Pulckiset Petuckassa eli Aholassa

Transkriptio

1 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 1 Pulckiset Petuckassa eli Aholassa Ukkini Pekka Pulkkinen syntyi Kuhmoniemen Lentiiran kylässä Aholan talossa (talo no 19) Hänen isänsä oli Matti (Matts) Pekanpoika Pulkkinen ja äitinsä Reeta (Greta) Sofia Kyllönen. Hänet kastoi kirkkoherra August Holmström. Kastetilaisuudessa oli paikalla kummit kirkkoväärti Erik Kyllönen vaimonsa kera, Anna Niskanen sekä Henrik Helttunen ja piika Alma Aino Helttunen. Pekka oli perheensä toinen lapsi: kahta vuotta aiemmin oli Matin ja Gretan perheeseen syntynyt jo esikoinen, tytär Elsa Amanda. Pekka vietti ensimmäiset lapsuusvuotensa isänsä sukutilalla Lentiiran Aholassa. Museoviraston kuvakokoelmasta löytyy joitakin kuvia, jotka valottavat tuon ajan Aholan pihapiiriä. Aholan Luhti, joka on rakennettu vuonna (Yrjö Blomstedt, Museoviraston kuvakokoelma) Aholan aittarivi, toinen rivissä vuodelta 1801, kolmas vuodelta 1880 ja neljäs vuodelta (Yrjö Blomstedt, Museoviraston kuvakokoelma)

2 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 2 Palaan tässä kirjoituksessa noin puolitoista vuosisataa ajassa taaksepäin ja seuraan isäni ja isoisäni suvun vaiheita Kuhmoniemen (myöhemmin: Kuhmon) Lentiiran kylän Petuckan talossa 1700-luvun loppupuolelta lähtien. Talon nimi oli aluksi Petucka, myöhemmin Aho (vuosien rippikirja: Petukka eli Aho no 40 ) ja vuosien rippikirjassa lopulta Petukka eli Ahola no 40 ja siitä lähtien Ahola, jolla nimellä tila tunnetaan nykyäänkin. Lentiiran kylä kirjattiin rippikirjoissa omaksi kyläkseen vasta vuodesta 1877 lähtien. Silloin muuttui myös talojen numerointi ja Ahola sai numerokseen no 19. Aiemmin kylän talot kuuluivat Lenduan (Lentuan) kylään (Lendua by) ja tilan numero oli silloin 40. Isoisäni synnyinkoti tuhoutui talvisodan aikaan tulipalossa. Vanhan talon paikan voi kuitenkin erottaa nykyisen Aholan tilan mailla edelleen paikalla olevista kiviperustuksista ja talon paikan ympärillä kasvavasta puustosta. Vanhoista rakennuksista paikoillaan on edelleen vanha sauna ja maakellari. Kuhmon ja Lentiiran historiaa Lähteet: Jorma Wilmi. Kuhmon historia Martti Siira. Pulkkiset Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Moniste. Paltamon, Sotkamon ja Kuhmon seurakuntien kirjat. Ensimmäiset Pulkkiset Kainuussa Kainuun varsinainen pysyvä asuttaminen alkoi 1500-luvulla, kun Oulujärven erämaahan muuttaville oli luvassa verohelpotuksia. Tyypillisesti uudistilallinen sai 10 verovapaata vuotta, mutta hyvällä neuvottelulla saattoi saada jopa vuotta. Koko alue kuului 1550-luvulla muodostettuun Oulujärven pitäjään, jonka keskuspaikkana oli Paltaniemen kartano. Vuonna 1595 solmittu Täyssinnän rauha takasi rauhalliset olot rajaseudulle, ja ihmiset uskalsivat muuttaa erämaahan runsaan riistan ja hyvän kaskimaan perässä. Näihin aikoihin myös ensimmäiset Pulkkiset tulivat Kainuuseen ja Kuhmon Lentiirankin alueelle. Vuoden 1605 manttaaliluettelosta löytyy Nuasjärven kylästä Sotkamosta Michel Pulkkinen, mutta yhden lähteen mukaan Mikko palaa kotiseudulleen Pulkkilaan aiemmalle tilalleen yhdessä veljensä Jönsin kanssa. Vuonna 1610 Paltamon Hyryjärvellä mainitaan uudistilallinen Tuomas Puckinen, jonka nimi myöhemmin on muodossa Pulckinen; vuoden 1616 jälkeen häntä ei näy enää kirjoissa. Kuhmon Korpisalmen kylässä on vuoden 1616 maakirjaan merkitty Matti Pulkkinen (Korpisalmi talo 4, ⅛ manttaalia), mutta häntä ei ole merkitty uudisasukkaaksi; hän on siis asunut tilalla jo aiemminkin. Matti on syntynyt n ja hän siirtyy myöhemmin uudistilalliseksi Lentuan kylään. Vuonna 1626 hänellä on 1 tamma ja 1 lehmä ja vuonna 1636 lehmiä on jo kolme. Vuoden 1637 ruodutusluettelossa talossa on 22-vuotias Matts Pulkkinen (s. 1615), toisen polven isäntä. Vuonna 1641 Matti on naimisissa, mutta vuonna 1644 jo leski. Vuoden 1649 veroluettelossa Lentuan talo no 7:n kymmenykset maksaa Påhl/ Paavali Pulkkinen. Onko Påhl ja Matti veljeksiä? Vuoden 1655 veroluetteloon on merkitty uudistila talo no 20 isäntänä Matti Matinpoika Pulkkinen. Vuoden 1665 kirjausten perusteella talon no 6 isäntä on Matti Påhlinpoika. Isä Påhl palaa vielä isännäksi vuoteen 1673 asti, jonka jälkeen Matti on taas isäntä. Vuonna 1673 talossa no 20 asuu kaksi naimisissa olevaa poikaa. Paltamon emäpitäjästä Sotkamon kautta Kuhmon kappeliseurakunnaksi Paltamoon valmistui kirkko vuonna Kuningas Kustaa II Adolfin aikaan (1600-luvun alussa) koko Ruotsin valtakuntaan luotiin tehokas verojärjestelmä, jonka perusteella myös Kainuu määrättiin vuonna 1605 verolle ja näin Kainuunkin perukoilta alkaa löytyä kirjallisia merkintöjä. Hallinto sekä kirjanpito taloista ja väestöstä ja niiden perusteella kerätyt verot säilyivät samankaltaisina vallan

3 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 3 vaihduttua Ruotsin kruunulta Venäjän tsaarin alle. Verot maksettiin luonnontuotteina 1800-luvun lopulle saakka. Vero määräytyi talon perusveron, viljellyn alan, eläinten määrän ja asekuntoisten miesten määrän mukaan. Henkirahan kanto alkoi vuonna Uudistilojen asukkailla oli verovapaus tiettyjen vuosien ajan. Tämän kruununveron lisäksi oli kirkollinen verotus (kymmenykset), joka oli papin palkka. Kylille oli määrätty kuudennusmiehet, jotka yhdessä nimismiehen kanssa keräsivät verot luvun puolivälissä Kreivi Pietari Brahe sai hallittavakseen Kajaanin vapaaherrakunnan ja samaan aikaan Sotkamo erotettiin omaksi hallintoyksikökseen (1647), johon myös Kuhmo kuului Sotkamosta tuli oma pitäjä ja se sai nimismiehen ja käräjät sekä oman seurakunnan. Sotkamon seurakunnan kirjoissa kuhmolaiset näkyvät aluksi yläpitäjäläisinä. Kuhmo erotettiin omaksi kappeliseurakunnakseen vasta vuonna 1753 ja Kuhmoniemen ristikirkko valmistui seuraavana vuonna luvun alussa hautausmaana oli Lammasjärven Koposen saari, jota kutsuttiin myös Kuhmon kappelin saareksi ja Kalmasaareksi. Kirkon valmistuttua Kuhmoniemelle, myös sen lähelle tuli hautausmaa. Ruotsin neljä itäistä maakuntaa siirtyivät Suomen sodan jälkeen vuonna 1809 Venäjän vallan alle ja Suomesta tuli suuriruhtinaskunta ja Venäjän tsaarista Suomen suuriruhtinas. Vuonna 1812 Lentiira sai oman rukoushuoneensa, kun kirveskansa lupia kysymättä rakensi kylälleen hirsikirkon. Kirkon viereen tuli myös erämaahautausmaa. Kuhmoniemen kirkon palon (1804) ja muutaman riitelyvuoden jälkeen uusi kirkko rakennettiin vuonna 1816 lähelle Ikolan pappilaa, Markkulan mäelle. Samana vuonna otettiin käyttöön myös Hankaniemen hautausmaa lähellä Koposen saarta. Rajan kansa kasvaa Kuhmossa oli vuonna 1695 yhteensä noin 500 henkeä, joista talollisia oli 400. Palkollisia oli hyvin vähän (vuonna 1695 merkitty koko Kuhmossa 14 palkollista), torppareita ja mökkiläisiä muutamia kymmeniä luvun alussa oli Suomelle vaikea Isonvihan aika, jolloin Venäjältä tulevat joukot kulkivat ympäri maata ryöstäen ja polttaen kyliä. Kuhmon alueella ei kuitenkaan poltettu tuolloin kovin monia taloja.1730-luvulla kuolleita on ollut vuoden aikana noin 10 ja syntyviä lasta. Väkiluku kasvoi siis koko ajan. Pikkuvihan aikana kuolleisuus oli pahojen tautien vuoksi paljon suurempi, kahtena jälkimmäisenä vuotena kirjattiin kappeliseurakunnassa molempina 43 kuollutta. Syntyvyys oli samaa luokkaa kuin aiemmin, joten väkiluku polki paikallaan tai jopa laski. Vuonna 1760 Kuhmon kappelissa oli miehiä 639 ja naisia 632 eli asukkaita yhteensä Väestöluettelossa on 120 ruokakuntaa ja 116 taloa luvun lopulla oli mainioita viljasatoja. Hyvästä ajasta kertoo myös se, että esim. vuonna 1775 syntyi 100 lasta. Väkimäärää verotti sitten taas pahasti vuosien pahat kulkutaudit, pilkkukuume ja punatauti. Vuonna 1791 kirjattiin jopa 278 kuollutta, kun edellisen vuoden luku oli ollut 85 ja sitä edellisenä 49. Myös vuonna 1795 kuolleita oli paljon, peräti luvun alkupuolella syntyi vuosittain lasta. Ennätysvuosi oli 1829, jolloin syntyneitä oli 186. Väkiluku oli kasvanut 3945 henkeen vuonna Seuraava paha kulkutautien aika, nk. moru oli vuosina , jolloin Elias Lönnrot oli Kajaanin piirilääkärinä ja kiersi myös Kuhmossa. Kolmen vuoden aikana kuolleita oli yhteensä 763 eli viidennes koko väestöstä. Vuonna 1860 väkiluku oli kasvanut kuitenkin jo 5214 henkeen. Myös suurina nälkävuosina kuolleita oli yhteensä noin 800. Väkiluku pienenikin noihin aikoihin ja vuonna 1875 väkiluku oli enää Kuitenkin syntyneiden

4 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 4 määrä kasvoi ja oli jo 1870-luvun alussa yli 150 lasta ja 1870-luvun lopulla yli 200 lasta vuodessa. Kun kuolleiden määrä vaihteli yleensä 50:n ja 100:n välillä, väkiluku siis kasvoi. Vuonna 1884 parempien aikojen merkkinä oli syntyneiden määrä noin 200 uutta kuhmolaista. Järven, metsän ja pellon viljaa Kiinteä asutus juurtui erämaihin hyville kalastus- ja riistamaille. Lentiira oli yksi tällainen paikka. Kaskiviljely oli vallitseva elinkeino ja se tarvitsi paljon työvoimaa. Siksi taloissa elettiin kahden tai kolmen sukupolven suurperheinä, joihin kuului tyypillisesti vanha isäntäpari, pojat puolisoineen ja lapsineen sekä naimattomat sisarukset. Vuonna 1695 oli Lentuan kylässä (johon Lentiirakin kuului) 15 suurperhettä. Lentuan kylässä (Lentiirassa) olivat tuolloin Pulkkisen veljesten talo, jossa asuivat todennäköisesti veljekset Matti (Matts), Yrjö (Jöran), Olli (Oloff), Heikki (Hendric) ja Samuel. He ovat Matti Matinpoika Pulkkisen poikia. Matti Pulkkinen (Lentua Pulkkila) on maksanut kohtalaisena satovuotena vuonna 1690 veroa ainakin ruista tynnyrin ja 12 kappaa sekä ohraa ½ tynnyriä. Talo oli Kuhmon toiseksi suurin veronmaksaja. Talon vauraus perustui runsaaseen työvoimaan. Pulkkisia löytyy myöhemmin 1700-luvulla useista kylän taloista, esimerkiksi Lentua 2 Pulkkila, Lentua 4 Sutela, Lentua 14 Pulkkila, Lentua 20 Sutela, Lentua 39 Jordananiemi, Lentua 40 Petukka, Lentua 49 Matala, Lentua 54 Savilahti, Lentua 63 Håvi. Pulkkisia asuu myös muutamassa torpassa. Vuonna 1750 asui talossa Lentua 2 Pulkkila suurperhe, jossa on talollisia sekä mökkiläisiä ja mäkitupalaisia (13) ja palkollisia (15). Suurperhetalojen pihapiirissä oli yleensä useampia asuinrakennuksia. Mökkiläiset ja mäkitupalaiset asuivat jakamattomilla takamailla ja tekivät töitä taloon. Vilja, ruis ja ohra, saatiin kaskipelloilta. Vesi antoi vedenviljaa, jota säilöttiin suolakalana ja kapakalana. Hauki oli ympärivuotinen ruoka ja kapahauki myös veronmaksun väline. Metsästysaseina olivat käsi- ja jalkajouset, karhukeihäs ja 1700-luvun lopulta suusta ladattava luodikko. Hirveä ja peuraa metsästettiin joukolla, hangella hiihtäen ja eläimistä käytettiin hyödyksi kaikki: liha, nahka, luu ja jänne. Kettua pyydettiin käpälälaudalla ja kanalintuja ansoilla ja loukuilla. Oravia ammuttiin jousella ja tylppäpäänuolella, vasamalla; nahka oli tärkeä veronmaksuväline. Veronmaksutiedoista selviää, että kuhmolaisilla talollisilla oli keskimäärin 6 nautayksikön karja. Lehmä oli 1 nautayksikkö, hevonen oli kaksi, varsa ja vasikka oli puoli, sika kolmasosa ja lammas kahdeksasosa nautayksikköä. Talon veronmaksukykyä mitattiin manttaaliluvulla. 1 manttaali oli 1 työkuntoisen talonpojan talo. Talojen halkomisessa manttaaliluku ei saanut tulla neljännesmanttaalia pienemmäksi. Kuhmon kylien talot olivat pieniä ja siksi väkiluku lisääntyi vain uusia taloja perustamalla. Vuonnan 1750 taloja oli Kuhmossa yhteensä 109 ja vain 18 taloa täytti neljännesmanttaalin alarajan. Kaksi kolmasosaa taloista oli vain ⅛ manttaalin suuruisia. Vain kaksi taloa ylitti neljännesmanttaalin luvun alussa tervaa myytiin satunnaisesti ja tervanpoltto laajeni vasta 1700-luvun lopulla. Lentiirasta lähti ensimmäinen tervalasti vuonna 1771 ja laaja-alainen tervakauppa käynnistyi vasta vuonna 1840, kun Kajaanin kosket perattiin ja rakennettiin koskien venekanavat. Kaskiviljelystä siirryttiin samalla peltoviljelyyn. Jo 1830-luvulla Kuhmossa vähän alle puolet viljasta tuli kaskesta ja vähän yli puolet pellosta. Metsien polttamista kaskena estettiin myös sakottamalla luvattomasta kaskenpoltosta. Vuonna 1882 Kuhmon kokonaispeltoala oli 2025 tynnyrinalaa eli noin 1000 hehtaaria.

5 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 5 Kohti isoajakoa Vuonna 1850 Kuhmossa oli yhteensä 4421 asukasta. Ruokakuntia oli yhteensä Näistä talollisperheitä oli 234, torppareita oli 156, mökkiläisiä 140 ja entisiä talollisia 134. Talon menetti esimerkiksi, kun ei pystynyt maksamaan talon veroja. Tällöin siitä tuli kruunun tila. Palkollisia oli jo 992. Kylässä oli vain yksi ammattikäsityöläinen, seppä. Lisäksi oli mm kirkon- ja kruununpalvelijoita. Lentuan kylässä oli kaikkiaan 81 talollisperhettä, joista 19 oli suurperheitä. Vielä 1800-luvulla puoliso valittiin yleensä omalta kotikylältä ja kylien sukusiteet kietoutuivat vuosisatojen saatossa yhteen. Puolison valinnassa oli tärkeää, että oli hyvän työihmisen maineessa. Yleensä häät vietettiin hyvien rekikelien aikaan; silloinhan oli myös paremmin joutoaikaa juhlimiseen vuoden työn kierrossa. Kuhmon tultua omaksi seurakunnakseen Lentuan maakirjakylän 75 taloa jaettiin isoajakoa varten vuoden 1841 maakirjassa 9 kylään, joista yksi oli Lentiira. Siihen tuli 23 taloa. Jakoa uudistettiin joidenkin talojen osalta myöhemmin. Isojako alkoi kuitenkin vasta myöhemmin; Lentiirassa se alkoi vuonna 1865 ja päättyi vuoden 1879 jakokirjaan. Koko Kuhmon osalta isojako päättyi Tuolloin Kuhmon väkiluku oli noin Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kuhmolaisia todettiin oleskelevan Venäjällä 456 miestä ja 435 naista. Suomihan oli Suuriruhtinaan maa ja raja itään oli auki. Elämää Petuckassa ja 1800-luvuilla 1700-luvun puolivälissä Lentuan kylässä oli yksi varakas talo Pulkkila. Isonvihan jälkeen osa perintötiloista oli veronmaksukyvyttöminä joutunut kruunun haltuun, perintötiloja oli jäljellä vain 20. Kuhmosta oli juuri tullut kappeliseurakunta ja vähitellen saatiin myös oma kirkonkirjojen pito käyntiin. Vuosisadan puolenvälin kirjanpidossa oli kuitenkin joitakin puutteita. Kuhmossa saatiin vuosisadan lopulla useina vuosina hyviä satoja, perheet kasvoivat ja uudistiloja perustettiin kyliin. Lentiirassa Pulkkilan tilan nuoremman veljeksen Pehrin (Peer) yksi pojista, Pehr (Peer) Pehrsson, avioituu Vihittyjen kirjaan on merkitty: bondsonen Pehr Pehrsson Pulckinen no 2 Lendua och pigan Anna Olofsdotter Kuvajatar Lendua. Perhe asuu aluksi Pulkkilassa (Lendua no 2 Pulckila), jossa perheen kolme ensimmäistä lasta syntyvät vuosina 1757, 1758 ja Neljäs lapsi näyttää syntyvän vuonna 1764 torpassa (torpan i Lendua). Sitten vaimo kuolee ja Pehr avioituu toistamiseen. Uuden liiton ensimmäinen lapsi syntyy vuonna 1769 uudistilalla Änätissä (nyb. i Anetti). Perheen seuraavat lapset syntyvät vuodesta 1771 alkaen jo talossa no 40 Petucka. Myös vuoden 1772 henkikirjassa Petucka on mainittu uudistilana (nyb.) ja sillä ei vielä ole numeroa. Isäntänä on Pehr Pehrsson. Olikohan jo vuonna 1769 syntyneiden kirjassa mainittu uudistila Änätti tämä sama Petukka? Tästä saa joka tapauksessa alkunsa tämä tarina Petukan tilan asukkaista. Vuoden 1805 maakirjassa tila on jo verotuksessa ja tilan koko on 1/12 manttaalia. (Tekstissä on käytetty nimien eri kirjoitusmuotoja, joissa nimi eri kirkonkirjojen kirjauksissa esiintyy. Rinnakkaiset kirjoitusasut on merkitty sulkuihin.) Lähteinä ovat pääasiassa rippikirjat, mutta myös saman ajan syntyneiden, vihittyjen, lasten ja kuolleiden kirjat. Joitakin seikkoja on tarkistettu myös henkikirjoista ja maakirjoista.

6 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 6 Lähde: Rippikirja s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa isäntänä oli Pehr Pulckinen (synt. 1730) ja emäntänä hänen toinen vaimonsa Valborg Kyllötär (synt. 1847). Lisäksi tilalla asui Pehrin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Anna Kufvajataren (1736) lapsia: vanhin poika Petrus (Pehr) ( ), poika Olov (Olaus, Olof) ( ), poika Jöran (Georgius, Georg, Göran) ( ) ja poika Matts (Matthias) ( ). Talossa asui myös Elin Pulkitar (synt. 1712), rippikirjassa on merkintä SvM=svärmoder, anoppi. Elin on Pehrin ensimmäisen vaimon äiti. Hänet löytää aiemmista rippikirjoista (RK Sotkamo s. 163 Lendua Torpparen), avioituneena Olof Kuvajan kanssa. RK:ssa Sotkamo Elin Pulkitar on leski, lastensa huoltaja ja merkitty Lentuan kylän tilattoman väestön sivulle. Myös toisen vaimon Valborgin kanssa yhteisiä lapsia asui tilalla: poika Pehr ( ), tytär Catharina ( ), poika Paulus (Paul) ( ) ja tytär Margareta ( ). Pehr oli vihitty ensimmäisen vaimonsa kanssa Vanhimman pojan syntymä on kirjattu syntyneiden kirjaan: Jan Petrus Pulckinen, Lendua talo no 2, f. Pehr Pehrs. Pulckinen, m. Anna Kufvajatar, kastoi kirkkoherra Joseph Ahllund Pehr ja Anna ovat siis vanhimman pojan syntymän aikaan asuneet talossa no 2 Lenduan kylällä. Talo on Lendua 2 Pulkkila ja Pehrin isä on myös etunimeltään Pehr. Vuonna 1769 syntyneen Pehrin syntymäpaikaksi on merkitty uudistila Änetti (Änätti). Onko isä Pehr asunut toisen vaimonsa kanssa aluksi Änetti-nimisessä talossa vai onko uudistilan nimi muutettu Petukaksi? Petucka-nimi löytyy Pehrin (1730) uudistilana ainakin vuoden 1772 henkikirjasta. Rippikirja Pehr Pulckinen (1730) Elin Pulkitar (1712) 1.h. Anna Kufvajatar (s. 1736, kuollut) Petrus (1757) Olov (1758) Jöran (1762) Matts (1764) 2.h. Walborg Kyllötär (1747) Pehr (1769) Catharina (1771) Paulus (1774) Margareta (1776)

7 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 7 Lähde: Rippikirja s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä edelleen Pehr Pulckinen (1730) ja emäntänä Walborg Kyllötär (1747). Pehrin 1. vaimon äiti Elin Pulkitar (1712) asuu edelleen talossa. Vanhin poika Petrus (1757) avioituu ja talossa asuu hänen vaimonsa Carin Sutitar ( ) ja heille syntyy lapsia: Petrus Petri ( ) ja Mathias (Matts) Petri ( ). Toiseksi vanhin poika Olov (1758) avioituu n. vuonna 1782 ja talossa asuu hänen vaimonsa Marg.(areta?) Imotar (Immotar) ( ). Heille syntyy lapsi Anna Olai ( ). Kolmanneksi vanhin poika Göran (1762) avioituu n. vuonna 1784 ja talossa asuu hänen vaimonsa Elin Heikitär ( ). Heille syntyy lapsi Johan Georgi ( ). Talossa asuvat edelleen myös Pehr-isännän nuoremmat lapset Matts (1764) ensimmäisestä avioliitosta sekä toisesta avioliitosta Pehr (1769), Catharina (1771), Paul (1774), Margareta (1776), Eskill ( ) ja nuorimmainen Walborg Petri ( ). Syntyneiden kirjaan on kirjattu Pehr Pehrs. Pulckisen ja Carin P. Sutitaren vanhimman pojan syntymä Lenduan talossa no 40: Febr 9. Petrus Pulckinen, kastettu , kastoi kirkkoherra Strömer. Syntyneiden kirjassa on merkintä nuorimmasta tyttärestä: Walborg Pulkitar ( , kast ), f: Pehr Petri Pulckinen, m: Walb. Petri Kyllötär, no 40 i Lendua. Rippikirja Pehr Pulckinen (1730) Elin Pulkitar (1712) Petrus (1757) h. Carin Sutitar Petrus (1783) Mathias (1785) Olov (1758) h. Marg. Imotar Anna (1784) Göran (1762) h. Elin Heikitär Johan (1785) Matts (1764) 2.h. Walborg Kyllötär (1747) Pehr (1769) Catharina (1771) Paul (1774) Margareta (1776) Eskill (1779) Walborg (1783)

8 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 8 Lähde Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä edelleen Pehr Pulckinen (1730) ja emäntänä Walborg Kyllötar (1747). Vanha isäntä Pehr kuolee Vanhan isännän 1. vaimon äiti Elin Pulckitar (1712) asuu vielä tilalla, mutta kuolee vuonna Tilalla asuu edelleen neljä Pehrin (1730) avioitunutta poikaa: 1. Petrus (1757) ja Carin Sutitar (1760) sekä heidän lapsensa: Petrus Petri (1783), Mathias Petri ( /6), joka kuolee , Olof Petri ( ) ja Jöran (Georg) Petri ( ). 2. Olof (1758) ja Marg Imotar (1762) sekä heidän lapsensa Anna Olai (1784) ja Beata Olai ( ). 3. Göran (1762) ja Elin Heikitär (1761) sekä heidän lapsensa Johan Georgi (1785), joka kuolee , Erik Georgi ( ), joka kuolee , Eskil Georgi ( ) ja Anna Georgi ( ). 4. Pehr ( ) avioituu vuonna 1791 Brita Pulkitaren kanssa. Tilalla asuu myös Pehrin (1730) nuoremmat lapset: Carin (aiemmin nimellä Catherine) (1771), Paul (1774), Margeta (aiemmin nimellä Margareta) (1776) ja Eskill (1779) ja Walborg Petri (1783), joka kuolee Näyttää siltä, että pojista Matts (1764) ei asu enää tilalla luvun alun kulkutaudit ovat verottaneet myös Petuckaa, mutta ei kovin pahasti. Tämä kertonee hyvinvoivasta talosta. Rippikirja Pehr Pulckinen ( ) Elin Pulkitar ( ) Petrus (1757) h. Carin Sutitar Petrus (1783) Mathias ( ) Olof (1787) Jöran (1790) Olov (1758) h. Marg. Imotar Anna (1784) Beata (1789) Göran (1762) h. Elin Heikitär Johan ( ) Erik ( ) Eskil (1789) Anna (1790) 2.h. Walborg Kyllötär (1747) Pehr (1769) h. Brita Pulkitar Carin(1771) Paul (1774) Margeta (1776) Eskill (1779) Walborg ( )

9 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 9 Lähde: Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa isäntänä oli Pehr Pulckinen ( ) ja emäntänä Carin Sutitar ( ). Talossa asuvat myös heidän lapsensa: poika Petrus Petri (1783), poika Olav Petri (1787), joka kuolee , poika Georg (Göran, Jöran) Petri (1790), poika Johan Petri ( ), joka kuolee ja tytär Margeta Petri ( ). Talossa asuu myös isännän veli Georg (Göran) Pulckinen ( ) ja tämän vaimo Elin Heikitär sekä heidän lapsensa: poika Eskil Georgi (1789), tytär Anna Georgi (1790), tytär Juliana Georgi ( ), joka kuolee , tytär Elin Georgi ( ) ja poika Matts Georgi ( ). Näyttää siltä, että tilalta ovat muuttaneet pois muut sisarukset. Leski Walborg Kyllötär (1747) on muuttanut avioituneen poikansa Pehrin (1769), tämän vaimon ja muiden omien lastensa kanssa taloon Lendua no 39 Jordananiemi. Leski Walborg avioituu myös leskeksi jääneen Eskil Huotarin kanssa ja muuttaa taloon Lendua no 55 Hietaniemi. Pehrin (1769) perhe jää asumaan Jordananiemeen. (Walborg Kyllötär kuolee ) Vuonna 1795 oli Kuhmon pahimmat kulkutautivuodet jo ohi, mutta Petuckassa kuoli tuolloin vielä kolme lapsista yhden kuukauden sisällä. Rippikirja Pehr Pulckinen (1757) Georg Pulckinen (1762) h. Carin Sutitar h. Elin Heikitär Petrus (1783) Eskil (1789) Olof ( ) Anna (1790) Georg (1790) Juliana ( ) Johan ( ) Elin (1795) Margeta (1796) Matts (1798)

10 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 10 Lähde: Rippikirja , s. 212 Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa isäntänä oli edelleen Pehr Pulckinen ( ) ja emäntänä Carin Sutitar ( ). Carin kuolee Heidän vanhin poikansa Pehr Petri (1783) avioituu 1805 (?), puoliso on Anna Haveritar ( ) ja heille syntyy ensimmäinen poika s.s. Pehr Petri ( ). Talossa asuvat myös isäntä-pehrin (1757) ja Carinin lapset: s Jöran (Georg) ( ), dr Margeta ( ) ja s Joseph ( ). Tilalla asuu edelleen myös Pehrin (1757) veli perheineen: Göran (1762) ja Elin Heickitär (1761) sekä heidän lapsensa: BrS Eskil Georgi (1789), BrDr Anna Georgi (1790), BrDr Elin Georgi (1795), BrS Matts Georgi (1798) ja BrS Göran ( ) Tämä on viimeinen Ruotsin vallan aikainen rippikirja Lenduan kylästä. Tässä vaiheessa sodan aikana ja vallan vaihtuessa rippikirjojen pidossa näyttää olevan muutaman vuoden tauko. Rippikirja Pehr Pulckinen (1757) br Göran Pulckinen (1762) h. Carin Sutitar ( ) h. Elin Heikitär (1761) Pehr (1783) Eskil (1789) h. Anna Haveritar Anna (1790) Pehr (1806) Elin (1795) Jöran (1790) Matts (1798) Margeta (1796) Göran (1801) Joseph (1802)

11 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 11 Lähde: Rippikirja , s Ruotsin neljä itäistä maakuntaa siirtyvät Suomen sodan jälkeen Venäjän vallan alle ja Suomesta tulee suuriruhtinaskunta ja Venäjän tsaarista Suomen suuriruhtinas. Samoihin aikoihin on myös isäntä Petuckassa vaihtunut; isäntänä on edellisen isännän nuorempi veli. Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä Jöran Pulkinen (1762) ja emäntänä hänen vaimonsa Elin Heickinen (1761). Talossa asuu heidän vanhin poikansa Eskil Georgi (1789) ja hänen vaimonsa Ana Kyllönen (1789) sekä heille syntynyt esikoistytär Saara Eskilli (1818). Lisäksi talossa asuvat Jöranin ja Elinin lapset dr Anna Georgi (1790), dr Elin Georgi (1795) ja s Göran Georgi (1801). Näyttää siltä, että poika Matts Georgi (1798) ei asu enää tilalla. Talossa asuu myös isännän veli Br Pehr (1757), joka aiemmin oli siis talon isäntä. Talossa asuu nykyisen isännän Pehr-veljen poika BrS Pehr Petri (1783) ja hänen vaimonsa Anna Haverinen (1782). Heidän lapsistaan talossa asuvat Pehr Petri ( ), Carin Petri ( ), Johan Petri ( ) ja Anna Petri ( ). Myös Pehr-veljen poika BrS Göran Petri (1790) asuu talossa vaimonsa Anna Mickosen ( ) kanssa. Heidät on vihitty n. vuonna 1813 ja heille on syntynyt poika Erik Georgi (1815). Myös isännän Pehr-veljen poika BrS Joseph Petri ( ) asuu talossa. Veljentytär Margeta (1796) ei ole enää talon kirjoissa. Rippikirja Jöran Pulckinen (1762) br Pehr Pulckinen (1757) h. Elin Heickinen (1761) br.s. Pehr (1783) Eskil (1789) h. Anna Haverinen h. Ana Kyllönen (1789) Pehr (1806) Saara (1818) Carin (1810) Anna (1790) Johan (1814) Elin (1795) Anna (1818) Göran (1801) br.s. Göran (1790) h. Anna Mickonen (1790) Erik (1815) br.s. Joseph (1802)

12 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 12 Lähde: Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä Georg (Jöran) Pulckinen (1762) ja hänen vaimonsa Elin Heickinen (1761). Isäntä Jöran kuitenkin kuolee vuonna 1820 ja hänen vaimonsa Elin kuolee vuonna Talossa asuu myös vielä isännän veli Pehr (1757), mutta hänkin kuolee Talossa asuu molempien veljesten lapsia: Georgin (1762) vanhin poika Eskill Georgi (1789) asuu talossa vaimonsa Anna Kyllösen (1789) kanssa, samoin heidän lapsensa tytär Saara Eskilli ( ), tytär Marg (areta?) Eskilli ( ) ja Anna Caisa Eskilli (8.?.1823). Georgin (1762) nuorin poika Georg (Göran) Georgi (1801) avioituu Britha Niskasen ( ) kanssa. Talossa asuu vielä myös Georgin (1762) tytär Dr Elin (1795), mutta Anna Georgi (1790) ei asu enää talossa. Pehrin (1857) vanhin poika Pehr (1783) ja hänen vaimonsa Anna Haverinen (1782) asuvat talossa, samoin heidän lapsensa perheineen: Pehr (1806), Carin (1810), Johan (1814), Anna (1818), Matts ( ), joka kuolee ja Anders ( ), joka kuolee Pehrin (1857) poika Georg (1790) ja hänen vaimonsa Anna Mickonen (1790) sekä heidän lapsensa Erik Georgi (1815), Olof Georgi ( ) ja Carin Georgi ( ) ja Matts Georgi ( ) asuvat tilalla. Pehrin poika Joseph (1802) asuu myös vielä talossa. Rippikirja Georg Pulckinen ( ) br Pehr Pulckinen ( ) h. Elin Heickinen ( ) br.s. Pehr (1783) Eskil (1789) h. Anna Haverinen (1782) h. Anna Kyllönen (1789) Pehr (1806) Saara (1818) Carin (1810) Marg. (1820) Johan (1814) Anna Caisa (1823) Anna (1818) Georg (1801) Matts ( ) h. Britha Niskanen (1805) Anders ( ) br.s. Georg (1790) Elin (1795) h. Anna Mickonen (1790) Erik (1815) Olof (1819) Carin (1822) Matts (1824) br.s. Joseph (1802)

13 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 13 Lähde: Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa on isäntä vaihtunut, kun vanha polvi kuoli 1820-luvun alussa. Isäntänä on nyt Pehrin (1857) poika Pehr Pulckinen (1783) ja emäntänä hänen vaimonsa Anna Haverinen (1782). Talossa asuvat heidän lapsensa poika s Pehr (1806), tytär dr Carin (1810), joka kuolee , poika s Johan (1814) ja Anna (1818). Talossa asuu myös hänen veljensä Br Georg (Jöran) (1790) ja hänen vaimonsa H Anna Mickonen (1790) sekä heidän lapsensa Erik Georgi (1815), BrS Olof G eorgi (1819), BrDr Carin Georgi (1822), joka kuolee , BrS Matts Georgi (1824), joka kuolee , Anna Greta Georgi (1828) ja Susanna Georgi (1831), joka kuolee ). Talossa asuu myös Pehrin (1783) nuorin veli Br Joseph (1802). Vuodet näyttävät vievän kuolemaan neljä tilan lapsista. Silloin olikin Kuhmossa paha kulkutautiepidemia, moru. Tilalta ovat muuttaneet pois Pehrin (1783) Pehr-isän (1757) Georg-veljen (1762) pojat perheineen. Ainakin Eskilin (1789) ja Georgin (1801) perheet sekä Anna Georgi (1790) ovat muuttaneet Lentuan taloon no 18 Sutela, jossa on asunut myös aiemmin suvun Pulkkisia. Rippikirja Pehr Pulckinen (1783) br Georg (1790) br Joseph (1802) h. Anna Haverinen (1782) h. Anna Mickonen (1790) Pehr (1806) Erik (1815) Carin ( ) Olof (1819) Johan (1814) Carin ( ) Anna (1818) Matts ( ) Anna Greta (1828) Susanna ( )

14 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 14 Lähde Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä edelleen Pehr Pulckinen (1783) ja emäntänä Anna Haverinen (1782). Talossa asuu edelleen myös isännän nuorin veli Bror Joseph ( ), mutta Georg-veljen (1790) perhe on muuttanut pois (Lendua no 19 Sutela). Talossa asuu myös Pehrin (1783) lapsia perheineen: poika s Pehr (1806) ja tämän vaimo h Britha Pulckinen ( ), vihitty , poika s Johan (1814) ja tämän vaimo Agneta Niskanen (1816) sekä isäntä Pehrin tytär dr Anna (1818). Pehrille (1806) ja Britalle (1814) syntyy poika ss Joseph ( ), poika ss Pehr ( ) ja poika ss Carl ( ). Talon kirjoihin on merkitty myös Elsa Heikkinen, joka voi olla piikana talossa. Rippikirja Pehr Pulckinen (1783) br Joseph (1802) Elsa Heikkinen (piika?) h. Anna Haverinen (1782) Pehr (1806) h. Brita Pulckinen (1814) Joseph (1835) Pehr (1837) Carl (1838) Johan (1814) h. Agneta Niskanen Anna (1818)

15 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 15 Lähde Rippikirja , s. 349 a ja b. Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä edelleen Pehr Pulckinen (1783) ja emäntänä Anna Haverinen (1782). Talossa asuu edelleen myös isännän nuorin veli Bror Joseph ( ), joka kuolee Talossa asuvat 1. Pehrin (1783) poika Pehr (1806) ja tämän vaimo Britha (Brita) Pulckinen (1814) sekä heidän lapsensa ss Joseph Pet. (1835), ss Pehr Pet. (1837), ss Carl Pet. (1838), ss Johan ( ), sdr. Caisa Pet. ( ), Mathias ( ). 2. Pehrin (1783) poika Johan (1814) ja tämän vaimo Agneta Niskanen (1816) sekä heidän lapsensa sdr. Marg(areta) Joh. ( ), ss Påhl Joh. ( ), ss Pehr ( ), ss Reinhold ( ). 3. Pehrin (1783) tytär Anna (1818). Pehr ja Reinhold ovat tässä rippikirjassa ilman patronymimerkintää, mutta seuraavassa rippikirjassa heidät löytää Johanin ja Agnetan lapsina, kun perhe on muuttanut taloon Lendua 18 Sutela. Pehr löytyy myös syntyneiden kirjasta Johanin ja Agnetan lapsena. Talon kirjoissa on myös Tobias Seilonen ja Greta. Ovatko nämä renki ja piika? Rippikirja Pehr Pulckinen (1783) br Joseph ( ) Tobias Seilonen h. Anna Haverinen (1782) Greta Pehr (1806) h. Britha Pulckinen (1814) Joseph (1835) Pehr (1837) Carl (1838) Johan (1841) Caisa (1843) Mathias (1846) Johan (1814) h. Agneta Niskanen Marg. (1841) Påhl (1842) Pehr (1844) Reinhold (1845) Anna (1818)

16 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 16 Lähde Rippikirja , s. 361 a ja b. Lenduan kylän talossa no 40 Petuckassa oli isäntänä edelleen Pehr Pulckinen (1783) ja emäntänä Anna Haverinen (1782). Talossa asuu myös heidän lapsiaan perheineen. Vanhin poika s Pehr (1806) ja hänen vaimonsa Brita (Britha) Pulkinen ( ), joka kuolee Pehr (1806) avioituu toisen kerran , vaimo Elsa Johanni Heikkinen ( ). Talossa asuvat Pehrin ja Britan lapset s Josef (Joseph) (1835), s Pehr (1837), s Carl (1738), Johan (1841), dr Caisa (1843) ja Matts (Mathias) (1846). Pehrin (1806) toisesta avioliitosta Elsa Heikkisen kanssa syntyivät lapset Anders ( ) ja Eskil ( ). Elsa Heikkinen on ollut talon kirjoissa rippikirjassa Onko hän ollut aiemmin tilalla piikana? Pehrin (1783) poika Johan (1814) perheineen ei ole enää tilan kirjoissa (muuttaneet Sutelaan), ei myöskään tytär Anna (1818). Rippikirja Pehr Pulckinen (1783) s. Pehr (1806) h. Anna Haverinen (1782) h. Brita Pulkinen ( ) Joseph (1835) Pehr (1837) Carl (1838) Johan (1841) Caisa (1843) Mathias (1846) 2.h.Elsa Heikkinen (1820) Anders (1849) Eskil (1850)

17 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 17 Lähde Rippikirja , s 61 ja s 62. Lenduan kylän talossa no 40 Petukkassa eli Ahossa asuvat vielä vanha isäntä Pehr Pulkkinen (1783), joka kuolee vuonna 1858 ja vanha emäntä Anna Haverinen (1782), joka kuolee vuonna Näyttää siltä, että näiden vuosien aikana tilan nimi muutetaan Petuckasta Ahoksi (tämä kirjaus rippikirjassa) tai suoraan Aholaksi (tämä kirjaus seuraavien vuosien rippikirjassa). Rippikirjassa , jossa on vain vähäisiä merkintöjä, on talon nimenä no 40 Ahola. Tilan isäntänä oli talonpoika (hb) Pehr Pulkkinen (1806) ja emäntänä hänen toinen vaimonsa Elsa Heikkinen (1820). Tilalla asuu Pehrin edellisestä avioliitosta olevat lapset s Joseph (1835) ja hänen vaimonsa Anna Stina (Tiina) Heikkinen ( ) ja heidän esikoistyttärensä d Elsa Maria ( ) sekä s Pehr (1837), joka kuolee naimattomana , s Carl (1838), s Johan (1841) ja dr Caisa (1843). Tilalla asuvat myös toisesta avioliitosta olevat lapset Anders (1849), Eskil (1850), Anna ( ), Matti ( ) ja Henrik ( ). Talon kirjoihin on merkitty myös Brita Lisa Kempainen. Oliko hän mahdollisesti piika? Tilan isäntä Pehr (1806) on kylän kuudennusmies (sexman). Rippikirja s. Pehr Pulkkinen (1806) Pehr Pulkkinen ( ) Brita Lisa Kempainen Joseph (1835) h. Anna Haverinen ( ) h. Anna Stina Heikkinen Elsa Maria (1865) Pehr ( ) Carl (1838) Johan (1841) Caisa (1843) 2.h.Elsa Heikkinen (1820) Anders (1849) Eskil (1850) Anna (1851) Matti (1854) Henrik (1855)

18 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 18 Lähde: Rippikirja , s Lenduan kylän talossa no 40 Petukassa eli Aholassa oli edelleen isäntänä Pehr Pulkkinen (1806) ja emäntänä hänen toinen vaimonsa Elsa Heikkinen (1820). Tilalla asuu myös Pehrin edellisestä ja nykyisestä avioliitosta olevia lapsia perheineen: Poika s Josef (1835) ja hänen vaimonsa hst Anna Stina Heikkinen (1838) ja heidän lapsensa muuttavat taloon Lendua no 43 Juttuanvaara vuonna Poika s Karl (Carl) (1838) ja hänen vaimonsa hst Brita Kaisa Heikkinen ( ) vihitään ja he muuttavat taloon Lendua no 43 Juttuanvaara vuonna Poika s Johan (1841) ja hänen vaimonsa hst Anna Maria Heikkinen ( ) vihitään ja he ovat muuttaneet taloon Lendua no 43 Juttuanvaara vuonna Tytär dr Kaisa (1843) avioituu Juho Kinnusen kanssa ja muuttaa pois. Avioliitto jää lapsettomaksi. Kaisa kuolee Kaikki Pehrin ensimmäisen avioliiton lapset muuttavat siis pois Aholasta. Tilalla asuvat vielä nuoremmat lapset poika Anders PehsS (1849), poika s Eskil (1850), tytär dr Anna PehrD (1851), poika s Matti (1854) ja poika s Henrik (1855). Eskil (1850) avioituu Anna Kaisa Pölläsen ( ) kanssa. Tytär Anna (1851) kihlautuu vuonna 1874 ja avioituu seuraavana vuonna Johan Niskasen kanssa ja muuttaa taloon Lendua no 31 Haverila. Rippikirja Pehr Pulkkinen (1806) Joseph (1835) muuttavat 1872 h. Anna Stina Heikkinen Karl (1838) muuttavat 1872 h. Brita Kaisa Heikkinen Johan (1841) muuttavat 1872 h. Anna Maria Heikkinen Caisa ( ) muuttaa 1871 m. Juho Kinnunen 2.h.Elsa Heikkinen Anders (1849) Eskil (1850) h. Anna Kaisa Pöllänen Anna (1851) Matti (1854) Henrik (1855) Josefille ja Anna Stinalle syntyy Juttuanvaarassa lapset Elsa Maria (1865), Kaisa Stina (1866), Pehr (1869), Anna (1870), Josef (1873), Jakob (1878) ja Klara (1880). Carlille ja Britalle syntyy Juttuanvaarassa lapset Elsa (1870), Kaisa (1872), Eeva ( ), Johannes ( ), Susanna (1877) ja Karl (1880). Johanille ja Anna Marialle syntyy Juttuanvaarassa lapset Brita Kaisa (1872), Matts (1875), Johan (1879), Elli (1881) ja Anna Maria (1885).

19 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 19 Lähde Rippikirja , s. 334 ja rippikirja , s Lentuan (Lenduan) kylä on jaettu useampaan kylään vuonna 1877 ja Aholan talo kuuluu nyt Lentiiran kylään. Samalla myös talojen numerointi on uusittu. Ahola on Lentiiran kylän talo no 19. Tilan isäntä on Eskil Pehrson Pulkkinen ( ) ja emäntä Anna Kaisa Sylvesterdr. Pöllänen ( ). Heille syntyy esikoistytär d Elsa ( ) ja toinen tytär d Ester ( ) Tilalla asuu hänen vanhempi veljensä bror Anders (1849), jonka on mainittu olevan kitulias tai viallinen. Tilalla asuu myös veli bror Matts ( ) ja hänen vaimonsa Greta Sofia Pehrsd. Kyllönen ( ). He ovat kihlautuneet ja heidät vihki Carl Elis Roos: talokkaan poika poikamies ja talokkaan tytär molemmat Lentiirasta. Greta on kotoisin talosta Lentiira no 13 Vehmas. Heille syntyy esikoistytär Elsa Amanda ja toinen lapsi, poika Pekka Tilalla asuu myös nuorin veljeksistä bror Henrik (1855) ja hänen vaimonsa Leena Heikint. Heikkinen ( ). He ovat kihlautuneet ja heidät on vihitty Heille syntyy esikoistytär Anna Reetta Tilalla asuvat edelleen vielä veljesten isä far Pehr Pulkkinen (1806) ja äiti Elsa Heikkinen (1820). Elsa kuolee kuitenkin vuonna Tytär Anna (1851) ei enää asu tilalla. Näiden vuosien aikana tilalla on asunut renkeinä ainakin Reinhold Kyllönen, Henrik Haverinen ja Matti Haverinen. Piikoina on ollut ainakin Anni Kinnunen, Kaisa Kyllönen, Lena Heikkinen ja Anna (Anni) Stina Kettunen. Johannes Kyllösen kohdalla on merkintä rt (vuokratorppari) tai rf (ruotuvaivainen). Tilalla on ollut siis jatkuvasti palkollisia, mikä kertoo omalta osaltaan toimeliaisuudesta ja hyvinvoivasta talosta. Rippikirjassa on myös merkintä isännän Eskil Pulkkisen sakottamista vuoden 1881 käräjillä viinanpoltosta ja myynnistä sekä vuoden 1882 käräjillä luvattomasta kaskenpoltosta. Molemmat kertovat osaltaan erämaatilojen vanhojen tapojen kiinnipidosta, vaikka ajat ja säännöt olivatkin jo muuttuneet. Rippikirja Eskil Pulkkinen (1850) f. Pehr Pulkkinen (1806) h. Anna Kaisa Pöllänen 2.h.Elsa Heikkinen ( ) Elsa (1881) Ester (1885) br. Matts (1854) br. Anders (1849) h. Greta Sofia Kyllönen Elsa Amanda (1882) Pekka (1884) br. Henrik (1855) h. Leena Heikkinen Anna Reetta (1885)

20 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 20 Petukka eli Ahola vuonna 1884 Tämä on siis vuosikymmen, jolloin ukkini Pekka Pulkkinen syntyi Lentiiran kylän talossa no 19 Aholassa perheensä toiseksi vanhimpana lapsena. Talossa asui silloin vuonna 1884 vanha isäntä Pehr (Pekka) Pulkkinen (1806) eli ukkini ukki. Hän oli tuolloin jo 78-vuotias. Hänen vaimonsa, ukkini mummo, oli kuollut jo kolme vuotta aiemmin (1881). Aholassa asui ukkini isän Matin lisäksi tämän kolme veljeä. Vanhin heistä setä Anders (Antti) oli 35-vuotias poikamies. Toiseksi vanhin setä Eskil (Esko) oli avioitunut vuonna 1876 ja hän oli ukkini syntyessä 34-vuotias talollinen ja yhden 3-vuotiaan tyttären isä. Ukkini isän nuorempi veli setä Henrik (Heikki) oli 29-vuotias ja avioitunut juuri keväällä 1884 ennen ukkini syntymää. Ukillani oli perheessään kaksi vuotta vanhempi sisar. Talossa oli siis vanha isäntä ja nuori isäntä ja tämän kolme veljeä, kaikki neljä hyvässä työiässä. Antin kohdalla on toki merkintä kituloisuudesta. Tila oli siis edelleen suurperheen asuttama. Pihapiirissä oli asuinrakennusten lisäksi myös navetta, hyvät aitat ja luhdit, maakellari ja savusauna. Tila oli 1/8 manttaalin tila. Isojako oli juuri päättynyt ja se antoi tiloille leivän varmuuden. Kuhmo oli toipunut pahoista katovuosista, kaskiviljelystä oli siirrytty peltoviljelyyn, metsä ja vedet antoi riistaa, tervanpoltto kukoisti. Laki yritti ulottua korpikyliin, mistä on merkkinä Aholan isännän tuomiot viinan luvattomasta myynnistä (1881) ja kasken luvattomasta poltosta (1882). Ukin syntymävuonna syntyi yhteensä noin 200 lasta ja Kuhmon väkiluku oli noussut 6000:een. Perhe kasvaa ja Matin perhe muuttaa Aholasta Seuraavina vuosina kaikki Aholan Pulkkisten perheet kasvoivat. Esko (Eskil ) jää Aholan talon isännäksi. Eskon perheeseen syntyy lisää lapsia: Juho (Johannes) ( ), Kalle Pekka ( ) ja Matti Heikki ( ). Juhosta tulee Aholan seuraava isäntä isänsä Eskon jälkeen. Tilalla tai tilan mailla on eri vuosina useita renkejä, piikoja ja muita asukkaita. Matin (Mattsin) perheeseen syntyy Aholassa vielä Kalle ( ) ja Anna Sofia ( ). Matti perheineen muuttaa pois sukutilalta vuonna 1891 Katermaan Kataja-nimiseen taloon (Katerma no 8 Kataja, 1/8 manttaalia). Myöhemmin taloa on kutsuttu myös Katajalahdeksi. Siellä perheeseen syntyvät vielä Matti Heikki ( ), Esko August ( ) ja Olka Johanna ( ). Esko August kuolee 3-vuotiaana lapsena Katajalahdesta muuton jälkeen perheeseen syntyy Kuhmoniemen Pääkkölässä vielä Martti ( ). Heikin (Henrikin) perheeseen syntyy Aholassa vielä Lyyti ( ) ja Pekka ( ). Perhe muuttaa pois Aholasta vuonna 1892 taloon Katerma no 10 Sauna (1/8 manttaalia) ja sen jälkeen Heikille ja Leenalle syntyy vielä Kaisa Leena ( ), Kalle Vihtori ( ), Heikki ( ), kaksoset Elli Amanta ( ) ja Riitta Kustaava ( ) sekä Saimi ( ). Veljeksistä vanhin, Antti, jäi poikamieheksi ja sisar Anna avioitui, mutta kuoli lapsettomana. Aholan vanha isäntä Pehr (1806) kuoli

21 Pulckiset Petuckassa Terttu Honkasaari 21 Matin perhe muuttaa Pääkkölään Matin (1854) perhe muuttaa Katerman Katajasta vuonna 1899 lähemmäksi kirkonkylän keskustaa ja paremmille viljelysmaille Kuhmoniemen Pääkkölään (Korpisalmi talo no 4 Pääkkölä). Matti on silloin 45-vuotias ja vaimonsa Greta 37-vuotias. Perheen nuorin poika Martti syntyy Pääkkölässä vuonna Matin perheessä on silloin 7 elossa olevaa lasta, joista vanhin on 18-vuotias. Pekka on 16- vuotias nuorukainen. Ahola Kataja -> Pääkkölä Sauna Ahola Haverila Eskil Pulkkinen (1850) br. Matts (1854) br. Henrik (1855) br. Anders (1849) Anna (1851) h. Anna Kaisa Pöllänen h. Greta Sofia Kyllönen h. Leena Heikkinen m. Johan Niskanen (1853) Elsa (1881) Elsa Amanda (1882) Anna Reetta (1885) Ester (1885) Pekka (1884) Lyyti (1888) Juho (1889) Kalle (1887) Pekka (1890) Kalle Pekka ( ) Anna Sofia (1890) Kaisa Leena (1893) Matti Heikki (1894) Matti Heikki (1892) Kalle Vihtori (1895) Esko August ( ) Heikki ( ) Olga Johanna (1898) Elli Amanta (1903) Martti (1900) Riitta Kustaava ( ) Saimi (1906) Lopuksi Ukkini Pekka Pulkkisen (1884) isällä Matti Pulkkisella (1854) on siis kaksi perheen perustanutta täysveljeä (Esko ja Heikki), yksi täysveli (Antti), joka kuoli poikamiehenä ja yksi täyssisar (Anna), joka avioitui, mutta kuoli nuorena lapsettomana. Lisäksi Matilla oli kolme perheellistä velipuolta (sama isä, eri äiti) (Juuso, Kalle ja Juho), kaksi naimattomana kuollutta velipuolta (Pekka ja Matti) ja yksi avioitunut, mutta lapsettomana kuollut sisarpuoli (Kaisa). Ukillani Pekalla on ollut Matin ja Gretan perheessä 7 sisarusta, joista vain yksi kuoli lapsena; lähisuvussaan hänellä oli 14 täysserkkua, joista kolme kuoli lapsina sekä 18 serkkupuolta, joista kaksi kuoli lapsina. Aholan tilaa ei jaettu veljeksien kesken, vaan nuoremmat veljet hankkivat perheilleen omat tilat. Näin suku näyttää vuosisadan vaihteessa elinvoimaiselta ja hyvin toimeentulevalta. Petuckan eli Aholan tilalta lähteneet Pulkkiset ovat levittäytyneet laajalle, mutta edelleen myös Lentiirassa Aholan tilan mailla astelee Pulkkisia, samaa sukua kuin 1700-luvulla tilalle muuttanut Pekka Pulkkinen (Pehr Pehrsson Pulckinen). Lisätiedot, kommentit, korjaukset ja muut huomautukset Olen aloitteleva sukutiedon kerääjä. Otan kiitollisena vastaan kaikki Petukan Pulkkisiin liittyvät lisätiedot, kommentit, korjaukset ja muut huomautukset tekstin seuraavaa versiota varten, mieluiten sähköpostilla thonkasaari@hotmail.com Terttu Honkasaari