HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt"

Transkriptio

1 HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt Eero Vartiainen Päivi Luoma Jari Hiltunen Juha Vanhanen

2 ISBN JULKAISIJA: Gaia Group Oy Lönnrotinkatu 19 B Helsinki puh. (09) faksi (09) PAINO: Oy Edita Ab Helsinki

3 Tiivistelmä Hajautettu energiantuotanto on vahvasti kasvava energiateknologian osa-alue. Tässä raportissa on esitetty hajautetun energiantuotannon teknologiat, polttoaineet, markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet CO 2 - päästöjen vähentämiseen. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä katsottu nimellisteholtaan alle 10 MW:n uusiutuviin energialähteisiin tai pienimuotoiseen yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) perustuva tuotanto, tuulivoiman osalta myös tuulipuistot, joiden teho saattaa nousta yli 10 MW:n. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Huomattakoon että eri hajautettujen energiantuotantoteknologioiden mahdollista vaikutusta toisiinsa ei tässä ole tarkasteltu. Sähköntuotantoon käytettävistä uusiutuvista energialähteistä kilpailukykyisimpiä ovat tällä hetkellä vesivoima ja lähitulevaisuudessa myös tuulivoima. Niiden kasvua rajoittavat kuitenkin vesistönsuojelu- ja maankäyttörajoitukset. Aurinkosähkö on nykyisin kilpailukykyinen lähinnä syrjäseutujen erikoissovelluksissa, mutta hinnan oletetaan laskevan pitkällä tähtäimellä. Sekä aurinkosähkön että tuulivoiman teknologinen potentiaali on kuitenkin erittäin suuri. Lämmöntuotannossa biomassaa käytetään jo nykyisin Suomessa merkittävästi. Biomassan käytön potentiaalia rajoittaa lähinnä polttoaineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Aurinkolämpö ja lämpöpumput eivät vielä kilpaile biomassalla tuotetun lämmön kanssa, mutta niidenkin potentiaali on suuri. CHP-teknologioista tällä hetkellä kilpailukykyisimpiä ovat kaasu- ja dieselmoottorit. Myös mikroturbiinit ovat varteenotettava teknologia pienessä (alle 100 kw) kokoluokassa. Polttokennojen odotetaan nousevan merkittäväksi teknologiaksi pitkällä aikavälillä, jolloin niiden hinnan oletetaan laskevan kaupallisten sovellutusten mahdollistaessa massatuotannon. Kaikkien CHP-teknologioiden kasvukehitystä rajoittaa polttoaineen saatavuus ja hinta. Suomen oloissa merkittäväksi nousevat tulevaisuudessa biomassapohjaiset CHP-ratkaisut. Tarkastelluissa markkinaskenaarioissa suurin potentiaali Suomessa on biomassakattiloilla, pitkällä tähtäimellä myös tuulivoimalla. KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan sekä pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa myös pien- ja minivesivoima tulee merkittäväksi, pitkällä tähtäimellä myös aurinkoenergia ja lämpöpumput. CHP-teknologioista suurin markkinapotentiaali on aluksi kokoluokan 1-10 MW ratkaisuilla. Pitkällä tähtäimellä alle 1 MW:n CHPteknologioidenkin potentiaalin arvioidaan kasvavan. Tässä raportissa arvioitujen markkinapotentiaalien perusteella on laskettu hajautetulla energiantuotannolla saavutettavissa oleva CO 2 -päästövähennys Suomessa. Huomattakoon että tässä raportissa esitettyjä arvioita CO 2 -päästövähennyksistä ei tule laskea yhteen muissa raporteissa esitettyjen arvioiden kanssa, koska arviot voivat olla osittain päällekkäisiä. Kaikkien teknologioiden avulla saavutettava yhteenlaskettu päästövähennys vuoteen 2000 verrattuna olisi nykyisellä kehitysvauhdilla 0,5-1,2 Mt vuonna 2010 riippuen siitä, korvataanko hajautetulla sähköntuotannolla nykyistä keskimääräistä sähköntuotantoa vai hiililauhdetta. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan ja pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa päästövähennys olisi 1,2-3,8 Mt vuonna Verrattuna nykyisiin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiankäytön aiheuttamiin CO 2 -päästöihin (keskimäärin 58 Mt vuosina ) ja Kioton sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen palauttaa Suomen päästöt vuoden 1990 tasolle (54 Mt), voidaan hajautetulla energiantuotannolla edistää merkittävästi tämän tavoitteen toteutumista. Hajautetun energiantuotannon maailmanlaajuinen kasvu luo myös vientimahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle. Tarkastelluista teknologioista suurinta kasvua odotetaan tuulivoiman, aurinkoenergian, biomassakattiloiden sekä pienimuotoisen CHP-teknologian osalta. Näissä teknologioissa Suomen vahvuusalueita ovat tuulivoiman komponentit, biopolttoaineet ja -tekniikat sekä kaasumoottorit ja -moottorivoimalat. Myös pien- ja minivesivoiman turbiinigeneraattorit sekä aurinkoenergian ja polttokennojen teknologia- ja järjestelmäosaaminen ovat potentiaalisia vientialoja. Hajautettu energiantuotanto tulee pitkällä tähtäimellä olemaan merkittävässä osassa suomalaisen energiateknologian viennin kasvussa. 3

4 Abstract Distributed energy production (DEP) is a fast-growing sector of energy technology. In this report, the DEP technologies, fuels, market potential, and the possibilities for the reduction of the CO 2 emissions have been studied. Here, energy production from renewable energy sources (RES) or small-scale combined heat and power (CHP) with a nominal power of less than 10 MW is defined as DEP. However, wind parks with a total capacity of more than 10 MW are also included in this report. Note that the possible effects of different DEP technologies on each other are not taken into account. Of the RES for distributed electricity generation, hydro power and, in the near future, wind power are the most competitive in Finland. However, the growth of hydro and wind power is restricted by water conservation and land use legislation. At the moment, photovoltaics (PV) is competitive only in special remote applications, but the price of PV is expected to go down in the long term. The technological potential of both PV and wind power is enormous. In distributed heat production, biomass is already used widely in Finland. The potential of biomass utilisation is mainly restricted by the availability of fuel at a competitive price. Solar heating and heat pumps are not yet competitive with biomass, but their potential is also great. Of the CHP technologies, gas and diesel engines are the most competitive at the moment. Moreover, microturbines are feasible in small (below 100 kw) scale CHP. Fuel cells are expected to be significant in the long term, as their price is assumed to be reduced with mass production. The growth of all CHP technologies is restricted by the availability and price of the fuel. In Finland, CHP systems based on biomass fuels will be significant in the future. In the market scenarios presented in this report, biomass boilers have the largest potential in Finland in the near future. In the long term, wind power also has a great potential. In the scenario based on the Action Plan for Renewable Energy Sources (APRES, by the Finnish Ministry of Trade and Industry) and moderate development of small-scale CHP, hydro power is also significant. In the long term, solar energy and heat pumps will also become significant. Of the CHP technologies, the systems of the 1-10 MW scale have the greatest potential at the moment. In the long term, the smaller CHP systems will also become significant. The potential for the CO 2 emission reductions has been calculated based on the market potentials estimated in this report. Note that the estimates in this report cannot be summed up with estimates presented in other reports because of overlapping. The aggregate CO 2 emission reduction potential of all DEP technologies (compared with the emissions of the year 2000 in Finland) is Mt in 2010 with the current growth scenario, depending on whether the distributed electricity generation replaces the current average electricity generation or coal condensate power. In the APRES and moderate development of small-scale CHP scenario, the reduction potential would be Mt in Compared with the current CO 2 emissions from the use of fossil fuels and peat (58 Mt, on the average during ) and the Kyoto target of reducing the emissions to the 1990 level (54 Mt), distributed energy production can significantly further the realisation of this target. The worldwide growth of energy production also creates export markets for the Finnish technologies and know-how. Of the DEP technologies, the greatest growth is expected in wind power, solar energy, biomass, and small-scale CHP. In these technologies, wind power components, biomass fuels and combustion technologies, and gas engines are the strongest sectors in Finland. Moreover, hydro turbines/generators, and solar and fuel cell systems are potential export technologies. Distributed energy production will play an important role in the growth of the Finnish energy technology exports in the future. 4

5 Esipuhe Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää hajautettujen energiantuotantoteknologioiden nykyinen kehitystilanne ja arvioida niiden potentiaalia sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Tarkastelua on tehty tulevaisuuden eri skenaarioihin verrattuna. Näihin arvioihin nojautuen on laskettu, millaisia kasvihuonekaasupäästövaikutuksia näillä teknologioilla voisi Suomessa olla. Lisäksi on arvioitu suomalaista osaamista ja vientipotentiaalia eri tuotantomuotojen osalta. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä työssä rajattu sähkön, lämmön tai näiden yhteistuotanto, jonka nimellisteho on alle 10 MW. Poikkeuksena on tuulivoima, jonka osalta arviot sisältävät kaikki kapasiteettiluokat yksittäisistä generaattoreista laajoihin tuulivoimapuistoihin. Projekti on ollut osa Tekesin rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa ( ). Sitä ovat Tekesin lisäksi rahoittaneet Gaia Group Oy, Energia-alan keskusliitto Finergy, Maakaasuyhdistys, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, Sermet Oy (Wärtsilä Oy) ja Waterpumps WP Oy. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet Jukka Leskelä (pj, Finergy), Juha Huotari (Sermet), Hannu Kauppinen (Maakaasuyhdistys), Jari Kostama (Suomen Kaukolämpö ry), Jerri Laine (Tekes), Lauri Luopajärvi (Powest Oy, asti Merinova), Johan Wasberg (Merinova alk ), Tapio Moisio (Fortum, asti Matti Heikkilä), Kimmo Rintamäki (Waterpumps), Sami Tuhkanen (VTT Energia), Juha Vanhanen (Gaia Group) ja Eero Vartiainen (siht., Gaia Group). Työn on toteuttanut Gaia Group Oy, jossa vastuullisena johtajana on ollut toimitusjohtaja TkT Juha Vanhanen ja projektipäällikkönä TkT Eero Vartiainen. Muut tekijät ovat olleet MMM Päivi Luoma ja DI Jari Hiltunen. Projektin johtoryhmän puolesta, Helsingissä Jukka Leskelä 5

6 Sisällys 1 JOHDANTO TEKNOLOGIA- JA POLTTOAINEKARTOITUS UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Tuulivoima Pien- ja minivesivoima Aurinkosähkö ja -lämpö Lämpöpumput Biomassakattilat PIENIMUOTOINEN CHP Kaasu- ja dieselmoottorit Mikroturbiinit Stirling-moottorit Polttokennot Höyryturbiinit ja -koneet Polttoaineiden soveltuvuus CHP-tekniikoille UUSIUTUVIEN JA PIENIMUOTOISTEN CHP-TEKNIIKOIDEN YHTEENVETO MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI TARKASTELUMENETELMÄ MAAILMANLAAJUINEN MARKKINAPOTENTIAALI Energian tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Maailmanlaajuisen markkinapotentiaalin yhteenveto MARKKINAPOTENTIAALI SUOMESSA Tarkasteltavat skenaariot Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Suomen markkinapotentiaalin yhteenveto SUOMALAINEN OSAAMINEN JA TEKNOLOGIAN VIENTIMAHDOLLISUUDET Suomalaisen osaamisen taso Suomalaisen energiateknologian vientipotentiaali CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA TARKASTELUMENETELMÄ TULOKSET Skenaario 1: Business as usual Skenaario 2: Hajautetun energiantuotannon kohtuullinen kehitys Skenaario 3: Hajautetun energiantuotannon voimakas kehitys Vertailujen ja skenaarioiden erot CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaalin yhteenveto HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON VÄLILLISET VAIKUTUKSET Siirtohäviöiden vähentyminen Polttoaineiden kuljetusten CO 2 -päästöjen lisääntyminen JOUSTOMEKANISMIEN JA OHJAUSKEINOJEN MERKITYS Joustomekanismit Ohjauskeinot YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TEKNOLOGIAKARTOITUS MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA LÄHTEET LIITE 1. TUTKIMUKSESSA HAASTATELLUT ASIANTUNTIJAT

7 1 Johdanto Hajautettu energiantuotanto on nouseva teknologia-alue. Useat toimenpiteet sekä Euroopan Unionin että Suomen tasolla kannustavat hajautettuun ja kestävään energiantuotantoon sekä uusiutuvien energialähteiden että yhteistuotannon (CHP) osuutta energiantuotannossa halutaan nostaa. Tässä raportissa on selvitetty hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Raportissa on kartoitettu hajautettuun energiantuotantoon perustuvat teknologiavaihtoehdot, niiden markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet vähentää CO 2 - päästöjä. Selvitys on osa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa. Tässä selvityksessä hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan pienimuotoista, nimellisteholtaan alle 10 MW:n tuotantoa. Tuulivoiman osalta on tarkasteltu koko kapasiteettia, myös yli 10 MW:n tuulipuistot ovat tarkastelussa mukana. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Pienen koon lisäksi hajautetun energiantuotannon ominaispiirteitä ovat mm. vakioidut tuotteet, modulaarisuus, isot valmistussarjat, miehittämättömyys sekä kulutuksen ja tuotannon läheisyys. Selvityksessä on käytetty tekijöiden oman tietämyksen lisäksi kirjallisuuslähteitä sekä asiantuntijahaastatteluja. Luettelo käytetyistä asiantuntijoista on raportin liitteenä. Keskeisimmät kirjallisuuslähteet ovat olleet EU:n komission Valkoinen paperi, IEA:n World Energy Outlook sekä KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma taustaraportteineen. Selvitys on jaettu kolmeen osaan: teknologia- ja polttoainekartoitus (luku 2), markkinapotentiaalin arviointi (luku 3) ja CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaali Suomessa (luku 4). Teknologiakartoituksessa ovat mukana seuraavat uusiutuvat energialähteet ja pienimuotoiset CHP-tekniikat: Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima pien- ja minivesivoima aurinkosähkö ja lämpö lämpöpumput biomassakattilat Pienimuotoinen CHP: kaasu- ja dieselmoottorit mikroturbiinit stirling-moottorit polttokennot höyryturbiinit ja -koneet Kustakin teknologiasta on selvitetty suorituskyvyn nykytila, kehityspotentiaali, taloudellisuus ja käyttökohteet. Lisäksi on selvitetty eri polttoaineiden soveltuvuus kullekin CHP-teknologialle. Markkinakartoituksessa on arvioitu edellä mainittujen teknologioiden teknologinen, taloudellinen ja markkinapotentiaali lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Tarkastelu on kvalitatiivinen globaalilla tasolla ja kvantitatiivinen Suomen osalta. Lisäksi on arvioitu suomalaisen teknologian ja osaamisen taso ja vientipotentiaali eri teknologioissa. Raportin lopuksi on arvioitu, miten paljon CO 2 -päästöjä voidaan Suomessa vähentää nykytasoon verrattuna erilaisissa skenaarioissa, joissa oletetaan hajautettujen teknologioiden eriasteista toteutumista. Tämän lisäksi on arvioitu kvalitatiivisesti, mitä joustomekanismien eriasteinen käyttö ja erilaiset suunnitteilla olevat ilmastopoliittiset ohjauskeinot vaikuttavat CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaaliin ja eri teknologioiden kilpailukykyyn. 7

8 2 Teknologia- ja polttoainekartoitus Tässä luvussa on selvitetty kunkin teknologian suorituskyky, taloudellisuus ja käyttökohteet sekä CHP-laitteiden osalta myös polttoaineet. Tuotantokustannuksia laskettaessa investointikustannukset on kohdistettu voimalan koko käyttöiälle käyttäen annuiteettimenetelmää ja 5 %:n korkokantaa. Mahdollisia investointitukia tai verohelpotuksia ei ole huomioitu hinnoissa. CHP:n polttoainekustannuksena on käytetty vuoden 2001 keskimääräistä suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa (1,7 c/kwh). Johtuen mm. polttoaineen hintaan liittyvistä epävarmuustekijöistä, tässä luvussa esitettyjä arvioita tuotantokustannuksista on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavina. 2.1 Uusiutuvat energialähteet Tuulivoima Tekninen suorituskyky Tuulen tehosisältö on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin. Tästä johtuen tuulivoimalan tuottama teho kasvaa nopeasti tuulen nopeuden kasvaessa. Näin ollen tuulisuusoloilla on ratkaiseva vaikutus tuulivoiman tuotannon taloudellisuuteen. Tuulen nopeuden ajalliset vaihtelut ulottuvat erittäin nopeista, muutaman sekunnin sisällä tapahtuvista vaihteluista aina vuorokausi- ja vuodenaikavaihteluihin asti. Myös eri vuosien välillä on huomattavia eroja tuulen vuotuisessa keskinopeudessa. Peräkkäisinä vuosina tuulivoimalan tuotannossa saattaa olla %:n eroja. Suomessa vuodenaikavaihtelut ovat sikäli suotuisia, että kylmempinä talvikuukausina keskituulennopeudet ovat suurimmillaan. Toisaalta peräkkäisten talvien ja kuukausien erot ovat suuria. Varsinkin leudompina talvina sähkön tarpeen maksimi osuu lähelle parhaita tuulisuusaikoja. (Motiva, 1999) Tuulen nopeus lähellä maan pintaa pienenee mm. kasvillisuuden ja rakennusten vaikutuksesta. Näin ollen tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä ja kasvu on sitä voimakkaampaa mitä peitteisempää maasto on. Myös pinnanmuodot vaikuttavat tuulen nopeuteen, esim. mäen laella tuulen nopeus on lähellä maan pintaa suurempi kuin mäen alla. (Tammelin, 1991) Käytännössä tuulivoimalan roottorihyötysuhteet ovat maksimissaan 50 %:n luokkaa. Häviöitä syntyy mm. virtauksen turbulenttisuudesta sekä lapaprofiilin ja roottorin pyörimisnopeuden epäoptimaalisuudesta. Roottorin lisäksi hyötysuhdehäviöitä syntyy mekaanisessa voimansiirrossa, generaattorissa, muuntajassa ja kaapeleissa, mutta nämä eivät ole kovin merkittäviä. Vuositasolla tuulivoimalan keskihyötysuhteen ratkaisee, kuinka hyvin voimala on optimoitu kyseiseen sijoituspaikkaan. Koska tuulivoimalan tuottama teho riippuu voimakkaasti tuulen nopeudesta, on voimalan tuotantoa arvioitaessa oleellista selvittää tuulen nopeuksien tilastollinen jakauma ja ajalliset vaihtelut kyseisessä kohteessa. (Motiva, 1999) Nykyiset kaupalliset tuulivoimalat ovat enimmäkseen vaaka-akselisia, kolmilapaisia ja niiden roottori on torniin nähden tuulen yläpuolella. Myös pystyakselisia, esim. Darrieus-, Musgrove- ja Savonius-roottoreita on kokeiltu piensovelluksissa (alle 100 kw). Tornin korkeus on yleensä m ja roottorin halkaisija m. Torni on eurooppalaisissa laitoksissa putkirakenteinen terästorni ja se on kiinnitetty betoniseen perustukseen. Konehuone on tornin päässä ja se sisältää vaihteiston, generaattorin sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Vaihteisto muuttaa roottorin matalan kierrosluvun (10-40 rpm) generaattorille sopivaksi ( rpm). Generaattori on yleensä 4-8

9 tai 6-napainen epätahtigeneraattori, jolloin sen pyörimisnopeus määräytyy sähköverkon taajuudesta. Erilliset moottorit kääntävät konehuonetta tuulen suuntaan suunta-anturin ja säätölaitteen avulla. Konehuoneen runko ja kuori valmistetaan yleensä teräksestä tai lasikuidusta. Roottorin lavat valmistetaan nykyään yleisimmin komposiittimateriaaleista, joissa käytetään lasikuitua ja joskus myös hiilikuitua tai puuta yhdessä epoksin tai polyesterin kanssa. Lavat toimivat myös voimalan tehonsäätö- ja pysäytysmekanismina. Tehoa säädetään joko sakkaukseen tai lapakulman säätöön perustuen. Laitoksen pysäytys tapahtuu kärkijarrujen avulla (sakkaussäätö) tai kääntämällä koko lapa pois tuulesta (lapakulmasäätö). (Motiva, 1999) Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Suomessa 1990-luvun alussa rakennettujen ensimmäisten tuulivoimaloiden nimellisteho oli vain kw. Uusimpien (v. 1999) Suomessa rakennettujen tuulivoimalayksiköiden nimellisteho on vaihdellut 600 ja 1300 kw:n välillä (Holttinen ym., 2001). Kehitys on kulkenut jatkuvasti kohti suurempia yksikkökokoja, koska investointikustannukset/kw pienenevät yksikkökoon kasvaessa. Lisää kustannussäästöjä saadaan rakentamalla useamman voimalan tuulipuistoja. Tällä hetkellä Euroopassa rakennetaan yleisesti jo 2 MW:n voimaloita ja markkinoiden suurin voimala on 2,5 MW. Merelle rakennettaviin off-shore tuulipuistoihin on suunniteltu tulevaisuudessa jopa 5 MW:n voimaloita. Taulukko 1. Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet (Holttinen ym., 2001) Nimellisteho (kw) 0, Huipunkäyttöaika (h) Tekninen käytettävyys (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Tuulivoima on investointivaltainen sähköntuotantomuoto. Vuotuiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat ainoastaan 2 %:n luokkaa investointikustannuksista. Investointikustannukset koostuvat tuulivoimalan hankintahinnasta, infrastruktuurista (tie, sähköverkko), voimalan kuljetus- ja pystytyskustannuksista sekä suunnittelukustannuksista. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset koostuvat huolto- ja korjauskustannuksista, vakuutuksista sekä hallinta- ja valvontakustannuksista. Tuotantokustannukset riippuvat ratkaisevasti voimalan teknisestä käytettävyydestä sekä tuulisuusoloista. Yleensä 2-5 vuoden takuuajalle taataan %:n käytettävyys, joka todennäköisesti alenee voimalan ikääntyessä. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa 20 vuoden käyttöikää pidetään realistisena, vanhimmat tanskalaiset voimalat ovat jo ylittäneet tämän. Voimalan tuottamaa sähkömäärää tarkastellaan yleensä huipunkäyttöajan (vuosituotanto / nimellisteho) avulla. Suomen oloissa huipunkäyttöaika on rannikoilla ja saaristossa hyvissä kohteissa h/a, tuntureilla ja merellä voidaan päästä jopa 3000 h/a tasolle. (Motiva, 1999) Sijoituspaikalle toimitetun ja valmiille perustukselle pystytetyn tuulivoimalan investointikustannus on nykyään noin euro/kw. Tämän lisäksi tulee tienrakennuksen, sähkötöiden ja perustustöiden sekä voimalan suunnittelun ja koordinoinnin kustannukset. Jos samaan paikkaan sijoitetaan usean voimalan tuulipuisto, säästetään näissä kustannuksissa. Kokonaisinvestoinnit ovat yleensä noin 1000 euro/kw. Edullisin Suomessa rakennettu voimala (Eckerö 500 kw, 1995) on maksanut 800 euro/kw. (Motiva, 1999) 9

10 Yhteenveto tuulivoiman kustannuksista on esitetty taulukossa 2. Tuotantokustannuksissa päästään Suomessa rannikoilla ja saaristossa parhailla sijoituspaikoilla tällä hetkellä alle 4 c/kwh (ilman verohelpotuksia ja investointitukia), tulevaisuudessa on suurimmissa voimaloissa mahdollista päästä lähelle 3 c/kwh. Offshore-tuulivoimatuotannon kustannustaso on tällä hetkellä noin 5-6 c/kwh, mutta kustannusten lasku on todennäköistä, koska merirakentaminen on Euroopassa vasta alussa (Savolainen ym., 2001). Taulukko 2. Tuulivoiman kustannukset (1 MW:n voimalalle) Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,8-1,2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 2500 h ja käyttöikää 20 vuotta Sijoituskohteet Tuulivoiman parhaita sijoituskohteita ovat: rannikoiden tuulipuistot off-shore tuulipuistot tunturit ja vuoristot sisämaa alavilla seuduilla (esim. Saksassa ja Tanskassa) stand-alone -järjestelmät (esim. tuuli-diesel -voimalat) Pien- ja minivesivoima Vesivoima voidaan jaotella suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa (Tuhkanen & Pipatti, 1999). Tämä kokoluokittelu perustuu Tilastokeskuksen käyttämään jaotteluun, mikä saattaa poiketa muissa maissa käytettävästä jaottelusta. Hajautetuksi energiantuotannoksi lasketaan tässä raportissa kaikki alle 10 MW:n pien- ja minivesivoima. Tekninen suorituskyky Vesivoiman yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2001 alussa noin 3000 MW (Tilastokeskus, 2001). Tästä alle 1 MW:n minivesivoimaa oli noin 40 MW ja 1-10 MW:n pienvesivoimaa noin 284 MW (Helynen ym., 1999). Vuonna 2000 tuotettiin pien- ja minivesivoimaloissa yhteensä 1174 GWh, mikä vastaa suunnilleen vuosien keskituotantoa (Tilastokeskus, 2001). Huipunkäyttöajaksi saadaan näin ollen noin 3600 tuntia. Rakentamatonta vesivoimapotentiaalia on eniten (noin 1200 MW) suojelluissa vesistöissä, joita ei kuitenkaan ole laskettu tässä raportissa teknisen potentiaalin piiriin. Suojelemattomissa vesistöissä on pien- ja minivesivoiman uudisrakennuspotentiaalia noin 460 MW. Lisäksi on vanhojen voimaloiden rakennusasteen noston sekä generaattorien ja turbiinien kunnostuksen ja uusimisen avulla saatavissa lisäkapasiteettia noin 320 MW. Vesivoimaloita joudutaan uusimaan keskimäärin noin 30 vuoden välein. (Helynen ym., 1999) Vesivoimalan hyötysuhde riippuu jonkin verran käytettävästä tekniikasta luvulta lähtien pienvesivoimaloissa on pääsääntöisesti käytetty vaaka-akselista Kaplan-putkiturbiinia, jonka 10

11 hyötysuhde on noin % (kun joen virtaama on % maksimivirtaamasta) (Oksanen, 1992). Generaattorin hyötysuhteen ollessa %, päästään noin %:n kokonaishyötysuhteeseen. Kaplan-turbiinin hyvä hyötysuhde perustuu hyvään säädettävyyteen. Potkuriturbiinien säädettävyys on huono, kiinteäsiipisiä turpiineja käytettäessä voimalan säätö toteutetaan varustamalla voimala usealla erikokoisella turbiinilla ja yhdistelemällä niitä sopivasti. Potkuriturpiineilla hyötysuhde putoaa lähes lineaarisesti virtaaman pienentyessä (Oksanen, 1992). Uudentyyppisissä kompaktiturpiineissa (Waterpumps WP Oy) turbiini, generaattori ja sulkulaite ovat yhteenrakennettuna asennusvalmiina yksikkönä, joka voidaan sijoittaa suoraan vesiteihin. Suuremmat yksiköt (yli 500 kw) ovat kompaktiturpiineissa ns. monigeneraattoriturpiineja, joissa turbiini pyörittää useampaa generaattoria hammaspyörän välityksellä. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) * Huipunkäyttöaika (h) ** Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) *) Vesivoimalan teho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on mukana vain alle 10 MW pien- ja minivesivoima **) Nykyisin rakennettavat pien- ja minivesivoimalat mitoitetaan suuremmalle huipunkäyttöajalle kuin olemassaolevat Taloudellisuus Vesivoiman rakentaminen on pääomavaltaista eli tuotantokustannukset muodostuvat investoinneista ja rahoituksen edullisuudesta. Rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, onko toteuttaja voimayhtiö vai yksityinen pienvesivoimarakentaja. Ongelmana on, samoin kuin tuulivoimalla, että pienelle yritykselle on vaikeata hankkia asiakkaita ja pienvesivoiman tuottajat joutuvat sopimaan järjestelyistä jonkun suuremman energiayhtiön kanssa. (Helynen ym., 1999) Pien- ja minivesivoiman tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 4. Kustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti sijoituskohde eli ovatko pato ja kanavat valmiiksi rakennettu vai ei. Vuosina valmistuneiden laitosten kokonaiskustannuksista keskimäärin lähes 40 % muodostui padosta ja kanavista (Oksanen, 1992). Koneasemat ja rakenteet muodostivat noin neljänneksen kokonaiskustannuksista, niiden osuus on tosin laskenut ns. pakettiturbiinien myötä, jotka yksinkertaistavat rakennustöitä ja vähentävät kustannuksia. Turbiinin osuus kokonaiskustannuksista on %. Taulukko 4. Pien- ja minivesivoiman kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,4-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * 2,5-4 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 4000 h ja käyttöikää 30 vuotta Sijoituskohteet Pien- ja minivesivoiman tyypillisiä rakennuskohteita ovat: uudet kohteet suojelemattomissa vesistöissä käytöstä poistettujen kohteiden tilalle rakennettavat (vanhat myllyt, padot, voimalat) vanhojen laitosten uusiminen, tehonkorotukset ja ohijuoksutusten hyödyntäminen 11

12 2.1.3 Aurinkosähkö ja -lämpö Tekninen suorituskyky Aurinkoenergian saatavuus riippuu lähinnä paikallisesta leveysasteesta ja sääolosuhteista. Suomessa vuotuinen säteilyenergia vaakasuoralle pinnalla on Helsingissä (leveysaste 60º) keskimäärin 940 kwh/m 2, Jyväskylässä (62º) 880 kwh/m 2 ja Sodankylässä (67º) 790 kwh/m 2 ; Keski-Euroopassa (n. 50º) se on noin kwh/m 2. Etelään suunnatulle pystysuoralle pinnalle saadaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin vaakasuoralle pinnalle ja optimaaliselle kallistuskulmalle (45º vaakatasosta) Helsingissä noin 1160 kwh/m 2. (Vartiainen, 2000) Aurinkoenergian saatavuuden lisäksi tuotetun energian määrän vaikuttaa järjestelmän hyötysuhde. Kaupallisten aurinkosähköpaneeleiden hyötysuhde vaihtelee amorfisten piipaneeleiden (a-si) noin 4-7 %:ista kidepiipaneeleiden (c-si) %:iin. Järjestelmän hyötysuhdetta pienentää entisestään vielä invertterin hyötysuhde (noin 90 %), mikäli paneelien tuottama tasasähkö täytyy muuttaa vaihtosähköksi. Lisäksi hyötysuhde pienenee paneelin lämpötilan kasvaessa. Aurinkopaneeleiden nimellistehot ilmoitetaan yleensä auringon säteilyteholla 1000 W/m 2, mikä vastaa suunnilleen kirkkaalla auringonpaisteella kohtisuoraan aurinkoa suunnatulle tasolle saatavaa säteilyä. Tässä raportissa on käytetty aurinkoenergian huipunkäyttöaikana 1000 tuntia vuodessa, mikä vastaa suunnilleen Jyväskylän ja Sodankylän keskiarvoa 30º vaakatasosta kallistetulle pinnalle (tyypillinen vinokattoisen rakennuksen kallistus). Koska aurinkopaneeleissa ei ole liikkuvia osia, ne eivät vaadi juurikaan huoltoa ja ne eivät kulu helposti. Nykyään paneeleille luvataan jopa 25 vuoden tekninen takuu, mutta mahdollinen elinikä on jopa vuotta. Kaupallisista aurinkosähköpaneeleista ei kuitenkaan ole vielä näin pitkiä kokemuksia. Amorfisesta piistä valmistettujen paneelien hyötysuhde pienenee iän myötä, mutta uusimman sukupolven a-si-paneeleillekin ennustetaan 20 vuoden käyttöikää. Aurinkolämpökeräinjärjestelmien hyötysuhde puolestaan vaihtelee %:n välillä. Hyötysuhteeseen vaikuttaa keräimen ja ulkoilman lämpötila, hyötysuhde on sitä parempi mitä matalammassa lämpötilassa sitä käyttää. Hyötysudetta voidaan parantaa käyttämällä keräinmateriaalina ns. selektiivisiä pinnoitteita, jotka absorboivat hyvin auringon säteilyn aallonpituuksilla ja heijastavat huonosti lämpösäteilyä. Aurinkokeräinten käyttöikä on parhaimmillaan noin 20 vuotta. Huoltokustannuksia aiheuttaa lähinnä lämmönsiirtonesteen vaihto, joka tulee suorittaa 4-7 vuoden välein (Retscreen). Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 5. Huomattakoon että aurinkosähköjärjestelmät koostuvat yleensä useista aurinkopaneeleista, jotka voidaan kytkeä rinnan ja sarjaan halutun jännite- ja tehotason saavuttamiseksi. Tyypillinen kesämökkijärjestelmän teho on W, pientaloissa 1-3 kw ja toimistorakennuksissa yli 10 kw. Myös aurinkolämpöjärjestelmät koostuvat yleensä useammasta aurinkokeräimestä. Taulukko 5. Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset tekniset ominaisuudet Aurinkosähkö Aurinkolämpö kiteinen pii amorfinen pii Yksikköteho (kw) 0,01-0,1 0,004-0,012 0,3-0,8 (1-2 m 2 ) Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta)

13 Taloudellisuus Aurinkoenergian kustannukset on esitetty taulukossa 6. Kustannukset on ilmoitettu kokonaisille järjestelmille. Aurinkosähköjärjestelmien hinta on tällä hetkellä euro/kw p. Vuoteen 2010 mennessä on arvioitu euro/kw p olevan mahdollista. Jos aurinkopaneeli integroidaan rakennukseen, voidaan sillä korvata muuta julkisivurakennusmateriaalia. Tästä aiheutuva kustannussäästö voi olla asuinrakennuksissa luokkaa euro/kw p ja arvo- tai toimistorakennuksissa jopa euro/kw p. Aurinkolämpöjärjestelmien hinta on luokkaa euro/m 2, mikä tekee noin euro/kw. (Solpros, 2001) Taulukko 6. Aurinkoenergian kustannukset (Solpros, 2001; Ross & Royer, 1999) Aurinkosähkö Aurinkolämpö nykyhinta hinta-arvio 2010 nykyhinta hinta-arvio 2010 Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,5 0,3-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * *) Arvioissa käytetty huipunkäyttöaikaa 1000 h ja käyttöikää 25 vuotta aurinkosähkölle ja 20 vuotta aurinkolämmölle Käyttökohteet Aurinkosähkön tyypillisiä käyttökohteita ovat: rakennusten katot ja julkisivut kesämökit ja lomakylät syrjäseutujen erikoissovellukset Aurinkolämmön käyttökohteita ovat mm.: asuintalojen lämmin käyttövesi ja lämmitys maaseudun sovellukset kuten viljan kuivatus hotellit urheiluhallit ja uima-altaat leirintäalueet aluelämpöjärjestelmässä kesäajan täydentävänä energialähteenä Lämpöpumput Tekninen suorituskyky Yleisimmän lämpöpumpun toiminta perustuu sopivan väliaineen eli kylmäaineen vuoroittaiseen höyrystämiseen ja lauhduttamiseen. Höyrystimeen lämmönlähteestä otetulla lämmöllä höyrystetään kylmäaine, jolloin lämmönlähde jäähtyy. Höyry imetään kompressoriin ja puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin höyry lämpiää. Paine ja lämpötila nousevat tasolle, jolla höyry pystyy lauhtumaan lauhduttimessa. (TTKK, 1996) Maalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään maaperää, joko 1-1,5 m:n syvyyteen asetettavalla vaakaputkituksella, kallioon porattavalla pystyputkituksella tai porakaivoon asetetulla 13

14 putkituksella. Lämmönlähteenä voidaan käyttää myös vesistöjä, jolloin lämmönkeruuputkisto ankkuroidaan sopivan vesistön pohjalle. Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten pohjoisiin oloihin, sillä kylmässä ilmastossa se tarjoaa varmimman ja tasaisimman lämmönlähteen ympäri vuoden. Lämpimässä ilmastossa ulkoilma on yleisempi lämmönlähde. (TTKK, 1996) Poistoilmalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään rakennuksesta ilmanvaihtolaitteilla poistettavaa sisäilmaa. Poistoilmalämpöpumppu voi luovuttaa lämpönsä käyttöveteen, lämmitysverkon veteen tai sisäänpuhallusilmaan. Monissa poistoilmalämpöpumpuissa on oma puhallinyksikkö, jolloin uudessa rakennuksessa ei tarvita erillistä ilmanvaihtolaitteistoa. Poistoilmalämpöpumppua voidaan käyttää kesällä myös jäähdytykseen. Ulkoilmalämpöpumpuissa lämpö otetaan ulkoilmasta yleensä puhallinpatterilla. Lämmönjako voi tapahtua ilmalla tai vesikierrolla. Ulkoilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa Etelä-Suomessa varsin suuri osa pientalon lämmitystarpeesta, mutta pohjoisempana sen käyttö ei ole yhtä kannattavaa. (TTKK, 1996) Lämpöpumppujen lämpökerroin eli tuotetun lämmön suhde käyttöenergiaan, joka tyypillisesti on sähkö, riippuu lämmönlähteen ja tuotetun lämmön lämpötilasta. Tyypillisesti maalämpöpumppujen lämpökerroin on ollut 2,6-3,6, parhaimmillaan jopa yli 4. Poistoilmalämpöpumppujen keskimääräinen lämpökerroin on vuositasolla 1,5-2,2 ja ulkoilmalämpöpumpuilla 1,0-2,0 (Sulpu). Tässä raportissa on lämpöpumppujen lämpökertoimeksi käytetty maalämpöpumppuja vastaavaa arvoa 3. Taulukossa 7 on esitetty tyypilliset tekniset ominaisuudet maalämpöpumpuille. Taulukko 7. Maalämpöpumppujen tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) 4-45 Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Lämpöpumppua ei normaalisti mitoiteta kattamaan rakennuksen koko lämmitysenergiantarvetta, koska tällöin käyttöaste jäisi liian alhaiseksi, jotta investointi olisi kannattava. Lämpöpumpun tehon ylittävä osa tuotetaan jollakin lisälämmönlähteellä, kuten sähkövastuksella, öljykattilalla tai tulisijalla. Lämpöpumppu kannattaa mitoittaa noin % rakennuksen mitoitustehosta, jolloin pystytään tuottamaan % vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Koska lämpöpumpun investointikustannus lämmitystehoyksikköä kohti kasvaa merkittävästi lämpöpumpun tehon pienentyessä, on investointi sitä kannattavampi mitä suurempi on rakennuksen vuotuinen lämmitysenergiantarve. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 8. Investointi on laskettu lämpöteholle, josta noin kolmannes on lämpöpumpun tarvitsemaa ulkopuolista tehoa. Käyttö- ja ylläpito- sekä tuotantokustannukset on laskettu saadulle nettoenergialle. Taulukko 8. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset. Investointikustannuksiin vaikuttaa merkittävästi maalämpöpumpuissa maaperä, johon putkitus asennetaan. Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,6 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-8 *) Saatua nettoenergiaa kohti (lämpökerroin 3). Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 3000 h ja käyttöikää 20 vuotta. 14

15 Käyttökohteet Lämpöpumppujen parhaita käyttökohteita ovat: uudistalot joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä (maa- ja poistoilmalämpöpumput) suorasähkölämmitteiset rakennukset (ulkoilmalämpöpumput) hotellit ja kylpylät jäteveden puhdistamot teollisuuden erityissovellukset kuten puutavaran kuivaus lämpökeskukset Biomassakattilat Tekninen suorituskyky Biomassalle soveltuvissa kattiloissa käytetään kolmea eri polttotapaa: arinapolttoa, kaasutuspolttoa ja leijupolttoa. Arinapoltto on yleisin polttotapa alle 5 MW th :n kokoluokassa. Isossa kokoluokassa (yli 20 MW th ) uudet polttotekniikat, erityisesti leijupoltto, ovat syrjäyttämässä arinapolttotekniikan. Tehoalueella 2-15 MW th käytetään myös kaasutuspolttoa. (Motiva, 2000) Arinapoltto edustaa perinteistä polttotekniikkaa. Arinoiden rakenteet riippuvat polttoaineesta ja kattilan koosta. Erilaisia arinatyyppejä ovat mm. kiinteä tasoarina, kiinteä viistoarina, mekaaninen viistoarina, ketjuarina sekä erikoisarinat kuten jätteenpolttoarina. Usein käytetään myös em. tyyppien yhdistelmiä. Pienet arinat ovat useimmiten ilmajäähdytteisiä, suuret ovat pääsääntöisesti vesijäähdytteisiä ja jäähdytys on osana kattilan vesikiertoa. (Altener, 1998) Mekaanisissa arinoissa uutena ratkaisuna on pyörivä kekoarina, jossa arina on jaettu vyöhykkeisiin, joista esim. joka toinen pyörii. Ratkaisua on sovellettu erittäin märän puujätteen polttoon. Pienimmässä kokoluokassa arinat ovat tyypillisesti kiinteitä tasoarinoita ja polttoaine syötetään käsin. Pienet arinakattilat jaetaan yläpalo- ja alapalokattiloihin. Yläpalokattiloissa koko polttoainepanos syötetään kerralla tulipesään, jolloin palamisolosuhteet vaihtelevat jatkuvasti ja päästöt ovat suurempia kuin muissa kattilatyypeissä. Alapalokattiloissa palaminen ja polttoaineen lisääminen on jatkuvaa, jolloin palamisolosuhteet eivät muutu ja päästöt ovat pienemmät. Polttoaineen syötössä voidaan käyttää myös stokeria, joka annostelee polttoainetta ja säätelee palamista automaattisesti. Polttoaineena biomassakattiloissa voidaan käyttää hakkuutähteiden (hukkarunkopuut, latvusmassa, pieniläpimittainen kokopuu) lisäksi haketta, puun kuoria, sahanpurua, kutterilastua, pellettejä tai brikettejä sekä turvetta ja kierrätyspolttoainetta (seospolttoaineena). Puupolttoaineen haketus tapahtuu joko korjuupaikalla, tienvarsivarastolla tai käyttöpaikalla. Pelletit ja briketit valmistetaan yleensä sahanpurusta ja puusepänteollisuuden jätteistä. Puubriketit ovat läpimitaltaan yli 25 mm:n pyöreitä tai kulmikkaita puristeita. Lyhyiden ja sylinterimäisten puupellettien läpimitta on yleensä 5-12 mm. Näiden jalosteiden etuja ovat yhtenäinen laatu ja hyvä energiasisältö, mitkä helpottavat polttoaineen syöttöä ja palamisen säätöä. (Motiva, 2000) Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 9. Kattiloiden nimellistehot voivat ylittääkin 10 MW, mutta tässä raportissa on tarkasteltu ainoastaan alle 10 MW:n hajautettua tuotantoa. Huipunkäyttöaika vaihtelee paljon, se voi olla pienkäytössä alle 1000 tuntia, mutta kaukolämpövoimalassa lähelle 4000 tuntia. Hyötysuhde voi isoissa kattiloissa 15

16 kuivalla polttoaineella haketta tai puupellettejä käytettäessä nousta yli 90 %:n. Pienkäytössä hyvän puukattilan vuosihyötysuhde on yli 70 % (Savolainen ym., 2001). Taulukko 9. Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw th ) * Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 *) Nimellisteho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on tarkasteltu vain alle 10 MW biomassakattiloita Taloudellisuus Biomassakattiloiden tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 10. Kattiloiden hinnat ovat pienessä kokoluokassa euro/kw, isossa kokoluokassa alle 50 euro/kw. Tämän lisäksi tulee polttoaineen syöttöjärjestelmästä kustannuksia euro/kw. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksia aiheuttavat mm. kattiloiden puhdistus, tuhkanpoisto ja nuohous. Tärkein biomassalla tuotetun lämmön hintaan vaikuttava tekijä on polttoaineen hinta, joka puolestaan riippuu korjuu-, kuljetus- ja käsittelykustannuksista. Esimerkiksi metsähakkeiden maksimikuljetusmatkat ovat jalostamattomina alle 150 km. Polttoaineen hinta voi vaihdella paljon käyttökohteen ja polttoainetyypin mukaan. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa on oletettu biopolttoaineiden olevan kilpailukykyisiä useissa käyttäjäryhmissä hintatasolla 0,75 c/kwh, mikä vastaa hakkuutähdehakkeen hintaa kuljetusmatkalla 50 km (Helynen ym., 1999). Pienkäytössä valmiiden puupellettien toimitushinnat ovat luokkaa 2-3 c/kwh (Biowatti, 2002). Taulukko 10. Biomassakattiloiden lämmöntuotannon kustannukset Investointi (euro/kw th ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,1-0,2 Polttoaine (c/kwh) 0,7-3 Tuotantokustannus (c/kwh) * 1-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa h ja käyttöikää 20 vuotta Käyttökohteet omakotitalokattilat kiinteistökattilat alue- ja kaukolämmityskattilat teollisuuskattilat 16

17 2.2 Pienimuotoinen CHP Tässä luvussa esitetyt eri CHP-teknologioiden investointikustannukset on esitetty CHP-laitteen sähkötehoa kohti. Investointikustannukset sisältävät sekä sähkön että lämmön tuotantoon tarvittavat komponentit. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty tuotettua sähköyksikköä kohti. Polttoainekustannuksena on käytetty keskimääräistä vuoden 2001 suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa 1,7 c/kwh, mikä vastaa noin 2 c/kwh tuotettua energiayksikköä (lämpö + sähkö) kohti. Tuotantokustannukset on laskettu tuotettua energiayksikköä (sähkö + lämpö) kohti käyttäen huipunkäyttöaikaa 5000 h ja käyttöikää 15 vuotta Kaasu- ja dieselmoottorit Moottorivoimala koostuu mäntämoottorista ja siihen liitetystä generaattorista. CHP-käytössä sähkön lisäksi hyödynnetään myös prosessissa syntyvä lämpö. Moottorivoimalaitokselle on tyypillistä korkea sähköhyötysuhde, laaja tehoalue sekä monipuolinen polttoainevalikoima. Moottorivoimalaitoksen etuja ovat lisäksi lyhyt rakennusaika sekä modulaarisuus, jolloin haluttu tehotaso voidaan saavuttaa kytkemällä useita standardoituja moduuleita yhteen. Tekninen suorituskyky Tehon perusteella moottorit voidaan jakaa usealla eri tavalla. Tässä selvityksessä tehoalue on jaettu suorituskykyarvoja vertailtaessa kolmeen osaan: alle 200 kw, kw ja yli 2000 kw. Pienimmässä teholuokassa tarkastellaan niin pieniä moottoreita kun on yhteistuotantoon saatavissa ja suurimmassa teholuokassa tarkastelu ulotetaan aina 10 MW saakka. Pienet, alle 200 kw moottorit perustuvat tavallisesti autojen dieselmoottoreihin, joihin on lisätty kipinäsytytys. Tätä suuremmissa moottoreissa käytetään joko kipinä- tai puristussytytystä. Aivan pienimpiä moottoreita lukuun ottamatta kaikki alle 1 MW:n sähkötehon tuottavat moottorit ovat turboahdettuja. Turboahtaminen nostaa tehoa noin 40 prosenttia verrattuna vapaasti hengittäviin moottoreihin ja mahdollistaa laihaseoskäytön, mikä alentaa typenoksidien muodostumista Kaasu- ja dieselmoottorien sähköhyötysuhde on koosta riippuen % ja kokonaishyötysuhde %. Sähköhyötysuhteeseen vaikuttaa laitteen koko, yleensä tehon kasvaessa päästään parempaan hyötysuhteeseen. Yhteistuotannossa kaasu- ja dieselmoottoreita käytetään joko lämpimän veden ( o C) tai matalapainehöyryn (alle 20 bar) tuottamiseen. Kaasu- ja dieselmoottorien tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kaasu- ja dieselmoottoreiden tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1995; Wärtsilä) < 200 kw kw 2-10 MW Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry , höyry Peruskorjausväli (h) ** Käytettävyys (%) Kierrosnopeus (1/min) *) Pakokaasujen lämpötila dieselmoottoreissa o C, kaasumoottoreissa o C **) Peruskorjauksessa vaihdetaan männät, sylinterit yms.; huoltoväli (öljynvaihto) on n h 17

18 Polttoaineet Polttoaineen käytön perusteella moottorivoimalaitokset voidaan jakaa kaasumoottoreihin, dieselmoottoreihin ja kaksoispolttoainemoottoreihin. Kaasumoottorit ovat kaikkein käytetyimpiä jatkuvatoimisissa yhteistuotantosovelluksissa. Dieselmoottoreita käytetään paljon varavoimasovelluksissa, mutta niitä voidaan käyttää myös yhteistuotannossa, jos maakaasua ei ole saatavilla. Kaksoispolttoainemoottorit ovat teknisesti hyvin lähellä perinteisiä dieselmoottoreita. Niissä osa tehosta tuotetaan normaalisti dieselpolttoaineella ja osa imuilman mukana syötettävällä kaasulla. Imuilmaan sekoitettavaa kaasua ei tarvitse paineista, mikä tekee ratkaisusta yksinkertaisen ja pieniinkin moottoreihin soveltuvan (VTT, 1999). Myös raskas polttoöljy ja muut erikoisemmat polttoaineet, esimerkiksi Orimulsion, ovat mahdollisia. Biopolttoaineet, muun muassa erilaiset bioöljyt, ovat tutkimuksen kohteena. Taloudellisuus Taulukossa 12 on esitetty kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset eri kokoluokissa. Pelkän moottori-generaattoriyhdistelmän investointikustannus on noin euro/kw, joten muiden laitteiden, rakentamisen ja asentamisen kustannusten osuus on CHP-laitoksessa varsin merkittävä. Taulukon 12 käyttö- ja kunnossapitokustannukset sisältävät sekä määräaikaishuollot että kuluvien osien uusimisen kustannukset. Pienessä kokoluokassa moottoreiden yksikkökustannuksia alentavat suuret tuotantovolyymit. Koon kasvaessa puolestaan oheislaitteiden osuus kokonaiskustannuksista vähenee. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 12. Kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset < 200 kw kw 2-10 MW Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 1,3-2,2 0,7-1,7 0,4-1,1 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3,5-4 2,5-3,5 2,5-3,5 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,8 Käyttökohteet Kaasu- ja dieselmoottorit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa on kohtuullisen tasainen sähkön ja lämmön tarve, ja joissa edellytetään hyvää sähköntuotannon hyötysuhdetta. Aivan pienimmissä sovelluksissa, kuten pientaloissa, ongelmana on moottoreiden huoltotarve ja melu. Kokoluokan kasvaessa moottorivoimalaitosten edut tulevat paremmin esille. Parhaimpia sovelluskohteita ovat: hotellit, kylpylät tms. sairaalat koulurakennukset kasvihuoneet konepajat, sahat ym. pk-teollisuus kauko- ja aluelämpöjärjestelmät 18

19 2.2.2 Mikroturbiinit Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä kaasuturbiineja, joiden teho on kw. Niissä on tavallisesti yksi akseli, johon generaattori, kompressori ja turbiini on laakeroitu käyttäen joko öljytai ilmalaakereita. Niiden syöttöilma paineistetaan kompressorissa ennen polttokammioon syöttämistä. Samalla voidaan hyödyntää kuumaa pakokaasua hyötysuhteen parantamiseksi. Mikroturbiinin kompressorissa ja turbiinissa kaasuvirtaukset ovat säteittäiset, toisin kuin lentokoneiden ja teollisuuden kaasuturbiineissa, joissa virtaus on aksiaalinen. Tekninen suorituskyky Käytännössä kaasuturbiinien sähköhyötysuhde riippuu voimakkaasti turbiinin tehosta. Alle 1 MW kokoluokassa sähköhyötysuhde jää ilman rekuperaattoria 25 %:n alapuolelle, kun taas noin 3 MW:sta ylöspäin voidaan saavuttaa 30 prosentin sähköhyötysuhde. CHP-sovelluksissa kaasuturbiinivoimaloiden kokonaishyötysuhde on %, sillä pakokaasujen lämmöntalteenotto on tehokasta. Turbiinista tulevan kaasun lämpötila on tyypillisesti o C, jolloin sitä voidaan helposti hyödyntää höyryn tuottamiseen. Teoreettisesti hyötysuhdetta voidaan parantaa nostamalla turbiiniin syötettävän kaasun lämpötilaa. Käytännössä tällöin joudutaan turvautumaan keraamisiin materiaaleihin. Taulukossa 13 on esitetty mikroturbiinien ( kw) tyypilliset tekniset ominaisuudet. Taulukko 13. Mikroturbiinien tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1993; 1995; Turbec) Yksikköteho (kw) Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry Peruskorjausväli (h) Elinikä (h) *) Turbiinista lähtevän kaasun lämpötila o C Polttoaineet Mikroturbiineissa voidaan käyttää sekä kaasumaisia että useita erilaisia nestemäisiä polttoaineita. Yleisin polttoaine on maakaasu, muita mahdollisia kaasumaisia polttoaineita ovat biokaasut, vety sekä kaasutetut kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Nestemäisistä polttoaineista yleisimmät on dieselöljy ja nestekaasut, muita mahdollisia ovat bensiini, metanoli, etanoli ja bioöljyt. Taloudellisuus Taulukossa 14 on esitetty mikroturbiineihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden investointi-, käyttö- ja kunnossapito- sekä tuotantokustannukset. Mikroturbiinien kustannukset ovat nykyisin 19

20 noin 650 euro/kw ja niiden arvioidaan alenevan vuoteen 2010 mennessä tasolle euro/kw. Merkittävä osa investointikustannuksista, karkeasti noin puolet, johtuu muusta kuin itse kaasuturbiinista eli lämmön talteenotosta, sähkölaitteista, rakentamisesta ja asennuksesta. Mikroturbiinien käyttö- ja kunnossapitokustannukset pienenevät tehon kasvaessa. Useat mikroturbiinien valmistajat ilmoittavat heidän tuotteidensa käyttö- ja kunnossapitokustannusten olevan alle 1,0 c/kwh. Tähän on toistaiseksi suhtauduttava varauksella, koska mikroturbiineista ei ole vielä laajoja käyttökokemuksia. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 14. Mikroturbiineihin ( kw) perustuvien yhteistuotantovoimaloiden nykyiset kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 0,6-1,7 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3-4 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,6 Käyttökohteet Kaasuturbiinit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa tarvitaan korkeata lämpötilaa tai höyryä, sillä niiden pakokaasujen lämpötila on tyypillisesti o C. Tämän takia juuri teollisuuskohteet ovat tyypillisimpiä sovelluksia pienille kaasuturbiineille. Pientaloihin ja pieniin rivi- ja kerrostaloihin ne soveltuvat varsin huonosti, koska mikroturbiinienkin tehot ovat niihin liian suuria ja niiden käyttö osatehoilla on epätaloudellista. Asuinrakennusten vaihteleva kuormaprofiilikaan ei suosi kaasuturbiineja. Hotelleissa ja kasvihuoneissa mikroturbiinit ovat mahdollisia, mutta käytännössä kaasumoottorivoimalaitokset hallitsevat näitä markkinoita. Sopivia mikroturbiinien käyttökohteita ovat: prosessiteollisuus, esim. panimot ja elintarviketeollisuus hotellit, kylpylät tms. kasvihuoneet kauko- ja aluelämpöjärjestelmät Stirling-moottorit Stirling-moottori eroaa otto- ja dieselmoottoreista siinä, että sen sylinteritila on suljettu ja palaminen tapahtuu sylintereiden ulkopuolella. Stirling-moottorissa mäntä liikkuu työkaasun paineenmuutoksen vaikutuksesta, kun sylintereitä lämmitetään ja jäähdytetään. Tavallisemmin työkaasuna käytetään joko heliumia tai vetyä. Ulkoinen lämmöntuotanto mahdollistaa erilaisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja jopa puun käytön. Stirling-moottoreiden etuja samankokoisiin otto- ja dieselmoottoreihin nähden ovat alemmat päästöt ja alhaisempi melutaso. Ulkoisesta palamisesta johtuen huoltoväli on pidempi, mikä on kustannusten kannalta merkittävä etu erityisesti pienessä kokoluokassa. Juuri pienessä 20

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat M4_ ENERGY DEMAND REDUCTION STRATEGIES: POTENTIAL IN NEW BUILDINGS AND REFURBISHMENT

Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat M4_ ENERGY DEMAND REDUCTION STRATEGIES: POTENTIAL IN NEW BUILDINGS AND REFURBISHMENT M5 Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat 1 Content 1. // Johdanto 1.1. EPBD nzeb 1.2. Missä on UES:n lähde? 2. // Biomassa 2.1. Lähteet 2.2. Pelletti 2.3. Pellettien syöttö kattilaan 2.4. Puukaasukattila

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Aurinkosähkö kotitaloudessa

Aurinkosähkö kotitaloudessa Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot