Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle"

Transkriptio

1 Uusiutuva energia mahdollisuutena Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalle Raportti

2 Tiivistelmä Tämä selvitys koskee uusiutuvan energian käytön nykytilaa ja mahdollisuuksia Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien alueella toimivissa elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä. Selvitys on osana Frami Oy:n toteuttamaa KOKO - kansallinen koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa ja sen toteutti Bionova Consulting. Selvityksen tavoitteena oli kehittää konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohdetoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Selvitys perustuu olemassa olevan kirjallisuusaineiston lisäksi yrityskyselyyn sekä yrityshaastatteluihin. Haastateltavat yritykset on valittu niin, että otanta kattaa erikokoisia yrityksiä kaikilta kohderyhmän toimialoilta sekä kaikista Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista. Kyselyitä lähetettiin 216 yritykselle. Vastauksia kyselyihin saatiin 41 kappaletta (vastausprosentti 19 %). Haastateltuja yrityksiä oli 30 kpl. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin kesällä ja syksyllä Suomen energiankulutus vuonna 2009 oli noin 370 TWh, josta noin 25 % oli uusiutuvaa. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tilastojen mukaan elintarvikeala kulutti Suomessa vuonna 2009 energiaa noin GWh ja kone- ja metallituoteteollisuus noin GWh. Alan toimijoiden uusiutuvan energian käyttöä ei tarkasti tunneta, mutta yritysten itse tuottamasta energiasta vain muutama prosentti on uusiutuvaa. Kyselyyn vastanneista Seinäjoen kaupunkiseuduilla toimivista yrityksistä 14 energiaratkaisu perustuu uusiutumattomiin energianlähteisiin, kuten öljyn ja nestekaasun käyttämiseen polttoaineena. Alueen yrityksissä onkin merkittävä potentiaali lisätä esimerkiksi bioenergiankäyttöä. Kyselyn tulosten perusteella energian hinta on selvästi tärkein yksittäinen tekijä energiamuotoa päätettäessä. Myös energiamuodon toimitusvarmuus ja helppous ovat oleellisia tekijöitä. Uusiutuva energia itsessään ei ole riittävä peruste energiantuotantotavan valinnassa. Uusiutuvaa energiaa käyttäjille tarjottaessa tulee pyrkiä edullisuuteen, toimintavarmuuteen ja helppouteen käyttäjän kannalta. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 12 aikoo toteuttaa energiainvestoinnin seuraavan kolmen vuoden aikana. Pääosa investoinneista koskee bioenergiaa. Motivaatiotekijöitä energiantuotantoinvestointien suunnitteluun ja toteutukseen Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä olivat - Tuotannon laajennus - Vanhojen toimitilojen uusiminen - Uusien toimitilojen rakentaminen - Sivutuotteiden energiahyödyntäminen - Puupolttoaineiden hyödyntäminen 2

3 Energia-ala on asiakas suurimalle osalle kyselyyn vastanneista elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä. Tyypillinen tapa toimia on toimittaa komponentteja energiateknisiin laitteistoihin. Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä voidaan kehittää uusiutuvan energian käyttöä seuraavilla keinoilla: Neuvonnan kehittäminen - Useat pk-yritykset kaipaavat energiamuodoista puolueetonta neuvontaa - Neuvonta tulee kohdistaa yritysten toiminnan ja kiinteistöjen muutostilanteisiin - Yritysten kannalta myös energiatukia koskeva neuvonta on kiinnostavaa. - Monet pk-yritykset toimivat vuokrakiinteistöissä. Kiinteistöjen omistajien ja isännöitsijöiden neuvonta energia-asioissa voi lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Yhteistyö energianhankinnoissa - Energia-laitosten raaka-aineiden hankinnassa ja tuotannossa yhteistyötä voidaan tehdä puuenergiaan ja biokaasuun liittyen. - Kaukolämpöverkon ulkopuolella sijaitsevat kiinteistöt voivat soveltua esim. lämpöyrittäjille - Yritysten yhteiset sähköntuotantohankkeet voivat olla perusteltuja suuren pääomantarpeen vuoksi - Hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää kartoittamalla soveltuvat kohteet lämpöyrittäjyydelle, yhteistyömahdollisuudet sähköntuotannossa sekä muissa energiahankinnoissa ja -investoinneissa. Uuden liiketoiminnan kehittäminen - Komponenttitoimitusten lisääminen - Laitoskokonaisuuksien kehittäminen ja jalostusarvon kasvattaminen - Valmiuksien nostaminen energiahankkeisiin mukaan pääsemiseksi - Tuotekehityksessä elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan huomiointi Edunvalvonta - Energian kustannustaso on useimmiten tärkein energiamuodon valintaan vaikuttava tekijä. - Uusiutuvan energian kustannustaso riippuu markkinatilanteesta ja tukimuodoista - Seinäjoen kaupunkiseutu voi vaikuttaa uusiutuvan energian kannattavuuteen uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi edunvalvonnalla. - Alueen yritykset voivat tuoda omia näkemyksiään esiin mm. alueellisen yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kautta. 3

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 SISÄLLYSLUETTELO... 4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY JOHDANTO ENERGIANKÄYTTÖ JA UUSIUTUVA ENERGIA SUOMESSA ENERGIANKÄYTTÖ ELINTARVIKE-, METALLI- JA KONEENRAKENNUSALOILLA SUOMESSA UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN NYKYTILA SEINÄJOEN KAUPUNKISEUDUN KÄRKITOIMIALOILLA UUSIUTUVAN ENERGIAN SOVELTAMISPOTENTIAALI JA MAHDOLLISUUDET SEINÄJOEN KÄRKITOIMIALOILLA Hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäykseen Hinta ratkaisee uusiutuvan energian kilpailukyvyn Bioenergian tuotantoa ja lämpöpumppuja lisätään Energiakatselmointien hyödyt esiin Lisää toimituksia energiateollisuudelle KEHITTÄMISEHDOTUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄMISEKSI

5 Käsitteiden määrittely Käsitteet Uusiutuva energia Energiaa, jota tuotetaan uusiutuvista luonnonvaroista. Uusiutuvia energiamuotoja ovat esimerkiksi puupolttoaineet, tuulivoima ja lämpöpumput Uusiutumaton energia Energiaa, jota tuotetaan uusiutumattomista luonnonvaroista. Uusiutumatonta energiaa tuotetaan esimerkiksi öljystä ja hiilestä. Turve Biopolttoaine, jota ei tulkita uusiutuvaksi energiaksi. Kasvihuonekaasut Uusiutumattomien luonnonvarojen poltossa syntyviä kaasupäästöjä, jotka aiheuttava ilmastonmuutosta. Esimerkiksi hiilidioksidi CO 2. Energiakatselmointi Toiminnan energiankulutuksen katselmointi, jossa selvitetään energiatehokkuuden parantamista ja mahdollisia säästökohteita. Syöttötariffi Tuotetun sähkön takuuhintajärjestelmä CHP Combined Heat and Power, sähkön ja lämmön yhteistuotanto Energiayksiköt W, watti tehon yksikkö MW, megawatti miljoona W Wh, wattitunti energian yksikkö kwh, kilowattitunti tuhat Wh GWh, gigawattitunti miljardi Wh 5

6 1 Johdanto Tämä selvitys koskee uusiutuvan energian käytön nykytilaa ja mahdollisuuksia Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien alueella toimivissa elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä. Seinäjoen kaupunkiseudun kunnat ovat Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki (K8-kunnat). Selvitys on osana Frami Oy:n toteuttamaa KOKO - kansallinen koheesio ja kilpailukyky ohjelmaa ja sen toteutti Bionova Consulting. Selvityksen tavoitteena oli saada konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohdetoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Tavoitteena on saada kokonaisuudessaan konkreettisia kehittämisehdotuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi selvityksen kohderyhmätoimialoilla Seinäjoen kaupunkiseudulla. Selvitys perustuu olemassa olevan kirjallisuusaineiston lisäksi yrityskyselyyn sekä yrityshaastatteluihin. Haastateltavat yritykset on valittu niin, että otanta kattaa erikokoisia yrityksiä kaikilta kohderyhmän toimialoilta sekä kaikista Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista. Kyselyitä lähetettiin 216 yritykselle. Vastauksia kyselyihin saatiin 41 kappaletta (vastausprosentti 19 %). Haastateltuja yrityksiä oli 30 kpl. Kyselyt ja haastattelut toteutettiin kesällä ja syksyllä

7 2 Energiankäyttö ja uusiutuva energia Suomessa Suomen energiankulutus vuonna 2009 oli noin 370 TWh. Energiankulutus energianlähteittäin jakautui Suomessa alla olevan kuvan mukaisesti. Uusiutuvan energian osuus oli 25 %. 1 Suomessa tärkeitä uusiutuvan energian muotoja ovat tällä hetkellä erityisesti puuenergia ja vesivoima. Tulevaisuudessa tuulivoimaa kehitetään voimakkaasti. Lisäksi Suomessa hyödynnetään mm. aurinko- ja peltoenergiaa. Kuva: Energian kokonaiskulutuksen jakauma vuonna Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on kasvanut Suomessa viimeisinä vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet puunjalostusteollisuuden kehittyminen sekä kansainväliset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämisestä. Tavoitteena on muun muassa tuottaa koko EU:n energiantuotannosta 20 prosenttia uusiutuvilla energian lähteillä. Suomen kansallisena tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Osuuden tulisi siis nousta 13 % korkeammaksi kuin vuonna vuonna Helsingin yliopisto, Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle (2008) 7

8 Kuva: Uusiutuvan energian käyttö Suomessa. (Tilastokeskus, 2010) 8

9 3 Energiankäyttö elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusaloilla Suomessa Tilastokeskuksen energiatilastoissa elintarvikeala tilaistoidaan nimikkeellä elintarvikkeiden ja juomien valmistus ja metalli- ja koneenrakennusalat nimikkeellä kone- ja metallituoteteollisuus. Tilastokeskuksen mukaan elintarvikkeiden ja juomien valmistus Suomessa kulutti vuonna 2009 yhteensä energiaa noin GWh, josta sähkön osuus oli noin 2150 GWh. Kone- ja metallituoteteollisuuden energiankäyttö oli yhteensä noin GWh, josta sähkön osuus oli noin 2300 GWh. Omia polttoaineita käytettiin molemmilla toimialoilla noin 1400 GWh. Lisäksi molemmilla toimialoilla myös ostettiin lämpöä ulkopuolisilta. Sekä elintarvike- että kone- ja metallituoteteollisuuden osuus teollisuuden sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 6 %. Elintarviketeollisuuden osuus Suomen teollisuuden energiankulutuksesta oli yhteensä noin 4 % ja kone- ja metallituoteteollisuuden noin 3 %. Kuva: Selvityksen toimialojen energiankäyttö Suomessa Tilastotietojen pohjalta voidaan havaita, että elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalojen energiataloudessa on eroja. Kone- ja metallisuoteteollisuudessa sähkön osuus energiankäytöstä on lähes 2 Lähde: Tilastokeskus, energiatilastot 9

10 puolet ja elintarvikealalla ainoastaan hieman yli kolmannes. Lämmön ostaminen ulkopuolelta on yleisempää elintarvikealalla. Koko Suomessa elintarvike-, kone- ja metallituoteteollisuuden omien polttoaineiden käyttö perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Molemmilla aloilla öljy ja maakaasu ovat tärkeimmät polttoaineet. Tilastollisesti öljy sisältää nestekaasun käytön, joka on tärkeä energiamuoto varsinkin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Etelä-Pohjanmaalla ei käytetä maakaasua, joten maakunnassa öljytuotteiden käyttö korostuu. Alojen merkittävimmät erot koskevat biopolttoaineiden käyttöä. Elintarvikealalla biopolttoaineiden, turpeen ja puun, osuus on vajaat 10 % polttoaineiden käytöstä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ainoastaan alle 2 %. Kuva: Selvityksen toimialojen polttoaineiden käyttö Suomessa. Öljy sisältää nestekaasun. Hiilenkäyttöä koskevia tietoja ei ole saatavilla. Omien polttoaineiden käyttö ei sisällä ostolämmön tuotantoon käytettyjä polttoaineita. 3 Kone- ja metallituoteteollisuus käyttää energiaa prosessilaitteiden käyttöön, joista monet kuluttavat sähköä. Lisäksi energiaa kuluttaa teollisuushallien lämmitys ja valaistus. Energiankäytön jakautuminen prosessilaitteisiin ja toimitilojen energiankulutukseen on yrityskohtaista. Elintarvikealalla merkittäviä energiantarpeita aiheutuu mm. kylmäketjun ylläpitämisestä ja höyryn tuotannosta. Kylmälaitteet lisäävät sähkön kysyntää. Höyryntuotantotarpeet taas ohjaavat energiantuotantojärjestelmän mitoitusta. Höyryntarve vaihtelee usein nopeasti, jonka vuoksi useat yritykset käyttävät öljy- tai kaasukäyttöisiä lämpökattiloita nopeiden tehonsäätöjen mahdollistamiseksi. 3 Lähde: Tilastokeskus 10

11 4 Uusiutuvan energian käytön nykytila Seinäjoen kaupunkiseudun kärkitoimialoilla Uusiutuvan energian käytön nykytilaa Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalalla selvitettiin tilastotiedoin ja kyselytutkimuksen tulosten perusteella. Käytettävissä oleva kirjallisuus- ja tilastoaineisto käsittelee Etelä-Pohjanmaata, mutta aineistot toimivat pohjana myös Seinäjoen kaupunkiseudun uusiutuvan energiankäytön nykytilan arvioinnille. Etelä-Pohjanmaan energiatase on määritetty vuodelle 2005 (kuva). Maakunnan energiatalous nojaa erityisesti turpeen ja puupolttoaineiden käyttöön sekä öljyyn. Oma paikallinen energiantuotanto perustuu kauko- ja teollisuuslämmön tuotantoon, suurin osa sähköstä tuodaan alueen ulkopuolelta. Kuva: Etelä-Pohjanmaan energiatase Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yritykset käyttivät vuonna 2009 sähköä yhteensä 408 GWh. Maakunnan elintarviketeollisuus käytti sähköä 260 GWh ja metalli- ja koneenrakennusala 148 GWh. Yhteensä kulutus vastaa noin viidenneksen osuutta Etelä-Pohjanmaan kaikesta sähkönkäytöstä ja 64 % osuutta Etelä-Pohjanmaan teollisuuden sähkönkäytöstä vuonna Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuus käytti vuonna % koko Suomen elintarviketeollisuuden sähköstä, metalli- ja koneenrakennusalalla vastaava luku oli 6 %. Tilastotietoja ei ole olemassa erikseen Seinäjoen kaupunkiseudulle. Tarkkoja tilastoja lämmönkuluksesta ei ole saatavilla. 5 4 Lähde: Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuuden kehittämisstrategia 5 Lähde: Tilastokeskus 11

12 Käytössä olevat lämmöntoimitustavat Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksissä selvitettiin yrityskyselyllä. Yrityksiä pyydettiin nimeämään nykyinen energiamuoto, jolla lämpöä toimitetaan. Kysymykseen vastasi 37 yritystä, joissa oli käytössä 46 erilaista lämpöenergiamuotoa. Yhteenvetona lämmitys perustui seuraaviin lähteisiin: - Fossiiliset öljypohjaiset polttoaineet (16 yritystä) - Biopolttoaineet (13 yritystä) - Suora sähkö (6 yritystä) - Lämpöpumput ja aurinkolämpö (4 yritystä) Uusiutuvaa energiaa lämmityksessään hyödynsi yhteensä 16 yritystä 30 kaukolämmön piiriin kuulumattomasta vastaajasta (53 %). Potentiaalia ja mahdollisuuksia uusiutuvan energian lisäämiseen Seinäjoen kaupunkiseudun kärkitoimialoilla on siis runsaasti. Nykyiset lämmitystavat yrityksissä Kuva: Nykyisin käytössä olevia lämmitystapoja yrityksissä (mainintoja, kpl) 12

13 5 Uusiutuvan energian soveltamispotentiaali ja mahdollisuudet Seinäjoen kärkitoimialoilla 5.1 Hyvät mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäykseen Uusiutuvan energian soveltamispotentiaalia Etelä-Pohjanmaalla alueella on kartoitettu selvityksessä Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle. 6 Kartoitus perustuu vuoden 2005 energiatilastoihin. Alla olevassa kuvassa on esitetty Etelä-Pohjanmaan uusiutuvan energian ja turpeen potentiaali energianlähteittäin sekä käyttö vuonna Kuva: Energiapotentiaalit (GWh) Etelä-Pohjanmaalla. Metsäenergian potentiaali on kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan alueella noin 4700 GWh. Metsäenergia muodostaa tärkeimmän yksittäisen uusiutuvan energian potentiaalin alueella. Tuotannon merkittävä lisääminen on mahdollista. Peltoenergian tuotantomäärä vuonna 2005 oli 40 GWh. Peltoenergian teoreettinen potentiaali on n. 40- kertainen nykyiseen tuotantoon nähden. Peltoenergian nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä on kuitenkin esteitä, kuten peltomaan käyttö ruoan tuotantoon. 6 Helsingin yliopisto, Uusiutuvaa voimaa Etelä-Pohjanmaalle (2008) 13

14 Biokaasun potentiaali alueen energiantuotannossa koko energiatalous huomioiden on vähäinen. Biokaasun mahdollisuuksia energiantuotantotapana nostaisi peltokasvien laaja hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Yksittäiset elintarvikealan yritykset olivat pohtineet biokaasulaitosta mahdollisena sivutuotteen käsittelytapana.. Aurinko- ja tuulienergian tuotantoa ollaan Etelä-Pohjanmaalla vasta aloitettu. Tuulivoiman tuotantoon mahdollisuuksia tarjoaa mm. tuulisähkötariffi. Aurinko- ja tuulivoiman tuotannon teoreettinen potentiaali on valtava, mutta käytännön mahdollisuudet elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksille riippuvat erityisesti taloudellisista tekijöistä. Alueen elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä osa oli pohtinut tuulivoiman mahdollisuuksia saatuaan konkreettisen tarjouksen tuulisähköön siirtymisestä. Vesivoiman kehittymisedellytykset Etelä-Pohjanmaalla ovat hyvin rajalliset johtuen erityisesti ympäristösyistä. Vesivoiman käyttö voi kehittyä lähinnä olemassa olevien voimalaitosten tehonnostoon. Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksille myös maalämpö- ja ilmalämpöpumput muodostavat merkittävän uusiutuvan energian potentiaalin. Lämpöpumpuilla voidaan ottaa talteen myös hukkalämpöä. Tarkkaa tilastotietoa potentiaalista ei ole olemassa. Lämpöpumput soveltuvat kuitenkin myös teollisuuskokoluokkaan nykyisin. 5.2 Hinta ratkaisee uusiutuvan energian kilpailukyvyn Kyselyssä kartoitettiin sähkön ja lämmön toimittajaan ja toimitustapaan vaikuttaneita valintoja. Tällä pyrittiin kartoittamaan tärkeimmät päätöksiin vaikuttavat tekijät ylipäätään sekä kuinka suuri painoarvo energian uusiutuvuudella on valinnoissa. Kyselyssä energiamuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä kolmella eri tasolla:tärkein, vähemmän tärkeä, jonkin verran vaikuttava. 14

15 Kuva: Energiahankintoihin vaikuttavat tekijät, mainintoja (kpl) Kyselyn tuloksista voidaan havaita, että energian hinta on selvästi tärkein yksittäinen tekijä energiahankintoja tehtäessä. Myös energiamuodon toimitusvarmuus ja helppous olivat oleellisia tekijöitä. Toimitusvarmuus on tärkeää etenkin elintarvikealan yrityksille, joiden tuotantoprosessit kuluttavat energiaa jatkuvasti. Uusiutuvan energian merkitystä painotettiin jossain määrin ja muutama vastaaja priorisoi sen tärkeäksi tekijäksi päätöksiä tehtäessä. Haastatteluissa yritykset painottivat kokonaisarvion merkitystä tehtäessä lopullista päätöstä energiantuotantotavasta. Kyselyiden tulosten perusteella yhteenvetona voidaan kuitenkin todeta, että uusiutuva energia itsessään ei ole riittävä peruste energiantuotantotavan valinnassa. Uusiutuvaa energiaa käyttäjille tarjottaessa tulee pyrkiä kustannustehokkuuteen, toimintavarmuuteen ja helppouteen käyttäjän kannalta. Uusiutuvan energian kilpailukyvyn turvaaminen edellyttääkin energia-alan laitevalmistajien toimia teknisen ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Teknologian kehittämisrahoitus on oleellisessa asemassa työtä tehtäessä. Kustannustasoon voidaan vaikuttaa myös poliittisin päätöksin koskien esimerkiksi investointitukia. Kyselyyn vastanneista yrityksistä sähkönsä oli kilpailuttanut neljä viidestä vastaajasta. Ympäristösertifioitua sähköä osti ainoastaan 5 % vastaajista. Monet pk-yritykset toimivat vuokratiloissa, jolloin sähköntoimittajan valintaan ei voida itse vaikuttaa. Myös nämä tulokset tukevat analyysiä kustannustehokkuuden suuresta merkityksestä energiatoimittajaa valittaessa. 15

16 Laajasti ottaen energiantuotantoon liittyvä päätöksenteko tapahtuu erilaisissa yrityksissä eri tavalla. Suurissa yrityksissä energiaan liittyvät linjaukset tehdään konsernitasolla ja niihin Seinäjoen kaupunkiseudulla sijaitsevan toimipisteen on vaikea itse vaikuttaa. Suurilla toimijoilla on usein myös käytössään ympäristöjärjestelmä tai vastaava, joka edellyttää energiankulutuksen seuraamista ja kehittämistä. Pienimmät yritykset ovat joko kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta tai asia ei ole lainkaan ajankohtainen heille. Kaikkein pienimillä yrityksillä energiankulutus ei ole niin merkittävää, että sen käyttöön tulisi sen enempää kiinnittää huomiota. Monet pienet toimijat ilmoittivat kyselyissä ja haastatteluissa käyttävänsä sitä energiaa mitä töpselistä tulee. Paneutuminen energia-asioihin ei ole heille kannattavaa toiminnan laajuus tai vaadittavat investoinnit huomioiden. 5.3 Bioenergian tuotantoa ja lämpöpumppuja lisätään Kyselyssä ja haastatteluissa tiedusteltiin kohdeyritysten tulevia energiainvestointeja. Tällä pyrittiin kartoittamaan kiinnostusta uusiutuvan energian käyttöönottoon kärkitoimialoilla. Kyselyyn Vastanneista yrityksistä 12 aikoo toteuttaa energiainvestoinnin seuraavan kolmen vuoden aikana. Pääosa suunnitelluista investoinneista kohdistuu bioenergian ja lämpöpumppujen hyödyntämiseen. Lisäksi yksittäiset yritykset suunnittelevat paikalliseen kauko- tai aluelämpöverkkoon liittymistä, tuulivoimalaa tai CHP-voimalaitosta. Kiinnostusta bioenergiainvestointehin selvittää haastatteluiden ja kyselyiden perusteella mm. kiinnostus hyödyntää oman metsän puuvarantoja ja erilaisia sivutuotteita polttoaineena. 16

17 Kuva: Suunnitellut uusiutuvan energian investoinnit Yritysten syyt investoida uusiin energiantuotantoratkaisuihin ovat käytännöllisiä. Yleisimmät motiivit liittyvät yrityksen ja sen toimitilojen muutoksiiin. Motivaatiotekijöitä energiantuotantoinvestointien suunnitteluun ja toteutukseen Seinäjoen kaupunkiseudun elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusyrityksissä olivat - Tuotannon laajennus - Vanhojen toimitilojen uusiminen - Uusien toimitilojen rakentaminen - Sivutuotteiden energiahyödyntäminen - Puupolttoaineiden hyödyntäminen 5.4 Energiakatselmointien hyödyt esiin Osa alueen kärkitoimialojen yrityksistä on toteuttanut energiakatselmoinnin. Yleisintä energiakatselmointien teettäminen on elintarvikealalla. Useimmiten katselmointeja teettäneet yritykset olivat mukana energiatehokkuussopimuksessa tai muussa vastaavassa järjestelmässä, joka edellytti katselmointien tekoa. Energiakatselmointeja teettäneet yritykset näkivät energiakatselmoinnit pääosin hyödyllisinä. Mainittuja hyötyjä ovat olleet numeeriset tulokset päätösten pohjaksi sekä tuotantoprosessin kokonaiskuvan selkiytyminen. Oman tuotantoprosessin läpikäynnin avulla on saatu esimerkiksi suljettua vesikiertoja ja säästettyä tätä kautta energiaa. 17

18 Energiakatselmointien tehokkaampi hyödyntäminen erityisesti alueen metalli- ja koneenrakennusyrityksissä edellyttää katselmointien hyödyn selkeää osoittamista yrityksille katselmointihankkeita myytäessä. Energiakatselmointeja olisi erityisen hyödyllistä teettää tuotantoa tai kiinteistöjä koskevissa muutostilanteissa, joissa uudet investoinnit energiajärjestelmiin ja energiatehokkuuteen vaikuttaviin laitteistoihin ovat ajankohtaisia. 5.5 Lisää toimituksia energiateollisuudelle Energia-ala on asiakas suurimalle osalle kyselyyn vastanneista elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan yrityksistä. Suurimmalle osalle merkitys on vähäinen (0-10 %), Noin neljäsosalle energia-ala on tärkeä asiakas (yli 10 % liikevaihdosta) ja viidesosalla energia-alan asiakkaita ei ole lainkaan. Monet metalli- ja koneenrakennusteollisuuden toimijat ilmoittivat toimittavansa tuotteita energia-alan toimijoille, mutta useimmiten toimitus tapahtuu välikäsien kautta. Energiantuotannon laitteita ei juurikaan toimiteta kokonaistoimituksina, vaan pääosa toimituksista on komponentteja energiateknisiin laitteistoihin. Osa elintarvikealan yrityksistä toimittaa tällä hetkellä prosessiensa sivutuotteita hyötykäyttöön energiantuotantoon. Energia-alan osuus yrityksen tuloista on tällöin pieni, korkeintaan joitakin prosentteja. Energia-alan osuutta yritysten liikevaihdosta voitaisiin kehittää esim pilot -hankkeilla, joilla voitaisiin luoda uusia konsepteja ja nostaa paikallista jalostusarvoa. Lisäksi hyödyntämättömien sivuvirtojen tarjoamia uusia mahdollisuuksia voitaisiin edistää yhteishankkeilla. Metalli- ja koneenrakennusalan yrityksiä voidaan myös valmentaa energia-alan liiketoiminnan osaajiksi. 18

19 6 Kehittämisehdotukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Neuvonnan kehittäminen Yleistä tietoisuutta uusiutuvista energiamuodoista ja näiden tarjoamista mahdollisuuksista alueen yrityksille voidaan nostaa. Useat pk-yritykset kaipaavat energiamuodoista puolueetonta neuvontaa, koska lupauksia eri energiamuotojen hyödyistä ja kannattavuudesta ei pidetä uskottavina. Yritysten kannalta oleellista on, että neuvontaa on saatavissa toiminnan ja toimitilojen muutostilanteissa, joissa yleensä myös uusia energiainvestointeja toteutetaan. Tarvittaessa yritykset voivat liittyä oman alansa energiatehokkuussopimuksiin ja teettää tuettuja energiakatselmuksia ja selvityksiä. Yritysten kannalta myös energiatukia koskeva neuvonta on kiinnostavaa. Yrityksille voidaan tarjota konkreettisia uusiutuvaa energiaa ja ja energiatehokkuutta koskevia vinkkejä neuvontaorganisaatioiden kautta. Monet pk-yritykset elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusaloilla toimivat vuokrakiinteistöissä. Tällöin yrityksellä ei ole välttämättä juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa yrityksensä energiatehokkuuteen tai uusiutuvan energian käyttöön. Yksi tärkeä vaikutuskanava uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi onkin kiinteistöjen omistajien ja isännöitsijöiden neuvonta energia-asioissa. Yhteistyö energianhankinnoissa Yhteistyö energiahankinnoissa eri yritysten välillä voidaan jakaa kolmeen toimintamalliin: yhteistyö uusiutuvien polttoaineiden hankinnassa, yhteistyö uusiutuvan lämmön tuotannossa ja yhteistyö uusiutuvan sähkön tuotannossa. Energia-laitosten raaka-aineiden hankinnassa ja tuotannossa yhteistyötä voidaan tehdä puuenergiaan ja biokaasuun liittyen. Osa yrityksistä tuottaa puujätteitä ja muita puuperäisiä sivutuotteita, joita voidaan polttaa lämpökattiloissa. Elintarvikealan yritykset taas voivat tarjota sivutuotteitaan biokaasulaitoksille. Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevat, fyysisesti lähekkäin sijaitsevat yritykset voivat olla aktiivisia alueellisen lämmöntuotannon edistämiseksi. Uusiutuvan lämmön tuotanto voi perustua erillisen yhtiön toimintaan. Tällöin lämmöntuotannosta vastaava yritys rakentaa lämpökattilan ja verkoston sekä hankkii tarvittavat biopolttoaineet. Lämpöä myydään yrityksille energiayksikköihin perustuvalla hinnalla. Asiakasyritykset voivat toimia eri tavoin uusiutuvan lämmöntuotannon kehittämiseksi omalla alueellaan. Ne voivat esimerkiksi ostaa lämpöä ulkopuoliselta lämpöyrittäjältä, perustaa yhteisen yhtiön toimittamaan lämpöä asiakasomistajille tai olla osakkaana lämpöyhtiössä yhdessä lämpöyrittäjän kanssa. Eri teollisuusyritysten kiinnostusta esimerkiksi tuulivoimantuotantoa koskeviin yhteishankkeisiin voidaan edistää. Myös muut sähköntuotannon investoinnit voivat tulla kyseeseen. Yhteistyö eri yhtiöiden kesken 19

20 voi olla perusteltua sähköntuotantohankkeiden suuren pääomantarpeen vuoksi. Lisäksi sähköä voidaan siirtää kantaverkossa, jolloin yhteistyötä tekevien yritysten ei tarvitse sijaita fyysisesti lähellä toisiaan. Hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää kartoittamalla soveltuvat kohteet uudelle aluelämmöntuotannolle esimerkiksi lämpöyrittäjyyteen perustuen sekä järjestämällä keskustelutilaisuuksia eri alojen toimijoille yhteistyömahdollisuuksista sähköntuotannossa ja muissa energiahankinnoissa ja -investoinneissa. Esimerkiksi sähkönkilpailutus yhteistyössä on mahdollista. Uuden liiketoiminnan kehittäminen Uusiutuvan energian tuotannon kehittäminen Seinäjoen kaupunkiseudulla voi auttaa alueen yrityksiä saamaan uusia asiakkuuksia energiateollisuudesta. Alueen metalli- ja koneenrakennusalojen yritykset tekevät jo nyt aktiivisesti liiketoimintaa energia-alalla. Nykyisin liiketoiminta perustuu komponenttitoimituksiin. Myös uusien laitoskokonaisuuksien kehittämiseen alueen yrityksissä on mahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan metalli- ja koneenrakennusalan liiketoiminnan ja työllistävyyden kehittämisen kannalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia energia-alalta tulee aktiivisesti etsiä. Metalli- ja koneenrakennusyritysten liiketoimintaa voidaan kasvattaa huomioimalla ajoissa uudet trendit ja hankkeet. Seinäjoen kaupunkiseudun komponenttiyritysten valmiuksia tarjota bioenergia-, tuulivoima- ja ydinvoimahankkeisiin voidaan kasvattaa suunnatulla kehittämistyöllä. Esimerkiksi seutukunnalliset pilothankkeet voivat luoda alueen yrityksille osaamista ja referenssejä uusilla liiketoiminta-alueilla. Bioenergiaalalla uusia kaupallistuvia ratkaisuja voi syntyä esimerkiksi polttoainelogistiikkaan ja yhdistettyyn sähkön ja lämmöntuotantoon liittyen. Uutta liiketoimintaa voidaan löytää myös oman seutukunnan ulkopuolella toteutettavista hankkeista. Alueen bioenergialaitteita kehittävät yritykset voivat kehittää uusia tuotteita keskittymällä elintarvike-, metalli- ja koneenrakennusalan tarpeisiin. Esimerkiksi elintarvikealalla tärkeää on tehon nopea säädettävyys. Metalliteollisuus puolestaan käyttää nestekaasua ja öljytuotteita, joita voitaisiin mahdollisesti korvata uusiutuvilla kaasupolttoaineilla. Edunvalvonta Energian kustannustaso on useimmiten tärkein energiamuodon valintaan vaikuttava tekijä. Uusiutuvan energiankäytön lisäämiseksi uusiutuvan energian kustannustaso tulee olla käyttäjälleen edullinen. Uusiutuvan energian kustannustaso riippuu markkinatilanteesta ja poliittisesti päätetyistä tukimuodoista. Markkinatilanne ja poliittiset ohjauskeinot ovat useimmiten ylimaakunnallisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä, joihin ei ole paikallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa. Seinäjoen kaupunkiseutu voi vaikuttaa uusiutuvan energian kannattavuuteen uusien teknologioiden kehittämisen lisäksi edunvalvonnalla. Alueen näkemyksiä uusiutuvan energian kehittämiseksi tulee aktiivisesti edistää päättäjien keskuudessa. Alueen yritykset voivat tuoda omia näkemyksiään esiin mm. alueellisen yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin kautta. 20

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot