HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt
|
|
- Auvo Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAJAUTETTU ENERGIANTUOTANTO: teknologia, polttoaineet, markkinat ja CO 2 -päästöt Eero Vartiainen Päivi Luoma Jari Hiltunen Juha Vanhanen
2 ISBN JULKAISIJA: Gaia Group Oy Lönnrotinkatu 19 B Helsinki puh. (09) faksi (09) PAINO: Oy Edita Ab Helsinki
3 Tiivistelmä Hajautettu energiantuotanto on vahvasti kasvava energiateknologian osa-alue. Tässä raportissa on esitetty hajautetun energiantuotannon teknologiat, polttoaineet, markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet CO 2 - päästöjen vähentämiseen. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä katsottu nimellisteholtaan alle 10 MW:n uusiutuviin energialähteisiin tai pienimuotoiseen yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP) perustuva tuotanto, tuulivoiman osalta myös tuulipuistot, joiden teho saattaa nousta yli 10 MW:n. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Huomattakoon että eri hajautettujen energiantuotantoteknologioiden mahdollista vaikutusta toisiinsa ei tässä ole tarkasteltu. Sähköntuotantoon käytettävistä uusiutuvista energialähteistä kilpailukykyisimpiä ovat tällä hetkellä vesivoima ja lähitulevaisuudessa myös tuulivoima. Niiden kasvua rajoittavat kuitenkin vesistönsuojelu- ja maankäyttörajoitukset. Aurinkosähkö on nykyisin kilpailukykyinen lähinnä syrjäseutujen erikoissovelluksissa, mutta hinnan oletetaan laskevan pitkällä tähtäimellä. Sekä aurinkosähkön että tuulivoiman teknologinen potentiaali on kuitenkin erittäin suuri. Lämmöntuotannossa biomassaa käytetään jo nykyisin Suomessa merkittävästi. Biomassan käytön potentiaalia rajoittaa lähinnä polttoaineen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Aurinkolämpö ja lämpöpumput eivät vielä kilpaile biomassalla tuotetun lämmön kanssa, mutta niidenkin potentiaali on suuri. CHP-teknologioista tällä hetkellä kilpailukykyisimpiä ovat kaasu- ja dieselmoottorit. Myös mikroturbiinit ovat varteenotettava teknologia pienessä (alle 100 kw) kokoluokassa. Polttokennojen odotetaan nousevan merkittäväksi teknologiaksi pitkällä aikavälillä, jolloin niiden hinnan oletetaan laskevan kaupallisten sovellutusten mahdollistaessa massatuotannon. Kaikkien CHP-teknologioiden kasvukehitystä rajoittaa polttoaineen saatavuus ja hinta. Suomen oloissa merkittäväksi nousevat tulevaisuudessa biomassapohjaiset CHP-ratkaisut. Tarkastelluissa markkinaskenaarioissa suurin potentiaali Suomessa on biomassakattiloilla, pitkällä tähtäimellä myös tuulivoimalla. KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan sekä pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa myös pien- ja minivesivoima tulee merkittäväksi, pitkällä tähtäimellä myös aurinkoenergia ja lämpöpumput. CHP-teknologioista suurin markkinapotentiaali on aluksi kokoluokan 1-10 MW ratkaisuilla. Pitkällä tähtäimellä alle 1 MW:n CHPteknologioidenkin potentiaalin arvioidaan kasvavan. Tässä raportissa arvioitujen markkinapotentiaalien perusteella on laskettu hajautetulla energiantuotannolla saavutettavissa oleva CO 2 -päästövähennys Suomessa. Huomattakoon että tässä raportissa esitettyjä arvioita CO 2 -päästövähennyksistä ei tule laskea yhteen muissa raporteissa esitettyjen arvioiden kanssa, koska arviot voivat olla osittain päällekkäisiä. Kaikkien teknologioiden avulla saavutettava yhteenlaskettu päästövähennys vuoteen 2000 verrattuna olisi nykyisellä kehitysvauhdilla 0,5-1,2 Mt vuonna 2010 riippuen siitä, korvataanko hajautetulla sähköntuotannolla nykyistä keskimääräistä sähköntuotantoa vai hiililauhdetta. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaan ja pienimuotoisen CHP:n kohtuulliseen kehitykseen perustuvassa skenaariossa päästövähennys olisi 1,2-3,8 Mt vuonna Verrattuna nykyisiin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiankäytön aiheuttamiin CO 2 -päästöihin (keskimäärin 58 Mt vuosina ) ja Kioton sopimuksen mukaiseen tavoitteeseen palauttaa Suomen päästöt vuoden 1990 tasolle (54 Mt), voidaan hajautetulla energiantuotannolla edistää merkittävästi tämän tavoitteen toteutumista. Hajautetun energiantuotannon maailmanlaajuinen kasvu luo myös vientimahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle ja osaamiselle. Tarkastelluista teknologioista suurinta kasvua odotetaan tuulivoiman, aurinkoenergian, biomassakattiloiden sekä pienimuotoisen CHP-teknologian osalta. Näissä teknologioissa Suomen vahvuusalueita ovat tuulivoiman komponentit, biopolttoaineet ja -tekniikat sekä kaasumoottorit ja -moottorivoimalat. Myös pien- ja minivesivoiman turbiinigeneraattorit sekä aurinkoenergian ja polttokennojen teknologia- ja järjestelmäosaaminen ovat potentiaalisia vientialoja. Hajautettu energiantuotanto tulee pitkällä tähtäimellä olemaan merkittävässä osassa suomalaisen energiateknologian viennin kasvussa. 3
4 Abstract Distributed energy production (DEP) is a fast-growing sector of energy technology. In this report, the DEP technologies, fuels, market potential, and the possibilities for the reduction of the CO 2 emissions have been studied. Here, energy production from renewable energy sources (RES) or small-scale combined heat and power (CHP) with a nominal power of less than 10 MW is defined as DEP. However, wind parks with a total capacity of more than 10 MW are also included in this report. Note that the possible effects of different DEP technologies on each other are not taken into account. Of the RES for distributed electricity generation, hydro power and, in the near future, wind power are the most competitive in Finland. However, the growth of hydro and wind power is restricted by water conservation and land use legislation. At the moment, photovoltaics (PV) is competitive only in special remote applications, but the price of PV is expected to go down in the long term. The technological potential of both PV and wind power is enormous. In distributed heat production, biomass is already used widely in Finland. The potential of biomass utilisation is mainly restricted by the availability of fuel at a competitive price. Solar heating and heat pumps are not yet competitive with biomass, but their potential is also great. Of the CHP technologies, gas and diesel engines are the most competitive at the moment. Moreover, microturbines are feasible in small (below 100 kw) scale CHP. Fuel cells are expected to be significant in the long term, as their price is assumed to be reduced with mass production. The growth of all CHP technologies is restricted by the availability and price of the fuel. In Finland, CHP systems based on biomass fuels will be significant in the future. In the market scenarios presented in this report, biomass boilers have the largest potential in Finland in the near future. In the long term, wind power also has a great potential. In the scenario based on the Action Plan for Renewable Energy Sources (APRES, by the Finnish Ministry of Trade and Industry) and moderate development of small-scale CHP, hydro power is also significant. In the long term, solar energy and heat pumps will also become significant. Of the CHP technologies, the systems of the 1-10 MW scale have the greatest potential at the moment. In the long term, the smaller CHP systems will also become significant. The potential for the CO 2 emission reductions has been calculated based on the market potentials estimated in this report. Note that the estimates in this report cannot be summed up with estimates presented in other reports because of overlapping. The aggregate CO 2 emission reduction potential of all DEP technologies (compared with the emissions of the year 2000 in Finland) is Mt in 2010 with the current growth scenario, depending on whether the distributed electricity generation replaces the current average electricity generation or coal condensate power. In the APRES and moderate development of small-scale CHP scenario, the reduction potential would be Mt in Compared with the current CO 2 emissions from the use of fossil fuels and peat (58 Mt, on the average during ) and the Kyoto target of reducing the emissions to the 1990 level (54 Mt), distributed energy production can significantly further the realisation of this target. The worldwide growth of energy production also creates export markets for the Finnish technologies and know-how. Of the DEP technologies, the greatest growth is expected in wind power, solar energy, biomass, and small-scale CHP. In these technologies, wind power components, biomass fuels and combustion technologies, and gas engines are the strongest sectors in Finland. Moreover, hydro turbines/generators, and solar and fuel cell systems are potential export technologies. Distributed energy production will play an important role in the growth of the Finnish energy technology exports in the future. 4
5 Esipuhe Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää hajautettujen energiantuotantoteknologioiden nykyinen kehitystilanne ja arvioida niiden potentiaalia sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Tarkastelua on tehty tulevaisuuden eri skenaarioihin verrattuna. Näihin arvioihin nojautuen on laskettu, millaisia kasvihuonekaasupäästövaikutuksia näillä teknologioilla voisi Suomessa olla. Lisäksi on arvioitu suomalaista osaamista ja vientipotentiaalia eri tuotantomuotojen osalta. Hajautetuksi energiantuotannoksi on tässä työssä rajattu sähkön, lämmön tai näiden yhteistuotanto, jonka nimellisteho on alle 10 MW. Poikkeuksena on tuulivoima, jonka osalta arviot sisältävät kaikki kapasiteettiluokat yksittäisistä generaattoreista laajoihin tuulivoimapuistoihin. Projekti on ollut osa Tekesin rahoittamaa ja VTT:n koordinoimaa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa ( ). Sitä ovat Tekesin lisäksi rahoittaneet Gaia Group Oy, Energia-alan keskusliitto Finergy, Maakaasuyhdistys, Teknologiakeskus Oy Merinova Ab, Sermet Oy (Wärtsilä Oy) ja Waterpumps WP Oy. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet Jukka Leskelä (pj, Finergy), Juha Huotari (Sermet), Hannu Kauppinen (Maakaasuyhdistys), Jari Kostama (Suomen Kaukolämpö ry), Jerri Laine (Tekes), Lauri Luopajärvi (Powest Oy, asti Merinova), Johan Wasberg (Merinova alk ), Tapio Moisio (Fortum, asti Matti Heikkilä), Kimmo Rintamäki (Waterpumps), Sami Tuhkanen (VTT Energia), Juha Vanhanen (Gaia Group) ja Eero Vartiainen (siht., Gaia Group). Työn on toteuttanut Gaia Group Oy, jossa vastuullisena johtajana on ollut toimitusjohtaja TkT Juha Vanhanen ja projektipäällikkönä TkT Eero Vartiainen. Muut tekijät ovat olleet MMM Päivi Luoma ja DI Jari Hiltunen. Projektin johtoryhmän puolesta, Helsingissä Jukka Leskelä 5
6 Sisällys 1 JOHDANTO TEKNOLOGIA- JA POLTTOAINEKARTOITUS UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Tuulivoima Pien- ja minivesivoima Aurinkosähkö ja -lämpö Lämpöpumput Biomassakattilat PIENIMUOTOINEN CHP Kaasu- ja dieselmoottorit Mikroturbiinit Stirling-moottorit Polttokennot Höyryturbiinit ja -koneet Polttoaineiden soveltuvuus CHP-tekniikoille UUSIUTUVIEN JA PIENIMUOTOISTEN CHP-TEKNIIKOIDEN YHTEENVETO MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI TARKASTELUMENETELMÄ MAAILMANLAAJUINEN MARKKINAPOTENTIAALI Energian tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Maailmanlaajuisen markkinapotentiaalin yhteenveto MARKKINAPOTENTIAALI SUOMESSA Tarkasteltavat skenaariot Uusiutuvat energialähteet Pienimuotoinen CHP Suomen markkinapotentiaalin yhteenveto SUOMALAINEN OSAAMINEN JA TEKNOLOGIAN VIENTIMAHDOLLISUUDET Suomalaisen osaamisen taso Suomalaisen energiateknologian vientipotentiaali CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA TARKASTELUMENETELMÄ TULOKSET Skenaario 1: Business as usual Skenaario 2: Hajautetun energiantuotannon kohtuullinen kehitys Skenaario 3: Hajautetun energiantuotannon voimakas kehitys Vertailujen ja skenaarioiden erot CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaalin yhteenveto HAJAUTETUN ENERGIANTUOTANNON VÄLILLISET VAIKUTUKSET Siirtohäviöiden vähentyminen Polttoaineiden kuljetusten CO 2 -päästöjen lisääntyminen JOUSTOMEKANISMIEN JA OHJAUSKEINOJEN MERKITYS Joustomekanismit Ohjauskeinot YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TEKNOLOGIAKARTOITUS MARKKINAPOTENTIAALIN ARVIOINTI CO 2 -PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSPOTENTIAALI SUOMESSA LÄHTEET LIITE 1. TUTKIMUKSESSA HAASTATELLUT ASIANTUNTIJAT
7 1 Johdanto Hajautettu energiantuotanto on nouseva teknologia-alue. Useat toimenpiteet sekä Euroopan Unionin että Suomen tasolla kannustavat hajautettuun ja kestävään energiantuotantoon sekä uusiutuvien energialähteiden että yhteistuotannon (CHP) osuutta energiantuotannossa halutaan nostaa. Tässä raportissa on selvitetty hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Raportissa on kartoitettu hajautettuun energiantuotantoon perustuvat teknologiavaihtoehdot, niiden markkinapotentiaali sekä mahdollisuudet vähentää CO 2 - päästöjä. Selvitys on osa kansallista Teknologia ja ilmastonmuutos (Climtech) -ohjelmaa. Tässä selvityksessä hajautetulla energiantuotannolla tarkoitetaan pienimuotoista, nimellisteholtaan alle 10 MW:n tuotantoa. Tuulivoiman osalta on tarkasteltu koko kapasiteettia, myös yli 10 MW:n tuulipuistot ovat tarkastelussa mukana. CHP:n kohdalla 10 MW:n raja koskee sähkötehoa. Pienen koon lisäksi hajautetun energiantuotannon ominaispiirteitä ovat mm. vakioidut tuotteet, modulaarisuus, isot valmistussarjat, miehittämättömyys sekä kulutuksen ja tuotannon läheisyys. Selvityksessä on käytetty tekijöiden oman tietämyksen lisäksi kirjallisuuslähteitä sekä asiantuntijahaastatteluja. Luettelo käytetyistä asiantuntijoista on raportin liitteenä. Keskeisimmät kirjallisuuslähteet ovat olleet EU:n komission Valkoinen paperi, IEA:n World Energy Outlook sekä KTM:n Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma taustaraportteineen. Selvitys on jaettu kolmeen osaan: teknologia- ja polttoainekartoitus (luku 2), markkinapotentiaalin arviointi (luku 3) ja CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaali Suomessa (luku 4). Teknologiakartoituksessa ovat mukana seuraavat uusiutuvat energialähteet ja pienimuotoiset CHP-tekniikat: Uusiutuvat energialähteet: tuulivoima pien- ja minivesivoima aurinkosähkö ja lämpö lämpöpumput biomassakattilat Pienimuotoinen CHP: kaasu- ja dieselmoottorit mikroturbiinit stirling-moottorit polttokennot höyryturbiinit ja -koneet Kustakin teknologiasta on selvitetty suorituskyvyn nykytila, kehityspotentiaali, taloudellisuus ja käyttökohteet. Lisäksi on selvitetty eri polttoaineiden soveltuvuus kullekin CHP-teknologialle. Markkinakartoituksessa on arvioitu edellä mainittujen teknologioiden teknologinen, taloudellinen ja markkinapotentiaali lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Tarkastelu on kvalitatiivinen globaalilla tasolla ja kvantitatiivinen Suomen osalta. Lisäksi on arvioitu suomalaisen teknologian ja osaamisen taso ja vientipotentiaali eri teknologioissa. Raportin lopuksi on arvioitu, miten paljon CO 2 -päästöjä voidaan Suomessa vähentää nykytasoon verrattuna erilaisissa skenaarioissa, joissa oletetaan hajautettujen teknologioiden eriasteista toteutumista. Tämän lisäksi on arvioitu kvalitatiivisesti, mitä joustomekanismien eriasteinen käyttö ja erilaiset suunnitteilla olevat ilmastopoliittiset ohjauskeinot vaikuttavat CO 2 -päästöjen vähennyspotentiaaliin ja eri teknologioiden kilpailukykyyn. 7
8 2 Teknologia- ja polttoainekartoitus Tässä luvussa on selvitetty kunkin teknologian suorituskyky, taloudellisuus ja käyttökohteet sekä CHP-laitteiden osalta myös polttoaineet. Tuotantokustannuksia laskettaessa investointikustannukset on kohdistettu voimalan koko käyttöiälle käyttäen annuiteettimenetelmää ja 5 %:n korkokantaa. Mahdollisia investointitukia tai verohelpotuksia ei ole huomioitu hinnoissa. CHP:n polttoainekustannuksena on käytetty vuoden 2001 keskimääräistä suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa (1,7 c/kwh). Johtuen mm. polttoaineen hintaan liittyvistä epävarmuustekijöistä, tässä luvussa esitettyjä arvioita tuotantokustannuksista on pidettävä ainoastaan suuntaa-antavina. 2.1 Uusiutuvat energialähteet Tuulivoima Tekninen suorituskyky Tuulen tehosisältö on suoraan verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin. Tästä johtuen tuulivoimalan tuottama teho kasvaa nopeasti tuulen nopeuden kasvaessa. Näin ollen tuulisuusoloilla on ratkaiseva vaikutus tuulivoiman tuotannon taloudellisuuteen. Tuulen nopeuden ajalliset vaihtelut ulottuvat erittäin nopeista, muutaman sekunnin sisällä tapahtuvista vaihteluista aina vuorokausi- ja vuodenaikavaihteluihin asti. Myös eri vuosien välillä on huomattavia eroja tuulen vuotuisessa keskinopeudessa. Peräkkäisinä vuosina tuulivoimalan tuotannossa saattaa olla %:n eroja. Suomessa vuodenaikavaihtelut ovat sikäli suotuisia, että kylmempinä talvikuukausina keskituulennopeudet ovat suurimmillaan. Toisaalta peräkkäisten talvien ja kuukausien erot ovat suuria. Varsinkin leudompina talvina sähkön tarpeen maksimi osuu lähelle parhaita tuulisuusaikoja. (Motiva, 1999) Tuulen nopeus lähellä maan pintaa pienenee mm. kasvillisuuden ja rakennusten vaikutuksesta. Näin ollen tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä ja kasvu on sitä voimakkaampaa mitä peitteisempää maasto on. Myös pinnanmuodot vaikuttavat tuulen nopeuteen, esim. mäen laella tuulen nopeus on lähellä maan pintaa suurempi kuin mäen alla. (Tammelin, 1991) Käytännössä tuulivoimalan roottorihyötysuhteet ovat maksimissaan 50 %:n luokkaa. Häviöitä syntyy mm. virtauksen turbulenttisuudesta sekä lapaprofiilin ja roottorin pyörimisnopeuden epäoptimaalisuudesta. Roottorin lisäksi hyötysuhdehäviöitä syntyy mekaanisessa voimansiirrossa, generaattorissa, muuntajassa ja kaapeleissa, mutta nämä eivät ole kovin merkittäviä. Vuositasolla tuulivoimalan keskihyötysuhteen ratkaisee, kuinka hyvin voimala on optimoitu kyseiseen sijoituspaikkaan. Koska tuulivoimalan tuottama teho riippuu voimakkaasti tuulen nopeudesta, on voimalan tuotantoa arvioitaessa oleellista selvittää tuulen nopeuksien tilastollinen jakauma ja ajalliset vaihtelut kyseisessä kohteessa. (Motiva, 1999) Nykyiset kaupalliset tuulivoimalat ovat enimmäkseen vaaka-akselisia, kolmilapaisia ja niiden roottori on torniin nähden tuulen yläpuolella. Myös pystyakselisia, esim. Darrieus-, Musgrove- ja Savonius-roottoreita on kokeiltu piensovelluksissa (alle 100 kw). Tornin korkeus on yleensä m ja roottorin halkaisija m. Torni on eurooppalaisissa laitoksissa putkirakenteinen terästorni ja se on kiinnitetty betoniseen perustukseen. Konehuone on tornin päässä ja se sisältää vaihteiston, generaattorin sekä säätö- ja ohjausjärjestelmät. Vaihteisto muuttaa roottorin matalan kierrosluvun (10-40 rpm) generaattorille sopivaksi ( rpm). Generaattori on yleensä 4-8
9 tai 6-napainen epätahtigeneraattori, jolloin sen pyörimisnopeus määräytyy sähköverkon taajuudesta. Erilliset moottorit kääntävät konehuonetta tuulen suuntaan suunta-anturin ja säätölaitteen avulla. Konehuoneen runko ja kuori valmistetaan yleensä teräksestä tai lasikuidusta. Roottorin lavat valmistetaan nykyään yleisimmin komposiittimateriaaleista, joissa käytetään lasikuitua ja joskus myös hiilikuitua tai puuta yhdessä epoksin tai polyesterin kanssa. Lavat toimivat myös voimalan tehonsäätö- ja pysäytysmekanismina. Tehoa säädetään joko sakkaukseen tai lapakulman säätöön perustuen. Laitoksen pysäytys tapahtuu kärkijarrujen avulla (sakkaussäätö) tai kääntämällä koko lapa pois tuulesta (lapakulmasäätö). (Motiva, 1999) Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 1. Suomessa 1990-luvun alussa rakennettujen ensimmäisten tuulivoimaloiden nimellisteho oli vain kw. Uusimpien (v. 1999) Suomessa rakennettujen tuulivoimalayksiköiden nimellisteho on vaihdellut 600 ja 1300 kw:n välillä (Holttinen ym., 2001). Kehitys on kulkenut jatkuvasti kohti suurempia yksikkökokoja, koska investointikustannukset/kw pienenevät yksikkökoon kasvaessa. Lisää kustannussäästöjä saadaan rakentamalla useamman voimalan tuulipuistoja. Tällä hetkellä Euroopassa rakennetaan yleisesti jo 2 MW:n voimaloita ja markkinoiden suurin voimala on 2,5 MW. Merelle rakennettaviin off-shore tuulipuistoihin on suunniteltu tulevaisuudessa jopa 5 MW:n voimaloita. Taulukko 1. Tuulivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet (Holttinen ym., 2001) Nimellisteho (kw) 0, Huipunkäyttöaika (h) Tekninen käytettävyys (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Tuulivoima on investointivaltainen sähköntuotantomuoto. Vuotuiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat ainoastaan 2 %:n luokkaa investointikustannuksista. Investointikustannukset koostuvat tuulivoimalan hankintahinnasta, infrastruktuurista (tie, sähköverkko), voimalan kuljetus- ja pystytyskustannuksista sekä suunnittelukustannuksista. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset koostuvat huolto- ja korjauskustannuksista, vakuutuksista sekä hallinta- ja valvontakustannuksista. Tuotantokustannukset riippuvat ratkaisevasti voimalan teknisestä käytettävyydestä sekä tuulisuusoloista. Yleensä 2-5 vuoden takuuajalle taataan %:n käytettävyys, joka todennäköisesti alenee voimalan ikääntyessä. Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa 20 vuoden käyttöikää pidetään realistisena, vanhimmat tanskalaiset voimalat ovat jo ylittäneet tämän. Voimalan tuottamaa sähkömäärää tarkastellaan yleensä huipunkäyttöajan (vuosituotanto / nimellisteho) avulla. Suomen oloissa huipunkäyttöaika on rannikoilla ja saaristossa hyvissä kohteissa h/a, tuntureilla ja merellä voidaan päästä jopa 3000 h/a tasolle. (Motiva, 1999) Sijoituspaikalle toimitetun ja valmiille perustukselle pystytetyn tuulivoimalan investointikustannus on nykyään noin euro/kw. Tämän lisäksi tulee tienrakennuksen, sähkötöiden ja perustustöiden sekä voimalan suunnittelun ja koordinoinnin kustannukset. Jos samaan paikkaan sijoitetaan usean voimalan tuulipuisto, säästetään näissä kustannuksissa. Kokonaisinvestoinnit ovat yleensä noin 1000 euro/kw. Edullisin Suomessa rakennettu voimala (Eckerö 500 kw, 1995) on maksanut 800 euro/kw. (Motiva, 1999) 9
10 Yhteenveto tuulivoiman kustannuksista on esitetty taulukossa 2. Tuotantokustannuksissa päästään Suomessa rannikoilla ja saaristossa parhailla sijoituspaikoilla tällä hetkellä alle 4 c/kwh (ilman verohelpotuksia ja investointitukia), tulevaisuudessa on suurimmissa voimaloissa mahdollista päästä lähelle 3 c/kwh. Offshore-tuulivoimatuotannon kustannustaso on tällä hetkellä noin 5-6 c/kwh, mutta kustannusten lasku on todennäköistä, koska merirakentaminen on Euroopassa vasta alussa (Savolainen ym., 2001). Taulukko 2. Tuulivoiman kustannukset (1 MW:n voimalalle) Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,8-1,2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 2500 h ja käyttöikää 20 vuotta Sijoituskohteet Tuulivoiman parhaita sijoituskohteita ovat: rannikoiden tuulipuistot off-shore tuulipuistot tunturit ja vuoristot sisämaa alavilla seuduilla (esim. Saksassa ja Tanskassa) stand-alone -järjestelmät (esim. tuuli-diesel -voimalat) Pien- ja minivesivoima Vesivoima voidaan jaotella suur-, pien- ja minivesivoimaan voimalan nimellistehon perusteella. Suurvesivoimalla tarkoitetaan nimellisteholtaan yli 10 MW:n, pienvesivoimalla 1-10 MW:n ja minivesivoimalla alle 1 MW:n tehoista vesivoimaa (Tuhkanen & Pipatti, 1999). Tämä kokoluokittelu perustuu Tilastokeskuksen käyttämään jaotteluun, mikä saattaa poiketa muissa maissa käytettävästä jaottelusta. Hajautetuksi energiantuotannoksi lasketaan tässä raportissa kaikki alle 10 MW:n pien- ja minivesivoima. Tekninen suorituskyky Vesivoiman yhteenlaskettu nimellisteho oli vuoden 2001 alussa noin 3000 MW (Tilastokeskus, 2001). Tästä alle 1 MW:n minivesivoimaa oli noin 40 MW ja 1-10 MW:n pienvesivoimaa noin 284 MW (Helynen ym., 1999). Vuonna 2000 tuotettiin pien- ja minivesivoimaloissa yhteensä 1174 GWh, mikä vastaa suunnilleen vuosien keskituotantoa (Tilastokeskus, 2001). Huipunkäyttöajaksi saadaan näin ollen noin 3600 tuntia. Rakentamatonta vesivoimapotentiaalia on eniten (noin 1200 MW) suojelluissa vesistöissä, joita ei kuitenkaan ole laskettu tässä raportissa teknisen potentiaalin piiriin. Suojelemattomissa vesistöissä on pien- ja minivesivoiman uudisrakennuspotentiaalia noin 460 MW. Lisäksi on vanhojen voimaloiden rakennusasteen noston sekä generaattorien ja turbiinien kunnostuksen ja uusimisen avulla saatavissa lisäkapasiteettia noin 320 MW. Vesivoimaloita joudutaan uusimaan keskimäärin noin 30 vuoden välein. (Helynen ym., 1999) Vesivoimalan hyötysuhde riippuu jonkin verran käytettävästä tekniikasta luvulta lähtien pienvesivoimaloissa on pääsääntöisesti käytetty vaaka-akselista Kaplan-putkiturbiinia, jonka 10
11 hyötysuhde on noin % (kun joen virtaama on % maksimivirtaamasta) (Oksanen, 1992). Generaattorin hyötysuhteen ollessa %, päästään noin %:n kokonaishyötysuhteeseen. Kaplan-turbiinin hyvä hyötysuhde perustuu hyvään säädettävyyteen. Potkuriturbiinien säädettävyys on huono, kiinteäsiipisiä turpiineja käytettäessä voimalan säätö toteutetaan varustamalla voimala usealla erikokoisella turbiinilla ja yhdistelemällä niitä sopivasti. Potkuriturpiineilla hyötysuhde putoaa lähes lineaarisesti virtaaman pienentyessä (Oksanen, 1992). Uudentyyppisissä kompaktiturpiineissa (Waterpumps WP Oy) turbiini, generaattori ja sulkulaite ovat yhteenrakennettuna asennusvalmiina yksikkönä, joka voidaan sijoittaa suoraan vesiteihin. Suuremmat yksiköt (yli 500 kw) ovat kompaktiturpiineissa ns. monigeneraattoriturpiineja, joissa turbiini pyörittää useampaa generaattoria hammaspyörän välityksellä. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Pien- ja minivesivoimalan tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) * Huipunkäyttöaika (h) ** Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) *) Vesivoimalan teho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on mukana vain alle 10 MW pien- ja minivesivoima **) Nykyisin rakennettavat pien- ja minivesivoimalat mitoitetaan suuremmalle huipunkäyttöajalle kuin olemassaolevat Taloudellisuus Vesivoiman rakentaminen on pääomavaltaista eli tuotantokustannukset muodostuvat investoinneista ja rahoituksen edullisuudesta. Rahoitusmahdollisuudet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, onko toteuttaja voimayhtiö vai yksityinen pienvesivoimarakentaja. Ongelmana on, samoin kuin tuulivoimalla, että pienelle yritykselle on vaikeata hankkia asiakkaita ja pienvesivoiman tuottajat joutuvat sopimaan järjestelyistä jonkun suuremman energiayhtiön kanssa. (Helynen ym., 1999) Pien- ja minivesivoiman tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 4. Kustannuksiin vaikuttaa ratkaisevasti sijoituskohde eli ovatko pato ja kanavat valmiiksi rakennettu vai ei. Vuosina valmistuneiden laitosten kokonaiskustannuksista keskimäärin lähes 40 % muodostui padosta ja kanavista (Oksanen, 1992). Koneasemat ja rakenteet muodostivat noin neljänneksen kokonaiskustannuksista, niiden osuus on tosin laskenut ns. pakettiturbiinien myötä, jotka yksinkertaistavat rakennustöitä ja vähentävät kustannuksia. Turbiinin osuus kokonaiskustannuksista on %. Taulukko 4. Pien- ja minivesivoiman kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,4-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * 2,5-4 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 4000 h ja käyttöikää 30 vuotta Sijoituskohteet Pien- ja minivesivoiman tyypillisiä rakennuskohteita ovat: uudet kohteet suojelemattomissa vesistöissä käytöstä poistettujen kohteiden tilalle rakennettavat (vanhat myllyt, padot, voimalat) vanhojen laitosten uusiminen, tehonkorotukset ja ohijuoksutusten hyödyntäminen 11
12 2.1.3 Aurinkosähkö ja -lämpö Tekninen suorituskyky Aurinkoenergian saatavuus riippuu lähinnä paikallisesta leveysasteesta ja sääolosuhteista. Suomessa vuotuinen säteilyenergia vaakasuoralle pinnalla on Helsingissä (leveysaste 60º) keskimäärin 940 kwh/m 2, Jyväskylässä (62º) 880 kwh/m 2 ja Sodankylässä (67º) 790 kwh/m 2 ; Keski-Euroopassa (n. 50º) se on noin kwh/m 2. Etelään suunnatulle pystysuoralle pinnalle saadaan Suomessa lähes yhtä paljon kuin vaakasuoralle pinnalle ja optimaaliselle kallistuskulmalle (45º vaakatasosta) Helsingissä noin 1160 kwh/m 2. (Vartiainen, 2000) Aurinkoenergian saatavuuden lisäksi tuotetun energian määrän vaikuttaa järjestelmän hyötysuhde. Kaupallisten aurinkosähköpaneeleiden hyötysuhde vaihtelee amorfisten piipaneeleiden (a-si) noin 4-7 %:ista kidepiipaneeleiden (c-si) %:iin. Järjestelmän hyötysuhdetta pienentää entisestään vielä invertterin hyötysuhde (noin 90 %), mikäli paneelien tuottama tasasähkö täytyy muuttaa vaihtosähköksi. Lisäksi hyötysuhde pienenee paneelin lämpötilan kasvaessa. Aurinkopaneeleiden nimellistehot ilmoitetaan yleensä auringon säteilyteholla 1000 W/m 2, mikä vastaa suunnilleen kirkkaalla auringonpaisteella kohtisuoraan aurinkoa suunnatulle tasolle saatavaa säteilyä. Tässä raportissa on käytetty aurinkoenergian huipunkäyttöaikana 1000 tuntia vuodessa, mikä vastaa suunnilleen Jyväskylän ja Sodankylän keskiarvoa 30º vaakatasosta kallistetulle pinnalle (tyypillinen vinokattoisen rakennuksen kallistus). Koska aurinkopaneeleissa ei ole liikkuvia osia, ne eivät vaadi juurikaan huoltoa ja ne eivät kulu helposti. Nykyään paneeleille luvataan jopa 25 vuoden tekninen takuu, mutta mahdollinen elinikä on jopa vuotta. Kaupallisista aurinkosähköpaneeleista ei kuitenkaan ole vielä näin pitkiä kokemuksia. Amorfisesta piistä valmistettujen paneelien hyötysuhde pienenee iän myötä, mutta uusimman sukupolven a-si-paneeleillekin ennustetaan 20 vuoden käyttöikää. Aurinkolämpökeräinjärjestelmien hyötysuhde puolestaan vaihtelee %:n välillä. Hyötysuhteeseen vaikuttaa keräimen ja ulkoilman lämpötila, hyötysuhde on sitä parempi mitä matalammassa lämpötilassa sitä käyttää. Hyötysudetta voidaan parantaa käyttämällä keräinmateriaalina ns. selektiivisiä pinnoitteita, jotka absorboivat hyvin auringon säteilyn aallonpituuksilla ja heijastavat huonosti lämpösäteilyä. Aurinkokeräinten käyttöikä on parhaimmillaan noin 20 vuotta. Huoltokustannuksia aiheuttaa lähinnä lämmönsiirtonesteen vaihto, joka tulee suorittaa 4-7 vuoden välein (Retscreen). Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 5. Huomattakoon että aurinkosähköjärjestelmät koostuvat yleensä useista aurinkopaneeleista, jotka voidaan kytkeä rinnan ja sarjaan halutun jännite- ja tehotason saavuttamiseksi. Tyypillinen kesämökkijärjestelmän teho on W, pientaloissa 1-3 kw ja toimistorakennuksissa yli 10 kw. Myös aurinkolämpöjärjestelmät koostuvat yleensä useammasta aurinkokeräimestä. Taulukko 5. Aurinkosähköpaneelien ja -lämpökeräimien tyypilliset tekniset ominaisuudet Aurinkosähkö Aurinkolämpö kiteinen pii amorfinen pii Yksikköteho (kw) 0,01-0,1 0,004-0,012 0,3-0,8 (1-2 m 2 ) Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta)
13 Taloudellisuus Aurinkoenergian kustannukset on esitetty taulukossa 6. Kustannukset on ilmoitettu kokonaisille järjestelmille. Aurinkosähköjärjestelmien hinta on tällä hetkellä euro/kw p. Vuoteen 2010 mennessä on arvioitu euro/kw p olevan mahdollista. Jos aurinkopaneeli integroidaan rakennukseen, voidaan sillä korvata muuta julkisivurakennusmateriaalia. Tästä aiheutuva kustannussäästö voi olla asuinrakennuksissa luokkaa euro/kw p ja arvo- tai toimistorakennuksissa jopa euro/kw p. Aurinkolämpöjärjestelmien hinta on luokkaa euro/m 2, mikä tekee noin euro/kw. (Solpros, 2001) Taulukko 6. Aurinkoenergian kustannukset (Solpros, 2001; Ross & Royer, 1999) Aurinkosähkö Aurinkolämpö nykyhinta hinta-arvio 2010 nykyhinta hinta-arvio 2010 Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,5 0,3-1,0 Tuotantokustannus (c/kwh) * *) Arvioissa käytetty huipunkäyttöaikaa 1000 h ja käyttöikää 25 vuotta aurinkosähkölle ja 20 vuotta aurinkolämmölle Käyttökohteet Aurinkosähkön tyypillisiä käyttökohteita ovat: rakennusten katot ja julkisivut kesämökit ja lomakylät syrjäseutujen erikoissovellukset Aurinkolämmön käyttökohteita ovat mm.: asuintalojen lämmin käyttövesi ja lämmitys maaseudun sovellukset kuten viljan kuivatus hotellit urheiluhallit ja uima-altaat leirintäalueet aluelämpöjärjestelmässä kesäajan täydentävänä energialähteenä Lämpöpumput Tekninen suorituskyky Yleisimmän lämpöpumpun toiminta perustuu sopivan väliaineen eli kylmäaineen vuoroittaiseen höyrystämiseen ja lauhduttamiseen. Höyrystimeen lämmönlähteestä otetulla lämmöllä höyrystetään kylmäaine, jolloin lämmönlähde jäähtyy. Höyry imetään kompressoriin ja puristetaan korkeampaan paineeseen, jolloin höyry lämpiää. Paine ja lämpötila nousevat tasolle, jolla höyry pystyy lauhtumaan lauhduttimessa. (TTKK, 1996) Maalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään maaperää, joko 1-1,5 m:n syvyyteen asetettavalla vaakaputkituksella, kallioon porattavalla pystyputkituksella tai porakaivoon asetetulla 13
14 putkituksella. Lämmönlähteenä voidaan käyttää myös vesistöjä, jolloin lämmönkeruuputkisto ankkuroidaan sopivan vesistön pohjalle. Maalämpöpumppu soveltuu parhaiten pohjoisiin oloihin, sillä kylmässä ilmastossa se tarjoaa varmimman ja tasaisimman lämmönlähteen ympäri vuoden. Lämpimässä ilmastossa ulkoilma on yleisempi lämmönlähde. (TTKK, 1996) Poistoilmalämpöpumpuissa lämmönlähteenä käytetään rakennuksesta ilmanvaihtolaitteilla poistettavaa sisäilmaa. Poistoilmalämpöpumppu voi luovuttaa lämpönsä käyttöveteen, lämmitysverkon veteen tai sisäänpuhallusilmaan. Monissa poistoilmalämpöpumpuissa on oma puhallinyksikkö, jolloin uudessa rakennuksessa ei tarvita erillistä ilmanvaihtolaitteistoa. Poistoilmalämpöpumppua voidaan käyttää kesällä myös jäähdytykseen. Ulkoilmalämpöpumpuissa lämpö otetaan ulkoilmasta yleensä puhallinpatterilla. Lämmönjako voi tapahtua ilmalla tai vesikierrolla. Ulkoilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa Etelä-Suomessa varsin suuri osa pientalon lämmitystarpeesta, mutta pohjoisempana sen käyttö ei ole yhtä kannattavaa. (TTKK, 1996) Lämpöpumppujen lämpökerroin eli tuotetun lämmön suhde käyttöenergiaan, joka tyypillisesti on sähkö, riippuu lämmönlähteen ja tuotetun lämmön lämpötilasta. Tyypillisesti maalämpöpumppujen lämpökerroin on ollut 2,6-3,6, parhaimmillaan jopa yli 4. Poistoilmalämpöpumppujen keskimääräinen lämpökerroin on vuositasolla 1,5-2,2 ja ulkoilmalämpöpumpuilla 1,0-2,0 (Sulpu). Tässä raportissa on lämpöpumppujen lämpökertoimeksi käytetty maalämpöpumppuja vastaavaa arvoa 3. Taulukossa 7 on esitetty tyypilliset tekniset ominaisuudet maalämpöpumpuille. Taulukko 7. Maalämpöpumppujen tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw) 4-45 Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 Taloudellisuus Lämpöpumppua ei normaalisti mitoiteta kattamaan rakennuksen koko lämmitysenergiantarvetta, koska tällöin käyttöaste jäisi liian alhaiseksi, jotta investointi olisi kannattava. Lämpöpumpun tehon ylittävä osa tuotetaan jollakin lisälämmönlähteellä, kuten sähkövastuksella, öljykattilalla tai tulisijalla. Lämpöpumppu kannattaa mitoittaa noin % rakennuksen mitoitustehosta, jolloin pystytään tuottamaan % vuotuisesta lämmitysenergiantarpeesta. Koska lämpöpumpun investointikustannus lämmitystehoyksikköä kohti kasvaa merkittävästi lämpöpumpun tehon pienentyessä, on investointi sitä kannattavampi mitä suurempi on rakennuksen vuotuinen lämmitysenergiantarve. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 8. Investointi on laskettu lämpöteholle, josta noin kolmannes on lämpöpumpun tarvitsemaa ulkopuolista tehoa. Käyttö- ja ylläpito- sekä tuotantokustannukset on laskettu saadulle nettoenergialle. Taulukko 8. Lämpöpumppujen tyypilliset kustannukset. Investointikustannuksiin vaikuttaa merkittävästi maalämpöpumpuissa maaperä, johon putkitus asennetaan. Investointi (euro/kw p ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,2-0,6 Tuotantokustannus (c/kwh) * 4-8 *) Saatua nettoenergiaa kohti (lämpökerroin 3). Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa 3000 h ja käyttöikää 20 vuotta. 14
15 Käyttökohteet Lämpöpumppujen parhaita käyttökohteita ovat: uudistalot joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä (maa- ja poistoilmalämpöpumput) suorasähkölämmitteiset rakennukset (ulkoilmalämpöpumput) hotellit ja kylpylät jäteveden puhdistamot teollisuuden erityissovellukset kuten puutavaran kuivaus lämpökeskukset Biomassakattilat Tekninen suorituskyky Biomassalle soveltuvissa kattiloissa käytetään kolmea eri polttotapaa: arinapolttoa, kaasutuspolttoa ja leijupolttoa. Arinapoltto on yleisin polttotapa alle 5 MW th :n kokoluokassa. Isossa kokoluokassa (yli 20 MW th ) uudet polttotekniikat, erityisesti leijupoltto, ovat syrjäyttämässä arinapolttotekniikan. Tehoalueella 2-15 MW th käytetään myös kaasutuspolttoa. (Motiva, 2000) Arinapoltto edustaa perinteistä polttotekniikkaa. Arinoiden rakenteet riippuvat polttoaineesta ja kattilan koosta. Erilaisia arinatyyppejä ovat mm. kiinteä tasoarina, kiinteä viistoarina, mekaaninen viistoarina, ketjuarina sekä erikoisarinat kuten jätteenpolttoarina. Usein käytetään myös em. tyyppien yhdistelmiä. Pienet arinat ovat useimmiten ilmajäähdytteisiä, suuret ovat pääsääntöisesti vesijäähdytteisiä ja jäähdytys on osana kattilan vesikiertoa. (Altener, 1998) Mekaanisissa arinoissa uutena ratkaisuna on pyörivä kekoarina, jossa arina on jaettu vyöhykkeisiin, joista esim. joka toinen pyörii. Ratkaisua on sovellettu erittäin märän puujätteen polttoon. Pienimmässä kokoluokassa arinat ovat tyypillisesti kiinteitä tasoarinoita ja polttoaine syötetään käsin. Pienet arinakattilat jaetaan yläpalo- ja alapalokattiloihin. Yläpalokattiloissa koko polttoainepanos syötetään kerralla tulipesään, jolloin palamisolosuhteet vaihtelevat jatkuvasti ja päästöt ovat suurempia kuin muissa kattilatyypeissä. Alapalokattiloissa palaminen ja polttoaineen lisääminen on jatkuvaa, jolloin palamisolosuhteet eivät muutu ja päästöt ovat pienemmät. Polttoaineen syötössä voidaan käyttää myös stokeria, joka annostelee polttoainetta ja säätelee palamista automaattisesti. Polttoaineena biomassakattiloissa voidaan käyttää hakkuutähteiden (hukkarunkopuut, latvusmassa, pieniläpimittainen kokopuu) lisäksi haketta, puun kuoria, sahanpurua, kutterilastua, pellettejä tai brikettejä sekä turvetta ja kierrätyspolttoainetta (seospolttoaineena). Puupolttoaineen haketus tapahtuu joko korjuupaikalla, tienvarsivarastolla tai käyttöpaikalla. Pelletit ja briketit valmistetaan yleensä sahanpurusta ja puusepänteollisuuden jätteistä. Puubriketit ovat läpimitaltaan yli 25 mm:n pyöreitä tai kulmikkaita puristeita. Lyhyiden ja sylinterimäisten puupellettien läpimitta on yleensä 5-12 mm. Näiden jalosteiden etuja ovat yhtenäinen laatu ja hyvä energiasisältö, mitkä helpottavat polttoaineen syöttöä ja palamisen säätöä. (Motiva, 2000) Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 9. Kattiloiden nimellistehot voivat ylittääkin 10 MW, mutta tässä raportissa on tarkasteltu ainoastaan alle 10 MW:n hajautettua tuotantoa. Huipunkäyttöaika vaihtelee paljon, se voi olla pienkäytössä alle 1000 tuntia, mutta kaukolämpövoimalassa lähelle 4000 tuntia. Hyötysuhde voi isoissa kattiloissa 15
16 kuivalla polttoaineella haketta tai puupellettejä käytettäessä nousta yli 90 %:n. Pienkäytössä hyvän puukattilan vuosihyötysuhde on yli 70 % (Savolainen ym., 2001). Taulukko 9. Biomassakattiloiden tyypilliset tekniset ominaisuudet Nimellisteho (kw th ) * Huipunkäyttöaika (h) Hyötysuhde (%) Käyttöikä (vuotta) 20 *) Nimellisteho voi ylittää 10 MW, mutta tässä selvityksessä on tarkasteltu vain alle 10 MW biomassakattiloita Taloudellisuus Biomassakattiloiden tyypilliset kustannukset on esitetty taulukossa 10. Kattiloiden hinnat ovat pienessä kokoluokassa euro/kw, isossa kokoluokassa alle 50 euro/kw. Tämän lisäksi tulee polttoaineen syöttöjärjestelmästä kustannuksia euro/kw. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksia aiheuttavat mm. kattiloiden puhdistus, tuhkanpoisto ja nuohous. Tärkein biomassalla tuotetun lämmön hintaan vaikuttava tekijä on polttoaineen hinta, joka puolestaan riippuu korjuu-, kuljetus- ja käsittelykustannuksista. Esimerkiksi metsähakkeiden maksimikuljetusmatkat ovat jalostamattomina alle 150 km. Polttoaineen hinta voi vaihdella paljon käyttökohteen ja polttoainetyypin mukaan. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa on oletettu biopolttoaineiden olevan kilpailukykyisiä useissa käyttäjäryhmissä hintatasolla 0,75 c/kwh, mikä vastaa hakkuutähdehakkeen hintaa kuljetusmatkalla 50 km (Helynen ym., 1999). Pienkäytössä valmiiden puupellettien toimitushinnat ovat luokkaa 2-3 c/kwh (Biowatti, 2002). Taulukko 10. Biomassakattiloiden lämmöntuotannon kustannukset Investointi (euro/kw th ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh) 0,1-0,2 Polttoaine (c/kwh) 0,7-3 Tuotantokustannus (c/kwh) * 1-5 *) Arviossa käytetty huipunkäyttöaikaa h ja käyttöikää 20 vuotta Käyttökohteet omakotitalokattilat kiinteistökattilat alue- ja kaukolämmityskattilat teollisuuskattilat 16
17 2.2 Pienimuotoinen CHP Tässä luvussa esitetyt eri CHP-teknologioiden investointikustannukset on esitetty CHP-laitteen sähkötehoa kohti. Investointikustannukset sisältävät sekä sähkön että lämmön tuotantoon tarvittavat komponentit. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset on esitetty tuotettua sähköyksikköä kohti. Polttoainekustannuksena on käytetty keskimääräistä vuoden 2001 suurasiakkaan maksamaa maakaasun hintaa 1,7 c/kwh, mikä vastaa noin 2 c/kwh tuotettua energiayksikköä (lämpö + sähkö) kohti. Tuotantokustannukset on laskettu tuotettua energiayksikköä (sähkö + lämpö) kohti käyttäen huipunkäyttöaikaa 5000 h ja käyttöikää 15 vuotta Kaasu- ja dieselmoottorit Moottorivoimala koostuu mäntämoottorista ja siihen liitetystä generaattorista. CHP-käytössä sähkön lisäksi hyödynnetään myös prosessissa syntyvä lämpö. Moottorivoimalaitokselle on tyypillistä korkea sähköhyötysuhde, laaja tehoalue sekä monipuolinen polttoainevalikoima. Moottorivoimalaitoksen etuja ovat lisäksi lyhyt rakennusaika sekä modulaarisuus, jolloin haluttu tehotaso voidaan saavuttaa kytkemällä useita standardoituja moduuleita yhteen. Tekninen suorituskyky Tehon perusteella moottorit voidaan jakaa usealla eri tavalla. Tässä selvityksessä tehoalue on jaettu suorituskykyarvoja vertailtaessa kolmeen osaan: alle 200 kw, kw ja yli 2000 kw. Pienimmässä teholuokassa tarkastellaan niin pieniä moottoreita kun on yhteistuotantoon saatavissa ja suurimmassa teholuokassa tarkastelu ulotetaan aina 10 MW saakka. Pienet, alle 200 kw moottorit perustuvat tavallisesti autojen dieselmoottoreihin, joihin on lisätty kipinäsytytys. Tätä suuremmissa moottoreissa käytetään joko kipinä- tai puristussytytystä. Aivan pienimpiä moottoreita lukuun ottamatta kaikki alle 1 MW:n sähkötehon tuottavat moottorit ovat turboahdettuja. Turboahtaminen nostaa tehoa noin 40 prosenttia verrattuna vapaasti hengittäviin moottoreihin ja mahdollistaa laihaseoskäytön, mikä alentaa typenoksidien muodostumista Kaasu- ja dieselmoottorien sähköhyötysuhde on koosta riippuen % ja kokonaishyötysuhde %. Sähköhyötysuhteeseen vaikuttaa laitteen koko, yleensä tehon kasvaessa päästään parempaan hyötysuhteeseen. Yhteistuotannossa kaasu- ja dieselmoottoreita käytetään joko lämpimän veden ( o C) tai matalapainehöyryn (alle 20 bar) tuottamiseen. Kaasu- ja dieselmoottorien tyypilliset tekniset ominaisuudet on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kaasu- ja dieselmoottoreiden tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1995; Wärtsilä) < 200 kw kw 2-10 MW Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry , höyry Peruskorjausväli (h) ** Käytettävyys (%) Kierrosnopeus (1/min) *) Pakokaasujen lämpötila dieselmoottoreissa o C, kaasumoottoreissa o C **) Peruskorjauksessa vaihdetaan männät, sylinterit yms.; huoltoväli (öljynvaihto) on n h 17
18 Polttoaineet Polttoaineen käytön perusteella moottorivoimalaitokset voidaan jakaa kaasumoottoreihin, dieselmoottoreihin ja kaksoispolttoainemoottoreihin. Kaasumoottorit ovat kaikkein käytetyimpiä jatkuvatoimisissa yhteistuotantosovelluksissa. Dieselmoottoreita käytetään paljon varavoimasovelluksissa, mutta niitä voidaan käyttää myös yhteistuotannossa, jos maakaasua ei ole saatavilla. Kaksoispolttoainemoottorit ovat teknisesti hyvin lähellä perinteisiä dieselmoottoreita. Niissä osa tehosta tuotetaan normaalisti dieselpolttoaineella ja osa imuilman mukana syötettävällä kaasulla. Imuilmaan sekoitettavaa kaasua ei tarvitse paineista, mikä tekee ratkaisusta yksinkertaisen ja pieniinkin moottoreihin soveltuvan (VTT, 1999). Myös raskas polttoöljy ja muut erikoisemmat polttoaineet, esimerkiksi Orimulsion, ovat mahdollisia. Biopolttoaineet, muun muassa erilaiset bioöljyt, ovat tutkimuksen kohteena. Taloudellisuus Taulukossa 12 on esitetty kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset eri kokoluokissa. Pelkän moottori-generaattoriyhdistelmän investointikustannus on noin euro/kw, joten muiden laitteiden, rakentamisen ja asentamisen kustannusten osuus on CHP-laitoksessa varsin merkittävä. Taulukon 12 käyttö- ja kunnossapitokustannukset sisältävät sekä määräaikaishuollot että kuluvien osien uusimisen kustannukset. Pienessä kokoluokassa moottoreiden yksikkökustannuksia alentavat suuret tuotantovolyymit. Koon kasvaessa puolestaan oheislaitteiden osuus kokonaiskustannuksista vähenee. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 12. Kaasu- ja dieselmoottoreihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden kustannukset < 200 kw kw 2-10 MW Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 1,3-2,2 0,7-1,7 0,4-1,1 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3,5-4 2,5-3,5 2,5-3,5 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,8 Käyttökohteet Kaasu- ja dieselmoottorit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa on kohtuullisen tasainen sähkön ja lämmön tarve, ja joissa edellytetään hyvää sähköntuotannon hyötysuhdetta. Aivan pienimmissä sovelluksissa, kuten pientaloissa, ongelmana on moottoreiden huoltotarve ja melu. Kokoluokan kasvaessa moottorivoimalaitosten edut tulevat paremmin esille. Parhaimpia sovelluskohteita ovat: hotellit, kylpylät tms. sairaalat koulurakennukset kasvihuoneet konepajat, sahat ym. pk-teollisuus kauko- ja aluelämpöjärjestelmät 18
19 2.2.2 Mikroturbiinit Mikroturbiineilla tarkoitetaan yleensä kaasuturbiineja, joiden teho on kw. Niissä on tavallisesti yksi akseli, johon generaattori, kompressori ja turbiini on laakeroitu käyttäen joko öljytai ilmalaakereita. Niiden syöttöilma paineistetaan kompressorissa ennen polttokammioon syöttämistä. Samalla voidaan hyödyntää kuumaa pakokaasua hyötysuhteen parantamiseksi. Mikroturbiinin kompressorissa ja turbiinissa kaasuvirtaukset ovat säteittäiset, toisin kuin lentokoneiden ja teollisuuden kaasuturbiineissa, joissa virtaus on aksiaalinen. Tekninen suorituskyky Käytännössä kaasuturbiinien sähköhyötysuhde riippuu voimakkaasti turbiinin tehosta. Alle 1 MW kokoluokassa sähköhyötysuhde jää ilman rekuperaattoria 25 %:n alapuolelle, kun taas noin 3 MW:sta ylöspäin voidaan saavuttaa 30 prosentin sähköhyötysuhde. CHP-sovelluksissa kaasuturbiinivoimaloiden kokonaishyötysuhde on %, sillä pakokaasujen lämmöntalteenotto on tehokasta. Turbiinista tulevan kaasun lämpötila on tyypillisesti o C, jolloin sitä voidaan helposti hyödyntää höyryn tuottamiseen. Teoreettisesti hyötysuhdetta voidaan parantaa nostamalla turbiiniin syötettävän kaasun lämpötilaa. Käytännössä tällöin joudutaan turvautumaan keraamisiin materiaaleihin. Taulukossa 13 on esitetty mikroturbiinien ( kw) tyypilliset tekniset ominaisuudet. Taulukko 13. Mikroturbiinien tyypilliset tekniset ominaisuudet (Caddet, 1993; 1995; Turbec) Yksikköteho (kw) Sähköhyötysuhde (%) Lämpöhyötysuhde (%) Kokonaishyötysuhde (%) Lämmöntuotto ( o C) * , höyry Peruskorjausväli (h) Elinikä (h) *) Turbiinista lähtevän kaasun lämpötila o C Polttoaineet Mikroturbiineissa voidaan käyttää sekä kaasumaisia että useita erilaisia nestemäisiä polttoaineita. Yleisin polttoaine on maakaasu, muita mahdollisia kaasumaisia polttoaineita ovat biokaasut, vety sekä kaasutetut kierrätyspolttoaineet ja biomassa. Nestemäisistä polttoaineista yleisimmät on dieselöljy ja nestekaasut, muita mahdollisia ovat bensiini, metanoli, etanoli ja bioöljyt. Taloudellisuus Taulukossa 14 on esitetty mikroturbiineihin perustuvien yhteistuotantovoimaloiden investointi-, käyttö- ja kunnossapito- sekä tuotantokustannukset. Mikroturbiinien kustannukset ovat nykyisin 19
20 noin 650 euro/kw ja niiden arvioidaan alenevan vuoteen 2010 mennessä tasolle euro/kw. Merkittävä osa investointikustannuksista, karkeasti noin puolet, johtuu muusta kuin itse kaasuturbiinista eli lämmön talteenotosta, sähkölaitteista, rakentamisesta ja asennuksesta. Mikroturbiinien käyttö- ja kunnossapitokustannukset pienenevät tehon kasvaessa. Useat mikroturbiinien valmistajat ilmoittavat heidän tuotteidensa käyttö- ja kunnossapitokustannusten olevan alle 1,0 c/kwh. Tähän on toistaiseksi suhtauduttava varauksella, koska mikroturbiineista ei ole vielä laajoja käyttökokemuksia. (Vanhanen & Loimaranta, 1999) Taulukko 14. Mikroturbiineihin ( kw) perustuvien yhteistuotantovoimaloiden nykyiset kustannukset Investointi (euro/kw e ) Käyttö ja kunnossapito (c/kwh e ) 0,6-1,7 Polttoaine (c/kwh) 2 Tuotantokustannus (c/kwh) * 3-4 *) Rakennusasteena (sähkön- ja lämmöntuotannon suhde) on käytetty arvoa 0,6 Käyttökohteet Kaasuturbiinit soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa tarvitaan korkeata lämpötilaa tai höyryä, sillä niiden pakokaasujen lämpötila on tyypillisesti o C. Tämän takia juuri teollisuuskohteet ovat tyypillisimpiä sovelluksia pienille kaasuturbiineille. Pientaloihin ja pieniin rivi- ja kerrostaloihin ne soveltuvat varsin huonosti, koska mikroturbiinienkin tehot ovat niihin liian suuria ja niiden käyttö osatehoilla on epätaloudellista. Asuinrakennusten vaihteleva kuormaprofiilikaan ei suosi kaasuturbiineja. Hotelleissa ja kasvihuoneissa mikroturbiinit ovat mahdollisia, mutta käytännössä kaasumoottorivoimalaitokset hallitsevat näitä markkinoita. Sopivia mikroturbiinien käyttökohteita ovat: prosessiteollisuus, esim. panimot ja elintarviketeollisuus hotellit, kylpylät tms. kasvihuoneet kauko- ja aluelämpöjärjestelmät Stirling-moottorit Stirling-moottori eroaa otto- ja dieselmoottoreista siinä, että sen sylinteritila on suljettu ja palaminen tapahtuu sylintereiden ulkopuolella. Stirling-moottorissa mäntä liikkuu työkaasun paineenmuutoksen vaikutuksesta, kun sylintereitä lämmitetään ja jäähdytetään. Tavallisemmin työkaasuna käytetään joko heliumia tai vetyä. Ulkoinen lämmöntuotanto mahdollistaa erilaisten polttoaineiden, kuten maakaasun, öljyn ja jopa puun käytön. Stirling-moottoreiden etuja samankokoisiin otto- ja dieselmoottoreihin nähden ovat alemmat päästöt ja alhaisempi melutaso. Ulkoisesta palamisesta johtuen huoltoväli on pidempi, mikä on kustannusten kannalta merkittävä etu erityisesti pienessä kokoluokassa. Juuri pienessä 20
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotAurinkoenergia kehitysmaissa
Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia
LisätiedotLämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010
Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen
ENERGIANKULUTUKSELTAAN HIILIDIOKSIPÄÄSTÖTÖN RAKENNUS LÄMPÖPUMPPU ON KANNATTAVA VAIHTOEHTO SEN TOTEUTTAMISEEN Jussi Hirvonen Poimintoja lämpöpumppu-uutisista INEX logistiikkakeskus, Sipoo, maalämmölle (100
LisätiedotAurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä
Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotTekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva
Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotPienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
LisätiedotLämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo
Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotAurinkoenergia Lopullinen ratkaisu
FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotMaalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy
Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotHIGHBIO - INTERREG POHJOINEN
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotAjan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne
Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä Samuli Rinne Jätettä on materiaali, joka on joko - väärässä paikassa -väärään aikaan tai - väärää laatua. Ylijäämäenergiaa on energia,
LisätiedotUusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo
Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset
LisätiedotEnergialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat M4_ ENERGY DEMAND REDUCTION STRATEGIES: POTENTIAL IN NEW BUILDINGS AND REFURBISHMENT
M5 Energialähteet ja uusiutuvat energiateknologiat 1 Content 1. // Johdanto 1.1. EPBD nzeb 1.2. Missä on UES:n lähde? 2. // Biomassa 2.1. Lähteet 2.2. Pelletti 2.3. Pellettien syöttö kattilaan 2.4. Puukaasukattila
LisätiedotINNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotBiomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050
Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotLämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi
Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotTalotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotTEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN
TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN Pöyryn ja TEM:n aamiaisseminaari Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotEnergiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan
Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
LisätiedotTornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotIlmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010
Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
Lisätiedot