HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt"

Transkriptio

1 HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt Eero Vartiainen Päivi Luoma Jari Hiltunen Juha Vanhanen

2 ISBN JULKAISIJA: Gaia Group Oy Lönnrotinkatu 19 B Helsinki puh. (09) faksi (09) PAINO: Oy Edita Ab Helsinki

3 Tiivistelmä Hajautettu energiantuotanto on vahvasti kasvava energiateknologian osa-alue. Tässä raportissa on esitetty hajautetun energiantuotannon teknologiat, polttoaineet, markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet CO 2 - päästöjen vähentämiseen. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä katsottu nimellisteholtaan alle 10 MW:n uusiutuviin energialähteisiin tai pienimuotoiseen yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) perustuva tuotanto, tuulivoiman osalta myös tuulipuistot, joiden teho saattaa nousta yli 10 MW:n. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Huomattakoon että eri hajautettujen energiantuotantoteknologioiden mahdollista vaikutusta toisiinsa ei tässä ole tarkasteltu. Sähköntuotantoon käytettävistä uusiutuvista energialähteistä kilpailukykyisimpiä ovat tällä hetkellä vesivoima ja lähitulevaisuudessa myös tuulivoima. Niiden kasvua rajoittavat kuitenkin vesistönsuojelu- ja maankäyttörajoitukset. Aurinkosähkö on nykyisin kilpailukykyinen lähinnä syrjäseutujen erikoissovelluksissa, mutta hinnan oletetaan laskevan pitkällä tähtäimellä. Sekä aurinkosähkön että tuulivoiman teknologinen potentiaali on kuitenkin erittäin suuri. Lämmöntuotannossa biomassaa käytetään jo nykyisin Suomessa merkittävästi. Biomassan käytön potentiaalia rajoittaa lähinnä polttoaineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Aurinkolämpö ja lämpöpumput eivät vielä kilpaile biomassalla tuotetun lämmön kanssa, mutta niidenkin potentiaali on suuri. CHP-teknologioista tällä hetkellä kilpailukykyisimpiä ovat kaasu- ja dieselmoottorit. Myös mikroturbiinit ovat varteenotettava teknologia pienessä (alle 100 kw) kokoluokassa. Polttokennojen odotetaan nousevan merkittäväksi teknologiaksi pitkällä aikavälillä, jolloin niiden hinnan oletetaan laskevan kaupallisten sovellutusten mahdollistaessa massatuotannon. Kaikkien CHP-teknologioiden kasvukehitystä rajoittaa polttoaineen saatavuus ja hinta. Suomen oloissa merkittäväksi nousevat tulevaisuudessa biomassapohjaiset CHP-ratkaisut. Tarkastelluissa markkinaskenaarioissa suurin potentiaali Suomessa on biomassakattiloilla, pitkällä tähtäimellä myös tuulivoimalla. KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan sekä pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa myös pien- ja minivesivoima tulee merkittäväksi, pitkällä tähtäimellä myös aurinkoenergia ja lämpöpumput. CHP-teknologioista suurin markkinapotentiaali on aluksi kokoluokan 1-10 MW ratkaisuilla. Pitkällä tähtäimellä alle 1 MW:n CHPteknologioidenkin potentiaalin arvioidaan kasvavan. Tässä raportissa arvioitujen markkinapotentiaalien perusteella on laskettu hajautetulla energiantuotannolla saavutettavissa oleva CO 2 -päästövähennys Suomessa. Huomattakoon että tässä raportissa esitettyjä arvioita CO 2 -päästövähennyksistä ei tule laskea yhteen muissa raporteissa esitettyjen arvioiden kanssa, koska arviot voivat olla osittain päällekkäisiä. Kaikkien teknologioiden avulla saavutettava yhteenlaskettu päästövähennys vuoteen 2000 verrattuna olisi nykyisellä kehitysvauhdilla 0,5-1,2 Mt vuonna 2010 riippuen siitä, korvataanko hajautetulla sähköntuotannolla nykyistä keskimääräistä sähköntuotantoa vai hiililauhdetta. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan ja pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa päästövähennys olisi 1,2-3,8 Mt vuonna Verrattuna nykyisiin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiankäytön aiheuttamiin CO 2 -päästöihin (keskimäärin 58 Mt vuosina ) ja Kioton sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen palauttaa Suomen päästöt vuoden 1990 tasolle (54 Mt), voidaan hajautetulla energiantuotannolla edistää merkittävästi tämän tavoitteen toteutumista. Hajautetun energiantuotannon maailmanlaajuinen kasvu luo myös vientimahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle. Tarkastelluista teknologioista suurinta kasvua odotetaan tuulivoiman, aurinkoenergian, biomassakattiloiden sekä pienimuotoisen CHP-teknologian osalta. Näissä teknologioissa Suomen vahvuusalueita ovat tuulivoiman komponentit, biopolttoaineet ja -tekniikat sekä kaasumoottorit ja -moottorivoimalat. Myös pien- ja minivesivoiman turbiinigeneraattorit sekä aurinkoenergian ja polttokennojen teknologia- ja järjestelmäosaaminen ovat potentiaalisia vientialoja. Hajautettu energiantuotanto tulee pitkällä tähtäimellä olemaan merkittävässä osassa suomalaisen energiateknologian viennin kasvussa. 3

4 Abstract Distributed energy production (DEP) is a fast-growing sector of energy technology. In this report, the DEP technologies, fuels, market potential, and the possibilities for the reduction of the CO 2 emissions have been studied. Here, energy production from renewable energy sources (RES) or small-scale combined heat and power (CHP) with a nominal power of less than 10 MW is defined as DEP. However, wind parks with a total capacity of more than 10 MW are also included in this report. Note that the possible effects of different DEP technologies on each other are not taken into account. Of the RES for distributed electricity generation, hydro power and, in the near future, wind power are the most competitive in Finland. However, the growth of hydro and wind power is restricted by water conservation and land use legislation. At the moment, photovoltaics (PV) is competitive only in special remote applications, but the price of PV is expected to go down in the long term. The technological potential of both PV and wind power is enormous. In distributed heat production, biomass is already used widely in Finland. The potential of biomass utilisation is mainly restricted by the availability of fuel at a competitive price. Solar heating and heat pumps are not yet competitive with biomass, but their potential is also great. Of the CHP technologies, gas and diesel engines are the most competitive at the moment. Moreover, microturbines are feasible in small (below 100 kw) scale CHP. Fuel cells are expected to be significant in the long term, as their price is assumed to be reduced with mass production. The growth of all CHP technologies is restricted by the availability and price of the fuel. In Finland, CHP systems based on biomass fuels will be significant in the future. In the market scenarios presented in this report, biomass boilers have the largest potential in Finland in the near future. In the long term, wind power also has a great potential. In the scenario based on the Action Plan for Renewable Energy Sources (APRES, by the Finnish Ministry of Trade and Industry) and moderate development of small-scale CHP, hydro power is also significant. In the long term, solar energy and heat pumps will also become significant. Of the CHP technologies, the systems of the 1-10 MW scale have the greatest potential at the moment. In the long term, the smaller CHP systems will also become significant. The potential for the CO 2 emission reductions has been calculated based on the market potentials estimated in this report. Note that the estimates in this report cannot be summed up with estimates presented in other reports because of overlapping. The aggregate CO 2 emission reduction potential of all DEP technologies (compared with the emissions of the year 2000 in Finland) is Mt in 2010 with the current growth scenario, depending on whether the distributed electricity generation replaces the current average electricity generation or coal condensate power. In the APRES and moderate development of small-scale CHP scenario, the reduction potential would be Mt in Compared with the current CO 2 emissions from the use of fossil fuels and peat (58 Mt, on the average during ) and the Kyoto target of reducing the emissions to the 1990 level (54 Mt), distributed energy production can significantly further the realisation of this target. The worldwide growth of energy production also creates export markets for the Finnish technologies and know-how. Of the DEP technologies, the greatest growth is expected in wind power, solar energy, biomass, and small-scale CHP. In these technologies, wind power components, biomass fuels and combustion technologies, and gas engines are the strongest sectors in Finland. Moreover, hydro turbines/generators, and solar and fuel cell systems are potential export technologies. Distributed energy production will play an important role in the growth of the Finnish energy technology exports in the future. 4

5 Esipuhe Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää hajautettujen energiantuotantoteknologioiden nykyinen kehitystilanne ja arvioida niiden potentiaalia sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Tarkastelua on tehty tulevaisuuden eri skenaarioihin verrattuna. Näihin arvioihin nojautuen on laskettu, millaisia kasvihuonekaasupäästövaikutuksia näillä teknologioilla voisi Suomessa olla. Lisäksi on arvioitu suomalaista osaamista ja vientipotentiaalia eri tuotantomuotojen osalta. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä työssä rajattu sähkön, lämmön tai näiden yhteistuotanto, jonka nimellisteho on alle 10 MW. Poikkeuksena on tuulivoima, jonka osalta arviot sisältävät kaikki kapasiteettiluokat yksittäisistä generaattoreista laajoihin tuulivoimapuistoihin. Projekti on ollut osa Tekesin rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa ( ). Sitä ovat Tekesin lisäksi rahoittaneet Gaia Group Oy, Energia-alan keskusliitto Finergy, Maakaasuyhdistys, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, Sermet Oy (Wärtsilä Oy) ja Waterpumps WP Oy. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet Jukka Leskelä (pj, Finergy), Juha Huotari (Sermet), Hannu Kauppinen (Maakaasuyhdistys), Jari Kostama (Suomen Kaukolämpö ry), Jerri Laine (Tekes), Lauri Luopajärvi (Powest Oy, asti Merinova), Johan Wasberg (Merinova alk ), Tapio Moisio (Fortum, asti Matti Heikkilä), Kimmo Rintamäki (Waterpumps), Sami Tuhkanen (VTT Energia), Juha Vanhanen (Gaia Group) ja Eero Vartiainen (siht., Gaia Group). Työn on toteuttanut Gaia Group Oy, jossa vastuullisena johtajana on ollut toimitusjohtaja TkT Juha Vanhanen ja projektipäällikkönä TkT Eero Vartiainen. Muut tekijät ovat olleet MMM Päivi Luoma ja DI Jari Hiltunen. Projektin johtoryhmän puolesta, Helsingissä Jukka Leskelä 5

6 Sisällys 1 JOHDANTO TEKNOLOGIA- JA POLTTOAINEKARTOITUS UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Tuulivoima Pien- ja minivesivoima Aurinkosähkö ja -lämpö Lämpöpumput Biomassakattilat PIENIMUOTOINEN CHP Kaasu- ja dieselmoottorit Mikroturbiinit Stirling-moottorit Polttokennot Höyryturbiinit ja -koneet Polttoaineiden soveltuvuus CHP-tekniikoille UUSIUTUVIEN JA PIENIMUOTOISTEN CHP-TEKNIIKOIDEN YHTEENVETO MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI TARKASTELUMENETELMÄ MAAILMANLAAJUINEN MARKKINAPOTENTIAALI Energian tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Maailmanlaajuisen markkinapotentiaalin yhteenveto MARKKINAPOTENTIAALI SUOMESSA Tarkasteltavat skenaariot Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Suomen markkinapotentiaalin yhteenveto SUOMALAINEN OSAAMINEN JA TEKNOLOGIAN VIENTIMAHDOLLISUUDET Suomalaisen osaamisen taso Suomalaisen energiateknologian vientipotentiaali CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA TARKASTELUMENETELMÄ TULOKSET Skenaario 1: Business as usual Skenaario 2: Hajautetun energiantuotannon kohtuullinen kehitys Skenaario 3: Hajautetun energiantuotannon voimakas kehitys Vertailujen ja skenaarioiden erot CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaalin yhteenveto HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON VÄLILLISET VAIKUTUKSET Siirtohäviöiden vähentyminen Polttoaineiden kuljetusten CO 2 -päästöjen lisääntyminen JOUSTOMEKANISMIEN JA OHJAUSKEINOJEN MERKITYS Joustomekanismit Ohjauskeinot YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TEKNOLOGIAKARTOITUS MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA LÄHTEET LIITE 1. TUTKIMUKSESSA HAASTATELLUT ASIANTUNTIJAT

7 1 Johdanto Hajautettu energiantuotanto on nouseva teknologia-alue. Useat toimenpiteet sekä Euroopan Unionin että Suomen tasolla kannustavat hajautettuun ja kestävään energiantuotantoon sekä uusiutuvien energialähteiden että yhteistuotannon (CHP) osuutta energiantuotannossa halutaan nostaa. Tässä raportissa on selvitetty hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Raportissa on kartoitettu hajautettuun energiantuotantoon perustuvat teknologiavaihtoehdot, niiden markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet vähentää CO 2 - päästöjä. Selvitys on osa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa. Tässä selvityksessä hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan pienimuotoista, nimellisteholtaan alle 10 MW:n tuotantoa. Tuulivoiman osalta on tarkasteltu koko kapasiteettia, myös yli 10 MW:n tuulipuistot ovat tarkastelussa mukana. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Pienen koon lisäksi hajautetun energiantuotannon ominaispiirteitä ovat mm. vakioidut tuotteet, modulaarisuus, isot valmistussarjat, miehittämättömyys sekä kulutuksen ja tuotannon läheisyys. Selvityksessä on käytetty tekijöiden oman tietämyksen lisäksi kirjallisuuslähteitä sekä asiantuntijahaastatteluja. Luettelo käytetyistä asiantuntijoista on raportin liitteenä. Keskeisimmät kirjallisuuslähteet ovat olleet EU:n komission Valkoinen paperi, IEA:n World Energy Outlook sekä KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma taustaraportteineen. Selvitys on jaettu kolmeen osaan: teknologia- ja polttoainekartoitus (luku 2), markkinapotentiaalin arviointi (luku 3) ja CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaali Suomessa (luku 4). Teknologiakartoituksessa ovat mukana seuraavat uusiutuvat energialähteet ja pienimuotoiset CHP-tekniikat: Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima pien- ja minivesivoima aurinkosähkö ja lämpö lämpöpumput biomassakattilat Pienimuotoinen CHP: kaasu- ja dieselmoottorit mikroturbiinit stirling-moottorit polttokennot höyryturbiinit ja -koneet Kustakin teknologiasta on selvitetty suorituskyvyn nykytila, kehityspotentiaali, taloudellisuus ja käyttökohteet. Lisäksi on selvitetty eri polttoaineiden soveltuvuus kullekin CHP-teknologialle. Markkinakartoituksessa on arvioitu edellä mainittujen teknologioiden teknologinen, taloudellinen ja markkinapotentiaali lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Tarkastelu on kvalitatiivinen globaalilla tasolla ja kvantitatiivinen Suomen osalta. Lisäksi on arvioitu suomalaisen teknologian ja osaamisen taso ja vientipotentiaali eri teknologioissa. Raportin lopuksi on arvioitu, miten paljon CO 2 -päästöjä voidaan Suomessa vähentää nykytasoon verrattuna erilaisissa skenaarioissa, joissa oletetaan hajautettujen teknologioiden eriasteista toteutumista. Tämän lisäksi on arvioitu kvalitatiivisesti, mitä joustomekanismien eriasteinen käyttö ja erilaiset suunnitteilla olevat ilmastopoliittiset ohjauskeinot vaikuttavat CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaaliin ja eri teknologioiden kilpailukykyyn. 7

8 2 Teknologia- ja polttoainekartoitus Tässä luvussa on selvitetty kunkin teknologian suorituskyky, taloudellisuus ja käyttökohteet sekä CHP-laitteiden osalta myös polttoaineet. Tuotantokustannuksia laskettaessa investointikustannukset on kohdistettu voimalan koko käyttöiälle käyttäen annuiteettimenetelmää ja 5 %:n korkokantaa. Mahdollisia investointitukia tai verohelpotuksia ei ole huomioitu hinnoissa. CHP:n polttoainekustannuksena on käytetty vuoden 2001 keskimääräistä suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa (1,7 c/kwh). Johtuen mm. polttoaineen hintaan liittyvistä epävarmuustekijöistä, tässä luvussa esitettyjä arvioita tuotantokustannuksista on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavina. 2.1 Uusiutuvat energialähteet Tuulivoima Tekninen suorituskyky Tuulen tehosisältö on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin. Tästä johtuen tuulivoimalan tuottama teho kasvaa nopeasti tuulen nopeuden kasvaessa. Näin ollen tuulisuusoloilla on ratkaiseva vaikutus tuulivoiman tuotannon taloudellisuuteen. Tuulen nopeuden ajalliset vaihtelut ulottuvat erittäin nopeista, muutaman sekunnin sisällä tapahtuvista vaihteluista aina vuorokausi- ja vuodenaikavaihteluihin asti. Myös eri vuosien välillä on huomattavia eroja tuulen vuotuisessa keskinopeudessa. Peräkkäisinä vuosina tuulivoimalan tuotannossa saattaa olla %:n eroja. Suomessa vuodenaikavaihtelut ovat sikäli suotuisia, että kylmempinä talvikuukausina keskituulennopeudet ovat suurimmillaan. Toisaalta peräkkäisten talvien ja kuukausien erot ovat suuria. Varsinkin leudompina talvina sähkön tarpeen maksimi osuu lähelle parhaita tuulisuusaikoja. (Motiva, 1999) Tuulen nopeus lähellä maan pintaa pienenee mm. kasvillisuuden ja rakennusten vaikutuksesta. Näin ollen tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä ja kasvu on sitä voimakkaampaa mitä peitteisempää maasto on. Myös pinnanmuodot vaikuttavat tuulen nopeuteen, esim. mäen laella tuulen nopeus on lähellä maan pintaa suurempi kuin mäen alla. (Tammelin, 1991) Käytännössä tuulivoimalan roottorihyötysuhteet ovat maksimissaan 50 %:n luokkaa. Häviöitä syntyy mm. virtauksen turbulenttisuudesta sekä lapaprofiilin ja roottorin pyörimisnopeuden epäoptimaalisuudesta. Roottorin lisäksi hyötysuhdehäviöitä syntyy mekaanisessa voimansiirrossa, generaattorissa, muuntajassa ja kaapeleissa, mutta nämä eivät ole kovin merkittäviä. Vuositasolla tuulivoimalan keskihyötysuhteen ratkaisee, kuinka hyvin voimala on optimoitu kyseiseen sijoituspaikkaan. Koska tuulivoimalan tuottama teho riippuu voimakkaasti tuulen nopeudesta, on voimalan tuotantoa arvioitaessa oleellista selvittää tuulen nopeuksien tilastollinen jakauma ja ajalliset vaihtelut kyseisessä kohteessa. (Motiva, 1999) Nykyiset kaupalliset tuulivoimalat ovat enimmäkseen vaaka-akselisia, kolmilapaisia ja niiden roottori on torniin nähden tuulen yläpuolella. Myös pystyakselisia, esim. Darrieus-, Musgrove- ja Savonius-roottoreita on kokeiltu piensovelluksissa (alle 100 kw). Tornin korkeus on yleensä m ja roottorin halkaisija m. Torni on eurooppalaisissa laitoksissa putkirakenteinen terästorni ja se on kiinnitetty betoniseen perustukseen. Konehuone on tornin päässä ja se sisältää vaihteiston, generaattorin sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Vaihteisto muuttaa roottorin matalan kierrosluvun (10-40 rpm) generaattorille sopivaksi ( rpm). Generaattori on yleensä 4-8

9 tai 6-napainen epätahtigeneraattori, jolloin sen pyörimisnopeus määräytyy sähköverkon taajuudesta. Erilliset moottorit kääntävät konehuonetta tuulen suuntaan suunta-anturin ja säätölaitteen avulla. Konehuoneen runko ja kuori valmistetaan yleensä teräksestä tai lasikuidusta. Roottorin lavat valmistetaan nykyään yleisimmin komposiittimateriaaleista, joissa käytetään lasikuitua ja joskus myös hiilikuitua tai puuta yhdessä epoksin tai polyesterin kanssa. Lavat toimivat myös voimalan tehonsäätö- ja pysäytysmekanismina. Tehoa säädetään joko sakkaukseen tai lapakulman säätöön perustuen. Laitoksen pysäytys tapahtuu kärkijarrujen avulla (sakkaussäätö) tai kääntämällä koko lapa pois tuulesta (lapakulmasäätö). (Motiva, 1999) Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Suomessa 1990-luvun alussa rakennettujen ensimmäisten tuulivoimaloiden nimellisteho oli vain kw. Uusimpien (v. 1999) Suomessa rakennettujen tuulivoimalayksiköiden nimellisteho on vaihdellut 600 ja 1300 kw:n välillä (Holttinen ym., 2001). Kehitys on kulkenut jatkuvasti kohti suurempia yksikkökokoja, koska investointikustannukset/kw pienenevät yksikkökoon kasvaessa. Lisää kustannussäästöjä saadaan rakentamalla useamman voimalan tuulipuistoja. Tällä hetkellä Euroopassa rakennetaan yleisesti jo 2 MW:n voimaloita ja markkinoiden suurin voimala on 2,5 MW. Merelle rakennettaviin off-shore tuulipuistoihin on suunniteltu tulevaisuudessa jopa 5 MW:n voimaloita. Taulukko 1. Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet (Holttinen ym., 2001) Nimellisteho (kw) 0, Huipunkäyttöaika (h) Tekninen käytettävyys (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Tuulivoima on investointivaltainen sähköntuotantomuoto. Vuotuiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat ainoastaan 2 %:n luokkaa investointikustannuksista. Investointikustannukset koostuvat tuulivoimalan hankintahinnasta, infrastruktuurista (tie, sähköverkko), voimalan kuljetus- ja pystytyskustannuksista sekä suunnittelukustannuksista. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset koostuvat huolto- ja korjauskustannuksista, vakuutuksista sekä hallinta- ja valvontakustannuksista. Tuotantokustannukset riippuvat ratkaisevasti voimalan teknisestä käytettävyydestä sekä tuulisuusoloista. Yleensä 2-5 vuoden takuuajalle taataan %:n käytettävyys, joka todennäköisesti alenee voimalan ikääntyessä. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa 20 vuoden käyttöikää pidetään realistisena, vanhimmat tanskalaiset voimalat ovat jo ylittäneet tämän. Voimalan tuottamaa sähkömäärää tarkastellaan yleensä huipunkäyttöajan (vuosituotanto / nimellisteho) avulla. Suomen oloissa huipunkäyttöaika on rannikoilla ja saaristossa hyvissä kohteissa h/a, tuntureilla ja merellä voidaan päästä jopa 3000 h/a tasolle. (Motiva, 1999) Sijoituspaikalle toimitetun ja valmiille perustukselle pystytetyn tuulivoimalan investointikustannus on nykyään noin euro/kw. Tämän lisäksi tulee tienrakennuksen, sähkötöiden ja perustustöiden sekä voimalan suunnittelun ja koordinoinnin kustannukset. Jos samaan paikkaan sijoitetaan usean voimalan tuulipuisto, säästetään näissä kustannuksissa. Kokonaisinvestoinnit ovat yleensä noin 1000 euro/kw. Edullisin Suomessa rakennettu voimala (Eckerö 500 kw, 1995) on maksanut 800 euro/kw. (Motiva, 1999) 9

10 Yhteenveto tuulivoiman kustannuksista on esitetty taulukossa 2. Tuotantokustannuksissa päästään Suomessa rannikoilla ja saaristossa parhailla sijoituspaikoilla tällä hetkellä alle 4 c/kwh (ilman verohelpotuksia ja investointitukia), tulevaisuudessa on suurimmissa voimaloissa mahdollista päästä lähelle 3 c/kwh. Offshore-tuulivoimatuotannon kustannustaso on tällä hetkellä noin 5-6 c/kwh, mutta kustannusten lasku on todennäköistä, koska merirakentaminen on Euroopassa vasta alussa (Savolainen ym., 2001). Taulukko 2. Tuulivoiman kustannukset (1 MW:n voimalalle) Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,8-1,2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 2500 h ja käyttöikää 20 vuotta Sijoituskohteet Tuulivoiman parhaita sijoituskohteita ovat: rannikoiden tuulipuistot off-shore tuulipuistot tunturit ja vuoristot sisämaa alavilla seuduilla (esim. Saksassa ja Tanskassa) stand-alone -järjestelmät (esim. tuuli-diesel -voimalat) Pien- ja minivesivoima Vesivoima voidaan jaotella suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa (Tuhkanen & Pipatti, 1999). Tämä kokoluokittelu perustuu Tilastokeskuksen käyttämään jaotteluun, mikä saattaa poiketa muissa maissa käytettävästä jaottelusta. Hajautetuksi energiantuotannoksi lasketaan tässä raportissa kaikki alle 10 MW:n pien- ja minivesivoima. Tekninen suorituskyky Vesivoiman yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2001 alussa noin 3000 MW (Tilastokeskus, 2001). Tästä alle 1 MW:n minivesivoimaa oli noin 40 MW ja 1-10 MW:n pienvesivoimaa noin 284 MW (Helynen ym., 1999). Vuonna 2000 tuotettiin pien- ja minivesivoimaloissa yhteensä 1174 GWh, mikä vastaa suunnilleen vuosien keskituotantoa (Tilastokeskus, 2001). Huipunkäyttöajaksi saadaan näin ollen noin 3600 tuntia. Rakentamatonta vesivoimapotentiaalia on eniten (noin 1200 MW) suojelluissa vesistöissä, joita ei kuitenkaan ole laskettu tässä raportissa teknisen potentiaalin piiriin. Suojelemattomissa vesistöissä on pien- ja minivesivoiman uudisrakennuspotentiaalia noin 460 MW. Lisäksi on vanhojen voimaloiden rakennusasteen noston sekä generaattorien ja turbiinien kunnostuksen ja uusimisen avulla saatavissa lisäkapasiteettia noin 320 MW. Vesivoimaloita joudutaan uusimaan keskimäärin noin 30 vuoden välein. (Helynen ym., 1999) Vesivoimalan hyötysuhde riippuu jonkin verran käytettävästä tekniikasta luvulta lähtien pienvesivoimaloissa on pääsääntöisesti käytetty vaaka-akselista Kaplan-putkiturbiinia, jonka 10

11 hyötysuhde on noin % (kun joen virtaama on % maksimivirtaamasta) (Oksanen, 1992). Generaattorin hyötysuhteen ollessa %, päästään noin %:n kokonaishyötysuhteeseen. Kaplan-turbiinin hyvä hyötysuhde perustuu hyvään säädettävyyteen. Potkuriturbiinien säädettävyys on huono, kiinteäsiipisiä turpiineja käytettäessä voimalan säätö toteutetaan varustamalla voimala usealla erikokoisella turbiinilla ja yhdistelemällä niitä sopivasti. Potkuriturpiineilla hyötysuhde putoaa lähes lineaarisesti virtaaman pienentyessä (Oksanen, 1992). Uudentyyppisissä kompaktiturpiineissa (Waterpumps WP Oy) turbiini, generaattori ja sulkulaite ovat yhteenrakennettuna asennusvalmiina yksikkönä, joka voidaan sijoittaa suoraan vesiteihin. Suuremmat yksiköt (yli 500 kw) ovat kompaktiturpiineissa ns. monigeneraattoriturpiineja, joissa turbiini pyörittää useampaa generaattoria hammaspyörän välityksellä. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) * Huipunkäyttöaika (h) ** Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) *) Vesivoimalan teho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on mukana vain alle 10 MW pien- ja minivesivoima **) Nykyisin rakennettavat pien- ja minivesivoimalat mitoitetaan suuremmalle huipunkäyttöajalle kuin olemassaolevat Taloudellisuus Vesivoiman rakentaminen on pääomavaltaista eli tuotantokustannukset muodostuvat investoinneista ja rahoituksen edullisuudesta. Rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, onko toteuttaja voimayhtiö vai yksityinen pienvesivoimarakentaja. Ongelmana on, samoin kuin tuulivoimalla, että pienelle yritykselle on vaikeata hankkia asiakkaita ja pienvesivoiman tuottajat joutuvat sopimaan järjestelyistä jonkun suuremman energiayhtiön kanssa. (Helynen ym., 1999) Pien- ja minivesivoiman tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 4. Kustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti sijoituskohde eli ovatko pato ja kanavat valmiiksi rakennettu vai ei. Vuosina valmistuneiden laitosten kokonaiskustannuksista keskimäärin lähes 40 % muodostui padosta ja kanavista (Oksanen, 1992). Koneasemat ja rakenteet muodostivat noin neljänneksen kokonaiskustannuksista, niiden osuus on tosin laskenut ns. pakettiturbiinien myötä, jotka yksinkertaistavat rakennustöitä ja vähentävät kustannuksia. Turbiinin osuus kokonaiskustannuksista on %. Taulukko 4. Pien- ja minivesivoiman kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,4-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * 2,5-4 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 4000 h ja käyttöikää 30 vuotta Sijoituskohteet Pien- ja minivesivoiman tyypillisiä rakennuskohteita ovat: uudet kohteet suojelemattomissa vesistöissä käytöstä poistettujen kohteiden tilalle rakennettavat (vanhat myllyt, padot, voimalat) vanhojen laitosten uusiminen, tehonkorotukset ja ohijuoksutusten hyödyntäminen 11

12 2.1.3 Aurinkosähkö ja -lämpö Tekninen suorituskyky Aurinkoenergian saatavuus riippuu lähinnä paikallisesta leveysasteesta ja sääolosuhteista. Suomessa vuotuinen säteilyenergia vaakasuoralle pinnalla on Helsingissä (leveysaste 60º) keskimäärin 940 kwh/m 2, Jyväskylässä (62º) 880 kwh/m 2 ja Sodankylässä (67º) 790 kwh/m 2 ; Keski-Euroopassa (n. 50º) se on noin kwh/m 2. Etelään suunnatulle pystysuoralle pinnalle saadaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin vaakasuoralle pinnalle ja optimaaliselle kallistuskulmalle (45º vaakatasosta) Helsingissä noin 1160 kwh/m 2. (Vartiainen, 2000) Aurinkoenergian saatavuuden lisäksi tuotetun energian määrän vaikuttaa järjestelmän hyötysuhde. Kaupallisten aurinkosähköpaneeleiden hyötysuhde vaihtelee amorfisten piipaneeleiden (a-si) noin 4-7 %:ista kidepiipaneeleiden (c-si) %:iin. Järjestelmän hyötysuhdetta pienentää entisestään vielä invertterin hyötysuhde (noin 90 %), mikäli paneelien tuottama tasasähkö täytyy muuttaa vaihtosähköksi. Lisäksi hyötysuhde pienenee paneelin lämpötilan kasvaessa. Aurinkopaneeleiden nimellistehot ilmoitetaan yleensä auringon säteilyteholla 1000 W/m 2, mikä vastaa suunnilleen kirkkaalla auringonpaisteella kohtisuoraan aurinkoa suunnatulle tasolle saatavaa säteilyä. Tässä raportissa on käytetty aurinkoenergian huipunkäyttöaikana 1000 tuntia vuodessa, mikä vastaa suunnilleen Jyväskylän ja Sodankylän keskiarvoa 30º vaakatasosta kallistetulle pinnalle (tyypillinen vinokattoisen rakennuksen kallistus). Koska aurinkopaneeleissa ei ole liikkuvia osia, ne eivät vaadi juurikaan huoltoa ja ne eivät kulu helposti. Nykyään paneeleille luvataan jopa 25 vuoden tekninen takuu, mutta mahdollinen elinikä on jopa vuotta. Kaupallisista aurinkosähköpaneeleista ei kuitenkaan ole vielä näin pitkiä kokemuksia. Amorfisesta piistä valmistettujen paneelien hyötysuhde pienenee iän myötä, mutta uusimman sukupolven a-si-paneeleillekin ennustetaan 20 vuoden käyttöikää. Aurinkolämpökeräinjärjestelmien hyötysuhde puolestaan vaihtelee %:n välillä. Hyötysuhteeseen vaikuttaa keräimen ja ulkoilman lämpötila, hyötysuhde on sitä parempi mitä matalammassa lämpötilassa sitä käyttää. Hyötysudetta voidaan parantaa käyttämällä keräinmateriaalina ns. selektiivisiä pinnoitteita, jotka absorboivat hyvin auringon säteilyn aallonpituuksilla ja heijastavat huonosti lämpösäteilyä. Aurinkokeräinten käyttöikä on parhaimmillaan noin 20 vuotta. Huoltokustannuksia aiheuttaa lähinnä lämmönsiirtonesteen vaihto, joka tulee suorittaa 4-7 vuoden välein (Retscreen). Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 5. Huomattakoon että aurinkosähköjärjestelmät koostuvat yleensä useista aurinkopaneeleista, jotka voidaan kytkeä rinnan ja sarjaan halutun jännite- ja tehotason saavuttamiseksi. Tyypillinen kesämökkijärjestelmän teho on W, pientaloissa 1-3 kw ja toimistorakennuksissa yli 10 kw. Myös aurinkolämpöjärjestelmät koostuvat yleensä useammasta aurinkokeräimestä. Taulukko 5. Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset tekniset ominaisuudet Aurinkosähkö Aurinkolämpö kiteinen pii amorfinen pii Yksikköteho (kw) 0,01-0,1 0,004-0,012 0,3-0,8 (1-2 m 2 ) Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta)

13 Taloudellisuus Aurinkoenergian kustannukset on esitetty taulukossa 6. Kustannukset on ilmoitettu kokonaisille järjestelmille. Aurinkosähköjärjestelmien hinta on tällä hetkellä euro/kw p. Vuoteen 2010 mennessä on arvioitu euro/kw p olevan mahdollista. Jos aurinkopaneeli integroidaan rakennukseen, voidaan sillä korvata muuta julkisivurakennusmateriaalia. Tästä aiheutuva kustannussäästö voi olla asuinrakennuksissa luokkaa euro/kw p ja arvo- tai toimistorakennuksissa jopa euro/kw p. Aurinkolämpöjärjestelmien hinta on luokkaa euro/m 2, mikä tekee noin euro/kw. (Solpros, 2001) Taulukko 6. Aurinkoenergian kustannukset (Solpros, 2001; Ross & Royer, 1999) Aurinkosähkö Aurinkolämpö nykyhinta hinta-arvio 2010 nykyhinta hinta-arvio 2010 Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,5 0,3-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * *) Arvioissa käytetty huipunkäyttöaikaa 1000 h ja käyttöikää 25 vuotta aurinkosähkölle ja 20 vuotta aurinkolämmölle Käyttökohteet Aurinkosähkön tyypillisiä käyttökohteita ovat: rakennusten katot ja julkisivut kesämökit ja lomakylät syrjäseutujen erikoissovellukset Aurinkolämmön käyttökohteita ovat mm.: asuintalojen lämmin käyttövesi ja lämmitys maaseudun sovellukset kuten viljan kuivatus hotellit urheiluhallit ja uima-altaat leirintäalueet aluelämpöjärjestelmässä kesäajan täydentävänä energialähteenä Lämpöpumput Tekninen suorituskyky Yleisimmän lämpöpumpun toiminta perustuu sopivan väliaineen eli kylmäaineen vuoroittaiseen höyrystämiseen ja lauhduttamiseen. Höyrystimeen lämmönlähteestä otetulla lämmöllä höyrystetään kylmäaine, jolloin lämmönlähde jäähtyy. Höyry imetään kompressoriin ja puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin höyry lämpiää. Paine ja lämpötila nousevat tasolle, jolla höyry pystyy lauhtumaan lauhduttimessa. (TTKK, 1996) Maalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään maaperää, joko 1-1,5 m:n syvyyteen asetettavalla vaakaputkituksella, kallioon porattavalla pystyputkituksella tai porakaivoon asetetulla 13

14 putkituksella. Lämmönlähteenä voidaan käyttää myös vesistöjä, jolloin lämmönkeruuputkisto ankkuroidaan sopivan vesistön pohjalle. Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten pohjoisiin oloihin, sillä kylmässä ilmastossa se tarjoaa varmimman ja tasaisimman lämmönlähteen ympäri vuoden. Lämpimässä ilmastossa ulkoilma on yleisempi lämmönlähde. (TTKK, 1996) Poistoilmalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään rakennuksesta ilmanvaihtolaitteilla poistettavaa sisäilmaa. Poistoilmalämpöpumppu voi luovuttaa lämpönsä käyttöveteen, lämmitysverkon veteen tai sisäänpuhallusilmaan. Monissa poistoilmalämpöpumpuissa on oma puhallinyksikkö, jolloin uudessa rakennuksessa ei tarvita erillistä ilmanvaihtolaitteistoa. Poistoilmalämpöpumppua voidaan käyttää kesällä myös jäähdytykseen. Ulkoilmalämpöpumpuissa lämpö otetaan ulkoilmasta yleensä puhallinpatterilla. Lämmönjako voi tapahtua ilmalla tai vesikierrolla. Ulkoilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa Etelä-Suomessa varsin suuri osa pientalon lämmitystarpeesta, mutta pohjoisempana sen käyttö ei ole yhtä kannattavaa. (TTKK, 1996) Lämpöpumppujen lämpökerroin eli tuotetun lämmön suhde käyttöenergiaan, joka tyypillisesti on sähkö, riippuu lämmönlähteen ja tuotetun lämmön lämpötilasta. Tyypillisesti maalämpöpumppujen lämpökerroin on ollut 2,6-3,6, parhaimmillaan jopa yli 4. Poistoilmalämpöpumppujen keskimääräinen lämpökerroin on vuositasolla 1,5-2,2 ja ulkoilmalämpöpumpuilla 1,0-2,0 (Sulpu). Tässä raportissa on lämpöpumppujen lämpökertoimeksi käytetty maalämpöpumppuja vastaavaa arvoa 3. Taulukossa 7 on esitetty tyypilliset tekniset ominaisuudet maalämpöpumpuille. Taulukko 7. Maalämpöpumppujen tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) 4-45 Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Lämpöpumppua ei normaalisti mitoiteta kattamaan rakennuksen koko lämmitysenergiantarvetta, koska tällöin käyttöaste jäisi liian alhaiseksi, jotta investointi olisi kannattava. Lämpöpumpun tehon ylittävä osa tuotetaan jollakin lisälämmönlähteellä, kuten sähkövastuksella, öljykattilalla tai tulisijalla. Lämpöpumppu kannattaa mitoittaa noin % rakennuksen mitoitustehosta, jolloin pystytään tuottamaan % vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Koska lämpöpumpun investointikustannus lämmitystehoyksikköä kohti kasvaa merkittävästi lämpöpumpun tehon pienentyessä, on investointi sitä kannattavampi mitä suurempi on rakennuksen vuotuinen lämmitysenergiantarve. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 8. Investointi on laskettu lämpöteholle, josta noin kolmannes on lämpöpumpun tarvitsemaa ulkopuolista tehoa. Käyttö- ja ylläpito- sekä tuotantokustannukset on laskettu saadulle nettoenergialle. Taulukko 8. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset. Investointikustannuksiin vaikuttaa merkittävästi maalämpöpumpuissa maaperä, johon putkitus asennetaan. Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,6 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-8 *) Saatua nettoenergiaa kohti (lämpökerroin 3). Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 3000 h ja käyttöikää 20 vuotta. 14

15 Käyttökohteet Lämpöpumppujen parhaita käyttökohteita ovat: uudistalot joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä (maa- ja poistoilmalämpöpumput) suorasähkölämmitteiset rakennukset (ulkoilmalämpöpumput) hotellit ja kylpylät jäteveden puhdistamot teollisuuden erityissovellukset kuten puutavaran kuivaus lämpökeskukset Biomassakattilat Tekninen suorituskyky Biomassalle soveltuvissa kattiloissa käytetään kolmea eri polttotapaa: arinapolttoa, kaasutuspolttoa ja leijupolttoa. Arinapoltto on yleisin polttotapa alle 5 MW th :n kokoluokassa. Isossa kokoluokassa (yli 20 MW th ) uudet polttotekniikat, erityisesti leijupoltto, ovat syrjäyttämässä arinapolttotekniikan. Tehoalueella 2-15 MW th käytetään myös kaasutuspolttoa. (Motiva, 2000) Arinapoltto edustaa perinteistä polttotekniikkaa. Arinoiden rakenteet riippuvat polttoaineesta ja kattilan koosta. Erilaisia arinatyyppejä ovat mm. kiinteä tasoarina, kiinteä viistoarina, mekaaninen viistoarina, ketjuarina sekä erikoisarinat kuten jätteenpolttoarina. Usein käytetään myös em. tyyppien yhdistelmiä. Pienet arinat ovat useimmiten ilmajäähdytteisiä, suuret ovat pääsääntöisesti vesijäähdytteisiä ja jäähdytys on osana kattilan vesikiertoa. (Altener, 1998) Mekaanisissa arinoissa uutena ratkaisuna on pyörivä kekoarina, jossa arina on jaettu vyöhykkeisiin, joista esim. joka toinen pyörii. Ratkaisua on sovellettu erittäin märän puujätteen polttoon. Pienimmässä kokoluokassa arinat ovat tyypillisesti kiinteitä tasoarinoita ja polttoaine syötetään käsin. Pienet arinakattilat jaetaan yläpalo- ja alapalokattiloihin. Yläpalokattiloissa koko polttoainepanos syötetään kerralla tulipesään, jolloin palamisolosuhteet vaihtelevat jatkuvasti ja päästöt ovat suurempia kuin muissa kattilatyypeissä. Alapalokattiloissa palaminen ja polttoaineen lisääminen on jatkuvaa, jolloin palamisolosuhteet eivät muutu ja päästöt ovat pienemmät. Polttoaineen syötössä voidaan käyttää myös stokeria, joka annostelee polttoainetta ja säätelee palamista automaattisesti. Polttoaineena biomassakattiloissa voidaan käyttää hakkuutähteiden (hukkarunkopuut, latvusmassa, pieniläpimittainen kokopuu) lisäksi haketta, puun kuoria, sahanpurua, kutterilastua, pellettejä tai brikettejä sekä turvetta ja kierrätyspolttoainetta (seospolttoaineena). Puupolttoaineen haketus tapahtuu joko korjuupaikalla, tienvarsivarastolla tai käyttöpaikalla. Pelletit ja briketit valmistetaan yleensä sahanpurusta ja puusepänteollisuuden jätteistä. Puubriketit ovat läpimitaltaan yli 25 mm:n pyöreitä tai kulmikkaita puristeita. Lyhyiden ja sylinterimäisten puupellettien läpimitta on yleensä 5-12 mm. Näiden jalosteiden etuja ovat yhtenäinen laatu ja hyvä energiasisältö, mitkä helpottavat polttoaineen syöttöä ja palamisen säätöä. (Motiva, 2000) Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 9. Kattiloiden nimellistehot voivat ylittääkin 10 MW, mutta tässä raportissa on tarkasteltu ainoastaan alle 10 MW:n hajautettua tuotantoa. Huipunkäyttöaika vaihtelee paljon, se voi olla pienkäytössä alle 1000 tuntia, mutta kaukolämpövoimalassa lähelle 4000 tuntia. Hyötysuhde voi isoissa kattiloissa 15

16 kuivalla polttoaineella haketta tai puupellettejä käytettäessä nousta yli 90 %:n. Pienkäytössä hyvän puukattilan vuosihyötysuhde on yli 70 % (Savolainen ym., 2001). Taulukko 9. Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw th ) * Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 *) Nimellisteho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on tarkasteltu vain alle 10 MW biomassakattiloita Taloudellisuus Biomassakattiloiden tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 10. Kattiloiden hinnat ovat pienessä kokoluokassa euro/kw, isossa kokoluokassa alle 50 euro/kw. Tämän lisäksi tulee polttoaineen syöttöjärjestelmästä kustannuksia euro/kw. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksia aiheuttavat mm. kattiloiden puhdistus, tuhkanpoisto ja nuohous. Tärkein biomassalla tuotetun lämmön hintaan vaikuttava tekijä on polttoaineen hinta, joka puolestaan riippuu korjuu-, kuljetus- ja käsittelykustannuksista. Esimerkiksi metsähakkeiden maksimikuljetusmatkat ovat jalostamattomina alle 150 km. Polttoaineen hinta voi vaihdella paljon käyttökohteen ja polttoainetyypin mukaan. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa on oletettu biopolttoaineiden olevan kilpailukykyisiä useissa käyttäjäryhmissä hintatasolla 0,75 c/kwh, mikä vastaa hakkuutähdehakkeen hintaa kuljetusmatkalla 50 km (Helynen ym., 1999). Pienkäytössä valmiiden puupellettien toimitushinnat ovat luokkaa 2-3 c/kwh (Biowatti, 2002). Taulukko 10. Biomassakattiloiden lämmöntuotannon kustannukset Investointi (euro/kw th ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,1-0,2 Polttoaine (c/kwh) 0,7-3 Tuotantokustannus (c/kwh) * 1-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa h ja käyttöikää 20 vuotta Käyttökohteet omakotitalokattilat kiinteistökattilat alue- ja kaukolämmityskattilat teollisuuskattilat 16

17 2.2 Pienimuotoinen CHP Tässä luvussa esitetyt eri CHP-teknologioiden investointikustannukset on esitetty CHP-laitteen sähkötehoa kohti. Investointikustannukset sisältävät sekä sähkön että lämmön tuotantoon tarvittavat komponentit. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty tuotettua sähköyksikköä kohti. Polttoainekustannuksena on käytetty keskimääräistä vuoden 2001 suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa 1,7 c/kwh, mikä vastaa noin 2 c/kwh tuotettua energiayksikköä (lämpö + sähkö) kohti. Tuotantokustannukset on laskettu tuotettua energiayksikköä (sähkö + lämpö) kohti käyttäen huipunkäyttöaikaa 5000 h ja käyttöikää 15 vuotta Kaasu- ja dieselmoottorit Moottorivoimala koostuu mäntämoottorista ja siihen liitetystä generaattorista. CHP-käytössä sähkön lisäksi hyödynnetään myös prosessissa syntyvä lämpö. Moottorivoimalaitokselle on tyypillistä korkea sähköhyötysuhde, laaja tehoalue sekä monipuolinen polttoainevalikoima. Moottorivoimalaitoksen etuja ovat lisäksi lyhyt rakennusaika sekä modulaarisuus, jolloin haluttu tehotaso voidaan saavuttaa kytkemällä useita standardoituja moduuleita yhteen. Tekninen suorituskyky Tehon perusteella moottorit voidaan jakaa usealla eri tavalla. Tässä selvityksessä tehoalue on jaettu suorituskykyarvoja vertailtaessa kolmeen osaan: alle 200 kw, kw ja yli 2000 kw. Pienimmässä teholuokassa tarkastellaan niin pieniä moottoreita kun on yhteistuotantoon saatavissa ja suurimmassa teholuokassa tarkastelu ulotetaan aina 10 MW saakka. Pienet, alle 200 kw moottorit perustuvat tavallisesti autojen dieselmoottoreihin, joihin on lisätty kipinäsytytys. Tätä suuremmissa moottoreissa käytetään joko kipinä- tai puristussytytystä. Aivan pienimpiä moottoreita lukuun ottamatta kaikki alle 1 MW:n sähkötehon tuottavat moottorit ovat turboahdettuja. Turboahtaminen nostaa tehoa noin 40 prosenttia verrattuna vapaasti hengittäviin moottoreihin ja mahdollistaa laihaseoskäytön, mikä alentaa typenoksidien muodostumista Kaasu- ja dieselmoottorien sähköhyötysuhde on koosta riippuen % ja kokonaishyötysuhde %. Sähköhyötysuhteeseen vaikuttaa laitteen koko, yleensä tehon kasvaessa päästään parempaan hyötysuhteeseen. Yhteistuotannossa kaasu- ja dieselmoottoreita käytetään joko lämpimän veden ( o C) tai matalapainehöyryn (alle 20 bar) tuottamiseen. Kaasu- ja dieselmoottorien tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kaasu- ja dieselmoottoreiden tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1995; Wärtsilä) < 200 kw kw 2-10 MW Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry , höyry Peruskorjausväli (h) ** Käytettävyys (%) Kierrosnopeus (1/min) *) Pakokaasujen lämpötila dieselmoottoreissa o C, kaasumoottoreissa o C **) Peruskorjauksessa vaihdetaan männät, sylinterit yms.; huoltoväli (öljynvaihto) on n h 17

18 Polttoaineet Polttoaineen käytön perusteella moottorivoimalaitokset voidaan jakaa kaasumoottoreihin, dieselmoottoreihin ja kaksoispolttoainemoottoreihin. Kaasumoottorit ovat kaikkein käytetyimpiä jatkuvatoimisissa yhteistuotantosovelluksissa. Dieselmoottoreita käytetään paljon varavoimasovelluksissa, mutta niitä voidaan käyttää myös yhteistuotannossa, jos maakaasua ei ole saatavilla. Kaksoispolttoainemoottorit ovat teknisesti hyvin lähellä perinteisiä dieselmoottoreita. Niissä osa tehosta tuotetaan normaalisti dieselpolttoaineella ja osa imuilman mukana syötettävällä kaasulla. Imuilmaan sekoitettavaa kaasua ei tarvitse paineista, mikä tekee ratkaisusta yksinkertaisen ja pieniinkin moottoreihin soveltuvan (VTT, 1999). Myös raskas polttoöljy ja muut erikoisemmat polttoaineet, esimerkiksi Orimulsion, ovat mahdollisia. Biopolttoaineet, muun muassa erilaiset bioöljyt, ovat tutkimuksen kohteena. Taloudellisuus Taulukossa 12 on esitetty kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset eri kokoluokissa. Pelkän moottori-generaattoriyhdistelmän investointikustannus on noin euro/kw, joten muiden laitteiden, rakentamisen ja asentamisen kustannusten osuus on CHP-laitoksessa varsin merkittävä. Taulukon 12 käyttö- ja kunnossapitokustannukset sisältävät sekä määräaikaishuollot että kuluvien osien uusimisen kustannukset. Pienessä kokoluokassa moottoreiden yksikkökustannuksia alentavat suuret tuotantovolyymit. Koon kasvaessa puolestaan oheislaitteiden osuus kokonaiskustannuksista vähenee. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 12. Kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset < 200 kw kw 2-10 MW Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 1,3-2,2 0,7-1,7 0,4-1,1 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3,5-4 2,5-3,5 2,5-3,5 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,8 Käyttökohteet Kaasu- ja dieselmoottorit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa on kohtuullisen tasainen sähkön ja lämmön tarve, ja joissa edellytetään hyvää sähköntuotannon hyötysuhdetta. Aivan pienimmissä sovelluksissa, kuten pientaloissa, ongelmana on moottoreiden huoltotarve ja melu. Kokoluokan kasvaessa moottorivoimalaitosten edut tulevat paremmin esille. Parhaimpia sovelluskohteita ovat: hotellit, kylpylät tms. sairaalat koulurakennukset kasvihuoneet konepajat, sahat ym. pk-teollisuus kauko- ja aluelämpöjärjestelmät 18

19 2.2.2 Mikroturbiinit Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä kaasuturbiineja, joiden teho on kw. Niissä on tavallisesti yksi akseli, johon generaattori, kompressori ja turbiini on laakeroitu käyttäen joko öljytai ilmalaakereita. Niiden syöttöilma paineistetaan kompressorissa ennen polttokammioon syöttämistä. Samalla voidaan hyödyntää kuumaa pakokaasua hyötysuhteen parantamiseksi. Mikroturbiinin kompressorissa ja turbiinissa kaasuvirtaukset ovat säteittäiset, toisin kuin lentokoneiden ja teollisuuden kaasuturbiineissa, joissa virtaus on aksiaalinen. Tekninen suorituskyky Käytännössä kaasuturbiinien sähköhyötysuhde riippuu voimakkaasti turbiinin tehosta. Alle 1 MW kokoluokassa sähköhyötysuhde jää ilman rekuperaattoria 25 %:n alapuolelle, kun taas noin 3 MW:sta ylöspäin voidaan saavuttaa 30 prosentin sähköhyötysuhde. CHP-sovelluksissa kaasuturbiinivoimaloiden kokonaishyötysuhde on %, sillä pakokaasujen lämmöntalteenotto on tehokasta. Turbiinista tulevan kaasun lämpötila on tyypillisesti o C, jolloin sitä voidaan helposti hyödyntää höyryn tuottamiseen. Teoreettisesti hyötysuhdetta voidaan parantaa nostamalla turbiiniin syötettävän kaasun lämpötilaa. Käytännössä tällöin joudutaan turvautumaan keraamisiin materiaaleihin. Taulukossa 13 on esitetty mikroturbiinien ( kw) tyypilliset tekniset ominaisuudet. Taulukko 13. Mikroturbiinien tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1993; 1995; Turbec) Yksikköteho (kw) Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry Peruskorjausväli (h) Elinikä (h) *) Turbiinista lähtevän kaasun lämpötila o C Polttoaineet Mikroturbiineissa voidaan käyttää sekä kaasumaisia että useita erilaisia nestemäisiä polttoaineita. Yleisin polttoaine on maakaasu, muita mahdollisia kaasumaisia polttoaineita ovat biokaasut, vety sekä kaasutetut kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Nestemäisistä polttoaineista yleisimmät on dieselöljy ja nestekaasut, muita mahdollisia ovat bensiini, metanoli, etanoli ja bioöljyt. Taloudellisuus Taulukossa 14 on esitetty mikroturbiineihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden investointi-, käyttö- ja kunnossapito- sekä tuotantokustannukset. Mikroturbiinien kustannukset ovat nykyisin 19

20 noin 650 euro/kw ja niiden arvioidaan alenevan vuoteen 2010 mennessä tasolle euro/kw. Merkittävä osa investointikustannuksista, karkeasti noin puolet, johtuu muusta kuin itse kaasuturbiinista eli lämmön talteenotosta, sähkölaitteista, rakentamisesta ja asennuksesta. Mikroturbiinien käyttö- ja kunnossapitokustannukset pienenevät tehon kasvaessa. Useat mikroturbiinien valmistajat ilmoittavat heidän tuotteidensa käyttö- ja kunnossapitokustannusten olevan alle 1,0 c/kwh. Tähän on toistaiseksi suhtauduttava varauksella, koska mikroturbiineista ei ole vielä laajoja käyttökokemuksia. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 14. Mikroturbiineihin ( kw) perustuvien yhteistuotantovoimaloiden nykyiset kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 0,6-1,7 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3-4 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,6 Käyttökohteet Kaasuturbiinit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa tarvitaan korkeata lämpötilaa tai höyryä, sillä niiden pakokaasujen lämpötila on tyypillisesti o C. Tämän takia juuri teollisuuskohteet ovat tyypillisimpiä sovelluksia pienille kaasuturbiineille. Pientaloihin ja pieniin rivi- ja kerrostaloihin ne soveltuvat varsin huonosti, koska mikroturbiinienkin tehot ovat niihin liian suuria ja niiden käyttö osatehoilla on epätaloudellista. Asuinrakennusten vaihteleva kuormaprofiilikaan ei suosi kaasuturbiineja. Hotelleissa ja kasvihuoneissa mikroturbiinit ovat mahdollisia, mutta käytännössä kaasumoottorivoimalaitokset hallitsevat näitä markkinoita. Sopivia mikroturbiinien käyttökohteita ovat: prosessiteollisuus, esim. panimot ja elintarviketeollisuus hotellit, kylpylät tms. kasvihuoneet kauko- ja aluelämpöjärjestelmät Stirling-moottorit Stirling-moottori eroaa otto- ja dieselmoottoreista siinä, että sen sylinteritila on suljettu ja palaminen tapahtuu sylintereiden ulkopuolella. Stirling-moottorissa mäntä liikkuu työkaasun paineenmuutoksen vaikutuksesta, kun sylintereitä lämmitetään ja jäähdytetään. Tavallisemmin työkaasuna käytetään joko heliumia tai vetyä. Ulkoinen lämmöntuotanto mahdollistaa erilaisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja jopa puun käytön. Stirling-moottoreiden etuja samankokoisiin otto- ja dieselmoottoreihin nähden ovat alemmat päästöt ja alhaisempi melutaso. Ulkoisesta palamisesta johtuen huoltoväli on pidempi, mikä on kustannusten kannalta merkittävä etu erityisesti pienessä kokoluokassa. Juuri pienessä 20

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050

Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Visio uusiutuvasta lämmityksestä Euroopassa 2050 Keski Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Kari Mutka 1 Kari Mutka 28.1.2010 Renewable Heating and Cooling Platform, RHC-ETP EU:n Komission vuonna 2009 käynnistämä

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA

100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA 100% RE SUOMI OSANA POHJOIS- EUROOPAN SÄHKÖMARKKINOITA Juha Kiviluoma, Jussi Ikäheimo VTT TEM 100%RE keskustelutilaisuus 3.10.2016 Balmorel / WILMAR Yleinen kuvaus: Sähkö- ja kaukolämpö Balmorel optimoi

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems Jarmo.Partanen@lut.fi TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uudet energiatekniikat

Uudet energiatekniikat Uudet energiatekniikat Professori Esa Vakkilainen 1 Energian käytön tulevaisuus? Lisää ihmisiä -> lisää energiaa Parempi elintaso -> lisää energiaa Uusia tarpeita -> lisää energiaa Ilmaston muutoksen hillintä

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot