Tukibyrokratian kanssa voi pärjätä. Agrologeille opintopolku agronomiksi. Agrologien Liitto Ry:n jäsenlehti Numero 1/2008

Transkriptio

1 Agrologien Liitto Ry:n jäsenlehti Numero 1/2008 Tukibyrokratian kanssa voi pärjätä Agrologeille opintopolku agronomiksi 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa 1

2 AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, esko.lappalainen@agrologit.fi (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestösihteeri: Hannele Liimatta, (09) hannele.liimatta@agrologit.fi Agrologit-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http// agrologien.liitto@agrologit.fi Julkaisut: Agrologit, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4 5 Tukibyrokratian kanssa voi pärjätä 6 7 Agrologeille opintopolku agronomiksi 8 9 Koneyrittäjyyttä 25 vuotta Pellavaöljyn teollinen tuotanto käynnistettiin Somerolla Opintomatka Agritechnica-messuille Kenttäpäälliköllä on tuhat rautaa tulessa Opintojen jatkaminen kiinnostaa kolmasosaa vastavalmistuneista 19 Pohjois-Suomen yhdistykset Kuusamossa Agrologiopetusta 100 vuotta 23 Laurean opiskelijatoiminta esittäytyy Ajankohtaista Henkilöuutisia Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset Seuraava lehti ilmestyy: vko 22 Aineisto: Agrologit 1/2008

3 1/2008 Nimi ja ulkoasu muuttuivat Vuosi sitten otimme käyttöön uudistetut wwwsivut ja uudistimme liiton graafisen ilmeen. Www-sivujemme osoitteena on yli kymmenen vuoden ajan ollut Aikanaan olisimme halunneet osoitteeksemme fi, mutta domain-nimiä myöntävä viranomainen ei antanut agrologi-ammattinimikettä wwwosoitteeseen. Monikkomuoto kelpasi, ja otimme käyttöön agrologit.fi-osoitteen. Myöhemmin linja domain-nimien myöntämisessä höltyi, ja varasimme silloin myös agrologi.fi-osoitteen. Wwwosoitettamme emme kuitenkaan muuttaneet. Graafisen ilmeen uudistamisen yhteydessä syntyi slogan Agrologit, elävän maaseudun ammattilaiset. Siitä heräsi ajatus, että agrologit-sana sopii koulukuntajärjestölle hyvin, sillä kuvaahan se agrologijoukkoa. Visiossamme ilmaisemme olevamme yhteisö, johon jokainen agrologi haluaa kuulua. Haluamme, että Agrologien Liiton jäsenet muodostavat mahdollisimman suuren agrologit-joukon. Virallista Agrologien Liitto-nimeäkään emme hylkää. Käytämme sitä edelleen virallisissa yhteyksissä. Jäsenmarkkinoinnissa Liitto-nimi on ollut koulukuntajärjestölle ongelmallinen. Joillekin se luo odotuksia ammattiliittomaisista palveluista, joita koulukuntajärjestöllä ei kuitenkaan ole tarjolla. Yrittäjäagrologit, joiden osuus koulukunnassamme lähentelee 40 prosenttia, saattavat vierastaa Agrologien Liittoa samasta syystä. Yrittäjä ei pidä ammattiliittoa omana juttunaan. Edellä kerrotuista syistä käytämme markkinoinnissamme liitostamme monikollista agrologit-muotoa. Nyt se näkyy myös lehtemme nimessä. Agrologien Liitossa olemme joukko agrologeja, emme yksittäisiä agrologeja. Nimen ohella lehden sivukoko muuttui hiukan matalammaksi ja leveämmäksi. Ensimmäistä kertaa lehdelle suunniteltiin taittomalli. Toivottavasti uusi ulkoasu miellyttää lukijoitamme. Lehdelle pelkkä ulkoasu ei riitä, vaan lukijoita kiinnostavaa sisältöäkin täytyy olla. Lehden avustajakuntaan toivomme lisää kirjoittavia agrologeja. Lehden taloutta pönkittämään tarvitsisimme tuloshakuisia ilmoitustilan myyjiä. Halukkaat avustajat ja ilmoitustilan myyjät voivat ilmoittautua allekirjoittaneelle! Lukijoiden mielipiteitä luotaamme jokaisen lehden jälkeen mielipidekyselyillä. Kun sellainen kohdallesi osuu, vastaa. Lukijoiden mielipiteet auttavat meitä tekemään parempaa Agrologitlehteä. Antakaa siis äänenne kuulua! Tule juhlimaan 100-vuotiasta agrologiopetusta Keskiaukeamalla kerromme kesäpäivistä ja agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlista. Ennen vappua ilmoittautuva saa ruoka- ja majoituspakettinsa edullisemmin ja ennen kaikkea varmistaa itselleen majoituspaikan. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Viihtyisiä lukuhetkiä uudistuneen Agrologit-lehden seurassa! ESKO LAPPALAINEN Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Salla Lindgrén Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Hannele Liimatta Taitto Painotalo Auranen Oy Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 20 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa KANNEN KUVA: MATTI VÄRRI 3

4 Tukibyrokratian kanssa voi pärjätä haastattelee Maatilan pyörittäminen aiheuttaa paljon paperitöitä. Johanna ja Jarkko Kankare eivät kuitenkaan ole saaneet aiheesta traumoja. Heillä ei myöskään ole rasitteena vanhojen hyvien aikojen haikailua. - Emme ole kokeneet muuta aikaa. Ei tämä minusta ihan niin mahdotonta ole kuin ajatellaan, toteaa 28-vuotias Jarkko Kankare. - Ei papereiden täyttö kuitenkaan mukavaa hommaa ole, myöntää Johanna Kankare. Marttilan Prunkilassa asuvat Johanna ja Jarkko Kankare viljelevät kahta maatilaa. Johanna aloitti viljelijänuransa ensin. Hän peri vuosituhannen vaihteen tienoilla puolet Perttelin Kaukolassa sijaitsevasta Mikolan tilasta. Toisen puolikkaan hän lunasti heinäkuussa Jarkko puolestaan teki sukupolvenvaihdoksen vanhempiensa kanssa toukokuun lopussa vuonna Viime kesänä vihille mennyt pariskunta asuu Jarkon maatilalla, koska porsastuotantosikala edellyttää paikalla oloa. 36 km päässä sijaitseva Johannan tila on puolestaan kasvinviljelytila, jolla tuotetaan sokerijuurikasta ja viljaa. Johannan ja Jarkon maatilat ovat tähän asti olleet erillisiä yksiköitä. Kumpikin on laatinut itse oman tukihakemuksensa ja toimittanut sen oman maatilansa sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tänä keväänä maatilat kuitenkin yhdistetään, jolloin tukihakemuksia tulee vain yksi. Kankareet valmistautuivat muutokseen jo viime keväänä, sillä he valitsivat molemmille tiloille samat ympäristötuen lisätoimenpiteet. Paikallistuntemusta ei saa kadottaa Marttilassa ei ole omaa maaseutuasiamiestä, sillä Marttilan, Tarvasjoen, Auran ja Liedon maaseututoimet on hoidettu Liedosta käsin vuoden 2007 alusta lähtien. Asiointimatkan kasvaminen ei ole Johanna ja Jarkko Kankare valmistuivat Mustialasta agrologeiksi neljä vuotta sitten. - Mustialassa ei opetettu tukipapereiden täyttöä lainkaan. Moni kurssitoverikin kaipasi sitä tietoa, kertoo Jarkko Kankare. Hän arvioi, että noin 70 % heidän kurssinsa pojista viljelee nyt omaa tilaa. Monet agrologit sijoittuvat myös neuvojiksi. Tukikoulutuksen laiminlyöntiin agrologikoulutuksessa ei olisi varaa. Kankareille ongelma. Maaseututoimi tulee asiakkaita vastaan myös siten, että Marttilassa otetaan tukihakemuksia vastaan kolmena päivänä huhtikuussa. Kankareet ovat hyvin tyytyväisiä Liedon maaseututoimistossa samaansa palveluun. - Maaseutuasiamiehet Ulla Nummila ja Nina Pohjanpalo ottavat viljelijät hyvin huomioon. Heiltä uskaltaa kysyä neuvoa, jos on jotakin ongelmia. Jos joku lappu puuttuu, he soittavat ja pyytävät sitä. Toimistossa ollaan hyvin palvelualttiita, antaa Jarkko tunnustusta. Kankareilla on kokemuksia myös virkamiesmäisemmästä lähestymistavasta, joten he antavat arvoa molempien maaseutuasiamiesten hyvälle palveluasenteelle. Kaj Suomelan raportissa esitettiin, että byrokratian purkamisen nimissä tukihakemukset jätettäisi suoraan TE-keskuksiin, jolloin kunnasta tulisi paikallinen helpdesk. Kankareet oudoksuvat kunnan ohittamista. - Se tuo itselle varmuutta, kun maataloussihteeri katsoo tukihakemukset läpi niitä jätettäessä. Hän katsoo, että rastit ovat kohdallaan ja oikeat paperit jätetään oikeaan aikaan. Maaseutuasiamiehillä on vankempi paikallistuntemus kuin TEkeskusten virkamiehille voisi millään tulla. Käytännössä silloin joutuisi asioimaan kahdessa osoitteessa. Ensin kunnassa tarkistuttamassa paperit, ja sitten TE-keskuksessa jättämässä ne. Papereiden jättäminen ei ole ongelma, vaan se, että tulee vietyä oikeat laput, kiteyttävät Kankareet. He myös epäilevät, ettei kuntaa ohittamalla päästäisi edes mainittaviin kustannussäästöihin. Tallennustyö pysyy samana, tehdään se sitten maakunnassa tai sen pääkaupungissa. Lyhyt matka sähköiseen hakuun Tukihakemusten jättäminen sähköisesti olisi askel siihen suuntaan, että tallennus ulkoistettaisi viljelijöille. Jo nyt Kankareet käyttävät sähköisiä palveluja ilmoittaessaan hallinnolle Vipu-tunnusten avulla sikamääränsä kolmesti vuodessa. Viljelykirjanpitonsa Kankareet tekevät Wisuohjelmalla, mistä printataan tukihakemuksen vaa- 4 Agrologit 1/2008

5 timat lohkotiedot. Siitä on vain kukonaskel matkaa, että tiedot siirtyisivät hallinnolle sähköisesti eikä paperilla. Se on kuitenkin myös kaksiteräinen miekka. - Toisaalta sähköinen haku helpottaisi, mutta se vaatisi itseltä entistä enemmän tarkkaavaisuutta. Maataloussihteerin suorittama tarkistus hakemusta jätettäessä jäisi silloin pois, miettivät Kankareet. Vaikka systeemiin ohjelmoisi jonkinlaisen varoitusjärjestelmän virheiden varalta, ei se kuitenkaan olisi aukoton. - Osaisiko se varoittaa, jos joku lappu puuttuu. Entä lohkojen yhdistämiset, aprikoivat Kankareet. Tukihaku yksinkertaistuisi jo sillä, että tukihakemuslomakkeet pysyisivät samanlaisina vuodesta toiseen. - Varsinkin laskentaa ja merkkauksia vaativat kohdat saisivat pysyä samoina, toivoo Johanna Kankare. Hän pitää myös tukihakemusten jättöaikaa huonona. Perttelissä huhtikuun loppupuoli on viime vuosina ollut toukoaikaa parhaimmillaan. Siitä huolimatta sokerijuurikasalaan on joutunut tekemään muutoksia jälkeenpäin. Jarkko Kankare harmittelee myös lomakkeiden määrää ja niiden palautuspäivämääriä. - Palautuspäivämäärät on ripoteltu hankalasti niin kuin tuhkaa taivaalta, kritisoi Kankare. Tukiehdotus yksinkertaistaisi hakua Osa maatalousbyrokratiaan kohdistuvasta arvostelusta voi johtua joidenkin harvojen virkamiesten palveluasenteen heikkouksista enemmän kuin lainsäädännöstä sinällään. Koneistoon mahtuu myös niitä henkilöitä, jotka pyrkivät kernaammin lainmukaisuuteen kuin oikeudenmukaisuuteen. Valtaosa virkamiehistä näkee kuitenkin asian toisinpäin. Maataloustukijärjestelmässä on liian vähän sijaa neuvonnallisuudelle. Poliisikin pyrkii ensisijaisesti ohjaamaan ihmisiä neuvoin, käskyin ja kehotuksin. Sakottaminen kuuluu vasta järeämpään arsenaaliin. Maataloushallinnon antama sanktio käy kuitenkin heti kukkaron päälle. Usein sanktio ei myöskään ole missään suhteessa rikkomuksen suuruuteen tai tahallisuusasteeseen. Radikaali tapa vähentää byrokratiaa ja virheitä olisi tukiehdotuksen käyttöönotto. Verohallinto lähettää nykyään palkansaajille veroehdotuksen, johon verovelvollinen voi tehdä muutoksia tarpeen mukaan. Valtaosalla maatiloista tuotanto jatkuu vuosia samassa kuosissa. Voisiko maataloushallinto siis laatia joka tilalle tukiehdotuksen, jota viljelijä voisi muuttaa ja täydentää, mikäli siihen olisi tarvetta. HELENA ANTTILA-LINDEMAN Tukihakua halutaan keventää Selvitysmies Kaj Suomelan raportti maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamisesta valmistui viime vuoden lopulla. Raportti on puhuttanut maatalousihmisiä, sillä pyrkimys tukija valvontajärjestelmien yksinkertaistamiseksi on yhteinen tavoite. Agrologikunnasta on kuulunut selvitysmiehen esityksiin myös vastustavia kantoja. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ärähtivät julkilausumallaan. He kokivat selvityksen epäluottamuslauseeksi tehtäviensä hoidosta. Lisänärästystä maaseutuviranomaiset saivat Maaseutuviraston BDO:n tarkastuskertomuksesta. BDO on Maaseutuvirastolle maaseutuhallinnon tarkastuksen tehnyt taho. Agrologien keskuudessa näkökantoja varmasti riittää, sillä agrologit ovat työnsä puolesta maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmissä monissa rooleissa: viljelijäagrologit tuen hakijoina ja valvonnan kohteina, neuvojat tukihakemusten täytön avustajina, maaseutuelinkeinoviranomaiset hakemusten vastaanottajina ja TE-keskusten agrologit tukivalvontaa tekevinä virkamiehinä. Viljelijät ovat kokeneet tukihaun ja valvonnat raskaiksi. Tilavalvonnassa tunnelmat voivat olla kireät, kun valvontakäynti osuu viljelijän kannalta huonoon aikaan. Ainakin kerran valvontaa tehneen agrologin henkeä on uhattu. Tukihakuoppaat ja hakemusniput ovat paksuja. Lomakkeen täyttövaiheessa kaikki nippelit eivät ole tukikouluttajillekaan selviä, mikä tuo epävarmuutta tuen hakemiseen. Missä riskit, MAVI? Suomelan raportissa todetaan, että Suomessa on yhteensä noin 350 maaseutusihteeriä ja lisäksi noin 150 avustavaa henkilöä. Raportissa todetaan maaseutusihteerien työmäärän kasvu etenkin tukihakemusten käsittelyn suhteen. Sähköinen asiointi muuttaisi nykyisiä tehtäviä ja rutiineja. Selvitysmies esittää työryhmän perustamista pohtimaan maaseutusihteerien työn kehittämistä seutukunnittain. Tällöin maaseutusihteerien keskeisimmäksi työksi nousisi maaseudun kehittäminen. Muutos mahdollistaisi maaseutusihteereille myös tukihakemusneuvonnan, mikä heiltä virkamiehinä on nykyisin kielletty. Maaseutusihteerit eivät näille Suomelan ajatuksille lämpene, vaan pitävät esitystä tukihakemusten vastaanoton keskittämisestä TE-keskuk- -On erittäin tärkeää, että työntekijöitä, joiden tehtäviä suunnitelmat koskevat, kuullaan selvitysmiehen raportin jälkeen asetettavissa jatkotyöryhmissä, sanoo maaseutusihteerien edusmies, puheenjohtaja Erkki Ojala Pertunmaalta. siin erikoisena. Tämä veisi maaseutusihteereiltä viranomaistehtävät, toteaa maaseutusihteereitä edustava Maaseudun Kehittäjät ry julkilausumassaan. -Maataloushallintokin voi noudattaa EU:n läheisyysperiaatetta, opastaa Maaseudun Kehittäjät ry. Mahtaisiko viljelijä olla halukas toimittamaan tukihakemuksensa sadan kilometrin päässä sijaitsevaan TE-keskukseen? kysyy Haapaveden maaseutuasiamies Martti Kivivuori. Maaseutuviraston selvityksille Maaseudun Kehittäjät ry antaa kylmää kyytiä: Maaseutuvirasto on BDO:n tarkastuskertomuksen johdosta selvittänyt nykyisin kunnissa tehtävien maataloustukien hallinnoinnin siirtämistä esim. TEkeskuksiin tai muiden suurempien yksiköiden hoidettavaksi. BDO:n raportin mukaan kuntien maaseutuelinkeinoviranomaistoiminnassa ei ole ilmennyt varojen väärinkäytöksiä, mikä on oleellinen asia; ja järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1995 lähtien. Olisi ehkä syytä tarkastella ja vertailla tasapuolisesti muidenkin viranomaisten ja muiden EU-maiden varojen väärinkäytöksiä. Mitkä ovat ne suuret taloudelliset riskit, joihin MAVI selvityksessään viittaa? jatkuu sivulla 22 5

6 opiskelee Agrologeille opintopolku agronomiksi Agrologeille on muutaman vuoden ajan rakennettu opintopolkua agronomiksi. Ensimmäiset agrologit aloittavat agronomiopintonsa tällä polulla huhtikuussa. Polku tuntuu kiinnostavan agrologeja, sillä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin sähköpostilistalla on yli 200 agronomiopinnoista kiinnostunutta. Näiden opiskelijoiden tähtäimessä on maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinto. Polkua rakentamassa ovat olleet Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ainelaitokset, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston erillislaitos ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikkö. Opintopolkuopinnot eivät sellaisenaan johda tutkintoon tai tutkinnonsuoritusoikeuteen, vaan tarjoavat polun maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittamiseen hakeutumiseksi. Kun puhutaan silta- tai väyläopinnoista, tarkoitetaan samaa asiaa kuin opintopolkuopinnotkin. Polkua rakennetaan Seinäjoella Opintopolkukokonaisuuden suorittaminen kestää kaksi vuotta, jonka aikana kontaktiopetusta järjestetään Seinäjoella noin kerran kuukaudessa yleensä torstai-illan, perjantain ja lauantain käsittävänä periodina. Opintopolkupaketti pitää sisällään matematiikan alkeita, kansantaloutta, tilasto-oppia, kauppaoikeutta, tieteellisen tutkimuksen perusteita, fysiikkaa, kemiaa, maatalousekonomiaa, EU:n maatalous- ja maaseutupo- litiikkaa, maatilan liikkeenjohdon perusteita ja tuotantoekonomiaa. Opintopolkukokonaisuuden suorittamisen aikana tai sen jälkeen opiskelija voi hakea erillisvalinnassa maisterin tutkinnon suorittamisoikeutta yhteen maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan pääaineeseen. Suoraan maisteriopintovaiheeseen päässyt opiskelija ei voi myöhemmin vaihtaa pääainettaan. Tällä hetkellä opintopolkupaketeista on tarjolla pääainepainotukset maatalousekonomian sekä maatalous- ja ympäristöteknologian suuntautumisaloille. Myös kotieläintiede ja kasvituotannon biologia voivat tulevaisuudessa olla mahdollisia painopisteitä väyläkokonaisuuksien suunnittelussa. Opintopolkuopintojen suorittaminen ei ole automaattinen portti tiedekuntaan eikä maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ole määritelty kiintiöitä vaan tutkinnonsuoritusoikeuksia myönnetään opiskelu- ja opetusmahdollisuuksien mukaan. Maisterivaiheeseen haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, jossa opiskelijaksi hakevan pitää esittää mahdollinen graduaiheensa, motivaationsa, alustava opintosuunnitelma ja opiskelujen tavoiteaikataulu. Agrologilla ja agrologi-amk:lla erilaiset polut Agrologitutkinnon taso vaikuttaa yliopistossa tapahtuviin maisteriopintoihin. -Opistotason agrologille suosittelemme tutkinnon päivittämistä ensin agrologi (AMK)-tutkinnoksi, jonka jälkeen voi erillisvalinnassa hakea suoraan maisterivaiheeseen, kertoo koulutussuunnittelija Katja Perttu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Toinen vaihtoehto on edetä ns. avoimen väylän kautta, jolloin erillisvalinnassa voi hakea sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Avoimen yliopiston opintoja tulee yhdessä oppiaineessa (haettavassa pääaineessa) olla suoritettuna vähintään perus- ja aineopinnot (60 op) ja toisessa oppiaineessa vähintään perusopinnot (25 op). Yhden opintopisteen lasketaan vastaavan 27 tunnin työmäärää. Maisteriopintoihin päässyt agrologi (AMK) suorittaa 120 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka sisältävät Pro gradu-tutkielman saadakseen maatalous- ja metsätieteiden maisterin paperit. Ylemmän (AMK)-agrologin tutkinnon suorittaneelle opintopolkuopinnoista ei välttämättä ole sanottavaa hyötyä, sillä ylempi (AMK)-tutkintokin rinnastetaan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Vaikka ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden, se ei sellaisenaan kuitenkaan tuota jatkotutkintokelpoisuutta yliopistossa. Opintopolun vai pääsykokeen kautta? Agrologi (AMK)-tutkinnon suorittanut ylioppilas voi hakea yliopistoon pääsykokeenkin kautta. 6 Agrologit 1/2008

7 Erillisvalinnan reittimahdollisuudet. (Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti) Tätä kautta monen agrologin tie yliopistoon on käynytkin ja käynee edelleen. Agrologikunnasta löytyy jo nyt lähemmäksi 200 maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. Toisaalla tässä lehdessä esiteltävässä vuonna 2006 valmistuneiden agrologien sijoittumistutkimuksessa ilmeni, että noin kolmannes vastaajista aikoi jatkaa joko ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon Viikkiin. Opintojaan jatkavista 60 % aikoo suorittaa ylemmän agrologi (AMK)-tutkinnon ja loput aikovat hakeutua Viikkiin. Ylempään agrologi (AMK)-tutkintoon tähtäävän amk-agrologin täytyy olla työelämässä parin vuoden jakso ennen kuin hän pääsee suorittamaan ylempää amk-tutkintoa. Toinen vaihtoehto, pääsykokeiden kautta pyrkiminen, onnistuu ylioppilastutkinnon suorittaneelta amk-agrologilta välittömästi. Pääsykokeessa opiskelupaikasta täytyy kilpailla uusien ylioppilaiden kanssa. Kolmannella tiellä, avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon etenemisessä, kilpailun uusien ylioppilaiden kanssa voi välttää. Erillisvalinnassa ratkaisevaa on oma motivaatio ja yliopiston rajallinen mahdollisuus ottaa erillisvalinnan kautta uusia opiskelijoita. Valitettavasti viimemainittua asiaa ei voi etukäteen ennakoida. Erillisvalinnan ensimmäiset kokemukset ovat käytössä parin vuoden päästä. Opintopolkuopintojen suorittaminen luonnistuu parhaiten Pohjanmaalla asuvilta, joille lähijaksoille osallistuminen kerran kuukaudessa onnistuu helpoiten. Ns. etäryhmät ovat kuitenkin suunnitteilla Kokkolaan ja Mikkeliin, jonne luennot on tarkoitus välittää videoneuvottelujärjestelmiä hyödyntäen. Pitempimatkalainen joutuu toisinaan uhraamaan esimerkiksi lähijakson torstaipäivän opiskelupaikkakunnalle matkusta- miseen. Tästä ja toistaiseksi suppeasta suuntautumisvaihtoehtovalikoimasta huolimatta opintopolkuopinnoista kiinnostuneita agrologeja eri puolilta Suomea riittänee koulutuksen aloittamiseen vaadittava määrä. Ja ainakin pohjanmaalaisille agronomeille löytynee aikanaan myös oman alan työtä Seinäjoelle siirtyvästä Maaseutuvirastosta. Lisätietoja koulutuksesta koulutussuunnittelija Katja Perttu puh , katja.perttu@ helsinki.fi. ESKO LAPPALAINEN 7

8 Rakennusratas Oy:llä on kolme tela-alustaista kaivinkonetta. Tässä kannot saavat kyytiä. Koneyrittäjyyttä 25 vuotta yrittäjänä Koneurakointi on tehokas tapa tasapainottaa viljatilan kevään ja syksyn työhuippuja vuoden muiden kuukausien kanssa. Mitä laajempaa koneurakointityö on, sitä helpommin peltotyön huiput tasoittuvat kokonaistyömäärään. Tämä koskee yhtä hyvin kone- kuin miestyötäkin. Agrologi Jouko Riolan tilalla Tuusulassa tämä yhtälö toimii. Koneurakointi kolmen traktorin, kolmen maansiirtokoneen ja kuuden miehen yrityksessä on jo niin laajaa, että 180 peltohehtaarin viljatilan työt ovat luontevasti sijoitettavissa kokonaistyömäärään. Vuosi agrologiksi valmistumisensa jälkeen Jouko Riola osti itselleen ensimmäisen maansiirtokoneen ja ryhtyi itsenäiseksi koneurakoitsijaksi. Välittömästi hän myös yhtiöitti urakointityön ja perusti Rakennusratas Oy:n vuonna Samanaikaisesti hän perusti toisenkin yhtiön, kuljetusliike Riola Trans Oy:n, jolle hankittiin kuljetuskalustoa liikennelupineen. Yhdessä nämä kaksi yhtiötä muodostivat parhaimmillaan jo keskisuuren yritystoiminnan, jolla maanrakennusyhtiössä oli, ja on edelleenkin, kolme tela-alustaista (5 t, 7 t ja 22 t) kaivinkonetta ja yksi pyöräalustainen (11 t) kaivuri/kuormain sekä 27 t:n kuljetuslavetti koneiden siirtoon. Näiden maansiirtokoneiden lisäksi yhtiön konekalustoon kuuluu kolme liikennetraktoriksi rekisteröityä pyörätraktoria, 120-, 170- ja 210-hevosvoimaiset Massey-Fergusonit. Riola Trans -yhtiön kolmea täysperävaunurekkaa käytettiin pääasiallisesti sora-aineksen ajoon Lemminkäisen asfalttityömailla sekä viljaja lannoitekuljetuksiin Keskolle ja Hankkijalle. Kuljetusalan kova hintakilpailu ja kustannusten jatkuva nousu johtivat siihen, että Jouko Riola päätti luopua kuljetusajoista. Rekat työmaineen myytiin reilu vuosi sitten kolmelle eri ostajalle, minkä jälkeen maansiirtotöissä traktoriajolta ylijäävät kuljetukset on ostettu ulkopuolisilta yrittäjiltä. Liikenneluvat jäivät edelleen Riola Trans yhtiölle vastaisen varalta. Rakennusratas Oy:n työt koostuvat maaaineksen kuormauksesta ja siirtoajosta, tie- ja rakennuspohjien maansiirtotöistä sekä suurten ojien, kanavien, penkereiden ja kaivantojen töistä. Talvisin Riolan koneet urakoivat Järvenpään kaupungin katujen ja teiden aurauksissa, tien pinnan höyläyksissä ja hiekoitustöissä. Lisäksi lumitöitä tehdään myös teollisuushallien ja muiden suurten kiinteistöjen piha-, varasto- ja parkkialueilla sekä Järvenpäässä että Tuusulassa. Rantamo-tilan isännyys vaihtui Vuonna 1991 tehdyllä sukupolvenvaihdoskaupalla Jouko Riolasta tuli kotitilansa Rantamon isäntä ja samalla myös maatalousyrittäjä. Joukon vanhem- 8 Agrologit 1/2008

9 Kartta kosteikkoalueen sijainnista: oikealla Tuusulanjärvi, alhaalla vasemmalla kosteikkoalueen toteutusvaihe I, ylhäällä vaihe II. Rantamo-tilan sijaintipaikka isännän osoittamassa kohdassa. Koneyrittäjä kaivinkoneen puikoissa. mat, Liisa ja Risto Riola, muuttivat samaan pihapiiriin rakennettuun vanhusten taloon. Rantamoa oli jo pitkään viljelty viljatilana ja sitä samaa tuotantosuuntaa myös Jouko lähti jatkamaan. Maatilan talouskeskus sijaitsee peltojen ympäröimällä kumpareella, lähellä Tuusulanjärven rantaa. Maatalous täällä Tuusulassa on kovassa yhteiskunnallisessa puristuksessa. Kymmenen kilometrin säteellä tilan talouskeskuksesta asuu yli asukasta ja määrä on edelleen voimakkaassa kasvussa. Alue on myös voimakkaasti teollistunutta, Jouko Riola kuvailee. Vallitseva alueellinen kehitys merkitsee kovaa kilpaa maankäytöstä. Maatalouden lisäksi maasta kilpailevat teollisuusrakentaminen, asuntotuotanto sekä liikenneyhteyksien, sähkölinjojen ja vapaa-ajanasuntojen rakentaminen. Kasvintuotannossa olevalla tilalla on peltoa 180 hehtaaria, josta lähes puolet on vuokramaata. Tilan peltotyöt tehdään porukalla, naapurissa omaa 60 hehtaarin tilaa viljelevän veljen, Esa Riolan kanssa. Molemmilla tiloilla on omat rakennuksensa ja omat maatalouskoneensa, vain viljankuivaamo on yhteinen. Kylvö- ja korjuutöissä kuitenkin käytetään Joukon tehokkaampia peltokoneita. - Pellot ovat multavia savimaita, joille syyskyntö tuntuu sopivan erittäin hyvin. Keväällä tehdään kevytmuokkaus ja kylvö Väderstadin Rabid -kylvölannoittimella. Muokkaustapa säilyttää kevätkosteuden hyvin ja takaa myös oikean kylvösyvyyden. Tosin kuivan syksyn jälkeen maa on vielä keväälläkin niin kuivaa, etteivät Rabidin vantaat tahdo siihen riittävästi painua, joten nyt olen aikeissa hankkia toisentyyppisen kylvölannoittimen, Jouko Riola kertoo. Puintityöt hoituvat 20 jalan John Deere -nelivetopuimurilla. Viime kesänä pellonkäyttö jakautui siten, että vehnää oli kasvussa 120 ha, ruista 30 ha, suurimokauraa 10 ha ja rypsiä 10 ha. Loput pelloista olivat kesantona. Kesannointivelvoitetta ei tulevalla kasvukaudella enää ole. Vajaan kymmenen kilometrin päässä Järvenpäässä sijaitsee Helsingin Myllyn viljalaitos ja mylly, joten rahtikustannukset tilalta sinne ovat vähäiset. Suuri kosteikkoalue rakenteilla Uudenmaan Ympäristökeskus on parhaillaan rakennuttamassa 2000 peltohehtaarin laajuisen alueen valumavesien ravinteiden sitoutumiskosteikkoa Jouko Riolan maatilan pelloille. Osittain hanke ulottuu myös entisen Hankkijan koetilan maille. Kahdesta altaasta koostuva Settelin-Rantamon -kosteikkoalue on laajuudeltaan 20 ha ja sen toteutuminen merkitsee käytännössä sitä, että maatilan talouskeskus jää avoveden ympäröimänä noin 30 ha:n laajuiseen saareen. - Lunastusuhan edessä olin pakotettu luovuttamaan peltomaata Ympäristöministeriölle vapaaehtoisella kaupalla, Jouko Riola toteaa. Kosteikko-hankkeen pääasiallinen tavoite on, että sen vesialtaat vesikasveineen toimisivat saostus- ja ravinteiden sitoutumiskosteikkona ennen vesien valumista Tuusulanjärveen. Vesikasvien vallattua kosteikkoalueen 4-5 vuoden kuluessa, uskotaan alueesta muodostuvan myös vesilintujen pesimis- ja levähdyspaikka, ja siten arvokas luontokohde. Hankkeen ensimmäisen vaiheen kahdeksan hehtaarin allas ja sen Tuusulanjärveen yhdistävä kanava rakennettiin vuonna Parhaillaan toteutetaan hankkeen kakkosvaihetta, jossa kaivetaan 12 hehtaarin allasta, ja yhdistetään se uusilla kanavilla sekä ensimmäiseen vaiheeseen, että Tuusulanjärveen. Altaan alle jäävältä alueelta poistetaan pellon ruokamulta, jolla nostetaan lähialueen pellon pintaa cm. Vesialtaan ja kanavien pohjalta poistettava hiesusavi käytetään patovallien rakentamiseen. Kosteikolta siirrettävät maamassat ovat lähes m3. Altaiden vesisyvyys tulee olemaan noin metri. Suomalainen torppari Tuusulalainen agrologi Jouko Riola on monitoiminen maaseutuyrittäjä, kotitilansa viljelijä, koneurakoitsija, järjestöaktivisti ja kunnallispoliitikko. Valmistuttuaan agrologiksi Hyvinkäältä vuonna 1981, hän toimi vuoden Hankkijan maatalousmyyjänä Nurmijärven myyntialueella ennen ryhtymistään koneyrittäjäksi. Jouko Riola on kunnallispoliitikko. Hän kuuluu Tuusulan kunnanvaltuustoon, ja on jäsenenä monissa lautakunnissa sekä kunnan kehittämistyöryhmissä. Hän on myös järjestöaktiivi MTK:ssa. Toimittuaan ensin kymmenen vuotta MTK:n Tuusulan yhdistyksen puheenjohtajana, siirtyi hän vuoden 2000 alusta MTK Uusimaan johtokuntaan. Koneurakointi on tuonut Joukon mukaan myös yritystoiminnan järjestötyöhön. Hän on kuulunut muun muassa valtakunnallisen Maatalouskoneyrittäjien hallitukseen ja on parhaillaan Keski-Uudellamaalla toimivan Kuljetusmestarit Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Jouko Riola on myös Lions Club- Tuusulan aktiivijäsen ja on vuorollaan ollut myös yhdistyksen presidentti. Presidenttikaudellaan Lions Clubs Internationalin presidentti Jimmy M. Ross palkitsi Joukon ansiokkaasta työstä järjestön hyväksi. Sattumoisin Jimmy M. Ross oli hänkin maanviljelijä, mutta viljelty peltoala hänellä oli hierarkian edellyttämän arvotason mukaisesti 2000 hehtaaria. Jouko Riola asuu perheensä kanssa kotitilansa Rantamon päärakennuksessa. Perheeseen kuuluu kolme aikuista opiskelevaa poikaa. Jos vapaa-aikaa jää, käyttää Jouko sen mielellään matkailuun. Lähes jokaisessa EU-maassa on käyty, samoin Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Brasiliassa. Riolan tapana on liittää jokaiseen matkaansa joku ammattiin liittyvä kohde. Vaikuttavimpana matkakohteena on Joukon mieleen jäänyt käynti brasialilaisella suurtilalla. Tilalla oli peltoa peräti hehtaaria, 90 suuritehoista puimuria ja 300 työntekijää. Siinä suomalainen viljelijä tunsi itsensä torppariksi. TEKSTI JA KUVAT MATTI VÄRRI 9

10 Pellavaöljyn teollinen tuotanto käynnistettiin Somerolla Öljypellavan teollinen puristus ja pellavaöljyjalosteiden tuotanto käynnistyi Somerolla 1993, kun tuotantoon keskittynyt Elixi Oil Oy aloitti toimintansa. Yrityksen tarvitsema raakaaine hankittiin alueen sopimusviljelijöiltä ja tuotteet markkinoitiin kaupan keskusliikkeiden ja luontaistuotekaupan välittäminä. Puristuksesta jäävä pellavarouhe toimitettiin aluksi hevosten terveysrehuksi ja myöhemmin myös vatsalääkkeen raaka-aineeksi. Öljypellavajalostuksen alkuun saattaneena voimana toimi agrologi Seppo Hongisto. Toimiessaan 1990-luvun alussa yksityisten munapakkaamojen palveluksessa, joutui hän soijarouheen hankintamatkalla sattumoisin ruotsalaiselle maatilalle, jossa puristettiin öljypellavan siementä maaliteollisuuden raaka-aineeksi. Seppo kiinnostui puristusmassan mahdollisesta sopivuudesta eläinten rehuseoksiin, koska hän tiesi pellavan siemenen olevan valkuaisrikasta ja pellavaliman olevan jo historiallisesti tunnettua vatsalääkettä. Häntä kuitenkin arvelutti pellavan sisältämän syaanivedyn mahdollinen määrä ja vaikutus eläinten terveyteen: puristuuko pellavalima eli musiini öljyyn vai jääkö se rouheeseen? Kun virallisia tutkimustuloksia syaanivedyn jäämistä ei ollut saatavissa, hankki Hongisto Ruotsista kaksi säkkiä puristusmassaa ja toimitti siitä osan MTT: lle tutkittavaksi. Erikoistutkija Katri Pahkala oli jo aikaisemmin tutkinut pellavansiementä, ja keskusteltuaan hänen kanssaan Seppo Hongisto rohkeni järjestää myös omilla hevosillaan ruokintakokeen. Hongisto syötti hevosilleen pellavarouhetta muun rehun joukossa, ja koska rehu tuntui hevosille maittavan, voitiin ruokintaa jatkaa. Jo kolmen viikon kuluttua oli nähtävissä hevosten kunnon kohentuminen, josta selvin ulkoinen merkki oli kiiltävä karva. MTT:n tutkimustulosten valmistuttua kävi selville, että kypsänä korjattu öljypellavan siemen ei sisällä haitallista määrää syaanivetyä. Puristuksen jälkeen sitä ei pellavaöljyyn jää lainkaan ja rouheeseenkin niin vähäinen määrä, ettei sillä ole vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen. Omista kokemuksistaan ja MTT:n tutkimustuloksista rohkaistuneena Seppo Hongisto innostui kehittämään ajatusta öljypellavan siementä puristavan yrityksen perustamisesta. Yhtiö perustettiin Osakkaiksi öljypellavasiemenen puristusyritykseen tulivat Seppo Hongiston lisäksi somerolaiset munapakkaamoyrittäjä Mauri Salo ja K-maatalouskaupan paikallisjohtaja Jouni Oksanen. Lisäksi pellavan sopimustuottajille myytiin sijoitusosakkeita. Yhtiölle hankittiin tarpeelliset toimitilat, tuotantokoneisto ja henkilöstö. Puristin noudettiin Ruotsista, muu laitteisto rakennettiin toimipisteessä. Toimitusjohtajan työssä Seppo Hongisto paneutui erityisesti markkinointiin ja tuotekehitykseen. Tuotteita kehitettiin erikseen yksityisten asiakkaiden tarpeisiin sekä maali-, elintarvike- ja lääketeollisuuden käyttöön. Lääketeollisuuteen suuntautuva kehitystyö käynnistyi, kun muutaman huippulääkärin ryhmä perusti Neomed Oy: n kehittämään pellavasta vatsalääkettä. Neomed haki viranomaisluvan lääketehtaan perustamiselle sekä ns. bulk-laksatiivin valmistamiselle. Seppo Hongisto toimi yrityksen hallituksen jäsenenä ja myöhemmin hänestä tuli myös osakkeenomistaja. Viime vuonna Elixi Oil:in pellavansopimusala oli 1000 ha ja yhtiön liikevaihto 1,3 milj. euroa. Yhtiö työllistää kuusi henkilöä. Pääasiallinen raaka-aine jalostuksessa on edelleen öljypellavan siemen, mutta sen rinnalle ostetaan myös rypsinsiementä. Yhtiön valmistamat elintarvikevalmisteet tunnetaan nykyään Pellavainen-tuotteina ryhminä sekä rehutuotteet pellavaöljynä, siemenrouheena ja rypsipuristeena. Uudet haasteet toteutukseen Elixi Oil:in toimitusjohtajan työ vaati äärimmäistä venyvyyttä, jatkuvaa kiirettä ja ylipitkiä työpäiviä. Yritysjohdon työpaineet kaatuivat Sepon päälle niin raskaina, että terveydellisistä syistä hänen oli etsittävä itselleen rauhallisempi työ. Sairasloman jälkeen Seppo toimi vuoden osa-aikaisena Neomed Oy:n toimitusjohtajana, kunnes hänet valittiin maaseutuasiamieheksi Miehikkälän kuntaan vuonna Yhteys Elixi Oil Oy:hyn jatkuu yrityksen osaomistajana. Miehikkälän kunnan maaseutuasiamiehenä Seppo Hongiston tehtävänä oli toimia maaseutuelinkeinoviranomaisena, käynnistää uusia maaseutuyrityksiä, hankkia niihin hankerahoitusta ja toimia yritysneuvojana. Suurin hanke heti ensimmäisten joukossa oli rakentaa Miehikkälän Oriyhdistykselle kunnollinen harjoitusravirata. Ensimmäinen vaihe radan rakennushankkeessa käsitti 750 metrin pituisen radan lisäksi myös valjaskatoksen sekä yhdistetyn tuomaritornin, toimistotilan ja kahvilan rakentamisen. Vuosi sitten radan pituutta jatkettiin virallisiin mittoihin, eli tuhanteen metriin. Samalla myös radan profiili muutettiin vastaamaan Hippoksen kaviouralle asettamia vaatimuksia. Raviradan kolmas hanke käsitti matkailuautojen ja -vaunujen karavaanialueen perustamisen. Alueen maansiirtotöiden ja sähköistämisen lisäksi alueelle rakennettiin naisten ja miesten pesu- ja WC-tilat. Hankerahaa haettiin ja saatiin kaikissa rakennusvaiheissa TEkeskukselta. Hankkeiden omavastuuosuus kerättiin ensimmäisessä vaiheessa yhdistyksen toimesta tukkipuukeräyksellä, toisessa vaiheessa kunnan vuokramailtaan lahjoittaman puuston myymisellä ja kolmannella kerralla varsa-arpajaisilla. Raviradan teknistä tasoa ja palvelutarjontaa halutaan edelleen kehittää. Suunnitelmissa on kaviouran valaistus ja erilaisten yleisötilaisuuksien ja tapahtumien, kuten sprinttihiihtojen, yhteislaulutilaisuuksien ja kesäteatteriesitysten, järjestäminen. Horsemix perustettiin Tultuaan Miehikkälän kunnan maaseutuasiamieheksi, Seppo Hongisto osti asuintalon sekä pienen maatilan pellot ja talousrakennukset. Tilan 10 Agrologit 1/2008

11 Hevonen on hevosmiehen tärkein kumppani, ja menestyneen miehen takana on aina nainen. Seppo Hongiston läheiset yhteiskuvassa: Temppaus, Seppo, Anneli ja Puppe. Seppo Hongiston osaomistuksessa olevan Elixi Oil Oy:n toiminta Somerolla jatkuu edelleen. Tässä pakataan pellavarouhetta. karjatalousrakennus kunnostettiin hevostalliksi ja Seppo Hongisto perusti vaimonsa Annelin kanssa talliyhtiön, Horsemix Oy:n. Tallin toiminta-ajatukseksi on määritelty valmennus-, siitos- ja koulutustoiminta. Tälläkin hetkellä tallilla on kaksi suomalaista harjoittelijaa, joille annetaan opetusta hevosten käsittelystä, hoidosta, valjastuksesta ja ohjastuksesta. Tallilla on ollut oppilaina myös venäläisiä, raviohjastajiksi aikovia tyttöjä. Tallissa on kahdeksan hevosta: kaksi oria ja ruuna kaikki ravihevosia, sekä kaksi kantavaa siitostammaa ja kolme vierasta hoitohevosta. Ravihevosten valmennuksesta huolehtii Seppo itse. Hän ajaa myös koelähdöt, mutta kilpailulähdöissä käytetään ammattiohjastajaa. Horsemix -tallilla harjoitetaan myös kaupallista toimintaa. Venäjältä tuodaan Favoritelaserhoitolaitetta, joka on tarkoitettu hevosten rasitusvammojen ja haavojen hoitoon. Laitetta markkinoidaan eläinlääkäreille, valmentajilla ja hevostalleille. Tallilla valmistetaan myös kahta rehuseosta: Hepo-Mix ja Ani-Mix hevosrehua. Hepo-Mix myydään Hiven Oy:n ja Ani-Mix vastaavasti Horze ja Hevari Oy:n kautta. Valmis- tusmäärät ovat vielä suhteellisen pieniä. Seppo Hongistolla on jatkuvaa yhteistyötä venäläisten hevosharrastajien ja hevosjärjestöjen kanssa. Venäläiset ovat käyneet ottamassa oppia raviradan oikeaoppisesta rakentamisesta ja vastaavasti Seppo on käynyt tutustumassa venäläiseen raviurheiluun ja hevosjalostukseen. Muun muassa hän on menestyksellisesti ohjastanut sikäläistä ravihevosta Novosibriskin raveissa, tuloksena toinen sija. TEKSTI JA KUVAT MATTI VÄRRI Vaiherikkaan työuran jälkeen mieliharrasteen pariin Agrologi Seppo Hongisto syntyi vuonna 1944, kymmenlapsiseen viljelijä/mylläri -perheeseen Savitaipaleella Etelä-Karjalassa. Maataloudessa vallinneen tavan mukaisesti varsinkin pojat osallistuivat tilan töihin jo kouluvuosista lähtien, ja koska Seppo huomasi viihtyvänsä maataloustöissä, hänen mielessään välkkyi ajatus tulla aikanaan kotitilan isännäksi. Seppo Hongisto hakeutui oppilaaksi Lappeen Maamieskoulun yhteydessä toimivaan Pienviljelijäkouluun. Koulutuksen valinta johtui kahdestakin eri syystä. Ensinnäkin opetusohjelman tavoitteena oli valmistaa oppilaita maatilan isännyyteen ja toiseksi opiskelukulut voi maksaa koulutilalla tehtävällä työllä. Koska kotitila oli pieni, vain 13 ha peltoa ja 60 ha metsää, ei 12-henkisen perheen maksuvalmius voinut kovin hyvä olla. Seppo Hongisto jatkoi opintojaan Maatalouskerhoneuvojaopistossa Paimiossa, josta hän valmistui maatalouskerhoteknikoksi Siitä alkoi pitkä ja monipuoliseksi muodostunut työura. Aluksi hän työskenteli Farmoksen Turun myyntialueen piiriedustajana, tuorerehun säilöntäaineen ja sadonturva-aineiden parissa, ja siirtyi siitä Turun Munan rehuedustajaksi ja edelleen Naantalin Sokeritehtaan konsulentiksi. Tuohon aikaan juurikaskonsulentin tehtävää pidettiin varsinaisena mansikkapaikkana, josta työstä monikaan ei olisi kieltäytynyt. Työ sokeritehtaalla kesti 15 vuotta ja päättyi tehtaan lopettamiseen. Kultaisen kädenpuristuksen saattelemana Seppo siirtyi yksityisten munapakkaamojen tuotanto- ja rehuneuvontaan. Työnantajayrityksen muodostivat Mauri Salo Oy, Laitilan Muna Oy ja Ovo Oy. Tämän tehtävän jälkeen Seppo Hongistosta tuli Somerolle vuonna 1993 perustetun öljypellavan siementä puristavan ja jalostavan Elixi Oil Oy:n osaomistaja ja toimitusjohtaja. Kesken kiireisen työuran Seppo Hongisto pätevöityi agrologiksi vuonna Seppo Hongistolla oli ennen Miehikkälään siirtymistään ollut maatila ensin Paimiossa, ja sittemmin Salossa. Maatilallaan hänellä oli aina ollut hevosia, joiden kautta syttyi kiintymys raviurheiluun ja sen järjestötoimintaan luvulla hän toimi muun muassa Turun Hippoksen puheenjohtajana seitsemän vuotta. Tultuaan Miehikkälään vuonna 2001, Seppo Hongisto hankki pian pienen maatilan, jonne perusti HorseMix ravi-, kasvatus- ja koulutustallin. Maaseutuasiamiehen virasta Seppo Hongisto jäi eläkkeelle 2007 ja omistautui täysillä hevosharrasteen pariin. Toinen rakas harrastus on metsästys. Nykyisin Seppo Hongisto asuu sairaanhoitajavaimonsa, Annelin, kanssa hevostilalla, jonka päärakennuksen hän osti asunnokseen vasta vuosi sitten. Kaupunkielämään tottuneina heillä on luonnollisesti toinenkin koti, 40 km:n takana Haminassa. Perheellä on viisi aikuista lasta ja kuusi lastenlasta. 11

12 Süselin lypsykarjatilan naudat ruokailemassa. messuilla Opintomatka Agritechnicamessuille Laurean ja HAMKin yhteistoimintaa päätettiin vahvistaa hallinnollisen tason lisäksi myös opiskelijoiden riveissä. Laurean ja Mustialan ulkomaille suuntautuneen opintomatkan yhteislähtöön osallistui 42 henkilöä, mukaan lukien opettaja ja bussin kuljettaja. Opiskelijoiden yhteisen opintomatkan kohteeksi valikoitui Saksassa, Hannoverissa järjestetyt Agritechnica - maatalouskonemessut. Matkan järjestävänä tahona toimineet Laureaammattikorkeakoulun opiskelijat Johanna Vesa ja Jyrki Nikkilä tekivät suuren työn jo ennen kuin matkaa odottavat opiskelijat istahtivat bussiin. Lähtijöille annettiin yhteinen nimittäjä teettämällä matkaa varten reissupaidat. Paitojen avulla oli helppo löytää tuttuja valtavista messuhalleista. Opintomatkan ohjelmaan kuului messupäivien lisäksi tilavierailuja ja tutkimuskeskuksen toimintaan tutustuminen. Sunnuntaina 11. marraskuuta matkanteko alkoi osalla opiskelijoista Hyvinkäältä ja loput opiskelijat bussi nouti Mustialasta matkalla Turun satamaan. Matkaa taitettiin Ruotsin halki kohti Tanskaa ja Kööpenhaminan hotellia. Bussissa istuminen voisi äkkiseltään kuulostaa tylsältä, mutta tutustuminen kollegoihin siivitti matkaa. Varsinkin ensi kertaa Ruotsin läpi matkustavilla 12 Agrologit 1/2008

13 Uusinta uutta Agritechnica-messuilta, Väderstadin-osastolta Tämä New Holland siirtää Vatikaanissa viikoittain puhujalavaa paavia varten. oli mielenkiinto maisemissa. Kaikki lähipelloilla olevat koneet huomattiin ja arvioitiin. Tanskassa lienee näkynyt eniten kynnettyä peltoa verrattuna Ruotsiin ja Saksaan. Kööpenhaminassa jäi iltaaikaa tutustua paikallisiin nähtävyyksiin. Seuraavana aamuna Kööpenhamina jätettiin taakse ja suunnaksi otettiin Saksa. Lautta huolehti siirtymisen välillä Rodby-Puttgarden. Majoittautuminen tapahtui idyllisessä Nienburgin kaupungissa. Hotellin nimi Weserschlösschen sai osakseen melko erilaisia lausuntatapoja, joista jotkut saattoivat mennä jopa oikein. Nälkäiset ja janoiset vatsat huolehdittiin ansaitsemaansa kuntoon tänäkin iltana. Kaikkien aikojen suurimmat Agritechnica-messut Messualueelle saavuttaessa alkoi vasta hahmottua hatara käsitys siitä, miten paljon 16 valtavaa hallia tarjoavat katseltavaa ja ihmeteltävää messupäivien ajaksi. Suomessa järjestettävät messut alkoivat tuntua tavattoman pieniltä! Laajaa valikoimaa oli mahdollisuus tarkastella kahden ja puolen päivän ajan. Messuilla kukin hajaantui taholleen oman kiinnostuksensa mukaan. Halusipa tarkastella äkeitä, traktoreita, paalaimia, metsäkoneita, bioenergiaa, koulujen osastoja tai mitä tahansa muuta, oli messuilla jokaiselle jotakin. Yllättävän paljon messujen tarjonnasta oli suunnattu idän kasvaville markkinoille. Jokaiselta yritykseltä oli messuilla laajasti tuotteita, kaiken kokoisille tiloille. Ensimmäisinä päivinä jokaisen jättiläiskokoluokan koneen eteen jaksoi pysähtyä hämmästymään, mutta viimeisenä messupäivänä alkoi koneiden paljouteen turtua. Vierailukohteet Saksanmaalla Messuilla kiertelimme vielä puoli päivää ennen Braunschweigiin ajoa, jossa meille oli järjestetty Federal Agricultural Research Institute (FAL) tutkimuskeskuksen toiminnan esittelyä. Kuulimme saksalaistutkijoiden näkemystä sekä CULTAN - nestemäisestä typenlannoitusmenetelmästä että trendeistä maatalouskaupassa. Tutkijan mukaan kuluneen kasvukauden viljasato oli pettymys. Lämpöaalto huhtikuussa, liialliset sateet kasvukauden aikana Länsi-Euroopassa ja kuiva sää etelässä aiheuttivat merkittävän sadonalenemisen. Interventiovarastot ovat tyhjät eikä EU:lla ole keinoja viljan hinnannousun hillitsemiseksi. Kulturelliin Lyypekin kaupunkiin tuli mahdollisuus tutustua, kun majoituimme viimeiseksi yöksi hostelliin. Viime hetken tuliaisten osteluun varattiin Lyypekissä lauantaina aamupäivä aikaa. Kun bussi lastattiin ääriään myöten täyteen, jatkettiin matkaa tilavierailuille. Westeraussa meitä odotti viljatilan isäntä. Tila on ollut hänen suvullaan hallussa noin 100 vuotta. Isäntä viljelee 270 peltohehtaarilla syysvehnää ja syysrapsia. Loppukesän sateet ovat aiheuttaneet viljelyksillä ongelmia. Mielenkiintoa herätti tilan käytäntö kultivoida n. 22 cm syvyyteen. Pellot muokataan lapiorullaäkeellä puinnin jälkeen, ennen kultivointia. Bussin nokka käännettiin kohti Süselia ja lypsykarjatilaa. Meitä odottava isäntä Hans kertoi 1500-luvulta peräisin olevasta tilastaan. Navetassa meitä tervehti 70 lypsävää lehmää ja nuorkarja. Hänen 130 ha viljelyksillään kasvaa muuan muassa maissia, sokerijuurikasta ja säilörehua. Myös hänen tilallaan on sokerijuurikkaan viljelyä jouduttu supistamaan. Messuilla näytettiin, kuinka paripyörät asetetaan paikoilleen. Vierailun päätteeksi alkoi matkan pisin osuus, ajo Tanskan ja Ruotsin läpi yöllä, jotta ehdimme aamuksi laivaan. Kun etukäteen otti asenteen, että matka on pitkä, ei se tuntunutkaan enää niin pitkältä. Bussin mittariin kertyi matkasta kunnioitettavat km. Kukaan tuskin vaihtaisi kulunutta viikkoa pois, sillä kyllä se matkailu vaan avartaa! TEKSTI JA KUVAT ANNA-REETTA HOSIKE, AGROLOGIOPISKELIJA, HAMK 13

14 esimiehenä Kenttäpäälliköllä on tuhat rautaa tulessa Seminologien esimiehenä toimiva, itsekin seminologin työtä tehnyt Jaana Vuolteenaho on kiinnostunut siementäjien työoloista. Agrologi Jaana Vuolteenaho työskentelee kenttäpäällikkönä FABA Palvelun Hollolan toimipisteessä. Jaanan toimialueeseen kuuluu Lahden ja Kaakkois-Suomen seutu aina Mikkelistä Pieksämäelle asti, mutta yhteistyötä tehdään näiden aluerajojen ylikin, koko FABA Palvelun alueella. Kenttäpäälliköitä FABA Palvelulla työskentelee viisi ja seminologeja kaikkiaan noin Agrologit 1/2008 Jaana on kotoisin Janakkalan Turengista, ja samassa kunnassa hän asuu edelleen perheensä kanssa, nyt vain eri kylässä, Tervakoskella. Jaanan perheeseen kuuluvat aviomiehen lisäksi 8-, 18- ja 19- vuotiaat lapset. Aikoinaan Jaanan isä työskenteli sokeritehtaalla ja äiti pankissa, joten karjataloustaustaa hänellä ei ole. Lukioaikana Jaana sai päähänpiston, että ihmisen on osattava lypsää ja reippaana ihmisenä hän kävi tuumasta toimeen ja lähti lukion jälkeen karjanhoitokouluun Satakuntaan. Tämä ala vei tytön mukanaan. Ensin Jaana työskenteli lomittajana ja myöhemmin johtavana lomittajana Janakkalan kunnassa. Oppimishaluja riitti ja hän opiskeli Kujalan maatalousoppilaitoksessa Lahdessa seminologiksi Agrologiksi hän valmistui 1997 Koivikosta Muhokselta. - Työn ohessa agrologiksi opiskeleminen oli raskasta aikaa, johon kuuluivat pitkät matkat Ouluun ja etätehtävien tekeminen, Jaana kertoo. Mutta samalla opiskeluaika antoi paljon, ja erityisesti peltopuolen asioiden ymmärtämisestä ja vaikutuksista kotieläinten ruokintaan on ollut hyötyä. Työn ohessa opiskelemista Jaana on harrastanut myöhemminkin. Hän suoritti alkionsiirtokoulutuksen v ja hedelmällisyysneuvontakurssin pari vuotta sitten. - Viimeksi kävin projektipäällikkökoulututuksen Hämeen Ammattikorkeakoulussa Mustialassa vuosi sitten, eikä opiskelu varmaan tähän jää. Välillä on kuitenkin hyvä pitää vuosi, pari taukoa ennen kuin jatkaa taas johonkin koulutukseen, Jaana suunnittelee. Työturvallisuutta koko nautaketjulle Kenttäpäällikön työhön kuuluu mm. seminologien esimiehenä toimiminen. Työ vaatii kykyä nopeaan päätöksentekoon ja oman työn organisoimiseen. - Työssäni puhun paljon puhelimessa ja selvittelen asioita seminologien kanssa tai otan vastaan palautetta viljelijöiltä, Jaana kertoo. - Muita töitä ovat mm. työvuorolistojen laatiminen, harjoittelijoiden työhön ohjaus ja heidän tukenaan oleminen, seminologien näyttökokeiden arvosteleminen yhdessä eläinlääkärin kanssa sekä alkionsiirtokoulutuksen järjestäminen ja näissä koulutuksissa opettaminen yhdessä alkionsiirtoeläinlääkäreiden kanssa. - Tässä työssä on suuri hyöty vahvasta käytännön osaamisesta ja alan tuntemuksesta, Jaana toteaa. Käytännön tuntumaa hän pyrkii pitämään yllä tekemällä alkionsiirtoja tai siemennyksiä välillä itsekin. Siitä huomaa, että on tullut istuttua liian pitkiä aikoja toimistossa, kun kynnet ovat kasvaneet liian pitkiksi siemennystyöhön, hän nauraa. - Seminologin työ on nykyään hyvin kokonaisvaltaista ja monipuolista, joten esimerkiksi agrologin koulutuksesta on seminologille varmasti paljon hyötyä, sillä nykyään seminologeilta kysytään hyvin monenlaisia asioita, Jaana kertoo. Olisi hyvä, jos ihmisellä olisi jo valmiiksi kokemusta eläinten käsittelemisestä esimerkiksi lomittajana, isäntänä tai emäntänä ennen seminologikoulutusta, mutta loistavia seminologeja on tullut myös sellaisista, joilla ei ole taustatietoja ja jotka ovat ajautuneet alalle puolivahingossa. Keinosiemennysasemat tekevät yhteistyötä seminologeja kouluttavien oppilaitosten kanssa ja pyrkivät vaikuttamaan koulutuksen sisältöön. Maatiloille toivotaan ammattitaitoisia ja varmoja seminologeja ja tähän toiveeseen pyritään FABA Palvelussa vastaamaan. - Työturvallisuudesta puhutaan paljon nykyään myös seminologien työhön liittyen. Siementämispaikan käytännöllisyys ja turvallisuus kan-

15 FABA Palvelun uusi toimistotila on jo rakenteilla Hollolassa. Seminologien ja toimilupasiementäjien sisäänkäynti FABA Palvelun Hollolan toimipisteessä. nattaa ottaa huomioon jo tiloja suunnitellessa, ja esimerkiksi navettaa laajentaessa kannattaa myös seminologeilta kysyä neuvoja ja ideoita, Jaana ehdottaa. - Hyviä esimerkkejä siitä on jo saatukin, kun seminologi on osallistunut navetan suunnittelemiseen. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi miten lehmät otetaan kiinni, ja että kaikkien hiehokarsinoissa olevien hiehojen tulee olla kytkettynä seminologin työskennellessä. Siemennyspaikan tulisi olla sellainen, että lehmän saa siinä hyvin kiinni, eikä se pääse liikkumaan sivusuunnassa. Siemennyspaikan tulee olla samalla tasolla kuin millä seminologi seisoo, sillä varsinkin holstein-friisiläislehmät ovat nykyään niin korkeita, että niihin voi olla vaikea yltää. Lisäksi seminologi tarvitsee vesipisteen saappaiden pesua varten ja sellaisen toimistotilan, jossa on tilaa salkulle ja tietokoneelle, Jaana antaa vinkkejä. Vapaa-ajallakin keinosiemennystä Kysymykselleni vapaa-ajan harrastuksista Jaana nauraa. - Työpäivät ja varsinkin matkapäivät venyvät usein tosi pitkiksi, eikä aikaa harrastuksille paljon jää, hän kertoo. Tykkään kyllä käydä teatterissa ja irrottautua arjesta matkustelemalla mahdollisuuksien mukaan. Monet tuntevat Jaana Vuolteenahon järjestötyön kautta. - Toimin kuuden vuoden ajan Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liitto MTJL:n ensimmäisenä varapuheenjohtajana, paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja parin vuoden ajan työpaikan luottamusmiehenä. Keinosiemennysala jaksaa kiinnostaa Jaanaa myös vapaa-ajalla, jolloin hän toimii kansainvälistä yhteistyötä keinosiemennysalan henkilökunnan kesken luovan Eurooppalaisen komission puheenjohtajana. Komissio on koko nimeltään Permanent Commission of European Insemination and Animal Breeding Technicians. - Toiminnan tavoitteena on kansainvälisen yhteistyön luominen ja käytännön asioiden läpikäyminen keinosiemennysalan työ- ja koulutusasioissa, Jaana kuvailee. Kokouksissa puhutaan paljon myös EU:n sisäisistä asioista, esimerkiksi miksi jossakin maassa saa tehdä jotakin ja jossakin toisessa ei. Toiminnalla luodaan yhteistyölinkkejä sekä vertaillaan ja kehitetään keinosiemennysalaa eri maissa. Suunnitteilla on myös työvaihto, jossa seminologit pääsisivät tutustumaan muiden maiden siementäjien työhön. Yhteistyömaita ovat kaikki Pohjoismaat, Italia, Hollanti, Ranska, Sveitsi ja Saksa. Irlannin ja Ison-Britannian kanssa yhteistyö on vähäisempää. Viime aikoina on yritetty saada myös Baltian maita mukaan yhteistoimintaan. Suomi on kuluvan kauden puheenjohtajamaa, kokouksia järjestetään vuosittain. Suomesta mukana ovat Jaanan lisäksi seminologi Ulla Ala-Korpi Halsualta ja FABA Palvelun Sonnihovin tuotannon tiiminvetäjä Tuula Gargano Pieksämäeltä. TEKSTI JA KUVAT HANNELE LIIMATTA Keinosiemennysala murroksessa Keinosiemennysosuuskunnat Sisämaan Jalostus ja Jalostuspalvelu fuusioituivat alkaen muodostaen Suomen suurimman keinosiemennysosuuskunnan, FABA Palvelun. FABA Palvelun hallinnollinen keskus tulee Hollolaan, jonne rakennetaan parhaillaan uutta toimistotilaa. Fuusio merkitsee organisaatiomuutoksia ja jonkin verran myös työtehtävien päällekkäisyyksiä. Tavoitteena on, ettei henkilökuntaa jouduttaisi irtisanomaan. Uusiakin työntekijöitä palkataan, esimerkiksi uusi kirjanpitäjä ja talouspäällikkö ovat jo aloittaneet Hollolan toimipisteessä. Myös Pohjanmaan Jalostuskeskus on aloittanut neuvottelut sulautumisesta FABA Palveluun. Edustajisto päättää asiasta kesäkuussa. FABA Palvelun ulkopuolella ovat Pohjanmaan Jalostuskeskuksen lisäksi Keski-Pohjan Jalostus ja Ålands Seminförening. 15

16 tutkii Opintojen jatkaminen kiinnostaa kolmasosaa vastavalmistuneista Taulukko 1. Tilanne päätoimesta % 3 % 4 % 5 % 5 % 7 % 21 % 53 % Palkkatyössä Maatalousyrittäj änä omalla maatilalla Ty öttömänä Äitiys/va nhempainva paalla Tö issä va nhempien omistamalla kotitilalla Opiskelemassa Muussa toimessa Yrittäj änä muulla alalla Vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksen vastaukset noudattavat edellisvuosien linjaa, jonka mukaan viidesosa vastanneista toimii maatalousyrittäjänä ja puolet on palkkatöissä. Suurimmaksi työllistäjäksi nousi tänä vuonna kunta-ala, ja jaetulle toiselle sijalle neuvonta-ala sekä maatalouden ulkopuolinen ala. Opintojen jatkamista suunnittelee kolmasosa vastaajista, ja heistä selvä enemmistö on kiinnostunut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisesta. Taulukko 2. Vuonna 2006 valmistuneiden työnantajat (%) % Maatila Pro Agria tai muu neuvontajärjestö Kunta Valtio kauppa,teollisuus tai liikelaitos muu maatalouteen lliittyvä ala maatalouden ulkopuolinen ala Agrologien Liitto selvittää vuosittain valmistuneiden amk-agrologien sijoittumista työelämään. Tiedustelimme v valmistuneiden työssäolotilannetta Tänä vuonna lähetimme kyselyn 215:lle vuonna 2006 valmistuneelle agrologille. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 138 henkilöä, joten koko kyselyn vastausprosentiksi muodostui 64 %. Kyselyn palautti naisista 65 % ja miehistä 60 %, vastaajien keski-ikä oli 30 vuotta. Nuorisoasteen tutkinnon suorittaneita vastaajista oli 75 % ja aikuiskoulutuksesta valmistuneita 25 %. Ammattikorkeakoulukohtaisesti tarkastellen vastausprosentit olivat kaikissa ammattikorkeakouluissa yli 50 %. Korkeimpaan vastausprosenttiin (75 %) ylsivät Laurea-Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vastaajien jakaantuminen palkkatyössä oleviin ja maatalousyrittäjiin noudatti edellisten vuosien linjaa, eli palkkatyössä ilmoitti olevansa 16 Agrologit 1/2008

17 52 %, maatalousyrittäjänä omalla maatilalla 21 % ja työttömänä 7 % (taulukko 1). Naisista palkkatyössä ilmoitti olevansa 60 % ja maatalousyrittäjinä 13 %. Miehillä palkkatyön (36 %) ja maatalousyrittäjyyden (38 %) päätoimeksi ilmoittaneiden osuus oli lähes yhtä suuri. Vastaajista 15 % ilmoitti päätoimen lisäksi jonkin sivutoimen. Sivutoimista suosituimpia olivat omalla maatilalla työskenteleminen (29 %) ja vanhempien omistamalla maatilalla työskenteleminen (29 %). Tämän vuoden suurimmaksi työllistäjäksi nousi kunta-ala 13 %. Seuraavaksi eniten työllistivät ProAgria tai muu neuvontajärjestö ja maatalouden ulkopuolinen ala, molemmat 9 % osuudella. Kolmanneksi eniten työllisti edellisen vuoden kyselyn suurin työllistäjäryhmä: maatalouskauppa, maatalouteen liittyvä teollisuus ja liikelaitos 8 % (taulukko 2). Miehiä työllistyi eniten ProAgrian, maatalouskaupan ja maatalouteen liittyvän teollisuuden pariin. Naisten suurin työllistäjä oli kunta-ala. Keskipalkat nousseet 4 % Vuonna 2006 valmistuneiden agrologien mediaanipalkka oli 1869 ja kaikkien palkkojen aritmeettinen keskiarvo Pienin palkka oli 1400 ja suurin Naisten mediaanipalkka 1888 oli hieman parempi kuin miesten 1870, mutta naisten palkkojen aritmeettinen keskiarvo 1847 oli vain 91 % miesten palkkojen keskiarvosta 2028 (taulukko 3). Viime vuoden tietoihin verrattuna kaikkien palkkojen keskiarvo on noussut 4 % (77 ), miesten palkkojen 4 % (83 ) ja naisten 6 % (125 ). Korkeimpaan keskipalkkaan ylsivät TE-keskuksessa ja muussa valtion toimessa työskentelevät. Matalin keskipalkka oli ProAgriassa tai muissa neuvontajärjestöissä työskentelevillä (taulukko 4). Palkkatietonsa ilmoitti kaikkiaan 63 henkilöä, joista miehiä oli 29 % ja naisia 71 %. Ammattikorkeakoulukohtaisessa vertailussa parhaiten pärjäsivät tänä vuonna Laurea-Ammattikorkeakoulu ja ruotsinkielistä agrologiopetusta tarjoava Yrkeshögskolan Novia (taulukko 5). Vertailun tekeminen ammattikorkeakoulujen välillä on tosin vain suuntaa antavaa, sillä eri ammattikorkeakouluista saatujen palkkatietojen lukumäärä vaihteli suuresti (taulukko 6). Työllistymisluvut edellisvuosien tasoa Vakituinen työsuhde oli 56 prosentilla vastaajista, määräaikainen 42 prosentilla ja osa-aikainen tai muu kuin edellä mainitun kaltainen työsuhde 3 prosentilla. Palkkatöissä olevista 56 % meni töihin jo ennen valmistumistaan, 19 % heti valmistumisen jälkeen ja lopuilla 25 %:lla kului työn saamiseen hieman aikaa (1-12 kk). Taulukko 3. Vuonna 2006 valmistuneiden agrologien palkkataululukko. aritmeettinen Palkat kpl keskiarvo mediaani minimi maksimi kaikki miehet naiset Taulukko 4. Alakohtaiset mediaanipalkat /kk Työnantaja kpl mediaanipalkka Maatila 2 ProAgria tai muu neuvontajärjestö Kunta TE-keskuksen maaseutuosasto muu valtion toimi maatalouskauppa maatalouteen liittyvä teollisuus muu maatalouteen liittyvä liikelaitos 2 vakuutus- tai eläkelaitos 1 opetustehtävät 1 muu maatalouteen liittyvä ala maatalouden ulkopuolinen ala Taulukko 5. Keskipalkat /kk ammattikorkeakouluittain. (Huom! Tässä taulukossa näkyvät palkat ovat aritmeettisia keskiarvoja.) HAMK JAMK LAUREA OAMK Kysymykseen määräajassa (4 vuotta) valmistumisesta vastasi 77 henkilöä. Kaikista vastanneista määräajassa valmistui 74 % ja neljänneksellä valmistumiseen meni keskimäärin 6-12 kuukautta kauemmin. Määräajan ylittäneistä opiskelijoista 65 %:lla oli työpaikka jo ennen valmistumistaan, mikä osaltaan selittääkin valmistumisen viivästymistä. PKAMK RAMK SAVONIA SEAMK YHSV NOVIA Ylempi ammattikorkeakoulututkinto kiinnostaa Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopiston maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon aikoo suorittaa 35 % vastaajista. Ylem- 17

18 Taulukko 6. Palkkatietonsa ilmoittaneiden jakautuminen eri ammattikorkeakoulujen kesken, kpl. NOVIA SEAMK SAVONIA RAMK R PKAMK OAMK OULU LAUREA JAMK HAMK Kpl pi ammattikorkeakoulututkinto kiinnosti selvää enemmistöä ja maisterin tutkinto noin kolmasosaa jatko-opintoja suunnittelevista. Palkkatyössä olevat ovat kiinnostuneempia ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kuin yliopisto-opinnoista. Maatalousyrittäjistä jatkokoulutusta suunnittelevilla henkilöillä kiinnostus näiden kahden koulutuksen kesken jakaantuu lähes tasan. Sekä miehistä että naisista enemmistö oli kiinnostuneempi ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta kuin yliopisto-opinnoista. Kysymykseen vastanneista miehistä (16 kpl) 75 % aikoi suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja neljäsosa maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon. Naisista (32 kpl) 63 % suunnitteli suorittavansa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja loput 37 % maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon. HANNELE LIIMATTA Yhteystietojen muutoslomake Nimi : Syntymäaika : Uusi sukunimi: Entinen sukunimi: Vastaanottaja maksaa postimaksun Vanha osoite: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Uusi osoite Katuosoite : Postinumero: Postitoimipaikka: Agrologien Liitto ry Tunnus VASTAUSLÄHETYS Uusi GSM-numero : Uusi sähköpostiosoite : Olen vaihtanut työpaikkaa: Nykyinen työantaja:

19 Pohjois-Suomen yhdistykset Kuusamossa Kainuun, Lapin, Oulun ja Koillis-Pohjan Agrologit kokoontuivat jo perinteiseksi muodostuneeseen aluetapaamiseen Kuusamoon Kuusamon keskustassa sijaitseva Hotelli Kuusamo toimi aluetapaamisen keskuspaikkana. Perjantai-iltana majoittumisen jälkeen pidettiin yhdistysten kokous. Koillis-Pohjan Agrologien puheenjohtaja Seppo Linjakumpu toimi kokouksen puheenjohtajana. Kaikki kokouksen 17 osallistujaa saivat esittäytyä ja kertoa työstään ja elämästään. Mielenkiintoista oli kuulla, miten agrologit tänä päivänä sijoittuvat työelämään ja miten ne, jotka ovat jo sarkansa työelämässä kyntäneet viettävät eläkepäiviään. Kovin on leipä murusina maailmalla tänä päivänä agrologeilla, mutta se kuvastaa vain, miten agrologit ovat kyenneet sopeutumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Kokouksessa edettiin ja yhdistysten puheenjohtajat kertoivat yhdistystensä toiminnasta edellisen vuoden aikana. Kaikilla yhdistyksillä on omat juttunsa. Ideat toiminnan pyörittämiseen ja varainhankintaan ovat varmasti vapaasti hyödynnettävissä, kun yritetään saada eloa omien yhdistysten toimintaan. Kuusamo-tietoutta antoi yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Linjakumpu, joka esitteli vieraille seikkaperäisesti Kuusamon elinkeinorakennetta. Määtän Martti alueen neuvojana ja MYEL- asiamiehenä kertoili tunnuslukujen valossa, miten maatalous ja maatalousyrittäjät ovat vähentyneet EU-aikana Koillismaan seudulla. Kokouksen lopuksi Agrologien Liiton johtokunnan jäsen Leea Sangi toi liiton terveiset meille pohjoisen yhdistyksille. Kokousväki kävi vilkkaan keskustelun liiton hallinnon uudistamisesta, kesäpäivistä ym. tärkeistä asioista. Leea sai evästystä maakunnista liiton järjestötyöhön. Söimme yhteisen illallisen kokouksen jälkeen, illalliselle osallistuivat myös puolisot ja lapset. Osalle ilta jatkui hotellin karaokebaarissa seurustellen, saattoipa joku laulaakin yön kuluessa. Lauantaipäivän tarjosivat isännät, ja niin aamulla klo lähdimme linja-autolla tutustumaan Kuusamoon. Ensimmäinen pysäkki oli Kuusamon Osuusmeijerillä. Saimme tutustua tiloihin ja tuhdin tietopaketin toiminnasta. Kuusamon Osuusmeijeri on alueen Maidontuottajien omistama osuuskunta, joka huolehtii jäsentensä tuottaman maidon myynnistä Juusto Kaira Oy: lle. Juusto Kaira Oy on juustoja ja herapohjaisia erikoisjauheita valmistava yhtiö, jonka tuotantolaitokset sijaitsevat Kuusamossa. Yhtiö perustettiin vuonna Yhtiön omistaa tällä hetkellä Kuusamon Osuusmeijeri 40 %, Arla Ingman 32 %, Ranuan Meijeri Oy 26 % sekä Laaksojen Maitokunta 2 %. Juusto Kaira valmistaa Kuusamossa kaikki Ingmannin tuotemerkin alla Suomessa myytävät juustot. Kotiin viemiseksi me kaikki saimme paketit Kuusamon Savu- ja Emmental- juustoa. Matka jatkui Oivangin Lomakartanoon, jossa agrologi Heikki Kilpelänaho perheineen pyörittää mökkimajoitusta ja tilausravintolan palveluja tarjoavaa yritystä. Heikki on entinen maidontuottaja, jonka sivuelinkeinosta tuli pääelinkeino vuonna Pääelinkeinossa on majoitustilat 60 yöpyjälle sekä 100-paikkainen tilausravintola. Heikki tarjosi meille kahvit ja samalla kertoili matkailuyrittämisestä Kuusamossa. Linja-automatka jatkui Rukalle. Ruka on meidän kuusamolaisten mielestä Suomen ykkönen laskettelukeskuksista. Rukalla järjestetään vuosittain monia kansainvälisiä ja Suomen mestaruustason kisoja. Koillis-Pohjan Agrologien puheenjohtaja Seppo Linjakumpu toimii monissa tapahtumissa pääorganisaattorina. Seppo toimi ansiokkaasti oppaana meille Rukan alueeseen tutustuttaessa. Jalkauduimme Rukan keskusaukiolle, jonka alle rakennetaan tällä hetkellä 300 auton parkkihallia. Se valmistuu maaliskuun aikana. Alueella on kova usko talvimatkailun jatkuvaan kasvuun, onhan Koillismaan ylängöllä vielä oikea talvi ilmastonmuutoksesta huolimatta. Viimeinen pysäkki oli vuonna 2007 Kuusamossa vuoden yritykseksi valittu Rukan Salonki Oy:n lomakylä, joka sijaitsee etelästä tullessa muutamia kilometrejä ennen Rukaa viitostien läheisyydessä. Yrityksen omistaa perhe Määtät, Pohjois-Suomen Agrologit yhteiskokouksessa Sokos Hotel Kuusamossa. Agrologit puolisoineen tutustumassa JK Juustokairaan. Suojavaatteet on juuri saatu päälle. Kuusamon vuoden yritys oli Rukan Salonki Oy. Agrologit nauttivat Ravintola Kultalan maukkaasta lounaasta. joita on mukana toiminnassa 16 henkeä kolmessa polvessa. Söimme heidän tilausravintola Kultalassa maukkaan Lapinukon porokeiton. Matka päättyi klo Hotelli Kuusamoon ja kotimatka alkoi. Kiitos kaikille mukana olleille ja ensi vuonna tapaamme Kainuussa heidän vieraanaan. TEKSTI: RAUNO MÄÄTTÄ, KOILLIS-POHJAN AGROLOGIT RY:N SIHTEERI-RAHASTONHOITAJA KUVAT: SEPPO LINJAKUMPU, KOP:N PUHEENJOHTAJA 19

20 Agrologiopetusta 100 vuotta Agrologit valtaavat Mustialan Tänä vuonna tulee täyteen 100 vuotta siitä, kun agrologiopetus aloitettiin Mustialassa. Tätä tärkeää tapahtumaa juhlitaan Lounais-Hämeen Agrologit ry:n järjestämien kesäpäivien yhteydessä. Juhlallisuudet aloitetaan perjantaina agrologikoulutusta käsittelevällä seminaarilla, lauantaina kisataan taitomestaruuskilpailussa, kokoustetaan ja vietetään iltajuhla. Sunnuntai on omistettu agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlalle. Mustialassa on tarjolla myös oheisohjelmaa, sillä samanaikaisesti siellä järjestetään Pelastuskoiraliiton tapahtuma perjantaista sunnuntaihin. Lauantain aamupäivällä Mustialan pihalla maistellaan makkaroita Makkaratapahtumassa. Kovakuntoisimmat voivat kipaista Suvi-illan maratonin ennen iltajuhlaa. Kesäpäivien ohjelma Perjantai Lauantai VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa Agrologi osaa-seminaari, alustava ohjelma klo Lounas Avaus, puheenjohtaja Heikki Kanniainen, Agrologien Liitto ry Agrologi Agrologi (AMK) Agrologi ylempi (AMK) Agrologi tohtori (AMK)? Ammattikorkeakoulujen rakennemuutos Riittääkö agrologeja työelämän tarpeisiin? toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, Agrologien Liitto ry Kahvi Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö, johtaja Ari Mikkola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Neuvontajärjestön odotukset agrologikoulutukselta Maataloushallinnon muuttuvat työvoimatarpeet Maatalouskauppa tarvitsee uusia osaajia Vieläkö agrologille tilaa pankkimaailmassa? Agrologi (AMK) yrittäjän perustutkintoko? Ammattikorkeakoulun eväät opiskelijalle Seminaarin päätös, puheenjohtaja Heikki Kanniainen Illalla saapuville iltapala Iso Piipussa. Iso Piippu avoinna klo 01 saakka. klo Aamupala kahviossa 9.30 Kesäpäivien avaus, Lounais-Hämeen Agrologit ry:n pj. Asko Nuikka Agrologien valtakunnallinen taitomestaruuskilpailu Agrologipuolisoiden ja nuorten tehtäväkilpailu Kurssitapaamisia Lounas Toimihenkilöagrologit ry:n vuosikokous Kiinteistö Oy Ylläs-Agrolan yhtiökokous Agrologien Liitto ry:n edustajiston kokous Iltajuhla ja latotanssit, pääsylippu viisi euroa (ei sisälly paketteihin) Iso Piippu avoinna klo 01 saakka. Sunnuntai klo Aamupala kahviossa 9.30 Seppeleenlasku Mustialan muistomerkille ja seppelepartioiden lähettäminen Tammelan sankarihaudalle, Hakkapeliitta-patsaalle ja Mustialan rehtoreiden haudoille Puhe koulutuspäällikkö, agrologi Markku Vuorensola Jumalanpalvelus vanhan opiston salissa, toimittaa agrologi, MMM, pastori Timo Järvilahti, kanttorina agrologi, dir.mus. Pentti Virtaperko Juhlalounas/Kenttälounas Agrologiopetusta 100 vuotta-juhla Forssan pojat, yhteislaulu Avaussanat Eero Eerolan runo Unelmat ja muistot, agrologi Satu Salovaara Juhlapuhe, ylijohtaja Sakari Karjalainen, Opetusministeriö Opiskelijoiden musiikkiesityksiä Agrologiopetuksen historiaa, opetusneuvos Seppo Niinivaara, opetusministeriö Vanha veli muistelee Päätössanat, Mustialan Toveriliiton puheenjohtaja, agrologiopiskelija Anna-Maria Pajukivi Maamme Juhlan juontaa agrologi, trubaduuri Seppo Soittila Juhlakahvit 20 Agrologit 1/2008

21 Majoitus Mustialasta löytyy majoituspaikkoja 250 hengelle. Mustialan varaukset tehdään Mustialan matkailupalveluun. Yhteystiedot hinnaston alla. Venessillan leirintäalueelta varattavissa mökkejä ja asuntoauto-/vaunupaikkoja. Leirintäalue sijaitsee Pyhäjärven rannalla Saaren kansanpuistoon johtavan tien varrella. Matkaa Tammelan keskustasta neljä kilometriä. Venesillan varaukset jokainen tekee itse Majoitusvastaava Silva Ketonen, puh Tutustu Ennakkovaraajille etua Mustialassa Kesäpäivävieraiden kannattaa tehdä varauksensa ajoissa, sillä jo nyt on tehty ennakkovarauksia. Ennakkovaraaja saa pakettinsa halvemmalla, kun varaus on tehty mennessä. Varaukset toimitetaan Mustialaan ja Mustiala lähettää varaajalle laskun. Ruokailu- ja majoituspakettien hinnat Ennakkovaraajan hinnat vihreällä Seminaaripaketti (perjantain lounas ja kahvi) Paketti 1 A Perjantain seminaarista sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat pe, la; juhlalounas su; päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 1 B Perjantain seminaarista sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat pe, la, su; päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 2 Perjantain seminaarista lauantain päivälliseen (aamupala la; lounas pe, la; päivällinen pe, la; kahvi pe) Paketti 3 A Perjantain päivällisestä sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounas la, juhlalounas su; Päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Paketti 3 B Perjantain päivällisestä sunnuntain juhlaan (aamupalat la, su; lounaat la, su; Päivällinen pe ja la; kahvit pe ja su) Ruokailut ostettu ennen Ruokailut Ostettu jälkeen Ruokailu ja majoitus ennen Ruokailu ja majoitus jälkeen 8, ,50 71,00 142,50 154,00 50,50 54,30 127,50 137,50 45,00 48,50 68,50 76,00 52,00 56,00 129,00 139,50 37,00 40,00 114,00 124,00 Paketti 4 Lauantai (lounas ja päivällinen) 18,50 20, Paketti 5 A Lauantain lounaasta sunnuntain juhlaan (aamupala su; lounas la, juhlalounas su; päivällinen la; kahvit su) 42,00 45,50 80,50 87,00 Paketti 5 B Lauantain lounaasta sunnuntain juhlaan (aamupala su; lounaat la, su; päivällinen la; kahvit su) 27,00 29,00 65,50 71,00 Juhlalounas ja kahvit sunnuntaina 23,50 Kenttälounas ja kahvit sunnuntaina 8,50 Asuntoautopaikka/yö sähköllä 12,00 15,00 Lauantain kahvia ja lauantain iltajuhlan pääsylippua (viisi euroa) ei ole sisällytetty pakettihintoihin. Lauantaina kahvia voi ostaa sekä Huttulasta, että ulkokahviosta. Ruokailu- ja majoituspakettien varaukset Mustialan matkailupalvelu tai sähköposti matkailu@mustiala.hamk.fi. Tervetuloa kesäpäiville ja agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlaan! Agrologien Liitto ry Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala Lounais-Hämeen Agrologit ry 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa

22 jatkuu sivulta 5 Vain ammattilaisia tiloille Pääasiassa TE-keskuksissa työskentelevien agrologien, Elinkeinohallinnon asiantuntijat ry:n, puheenjohtaja agrologi Juho Iivanainen kantaa huolta tilavalvontaa tekevien ihmisten ammattitaidosta. Ei tilavalvontoja voi tehdä ukko kuin ukko, vaan kyllä viljelijän oikeusturvan ja järjestelmän toimivuuden kannalta valvojilla täytyy olla alan substanssiosaaminen, vaatii Juho Iivanainen. Mahdollinen tukihakemusten ohjaaminen suoraan TE-keskuksiin lisää työvoiman tarvetta niissä. Kun tuottavuusohjelman puitteissa valtiolla työskenteleviä ihmisiä ohjataan uusiin töihin, voi maataloudellinen osaaminen Juho Iivanaisen mielestä ohentua TE-keskuksissa. Yhdistyksenä TE-keskusten agrologit eivät ole Suomelan raporttia kommentoineet. Henkilökohtaisesti Juho Iivanainen pitää kaikkia järkeviä uudistuksia tervetulleina. Yhteiskunta kehittyy ja muuttuu, ja hallinnon on muututtava mukana. -Sähköinen asiointi olisi pitänyt tulla jo aikoja sitten, sanoo hän. Luomuasioita hoitavana hän pitää myös esitystä ympäristöluomutilojen luomutilojen, jotka eivät markkinoi tuotteitaan luomuna valvontamäärien vähentämistä tervetulleena. Selvitysmiehen raportin ja tukijärjestelmien arvostelun sijasta Juho Iivanainen haluaa kääntää keskustelun siihen, mistä monimutkainen ja vaikeasti hallittava tukibyrokratia sai alkunsa. Valuvika tuli heti alussa, kun viljelijät halusivat maksimoida tukensa, niin ilman muuta järjestelmästä tuli monimutkainen, muistuttaa Juho Iivanainen. Monimutkainen järjestelmä tietää monimutkaisesti ja hankalasti toteutettavaa valvontaa. Ruotsissa tyydyttiin harvempiin tukiin ja siellä tuki- ja valvontajärjestelmä on yksinkertaisempi. Työryhmät jatkovalmisteluun asetettu Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuun alussa työryhmän käsittelemään maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamista. Lisäksi se asetti työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää vaihtoehtoja viljelijätukien hallinnoinnin kehittämiseksi. Selvityksessä paneudutaan erityisesti kunnissa tällä hetkellä hoidettaviin maaseututoimen tehtäviin. Kummankin työryhmän toimikausi päättyy Tuki- ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamista käsittelevän työryhmän perustana on selvitysmies Kaj Suomelan raportti tarpeettoman byrokratian karsimisesta maatalouden tuki- ja valvontajärjestelmistä. Työryhmän tehtävänä on tehdä esitykset raportissa esille tuotujen epäkohtien korjaamiseksi ja järjestelmien kehittämiseksi. Tämän työryhmän kokoonpano ei lehtemme painoon mennessä ollut vielä tiedossamme. Viljelijätukien hallinnoinnin kehittämistä käsittelevä työryhmä selvittää ja arvioi valtion ja kuntien yhdessä hoitamien tehtävien organisointi- ja rahoitusvaihtoehdot. Työryhmä tekee esityksen valtion ja kuntien työnjaosta, rahoitusmallista ja tehtävien organisoinnista. Työryhmän asettamisen taustalla on kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta syntyvä tarve arvioida kuntien maaseututoimeen kuuluvien tehtävien hoitamista uudistuvassa toimintaympäristössä. Maaseudun kehittäjät ry:n äänen tähän työryhmään tuovat puheenjohtaja, Pertunmaan maaseutujohtaja Erkki Ojala ja yhdistyksen sihteeri, Piikkiön maaseutuasiamies Taina Wirberg. Agrologiedustusta täydentää SLC:n toiminnanjohtaja Tage Ginström. ESKO LAPPALAINEN Agrologien Säätiö Pöytästandaari á 23,60 Mortteli á 50 Pienoisrintamerkki á 8,40 Kello á 60 Reppu á 50 Saatavana myös isännänviirejä poikittaiskiinnityksellä á 50 (4 m), á 62 (6 m) 1- ja 2-osaisia kiitoskortteja sekä tekstillä että ilman 0,42-0,5 onnitteluadresseja tekstillä sydämelliset onnentoivotukset á 9, suruadresseja ilman tekstiä á 7,55 adressit viisi kpl tai enemmän postimaksutta HUOM! Tilauksiin lisätään postikulut Tilaukset: Agrologien Liitto ry, Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki P. (09) P. (09) , 762, , 758, f. f. (09) tilauslomake:

23 Laurean opiskelijatoiminta esittäytyy Hyvinkään Laurea-ammattikorkeakoulu sijaitsee Uudellamaalla aivan Hyvinkään keskustan tuntumassa. Laurealla on toimipisteitä eri puolilla Etelä-Suomea ja koulutusohjelmia yhteensä 17, joista neljä on englanninkielisiä. Ammattikorkeakoulun nimi Laurea tulee latinan kielen sanasta laurea eli laakeriseppele, joka merkitsee länsimaisessa historiassa voiton, tiedon ja runouden vertauskuvaa. Hyvinkään toimipisteen koulutusohjelmiin kuuluvat liiketalous, hoitotyö, business management, kestävä kehitys ja maaseutuelinkeinot. Business management, kestävä kehitys ja maaseutuelinkeinot ovat jäämässä pois ja näiden koulutusohjelmien viimeiset opiskelijat otettiin sisään syksyllä Agrologiopiskelijat tilavierailulla. (kuva: Anna Salminen) Luonnonvara- ja ympäristöalalla, eli tuttavallisemmin Luovalla, on yhteisinä tapahtumina perinteisesti olleet laidunkauden avajaiset ja päättäjäiset. Keväällä ennen laidunkauden alkua kokoonnumme viettämään Uudenmaan maaseutuopiston laavulle laidunkauden avajaisia makkaranpaiston ja muun mukavan yhdessäolon merkeissä ja syksyllä vuorostaan vietämme laidunkauden päättäjäisiä. Lisäksi joka vuosi on joulun alla järjestetty Luovan pikkujoulut. Näiden tapahtumien järjestämisestä huolehtivat bilevastaavamme. Olemme aloittaneet verkostoitumisen muiden koulujen agrologiopiskelijoiden kanssa uudelleen olemalla mukana agrologiopiskelijoiden yhteisissä tapahtumisissa. Ennen Hyvinkään agrologiopiskelijat ovat olleet paljon mukana agrologiopiskelijoiden yhteisissä tapahtumissa. Valitettavasti muutaman vuoden Hyvinkää on ollut hieman passiivinen, eikä ole osallistunut agrologien yhteisiin tapahtumiin. Olisiko tuo tauko johtunut agrologiopiskelijoiden siirtymisestä Uudenmaan maaseutuopistolta keskustaan Laurea-ammattikorkeakoulun yhteyteen vai mistä, mutta nyt asiaa yritetään korjata. Viime syksynä olimme mukana agrologiopiskelijoiden syyskisoissa, jotka järjestettiin tällä kertaa Mustialassa. Siitä saimme kipinän, joka todennäköisesti pitää huolen siitä, että käymme tästä eteenkinpäin agrologiopiskelijoiden yhteisissä kisoissa. Syyskisoissa päälajina oli sähly. Kisoissa käymisen tarkoitus pelaamisen sijaan taitaa olla verkostoituminen muiden opiskelijoiden kanssa ja yleinen kuulumisten vaihtaminen. Emme voitonnälkäisinä opiskelijoina ihan kylmiltään Mustialaan suostuneet lähtemään, vaan kisoja odotellessa kävimme porukalla pelaamassa. Tästä jäikin hyvä iltaharrastus, jonka rinnalle on nyt tarkoitus ottaa myös lentopallo. Luovalla on lisäksi toiminut muutamasta agrologiopiskelijasta koostunut matkanjärjestäjäryhmä, joka on halunnut nähdä vaivaa muiden opiskelijoiden iloksi järjestämällä opintomatkoja eripuolille Eurooppaa ja nyt viimeisimpänä Amerikan valloituksen. Matkat eivät yleensä ole hinnoilla päätä huimanneet. Esimerkiksi vuoden 2006 opintomatkaa rahoitettiin kirjoittamalla matkasta lehti, johon jokainen matkalle lähtijä sai myydä mainostilaa yrityksille. JARI ASPELUND AGROLOGIOPISKELIJA LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijat harjoittelevat kasvintunnistusta luokassa. (kuva: Anna Salminen) 23

24 Ajankohtaista Pohjois-Karjalan Agrologit r.y:n vuosikokous klo John Deeren Joensuun tehtaalla, Peltolankatu 25. Aluksi tehdasesittely ja kahvit, varsinaisen kokouksen jalkeen mahdollisuus kiertää tehdasalueella. Järjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen viimeistään 25.3 puh tai TERVETULOA! Työttömyyskassan kevätkokous Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräinen kevätkokous pidetään Helsingissä Radisson Sas Seaside Hotellissa (os. Ruoholahdenranta 3) klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 :ssä mainitut asiat sekä kassan sääntöjen muutos. Kassan hallitus Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ja sääntömuutosesitys ovat nähtävissä kassan toimistossa Maa- meri ja metsäalojen työttömyyskassan toimiston osoite: Lastenkodinkatu 5 B, Helsinki/yhteyshenkilö Anja Tikka Agrologeja palkittiin Mestarimyyjäkoulutuksen finaalissa Agrologi Timo Kauppinen voitti maatalouslinjan yksilökilpailun. (Kuva: Veli-Matti Parkkinen) Keskellä voittajajoukkue K-maatalous Patiselta, vasemmalla hopealle sijoittunut K-maatalous Hurrin joukkue ja oikealla kolmanneksi tullut K-Maatalous Naumanen, Joensuu. (Kuva: Veli-Matti Parkkinen) K-Ryhmän Mestarimyyjäkoulutuksen finaali järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Maatalouslinjan yksilö- ja joukkuekilpailujen kärkikolmikoissa palkittiin myös agrologeja. Yksilökilpailun voiton vei agrologi Timo Kauppinen (Ruotsalainen Oy, Nilsiä), toi- selle sijalle sijoittui Arto Littunen (R.Hallikainen Ky, Virolahti) ja kolmannelle sijalle agrologi Eero Ruuska (K-Maatalous Patinen, Saarijärvi). K- Maatalouden joukkuekilpailun voittajajoukkueen kaikki jäsenet ovat agrologeja ja myös toiseksi tulleessa joukkueessa oli mukana agrologiedustus. Joukkuekilpailun tulokset (agrologien nimet lihavoituna): K-maatalous 1. K-maatalous Patinen, Saarijärvi Eero Ruuska, Juha Lehtonen, Pertti Moisio 2. K-maatalous Hurri, Kitee Esko Malinen, Arvi Sinkkonen, Juha Väistö 3. K-maatalous Naumanen, Joensuu Asko Hiltunen, Seppo Saharinen, Ari Peltotupa Onnittelut kaikille Mestarimyyjille! 24 Agrologit 1/2008

25 Ajankohtaista Talkoot Kuuhanmäessä Kuuhanmäen kevättalkoot pidetään Heinolan Lusissa Kuuhanmäki on Heinolassa sijaitseva Agrologien Liiton omistama kesänviettopaikka rantasaunoineen ja aittoineen. Kuuhanmäki on kaikkien jäsenten käytettävissä korvauksetta. Ilmoittautumiset kevättalkoisiin ruokailun järjestämiseksi mennessä sähköpostitse tai puhelimella Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan talkooporukkaan - ja tutustumaan uusiin agrologeihin! Senioriagrologien tapaaminen Seuraava senioriagrologien tapaaminen ravintola Elitessä Helsingissä pidetään torstaina klo 12. Tilaisuuteen ei ole ennakkoilmoittautumista. Kaikki senioriagrologit ovat tervetulleita! 100 VUOTTA AGROLOGIKOULUTUSTA Agrologien kesäpäivät 2008 Mustialassa MATKA RIIKAAN Matkaohjelma ke Lähtö Särkisalmelta (pysäkit ryhmän toiveiden mukaan) 10:30 M/S Star lähtee Länsiterminaalista 12:30 saapuminen Tallinnan, jatketaan matkaa kohti Pärnua 15:00 ruokailu matkan varrella Pärnussa ravintola Postipoiss Trahterissa, saapuminen Riikaan ja majoittuminen Reval hotel Latvijaan Ilmoittautuminen mennessä Eino Heinolalle Etelä-Karjalan Agrologit Eino Heinola eino.heinola@proagria. Reval Hotel Latvija Elizabets iela 55, 1010 Riga, www. revalhotels.com/ n/latvija Reval hotel Latvija sijaitsee upealla paikalla Riian ydinkeskustassa. Hotelli on rakennettu vuonna 1978 ja remontoitu vuonna Hotellissa on 382 huonetta, hissi, ravintola, baareja, yökerho, kasino, kauneushoitola, myymälöitä, kuntosali, sauna, kuntosali, valuutanvaihto, tallelokerot, pesula, lasten leikkihuone, parkkipaikka ja kokoustiloja maksimissaan 1000 hengelle. Standard-luokan kahden hengen huoneissa on suihku/amme, wc, hiustenkuivaaja, puhelin, satelliitti-tv, internet (WiFi), minibaari, kokolattiamatto ja ilmastointi. Huoneissa on parivuode tai erilliset vuoteet. Osaan huoneista mahtuu yksi lisävuode. Hotellissa on myös perhe-, allergia- ja invahuoneita. to Aamiainen hotellissa Kaksi maatalouskohdetta ja lounas Etelä-Latviassa Bauskan ympäristössä perheviljelmä ja Terveten maatalousyhtiö pe Aamiainen hotellissa 09:30-11:30 suomeksi opastettu kaupunkikierros, lähtö hotellilta, pieni kiertoajelu joen toisella puolen ja vanhan kaupungin kävelykierros 11:30 ruokailu ravintola Alus Arsenalissa, Iltapäivällä tutustuminen agrologi Jan Mauran maatalouskauppaan Riiassa. la Aamiainen hotellissa 09:00 lähtö Riiasta kohti Tarttoa 13:30 ruokailu ravintola Püssirohukelderissa, 18:30 M/S Star lähtee Tallinnasta D-terminaalista 20:30 saapuminen Helsinkiin kotimatka Lappeenrantaan välittömästi aluksen saapumisen jälkeen Matkan hinta Hinta on 400 /henkilö (matkan hinta on tarkennettu). Hintaan sisältyy: - tilausajokuljetus Särkisalmelta alkaen - laivaylitykset Helsinki Tallinna Helsinki kansipaikoin - majoitus Riiassa Reval hotel Latvijassa 2-hengen huoneessa aamiaisin - kahden tunnin suomeksi opastettu kaupunkikierros Riiassa - paluu Tarton kautta (lyhyt pysähdys ruokailua varten) - ohjelmaan merkityt ruokailut Kaikki Latviaan matkustavat 7-vuotta täyttäneet tarvitsevat oman passin tai jälkeen myönnetyn EU-henkilökortin. Järjetelyissä ja oppaina mukana agrologit Esko Viikari ja Jan Maura. Terveten maatalousyhtiö 3000 ha:n tila, jossa on nautakarjaa, hevosia ja olutpanimo. 25

26 Henkilöuutisia Merkkipäivät Ajasta iäisyyteen 90 vuotta täyttää agrologi Erkki Kiviportti, Pori. Mustiala Perhepiirissä kotona. 70 vuotta täyttää agrologi Matti Säkäjärvi, Elimäki. Hyvinkää Ei vastaanottoa. Agrologi Sulo Kokko * Uukuniemi Joensuu Mustiala 1956 Agrologi Niilo Kalervo Anttila * Tyrväntö Hämeenlinna Hyvinkää vuotta täyttää pankinjohtaja Viljo Lihavainen, Liperi. Mustiala Matkoilla. 70 vuotta täyttää agrologi Pertti Teittinen, Hämeenlinna. Mustiala Matkoilla. Agrologi Osmo Korpelainen * Ristiina Ristiina Hyvinkää 1966 Agrologi Tenho Tuokko * Sakkola Ikaalinen Mustiala vuotta täyttää pankinjohtaja Niilo Kaikkonen, Kerimäki. Hyvinkää Matkoilla. 80 vuotta täyttää kunnallisneuvos Viljo Kivinen, Hartola. Mustiala Matkoilla. 80 vuotta täyttää talousneuvos Olavi Paloniemi, Pudasjärvi. Hyvinkää Matkoilla. 50 vuotta täyttää maanviljelijä Juhani Antero Lehtinen, Äetsä. Ahlman Vastaanotto Kiimajärven kylätalolla klo 14 alkaen. 75 vuotta täyttää eläkeläinen Paavo Ensio Kallio, Salo. Mustiala Matkoilla. 60 vuotta täyttää toimitusjohtaja Eero Koskinen, Pöytyä. Mustiala Ei vastaanottoa. 60 vuotta täyttää yrittäjä Eero Nokkala, Valkeala. Hyvinkää Matkoilla. Agrologi Anssi Rahikkala * Keuruu Keuruu Hyvinkää vuotta täyttää agrologi Matti Keski-Mattila, Lahti. Mustiala Matkoilla. 50 vuotta täyttää agrologi, emäntä Tarja-Riitta Koskinen, Juupajoki. Ilmajoki Vastaanotto Suomelassa (Juupajoella) klo 15 alkaen. 70 vuotta täyttää kuljetuspäällikkö Jouko Pihamaa, Jyväskylä. Mustiala Matkoilla. 70 vuotta täyttää agrologi Erkki Maunumäki, Kälviä. Hyvinkää Matkoilla. 26 Agrologit 1/

27 Henkilöuutisia Valmistuneet Savonia, Iisalmi Kanala Tero, Hankasalmi; Karvonen Eija, Iisalmi; Peltola Marjo, Puolanka; Sovasalo-Tarvainen Sanna, Lapinlahti; Väänänen Olli, Lapinlahti agrologista agrologi (AMK) Gröhn Heli, Iisalmi; Kettunen Kirsi-Maria, Sonkajärvi; Korhonen Kaisu, Paltamo; Korhonen Pirkko, Maaninka; Korhonen Päivi, Paltamo; Laulumaa Susanna, Karkkila; Ruotsalainen Jukka, Iisalmi; Räisänen- Jatkola Anna-Maija, Leppävirta; Taipale Anu, Helsinki Nimityksiä Dinolift Oy Agrologi Tuomas Heilala on nimitetty tuotannon loppupään koordinaattoriksi. Maatalouskesko Oy Agrologi Ari Soisalo on nimitetty alkaen Maatalouskeskon työkoneiden myyntipäälliköksi. K-Maatalouskeskon Seinäjoen myyntipäälliköksi on nimitetty alkaen Juha Mäenpää. Kaakkois-Suomen TE-keskus Agrologi (AMK) aikuisopiskelija Riikka Sinikallio on nimitetty tarkastajaksi alkaen. Määräaikaiseksi tarkastajaksi on nimitetty agrologi (AMK) Olli Marttila alkaen. Laurea, Hyvinkää Andersson Johanna, Forssa; Kosunen-Krannila Tarja, Pornainen; Moisala Suvi, Helsinki; Vuorema Anna-Mari, Hausjärvi agrologista agrologi (AMK) Pylsy Katariina, Hämeenkyrö HAMK, Mustiala Aalto Jonna, Ulvila; Alanen Mari, Huittinen; Finkemeyer Mikael, Vihti; Kangasmaa Tuire, Lavia; Kukkonen Virve, Humppila; Markola Juho, Elimäki; Rinnetmäki Jenni, Forssa; Sten Virpi, Nokia; Viljala Reetta, Kuusjoki Pohjois-Karjalan TE-keskus Ylitarkastajaksi on nimitetty agrologi Tapio Leinonen. ProAgria Keskipohjanmaa AMK-Agrologiopiskelija Tiina Huopana on nimitetty maitotilaneuvojaksi. ProAgria Itä-Suomi Maatilapalveluiden toisena palvelupäällikkönä aloitti agrologi Katri Karjalainen, vastuualueena kotieläinpalveluiden kehittäminen ja neuvojien ohjaus. Täydennys itsenäisyyspäivän ritarimerkkeihin Viime numerossa julkaistusta itsenäisyyspäivän ritarimerkkien saajista oli valitettavasti jäänyt pois kolme nimeä: Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi Kokkoniemi, Hannu Vesa Pellervo, projektipäällikkö, Haapajärvi Turpeinen, Marita Kaarina, yhteissihteeri, Joensuu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein Kössi, Heikki Olavi, maanviljelijä, Orivesi Lämpimät onnittelumme! Kiinteistö Oy Ylläs-Agrola myy tai vuokraa Kiinteistö Oy Ylläs-Agrolassa on vielä vapaita viikkoja, joita yhtiö myy tai vuokraa edulliseen hintaan. Myyntihinta ja vastike Vuokra ,00 320, ,00 230,00 20, 21, 22, 23, 24, 25, ,00 230, ,00 230, ,00 230,00 40, 41, 42, ,00 230,00 45, ,00 320,00 50, ,00 320,00 Lapin Agrologit ry tarjoaa vuonna 2008 vuokrattaviksi viikot: Viikko Jäsenhinta Hinta ulkopuolisille euroa 300 euroa euroa 500 euroa euroa 500 euroa euroa 500 euroa euroa 500 euroa euroa 600 euroa Tiedustele myös muiden omistajien vapaita viikkoja. Ajankohtaisen tilanteen voit tarkistaa netistä Varaukset puh. (09) /Lappalainen, esko.lappalainen@agrologit.fi Agrologien Liiton vapaat viikot Ylläs-Agrolassa v Agrologien Liiton omistamista viikoista vapaina ovat viikot viikkovuokra jäsenille muille euroa 200 euroa euroa 320 euroa euroa 320 euroa euroa 320 euroa euroa 320 euroa euroa 260 euroa euroa 260 euroa euroa 320 euroa euroa 320 euroa euroa 320 euroa Muut Ylläs-Agrolan vuokrattavat viikot löydät osoitteesta www. yllasagrola.fi/ilmoitustaulu Vuokrausasioissa ota yhteys Esko Lappalainen, p tai

28 Kirjallisuus Sata Sampsan vuotta Sampsa ry Maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ry Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi sivua Sampsa on ollut vahva maatalousylioppilaiden yhdistys, ja sillä onkin kerrottavanaan itsestään menestystarina sadan vuoden ajalta. Kirjan jaotus on kronologinen, missä on erotettu toisistaan eri vuosikymmenet. Kunkin jakson alkamiseen on kuitenkin löydetty sopiva rajapyykki. Se osoittaa tekijöillä olleen taito nähdä historian käännekohtia maatalousylioppilaiden toiminnassa, jotka toisaalta ovat olleet kytköksissä maatalouden valtakunnalliseen, sekä tiedekunnan kehitykseen. Kirja alkaa agronomikoulutuksen aloittamisesta Helsingissä, mutta siinä sivutaan hiukan myös sitä edeltänyttä Mustialan oppilaitostakin. Sampsan työ alkoi tiedekunnan perustamisesta. Lähteitä oli kattavasti aivan ensimmäistenkin vaiheiden kuvaamiseen. Sampsan toiminnan alussa luotiin yhdistykselle se pohja, mihin sen toiminta myöhemmin paljolti ankkuroitui ja leveni. Teoksessa saavat merkittävän sijan Sampsan esimiehet ja muukin johtokunta, jotka on lisäksi taulukoitu kirjan loppuun. Sampsan esimiehet olivat kaikki tunnettuja maatalousmiehiä, joista kirjassa erityisen sijan kuitenkin saavat Kalle T. Jutila, K. U. Pihkala - ja Rurik Pihkala, Antti Mäki, Esko Poutiainen, Viljo Ryynänen, Eeva Tapio ja Matti Ylätalo. Sampsa on ollut esimiestensä näköinen ja heitä on haluttu historiikissa muistaa. Teos on historiikinomainen. Rivien välistä voi tosin tehdä analyysia Sampsan toimintatavoista ja merkityksestä. Teoksen painopisteitä ovat keskinäinen opiskelijaelämä ja kansainväliset kosketukset. Sampsa halusi rakentaa maatalousylioppilaiden yhteistä hyvinvointia ja näkyvimpiä merkkejä siitä ovat ylioppilaskylä ja vuonna 1987 valmistunut monitoimitalo. Sampsa jakaantui alajärjestöiksi kuten tekniikka-agraareihin ja markkina-agraareihin, mistä kaikista yhdessä muodostui kokonaisuus, jota ylläpiti Sampsa-lehti. Lehden varhaisista vaiheista kerrotaan varsin paljon. Maatalousylioppilaat järjestivät kaikenlaisia tempauksia, joista EU-ajan tempaukset ovat tunnetuimpia. Yhdessä toimiminen oli luonteenomaista Sampsan toiminnalle ja sen suuntainen on kirjakin. Se sisältää paljon tuttuja tapahtumia, kuvia ja nimiä kansiensa välissä. Sampsan historiikissa oli pohjaa aikaisemmista 15 -, 25 -, 50 - ja 85- vuotisjulkaisuista, sekä lisäksi on käytetty muita alkuperäislähteitä kattavasti. Silti kirjan ote ei ole liian tieteellinen, vaan se on opiskelijoiden itse tekemä. Teoksen toimittajana on Sisko Savolainen ja hänellä oli apunaan merkittäviä maatalouden ammatti-ihmisiä ja tietenkin sampsalaisia. Hän on aikaisemmin kirjoittanut teoksen Kylä kaupungissa- elämää Latokartanon ylioppilaskylässä Teoksesta on paljon hyötyä myös historian Sampsa on ollut esimiestensä näköinen ja heitä on haluttu historiikissa muistaa. tutkimuksessa, sillä se sisältää paljon tietoja maataloustyön saralla sittemmin eri tavoin menestyneistä henkilöistä. Teos liittää opiskelijat ja akateemisen elämän yhteen ja antaa puitteet Viikin agraarikylän toiminnalle sadan vuoden ajalta. Täydennyksenä tähän on tulossa maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historia ensi syksynä, jossa varmasti on paljon oppimista tästä kirjasta. Maatalousylioppilaat pääsevät näin historian sivuille. HANNU HUVINEN Monta tietä hyvään metsään Tapion sata vuotta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäkustannus Oy 96 sivua Tapion täyttäessä sata vuotta nähtiin tärkeäksi kirjoittaa kuvaus tältä ajalta. Tapiossa haluttiin antaa puheenvuoro metsänomistajille ja kuitata historiatiedot kevyesti. Kirjan alkuun onkin pantu vain tähdenvälejä sadan vuoden toiminnasta, mikä sinänsä on hyvä, mutta liian vähän. Historian puutetta puolustettiin sillä, että Tapiolla on Viljo Holopaisen 50-vuotishistoria, joka on kuitenkin katkelmallinen ja Aarne Jänterän 75-vuotiskirja Toimintaa ja tuloksia, joka on sitäkin suppeampi ja selvästi sukua tälle kirjalla. Tapion sata vuotta onkin esitetty aivan liian lyhyesti työn merkittävyyteen nähden, nyt kun metsäteollisuuskin on julkaisemassa viisiosaisen mahtavan teossarjan. Teoksessa on vain 96 sivua, mitkä on kirjoitettu vielä molemmilla kotimaisilla kielillä. Perinnettä on otettu mukaan teemoittain kuten perhe ja metsä, taimesta kasvaa puu, suo, kuokka ja metsä, tie vie metsään, joka on kuitenkin liitetty kirjaan kertojien toteamana sellaisenaan, sen enempää ainesta tutkimatta ja liittämättä sitä 28 Agrologit 1/2008

29 Kirjallisuus Agronomit ja agrologiopiskelijat yhteistyössä Lapissa metsänhoidon kehitykseen. Perinnenäytteet ovat melko irrallisia ja niitä olisi tullut sitoa yhteen yhtenäiseksi kertomukseksi metsänhoidosta. Kirja on vaatimaton myös kuvitukseltaan. Kuvat ovat mustavalkeita, tosin Tapion omasta kokoelmasta, mutta väriä olisi kirjassa saanut toki olla niin kuvissa kuin tekstissäkin. Tapion historia on kuitattu liian kevyesti ja esitetty sitä osin korvaamaan samassa teoksessa Tarja Meristön tulevaisuuskatsaus, mikä on harvinaista historiikissa. Ansioistaan huolimatta sillä ei ole pysyväisempää merkitystä, vaan lähinnä teoretisointia. Teoksesta on haluttu tehdä lukukirja kansan käsiin, missä se voikin onnistua, mutta ei poista historian tarvetta. Eikö siihen ollut uskallusta, kun metsäkirjoja muutenkin ilmestyy paljon ja lähteet ovat varmaankin hyvät? Tilaisuutta tähän ei heti tarjoutune, mutta tarve jää, sillä yksityismetsät ovat suuri omistajataho. Kirja on turhan vaatimaton, kun metsähistoria on muuten nousussa, olisi toivonut laajempaa esitystä. Tapion mahtavasta vaikutuksesta saa liian kalpean kuvan ja jäämme odottamaan historiaa, missä selvitettäisiin yksityismetsienhoito sadan vuoden ajalta, mitä niin metsänomistajat kuin tutkimuskin kaipaavat. HANNU HUVINEN. Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat saivat Lapin Agronomit ry:ltä toimeksiannon järjestää ja tallentaa digitaaliseen muotoon yhdistyksen arkistoista löytyvä aineisto. Virallisen arkiston lisäksi tallennettiin mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja kirjeitä. Digitaalisen tallentamisen lisäksi opiskelijat järjestivät eri tehtävissä olevien agronomien muistelutilaisuudet, joissa muisteltiin ja arvioitiin omaa ja kollegoiden merkitystä lappilaisen maaseudun ja yhteiskunnan kehittäjinä. Agronomeja myös haastateltiin henkilökohtaisesti, ja haastatteluissa saatiin talteen korvaamatonta tietoa menneiltä ajoilta. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuus , jossa Lapin Agronomit ry ja työn tehneet opiskelijat kertoivat kokemuksistaan ja saaduista tuloksista. Rovaniemen ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat ja projektin ohjaaja tyytyväisinä työnsä tuloksiin. Kuvassa vasemmalta lukien Harri Marjeta, Veikko Maijala, Mika Luusua ja Hanna Saastamoinen. Projektin aikana agrologiopiskelijat saivat arvokasta tietoa ja kokemusta agronomisen alan merkityksestä ja kehittymisestä sodan jälkeisessä Lapissa. Opiskelijoille kertyi projektin aikana myös aimo annos tietoa Lapin maaseudun kehittymisestä juuri heiltä, jotka ovat toimineet kehityksen vetureina. Näin hiljainen tieto saatiin siirrettyä vanhoilta konkareilta opiskelijoille. Lapin Agronomit ry on perustettu vuonna 1945 ja sen jäsenet ovat toimineet mm. tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja julkishallinnon tehtävissä. Agronomit ovat olleet vahvasti mukana Lapin maaseudun kehittämisessä aina pulavuosista EU-aikaan asti. Lapin Agronomit ry:lle myönnettiin kulttuuriapuraha aineiston keräämistä ja tallentamista varten. Projektin lopputuotteena tullaan kirjoittamaan Lapin agronomeista kertova kirja. 29

30 Neuvotteluja Vaari seurasi syksyn aikana maatalousneuvotteluja vähän sivusta, mutta huomasi pojan tuskailleen hidasta päätöksenkulkua ja leikkausuhkia. Viljelijänkö tässä pitää aina taipua ja pyrkiä vaan laajentamaan ja monipuolistamaan tuotantoaan, kun muut pyrkivät pikemminkin kaventamaan työtään ja pyytämään palkankorotuksia, vaari huokaa. Vaari toteaa kuitenkin pojalle, ettei maatalous ensimmäistä kertaa ole tulilinjalla. Ennen maan itsenäistymistä maatalouden arvo oli merkittävä ja sitä suosittiin, joskin viljelijöiden oli tultava toimeen maailmanmarkkinahinnalla. Osuustoiminnalla voitiin kuitenkin korvata puuttuvia resursseja, ja kovalla työllä ja maahengellä pärjättiin luvulla pyrittiin viljanviljelyä kehittämään ja tukemaan vehnänviljelyäkin valtion toimesta. Vasemmisto hyökkäsi silloinkin maanviljelijöiden kimppuun ja vaati tullisuojelun purkamista ja halvempaa ruokaa. Tätä taistelua käytiin sitten talvisotaan asti. Sodan aikana maataloustuotteista oli pula, eikä kotimaassa voitu tuottaa ravintoa riittävästi. Osaltaan se pakotti menemään sodassa Saksan rinnalle ja onnettomiin seurauksiin. Maatalouden arvo nousee aina sodan aikana, kun kaikesta on pula ja kaupunkilaisetkin odottivat Saksasta viljalaivoja ja säätä seurattiin, jotta lasti saataisiin turvallisesti kotisatamaan, vaari muistelee. Sodan jälkeen maataloustuotanto saatiin elpymään vuoteen 1948 mennessä, mutta maataloustulosta oli silloinkin väännettävä kättä moneen kertaan, ja lopulta maataloustuottajatkin menivät vuonna 1956 yleislakkoon. Maidot kaadettiin maahan. Maatalouden merkityksestä taisteltiin ja vaari muistaa yleislakon, jossa koko väestö koetti keksiä mielekästä tekemistä lakon ajaksi. Tullisuojelu oli kiistakapulana aina, eikä maatalouden tarpeita ymmärretty, vaan pyrittiin sitä leikkaamaan ja paketoimaan. Vaikka ylituotantoa oli, ei viljelijäväestö voinut hyväksyä pakkokeinoja. Maataloustuloneuvottelut olivat vaikeita siitä eteenkinpäin. Maataloustulolakia ja muita asetuksia koetettiin sorvata viljelijäväestön tueksi ja laskemaan toimeentuloa, joka aina jäi palkkatyöntekijästä jälkeen. Maataloustulosta oli käytävä kampailua vuosittain, mutta silloin oli vielä enemmän järjestövoimaa kuin nykyisin ja traktorimarssillekin vaari kerran ennätti luku oli suotuisa kausi maataloudelle, joskin puolessa välissä vuosikymmentä alkoi tulla synkkiä pilviä taivaalle, kun raivaukseen, markkinointiin yms. puututtiin ja viljelijäväestön tulopohjaa koetettiin kaventaa. Tällöin laadittiin Maatalous 2000-komiteamietintö, jossa maatalouden merkitystä kansantaloudessa haluttiin supistaa. Sen suuntaisiahan ne ovat kaavailleet myöhemminkin, ikävä kyllä. Vaarin mielestä maataloudella näytti kuitenkin olevan viimein paremmat ajat edessä, kun konekantaa oli saatu kohennettua ja hinnatkin kohtuulliseksi, mutta silloin vietiin yhdessä yössä jalat alta viljelijäväestöltä, kun hinnat puolitettiin EU-ratkaisussa. EU-aikaan asti Suomessa sanottiin maksettavan maataloustuotteista liikaa. Silloin kuitenkin voitiin tällä tavalla kompensoida epäedullisia tuotanto-oloja, mitä ei enää aina muisteta, kun EU:ssa jouduttiin markkinatalouden alttarille. Vieläkään ei oikein tiedetä, mitä EU-neuvotteluissa oikein päätettiin, kun siitä pitää jatkuvasti neuvotella. Historia kulkee kuitenkin vain yhdellä tavalla ja tulokset toki näkyvät. Vaarikin on nähnyt maaseudun hiljentyvän. Siihenkö neuvotteluilla ja suunnitelmilla on sitten pyrittykin, vaari kysyy. Hyvä kysymys se on pojankin mielestä, mutta vastaajaa ei siihen taideta saada. VANHA ISÄNTÄ 30 Agrologit 1/2008

31 AGROLOGIEN LIITTO RY. JÄSENYHDISTYKSET Etelä-Karjalan Agrologit Pj. Eino Heinola Siht. Teija Monto Etelä-Pohjanmaan Agrologit Pj. Anja Norja Siht. Sami Sillanpää Etelä-Savon Agrologit Pj. Päivi Näkki Siht. Birgitta Partanen Helsingin Agrologit Pj. Kaj Sjölund Siht. Katja Rajaoja Kainuun Agrologit Pj. Maarit Hietanen Siht. Minna Tanner, Kanta-Hämeen Agrologit Pj. Päivi Meronen Siht. Matti Salminen Keski-Pohjanmaan Agrologit Pj. Jari Tikkanen Siht. Heikki Jaakola (08) Keski-Suomen Agrologit Pj. Jussi Kananen Siht. Anja Kettunen Koillis-Pohjan Agrologit Pj. Seppo Linjakumpu Siht. Rauno Määttä (08) Kymenlaakson Agrologit Pj.Tero Kiviaho Siht. Marko Toikka, Lahden Seudun Agrologit Pj. Olavi Lehtiniemi Siht. Timo Kurhila (03) Lapin Agrologit Pj. Pekka Kalliainen Siht Irja Mäkitalo Lounais-Hämeen Agrologit Pj. Asko Nuikka Siht. Jouni Savolainen Oulun Seudun Agrologit Pj. Matti Tyhtilä Siht. Leea Sangi Pirkanmaan Agrologit Pj. Ville Paulaniemi Siht. Esa Paukkunen Pohjois-Karjalan Agrologit Pj. Mauri Räsänen Siht. Mari Vauhkonen Pohjois-Savon Agrologit Pj. Antti Valta Siht. Pekka Tuovinen Satakunnan Agrologit Pj. Heikki Pohjala (0440) Siht. Päivi Markkula Uudenmaan Agrologit Pj. Liisa Parikka Siht. Jenni Päivähonka Varsinais-Suomen Agrologit Pj. Hannu Suominen Siht. Reeta Tevali OPPILASKUNTAYHDISTYKSET Skuffis elevkår r.f. Raseborgsvägen Ekenäs Pj. Mickel Nyström mickel.nystrom@sydvast.fi Siht. Christer Jägerskiöld christer.jagerskiold@sydvast.fi Ilmajoen Maatalousopiston Oppilasyhdistys Ilmajoentie Ilmajoki Pj. Jaakko Havana jaakko.havana@seamk.fi Siht. Vuokko Runtti vuokko.runtti@seamk.fi Tarvaalan Luonnonvara-alan opiskelijayhdistys ry Uuraistentie Tarvaala Pj. Ari Koski ari.koski.lma@jamk.fi Siht. Mika Isoniemi mika.isoniemi.lma@jamk.fi Kiteen Koivikon Opiskelijayhdistys ry Koivikontie Puhos Pj. Jukka Heikkinen jukka.heikkinen@edu.ncp.fi Mustialan Toveriliitto Mustialantie Mustiala Pj. Anna-Maria Pajukivi anna-maria.pajukivi@student.hamk.fi Siht. Henna Hännikäinen henna.hännikäinen@student.hamk.fi SAIMO ry Haukisaarentie Iisalmi Pj. Anne Ullgren anne.ullgren@student.savonia.fi Siht. Anna-Riina Männistö anna-riina.mannisto@student.savonia.fi AGROLOGIEN AMMATTIYHDISTYKSET Maaseudun Kehittäjät ry Pj. Erkki Ojala (015) erkki.ojala@pertunmaa.fi Siht. Taina Wirberg taina.wirberg@piikkio.fi Elinkeinohallinnon Asiantuntijat ry Pj. Juho Iivanainen juho.iivanainen@te-keskus.fi Siht. Teija Nielsen teija.nielsen@te-keskus.fi Toimihenkilöagrologit ry Pj. Päivi Meronen paivi.meronen@proagria.fi Siht. Esko Lappalainen (09) esko.lappalainen@agrologit.fi 31

32 .D603 NYT MYÖS TIIVISTEENÄ