 -skenaariossa. Puuenergia lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä Puuenergian käyttö kasvaa sekä puuhakkeen että sellunkeitossa syntyvien puuperäisten jäteliemien osalta. Puuperäisten polttoaineiden käyttö ilman jäteliemiä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä ja on 3,8 Mtoe vuonna Lisäys on VTT:n Bioenergia-ohjelmassa arvioidun taloudellisesti hyödynnettävissä olevan 4,7 Mtoe:n potentiaalin sisällä (Alakangas 1997, Helynen 1996). Vuoteen 2025 mennessä tuotetaan puupolttoaineilla energiaa ilman jäteliemiä 7,4 Mtoe. Tähän määrään sisältyy myös maatiloilla tuotettu biokaasu, jolla saadaan energiaa noin 0,5 Mtoe. vaista sellu- ja paperiteollisuuden kasvusta, joka sinällään ei ole ympäristöjärjestöjen mielestä toivottavaa. Sellutehtaissa siirrytään kuitenkin mustalipeän kaasutukseen, joka lisää puusta tuotettavan sähkön määrää. Yhteensä puuperäisillä polttoaineilla tuotetaan vuonna 2025 kokonaisenergiantarpeesta nykyisen 19 % sijaan 38 % eli puu nousee energialähteenä vastaavaan asemaan kuin öljy nykyisin. KTM:n EPO1-skenaariossa puuenergia kasvaa hiukan hitaammin ja kasvu keskittyy selluteollisuuteen, varsinkin hake-, jäte-, ja polttopuu lisääntyisi vain 2,4 Mtoe vuoteen 2010 ja 3,1 Mtoe vuoteen 2025 mennessä. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö puuenergian potentiaaleja voitaisi ottaa käyttöön huomattavasti nopeammin kuin KTM:n arvioissa. Rajoittavia tekijöitä eivät ole enää niinkään tekniset potentiaalit tai kustannukset kuin poliittinen tahto. 12

13 Puuenergiaa tuetaan ohjaavalla energiaverotuksella ja raaka-aineen korjuun tuilla Puuenergiaa tuetaan Uusiutuva-skenaarioissa ensin nostamalla investointitukia, sähköveron palautusta ja energiapuun korjuun tukia energiantuotantoa ohjaavalle tasolle. Vuonna 2002 otetaan käyttöön myös sähköntuotannon polttoaineisiin kohdistuva verotus. Puuhake koostuu pienpuusta, joka saadaan taimikonhoidosta ja harvennuksista sekä hakkuiden tähdepuusta. Puun energiakäytön kasvattamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota metsien biodiversiteetin säilyttämiseen ja metsämaan köyhtymistä ehkäistään kehittämällä tuhkalannoitusta. Samalla kun talousmetsien puunkäyttöä tehostetaan, vanhojen metsien suojelua laajennetaan. Koska näiden alueiden pinta-ala on vähäinen, suojelu ei vaikuta puun käyttöön maanlaajuisesti. Myöskään suojelukohteista Venäjältä ei tuoda puuta Suomeen. Teollisuuden vastapainevoimaa lisätään rakennusastetta nostamalla Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotantoa eli vastapainevoimaa lisätään, kun kaasukombivoimalat yleistyvät. Tällä voimalaitostekniikalla vastapainevoiman rakennusastetta voidaan edelleen nostaa eli sähköä voidaan tuottaa enemmän suhteessa lämpöön. Teollisuuden vastapainevoimaa tuotetaan tällä hetkellä hyvin alhaisella kasvaa nykyisestä (Lehtilä & Tuhkanen 1999, Komulainen et al 1994). Sellutehtaiden rakennusasteen kasvun nopeus riippuu polttokattiloiden uudistamisesta ja mustalipeän kaasutuksen kannattavuudesta verrattuna muuhun sähköntuotantoon. Näin myös energiaverotus vaikuttaa siihen, kuinka merkittävästi vastapainetuotannon potentiaaleja otetaan käyttöön. Kaukolämpövoiman ja teollisuuden vastapainevoiman kasvaessa sähkön tuonti varsinkin Venäjältä loppuu ja sähköä voidaan myydä pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto lisääntyy kaasukombivoiman yleistyessä myös kaukolämmön yhteydessä. Myös pienten, alle 10 MW voimaloiden käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lisääntyy haja-asutusalueiden voimalaitoksissa, joissa nyt tuotetaan vain kaukolämpöä. Etelä-Suomessa maakaasu kilpailee puun kanssa kaukolämmön polttoaineena, joten puun käyttöä edistetään siellä esimerkiksi korotetuilla investointituilla. Kaukolämpöä lisätään jonkin verran myös laajentamalla kaukolämpöverkkoa. Tuulivoimaa rakennetaan merelle tuulipuistoiksi Tuulivoima lisääntyy skenaarioissa asteittaisesti. Vuoteen 2010 mennessä rakennetaan 1500 MW tuulivoimakapasiteetti eli noin 900 kappaletta 1,5 megawatin voimaloita, jotka tuottavat sähköä 3-4 TWh. Kuvassa 14 tuulivoima Kuva 14. Sähköntuotanto vuosina rakennusasteella ja sähköntuotannon lisäysmahdollisuudet ovat mittavat. Teollisuuden vastapainevoiman potentiaali on kuitenkin KTM:n skenaarioissa jäänyt varjoon. (Energiatalous 2025). Tähän ei kuitenkaan ole nähtävissä mitään teknistä tai taloudellista syytä. Esimerkiksi VTT:n skenaarioissa ja tutkimuksissa arvioidaan, että sellutehtaiden rakennusaste on yhdistetty vesivoimaan mutta vesivoimaa ei lisätä. Tuulivoimalat käyttäisivät hiukan yli kolmasosan nyt arvioiduista esteettömistä sijoituspaikoista, joiden lähellä ei ole asutusta tai merkittäviä luontokohteita ja jotka sijaitsevat 5 kilometrin päässä 110 kv sähkölinjasta (Sommerdahl et al 1994, Energia-Ekono 1997). Skenaariossa oletetaan, että vuoteen 2010 mennessä myös Suomessa aletaan rakentaa avomerelle laajempia tuulipuistoja. Tämä 13

14 Kuva 15. Lauhdetuotanto vuosina voi hintakehityksestä riippuen tapahtua myös aiemmin. Vuonna 2030 skenaarioissa on rakennettu merelle tuulivoimaa 4000 MW eli noin 1600 voimalaa. Tämä ei kuitenkaan ole lähelläkään arvioituja merialueiden potentiaaleja (Holttinen 1998). Vuonna 2030 yhteensä 5500 MW tuulivoimakapasiteetti tuottaa sähköä vuosittain TWh sijoituspaikkojen tuulisuudesta riippuen Tuulivoimaa tuetaan määrävelvoitteella Skenaarioissa tuulivoiman tukia nostetaan vuosina nykyiseltä EU-maiden alhaisimmalta tasolta. Suomalaista tuulivoimateollisuutta edistävän pitkäjänteisen tukipolitiikan aikaansaamiseksi tuulivoimalle säädetään vuonna 2002 määrävelvoite, joka velvoittaa energiayhtiöt tuottamaan tietyn määrän sähköstään tuulivoimalla. Vastaavan tyyppisiä järjestelmiä on käytössä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, joissa sähkömarkkinat ovat avoimet. Vuonna 2010 tuulivoiman kustannukset ovat muiden energiantuotantotapojen tasolla niin, että määrävelvoite voidaan lopettaa. Tukipolitiikka vahvistaa edelleen suomalaisen tuulivoimateollisuuden hyviä asemia nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla ja tuottaa takaisin vientituloja. Tuulivoimaa voidaan tukea myös sopimusmenettelyllä, jossa julkisyhteisöt sitoutuvat ostamaan tietyn määrän tuulisähköä. Uusia hiili- ja turvelauhdevoimaloita ei enää saa rakentaa vuoden 2001 jälkeen ja hiili- sekä turvelauhdevoiman tuotanto loppuu tiukkenevan verotuksen ja voimaloiden vanhenemisen myötä vuonna Varsin suuri osa lauhdevoimaloista poistuu käytöstä vuoden 2005 jälkeen normaalin vanhentumisen myötä. Ohjaavalla energiaverotuksella edistetään siirtymistä vähäpäästöisiin polttoaineisiin myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Hiilen ja turpeen verotus nousee vuosina edelleen voimakkaasti suhteessa kaasuun. Hiilen ja turpeen käyttö yhteistuotannossa vähenee voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä ja niitä korvataan voimaloissa puulla portaattomasti, ilman uusia investointeja Energiatehokkuus kääntää sähkönkulutuksen laskuun Skenaarion taustaoletuksena on 2,5 % talouskasvu vuosien välillä kuten KTM:n EPO-skenaarioissakin. Myös energiaintensiivisten teollisuusalojen talouskasvu on oletettu samaksi. Tästä huolimatta sähkön kulutus lähtee laskuun jo vuonna 2005, koska energiansäästökeinoja otetaan käyttöön enemmän kuin KTM:n skenaarioissa. EPO-skenaarioissa sähkönkulutusta ei saada kääntymään laskuun edes vuoteen 2025 mennessä. Teknologiaohjelmien mukaan uudet kustannustehokkaat energiansäästökeinot voidaan kuitenkin ottaa käyttöön aivan lähivuosina (Lähepelto 1998, Hakulin 1994, Laine 1998). Ohjaava energiaverotus suuntaa polttoaineiden käyttöä uusissa laitosinvestoinneissa Vuonna 2002 otetaan käyttöön ohjaava energiaverotus, jossa hiilen, turpeen ja öljyn verotus nousee suhteessa maakaasuun. Verotuksen vaikutuksia lievennetään laskemalla vastaavasti työn verotusta. Kuva 16. Kaukolämmön polttoaineet. 14

15 Teollisuuden rakenne on tärkeä osa Suomen energiaratkaisuja Eräs keskeinen tekijä skenaarioissa on teollisuuden rakenteen ja tuotantotapojen muutokseen vaikuttaminen. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaskenaariotarkasteluja julkaisussa esitetään, että talouden rakenteen normaalia kehitystä ei ole arvioitu säädeltävän energian saatavuudella tai energian hinnalla. Ei ole kuitenkaan mitään luonnonlakimaista normaalia teollisuuden rakenteen kehitystä, vaan tapahtuva kehitys riippuu tehdyistä poliittisista valinnoista. Esimerkiksi sähköä voimakkaasti kuluttava mekaaninen massantuotanto lisääntyi ja 1970-luvuilla, kun puuraaka-aineen pelättiin loppuvan. Nykyään taas sähköntuotannon tuottamat päästöt aiheuttavat ongelman ja tehtyä energiapolitiikkaa tulisi tarkastella uudestaan. Tässä mielessä teollisuuden investointeja ja niiden ohjausta tulee tarkastella osana Suomen energiaratkaisuja. Sellu- ja paperiteollisuuden energiatehokkuutta kasvatetaan Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa metsäteollisuus suuntautuu sähkön hinnan noustessa enemmän sellun ja puuvapaiden painopaperien tuotannon suuntaan ja lisää painehiokkeen tuotantoa enemmän sähköä kuluttavan kuumahierteen sijaan. Tämä suuntaus vastaa Kestävä paperi -ohjelmassa tehtyä skenaariota tilanteesta, jossa sähkön hinta nousee. (Carlson & Heikkinen 1998.) Kauppa- ja teollisuusministeriön vuoden 1997 skenaarioissa (Energiatalous 2025) paperiteollisuuden tuotanto kasvaa huomattavasti enemmän kuin myöhemmissä alan omissa tutkimuksissa on arvioitu (Carlson & Heikkinen 1998). Massan- ja paperintuotannon kokonaisvolyymi kasvaa myös Uusiutuva-skenaarioissa hitaammin, vaikka sellu- ja paperiteollisuuden kasvuprosentit ovat samat kuin KTM:n skenaarioissa. Tämä johtuu siitä, että jalostusarvon kasvun on Uusiutuva-skenaarioissa oletettu syntyvän yhä enemmän laadun parantumisesta kokonaisvolyymin kasvun sijaan, kuten myös teollisuus itse on arvioinut. Lisäksi kuluttajien ympäristövaatimusten kasvaessa laatuun kuuluu tulevaisuudessa myös tuotanto ympäristölle vähiten haitallisilla energiantuotantomuodoilla. Hierteestä tuotettujen ohuiden aikakauslehtipaperien heikkoutena on voimakas sähkönkulutus, ja hioke- ja sellupohjaisia papereita pitäisi kehittää vastaamaan markkinoiden ympäristöhaasteeseen. Myös sellupohjaisten paperien kierrätettävyys on huomattavasti parempi kuin mekaanisella massantuotannolla tuotettujen paperien, joten hyvin järjestettynä selluntuotanto saattaa jopa säästää puuta verrattuna mekaaniseen massantuotantoon. Paperin kierrätystä voidaan Suomessa vielä tehostaa nykyiseltä 56 % tasolta (Carlson & Heikkinen 1998). Sellu- ja paperiteollisuuden kasvu ei kuitenkaan ympäristöjärjestöjen näkökulmasta sinänsä ole toivottavaa, vaikka tuotantorakenne muuttuisikin. Massan ja paperin kokonaistuotannon kasvu noudattaa pääsääntöisesti Kestävä paperi -ohjelmassa tehtyä skenaariota vuodelle Tämä skenaario tehtiin tilanteesta, jossa sähkön hinta nousee ja tuotanto suuntautuu vähemmän sähköä kuluttaviin tuotteisiin, kuten hiokkeeseen ja selluun. (Carlson & Heikkinen 1998.) Uusiutuva-skenaarioissa tuotanto kuitenkin suuntautuu hiokkeeseen ja selluun voimakkaammin kuin Kestävä paperi -ohjelman skenaariossa. Kestävä paperi -ohjelman arviota on käytetty myös VTT:n päästöjenvähennysskenaarioissa (Lehtilä & Tuhkanen 1999). Vuosina paperintuotannon kokonaiskapasiteetti kasvaa Uusiutuva-skenaarioissa samoin kuin VTT:n skenaarioissa. Massantuotannon sähkön ominaiskulutuksen odotetaan Uusiutuva-skenaarioissa pienentyvän 20 % vuoteen 2030 mennessä. Oletus on varovainen verrattuna TEKESin vuonna 1998 valmistuneen Kestävä paperi -teknologiaohjelman tuloksiin. Ohjelman tutkimusprojekteissa osoitettiin, että mekaanisen massanvalmistuksen sähkönkulutusta on mahdollista vähentää keskimäärin 10 % jo vuoteen 2005 mennessä. Sähkön kulutuksen pieneneminen tuottaisi teollisuudelle 600 miljoonan markan vuotuiset säästöt, joista tehtyjen investointien ja paperin laadun parantamisen jälkeen jää noin 200 miljoonaa markkaa. Ohjelmassa löydettiin viitteitä 30 % energiansäästöstä, ja ohjelman tavoite on puolittaa mekaanisen massantuotannon sähkönkulutus. (TEKES 1998, Lähepelto 1998.) Uu- Kuva 17. Massalaatujen kehitys vuosina

16 Kuva 18. Paperilaatujen tuotannon kehitys vuosina Uusiutuva -skenaarioissa. siutuva-skenaarioiden energiansäästöoletus vuoteen 2030 mennessä on siis melko vaatimaton. Sellu- ja paperiteollisuuden lämmön ominaiskulutus on myös oletettu laskevan 20 % vuoteen 2030 mennessä. Arvio on sama kuin VTT:n skenaarioissa (Lehtilä & Tuhkanen 1999). Kotitalouksien sähkönkulutus vähenee laitteiden sähkönkulutusnormien tiukentuessa Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa kotitalouksissa säästetään 37 % sähköä vuoteen 2030 mennessä ilman mukavuustason heikkenemistä. Sähkön kulutus kotitalouksissa kasvaa vuoteen 2005 saakka kunnes se lähtee laskuun. Sähkön säästön tekninen potentiaali perustuu KTM:n energiansäästötoimikunnan loppuraporttiin vuodelta 1991, joka on laajin Suomessa energiansäästöstä tehty selvitys. KTM:n energiansäästötoimikunta arvioi myös, että palvelujen tuottamisessa voitaisiin säästää sähköä noin kolmannes (Lepistö 1991). Energiansäästön aikaansaamiseksi Uusiutuva-skenaarioissa oletetaan, että energiansäästöä on edistetty tiedottamalla ja laitteiden sekä niiden komponenttien energiankulutusnormeja on tiukennettu vuoteen 2030 mennessä. Sähkön verotus kotitalouksille myös nousee vuosina Jo alle pennin korotus kotitaloussähkön verotukseen mahdollistaisi rahastoituna merkittäviä tukiohjelmia uusiutuville energialähteille (Lund 1997). Uusien rakennusten energiankulutuksen puolittamista edistetään normiohjauksella Skenaarioissa myös oletetaan, että uudisrakennusten normit tiukkenevat luvun alussa rakennettavien uusien rakennusten energiankulutus on noin puolet pienempi kuin vanhojen rakennusten. Tämä oletus vastaa VTT Rakennustekniikan RAKET-ohjelman tuloksia (Laine 1998). Myös vanhoissa taloissa tehdään peruskorjausten yhteydessä energiansäästöremontteja (Hekkanen 1997). Rakennusten energiansäästö saadaan Uusiutuva-skenaarioissa aikaan rakennusnormeja tiukentamalla. Energiansäästöremonteille, esimerkiksi lämpöpumppuinvestoinneille, ryhdytään jälleen myöntämään avustuksia ja myös lainoja. Lämpöpumput ja aurinkokeräimet yleistyvät uudisrakennuksissa asteittaisesti ja korvaavat lähinnä sähköja öljylämmitystä. Sähkölämmitys kielletään uudisrakennuksissa vuonna 2003, aluksi kaukolämpöverkon lähettyvillä. Vuonna 2010 Suomessa on skenaarioiden mukaan puolet Ruotsin nykyisestä lämpöpumppumäärästä, lämpöpumppua, jotka tuottavat vuosittain noin 4,5 TWh energiaa. Vuonna 2025 lämpöpumpuilla tuotetaan vuosittain 7,6 TWh energiaa. Kustannussyistä kolmasosaa vanhoista sähkölämmitteisistä rakennuksista siirrytään lämmittämään maalämmöllä vuoteen 2030 mennessä. Puun polton asema lisälämmityksenä kasvaa. Puulämmitystä on myös mahdollista tukea polttopuun ja puupellettien alennetulla arvonlisäverolla, kuten esimerkiksi Ranskassa tehdään. Nykyään lämpöpumppuja on Suomessa Lisäys vuoteen 2010 on nopea mutta ei epärealistinen, jos tarkastellaan Ruotsia, jossa lämpöpumppuja on tavoitteena asentaa vuodessa (Swedish ). VTT:n skenaariossa lämpöpumppujen potentiaalin on arvioitu olevan kappaletta (Lehtilä & Tuhkanen 1999). Uusiutuva 2 -skenaariossa ydinvoimasta luovutaan asteittaisesti Uusiutuva 2 -skenaariossa päästöjen vähentämisen lisäksi aletaan ydinvoimasta poliittisella päätöksellä asteittaisesti luopua samalla tavalla, jota tällä hetkellä suunnitellaan eräissä länsimaissa, muun muassa Saksassa. Ensimmäinen ydinreaktori suljetaan skenaariossa vuonna 2010 ja loput vuosina 2015, 2020 ja Tämä ei ole missään mielessä nopea ydinvoiman alasajo, vaan voimaloita suljetaan hitaammassa aikataulussa kuin niitä rakennettaessa suunniteltiin. Ympäristönäkökulmasta ydinvoimalat tulisikin sulkea huomattavasti nopeammin kuin Uusiutuva 2 -skenaariossa tapahtuu. Loviisan reaktorit käynnistyivät vuosina 1977 ja 1981 ja Olkiluodon reaktorit 16

17 Kuva 19. Sähköntuotanto Uusiutuva 2 -skenaariossa. vuosina 1979 ja Niiden käyttöiäksi suunniteltiin 30 vuotta. Loviisan voimaloilla on tehonkorotusten jälkeen käyttölupa kymmeneksi vuodeksi ja Olkiluodon voimaloilla 20 vuodeksi tästä eteenpäin. (VTT 1999.) Voimaloiden vanheneminen ja kuluminen kuitenkin nostaa turvallisuusriskejä huomattavasti. Uusiutuva 2 -skenaariossa Suomen tuontisähkön hankintaa suunnataan Venäjältä Pohjoismaiden ja muun Euroopan suuntaan, jolloin Suomen kannalta suurimpina riskeinä olevat Venäjän lähialueiden voimalat voidaan sulkea nopeammin. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden avautuminen ja uusien siirtoyhteyksien rakentaminen tasaa sähkönhankinnan ongelmia, jos pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ei olisi sähköä tulevina vuosikymmeninä riittävästi. Ydinvoimaloiden tuottama sähkö korvataan energiansäästöllä sekä puu- ja tuulivoiman lisäämisellä. Verrattuna Uusiutuva 1 -skenaarioon sähkön tuonti kasvaa hyppäyksittäin voimaloiden sulkemisen jälkeen ja palaa muutamiksi vuosiksi nykyiselle tasolle. Sähköä kuitenkin ostetaan Pohjoismaiden ja myöhemmin Keski-Euroopan avoimilta sähkömarkkinoilta ja tuonti Venäjältä loppuu. Suomen hiilidioksidipäästöt eivät nouse verrattuna Uusiutuva 1 - skenaarioon. Ydinvoiman elinkaaren ympäristövaikutukset Ydinvoiman ongelmallisuus energianlähteenä perustuu sen ympäristövaikutuksiin koko elinkaaren ajalta, uraanin louhimisesta reaktorien turvallisuuteen ja jäteongelmiin. Uraanin louhiminen ja rikastaminen tuottaa suuret määrät radioaktiivista maa-ainesta ja radon-kaasua, jotka ovat aiheuttaneet kaivoksien lähistön asukkaille terveysongelmia. Suomen ydinvoimaloiden uraani tulee muun muassa Kanadasta, Australiasta ja Venäjältä. Näissä maissa kaivoksien lähistön asukkaat, varsinkin alkuperäiskansat, ovat joutuneet kärsimään uraaninlouhinnan terveyshaitoista. Reaktorien turvallisuusriskit kasvavat voimaloiden vanhetessa, koska rakenteiden materiaalit kuluvat. Suurin riski voimaloissa ovat jäähdytyspiirien ja kiertopumppujen häiriöt, jotka voivat äärimmillään johtaa ytimen sulamiseen. Suomen kannalta suurimpia riskejä ovat Venäjän ydinvoimalat, esimerkiksi Tshernobyl-tyyppinen voimala Sosnovy Borissa lähellä Suomen rajaa. Riskialttiimpien voimaloiden sulkemista edistäisi, jos Suomi ei ostaisi Venäjältä sähköä. Tästä syystä Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa sähkön tuonti Venäjältä loppuu. Jäteongelma on ydinvoiman merkittävin avonainen kysymys. Suomen ydinreaktorit tuottavat korkea-aktiivista jätettä noin 60 tonnia vuodessa. Ydinvoimaloiden jätteen loppusijoitusta ei ole toteutettu missään eli Suomen kallioperään ollaan sijoittamassa korkea-aktiivista jätettä ensimmäisenä maailmassa. Sijoitukseen liittyviä merkittäviä ongelmia ei kuitenkaan ole ratkaistu ja loppusijoituksesta tehtyä ympäristövaikutusten arviointia on kritisoitu rajusti (Richardson 1998). Esimerkiksi jätekapselien metallien korroosionkestävyys erilaisten tekijöiden, vaikkapa bakteerien, vaikutuksen alaisena on puutteellisesti tutkittu. Suomen kallioperä ei myöskään ole kovin vakaata, vaan kallioperässä on murtumia ja siinä tapahtuu siirtymiä. Merkittävä kysymys on lisäksi jääkausien jääpeitteen painovaikutus, joka painaa maaperää voimakkaasti kokoon vielä 500 metrin syvyydessä, johon loppusijoituspaikat on suunniteltu. Jäämassan paino saattaa pystyä rikkomaan jätetangot, koska tankoja suojaavat vain hiekkamainen bentoniittikerros ja verrattain ohuet metallikuoret. Myöskään pohjavesien käyttäytymistä ei varmuudella tunneta (Richardson 1998). Nevadan ydinkoealueilla tehdyt uusimmat tutkimukset osoittavat, että radioaktiivisuus kulkeutuu pohjaveden pienten hiukkasten, kolloidien, mukana huomattavasti uskottua helpommin maan pinnalle (Honeyman 1999). 17

18 2.4 Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Skenaarioissa työllisyystilanne paranee Uusiutuvat energialähteet työllistävät huomattavasti enemmän tuotettua energiayksikköä kohden kuin perinteiset polttoaineet. Tämä ei tarkoita, että uusiutuvat energialähteet olisivat välttämättä kalliimpia vaan, että suurempi osuus kustannuksista on työvoimakustannuksia eikä materiaalikustannuksia. EU:n komissio arvioi, että jokainen Euroopassa asennettu megawatti tuulivoimaa työllistää henkilöä (European Commission 1999). Näin laskien 1500 MW tuulivoimaohjelma tuottaisi rakennusvaiheessa Eurooppaan henkilötyövuotta. Näistä työpaikoista osa tulee Suomeen, koska tuulivoiman kotimaisuusaste on komponenttituotannon ansiosta noin %. VTT:n arvion mukaan jokainen Suomeen asennettu megawatti tuulivoimaa työllistäisi Suomessa 6,2 henkeä (KTM 1999). Näin 1500 MW tuulivoimaa tuottaisi Suomessa rakennusvaiheessa 9300 henkilötyövuotta. Työllistämisvaikutus on energiayksikköä kohden noin 3-5 -kertainen verrattuna ydin- tai hiilivoimaan. Lisäksi tuulivoimateollisuuden kasvu, varsinkin oman tuulivoimaloiden kokoamislinjan perustaminen Suomeen, esimerkiksi suuren valmistajan lisenssillä, lisäisi työpaikkoja. LINDA-mallilla voi myös arvioida työllisyysvaikutuksia. Tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia eikä niitä voi verrata muilla malleilla tehtyihin arvioihin. Uusiutuvaskenaarioissa uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja työn verotuksen lasku kuitenkin johtavat työllisyystilanteen huomattavaan paranemiseen. Vastaavan suuntaiseen tulokseen päästöjen vähentämisen vaikutuksista Suomessa on päätynyt esimerkiksi Honkatukia (1999). Ohjaavaan energiaverotukseen siirrytään teollisuuden kilpailukykyä vaarantamatta Suomen metsäteollisuuden ostama sähkö on Euroopan toiseksi halvinta verrattuna tärkeisiin kilpailijamaihin (Carlson & Heikkinen 1998). Lisäksi EU:n energiaverotuksen yhtenäistäminen nostaa kilpailijamaiden verotusta, jolloin Suomessa energiaverotusta voidaan nostaa säilyttäen nykyinen kilpailukyky. Tärkeillä kilpailijamailla Euroopan ulkopuolella on myös Suomea tiukemmat päästövelvoitteet, joten päästöjen vähentäminen ei vaaranna kilpailukykyä. Päästöjen vähentämisessä edelläkävijämaissa tehtyjä innovaatioita voidaan hyödyntää myös vientituotteina kuten Tanskassa ja Suomessa jo tehdään. Kioton sopimuksen jälkeen päästöjä vähentävän teknologian markkinat ovat kasvaneet voimakkaasti. Ohjaavasta sähkönverotuksesta siirryttiin pois vuonna 1997 hiililauhdevoiman kilpailukyvyn parantamiseksi pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tämä ei kuitenkaan voi olla pitkäaikainen tavoite tilanteessa, jossa päästöjä vähennetään globaalisti. Myös muut perustelut verotuksen muutokselle on osoitettu kyseenalaisiksi (Malaska 1996). Ekologisen verouudistuksen tuottama kaksoishyöty parantaa työllisyyttä ja vähentää päästöjä Päästöverojen nostamisen vaikutuksia voidaan pienentää ohjaamalla kertyvät verotulot työvoimaverotuksen alentamiseen. Näin veroaste pysyy samalla tasolla mutta päästövero ohjaa yrityksiä investoimaan vähäpäästöisiin energialähteisiin. Samalla kun kansantaloudelle kustannuksia aiheuttavat päästöt vähenevät, työvoimaverotuksen pienentäminen parantaa talouden toimintaa. Tilanteessa saavutetaan ns. kaksoishyötyä (double dividend). Ekologinen verouudistus vähentääkin muutosten vaikutuksia kilpailukykyyn verrattuna tilantee-seen, jossa vain energiaverotus nousee. LINDA-malli ei anna suoraan arviota muutosten kustannuksista. Esimerkiksi hiilidioksidiverotuksen tehokasta tasoa on vaikea arvioida. Jotakin muutosten kustannuksista kuitenkin kertoo puulla ja tuulella tuotetun sähkön kustannuskehitys. Tuulella tuotetun sähkön hinta on nyt ilman tukia alimmillaan Suomessa 20 p/kwh ja keskihinta on 25 p/kwh (Tuulensilmä 1/1998, Holttinen 1998). European Wind Energy Association (EWEA) odottaa hinnan putoavan 50 % vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi uuden ydinvoimalan on KTM:n teettämissä tutkimuksissa arvioitu tuottavan sähköä 17 p/kwh, jos se kymmenen vuoden kuluttua käynnistyisi (Mattila 1997). Tuulella tuotettu sähkö siis saavuttaisi perinteisten sähköntuotantomuotojen kustannukset vuosina Syitä kustannusten laskuun ovat mm. oppimisprosessit ja tekninen kehitys. Voimaloiden tehon kasvaminen pienentää perustuskustannuksia ja lisäksi laajamittaisen sarjatuotannon edut ovat useilla voimalatyypeillä vielä edessä. EWEA:n arvio kustannusten putoamisesta on varovaisempi kuin havaittu ns. 85 % oppimiskäyrä, jossa hinta putoaa 15 % tuulivoimakapasiteetin kaksinkertaistuessa nykyistä tahtia. EU:n komission Valkoisen kirjan tavoitteena on, että tuulivoiman kustannukset putoaisivat vuoteen 2010 mennessä vielä voimakkaammin kuin EWEA:n arvioissa (Euroopan yhteisöjen ). Puuhakkeen tuotantokustannukset harvennushakkuista ovat vuodesta 1993 laskeneet 63 markasta megawattitunnilta parhaimmillaan 31 markkaan megawattitunnilta. Kivihiilen kuluttajahinta lämmöntuotannossa on tällä hetkellä 75 mk /MWh (Asplund 1997). Puuenergian hinta voi tutkimusten mukaan kuitenkin olla suurempi kuin kivihiilen ja silti se on työllistämisvaikutustensa ansiosta kansantaloudelle samanhintaista (Mäenpää 1995). Myös työn verotuksen keventäminen laskee puuhakkeen tuotantokustannuksia. Päästöjen vähennyksen kustannuksia tarkasteltaessa pitää myös ottaa huomioon, että vuoteen 2030 mennessä tuo- 18

19 Kuva 20. Puuhakkeen tuotantokustannusten kehitys vuosina 1992 ja (Lähde: Asplund 1997) tantokapasiteettia uusitaan voimakkaasti joka tapauksessa. Hiilellä ja turpeella tuotetun sähkön hinta tietenkin nousee Uusiutuva-skenaarioissa. Uusissa sähköä ja lämpöä tuottavissa voimaloissa voidaan kuitenkin siirtyä portaattomasti hiilestä ja turpeesta puupolttoaineisiin, joten itse siirtymästä ei välttämättä aiheudu suuria kustannuksia. Tuulivoiman investointikustannukset ovat melko kilpailukykyisiä verrattuna uuteen ydinvoimaan. 3-4 TWh sähköä tuottavan 1500 MW tuulivoimakapasiteetin investointikustannukset Suomessa ovat valmistajan arvion mukaan heti rakennettuna 9,6 mrd markkaa (Vestas 1999). Kustannukset laskevat EWEA:n arvion mukaisesti 25 % vuoteen 2010 mennessä. Tällöin 1500 MW investointikustannukset ovat kymmenen vuoden sisällä rakennettuna 7,6 mrd markkaa (EU Commission 1999). Samalla tahdilla 8 TWh eli 1000 MW ydinvoimalan tuotannon veraan sähköä tuottavan 3000 MW tuulivoimakapasiteetin investointikustannukset olisivat 15,2 Mrd markkaa. EU:n komission mukaan uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen tuottaisi taloudellista voittoa EU:n komission mukaan uusiutuvan energian käytön lisäämisen kustannukset voivat olla negatiiviset, jos kaikki olennaiset tekijät otetaan huomioon. EU:n komission Valkoinen kirja tähtää uusiutuvan energian kaksinkertaistamiseen vuoteen 2010 mennessä. Kirjan mukaan EU:n talous hyötyisi erityisesti terveys-, työvoima- ja kauppasektoreilla huomattavasti enemmän kuin mitä energiantuotannon rakenteellinen muutos maksaisi. Jos EU:ssa rakennettaisiin MW uusiutuvaa energiaa, tämä tuottaisi voittoa EU:n kansantaloudelle ja samalla vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 40 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n komission tavoitteena onkin MW tuulivoimakapasiteetti eli nykyisen kapasiteetin kuusinkertaistaminen vuoteen 2010 mennessä. (Euroopan yhteisöjen ) Tanska saa tuulivoimasta vientituloja ja samalla puolittaa päästönsä vuoteen 2030 mennessä Teknologiaohjelmilla ja uusien tuotteiden kehittämisellä voidaan vähentää rakennemuutoksen vaikutuksia teollisuuteen. Päästötavoitteiden kiristyessä maailmanlaajuisesti uusien vähäpäästöisten tuotteiden ja prosessien kehittäminen aikaisessa vaiheessa on merkittävä kilpailuetu. Eräissä maissa uuden energiateknologian vienti on otettu tietoisesti tavaksi pienentää päästöjen vähentämisen kustannuksia. Esimerkiksi tuulivoimaloiden maailmanmarkkinat kasvavat tällä hetkellä noin 30 % vuodessa ja Tanskassa maailman suurimmilla tuulivoimalavalmistajilla on 3,9 miljardin markan liikevaihto. Tuulivoimateollisuuden kasvun takana on sekä Tanskassa että Saksassa pitkäjänteinen tuulivoiman edistäminen lainsäädännöllisin keinoin, ns. ostovelvoitelain kautta. Lainsäädännön takaama tukitaso on luonut alalle vakautta, joka on mahdollistanut teollisuuden kasvamisen. (EU Commission 1999.) Kotimarkkinoiden kysynnän lisääminen onkin tanskalaisten kokemusten perusteella toiminut vientiapuna ja teollisuus tuottaa tuulivoiman tukia takaisin vientituloina. Näin Tanskalla on mahdollisuus pysyä 50 % päästövähennystavoitteessaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa hyötyä tiukasta tavoitteestaan. 19

20 Suomalainen tuulivoimateollisuus on maailman merkittävimpiä voimaloiden komponenttien valmistajia Myös Suomessa olisi mahdollista saada tuulivoimainvestointeja takaisin vientituloina. Esimerkiksi ABB Motors on tuulivoimaloiden generaattorien valmistajana maailman markkinajohtaja, Valmet Voimansiirto hallitsee vaihteiden maailmanmarkkinoista 20 %, Ahlström Kuitulasi lapojen maailmanmarkkinoista % ja Rautaruukki rungon materiaalien maailmanmarkkinoista useita kymmeniä prosentteja. Tuulivoiman maailmanmarkkinat kasvavat 30 % vuodessa, joten vientipotentiaali on merkittävä. Suomalainen tuulivoimateollisuus onkin kasvanut vauhdilla ja voimaloiden kokoaminen Suomessa lisenssillä nopeuttaisi kasvua merkittävästi. Menestyminen kasvavilla markkinoilla vaatii kuitenkin panostusta alan koulutukseen, esimerkiksi tuulivoimakeskuksen perustamista. Päästöjen vähentäminen voi tuottaa suoraa taloudellista hyötyä IPCC:n mukaan % kasvihuonekaasupäästöistä voitaisiin vähentää ilman kustannuksia tai taloudellista hyötyä tuottaen, vaikka esimerkiksi terveys- tai kauppasektorien hyötyjä ei laskettaisi mukaan. Vähennyspotentiaali on huomattavasti suurempi, jos otetaan huomioon muiden sektorien hyöty. Samaa mieltä ovat myös noin taloustieteilijää ja kahdeksan nobelistia, jotka esittivät vuonna 1997 julkisen lausunnon, jonka mukaan järkevästi toimien ilmastonmuutoksen hidastaminen edistää myös taloutta (Taloustieteilijöiden lausunto 1997). Vaikka Suomessa usein väitetään, ettei mahdollisuuksia energian käytön tehostamiseen ole, osoittavat teknologiaohjelmat jatkuvasti uusia potentiaaleja. Päästöjen vähentäminen järkevällä tavalla voikin tuottaa Suomessa merkittävää taloudellista hyötyä, kuten Kestävä paperi - teknologiaohjelman tulokset osoittavat (Lähepelto 1998). Hyvänä esimerkkinä päästöjen vähentämisen jo toteutuneista hyödyistä on metsäteollisuuden vesistöpäästöjen vähentäminen ja 1990-luvuilla. Samalla kun päästöjä vesistöihin vähennettiin, tuotantoprosessi tehostui. Tutkimusten mukaan jopa 70 % päästöjen vähentäminen vuoden 1972 tasosta vuoteen 1990 mennessä ei näkynyt yritysten voitoissa (Hetemäki 1996). Ennen päästöjen vähentämisen aloittamista puhuttiin kuitenkin, että päästöjen vähennystavoite ajaa metsäteollisuuden pois Suomesta. Mikä päästöjen vähentämisen kustannuksista tehdyissä tutkimuksissa on ollut vikana? Päästöjen vähentämisen kustannuksista Suomessa on tehty useita tutkimuksia. Lähes kaikkia näitä tutkimuksia voidaan kuitenkin kritisoida ongelmallisista taustaoletuksista. Erilaisia teknisiä keinoja energiasektorin päästöjen vähentämisessä ei käsitellä lainkaan (Honkatukia 1999, Honkatukia 1998, Jerkkola 1997, Jerkkola 1997). Päästöjen kannalta merkittäviä teknisiä keinoja, kuten teollisuuden vastapainevoiman rakennusasteen nostamista tai massantuotannon tuotantotapojen kehitystä, ei malleissa käsitellä lainkaan, vaikka tutkimukset käsittelevät päästöjen vähentämisen kustannuksia. Näin saatu tulos päästöjen vähentämisen keinoista ja niiden kustannuksista on erittäin rajoittunut. Mallissa ei erotella polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä ja vähäpäästöisiin polttoaineisiin, esimerkiksi kaasuun ei voi siirtyä. (Jerkkola 1998, Jerkkola 1997). Mallissa on myös oletettu, että energian tuottaminen päästöttömästi ei ole mahdollista kuin ydin- tai vesivoimalla. Kun siirtymistä kaasuun ei huomioida ja ydintai vesivoiman lisärakentaminen on suljettu mallissa pois, vähäpäästöiseen energiantuotantoon siirtymistä ei mallilla voi tarkastella. Verotusmalli, jolla päästöjä vähennetään, ei ohjaa sähköntuotannon polttoaineita (Honkatukia 1998). Koska päästöjen vähennys saadaan aikaan sähkön verotuksella, joka kohtelee kaikkia polttoaineita tasapuolisesti, verotus leikkaa sähkönkulutusta tasaisesti päästövähennyksen aikaansaamiseksi. Tämä tuottaa suuret kustannukset verrattuna siihen, että käytettäisiin ohjaavaa energiaverotusta, joka kohdistuu polttoaineisiin niiden hiilidioksidipäästöjen mukaan. Oletuksia tuotantotapojen hinnoista ei ole esitelty (Honkatukia 1999, Honkatukia 1998, Jerkkola 1998, Jerkkola 1997, Pohjola 1997). Päästöjen vähentämisen kustannuksiin liittyvät oleellisesti oletukset korvaavien energiantuotantomuotojen hintojen kehityksestä. Kuitenkaan näitä kustannusten kannalta tärkeitä lähtöoletuksia ei tutkimuksissa esitellä lainkaan. Suomen on oletettu tekevän päästöjen vähennykset yksin (Honkatukia 1999, Honkatukia 1998, Jerkkola 1997, Pohjola 1997). Merkittävillä kilpailijamailla on kuitenkin tiukemmat päästöjenvähennysvelvoitteet kuin Suomella, teollisuusmaissa keskimäärin 5 % ja EU-mailla 8 % vuoden 1990 tason alle, kun Suomen pitää vain jäädyttää päästönsä 1990 tasolle. 20

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot