Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Ajankohtaista... 5 Vaikuttaminen... 9 Lakiasiat...10 Oikeustapaukset...10

Transkriptio

1 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Matti Inha... 3 Tiina Hallberg nimitetty vanhemmaksi lakimieheksi... 3 Merja Harju uusiin tehtäviin... 3 Maria Lautala Kiinteistöliitto Uusimaan lakimieheksi... 3 Juha Terho Talonrakennusteollisuuden asiamieheksi... 3 Marjatta Roth Kiinteistöliiton edustajaksi Kelan asiakasraatiin... 3 Yli taloyhtiötä liittynyt Kiinteistöliitto Uusimaan jäseneksi... 4 Yli rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi... 4 Talous- ja veroneuvonnan numero on muuttunut... 4 Uusi Hyvä vuokratapa ohjeistus ilmestynyt... 4 Vuoden taloyhtiöteko valittu... 5 Ajankohtaista... 5 Toukotalkoot muistuttaa jälleen asunnon huoltotoimista... 5 Kysely: Taloyhtiöiden tiedonkulussa puutteita... 6 Vuokraturva tuo markkinoille käänteisen sijoitusasunnon mallin... 6 Isännöinnin tutkintotoimikunnalle uusi puheenjohtaja... 6 Vesihuoltoverkostojen rapistuminen pysäytettävä... 7 Digita Info palvelee kesällä arkisin klo Senaatti-kiinteistöjen Aulis Kohvakka RAKLIn puheenjohtajaksi... 8 Kiinteistöalan Koulutussäätiön stipendit ja apurahat jaossa... 8 Viherfoorumi julkisen vallan ja viheralan yhteistyöelimeksi... 8 Uusi euron ympäristön hyväksi -palkinto haettavana... 8 Kysy energiatodistuksista -neuvontapalvelu avattu... 9 Vapaavuori: Asuntojen energiavaatimukset tiukentuvat entisestään vuonna Vaikuttaminen... 9 Kiinteistöliitolta ja RAKLIlta lausunto ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi... 9 Lakiasiat...10 Uusi hissiohje yhdenmukaistaa porrasleveyttä koskevan määräyksen soveltamista Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan investointiavustuksia lisäämällä Oikeustapaukset...10 Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu talopaketin kaupasta : Asunto-osakkeen kaupan taloudellinen virhe (Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu ).. 11 Vuokralaisen vastuu kadottamastaan avaimesta Kosteusvauriokorjauksen hyvitys... 12

2 Tutkimus ja kehitys...13 VTT: Putkiremonteissa parantamisen varaa Vesijohtoverkostojen käyttöikää voidaan pidentää Raportti: Ilmastonmuutoksen huomioon ottamisen oltava osa maankäytön suunnittelua Sving-hanke paljasti Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelun erot ja yhtäläisyydet Kiinteistöliitto mukana kehittämässä uutta julkisivukorjausmenetelmää Markkina ja suhdanteet...16 Asuntojen peruskorjausaikeet lisääntyneet Asuntojen reaalihinnat laskivat Realia odottaa pitkäaikaisten vuokrasopimusten tasokorotusten määrän kasvavan Vuokralaisten Keskusliitto: Vuokra-asunnot ovat jo liian hyviä Maakaasun hinta nousee roimasti VTT: Asuntojen laatumuutokset nostaneet myyntihintoja jopa tonnilla neliöltä Vuokra-asuntomarkkinat kiristyneet selvästi Julkaisut ja tapahtumat...18 Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas ilmestynyt Vuoden Ympäristörakenne kilpailu avattu Hankitaan hissi! - opas taloyhtiölle

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Matti Inha Suomen Kiinteistöliiton uudeksi puheenjohtajaksi on valittu pitkän linjan asuntovaikuttaja, toimitusjohtaja Matti Inha Helsingistä. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana tunnettu Inha on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Varapuheenjohtajiksi liitto valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään (Turku), toimitusjohtaja Juhani Kolehmaisen (Tampere) ja toimitusjohtaja Veijo Hyvärisen (Kuopio). Kiinteistöliiton toimitusjohtajana toimii Harri Hiltunen. Hallituksen jäsenet Liiton hallituksen jäseniksi kaksivuotiskaudelle valittiin: Arjanne Antti, toimitusjohtaja, Suomen Vuokranantajat, Helsinki; Aromaa Tuomo, kiinteistöpäällikkö, Tampere; Heiliö Janne, pankinjohtaja, Kotka; Junttila Seppo, hallituksen puheenjohtaja, Helsinki; Kotaniemi Olavi, johtaja, Rovaniemi; Käkelä Seppo, kiinteistöneuvos, Espoo; Ojankoski Teija, asuntotoimenjohtaja, Vantaa; Paakkola Aaro, kiinteistöneuvos, Oulu; Savolainen Paavo, isännöitsijä, Savonlinna; Vehkakoski-Helen Tiina, toimitusjohtaja, Hämeenlinna; Niemenoja Hannu, isännöitsijä, Mäntsälä Hallituksen jäseninä jatkavat myös: Dahlback Bjarne, yksikön johtaja, Vaasa; Estlander Peter, toimitusjohtaja, Helsinki; Hillman Peter, isännöitsijä, Pori; Kosola Seppo, kiinteistöjohtaja, Kaarina; Kosonen Risto, järjestöneuvos, Helsinki; Pekkala Taisto, toimitusjohtaja, Jyväskylä; Rantala Pentti, toimitusjohtaja, Tampere; Seppä Harri, toimitusjohtaja, Lahti; Ullakonoja Jarmo, toimitusjohtaja, Kaarina. Tiina Hallberg nimitetty vanhemmaksi lakimieheksi Lakimies, OTK Tiina Hallberg on nimitetty Kiinteistöliiton vanhemmaksi lakimieheksi alkaen. Tiina Hallberg aloitti Kiinteistöliitossa neuvontalakimiehenä v Hän on suorittanut PGP-Kiinteistöliiketoiminnan johtamiskoulutuksen vuonna Viime vuonna hän on edustanut liittoa myös mm. useissa Viestintäviraston työryhmissä. Merja Harju uusiin tehtäviin Suomen Vuokranantajat SVA ry:n ja Suomen Kiinteistöliiton lakimies Merja Harju päätti tehtävänsä liittoyhteisön palveluksessa huhtikuun lopussa. Harju siirtyi uusiin tehtäviin PricewaterhouseCoopers:lle yritysoikeusasiantuntijaksi Seinäjoen toimistoon. Suomen Vuokranantajien neuvontaa hoitaa kesän ajan jo aiemmin Kiinteistöliitossakin työskennellyt neuvontalakimies Sanna Kronström. Maria Lautala Kiinteistöliitto Uusimaan lakimieheksi Oik. yo Maria Lautala on aloittanut Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontalakimiehenä. Hänellä on aiempaa työkokemusta mm. Espoon Isännöintiverkosta. Juha Terho Talonrakennusteollisuuden asiamieheksi Suomen Kiinteistöliiton lakimies, varatuomari Juha Terho on nimitetty lukien Talonrakennusteollisuus ry:n elinkeinoyksikön asiamieheksi. Hänen tehtävänään ovat pääasiassa asuntokauppalakiin liittyvät asiat. Talonrakennusteollisuus ry on RT:n suurin toimialajärjestö, joka huolehtii talonrakennusurakointia harjoittavien yritysten edunvalvonnasta. Rakennusteollisuus RT puolestaan on koko rakennusalan kattava urakoitsijoiden ja tuoteteollisuuden työmarkkina- ja elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Suomen Kiinteistöliitto toivottaa Juha Terholle onnea nimityksen johdosta ja kiittää häntä pitkästä, asiantuntevasta urasta Kiinteistöliitossa. Marjatta Roth Kiinteistöliiton edustajaksi Kelan asiakasraatiin Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Marjatta Roth Turusta edustaa Kiinteistöliit- 3

4 toa Kelan yleisen asumistuen asiakasraadissa. Yleisen asumistuen asiakasraati on neljäs raati, jonka tarkoituksena on tuoda asiakkaan näkökulma aidosti mukaan Kelan toimintaan. Eläkeasioiden asiakasraati, opiskelija-asiakasraati ja vammaisetuusasioiden asiakasraati ovat jo vakiinnuttaneet toimintansa. Muut tänä keväänä perustetun raadin jäsenet ovat järjestö- ja koulutuspäällikkö Ilpo Eerola Vuokralaisten Keskusliitosta, puheenjohtaja Herkku Hernesniemi Asukasliitosta, toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitosta sekä varajäsenenä johtava lakimies Helena Kinnunen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIsta. Yli taloyhtiötä liittynyt Kiinteistöliitto Uusimaan jäseneksi Taloyhtiöiden korjausneuvoilla huima kysyntä Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenmäärä on rikkonut rajan. -Korjausrakentaminen on lisääntynyt huomattavasti ja sen myötä myös teknisten neuvontapalvelujemme kysyntä. Se, että meillä on tarjota teknistä ja oikeudellista osaamista, on selvästi vaikuttanut jäsenmäärän kasvuun, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan vs. toiminnanjohtaja Marika Sipilä. Taloyhtiöt arvostavat erityisesti yhdistyksen puolueettomuutta juridis-teknisissä kirjallisissa lausunnoissa. Kiinteistöliitto Uusimaan puhelinneuvontaan soittavat nykyään isännöitsijöiden sijaan yhä useammin taloyhtiöiden hallitusten jäsenet. Näiden osuus on jo yli puolet puheluista. Kotitaloudet joutuvat ottamaan suuria lainoja asuntojen perusparantamiseen, minkä vuoksi on kohtuullista edellyttää, että korjausprosessi on tehokas ja tuottaa hyväksyttävää laatua. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsentaloyhtiöissä on miljoona uusmaalaisia asukasta, joista noin luottamushenkilöä. Määrä on viime vuosina kasvanut kovaa vauhtia - vuosittain paikalliseen neuvonta- ja palvelujärjestöön liittyy noin 300 uutta jäsentä. Jäsenyys Kiinteistöliitossa kiinnostaa, koska taloyhtiöt tarvitsevat tietoa niin remonttien tekemisestä kuin asunto-osakeyhtiölain velvoitteista. Yli rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi Taloyhtio.netin käyttäjäksi on rekisteröitynyt jo yli henkilöä. Rekisteröityminen Taloyhtio.netin käyttäjäksi on maksutonta. Taloyhtio.net on alan suosituimpia sivustoja tällä hetkellä ja tämä Kiinteistöliiton taloyhtiöportaali toimii osoitteessa Taloyhtio.net on kohderyhmäportaali taloyhtiöiden hallituksille ja puheenjohtajille, isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille. Portaali tarjoaa taloyhtiöiden toimijoille paljon maksutonta tietoa sekä tuotteita ja palveluja yhden luukun periaatteella. Rekisteröityä voi osoitteessa /info/rekisteroityminen Talous- ja veroneuvonnan numero on muuttunut Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonnan numero on muuttunut. KTM Tapio Tikkaselle menevät jäsenneuvontapuhelut kulkevat jatkossa Kiinteistöliiton vaihteen kautta, puh. (09) Neuvonta-aika on edelleen sama (ma ja ke klo 13-16). Uusi Hyvä vuokratapa ohjeistus ilmestynyt Uusi Hyvä vuokratapa -ohjeistus on ilmestynyt. Ohjeisiin on kiteytetty vuokralaisten ja vuokranantajien näkemys siitä, millaisten periaatteiden mukaan he haluavat vuokrasuhteen toimivan. - Parasta on se, että vuokramarkkinoille on syntynyt ohjeistuksen myötä aivan uusi käytäntö, joka auttaa ennalta ehkäisemään ja välttämään ongelmia, kiittelee Vuokralaisten Keskusliiton toiminnanjohtaja Anne Viita. Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen ensipainos ilmestyi vuonna Sekä vuokralaiset että vuokranantajat ovat kokeneet ohjeistuksen tärkeäksi ohjenuoraksi ja sitoutuneet siihen. Yksi tärkeimmistä asioista on, että osapuolten välinen viestintä on avointa, aktiivista ja ennakoivaa. Kun tieto on oikeata ja sitä on riittävästi, viesti koetaan hyödylliseksi, vaikka se olisi epämiellyttäväkin, Viita sanoo. 4

5 Hyvä vuokratapa on muuttunut ajassa ja ohjeistus oli aika päivittää vastaamaan nykykäytäntöjä. Ohjeistus valottaa esimerkiksi, miten vuokrasuhteen alkaessa sovitaan loppusiivouksesta ja vuokran korotuksesta. Uudistettu ohjeistus on entistä käytännönläheisempi ja se myös ottaa kantaa niihin ongelmiin, jotka toistuvat kentältä alan järjestöille tulevassa palautteessa. Hyvän ja luotettavan vuokrasuhteen aikaansaaminen koskettaa lähes puolta maamme asukkaista, joten sen merkitys turvallisen ja viihtyisän asumisen takaajana on suuri. Huoneenvuokrasopimuksissa korostuu erityisesti sopimuskumppaneiden luottamus ja lojaliteetti toisiaan kohtaan. - Vuokrasuhteen pitkäaikaisuus ja riidattomuus on kaikkien, myös kohtuullista tuottoa toivovan vuokranantajan etu. Taloudellisesti suurimmat tappiot vuokranantajille syntyvät nimittäin juuri tyhjistä kuukausista vuokralaisten vaihtuessa, välityspalkkioista ja riidoista, toteaa vt. toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat SVA ry:stä. Hyvässä vuokrasuhteessa molemmat voittavat - vuokralaisen vuokra pysyy kohtuullisena ja vuokranantaja välttää turhat kulut. Hyvään vuokratapaan kuuluu myös hyvä naapuruus asuinyhteisössä. Asuinyhteisön hyvinvointi perustuu siihen, että asukkaat ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista ja huomioivat muut asukkaat. Hyvä vuokratapa -ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä Vuokralaisten Keskusliitto ry, Suomen Vuokranantajat SVA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Vuoden taloyhtiöteko valittu Vuoden Taloyhtiöteko otti tänä vuonna kilpailuaiheekseen taloyhtiön viestinnän toteuttamisen eri keinot. Kuten Isännöintiliitonkin viestintäkyselyssä hyvin käy ilmi, löytyy tyytymättömyyttä viestintään sekä osakkaiden että hallituksen suunnalta. Kilpailuun osallistujien joukosta palkituiksi tulevat sellaiset tahot, joiden toteuttamat viestintäkeinot ovat jatkossa käytettävissä myös muissa taloyhtiöissä. Vuoden taloyhtiöteko -kilpailussa jaettiin seuraavat palkinnot: 1. As Oy Sairashuoneenkatu 14, Turku Taloyhtiössä on toteutettu useita viestintään liittyviä tekoja ja ideoita, joista mainittakoon: lehtinen asukkaille talon ajankohtaisista asioista, omat kotisivut sekä asukaskysely osana hallituksen toimintasuunnitelmaa. Yhtiössä on tehty myös remontti-ilmoituslomake asukkaille, ylläpidetty ja kasvatettu arvoa erilaisilla julkisilla kirjoituksilla yhtiöstä ja talolle on tuotettu oma brändi nimellä "Turvallinen ja palveleva arvotalo". 2. As Oy Kotkan Säästökallio Tässä taloyhtiössä on toteutettu mm. seuraavia viestinnän tekoja ja ideoita: hallituksen lähettämät säännölliset asukaskirjeet, asukaskyselyt korjattavista kohteista ja yhtiökokouksen jälkeiset hallituksen kyselytunnit. Yhtiö harjoittaa tiivistä yhteistyötä naapuritaloyhtiön kanssa mm. yhteissuunnittelussa käytäväikkunaremontissa. Taloyhtiön asukkaille on myös laadittu ohjeet kosteiden tilojen remonteista, jaettu vastuunjakotaulukko sekä tietopaketti asumaan tuleville. 3. Talonmies Marko Vuorela, As Oy Töölön- Keskus Kyseinen henkilö on esimerkillisesti toiminut taloyhtiön tiedottamisen puolesta tekemällä taloyhtiölle omat nettisivut sekä ideoinut kännykkätiedottamisen käytön. Kunniamaininta - Vahanen Yhtiöt Yhtiö on kehittänyt viestintään voimakkaasti tukeutuvan Putkiremontti Plus -palvelumallin. Yhtiö panostaa asukasiltoihin, korjaushankkeen aikana omiin kotisivuihin, kyselyihin hankkeen aikana sekä vuorovaikutteiseen toimintatapaan. Heillä on myös käytössä asukaskansio projektimapiksi, jossa on selvitetty arkeen vaikuttavat asiat. Erityisesti putkiremonteissa viestintäsuunnitelman tekeminen ja viestintävastaavan valinta koetaan tärkeänä seikkana. Kilpailun järjestämisestä vastaavat Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Kustannus Oy / Suomen Kiinteistölehti ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy Lisätietoja: Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, puh AJANKOHTAISTA Toukotalkoot muistuttaa jälleen asunnon huoltotoimista Talotekniikan toukotalkoot järjestetään tänä vuonna toisen kerran peräkkäin. Uutta toukotalkoissa on, että kerros- ja pientaloille on laadittu omat, asumismuotojen erityispiirteet huomioon ottavat tarkastuslistansa. Talotekniikan toukotalkoiden tavoitteena on kiinnittää asukkaiden huomio talotekniikkaan. Touko- 5

6 talkoot muistuttaa myös asukkaan vastuulla olevista tarkastus- ja huoltotoimista. Toukotalkootkampanjassa keskitytään vuotuisiin tai verraten harvoin toteutettaviin huoltotoimenpiteisiin. Erillisiin kerros- ja pientaloasukkaiden tarkistuslistoihin on koottu helppoja tarkastus- ja huoltotoimia, jotka jokaisen tulisi asunnossaan tehdä. Huoltotoimien tekeminen luo mukavampaa, terveellisempää, turvallisempaa ja energiataloudellisempaa asumista. Turva- ja sähkölaitteiden sekä vesi- ja viemäröintilaitteiden lisäksi listalle on koottu mm. ilmanvaihtoon liittyviä huoltotoimia. Vuotuisissa tarkastus- ja huoltotoimenpiteissä muistutetaan niin jääkaapin taustan puhtaanapidosta, lattiakaivon kansien puhdistamisesta kuin jatko- ja liitäntäjohtojen kunnon tarkastamisesta. Pientaloasukkaille suunnatussa tarkistuslistassa on huomioitu myös mm. salaojiin, sadevesijärjestelmiin ja lämmitykseen liittyviä seikkoja, jotka kerrostaloissa kuuluvat asuntoosakeyhtiön vastuulle. Toukotalkoot järjestetään nyt toista kertaa ja mukana on yhdeksän valtakunnallista rakentamisen ja asumisen yhteisöä: LVI-talotekniikkateollisuus ry Suomen Kiinteistöliitto ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Turvatekniikan keskus Tukes Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry Suomen Isännöintiliitto ry Vuokralaisten Keskusliitto ry Suomen Vuokranantajat ry Suomen Omakotiliitto ry Lisätiedot ja tarkistuslista: Kysely: Taloyhtiöiden tiedonkulussa puutteita Taloyhtiöiden talousasioista, pitkän tähtäimen suunnitelmista ja tulevista korjaushankkeista tiedotetaan asukkaille huonosti. Myös taloyhtiöiden hallituksen jäsenten mielestä taloyhtiön viestinnässä ja vaikuttamismahdollisuuksissa on ongelmia. Tiedot ilmenevät Isännöintiliiton taloyhtiöiden päätöksentekoa ja tiedonkulkua kartoittavasta kyselystä. Asunto-osakeyhtiön Isännöintitehtäväluettelon mukaan isännöitsijän suositeltaviin perustehtäviin kuuluu osakas- ja asukastiedotteiden laatiminen yhtiöjärjestyksen, hallituksen tai yhtiökokousten päätösten mukaisesti. Suurin ongelma on se, ettei taloyhtiön viestintäpalveluista ole sovittu esimerkiksi isännöitsijän kanssa. Tilaajana taloyhtiön on kiinnitettävä viestintään huomiota ja sovittava siitä, kuka kantaa viestinnästä vastuun ja valvottava, että viestintä sujuu myös käytännössä. Kyselyn mukaan hallituksen päätöksistä tiedotetaan vain joka kolmannessa taloyhtiössä. Puolessa taloyhtiöistä tiedotetaan vain 1-2 kertaa vuodessa. Verkkosivut on vasta murto-osalla ja sähköpostia käytetään vain joka neljännessä taloyhtiössä. Myös hallitusten jäsenten mielestä asukkaiden ja osakkaiden mielipiteiden huomioimisessa on ongelmia. Ýhtiökokouksiin osallistuu kyselyn mukaan yleensä alle puolet osakkaista. Asukkaiden mielestä yhtiökokouksessa on hankala vaikuttaa, kun taas hallituksen jäsenten mielestä yhtiökokouksissa pystyy vaikuttamaan hyvin. Yhtiökokousten heikoin osaalue on niin asukkaiden kuin hallituksen jäsenten mielestä se, että tietoa päätösten taustaksi ei jaeta riittävästi. Kyselyn mukaan yhtiökokoukset toimivat sitä paremmin, mitä uudempi yhtiö ja mitä enemmän tiedotusta tehdään. Vuokraturva tuo markkinoille käänteisen sijoitusasunnon mallin Vuokraturva Oy tuo markkinoille sijoitusasunnon käänteisen asuntokaupan mallin. Asuntojen vuokravälitykseen ja sijoitusasuntojen hankintapalveluihin erikoistuneen Vuokraturvan mukaan vuokranantaja voi järjestelyn avulla kaksinkertaistaa sijoitusasunnosta kuukausitasolla saamansa kassavirran noin 20 vuodeksi ja samalla päästä eroon vuokranantajana toimimisesta. Samalla sijoitusasunto säilyy edelleen vuokrauskäytössä. Vuokraturvan mukaan mallin tarkoituksena on löytää sijoitusasuntojen myynnille vaihtoehto, jossa vuokra-asuntojen määrä asuntomarkkinoilla ei vähene. Vuokraturva on huolestunut erityisesti siitä, että pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen määrä uhkaa laskea nykyisestä. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista 65 prosenttia on yksityishenkilöiden omistuksessa, ja näiden yksityisten vuokranantajien keski-ikä on yli 60 vuotta. Isännöinnin tutkintotoimikunnalle uusi puheenjohtaja Isännöinnin tutkintotoimikunta on yksimielisesti valinnut uudeksi puheenjohtajakseen lehtori Petri Murtomaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. 6

7 Varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Sulamäki Amiedusta. Uutena toimikunnan jäsenenä aloitti Kaisa Leiwo Kiinteistöliitto Varsinais-Suomesta. Tutkintotoimikunnan muut jäsenet ovat: Marjut Joensuu, Suomen Isännöintiliitto ry Ilkka Sepponen, YH-Länsi Oy Tiina Vehkakoski-Helén, Isännöitsijätoimisto Tiina Vehkakoski-Helén ky Dick Wikström, Kirkkonummen Huolto Oy Toimikunnan sihteerinä toimii Liisa Kallio KIINKOsta. Isännöinnin tutkintotoimikunta on Opetushallituksen asettama, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia edustava luottamuselin, jonka ensisijaisena tehtävänä on johtaa isännöinnin näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunta tekee sopimukset tutkinnon järjestäjien kanssa. Isännöinnin ammattitutkinnon järjestämiseoikeus on 12 oppilaitoksella. Vesihuoltoverkostojen rapistuminen pysäytettävä Maamme vesijohtoverkostoista on huonossa tai erittäin huonossa kunnossa noin 6 %, joka tarkoittaa noin kilometrin vesijohtopituutta. Viemäriverkostoista huonoja tai erittäin huonokuntoisia on 12 % eli myös noin kilometriä. Saneeraustarve painottuu 1960-luvulla rakennettuihin putkiin. Saneeraustarvetta aiheuttavat monet tekijät materiaalien ominaisuuksista asennuksen ja täytön puutteellisuuksiin sekä olosuhdetekijöihin. Vesijohto- ja viemäriverkostoja saneerataan Suomessa noin km vuodessa. Vaikka saneeraus on kasvanut selvästi vuodesta 1992, tarve on edelleen huomattavasti toteutunutta suurempi. Verkostoja tulisi kunnostaa noin km vuodessa eli kaksin- tai lähes kolminkertainen määrä nykyisestä, jotta niiden kunto pystytään turvamaan ja saneerauksen jälkeenjääneisyys poistamaan. Saneerausvelan poistaminen kymmenessä vuodessa edellyttää selvityksen mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausten rahoituksen nostamista noin 320 miljoonaan euroon vuodessa. Kasvua nykyiseen olisi noin 200 miljoonaa euroa. Saneerauksen kasvattaminen tälle tasolle lisäisi Suomen vesihuoltolaitosten vuotuisia kustannuksia keskimäärin %. Tämä vaikuttaisi vesihuollon maksuihin tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi muutokset uusinvestointien määrissä ja omistajille suunnatuissa tuloutuksissa vaikuttavat myös maksujen kehittymiseen. Vesijohto- ja viemäriverkostojen määrissä ja ominaisuuksissa viime vuosina tapahtunutta kehitystä selvitettiin otanta-aineistojen perusteella. Koko maan vesijohtopituuden arvioidaan olevan tällä hetkellä noin km ja viemäripituuden noin km. Vesijohtoja rakennetaan vuosittain noin 1600 km ja viemäreitä noin 950 km. Putkimateriaaleissa muovin osuus on edelleen kasvanut. Selvitys on saatavilla PDF -muodossa maaja metsätalousministeriön kotisivulta. Digita Info palvelee kesällä arkisin klo Digitan neuvonta- ja palvelukeskus Digita Info palvelee kesäkuukausina eli kesäkuun alusta elokuun loppuun maanantaista perjantaihin klo Digita Infon puhelinnumero on ja sähköpostiosoite info@digita.fi Digita Infosta saa perustiedot kaikista Digitan palveluista, joista tunnetuimmat ovat antenni-tv, radio, mobiili-tv Digita Infon teknisen tuen asiantuntijoilta saa neuvoja muun muassa seuraavissa asioissa: Digitan lähetysverkot antennijärjestelmät näkyvyys/kuuluvuusalueet vastaanotto-ongelmat liittyen lähetysverkkoon radiokelit eri päätelaitteiden yhteensopivuus Digitan verkkojen palveluihin Digiboksien ja vastaanottolaitteiden ongelmatilanteissa sekä vastaanottimien perusasennuksiin liittyvissä kysymyksissä kuluttajaa palvelevat laitteen myyjät, laitevalmistajat sekä maahantuojat. Kanavien sisällöstä ja lähetyksistä vastaavat radio- ja liittyvissä kysymyksissä neuvovat palveluntarjoajat. Infopuhelimesta tietoa ennakoimattomista häiriöistä ympäri vuorokauden Digita Infon lisäksi Digita tarjoaa kuluttajille suunnatun Infopuhelimen ennakoimattomia häiriötiedotuksia varten. Infopuhelimen puhelinnumero on Palvelusta voi kuunnella ympäri vuorokauden tietoa muun muassa ennakoimattomista tv-verkon toimintahäiriöstä. Viesti kertoo, missä verkossa, millä alueella ja millä kanavilla katkos on sekä milloin se on alkanut. Vikailmoitukset tulevat pienellä viiveellä tähän palvelunumeroon. Suunnitelluista huoltokat- 7

8 koksista saa tietoa Internetistä osoitteesta Puhelun hinta Digita Infoon ja Infopuhelimeen on lankapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 5,9 senttiä minuutilta ja matkapuhelimesta 8,21 senttiä puhelulta sekä 16,9 senttiä minuutilta. Senaatti-kiinteistöjen Aulis Kohvakka RAKLIn puheenjohtajaksi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Aulis Kohvakka. Toimitusjohtaja Aulis Kohvakka on johtanut Senaatti-kiinteistöjä vuodesta 1999, jolloin virastomuotoisesta Valtion kiinteistölaitoksesta tehtiin liikelaitos. Liiton hallituksen uusiksi jäseniksi on valittu sijoitusjohtaja Timo Stenius, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, toimitusjohtaja Esa Eichhorn, Espoonkruunu Oy, toimitusjohtaja Erkka Valkila, Sato Oyj, toimitusjohtaja Birgit Mäkinen, Pikipruukki Fastighets Ab Vaasa, kiinteistöjohtaja Thomas Hollfast, Wärtsilä Oyj Abp Kiinteistöt, toimitusjohtaja Ilkka Marttila, HUS-Kiinteistöt Oy sekä apulaisjohtaja Tapani Määttä, Tiehallinto. Hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Pertti Vanhanen, Aberdeen Property Investors Finland Oy, toimitusjohtaja Petri Olkinuora, Citycon Oyj, kiinteistöjohtaja Janne Rytkönen, SOK, teknisen toimen johtaja Olavi Louko, Espoo sekä toimitusjohtaja Timo Nurminen, Catella Property Oy. Kiinteistöalan Koulutussäätiön stipendit ja apurahat jaossa Kiinteistöalan Koulutussäätiö jakaa stipendejä maisteri- ja amk-tutkinnon opinnäytetöille ja apurahoja tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Lisätietoa, tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet: Lisätietoja: koulutussuunnittelija Susanna Sairanen puh. (09) , Viherfoorumi julkisen vallan ja viheralan yhteistyöelimeksi Vihervuoden johtoryhmän puheenjohtaja Lauri Tarasti ehdottaa Viherfoorumin perustamista julkisen vallan ja viheralan yhteistyöelimeksi. Yhteistyöelimen tärkeiksi asiakysymyksiksi nähdään esimerkiksi viherrakentaminen ja sen osuus kaavoituksessa, rakentamismääräykset, rakennusvalvonta, tutkimus, viheralan koulutus, maaperäkysymykset ja viheralan osuus kuntien toiminnassa. Uusi euron ympäristön hyväksi -palkinto haettavana Suomen Messusäätiö julistaa haettavaksi uuden Ympäristön hyväksi -palkinnon. Tänä vuonna halutaan palkita ilmastonmuutoksen torjuntaan, hillintään tai sopeutumiseen toiminnallaan positiivisesti vaikuttanut suomalainen henkilö, henkilöiden tai yhteisöjen muodostama ryhmä, yritys tai muu yhteisö. Palkinnonsaaja valitaan mennessä tehtyjen ehdotusten perusteella. Ympäristön hyväksi -palkinto on Suomen Messusäätiön palkinto, jonka Säätiö jakaa yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton, Suomen Messujen, Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön kanssa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi Ympäristötekniikka-messujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa, ensimmäistä kertaa Voittajan valitsee järjestäjien nimeämä raati, jonka puheenjohtajana toimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Raatiin kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, ympäristöministeriön viestintäjohtaja Päivi Sihvola, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Helena Vänskä ja Ilmansuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Marja Jallinoja. Raatia avustava asiantuntijatyöryhmän etsii sopivia ehdokkaita ja esittää näitä raadille. Ulkopuoliset voivat tehdä ehdotuksia palkittavista mennessä Vapaamuotoisessa ehdotuksessa on oltava tieto palkinnon saajasta ja perustelut sekä ehdotuksen antajan yhteystiedot. 8

9 Kysy energiatodistuksista -neuvontapalvelu avattu Motiva on avannut neuvontapalvelun, jossa kuluttajat voivat kysyä energiatodistuksista. Puhelinpalvelu palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 9-12, ja kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse tai verkon kautta. Neuvontapalvelun verkkosivut löytyvät osoitteesta: Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Tiedotuskampanjan tavoitteena on kertoa kuluttajille sekä asumisen ammattilaisille - isännöitsijöille, kiinteistönhoitajille, taloyhtiöiden hallituksille ja kiinteistöhallinnasta vastaaville - mikä energiatodistus on, ketä se koskee, mistä todistuksen saa ja mitä hyötyä siitä on. Tiedotuksella ennakoidaan myös tulevaa, sillä ensi vuoden alussa energiatodistukset laajenevat koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia silloin, kun tiloja myydään tai vuokrataan. Tiedotuskampanjasta vastaa Motiva Oy ympäristöministeriön toimeksiannosta. Vapaavuori: Asuntojen energiavaatimukset tiukentuvat entisestään vuonna 2012 Asuntoministeri Jan Vapaavuori aikoo kiristää uusien asuntojen energiavaatimuksia. Vuonna 2010 voimaan tuleva prosentin kiristys ei ministerin mukaan riitä, vaan vaatimustasoa kiristetään vuonna 2012 entisestään ainakin 20 prosenttia. Samalla pitäisi siirtyä uuteen säätelymalliin, joka perustuu rakennusten kokonaisenergiankulutukseen sekä primäärienergiakertoimiin. Muutoksen tavoitteena on tehdä Suomen järjestelmästä yksinkertaisempi, havainnollisempi ja ymmärrettävämpi. Toisena päämääränä on kannustaa alan toimijoita nykyistä selkeästi laajaalaisempaan tuotekehittelyyn. Vapaavuoren mukaan viime kädessä rakennusten energiakulutusta olennaisempaa on siitä syntyvät päästöt. Siksi myös käytettävällä energiamuodolla on ministerin mielestä suuri merkitys ja sen valintaan pitäisi kiinnittää huomiota. - Selvää on, että kaikilla vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla energiamuodoilla on omat etunsa, ja että niitä tulee tämän takia suosia. Tästä syystä pelkästään suoraan sähkö- tai öljylämmitykseen pohjautuvista järjestelmistä on jatkossa siirryttävä entistä voimakkaammin erilaisten lämpöpumppujen ja pelletin sekä kaukolämmön käyttöön,vapaavuori toteaa. - Vähäpäästöisempien lämmitysmuotojen käyttöä pitää Vapaavuoren mielestä tukea myös verotuksella. Vapaavuoren mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Keski-Euroopassa lämpöpumppujen voimakas suosio perustuu juuri niihin liittyviin vero- ja muihin tukiin. VAIKUTTAMINEN Kiinteistöliitolta ja RAKLIlta lausunto ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Kiinteistöliitto on yhdessä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa antanut ympäristöministeriölle lausunnon ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Kiinteistöliitosta lausunnon valmistelivat päälakimies Anu Kärkkäinen ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila. Järjestöt pitävät hyvänä, että maankäyttö- ja rakennuslaki edistää muutoksia, joilla pyritään sujuvoittamaan kaavoitus- ja lupamenettelyjä ja parantamaan lain toimivuutta. Erityisen tyytyväisiä järjestöt ovat esitykseen valituslupamenettelyn laajentamiseksi ja pääkaupunkiseudun yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseksi. Järjestöjen näkemyksen mukaan lain suomaa joustovaraa tulisi lisätä edelleenkin, jotta olemassa olevan rakennuskannan kehittäminen, täydennys- ja lisärakentaminen, käyttötarkoituksien muuttaminen ja muunneltavuus turvataan. Kaikki uudistukset, joilla vähennetään esteitä sujuvaan ja nykyistä nopeampaan kaavoitusprosessiin ovat järjestöjen mukaan tervetulleita. Rakennusluvan edellytyksistä asemakaavaalueella tilanteessa, jossa uuden rakentaminen edellyttäisi olemassa olevan rakennuksen purkamista järjestöt esittävät selvitettäväksi, voitaisiinko samaan lopputulokseen päästä joillakin muilla ratkaisuilla, koska säännös ehdotuksessa olevassa muodossa voi vaikeuttaa kaavojen toteuttamista. Lakiin on ehdotettu otettavaksi säännös mahdollisuudesta antaa asemakaavassa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon. Järjestöjen mukaan on perusteltua, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja ympäristönäkökohtien kannalta kiinnitetään huomiota lämmitysmuodon valintaan. Järjestöt pitävät kuitenkin tarpeellisena, että selvitetään mikä on kaukolämmön odotettavissa 9

10 oleva kilpailukyky, asema ja merkitys tulevaisuudessa esim vuoden tähtäimellä. Lausunto on liitteineen Kiinteistöliiton sivuilla. LAKIASIAT Uusi hissiohje yhdenmukaistaa porrasleveyttä koskevan määräyksen soveltamista Ympäristöministeriö esittää, että hissin asentamisen jälkeen kerrostalon porraskäytävän leveyden olisi oltava vähintään 900 mm. Ohje yhdenmukaistaisi rakennuksen uloskäytävän leveyttä koskevan paloturvallisuusmääräyksen soveltamista. Uudisrakentamista koskevan määräyksen mukaan uloskäytävän leveys on 1200 mm. Hissin rakentaminen jälkikäteen johtaa usein porraskäytävän kaventumiseen. Tulkinnat riittävästä porrasleveydestä ovat vaihdelleet huomattavasti. Asuntoministeri Jan Vapaavuori pitää rakentamismääräysten yhdenmukaista soveltamista tärkeänä: "Nyt lausunnolle lähetetyn asetusmuutoksen tarkoituksena on lisätä hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin ja näin tukea ikääntyneiden mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään." Lisäksi hissien rakentaminen parantaa asuntokannan laatua. Nämä tavoitteet on kirjattu myös valtioneuvoston hyväksymään asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan. Lausuntoaika päättyi Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan investointiavustuksia lisäämällä Erityisryhmien asunto-oloja pyritään parantamaan muuttamalla avustuksia koskevaa lakia. Tarkoituksena on lisätä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten sekä käyttötarkoitukseensa soveltuvien vuokra-asuntojen tarjontaa erityisesti pitkäaikaisasunnottomille, opiskelijoille ja vammaisille. Pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntohankkeiden rahoituksessa otetaan eduskunnalle annetun esityksen mukaan käyttöön uusi enimmäisavustustaso, jolloin avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä uustuotanto-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Muitakin tukitasoja korotetaan siten, että opiskelijoille ja vammaisille tarkoitetuille vuokraasunnoille voitaisiin myöntää nykyistä 5 prosenttiyksikköä suurempi osuus kustannuksista investointiavustuksena. Avustusta voitaisiin myöntää enintään 10, 25 tai 40 prosenttia hyväksytyistä investointikustannuksista. Avustuksen enimmäissuuruus on mitoitettu siten, että vuokrataso kohteissa muodostuisi kohtuulliseksi, vaikka investointikustannuksista muodostuu tavanomaista korkeammat. Avustusprosentti harkitaan kohdekohtaisesti avustusten enimmäissuuruuksien puitteissa. Enimmäissuuruisia avustuksia myönnetään vain silloin, kun arvioituja asumiskustannuksia ei muilla tavoin voida saada kohtuulliselle tasolle. Avustuksia voidaan myöntää kunnille, muille julkisyhteisöille ja yleishyödyllisille asuntoyhteisöille. Avustus on lisärahoitusta sellaisille vuokratalotai vuokra-asuntokohteille, joille myönnetään myös korkotukilainaa. Tukea myönnetään sekä asuntojen rakentamiseen, hankintaan että perusparantamiseen. Avustukset myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Niitä voidaan myöntää vain kuntien puoltamille kohteille. Investointiavustuslain muutos on osa hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa ja hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa vuosille OIKEUSTAPAUKSET Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu talopaketin kaupasta :51 Kuluttajariitalautakunta otti tapauksessa kantaa siihen, oliko elinkeinonharjoittaja velvollinen korvaamaan kuluttajalle vian selvittelystä ja korjaustöistä aiheutuneet korvaukset. Kuluttaja oli tehnyt elinkeinonharjoittajan kanssa sopimuksen talopakettitoimituksesta hallinnassaan olevalle tontille. Elinkeinonharjoittaja toimitti talopaketin kuluttajalle pystytettynä ja pintatöitä lukuun ottamatta valmiiksi rakennettuna vuonna Kuluttaja myi kiinteistön vuonna Ostajat totesivat talvella 2003 rakennuksen lattian ja seinien liitoskohdan sekä alapohjan eristyksessä puutteita, joiden johdosta lattian tasolla tuntui vetoa 10

11 ja lattia oli kylmä. Ostajat olivat reklamoineet asiasta kuluttajalle talvella 2003, jonka jälkeen kuluttaja otti yhteyttä elinkeinonharjoittajaan, joka suoritti kesällä 2003 rakennuksen alapohjassa eristystöitä, mutta ne eivät poistaneet vetoisuutta. Ostajat reklamoivat asiasta uudelleen kuluttajalle ja teettivät sekä ulkopuolisen selvityksen lattiarakenteesta. Selvityksen mukaan ongelmat aiheutuivat perustuksen ja lattiarakenteiden heikosta ilmatiiveydestä. Kuluttaja vaati selvitysten jälkeen elinkeinonharjoittajaa useaan kertaan korjaamaan todetut puutteet. Lopulta vuonna 2006 suoritettiin rakennuksen alakerran lattian tiivistyskorjaukset. Elinkeinonharjoittaja kiisti valittajan vaatimukset korjauskustannuksista ja asianajokulujen maksamista koskevan vaatimuksen. Kuluttajariitalautakunta totesi, että kuluttajansuojalain 9 luvun 13 :n mukaan toimeksisaajan suorituksessa on virhe, jos se ei sisällöltään, laadultaan tai muilta ominaisuuksiltaan vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun. Koska seinän ja lattian välisen liitoskohdan ilmatiiveys oli todettu puutteelliseksi, elinkeinonharjoittajan suoritus ei ollut vastannut hyvään rakennustapaan sisältyviä vaatimuksia eikä tilaajan perusteltuja odotuksia, vaan suorituksessa oli kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Kuluttajansuojalain 9 luvun 18 mukaan tilaajalla on oikeus vaatia, että toimeksisaaja oikaisee virheen tai toimittaa virheettömät elementit virheellisten tilalle ilman, että tilaajalle aiheutuu siitä kustannuksia. Koska elinkeinonharjoittaja ei ollut suostunut riittäviin korjaustoimenpiteisiin, vaikka kuluttaja oli niitä pyytänyt, lautakunta katsoi elinkeinonharjoittajan menettäneen oikeutensa virheen korjaamiseen. Virheen korjaamiseksi suoritetut toimenpiteet oli lautakunnan käsityksen mukaan suoritettu tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla sekä kuluttajan hankkima lämpökuvaus sekä korjausehdotus olivat olleet asian selvittämiseksi tarpeellisia ja perusteltuja. Ottaen huomioon, että lämpövuotojen ei oltu osoitettu aiheutuneen pelkästään elinkeinonharjoittajan vastuulla olevista seikoista, vaan osasyy lämpövuotoihin oli ilmeisesti ollut myös perustusten puutteellinen eristys, lautakunta arvioi kohtuulliseksi, että elinkeinonharjoittaja korvaa kuluttajalle aiheutuneista korjaus- ja selvittelykustannuksista noin kaksi kolmasosaa eli euroa. Lautakunta totesi elinkeinonharjoittajan olleen velvollinen maksamaan viivästyskorkoa. Asianajokulujen maksamista lautakunta ei suosittanut. Asunto-osakkeen kaupan taloudellinen virhe (Kuluttajariitalautakunnan ratkaisu ) NN (ostaja) osti XX:n kuolinpesältä (myyjä) asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan 58,5 m2 suuruista rivitalohuoneistoa. Kohde on valmistunut vuonna Kauppahinta oli euroa. Yhtiössä tehtiin kaupan jälkeen peruskuntokartoitus. Yhtiö on arvioinut peruskuntokartoituksen perusteella, että rakennusten korjauksesta aiheutuu noin euron kulut. Kaupan kohteena olevan huoneiston osuus kuluista on euroa. NN vaati myyjältä hinnanalennuksena euroa. Kuluttajariitalautakunta katsoi yksimielisesti, ettei kaupan kohdetta ole pidettävä asuntokauppalaissa tarkoitetulla tavalla virheellisenä eikä suosittanut hinnanalennusta. Ratkaisun perusteluissa todetaan seuraavaa: Asuntokauppalain 6 luvun 20 :n mukaan kaupan kohteessa on taloudellinen virhe silloin, jos 1) myyjä ennen kaupantekoa on antanut ostajalle virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon kyseisen asunnon omistamiseen tai käyttöön liittyvistä taloudellisista velvoitteista tai vastuista, kuten yhtiövastikkeesta tai myytävien osakkeiden osalle kuuluvasta osuudesta yhtiön velkoja, taikka asuntoyhteisön taloudellisesta tilasta, ja annetun tiedon voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; 2) myyjä ennen kaupantekoa on jättänyt antamatta ostajalle tiedon 1 kohdassa tarkoitetusta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa saada kyseinen seikka selville tavanomaisessa kauppaa edeltävässä selonotossa sekä muut seikat, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; taikka 3) asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet tai vastuut ovat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupanteon jälkeen ilmenneen odottamattoman vian tai puutteen vuoksi osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Rakennuksen valmistumisvuosi on Kaupan yhteydessä luovutetun isännöitsijätodistuksen mukaan "Yhtiössä on päätetty teettää peruskuntoarvio rakennus-, sähkö- ja lvi-tekniikasta. Kuntoarvio tehdään syyskuun aikana." Kaupan jälkeen tehdyssä peruskuntoarviossa ehdotetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: Vesikat- 11

12 tokorjaus, vesijohtojen uusiminen, uudet ikkunat ja ovet, lämmönjakolaitteiston uusiminen, salaojat yms., sähkötarkastus ja muutokset Kuntotutkimuksen kunnossapito-ohjelmassa on tehtävälista, joka on jaksotettu kymmenelle vuodelle. Siinä esitetyt kunnostustyöt ovat tavanomaisia 30 vuotta vanhan rakennuksen kunnon ylläpitämiseksi, kun mitään kunnostustoimia ei kaupantekohetkellä esitetyn isännöitsijäntodistuksen mukaan ollut tuolloin tehty. Kuntoarviossa esitetty ei osoita, että rakennus edellyttäisi välittömiä korjaustoimenpiteitä. Yhtiön hallitus on kuitenkin ehdottanut kokouskutsussaan , että korjaustyöt toteutettaisiin yhdellä kertaa. Yhtiön arvion mukaan edellä mainituista korjaustöistä aiheutuisi yhteensä euron kulut. Korjausten toteutuksesta ei ole esitetty selvitystä. Asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat myyjän antaneen ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa yhtiön rakennusten kunnosta. Asiaa on arvioitava siten asuntokauppalain 6 luvun 20 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Lautakunta arvioi, että kuntoarviossa todetut ja 10 vuoden aikana toteutettavaksi ehdotetut korjaustarpeet ovat odotettavissa tämän ikäisessä rakennuksessa, eikä niistä tulevia kustannuksia voida pitää ennalta arvaamattomina. Kaupan kohdetta ei voida siten pitää kunnoltaan merkittävästi huonompana, kuin ostajalla oli aihetta edellyttää. Vuokralaisen vastuu kadottamastaan avaimesta Kuluttajavalituslautakunnan päätös : Vuokralaisen vastuu kadottamastaan avaimesta. Vahingonkorvauksen kuittaaminen vuokraennakosta. NN vuokrasi asunnon vuonna Vuokrasuhteen päätyttyä vuokralainen ei voinut palauttaa asunnon kaikkia kolmea Abloy Exec - avainta, sillä hän oli kadottanut niistä yhden. Vuokranantaja sarjoitti lukon uudelleen. Vuokranantaja pidätti 140 euron määräiset sarjoituskulut hallussaan olleesta vuokralaisen maksamasta täydestä huhtikuun vuokrasta. Kuluttajavalituslautakunta totesi päätöksessään, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 25 :n mukaan vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka vuokralainen tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle. Suhteessa asunnon seuraavaan vuokralaiseen vuokranantaja vastaa lähtökohtaisesti siitä, että huoneisto on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana sellaisessa kunnossa kuin kohtuudella voi vaatia. Tämä tarkoittaa muun muassa huolehtimista siitä, että ulkopuolisilla ja asiattomilla tahoilla ei ole tiedossa olevaa tai todennäköistä pääsyä asuntoon omin avaimin. Tästä syystä huoneiston oven lukituksen uudelleensarjoitus on perusteltua, jos edellinen vuokralainen ei palauta vuokrasuhteensa päättyessä kaikkia hallussaan olleita asunnon avaimia. Jos avainten katoaminen johtuu vuokralaisen puolella olevasta tahallisuudesta, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta, vuokralainen on velvollinen korvaamaan tavanomaiset sarjoituskustannukset tai kustannuksiltaan samantasoisen lukituksen uusimisen. Lautakunta katsoo avainten katoamisen osoittavan lähtökohtaisesti, että tätä asuntoon kuuluvaa tarpeistoesinettä on säilytetty huolimattomasti. Myöskään nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole käynyt ilmi, että katoaminen johtuisi muusta kuin huolimattomuudesta. Tässä tilanteessa vuokranantajalla on siten ollut oikeus korvaus tavanomaisista sarjoituskuluista sekä kolmen uuden Abloy Exec -avaimen hinnasta. Kosteusvauriokorjauksen hyvitys Kuluttajavalituslautakunnan päätös Vuokralaiset olivat vuokranneet huoneiston (2h+k+s, 56,5 m2). Osapuolten välillä oli kiistaa siitä, millä summalla vuokralaisille kuuluu hyvittää heidän huoneistossaan kevään ja kesän 2007 aikana tehty kylpyhuoneen kosteusvauriokorjaus. Tapahtuma-aikaan kohteen kuukausivuokra oli 699,19 euroa. Lautakunnan ratkaisun perusteluissa todetaan, että asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 21 :n mukaan vuokranantajalla on oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- tai muutostyö, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Vuokralaisella on edellä mainitun lain mukaan 23 :n mukaan oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneistoa ei ole voitu käyttää tai jolta huoneisto ei ole ollut vaadittavassa tai sovitussa kunnossa. Lautakunta katsoi yksimielisesti vuokranantajan ryhtyneen asianmukaisella tavalla tarpeellisiin ja riittäviin toimiin korjauksesta aiheutuneen haitan 12

13 minimoimiseksi. Tässä tarkoituksessa vuokranantaja on muun muassa tarjonnut vuokralaisten käyttöön korjauksen ajaksi lähistöltä sijaisasuntoa, josta vuokralaiset ovat kuitenkin kieltäytyneet. Vuokranantaja oli hyvittänyt vuokralaisille vuokrasta 70 prosenttia ajalta sillä perusteella, että heillä ei ollut tällöin vielä käytössä suihkua, ja 40 prosenttia ajalta jolloin käytössä oli yhteisen wc:n lisäksi myös suihku. Lisäksi koko remontin keston ajalta oli hyvitetty 5 prosenttia vuokrasta huoneiston eteisen osuutena, sillä kylpyhuoneen tavaroita oli varastoitu eteiseen. Myös kuivatuksen aiheuttama sähkönkulutus oli hyvitetty. Lautakunta katsoo vuokralaisille jo annetun vuokrahyvityksen kattavan vauriosta ja korjauksesta heille aiheutuneen haitan. TUTKIMUS JA KEHITYS VTT: Putkiremonteissa parantamisen varaa VTT toteutti helmi-maaliskuussa internetkyselyn, jossa kerättiin kerrostaloasukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä putkiremonteista. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä tehtyihin remontteihin. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat remontin kesto, aikataulujen pitämättömyys, laatuongelmat ja tiedotus. Taloyhtiöt luottavat edelleen vanhoihin korjausmenetelmiin. Pinnoitusten osuus käytetyistä menetelmistä on ollut alle 10 %. Kysely liittyy tutkimusprojektiin, jossa kehitetään uusia toimintamalleja taloyhtiöiden putkisaneerauksiin. Internetkyselyyn vastasi hieman yli 400 asukasta noin 330 pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitsevista taloyhtiöstä. Putkiremonttien lopputulokseen ollaan kyselyn perusteella varsin tyytyväisiä, ja lähes kaikki uskovat, että asunnon arvo nousee remontin myötä.putkien kuntoa ei juuri tutkittu Remontit ovat pääosin kattaneet vesijohtojen ja viemärien korjaukset. Yleensä on uusittu myös vesikalusteet, vesieristeet ja märkätilojen pintamateriaalit. Muita korjauskohteita putkiremontin yhteydessä ovat sähköverkko, ilmastointi, tietoverkot, yhteiset tilat ja lattialämmitys. Lämmitysverkostoja on korjattu noin 10 %:ssa vastaajien yhtiöissä. Yllättävän harvassa taloyhtiössä on tutkittu putkistojen kuntoa ennen remonttia. Kuitenkin noin 60 % on laatinut 5-10 vuoden korjausohjelman. Käsitys putkistojen kunnosta, ikä ja vesivahingot olivat merkittävimpiä syitä putkiremonttiin. Alle puolessa taloyhtiöistä on tehty putkistojen sisäpuolinen kuntotutkimus päätöksenteon tueksi. Noin puolessa taloyhtiöistä on tarkasteltu vain yhtä tai kahta korjaustekniikkavaihtoehtoa ennen päätöksentekoa. Remontin yhteydessä asukkaille yleensä tarjotaan kaluste- ja pintamateriaalivaihtoehtoja sekä mahdollisuuksia lisäremontteihin. Asukkaita kiinnostavat erityisesti kylpyhuoneiden ja WC:iden yksilölliset kaluste-, seinäpinnoite- ja valaisinratkaisut. Eniten nyppii remontin kesto Yhtiöiden korjaushankkeet eroavat varsin paljon toisistaan, joten asukkaiden mielipiteet urakoitsijoiden ja asentajien toiminnasta, remontin kestosta, yleisten tilojen siisteydestä ja remontin turvajärjestelyistä vaihtelivat merkittävästi. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttivat remontin kesto, aikataulujen pitämättömyys, laatuongelmat ja tiedotus. Noin 70 % oli kuitenkin tyytyväisiä remontteihin. 65 % vastaajista oli asunut koko remontin tai osan aikaa sijaisasunnossa. Lähes kaikki asukkaat järjestivät sijaisasunnon itse, koska taloyhtiöt tai urakoitsijat eivät juuri tarjoa väliaikaisasuntopalveluja. Enemmistö asukkaista on pitänyt putkiremontista tiedottamista riittävänä, mutta 40 %:ssa hankkeista tiedottamisessa on epäonnistuttu. Koko vastaajaryhmä jakautui remontin tilanteen osalta putkiremontin suunnittelusta jo toteutettuihin. Noin 60 % remontti oli joko jo valmistunut tai parhaillaan käynnissä. Korjausrakentamisen volyymi vuonna 2007 oli arviolta noin 8,7 mrd euroa. Korjausrakentamisen osuus Suomen talotekniikan markkinoista on lähes puolet. Vanhojen taloyhtiöiden ongelmana on päättää, millä tekniikalla vanhat vesi- ja viemäriputkistot pitäisi korjata. Valintapäätöksen tueksi ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa. Tietoja puuttuu erityisesti eri vaihtoehtojen käyttöiästä, käyttökokemuksista, hyväksynnöistä ja testaustuloksista sekä työn ja lopputuloksen valvontamenetelmistä. Kyselyssä saatuja tietoja käytetään VTT:n InSerttutkimusprojektissa, jonka tavoitteena on kehittää putkiremonttipalveluja. Kiinteistöliittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. Tutkimuksessa tuotetaan putkiremontin eri osapuolille työkaluja ja tietoa. Hankkeessa kehitetään myös uusia havainnollisia malleja, joilla saneerauksista tiedotetaan asukkaille. InSerthankkeen tulokset julkaistaan vuonna

14 Vesijohtoverkostojen käyttöikää voidaan pidentää Uusi selvitys osoittaa, että vesijohtoverkostojen käyttöikää on mahdollista pidentää Suomessa. Selvityksen tekijät ja muut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomessa on tarve selkeille kansallisille pelisäännöille. Keinoista asiantuntijat eivät ole yksimielisiä. Kiinteistöliittoa edusti selvityksen ohjausryhmässä kehityspäälikkö Jari Virta. Yhteisillä pelisäännöillä pitäisi estää se, etteivät talousvesi ja käytettävät verkostomateriaalit heikennä toistensa laatua. Verkostomateriaalien kestävyyteen vaikuttaa vesiverkostoissa kulkevan veden laatu, jota on mahdollista muuntaa ja parantaa veden käsittelyllä. Selvityksessä perehdyttiin erityisesti siihen, miten veden laatu vaikuttaa eri vesijohtomateriaalien kestokykyyn. Lisäksi selvitys tuotti tietoa vesijohtoverkostomateriaalien valinnan pohjaksi. Työssä määritettiin paras mahdollinen talousveden laatu eri materiaaleille. Selvitys osoitti, että Suomessa pitäisi parantaa suunnittelun, rakentamisen ja tarkastusten laatua. Lisäksi kiinteistöjen asukkaiden ja isännöitsijöiden olisi syytä varmistaa vesiverkostojen toimivuus ja niiden kunnon säännöllinen tarkkailu. Selvityksen tavoitteena oli tuottaa perustietoa EU-säädösten ja -standardien valmistelutyötä varten. On välttämätöntä, että säännösten valmistelussa voidaan ottaa huomioon suomalaiset olosuhteet niin, että säädökset ovat sovellettavissa ongelmitta myös meillä. Tietoa tarvitaan mm. juomavesidirektiivin uusimista ja vesijohtoverkostomateriaalien tulevaa tuotehyväksyntäjärjestelmää varten. Selvitysten kooste käännetään näitä tarkoituksia varten englanniksi. Selvityksestä hyötyvät myös vesihuoltolaitokset, taloyhtiöt ja yksityistaloudet, sillä vesijohtoverkostojen uusimisessa ja kiinteistöjen putkiremonteissa materiaalien valintaperusteet ovat erittäin tärkeitä. Rahoittajien ja Kiinteistöliiton lisäksi ryhmässä oli myös ympäristöministeriön edustaja. Selvitystä rahoittivat Vesi-instituutin lisäksi mm. Finanssialan Keskusliitto, LVI-Talotekniikkateollisuus ja Suomen LVI-liiton apurahasäätiö. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, kehityspäällikkö TkT Jari Virta puh Raportti: Ilmastonmuutoksen huomioon ottamisen oltava osa maankäytön suunnittelua Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen olisi oltava vakiintunut osa maankäytön ja rakentamisen suunnittelua, todetaan ympäristöministeriön tilaamassa VTT:n tutkimusraportissa. Tärkeimpinä asioina suunnittelussa pidetään tulvariskien kartoitusta, hyvän pienilmaston luomista ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Lisätietoja Sving-hanke paljasti Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelun erot ja yhtäläisyydet Erot kiinteistöalan toimintaympäristössä näkyvät selvästi Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelussa. Toimintaympäristön eroja, yhtäläisyyksiä ja uusia toimintamalleja selvitettiin suomalaisvirolaisessa Sving-hankkeessa, jossa Suomea edusti Kiinteistöliitto,Kiinteistöalan koulutussäätiö KIINKO ja KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliiton työpaketeissa keskityttiin kiinteistöalan toimintaympäristöön ja rakennusperinnön vaalimiseen. Yhteisinä haasteina nousivat esiin kiinteistöjen kustannusten hallinta, elinkaarisuunnittelu, energiatehokkuus sekä rakennusperinnön hoitaminen. Kiinteistöalan toimintaympäristöä luotaavan työpaketin lainsäädäntöselvityksessä tarkasteltiin kiinteistö- ja rakennusalan keskeisintä lainsäädäntöä ja esille tulleita juridisia ongelmia. Virossa asuinrakennusta hallinnoidaan usein yhdistyksen kautta Viorssa on käytössä Saksan tapaan yhdistysmalli asuno-omaisuuden hallintotapana. Virossa huoneiston omistaja konkreettisesti omistaa osan rakennuksesta ja lisäksi murto-osan kiinteistöstä, jolla rakennus sijaitsee. Asuinrakennuksen yhteisomistajat voivat hallinnoida omaisuuttaan myös yhdistystä perustamatta. Yhdistyksen perustamisessa on etuna, että yksittäinen omistaja tai muu taho voi kohdistaa vaatimuksensa yhdistykselle sen sijaan, että joutuisi esittämään saman vaatimuksen kaikille yhteisomistajille erikseen. 14

15 Omistajan vaikutusmahdollisuudet Virossa suuremmat Virossa omistajien yleiskokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että tietty osa omistajista osallistuu kokoukseen. Jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta, isännöitsijän on kutsuttava koolle uusi yleiskokous, jossa samaa rajoitusta ei enää ole. Passiiviset omistajat voivat siten aiheuttaa päätöksenteon lykkääntymisen. Ongelmallista on myös, että Virossa niin sanottua tasonparannusta koskevat päätökset edellyttävät kaikkien omistajien suostumusta. Siten yksikin omistaja voi jarruttaa koko yhtiön tason nostamista. Menettelytapoja olisikin tarpeen helpottaa. Virossa olisi myös tehostettava rakennusten peruskorjaamista, mutta tätä varten tarvittaisiin julkisista varoista tukea, jotta omistajat eivät joutuisi maksurasituksen takia luopumaan omistuksestaan. Lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota asunnonomistajien itse tekemiin tai teettämiin töihin, joiden taso on tällä hetkellä kirjava. Isännöitsijän voi jättää päästämättä huoneistoon - aina sähkön katkaisemiseen asti Virossa isännöitsijälle tai muulle omistajien edustajalle ei ole laissa annettu oikeutta päästä huoneistoon, koska tätä on pidetty huoneiston omistajan oikeutta loukkaavana. Tämän oikeuden puuttuminen voi esimerkiksi vaikeuttaa rakennuksen peruskorjaamista. Jos omistaja ei vapaaehtoisesti päästä esimerkiksi isännöitsijää huoneistoonsa, saatetaan huoneistosta katkaista sähkö tai vesi omistajan saamiseksi huoneistosta ulos. Menettelytavan uudistamista olisikin Virossa tarvetta harkita. Lisäksi Virossa tarvittaisiin isännöitsijän työn tueksi ja asuntokaupan turvaksi yhtenäinen ja sisällöltään laissa määritelty isännöitsijäntodistus. Sijoittajan kannalta ongelmallinen on myös vuokralaisen korostettu suoja, jonka takia vuokrasopimuksen päättäminen voi osoittautua haastavaksi tehtäväksi. Rakennusperinnön vaalimista tuettava Sving-hankkeen rakennusperintöä koskeva työpaketti osoitti, että Virossa on lisättävä rakennusperintökohteiden omistajien valmiuksia tehokkaalla tiedotuksella, korjausneuvonnalla ja taloudellisella tuella. Virossa rakennussuojeluun tähtäävää selvitys- ja neuvontatyötä on tehty alue- ja rakennustyyppipainotuksin ilman kokonaisvaltaista strategiaa. Viro tarvitsisikin Suomen kaltaisen rakennusperintöstrategian. Hanke myös osoitti, että Virossa selkeytettävä maankäyttö- ja rakennuslain, erityislainsäädännön ja muiden säännösten keskinäisiä suhteita. Lisäksi on tuettava julkisen sektorin ja niiden liikelaitosten välistä sopimusmenettelyä rakennusperintökohteiden hoitamiseksi uhanalaisten erityiskohteiden säilyttämiseksi. Myös taloudellisia resursseja on lisättävä lainoilla, korkotuilla, avustuksilla ja veromenettelyillä. Kiinteistöliitto mukana kehittämässä uutta julkisivukorjausmenetelmää Kiinteistöliitto on mukana kehittämässä uutta julkisivukorjausmenetelmää, jolla parannetaan rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta. Ns. TES-energy facade -hankkeessa kehitetään esivalmistettuihin, puurakenteisiin elementteihin perustuva julkisivukorjausmenetelmä. Kohteena lukujen rakennukset Hankkeen kohteena ovat luvuilla valmistunut rakennuskanta, jonka laajamittainen korjaaminen ja perusparantaminen on yksi lähivuosien suurimmista haasteista rakennusalalla. Paine parantaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta koskee koko Eurooppaa. Tutkimushankkeessa luodaan perusta Euroopanlaajuisesti sovellettavissa olevalle TEStoimintamallille ja testataan se pilottikohteen avulla. Tavoitteena on, että menetelmän liiketaloudellisesti kannattava käyttöönotto olisi mahdollista välittömästi hankkeen päätyttyä. Hanke käynnistyi kuluvan vuoden alussa ja se päättyy joulukuussa Saksassa vastaavanlaista menetelmää on kokeiltu yksittäisissä hankkeissa hyvin tuloksin. Korjauskohteen energiatehokkuudessa on saavutettu passiivitalon energiatehokkuus, joka vastaa Keski- Euroopan olosuhteissa alle 15 kwh/m2:n vuotuista lämmitysenergiantarvetta ja suomalaisessa passiivitalosovelluksessa kwh/m2/a kohteen sijainnista riippuen. Soveltuu myös parvekkeisiin ja erkkereihin Menetelmään voidaan luontevasti yhdistää mm. parvekkeiden, erkkerien tai muunlaisten ulkovaipan ulokkeiden rakentaminen. Myös muut asuntojen arvoa korottavat toimenpiteet kuten hissin lisääminen soveltuvat luontevasti tämäntyyppiseen saneeraukseen, jossa uusia rakenteita ei välttämättä tarvitse sijoittaa olemassa olevien julkisivupintojen sisäpuolelle. Julkisivuelementtien käyttö antaa mahdollisuuden myös rakennuksen ulkonäön uudistamiseen. Puurakenteisten elementtien pintamateriaalin voi valita kohdekohtaisesti. Saksalaisissa esimerkkikoh- 15

16 teissa saneeraukseen on liittynyt myös lisärakentamista tasakattoisten saneerauskohteiden katoille. Ainakin yhdessä esimerkkikohteessa on samalla uusittu koko rakennuksen vesi- ja viemäriverkosto reitittämällä se kokonaisuudessaan uusiin rakennusosiin. Esivalmistuksen korjausrakentamisessa mahdollistaa ennen kaikkea mittaustekniikan kehittyminen ja mittapoikkeamien pieneneminen rakentamisessa. Tutkimushankkeen keskeinen osa on luoda digitaalisen tietoketjun malli, jota käytetään myös rakennuksen ylläpidossa saneerauksen jälkeen. Kiinteistöliittoa hankkeessa edustaa kehityspäällikkö Jari Virta. Muut suomalaiset osapuolet ovat ARA, NCC, Puuinfo, Stora Enso ja Woodpolis. Tutkimushankkeen ulkomaiset osallistujat ovat Norges Teknisk-Naturvitenskapelige Universitet (NTNU), Technische Universität München (TU München), O. Lux, Georgensmünd, Saksa ja Trebyggeriet AS, Hornnes, Norja. Asuntojen reaalihinnat laskivat jo toisena perättäisenä vuosineljänneksenä. Ennakkotietojen mukaan reaalihinnat laskivat vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,0 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Nimellishinnat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät entisellään ja muualla Suomessa nousua oli keskimäärin 0,5 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 0,6 prosenttia koko maassa sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa edellisestä neljänneksestä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista. Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kohosivat 0,4 prosenttia, Espoo-Kauniaisissa 1,7 prosenttia ja Vantaalla 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Hinnat laskivat Lahdessa ja Jyväskylässä 1,0, Turussa 0,3, Kuopiossa 1,8, Tampereella 0,8 ja Oulussa 1,8 prosenttia. Edellisvuodesta vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 3,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,2 prosenttia ja muualla Suomessa 3,0 prosenttia. MARKKINA JA SUHDANTEET Asuntojen peruskorjausaikeet lisääntyneet Asuntojen peruskorjausaikeet ovat kohonneet maaliskuun 2008 aikana lähes 5 prosenttiyksikköä helmikuuhun verrattuna. Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan 25,3 prosentilla kotitalouksista on aikomuksissa peruskorjata asuntonsa seuraavan 12 kuukauden aikana. Helmikuun 2008 vastaava luku oli 20,6 prosenttia. Asunnon ostoaikeet ovat myös lisääntyneet vajaan prosenttiyksikön verran maaliskuun aikana. Luottamusindikaattorin mukaan 8,9 prosenttia kotitalouksista on aikeissa ostaa asunnon seuraavan 12 kuukauden aikana. Helmikuussa vastaava prosenttimäärä oli 8,1 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin maaliskuussa Suomessa asuvaa henkilöä. Asuntojen reaalihinnat laskivat Realia odottaa pitkäaikaisten vuokrasopimusten tasokorotusten määrän kasvavan Realia Group ennakoi markkinakatsauksessaan, että asuntojen pitkäaikaisten vuokrasopimusten tasokorotusten määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina. Yhtiö perustaa näkemyksensä siihen, että elinkustannusindeksi on noussut viiden viimeisen vuoden aikana 6,2 prosenttia, kun taas kiinteistön ylläpitoindeksi on samaan aikaan noussut yli 16 prosenttiyksikköä enemmän. Realia odottaa tilanteen korjautuvan lähivuosina. Pääosa asuntojen vuokrien tarkistuksista perustuu elinkustannusindeksin muutoksiin. Kustannustasopaineiden vuoksi vuokranantajalla on kuitenkin hyvän vuokratavan mukaan oikeus korottaa voimassa olevien sopimusten vuokria enintään 15 prosenttia vuodessa. Realian omien tilastojen mukaan viimeisen vuoden aikana tehdyissä yksityisten vuokranantajien vuokrasopimuksissa vuokrataso on Helsingin, Espoon ja Vantaan alueilla noin 30 prosenttia suurempi kuin Tilastokeskuksen tilastot osoittavat. Realia selittää suurta eroa sillä, että Tilastokeskuksen aineisto pohjautuu kaikkiin voimassa oleviin vuokrasopimuksiin, joista suurimmassa osassa vuokrat ovat jääneet jälkeen markkinavuokrista. Näin on etenkin pitkäkestoisissa vuokrasopimuk- 16

17 sissa, jotka siis ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin. asuntojen kylpyhuoneista tehdään tiukimpien vaatimusten mukaisesti. Vuokralaisten Keskusliitto: Vuokra-asunnot ovat jo liian hyviä Vuokralaisten Keskusliitto pitää asuntojen varustelutasoa merkittävänä syynä vuokra-asuntojen puutteeseen. Lisäksi kovat varusteluvaatimukset nostavat osaltaan vuokra-asuntojen hinnat tarpeettoman korkealle tasolle. Vuokralaisten Keskusliiton toiminnanjohtaja Anne Viita katsoo, että pelkkä varustelun karsiminen ei kuitenkaan synnytä maahan riittävästi edullisia vuokra-asuntoja. Kaavoituskäytäntöä on kehitettävä niin, että kukaan ei nosta asuntojen hintoja panttaamalla tonttimaata. Kiinteistösijoitusrahastoista ratkaisu Viita odottaa valtiovarainministeriössä rakennettavan verottoman reit-kiinteistösijoitusrahaston tuovan lisää rahaa vuokra-asuntotuotantoon. Viita patistaa myös teollisuutta panostamaan vuokraasuntotuotantoon, kun se kärsii vuokraasuntopulasta. Jos jokaisessa vuokra-yksiössä on sauna, parveke ja autopaikka, ei asunnon kalleutta pidä ihmetellä. Perusongelma on siinä, että suomalainen tasapäistävä ajattelu tekee kaikista vuokra-asunnoista yhtä hyviä. Vuokra-asuntojen tarjonnan pitäisi olla yhtä kirjavaa kuin omistusasuntojen. Viidan mukaan vaihtoehdottomuus näkyy mainiosti esimerkiksi sauna-keskustelussa. Nyt ajatellaan, että talossa on joko yksi yhteinen sauna tai oma sauna jokaisessa huoneistossa. - En ymmärrä, miksi ei ole kehitetty kerroskohtaista saunaa, jolloin olisi yksi sauna neljää tai viittä huoneistoa kohti, sanoo Anne Viita. Osa rakennusvaatimuksista puolestaan perustuu pitkän tähtäimen ajatteluun, jonka perusteet voivat tuntua osin tarpeettomilta, jos pohtii vain vuotta kerrallaan. Esimerkiksi vaatimus esteettömästä pääsystä jokaiseen huoneistoon voi tuntua turhalta, koska suuri osa ihmisistä pystyy liikkumaan. Siksi voisi ajatella, että riittää jos vain osaan asunnoista on täysin esteetön kulku. Myös Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha kritisoi esteettömyysdirektiivin soveltamista Suomessa. - Pienimmissäkin asunnoissa kylpytilat tehdään tiukimpien invavaatimusten mukaan, vaikka neliöt ovat kullan arvoisia. Inhan mukaan esimerkiksi Ruotsissa vain 30 prosenttia uusien Maakaasun hinta nousee roimasti Maakaasun poikkeuksellisen suuret hinnankorotukset nostavat asumisen kustannuksia. Kaasun maahantuoja ennakoi keskihinnan kohoavan jopa 25 prosenttia. Maakaasu on tärkein polttoaine kymmenissä kaukolämpöyhtiöissä. Kaikkien aikojen korkeimmat öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nostaneet jo liikennöinnin kustannukset sietorajoille. Maakaasun keskihinnat nousevat nyt aivan poikkeuksellisella vauhdilla. Vuosikeskiarvo ( ) kohoaa peräti 25 prosenttia. Öljyn hinta, hiilen hinta ja kotimainen energia-indeksi - ovat voimakkaassa nousussa. Mikä heijastuu poikkeuksellisen voimakkaana korotuksena kaasun hintaan. Syksyllä lämmitys on asunto-osakeyhtiöiden suurin yksittäinen kuluerä. VTT: Asuntojen laatumuutokset nostaneet myyntihintoja jopa tonnilla neliöltä Asuntojen teknisen laadun nousu ja muut ominaisuuksien muutokset ovat VTT:n mukaan lisänneet rakennuskustannuksia vähintään 25 prosenttia ajanjaksolla Teknisten laatuparannusten kustannusvaikutukset ovat olleet kuitenkin vähäisiä verrattuna esimerkiksi asunnon sijainnista johtuvien paikoitus- ja julkisivuratkaisujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. VTT:n ja ympäristöministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina Laatumuutokset ovat nostaneet rakennuskustannuksia euroa huoneistoneliötä kohden vuodesta Muutosten vaikutukset asuntojen myyntihintaan ovat olleet euroa neliömetriä kohti. Vaikutus asunnon neliöhintaan saadaan lisäämällä rakennuskustannuksiin arvonlisävero ja hankekustannukset. Suurimmat kustannusnousut johtuvat julkisivujen ja sisätilojen pintamateriaalien materiaalivalinnoista, autopaikoituksesta sekä tontin rakentamisesta. Kustannusten suuri vaihteluväli johtuu rakennuksen sijainnista ja kohteen luonteesta. Vapaarahoitteisissa rakennuskohteissa kustannuksia 17

18 nostavia muutoksia on ollut vähemmän, koska monet tuettuun asuntorakentamiseen lisätyt ominaisuudet löytyivät jo 1990-luvun alun vapaarahoitteisesta rakentamisesta. Vuokra-asuntomarkkinat kiristyneet selvästi Vuokra-asuntomarkkinat ovat kiristyneet selvästi pääkaupunkiseudulla, ympäristöministeriö kertoo. Tuoreen raportin mukaan vuokra-asuntotilanteen kiristyminen näkyy kasvavina asuntojen hakijamäärinä. Viime vuoden marraskuun puolivälissä pääkaupunkiseudun ARA-vuokra-asuntoihin oli yli voimassa olevaa hakemusta. Tämä on yli kaksikymmentä prosenttia enemmän kuin vuonna 2006 ja lähes seitsemänkymmentä prosenttia enemmän kuin vuonna Vuodesta 2005 hakijamäärät ovat kasvaneet myös pääkaupunkiseudun lähialueilla sekä Tampereen seudulla. Raportin mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin vuokrat, jolloin kiinnostus vuokra-asuntosijoittamiseen on vähentynyt. Vuokra-asuntoja on myös jossain määrin myyty omistusasunnoiksi. JULKAISUT JA TAPAHTUMAT Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas ilmestynyt Sähköisten palvelujen käyttö kodeissa lisääntyy. Turvallisuusvalvonta-, etävalvonta- ja rakennusautomaatiopalveluiden käyttö asuinkiinteistöissä on myös yleistymässä. Voimakas kehitys asettaa uusia vaatimuksia kiinteistöjen liityntä- ja sisäjohtoverkkojen teknisille ominaisuuksille. Videokuvan käytön lisääntyminen verkossa on tyypillinen esimerkki uudesta palvelusta ja mediasisällöstä, joka vaatii kaistaa. Viestintäpalvelujen siirtyminen verkkoon, internetliittymien nopeuksien kasvu, kiinteistöjen puhelinkaapelointien korvautuminen yleiskaapelointijärjestelmillä, optisten kuitujen lisääntyvä käyttö ja teräväpiirtotekniikan eli HDTV:n yleistyminen edellyttävät ajanmukaista tekniikkaa. Kaapelointi on palvelujen kivijalka Käsitys ajankohdan tavanomaisesta asumistasosta on muuttunut. Tietoliikenne- ja viestintäpalvelut ovat jaettavissa asuinkiinteistöön ajanmukaisella infrastruktuurilla. Ajanmukaisista ja palveluille avoimista sisäjohtoverkoista oppaassa käytetään nimitystä monipalveluverkot. Monipalveluverkon tarkoitus on mahdollistaa monipuoliset palvelut koteihin ja kiinteistöihin helposti, luotettavasti ja laadukkaasti. Palvelujen käyttö edellyttää päätelaitteita. Tietoliikenneyhteydet laitteiden välillä toteutetaan pääasiassa kaapeloinnin avulla ja osittain voidaan käyttää myös langattomia yhteyksiä. Kaapelointi edellyttää ajanmukaisia johtoteitä ja jakamotiloja. Kaapelointi-infrastruktuurin eliniän tulisi olla vähintään 20 vuotta. Kaapelointi on avainasemassa ja luo perustan sille, mitä ja minkä tasoisia palveluja verkosta saadaan. Oppaassa esitetyt ohjeet, suositukset ja kaapelointimallit perustuvat uusimpiin kansainvälisiin standardeihin ja kansallisiin teknisiin määräyksiin. Oppaan ovat yhteistyössä toimittaneet Asuinkiinteistojen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry, Suomen Kiinteistöliitto ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry. Asuinkiinteistöjen monipalveluverkot -opas (pdf) Vuoden Ympäristörakenne kilpailu avattu Vuoden Ympäristörakenne kilpailun kohde voi olla julkinen tai yksityinen, laaja tai suppea kokonaisuus. Kilpailun ulkopuolelle on rajattu vain yksityiset omakotitalopihat. Ehdotuksia voivat tehdä asiantuntijat, yhteisöt ja yksityiset henkilöt. Vuoden Ympäristörakenne - kilpailun tulokset julkistetaan järjestäjien päättämänä ajankohtana. Tuomaristo Kilpailun tuomaristossa ovat mukana Puutarhaliiton ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry Betonikeskuksen edustajien lisäksi Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, ympäristöministeriön, Suomen Kuntaliiton, Viherympäristöliiton, Kiviteollisuusliiton ja lehdistön edustajat. Kilpailuaika Ehdotukset Vuoden Ympäristörakenne -kilpailuun on jätettävä mennessä. 18

19 Kilpailun säännöt ja ilmoittautumislomake löytyvät myös netistä osoitteista ja Hankitaan hissi! - opas taloyhtiölle Kevään uudessa Hissi-oppaassa käydään läpi hissihankkeen rakenteellisia ja toiminnallisia edellytyksiä ja vaihtoehtoja sekä markkinatarjontaa, kustannuksia ja rahoitusta. Kirjan kirjoittajina ovat arkkitehti Bengt-Vilhelm Levón ja Suomen Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho. Molemmilla on pitkä kokemus ja näkemys hissien rakentamishankkeista ja niihin liittyvästä hallinnollisesta päätöksenteosta. Oppaassa selostetaan hankkeen toteutus vaihe vaiheelta asukaskyselyistä ja yhtiökokouspäätöksistä tarjouskyselyyn, lupiin, urakkasopimukseen ja urakkamuodon valintaan sekä edelleen rakentamisvaiheen kautta huoltoon ja tarkastuksiin. Hissin ominaisuudet, hissityypit ja nostotekniikat käydään läpi tilaajan tarpeen valossa. Tilaa nyt toukokuussa 2008 ilmestynyt Hankitaan hissi -opas taloyhtiölle. Opas on A5-kokoa oleva nidottu kirja. Kiinteistöalan Kustannus Oy myy julkaisemaansa 112-sivuista opasta 35,00 euron kappalehintaan (+toimituskulut jos postilähetyksenä). Kiinteistöalan Kustannuksen kirjakauppa eli KiinteistöFoorumi, toimii verkossa osoitteessa: sekä toimipaikka Annankatu 24 (katutaso), Helsinki. Kirjakauppa palvelee puhelimiset numerossa (09) Avoinna arkisin klo (kesä-aikana klo 9-16). Kiinteistöliiton jäsenyhtiöt saavat 10 % jäsenalennusta tilatessaan Kiinteistöalan Kustannus Oy:n julkaisemia kirjoja. Jäsenalennus koskee vain normaalihintaisia tuotteita. Kiinteistöalan Kustannus Oy on kokonaan Kiinteistöliiton omistama kustannusyhtiö, joka julkaisee alan kirjallisuutta, lehtiä ja lomakkeita. 19