Polttoon vai kiertoon s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Polttoon vai kiertoon s. 6"

Transkriptio

1 Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Matkalla jätteeksi Polttoon vai kiertoon s. 6 Tuotannon sydän kuntoon s. 12 Joutsenmerkki 25 vuotta s. 26 Älyä kaupunkien tavaraliikenteeseen s. 28 Uusia rahoitustapoja lämpöyrittäjyyteen s. 35

2 Sisällys Ilmestymispäivä Ajassa 4 Sähköinen energiamerkintä käyttöön 2015 Muovialan resurssitehokkuus Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin 5 Energiansäästöviikko vieraskynä 5 Energiatehokkuus parantaa huoltovarmuutta Kiertotalous 6 Polttoon vai kiertoon? 9 Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Polttoon vai kiertoon tutkitusti Motiva 10 Uusia tuulia Motivan viestintään sorvin ääreltä 11 Kodin lämpöön Energiatehokkuus 12 Pidä tuotannon sydän kunnossa 14 Uunimittauksilla näkymätön näkyväksi 15 Yhteisvoimin säästöihin 16 Altian Koskenkorvan tehdas siirtyy bioaikaan 17 Energiatehokkuus mukana investointisuunnitelmissa 18 Satamat syynissä 19 Energiatehokas BlueTech -alus Ruokahävikki 20 Sai syödä! Materiaalitehokkuus 22 Vähemmästä enemmän näkökulma 24 Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Rakentaminen 24 Vähähiilistä pientaloasumista Opastusta rakentamisen ammattilaisille Joutsenmerkki 26 Nyt juhlitaan menestystarinaa Transsmart 28 Älyä kaupunkien tavaraliikenteeseen Liikenne 30 Aktiivista arkiliikuntaa Testaa liikkumistottumuksia Kunnat 31 Tehokasta säästöä ja ilmastopolitiikkaa kuntiin Energiatehokkuussopimukset kunta-alalla Kuntakatselmus 32 Kotka luotsaa laajaa kuntakatselmusta Mitä kuuluu Kotkan palkitulle Räskin alueelle kurjenmiekka 33 Kysyntäjoustoa ja jäännösjakaumaa Lämpöyritys 34 Osuuskunnan tuottama lämpö työllistää Enossa 35 Lämpöyrittäjyyteen uusia rahoitustapoja Joukon voimalla Kytkennät 36 Asiakkaille aurinkovoimaa Suvilahdesta 37 Värinästä sähköä Tulisijasta on iloa myös passiivitalossa Pk-yrityksistä materiaalitehokkaita 38 Miksi tuulivoimalan ääni häiritsee Fiksua asumista 39 Uusia teknologioita tarvitaan Apua lämmönsiirron haasteisiin Itämeren satamien energiatehokkuudesta tehtiin selvitys haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella, s. 18. KUVA: ANTTI KOLI Kolmessa kaupungissa tarjoiltiin ruokahävikkilounasta tuhansille 11. syyskuuta. Helsingissä syötiin maukasta vihanneskeittoa ja avokadotahnaa, s. 20. Kuva: KIMMO HAIMI Suomusjärvellä sijaitseva Rannanpeltotalo luo hyvät puitteet ekologisesti kestävämmälle asumiselle, s. 24. Kuva: PEKKA HÄNNINEN Asiakkaiden innostus yllätti meidät, sanoo Helenin Energiaratkaisut yksikön projektinjohtaja Atte Kallio kertoessaan Suvilahden voimalarakennuksen katolle rakennettavan aurinkovoimalan aurinkosähköpaneelien varaustilanteesta, s. 36. Kuva: Juuso Paloniemi 2

3 Pääkirjoitus Kuva: JARI AALTO M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 1/15 ilmestyy maaliskuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Käytetystäkin tekstiilistä saa vielä näyttäviä asuja. Malli kuvattiin UFF:n tekstiilien lajittelukeskuksessa Klaukkalassa. Kannen kuvasi Mirjami Malleus-Lemettinen/ Remake Oy. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute piirros: Harri Tarkka Nyt kotitalouksille on tarjolla konkreettisia kestävän kulutuksen vinkkejä ja hiilijalanjälkilaskuri. Hieno homma! Oikaisu M+-lehden 2/2014 pääkirjoituksessa väitettiin virheellisesti, että Saksan metalliteollisuuden materiaalien säästöpotentiaali olisi 26 prosenttia. Niin paljon se ei todellakaan ole. Saksan metalliteollisuuden materiaalien todellinen säästöpotentiaali on 2 6 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, sanoo Motivan Ulla Suomi. Työsarkaa riittää Tämän lehden lukijana olet luultavasti huomannut viime kuukausina vyöryvät kansalliset, EU-tason ja kansainväliset viestit niin vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisen edellytyksistä, uusista kasvihuonekaasutavoitteista, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteista kuin tiedot ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lokakuussa julkaistiin yksimielinen kansallinen parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö Energia- ja ilmastotiekartta 2050, Eurooppa-neuvoston päätös EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 ja marraskuun alussa hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n yhteenvetoraportti ilmastonmuutoksesta. Yhteistä näille kaikille on, että toimia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on lisättävä. * * * Energiatehokkuuden parantamisella, niin kulutuksessa kuin tuotannossa, on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi valjastettiin EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED), joka tuli voimaan joulukuussa EU:n komission heinäkuisen tiedonannon perusteella EU on hyvällä uralla saavuttaakseen vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen. Vaikka paljon on jo tehty onnistuneesti, ei laakereille ole mahdollista heittäytyä. Rimaa on jo vuodelle 2030 nostettu, puhumattakaan vuoden 2050 haasteista. Uusien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilta energiankäyttäjiltä entistäkin enemmän töitä ja sitoutumista. * * * Koska tunnetusti norsua ei voi kerralla syödä, palataan meitä vähän lähempään arkiseen aherrukseen. Käynnissä oleva energiatehokkuussopimustoiminta ( ) on ollut tuloksekasta ja sen jatkuminen tuloksekkaana on erittäin tärkeää, jotta energiatehokkuusdirektiivin kansallinen sitova energiansäästötavoite kaudella saavutetaan. Erityisen tärkeää on entistä vahvempi sitoutuminen kaikilla organisaatiotasoilla, lähtien ylimmän johdon konkreettisesta tuesta. Vastaavasti energiatehokkuussopimustoiminnan on jatkuttava saumattomasti vuoden 2016 jälkeen. Sitä tukee selkeästi myös kansallisen parlamentaarisen komitean mietinnön Energia- ja ilmastotiekartta 2050 kannanotto, johon on erikseen kirjattu energiatehokkuussopimusjärjestelmän ja katselmustoiminnan säilyttäminen keskeisellä sijalla energiatehokkuustoimissa. Kaikkien osapuolien rakentavaan asenteeseen ja hyvään yhteistyöhön uskoen odotan vuonna 2015 alkavia energiatehokkuussopimustoiminnan jatkoneuvotteluja luottavaisena. Kasvavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää töitä kaikilta! Ulla Suomi, yksikönpäällikkö, Motiva 3

4 Ajassa Sähköinen energiamerkintä käyttöön 2015 Vuodenvaihteen jälkeen on verkkokaupassa laitteen hinnan lähellä esitettävä myös laitteen energiamerkki, joka kertoo sen energialuokan. Asiakkaan pitäisi saada tieto laitteen energiamerkinnästä, vaikka hän ostaisi tai vuokraisi laitteen internetin kautta. Näin määrää voimaan tuleva energiamerkintäasetus, joka velvoittaa ottamaan verkkokaupassa käyttöön myös sähköiset tuoteselosteet. Tavoitteena on taata, että myös verkkokaupan asiakkaat saavat tuotteiden energiamerk kien ja tuoteselosteiden tiedot nähtäväkseen. Sähköinen energiamerkki on vuoden 2015 alusta lähtien esitettävä uusille kotitalouslaitteille, kuten kylmäsäilytyslaitteille, Kuva: Kimmo Rampanen / Vastavalo 4 Energiamerkit kertovat kodinlaitteet energiatehokkaampia Viime vuosina Suomen markkinoille on tullut entistä enemmän hyvin energiatehokkaita laitteita. Myynnissä olevat laitteet ovat myös aiempaa useammin selvästi tehokkaampia kuin laitteille asetetut minimivaatimukset. Kylmälaitteiden tarjonta on kokonaisuudessaan siirtynyt selvästi energiatehokkaimpiin A++ ja A+++ -luokan laitteisiin, joiden osuus myytävistä kylmälaitteista on jo liki 50 prosenttia. Myytävänä olevista pesukoneista jo yli puolet on parasta A+++ -luokkaa, alle A+ -luokan laitteiden osuus on enää 5 prosenttia. Kaupan kuivausrummuista jo 65 prosenttia on vähintään A+ -luokkaa, joka selvästi kuvastaa lämpöpumpputoimisten kuivausrumpujen yleistymistä. Televisioissa on uuden led-tekniikan myötä siirrytty selvästi energiatehokkaampiin malleihin: A+ ja A++ -luokissa kaupan tarjonta on jo liki 67 prosenttia. Televisioiden koon kasvaminen on kuitenkin heikentänyt kehitystä: B-luokassa on mukana uusia laitemalleja, joiden kuvaruudun koot ovat selvästi aiempaa suurempia. Motiva Oy on seurannut kylmäsäilytyslaitteiden tarjontaa kotimaan markkinoilla jo liki 20 vuotta, viime vuosina seurantaa on laajennettu pyykinpesukoneisiin, kuivausrumpuihin ja televisioihin. astian- ja pyykinpesukoneille ja kuivausrummuille sekä televisioille, pölynimureille, lampuille ja valaisimille että huoneilmastointilaitteille. Säädös koskee uuneja ja liesituulettimia alkaen ja vedenlämmittimiä ja kuumavesisäiliöitä sekä tila- ja yhdistelmälämmittimiä alkaen. Energiamerkki ja tuoteseloste hinnan läheisyyteen Energiamerkin on oltava näkyvillä esimerkiksi verkkosivulla tuotteen hinnan läheisyydessä. Hintatiedon on oltava sellainen, että myös merkki on selkeästi nähtävissä ja luettavissa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa merkin kokoon nähden. Merkki voidaan esittää myös kuvalinkin avulla, jolloin siihen ohjaa nuolikuvio. Jos energiamerkkiä ei pystytä näyttämään, on grafiikan sijaan tekstissä mainittava tuotteen energiatehokkuusluokka samalla kirjasinkoolla kuin hinta. Sähköisen tuoteselosteen on myös oltava näkyvillä tuotteen hinnan läheisyydessä joko sellaisessa koossa, että se on selkeästi nähtävissä ja luettavissa, tai selkeästi linkitettynä. Tarkempia tietoja ja ohjeita sähköisestä energiamerkinnästä sekä sähköisestä tuoteselosteesta löytyy TUKESin Ekosuunnittelu.info-sivustolta. Muovialan resurssitehokkuuden uudet tuulet Miten muoviteollisuuden tuotantoprosessit on mahdollista muuttaa entistä materiaali- ja energiatehokkaammaksi? Tämä selviää Helsingissä järjestettävässä Muoviteollisuuden resurssitehokkuuden teemapäivässä, joka kokoaa yhteen muovialan toimijat. Kansainvälistä muovialan huippuosaamista tuo mukaan Stuttgartin Muovi-instituutin (IKT) johtaja Christian Bonten, joka kertoo resurssien tehokkaan käytön merkityksestä sekä Saksassa käytössä olevista uuden tyyppisistä ratkaisuista. Motiva järjestää tapahtuman yhteistyössä Muoviteollisuuden, Muoviyhdistyksen ja Muovipolin kanssa. Tilaisuus on maksuton muoviteollisuuden toimijoille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin Tiistaina Finlandia-talossa järjestettävässä FInZEB seminaarissa julkistetaan rakennusalan näkemys siitä, minkälainen on EU:n edellyttämä lähes nollaenergiarakennus Suomessa ja minkälaisia vaatimuksia on järkevä asettaa eri rakennustyypeille. FInZEB 2015 on ensi kevään rakennusten energiatehokkuuden ykköstapahtuma, jossa kerrotaan ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n koordinoiman FInZEB-hankkeen tuloksista ja esitellään kattavasti myös muita samaan aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja kehityshankkeita. Seminaarin keskeisiä teemoja ovat tuotanto, talous ja terveys. Kuinka paljon lähes nollaenergiarakennus kuluttaa ja tuottaa energiaa? Miten se suunnitellaan ja rakennetaan kustannustehokkaasti ja niin, että rakennuksissa on paras mahdollinen sisäilmasto? Tilaisuudessa piirretään iso kuva ilmastonmuutoksesta ja sen haasteista Suomen energiapolitiikalle ja teollisuudelle. Seminaari huipentuu päättäjäpaneeliin, jossa poliittiset päättäjät ottavat kantaa rakennetun ympäristön ekotehokkuuden parantamisen edellytyksiin ja mahdollisuuksiin. Seminaarin järjestämisestä vastaavat FInZEB-hanke, Motiva ja Green Building Council Finland yhteistyökumppaneineen. Varaa aika kalenteriisi jo nyt ja tule mukaan osallistumaan keskusteluun Suomen rakentamisen tulevaisuudesta.

5 Me OleMMe MuKana! Ajassa vieraskynä Petri Nieminen Voimajärjestelmäasiamies Huoltovarmuuskeskus energiansäästöviikko.fi Energiansäästöviikko paikallista ja valtakunnallista näkyvyyttä Energiansäästöviikon viettämiseen on monta hyvää syytä, kertovat tämän vuoden viikon viettäjät. Energiansäästöviikon kampanjatoimisto on saanut suoraan ja sosiaalisessa mediassa viettäjiltä mukavaa ja kannustavaa palautetta. Viikon verkkosivuille tallentuneet kampanjalupaukset kertovat osallistujien sitoutumisesta nostaa esille energiansäästön tärkeyttä sekä henkilökunnan että yrityksen sidosryhmien keskuudessa. Hyvä syy viettää viikkoa Meillä energiansäästöviikko meni hyvin. Henkilöstö on tietoinen siitä miten omilla toimillaan voi vaikuttaa energiansäästöön. Jaamme tietoa myös asiakkaille joka päivä Suomen 35 myyntikonttorissamme, kerrotaan yhdessä palautteessa. Viikko on monessa yhteisössä myös selkeä osa yritysvastuun kantamista ja liittyy energia- tai ympäristöohjelmaan. Ensi vuonna uudestaan Vuosittain viikolla 41 vietettävälle energiansäästöviikolle ilmoittautui tänä vuonna yhteensä 335 yritystä, yhteisöä, kuntaa ja oppilaitosta. Tänä vuonna teemaviikko houkutteli erityisesti kuntia mukaan energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen hankinnoissa. Sekä radiokanavat että tv muistuttivat katselijoitaan ja kuuntelijoitaan energiansäästöviikon merkityksestä. Motivan asiantuntijat olivat viikolla esillä MTV:n Huomenta Suomessa ja Radio Nostalgiassa. Myös energiansäästöviikon sivuille kirjattiin kolmisenkymmentä eri puolilla Suomea järjestettyä tapahtumaa, jotka houkuttelivat runsaasti osallistujia. Tästä on hyvä ponnistaa ensi vuoden kampanjaviikkoa kohti! VIIKKO 41 julisteet4 outlined.indd Energiatehokkuus parantaa huoltovarmuutta Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan talou dellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Energia-alalla huoltovarmuuden edistämistyössä tärkeimpiä asioita ovat fossiilisten tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi sekä energian tuotanto- ja siirtoyhtiöiden kannustaminen varautumissuunnitteluun normaaliolojen poikkeustilanteiden varalle ja vastaavasti poikkeusolojen valmiussuunnitteluun. Varmuusvarastoinnilla tarkoitetaan valtion varmuusvarastoja, joita Huoltovarmuuskeskus ylläpitää, sekä yritysten velvoitevarastoja, joita Huoltovarmuuskeskus valvoo. Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijat varautumissuunnitteluun ja Huoltovarmuuskeskuksen tätä valvomaan. Muiden yritysten varautumissuunnittelua suositellaan vahvasti. Merkittävä asia Suomen sähköhuollossa on tänä päivänä sähköntuotantoreservien pieneneminen. Pohjoismaisen sähköpörssin puhtaasti energianhintaan perustuva markkinamekanismi ei ole pystynyt ylläpitämään riittäviä tuotantoreservejä huippukulutushetkien varalle, vaan erityisesti lauhdetuotantoa on ajettu alas kannattamattomana. Samanaikaisesti viipeet perustuotantolaitosten, ydinvoiman, rakentamisessa ja luvituksessa eivät ainakaan ole helpottaneet tilannetta. Parhaillaan harkitaan, millä toimenpiteillä saadaan reserviä ylläpidettyä. Energiatehokkuus astuu kuvaan tässä kohtaa tarinaa. Kuten tiedetään, muiden muassa energiatehokkuussopimusten myötävaikutuksella saavutetut säästöt sähkönkulutuksessa ovat korvaamassa uuden kapasiteetin rakentamista. Vastaavasti säästetty, käyttämättä jätetty sähköenergia on turvaamassa oman sähköntuotantomme vajausta niinä huippukulutushetkinä, jolloin kaikki muut konstit ovat jo käytössä. Siten energiatehokkuustyökin parantaa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. KUVA: Petri Juntunen Pikafaktoja viikolta Lähes verkkopalvelussa kävijää viikolla 41 Yli 500 seuraajaa twitterissä Yli tykkääjää ja näyttöä Facebookissa Energiansäästöviikko-sana mainittiin viikon aikana yli 180 kertaa mediassa P.S. Molemmissa toiminnoissa, sekä energiatehokkuudessa että huoltovarmuudessa, voidaan ylpeydellä sanoa oltavan isänmaan asialla! 5

6 Kiertotalous Polttoon vai Tulevaisuuden visioiden mukaan yhä suurempi osa jätteistä kierrätetään. Silti Suomeen nousee yhä uusia jätevoimaloita. Kumpi kannattaa jätteen polttaminen vai kierrättäminen? Teksti: Noora Jussila Kuvat: EKOKEM, MATTI SULANTO, PETRI KUOKKA, Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA 6 Jos EU:n tavoite toteutuu, niin vuoden 2030 jälkeen kierrätetään 70 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä, eli kotitalouksien ja palvelutuotannon jätteestä. Suomessa kuitenkin rakennetaan uusia jätevoimaloita, joissa jätettä poltetaan energiaksi. Energia-alaa on syytetty yli-investoinneista. On ihmetelty, mistä jätevoimalat saavat poltettavaa energiaa jatkossa, kun kierrätystä on tarkoitus lisätä. Suomessa on tällä hetkellä kuusi jätevoimalaa, joista Turun vanha jätevoimala suljetaan vuodenvaihteessa. Uusin jätevoimala otettiin koekäyttöön keväällä 2014 Vantaalla. Lisäksi rakenteilla on jätevoimalat Tampereelle ja Varkauteen. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Markku Salon mukaan uusien voimaloiden rakentamista on vauhdittanut vuoden 2016 alussa voimaantuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Se otettiin vakavasti. Kuntayhtiöil lä on vastuu hoitaa jätehuolto ja jos biojätettä tai muuta orgaanista jätettä ei saa 2016 enää viedä kaatopaikalle niin jotain oli tehtävä. Kuntien vastuulla olevien jätteiden osalta kaatopaikat ovat tällä voimalakapasiteetilla historiaa, Salo sanoo. Tällä hetkellä kolmannes yhdyskuntajätteestä poltetaan energiaksi, kolmannes kierrätetään ja kolmannes kärrätään kaatopaikoille. Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari kuuluu kiertotalouden puolestapuhujiin. Hän laskee, että jos kotitalousjätteestä poltetaan nyt kolmannes ja 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon jälkeen poltto kasvaa vielä valmistuvien jätevoimaloiden lisäkapasiteetin verran, niin silloin poltetaan yli puolet kotitalousjätteestä. Ympäristösyistä ja EU:n tavoitteiden vuoksi kierrätys tulee kasvamaan. Jos poltetaan yli puolet jätteistä, niin silloin ei voida kierrättää EU:n vaatimaa 70 prosenttia. Yhdyskuntajäte on viimeinen merkittävä kaatopaikalle menevä palavaa orgaanisia aineita sisältävä jätevirta. Muualta ei poltettavaa juurikaan löydy lisää, Piekkari sanoo. Markku Salon mukaan Suomen jätevoimalat ovat varanneet yhdyskuntajätteille prosenttia kapasiteetistaan. Loput kapasiteetista voidaan käyttää elinkeinoelämän jätteiden polttamiseen. Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa 1 1,5 prosenttia vuodessa kun taloustilanne on hyvä. Tämä on ollut mielessä kun jätevoimalakonseptia suunniteltiin. Olemme tehneet skenaarioita siihenkin, että kierrätysaste nousee yli 50 prosentin, Salo sanoo. Kuinka paljon kierrätystä? Markku Salon mielestä 70 prosentin kierrätysaste ei ole Suomessa mahdollinen tai edes tavoiteltavissa. Hänen Koemme, että kierrätyskelpoiset materiaalit on erotettava jätevirrasta sekä ympäristö- että taloudellisista syistä ennen energiahyödyntämistä, toteaa Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. mielestään sitä ei voida perustella ympäristöhyödyillä tai elinkaaritarkasteluilla. Se on pelkkää politiikkaa. Kierrätyksen itseisarvo ei voi olla tavoiteprosenttien täyttäminen ja bisneksen lisääminen, vaan aito ympäristön ja luonnonvarojen säästäminen, sanoo Salo. Timo Piekkari taas uskoo, että materiaalien kierrätysteknologioiden ja uusioraaka-aineiden käyttötapojen kehittäminen ovat jätehuollon tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Ekokem on vaatinut yhdessä muiden yritysten ja järjestöjen kanssa kiertotaloutta seuraavaan hallitusohjelmaan. Kiertotalous tarkoittaa materiaalien kierrättämisen lisäämistä ja niiden hukkaamisen pienentämistä. Me emme pärjää tulevaisuudessa sillä, että raaka-aineita käytetään yhtä tuhlaavasti kuin nykyään. Materiaalin kierrätyksellä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisessa luonnonvarojen ehtymiseen, Piekkari sanoo. Piekkarin mukaan kiertotalous lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä, sillä se parantaa työpaikkojen materiaali- ja energiatehokkuutta. Kierrättämisestä syntyy työpaikkoja. Materiaalien erotteleminen, prosessointi ja valmistaminen tuotteeksi on työvoimaintensiivisempää kuin niiden energiahyödyntäminen. On myös relevanttia ajatella käytetäänkö raaka-aineet loppuun nyt vai vasta tulevaisuudessa. Ekokemilläkin on kaksi jätevoimalaa, joiden polttoaineesta noin puolet tulee yhdyskuntajätteestä ja puolet elinkeinoelämän jätteestä. Timo Piekkarin mukaan myös jätteenpoltolla on sija tulevaisuuden jätehuollossa. Jätteenpoltto on keskeisiä tapoja saada jätteet pois loppusijoituksesta, eli kaatopaikoilta, ja ainoa tapa hyödyntää järkevästi jätteitä, joita ei voida hyödyntää materiaalina. Kiertotaloutta ja polttoa ei saa nähdä vaihtoehtoina. Kaikki materiaali, joka on taloudellisesti kierrätettävissä pitää kierrättää. Muussa tapauksessa jäte kannattaa polttaa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla

7 kiertotalous kiertoon? Jäteautot tuovat Ekokemin voimaloihin syntypaikkalajiteltua jätettä kotitalouksista ja teollisuudesta. Ekojalostamon myötä tästä jätteestä noin puolet jatkaa matkaa materiaalina. 7

8 Kiertotalous edelliseltä aukeamalta Suomalaiset jätevoimalat tuottavat sähkön lisäksi lämpöä. Pois kaatopaikoilta, pois päästöistä Jätteenpoltolla on myös ympäristöetuja. Kun jäte ja etenkin biojäte saadaan pois kaatopaikoilta, kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt pienenevät. Vantaan Energia otti jätevoimalan koekäyttöön keväällä Yritys on laskenut jätevoimalan pienentävän sen hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa noin 30 prosenttia. Jäte-energia tulee myös halvemmaksi. Vantaan Energia on laskenut vantaalaisten kaukolämmön hintaa jo kesä- ja syyskaudelle Markku Salo tahtoo, että Suomessa tehtäisiin enemmän elinkaaritarkasteluja. Elinkaarimallilla pyritään yleensä selvittämään tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- tai taloudelliset vaikutukset. Kärjistettynä elinkaarimalli kertoo siis onko esimerkiksi sekajätteen joukkoon joutunut ja likaantunut sanomalehti parempi polttaa energiaksi vai eritellä, puhdistaa ja kuivattaa kierrätykseen. Salon mukaan tarkasteluissa on otettava huomioon myös se, että suomalaiset jätevoimalat tuottavat sähkön lisäksi lämpöä, toisin kuin osa eurooppalaisista jätevoimaloista. Myös jätteiden kuljetus on hänen mielestään huomioitava. Täällä on aika erilaiset edellytykset kierrättää materiaaleja kuin jossain Belgiassa, kun asukastiheys on mitä on, Salo sanoo. Timo Piekkarin mukaan Suomessa ei juurikaan tehdä analyyseja, joiden perusteella tiedettäisiin miten yksittäisessä tapauksessa kannattaa toimia. Suomessa toimitaan pitkälti maalaisjärjen perusteella, eikä tehdä ympäristön tai talouden kannalta kohtuuttoman raskaita toimenpiteitä kierrättämiseksi, Piekkari sanoo. On jätteitä, jotka kannattaa hyödyntää energiana, sillä ei tiedetä mitään muuta teknisesti ja taloudellisesti järkevää hyödyntämistapaa. Sitten on jätteitä, joilla on paljon enemmän arvoa materiaalina. Muovi ja tekstiilit ongelmallisia Muovien kirjo on laaja ja niiden kierrättämisessä ollaan vielä monin paikoin alkutekijöissä. Osa muoveista on helposti prosessoitavissa uusiokäyttöön, osalle taas ei ole selvää uusiokäyttöä tai prosessointi on niin hankalaa, että muovi kannattaa ennemmin polttaa energiaksi. Suomessa on erilaiset edellytykset kierrättää materiaaleja kuin Belgiassa, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toiminnajohtaja Markku Salo. Hän tahtoo, että Suomessa tehtäisiin enemmän elinkaaritarkasteluja. Se, kuinka taloudellisesti kannattavaa muovien tai muidenkaan materiaalien kierrättäminen on, riippuu myös raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Kun öljyn hinta on ylhäällä, on muovien kierrättäminen taloudellisesti kannattavampaa kuin silloin kun se on alhaalla. Ekokemin omien tutkimusten mukaan yhdyskuntajätteen sekajätteessä on noin 10 prosenttia sellaisia muoveja, joille löytyy järkevää uusiokäyttöä. Muovien kierrätys on tulossa, mutta tällä hetkellä se on hyvin alkutekijöissä, Timo Piekkari sanoo. Ekokem osti viime vuonna Muovix-liiketoiminnan, joka valmistaa kierrätysmuovista uusioraaka-aineita muoviteollisuuden käyttöön. Suunnitelmissa oleva Ekojalostamo erottelee syntypaikkalajitellusta yhdyskuntasekajätteestä kierrätykseen kelpaavat muovit, metallit, lasit ja biomateriaalit. Ekokemin arvioiden mukaan syntypaikkalajitellusta yhdyskuntasekajätteestä noin puolet on kierrätykseen kelpaavaa. Suomessa 30 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy kirpputorien ja kierrätysryhmien kautta uudelleen käyttöön. 8

9 kiertotalous Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Jätehuollon etusijajärjestyksen eli jätehierarkian mukaan ensisijaista jätehuollossa on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Tämän jälkeen tärkeintä on järjestyksessä jätteen uudelleenkäyttö, kierrättäminen, hyödyntäminen energiana ja loppukäsittely. Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Timo Piekkari, Ekokem: Jätehierarkiaa ei ole tehty meidän kiusaksi, vaan hierarkialla ja EU:n kierrätystavoitteilla ohjataan siihen, että käyttäisimme resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Niin kauan kuin luonnonvarojen säästäminen ja kestävä kuluttaminen ovat yhteiskunnan tavoitteita, jätehierarkia on hyvä työkalu, enkä näe miten sitä pitäisi muuttaa. Markku Salo, Jätelaitosyhdistys: Jätehierarkia on hyvin karkea työkalu. Jätehierarkiasta voidaan poiketa elinkaaritarkastelulla, ja tämä pitäisi mielestäni nyt aidosti tunnustaa ja ottaa käyttöön. On aivan selvää, että kaatopaikoille jätteitä ei pidä ajaa. Mutta miten resurssit pystytään hyödyntämään parhaiten ja ympäristövaikutukset minimoiden? Siihen tarvitaan elinkaarimallia. 90 miljoonaa tonnia jätettä Suomessa kertyi vuonna 2012 noin 90 miljoonaa tonnia jätettä. Tästä jätemäärästä ylivoimaisesti suurin osa on kaivos toiminnasta ja rakentamisesta tulevaa mineraalijätettä, jota kertyi 72 miljoonaa tonnia vuonna Kotitalouksista ja palvelutuotannosta syntyvää yhdyskuntajätettä kertyi 3 miljoonaa tonnia, teollisuusjätettä 13,7 miljoonaa tonnia vuonna Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna Kaatopaikoille päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Lähde: Jätetilasto 2012, Tilastokeskus Jätelaitosyhdistyksen Markku Salo kritisoi, että ainakin aiemmin tällaisesta uusiomuovista on tehty lähinnä puistonpenkkejä tai liikenteen ohjaustolppia. Tämä on mielestäni muovin downcyclingia, jossa muovin erityisominaisuuksia käytetään todella vähän, Salo sanoo. Toinen ongelmallinen kierrätettävä on tekstiilijäte, josta suurin osa päätyy Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan kaatopaikoille. 14 prosenttia tekstiileistä kierrätetään materiaalina ja 30 prosenttia päätyy uudelleenkäyttöön esimerkiksi kirpputorien tai kierrätysryhmien kautta. Voimaantullessaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto koskee myös tekstiilijätettä; päätyykö tekstiilijäte silloin polttoon vai kierrätykseen? Piekkarin mukaan osa erilliskerätystä tekstiilistä voitaisiin varmaan kierrättää, mutta sekajätteeseen joutuneita tekstiilejä ei hänen mielestään enää saa järkevästi kierrätyskuntoon. Markku Salo ja Timo Piekkari ovat yksimielisiä siitä, että kierrätykseen sopivat materiaalit pitää kierrättää ja loput kannattaa useimmiten polttaa energiaksi. EU:n laajuiset kierrätystilastot eivät ole keskenään kovin vertailukelpoisia, mutta niistä näkyy ainakin että maissa, joissa jätehuolto on Suomea tehokkaampaa sekä kierrätetään että poltetaan enemmän. Jätteenpoltto ei siis vähennä kierrätystä, mutta kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan niin kuluttajia, yrityksiä kuin yhteiskuntaakin, joka tekee kierrättämisen helpoksi. Polttoon vai kiertoon tutkitusti Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpoltolle, ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä selvityksestä. Teksti: IIRIS LAPPALAINEN Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun, jätehuoltoratkaisun vaikutuksia talouteen. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusi jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan syntypaikallaan ja hyödynnetään tehokkaasti kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi. Laskennallisesti materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvattaisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Materiaaliratkaisu lisäisi myös kuntien ja valtion verotuloja enemmän kuin jätteenpoltto. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi selvityksen mukaan valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän. Jätteenpolttolaitos on itsessään kannattavampi eli pystyy käsittelemään jätteitä halvemmalla, jos kannattavuutta lasketaan ja hyötyä siirretään alhaisempien jätemaksujen kautta kuntalaisille. Mutta kun otetaan laajempi kokonaisuus huomioon eli jätteen hyötykäytön synnyttämät verotulot, työpaikat ja lisäksi kierrätettävän materiaalin tuomat hyödyt, niin lopputulos ei ole enää yhtä selkeä, selittää selvityksen tekijä Ville Karttunen Gaia Consultingista. Gaian selkeä tulos muistakin vastaavista selvityksistä on, että uusi verkostomainen cleantech-liiketoiminta edellyttää taloudellisten vaikutusten tarkastelun laajentamista yksittäisestä investoinnista laajemmalle kattamaan koko arvoketju. Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia tutkittiin selvityksessä, joka julkaistiin tammikuussa Mari Pantsar-Kallio, , Pasi Rinne, , Gaia Consulting Jyri Arponen, , Sitra 9

10 Motiva Uusia tuulia Motivan viestintään Viestintäjohtajana marraskuussa aloittava Kati Laakso haluaa nostaa Motivan profiilia, yhdenmukaistaa konserniviestintää ja kirkastaa kokonaiskuvaa. Teksti: Sirpa Mustonen Kuva: Petri Kuokka Tavallaan palaan ammatillisesti juurilleni, kun aloitan Motivan viestintäjohtajana. 10

11 Motiva Motivan viesintäjohtajana aloittava Kati Laakso on pitkän linjan viestintäammattilainen. Ennakoivan ja sisällöltään rikkaan viestinnän avulla voimme nousta entistä paremmin yhteiskunnan asiantuntijarooliin. Haluan myös vahvistaa ammattiylpeyden tunnetta ja sisäistä ilmapiiriä Motivassa. Näin viestimme asioista entistä rohkeammin joko suoraan kohderyhmille tai välillisesti vaikkapa median kautta. Kati Laakso on tehnyt viestintää ja markkinointia yli 15 vuotta, viimeiset kuusi vuotta johtavana konsulttina koulutus- ja konsulttiyhtiö Sopranossa. Ennen Sopranoa hän työskenteli 14 vuotta Teknologiateollisuus ry:ssä eri tehtävissä. Sopranon kauttaan hän luonnehtii viestinnän monipuoliseksi oppikouluksi. Tavallaan palaan ammatillisesti juurilleni, kun aloitan Motivan viestintäjohtajana. Odotan innolla alkavaa työtäni. Sydämeni on aina sykkinyt yhteiskunnallisesti vaikuttaville asioille. Energiatehokkuusasioiden ja energiayhtiöidenkin parissa työskentely on hänelle tuttua. Sopranossa hän teki yhteistyötä etenkin julkisen sektorin asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi Tekesille hän on suunnitellut ja toteuttanut uusiutuvan energian ohjelmien viestintää. Varmaan on paljon uutta opittavaa Motivassa, sitä en epäile yhtään. Olen erityisen iloinen siitä, että Motivassa odottaa iso, osaava joukko. Yhdessä saamme varmasti paljon hyvää aikaiseksi. Linjanveto tarpeen viestinnän murroksessa Motivassa tehdään paljon erilaista viestintää ja erilaisin välinein. Laakson mielestä pirstaleisessa maailmassa tarvitaan yhdenmukaisuutta viestinnässä, jotta se strategisesti tukisi organisaation tavoitteita. Toivon että laaja osaamiseni voi tuoda Motivaan uutta ajattelumallia. On syytä pohtia esimerkiksi, miten tämäntyyppisessä organisaatiossa taklataan digitaalinen viestintä ja sosiaalinen media. Yksi asia mikä itseäni houkuttaa on mediasuhteiden vahvistaminen. Motivan hienot tulokset ja tekemiset voisivat näkyä entistä paremmin myös mediassa. Kati Laakson taustat Ikä: 45 Koulutus: Svenska Handelshögskolan, KTM (tai oikeammin ekonomie magister), valmistunut 1994 Perhe: Tytär Caroline, pian 16 vuotta Vapaa-aikana: Tyttären koripalloharrastus, mökkeily saaristossa, uinti, lukeminen Kuva: Jari Aalto Kodin lämpöön sorvin ääreltä Vesa Peltola johtava asiantuntija Motiva L opetin marmatuksen opiskelija-asuntojen ankeudesta sen jälkeen, kun eräänä marraskuun tuulisena ja sateisena yönä vein taksirenkinä laitapuolen pariskunnan yösijaansa. Se oli kadunvarressa lojuva, Posti- Telen farmari-saabin romu, josta renkaat oli kähvelletty ja ikkunat lyöty sisään. Sinnepä kapusivat takaluukun kautta koisimaan. Eräänlainen asunnoton on ollut myös B-ajokortillisten ajotapakoulutuksen edistämis- ja kehitystyö, jolle ei viimeisen vuosikymmenen aikana ole löytynyt rahoittajaa, vaikka taloudellisen ajotavan edistämiseen, kuten asunnottomuuden vähentämiseen, suhtaudutaan periaatteessa suopeasti. Taloudellisen ajon edistämis- ja kehitystyö alkoi 1990-luvulla auto koulujen opetusaineistojen uudistamisella. Motiva loi kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana yhdessä autokoulualan ja muiden sidosryhmiensä kanssa EcoDriving-koulutuksen henkilö- ja pakettiautonkuljettajille ja KEY-koulutuksen (Kuljetusyrityksen Energia- ja Ympäristöohjelma) kuorma- ja linja-autonkuljettajille. Alussa toiminta oli vireää ja koulutus suosittua. EcoDriving-malli vietiin myös autokouluopetuksen II-vaiheeseen. Julkisen rahoituksen loputtua koulutus hajosi 2000-luvulla usean eri kouluttajaverkon ja brändin sekavaksi kokonaisuudeksi. Valtakunnallinen kattomarkkinointi ja kehittäminen päättyivät. Asiakas putosi kärryiltä. Pari vuotta sitten Autokoululiitto ja Motiva ryhtyivät pohtimaan ratkaisua. Vuoden 2013 lopulla neuvoteltiin kouluttajien kanssa Hyvinkäällä. Se rohkaisi jatkamaan, ja viime keväänä Autokoululiitto ja Motiva aloittivat yhteistyön EcoDriving-koulutuksen nostamiseksi uuteen lentoon. Tampereella järjestetyt EcoDriving-kehityspäivät olivat menestys. EcoDriving-verkoston toiminta käynnistyy vuoden 2015 alusta, jolloin uusi verkkopalvelu ja uudet aineistot ovat valmiita. Myös Motivan sidosryhmissä uudistettu EcoDriving-koulutus on herättänyt kiinnostusta. Koulutukseen uutena elementtinä tuleva riskianalyysi varmistaa sen, että turvallisuus ja polttoainetalous ovat tasapainossa Safety comes first! Uudistettu EcoDriving-koulutus integroidaan myös autokouluopetuksen syventävään vaiheeseen, jossa siitä hyötyy peräti kuljettajaa vuodessa. Motivan työtä on EcoDriving-koulutuksen valtakunnallinen kattomarkkinointi ja viestintä. EcoDriving tarkoittaa turvallista, taloudellista ja vastuullista ajotapaa. Asunnoton ajotapakoulutus on päässyt kodin lämpöön. 11

12 Energiatehokkuus Pidä tuotannon sydän kunnos Tiivistäminen ja eristäminen parantavat uunin sisäolosuhteita ja sitä kautta energia- ja tuotantotehokkuutta. 12

13 Energiatehokkuus sa Uuni on monen teollisuusprosessin sydän. Se on usein välttämätöntä tuotannolle, mutta haukkaa ison osan laitoksen energiankulutuksesta. Pienetkin käytön viilaukset leikkaavat uunin energiankulutusta ja tuovat viivan alle kaivattuja kustannussäästöjä. Teksti: Minna Mattsson Kuvat: istock, SAMI KULJU Teollisuus käyttää uuneja muun muas sa sulattamiseen, kypsyttämiseen, kuivattamiseen ja kovetukseen. Uuneja löytyy lähes jokaisesta metalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, elintarvike-, metsä-, lasi-, tiili-, keramiikkasekä kemian teollisuuden tuotantolaitoksesta. Uunien energiankäyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat usein tehtaan suurimpia yksittäisiä energiankuluttajia. Huolehdi, että uuni on rakenteellisesti kunnossa, mittaa ja analysoi uunin energiankäyttöä ja tee korjaavat toimenpiteet sekä hyödynnä savukaasujen lämpö, opastaa johtava asiantuntija Lauri Suomalainen. Hän on vetänyt Motivassa yhteistyöhanketta, jossa on koottu tietoa ja kokemuksia teollisuudessa käytettävien uunien energiatehokkuudesta. Suomalainen uskoo, että uunien energiankäytössä riittää parantamisen varaa kaikilla toimialoilla ja jokaisessa tuotantolaitoksessa, sillä teollisuuden uunit ovat usein iäkkäitä ja rasittavassa käytössä kuluneita. Vanhakin voi olla energiatehokas Vanhan uunin energiankäyttöä voi Suomalaisen mukaan järkeistää erilaisilla huolto- ja kunnossapitotoimilla. Tiivistäminen ja eristäminen parantavat uunin sisäolosuhteita ja sitä kautta energia- ja tuotantotehokkuutta. Kun uuni on tiivis, lämpö ei karkaa lohkeamista, läpivienneistä, uuninluukuista tai suurista kuljetinaukoista. Lämmitysteho saadaan paremmin käyttöön, uuni lämpenee nopeammin ja lämpö jakautuu tasaisemmin sen sisällä. Tiivis rakenne auttaa myös hallitsemaan uunin painetta, joka on edellytys tehokkaalle lämmitykselle. Jos uuni on voimakkaasti alipaineinen, se imee ympäriltään kylmää ilmaa. Tämä lisää energiankulutusta täysin turhaan. Myös järkevät täyttö- ja käyttötavat, kuten uunin kapasiteetin tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät, ovat tärkeä osa energia- ja tuotantotehokkuutta. Suurin säästö lämmön talteenotosta Uuni luovuttaa ympäristöönsä lämpöä, joka kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten lämpöä on mahdollista saada kuumista savukaasuista. Uunin hukkalämmölle löytyy usein monia käyttökohteita. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi palamisilman tai uunissa käsiteltävien materiaalien esilämmitykseen. Lämpöä voi ohjata myös kiinteistön lämmitykseen. Jos lämpöä syntyy paljon, sen syöttäminen alueelliseen lämpöverkkoon voi olla myös yksi vaihtoehto. Joskus lämmön talteenotto on vaikeaa savukaasujen epäpuhtauksien takia. Silloin yrityksen kannattaisi ennakkoluulottomasti miettiä voiko savukaasujen epäpuhtauksia vähentää prosessia muuttamalla. Myös lämpökäsitellyistä materiaaleista vapautuu jäähdytysvaiheessa lämpöä, jota voidaan hyödyntää. Aivan ongelmatonta se ei aina ole, eikä välttämättä halpaakaan. Lauri Suomalaisen mukaan jäähdytettävän materiaalin jatkokäsittelyn tarve vaikeuttaa usein merkittävästi lämmön talteenottoa. Joskus ongelmaksi nousee ratkaisun hinta. Hyödyntämismahdollisuuksia kannattaa silti etsiä. Esimerkiksi nestealtaissa jäähdytettävien kuumien kappaleiden lämpö on joissain tapauksissa mahdollista saada hyötykäyttöön lämpöpumpuilla varsin kustannustehokkaasti. Kokonaiskuva esiin Uuni on monesti itse tuotantoprosessin keskiössä, sen vuoksi muutokset on tehtävä tarkkaan harkiten. Jatkuu seuraavalla sivulla 13

14 Energiatehokkuus edelliseltä sivulta Energiakatselmus on luonteva tapa lähteä liikkeelle. Ensin on tarkasteltava kokonaisuutta, onko kaikki kunnossa ja löytyykö parantamisen varaa. On tärkeää, että yritykselle muodostuu käsitys miten paljon on tehtävissä. Energiakatselmuksessa käydään läpi kaikki prosessin vaiheet, tuotteen esilämmityksestä jäähdytysvaiheeseen ja savukaasujen lämmöntalteenottoon asti. Tarkasteltavina ovat myös uunin ohjaus-, säätö- ja mittausjärjestelmä sekä rakenne. Aloita uunista, etene pienin askelin Katselmuksen jälkeen tehostamistoimet on hyvä keskittää uunin käyttöolosuhteiden optimointiin, vaikka suurin säästöpotti löytyisikin savukaasujen hukkalämmöstä. Uuni kannattaa laittaa ensin kuntoon, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti myös jatkotoimiin. Energiatehokkaalle uunille saattaa riittää pykälää pienempi lämmöntalteenottoratkaisu. Lauri Suomalaisen neuvo on edetä pienin askelin ja varata riittävästi aikaa energiatehokkuuden kehittämiseen. Jos käytössä on useita uuneja, kannattaa toimia testata ensin yhdellä. Kun mittaa ja analysoi tuloksia systemaattisesti, oppii ymmärtämään miten toimet vaikuttavat energiankulutukseen. Tämän jälkeen on työtä helpompi laajentaa muihin käytössä oleviin uuneihin. Uuniin tehtävät muutokset käynnistävät usein ketjureaktion, joka vaatii prosessin tiivistä seurantaa, lisäsäätöjä ja ajotapamuutoksia. Tämän vuoksi muutokset on syytä tehdä energia- ja prosessiosaajien tiiviissä yhteistyössä. Parempaa laatua, vähemmän kustannuksia Lauri Suomalainen on vakuuttunut, että uunien energiatehokkuuden eteen tehty työ palkitsee. Energiakustannukset pienenevät, laatu paranee ja prosessi saadaan paremmin haltuun. Lisäksi energiatehokkuudesta tulee kiinteä osa prosessiosaamista, Suomalainen listaa keskeisiä hyötyjä. Asiantuntijan vinkit teollisuusuunin energiankäytön tehostamiseen Huolehdi uunin rakenteista ja hyvistä palamisolosuhteista. Mittaa ja analysoi energiankulusta riittävällä tarkkuudella. Hyödynnä savukaasujen lämpö. Uunimittauksilla näkymätön näkyväksi Vanha totuus mitä et mittaa, sitä et voi johtaa pätee erityisen hyvin uunien energiankäytön hallintaan. Monet yritykset käyttävät uuneja vanhojen tottumusten mukaisesti. Niitä voi ajaa monessa tapauksessa vähäisilläkin mittauksilla, jos henkilöstö on kokenutta ja asiantuntevaa, toteaa projektipäällikkö Teemu Turunen Motiva Services Oy:stä. Turunen on tehnyt teollisuuden energiatehokkuusmittauksia ja pitää mahdollisena, että edellä kuvatussa tilanteessa ei ole varmuutta siitä, kuinka kaukana uunin toiminta on optimaalisesta. Hän vertaa tilannetta lätkäpeliin, jossa ei lasketa maaleja vaan tuomari päättää lopputuloksen pelkän mielikuvan perusteella. Mittaukset palvelevat myös uunien kunnossapitoa ja helpottavat tuotantotehokkuuden parantamista. Tärkeintä on, että mittaukset palvelevat kokonaistaloudellisuuden tehostumista. Syvempää uunitietämystä Tietoa teollisuusuunien energiatehokkaasta käytöstä ja kunnossapidosta on kerätty Motivan vuonna 2013 käynnistämässä yhteistyöhankkeessa. Hanke päättyy tammikuussa Teollisuusuunien energiatehokkuus -seminaariin, joka järjestetään Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Päivä tarjoaa kaikille uuneja käyttäville teollisuusyrityksille lukuisia hyviä esimerkkejä ja hyödyllistä asiaa tuotannon uunien energiankäytön tehostamisesta. Hankkeen tuloksena teollisuuden käyttö- ja kunnossapitoväki saa oppaan, joka esittää keinoja ja tapoja miten teollisuus uunin energiatehokkuutta voi parantaa. Opas ohjaa muun muassa uunien polttoprosessin, apujärjestelmien, lämmön talteenoton ja mittaamisen kuntoonlaitossa. Hankkeessa ovat mukana Oy Aga Ab, HKScan Oyj, Fiskars Oyj Abp, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin Furnaces Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. 14

15 Yhteisvoimin säästöihin Energiatehokkuus Sopimustoiminnassa mukana olevat yritykset ja kunnat tehostavat energiankäyttöään niin paljon, että sen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain 2,8 miljoonalla tonnilla. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat vuoden 2013 loppuun mennessä tehostaneet vuotuista energiankäyttöään 9,3 terawattitunnilla. Elinkeinoelämän sekä kunta- ja kiinteistöalan vuosina saavuttama säästöpotti on suuri, ja se on vaatinut kaikkiaan pitkälti toistakymmentätuhatta yksittäistä toimenpidettä. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla ja energiakustannuksia lähes 380 miljoonalla eurolla. Säästö on reilu kaksi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Eri toiminta-alueilla on jo useita energiatehokkuussopimukseen liittyneitä, jotka ovat saavuttaneet oman energiatehokkuustavoitteensa vuodelle 2016, iloitsee yksikönpäällikkö Ulla Suomi Motivasta. Uudet toimet tarpeen Sopimustoiminta on kansallisesti tärkeä keino täyttää energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet. Direktiivi on voimassa vuosina , ja se sisältää tiukempia ja pidemmälle ulottuvia säästötavoitteita kuin mitä energiatehokkuussopimuksissa on asetettu. Direktiivin tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos kaikki sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat jatkavat aktiivisesti energiatehokkuustoimien kartoittamista ja toteuttamista, unohtamatta niiden vuosittaista raportointia. Energiatehokkuusdirektiivin säästötavoitteiden laskentatavan vuoksi säästötoimet ovat arvokkaampia, mitä aiemmin ne on toteutettu. Tämänkin vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki liittyneet toteuttavat entistä enemmän säästötoimia nykyisen sopimuskauden viimeisellä kolmanneksella vuosina , sanoo Suomi. Metso Mineralsin Tampereen Lokomon tehdas käyttää uuneja valukappaleiden lämpökäsittelyyn. Teräsvalimo mittaa ja analysoi aktiivisesti käytössä olevien uunien energiankulutusta ja pitää huolta niiden rakenteiden eristyksistä. Talkoot jatkuvat Energiansäästötoimien löytymistä tukevat energiakatselmukset, joita on tehty tällä sopimuskaudella jo yli kohteessa ja joihin valtio on myöntänyt tukea yhteensä lähes kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on tukenut noin 600 energiatehokkuusinvestointia yhteensä 62,6 miljoonalla eurolla. Tuloksekas sopimustoiminta on jatkossakin tärkeä keino toteuttaa energiatehokkuustavoitteita Suomessa. Elinkeinoelämä ja kunta-alan suurimmat toimijat allekirjoittivat syksyllä 2013 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa aiesopimuksen sopimustoiminnan jatkosta. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus aloittaa neuvottelut vaiheittain eri toiminta-alueilla. Tavoite on, että vuoden 2017 alussa energiatehokkuussopimustoiminta jatkuisi katkotta ja kattavana. Näin sillä on hyvät edellytykset täyttää kansalliset odotukset energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa, Ulla Suomi toteaa. 15

16 Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan 9 prosentin energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Sopimustoiminnalla halutaan vauhdittaa myös uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Sopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat omat energiankäytön tehostamistavoitteensa, ja toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ne myös raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä sopimustoiminnan tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä. Tehokkuus tuo säästöjä TEKSTI: Juha Kontu Kuvat: Martti Kainulainen / Lehtikuva, Tomi parkkonen Altian Koskenkorvan tehdas siirtyy bioaikaan Altian Koskenkorvan tehdas on esimerkki siitä, miten energiatehokkuuden kehittämisessä edetään ja saavutetaan tuloksia. Tehdas käyttää raaka-aineenaan kotimaista ohraa, jota kuluu vuosittain noin 180 miljoonaa kiloa. Tuotannosta 25 prosenttia on etanolia, vajaa kolmannes tärkkelystuotteita ja noin 45 prosenttia rehuja. Alamme hyödyntää viljan kuorijakeita tehtaan polttoaineena. män asiantuntija Sanna Kaunisto Altiasta kertoo. Energiankulutuksen kannalta ratkaisevaa ovat tuotteiden ominaisuudet tuotetun etanolin sekä kuivien rehujen sekä tärkkelyksen määrä. Mikä johti energiatehokkuussopimukseen? Altia liittyi energiatehokkuussopimukseen vuoden 2008 lopussa. Jo tätä ennen energiatehokkuussuunnitelmat ja -toimet olivat pitkällä. Sopimustoimintaan liittyminen oli looginen seuraus itsellemme asettamistamme tavoitteista. Energiatehokkuuden parantaminen näkyy suoraan tuotannon kannattavuudessa ja kilpailukyvyssä, joten kehitystyölle on helppo löytää taloudelliset perusteet. Millaisia parannuksia on tehty? Vuonna 2009 tehty energiakatselmus tuki hyvin meneillään olleita kehityskohteita. Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön useita uusia tuotantoprosessin ajomalleja, jotka tuottavat energiatehokkaan lopputuloksen laatutekijöitä vaarantamatta. Myös lämmöntalteenoton tehostaminen vesikierrosta on tuonut hyviä tuloksia. Vesikiertojen kasvattaminen on vähentänyt vedenkulutusta ja supistanut jätevesien määrää. Laiteinvestoinnit uuteen energiatehokkaaseen tekniikkaan näkyvät suoraan energiankulutuksessa. Millainen energiankäyttäjä Koskenkorvan tehdas on? Viime vuonna käytimme höyryä lähes MWh ja sähköä noin MWh. Puolet energiasta kuluu etanolin tislauksessa. Noin 40 prosenttia energiasta käytetään tärkkelys-rehuprosessissa, jossa kuivausvaihe vaatii runsaasti energiaa, toimintajärjestelviljatonnia kohden. Sähkönkulutusta olemme leikanneet noin 10 prosenttia. Höyryn osalta vähennys on ollut 20 prosenttia. Vedenkulutus on vähentynyt miljoonasta kuutiometristä kuutiometriin. Olemme tuloksiin tyytyväisiä, mutta energiatehokkuuden parantamisessa ei koskaan päästä maaliin, vaan aina voi ja pitää hakea parempaa. Toki säästöpotentiaalit pienentyvät tuloksien saavuttamisen mukana. Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti etsimme uusia tehostamiskohteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Miten tästä eteenpäin? Loppusuoralla oleva energiatehokkuutta parantava hanke mullistaa Koskenkorvan tehtaan polttoaineenkäytön. Alamme hyödyntää viljan kuorijakeita tehtaan polttoaineena. Kuorijae erotetaan tuotantoprosessiin menevästä massasta. Kuorijae on kuivaa, joten se käy sellaisenaan höyryntuotantoon. Olemme ottaneet käyttöön tähän sopivan uuden biokattilan, joka on räätälöity tehtaan polttoaineille. Tähän asti olemme käyttäneet höyryntuotantoon pääosin jyrsinturvetta. Turpeen osuus tulee laskemaan uuden kattilan käyttöönoton myötä. Muutos nostaa selvästi uusiutuvan energian määrää ja lisää energiaomavaraisuuttamme. Saavutetut hyvät tulokset kannustavat jatkamaan tehtaan henkilöstön työtä energiatehokkuuden parissa. Ilman koko henkilöstön sitoutumista, emme olisi saavuttaneet näitä tuloksia. Mitä energiatehokkuustyö on tuottanut? Seuraamme aktiivisesti ominaisenergiankulutustamme. Se on selkein tapa hahmottaa, kuinka paljon kulutamme energiaa tai vettä Mitä sopimustoiminta on Koskenkorvan tehtaalle tuottanut? Tuloksena on energiatehokkaampi tuotanto ja luonnonvarojen säästäminen. Viestimme myös vastuullista yritys- ja toimintakulttuuria. Lähteminen sopimustoimintaan on ollut luontevaa ja taloudellisesti kannattavaa. 16

17 Energiatehokkuus Lääkejätti Orionin omistama Fermion tehostaa aktiivisesti energiankäyttöään. Määrätietoinen energiansäästötyö on osa tuotantotehokkuuden parantamista. Energiatehokkuus mukana investointisuunnitelmissa Orionin omistama Fermion kuuluu yrityksiin, joissa energiatehokkuustyössä on päästy pitkälle. Tuloksia on saavutettu lukuisista, yksin ehkä pieniltä tuntuvista hankkeista. Yhdessä niistä muodostuu onnistumistarina, jossa energiatehokkuustavoitteet ylittyvät komeasti. Fermion valmistaa vaikuttavat aineet Orionin omiin alkuperälääkkeisiin ja joihinkin geneerisiin valmisteisiin. Fermion tuottaa ja myy lääkeaineita myös muille lääkeyhtiöille. Miten Fermion lähti mukaan energiatehokkuuden kehittämiseen? Teetimme vuonna 2005 energiakatselmoinnin, jonka konkreettiset tulokset jäivät vielä vaatimattomiksi, sanoo Fermionin kunnossapitopäällikkö Kullervo Fabritius. Orion solmi energiatehokkuussopimuksen vuosiksi Me tulimme mukaan vuonna Sen jälkeen käynnistimme kustannustehokkuusprojektin, jonka tavoitteena oli tuotannon tehostaminen. Yhtenä osa-alueena oli energiankäytön vähentäminen. Tavoitteeksi määriteltiin energiakustannusten vähentäminen 9 prosentilla. Projektin myötä kartoitimme potentiaaliset energiankäytön tehostamiskohteet. Kehityskohteita löytyi 24, joista lähes kaikki on nyt toteutettu. Ensi vaiheessa keskityimme kohteisiin, joissa oli suurimmat säästöpotentiaalit. Projektin myötä innostuimme etsimään uusia tehostamiskohteita, koska tulokset olivat konkreettisia. Mihin Fermion käyttää energiaa ja millaisia tuloksia on saavutettu? Fermionin kuluttamasta sähköstä noin kaksi kolmasosaa käytetään tuotannossa, yksi kolmasosaa tilojen ilmanvaihdossa, lämmityksessä- ja jäähdytyksessä. Tislausjärjestelmiin sekä tuotantolaitteiden lämmitykseen tarvitaan höyryä. Kaukolämpöä käytetään kiinteistöjen lämmitykseen. Hyvät tulokset ovat aktivoineet seuraamaan energiatehokkuutta aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Energiatehokkuustyö on tuottanut tuloksia. Esimerkiksi sähkönkulutus on tänä vuonna noin 10 prosenttia vuotta 2013 pienempi. Se tarkoittaa noin 120 MWh säästöä. Höyryn ja kaukolämmön kulutuksessa on päästy noin 20 prosentin säästöön eli kulutusta on leikattu noin MWh vuodessa. Kokonaisuutena olemme kirkkaasti saavuttaneet tavoitteemme. Hyvät tulokset ovat myös aktivoineet seuraamaan energiatehokkuutta aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Myös reagointiherkkyys poikkeamiin on aiempaa parempi. Toteutamme jatkuvan parantamisen periaatetta, jonka mukaan aina löytyy uusia kehityskohteita. Energiatehokkuuden parantamiselle on liiketoiminnalliset perusteet, joilla osaltaan parannetaan Fermionin kannattavuutta ja kilpailukykyä. Energiatehokkuus on mukana lähes kaikissa investointisuunnitelmissa. Millaisia konkreettisia toimia on tehty? Olemme investoineet energiatehokkaaseen teknologiaan. Silloin ei ole puututtu kiinteistöjen rakenteisiin, koska investointikustannukset olisivat kohonneet liian korkeiksi. Energiankäyttö lähtee nykyään tuotannon tarpeista. Aiemmin siihen ei kiinnitetty huomiota ja energiaa kului turhaan. Automaation käyttöä tehostamalla on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi jäähdytysvesipumput, paineilmalaitteet ja ilmankuivaimet toimivat tuotannollisen toiminnan käyttöasteen mukaisella teholla. Paineilmakompressorien hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen, aikaisemmin se johdettiin ulos. Tehtaan lauhdejärjestelmä muutettiin suljetuksi, jolloin hyödynnämme lämpöenergian uudelleen. Säästämme myös lauhdevedessä, joka käytetään uudelleen, aikaisemmin se ohjattiin yhden käyttökerran jälkeen jätevetenä viemäriin. Hyödynnämme myös entistä tehokkaamin merivettä jäähdytyksessä. Merivesi korvaa aiempien puhallinkäyttöisten jäähdytyslaitteiden käyttämän sähköenergian. 17

18 palstaotsikko Energiatehokkuus Onko satamissa vara parantaa energiatehokkuutta, selvitettiin haastatteluin ja kirjallisista raporteista. Selvitys avasi myös näkymän resurssitehokkuuden parantamisen mahdollisuuksiin. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Antti Koli Satamat syynissä Itämeren satamien kautta kulkee melkein 15 prosenttia maailman merikuljetuksista. Rahtitavaraa niissä käsitellään vuodessa yli 800 miljoonaa tonnia. Teimme satamien energia-asioista esiselvityksen, jossa kävimme läpi kirjallisuutta ja teimme kuudessa satamassa paikan päällä haastattelut energia-asioiden merkityksestä ja käytännöistä, kertoo Motivan asiantuntija Ilkka Hippinen. Haastatteluja tehtiin Hamina-Kotkan, Tallinnan, Klaipedan, Riikan, Göteborgin, Kööpenhamina-Malmön satamissa. Kirjalliset selvitykset koostuvat erilaisista raporteista ja työohjeista. Kirjallisuuden ja haastattelujen perusteella syntyi aika samanlainen kuva energian käytön tehostamisen mahdollisuuksista ja toteutetuista toimenpiteistä, toteaa asiantuntija Jaana Federley. Energia ei ole satamien ydinliiketoimintaa Nykyaikaiset satamat ovat aika monen eritasoisen yrityksen toimintakenttä. Kotka-Haminan satamassa esimerkiksi on kaikkiaan lähes 200 toimijaa, Hippinen kertoo. Satamatoimijoita ovat esimerkiksi satamayhtiö, operaattorit ja laivausyritykset. Joissain satamissa on jopa teollista tuotteiden jatkojalostusta, kuten valmiiden tuotteiden kokoamista satamaan tuoduista komponenteista. Vastuut jakautuvat monelle eri toimijalle, ja kokonaiskuva puuttuu. Energiatehokkuus ei nouse satamien päätöksenteossa kovin tärkeäksi asiaksi, sillä energia ei ole satamatoimijoiden ydinliiketoimintaa. Satama-alueilla kyllä tapahtuu paljon kehittämistä. Valaistuksessa on siirrytty monin paikoin ledi-valoihin. Myös valaistuksen ohjausta kehitetään, jotta valoa saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Samoin taloudellisen ajotavan koulutukset ovat monissa satamissa arkipäivää. Valaistuksen lisäksi satamissa voitaisiin Hippisen mukaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja ohjata liikkuvien laitteiden järkevään käyttöön. Erilaiset energiatehokkuuden mittaamis- ja johtamisjärjestelmät olisivat myös paikallaan. 18

19 Energiatehokkuus Itämeren satamissa käsitellään rahtitavaraa vuosittain yli 800 miljoonaa tonnia. Kuvan tavarakontit ja nosturit on kuvattu Vuosaaren satamassa. Satamat eivät poikkea muista työympäristöistä. Myös siellä työskentelevien asenteet ja tottumukset vaikuttavat energiankulutukseen, Hippinen tiivistää havaintojaan. Teollinen ekologia sopisi satamiin Selvitys Itämeren satamien energiatehokkuuden parantamisesta tehtiin Motivassa BASRECin (the Baltic Sea Region Energy Cooperation) rahoittamana hankkeena. BASRECia kiinnostaa satamassa viipyville matkustajalaivoille tarjottavat maasähköpalvelut. Niihin liittyy paljon yhteisiä intressejä. Nyt kovin ajankohtainen asia on nesteytetyn kaasun LNG-terminaalien sijoittuminen eri satamiin. Satamissa liikkuu paljon tavaraa ja niihin liittyen syntyy paljon esimerkiksi pakkausjätteitä, kuten kuljetuslavoja, kartonkeja ja papereita. Näen satamissa mahdollisuuksia teollisiin symbiooseihin. Toisen jäte satamassakin voisi olla toisen raaka-ainetta. Kööpenhamina-Malmön satamassa muun muassa halutaan jo nyt kehittää vihreää teollisuutta. Ilkka Hippinen, Jaana Federley, Energiatehokas BlueTech alus TEKSTI: ANTTI KOLI kuva: FORESHIP BLUETECH Suomessa on suunniteltu polttoainetta säästävä bulkkeri eli irtolastialus. Se on Bluetech 42, 185-metrinen merten jättiläinen, jonka valmistus alkaa joulukuussa. Vanhoihin aluksiin verrattuna Bluetech kuluttaa polttoainetta 30 prosenttia vähemmän, ja nykykilpailijoihinkin nähden sen yksikköpolttoainekulutus on prosenttia alhaisempi. Laivan runko kulkee pienellä vastustuksella ja moottori on aivan uudenmallinen. Lisäksi ruuma on optimoitu paremmin, sinne mahtuu 10 prosenttia enemmän rahtia. Suunnittelutoimisto myy lisenssejä Foreship BlueTech on kahdeksan hengen suunnittelutoimisto Helsingin Kaisaniemessä. Yritys perustettiin 2013, ja se myy lisenssejä eli rakennusoikeuksia suunnittelemiinsa laivakonsepteihin eikä siis suunnittele laivoja tilauksesta. Kiinnostus tuotteeseen markkinoilla on hyvä ja uusista tilauksista neuvotellaan huolimatta alalla yleisesti vallitsevasta matalasuhdanteesta, sanoo toimitusjohtaja Petri Hakulinen tyytyväisenä. Ympäripyöreät työpäivät ovat kannattaneet. Bulgarialainen varustamo aloittaa joulukuussa ensimmäisen Suomessa suunnitellun Bluetech 42 -aluksen rakennuttamisen kiinalaisella telakalla. Pian varustamo rakennuttaa kolme samanlaista lisää. Energiatehokkuus on valttia Vuoden 2008 lama ja portaittain vuoteen 2025 tiukkenevat ympäristönsuojelunormit muuttivat laivojen suunnittelua. Varustamot pystyvät nykyisin säästämään lähinnä polttoaineessa ja sitä kautta parantamaan liiketoimintaansa. Laivan polttoaine muodostaa jopa 70 prosenttia laivan kuluista. Osa rahtaajista myös vaatii energiatehokkuutta kuljetusketjulta. Seuraava laivamme on tätä isompi. Haluamme olla mukana hankkeissa, joissa selkeästi parannetaan energiatehokkuutta ja laivatyyppiä rakennetaan paljon, kertoo Hakulinen tulevaisuuden näkymistä. Ensimmäistä Bluetech 42 -alusta ryhdytään rakentamaan joulukuussa kiinalaisella telakalla. 19

20 Ruokahävikki Sai syödä! Kolmessa kaupungissa tarjoiltiin ruokahävikkilounasta tuhansille 11. syyskuuta. Teksti: IIRIS LAPPALAINEN Kuvat: Kimmo Haimi Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestetty Saa syödä -tapahtuma houkutteli ihmisiä liikkeelle maistamaan hävikkikasviksista keitettyä soppaa. Yhteensä annoksia jaettiin noin viisi tuhatta, joista kolme tuhatta Helsingin Narinkkatorilla. Päätapahtumassa Helsingissä puhui kansainvälisesti tunnettu ja työstään palkittu ruokahävikin vastustaja ja Stop Wasting Food -liikkeen perustaja Selina Juul. Hänen mukaansa Suomessa kotitalouksien ruokahävikin määrä ei ole yhtä huolestuttava kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kuitenkin suomalaiset heittävät vuodessa keskimäärin 23 kg alkujaan syömäkelpoista ruokaa jätteisiin. Kolmannes maailman ruokavaroista eli 1,3 miljardia tonnia menee suoraan roskiin hävikiksi. Se ruokamäärä riittäisi jopa kolmelle miljardille ihmiselle. YK:n mukaan yli 900 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Osta vain tarpeeseen Miten ruokahävikkiä sitten voisi vähentää? Ostamme kotiin liikaa ruokaa. Supermarketeissa pitää olla tuoretta ruokaa sulke- 20

Polttoon vai kiertoon s. 6

Polttoon vai kiertoon s. 6 Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Matkalla jätteeksi Polttoon vai kiertoon s. 6 Tuotannon sydän kuntoon s. 12 Joutsenmerkki 25 vuotta s. 26 Älyä kaupunkien

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuusjärjestelmästä (ETJ) ISO50001-standardiin Aika ja paikka 19.-21.3.2013, Scandic Rosendahl, Tampere Tavoite Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET 1997 2007 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki

Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat. 9.10.2014, Helsinki Uusia polkuja Liikenteen cleantech-hankinnat 9.10.2014, Helsinki VNP periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 13.6.2013 Cleantech ratkaisut: tuotteita,

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot