Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle"

Transkriptio

1 Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle Raportti

2 Tiivistelmä Tämä selvitys koskee uusiutuvan energian käytön nykytilaa ja mahdollisuuksia Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien alueella toimivissa elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä. Selvitys on osana Frami Oy:n toteuttamaa KOKO - kansallinen koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa ja sen toteutti Bionova Consulting. Selvityksen tavoitteena oli kehittää konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohdetoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Selvitys perustuu olemassa olevan kirjallisuusaineiston lisäksi yrityskyselyyn sekä yrityshaastatteluihin. Haastateltavat yritykset on valittu niin, että otanta kattaa erikokoisia yrityksiä kaikilta kohderyhmän toimialoilta sekä kaikista Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista. Kyselyitä lähetettiin 216 yritykselle. Vastauksia kyselyihin saatiin 41 kappaletta (vastausprosentti 19 %). Haastateltuja yrityksiä oli 30 kpl. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin kesällä ja syksyllä Suomen energiankulutus vuonna 2009 oli noin 370 TWh, josta noin 25 % oli uusiutuvaa. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tilastojen mukaan elintarvikeala kulutti Suomessa vuonna 2009 energiaa noin GWh ja kone- ja metallituoteteollisuus noin GWh. Alan toimijoiden uusiutuvan energian käyttöä ei tarkasti tunneta, mutta yritysten itse tuottamasta energiasta vain muutama prosentti on uusiutuvaa. Kyselyyn vastanneista Seinäjoen kaupunkiseuduilla toimivista yrityksistä 14 energiaratkaisu perustuu uusiutumattomiin energianlähteisiin, kuten öljyn ja nestekaasun käyttämiseen polttoaineena. Alueen yrityksissä onkin merkittävä potentiaali lisätä esimerkiksi bioenergiankäyttöä. Kyselyn tulosten perusteella energian hinta on selvästi tärkein yksittäinen tekijä energiamuotoa päätettäessä. Myös energiamuodon toimitusvarmuus ja helppous ovat oleellisia tekijöitä. Uusiutuva energia itsessään ei ole riittävä peruste energiantuotantotavan valinnassa. Uusiutuvaa energiaa käyttäjille tarjottaessa tulee pyrkiä edullisuuteen, toimintavarmuuteen ja helppouteen käyttäjän kannalta. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 12 aikoo toteuttaa energiainvestoinnin seuraavan kolmen vuoden aikana. Pääosa investoinneista koskee bioenergiaa. Motivaatiotekijöitä energiantuotantoinvestointien suunnitteluun ja toteutukseen Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä olivat - Tuotannon laajennus - Vanhojen toimitilojen uusiminen - Uusien toimitilojen rakentaminen - Sivutuotteiden energiahyödyntäminen - Puupolttoaineiden hyödyntäminen 2

3 Energia-ala on asiakas suurimalle osalle kyselyyn vastanneista elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä. Tyypillinen tapa toimia on toimittaa komponentteja energiateknisiin laitteistoihin. Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä voidaan kehittää uusiutuvan energian käyttöä seuraavilla keinoilla: Neuvonnan kehittäminen - Useat pk-yritykset kaipaavat energiamuodoista puolueetonta neuvontaa - Neuvonta tulee kohdistaa yritysten toiminnan ja kiinteistöjen muutostilanteisiin - Yritysten kannalta myös energiatukia koskeva neuvonta on kiinnostavaa. - Monet pk-yritykset toimivat vuokrakiinteistöissä. Kiinteistöjen omistajien ja isännöitsijöiden neuvonta energia-asioissa voi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Yhteistyö energianhankinnoissa - Energia-laitosten raaka-aineiden hankinnassa ja tuotannossa yhteistyötä voidaan tehdä puuenergiaan ja biokaasuun liittyen. - Kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt voivat soveltua esim. lämpöyrittäjille - Yritysten yhteiset sähköntuotantohankkeet voivat olla perusteltuja suuren pääomantarpeen vuoksi - Hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää kartoittamalla soveltuvat kohteet lämpöyrittäjyydelle, yhteistyömahdollisuudet sähköntuotannossa sekä muissa energiahankinnoissa ja -investoinneissa. Uuden liiketoiminnan kehittäminen - Komponenttitoimitusten lisääminen - Laitoskokonaisuuksien kehittäminen ja jalostusarvon kasvattaminen - Valmiuksien nostaminen energiahankkeisiin mukaan pääsemiseksi - Tuotekehityksessä elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan huomiointi Edunvalvonta - Energian kustannustaso on useimmiten tärkein energiamuodon valintaan vaikuttava tekijä. - Uusiutuvan energian kustannustaso riippuu markkinatilanteesta ja tukimuodoista - Seinäjoen kaupunkiseutu voi vaikuttaa uusiutuvan energian kannattavuuteen uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi edunvalvonnalla. - Alueen yritykset voivat tuoda omia näkemyksiään esiin mm. alueellisen yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kautta. 3

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY JOHDANTO ENERGIANKÄYTTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA ENERGIANKÄYTTÖ ELINTARVIKE-, METALLI- JA KONEENRAKENNUSALOILLA SUOMESSA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDUN KÄRKITOIMIALOILLA UUSIUTUVAN ENERGIAN SOVELTAMISPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET SEINÄJOEN KÄRKITOIMIALOILLA Hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäykseen Hinta ratkaisee uusiutuvan energian kilpailukyvyn Bioenergian tuotantoa ja lämpöpumppuja lisätään Energiakatselmointien hyödyt esiin Lisää toimituksia energiateollisuudelle KEHITTÄMISEHDOTUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI

5 Käsitteiden määrittely Käsitteet Uusiutuva energia Energiaa, jota tuotetaan uusiutuvista luonnonvaroista. Uusiutuvia energiamuotoja ovat esimerkiksi puupolttoaineet, tuulivoima ja lämpöpumput Uusiutumaton energia Energiaa, jota tuotetaan uusiutumattomista luonnonvaroista. Uusiutumatonta energiaa tuotetaan esimerkiksi öljystä ja hiilestä. Turve Biopolttoaine, jota ei tulkita uusiutuvaksi energiaksi. Kasvihuonekaasut Uusiutumattomien luonnonvarojen poltossa syntyviä kaasupäästöjä, jotka aiheuttava ilmastonmuutosta. Esimerkiksi hiilidioksidi CO 2. Energiakatselmointi Toiminnan energiankulutuksen katselmointi, jossa selvitetään energiatehokkuuden parantamista ja mahdollisia säästökohteita. Syöttötariffi Tuotetun sähkön takuuhintajärjestelmä CHP Combined Heat and Power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto Energiayksiköt W, watti tehon yksikkö MW, megawatti miljoona W Wh, wattitunti energian yksikkö kwh, kilowattitunti tuhat Wh GWh, gigawattitunti miljardi Wh 5

6 1 Johdanto Tämä selvitys koskee uusiutuvan energian käytön nykytilaa ja mahdollisuuksia Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien alueella toimivissa elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä. Seinäjoen kaupunkiseudun kunnat ovat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki (K8-kunnat). Selvitys on osana Frami Oy:n toteuttamaa KOKO - kansallinen koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa ja sen toteutti Bionova Consulting. Selvityksen tavoitteena oli saada konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohdetoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Tavoitteena on saada kokonaisuudessaan konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohderyhmätoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Selvitys perustuu olemassa olevan kirjallisuusaineiston lisäksi yrityskyselyyn sekä yrityshaastatteluihin. Haastateltavat yritykset on valittu niin, että otanta kattaa erikokoisia yrityksiä kaikilta kohderyhmän toimialoilta sekä kaikista Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista. Kyselyitä lähetettiin 216 yritykselle. Vastauksia kyselyihin saatiin 41 kappaletta (vastausprosentti 19 %). Haastateltuja yrityksiä oli 30 kpl. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin kesällä ja syksyllä

7 2 Energiankäyttö ja uusiutuva energia Suomessa Suomen energiankulutus vuonna 2009 oli noin 370 TWh. Energiankulutus energianlähteittäin jakautui Suomessa alla olevan kuvan mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus oli 25 %. 1 Suomessa tärkeitä uusiutuvan energian muotoja ovat tällä hetkellä erityisesti puuenergia ja vesivoima. Tulevaisuudessa tuulivoimaa kehitetään voimakkaasti. Lisäksi Suomessa hyödynnetään mm. aurinko- ja peltoenergiaa. Kuva: Energian kokonaiskulutuksen jakauma vuonna Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvanut Suomessa viimeisinä vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet puunjalostusteollisuuden kehittyminen sekä kansainväliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Tavoitteena on muun muassa tuottaa koko EU:n energiantuotannosta 20 prosenttia uusiutuvilla energian lähteillä. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Osuuden tulisi siis nousta 13 % korkeammaksi kuin vuonna vuonna Helsingin yliopisto, Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle (2008) 7

8 Kuva: Uusiutuvan energian käyttö Suomessa. (Tilastokeskus, 2010) 8

9 3 Energiankäyttö elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusaloilla Suomessa Tilastokeskuksen energiatilastoissa elintarvikeala tilaistoidaan nimikkeellä elintarvikkeiden ja juomien valmistus ja metalli- ja koneenrakennusalat nimikkeellä kone- ja metallituoteteollisuus. Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden ja juomien valmistus Suomessa kulutti vuonna 2009 yhteensä energiaa noin GWh, josta sähkön osuus oli noin 2150 GWh. Kone- ja metallituoteteollisuuden energiankäyttö oli yhteensä noin GWh, josta sähkön osuus oli noin 2300 GWh. Omia polttoaineita käytettiin molemmilla toimialoilla noin 1400 GWh. Lisäksi molemmilla toimialoilla myös ostettiin lämpöä ulkopuolisilta. Sekä elintarvike- että kone- ja metallituoteteollisuuden osuus teollisuuden sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 6 %. Elintarviketeollisuuden osuus Suomen teollisuuden energiankulutuksesta oli yhteensä noin 4 % ja kone- ja metallituoteteollisuuden noin 3 %. Kuva: Selvityksen toimialojen energiankäyttö Suomessa Tilastotietojen pohjalta voidaan havaita, että elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalojen energiataloudessa on eroja. Kone- ja metallisuoteteollisuudessa sähkön osuus energiankäytöstä on lähes 2 Lähde: Tilastokeskus, energiatilastot 9

10 puolet ja elintarvikealalla ainoastaan hieman yli kolmannes. Lämmön ostaminen ulkopuolelta on yleisempää elintarvikealalla. Koko Suomessa elintarvike-, kone- ja metallituoteteollisuuden omien polttoaineiden käyttö perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Molemmilla aloilla öljy ja maakaasu ovat tärkeimmät polttoaineet. Tilastollisesti öljy sisältää nestekaasun käytön, joka on tärkeä energiamuoto varsinkin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Etelä-Pohjanmaalla ei käytetä maakaasua, joten maakunnassa öljytuotteiden käyttö korostuu. Alojen merkittävimmät erot koskevat biopolttoaineiden käyttöä. Elintarvikealalla biopolttoaineiden, turpeen ja puun, osuus on vajaat 10 % polttoaineiden käytöstä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ainoastaan alle 2 %. Kuva: Selvityksen toimialojen polttoaineiden käyttö Suomessa. Öljy sisältää nestekaasun. Hiilenkäyttöä koskevia tietoja ei ole saatavilla. Omien polttoaineiden käyttö ei sisällä ostolämmön tuotantoon käytettyjä polttoaineita. 3 Kone- ja metallituoteteollisuus käyttää energiaa prosessilaitteiden käyttöön, joista monet kuluttavat sähköä. Lisäksi energiaa kuluttaa teollisuushallien lämmitys ja valaistus. Energiankäytön jakautuminen prosessilaitteisiin ja toimitilojen energiankulutukseen on yrityskohtaista. Elintarvikealalla merkittäviä energiantarpeita aiheutuu mm. kylmäketjun ylläpitämisestä ja höyryn tuotannosta. Kylmälaitteet lisäävät sähkön kysyntää. Höyryntuotantotarpeet taas ohjaavat energiantuotantojärjestelmän mitoitusta. Höyryntarve vaihtelee usein nopeasti, jonka vuoksi useat yritykset käyttävät öljy- tai kaasukäyttöisiä lämpökattiloita nopeiden tehonsäätöjen mahdollistamiseksi. 3 Lähde: Tilastokeskus 10

11 4 Uusiutuvan energian käytön nykytila Seinäjoen kaupunkiseudun kärkitoimialoilla Uusiutuvan energian käytön nykytilaa Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalla selvitettiin tilastotiedoin ja kyselytutkimuksen tulosten perusteella. Käytettävissä oleva kirjallisuus- ja tilastoaineisto käsittelee Etelä-Pohjanmaata, mutta aineistot toimivat pohjana myös Seinäjoen kaupunkiseudun uusiutuvan energiankäytön nykytilan arvioinnille. Etelä-Pohjanmaan energiatase on määritetty vuodelle 2005 (kuva). Maakunnan energiatalous nojaa erityisesti turpeen ja puupolttoaineiden käyttöön sekä öljyyn. Oma paikallinen energiantuotanto perustuu kauko- ja teollisuuslämmön tuotantoon, suurin osa sähköstä tuodaan alueen ulkopuolelta. Kuva: Etelä-Pohjanmaan energiatase Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yritykset käyttivät vuonna 2009 sähköä yhteensä 408 GWh. Maakunnan elintarviketeollisuus käytti sähköä 260 GWh ja metalli- ja koneenrakennusala 148 GWh. Yhteensä kulutus vastaa noin viidenneksen osuutta Etelä-Pohjanmaan kaikesta sähkönkäytöstä ja 64 % osuutta Etelä-Pohjanmaan teollisuuden sähkönkäytöstä vuonna Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus käytti vuonna % koko Suomen elintarviketeollisuuden sähköstä, metalli- ja koneenrakennusalalla vastaava luku oli 6 %. Tilastotietoja ei ole olemassa erikseen Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tarkkoja tilastoja lämmönkuluksesta ei ole saatavilla. 5 4 Lähde: Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategia 5 Lähde: Tilastokeskus 11

12 Käytössä olevat lämmöntoimitustavat Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä selvitettiin yrityskyselyllä. Yrityksiä pyydettiin nimeämään nykyinen energiamuoto, jolla lämpöä toimitetaan. Kysymykseen vastasi 37 yritystä, joissa oli käytössä 46 erilaista lämpöenergiamuotoa. Yhteenvetona lämmitys perustui seuraaviin lähteisiin: - Fossiiliset öljypohjaiset polttoaineet (16 yritystä) - Biopolttoaineet (13 yritystä) - Suora sähkö (6 yritystä) - Lämpöpumput ja aurinkolämpö (4 yritystä) Uusiutuvaa energiaa lämmityksessään hyödynsi yhteensä 16 yritystä 30 kaukolämmön piiriin kuulumattomasta vastaajasta (53 %). Potentiaalia ja mahdollisuuksia uusiutuvan energian lisäämiseen Seinäjoen kaupunkiseudun kärkitoimialoilla on siis runsaasti. Nykyiset lämmitystavat yrityksissä Kuva: Nykyisin käytössä olevia lämmitystapoja yrityksissä (mainintoja, kpl) 12

13 5 Uusiutuvan energian soveltamispotentiaali ja mahdollisuudet Seinäjoen kärkitoimialoilla 5.1 Hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäykseen Uusiutuvan energian soveltamispotentiaalia Etelä-Pohjanmaalla alueella on kartoitettu selvityksessä Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle. 6 Kartoitus perustuu vuoden 2005 energiatilastoihin. Alla olevassa kuvassa on esitetty Etelä-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja turpeen potentiaali energianlähteittäin sekä käyttö vuonna Kuva: Energiapotentiaalit (GWh) Etelä-Pohjanmaalla. Metsäenergian potentiaali on kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan alueella noin 4700 GWh. Metsäenergia muodostaa tärkeimmän yksittäisen uusiutuvan energian potentiaalin alueella. Tuotannon merkittävä lisääminen on mahdollista. Peltoenergian tuotantomäärä vuonna 2005 oli 40 GWh. Peltoenergian teoreettinen potentiaali on n. 40- kertainen nykyiseen tuotantoon nähden. Peltoenergian nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä on kuitenkin esteitä, kuten peltomaan käyttö ruoan tuotantoon. 6 Helsingin yliopisto, Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle (2008) 13

14 Biokaasun potentiaali alueen energiantuotannossa koko energiatalous huomioiden on vähäinen. Biokaasun mahdollisuuksia energiantuotantotapana nostaisi peltokasvien laaja hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Yksittäiset elintarvikealan yritykset olivat pohtineet biokaasulaitosta mahdollisena sivutuotteen käsittelytapana.. Aurinko- ja tuulienergian tuotantoa ollaan Etelä-Pohjanmaalla vasta aloitettu. Tuulivoiman tuotantoon mahdollisuuksia tarjoaa mm. tuulisähkötariffi. Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon teoreettinen potentiaali on valtava, mutta käytännön mahdollisuudet elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksille riippuvat erityisesti taloudellisista tekijöistä. Alueen elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä osa oli pohtinut tuulivoiman mahdollisuuksia saatuaan konkreettisen tarjouksen tuulisähköön siirtymisestä. Vesivoiman kehittymisedellytykset Etelä-Pohjanmaalla ovat hyvin rajalliset johtuen erityisesti ympäristösyistä. Vesivoiman käyttö voi kehittyä lähinnä olemassa olevien voimalaitosten tehonnostoon. Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksille myös maalämpö- ja ilmalämpöpumput muodostavat merkittävän uusiutuvan energian potentiaalin. Lämpöpumpuilla voidaan ottaa talteen myös hukkalämpöä. Tarkkaa tilastotietoa potentiaalista ei ole olemassa. Lämpöpumput soveltuvat kuitenkin myös teollisuuskokoluokkaan nykyisin. 5.2 Hinta ratkaisee uusiutuvan energian kilpailukyvyn Kyselyssä kartoitettiin sähkön ja lämmön toimittajaan ja toimitustapaan vaikuttaneita valintoja. Tällä pyrittiin kartoittamaan tärkeimmät päätöksiin vaikuttavat tekijät ylipäätään sekä kuinka suuri painoarvo energian uusiutuvuudella on valinnoissa. Kyselyssä energiamuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä kolmella eri tasolla:tärkein, vähemmän tärkeä, jonkin verran vaikuttava. 14

15 Kuva: Energiahankintoihin vaikuttavat tekijät, mainintoja (kpl) Kyselyn tuloksista voidaan havaita, että energian hinta on selvästi tärkein yksittäinen tekijä energiahankintoja tehtäessä. Myös energiamuodon toimitusvarmuus ja helppous olivat oleellisia tekijöitä. Toimitusvarmuus on tärkeää etenkin elintarvikealan yrityksille, joiden tuotantoprosessit kuluttavat energiaa jatkuvasti. Uusiutuvan energian merkitystä painotettiin jossain määrin ja muutama vastaaja priorisoi sen tärkeäksi tekijäksi päätöksiä tehtäessä. Haastatteluissa yritykset painottivat kokonaisarvion merkitystä tehtäessä lopullista päätöstä energiantuotantotavasta. Kyselyiden tulosten perusteella yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että uusiutuva energia itsessään ei ole riittävä peruste energiantuotantotavan valinnassa. Uusiutuvaa energiaa käyttäjille tarjottaessa tulee pyrkiä kustannustehokkuuteen, toimintavarmuuteen ja helppouteen käyttäjän kannalta. Uusiutuvan energian kilpailukyvyn turvaaminen edellyttääkin energia-alan laitevalmistajien toimia teknisen ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Teknologian kehittämisrahoitus on oleellisessa asemassa työtä tehtäessä. Kustannustasoon voidaan vaikuttaa myös poliittisin päätöksin koskien esimerkiksi investointitukia. Kyselyyn vastanneista yrityksistä sähkönsä oli kilpailuttanut neljä viidestä vastaajasta. Ympäristösertifioitua sähköä osti ainoastaan 5 % vastaajista. Monet pk-yritykset toimivat vuokratiloissa, jolloin sähköntoimittajan valintaan ei voida itse vaikuttaa. Myös nämä tulokset tukevat analyysiä kustannustehokkuuden suuresta merkityksestä energiatoimittajaa valittaessa. 15

16 Laajasti ottaen energiantuotantoon liittyvä päätöksenteko tapahtuu erilaisissa yrityksissä eri tavalla. Suurissa yrityksissä energiaan liittyvät linjaukset tehdään konsernitasolla ja niihin Seinäjoen kaupunkiseudulla sijaitsevan toimipisteen on vaikea itse vaikuttaa. Suurilla toimijoilla on usein myös käytössään ympäristöjärjestelmä tai vastaava, joka edellyttää energiankulutuksen seuraamista ja kehittämistä. Pienimmät yritykset ovat joko kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta tai asia ei ole lainkaan ajankohtainen heille. Kaikkein pienimillä yrityksillä energiankulutus ei ole niin merkittävää, että sen käyttöön tulisi sen enempää kiinnittää huomiota. Monet pienet toimijat ilmoittivat kyselyissä ja haastatteluissa käyttävänsä sitä energiaa mitä töpselistä tulee. Paneutuminen energia-asioihin ei ole heille kannattavaa toiminnan laajuus tai vaadittavat investoinnit huomioiden. 5.3 Bioenergian tuotantoa ja lämpöpumppuja lisätään Kyselyssä ja haastatteluissa tiedusteltiin kohdeyritysten tulevia energiainvestointeja. Tällä pyrittiin kartoittamaan kiinnostusta uusiutuvan energian käyttöönottoon kärkitoimialoilla. Kyselyyn Vastanneista yrityksistä 12 aikoo toteuttaa energiainvestoinnin seuraavan kolmen vuoden aikana. Pääosa suunnitelluista investoinneista kohdistuu bioenergian ja lämpöpumppujen hyödyntämiseen. Lisäksi yksittäiset yritykset suunnittelevat paikalliseen kauko- tai aluelämpöverkkoon liittymistä, tuulivoimalaa tai CHP-voimalaitosta. Kiinnostusta bioenergiainvestointehin selvittää haastatteluiden ja kyselyiden perusteella mm. kiinnostus hyödyntää oman metsän puuvarantoja ja erilaisia sivutuotteita polttoaineena. 16

17 Kuva: Suunnitellut uusiutuvan energian investoinnit Yritysten syyt investoida uusiin energiantuotantoratkaisuihin ovat käytännöllisiä. Yleisimmät motiivit liittyvät yrityksen ja sen toimitilojen muutoksiiin. Motivaatiotekijöitä energiantuotantoinvestointien suunnitteluun ja toteutukseen Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä olivat - Tuotannon laajennus - Vanhojen toimitilojen uusiminen - Uusien toimitilojen rakentaminen - Sivutuotteiden energiahyödyntäminen - Puupolttoaineiden hyödyntäminen 5.4 Energiakatselmointien hyödyt esiin Osa alueen kärkitoimialojen yrityksistä on toteuttanut energiakatselmoinnin. Yleisintä energiakatselmointien teettäminen on elintarvikealalla. Useimmiten katselmointeja teettäneet yritykset olivat mukana energiatehokkuussopimuksessa tai muussa vastaavassa järjestelmässä, joka edellytti katselmointien tekoa. Energiakatselmointeja teettäneet yritykset näkivät energiakatselmoinnit pääosin hyödyllisinä. Mainittuja hyötyjä ovat olleet numeeriset tulokset päätösten pohjaksi sekä tuotantoprosessin kokonaiskuvan selkiytyminen. Oman tuotantoprosessin läpikäynnin avulla on saatu esimerkiksi suljettua vesikiertoja ja säästettyä tätä kautta energiaa. 17

18 Energiakatselmointien tehokkaampi hyödyntäminen erityisesti alueen metalli- ja koneenrakennusyrityksissä edellyttää katselmointien hyödyn selkeää osoittamista yrityksille katselmointihankkeita myytäessä. Energiakatselmointeja olisi erityisen hyödyllistä teettää tuotantoa tai kiinteistöjä koskevissa muutostilanteissa, joissa uudet investoinnit energiajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen vaikuttaviin laitteistoihin ovat ajankohtaisia. 5.5 Lisää toimituksia energiateollisuudelle Energia-ala on asiakas suurimalle osalle kyselyyn vastanneista elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä. Suurimmalle osalle merkitys on vähäinen (0-10 %), Noin neljäsosalle energia-ala on tärkeä asiakas (yli 10 % liikevaihdosta) ja viidesosalla energia-alan asiakkaita ei ole lainkaan. Monet metalli- ja koneenrakennusteollisuuden toimijat ilmoittivat toimittavansa tuotteita energia-alan toimijoille, mutta useimmiten toimitus tapahtuu välikäsien kautta. Energiantuotannon laitteita ei juurikaan toimiteta kokonaistoimituksina, vaan pääosa toimituksista on komponentteja energiateknisiin laitteistoihin. Osa elintarvikealan yrityksistä toimittaa tällä hetkellä prosessiensa sivutuotteita hyötykäyttöön energiantuotantoon. Energia-alan osuus yrityksen tuloista on tällöin pieni, korkeintaan joitakin prosentteja. Energia-alan osuutta yritysten liikevaihdosta voitaisiin kehittää esim pilot -hankkeilla, joilla voitaisiin luoda uusia konsepteja ja nostaa paikallista jalostusarvoa. Lisäksi hyödyntämättömien sivuvirtojen tarjoamia uusia mahdollisuuksia voitaisiin edistää yhteishankkeilla. Metalli- ja koneenrakennusalan yrityksiä voidaan myös valmentaa energia-alan liiketoiminnan osaajiksi. 18

19 6 Kehittämisehdotukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Neuvonnan kehittäminen Yleistä tietoisuutta uusiutuvista energiamuodoista ja näiden tarjoamista mahdollisuuksista alueen yrityksille voidaan nostaa. Useat pk-yritykset kaipaavat energiamuodoista puolueetonta neuvontaa, koska lupauksia eri energiamuotojen hyödyistä ja kannattavuudesta ei pidetä uskottavina. Yritysten kannalta oleellista on, että neuvontaa on saatavissa toiminnan ja toimitilojen muutostilanteissa, joissa yleensä myös uusia energiainvestointeja toteutetaan. Tarvittaessa yritykset voivat liittyä oman alansa energiatehokkuussopimuksiin ja teettää tuettuja energiakatselmuksia ja selvityksiä. Yritysten kannalta myös energiatukia koskeva neuvonta on kiinnostavaa. Yrityksille voidaan tarjota konkreettisia uusiutuvaa energiaa ja ja energiatehokkuutta koskevia vinkkejä neuvontaorganisaatioiden kautta. Monet pk-yritykset elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusaloilla toimivat vuokrakiinteistöissä. Tällöin yrityksellä ei ole välttämättä juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa yrityksensä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöön. Yksi tärkeä vaikutuskanava uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi onkin kiinteistöjen omistajien ja isännöitsijöiden neuvonta energia-asioissa. Yhteistyö energianhankinnoissa Yhteistyö energiahankinnoissa eri yritysten välillä voidaan jakaa kolmeen toimintamalliin: yhteistyö uusiutuvien polttoaineiden hankinnassa, yhteistyö uusiutuvan lämmön tuotannossa ja yhteistyö uusiutuvan sähkön tuotannossa. Energia-laitosten raaka-aineiden hankinnassa ja tuotannossa yhteistyötä voidaan tehdä puuenergiaan ja biokaasuun liittyen. Osa yrityksistä tuottaa puujätteitä ja muita puuperäisiä sivutuotteita, joita voidaan polttaa lämpökattiloissa. Elintarvikealan yritykset taas voivat tarjota sivutuotteitaan biokaasulaitoksille. Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevat, fyysisesti lähekkäin sijaitsevat yritykset voivat olla aktiivisia alueellisen lämmöntuotannon edistämiseksi. Uusiutuvan lämmön tuotanto voi perustua erillisen yhtiön toimintaan. Tällöin lämmöntuotannosta vastaava yritys rakentaa lämpökattilan ja verkoston sekä hankkii tarvittavat biopolttoaineet. Lämpöä myydään yrityksille energiayksikköihin perustuvalla hinnalla. Asiakasyritykset voivat toimia eri tavoin uusiutuvan lämmöntuotannon kehittämiseksi omalla alueellaan. Ne voivat esimerkiksi ostaa lämpöä ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, perustaa yhteisen yhtiön toimittamaan lämpöä asiakasomistajille tai olla osakkaana lämpöyhtiössä yhdessä lämpöyrittäjän kanssa. Eri teollisuusyritysten kiinnostusta esimerkiksi tuulivoimantuotantoa koskeviin yhteishankkeisiin voidaan edistää. Myös muut sähköntuotannon investoinnit voivat tulla kyseeseen. Yhteistyö eri yhtiöiden kesken 19

20 voi olla perusteltua sähköntuotantohankkeiden suuren pääomantarpeen vuoksi. Lisäksi sähköä voidaan siirtää kantaverkossa, jolloin yhteistyötä tekevien yritysten ei tarvitse sijaita fyysisesti lähellä toisiaan. Hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää kartoittamalla soveltuvat kohteet uudelle aluelämmöntuotannolle esimerkiksi lämpöyrittäjyyteen perustuen sekä järjestämällä keskustelutilaisuuksia eri alojen toimijoille yhteistyömahdollisuuksista sähköntuotannossa ja muissa energiahankinnoissa ja -investoinneissa. Esimerkiksi sähkönkilpailutus yhteistyössä on mahdollista. Uuden liiketoiminnan kehittäminen Uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen Seinäjoen kaupunkiseudulla voi auttaa alueen yrityksiä saamaan uusia asiakkuuksia energiateollisuudesta. Alueen metalli- ja koneenrakennusalojen yritykset tekevät jo nyt aktiivisesti liiketoimintaa energia-alalla. Nykyisin liiketoiminta perustuu komponenttitoimituksiin. Myös uusien laitoskokonaisuuksien kehittämiseen alueen yrityksissä on mahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan metalli- ja koneenrakennusalan liiketoiminnan ja työllistävyyden kehittämisen kannalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia energia-alalta tulee aktiivisesti etsiä. Metalli- ja koneenrakennusyritysten liiketoimintaa voidaan kasvattaa huomioimalla ajoissa uudet trendit ja hankkeet. Seinäjoen kaupunkiseudun komponenttiyritysten valmiuksia tarjota bioenergia-, tuulivoima- ja ydinvoimahankkeisiin voidaan kasvattaa suunnatulla kehittämistyöllä. Esimerkiksi seutukunnalliset pilothankkeet voivat luoda alueen yrityksille osaamista ja referenssejä uusilla liiketoiminta-alueilla. Bioenergiaalalla uusia kaupallistuvia ratkaisuja voi syntyä esimerkiksi polttoainelogistiikkaan ja yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon liittyen. Uutta liiketoimintaa voidaan löytää myös oman seutukunnan ulkopuolella toteutettavista hankkeista. Alueen bioenergialaitteita kehittävät yritykset voivat kehittää uusia tuotteita keskittymällä elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan tarpeisiin. Esimerkiksi elintarvikealalla tärkeää on tehon nopea säädettävyys. Metalliteollisuus puolestaan käyttää nestekaasua ja öljytuotteita, joita voitaisiin mahdollisesti korvata uusiutuvilla kaasupolttoaineilla. Edunvalvonta Energian kustannustaso on useimmiten tärkein energiamuodon valintaan vaikuttava tekijä. Uusiutuvan energiankäytön lisäämiseksi uusiutuvan energian kustannustaso tulee olla käyttäjälleen edullinen. Uusiutuvan energian kustannustaso riippuu markkinatilanteesta ja poliittisesti päätetyistä tukimuodoista. Markkinatilanne ja poliittiset ohjauskeinot ovat useimmiten ylimaakunnallisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä, joihin ei ole paikallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa. Seinäjoen kaupunkiseutu voi vaikuttaa uusiutuvan energian kannattavuuteen uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi edunvalvonnalla. Alueen näkemyksiä uusiutuvan energian kehittämiseksi tulee aktiivisesti edistää päättäjien keskuudessa. Alueen yritykset voivat tuoda omia näkemyksiään esiin mm. alueellisen yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kautta. 20

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset

Pk-yritysten energiakysely. Tulokset Pk-yritysten energiakysely Tulokset Energiakyselyn yhteenveto 1. Kyselyyn osallistui yhteensä 184 pk-yritystä noin puolet yrityksistä teollisuusyrityksiä ja puolet palvelualan yrityksiä 2. Pk-yritysten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot