MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus"

Transkriptio

1 MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖ Tavoitteena onnistunut sijoitus Elina Kekkonen Mikko Ylisuvanto Opinnäytetyö, kevät 2007 Diak, Etelä Helsingin toimipaikka Diakoninen sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), Diakoni

2 TIIVISTELMÄ Kekkonen, Elina & Ylisuvanto, Mikko. Matarin nuorisokodin laatutyö. Tavoitteena onnistunut sijoitus. Helsinki, kevät 2007, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä, Helsingin toimipiste, diakoninen sosiaali-,- terveys- ja kasvatusalan koulutus ohjelma, sosiaali-ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyömme on kehittämishanke, joka on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Opinnäytetyön tarkoitus on kehittää Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyä valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Keväällä 2006 järjestimme Matarin nuorisokodin työryhmälle kehittämispäivän, jossa jaoimme työryhmälle tietoa liittyen sijaishuollon valtakunnallisiin laatukriteereihin, lastensuojelulakiin ja Matarin nuorisokodin yhteistyökumppanin, Vantaan kaupungin, lastensuojelun palvelujärjestelmään. Kehittämispäivän tarkoituksena oli selvittää, miten Matarin nuorisokodin työryhmä arvioi valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden toteutumista nuoren onnistuneen sijoitusprosessin näkökulmasta. Työryhmän tuotos koottiin yhteen ja sen pohjalta arvioitiin, mitä osa-alueita tulee vielä kehittää, jotta työskentely on valtakunnallisten laatukriteereiden mukaista. Kehittämispäivän aikana tehtiin suunnitelmia ja sopimuksia, joiden avulla tulevaisuudessa voidaan vielä paremmin toimia valtakunnallisten laatukriteereiden mukaisesti. Työryhmä nosti keskeisiksi kehittämisalueiksi sijoitusprosessin alkuvaiheessa tapahtuvaa yhteydenottoa, tiedonkeruuta, arviointia ja suunnittelua koskevat osa-alueet. Opinnäytetyön pääkohtaisena aineistona olemme käyttäneet Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja, Matarin nuorisokodin laatukäsikirjaa, Vantaan kaupungin verkkojulkaisuja ja vuoden 1983 lastensuojelulakia. Asiasanat: lastensuojelu, laatutyö, sijaishuolto, nuorisokodit, kehittämisprojektit

3 ABSTRACT Elina Kekkonen & Mikko Ylisuvanto. Quality standards in The Youth home Matari. Helsinki, spring Diaconia University of Applied Sciences, Diak South, Helsinki unit.degree Programme in Social Services. The purpose of the thesis is to develop the work in the youth home Matari. The youth home has been established in August Basically all the work in the youth home is based on national criterions for quality in child welfare. The process of the thesis started at spring The manager Kari Ollila s idea and request was to focus on the quality of the work. The thesis describes the phases of the work from the August 2004 to May In May 2006 we arranged a day for the team in order to focus on the quality criterions. Our role was to lead the team to reflect upon their work. The team produced new ideas in order to improve their work by quality standards in youth home Matari. The primary conclusions dealt with availability of information. Team pointed out the importance of functional networking among co-operators in the field of child welfare. Key words: child welfare, quality standards, youth home

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Kalliolan setlementin taustaa Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulain käytännöt Lastensuojeluilmoitus Sosiaalityöntekijä Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Kiireellinen huostaanotto Kuuleminen ja päätöksen alistaminen LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAISHUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Laituri-projekti Sijaishuollon sijoituksen prosessi valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta MATARIN NUORISOKOTI SIJAISHUOLLON JÄRJESTÄJÄNÄ Sijaishuollon organisointi ja ostopalvelu Matarin nuorisokodin yhteistyökumppani Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin lastensuojelujärjestelmä Avohuollon tukitoimet Kriisikeskus Sijaishuolto ja Vantaan omat sijaishuoltoa tarjoavat laitokset Matarin nuorisokodin esittely, toiminta-ajatus ja työmenetelmät...33

5 5.3.1 keskeisimmät työmenetelmät ja -välineet Matarin nuorisokodin sijoitusprosessi ja sijoitusprosessin laatutavoitteet Sijoitusprosessin vaiheet MATARIN NUORISOKODIN LAATUTYÖSKENTELYN VAIHEET Nuorisokodin perustaminen Rakenteiden luomisvaihe Laatutyöskentelyn aloittaminen Työskentelyvaihe, muokkaamis-, arviointi- ja hiomisvaihe Arviointi- ja kehittämisvaihe sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden pohjalta SIPOON KEHITTÄMISPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN TYÖRYHMÄN ARVIOT JA TULOKSET KEHITTÄMISPÄIVÄNÄ POHDINTA...50 LÄHTEET...52

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme lähtökohtana on vuonna 2004 perustetun Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen ja arviointi. Olemme osallistuneet nuorisokodin perustamisen vaiheisiin sekä työskennelleet Matarin nuorisokodissa sen perustamisvaiheesta lähtien. Kalliolan lastensuojelutyön johtaja Kari Ollilan toiveena on, että Matarin nuorisokodin työskentely pohjautuu valtakunnallisiin laatukriteereihin. Aloitimme opinnäytetyöprosessin keväällä 2004 Kari Ollilan kanssa tehdyn suullisen sopimuksen mukaisesti. Tämän sopimuksen mukaan opinnäyteyömme tavoitteeksi asetettiin Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn kehittäminen valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteereiden mukaisesti. Opinnäytetyö on vuosien välisenä aikana muuttanut muotoaan käytännön tarpeiden mukaan. Opinnäytetyömme kuvaa työryhmän laatutyöskentelyn prosessin vaiheita vuosilta Opinnäytetyöprojektimme päättyi keväällä 2006 järjestämään työryhmän kehittämispäivään. Järjestimme työryhmälle kehittämispäivän, jossa tehtävämme oli ohjata työryhmä tarkastelemaan ja arvioimaan sijoitusprosessin vaiheiden toteutumista nuorisokodissamme sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden ja lastensuojelulain asetusten pohjalta. Arvioinnin työvälineenä käytimme vuonna 2004 valmistuneita sijaishuollon valtakunnallisia laatukriteereitä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esittelemme lastensuojelulakia, valtakunnallisia sijaishuollon laatukriteerejä, Matarin nuorisokodin yhteistyökumppaneita sekä Matarin nuorisokodin laatutyöskentelyn vaiheita. Opinnäytetyössämme kuvaamme kehittämispäivän työskentelyn vaiheita ja työskentelyn tuloksia. Pohdimme lopuksi opinnäytetyön meille antamia ajatuksia ja omaa prosessiamme opinnäytetyötä valmistellessa.

7 8 2 MATARIN NUORISOKOTI OSANA KALLIOLAN SETLEMENTIN LASTEN- SUOJELUTYÖTÄ Matarin nuorisokoti on Kalliolan Kannatusyhdistyksen ylläpitämä ja lääninhallituksen luvan alainen yksityinen lastensuojelulaitos. Matarin 8-paikkainen nuorisokoti kuuluu yhtenä Kalliolan setlementin ylläpitämiin 5 lastensuojelulaitokseen. Matarin nuorisokoti on perustettu Ensimmäiset nuoret muuttivat taloon Matarin nuorisokoti tarjoaa sijaishuoltoa Vantaan kaupungin sosiaaliviraston sijoittamille vuotiaille nuorille, joille avohuollon tukipalvelut eivät riitä ja joille kotona asuminen ei ole mahdollista. (Kalliolan setlementti 2007.) Kuvio 1. Kalliolan setlementin lastensuojelutyön organisaatiokartta

8 9 2.1 Kalliolan setlementin taustaa Setlementtiaatteen toi Suomeen Englannista pastori Sigrid Sirenius. Suomalaisen setlementtiliikkeen toiminta-ajatuksena on toimia poliittisesti sitoutumattomana, ekumeenisen kristillisen perustansa tunnustavana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamisena sekä elämän eheytymistä (Ajo, Martti 1998.s ) Yhteensä Suomessa toimii tällä hetkellä 37 paikallista setlementtiä, joista Kalliolan setlementti on vanhin ja suurin. Kalliolan setlementin toiminta aloitettiin vuonna Lastensuojelutoiminta aloitettiin 1960-luvulla Helsingin poikakodin liityttyä osaksi Kalliolan setlementtiä.(kalliolan setlementti 2007) Kalliolan setlementin toimintamuotoja ovat kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, lastensuojelu, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö, ikäihmisten liikunta- ja kuntoilupalvelut, vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta. Näitä toimintamuotoja ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry.(kalliolan setlementti 2002, 4.) 2.2 Arvot Matarin nuorisokodin toiminnan pohjalla Arvot ohjaavat sijaishuoltoa tarjoavan paikan toimintaa ja ovat tuolloin suorassa yhteydessä siihen, kuinka siellä asuvat nuoret ja heidän läheisensä kokevat tulevansa kohdelluiksi. Sijaishuoltoa tarjoavilla paikoilla tulisi olla taustalla toiminta-ajatus, jonka kautta tulee ilmi syyt miksi se on olemassa ja mitä tehtävää varten se on perustettu. Yleisellä tasolla toiminta-ajatus määrittelee, minkälaisilla resursseilla, rakenteilla, menetelmillä ja toimintatavoilla sijaishuoltopaikan on tarkoitus suorittaa tehtäväänsä ja pyrkiä tavoitteisiinsa. (Partanen 2005, 7-8.) Partasen mukaan pitkäjännitteisen, tavoitteellisen työskentelyn pohjaksi sijaishuoltoa tarjoavalla paikalla on tärkeää olla oma, määritelty arvopohjansa, jolle koko toiminta viime kädessä perustuu. Laatutavoitteisiin voidaan päästä monella tavalla, mutta ulkois-

9 10 ten puitteiden lisäksi on ihmisten kanssa tehtävässä työssä erityisen tärkeää ihmisläheiset arvot, toimintaperiaatteet ja menetelmät. (Partanen 2005.) Matarin nuorisokodin toiminta pohjautuu setlementtiarvoille. Setlementtityön tausta on aatteellinen ja sen kautta setlementtityön toimintaa ohjaavat arvot. Näitä arvoja ovat erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia, tasa-arvoisuus ja yksilönoikeuksien kunnioittaminen. Matarin nuorisokoti on sitoutunut näiden arvojen käytäntöön panemiseen omassa toiminnassaan. (Matarin nuorisokodin laatukäsikirja.)

10 11 3 LASTENSUOJELU JA SIJAISHUOLTO Ennen kuin tarkastellaan, mitä Matarin nuorisokodin laatutyöskentely pitää sisällään, on hyvä avata, mihin lastensuojelu ja sijaishuolto perustuvat ja mikä on niiden tarkoitus. Kehittämispäivänä käsittelimme Matarin nuorisokodin työryhmän kanssa lastensuojelulain kohtia ja käytäntöjä, jotka seuraavissa luvuissa esittelemme opinnäytetyössämme. Lainsäädäntöön tutustumisen tarkoituksena oli lastensuojelulain tavoitteiden ja toimintakentän yhä vahvempi tiedostaminen. 3.1 Lastensuojelun tarkoitus ja tavoitteet Lastensuojelulla tarkoitetaan laajempaa tehtäväkokonaisuutta kuin pelkästään lastensuojelupalvelujen järjestämistä. Kansainväliset sopimukset lasten oikeuksista ja Suomen perusoikeussäännökset asettavat kunnille vastuun turvata lapsen oikeudet ja ottaa huomioon lapsen tarpeet kaikilla yhteiskunnan toiminnan osa-alueilla. (Mahkonen, Sami 2005, ) Suomi on sitoutunut noudattamaan Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus (SopS 60/1991) velvoittaa sen hyväksyneitä valtioita ja erityisesti valtioiden julkista valtaa toimimaan siten, että valtiot ja kunnat toiminnallaan tarkoituksenmukaisesti edistävät lasten oikeuksien toteutumista läpi yhteiskunnan eri sektoreiden. (Lasten oikeuksien sopimus 1991.) Suomessa sopimus on astunut lailla voimaan vuonna Sopimus antaa keskeiset toimintaperiaatteet julkisen vallan toiminnalle, myös lastensuojelulle. Kuntien asema lastensuojelupalveluiden toiminnallisessa järjestämisessä on keskeinen. Kunnan vastuu yksittäisen lapsen oikeuksista sekä kasvu- ja kehitysolosuhteiden turvallisuudesta määräytyy kansainvälisten sopimusten, Suomen perustuslain ja kuntalain asettamien säädösten pohjalta.

11 12 Suomen perustuslain 121 asetusten mukaan Suomi jakautuu hallinnollisiin alueisiin; kuntiin ja kuntayhtymiin, joiden hallinnon tulee perustua alueen asukkaiden itsehallintoon. Alueen hallinnon yleisistä perusteista ja alueelle asetetuista tehtävistä säädetään erikseen lailla. Lastensuojelulaissa (683/1983) täsmennetään kuntien tehtävät ja vastuualueet lastensuojelussa. Lastensuojelulain pykälät 4 ja 6 velvoittavat kunnan järjestämään tarvittavat tukitoimet sitä tarvitsevalle yksilölle siihen vuorokauden aikaan kun tarve esiintyy. Lastensuojelun laajuus vaihtelee kunnassa asuvien lasten ja perheiden tukitoimenpiteiden tarpeen mukaan. Yksilö- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa kunnan tehtävät pykälän 2 mukaan ovat lapsen suotuisten kasvuolosuhteiden turvaaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatuksessa sekä perhe- ja yksilökohtaisten tukipalveluiden järjestäminen. Näitä tukitoimenpiteitä ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto sekä sijaishuollon ja jälkihuollon järjestäminen. Lastensuojelutyötä määrittää ja ohjaa siitä asetettu lastensuojelulaki. Lastensuojelun keskeinen perusajatus on lapsen edun huomioiminen. Lapsen etu ratkaisee myös tilanteessa, jossa vanhempien ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään (Taskinen Sirpa & Törrönen Maritta 2004, 12.) Lapsen huollon sisällöstä ja huoltajien velvollisuudesta on säädetty vuonna 1984 voimaan tulleessa lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa ( /361). Lapsella on oikeus hyvään hoitoon ja kasvatukseen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeelliseen valvontaan ja huolenpitoon (Kangas 2004, 105). Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen, sekä etusija erityiseen suojeluun (LSL 1 )

12 13 Lastensuojelulain tavoitteena on vaikuttaa yleisiin kasvuoloihin tukea huoltajia lasten kasvatuksessa toteuttaa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua (LSL 2 ) 3.2 Lastensuojelulain käytännöt Seuraavissa kappaleissa kuvataan, miten lastensuojelun menettelytavat toimivat käytännön tasolla. Prosessi lähtee liikkeelle lastensuojeluilmoituksesta, jonka pohjalta sosiaalityöntekijä alkaa työstää ja arvioimaan tilannetta. Jos tilanne vaatii toimenpiteitä, mietitään tarvitaanko tapauksessa avohuollon palveluita, huostaanottoa vai kiireellistä huostaanottoa Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä, jos havaitsee lapsen hyvinvoinnissa huolen aiheita. Tällaisia huolen aiheita voi olla esimerkiksi, jos havaitsee lapsen olevan päihtynyt tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena, vanhemmat lyövät lasta, vanhemmat ovat lapsen seurassa vahvassa humalassa tai humausaineiden vaikutuksen alaisena.(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä esim. omaiset, ystävät, naapurit, koulu, poliisi, neuvola tai lääkäri. Viranomaisilla on lain mukaan ilmoitusvelvollisuus, mikäli huomaavat lapsen tai hänen perheensä olevan lastensuojelun tarpeessa. Muilla henkilöillä on ihmisoikeus asiaan ja yksityiset henkilöt voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen anonyymisti..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Lastensuojelun tarve voi tulla esille myös asiakkaan oman yhteydenoton perusteella. Lastensuojeluviranomaiset, joita ovat kunnan lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät, ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset. Jokainen ilmoitus kirjataan ylös asiakkaan papereihin. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä mihin tahansa vuorokauden ai-

13 14 kaan suoraan sosiaalipäivystykseen tai virka-aikoina sosiaalitoimistoon. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse..(lastensuojelun keskusliitto, 2007.) Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä alkaa ilmoituksen tultua kartoittaa ja selvittää tilannetta. Tilanteen arvioinnissa käydään läpi kodin olosuhteet, elämäntapojen riskitekijät ja tarvittavat toimenpiteet. Kartoituksen jälkeen järjestetään tapaaminen perheen kanssa. Perheen kanssa keskusteltaessa tarkastellaan perheen senhetkistä tilannetta. Sosiaalityöntekijä tekee muistiinpanoja tilanteesta ja kaikki asiakkaan tilanteeseen liittyvät huomiot kirjataan tarkasti asiakkaan papereihin. Perheen lisäksi sosiaalityöntekijä voi tehdä yhteistyötä myös muiden tahojen, kuten neuvolan, koulun, päivähoidon ja kotipalvelun kanssa. Asioiden käsittelyyn kysytään aina lupa vanhemmilta. Jos perheestä tai lapsesta on tehty lastensuojeluilmoitus, ei lupaa tarvita. Lastensuojelussa asiakirjojen laadintaan on kiinnitettävä huomiota. Muistiinpanoissa tulee käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja olosuhteista, jotka vaikuttavat asian käsittelyyn. Asiakirjoista tulee käydä ilmi kuka on tehnyt havainnot, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Asiakirjoista on selvittävä paitsi tilanteeseen liittyvät negatiiviset tekijät, myös olosuhteisiin liittyvät positiiviset tekijät. Mahdollisen huostaanoton perusteet on käytävä ilmi asiakirjoista. Tämän takia on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti tilanteeseen vaikuttavat tekijät. (Räty 2004, 25.) Kun lastensuojeluilmoituksen syyt ja lähtökohdat on selvitetty, menetellään asiassa kartoituksen pohjalta tulleiden asioiden mukaisesti. Jos perheessä ei huomata olevan välitöntä vaaraa lapsen terveydelle, otetaan yhteyttä perheeseen kirjeitse tai puhelimitse. Perheeseen voidaan tehdä myös kotikäynti ja yhdessä laatia suunnitelman avohuollon tukitoimien järjestämisestä, jos sille on tarvetta (Lastensuojelun keskusliitto 2007.)

14 Avohuollon tukitoimet Jos perheessä havaitaan olevan tuen tarvetta, mutta huostaanoton kriteerit eivät täyty, tarjotaan perheelle avohuollon tukitoimia. Tukitoimenpiteistä sovitaan perheen kanssa. Tukitoimien tarkoituksena on vahvistaa perheen arjessa selviytymistä ja taata lapsen turvallinen kehitys. (LSL 8 ). Lastensuojelun avohuollon tukitoimet on osa lastensuojelulain 3 luvun 8 :n perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelun toimintamuotoa, johon kuuluu lisäksi huostaanotto ja sijaishuolto (LSL 8 ). Lain 9 :ssä sanotaan, että perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi (LSL 9 ). Lastensuojelulain 12 mukaisissa olosuhteissa on sosiaalilautakunnalla velvollisuus viipymättä ryhtyä avohuollon tukitoimenpiteisiin, eli, jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään (LSL12.) Lastensuojelulain 13 on säädetty lapselle tai perheelle järjestettävistä taloudellisista tukitoimista. Jos perheen puutteellinen toimeentulo tai asumisolosuhteet vaarantavat sellaisen nuoren itsenäistymiskehitystä, joka on aikaisemmin ennen 18 ikävuottaan ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan velvollisuus turvata nuorelle asunto ja riittävä toimeentulo. Näistä tukitoimista on ns. subjektiivisia oikeuksia, ts. kunnan on järjestettävä näitä palveluita määrärahoista riippumatta (Räty 2004, 22). Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. Lastensuojelulain 13 velvoittaa sosiaalilautakuntaa siinä, mitä sosiaalihuoltolaissa säädetään. Laki velvoittaa tarvittaessa järjestämään lastensuojelun asiakkaalle tukihenkilön tai tukiperheen sekä riittävät terapiapalvelut. 13 velvoittaa järjestämään myös loma- ja virkistystoimintaa.

15 16 Lain 13 mukaan lasta tai nuorta on tuettava koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellisesti ja muuta tukea antamalla. Säännös mahdollistaa monipuoliset tukitoimet lapselle ja hänen perheelleen. (Lastensuojelulaki 1983.) Avohuollon tukitoimet voivat olla esimerkiksi säännöllisiä tapaamisia sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Perheelle voidaan myös tarjota mahdollisuutta käydä perheneuvolassa, lasten-, nuoriso-, tai aikuispsykiatrisella poliklinikalla. Vanhemmille tai lapselle voidaan myös tarjota käyntejä päihdehoitoyksikköön tai osastoperiodiin päihdehoitoyksikössä. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20, s.30 33) Koulukuraattorit kuuluvat avohuollon tukitoimenpiteiden piiriin, tällöin perheen tueksi tarjotaan usein oppilashuollon järjestämää erityistukea. Tämä tarkoittaa tiivistä työskentelyä yhdessä lapsen koulun kanssa. Avohuollon tukitoimena perheen lapselle voidaan järjestää päivähoitopaikka tai koko perheelle voidaan järjestää perhekuntoutusta. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, ) Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa kohdistaa myös yksin häneen jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu. (Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 2005, 32 33). Lastensuojelulain 14 :n mukaan lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempiensa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Jos lapsi on 12 vuotta täyttänyt, voidaan tätä hoitoa tai huoltoa myös yksin häneen kohdistuvana jos hän sitä itse pyytää tai siihen suostuu (LSL14 ). Edellytyksenä kaikkien avohuollon tukitoimien järjestämiselle on huoltajan antama suostumus, sillä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 4 :n mukaan huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista (Räty 2004, 22).

16 17 Vaikkakin avohuollon tukitoimet ovat kattavat ja mahdollistavat erilaisten tukijärjestelmien tekemisen, on myös tilanteita, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittävät tai tarkoituksenmukaiset tai niitä ei voida järjestää huoltajan tai lapsen vastustuksesta johtuen Huostaanotto Lastensuojelulain 5 luvun 16 pykälä velvoittaa sosiaalilautakunnan ottamaan lapsi huostaan ja järjestämään hänelle sijaishuolto, jos asiakkaan tilanteessa täyttyvät seuraavat kolme kohtaa samanaikaisesti: Ensimmäiseksi, jos lapsen huolenpidossa esiintyvät puutteet tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävänrikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Toiseksi, jos lastensuojelulain luvussa 4 tarkoitetut toimet (avohuollon tukitoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi). Kolmanneksi, jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.(lsl 16.) Huostaanottopäätöstä tehtäessä on siis kaikkien edellä mainittujen kolmen edellytyksen täytyttävä. Päätös on aina perusteltava ja sosiaalityöntekijän on pystyttävä näyttämään toteen kaikki huostaanottoperusteet. Lastensuojelulaki edellyttää huostaanottopäätöstä tehtäessä, että perheelle on tarjottu avohuollon tukitoimia. (LSL.) Huostaanotossa on pystyttävä näyttämään ne puutteet lapsen huolenpidossa, jotka aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle. Täten pitää kartoittaa mitkä nämä puutteet ovat, miten ne ovat aiheutuneet ja miten niitä on pyritty poistamaan (Räty 2004, 23.) Lastensuojelulaissa ja lapsenhuoltolaissa keskeisenä asiana ovat lapsen edun mukaiset ratkaisut ja päätökset. Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehi-

17 18 tys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti (Räty 2004, 25.) Kiireellinen huostaanotto Lastensuojelulain 18 :n mukaisesti voidaan lapsi ottaa kiireellisesti sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä hallinto-oikeuden vahvistamiseksi, jos lapsi on 16 :ssä mainitussa syystä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tarpeessa (Räty 2004, 26.) Kiireellinen huostaanotto edellyttää, että lapsi on välittömässä vaarassa oman toimintansa tai ulkoisten tapahtumien johdosta (LsL18.) Kiireellinen huostaanotto on useimmiten luonteeltaan ja olosuhteiltaan sellainen, että ettei asianomaisia voida kuulla. Verrattuna huostaanottoa 16 :n mukaan, jossa kuuleminen järjestetään huostaanottoa valmisteltaessa, ei tähän pykälän 18 mukaan kiireellisesti huostaan otettaessa ole aikaa huostaanoton kiireellisyyden vuoksi tai olosuhteet eivät mahdollista kuulemista. Jos tilanne kuitenkin mahdollistaa kuulemisen suorittamisen ja vanhempi tai muu huoltaja suostuu sijoitukseen, ei kiireelliseen huostaanottoon silloin voida ryhtyä. Tällöin lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä lastensuojelulain 14 :n mukaisesti. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jollei sitä tänä aikana oteta 17 :ssä tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Jos asia otetaan huostaanoton valmisteluasiana käsiteltäväksi, jatkuvat kiireellisen huostaanoton oikeusvaikutukset. (LsL 17.) Ratkaisu lapsen huostaanotto asiassa on tehtävä viimeistään 30 päivän kuluessa kiireellisen huostaanoton tekemisestä, tai asia raukeaa. Määräaikaa voidaan jatkaa erittäin painavista syistä enintään 30 päivää (LsL18.) Erittäin painavana syynä voidaan pitää esimerkiksi tilannetta, jossa kuultavia on erityisen paljon tai jos asia tarvitsee erityistä selvittelyä; esimerkiksi jos lapsen terveydentilasta tai psyykkisestä tilasta on pyydettävä lausuntoja (Räty 2004, 27).

18 19 Asianosaisilla on oikeus hakea muutosta viranhaltijan päätöksestä sosiaalilautakunnalta ja sosiaalilautakunnan päätöksestä hallinto-oikeudessa.(hallintolaki 34 ) Kuuleminen ja päätöksen alistaminen Lastensuojelulain 17 velvoittaa sosiaalilautakuntaa ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta ja huostassapidon lopettamista aina, kun se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista, selvittämään lapsen omat toivomukset ja mielipiteen esillä olevista ratkaisuista sekä varaamaan 12 vuotta täyttäneelle lapselle, lapsen vanhemmille, lapsen huoltajille sekä henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tällöin on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, tilaisuuden tulla kuulluksi siten, kuten hallintolain 34 :ssä säädetään (LsL17.) Lapsen oman mielipiteen ja toiveiden kuulemisessa ei ole ikärajaa, sillä lastensuojelulain 10 lapsen edun selvittämisestä ja lapsen puhevallasta velvoittaa ottamaan huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipiteet (LsL10 ). Lastensuojelulain 17 :ssä kerrotaan, että 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä lapsen huostaanotosta, sijaishuoltoon sijoittamisesta tai huostassa pidon lopettamisesta, jolloin hän on myös asiassa asianosainen, jolla on valitusoikeus (Räty 2004, 28). 12 vuotta täyttäneellä lapsella on myös oikeus vaatia lastensuojelulain 13 :ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia. 15-vuotiaalla lapsella on huoltajan ohella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa (LsL10.) Hallintolain 34 :n mukaan sen lisäksi, että asianomaisilla on tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista, on heillä myös oikeus antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (Hallintolaki 34.) Tämä merkitsee sitä, että asianosaisilla on oikeus saada tieto kaikista niistä asiakirjoista, joilla on merkitystä huostaanottoa päätettäessä. Asianomaisilla on myös oikeus saada näistä asiakirjoista kopiot (Räty 2004, 29.)

19 20 Kuuleminen voidaan jättää tekemättä kahdella perusteella. Mikäli kuultavan asuin- tai oleskelupaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää tai jos lapsen ja kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi kuulematta jättämistä voidaan pitää perusteltuna (LsL17.) Lain tarkoittama puuttuva yhteydenpito tarkoittaa suhteellisen täydellistä puuttuvaa yhteydenpitoa. Jos lapsen toinen vanhempi on pitänyt yhteyttä lapseen harvakseltaan esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa, on kuuleminen suoritettava, koska kysymys ei ole silloin puuttuvasta yhteydenpidosta (Räty 2004, 29.) Huostaanottopäätös on alistettava 30 päivän kuluessa läänin-oikeuden vahvistettavaksi mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaan ottamista tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista tai jos asiassa ei ole voitu suorittaa kuulemista. Päätöstä ei kuitenkaan tule alistaa, jos asianomaisen kuulemista ei ole voitu tehdä puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuinpaikka on tuntematon (LSL17.)

20 21 4 LAADUN MITTAAMINEN LASTENSUOJELUN PROSESSEISSA JA SIJAIS- HUOLLON VALTAKUNNALLISET LAATUKRITEERIT Lastensuojelussa laadun kehittämisen pääasiallisena tehtävänä on varmistaa lapsen edun toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen edun tavoittamisen lisäksi laadun on tarkoitus palvella myös työyhteisöä sekä yksittäistä työntekijää selventämällä työn kokonaiskuvaa ja päämääriä (Laaksonen 2004, 258) Lastensuojelun keskusliiton Laituri-projektissa vuosina keskityttiin sijaishuollon ja jälkihuollon prosessien laatuun. Projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, jotka voisivat palvella keitä tahansa sijaishuollon tai jälkihuollon piirissä työskenteleviä. (Laaksonen 2004, 258) Laituri-projektin tavoitteena oli luoda valtakunnalliset laatukriteerit, joita sijaishuollon ja jälkihuollon piirissä työskentelevät voivat käyttää arvioidessaan ja kehittäessään oman toimintansa laatua. (Laaksonen 2004, 258) 4.1 Arviointikriteeristöjä lastensuojelupalvelujen ja sijaishuollon käytäntöjen laadun mittareina Suomalaiset lastensuojelupalveluiden arviointikriteeristöt ovat pitkälti tarkoittaneet yhteisöjen, kuntien ja yksittäisten laitosten tai organisaatioiden epävirallisia itselleen laatimia laatustandardeja. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Kansainvälisesti tai valtakunnallisesti käytettävät laatustandardit ovat tavallisesti joukko asiantuntijaryhmän määrittelemiä ominaisuuksia, joiden katsotaan sisällöltään tukevan laadullisesti korkeatasoista palvelujen tuottamista ja sen myötä tukien lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, )

21 22 Vaikka eri arviointikriteeristöjen painopisteet ja soveltuvuus yhteiskunnan toiminnan eri osa-alueille vaihtelevat, on kaikille lastensuojelun alueella käytetyille kriteeristöille kuitenkin yhteistä se, että niiden ominaisuudet tukevat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen määrittelemiä ominaisuuksia taata lapselle turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) 4.2 Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit Suomen lastensuojelussa ja sijaishuollossa käytössä olleet arviointi kriteeristöt olivat ennen vuotta 2004 olleet joko epävirallisia, mahdollisesti yhteisö- ja yksityiskohtaisia tarkasti ominaisuuksia kuvaavia kattavia ei-sertifioituja kriteeristöjä tai ne saattoivat olla laajalti käytettyjä, toimialarajat ylittäviä, luonteeltaan suurpiirteisiä ja toisaalta tämän myötä helppoja sijoittaa monenlaisiin prosesseihin. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, ) Ensimmäiset suomalaiset valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit syntyivät vuonna 2004 Laituri-projektin tuotteena. Lastensuojelulain, kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten laatustandardien lisäksi suomalaisessa lastensuojelussa ja sijaishuollossa ei ole aikaisemmin ollut omaa valtakunnallista laatukriteeristöä. (Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit 2004, 5-6.) Sijaishuollon valtakunnallisten laatukriteereiden tavoitteet: 1) ohjata tarkastelemaan sijaishuoltoa lapsen näkökulmasta 2) osoittaa mihin sijaishuollon laatua arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota 3) kriteereiden avulla yksiköt voivat kartoittaa ja kehittää toimintaansa 4) yksiköt voivat kuvata palvelujen käyttäjille laadunvarmistusmenetelmiään 5) varmistaa, että lapsi sijoitetaan ensimmäisellä kerralla hänelle sopivaan paikkaan 6) helpottaa sijoitusten seurantaa 7)helpottaa palveluntuottajien kilpailuttamisen painopisteiden pohtimista ja puitesopimusten tekemistä 8) toimia tukena läänintasolla toimintalupia harkittaessa ja sijaishuoltopaikkojen valvonnassa

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus

Lastensuojelulaki 5.8.1983/683. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU. Yleiset säännökset. Lapsen oikeus Lastensuojelulaki 5.8.1983/683 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleiset säännökset 1 Lapsen oikeus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Finland/Law on Child Protection (Victims of trafficking) Lastensuojelulaki (13.4.2007/417) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ

YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ 1 YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÄMISTÄ YKSILÖASIOISSA KOSKEVA SÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 20.1.2015 I Yleistä 1 Soveltamisala Ylöjärven kaupungin

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana Avioliittolain I osan 5 luvussa säädetään perheasioiden sovittelusta. AL 20

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu

LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu LAPSEN PAHOINPITELYN JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN EPÄILYn SELVITTELY Lastensuojelu Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mykrä Lapsiperhepalvelut, Lapsiperheiden tuki Lahti VIRANOMAISYHTEISTYÖ LAPSEN PAHOINPITELYN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 LASTENSUOJELUSTA LYHYESTI

LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 LASTENSUOJELUSTA LYHYESTI LASTENSUOJELUN TIETOPAKETTI 2008 Lastensuojelusta lyhyesti Lastensuojelun keinot Yleiset kasvuolot ja lastensuojelun palvelut Huoltajien tukeminen lasten kasvatuksessa Lastensuojelun avohuollon tukitoimet

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 15.1.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen sekä puhevallan

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot