Metsäneuvostolle AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäneuvostolle 4.9.2012 AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA"

Transkriptio

1 Metsäneuvostolle MMM/MEO/KP AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA 1. Metsähakkeen käytölle asetetut tavoitteet Suomessa Tavoitteena metsähakkeen käytön kaksinkertaistaminen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä Euroopan unionin velvoitteiden mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä (direktiivi 2009/28/EY). Kansallisesti tavoitteita ja keinoja, joilla velvoitteeseen päästään on linjattu vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keväällä 2010 nk. uusiutuvan energian velvoitepaketissa. Suomessa tärkein uusiutuvan energian lähde on puu. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, mikä vastaa yli viidennestä energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Suurin osa puuperäisistä polttoaineista saadaan metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirroista eli metsäteollisuuden jäteliemistä, kuoresta ja purusta. Muita puuperäisen energian lähteitä ovat mm. metsähake, puupelletit/briketit, kierrätyspuu eli rakennusten purkupuu ja muu käytöstä poistettu puu sekä perinteinen polttopuu. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa suurimmat kasvutavoitteet on asetettu metsähakkeelle. Myös puupellettien käytön odotetaan kasvavan. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvioidaan noin puolet. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu 25 TWh sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna Hakekuutiometreinä tämä vastaa noin 13,5 milj. kuutiometriä vuodessa. 6 % 16 % Metsähake Tuulivoima 48 % Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Metsähakkeen osuudeksi uusiutuvan energian lisäyksestä primäärienergiana vuodesta 2005 vuoteen 2020 on arvioitu 48%. Lähde: TEM 1

2 Asetettu 13,5 milj. kuutiometrin käyttötavoite vuonna 2020 merkitsee metsähakkeen käytön lähes kaksinkertaistamista nykytasosta. Vuodelle 2015 on puolestaan kirjattu Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitteeksi milj. kuutiometriä vuodessa. Lisäksi on arvioitu, että metsähakkeen käyttö liikenteen biopolttoaineiden ja muiden bionesteiden (pyrolyysiöljy) tuotannossa voisi olla tulevaisuudessa noin 3 milj. kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen riittävyyttä sähkön, lämmön ja biopolttonesteiden tuotantoon arvioidaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä selvityksessä, jossa päivitetään keväällä uusiutuvan energian velvoitepakettia laadittaessa tehty 2010 arvio. Metsähakkeen käyttö Suomessa on kasvanut koko 2000-luvun Metsähakkeen käyttö Suomessa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Metsähakkeen käytön keskimääräinen kasvu on ollut 2000-luvulla yli 20 prosenttia. Verrattaessa esimerkiksi vuoden 2000 ja 2011 käyttömääriä, voidaan todeta metsähakkeen käytön kahdeksankertaistuneen. Vuonna 2011 metsähaketta poltettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä (15 TWh). Tästä valtaosa, 6,8 miljoonaa kuutiometriä, kului lämpö- ja voimalaitoksissa. Metsähakkeen käyttöä eri kokoluokkien lämpö- ja voimalaitoksissa tarkasteltaessa voidaan todeta, että neljä viidesosaa metsähakkeesta käytetään suuren kokoluokan eli yli 20 MW:n laitoksissa. Tällaisia yli 20 MW:n, metsähaketta käyttäviä laitoksia on Suomessa 82. Kaikkiaan metsähaketta käyttäviä laitoksia on yhteensä noin 800. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Metsähakkeen käyttö eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksissa (suuret yli 20 MW:n, laitokset, keskisuuret 5-20 MW:n laitokset ja pienet 1-5 MW:n laitokset sekä lämpöyrittäjät.,lähde: VTT Metsähakkeen eri jakeita tarkasteltaessa metsähakkeen merkittävin raaka-aine on viime vuosina ollut pienpuu (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu). Vuonna 2011 pienpuuhakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa nousi 3,1 milj. kuutiometriin ja oli 46 % lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta. Hakkuutähteiden osuus oli kolmannes eli 2,2 milj.m 3. Kantomurskaa käytettiin 1,0 milj.m 3 ja järeää runkopuuta 0,5 milj.m 3. Tarkempaa tietoa metsähakkeen sekä yleisemminkin puupolttoaineiden käytöstä energiantuotannossa vuonna 2011 löytyy Metlan metsätilastotiedotteesta 2

3 "Puun energiakäyttö 2011" Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina Luvut kattavat metsähakkeen kulutuksen lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Sinisellä on merkitty Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoite. Lähde: Metla. 2. Metsähakkeen energiakäytön tuet Suomessa 2.1. Metsäenergian tukijärjestelmät uudistettu EU:n asettaman uusiutuvan energian velvoitteen saavuttaminen Suomessa on edellyttänyt uusiutuvan energian ohjauskeinojen uudelleen tarkastelua ja päivittämistä. Erityisesti taloudellisia ohjauskeinoja on uudistettu. Metsäenergian käytön kannattavuuteen vaikuttavat mm. erilaiset tuotantotuet, kilpailevien polttoaineiden eli turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotus sekä EU:n laajuinen päästökauppajärjestelmä. Suomessa on viime vuosina uudistettu metsähakkeen tuotantotukia sekä kilpailevien polttoaineiden verotusta pohjautuen mm. vuonna 2010 hyväksytyn uusiutuvan energian velvoitepaketin linjauksiin. Metsähakkeen käyttöä koskevien tukijärjestelmien uudistusten valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2010 TEM:n ja MMM:n yhteisrahoitteisella konsulttiselvityksellä. Selvityksessä käytiin läpi sekä metsähakkeen tarjonta- että käyttömahdollisuudet olemassa olevissa sähkön- ja lämmöntuotannon laitoksissa. Metsähakkeen käytön lisäämisessä todettiin olevan keskeistä metsähakkeen kilpailukyky sähkön- ja lämmöntuotannossa kilpaileviin polttoaineisiin nähden. Monipolttoainekattiloissa vaihtoehtoinen polttoaine on turve, johon verrattuna metsähakkeen käytön tulee olla kannattavaa. Päästöoikeuden hinnan kasvaessa turpeen käytön kustannukset nousevat ja vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön tukitarve pienenee. Metsäenergian tukijärjestelmien osalta uudistuksessa päädyttiin esittämään kolmiportaista tukijärjestelmää: metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuva tuotantotuki, jota maksetaan sekä uusille että vanhoille sähköntuotantolaitoksille, TEM 3

4 pienten metsähaketta tai metsäteollisuuden sivuvirtoja käyttävien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten syöttötariffi, jota maksetaan vain uusille laitoksille, TEM metsäpään tuki nuorista metsistä tai ensiharvennuksilta peräisin olevan pienpuuhakkeen kannattavuuden turvaamiseksi eli pienpuun energiatuki, MMM Lisäksi metsähakkeen käyttöä edistetään myös investointituilla. Energiatukea voi hakea metsähaketta käyttävien uusien laitosten investointeihin (TEM) ja maaseutuohjelman nojalla myönnetään investointitukia hakkeen käyttöön maatiloilla ja pientaloissa (MMM). Pääasiallinen tukijärjestelmä metsähakkeen käytön edistämiseksi on metsähakkeesta tuotetulle sähkölle maksettava muuttuva tuotantotuki. Tuella varmistetaan hakkeen yleinen kilpailukyky turpeeseen nähden. Tuella korvattiin keväällä 2011 aikaisempi vuoden 2010 loppuun voimassa ollut verotuki, jota maksettiin metsähakkeesta tuotetulle sähkölle 6,9 /MWh. Muuttuvassa sähköntuotantotuessa olennainen ero aiempaan tukijärjestelmään on, että uusi tukijärjestelmä on sidottu päästöoikeuden hintaan. Tällä halutaan vakioida päästöoikeuden hintavaihteluiden vaikutus. Siten varmistetaan metsähakkeen kilpailukyky turpeeseen nähden päästöoikeuden kulloisestakin hinnasta riippumatta. Tukijärjestelmän piiriin on hakeutunut noin 50 metsähaketta polttavaa voimalaitosta. Muuttuvan sähköntuotantotuen suuruus on määritelty siten, että sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa puustamaksukyky metsähakkeesta on 21 euroa/mwh. Tällöin alle 10 euron päästöoikeuden hinnalla metsähakkeen tuotantotuki sähköntuottajalle on 18 euroa/mwh. Päästöoikeuden hinnan noustessa tätä korkeammalle tuki pienenee tasaisesti. Tuki laskee nollaan, kun päästöoikeuden hinta on 23 euroa/mwh. Tukijärjestelmän mitoituksessa otettiin huomioon myös turpeen käytölle lämmöntuotannossa vuoden 2011 alussa käyttöönotettu vero 1,9 euroa/mwh. EU:n komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi ehdolla, että jos turpeen veroa korotetaan, Suomi muuttaa muuttuvan sähköntuotantotuen tasoa. Koska turpeen vero nousee vuoden 2013 alussa, valmistellaan muuttuvaan sähköntuotantotukijärjestelmään parhaillaan muutosta. Kuten alkuperäinen tukijärjestelmäkin, myös järjestelmän muutokset tulee hyväksyttää komissiossa. Jatkossa tuki on tarkoitus sitoa päästöoikeuden hinnan lisäksi myös turpeen veroon. Muuttuvaa sähköntuotannon tukea saa kaikille hakejakeille (latvusmassa, kannot, kokopuu, rankapuu). Pienpuuhakkeen tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin muiden hakejakeiden johtuen mm. korjuun työvoimavaltaisuudesta ja pienestä kertymästä hehtaaria kohden. Täten on katsottu perustelluksi, että nuoren metsän hoitokohteilta korjattaville hake-erille on maksettu erillistä tukea kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla. Vuodesta 1993 lähtien on maksettu energiapuun korjuutukea sekä vuodesta 1997 lähtien energiapuun haketustukea. Korjuu- ja haketustukia on voinut saada vain yksityismailta peräisin olevalle energiapuulle, joka on lähtöisin nuoren metsänhoitokohteen määrittelyt täyttävältä kohteelta. Uusiutuvan energian tukijärjestelmiä vuonna 2010 uudistettaessa kemeran korjuu- ja haketustuet haluttiin irrottaa selkeämmin erillisiksi tuiksi irralleen metsänhoidollisista tuista sekä nuoren metsän hoitokohteiden kohdemäärittelystä. Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet esitettiin siten korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (PETU). Pienpuun energiatukijärjestelmän hyväksyminen komissiossa on kuitenkin edelleen kesken. (ks Pienpuun energiatuen valmistelutilanne). Yhtenä uutena uusiutuvan energian tuotantotukimuotona otettiin keväällä 2011 käyttöön myös syöttötariffijärjestelmä uusille pienille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille, jotka käyttävät polttoaineena metsähaketta tai metsäteollisuuden sivuvirtoja. Tuen tarkoituksena on saada aikaan investointeja puupohjaiseen yhdistettyyn tuotantoon pienten lämpökuormien yhteyteen. Syöttötarif- 4

5 fia maksetaan vain uusille laitoksille. Syöttötariffia maksetaan 12 vuotta ja tuen suuruus määräytyy laissa määritellyn tavoitehinnan 83,5 euroa/mwh ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Lisäksi sähköntuotannolle maksetaan lämpöpreemiota 20 euroa/mwh yhteistuotannossa. Tuella on euron laitoskohtainen katto 12 kuukauden jaksolla. Edellä kuvattujen tuotantotukien lisäksi metsähakkeen käyttöä edistetään myös investointituilla. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä energiatuella kannustetaan kuntia ja yrityksiä investoimaan metsähaketta käyttäviin laitoksiin. Tukea voidaan myöntää myös puupolttoaineen tuottamiseen ja käsittelyyn tarvittaviin laitteisiin. Tuen suuruus on tyypillisesti ollut %, ja tukitasot ovat pysyneet samoina viime vuosina. Tukea on voitu myöntää laitoksille, joiden pääpolttoaineena (> 50 %) on puu. Energiatukea saaneiden laitosten polttoaineenkäytön seurannalla on varmistettu, että puuta käytetään vähintään tuen saamisen ehtona ollut määrä. Mikäli investoinnin suuruus on ollut alle kolme miljoonan euroa ja kyseessä on ollut nk. tavanomaisen teknologian hanke, tuki on myönnetty ELY-keskuksesta eli entisistä TE-keskuksista. Tuki on myönnetty työ- ja elinkeinoministeriöstä mikäli investoinnin suuruus on ollut yli kolme miljoonaa euroa tai kyseessä on ollut suuremman kokoluokan puupolttoainetta käyttävä laitos, joka käyttää uutta teknologiaa Pienpuun energiatuen valmistelu- ja käsittelytilanne Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on esitetty korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (PETU). Pienpuun energiatukea koskeva laki hyväksyttiin helmikuussa 2011 ja tukijärjestelmä lähetettiin komissioon hyväksyttäväksi huhtikuussa Tukijärjestelmän käsittely on edelleen kesken komissiossa. Komissio ilmoitti keväällä 2012, että pienpuun energiatukijärjestelmä ei sovellu valtiontuen suuntaviivoihin siinä muodossa kuin Suomi oli sitä esittänyt. Komission mukaan tuen maksatuksen pitää tapahtua lähempänä energiantuotantopistettä kuin mitä alunperin oli esitetty. Alkuperäisen esityksen mukaan tukea olisi voinut hakea sen jälkeen kun energiapuuerä on korjattu metsästä. Uudistetussa esityksessä tuen maksatuspistettä on siirretty lähemmäs laitospäätä eli uuden esityksen mukaan tuen voi hakea vasta kun pienpuuerä on haketettu. Tämän myötä myös tukitasoa esitettiin alennettavaksi alkuperäisestä esityksestä. Uudeksi tukitasoksi esitetään 2 euroa haketettua irtokuutiota kohti, mikä vastaa 5 kiintokuutiometriä kohti. Tukijärjestelmän uudet linjaukset käsiteltiin ilmastoja energiapoliittisessa ministeriryhmässä ja uudistettu esitys PETU-järjestelmästä toimitettiin komissioon heinäkuussa Pienpuun energiatukijärjestelmässä tuettavien pienpuuhake-erien tulee olla lähtöisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta. Nykyiset kemeran energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on myönnetty vain yksityismetsistä peräisin olevalle energiapuulle, sen sijaan pienpuun energiatukea voitaisiin myöntää kaikista muista paitsi valtion metsistä korjatulle ja haketetulle energiapuulle. Korjuukohteille asetetaan jäävän puuston läpimitta eli korjuukohteelle jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm. Aiempaan PETU-esitykseen sisältynyt nk. tukileikkuri eli korjatulle energiapuumäärälle asetettu hehtaarikohtainen enimmäismäärä on poistettu uudistetusta esityksestä. Komission linjausten pohjalta on myös täsmentynyt, että pienpuun energiatukea saaneiden hake-erien käyttökohteena tulee olla sähkön tai lämmön tuotanto eli ne eivät voi päätyä biojalostamoihin ts. liikenteen biopolttoaineiden tai muiden bionesteiden raaka-aineeksi. Arviota siitä milloin ja missä muodossa uusi pienpuun energiatukijärjestelmä voidaan saattaa voimaan, ei voida toistaiseksi esittää. Kemeran energiapuun korjuutuki (7 /m3) jatkuu toistaiseksi 5

6 k kunnes uusi pienpuun energiatuki saadaan voimaan. Samoin nykymuotoinen Kemeran pinta-alaperusteinen nuoren metsän hoidon tuki jatkuu. Kemeran energiapuun haketustuki on ollut määräaikainen ja päättyy vuoden 2012 loppuun Kemeran energiapuun korjuun ja haketuksen määrärahat (kemera) viime vuosina Metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin voi saada kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea. Jos energiapuu myös haketetaan, tähän voi saada haketustukea. Energiapuun korjuun tuki on 7 /kiinto-m³. Työllisyystyönä tehtyyn korjuuseen myönnetään lisätukea 1,70 /kiinto-m³. Ehtona on ollut että puu luovutetaan ulkopuoliseen energiakäyttöön. Energiapuun haketuksen tuki on ollut 1,7 / haketettu irto-m³. Se on maksettu haketta energiakäyttöön toimittavalle. Kaikki edellä kuvatut tukimuodot eli nuoren metsänhoidon pinta-alatuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketustuki on suunnattu vain ykstyismetsänomistajien omistamiin metsiin tai niistä peräisin oleville puuerille. Viime vuosina energiapuun korjuumäärät nuorista metsistä ovat merkittävästi kasvaneet. Tämän myötä myös energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytettyjen kemera-tukien kokonaismäärät ovat kasvaneet merkittävästi Kemera-korjuutuki Kemera-haketustuki m Kemeran korjuu- ja haketustukia saaneiden pienpuun määrät (1000 m 3 ) vuosina (Tapio, 2006; 2007; 2008; 2009; 2010) Vuonna 2011 kemera -varoja käytettiin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen yhteensä 82 milj. euroa. Tästä noin puolet käytettiin nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Energiapuun korjuuseen käytettiin vuonna ,6 milj. euroa ja toteutusselvityksiin euroa. Energiapuun haketustukeen käytettiin 5,2 milj. euroa ja toteutusselvityksen noin euroa. Tarkasteltaessa energiapuun korjuu- ja haketustukien kokonaismäärää vuonna joka oli 18,8 milj. euroa - voidaan maksettujen tukimäärien todeta yli kolminkertaistuneen vuodesta 2006 ja lähes seitsenkertaistuneen vuoteen 2001 verrattuna. 6

7 Kemerasta maksetut korjuu- ja haketustuet, milj. VUOSI energiapuun korjuutuet energiapuun haketustuet yhteensä ,4 0,3 2, ,6 0,4 3, ,2 0,6 3, ,0 0,7 4, ,3 0,9 5, ,4 1,2 5, ,3 1,5 5, ,1 1,0 5, ,2 1,8 13, ,5 3,0 17, ,6 5,2 18,8 Kemerasta maksettujen korjuu- ja haketustukien määrät (milj.euroa) vuosina (Lähde MMM) Kemerassa käytettävissä olleet määrärahat ovat olleet useana viime vuonna olleet riittämättömiä toteutusmääriin nähden. Osa maksatuksista on siirtynyt seuraavaan vuoteen ja saatavien viivästyminen on ollut ongelmallista toimijoille. Kemeran energiapuun korjuun ja haketukseen kohdistuvien tukijärjestelmän uudelleen arviointi on tullut ajankohtaiseksi paitsi määrärahojen käytön ja riittävyyden arvioinnin lisäksi myös siksi, että tietyillä kohteilla, joilla kertymä on ollut suuri, energiapuun korjuutukea on voinut saada jopa 1000 euroa hehtaarille. Toisaalta tukien voidaan katsoa ohjanneen energiapuun korjuuta myös sellaisiin kohteisiin, joissa korjuutyö on ollut tehotonta ja kallista, sillä tuki on mahdollistanut myös sellaisten kohteiden korjuun, jossa hoitamattomuuden tai muun syyn vuoksi energiapuukertymä on ollut pienehkö. Osana uusiutuvan energian velvoitepakettia on tehty uudistus, jossa kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on esitetty korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (ks Metsäenergian tukijärjestelmät uudistettu). Tukijärjestelmän käsittely on kuitenkin edelleen kesken komissiossa (ks. 2.2 Pienpuun energiatuen valmistelu- ja käsittelytilanne) Eri energiatukien vaikutusta puumarkkinoihin seurataan Uusiutuvan energian velvoitepakettia valmisteltaessa sovittiin, että uusien tukimuotojen ja kannustimien vaikutusta seurataan. On tärkeä tietää eri tuki- ja veromuotojen yhteisvaikutuksista markkinoille, jotta nämä eivät tarpeettomasti vääristä markkinoita. Velvoitepaketin kokonaisvaikutusten seurannan haastetta lisää myös se, että tuet ja verot valmistellaan eri ministeriöissä. Uusien tukimuotojen ja kannustimien vaikutusten seuraamiseksi TEM käynnisti 2011 energiatukien vaikutus puumarkkinoihin -seurantamallin rakentamisen. Mallin rakensi Pöyry ja se valmistui vuoden 2012 alussa. Seurantamallissa ovat mukana kaikki uudet uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaiset tukijärjestelmät laitospäästä (muuttuva sähköntuotantotuki, pien-chp-laitosten syöttötariffi) metsään (Kemeran energiapuun korjuun ja haketuksentuet/pienpuun energiatuki) sekä kilpailevien energialähteiden verot. Seurantamallin käytöstä ja ylläpidosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto. 7

8 3. Energiapuun hintatilastointi Metsäntutkimuslaitos on aloittanut uuden energiapuukauppatilaston suunnittelun ja rakentamisen. Tavoitteena on käynnistää energiapuun hinta- ja määrätilastointi keväällä Energiapuun toimitusketjun lopusta eli laitospäästä, on jo saatavilla metsähakkeen hinta- ja määrätietoja. Sen sijaan ketjun alusta eli metsäpään energiapuukaupoista ei ole ollut kattavaa, julkista tilastoa. Luotettavan ja ajantasaisen hintatiedon saatavuus on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Energiapuukauppatilaston suunnittelun ja rakentamisen taustaksi Metsäntutkimuslaitos toteutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella esiselvityksen energiapuumarkkinoiden käytännöistä, toimijoiden tietotarpeista ja energiapuukaupan tilastoinnin toteutusmahdollisuuksista. Energiapuumarkkinoiden käytäntöjä, toimijoiden tietotarpeita ja halukkuutta tietojen luovuttamiseen selvitettiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Metlan esiselvityksen tulosten mukaan energiapuukaupan tilastoinnille on tarvetta ja tilastoinnin koetaan lisäävän avoimuutta, helpottavan markkinoiden seuraamista ja auttavan energiapuumarkkinoiden toimijoita päätöksenteossa. Energiapuumarkkinoiden toimivuuden ja kehittymisen kannalta tilastointia pidetään erityisen tärkeänä. Kyselyn perusteella toimijat suhtautuvat energiapuukauppatietojen luovuttamiseen tilastointitarkoituksiin myönteisesti, kunhan huolehditaan tiedontoimittajien tietosuojasta ja julkaistavan tilaston kattavuudesta ja luotettavuudesta. Markkinaseurannan toteutuksen kannalta ongelmallista on, että käytännöt energiapuumarkkinoilla ovat vaihtelevia ja osittain vakiintumattomia. Käytössä on useita mittayksiköitä sekä maksuperusteita. Esiselvityksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin Energiapuumarkkinat käytännön kokemuksia ja tilastointi mahdollisuudet - julkaisussa Tilastoinnissa energiapuu aiotaan jakaa neljään alalajiin: kantoihin, latvusmassaan, kokopuuhun ja rankapuuhun. Tilastointi toteutetaan Suomen virallisen tilaston laatuvaatimusten mukaisesti. Tilaston tarkka sisältö, aikataulut ja toteuttamistapa sovitaan yhteistyössä tiedontoimittajien ja tilaston käyttäjien kanssa. 4. Energiapuun mittaus Energiapuun mittaamisesta on voimassa vuonna 2008 keskeisten toimijoiden, edunvalvojien ja asiantuntijaorganisaatioiden tekemä sopimus. Sopimuksessa osapuolet perustivat energiapuun mittaustoimikunnan, joka hyväksyy käytettävät mittausmenetelmät ja valitsee mittauserimielisyyksien ratkaisemisessa käytettävät sovittelijat, ylläpitää sopimusta ja antaa lausuntoja sopimuksen piiriin kuuluvissa ja sen soveltamiseen liittyvissä asioissa. Energiapuun mittausoppaassa on esitetty sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä energiapuun mittaustoimikunnan hyväksymät mittausmenetelmät. Puutavaranmittausta uudistava maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä luovuttaa oman ehdotuksensa uudeksi laiksi puutavaran mittauksesta ministeri Jari Koskiselle Työryhmä ehdottaa, että energiapuun mittaus otetaan lain soveltamisalan piiriin, jolloin energiapuun mittauksessa siirrytään sopimuspohjaisista menettelyistä lain mukaisten velvoitteiden ja oikeusturvakeinojen piiriin. Laki olisi tarkoitus tulla voimaan Vaikka energiapuun mittauksessa noudatetut sopimuspohjaiset menettelyt ovat sinänsä osoittautuneet toimiviksi, on energiapuun kytkeminen 8

9 lain soveltamisalaan välttämätöntä kattavan mittauslaitteista lailla säätämisen toteuttamiseksi, metsänomistajien ja työntekijöiden oikeudellisen aseman parantamiseksi ja lakiin perustuvien yhtäläisten velvollisuuksien ja oikeuksien luomiseksi kaikille toimijoille. Työryhmä esittää sisällytettäväksi uuteen lakiin ja asetukseen nykyisin käytössä olevat energiapuun mittaustavat lukuun ottamatta kokemukseen perustuvia tilastollisia menetelmiä (esim. hakkuualueen pinta-alaan perustuva kantopuun kauppa). Kokemukseen perustuvia energiapuun kauppatapoja olisi edelleen mahdollista käyttää, mutta niissä lain oikeusturvakeinot eivät olisi käytettävissä. Lain soveltamisalaan kuuluvissa mittauksissa virallinen mittaaja antaisi mahdollisissa riitatapauksissa sitovan päätöksen energiapuun mittauserän oikeasta määrästä. Päätökseen tyytymätön voisi hakea muutosta mittauslautakunnalta. Energiapuuta käyttöpaikalla mittaavat lämpölaitokset joutuisivat lakiesityksen mukaan tekemään toiminnastaan tehdasmittausilmoituksen ja säilyttämään mittausasiakirjoja mahdollisia tarkistuksia varten laissa säädettävän ajan. Laajalti käytössä oleva siltavaaka säilyisi muiden ei-automaattisten vaakojen tapaan yleisen mittauslaitelain piirissä. Nykytilanteeseen verrattuna lain rakennetta olisi tarkoitus yksinkertaistaa siirtymällä menetelmäkohtaisista säännöksistä mittausmenetelmäryhmille säädettäviin yleisiin luotettavuus- ja tarkkuusvaatimuksiin. Yksinkertaistettu lain rakenne helpottaisi uusien energiapuun mittausmenetelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa, sillä uusille menetelmille asetettavat vaatimukset olisivat jo etukäteen tiedossa, eikä uuden menetelmän käyttöönotto edellyttäisi nykyiseen tapaan säännösten muuttamista. Rationaalisten mittaustapojen mahdollistamiseksi lakiehdotus antaisi yrityksille ja laajamittaisen urakointimittaustoiminnan harjoittajille mahdollisuuden sopia tietyistä mittaukseen liittyvistä asioista toimijoiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Esitetyn lain säännökset tarkentaisivat ja selkeyttäisivät kaikkien mittausosapuolten velvollisuuksia ja oikeuksia ja parantaisivat mittausosapuolten toimintaedellytyksiä. 5. Biomassan kestävyyskriteerit Biomassan kestävyyskriteereillä tarkoitetaan uusiutuvan energian direktiiviin eli RES-direktiiviin 1 kirjattuja kriteereitä. Kestävyyskriteereitä sovelletaan toistaiseksi vain biopolttoaineiden 2 ja bionesteiden 3 (biofuels and bioliquids) tuotantoon. Jotta biopolttoaineet ja -nesteet täyttäisivät kestävyyskriteerit, niiden tulee täyttää sekä asetettu vaatimus kasvihuonekaasupäästöjen säästöstä että tuotantoalalle asetetut kriteerit. Kriteereiden tarkoitus on siten varmistaa, että biopolttoaineisiin siirtyminen todella vähentää hiilidioksidipäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Lisäksi halutaan varmistaa, että biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto ei johda luontoarvojen tuhoutumiseen. EU:n jäsenmaiden tulee tuoda biomassan kestävyyskriteerit kansalliseen lainsäädäntöön osana ko. uusiutuvan energian direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Ei-kestäviä biopolttoaineita ei lasketa mukaan kansalliseen uusiutuvan energian velvoitteeseen. Ei-kestävien biopolttoaineiden käyttöä ei saa myöskään tukea. 1 RES-direktiivissä on erillinen tavoite liikenteen polttoaineille. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 10 % liikenteen polttoaineista on peräisin uusituvista lähteistä. Tämä tavoite on asetettu samansuuruisena jokaiselle jäsenvaltiolle 2. Biopolttoaineet (biofuels) ovat nestemäisiä tai kaasumaisia, ja niitä käytetään liikenteessä. Biopolttoaineita ovat esim. bioetanoli ja biodiesel. 3. Bionesteet ((bioliquids) ovat muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten (esim. lämmitykseen) tuotettuja nestemäisiä polttoaineita, kuten pyrolyysiöljy 9

10 Metsäbiomassojen osalta direktiivissä todetaan, että biopolttoaine tai -neste ei ole kestävää, jos sen raaka-aine on peräisin aarniometsästä tai sellaiselta suolta, joka on uudisojitettu tammikuun 2008 jälkeen. Kestävyyskriteereillä, niiden tulkinnoilla ja todentamisjärjestelmälle asetettavilla vaatimuksilla on merkitystä metsäbiomassojen hyödyntämismahdollisuuksiin biopolttoaineiden valmistuksessa Suomessa. Valmisteilla on kansallinen laki biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla laki biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Laissa säädetään RES-direktiivin artiklan mukaisesti biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereistä sekä menettelyistä, joita käytetään kestävyyskriteerien mukaisuuden osoittamisessa. Lakia sovelletaan biopolttoaineisiin ja bionesteisiin. Laki on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä Komissiossa pohditaan laajennetaanko kestävyyskriteerien sovellusaluetta myös kiinteiden biomassojen energiakäyttöön Komission on määrä ottaa syksyn 2012 kuluessa kantaa myös siihen, tulisiko kestävyyskriteerit laajentaa koskemaan kaikkia biomassan energiakäyttömuotoja eli myös kiinteiden biomassojen käyttöä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä jäähdytyksessä. Mikäli kriteerien laajentamisesta päätettäisiin, tämä tarkoittaisi, että kriteerit kattaisivat jatkossa myös kiinteät biomassat, eli esim. metsähakkeen polton sähkön- ja lämmöntuotannossa. 6. Muuta ajankohtaista Uusiutuvan energian riskikartoitus Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö teettävät vuosina selvityksen uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista ja mahdollisista riskeistä. Selvitys laaditaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Selvityksen toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana Metla, MTT ja VTT. Hankkeen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät. Selvityksessä tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, hiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Muita tarkasteltavia vaikutuksia ovat mm. melu, haju, maisemahaitat, esteettiset haitat, terveysvaikutukset ja vaikutukset luonnon virkistyskäyttöön. Lisäksi selvityksessä verrataan uusiutuvia energiamuotoja uusiutumattomiin, minkä ansiosta uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden mahdollisia haittoja voidaan vertailla toisiinsa. Selvityksen pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä kartoitetaan tutkimus- ja seurantatarpeita. 10

11 Metla ja VTT ovat käynnistäneet uuden tutkimus- ja kehitysohjelman ForestEnergy 2020 Metla ja VTT ovat käynnistäneet viisivuotisen ( ) ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehitysohjelman. Ohjelman teema-alueita ovat muun muassa metsäbiomassan intensiivituotanto, energiabiomassan saatavuuslaskelmat, tehokkaat metsäenergian hankintaketjut, bioenergian käytön ja -jalosteiden integroidut tuotantokonseptit sekä energia- ja metsäsektorin skenaariotarkastelut. Ohjelman vuotuiseksi tavoitevolyymiksi on asetettu 8 10 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu kotimaisten ja eurooppalaisten tutkimusrahoittajien, Metlan ja VTT:n oman panostuksen sekä avointen yritystoimeksiantojen muodostamasta kokonaisuudesta. Metla kehittää tutkimuksissaan biomassan kasvatusta, hankinnan teknologiaa sekä biomassan kasvavasta käytöstä johtuvien ympäristövaikutusten arviointia ja vähentämistä. Lisäksi Metla kerää vaikutusarvioinnissa tarvittavaa kokeellista mittaustietoa. VTT:n tutkimus kattaa mm. kestävän kehityksen ja skenaariotarkastelut sekä biomassan käsittely-, jalostus- ja käyttöteknologian. Siihen kuuluu muun muassa yhdistetyn sähkön-, lämmön- ja biopolttoaineiden tuotanto. Yhteistyönä kehitetään muun muassa metsäenergian hankinta- ja käsittelyteknologiaa. Ohjelman avulla Metla ja VTT pystyvät vaikuttamaan nykyistä laajemmin myös kansainvälisesti EU-tutkimusohjelmissa, teknologiayhteisöissä ja kansainvälisessä energia-järjestössä eli IEA-yhteistyössä. 11

AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA METSÄNEUVOSTON KOKOUS 4.9.2012

AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA METSÄNEUVOSTON KOKOUS 4.9.2012 KUVAUS 128073 0 (13) 4.9.2012 MMM/MEO/KP AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA METSÄNEUVOSTON KOKOUS 4.9.2012 1. Metsähakkeen käytölle asetetut tavoitteet Suomessa 1 1.1. Tavoitteena metsähakkeen käytön kaksinkertaistaminen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle Kymibusiness 2010 10.11.2010, Kotkan Höyrypanimo Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan

Lisätiedot

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti

Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti Työ- ja elinkeinoministeriö 30.6.2010 Energiaosasto Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämisestä direktiivin 2009/28/EY mukaisesti 1 1. TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen

Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Laki puutavaran mittauksesta uudistui: vaikutukset lämpöyrittäjyyteen Jukka Korri TTS Työtehoseura ry Motivan lämpöyrittäjäpäivät Tampere 24.10.2013 Kuva: Kari Vuorio Uusi puutavaranmittauslainsäädäntö

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Laki puutavaran mittauksesta uudistui

Laki puutavaran mittauksesta uudistui Laki puutavaran mittauksesta uudistui Jukka Korri TTS Työtehoseura ry METKA-koulutus, Energiapuuta kannattavasti Hartola - Vääksy 14.-15.4.2014 Kuva: Vesa Saksman Lainsäädännön uudistaminen Laki puutavaran

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK 12.11.2010 Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK 12.11.2010 Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk. UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.) Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu

Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina. Hannes Tuohiniitty, Lämpöyrittäjäpäivät 2015 Oulu Yleiskatsaus politiikkaan ja vuosi 2015 lukuina Politiikassa vuonna 2015 Uusi hallitus ottaa bioenergiaan positiivisen suhtautumisen mitkä ovat käytännön teot? o o o Lisätäänkö energiaomavaraisuutta johdonmukaisesti?

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013

Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013 Uusien energiainvestointien avustus- ja tukipolitiikka Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa Mikkeli 7.5.2013 Päivi Janka Hallitusneuvos TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Kansallinen energia- ja

Lisätiedot

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA

RAPORTTI DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA DIREKTIIVIN 2003/30/EY EDELLYTTÄMÄ KERTOMUS LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA MUIDEN UUSIUTUVIEN POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN EDISTÄMISESTÄ SUOMESSA 0.0.1Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin liikenteen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot