Metsäneuvostolle AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäneuvostolle 4.9.2012 AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA"

Transkriptio

1 Metsäneuvostolle MMM/MEO/KP AJANKOHTAISKATSAUS METSÄENERGIASTA 1. Metsähakkeen käytölle asetetut tavoitteet Suomessa Tavoitteena metsähakkeen käytön kaksinkertaistaminen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä Euroopan unionin velvoitteiden mukaisesti Suomen tulee nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä (direktiivi 2009/28/EY). Kansallisesti tavoitteita ja keinoja, joilla velvoitteeseen päästään on linjattu vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keväällä 2010 nk. uusiutuvan energian velvoitepaketissa. Suomessa tärkein uusiutuvan energian lähde on puu. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, mikä vastaa yli viidennestä energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineet ovatkin Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Suurin osa puuperäisistä polttoaineista saadaan metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirroista eli metsäteollisuuden jäteliemistä, kuoresta ja purusta. Muita puuperäisen energian lähteitä ovat mm. metsähake, puupelletit/briketit, kierrätyspuu eli rakennusten purkupuu ja muu käytöstä poistettu puu sekä perinteinen polttopuu. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa suurimmat kasvutavoitteet on asetettu metsähakkeelle. Myös puupellettien käytön odotetaan kasvavan. Uusiutuvan energian velvoitepaketissa metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvioidaan noin puolet. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi on asetettu 25 TWh sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna Hakekuutiometreinä tämä vastaa noin 13,5 milj. kuutiometriä vuodessa. 6 % 16 % Metsähake Tuulivoima 48 % Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Metsähakkeen osuudeksi uusiutuvan energian lisäyksestä primäärienergiana vuodesta 2005 vuoteen 2020 on arvioitu 48%. Lähde: TEM 1

2 Asetettu 13,5 milj. kuutiometrin käyttötavoite vuonna 2020 merkitsee metsähakkeen käytön lähes kaksinkertaistamista nykytasosta. Vuodelle 2015 on puolestaan kirjattu Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitteeksi milj. kuutiometriä vuodessa. Lisäksi on arvioitu, että metsähakkeen käyttö liikenteen biopolttoaineiden ja muiden bionesteiden (pyrolyysiöljy) tuotannossa voisi olla tulevaisuudessa noin 3 milj. kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen riittävyyttä sähkön, lämmön ja biopolttonesteiden tuotantoon arvioidaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä selvityksessä, jossa päivitetään keväällä uusiutuvan energian velvoitepakettia laadittaessa tehty 2010 arvio. Metsähakkeen käyttö Suomessa on kasvanut koko 2000-luvun Metsähakkeen käyttö Suomessa on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Metsähakkeen käytön keskimääräinen kasvu on ollut 2000-luvulla yli 20 prosenttia. Verrattaessa esimerkiksi vuoden 2000 ja 2011 käyttömääriä, voidaan todeta metsähakkeen käytön kahdeksankertaistuneen. Vuonna 2011 metsähaketta poltettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä (15 TWh). Tästä valtaosa, 6,8 miljoonaa kuutiometriä, kului lämpö- ja voimalaitoksissa. Metsähakkeen käyttöä eri kokoluokkien lämpö- ja voimalaitoksissa tarkasteltaessa voidaan todeta, että neljä viidesosaa metsähakkeesta käytetään suuren kokoluokan eli yli 20 MW:n laitoksissa. Tällaisia yli 20 MW:n, metsähaketta käyttäviä laitoksia on Suomessa 82. Kaikkiaan metsähaketta käyttäviä laitoksia on yhteensä noin 800. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Metsähakkeen käyttö eri kokoluokan lämpö- ja voimalaitoksissa (suuret yli 20 MW:n, laitokset, keskisuuret 5-20 MW:n laitokset ja pienet 1-5 MW:n laitokset sekä lämpöyrittäjät.,lähde: VTT Metsähakkeen eri jakeita tarkasteltaessa metsähakkeen merkittävin raaka-aine on viime vuosina ollut pienpuu (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu). Vuonna 2011 pienpuuhakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa nousi 3,1 milj. kuutiometriin ja oli 46 % lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta. Hakkuutähteiden osuus oli kolmannes eli 2,2 milj.m 3. Kantomurskaa käytettiin 1,0 milj.m 3 ja järeää runkopuuta 0,5 milj.m 3. Tarkempaa tietoa metsähakkeen sekä yleisemminkin puupolttoaineiden käytöstä energiantuotannossa vuonna 2011 löytyy Metlan metsätilastotiedotteesta 2

3 "Puun energiakäyttö 2011" Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina Luvut kattavat metsähakkeen kulutuksen lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Sinisellä on merkitty Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoite. Lähde: Metla. 2. Metsähakkeen energiakäytön tuet Suomessa 2.1. Metsäenergian tukijärjestelmät uudistettu EU:n asettaman uusiutuvan energian velvoitteen saavuttaminen Suomessa on edellyttänyt uusiutuvan energian ohjauskeinojen uudelleen tarkastelua ja päivittämistä. Erityisesti taloudellisia ohjauskeinoja on uudistettu. Metsäenergian käytön kannattavuuteen vaikuttavat mm. erilaiset tuotantotuet, kilpailevien polttoaineiden eli turpeen ja fossiilisten polttoaineiden verotus sekä EU:n laajuinen päästökauppajärjestelmä. Suomessa on viime vuosina uudistettu metsähakkeen tuotantotukia sekä kilpailevien polttoaineiden verotusta pohjautuen mm. vuonna 2010 hyväksytyn uusiutuvan energian velvoitepaketin linjauksiin. Metsähakkeen käyttöä koskevien tukijärjestelmien uudistusten valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2010 TEM:n ja MMM:n yhteisrahoitteisella konsulttiselvityksellä. Selvityksessä käytiin läpi sekä metsähakkeen tarjonta- että käyttömahdollisuudet olemassa olevissa sähkön- ja lämmöntuotannon laitoksissa. Metsähakkeen käytön lisäämisessä todettiin olevan keskeistä metsähakkeen kilpailukyky sähkön- ja lämmöntuotannossa kilpaileviin polttoaineisiin nähden. Monipolttoainekattiloissa vaihtoehtoinen polttoaine on turve, johon verrattuna metsähakkeen käytön tulee olla kannattavaa. Päästöoikeuden hinnan kasvaessa turpeen käytön kustannukset nousevat ja vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön tukitarve pienenee. Metsäenergian tukijärjestelmien osalta uudistuksessa päädyttiin esittämään kolmiportaista tukijärjestelmää: metsähakkeella tuotetun sähkön muuttuva tuotantotuki, jota maksetaan sekä uusille että vanhoille sähköntuotantolaitoksille, TEM 3

4 pienten metsähaketta tai metsäteollisuuden sivuvirtoja käyttävien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten syöttötariffi, jota maksetaan vain uusille laitoksille, TEM metsäpään tuki nuorista metsistä tai ensiharvennuksilta peräisin olevan pienpuuhakkeen kannattavuuden turvaamiseksi eli pienpuun energiatuki, MMM Lisäksi metsähakkeen käyttöä edistetään myös investointituilla. Energiatukea voi hakea metsähaketta käyttävien uusien laitosten investointeihin (TEM) ja maaseutuohjelman nojalla myönnetään investointitukia hakkeen käyttöön maatiloilla ja pientaloissa (MMM). Pääasiallinen tukijärjestelmä metsähakkeen käytön edistämiseksi on metsähakkeesta tuotetulle sähkölle maksettava muuttuva tuotantotuki. Tuella varmistetaan hakkeen yleinen kilpailukyky turpeeseen nähden. Tuella korvattiin keväällä 2011 aikaisempi vuoden 2010 loppuun voimassa ollut verotuki, jota maksettiin metsähakkeesta tuotetulle sähkölle 6,9 /MWh. Muuttuvassa sähköntuotantotuessa olennainen ero aiempaan tukijärjestelmään on, että uusi tukijärjestelmä on sidottu päästöoikeuden hintaan. Tällä halutaan vakioida päästöoikeuden hintavaihteluiden vaikutus. Siten varmistetaan metsähakkeen kilpailukyky turpeeseen nähden päästöoikeuden kulloisestakin hinnasta riippumatta. Tukijärjestelmän piiriin on hakeutunut noin 50 metsähaketta polttavaa voimalaitosta. Muuttuvan sähköntuotantotuen suuruus on määritelty siten, että sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa puustamaksukyky metsähakkeesta on 21 euroa/mwh. Tällöin alle 10 euron päästöoikeuden hinnalla metsähakkeen tuotantotuki sähköntuottajalle on 18 euroa/mwh. Päästöoikeuden hinnan noustessa tätä korkeammalle tuki pienenee tasaisesti. Tuki laskee nollaan, kun päästöoikeuden hinta on 23 euroa/mwh. Tukijärjestelmän mitoituksessa otettiin huomioon myös turpeen käytölle lämmöntuotannossa vuoden 2011 alussa käyttöönotettu vero 1,9 euroa/mwh. EU:n komissio on hyväksynyt tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi ehdolla, että jos turpeen veroa korotetaan, Suomi muuttaa muuttuvan sähköntuotantotuen tasoa. Koska turpeen vero nousee vuoden 2013 alussa, valmistellaan muuttuvaan sähköntuotantotukijärjestelmään parhaillaan muutosta. Kuten alkuperäinen tukijärjestelmäkin, myös järjestelmän muutokset tulee hyväksyttää komissiossa. Jatkossa tuki on tarkoitus sitoa päästöoikeuden hinnan lisäksi myös turpeen veroon. Muuttuvaa sähköntuotannon tukea saa kaikille hakejakeille (latvusmassa, kannot, kokopuu, rankapuu). Pienpuuhakkeen tuotantokustannukset ovat suuremmat kuin muiden hakejakeiden johtuen mm. korjuun työvoimavaltaisuudesta ja pienestä kertymästä hehtaaria kohden. Täten on katsottu perustelluksi, että nuoren metsän hoitokohteilta korjattaville hake-erille on maksettu erillistä tukea kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla. Vuodesta 1993 lähtien on maksettu energiapuun korjuutukea sekä vuodesta 1997 lähtien energiapuun haketustukea. Korjuu- ja haketustukia on voinut saada vain yksityismailta peräisin olevalle energiapuulle, joka on lähtöisin nuoren metsänhoitokohteen määrittelyt täyttävältä kohteelta. Uusiutuvan energian tukijärjestelmiä vuonna 2010 uudistettaessa kemeran korjuu- ja haketustuet haluttiin irrottaa selkeämmin erillisiksi tuiksi irralleen metsänhoidollisista tuista sekä nuoren metsän hoitokohteiden kohdemäärittelystä. Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet esitettiin siten korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (PETU). Pienpuun energiatukijärjestelmän hyväksyminen komissiossa on kuitenkin edelleen kesken. (ks Pienpuun energiatuen valmistelutilanne). Yhtenä uutena uusiutuvan energian tuotantotukimuotona otettiin keväällä 2011 käyttöön myös syöttötariffijärjestelmä uusille pienille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille, jotka käyttävät polttoaineena metsähaketta tai metsäteollisuuden sivuvirtoja. Tuen tarkoituksena on saada aikaan investointeja puupohjaiseen yhdistettyyn tuotantoon pienten lämpökuormien yhteyteen. Syöttötarif- 4

5 fia maksetaan vain uusille laitoksille. Syöttötariffia maksetaan 12 vuotta ja tuen suuruus määräytyy laissa määritellyn tavoitehinnan 83,5 euroa/mwh ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Lisäksi sähköntuotannolle maksetaan lämpöpreemiota 20 euroa/mwh yhteistuotannossa. Tuella on euron laitoskohtainen katto 12 kuukauden jaksolla. Edellä kuvattujen tuotantotukien lisäksi metsähakkeen käyttöä edistetään myös investointituilla. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä energiatuella kannustetaan kuntia ja yrityksiä investoimaan metsähaketta käyttäviin laitoksiin. Tukea voidaan myöntää myös puupolttoaineen tuottamiseen ja käsittelyyn tarvittaviin laitteisiin. Tuen suuruus on tyypillisesti ollut %, ja tukitasot ovat pysyneet samoina viime vuosina. Tukea on voitu myöntää laitoksille, joiden pääpolttoaineena (> 50 %) on puu. Energiatukea saaneiden laitosten polttoaineenkäytön seurannalla on varmistettu, että puuta käytetään vähintään tuen saamisen ehtona ollut määrä. Mikäli investoinnin suuruus on ollut alle kolme miljoonan euroa ja kyseessä on ollut nk. tavanomaisen teknologian hanke, tuki on myönnetty ELY-keskuksesta eli entisistä TE-keskuksista. Tuki on myönnetty työ- ja elinkeinoministeriöstä mikäli investoinnin suuruus on ollut yli kolme miljoonaa euroa tai kyseessä on ollut suuremman kokoluokan puupolttoainetta käyttävä laitos, joka käyttää uutta teknologiaa Pienpuun energiatuen valmistelu- ja käsittelytilanne Kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on esitetty korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (PETU). Pienpuun energiatukea koskeva laki hyväksyttiin helmikuussa 2011 ja tukijärjestelmä lähetettiin komissioon hyväksyttäväksi huhtikuussa Tukijärjestelmän käsittely on edelleen kesken komissiossa. Komissio ilmoitti keväällä 2012, että pienpuun energiatukijärjestelmä ei sovellu valtiontuen suuntaviivoihin siinä muodossa kuin Suomi oli sitä esittänyt. Komission mukaan tuen maksatuksen pitää tapahtua lähempänä energiantuotantopistettä kuin mitä alunperin oli esitetty. Alkuperäisen esityksen mukaan tukea olisi voinut hakea sen jälkeen kun energiapuuerä on korjattu metsästä. Uudistetussa esityksessä tuen maksatuspistettä on siirretty lähemmäs laitospäätä eli uuden esityksen mukaan tuen voi hakea vasta kun pienpuuerä on haketettu. Tämän myötä myös tukitasoa esitettiin alennettavaksi alkuperäisestä esityksestä. Uudeksi tukitasoksi esitetään 2 euroa haketettua irtokuutiota kohti, mikä vastaa 5 kiintokuutiometriä kohti. Tukijärjestelmän uudet linjaukset käsiteltiin ilmastoja energiapoliittisessa ministeriryhmässä ja uudistettu esitys PETU-järjestelmästä toimitettiin komissioon heinäkuussa Pienpuun energiatukijärjestelmässä tuettavien pienpuuhake-erien tulee olla lähtöisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta. Nykyiset kemeran energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on myönnetty vain yksityismetsistä peräisin olevalle energiapuulle, sen sijaan pienpuun energiatukea voitaisiin myöntää kaikista muista paitsi valtion metsistä korjatulle ja haketetulle energiapuulle. Korjuukohteille asetetaan jäävän puuston läpimitta eli korjuukohteelle jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm. Aiempaan PETU-esitykseen sisältynyt nk. tukileikkuri eli korjatulle energiapuumäärälle asetettu hehtaarikohtainen enimmäismäärä on poistettu uudistetusta esityksestä. Komission linjausten pohjalta on myös täsmentynyt, että pienpuun energiatukea saaneiden hake-erien käyttökohteena tulee olla sähkön tai lämmön tuotanto eli ne eivät voi päätyä biojalostamoihin ts. liikenteen biopolttoaineiden tai muiden bionesteiden raaka-aineeksi. Arviota siitä milloin ja missä muodossa uusi pienpuun energiatukijärjestelmä voidaan saattaa voimaan, ei voida toistaiseksi esittää. Kemeran energiapuun korjuutuki (7 /m3) jatkuu toistaiseksi 5

6 k kunnes uusi pienpuun energiatuki saadaan voimaan. Samoin nykymuotoinen Kemeran pinta-alaperusteinen nuoren metsän hoidon tuki jatkuu. Kemeran energiapuun haketustuki on ollut määräaikainen ja päättyy vuoden 2012 loppuun Kemeran energiapuun korjuun ja haketuksen määrärahat (kemera) viime vuosina Metsänhoidon kannalta tärkeisiin nuoren metsän hoitokohteisiin voi saada kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista nuoren metsän hoitotukea. Kun nuoren metsän hoitoon liittyy energiapuun korjuuta, voi metsänomistaja saada lisäksi energiapuun korjuutukea. Jos energiapuu myös haketetaan, tähän voi saada haketustukea. Energiapuun korjuun tuki on 7 /kiinto-m³. Työllisyystyönä tehtyyn korjuuseen myönnetään lisätukea 1,70 /kiinto-m³. Ehtona on ollut että puu luovutetaan ulkopuoliseen energiakäyttöön. Energiapuun haketuksen tuki on ollut 1,7 / haketettu irto-m³. Se on maksettu haketta energiakäyttöön toimittavalle. Kaikki edellä kuvatut tukimuodot eli nuoren metsänhoidon pinta-alatuki, energiapuun korjuutuki ja energiapuun haketustuki on suunnattu vain ykstyismetsänomistajien omistamiin metsiin tai niistä peräisin oleville puuerille. Viime vuosina energiapuun korjuumäärät nuorista metsistä ovat merkittävästi kasvaneet. Tämän myötä myös energiapuun korjuuseen ja haketukseen käytettyjen kemera-tukien kokonaismäärät ovat kasvaneet merkittävästi Kemera-korjuutuki Kemera-haketustuki m Kemeran korjuu- ja haketustukia saaneiden pienpuun määrät (1000 m 3 ) vuosina (Tapio, 2006; 2007; 2008; 2009; 2010) Vuonna 2011 kemera -varoja käytettiin puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen yhteensä 82 milj. euroa. Tästä noin puolet käytettiin nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ja haketukseen. Energiapuun korjuuseen käytettiin vuonna ,6 milj. euroa ja toteutusselvityksiin euroa. Energiapuun haketustukeen käytettiin 5,2 milj. euroa ja toteutusselvityksen noin euroa. Tarkasteltaessa energiapuun korjuu- ja haketustukien kokonaismäärää vuonna joka oli 18,8 milj. euroa - voidaan maksettujen tukimäärien todeta yli kolminkertaistuneen vuodesta 2006 ja lähes seitsenkertaistuneen vuoteen 2001 verrattuna. 6

7 Kemerasta maksetut korjuu- ja haketustuet, milj. VUOSI energiapuun korjuutuet energiapuun haketustuet yhteensä ,4 0,3 2, ,6 0,4 3, ,2 0,6 3, ,0 0,7 4, ,3 0,9 5, ,4 1,2 5, ,3 1,5 5, ,1 1,0 5, ,2 1,8 13, ,5 3,0 17, ,6 5,2 18,8 Kemerasta maksettujen korjuu- ja haketustukien määrät (milj.euroa) vuosina (Lähde MMM) Kemerassa käytettävissä olleet määrärahat ovat olleet useana viime vuonna olleet riittämättömiä toteutusmääriin nähden. Osa maksatuksista on siirtynyt seuraavaan vuoteen ja saatavien viivästyminen on ollut ongelmallista toimijoille. Kemeran energiapuun korjuun ja haketukseen kohdistuvien tukijärjestelmän uudelleen arviointi on tullut ajankohtaiseksi paitsi määrärahojen käytön ja riittävyyden arvioinnin lisäksi myös siksi, että tietyillä kohteilla, joilla kertymä on ollut suuri, energiapuun korjuutukea on voinut saada jopa 1000 euroa hehtaarille. Toisaalta tukien voidaan katsoa ohjanneen energiapuun korjuuta myös sellaisiin kohteisiin, joissa korjuutyö on ollut tehotonta ja kallista, sillä tuki on mahdollistanut myös sellaisten kohteiden korjuun, jossa hoitamattomuuden tai muun syyn vuoksi energiapuukertymä on ollut pienehkö. Osana uusiutuvan energian velvoitepakettia on tehty uudistus, jossa kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla maksettavat energiapuun korjuun ja haketuksen tuet on esitetty korvattavaksi uudella tukijärjestelmällä eli pienpuun energiatuella (ks Metsäenergian tukijärjestelmät uudistettu). Tukijärjestelmän käsittely on kuitenkin edelleen kesken komissiossa (ks. 2.2 Pienpuun energiatuen valmistelu- ja käsittelytilanne) Eri energiatukien vaikutusta puumarkkinoihin seurataan Uusiutuvan energian velvoitepakettia valmisteltaessa sovittiin, että uusien tukimuotojen ja kannustimien vaikutusta seurataan. On tärkeä tietää eri tuki- ja veromuotojen yhteisvaikutuksista markkinoille, jotta nämä eivät tarpeettomasti vääristä markkinoita. Velvoitepaketin kokonaisvaikutusten seurannan haastetta lisää myös se, että tuet ja verot valmistellaan eri ministeriöissä. Uusien tukimuotojen ja kannustimien vaikutusten seuraamiseksi TEM käynnisti 2011 energiatukien vaikutus puumarkkinoihin -seurantamallin rakentamisen. Mallin rakensi Pöyry ja se valmistui vuoden 2012 alussa. Seurantamallissa ovat mukana kaikki uudet uusiutuvan energian velvoitepaketin mukaiset tukijärjestelmät laitospäästä (muuttuva sähköntuotantotuki, pien-chp-laitosten syöttötariffi) metsään (Kemeran energiapuun korjuun ja haketuksentuet/pienpuun energiatuki) sekä kilpailevien energialähteiden verot. Seurantamallin käytöstä ja ylläpidosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto. 7

8 3. Energiapuun hintatilastointi Metsäntutkimuslaitos on aloittanut uuden energiapuukauppatilaston suunnittelun ja rakentamisen. Tavoitteena on käynnistää energiapuun hinta- ja määrätilastointi keväällä Energiapuun toimitusketjun lopusta eli laitospäästä, on jo saatavilla metsähakkeen hinta- ja määrätietoja. Sen sijaan ketjun alusta eli metsäpään energiapuukaupoista ei ole ollut kattavaa, julkista tilastoa. Luotettavan ja ajantasaisen hintatiedon saatavuus on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Energiapuukauppatilaston suunnittelun ja rakentamisen taustaksi Metsäntutkimuslaitos toteutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella esiselvityksen energiapuumarkkinoiden käytännöistä, toimijoiden tietotarpeista ja energiapuukaupan tilastoinnin toteutusmahdollisuuksista. Energiapuumarkkinoiden käytäntöjä, toimijoiden tietotarpeita ja halukkuutta tietojen luovuttamiseen selvitettiin valtakunnallisella kyselytutkimuksella. Metlan esiselvityksen tulosten mukaan energiapuukaupan tilastoinnille on tarvetta ja tilastoinnin koetaan lisäävän avoimuutta, helpottavan markkinoiden seuraamista ja auttavan energiapuumarkkinoiden toimijoita päätöksenteossa. Energiapuumarkkinoiden toimivuuden ja kehittymisen kannalta tilastointia pidetään erityisen tärkeänä. Kyselyn perusteella toimijat suhtautuvat energiapuukauppatietojen luovuttamiseen tilastointitarkoituksiin myönteisesti, kunhan huolehditaan tiedontoimittajien tietosuojasta ja julkaistavan tilaston kattavuudesta ja luotettavuudesta. Markkinaseurannan toteutuksen kannalta ongelmallista on, että käytännöt energiapuumarkkinoilla ovat vaihtelevia ja osittain vakiintumattomia. Käytössä on useita mittayksiköitä sekä maksuperusteita. Esiselvityksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin Energiapuumarkkinat käytännön kokemuksia ja tilastointi mahdollisuudet - julkaisussa Tilastoinnissa energiapuu aiotaan jakaa neljään alalajiin: kantoihin, latvusmassaan, kokopuuhun ja rankapuuhun. Tilastointi toteutetaan Suomen virallisen tilaston laatuvaatimusten mukaisesti. Tilaston tarkka sisältö, aikataulut ja toteuttamistapa sovitaan yhteistyössä tiedontoimittajien ja tilaston käyttäjien kanssa. 4. Energiapuun mittaus Energiapuun mittaamisesta on voimassa vuonna 2008 keskeisten toimijoiden, edunvalvojien ja asiantuntijaorganisaatioiden tekemä sopimus. Sopimuksessa osapuolet perustivat energiapuun mittaustoimikunnan, joka hyväksyy käytettävät mittausmenetelmät ja valitsee mittauserimielisyyksien ratkaisemisessa käytettävät sovittelijat, ylläpitää sopimusta ja antaa lausuntoja sopimuksen piiriin kuuluvissa ja sen soveltamiseen liittyvissä asioissa. Energiapuun mittausoppaassa on esitetty sopimuksen mukaiset energiapuun mittauksen yleiset periaatteet ja menettelytavat sekä energiapuun mittaustoimikunnan hyväksymät mittausmenetelmät. Puutavaranmittausta uudistava maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä luovuttaa oman ehdotuksensa uudeksi laiksi puutavaran mittauksesta ministeri Jari Koskiselle Työryhmä ehdottaa, että energiapuun mittaus otetaan lain soveltamisalan piiriin, jolloin energiapuun mittauksessa siirrytään sopimuspohjaisista menettelyistä lain mukaisten velvoitteiden ja oikeusturvakeinojen piiriin. Laki olisi tarkoitus tulla voimaan Vaikka energiapuun mittauksessa noudatetut sopimuspohjaiset menettelyt ovat sinänsä osoittautuneet toimiviksi, on energiapuun kytkeminen 8

9 lain soveltamisalaan välttämätöntä kattavan mittauslaitteista lailla säätämisen toteuttamiseksi, metsänomistajien ja työntekijöiden oikeudellisen aseman parantamiseksi ja lakiin perustuvien yhtäläisten velvollisuuksien ja oikeuksien luomiseksi kaikille toimijoille. Työryhmä esittää sisällytettäväksi uuteen lakiin ja asetukseen nykyisin käytössä olevat energiapuun mittaustavat lukuun ottamatta kokemukseen perustuvia tilastollisia menetelmiä (esim. hakkuualueen pinta-alaan perustuva kantopuun kauppa). Kokemukseen perustuvia energiapuun kauppatapoja olisi edelleen mahdollista käyttää, mutta niissä lain oikeusturvakeinot eivät olisi käytettävissä. Lain soveltamisalaan kuuluvissa mittauksissa virallinen mittaaja antaisi mahdollisissa riitatapauksissa sitovan päätöksen energiapuun mittauserän oikeasta määrästä. Päätökseen tyytymätön voisi hakea muutosta mittauslautakunnalta. Energiapuuta käyttöpaikalla mittaavat lämpölaitokset joutuisivat lakiesityksen mukaan tekemään toiminnastaan tehdasmittausilmoituksen ja säilyttämään mittausasiakirjoja mahdollisia tarkistuksia varten laissa säädettävän ajan. Laajalti käytössä oleva siltavaaka säilyisi muiden ei-automaattisten vaakojen tapaan yleisen mittauslaitelain piirissä. Nykytilanteeseen verrattuna lain rakennetta olisi tarkoitus yksinkertaistaa siirtymällä menetelmäkohtaisista säännöksistä mittausmenetelmäryhmille säädettäviin yleisiin luotettavuus- ja tarkkuusvaatimuksiin. Yksinkertaistettu lain rakenne helpottaisi uusien energiapuun mittausmenetelmien kehittämistä ja markkinoille tuloa, sillä uusille menetelmille asetettavat vaatimukset olisivat jo etukäteen tiedossa, eikä uuden menetelmän käyttöönotto edellyttäisi nykyiseen tapaan säännösten muuttamista. Rationaalisten mittaustapojen mahdollistamiseksi lakiehdotus antaisi yrityksille ja laajamittaisen urakointimittaustoiminnan harjoittajille mahdollisuuden sopia tietyistä mittaukseen liittyvistä asioista toimijoiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Esitetyn lain säännökset tarkentaisivat ja selkeyttäisivät kaikkien mittausosapuolten velvollisuuksia ja oikeuksia ja parantaisivat mittausosapuolten toimintaedellytyksiä. 5. Biomassan kestävyyskriteerit Biomassan kestävyyskriteereillä tarkoitetaan uusiutuvan energian direktiiviin eli RES-direktiiviin 1 kirjattuja kriteereitä. Kestävyyskriteereitä sovelletaan toistaiseksi vain biopolttoaineiden 2 ja bionesteiden 3 (biofuels and bioliquids) tuotantoon. Jotta biopolttoaineet ja -nesteet täyttäisivät kestävyyskriteerit, niiden tulee täyttää sekä asetettu vaatimus kasvihuonekaasupäästöjen säästöstä että tuotantoalalle asetetut kriteerit. Kriteereiden tarkoitus on siten varmistaa, että biopolttoaineisiin siirtyminen todella vähentää hiilidioksidipäästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Lisäksi halutaan varmistaa, että biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto ei johda luontoarvojen tuhoutumiseen. EU:n jäsenmaiden tulee tuoda biomassan kestävyyskriteerit kansalliseen lainsäädäntöön osana ko. uusiutuvan energian direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Ei-kestäviä biopolttoaineita ei lasketa mukaan kansalliseen uusiutuvan energian velvoitteeseen. Ei-kestävien biopolttoaineiden käyttöä ei saa myöskään tukea. 1 RES-direktiivissä on erillinen tavoite liikenteen polttoaineille. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 10 % liikenteen polttoaineista on peräisin uusituvista lähteistä. Tämä tavoite on asetettu samansuuruisena jokaiselle jäsenvaltiolle 2. Biopolttoaineet (biofuels) ovat nestemäisiä tai kaasumaisia, ja niitä käytetään liikenteessä. Biopolttoaineita ovat esim. bioetanoli ja biodiesel. 3. Bionesteet ((bioliquids) ovat muuhun energiakäyttöön kuin liikennettä varten (esim. lämmitykseen) tuotettuja nestemäisiä polttoaineita, kuten pyrolyysiöljy 9

10 Metsäbiomassojen osalta direktiivissä todetaan, että biopolttoaine tai -neste ei ole kestävää, jos sen raaka-aine on peräisin aarniometsästä tai sellaiselta suolta, joka on uudisojitettu tammikuun 2008 jälkeen. Kestävyyskriteereillä, niiden tulkinnoilla ja todentamisjärjestelmälle asetettavilla vaatimuksilla on merkitystä metsäbiomassojen hyödyntämismahdollisuuksiin biopolttoaineiden valmistuksessa Suomessa. Valmisteilla on kansallinen laki biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla laki biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Laissa säädetään RES-direktiivin artiklan mukaisesti biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteereistä sekä menettelyistä, joita käytetään kestävyyskriteerien mukaisuuden osoittamisessa. Lakia sovelletaan biopolttoaineisiin ja bionesteisiin. Laki on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus tulla voimaan keväällä Komissiossa pohditaan laajennetaanko kestävyyskriteerien sovellusaluetta myös kiinteiden biomassojen energiakäyttöön Komission on määrä ottaa syksyn 2012 kuluessa kantaa myös siihen, tulisiko kestävyyskriteerit laajentaa koskemaan kaikkia biomassan energiakäyttömuotoja eli myös kiinteiden biomassojen käyttöä lämmön- ja sähköntuotannossa sekä jäähdytyksessä. Mikäli kriteerien laajentamisesta päätettäisiin, tämä tarkoittaisi, että kriteerit kattaisivat jatkossa myös kiinteät biomassat, eli esim. metsähakkeen polton sähkön- ja lämmöntuotannossa. 6. Muuta ajankohtaista Uusiutuvan energian riskikartoitus Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö teettävät vuosina selvityksen uusiutuvan energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksista ja mahdollisista riskeistä. Selvitys laaditaan kokoamalla yhteen asiaa koskeva tutkimustieto. Selvityksen toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana Metla, MTT ja VTT. Hankkeen päärahoittajia ovat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Selvityksessä ovat arvioitavana metsähake, tuulivoima, liikenteen biopolttoaineet, vesivoima, biokaasu, peltobiomassat, pelletit, lämpöpumput, kierrätyspolttoaineet sekä aurinkolämpö- ja sähköjärjestelmät. Selvityksessä tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, veden kulutukseen, luonnon monimuotoisuuteen, maankäyttöön, hiukkasten muodostumiseen, uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön ja otsonikatoon. Muita tarkasteltavia vaikutuksia ovat mm. melu, haju, maisemahaitat, esteettiset haitat, terveysvaikutukset ja vaikutukset luonnon virkistyskäyttöön. Lisäksi selvityksessä verrataan uusiutuvia energiamuotoja uusiutumattomiin, minkä ansiosta uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden mahdollisia haittoja voidaan vertailla toisiinsa. Selvityksen pohjalta esitetään toimenpide-ehdotuksia ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi sekä kartoitetaan tutkimus- ja seurantatarpeita. 10

11 Metla ja VTT ovat käynnistäneet uuden tutkimus- ja kehitysohjelman ForestEnergy 2020 Metla ja VTT ovat käynnistäneet viisivuotisen ( ) ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehitysohjelman. Ohjelman teema-alueita ovat muun muassa metsäbiomassan intensiivituotanto, energiabiomassan saatavuuslaskelmat, tehokkaat metsäenergian hankintaketjut, bioenergian käytön ja -jalosteiden integroidut tuotantokonseptit sekä energia- ja metsäsektorin skenaariotarkastelut. Ohjelman vuotuiseksi tavoitevolyymiksi on asetettu 8 10 miljoonaa euroa. Rahoitus koostuu kotimaisten ja eurooppalaisten tutkimusrahoittajien, Metlan ja VTT:n oman panostuksen sekä avointen yritystoimeksiantojen muodostamasta kokonaisuudesta. Metla kehittää tutkimuksissaan biomassan kasvatusta, hankinnan teknologiaa sekä biomassan kasvavasta käytöstä johtuvien ympäristövaikutusten arviointia ja vähentämistä. Lisäksi Metla kerää vaikutusarvioinnissa tarvittavaa kokeellista mittaustietoa. VTT:n tutkimus kattaa mm. kestävän kehityksen ja skenaariotarkastelut sekä biomassan käsittely-, jalostus- ja käyttöteknologian. Siihen kuuluu muun muassa yhdistetyn sähkön-, lämmön- ja biopolttoaineiden tuotanto. Yhteistyönä kehitetään muun muassa metsäenergian hankinta- ja käsittelyteknologiaa. Ohjelman avulla Metla ja VTT pystyvät vaikuttamaan nykyistä laajemmin myös kansainvälisesti EU-tutkimusohjelmissa, teknologiayhteisöissä ja kansainvälisessä energia-järjestössä eli IEA-yhteistyössä. 11

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 359/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti AVAUS Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 15.1.2013 Energiamarkkinavirasto Markkinavalvonta Antti Paananen Päästökauppa Jarno Ilme YLIJOHTAJA Riku Huttunen Verkkovalvonta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Uusilla investoinneilla ilmastoystävällistä energiaa Lappiin Sisältö: 1. Valtiovallan päätökset uusiutuvan energian tukemiseksi 2. Potentiaali Lapissa 3. Mitä on näköpiirissä? Valtiovallan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP)

Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma (NREAP) EUBIONET 3 Biopolttoainemarkkinat ja standardit -seminaari 23.3.2010 Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot