Kevättiedote 2013 Puheenjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Kevättiedote 2013 Puheenjohtajan katsaus Tervehdys kevätkoleutta potevalta Riihimäeltä. Vaikka kesä tekeekin tuloaan verkkaiseen tahtiin, lähestyvät kesäkuiset sukujuhlamme. Juhlathan pidetään Hankasalmella Hallan tuvalla Tupa oli aikanaan Vanha- Halla nimisen tilan päärakennus. Tilasta on maininta jo Savon talonpoikien maanomistuksen luettelossa vuodelta Päärakennuksen vanhin osa on luvulta. Komeaa rakennusta kannattaa tulla katsomaan kauempaakin ja kuulemaan kuinka sen historia liittyy omaan sukuumme Ylösiin. Ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan aamuyhdeksältä. Ohjelman yksityiskohtia vielä hiotaan, mutta jo tässä vaiheessa voidaan luvata, että se sisältää Jumalanpalveluksen, juhlapuheen, musiikkia ja muuta esittämistä, kädentaitoja ja tuotemyyntiä - sekä tietysti sukukokouksemme. Merkittävä osa tapahtumaa on tietenkin sukulaisten tapaaminen. Kauden toimintasuunnitelmassa sanotaan, että sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuudentunneta jäsentensä keskuudessa. Kauden aikana saimme valmiiksi sukututkija Jarmo Åstrandin laatiman - Ylösten suvun kantapaikkoja esittelevän DVD:n. Levyn avulla katselija pääsee näkemään niitä maisemia, joita satoja vuosia sitten eläneet sukulaiset ovat asuttaneet. Levyn myynti on käynnistynyt hyvin ja niitä on myynnissä sukukouksen yhteydessä. Toki niitä voi edelleen tilata myös suoraan Seppo Ylöseltä. Toimintakauden aikana hallituksen jäsenet ovat kutsuneet asuinpaikkakuntansa lähistöllä asuvia sukulaisia erilaisiin tapaamisiin. Jatkossa tuemme paikallisia, sukuseuran tarkoitusperiä palvelevia tapahtumia tarjoamalla esimerkiksi postitusapua ja toimimalla tiedotuksessa apuna. Muutoinkin tulemme vahvistamaan erikoisesti seuran kotisivujen käyttöä tiedotusvälineenä. Uudentyylisenä toimintona tulemme lähestymään seuran niitä jäseniä, joita sukututkimus on puraissut. Haluamme olla apuna heidän suuriarvoisessa työssään. Tutkimalla vaikkapa pientäkin sukuhaaraa laajassa suvussamme tuotetaan samalla lisää arvokasta tietoa koko suvullemme. Ongelmana tässä koemme sen, että selvitetty tieto jää usein hyvin suppean piirin tiedoksi. Haluaisimme olla levittämässä tietoa koko suvulle. Toisin päin ajatellen, sukuseura voi olla apuna hankkimassa lisää tietoa yksittäisestä sukuhaarasta innokkaan tutkijan apuna. Tästäkin lisää itse kokouksessa. Sukuseuran talous on hyvässä kunnossa. Huolimatta sangen raskaasta investoinnista DVD :n valmistuksessa, olemme voiton puolella ja tulot mahdollistavat jopa pienimuotoisen taloudellisen tuen sukuseuran periaatteita ja tavoitteita palvelevaan toimintaan. Keskustellaan tästä lisää sitten Hallan tuvalla... Kuten näet, on monta hyvää syytä tulla kokoukseemme. Ilmoittaudu mukaan! Hankasalmella nähdään! Vilho Ylönen, sukuseuran puheenjohtaja 1

2 Seuran sukututkija Jarmo Ahlstrand, Pirttipolku 9A Helsinki Seuran puheenjohtaja Vilho Ylönen, Isokäyrä 8, Riihimäki Seuran hallituksen jäsen Seppo Ylönen, Korpilahdentie 50,41520 Hankasalmi Seuran hallituksen jäsen ja kirjamyynnistä vastaava Seppo Ylönen, Kangasniementie 1511, Halkokumpu Seuran hallituksenjäsen ja sihteeri Seija Koponen, Hiidenheitontie 26, Hamari Seuran hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja Hellevi Holttinen, Niemihuhdantie 88, Orivesi Jäsenrekisterin hoitaja Raija Ylönen, Haapajärventie 225, Suontee Jäsentiedotteet voi saada sähköpostilla, kun ilmoitat sähköpostiosoitteesi jäsenrekisterin hoitajalle. Osoitteenmuutokset myös varmistavat, että saat postia sukuseuralta Kirjallisuuden myynti Sukukirja I Sukukirja II Sukukirjat I+II Sukukirja III Sukukirjat I+II+III DVD DVD 10 KPL Jäsenmaksu mennessä SUKUKOKOUSJÄRJESTELYT Sukukokouksen ajankohta on Sukukokouksen paikka on Hallan tupa Hankasalmella Kirkon läheisyydessä Ilmoittautuminen alkaa klo 9 Ruokailu maksetaan käteisellä 20 Osallistumisilmoittautumiset Seija Koponen tai seija171245@gmail.com Ilmoita myös erityisruokavaliot Sukukokouksessa esille otettavia asioita voi myös sihteerille lähettää jo etukäteen. Tuotemyynnistä vastaavat Seppo ja Eija Ylönen oman pöytänsä ääressä Voit tuoda omia tietojasi perheestäsi ja sukuhaarastasi mukana sukupäivään, näin saamme yhä laajempaa tuntemusta kaikkien käytettäväksi. Sukupäivän yhteydessä jäsensihteeri Raija Ylöselle on varattu oma pöytä Sukupäivän yhteydessä voit tutustua ja hankkia kauniita korkealaatuisia käsitöitä Kotiseutuyhdistykseen kuuluvalta Sirkku Ylöseltä. Hänen suunnittelemansa on mm Hankasalmen juhlaliina. 2

3 Keski-Suomen kotiseutulaulu Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikko haat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen, vuorien huippujen kauneus jylhä, ah, kotiseutua muistoineen! Syntymäpaikka kun on sydän Suomen, siis sitä suottako kiittelisin? Täällähän aukeni ens elon huomen, tänne mä toivon hautanikin. Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton, tänne, ah, tänne on kaipaus kerta, täällä on kaikki, mi kaunista on! Kuvat Ylösten asunpaikalta Piilolanmäellä Kuuhankaveden rannalla 3

4 Hankasalmen esittelyä Ylösten kotipaikkana Piilolanmäki, Piilolan talo ja sen asukkaat Talon nykyinen isäntä on Pentti Emil Martinpoika Ylönen s Hankasalmella Piilolan talossa. Hänen vaimonsa on Helvi Annikki Abrahamintytär Palomäki Multialta. Heillä on viisi lasta sukutaulusta 632 luettuna. Pentti-isännän isä on Martti Emil Emilinpoika syntynyt Pieksämäellä Nikkarilassa ja muuttanut vanhempiensa kanssa v Piilolaan. Isä oli ( taulu 630) Emil Olivierinpoika ja äiti Ruusa Juhont Laitinen Kangasniemeltä. Heidän mukanaan tulivat myös vanhemmat Olivier s ja Eva Kristiina s Piilolantaloon. Isäpolkua kuljin ja jos en erehtynyt pääsin Ylösten alkukotiin, Jussi Jussinpojan n hallitsemaan tilaan Ylölänmäelle Kangasniemellä. Sähköpostin välityksellä olen tutustunut Sirkku Ylöseen, Piilolan talon isäntäperheen tyttäreen ja saanut kuvia talon rakennuksista ja pihapiiristä. Tapaamme sukupäivänä mahdollisesti isäntäparin ja muutakin perhettä. YLÖSTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS Paikka: Hallan tupa, Hankasalmi Aika: klo KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN: puheenjohtajan ja sihteerin valinta kokoukselle 3. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 4. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 5. TOIMINTAKERTOMUS KOLMIVUOTISKAUDELTA: esitellään kokouksessa 6. KOLMIVUOTISKAUDEN TILIEN ESITTÄMINEN, TILINTARKASTUSKERTOMUKSET, TILI- JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN TILIVELVOLLISILLE: esitellään kokouksessa 7. JÄSENMAKSUN SUURUUDESTA PÄÄTTÄMINEN: Hallitus esittää jäsenmaksuksi 15 euroa 8. HALLITUKSEN LAATIMAN TOIMINTASUUNNITELMAN JA TALOUSARVION VAHVISTAMINEN TULEVALLE KOLMIVUOTISKAUDELLE: esitellään kokouksessa 9. SUKUSEURAN HALLITUKSEN JÄSENTEN VAALI 10. KAHDEN VARSINAISEN JA KAHDEN VARATILINTARKASTAJAN VAALI 11. MUUT JÄSENTEN ESITTÄMÄT ASIAT 12. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 4

5 5

6 6

7 Seppo Ylösen jatkokirjoitus osa 2 Jatkuu Kustaa Vaasan viisaasti suomalaisia hyödyntäneistä ajoista suomalaisten osaamisen nostamiseen maailman maineeseen. Tuolloin taitavat hallitsijat hyödynsivät erätaloudessa oppineita esi-isiämme koko valtakunnan hyväksi. Kustaa Vaasa sai laajennettua ja ylläpidettyä talonpoikien verotusta verovoudeillaan edullisemmin, kuin aatelisten avulla tuolloin toteutui. Hän uudisti maalakeja valtaantulonsa jälkeen luvulta alkaneen valtakautensa aikana niin, että tuolloiset esi-isämme täällä Savossa ja Keski-Suomessa saivat perustaa erämaihin itsenäisiä verotiloja vuodesta 1541 lähtien. Tuolloin alkoi historian kirjoissa mainittu savolaisexpansio. Sen seurauksena mm. esiisäni saivat velvoitteen asuttaa Ylösten Ristiinassa sijainneen talonsa 9000 ha: n ikiaikaisen nautinta alueensa muuttamalla Ylölänmäelle pysyvästi asumaan. Ilmeisesti he jo asuttivat Ylölänmäkeä ja ottivat asuttamisen ehdot tosissaan, sillä he ryhtyivät asuttamaan maa-aluettaan useamman perheen toimesta. Jo vuoteen 1560 mennessä he asuttivat ainakin Kylmämäen (nykyisellä Pieksämäellä) ja Suolitaipaleen (nykyisellä Hankasalmella) talot. Nuo talot olivat elinvoimaisia vielä 30-vuotisen sodan aikana, sillä niistä kaikista oli yhtä aikaa ratsumies kuninkaan sotajoukoissa edustamassa kutakin taloa. Vastineena uusista oikeuksistaan kuninkaalle esi-isämme saivat kehittää erämaissaan taitojaan kuninkaan suojelussa eläen aluksi kohtuullisilla veroilla rauhassa keskinäiseltä reviirikamppailulta ja aatelisten mielivallalta. Mielivallan aiemmin aiheuttanut riitely aatelisten ja muiden uudisasukkaiden kanssa maan omistamisesta oli kuluttanut uudistusta edeltäneen Ruotsin vaalikuninkaiden resursseja maariitojen sovitteluun. Ennen maalain uudistusta 1541 Suomen erämaissa eläneet ja niitä hallinneet ihmiset saattoivat ottaa itselleen eränkävijöiden ja lappalaisten tuottamia hyödykkeitä ja alueita vastineetta jopa väkisin. Erämaiden tuolloiset asuttajat riitelivät myös keskenään oikeuksista parhaisiin riista- ja kalapaikkoihin. Tällaiset kärhämätkin vähenivät, kun valtiovalta oli jakanut nämä oikeudet ensi alkuun. Näiltä varhaisen asuttamisen ajoilta on jäänyt keskinäistä kateutta kuvaava sanonta, että kateus vie kalatkin vesistä. Kehityksen oli helpompi jatkaa kulkuaan nykyiseksi, kun oli päästy siinä alkuun. Ensimmäisten kuninkuusvuosiensa aikana Kustaa Vaasa koki omien voutiensa keräämän veron rauhoittavan levotonta tilannetta ja tulevan valtiolleen edullisemmaksi kuin verotus aatelisten suorittamana. Näin Suomen alueella sen erämaihin luotiin verovoutien keräämä verotusjärjestelmä. Tässä järjestelmässä metsästäjät, paimentolaiset ja talonpojat saivat mahdollisuuden maksaa veronsa kustantamalla ratsumiehen varusteineen kuninkaan sotajoukkoihin. Näinhän menettelivät ennestään jo aateliset. Tosin nämä ratsutilalliset saivat pitää maansa vain vastineena ratsumiehestä kuninkaan sotajoukoissa. Jos ratsutila ei siihen kyennyt, niin tila annettiin henkilölle, joka pystyi verot maksamaan. Usein hän oli joku aatelinen, vaikka hänen varustamansa ratsumies tuli kuninkaalle kalliimmaksi, kuin talonpoikaistaustainen rälssimies eikä hän kyennyt samaan suoritukseen taisteluissa, kuin eränkävijöiden jälkeläiset. Kuninkaan keräämät verot ja valta kasvoivat riitojen vähentyessä ja verorahojen säästyessä. Tämän seurauksena kuningas ryhtyi tukemaan verotiloja sallimalla niiden puoliensa pitämisen maalleen tunkeutujia vastaan. Nykyisten jokamiehen oikeuksien kaltaiset säännöt vähensivät ristiriitoja jo tuolloin, sillä kaikki tilalliset eivät suhtautuneet metsiensä marjojen ja sienten poimijoihin yhtä ystävällisesti. Suomessa erämaahan perustettavasta uudistilasta sai asuttaja kolmen vuoden verovapauden, jonka jälkeen verot oli maksettava. Jos ratsutilallinen ei pystynyt varustamaan ratsumiestä vastineeksi tuosta toistaiseksi muuttuvasta veroedusta karkotettiin hänet tilaltaan ja se annettiin jonkun maksukykyisen alaisuuteen. Kustaa Vaasan kuoltua, hänen poikiensa keskinäinen riitely nousi äärimmilleen ehkä juuri heidän isänsä luoman verotuskäytännön maalleen tuottaman vaurauden vuoksi. 7

8 Kuninkaille rikkautta olivat tuohon aikaan myös valloitussotaan kykenevät sotilaat ja armeijat. Suomalaiset sotilaat tulivat myöhemmin kuuluisiksi 30-vuotisessa sodassa taisteluhuudostaan HAKKAA PÄÄLLE. Saksasta löytyy kansantarinoita 30-vuotisesta sodasta, joissa kerrotaan hakkapeliittojen pelotteesta siellä käydyssä uskon sodassa. Heidän suurin pelotteensa oli jousella tai kiväärillä kaukaa ammuttaessa hyvä osumatarkkuus, joka juontui metsästyksessä tarvittavasta ampumatarkkuudesta osua saaliiseen kaukaa. Vastassa olleet katollista uskontoa kannattaneet ja Ruotsia vastustaneet rintamasotilaat lähtivät pakoon kuullessaan vastassa olevien huudon hakkaa päälle. Syynä lienee ollut juuri osumatarkkuus tältä hakkapeliitoiksi myöhemmin kutsutulta Savon prikaatilta. Metsästäjiltä perittyä tarkkuutta korostavaa perintöä lienee myös se, että Keski- Suomen Ampujat on ampumaseura Jyväskylässä jonka kivääriampujat olivat aikanaan ( luvuilla) maailman parhaita. Enimmillään KSA: ssa harrasti ammuntaa tuona samana aikakautena kiväärilajeissa kuusi maailmanmestaria. Perusteena tällaiselle ei ole sattuma, vaan jo aiemmin mainitsemani sukupolvien perintö. Taustatekijät kasvattivat paikallisväestön metsästäjätaustan johdosta jo perintötekijöissä ja kulttuurissa arvostettuja käden ja silmän yhteistyötä hyödyntäviä ampumataitoa ja tarkkuusaseen tekotaitoa maailman mittakaavassakin huippumenestykseen. Lieneekö kädentaitojen osaamisen kunnioittaminen tuolloin ollut syy menestyksekkääseen aseteollisuuteen ja tekniseen osaamiseen myöhemmin täällä keski- Suomessa. Tässä kohdassa tulee mieleeni yksi isäni kertoma tosiseikka Tikkakosken tehtaan kiväärituotannon siirtämisestä Riihimäelle. Isäni oli jo eläkkeellä tästä ase- esittelijän työstäänkin, kun häntä pyydettiin koe ampumaan ja hyväksymään Riihimäellä taottujen kiväärien piippuja Sakon Tikkaa korvaamaan ajateltuun tarkkuuskivääriin. Hänelle tuotiin kymmenen Sakon tarkkuuskivääriin tarkoitettua taottua piippua, jotka hänen olisi pitänyt hyväksyä TIKKA 222: n metsästyskiväärin piipuiksi. Hän koe ampui kaikki kymmenen piippua ja niistä ainoastaan yksi ylsi sille tasolle jonka hän hyväksyi luodinhalkaisijaltaan 5,7 mm: n Tikka 222: n piipuksi. Tikkakoskella tehdyistä kymmenestä piipusta ylsi samaan tasoon keskimäärin 8 työstämällä tehtyä piippua. Lieneekö asian tila jo parantunut, sillä Sakon väki ei pitänyt palautteesta, eikä isäni ryhtynyt markkinoimaan aseen mukana lähetetyn koeampumataulun nimikirjoituksellaan taotuilla piipuilla varustettua Tikkaa USA:n markkinoille. Siellä Tikan maine oli tuolloin suorastaan legendaarinen ja maine juonsi tuohon aikaan televisiossa menneeseen lännen sarja nimeltään Wirginialainen. Sarjan nimikko-osan näyttelijä oli niin innostunut ostamastaan TIKKA- kivääristä, että kehui sitä USA: n metsästäjä lehdessä vuolaasti. Näiden kehujen jälkeen kivääriä myytiin kymmeniä tuhansia amerikkalaisille ja Tikkakosken aseiden tekijät Keski- Suomessa saivat töitä. Kerroin tämän isäni Tikka- esimerkin kannustamaan lukijoita huomaamaan toistensa vahvuudet koko Suomen vahvuutena myös omanaan! Jatkuu Seppo Ylösen synnyinkoti Hankasalmella Virmasjärven rannalla Korpilahdentie 50, jossa isäntäväki ottaa vieraita myös mielellään vastaan. Seppo on palannut 65 vuoden jälkeen asumaan synnyinkotiinsa. 8

9 Hankasalmen mummu ja vaari, Ida ja Emil Ylönen kirjoittaja Seija Koponen Kesällä 2013 Ylösten sukuseura kokoontuu Hankasalmella. On aika palata juurilleen. Sain käsiini Hankasalmen Sanomien tekemän mummuni haastattelun tyytyväisestä äitienpäivän viettäjästä vuonna 1973 Hankasalmen Hankamäen Mäntylässä. Rakennukseen on lisätty isonpuoleinen olohuone ja saniteetti- yms. saunoineen tarjoten ympärivuoden käytön lomapaikkana. Rakennus ja pihapiirin savusauna ja ulkorakennus näkyy nyt tehdyn metsäaukion johdosta Kivikankaantielle. Mummu ja vaari asuivat ihan aluksi maakuopassa. Siihen syntyi lapsia, v Ida ja v.1919 kaksoset Aili ja Hilja. Vanha mummu ja vaarikin olivat kuvioissa mukana. Asumus oli kylmä ja vesi tulvi ajoittain sisään, niinkin paljon, että sitä kauhottiin ulos. Äitini, Aili vietiin Hankamäen tien varressa olevaan Koukon taloon toisen mummunsa ja vaarin hoitoon, kiinteistö on edelleen paikoillaan ja asuttuna. Yleinen ja varsin oikea käsitys oli, että kaksosien elämänkaari saattaisi olla lyhyt, jos äidin pitäisi molemmat hoitaa ja imettää. Äitini Aili oli lihavampi ja sen perusteella oli ratkaisu tehty. Vuosien varrella usein äitini palasi asiaan kokien olleensa kunnan huutolainen. Sisarusparven kasvaessa muita lapsia ei annettu pois. Lapsia syntyi yhdeksän, joista tätini Raija, 70v ja enoni Vilho, 78v ovat vielä elossa. Poikia oli vain kaksi, joista toinen kävi myös sotareissunsa ja sai äitini mukaan paljon henkisiä haavoja. Kuuluisana kädentaidoistaan eno opetti puutöitä. Emil-enon tekemiä kaappikelloja on muistoina. Seuraavat lapset syntyivät jo yhden huoneen käsittämään kotiin. Seuraavasta kodista on kuva katsottavissa. Vasta 1960-luvulla vävy ja pojat rakensivat uuden asunnon pienen kamarin ja tuvan. Vaarini ehti siinä asua vain lyhyen aikaa ennen kuolemaansa. Elämä oli hyvin köyhää. Ida-mummu kulki myymässä miehensä tekemiä luutia jalan pitkiä matkoja. Vaari kävi ratatöissä, mutta terveyden heikentyessä pitkät jalan kuljettavat matkatkin lisäsivät työpäivien rasittavuutta, ja työ piti jättää. Tiedämme myös vaarin polttaneen viinaa ja asiakkaana oli mm paikallinen nimismies. Vaarini ei itse juonut alkoholia. Savusauna on vielä käytössä Emil ja Ida Ylösen toinen koti Nykyinen rakennus Kivikankaantiellä 9