MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus

Transkriptio

1 MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus Elina Kekkonen Mikko Ylisuvanto Opinnäytetyö, kevät 2007 Diak, Etelä Helsingin toimipaikka Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Kekkonen, Elina & Ylisuvanto, Mikko. Matarin nuorisokodin laatutyö. Tavoitteena onnistunut sijoitus. Helsinki, kevät 2007, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä, Helsingin toimipiste, diakoninen sosiaali-,- terveys- ja kasvatusalan koulutus ohjelma, sosiaali-ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyömme on kehittämishanke, joka on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Opinnäytetyön tarkoitus on kehittää Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyä valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Keväällä 2006 järjestimme Matarin nuorisokodin työryhmälle kehittämispäivän, jossa jaoimme työryhmälle tietoa liittyen sijaishuollon valtakunnallisiin laatukriteereihin, lastensuojelulakiin ja Matarin nuorisokodin yhteistyökumppanin, Vantaan kaupungin, lastensuojelun palvelujärjestelmään. Kehittämispäivän tarkoituksena oli selvittää, miten Matarin nuorisokodin työryhmä arvioi valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden toteutumista nuoren onnistuneen sijoitusprosessin näkökulmasta. Työryhmän tuotos koottiin yhteen ja sen pohjalta arvioitiin, mitä osa-alueita tulee vielä kehittää, jotta työskentely on valtakunnallisten laatukriteereiden mukaista. Kehittämispäivän aikana tehtiin suunnitelmia ja sopimuksia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan vielä paremmin toimia valtakunnallisten laatukriteereiden mukaisesti. Työryhmä nosti keskeisiksi kehittämisalueiksi sijoitusprosessin alkuvaiheessa tapahtuvaa yhteydenottoa, tiedonkeruuta, arviointia ja suunnittelua koskevat osa-alueet. Opinnäytetyön pääkohtaisena aineistona olemme käyttäneet Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja, Matarin nuorisokodin laatukäsikirjaa, Vantaan kaupungin verkkojulkaisuja ja vuoden 1983 lastensuojelulakia. Asiasanat: lastensuojelu, laatutyö, sijaishuolto, nuorisokodit, kehittämisprojektit

3 ABSTRACT Elina Kekkonen & Mikko Ylisuvanto. Quality standards in The Youth home Matari. Helsinki, spring Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki unit.degree Programme in Social Services. The purpose of the thesis is to develop the work in the youth home Matari. The youth home has been established in August Basically all the work in the youth home is based on national criterions for quality in child welfare. The process of the thesis started at spring The manager Kari Ollila s idea and request was to focus on the quality of the work. The thesis describes the phases of the work from the August 2004 to May In May 2006 we arranged a day for the team in order to focus on the quality criterions. Our role was to lead the team to reflect upon their work. The team produced new ideas in order to improve their work by quality standards in youth home Matari. The primary conclusions dealt with availability of information. Team pointed out the importance of functional networking among co-operators in the field of child welfare. Key words: child welfare, quality standards, youth home

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Kalliolan setlementin taustaa Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulain käytännöt Lastensuojeluilmoitus Sosiaalityöntekijä Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Kiireellinen huostaanotto Kuuleminen ja päätöksen alistaminen LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAISHUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Laituri-projekti Sijaishuollon sijoituksen prosessi valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta MATARIN NUORISOKOTI SIJAISHUOLLON JÄRJESTÄJÄNÄ Sijaishuollon organisointi ja ostopalvelu Matarin nuorisokodin yhteistyökumppani Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin lastensuojelujärjestelmä Avohuollon tukitoimet Kriisikeskus Sijaishuolto ja Vantaan omat sijaishuoltoa tarjoavat laitokset Matarin nuorisokodin esittely, toiminta-ajatus ja työmenetelmät...33

5 5.3.1 keskeisimmät työmenetelmät ja -välineet Matarin nuorisokodin sijoitusprosessi ja sijoitusprosessin laatutavoitteet Sijoitusprosessin vaiheet MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖSKENTELYN VAIHEET Nuorisokodin perustaminen Rakenteiden luomisvaihe Laatutyöskentelyn aloittaminen Työskentelyvaihe, muokkaamis-, arviointi- ja hiomisvaihe Arviointi- ja kehittämisvaihe sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta SIPOON KEHITTÄMISPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN TYÖRYHMÄN ARVIOT JA TULOKSET KEHITTÄMISPÄIVÄNÄ POHDINTA...50 LÄHTEET...52

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme lähtökohtana on vuonna 2004 perustetun Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen ja arviointi. Olemme osallistuneet nuorisokodin perustamisen vaiheisiin sekä työskennelleet Matarin nuorisokodissa sen perustamisvaiheesta lähtien. Kalliolan lastensuojelutyön johtaja Kari Ollilan toiveena on, että Matarin nuorisokodin työskentely pohjautuu valtakunnallisiin laatukriteereihin. Aloitimme opinnäytetyöprosessin keväällä 2004 Kari Ollilan kanssa tehdyn suullisen sopimuksen mukaisesti. Tämän sopimuksen mukaan opinnäyteyömme tavoitteeksi asetettiin Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Opinnäytetyö on vuosien välisenä aikana muuttanut muotoaan käytännön tarpeiden mukaan. Opinnäytetyömme kuvaa työryhmän laatutyöskentelyn prosessin vaiheita vuosilta Opinnäytetyöprojektimme päättyi keväällä 2006 järjestämään työryhmän kehittämispäivään. Järjestimme työryhmälle kehittämispäivän, jossa tehtävämme oli ohjata työryhmä tarkastelemaan ja arvioimaan sijoitusprosessin vaiheiden toteutumista nuorisokodissamme sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden ja lastensuojelulain asetusten pohjalta. Arvioinnin työvälineenä käytimme vuonna 2004 valmistuneita sijaishuollon valtakunnallisia laatukriteereitä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esittelemme lastensuojelulakia, valtakunnallisia sijaishuollon laatukriteerejä, Matarin nuorisokodin yhteistyökumppaneita sekä Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn vaiheita. Opinnäytetyössämme kuvaamme kehittämispäivän työskentelyn vaiheita ja työskentelyn tuloksia. Pohdimme lopuksi opinnäytetyön meille antamia ajatuksia ja omaa prosessiamme opinnäytetyötä valmistellessa.

7 8 2 MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Matarin nuorisokoti on Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämä ja lääninhallituksen luvan alainen yksityinen lastensuojelulaitos. Matarin 8-paikkainen nuorisokoti kuuluu yhtenä Kalliolan setlementin ylläpitämiin 5 lastensuojelulaitokseen. Matarin nuorisokoti on perustettu Ensimmäiset nuoret muuttivat taloon Matarin nuorisokoti tarjoaa sijaishuoltoa Vantaan kaupungin sosiaaliviraston sijoittamille vuotiaille nuorille, joille avohuollon tukipalvelut eivät riitä ja joille kotona asuminen ei ole mahdollista. (Kalliolan setlementti 2007.) Kuvio 1. Kalliolan setlementin lastensuojelutyön organisaatiokartta

8 9 2.1 Kalliolan setlementin taustaa Setlementtiaatteen toi Suomeen Englannista pastori Sigrid Sirenius. Suomalaisen setlementtiliikkeen toiminta-ajatuksena on toimia poliittisesti sitoutumattomana, ekumeenisen kristillisen perustansa tunnustavana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamisena sekä elämän eheytymistä (Ajo, Martti 1998.s ) Yhteensä Suomessa toimii tällä hetkellä 37 paikallista setlementtiä, joista Kalliolan setlementti on vanhin ja suurin. Kalliolan setlementin toiminta aloitettiin vuonna Lastensuojelutoiminta aloitettiin 1960-luvulla Helsingin poikakodin liityttyä osaksi Kalliolan setlementtiä.(kalliolan setlementti 2007) Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, lastensuojelu, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, ikäihmisten liikunta- ja kuntoilupalvelut, vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta. Näitä toimintamuotoja ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry.(kalliolan setlementti 2002, 4.) 2.2 Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla Arvot ohjaavat sijaishuoltoa tarjoavan paikan toimintaa ja ovat tuolloin suorassa yhteydessä siihen, kuinka siellä asuvat nuoret ja heidän läheisensä kokevat tulevansa kohdelluiksi. Sijaishuoltoa tarjoavilla paikoilla tulisi olla taustalla toiminta-ajatus, jonka kautta tulee ilmi syyt miksi se on olemassa ja mitä tehtävää varten se on perustettu. Yleisellä tasolla toiminta-ajatus määrittelee, minkälaisilla resursseilla, rakenteilla, menetelmillä ja toimintatavoilla sijaishuoltopaikan on tarkoitus suorittaa tehtäväänsä ja pyrkiä tavoitteisiinsa. (Partanen 2005, 7-8.) Partasen mukaan pitkäjännitteisen, tavoitteellisen työskentelyn pohjaksi sijaishuoltoa tarjoavalla paikalla on tärkeää olla oma, määritelty arvopohjansa, jolle koko toiminta viime kädessä perustuu. Laatutavoitteisiin voidaan päästä monella tavalla, mutta ulkois-

9 10 ten puitteiden lisäksi on ihmisten kanssa tehtävässä työssä erityisen tärkeää ihmisläheiset arvot, toimintaperiaatteet ja menetelmät. (Partanen 2005.) Matarin nuorisokodin toiminta pohjautuu setlementtiarvoille. Setlementtityön tausta on aatteellinen ja sen kautta setlementtityön toimintaa ohjaavat arvot. Näitä arvoja ovat erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, tasa-arvoisuus ja yksilönoikeuksien kunnioittaminen. Matarin nuorisokoti on sitoutunut näiden arvojen käytäntöön panemiseen omassa toiminnassaan. (Matarin nuorisokodin laatukäsikirja.)

10 11 3 LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Ennen kuin tarkastellaan, mitä Matarin nuorisokodin laatutyöskentely pitää sisällään, on hyvä avata, mihin lastensuojelu ja sijaishuolto perustuvat ja mikä on niiden tarkoitus. Kehittämispäivänä käsittelimme Matarin nuorisokodin työryhmän kanssa lastensuojelulain kohtia ja käytäntöjä, jotka seuraavissa luvuissa esittelemme opinnäytetyössämme. Lainsäädäntöön tutustumisen tarkoituksena oli lastensuojelulain tavoitteiden ja toimintakentän yhä vahvempi tiedostaminen. 3.1 Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulla tarkoitetaan laajempaa tehtäväkokonaisuutta kuin pelkästään lastensuojelupalvelujen järjestämistä. Kansainväliset sopimukset lasten oikeuksista ja Suomen perusoikeussäännökset asettavat kunnille vastuun turvata lapsen oikeudet ja ottaa huomioon lapsen tarpeet kaikilla yhteiskunnan toiminnan osa-alueilla. (Mahkonen, Sami 2005, ) Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991) velvoittaa sen hyväksyneitä valtioita ja erityisesti valtioiden julkista valtaa toimimaan siten, että valtiot ja kunnat toiminnallaan tarkoituksenmukaisesti edistävät lasten oikeuksien toteutumista läpi yhteiskunnan eri sektoreiden. (Lasten oikeuksien sopimus 1991.) Suomessa sopimus on astunut lailla voimaan vuonna Sopimus antaa keskeiset toimintaperiaatteet julkisen vallan toiminnalle, myös lastensuojelulle. Kuntien asema lastensuojelupalveluiden toiminnallisessa järjestämisessä on keskeinen. Kunnan vastuu yksittäisen lapsen oikeuksista sekä kasvu- ja kehitysolosuhteiden turvallisuudesta määräytyy kansainvälisten sopimusten, Suomen perustuslain ja kuntalain asettamien säädösten pohjalta.

11 12 Suomen perustuslain 121 asetusten mukaan Suomi jakautuu hallinnollisiin alueisiin; kuntiin ja kuntayhtymiin, joiden hallinnon tulee perustua alueen asukkaiden itsehallintoon. Alueen hallinnon yleisistä perusteista ja alueelle asetetuista tehtävistä säädetään erikseen lailla. Lastensuojelulaissa (683/1983) täsmennetään kuntien tehtävät ja vastuualueet lastensuojelussa. Lastensuojelulain pykälät 4 ja 6 velvoittavat kunnan järjestämään tarvittavat tukitoimet sitä tarvitsevalle yksilölle siihen vuorokauden aikaan kun tarve esiintyy. Lastensuojelun laajuus vaihtelee kunnassa asuvien lasten ja perheiden tukitoimenpiteiden tarpeen mukaan. Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa kunnan tehtävät pykälän 2 mukaan ovat lapsen suotuisten kasvuolosuhteiden turvaaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatuksessa sekä perhe- ja yksilökohtaisten tukipalveluiden järjestäminen. Näitä tukitoimenpiteitä ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto sekä sijaishuollon ja jälkihuollon järjestäminen. Lastensuojelutyötä määrittää ja ohjaa siitä asetettu lastensuojelulaki. Lastensuojelun keskeinen perusajatus on lapsen edun huomioiminen. Lapsen etu ratkaisee myös tilanteessa, jossa vanhempien ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään (Taskinen Sirpa & Törrönen Maritta 2004, 12.) Lapsen huollon sisällöstä ja huoltajien velvollisuudesta on säädetty vuonna 1984 voimaan tulleessa lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa ( /361). Lapsella on oikeus hyvään hoitoon ja kasvatukseen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon (Kangas 2004, 105). Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, sekä etusija erityiseen suojeluun (LSL 1 )

12 13 Lastensuojelulain tavoitteena on vaikuttaa yleisiin kasvuoloihin tukea huoltajia lasten kasvatuksessa toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua (LSL 2 ) 3.2 Lastensuojelulain käytännöt Seuraavissa kappaleissa kuvataan, miten lastensuojelun menettelytavat toimivat käytännön tasolla. Prosessi lähtee liikkeelle lastensuojeluilmoituksesta, jonka pohjalta sosiaalityöntekijä alkaa työstää ja arvioimaan tilannetta. Jos tilanne vaatii toimenpiteitä, mietitään tarvitaanko tapauksessa avohuollon palveluita, huostaanottoa vai kiireellistä huostaanottoa Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä, jos havaitsee lapsen hyvinvoinnissa huolen aiheita. Tällaisia huolen aiheita voi olla esimerkiksi, jos havaitsee lapsen olevan päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, vanhemmat lyövät lasta, vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai humausaineiden vaikutuksen alaisena.(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä esim. omaiset, ystävät, naapurit, koulu, poliisi, neuvola tai lääkäri. Viranomaisilla on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus, mikäli huomaavat lapsen tai hänen perheensä olevan lastensuojelun tarpeessa. Muilla henkilöillä on ihmisoikeus asiaan ja yksityiset henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen anonyymisti..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojelun tarve voi tulla esille myös asiakkaan oman yhteydenoton perusteella. Lastensuojeluviranomaiset, joita ovat kunnan lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät, ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset. Jokainen ilmoitus kirjataan ylös asiakkaan papereihin. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä mihin tahansa vuorokauden ai-

13 14 kaan suoraan sosiaalipäivystykseen tai virka-aikoina sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä alkaa ilmoituksen tultua kartoittaa ja selvittää tilannetta. Tilanteen arvioinnissa käydään läpi kodin olosuhteet, elämäntapojen riskitekijät ja tarvittavat toimenpiteet. Kartoituksen jälkeen järjestetään tapaaminen perheen kanssa. Perheen kanssa keskusteltaessa tarkastellaan perheen senhetkistä tilannetta. Sosiaalityöntekijä tekee muistiinpanoja tilanteesta ja kaikki asiakkaan tilanteeseen liittyvät huomiot kirjataan tarkasti asiakkaan papereihin. Perheen lisäksi sosiaalityöntekijä voi tehdä yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten neuvolan, koulun, päivähoidon ja kotipalvelun kanssa. Asioiden käsittelyyn kysytään aina lupa vanhemmilta. Jos perheestä tai lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, ei lupaa tarvita. Lastensuojelussa asiakirjojen laadintaan on kiinnitettävä huomiota. Muistiinpanoissa tulee käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja olosuhteista, jotka vaikuttavat asian käsittelyyn. Asiakirjoista tulee käydä ilmi kuka on tehnyt havainnot, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Asiakirjoista on selvittävä paitsi tilanteeseen liittyvät negatiiviset tekijät, myös olosuhteisiin liittyvät positiiviset tekijät. Mahdollisen huostaanoton perusteet on käytävä ilmi asiakirjoista. Tämän takia on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti tilanteeseen vaikuttavat tekijät. (Räty 2004, 25.) Kun lastensuojeluilmoituksen syyt ja lähtökohdat on selvitetty, menetellään asiassa kartoituksen pohjalta tulleiden asioiden mukaisesti. Jos perheessä ei huomata olevan välitöntä vaaraa lapsen terveydelle, otetaan yhteyttä perheeseen kirjeitse tai puhelimitse. Perheeseen voidaan tehdä myös kotikäynti ja yhdessä laatia suunnitelman avohuollon tukitoimien järjestämisestä, jos sille on tarvetta (Lastensuojelun keskusliitto 2007.)

14 Avohuollon tukitoimet Jos perheessä havaitaan olevan tuen tarvetta, mutta huostaanoton kriteerit eivät täyty, tarjotaan perheelle avohuollon tukitoimia. Tukitoimenpiteistä sovitaan perheen kanssa. Tukitoimien tarkoituksena on vahvistaa perheen arjessa selviytymistä ja taata lapsen turvallinen kehitys. (LSL 8 ). Lastensuojelun avohuollon tukitoimet on osa lastensuojelulain 3 luvun 8 :n perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelun toimintamuotoa, johon kuuluu lisäksi huostaanotto ja sijaishuolto (LSL 8 ). Lain 9 :ssä sanotaan, että perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi (LSL 9 ). Lastensuojelulain 12 mukaisissa olosuhteissa on sosiaalilautakunnalla velvollisuus viipymättä ryhtyä avohuollon tukitoimenpiteisiin, eli, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään (LSL12.) Lastensuojelulain 13 on säädetty lapselle tai perheelle järjestettävistä taloudellisista tukitoimista. Jos perheen puutteellinen toimeentulo tai asumisolosuhteet vaarantavat sellaisen nuoren itsenäistymiskehitystä, joka on aikaisemmin ennen 18 ikävuottaan ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan velvollisuus turvata nuorelle asunto ja riittävä toimeentulo. Näistä tukitoimista on ns. subjektiivisia oikeuksia, ts. kunnan on järjestettävä näitä palveluita määrärahoista riippumatta (Räty 2004, 22). Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. Lastensuojelulain 13 velvoittaa sosiaalilautakuntaa siinä, mitä sosiaalihuoltolaissa säädetään. Laki velvoittaa tarvittaessa järjestämään lastensuojelun asiakkaalle tukihenkilön tai tukiperheen sekä riittävät terapiapalvelut. 13 velvoittaa järjestämään myös loma- ja virkistystoimintaa.

15 16 Lain 13 mukaan lasta tai nuorta on tuettava koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellisesti ja muuta tukea antamalla. Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. (Lastensuojelulaki 1983.) Avohuollon tukitoimet voivat olla esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Perheelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta käydä perheneuvolassa, lasten-, nuoriso-, tai aikuispsykiatrisella poliklinikalla. Vanhemmille tai lapselle voidaan myös tarjota käyntejä päihdehoitoyksikköön tai osastoperiodiin päihdehoitoyksikössä. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20, s.30 33) Koulukuraattorit kuuluvat avohuollon tukitoimenpiteiden piiriin, tällöin perheen tueksi tarjotaan usein oppilashuollon järjestämää erityistukea. Tämä tarkoittaa tiivistä työskentelyä yhdessä lapsen koulun kanssa. Avohuollon tukitoimena perheen lapselle voidaan järjestää päivähoitopaikka tai koko perheelle voidaan järjestää perhekuntoutusta. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, ) Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa kohdistaa myös yksin häneen jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, 32 33). Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on 12 vuotta täyttänyt, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa myös yksin häneen kohdistuvana jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu (LSL14 ). Edellytyksenä kaikkien avohuollon tukitoimien järjestämiselle on huoltajan antama suostumus, sillä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 :n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista (Räty 2004, 22).

16 17 Vaikkakin avohuollon tukitoimet ovat kattavat ja mahdollistavat erilaisten tukijärjestelmien tekemisen, on myös tilanteita, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset tai niitä ei voida järjestää huoltajan tai lapsen vastustuksesta johtuen Huostaanotto Lastensuojelulain 5 luvun 16 pykälä velvoittaa sosiaalilautakunnan ottamaan lapsi huostaan ja järjestämään hänelle sijaishuolto, jos asiakkaan tilanteessa täyttyvät seuraavat kolme kohtaa samanaikaisesti: Ensimmäiseksi, jos lapsen huolenpidossa esiintyvät puutteet tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävänrikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Toiseksi, jos lastensuojelulain luvussa 4 tarkoitetut toimet (avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi). Kolmanneksi, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.(lsl 16.) Huostaanottopäätöstä tehtäessä on siis kaikkien edellä mainittujen kolmen edellytyksen täytyttävä. Päätös on aina perusteltava ja sosiaalityöntekijän on pystyttävä näyttämään toteen kaikki huostaanottoperusteet. Lastensuojelulaki edellyttää huostaanottopäätöstä tehtäessä, että perheelle on tarjottu avohuollon tukitoimia. (LSL.) Huostaanotossa on pystyttävä näyttämään ne puutteet lapsen huolenpidossa, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle. Täten pitää kartoittaa mitkä nämä puutteet ovat, miten ne ovat aiheutuneet ja miten niitä on pyritty poistamaan (Räty 2004, 23.) Lastensuojelulaissa ja lapsenhuoltolaissa keskeisenä asiana ovat lapsen edun mukaiset ratkaisut ja päätökset. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehi-

17 18 tys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti (Räty 2004, 25.) Kiireellinen huostaanotto Lastensuojelulain 18 :n mukaisesti voidaan lapsi ottaa kiireellisesti sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä hallinto-oikeuden vahvistamiseksi, jos lapsi on 16 :ssä mainitussa syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tarpeessa (Räty 2004, 26.) Kiireellinen huostaanotto edellyttää, että lapsi on välittömässä vaarassa oman toimintansa tai ulkoisten tapahtumien johdosta (LsL18.) Kiireellinen huostaanotto on useimmiten luonteeltaan ja olosuhteiltaan sellainen, että ettei asianomaisia voida kuulla. Verrattuna huostaanottoa 16 :n mukaan, jossa kuuleminen järjestetään huostaanottoa valmisteltaessa, ei tähän pykälän 18 mukaan kiireellisesti huostaan otettaessa ole aikaa huostaanoton kiireellisyyden vuoksi tai olosuhteet eivät mahdollista kuulemista. Jos tilanne kuitenkin mahdollistaa kuulemisen suorittamisen ja vanhempi tai muu huoltaja suostuu sijoitukseen, ei kiireelliseen huostaanottoon silloin voida ryhtyä. Tällöin lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä lastensuojelulain 14 :n mukaisesti. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä tänä aikana oteta 17 :ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Jos asia otetaan huostaanoton valmisteluasiana käsiteltäväksi, jatkuvat kiireellisen huostaanoton oikeusvaikutukset. (LsL 17.) Ratkaisu lapsen huostaanotto asiassa on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen huostaanoton tekemisestä, tai asia raukeaa. Määräaikaa voidaan jatkaa erittäin painavista syistä enintään 30 päivää (LsL18.) Erittäin painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa kuultavia on erityisen paljon tai jos asia tarvitsee erityistä selvittelyä; esimerkiksi jos lapsen terveydentilasta tai psyykkisestä tilasta on pyydettävä lausuntoja (Räty 2004, 27).

18 19 Asianosaisilla on oikeus hakea muutosta viranhaltijan päätöksestä sosiaalilautakunnalta ja sosiaalilautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudessa.(hallintolaki 34 ) Kuuleminen ja päätöksen alistaminen Lastensuojelulain 17 velvoittaa sosiaalilautakuntaa ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamista aina, kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista, selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipiteen esillä olevista ratkaisuista sekä varaamaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, tilaisuuden tulla kuulluksi siten, kuten hallintolain 34 :ssä säädetään (LsL17.) Lapsen oman mielipiteen ja toiveiden kuulemisessa ei ole ikärajaa, sillä lastensuojelulain 10 lapsen edun selvittämisestä ja lapsen puhevallasta velvoittaa ottamaan huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipiteet (LsL10 ). Lastensuojelulain 17 :ssä kerrotaan, että 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta tai huostassa pidon lopettamisesta, jolloin hän on myös asiassa asianosainen, jolla on valitusoikeus (Räty 2004, 28). 12 vuotta täyttäneellä lapsella on myös oikeus vaatia lastensuojelulain 13 :ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia. 15-vuotiaalla lapsella on huoltajan ohella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (LsL10.) Hallintolain 34 :n mukaan sen lisäksi, että asianomaisilla on tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista, on heillä myös oikeus antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (Hallintolaki 34.) Tämä merkitsee sitä, että asianosaisilla on oikeus saada tieto kaikista niistä asiakirjoista, joilla on merkitystä huostaanottoa päätettäessä. Asianomaisilla on myös oikeus saada näistä asiakirjoista kopiot (Räty 2004, 29.)

19 20 Kuuleminen voidaan jättää tekemättä kahdella perusteella. Mikäli kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai jos lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi kuulematta jättämistä voidaan pitää perusteltuna (LsL17.) Lain tarkoittama puuttuva yhteydenpito tarkoittaa suhteellisen täydellistä puuttuvaa yhteydenpitoa. Jos lapsen toinen vanhempi on pitänyt yhteyttä lapseen harvakseltaan esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa, on kuuleminen suoritettava, koska kysymys ei ole silloin puuttuvasta yhteydenpidosta (Räty 2004, 29.) Huostaanottopäätös on alistettava 30 päivän kuluessa läänin-oikeuden vahvistettavaksi mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaan ottamista tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista tai jos asiassa ei ole voitu suorittaa kuulemista. Päätöstä ei kuitenkaan tule alistaa, jos asianomaisen kuulemista ei ole voitu tehdä puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuinpaikka on tuntematon (LSL17.)

20 21 4 LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAIS- HUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Lastensuojelussa laadun kehittämisen pääasiallisena tehtävänä on varmistaa lapsen edun toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen edun tavoittamisen lisäksi laadun on tarkoitus palvella myös työyhteisöä sekä yksittäistä työntekijää selventämällä työn kokonaiskuvaa ja päämääriä (Laaksonen 2004, 258) Lastensuojelun keskusliiton Laituri-projektissa vuosina keskityttiin sijaishuollon ja jälkihuollon prosessien laatuun. Projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, jotka voisivat palvella keitä tahansa sijaishuollon tai jälkihuollon piirissä työskenteleviä. (Laaksonen 2004, 258) Laituri-projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, joita sijaishuollon ja jälkihuollon piirissä työskentelevät voivat käyttää arvioidessaan ja kehittäessään oman toimintansa laatua. (Laaksonen 2004, 258) 4.1 Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Suomalaiset lastensuojelupalveluiden arviointikriteeristöt ovat pitkälti tarkoittaneet yhteisöjen, kuntien ja yksittäisten laitosten tai organisaatioiden epävirallisia itselleen laatimia laatustandardeja. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Kansainvälisesti tai valtakunnallisesti käytettävät laatustandardit ovat tavallisesti joukko asiantuntijaryhmän määrittelemiä ominaisuuksia, joiden katsotaan sisällöltään tukevan laadullisesti korkeatasoista palvelujen tuottamista ja sen myötä tukien lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, )

21 22 Vaikka eri arviointikriteeristöjen painopisteet ja soveltuvuus yhteiskunnan toiminnan eri osa-alueille vaihtelevat, on kaikille lastensuojelun alueella käytetyille kriteeristöille kuitenkin yhteistä se, että niiden ominaisuudet tukevat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen määrittelemiä ominaisuuksia taata lapselle turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) 4.2 Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Suomen lastensuojelussa ja sijaishuollossa käytössä olleet arviointi kriteeristöt olivat ennen vuotta 2004 olleet joko epävirallisia, mahdollisesti yhteisö- ja yksityiskohtaisia tarkasti ominaisuuksia kuvaavia kattavia ei-sertifioituja kriteeristöjä tai ne saattoivat olla laajalti käytettyjä, toimialarajat ylittäviä, luonteeltaan suurpiirteisiä ja toisaalta tämän myötä helppoja sijoittaa monenlaisiin prosesseihin. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Ensimmäiset suomalaiset valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit syntyivät vuonna 2004 Laituri-projektin tuotteena. Lastensuojelulain, kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten laatustandardien lisäksi suomalaisessa lastensuojelussa ja sijaishuollossa ei ole aikaisemmin ollut omaa valtakunnallista laatukriteeristöä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, 5-6.) Sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden tavoitteet: 1) ohjata tarkastelemaan sijaishuoltoa lapsen näkökulmasta 2) osoittaa mihin sijaishuollon laatua arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota 3) kriteereiden avulla yksiköt voivat kartoittaa ja kehittää toimintaansa 4) yksiköt voivat kuvata palvelujen käyttäjille laadunvarmistusmenetelmiään 5) varmistaa, että lapsi sijoitetaan ensimmäisellä kerralla hänelle sopivaan paikkaan 6) helpottaa sijoitusten seurantaa 7)helpottaa palveluntuottajien kilpailuttamisen painopisteiden pohtimista ja puitesopimusten tekemistä 8) toimia tukena läänintasolla toimintalupia harkittaessa ja sijaishuoltopaikkojen valvonnassa