MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus"

Transkriptio

1 MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus Elina Kekkonen Mikko Ylisuvanto Opinnäytetyö, kevät 2007 Diak, Etelä Helsingin toimipaikka Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Kekkonen, Elina & Ylisuvanto, Mikko. Matarin nuorisokodin laatutyö. Tavoitteena onnistunut sijoitus. Helsinki, kevät 2007, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä, Helsingin toimipiste, diakoninen sosiaali-,- terveys- ja kasvatusalan koulutus ohjelma, sosiaali-ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyömme on kehittämishanke, joka on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Opinnäytetyön tarkoitus on kehittää Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyä valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Keväällä 2006 järjestimme Matarin nuorisokodin työryhmälle kehittämispäivän, jossa jaoimme työryhmälle tietoa liittyen sijaishuollon valtakunnallisiin laatukriteereihin, lastensuojelulakiin ja Matarin nuorisokodin yhteistyökumppanin, Vantaan kaupungin, lastensuojelun palvelujärjestelmään. Kehittämispäivän tarkoituksena oli selvittää, miten Matarin nuorisokodin työryhmä arvioi valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden toteutumista nuoren onnistuneen sijoitusprosessin näkökulmasta. Työryhmän tuotos koottiin yhteen ja sen pohjalta arvioitiin, mitä osa-alueita tulee vielä kehittää, jotta työskentely on valtakunnallisten laatukriteereiden mukaista. Kehittämispäivän aikana tehtiin suunnitelmia ja sopimuksia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan vielä paremmin toimia valtakunnallisten laatukriteereiden mukaisesti. Työryhmä nosti keskeisiksi kehittämisalueiksi sijoitusprosessin alkuvaiheessa tapahtuvaa yhteydenottoa, tiedonkeruuta, arviointia ja suunnittelua koskevat osa-alueet. Opinnäytetyön pääkohtaisena aineistona olemme käyttäneet Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja, Matarin nuorisokodin laatukäsikirjaa, Vantaan kaupungin verkkojulkaisuja ja vuoden 1983 lastensuojelulakia. Asiasanat: lastensuojelu, laatutyö, sijaishuolto, nuorisokodit, kehittämisprojektit

3 ABSTRACT Elina Kekkonen & Mikko Ylisuvanto. Quality standards in The Youth home Matari. Helsinki, spring Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki unit.degree Programme in Social Services. The purpose of the thesis is to develop the work in the youth home Matari. The youth home has been established in August Basically all the work in the youth home is based on national criterions for quality in child welfare. The process of the thesis started at spring The manager Kari Ollila s idea and request was to focus on the quality of the work. The thesis describes the phases of the work from the August 2004 to May In May 2006 we arranged a day for the team in order to focus on the quality criterions. Our role was to lead the team to reflect upon their work. The team produced new ideas in order to improve their work by quality standards in youth home Matari. The primary conclusions dealt with availability of information. Team pointed out the importance of functional networking among co-operators in the field of child welfare. Key words: child welfare, quality standards, youth home

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Kalliolan setlementin taustaa Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulain käytännöt Lastensuojeluilmoitus Sosiaalityöntekijä Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Kiireellinen huostaanotto Kuuleminen ja päätöksen alistaminen LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAISHUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Laituri-projekti Sijaishuollon sijoituksen prosessi valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta MATARIN NUORISOKOTI SIJAISHUOLLON JÄRJESTÄJÄNÄ Sijaishuollon organisointi ja ostopalvelu Matarin nuorisokodin yhteistyökumppani Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin lastensuojelujärjestelmä Avohuollon tukitoimet Kriisikeskus Sijaishuolto ja Vantaan omat sijaishuoltoa tarjoavat laitokset Matarin nuorisokodin esittely, toiminta-ajatus ja työmenetelmät...33

5 5.3.1 keskeisimmät työmenetelmät ja -välineet Matarin nuorisokodin sijoitusprosessi ja sijoitusprosessin laatutavoitteet Sijoitusprosessin vaiheet MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖSKENTELYN VAIHEET Nuorisokodin perustaminen Rakenteiden luomisvaihe Laatutyöskentelyn aloittaminen Työskentelyvaihe, muokkaamis-, arviointi- ja hiomisvaihe Arviointi- ja kehittämisvaihe sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta SIPOON KEHITTÄMISPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN TYÖRYHMÄN ARVIOT JA TULOKSET KEHITTÄMISPÄIVÄNÄ POHDINTA...50 LÄHTEET...52

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme lähtökohtana on vuonna 2004 perustetun Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen ja arviointi. Olemme osallistuneet nuorisokodin perustamisen vaiheisiin sekä työskennelleet Matarin nuorisokodissa sen perustamisvaiheesta lähtien. Kalliolan lastensuojelutyön johtaja Kari Ollilan toiveena on, että Matarin nuorisokodin työskentely pohjautuu valtakunnallisiin laatukriteereihin. Aloitimme opinnäytetyöprosessin keväällä 2004 Kari Ollilan kanssa tehdyn suullisen sopimuksen mukaisesti. Tämän sopimuksen mukaan opinnäyteyömme tavoitteeksi asetettiin Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Opinnäytetyö on vuosien välisenä aikana muuttanut muotoaan käytännön tarpeiden mukaan. Opinnäytetyömme kuvaa työryhmän laatutyöskentelyn prosessin vaiheita vuosilta Opinnäytetyöprojektimme päättyi keväällä 2006 järjestämään työryhmän kehittämispäivään. Järjestimme työryhmälle kehittämispäivän, jossa tehtävämme oli ohjata työryhmä tarkastelemaan ja arvioimaan sijoitusprosessin vaiheiden toteutumista nuorisokodissamme sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden ja lastensuojelulain asetusten pohjalta. Arvioinnin työvälineenä käytimme vuonna 2004 valmistuneita sijaishuollon valtakunnallisia laatukriteereitä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esittelemme lastensuojelulakia, valtakunnallisia sijaishuollon laatukriteerejä, Matarin nuorisokodin yhteistyökumppaneita sekä Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn vaiheita. Opinnäytetyössämme kuvaamme kehittämispäivän työskentelyn vaiheita ja työskentelyn tuloksia. Pohdimme lopuksi opinnäytetyön meille antamia ajatuksia ja omaa prosessiamme opinnäytetyötä valmistellessa.

7 8 2 MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Matarin nuorisokoti on Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämä ja lääninhallituksen luvan alainen yksityinen lastensuojelulaitos. Matarin 8-paikkainen nuorisokoti kuuluu yhtenä Kalliolan setlementin ylläpitämiin 5 lastensuojelulaitokseen. Matarin nuorisokoti on perustettu Ensimmäiset nuoret muuttivat taloon Matarin nuorisokoti tarjoaa sijaishuoltoa Vantaan kaupungin sosiaaliviraston sijoittamille vuotiaille nuorille, joille avohuollon tukipalvelut eivät riitä ja joille kotona asuminen ei ole mahdollista. (Kalliolan setlementti 2007.) Kuvio 1. Kalliolan setlementin lastensuojelutyön organisaatiokartta

8 9 2.1 Kalliolan setlementin taustaa Setlementtiaatteen toi Suomeen Englannista pastori Sigrid Sirenius. Suomalaisen setlementtiliikkeen toiminta-ajatuksena on toimia poliittisesti sitoutumattomana, ekumeenisen kristillisen perustansa tunnustavana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamisena sekä elämän eheytymistä (Ajo, Martti 1998.s ) Yhteensä Suomessa toimii tällä hetkellä 37 paikallista setlementtiä, joista Kalliolan setlementti on vanhin ja suurin. Kalliolan setlementin toiminta aloitettiin vuonna Lastensuojelutoiminta aloitettiin 1960-luvulla Helsingin poikakodin liityttyä osaksi Kalliolan setlementtiä.(kalliolan setlementti 2007) Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, lastensuojelu, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, ikäihmisten liikunta- ja kuntoilupalvelut, vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta. Näitä toimintamuotoja ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry.(kalliolan setlementti 2002, 4.) 2.2 Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla Arvot ohjaavat sijaishuoltoa tarjoavan paikan toimintaa ja ovat tuolloin suorassa yhteydessä siihen, kuinka siellä asuvat nuoret ja heidän läheisensä kokevat tulevansa kohdelluiksi. Sijaishuoltoa tarjoavilla paikoilla tulisi olla taustalla toiminta-ajatus, jonka kautta tulee ilmi syyt miksi se on olemassa ja mitä tehtävää varten se on perustettu. Yleisellä tasolla toiminta-ajatus määrittelee, minkälaisilla resursseilla, rakenteilla, menetelmillä ja toimintatavoilla sijaishuoltopaikan on tarkoitus suorittaa tehtäväänsä ja pyrkiä tavoitteisiinsa. (Partanen 2005, 7-8.) Partasen mukaan pitkäjännitteisen, tavoitteellisen työskentelyn pohjaksi sijaishuoltoa tarjoavalla paikalla on tärkeää olla oma, määritelty arvopohjansa, jolle koko toiminta viime kädessä perustuu. Laatutavoitteisiin voidaan päästä monella tavalla, mutta ulkois-

9 10 ten puitteiden lisäksi on ihmisten kanssa tehtävässä työssä erityisen tärkeää ihmisläheiset arvot, toimintaperiaatteet ja menetelmät. (Partanen 2005.) Matarin nuorisokodin toiminta pohjautuu setlementtiarvoille. Setlementtityön tausta on aatteellinen ja sen kautta setlementtityön toimintaa ohjaavat arvot. Näitä arvoja ovat erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, tasa-arvoisuus ja yksilönoikeuksien kunnioittaminen. Matarin nuorisokoti on sitoutunut näiden arvojen käytäntöön panemiseen omassa toiminnassaan. (Matarin nuorisokodin laatukäsikirja.)

10 11 3 LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Ennen kuin tarkastellaan, mitä Matarin nuorisokodin laatutyöskentely pitää sisällään, on hyvä avata, mihin lastensuojelu ja sijaishuolto perustuvat ja mikä on niiden tarkoitus. Kehittämispäivänä käsittelimme Matarin nuorisokodin työryhmän kanssa lastensuojelulain kohtia ja käytäntöjä, jotka seuraavissa luvuissa esittelemme opinnäytetyössämme. Lainsäädäntöön tutustumisen tarkoituksena oli lastensuojelulain tavoitteiden ja toimintakentän yhä vahvempi tiedostaminen. 3.1 Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulla tarkoitetaan laajempaa tehtäväkokonaisuutta kuin pelkästään lastensuojelupalvelujen järjestämistä. Kansainväliset sopimukset lasten oikeuksista ja Suomen perusoikeussäännökset asettavat kunnille vastuun turvata lapsen oikeudet ja ottaa huomioon lapsen tarpeet kaikilla yhteiskunnan toiminnan osa-alueilla. (Mahkonen, Sami 2005, ) Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991) velvoittaa sen hyväksyneitä valtioita ja erityisesti valtioiden julkista valtaa toimimaan siten, että valtiot ja kunnat toiminnallaan tarkoituksenmukaisesti edistävät lasten oikeuksien toteutumista läpi yhteiskunnan eri sektoreiden. (Lasten oikeuksien sopimus 1991.) Suomessa sopimus on astunut lailla voimaan vuonna Sopimus antaa keskeiset toimintaperiaatteet julkisen vallan toiminnalle, myös lastensuojelulle. Kuntien asema lastensuojelupalveluiden toiminnallisessa järjestämisessä on keskeinen. Kunnan vastuu yksittäisen lapsen oikeuksista sekä kasvu- ja kehitysolosuhteiden turvallisuudesta määräytyy kansainvälisten sopimusten, Suomen perustuslain ja kuntalain asettamien säädösten pohjalta.

11 12 Suomen perustuslain 121 asetusten mukaan Suomi jakautuu hallinnollisiin alueisiin; kuntiin ja kuntayhtymiin, joiden hallinnon tulee perustua alueen asukkaiden itsehallintoon. Alueen hallinnon yleisistä perusteista ja alueelle asetetuista tehtävistä säädetään erikseen lailla. Lastensuojelulaissa (683/1983) täsmennetään kuntien tehtävät ja vastuualueet lastensuojelussa. Lastensuojelulain pykälät 4 ja 6 velvoittavat kunnan järjestämään tarvittavat tukitoimet sitä tarvitsevalle yksilölle siihen vuorokauden aikaan kun tarve esiintyy. Lastensuojelun laajuus vaihtelee kunnassa asuvien lasten ja perheiden tukitoimenpiteiden tarpeen mukaan. Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa kunnan tehtävät pykälän 2 mukaan ovat lapsen suotuisten kasvuolosuhteiden turvaaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatuksessa sekä perhe- ja yksilökohtaisten tukipalveluiden järjestäminen. Näitä tukitoimenpiteitä ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto sekä sijaishuollon ja jälkihuollon järjestäminen. Lastensuojelutyötä määrittää ja ohjaa siitä asetettu lastensuojelulaki. Lastensuojelun keskeinen perusajatus on lapsen edun huomioiminen. Lapsen etu ratkaisee myös tilanteessa, jossa vanhempien ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään (Taskinen Sirpa & Törrönen Maritta 2004, 12.) Lapsen huollon sisällöstä ja huoltajien velvollisuudesta on säädetty vuonna 1984 voimaan tulleessa lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa ( /361). Lapsella on oikeus hyvään hoitoon ja kasvatukseen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon (Kangas 2004, 105). Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, sekä etusija erityiseen suojeluun (LSL 1 )

12 13 Lastensuojelulain tavoitteena on vaikuttaa yleisiin kasvuoloihin tukea huoltajia lasten kasvatuksessa toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua (LSL 2 ) 3.2 Lastensuojelulain käytännöt Seuraavissa kappaleissa kuvataan, miten lastensuojelun menettelytavat toimivat käytännön tasolla. Prosessi lähtee liikkeelle lastensuojeluilmoituksesta, jonka pohjalta sosiaalityöntekijä alkaa työstää ja arvioimaan tilannetta. Jos tilanne vaatii toimenpiteitä, mietitään tarvitaanko tapauksessa avohuollon palveluita, huostaanottoa vai kiireellistä huostaanottoa Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä, jos havaitsee lapsen hyvinvoinnissa huolen aiheita. Tällaisia huolen aiheita voi olla esimerkiksi, jos havaitsee lapsen olevan päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, vanhemmat lyövät lasta, vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai humausaineiden vaikutuksen alaisena.(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä esim. omaiset, ystävät, naapurit, koulu, poliisi, neuvola tai lääkäri. Viranomaisilla on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus, mikäli huomaavat lapsen tai hänen perheensä olevan lastensuojelun tarpeessa. Muilla henkilöillä on ihmisoikeus asiaan ja yksityiset henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen anonyymisti..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojelun tarve voi tulla esille myös asiakkaan oman yhteydenoton perusteella. Lastensuojeluviranomaiset, joita ovat kunnan lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät, ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset. Jokainen ilmoitus kirjataan ylös asiakkaan papereihin. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä mihin tahansa vuorokauden ai-

13 14 kaan suoraan sosiaalipäivystykseen tai virka-aikoina sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä alkaa ilmoituksen tultua kartoittaa ja selvittää tilannetta. Tilanteen arvioinnissa käydään läpi kodin olosuhteet, elämäntapojen riskitekijät ja tarvittavat toimenpiteet. Kartoituksen jälkeen järjestetään tapaaminen perheen kanssa. Perheen kanssa keskusteltaessa tarkastellaan perheen senhetkistä tilannetta. Sosiaalityöntekijä tekee muistiinpanoja tilanteesta ja kaikki asiakkaan tilanteeseen liittyvät huomiot kirjataan tarkasti asiakkaan papereihin. Perheen lisäksi sosiaalityöntekijä voi tehdä yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten neuvolan, koulun, päivähoidon ja kotipalvelun kanssa. Asioiden käsittelyyn kysytään aina lupa vanhemmilta. Jos perheestä tai lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, ei lupaa tarvita. Lastensuojelussa asiakirjojen laadintaan on kiinnitettävä huomiota. Muistiinpanoissa tulee käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja olosuhteista, jotka vaikuttavat asian käsittelyyn. Asiakirjoista tulee käydä ilmi kuka on tehnyt havainnot, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Asiakirjoista on selvittävä paitsi tilanteeseen liittyvät negatiiviset tekijät, myös olosuhteisiin liittyvät positiiviset tekijät. Mahdollisen huostaanoton perusteet on käytävä ilmi asiakirjoista. Tämän takia on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti tilanteeseen vaikuttavat tekijät. (Räty 2004, 25.) Kun lastensuojeluilmoituksen syyt ja lähtökohdat on selvitetty, menetellään asiassa kartoituksen pohjalta tulleiden asioiden mukaisesti. Jos perheessä ei huomata olevan välitöntä vaaraa lapsen terveydelle, otetaan yhteyttä perheeseen kirjeitse tai puhelimitse. Perheeseen voidaan tehdä myös kotikäynti ja yhdessä laatia suunnitelman avohuollon tukitoimien järjestämisestä, jos sille on tarvetta (Lastensuojelun keskusliitto 2007.)

14 Avohuollon tukitoimet Jos perheessä havaitaan olevan tuen tarvetta, mutta huostaanoton kriteerit eivät täyty, tarjotaan perheelle avohuollon tukitoimia. Tukitoimenpiteistä sovitaan perheen kanssa. Tukitoimien tarkoituksena on vahvistaa perheen arjessa selviytymistä ja taata lapsen turvallinen kehitys. (LSL 8 ). Lastensuojelun avohuollon tukitoimet on osa lastensuojelulain 3 luvun 8 :n perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelun toimintamuotoa, johon kuuluu lisäksi huostaanotto ja sijaishuolto (LSL 8 ). Lain 9 :ssä sanotaan, että perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi (LSL 9 ). Lastensuojelulain 12 mukaisissa olosuhteissa on sosiaalilautakunnalla velvollisuus viipymättä ryhtyä avohuollon tukitoimenpiteisiin, eli, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään (LSL12.) Lastensuojelulain 13 on säädetty lapselle tai perheelle järjestettävistä taloudellisista tukitoimista. Jos perheen puutteellinen toimeentulo tai asumisolosuhteet vaarantavat sellaisen nuoren itsenäistymiskehitystä, joka on aikaisemmin ennen 18 ikävuottaan ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan velvollisuus turvata nuorelle asunto ja riittävä toimeentulo. Näistä tukitoimista on ns. subjektiivisia oikeuksia, ts. kunnan on järjestettävä näitä palveluita määrärahoista riippumatta (Räty 2004, 22). Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. Lastensuojelulain 13 velvoittaa sosiaalilautakuntaa siinä, mitä sosiaalihuoltolaissa säädetään. Laki velvoittaa tarvittaessa järjestämään lastensuojelun asiakkaalle tukihenkilön tai tukiperheen sekä riittävät terapiapalvelut. 13 velvoittaa järjestämään myös loma- ja virkistystoimintaa.

15 16 Lain 13 mukaan lasta tai nuorta on tuettava koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellisesti ja muuta tukea antamalla. Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. (Lastensuojelulaki 1983.) Avohuollon tukitoimet voivat olla esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Perheelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta käydä perheneuvolassa, lasten-, nuoriso-, tai aikuispsykiatrisella poliklinikalla. Vanhemmille tai lapselle voidaan myös tarjota käyntejä päihdehoitoyksikköön tai osastoperiodiin päihdehoitoyksikössä. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20, s.30 33) Koulukuraattorit kuuluvat avohuollon tukitoimenpiteiden piiriin, tällöin perheen tueksi tarjotaan usein oppilashuollon järjestämää erityistukea. Tämä tarkoittaa tiivistä työskentelyä yhdessä lapsen koulun kanssa. Avohuollon tukitoimena perheen lapselle voidaan järjestää päivähoitopaikka tai koko perheelle voidaan järjestää perhekuntoutusta. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, ) Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa kohdistaa myös yksin häneen jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, 32 33). Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on 12 vuotta täyttänyt, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa myös yksin häneen kohdistuvana jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu (LSL14 ). Edellytyksenä kaikkien avohuollon tukitoimien järjestämiselle on huoltajan antama suostumus, sillä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 :n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista (Räty 2004, 22).

16 17 Vaikkakin avohuollon tukitoimet ovat kattavat ja mahdollistavat erilaisten tukijärjestelmien tekemisen, on myös tilanteita, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset tai niitä ei voida järjestää huoltajan tai lapsen vastustuksesta johtuen Huostaanotto Lastensuojelulain 5 luvun 16 pykälä velvoittaa sosiaalilautakunnan ottamaan lapsi huostaan ja järjestämään hänelle sijaishuolto, jos asiakkaan tilanteessa täyttyvät seuraavat kolme kohtaa samanaikaisesti: Ensimmäiseksi, jos lapsen huolenpidossa esiintyvät puutteet tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävänrikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Toiseksi, jos lastensuojelulain luvussa 4 tarkoitetut toimet (avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi). Kolmanneksi, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.(lsl 16.) Huostaanottopäätöstä tehtäessä on siis kaikkien edellä mainittujen kolmen edellytyksen täytyttävä. Päätös on aina perusteltava ja sosiaalityöntekijän on pystyttävä näyttämään toteen kaikki huostaanottoperusteet. Lastensuojelulaki edellyttää huostaanottopäätöstä tehtäessä, että perheelle on tarjottu avohuollon tukitoimia. (LSL.) Huostaanotossa on pystyttävä näyttämään ne puutteet lapsen huolenpidossa, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle. Täten pitää kartoittaa mitkä nämä puutteet ovat, miten ne ovat aiheutuneet ja miten niitä on pyritty poistamaan (Räty 2004, 23.) Lastensuojelulaissa ja lapsenhuoltolaissa keskeisenä asiana ovat lapsen edun mukaiset ratkaisut ja päätökset. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehi-

17 18 tys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti (Räty 2004, 25.) Kiireellinen huostaanotto Lastensuojelulain 18 :n mukaisesti voidaan lapsi ottaa kiireellisesti sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä hallinto-oikeuden vahvistamiseksi, jos lapsi on 16 :ssä mainitussa syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tarpeessa (Räty 2004, 26.) Kiireellinen huostaanotto edellyttää, että lapsi on välittömässä vaarassa oman toimintansa tai ulkoisten tapahtumien johdosta (LsL18.) Kiireellinen huostaanotto on useimmiten luonteeltaan ja olosuhteiltaan sellainen, että ettei asianomaisia voida kuulla. Verrattuna huostaanottoa 16 :n mukaan, jossa kuuleminen järjestetään huostaanottoa valmisteltaessa, ei tähän pykälän 18 mukaan kiireellisesti huostaan otettaessa ole aikaa huostaanoton kiireellisyyden vuoksi tai olosuhteet eivät mahdollista kuulemista. Jos tilanne kuitenkin mahdollistaa kuulemisen suorittamisen ja vanhempi tai muu huoltaja suostuu sijoitukseen, ei kiireelliseen huostaanottoon silloin voida ryhtyä. Tällöin lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä lastensuojelulain 14 :n mukaisesti. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä tänä aikana oteta 17 :ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Jos asia otetaan huostaanoton valmisteluasiana käsiteltäväksi, jatkuvat kiireellisen huostaanoton oikeusvaikutukset. (LsL 17.) Ratkaisu lapsen huostaanotto asiassa on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen huostaanoton tekemisestä, tai asia raukeaa. Määräaikaa voidaan jatkaa erittäin painavista syistä enintään 30 päivää (LsL18.) Erittäin painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa kuultavia on erityisen paljon tai jos asia tarvitsee erityistä selvittelyä; esimerkiksi jos lapsen terveydentilasta tai psyykkisestä tilasta on pyydettävä lausuntoja (Räty 2004, 27).

18 19 Asianosaisilla on oikeus hakea muutosta viranhaltijan päätöksestä sosiaalilautakunnalta ja sosiaalilautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudessa.(hallintolaki 34 ) Kuuleminen ja päätöksen alistaminen Lastensuojelulain 17 velvoittaa sosiaalilautakuntaa ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamista aina, kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista, selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipiteen esillä olevista ratkaisuista sekä varaamaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, tilaisuuden tulla kuulluksi siten, kuten hallintolain 34 :ssä säädetään (LsL17.) Lapsen oman mielipiteen ja toiveiden kuulemisessa ei ole ikärajaa, sillä lastensuojelulain 10 lapsen edun selvittämisestä ja lapsen puhevallasta velvoittaa ottamaan huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipiteet (LsL10 ). Lastensuojelulain 17 :ssä kerrotaan, että 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta tai huostassa pidon lopettamisesta, jolloin hän on myös asiassa asianosainen, jolla on valitusoikeus (Räty 2004, 28). 12 vuotta täyttäneellä lapsella on myös oikeus vaatia lastensuojelulain 13 :ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia. 15-vuotiaalla lapsella on huoltajan ohella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (LsL10.) Hallintolain 34 :n mukaan sen lisäksi, että asianomaisilla on tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista, on heillä myös oikeus antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (Hallintolaki 34.) Tämä merkitsee sitä, että asianosaisilla on oikeus saada tieto kaikista niistä asiakirjoista, joilla on merkitystä huostaanottoa päätettäessä. Asianomaisilla on myös oikeus saada näistä asiakirjoista kopiot (Räty 2004, 29.)

19 20 Kuuleminen voidaan jättää tekemättä kahdella perusteella. Mikäli kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai jos lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi kuulematta jättämistä voidaan pitää perusteltuna (LsL17.) Lain tarkoittama puuttuva yhteydenpito tarkoittaa suhteellisen täydellistä puuttuvaa yhteydenpitoa. Jos lapsen toinen vanhempi on pitänyt yhteyttä lapseen harvakseltaan esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa, on kuuleminen suoritettava, koska kysymys ei ole silloin puuttuvasta yhteydenpidosta (Räty 2004, 29.) Huostaanottopäätös on alistettava 30 päivän kuluessa läänin-oikeuden vahvistettavaksi mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaan ottamista tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista tai jos asiassa ei ole voitu suorittaa kuulemista. Päätöstä ei kuitenkaan tule alistaa, jos asianomaisen kuulemista ei ole voitu tehdä puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuinpaikka on tuntematon (LSL17.)

20 21 4 LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAIS- HUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Lastensuojelussa laadun kehittämisen pääasiallisena tehtävänä on varmistaa lapsen edun toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen edun tavoittamisen lisäksi laadun on tarkoitus palvella myös työyhteisöä sekä yksittäistä työntekijää selventämällä työn kokonaiskuvaa ja päämääriä (Laaksonen 2004, 258) Lastensuojelun keskusliiton Laituri-projektissa vuosina keskityttiin sijaishuollon ja jälkihuollon prosessien laatuun. Projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, jotka voisivat palvella keitä tahansa sijaishuollon tai jälkihuollon piirissä työskenteleviä. (Laaksonen 2004, 258) Laituri-projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, joita sijaishuollon ja jälkihuollon piirissä työskentelevät voivat käyttää arvioidessaan ja kehittäessään oman toimintansa laatua. (Laaksonen 2004, 258) 4.1 Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Suomalaiset lastensuojelupalveluiden arviointikriteeristöt ovat pitkälti tarkoittaneet yhteisöjen, kuntien ja yksittäisten laitosten tai organisaatioiden epävirallisia itselleen laatimia laatustandardeja. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Kansainvälisesti tai valtakunnallisesti käytettävät laatustandardit ovat tavallisesti joukko asiantuntijaryhmän määrittelemiä ominaisuuksia, joiden katsotaan sisällöltään tukevan laadullisesti korkeatasoista palvelujen tuottamista ja sen myötä tukien lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, )

21 22 Vaikka eri arviointikriteeristöjen painopisteet ja soveltuvuus yhteiskunnan toiminnan eri osa-alueille vaihtelevat, on kaikille lastensuojelun alueella käytetyille kriteeristöille kuitenkin yhteistä se, että niiden ominaisuudet tukevat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen määrittelemiä ominaisuuksia taata lapselle turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) 4.2 Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Suomen lastensuojelussa ja sijaishuollossa käytössä olleet arviointi kriteeristöt olivat ennen vuotta 2004 olleet joko epävirallisia, mahdollisesti yhteisö- ja yksityiskohtaisia tarkasti ominaisuuksia kuvaavia kattavia ei-sertifioituja kriteeristöjä tai ne saattoivat olla laajalti käytettyjä, toimialarajat ylittäviä, luonteeltaan suurpiirteisiä ja toisaalta tämän myötä helppoja sijoittaa monenlaisiin prosesseihin. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Ensimmäiset suomalaiset valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit syntyivät vuonna 2004 Laituri-projektin tuotteena. Lastensuojelulain, kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten laatustandardien lisäksi suomalaisessa lastensuojelussa ja sijaishuollossa ei ole aikaisemmin ollut omaa valtakunnallista laatukriteeristöä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, 5-6.) Sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden tavoitteet: 1) ohjata tarkastelemaan sijaishuoltoa lapsen näkökulmasta 2) osoittaa mihin sijaishuollon laatua arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota 3) kriteereiden avulla yksiköt voivat kartoittaa ja kehittää toimintaansa 4) yksiköt voivat kuvata palvelujen käyttäjille laadunvarmistusmenetelmiään 5) varmistaa, että lapsi sijoitetaan ensimmäisellä kerralla hänelle sopivaan paikkaan 6) helpottaa sijoitusten seurantaa 7)helpottaa palveluntuottajien kilpailuttamisen painopisteiden pohtimista ja puitesopimusten tekemistä 8) toimia tukena läänintasolla toimintalupia harkittaessa ja sijaishuoltopaikkojen valvonnassa

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348

Tilastoja. kanteluja sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 Tilastoja Sosiaalihuolto kanteluja 1.1.2010-31.8.2013 sosiaalihuolto 2291; lastensuojelua 348 vuosi 2010: noin 4000 kantelua, joista noin 120 koski lasten oikeuksia (noin 60 koski lastensuojelua) vuosi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015

1 (5) Oikeusministeriölle. Viite: Lausuntopyyntönne 26.1.2016, OM 31/41/2015 1 (5) HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS LAUSUNTO Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin 029 56 42000 15.2.2016 H 00028/16 Faksi 029 56 42079 Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi Oikeusministeriölle Viite: Lausuntopyyntönne

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Sijaishuollon laatu lastensuojelussa

Sijaishuollon laatu lastensuojelussa Sijaishuollon laatu lastensuojelussa Laatukäsikirja Armin Varakoti Oy:hyn Kautovaara, Laura Wejberg, Jonna 2016 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Sijaishuollon laatu lastensuojelussa Laatukäsikirja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 132/103/2008 KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot