rndntu rttggugg s tr o:n VJNN) S NJI H[ I OJ YNTSIYISYYd NsNVNVVA ox>irsn NtrNYNYYA'fn snvu,r NSNYNYYA IUV>ISO NSNVNYVA IIIVWlI NSNIV>IINNVH I'UIIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "rndntu rttggugg s tr o:n VJNN) S NJI H[ I OJ YNTSIYISYYd NsNVNVVA ox>irsn NtrNYNYYA'fn snvu,r NSNYNYYA IUV>ISO NSNVNYVA IIIVWlI NSNIV>IINNVH I'UIIS"

Transkriptio

1 No r. 1,945 0

2 NSNYNYYA QfUA NSNYNVVA V>I)TI NsNVNVVA ox>irsn NtrNYNYYA'fn snvu,r NSNYNVVA NJJUgI NSNYNYYA AJIfiII NENYN!: VA '8 SnVTX NUNYNYYA IIM'VV NSNYNYVA ST'IV: IUONAS}:USJ OTUVV>I NSN}. NYYA VI^IUOf VTVXXSIH I SSVT NSNVNYVA IIIVWlI NSNIV>IINNVH I'UIIS (rraalqrssnlrurrot) V'II JNV IXXITNN.L (zre zts u.r) NSNYNYYA IUV>ISO VJNN) S NJI H[ I OJ YNTSIYISYYd tr o:n rndntu rttggugg s

3 Antti Vciriniisen hautapat sas i

4 ffi IC 6 B L v Lf 9! 9n tt 6, o, e11otrn4 le fe]]oueso ues{no>lo{n{ns rz]un>loli{o[ 1 uru -rnasn{ns ua}s u A ol ] uepqeledzzll usueu n rjeurli sesled ues"u e^ pruy :J,VA I) OTSIJSNTNSSVI NVUNESN)NS Nf,ISVNVYA VVNIUNI N IU'CETHISSNIIW IOI YISX ]JOOHSIXXU'dI I n)ns VISX }JIOCSII NOISIWIOJ silo)oxnxns I NnAns :uzuouzda natof y^ \': uzududoa' s sno t :I lt*:1"t:tlllll 1":l.N'drrvx. 9t NVVINII^IIOI NVUngSnXnS NSISVNVyA SiIYS1VX :uluzudl.'a nrutof TT YVXV.L NgOOnA oi OISI1WSAJSVSJSW SVUS :uluvuooly eqf tt " IlrIVdrI)IWIN Nivxngsnxns of '' " (Y.VWVJSISA NSJSVNVYA( :uauouopana'tof IZ, YJSISXOTI}I NSSXNW -I)JnI NnAnS NESVNIVVA VJ,IgIdIId :uauouqoa nw'tof 6r vjsisxnnsiyniino VTSISITTQNNIUSd :uaududda DIsllJ Lr (nssoivdvr( 5gNIVTSINSINSV9NV) :Dlxttth' llwlnnr r r v.rslwlnn)ns NSJSIVTYI IOnS :znnasoral 0ltTtoy ' B IX)IIUOISIH NSCIHVTYdVVH :ItzuDttDDA zr0rulj 9 VSSSVJ-.ISCIHVT ST-IEETYdIVJ :ttzuotnda L'toISO 'Als :SATTYSIS

5 TAI PALE ELLE LAH D ETTAES SA' T7 V^+,Elr, 'li,gteh' s'ukltseura, kaikkien Vririnrissukuisten lemltilapsi, on uuosiltaan uielci sangenuori. Sehrin onjuuri saauuttanut senikcikauden,jolloin lapset alkauat tauata aakkosiaan. Niinltti annetaan seurallemmekin n2t >Aapinen> kriteen, josta se saa opetella sukuaakkosia. Siinci hltturissci uskossa, ettri jokainen seuramme jrisen ottaa >Aapisen,> kauniisti kriteen ja siten liittyt Thri innokkaammin seuran toimintaan, ltihtee julkaisumme >Vririncisten Sukupuu> nyt iiikkeelle. Ennen taluisotaamme ehti seuramme loimia uain parisen uuotta ja sotien aikana oli toimintamme kokonaan pltsrihdltksissri. Tcinri aikana kciui ilmi hankaluus, joka srytramme toimintaa on suuresti haitannut. Olisi ollut suotauaa, ettri sotauuosinakin olisimme aoineet jollakin tauoin )tlii!)it(i(i )hte2ttci jrisenten kesken. Siihen ei kuitenkazn ollut mahdollisuuksia. On aiuan luonnollista, etlci seura, jonka jrisenet kohtaauat toisensa haruoin, ei saa kiintetiri lthteyttti jriseniinsci, mikri kuitenkin on utiittrimriti)n edzllytlts seuran menestyk' selliselle toiminnalle. Sellaisessa.irirje stiissri, jonka jrisenet asuuat samalla paikkakunnalla, ktil 2hteisten tilaisuuksien jrirjestriminen helposti. Toisin on laita seurassamme, jonka jiseiet elriurit hajaltaan laajalti -ympriri koko suuren Suomenniemen. Stitinti)perriisiri Thteisiti tilaisuuksia on meillci uain kerran uuodessa nimiuain uuosikokous, sekri.rukukokous joka kolmas uuosi. Vaikkapa stiiinniit mltiintriisiarit tihetimminkin kokousten toimeenpanon, kohtaa niiden jrirjestciminen uoittamattomia esteitci. Naiden puutteellisuuksien poistamisek.ri ja kiinterimmrin thteyden aikaan saamiseksi on pcititetlt rytht2ri toimittamaan seuran julkaisua. Seuramme on tosin nuori, mutta Vcirinristen suku on uanha ja laaja. Sen juuret ulottuuat auosisatojen taakse ja sukupuu on uoimakkaana leuittrin2t haaransa ja uersonsa kauas alkuperriisiltti juurtumisl aikoiltaan. Me, nyt elossa oleuat suuun jcisenet, tunnemme )6(

6 ) L ( r\tg,vynyva tav.yso 'rs:lauul uodutuost of tsloa(q unans nrunoryn{ oo1stuuo{ uautolof nssof rwryaaqta{ tslastofuoqny TauaspI uas!:1i!o:/ uooqlooq of aaunans uatnns oyotl t7( 41npvl psuglspoqq <nnt[nqng ualsoupoa<( s?.xs upplpu?a?t 'osuaal( uzolqly Dlsnaryrywtlns DlsnlsDr't'ot1 uo n11'o[ 'ailhloi uaon 'a11zuaso[ unans uloa?a p]!s pwpaal o:las ollzzpaxt DIIxnw ouurc o1ltnn:1o1oa,uon11tsyn1zofity rtnswynf oolrud xs:{d?snuawnpfs' uauasof, uotn?s u?slz:lof uzquon\aryso zsllna uas 'DSSDuuxw?0 u2lnas xssl anl?sq?s!llapn0ldl plala 0rys0p0ru4 unnoq1nf aalnl?syvstl usuowlak4o uas?ryuaq uast1on{tuow nf uoosun.r, udtuv] uulxoy 'ossnszoq1nf osudsl udditlatd uvwl uvoai4llsa loaaryt Dlsx0l!lnIns tdani -0 Ioa DI 'urq?lxsd tl:l??t01s!h uxxoap ossd.idwdq ppza uxxuoru o]srysloloa oo1un nuasqfriuap(,u uafzplt u?pxnu paol?dds 'ppa17 o{ PSInoonA Panluu pq?s!?\pd -pqpo ualqa?mlbuaqpl 'ury\auat4 'all?$!ryxwxll uoaoilazldl uddl0a?01 uauasol'uasznlof otzof 'plszuaryf T]sxaap DSSI7?laza oll? o$??lpnry ptas unons last[nvanl of tras-yna0r.iai au uonwolslplna po?pl ossow1afqo unswllnf uosl upaijpi '1tau, 7pq7t{ osuazsl'-xsa uaupq (n:1!ruf o1sol''nsunnoqnqns uauo uzduulro uryntlaslx p7s11u pp4ft1 n[ 'n I n I n D I n I n s u a I s o u p p I qsdaml -7ol- uoo\szotlln{pdu1.11t7'uodlbludq uaalppa of n\oos u0 Dllnu[ uo(7snax3l tnl uasxlla atagl opof 'nlopq ptxxu alttuasnf nszolln[pp17tna7 lslpslt'zaaussnnal u0 o[ o7o[ 'no4attnqns pgts ot1( uodpqrynry Dnoaq pnpl 'upplslsx'tsa o$xsxo:{noy DIS?uo n[optx npoos Dnlol{ ossruaspf uptnas oss?m uzluzowna?s DDlPnq 'nyst'uasof olnauuaw allduda of o1nnn1nnq unlx7rodtlwps ua off1as{1 of ofo1ag ppipsa snt?.lt,ol u0 DSSIuS -wynf uny'uoolq0:{ olsnw!'ryl.nlnryns o01u?!iual?!w uaruasof ppupraq sgrta rcn as ounry 'las:,!n?x0pax1 paat{sl:l ozmas x13l2z:{ urto1nnq1nf n71zo7s1o( uag.osszlxso pss!s!.ps!s udtnas?up{pll!ipa uafotatt sortu ztwtoy nsyt:1nf 'nliai -xuunns nsrditnt pwpt u0?sipfp]!dpill' uap(adl,cnqns uodiz0 o {!tid!'olldasou uaalunln:l?ts uasxdlipj'utwwafn1 ot1( uoowo1sluuo{ uzlt?px?ru DDS oryof 'pghfi(n:lns puapl 'ppfa{1[ psslaw unoaollpraq uootw7 u0 Tlaz! ptu!?t upptsp:lpd 0[ luto{uaa\a ppapp azuwnlns partaxa uxlu? TnY Duso a41nru,paun1od:{ xqdt laauollx77 nf '1aaun1tot1 7aa17a7szo7 udnxwz7j '1aauun4onru ud9loow '1aauo1a DSSzDIa DSSDI Dll7na 77psvilap?x4 ut:lt)u17 OItrnao awludsx-xsa o77a'o7az7 2S upplspl -pd 'uaasuuttlstuul arurunp$tdludwola udul Dulsn pf onwton DoJuatuu[D aru aawxsxos pu'!?,v 'uozlsrnlalsluuo{ af uzdqtnlzlsxol upplaq n[b7a4 opons oouaz:{ olstl]u?ztqapxw 'ptu2t lsno uodrualunl uxruzuaqdl uxnluou?'t) ptsppd 'udotsxllzlqlluztudp upplaq n{.)tuurdlstst-?sa pptpu n[o1at1 DpDDr Dlsmldzrutplltt) Dlst)w dl])std4of tstlo uu[uddwtda '?utluxzsx-25) uxsrauald l)uxlito DuxSxoIttDI uttlzou nfn1top?s u?zizsmps utfnl awtuoaalo

7 ]LMARI T/AAJVAJ{EN: HAAPALAHDEN TILAN VAIHEISTA. Ilmari Viirinrinen. Haapalahclen tila Kuopion pit:ijiin Kehvon kyl:issi lienee vanhimpia vieli VaanAs-suvun hallusszr olevista 1'htzijaksoisista pojalta pojalle mcnrtcist:i omistuksista. Tilan :rsutushistoria, mikiiti siti r-.ricl.,rttr varmuudella seur:rta, ei tosin ulotu niin kauas a-iass:r, kun vanhimman seutukunnalla :rsuneen Vaanas-nimisen henkiion rnaininta maakirjoissa (r552), sillii tiedetbiinh:in crahrr Vlidniisen menneen seitsemzinnell:itoista sataluvulla kotivivyksi Puiroolahteen, ioka silloin kuului Kallisille, rnistzi tilasta lla:rpalahti taas on myohemmin jzrossa eroitettu' Perimbtiedotr muk:t:rn clir':it Haapalahden vanhimmat asukkaat Reimiinlahden ja llaapalahden valilli olevatr levean niemett, Pekolar.rniemen, Raim:lnlahden puoleisella hickkerintcelli, jossa vielzi muutami:r kyrnmenia vuosia sitten tavattiin kivijalkakivi:i ja kalansuornuksia, mutta jossa nyt loytyv r.,ain muutamia nraatutrcita tcrvahautoja n:ihteiviisti myohemmbltri ajalta, Sanra tieto kertoo edelleen, etta asukkaiden oli muutctta\-a pois paikalta petoelaiinten raadellessa suurimman osan laitumella kziyvlsta karjasta, josta pzi:itcllen k:rlastus jri rnctsastys ei ollut hcicliin ainoana elinkeinona:rn' Paikka, jonr-re liaal-ral:rhclen ensirnmbisteri asukkiiidcrt kelrotzran muuttaneen, on nirneltdlin Puiroolahti, mikzi johtuu puiroo mets:lslri, jot:r lahdcn rannall:i pidettiirr' Olivzrtko lamd: asukklat Kallisia, ei t6istaist'ksi I'oida r':rrrrruudclla salloa' Puiloolahden tilan rnuoclosti ennen Haapalahdt:rr siit:i eroitt:rmista melkein luonnollisilla rajoilla \.alustettu aluc. Etelasszi r:rjoitti sita KalllLvesi, id:issi R:iirniir-rlahti j:i Rriimiirijii r.i. Pohjoiscssit t:tits muoclosti ]'zrjan joki, jonkzt toiseila puolclla :rlki-'iviit SavonkVlari eli nykyiscrr Koivrtsaat'trri :Llucet ja Petzii'"en jiirvi' kulkicn raj:r cdcllecn Kch-'-onlahderr kautta Pr'Lir'oolahlet:n' Alueen koko pirrta-al:r oli noin q'... ira' Lri alka:r v:rst:r vuod'est:l 1776, jolt.i' Hazipalahclcn tilarr itscneiinctr histoli Iruiroolahdcn iako kolucen os:iarr toimitettiin ja joista Haapiilahti joutui Ivar )B(

8 ua.ron]\l>[iip>i ue-\\]aol ullelrt ucpqulr:due11 uoo{el lruretlr ulstof 'urt1 -Iorsll urrsrllrpnollrlsll -1ouug1{g1 soiur 1u,rrn1 -slpqo{ usujslnls1?'r.i1,rl ujueh 'urlrllo'il ujucq ej{rjii rldosuol ueur -1rl.rr1sn1r1r-l.t rrf -snru -ouu ulll:l{so1 rtlt;d'tr:1 rrcu^.liu.r ur:luluuo'\es nlleloso JIIUU{lIrun>l rrrslonu nllball l rrerl] -sre.radud urul?i{'trjs -r7 f ugts,(toqel uu^uursc )6(.gzg r 4qponc snuuaqu.tppq uautln uaprynp(no11 ulsltlrt)lueluj trtl.^.llu -r){ rrullrur s elirjesie{ uf rrr:uunturrolsnuuj>llli tlo{.rl{ uordon;{ 'u11o'l"ru ul'r1?tuon}sp'r'rjtl solrub}nsl llo ueh.ussr^ lqr] ussrsr{ln[' ussruotu urr11a1l.p1 ueende urli I{ 'II991llplg lnurdclo :).)ujri uruq rroprul?{urur,g}1cr1urs1onj LIJJuUr:lSO 'urru cc}},(crt u13i{ '}sslt:lelun:l -r:11rucl ]rrtutllrjsn urn{ u1?ururaau'{11rqr1 essaalqns ssjtrotu UJJIIo ujueq u Pl -orrr;1 'r1 uep.iof.rcai l?lorruonq slsro{i'rj rjuurtssue clsruu sr rrapqr:1r:dr:u11. IiJ>Iraq 9il9r ues cp]sltuo r:lrodue od eluof.o.ruy r1n1 rs>1u r11rzq uelrt-r?ed 'uelll urpqeluclr:ug tggi le'lro>1et ueprof {lrg r:! o'rey laslaf1a,1 'upuralon>l rlasrt?lle^r{gl l,tgl LIuonA of lnuer:s r1o uep'rof.ru.r.1 'r:lulstruo uol srlllrj r1n1 r:ssor:f ussnlslrurrol uggi elsof '11aua14 {rrperd IruC tnllo pllarlnlno{ >I-rs errrlugsr uapqeludeell uup'lof llrg ef orev rllrrllru -relu uo ulsrol,p1s1111,rad ursrlondsreu u[ -srltu Ellrsn rl1u.{s elso]iiioiav 'rllapqui -udrze11 cuotur.rlcl rnlnol PII1 uoipsraii?j elalo essell'1 ueuol'5 euelnur e4uof.rrlsol)licioljnj I IrssIIu{ ues u l?a re1(1ur1uy uiilsi'i){ usun{{rcsnl1rd urrsrurrutr (Ltoo1e]lluIITIrr rrrjur trup-rof,rur1!uo uiilugsl u:rpqr:1r:dur:11 sululjs>ll?] illal ' ull t?]s t?a glrelrduaturol ujlsrcruouu.rr.t t:uufcllonci uarslnalro rrapnnsrilefti{ uesllai{uaurons Cf uuufuluelsn>1,uucurddnelclrr>1 guasl-r?urulisrij ur$gndne>1 licuiiu (ull lald 17Fl){( IS{nlJulrnt [ruuralue1 uruluallrs ua11n1,uoordony rllnnur e[ clseuultl UIJs[l?u]uI]iII.I OOO'U alpuep.rof re.r1 uac11=tf1a,r Esrrolnnsoulr] r rbr ',r Iotu lrr:leld seul un{ t1ul.rs1tehs r1o1 -uu-rr:d unltuquttr.tua ut' rtolsrllpuun{ '1i11'1uo1'rr1 ua^refurtrrs uatrr'(1/'u PIIarnIe lrllosrollrs uluof 'e11e11 'esse1i1 ubiirnspx ueqeeduqrrg l]lnnur o-ruv 'elulsrtuo rrapqeir:dr:u11 rln] ulsrul?p-rof -rc.r'1 ulsrof 'uclar6 ef o'rey 'uuprof 'ru't1 'uelrocl etu[o{ r(}ul.s ulsolriioi^v.ilsu]\l]]1r:u'onq uesio}iije -{11r1.r:lru rrrqro.rr>1rro1rr4 e1s,{l.s rrrlelsol uo [urrr uluof,ropuelloh r,i]l?x llullv Il(] t- srrosrlond IIJueH 'all3s1?use^

9 hyviiksikiiytto, useiden vesimyllyjen perustaminen, tiilenpolttoja rakennustoiminta, jota viimeksimainittua Haapalahti saa kiittii?i vieli nykyziiin k?iyteinnossd. olevista Pohjois-Savon oloihin katsoen tavallista suuremmista rakennuksistaan. Haapalahden talon nykyiselli paikalla oli asukkaita ja viljelystb jakokirjan mukaan jo ennen vuotta Niinpai selviiiii vanhoista asiapapereista, etta Haapalahden rannalla oli luonnonniittyjii, joiden teko-oikeuksista ja niihin liittyvist?i kalavesistii kiiytiin menestyksellisesti oikeutta Raiman verotilan omistajien kanssa, joina esiintyy mm. kappalainen Meckelin $7rz) ja varapastori Zackris Argillander (I766). Tilan rakennukset lieneviit kuitenkin olleet sangen vaatimattomia. Puiroolahti oli tiissii suhteessa paremmin varustettu, koskapa sielt2i tuotiin vielii nytkin kiytinndssii oleva eloaitta, jonka rakennusvuosi on r767. Isiinniiksi pbiistyiiiin ryhtyi Ivar Jordan kunnostamaan tilan rakennuksia- Niinpb valmistui lbob peltokivist:i tehty navetta ja samasta aineesta rakennettu erillinen karjakeittid, molemmat rakennukset vielbkin kiiytiinnossei. Vuonna rbe6 valmistui tiilinen piiiirakennus ja noin kymmentii vuotta myohemmin tilava puinen asuinrakennus. Tunnustukseksi silloisissa maaseutuoloissa ephtavallisesta rakennustoiminnastaan erikoisesti kestiv2istii rakennusaineesta antoi keisari hiinelle maaherran esityksesta kymmenen vuoden verovapauden, joka piiiittyi r844. )ro(

10 ) tt ( 'uez>lle etln^nl-ooei ]sel rs{rslall leurunlns tuarlnl essr{pggs essrn1i{ * '(erdrue;onu l"ao ursog eureu) tlac ap ul ttasse uoa urn{ rurlrl r:rsredel uas rl1u.{.s ulollls 'ueullun{ns allaqelur lo}ue un{e A Ie}?lrlelrre>l unnns IlsesIIIeAel urollof tuaelle (eurolre ellnlnl-ooii uei{}ejilsij u3} -.inns else'r uoo1ue1d.e1 essopnn{sa{ uo}sllal t: elln} treullun{ns 1e u leaioriie ssell -r:t1 e[ essedoorng-isuet 'QIuIII ljonu uiejlejjea 1e,ro e>1lof 'ussuel ualullun{ns uelsruleddoo-rna ua1srd1.{u e}srure>le} ugg}lur olo re "llrurrun>lns rrolsruluurooll ' aurrun{ns rslndol e! geurruugsr gssap.(erql' ueurrun}e rreeurelldel nlleanj uo Is>lonl uepdl..l,1es ef essrolo gssrururaoulllqey 'Iullunla nlterrue alleoul.ludselsel uln{ rdrrre,rnpes e[ rdtuerreerrn>l uo eure urallaur e:1o[.ellerurueurn{{n q eeullunla geluap(e1 nllol Is{?sll uo essell el uold.rua 'uejsltu -rrnrojr uaprqldiueq rre ur{rurrunle setled?gurrr ef t{uguru uo ss rnas esseuard llf nllnpnos cllnlnse ueuajel[,essro1o pssrsre]ue{n11e'euto>1re eurdurrquu6.1111ruu{rrl?1;rrl sn>1so[,rurrrr c.rellroso (eleeur rer eourraq) ee.r:dn>11c ujtijitlr (rutruugsr tttutunla {Js rrulu rrefod euaurlueluun{ nnlnn{ ueeullu uosl lelqejv.rurrun{ns urprt? ueaurun{ns u sr rlsasrllelel uee} srl ssreur essrsrlerlueluedsg.rurrrl ue.ruerl unlns essouuell.el tslgsll ueulun{ns qo elllsleletuooj llloqul?a 'leuiruetun{{n r{ 'essaplelq( e[ 1:urrunla urn{?o}uls1e1 eedurelonu l Ao }eulun{ns ueslul 1ue ujrrrru ugglug/.e1 nllelo IIo snllu1lolals { ueul {nlu uo{snullslj{ un{ tueallel uas ulsba rs{iuiiueuiijsij 1?OU S U pioa IIIIIUnII 'glurjueurn)i)lneq lel eitfiiuuiuun{ o1o[ e11o tello,r {to[ ']atulu ltlll Ie louiiuesii ('L et laurrun>1ns (t 'lnu(duorlud rlj ljurruu sr (z tlerurugulllslj tlerurunla (I :grdurra1jel lclo?lsltuluuoldiuel{.rrjolnnsreurnur ue J rugr{ ussrosu { essr{r >l nn}loln 9}l^9{ Ueruruuolr{ual{ (' ssrlellelefe 9u19ru1s4e{ uo}sruqr ure.te1a11e[e elo IeAIJ ]aurlu tburo]tas{ntefiy<r's(1r1.raur n1of ln11o ure uo glllurf ellrsrg;adn11u e1]e'e11arur elrs so.l,ur rro sarrur{so1 ('eeurru u?r?uoure>lsnjoja uesreur{se>l 9}]9ur9}l^S{ ujeurrol te^elnl uroln?a aq 'a11rofrsur1e o11rs1l' nnlles glslurql 3tulo{ re} rs{e>l unrl trurd urrlq.uaurelelql lnllo ule uo aaje] ueiuin( '( oluzuolje IlBuA ujellosll r;tlllosu { ellrnur ro.l. essnlred[l{ esseslllas]}ep os u {nul eluof to,uusleululo uaudluaq upsue{ rurlr ur{glsllu oi rd(e4 ]suurrol ef elsepnesunr 'elsnper:1 rlojsrf,uru uesllles -uu{( g}la kellelc uo}slullu uesllleuoosjad uesuel ueuons els{nurl>l1nl1r rrssef'rr1 -\olrrzl rll?nssutrrjstc4lnf 169l'A nnsn]?[ (u uursro g) s J t tu l {so>i'-\'v.vjs I IAI NNX N S NSIS IVTVINO N S : ITT O N AS Y V g -L O TT{ YV.Y

11 Suomcssa olivat keskiajarr ralssitilalliset, joista aatelistomrrre v:tnhin osa muodostui, alusta alkaen usein ellei useimmiten muukalaisia. I{e tyvtvivat kilpirnerkkeihinszi kivttiierr velratt:rirr hirrvoin ristimzi- ja is:innimen lisiksi liikanime:r tai sukunimea. Joukossa oli kuitcnkin joit:rkin nihtriv:isti pcrittyja kansallisiakin sukunimid, kuten Karpelainen, h'irz,es,icurki jzt Renkoinen,jollaisia n:i:kee asiakirjoissa.1o r4oo-luvun :rlusszr. Mr-rtta aatelistomme varsinzriset sukunimet, useimrnal su\.ulr kilpimerkista aiheutuvizr r-uotsalaisia sukunimii, ellei suvulla ollut ennestiin muukalaista sukunimed, tulivat yleisiksi ja vakautuivat vasta Kustaa II Adolfin aikana r6oo-luvun alussa, kun Ruotsin ritarihuone perustettiin ja aatelisto sai lailliscn oikeuden esiintyzi erityisen:l valtiosiitynii. Silloin synt,vi nimi:i sellaisia kuin komeakaikuiset Bld.fiekl, Ekestubbe, Jcigerhorn, Sabelbltssa, SabelJana,,9abelhjertu ja,labektjerna, jotk'a suvun histoliarrn liittyvinh ovat paljoa jirkevimpii sukunirni:i kuin esim. Suomalaisuude:n Liiton sukunimioppaassa kenelle taltansa sukunimiksi suositellut Kiuijall;u, Kiuikaula, Kiztiperri, Kiuiporras ja Kit'itasku. Kun katolisen papiston oli kanonisen lain muk:r:rn elettiivai naimitttomana, osoittavat keskiajan papistollamme ristimdnimen ja ishnnimen ohell:r toisina:rn tavattavat sukunimet niiden sil:itfen sukunimi:i, joista papit olivat perbisin. Piispoiksi keipasivat ainozrstzran aateliston ja suurporvaristorr pojat, alempaarr papistoon talonpoikienkin pojat. Joukoss:r orr suomalaisiakin sukunimi:i kuten Altti, Hiruoi, H(irkd, Karhu, Karpelainen, Ki.i.rkinen, Kurki, Leinripriti,.Nlulli, )'Iutainen,,Silta, Suurpciri, Suupaltti, Vaarapaa ja l"dlintu. Suomen vanhimpien k:rupunkien viempi polvrrlisto s1'ntli samoirr kuin Ruotsinkin alkujaan etupii:iss;i saksalaisista aineksista. Liszizi muukalaisuutt:r tuli Ruotsista. Omat rannikkoruotszrl.aisemmekin siirtirir'2it mielellii.:in lshimpiin kaupunkcihin. Alempi porvaristo sen sijaan oli :,iinakin T'urussa ja Viipurissa, silloisiss:r suurimmissa k:rupungeissamrne, suureksi osaksi lzihiympzilistost:i muuttaneita suomalaisia, jotka toivat mukan:ran sukunirnensai, miktili heillii sellainen oli, tai saivat kaupuneissa jonkin ammattinimen tzri haukkumanimen, jok:r nonessil t:rp:ruksessa muuttui pclinnolliseksi sukunimeksi. Esim. 'fulusta tlrnnetaan I5ooluvultir sellaisia viehatt:ivia polvzrrisnimizl kuin Auosttu, Karratasku, KoiraJadder (s.cr. koiran kummi), Palja.tpriti, Porsaarjalka, Puujalka., Tyhjans/;u ja f'uohenpartu. Useirnmat seur':ravist:r nimistd ovat Turussa tai muissa mramlne liinsiosan kzrupungeiss:r :rmm:rtin pelusteella syntyncitd: Kaituri (pirrurntekij:i), Iialanjuottaja, L'alanliottaja, Kampnri (knmmantekijzi), h'ankuri, Kantaja, Kinnari (nylkije), I'eikari (pelirnanni), Palcari. (leipuli), Parkkari (pzrrkitsijzr, n:rhkuri), Paluri (.padar"rtekijzi), Pelttari (vvontckija), Purtkttri (joko kukkarontekij:i tai k:ird-iinkivija), Puutteistiiti, Rautia (seppa), Ristinseppri, Satuli, Suolenkaantajci, Suu.tari jr Tinferi. Mit:i Suomen t:rlonpoikiin tulec, oli heilla keskiajarr lopulla, siis r4oo-luvull:r, sukunirnet suulessa osass:l maata, scllaisill:rkin seuduiila Liinsi-Suomcssa, rnissd. sukunimet ovat myohcmmin ollcet lralvinaisia tai miltei puuttuncct. On crchd,vs luulla, etti sukunimct.ja r-arsir.rkin naz-paitteiset sukunirnct, olisivat kuulunec:t )tz(

12 ) s' ( I]lrora uielld e1se1 t:>1of,ucsry(1sr.r,rssra1{ ues Jnuu}}ni\uus E11r:}urdo IIo n{ns el}j,cjl{ru)i rrjuuj el}niil'rrrsrolol r[() n>lns g]stur'elsretulr IIn] ujiuiunlng'e1sl1sr.'r'rs urs{illulruprusral;( 1u-rrlsnpJ ussrnlno}irddo uu[u uas r:1]ci te]sll3l{ ulsrorr 'n11eurc1 utsjljr{urr}irjj{ ra} -ueurllll (1u.lr[Iu>1srn1 r1o oleed ellnul ujjuee 1.rsnn>1r]o1 nssos -r1t.r trapro[',erturun>1ns elrou sua{les}i 1l]Al}soponul IU} 1r'.trus 'csstuul ul{usslnlu (gliljur ujllul,esuelsaftef rrrallaur lrurjl ljerreli{ql elst:u-\qb.i ur{urs-rea Llrollrs 'r:l[[n,r.nl-ooei Jululesstnlnolrddo r]sslulullquel Ilslo>ln{ r-lf u11ndo1 un,ln1-oo9r r:1se'r' luss.)i.uons snnsiiiissbi>liurrtr onl ro>ll ueulsej>lio rl}]ntr\i 'ujjuiuur rieurol]llurnl --ror{rrn tnue}}na us eurrusssuuo}srq uo sr uapnnslllef.rpl ef uo1ar1aftn1 ueuons uilof,u.truru-ulocr.r8y ggtrd aauu}roa uos>lnpurlr euudtursre{ru ujs ussof turrluaour _ons uropqr^ snnsrllrssbpllurf onl rndees gdulln ' ssl tu ul>lusslnul Is{n}sI?JJ ri,.t[ourus uj ]] raq,uedoo;ng uaaul,lst.l,rs olo{ r:}1n { r:unrlsnndua[nn] uee>l{ LuIoA rsleqncl,unnse uaasiiiiss I>l ui{ suelrriu ut:euljlellnnur ulrarrrddo ueiipeli }nuc s IIo u11ndo1 uulrzrls:1 elof 'slur.{ludselsapnn ueprrlr l zi uapral:11 uslsrllrssel{ es( : uroues rrr.\ue.rnjs (Bllnnsrlpssel{rurlu( elel ro6r 'A rl An>l ur1:dsv 'U 'f 'glsaurtu -n4ns gf tsunl uoqelul ueaurddo 911e ( IluBA lorlll? (IlonJ I('ulsJellroiB Elsl?ulo li 1lA,clsaslnlsoured ualsreleslon,r rrue>irolrn{ rj 'ur}s,(,(l rj}lrur elsourrgi{p1 ll?arsrl r{ )ti unddolur:fu-ell?ajnns urslon'll ueuug '7t21tx0ax0J el oza1oa 't7.ttt5''v2urrlonng 'spt1f,py '!ot!!rli 't,m7o4 ('1.to:1nry'o:!:lt!N'ultloN'tuuory 'o:1:fltn7 ''ltltlloy 'otl:lioy 'o[1ny ''1s119,ttauztnutag,ollloJ uoo{e}}rureru EJsrurrunlns uardded Elsrsrn>lrl? uas surj{>lraurrsf, 'rtsc rllro{rbdqsal un^nl-oogr eudcl eltru r:}sunsunr ur4ueoslof 'nfioa el p771'g 't.o.tog'trautoqttloy 'ppdso[1o{'nlytnry' 'q7n1y 'ttauzpffiat '10[1ay 'ru1ny 'qaqh uoo{etr -trlrgrlr?-lsrllrrrl uerdded lsisiniie ues 'ueglllullun{ns?llj lte 1lalal{ g{as BlslEI -urlrons cuurotsrdecl plln^ni-oo9r IIo o1o1 urryaa{[pf urs{n]slpqnduolsn elern plresrr ]nllo uo uoaslur rngq ef uef,sruljuorlg^ ualurru uelsrel -gluons glrlg.gssturuueryed, ef gssrurlunlns 1l.uL19s uo i?lleurllonq else4rul e4of,1:11se-r eurrurlu E]IIS Epq?u rol ujq 'uuerrreludlr>l t?ssue>l uos le-l[]s.(d l su { }l?aj q q]]o 'st:1r.r urru udol 'se>1rt uasrutuourje lnllo uo o]sillrluolhueq uelsrulstuons.ui)uzoanj vl uaumn{na,uauzoanay'uauxljunl,!'uaumuun q'uautnlotolaj '!1fi11;turuta'1 'uau1:1:7un7'uautnanot 'plpltly 'o7o1n'7 'ttautnfzay 'sn7a17oy'tt\t'nsoy 'o nq -.to.y 'onf 'op1nf' 'uauttt1ot1j'olto1og 'uaum{nng unuruueld>1 urrllll}u'\e} r'rue{>1{u r,:sset'errd. rraeureu.(y1.rursa uf,o7ot1:1ot7t1u.f 'o1t1tn7'ututowqny ttautotsnop'uatrrc\az1ry.u?u?dinlli'uauqlxnh cttau4711y1,uaumqsy 'uatttnlt y uin>l uiililiu ue[e1rd ullsll?llas Lnr?;\ ul?r?jiiia 'urrtllrun{ns urrure}ld'e{ tro}sje^ u ulo}}clrl?{es urlurru uarl'(1 el 1:rfclrd ueejseourg elolsmur e]solsllrl?a{tuiti lr}scquir.\ }lf u:11a1ro1re6 'pfsapdallt rrrnl t]lsepnn1sre1 e[ ]sep^{uro}lruurelreurrul ueulr,ueuj ulsoj rruiojestson.t uurd -LUJSre:{iI] (rs>1asrure11r.t rl ur>ijauro}srntu ui.innjlin{ lleslult?tuons fjl?ulel esue^ llo^ t:iuqa1 nrellrole uo o]slqsrtuc{jr^ ueurllcsu:q e[' ujrrrllul]i,{ ' rrrcdsulu 91s[]sr^rs ulsrllpsuu{ Essarlqns ur>lqssgl rourrzd olujuro{ ujurules}onj trl}nur 'urlu11ralrod un.rn,l ul?qr rlo glr1u ei1{rr.jllrnpnes ollrruul}nqu rr:}srclclrr-'1-o:\l?s IIEEISPoUIP

13 siiiitylziissuvut luosta ikivanhasta perinnollisest:i sivistyksestii, joka siihen asti oli ollut kaikilla kansanluokilla miltei sama. Noita harhaantuneen kieliaistin tuotteita olivat sellaiset nimet kuin Aeimelaeus, Arpolenius, Calamrius, Caupilonius, Europaeus, Hulkoaius, Ketarenius, Kettunius, Kolkonius, Eorhonius, Kurkerus, Laihelius, Lapodius, Nurkerus, Pacchalenius, Peuronius, Pourenius, Procopaeus, SaloniusrVesilaxius, Voiualenitts taikka Araolander, Hattulander, Laihiander, Luihander, Melander,Molander, Neruander, Palander, Viloides j.n.e. Toisinaan k6dnnettiin nimen runkokin latinaksi t:ii kreikaksi, joten syntyi sellaisia nimi:i kuin Alcenius -- I{irvinen, Alopaeus, Aoellanus, Borenius, Castrenius -_Linnanen, Gallenius.-Kukkonen, Lagus -Janis, Perander j...t Sama nimenmuodostustapa oli tavallisin r 7oo-luvun alkupuoliskolle asti, vaikka joukossa alkoi esiintyii myoskin suomenkielisistd ruotsinkielisiksi kiinnettyjii tai vizinnettyjii nimiii. Vasta sitten kun ruotsinkieli oli kouluissa tullut latinaa tirkeiimmiiksi, piiiisiv?it ruotsalaiset nimet voitolle, vaikka niiss?ikin usein siilyi runko, ruotsiksi kaannettyna, muistuttamassa suvun kotipaikkaa. Samaan aikaan alkoivat sota-alalle tai hallinnollisiin virkoihin antautuncet >oppineidenl sukujen j2lsenct karistella sukunimistbiin niiden latinalaisia ja kreikkalaisia piiritteit?i, jolloin syntvi Avellanuksesta Auellan, Cajanuksesta Cajan, Collanuksesta Collan Castreniuksesta Castrin, Kekoniuksesta Kekoni, Leisteniuksesta LeistCn, Mechelinuksesta Mecltelin, Porthanuksesta Portltan j.n.e. Niiin lyhennettyjen nimien malliin tehtiin uusiakin sukunimiii kuten Reuolin ja Saxin, muita mainitsematta. Sukunimien ruotsalaistuttaminen varsinkin oppilaan kouluun tullessa jatkui puolipakollisena vield. Veniijiin vallan aikana siihen asti, kun Snellmanin aikaansaama kansallinen herisminen sen lopetti ja ennen pitk:ii kaansi virran vastakkaiseksi, muukalaisten nimien suomalaistuttamiscksi. Yhten?i syynzi siihen, ettii ruotsalaiset nimet tulivat niin vleisiksi meilli r Too-luvulla, oli papistomme ja porvaristomme pitk?iaikainen oleskelu usiirtoviikenii> Ruotsissa isonvihan aikana ja Ruotsin ruotsalaisten virkamiesten tulviminen maahamme Uudenkaupungin rauhan jiilkeen. Perheiden nuoremmat jiisenet tottuivat Ruotsissa liian hyvin luotsinkieleen ja sen kayttiimiseen kotioloissakin, joten sen kayttaminen vielli Suomeen palattuakin lankesi luonnostaan. Ruotsinkielisyvdest?i oli tillaisissa oloissa usein lyhyt askel ruotsinmielisyyteen, joten lasten nimien ruotsalaistuttaminen kouluun tullessa tuntui asiaan kuuluvaita. On vziitettv. etta saatvlaissuvut 1 Toisten nimien alkumuoto on vieraita kieli:i taitamattomankin helppo huomata, toisten selville saaminen vaatii latinan tai kreikan taitoa, Ildellisiin kuuluvat esim. sukunimet Kettunius, Korhonius, Vesilaxius ja Hattulander, joiden alkumuodot Kcttuinen, Korhoinen, Vesilaksi ja Hattula ovat jokaisen arvattavissa. Vaikeampi olisi pzizistzi sclville siitzi, ett:i Aejmelaeus johtuu Kokemiien Aimalesta ja tam vuorostaan sukunimestd. Aima, etta Calamnius-niminen pappi oii ensin ottanut Kalajoen mukaan sukunimekseen Kalajockius, mutta kazinsi sitten nimen loppuosan latinaksi (.ioki on latinaksi amnis), etti Europaeus ei johdu Europasta vaar Ayripriiin nimest:i ja ettii Molander johtuu Muolaan pitajan ruotsalaisesta nimestzi. )'+( talon

14 )e'( (u11elel gllgurl?llllg^ gllgtugllefgf uoluaeslof suro{ie elulrl e}lntu 'esseeur 9ss91 rrjururellnlsr leluons uonulu ualslel {nnul lnun>1fef?srarutrrr{1son.l' o[ uo 1dtr1.ur{larxrun{ns ue}srelo^es esurqrelrl ue?ures}dljaur lesretuouz:rn 1d1e1 -aqel ur{ tsrslon.ll 1tr1o1ed rqo{g{gu grue} gltj tllsodlaq aurtu lr-?urura 'ueurur -pllojel ef ueurureldol uesreln{je{ IAp{ edrs4eelen urlu (ueulluuesr ef ueurrun}e urn{ }nnur elsau r{ lduuar} rlno^ rcllg 'uoonzg-sroqod (as{ l uelas ueluunf< rrr>lauuof t.r >l ef uaa>1ar I 1 uaaseeuorr gsuaaq-red uolel (esuesll'14[p,lqse4 ffeldq gl1lqlq.( "ul t loll l?s'treeuralldu Is{cIIT eefelllodualse{ }slellg} rsadn"r rlno',1 sof ('r,u url{se{ el e[o11ed rsnn uoalleslr a{eq aelnl uepraq ual}ls "' l]llon^ B-9 urrelure{ro{??tld }e^tro,r, oq elro['e]1eur1se1?18{eq ef grslaur gllaill^ uepl {>lnse.i{ller,essaurong rullunnur r:i essoaurgll urn{urru 'efo11ad lsreul{ea rla rsrn}ona ue {uollo elo ra sslu,gel ucuulluo^ S E{so{ ef<l :rrallarroiii u Inerq g{qa 'u }oues essas>1l1r1esore^ uellllulpno,t tfgr uapon1'uell?r.iel urrslllaflr,rrlse{ u qi?a efollad r,lrr{ro ef eue1e1 uafol}uur ur.}srnllnler1re.l ueellefeq res4xlel1r.t 'urdruernl>ilr1 lri^rlo l?u>i{nse essol (ess3r[rons-?}i rlo elsrol 'usu qul e{rul usuaurrun{ns ueu q r:clr1o,e]1gfr1af1r.r, uo1c1?o{sl{ llule uiilioa ojja 't:lsro11ed lsisiuui)i?a ussnrseeed usuoleseflrr rus elod-io1e1 rzssof tessourong-rsll T elslola]lanlsnlorj^ stod ]eurru -rl{ns ualle}rqga tg^}t}gl r:f rrurun4ns urnl e11apdlsr11a1l. r:11esrellas JJ{e} uccle>ilod -uolcl uaulons gdgllul z11a (1ae11a,ue l AeueII lrsleurouejl.\snjo"i3^ lesleleslonj urru t(ufeuuos( elrnur ef efeuoss.ialla4 telauosslll\'l ull lsef"rpf 1u,tr1o 1elcduoler urstontl unx.ullieorrnlnn{ rs urn>i }leluulnl uttu 'o1t1oduj{se{ }}gulaleda eo1un1 -srllesul?>l ee<iurel.req uotsleleulonselr rslred uo uoalnnslulr'ra uee1ryl'f upqgl eu.{l'5.rurrun{ns ueul IllulOns elirloduolel lliuiuiiosn IIIanle "lllrur:]lnse uelsreleftr:1 ef trjlsn?io^l?s ueclsuoure 'eftuollaurrun>lns ueos{purullue Beurons-rsll T ess so esse.i -nns (r1sasr11uaso;deles lefoduolel rellru laurun{ns ]ssrele{nnul ull {onf>1se1 u[ -e1z(:elsusuu{ ueuons ueln{ urll lueseul IsIeluB es uiiu'o9gr',r'trllse lsltulu -n1lns rrelsr I?ruons olselll.(1qo1 ur9111r(prrs uf ulgrlllgrld essrzrualo rsrio sof '(.ro{{o.y 'uqaxog,.tapry) ueruru uasr Ieslonr ue.lrdos esurllletrturu unlrrol uresn u?el]o l?r>l{jjur -rsr Jg1rsgrnes 1esrzlol.lrse>l lnnur ef 'lllgrggt '1r.re1nng '(9l.llll'l-t'*snuun] rgdes a11u,re1l1a11au3ur l?llnur,efn1srula1 leao ]r{jeurrse ualof (Itrussr.te11a1l.e>i u1ro1a11an1 -sulrtos u lrur alo ruessaetrr1of.r11 gt-r?] re el1nurry) 't'u'l \oy lrlsosrrrluqolo) 'ry.?^t ulsjsrelirs (7og e11n1 lnurol rsrlo?lsesrlull 'ure[.rr1 fdulln ueur tllurrsuo u[^e] uesro] ef nae] ueur urrursuc urrllelo lserurun)ins?lsosrl?lutuons ueqolruelos lla.ur;1urru urrlrlel urasjl.(o(ng 'sntta,1 'wftg 'p1tw61 'ttlttrtrl 'uo[ta-1 ':1tn1s1uofa1g,tuzplg) 1u,trsecl1e1 urltgururarrcl "nnu '(Ito-L "/.tp[g "/!S 'f,ff.ts'ptpag '1t1plg) p]*ltt -n{ns?rsrnae1rs1,( urrlleuu? ululullnleltr 'ujultu llnlsl leslonj l ueulll"ullalsef-rgf rrarulru uelsalulelos Io{lu uoe>llgf ueqr.tuosr sllnul 'r:rsteleutons plaja ulesn }ell[o trjrtrru uelssrurelos uelsreleurons ujprjie]sru1 ussro[reru.lr] ujurr: I IX elj u) 'o{1oa cl D:lsxJV urrr4 elrnu "lljiu[- 1n11o etutttt crsrbleruons ralle,leaunjsrulu{nnu uee{{jc} urrrr pllro{ruclr>1so1 un^nl-oo8i }ll^llo

15 siit:1, ett:i uusi nimi jollakin tavalla liittyisi eltiseen nimeen t:ri suvun entisyyteen ja vilittim:itta siitaka?in, etti uusi nimi olisi suome:r. Milloin taas uuclet, nimioppaista saadut nimet sattuvat olemaan vanhoja, jo kayt:innoste jaaneita oikeita sukunimia, on :rnastettu scll:rist:r, mika ei nimen muuttajalle kuulu ja tavallaan r':iiirennctty historiaa. Vuoden r9o6 suurcssa nimernmuutossa otetut nimet ovat r-lecnszi parempi:r, samoin jo viime vuosisadalla suomennetut nimel.. Ensirnmziisii nimenszi suomentzrjia licnec ollut Hartikka Antinpoika Aima, joka tuli yiioppilaaksi Turkuurr 164z Aeinulaezs-nirnisena, mutta palvellessaan v. r653 Turun l:ianin.i:rlk:rr ikilvkmcrttissl katselnruskirjrrrina kiyrtcd sukunimcc A'imti. )'6(

16 )L'( JIII^I{ uaeuroledu>1 uufod rued,}o.rrlurqnr:i r1o essof 'uaesrola rr;scle1 r]1utr\l ro]uc{.srurlel rlo unes uellrs unx'ers{nl?uerll {nru usjs>les]r uejsllnru 1]olel rlcuel{ -r11e6 'euue>l>llro^ro1 uelnti o[ e[ euoaunluafonri '9.{l}a1se1 uo'(1 r1o1?}ugtug ('o]1ur -urel lrunes oued.e>lrlu r-rrn1 nltnf odd1a11< 'lll tr[ rs JSlr,\ '(ussonj sedelrl,rg< 'ueuuin{>lnu rs1g.{ 1s{eptli scpa uulod rsres er'.re} sol't:}smnu1 e[ pg.l,,(t1?trur u{>llu^ so['e1i1 -utr11 rrrlsuclnl rr r{ gdulin 'ulsrofqul e}srsrllouuonlrll ur1etr1 uflugq urlelof }n11nn1 u q ueqrlo,snuuafontl rrnns olleu rl rlo ualrrurllsaulr urletr 'ulun i u??{elsf,eurls rrnnf lnuues )nllo etueule g{le 'ucp1lis ul>lsnl lnuu1nnq uullrurelql u4rod r1o le.t -md uoltr,r of 'uaslnc,lilj uoslnllluo urluoi Jnue s rio 'e.raleurlls lluttueulj 'u-tnul serlon.lrlond te>lrodsrorysa ruerd uolu; 'Essl?lls^ uaerlrnul ue,t(s r1o eltteura ussof',uoo1e1 rrjes sja upullro>ltuurr.relnns IInl I]]rutr tr e11e'utru Lrsl]rs un.r.ir1 r;d1.t9;'1 'glliu -ucura grlsrg.^,,(1lz(1 errorl>11ed lrssnduuonur losr ueess Ies ulrlo{ 1}sJsrolr r1a11odzu ef ufos:rz,r, oilrso^ertr 'elll.lsrlsdlle^{i{ sllruqsl rlleubur u I{ 'ui{uia{q grstlv'r uro^lrl gllgl rsirusur,: ei uuulsrofilelefulrru.recl u]srsr11ouuonl1l. elnur ufo]a1] BIIE{IIu{a} -sotrrr?ru ellasrute(1lu trrs{ro Jl]r^el u"i{ 'euufeluerud ur1so.{ur rturo} r:}}e}\i 'llrs uigiigl uroiiis llurb u }lo{n3 ueq p{ulru 'ulln{rllls ues trrlso.{ur?iqo "f efnllnurr uolnol ueeurrrpsue -- rduraqed ues _- ur>isol.tu rlsclr?tlnnl eir1see1>1our-tu] ullrpol ujrlrrurrol urletr l ulepol ro'r'u11e[e?t]gr efoftr1 -rro{.rr{ uourarususub\t rr{}n} unx.uaesjeqjnur nllrn1 rtrrtd ui{ujlei} uues>ln A -.ro{ rs{rururn>l rs}ijsrnlr{ua rllrjrl rsadn.r uiut:]r1e1o1nl uodl;q ss J rsllluonq otin -llruj{.rr;e11rscle1 et-aurun>1 Eluqtqgs uordded get^91 eoddl:q ueu{lnllo 9lll9l,(r IilrslglJurJlrsr:$uu1 ra edurru uf,ulsnuuaqr:d en1lresue r1s.riler1 I]1gJJII "ur1?]?ssrslqi -lur:rusr:brru{ tssrsliieruun{ 'sn 'ItsIluSunJ lirsji?a r.4.1saur1r rursdr:1 grsleursl,( udelso>i.nsnourrolleu uapnnruollr.rn>l rtjrrrullrrluoiuue>ir] uoqrrs ISlrllu,\ ell.lurarttsnsucrl 'rlo riln1 se>ioure{ urru lnllo isrlo ucrl railof tubsel uirurrrjlrlsrllu>i Elsg\?d ullnnsrl?ll] ln11o r.rnniisiio?llr]str{ re 'I.tnns r1u r:urnulrsdul ei r:r.rnr1.rlrrfnl r1rdg11do1:inr un{ u}}nru,r1o rlseaellatrlir^r}tetr l u.\nlstlls{ rrred uezult.r ugrlga.urqnncl lrr^ellonl u rlrrtrjr{ r\ Illrs re r:]1nur'ursrlle.riausultujiip.r ulrnur t}}rol -.rurl rreq Is{vsll usutrlrrtuoqlrdral ueurel lln{u 'r.ru}nnse1{1 uuu}ll}l?urulu ulllslett -rs.ru.\ rlo rrllfl.u]ln{r{jr r.rnflsilo (orgr'-r,'u'1u.{s) LIou uee^ I}}utr[ PsIosI IItl]sI 'NISNYi{YYA IJTVI I : fi SS OIVdVT t\i g NIYT fl I I g I NISVC I{VX iytitaty I.:{.YI7NNJ

17 ja t.upesi niita pyorittbmzlin samalla puukko hampaissa manauksia muristen. Pvorimisliikkeestd illistyneeni poika lakkasi huutarnasta, ja erndntzi rupesi jo siunzrilem:ran. Kun N{atti oli mielestzizin tarpeeksi poikaa p}'oritellyt' hzln kantoi lzrpsen sautiaan, kylvetti pitkann ja perusteellisesti ja toi sen ziitinsii rinnoille ruokaa saamaan. Poika oli niin -;asynyt ja nilkiiinen, ettei jaksanut edes huutaa, soi vain pienen vatsansa tayteen ja nukkui kuin tukki koko yon. Eminndn kiitollisuudella ei ollut rajoja, ja komein kantamuksin Matti liihti kotitaipaleellc. Luonnollinen seur.aus oli, ettb vastaisuudessa Matti sai tiet?ijbmaineelleen emdnn:.i:sta vakaan puolustajan, etenkin kun pojan >riivaus> loppui siihen ja eminth sai nukkua seulaar':rtkin yot. Juttuja ja kaskuja on Matista aikoinaan ollut vaikka milla mitalla, mutta Matin maine tiet:ijzini on pzrinunut unhoon. Ehki htin ei sittenkziain ollut niin suuri kelmi kuin Lapzrtossu --- tai ehki hiinellii oli pontevampi vaimo' SAI\OI VAANANEN... Valhan kieltolain alkuaikoina sattui, etta erzis tunnettu Kuopion puolen Vaananen matkalla junassa Siilinjiirvelle pain tapasi vaunuss:r silloisen Kuopion liii1i1 ntaaherran, joka hyv:ina tuttavana kysyi isanniilta: >Mitenk:is ne siellh teid:in puolessa suhtautuvat t:ihin L,ieltolakiin?> f.'ahiin isbnta vastasi: >Suhtautuu _- ss[1211suhan ne, sillzi paremphan seon tok kieltolakkii kun ihan iliman r-iinoo.r> V:iiniset ovat tunnetusti rauhallista vbkea, siti todist:ra t:im;ikin tosijuttu Salmenniemen isiinniisti Heikki Viziniisest:i. Nelisenk,n*mmentl henkezi kasittava heinzivbki oli vetbmiissa tavanomaisia r 1/, tunnin ruokaunia Pirttilahden torpan pihamaalla, mikii oli sanoturl isbnndn omistama sivutila. fsbnnbn nukkuessa vbhrin sivussa, eras vaimo herritti hbnet suurella touhulla huutaen: )Nouskee, hyv:i is:intzi, mehtainne pallaa!> Tbhbn isbnt:i r-astasi: >Ootko sinii akka hiljoo, ettb miehet suap muata.> Ruokatunnin loputtua isantii heritti heiniiv?ien sanoen: Uliihetziiinpiis, miehet, kahtomaan, onko siinb akan puhheessa perree.u Nelja hehtaaria metsbi, r5o syltzi pisteaitaa seka heiniilato oli jo ehtinyt palaa ennenkuin viiki joutui sammutuspaikalle. Rauhallisesti isiintii vain tuumi palopaikalla, etti Uolipas akankin puhheessa pel'iee)). )'B(

18 ) 6' ( elsrura>ie] u lrur elo ilrru g{re e}slelrlnsolo ulsrsreuo{ln }n,\n}neqre }epnnsleurluo 'olonur lnlr{ueh ueueu ef r.re,r uorurlrs l.llereetu 'tursj lelo rs{nnsreururo glsll -louurrad 'urrsdel tsnrureque-t le.rlt"rrrs essrnlosn{ns e4lci['(plsrerrec5) elsrq.rfrlar -olur-rad ulsrsro{r.re :}cln}neqis 'unlrnltllueq lopnnsieulruo lcsrlloutlr.iad c[ rrrrsrl -lguurrocl 'ueeurql.rcecl uaelqe>1 eerltu f ut-:trpror tjpnrtsrutriuro uolis{( uasrelof 'IOtlrr]Jlr1l,\ ef rdurasrerltnurrrroru rrofled rro s(ru,(s.(y 'olonurrrced uruqlrd(f1 uarr^r-rsa un,urs ellrlljs lrrrsrujlrl)s ujlrs t?llj tgrys uuululluunqnd <Jllnlnsseue?r\ o1o>1 ujurcurur() rsrlo c{nrr'olonul rralb,tsel r:[uer:d uaurllrcl,(,(t JS JIIr.\ics trpttus'ot.tur{sr{ ur}solnl -sne:llrur eiiuruj{sui'urrs:r'rlsodleq ulrsrlrllo,\ 1??d ttjs ur?tl1 ujuotu rsleacl.rt:t cllruruullrur rlsjsm:1.i.ll>lllls1,i e11:t (t:11e]r.tn1 eprrl ur:t:>itrltrnl llrr r:) ue {rljue\t ueeurclln].ru{ uo lsr.lrru r:l{1r1.(.r llssjnlsuiii,l' u:r:r11p! uurrirrtlr -rol uc.rnjsn>1ns f.iri ur{uo snlro{lllj 'cpqj} upl):\ -crslolrueclolrlof ut:e}rur cl:rr.! I.) lrllnll: ujs?llj'rujrd urru ue lle.ret:ur ur{uj}rnr{ rlo o}srjrrnl nlulrs ulollrs 'r:[o1ir::i r:i r:fo,tsr:1 ualu:rsef unlns urollrs lsr?]jrur ufullro[r11 ueur]?] c11:r 'c1qe Jur\rlJSlnru t6t6r c11es:i1 uiljslino{o{r11ns lu^irusrlluso r:1to[''1:rrrsr:f unrns JN 'q1r:r1.rrrdsro1r.r:r Brruo ussr:\r?]ljpo] Lssro.rlltq r.i;l un.\ns orlrsll(-l ul1so.{.ru IsIIO BlsIo}urI{tIJi:)II\ 'r:ursmu{luo ell-r.\r1s o1o1 r:elrcl urrsrrrlro.\ r;1rof 'c1i-t1.tird crsrellos r:ssrlq -c.r1rsr.it -urrst cceljr] epr:res ulsrolrirr{uel)rur ur>luuuur.tu.\ rsii') clsnrlscf lrer\rls-si?ur?t?-\ 'JIIisJ lr?arsrlnl ussjs{nurr{rnl cssjsrllrjljr} ussr?{-r?1 sjrlrrj{ r:1}of urlrrrrr (os1re,ler1 rj tlurlrs uoliriluuur cltlf 'efall.rjurolun] r:rsr;]q,( r)rsrbiijs r?ssirlujio lll[() rsrellubs '.rj>lsj{ rrjlsruln>lns ui>luj}sir?lnlr{ cllj ':'11r1u['rt rri)itr)]rn{ rtn pro\ 'u:iuuit)n11 rssnljlsu>l.rbl llssjsriiu,rul uuu{ rrrb rrpior ectrj r:suo:.r1,l r:}1.{isrol:rru:rpt1{ re rtlrrr <utuullruljjl ursir.rln{ns r:rdruasrr:>1nu1 sof r:11ntrr 'uetsstn>1,tos ef essr"^dr-l1 EsuJJsn.rlrsls 'ur:ussrsdulujlsiri trju rl tslmleq urjsn uuuplor t-l1r-r1.ltrd ursruulltro elloir4req all-it -q.rgpl 'urr.nrdsn:1n1ns i uraseulqu orlljur r'lsjsril".\111 ul{llrlrr-l}i nnurofu.r s.{,isrg.r117u -urpql. ujrrruiie.l 'ulelrc ujjlqnssnnsrl?ln)ins u11:rolsn.r:rd uocuo>lln oi ce1lut:s ur>ls.rilrl glla 'lllslq{gu csuo}sroj urjepur?rrrls }r-'.\o utjsn rr;.ljttr:s loslbln{ns cl:}j <eljpol lrlirro:\ rrlrulrs urulo ulliuo u.lurelof 'c'n'f uotrro>1eu gsu:r[1:rr rr]j?sur]rr.: tro rsdei elselarur urlsrol 'nr1oi a:r1e.n.re '(esucstost,i1}tur1t urn>l ueqr uo u?q)s( 'elij1 -;nd ersreururo JIIn,\ns t:lre.l' r{ ilssue{>lolnl o{urrsrl?}rol 'uuutucll'r1st1.inl uca.ice uopqe{ 1r:.1,(1uer:.rt1 urrd 1:srein-lns rruuurlnruru r:ssu,(1rt,(s rrasnulc.rutrcl irapnll.vjsisxnns IYN I WO VJSIS ITT O NN I Ugd :.V g JV Y.t\tY Y'l V :{ Y 7 I

19 ltcrintotekijoidcn kalssa. Hankittuja ominaisuuksia ovat esim. tapaturman aiheutt:rrpa kiden tncnetvs, r'iisitaudin kalylistamzit saiiret j:i ravinnon puuttecn aiher"rttama kitukasvtrisuus. Kun etsimmc suvun jiisenist?i suvuile ominaisia piir-teitii, niin silloin meit:i kiinnost:n'at luonnolliscsti :rinoastaan perinnolliset ominaisuudet. IJseasti on kuitr:nkin pc:r'in vaikeata sazrda selville, onko jokin mbziratty omitraisuus perintotekijin aiheutr:rma vai onko sc hankittu. Esim. vahvasti kehittyneet otsan ohimoscudut saattavirt olla perinnollisti k:irsitystii riisitauclist:r. Sangen monet omirurisuudet ovat laatua, mutta ne voiv:rt myoskin johtua lapsenrt myoskin oleellisesti riippuvaisia perintotckijoiden ja ulkonzristen olosuhteiden vhteisvaikutukscsta. T:illaisizr ovat esim. ruumiin pituus ja paino' Niin ollern s:ratt:lv:rt ne ominaisuudet, jotka yksilosszi hav:ritsemme h:in1ii tar.kzrst:ressammc.ja joita yhteisclla nimella sanomme yksilon ilmiasuksi (fenoty1'piksi), poikcta huomattavastikin niisti ominaisuuksista, joitzr tdmzin yksiion perintotekij:lt olisir,at toisenlaisiss:r olosuhteissa aiheuttaneet. Perintotekijoiden muodostarrr:ra kokon:risuutta sanonrme peru:rsuksi (genotyypiksi). Yksilon peru- 3su1 laatu:r ei siis l'oida suoraan ilmiasun perusteella piibtella. Paikkansa pitrili r,':rnha sanartlasku: ci olc koiraa karvoihin katsominen. Ilmiasun.ja peruasurr vblista erozi suul-enta:i vicla se, ctta otr olt:massa scllaisiakin omi'aisuuksia, iotka naiiratyin cdellytl'ksin pysyvat piilcvini per.- asussil ja tuler':rt ilmi vasta jossakin seur:ra\rasszt sukupol.vessa' Esim. rttskcasilmdilel helkilrj voi saada sinisilm?iisi:ikin lapsia siin:i tapauksessa, ctta hii:nerr peruasussaan on luskeasilmaisyyden perintotekijzin ohella sinisilmiiisyyttii aiheut- 1:rva perintotckij:i. Jos hd,nell:i ei tallaist:r tckijiii ole, niin hzin voi saada ainoastaal ruskeasilmiiisia lapsia. Edellisesszi tapauksessa sanotaan, etui ruskeasilmaisvvs gn vzillitsevasti (dominoivasti) periyt,vvzina omin:risuutena tyontanyt s,vrjbii:n vziistyv:isti (rescssiivisesti) periytyviin sinisilm:iisyyden. Varsinkin 1';iis11,r,,isti periytyvien ominaisuuksien selr,ittaminen va:rtisi useiderr per:ikk:iisten sukupolvien tutkimistit. Jos nimittziin tutkimus r:rjoitettaisiin yhteen tai kahteel sukupolveen, niin ominaisuus sazrttaisi piileviiniir olleniizida kokonaan huomaamatta. Tr1mikin seikka on omia:rn huornattavasti vaikeuttamaantutkimustyot:isill?i arvoinhan saadazin ecles ncljzi pcr:ikk?iista sukupolvea tutkimuksen alaiseksi. Vaikka siis sukumme perinnollisten clikoisominaisuuksien seiville saaminerr ei glekaan rnikziiin yksinkertainen eika helppo tehtava, niin ei kuitenkaan ole sy),ti vaikeuksia lii:rksi pcliitzikbzin. Kaikki tutkimuksct, joita t:illa alalla suoritet:lnn, tule\,:rt sukuscut'ztlr arkistoon kerittyinii helpottamaan myohempien tutkijoiclen tyotii j:r siren osaltaan :ruttamaan tietecllisen totuuden selvittamista. OIemme nyt tutustuncet muutamiin perinnollisyysopin yleisiin pemskbsitteisiil. Ehk;ipa seullravassa >Vzianasten Sukupuun)) numcross:r voimmekin ryht\a seikkaper;iisemmiir k:irsittelemaan niitzl sukupiirteit:i, kasvojen ja kallon muoto:r-.joista t:imzin kirjoittaj:r on hiukan irineisto:t kerbnnvt. )ro(

20 )tz( -onx ussol g-srofqo6 ctussetrrrlsr11 ei essulolluy 'r:11e,lnf esserseeed ueelldu erseu -g-r?a nnsu essonirs-rnns 'rlsrsr {nur uosrur rlol uasral,{ urs{nlnsu rrnnl lnunlqedel uo ueurur rljj unnns ugrugl e11e 'ee11ayo ru lseljrur ulsrllouuonl uo 'unljoouarj rre.,r..relun1ng urnl uu1efte;4-srotqo4 urru lajur:llnsu rs{uso rs{arnns leao losr Iol s u)iurn1 uf uaasrofqod )sl?ljle 1.{uur,ra1 uallalrl{ A uo snlnse e{um{ 'aruurelallefe urel -lrurru un;4 'elo.reu{ggd trnlnse}ue{ ujsrele[ronse]r uj.rnns ubruus le.to enlnes eflau :lnlrtrrr?ur r?ureu 'uc11o1o lllj ursrenlul{ 'rrerurons all nnur uae{le }lnlnl-oo3i ulsurr. 'rrrururcqolur 1a:u.(1.,(e11r.La1 ef r:rsonn ulolus 1;cirnse las u e1 trbao l?ilrouell unlno gles russu1eftul1-srolqo4 'usso.teg-srofqo4 'esso,r,es-rnns 'elln^nl-oggi?ssnl -no g>las u11n.tn1-ol,9r essefetrd ur:ree.tsllalqrry solru Elsgur?gA ueetrurstu ssel -u[;e;4-sro[qod 'r]lsjpnnsro]er] rrjjslrulir ll.urrr.teq uel]is upnu{ oiuo s.{1r1.raru eluof <ouppa r;lresutuu)i cquu^ ur1ur,l{q p1qe oeuerl essasl,{rul.sl{ ursul 'ueurllopqeur u11o rsrelrd o1r1of rreurele] unc>lualln{ }J uee{nur urufr>llnlueler;4 '}nunlsoponur uo rurrrr uosrour?u]e1 'urrse elsof 'uueuzs-ojuelns- ulr?a l.11e1srpq.t slrs Isrlo as eurls 'u:rur:ure1?ssoponur 999 r-g r g r ursonl Ll.lurrsa ueu{nur u ur?larl ujsilsrox nuru rrnans ussunnf 'rslaserre A r,rjruru llueluee.t s>lnur ue]lrs nlof r1o uue>ln(u uoparl -errrr.rad 'er1aadcft:1 ualolur grsa,\ tnllnl elleurlesetuc11 Isllo n>lns ella 'ea1an.re uaurl -sro1?llls 'uauzn1alaa{{o7 tnllo uuen{its rsrlo rtlrlu un^ns e11o 'uope1}guruad uasrr-l1-1.rs urolrud ur?.ra ujau l1r(ilgs uals ue A ucr:lour?s essrour:drrrrlsrnrjj uas?ls.zly?llo r.rotqjri 'uu,rn1nr.r1od leseu r?a uo.l,eg-srofqod 1g^?1]{?u utseuel{ 'uioa } uepru{ -{nsnsrpnn u:lprnur lnl[n] 1sela]o l]selellclju olrurs uo e1o[ (sjlut ueuturr.u-spuppl '1HuV ol ur:r:lruruur z99t ussclrrloren essetuurrque.r uefglrd ujurlesll J 'elun{ -sl.urururk>1 ualseu e1 'esssuunlsouueflau IIO llllels uagursnnj ugtglrd uerulss -r?]uull e11nan1-olr9r Jnunse uo rsr?u?e1 g11a (uggpqgu elsrolrrryra,r r:f -teru lsroq -uu1 'E1rortuonr{ r?raj{nl ucursro} r;rsreii } uuejr^.nll rs>ljsrurel]il1as uasllurl.sll -e.roc{nr11e udlrrrs.rea 'rrsuelslot ejin} lr?arol :}u{rjs lnpues elit,\lrs rrssjr]]]illn] ur{81 -sn{ clsrru uf ttrlolq,( rlsjsrjqgl lgn,(ll]ll laenlrl-uurnsu r:i erodnllu 'rturu unlns -1:rqo{ ircluasg [' uo1s rl1rs4l rrn^ns {rs }s lurer^ar ( ul rrni u- uurn#:]#*l r:tj:j rrtllns 'ueer.rolsrq Jr. Ao{so1 les4l.urls.(1 lgurrurc{,r J unlns ueeuroursll. ure{leur llrrrnlnelunns uo snurr{}n} uaurjserr q l unlns 'urcl.rrrdzed ef r1sal.qd1 essr?ar?srnas rrjljllrsr urs{olnl ujrs{nur{}n1 e[h11a1srpq<t1 uciqof 'r:tntrs uasnuttoa ell\tuurr unlns 2t)tqtatry ul uasotln-y nnlnn{ urqrn>lnssru{roduolr:t ttrrdturrnns rro.r'ug-srofqo4.vjsi SX OTNI NtrSXNH[IXTNI Nn^ns Nf,sYt{YYA YJISIUIId INgNYNYYA VWVOI

21 pion maalaiskunlass:r, siilinjzirvell?i, Nilsi;issii, lvlaaningalla, Muuruvedel16, Riistavedellii seka Varp:risjiirvella, Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa ja Enossa sckii Pohjanmaall:r Oulussa, Kiimingissti j:r Utajarvell;i. Koskettelen seur:lavassa kutakin neljiii pzishaaraa. lzihenrmin crikscen merkiten I:ksi suur-savon olettamalla sen vanhimmaksi, II:ksi Pohjois-Savon, III:ksi Poh.janmaan ha:rrarl. I SUUR-SAVO. Pohjois-Karjalan sekzi IV:ksi 'Iata ehka vanhinta h:urr:ta on toistaiseksi kovin v:ih:in tutkittu, mikii johtuu pliaasiassa siita, etta tutkijat itse kuulu','at Pohjois-Savon Vaanasiin jzr ovat luonnollisesti liihinne kiinnostuncet oman hazrransa tutkimiseen. Niin ollen voin vain esittaa muutzrmia suurs:n'olaisten Vaarr:isien antami:r tietojzr seka mainita eraita henkildit;i, jotka edust:ivat titi haarzra suku-vhdistyksess:imnre' Esitan sarn:rlla taman vuoksi toivomuksen, etta ne, jotka tict:iv:it kuuluvans:r juu i tdirin sukuh:rzrraan, liihett:iisivrit sukutictoja m:rhclollisimman kauas taapiin I'ictyini suku- :rlkistomme klytett2lviksi. Hyv:in sukuseh'ityksetr olen s:r2rnut Ristiinastzr m:1:1uvllj.anttiwitjamw:ianaiselta r939. Sen mukaan ovzrt suvul] jliscnet asrtneet Ristiir-Iurssa :rinakin jo Vuodcsta. 17+g alkaen. Tah:in Ristiin:rn haaraan krruluvat tiett:iv:isti senr:r:rvat sukuscuramme jzisenet: Picl:rvedcllzi 3suva maanvilj' Albin Viktor Viiirrrinerr (s. ibst) ja fil.maist. LahjaYaanancrr, turkulaisen past' Nestori Vziiniiscn tl,trir'. Ehkapir rnyos nykyain Anttolass:r :rsuvat Vainiset ovzrt l2ihtoisin thsta t,isfiirralaisesta ha:tt'asta. Sukuseur:rn.jiscnib Anttolarr h:r:rrirst:r or;at: h:rmmastckfikko Kaarlo J. Y;zina'Lrcn perheineen, joka asuu nykyain Helsingissri' Ristiinan h:ralan rinnakkaishailrir iietrce Jur.:rn haarn. Se on cdustettun:r mvrjs Sr-rkuscr'tlan jolrtokunrrassl sitcn, ctta Sukuscuran I yar:rcsinries fil.ui. Veikko llmari Viinzincn scka II var.:,rcsimies r':ik.mcst. Frans Hjulrrar Vain:ilicn ovat alkuisin Juv:rlta' \{uit:r t:iirzirr haaraan kuuluviir j:isctti:i ovat scura2rval: r':rk. rnest. Viljo VSzinbnen, julkaisumme toimitussihteeri ekono om i Tuutikki Antila, m:ral:rt i E e no k Y i,inziilen pcrhcirrct:rr seka hincrr sisarcnsa poik:r n:iyttelljl Eutleruo l{alsj;e Hclsingiss:i' Mainittak..n, etti tri Veikko Viindncn toirnii Helsingin Yliopistoss:i klassillisen filologian altulirisenzi ja on sitcn taman tieteen ensimm:iisizl cdust:rjia mzlassamme' Rak'mest' F. Hj. Vaanascn tytar, rou\ra Liisa Persson on tr-rllut huornatuksi rnoninkertaisen:r Suorncrt tnest:rtina velkkopalloilussa' II POrI.loIS-SAVO. Edellimainitsemani Arltti vaananen esiintyy r55z Tavisalmen pit:ijin Kehvon kyliissii mzranviljelij;ini. Tiede tiin, ettii Kustaa waasan kaskynhaltij at Kustaa Fincke r otaksutta'asti kuuluvat turkulaiset taidemaalariveljekset Artturi s. trloo ja llmari s. r9o6 Ris- :riinan sukuhaaraan. Pyydiin heistii liszitietoja' )rr(

22 )t.( -nrs uu.r.rjl{{i u:se[.rr1 :)sji so](tu rsre4p[' IIJuJAA tlo.tv '(ljslqru?ul94( ueullao{o{ Ll1;A liesis r:[btrn.r uru['rltounrubsut]{ ussje}1rtuio] ugurg] 9]ttEL[ rrpeluul]ne 'uiui IIrrrrM rro.ry rnlnol urrprrnl:]toc ureu u?pn]1n1sn]nl 'D3tltln ouuv resrs uxpunlnq) zlaslv alnz.u r1o osrlond urlro.rv.uupuro1luurruu rlon{ E;i.rs uuufi:lroquorll} uuuun{ -u.rnrs ussorclon;tr lullol ussolsldoll1 ur8urslell clllilu trlluof uuen:l1c1srdo uf rs>1ee1 -rc{clorll r^p\ lpuu4 q.rqarl 0776 enrod uruo.rv 'urqrn{ns-?rruuaqa el -snta\ddas'(nn( -1ztg 'qf,v) uruoqll?fl '(z.tonannl '4t:u) ut7nqlq?1g :u:'rlr:e,l esua-rellll uaue11 '1,?3r rlsp esucuuralon{?ur}suloj uas>i:)uljng uaallgfuas ru [ (l,zgl-ozbi l:uljo]qe.r) uuef -u11;dq trnlno{llet.rllrr; uordon;q IuIIol u I{ 'trolsud cttlloll.\ Puu,\esJnes?{es OIBI l.r.)lsruru rlnl lrtsruo.rv 'ussolsidorl;1 un.rnj so{ru 1u,u1a1srdo ef togi rsrytzpddorl.{ lc^rlnt (gg1t '1ur(s) ur:qo{'cl'lglr r.{}u.(s ulof 'uo.ry usualio,r ualrel{ '6o9r eueur -ojlr?urrerr uoeserurnn>lo{rlnr{ gl{{ll IIon>I ul?i{ 'ussnlno{rleur^trl uordon;4 eurr -otqj.r1?.rul r:[ r:gr,:[r:11aclo {Js gogr--?ogr euuf'urzu.rur:s rrr:ulqaluunf iogl-togr r:rrasrulnclc uasrcluddrul uttuuulujn)seeur rrotdon){ Is{tllu lurlo} u q uuun}jnlslul -1z6.togr r:[ rogr eu:luaseiuu.inas urslllouuu]ios un.inl 'urul ujiio cssrouuarrs.'(l -sr1rs ujprnlrddgrl.( l:ublnul tlsuu>llouur uj.)trltlllol?ll1l,(ctt IInq uubuulrnn1.r>1srd6 'rslclecl 17uuollA r)uulrlujnes ei Zogr Islr-ralsrutlt ussolsrdorin unjnj rnlsrtulru,t '1,61, r rrtsor{nl uoo^rod rs4eelrdclorl.( \lnt,gllr rllrras '(gtiagursolnnl) ttauupofg Duxxtolo:{ i:f rreueueel o!t:l?w grugsl rplrlo luurturqu A eluof '1r-rg 'u{>lp s e11a1ondnddo1 unlltl-oo8 r?ullt unllto{ 1E^1AP{ las uue6 udi}nnui ru uijiijue6 'uaa11sde1 sol'ru trrz.r' -rolrre eluof uf esu?{{ o{o{ te^rn^g{ urt}rs oq tpl'77aua1,1 rs{*uru ull}:}ruutl elllerl rssnlno1 'a11arlurdo unlte1aqgl u>1lol'unqof el uo.ty'potl!tr{ ':ualu I'ltg 1e.rr1o eruasei uu,ruuqn{ns urpqlrloorind'u3ur Ir{lgf u31s9up9^ uo e}l3lond urprg z>1ol'e11nn'ns -unu.tat/j r11ndo1 unnnl-oo8r rit-rrrs zi Ellonl ooa 'u ussnlleq ua]srplj{lp! urseu A o)pilntr rlo r?ll1 ucplleloorrn4 'rsryl'1e1r-tles ]eollnl of el1eso cllrsio)ilatu 1e-l'o 'urqro't -uuq uepq Iot.rntr\l r:f ut?ftqa 'uadosrurlo;4'uapquluder:11 'uopquloo'rrn4 :uceurqdr -eccl ulalrr.r. rlsjsrg1 uuapol lz4nlnlr>1el ulfof '1asiq1e11Ef esuollllua ujueq el uo>1 -rtr 'uer ltf,tuasq1oy tr o:1to{uo1tz1g?t\mlry Lieuussr uapquloo.rrnd reu lreu uru u e1 o:1torfttt1o14,ny:121,y zggt 'rlsolul lt)plldloutnd ulsu.t.rslttl['ts Essuuun{sluIeuur uorcl -onv rrrsrotqel rro c1o['cl:t:t1 3s unlns rrrltn]sopontu uu]l.(r:u.]l]_lllil'l't*.,., uaju.\ilias UIIE{rtl ujrlrrs ut?rur?q urstgtvlsllll ullj^.rll uircpio^\ elsrut 'cssc1,(1 uorllreg essurslr- \I so{ur?isilree1 illpu gssrlg,rrlond unlnl-oogi 'olltslonl{ rn}nof ussuu>l uuluf.rurr unnur l,rgr esseqns.r urr^oqlots u1o['uculnnf uf ueelil ujrurlo>i urqln]lrurcur911:po r"rnnf ual)unlne>1ein1ns ee1]{eu elleiondnll: un^nl-oogru:,rs1{1af[.rsrlnn uaellas:]r ] Ars -u,\ru.r e[ eliroqr:1 r.re 1e,rrL1.urs fufoduu[bd ef lufocl uas u e1 I]1uV 'ujall{ns ueelli cssjslinlsrurosrclql. lrlesuaoil urr11a1e ubqulollls _- ulutlulll{e1 e1sra1r1.t uj}lic{>lnsrr rru1.r.1 urellrso r[o pt)ur 'lci.(1 'uo'nqa;4?urgj uelnurt:11 uf uuuur':-ruel u1?e^ ueuun{ -srr:lpllru uor<ion;tr 1asrl,1Lu r{qc trlorlju rllrsg{ r:1o['u]1an1r]-ulrul IJ.Inns?llJ[l^ ullufou rreprelrr4olzl{nr{ u:s'u'uefo[rr4u11ul ussuu{ uasluzdtlpyj1116 el'usstttl;0x lttuv :rrrulbcluolcl rrnruu rljpqel essapqtr tlrpnc>llo elljuzrl lullolul? t.mftry-q1awa1y et

23 ,auksen selitysr. Edelliirnainittu Aronin veli Johan Werrell muutti suoritettuaan Turun yliopistossa rbo5 er':ianlaisen kzruppatieteen tutkinnon Tukholmaan, jossa toirni konttoristina. Tiedossani ei ole, nrinkalaiset hanen myohemmzit vaiheensa olir,:rt. Tukholmassa asuu kylli nvkyisinkin Wenell-rrimisii henkiloitzi, jotka kukaties saattavat olla Johanin jiilkeliiisiii. Johanilla ja edellisill:i oli lisaksi kaksi veljca: Petter (r7bb.-r833) Vzianiinen, joka hallitsi lilaa, sek:i Fredrik wenell, joka muutti Turkuun kauppia:rksi ja kuoli sielli rbr9. Sarnaten oli kzlksi sisarta, jotka kayttivat Wenell-nimeii.ja menivit Pietarissa naimisiin venilaisten upseerien kanssa. Petter Vainzinen vihittiin Kuopiossa avioliittoon Eeua Katariina Degerth'in kanssa. Heidan lapsiaan olivat mm. Erkki (r8ro-t875), jonka aikana tila siirtyi Therman-suvun kdsiin, Fredrik Wenell (rbr3-rb8r) joka toimi Kuopion pitbjiin koulumest:rrina seki Petter Wenell (rbi5-rbb3), joka kiivi 7 luokkaa Porvoon Iukiotzt ja toimi Sii:imingissA kanttorina ja kirjakauppiaana. Hiin meni rb43 naimisiirr laamanni Nits Arppen tyttaren kanssa Erpoos.. Haat olivat siiti kuuluisat, ettzi niiss:i oli llsn:i useita herbnniiisyyden merkkimiehia mm. Paauo Ruotsalainen' Petter Wenellin lapsista Viiai, Itda, Angelika ja Klaus Benjam toimivat oppikoulunopettajina. Viimeksimainitun. joka tuli ylioppilaaksi r873 ja valmistui maisteriksi r878 Helsingin Yliopistostn, seka hiinen vaimonser fuiatilda Jalkasen lapset Eino, Erkki ja Aimi ovat suomentaneet Wenell-nirnen Vaheri&si. Maisteri Erkki Vaheri, joka uhrasi henkensa nlaamme puolesta talvisodassa, toimi mm. Sukuseuran ensimmhisenii sihtcerin:i. Muistl Sziiinringin lukkarin (Petter Wenellin) sisaruksista mainittakoon esimerkiksi JuhoYaanancn (rbr7'"-r89o) joka muutti r86r Kuopioon ja toimi siellzi kr.urrnunluotsinl. Hrinerl tvttarensa Sofia rr.'e:ni naimisiin talollisen Juho Jatkolan karrssa, mistii avjoliitosta on nykyinen Mikkelin lzianin maaherra, varat' E' J'Jatkola syntyisin. Juho Viianisen pojernpoikia olivat rdatali Erkki' Juhonp. VAaninen (synt. r869) sekii varastonhoitaja Otto Eduard Erkinp. Vaananen (s' rbbi). Eclellisen tytar maisteri Hellin Vaananen on naimisissa pankkivirk' H' Pol,nin k:rnssa, ja jiilkimmaisen sisar sirrd edesmenneen, maisteri, sittemmin lzihetystonelrvos Lauri Hannifraisart kanssa. Otto Edvard Vahnasen tytar, laaket.lis. Hertta V:iananen orr laimisissa mainospaall. Trjd Vaenasen kanssa..juho Viiiinrisen veli Aaron Vaananen (s. rbz4) toimi mm' koulgmestarina, hdnen pojanpoikansa on prokuristi Klaus Benjam Heikinp. VaAnanen, joka on Sukuseuramme taloudenhoitaja. Puiroolahden sukuhaaraan kuuluvat viela mm. :iidin;iitins:i kautta maist. Art,i Nopparca seka konsulin rouva Jennlt Leskinen (os. VaAnaneI'r), mutta viineksirnainitun sukujohto puuttuu toistaiseksi arkistostamme' Yleishuomiona void.aan Puiroolahden haarasta sanoa, etta kun alkuperiiinen suur.i sukutila on jakojen kautta pienentynyt ja lopulta joutunut melkein tyystin ltois suvun hallusta, on tapahtunut hajaantumista ja siirtymist:i muille elinkeino- :rloille, joista edellii orl seurattu erityisesti opillisen alan edustajia. Tarkasrelemme n\.t Haabalahden Vaanasia. Puiroolahden til:rn jaossa r776 )z+(

24 )ez( -JI{ i rs{eurons r:u[.rr1 uele uasrlla8uaq esseednla (e1sr1ar4serer,t o] 'u u3l?lullul eueleluaruons u;fohr4 rruro] u H 'csso1srdor11 ur3urs1a11 e11n.tn1-otgr ulrelddorl-i ISIuIIuSIeIuuIonseISI LLIuIIsusualloxSryas?upa/, uetuluesu Iu 3s ssnlno{isueluons (tggr-ozgr) 11auar1'1 untlof uapuy usuzryod u plel{ ' lsrslon1 lsr.xllr?x rapen ursrolo{ r1o e1o['(cssue>1 uxwptlsllzs olatnfn1y DuuV uer9n'(1r11e'nse1 uxw7tlspunt udwtzh o:!:1nof eddasetln>1 urrsrurr rr rujul u I{ l?uuon^ eueluss 'euuls ljlnlltu,rt,roordon;1 ueclnelelrrl eelsn.racl ue.ln1 6igI Ies u?i{ 'rzlsrureurzd ua1szftr1 rrrtsrllouuo{sn Essrpr{"I dee11 ueuuolo{ l?urronu ol rlse;req (gtgr--r91 r) rddas -oof r"rr;lar6 rla-\ tljsrlu en uep'rof -ru,rrf rj tltonls req tu?uu?st uepqeledeull.elrelcidorll etrasn of uo essa.tlod ulll?sslllulutronu 'eunljelsnps udiualini uo le uairrllrdg'ussnll q unlns l'11eprd rls {nll uo lll lu unrl ''r11ro1c JIIInUI ersrtu.,{r.rrrs rnunlqeclur ueruureqe.\,,'r;:lr;,11;' O;;rr":;;::}" ;:[tjrl',]]jr"f;ur,,,, -su a216.1 c^no.rrnrotqot,1!soy serua>{rrl 'nuung el '(tz6r 'I.) 9Q1 lr.roasdn nasth",0.ld,j I.loouISuI lj1]{ue[tluuun] uepe^njnr){ uoo{ ]]Iuletu clsrsdel uojev serddnerl :,r",rr.rrrr1,1 (6r6r -9lgr) auuof 'lsaur'>il?r E{es 9llr.^-rr:fu11Fg (9lgrs) uop"r'of 7tt'4 (r-ralsreuru Sosolg glugsl u lr1 ueloqll uo nlltal rgl'{1 eluot '(l' z6 r -699 r ) 1?r?ary aild:i E\\LgsI,ussn1n6 (gz6r -iggr) znnzl IJt?lseIuIlt{ A ur[r1rde>loruront,"*.ta."i toggrs) o;uy serddn I 'urur 1r?^o grslgla{lgl uguuesr <ue:ired uopnn( '(g 'r'rl) i:!rs>1a>1 uoall e ef elelsn"racl uu'rn]sn1ns u3lseu 371 uo rtuh '(r69t 's rieueug M 1.tDlulJ rj\.]arlorlle^ 'r1nsuo1 uo etod - ssapquledeell 91sruu.(e4 lu'rrrl -srnur 6t6r gllssj{ lefelloueso u3s>111o>lo{n{ns r{{i >l ur>luu turi?^ loal-rrrd 1t:;'1 -{o,\rr? eluof - (6hgriuds) u!l'!'tpl.u a17ou'uelod uruor V 'un1l1e1s1ed uesretle-\ ulel\uejiijslrtragll.{lrgsauasn! xt.9.[1r,]'ueuu;eoi SI^IsJuEsoueululrrnnsr.{ur (<r11aurr1-o11 ara<,,) T1auary ry!'qat'g esuelrod ugp,reh 'Essuu1 ttt1p1afua\g ot1owy t(uuog '91u1.?sl uare11.(1 ujr{jrrusrurru uepe^elerd urisiuiiuu lueul IIeueAA {IJPsJd Irex <ue>1rr:d uepnn( ({,zgrs) unprcf Wq ul 'g}uqsl <rue]ilad ueque^( u:su essoef uapqpl.uduu11 r1n1 r:lso.(ozgr.s) uo. tlt.esso1esr,r1e.1 uuefu euutse e[ errelelsruroueltt iurrol,selrdc{or1ri,9rgr 'ryts) 77aua74 I'ltpatl Ttoy:plod l Ae rnes'urur rlo PIIITH :r,r11r"r^r11,d ur.i1?ari uatrs - elsepqelolrntr l ursrolo{ ef ueueuetl^ u en{ns ul'uro rlo Ourxlstt:{ ltsuourlsn ueuel{ 'uoaji? urj ulonjse'iaq el urlelrur ullrjcsral Ills ue11 'ur( "ujqriuiulnei rurlo] crs>1nle'uor1 ljs1lluuulsn>1 uefrq e[ r:sue'lre'l rsrr:s e[r>1at urclonlsul uasrlrrlualuons caoinl nlot elirol (ers1uo14ued ooo'r grsgfgljcl z gr rsory1 'usseurtullrso Lll?rsu ut?{nur ssll ujiio Blsrurelue{eJ rrzl ue>l ulluurrl?s rllrrr?sre{ uu ure}trsr g68r urrrelar4 uols{llrigl i-14ueq :esslurro} zssrsrll'(pq{qsrali rlfgssrsralq.rurru{nuli].s E{{ouuIso,(urilou I{.uIIl?lIuIoIsuErrasruodoquEJnJ\ -snolej uesrllr-rus{r) l]lsrulro} glsrgrr rps t:f uaslnuuele'rnnd uasrs>lojjj{is{ll{ 9{rs uls:inuut{.rarronrlurnsu uasiiiil (UUlaAeU ujsi.\i{ Ilosl IsuJ{.I 'CeIl rslrlleq r:1o!',uep;of r.rr.l.ri1.(f9gr -9glr) :,:'!ryat{ uotos.r 2l (9T'gr -rgl, I S z{{asoof xrdvtd,(ley _6LLt) unp.to{. xjdaxi Lu^IIo uuerlrod u pi3i{.ussuu{ lluapudll1h OuzlJolo.v nuuv Lrrrsrwilurt Itl.rtu u I{ 'tr lr} uepqelr:dee11 (.logr-all r) ueueueen xtoazl r\'r

25 joitti itse seuraavat kaksi kirjasta: >NaapuritalossaU seka >Kunineas Kustaa II Aadolphin historiar. Ilenen sis:,rrensa menivdt nairnisiin Dahlstrdmin, Nti-glic ;in ja Braxin sukuihin. Viimeksimainitun suvun.id.-scn, edesmennyt prof. '4. J. Brax on suorittanut ziikoin:ran tutkimuksia Vi:itrdsen suvust;r jzr iuovuttanut tuloksia sukuarkistoomme. lkirja-pietarin> veli ilaron Fredrik (;r ) rnuutti Siilinjarvellc, rniss:i ha1 kohosi pzrikk:rkunnan huom:rttavimpien miestert joukkoon. H;inen po.j:rripojanpoikiaan oiivat asioitsijzr -i:r kauppias,laron h-redrik Q973-ryo) Siilinjii'rvellii, kapellimesta '-i lialle (rbbr-r936) Lahd.essa, viulutaiteilija Antti (t885-- rg:g) Helsingiss:i j:r arkkitehti Petter (rbb3--iqr7). Heidiin sisamksistaan tcknikko Aatantz (s. rb74) on Sukuseuran jolrtokunnan.i;iscn ja Hanna on naimisissa Pzilk:ireen kihlakunnan tuomarin Lahja Pakthszlmoz kanssa. Aatamin tvtar' on arkkitehti Helui Llether-Borgstrdnt. Kaikki cclclizihretellut henkiiot polvcutuvzrt :rlussamainitusta Mikko Viiinasesti, joka oli vanhin Puiroolahden isiinnbn Nuutin pojista. Alussa huomautetliin myos, ettd Puiroolahden ja Haapalahden lisziksi mrn. Siilinjiirvcn, Kolmisopcn ja Poljan kylien sek:i Murtolahden Vaanaset poh.erttuv:rt l\{ikosta. Mikon pojista Pekka tuli Poljzin Lintuniemeen, josta todennakoisesti siirt-vi Kolmisopelle, Nuulli. hanerr vcljensi ir :-:r7%) -jiii Lintunielneen, mutta hhnen poikansa Zasir Samuli (r759-rb4z) siirtyi siitzi Lassilaan, joka hzinest:i sai nimens;i. Alkrrtila on sitel oilut yli 2Oo vuotta tiimin haaran h:rllussa, kun Lassi Samulin po-iatr Pekan QJaJ-rB6o), pojanpojat Janne (s. i895), Aatu s. rb97) ja Kalle (s- rgt-to': jaettuaan sen keskenzian sita edellcen viljclcvat. Pekan veljist:i monet liihtiveit Venij?ille ja toimivat merimiehina ja koneenkziyttiijina Volgalla. HeidZin jalkeilisiliin ovat mm. Kuopiossa teknjoht. Theodor, hat'ren veljensb Aruidin tyttalct: r<tuva Kaisa Ollikainen, kansak.op. Irja Kri)ger ja rouva Inkeri Turunaz, seka liiinerr serkkuns:r kanszrk.rtp. Anni Vtitincinen Helsingissii. Pekan pojanpoikia olivzrr mcrinries,laro t1857-rgoq) j:r r'ahtimest:rri Ealle l/ilho 086o-1 933). Edcllisen jaikclaisiil ovat konemcstarit frjd, Lauri ja Aaro K:u<:pioss:r, saltkoteknikkrr Martti Korkassa, rouvat Jennlt Karpo Kuopiossa ja AirLtt I'abbart \{ikkelissb. Valitirnestari Kallc Vilho kirjailija \ra.:inasen lapset o-,':rt: kans:,rk.op. Ilanna Visakanto, lehtori' Kalte ja lehtoli Oskari VAan:incn. En-simmaisen tytdr on nraistcri lcaarinu T/isakartto, keskirnziiscn rrllekir.ioittanut maisteri Jorma Yaatr:lnen ja viimcksirrrzririitrrri lapsct: Li:ikct.lis. Ilkka, s'air.hoitajatar Liisa ja voimistelun ylioppilas Arnrcli Vii:ind:ncn. Kiljailija Kallc Va:irrdncn,.jokir on lunoillut rsanarrieskatr seka toimilut sotien aikan:r rkorsukolportiidlinill ci kaip:r:r lihcmpiii csittelr,'ja. Hdnel vcljcns:i Oskali Vlianancn, ioka on ',-oimistclun lehtoli Helsingin \'1iopistossa (aik. rniekk:rilutaidon op.) cin V:iiin:istcn Sukuseur:rrr esimics sckii ttirrncttu urhciiu-.ja voimistelumics. Poljan Viirn:isistlL nrilttdvat uscrt siir-trncen varsirrkin teknilliselle scki opctu-s-. alalle, jos kolita toisa:rlta tiukasti on pidclty kiinrri suvlur vanltasta pcrintomzrastir. )'6(

26

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

s o:n IOt glqnd - Lv otu ullltotrjlsllsod _oooglvgv Elun{snlIuIloI NiINYNVYA d O ( EAU?1s?A ) NiINYNY YA A'IIV>I ( IJaatqtssntrulrol ) -ooo--

s o:n IOt glqnd - Lv otu ullltotrjlsllsod _oooglvgv Elun{snlIuIloI NiINYNVYA d O ( EAU?1s?A ) NiINYNY YA A'IIV>I ( IJaatqtssntrulrol ) -ooo-- I 8961 ' S on Blun{snlItuloI 'sllospt ellb(u -olro1 uarfelsnrad urs nncio)ns NAISyNyyA g{fdul>lsa>l 'nnddrr: elso]ouuetsul ruuulsetuons allrsrulln[ 'e[r1n1 urfg 'ugpiei 'ItrsBIUol]P(IIIlPE^ BBlllole ubblnleh

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

ole vastaanottotiloja.

ole vastaanottotiloja. Kiinteistd Oy Kalajoen Keidas Karhuojantie 2 90460 Oulunsalo TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-3122009 1 Yleistai yhtidstii Yhtion omistamissa rakennuksissa huoneistot varattu osakkeenomistajille lomaasunnoiksi.

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

VAANASTEN SUKUSEURA r.y:n kustannuksella ovat ilmestyneet seuraavat julkaisut:

VAANASTEN SUKUSEURA r.y:n kustannuksella ovat ilmestyneet seuraavat julkaisut: N:o 10 '1988 VAANASTEN SUKUSEURA r.y:n kustannuksella ovat ilmestyneet seuraavat julkaisut: Viiiiniisten sukupuu n:o 1. 1945. Pii:itoimittaja OSfenl vaananen, roimitussihteeri TUU- LIKKI ANTILA. S. 1-50.

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

ierrättäjän ostoskeskus Turun Ekotori 10 vuotta

ierrättäjän ostoskeskus Turun Ekotori 10 vuotta ierrättäjän ostoskeskus Turun Ekotori 10 vuotta l. Yhteiskuntavastuun monet kasvot Yrnpäristöliikkcidcn synty sckä ylllpäristökysymysten herääminen Koijärviliikkccstä ja ydinvoiman vaslustarriscsta 1990-luvun

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Kmnrtno Ln Kmnlnn Hov Kore unsr etso Turv Ps Uus Kmnsuu Hovnsr Rstnlus Rstnem Vssr Hnmä Pävä-lt-ömelutso Vt 7 Phtää Hmn (sentoreus: m) Rs Russlo Tnem eltt Svnem S Ps Het Pohjos-Pots Ptäjänsr Rnth Suutr

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

80% kuntoilijoista lenkkeilee. Saman ajan voisi käyttää harjoitteluun.

80% kuntoilijoista lenkkeilee. Saman ajan voisi käyttää harjoitteluun. ! u u l e r u ey äjää PÄ V, V HLU HH M MR PR? udull U ue ääu ljlle rj vu u, lecr lu, ju v uu v u j Päälje u, yöräly wwwelecr /lecr /elecr j u u e rju v lj le e j ureljl äyeää Vl u u -urel rj j uu e,, rju

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

-jter.* toi*t* p,rolirt"u rutf-i'ä"]*'* bil* * i*',,s* t *st*t*.,*g& detaanvälitaajuuoasteen rajoittirl,exrssy nqgpti{v*ediä:ifltid*,f sl&.

-jter.* toi*t* p,rolirtu rutf-i'ä]*'* bil* * i*',,s* t *st*t*.,*g& detaanvälitaajuuoasteen rajoittirl,exrssy nqgpti{v*ediä:ifltid*,f sl&. LJ ffi*sfi ril,fln U1*-vir-iinsn *nenni- i* $,gkpie eq r mk*eänii{lerl,rraa;ri,ee}1a'iry* kokernuxa iq. nioa" *e xiiå ei L*ihi* h*rm**.j& oe, Sen rplxe&si oak'åf u*ei -jer.* grpsisl&vn ähän yrr{yl*een

Lisätiedot

-Jotta maailma olisi parempi paikka wappuna. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012

-Jotta maailma olisi parempi paikka wappuna. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012 -J w. RAKENNUSINSINÖÖRIKILLAN VIRALLINEN KILTALEHTI JO VUODESTA 1963 2/2012 JOS ET NÄE LUKEA ALLAOLEVAA PIILOTETTUA TEKSTIÄ, JUO LISÄÄ SKUMPPAA, SILLÄ STEREOGRAMMIEN NÄKEMINEN ONNISTUU VAIN SILMÄT KILLISSÄ.

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen MAALAHTI KOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen _(._l \ '- ; ( MAALAHTIKOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus 1985 Tapio

Lisätiedot

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769

, JOHANJACOB BAR II. 2. Johan Christian Biir, 1765-22.0I.1811 Kriiipenhamina Karen s. Schmith. 1769 , JOHANJACOB BAR II I Kastettu 17.05. 1898 Ktitipenhamina - Chrtistianshavin seurakunta, Vor Frelsers Kirke. Suutarimestari Folketellingl8Ol Christianshavns kvarter, Enhorns bastion ved Langebro, B, nr.

Lisätiedot

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun

UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LASTEN VIRSI UUSI ILO MESSUUN! Aineistoa 1. adventin perhemessuun UUSI KIRKKOVUOSI UUSI LSTN VIRSI UUSI ILO MSSUUN! ineistoa 1. adventin perhemessuun oosianna! uta meitä m # # # c # # # # # # m/ D/F oo si an na! Kan san jou kon kans sa käymme F 4 F Þ m / Þ huu ta maan.

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

l e m e n e i l l e j a u l o s e l e m e n e i l l e y h e i s e a r i b u u i a a s s a l a s s a o n k X W l j a o s l y h a r A r k s s a a r k o

l e m e n e i l l e j a u l o s e l e m e n e i l l e y h e i s e a r i b u u i a a s s a l a s s a o n k X W l j a o s l y h a r A r k s s a a r k o Sivu 1/13 T E K E S-p r o j e k i X M L -r a j a p in o j e n k e h i ä m in e n X R A K E K uo p io n y l io p is o T ie o j e n k ä s i e l y ie e e n j a s o ve l l e un m a e m a iik a n l a i o s

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI

Lasse-Maijan etsivätoimisto. Uimahallin arvoitus TAMMI e sse aijan is to ätoimio Lasse-aijan etsivätoimio Uimahallin arvoitus Uima ha ar vo llin itus ar t in Wi dmar k KU V Helen I T U S a Wi l lis TAI Uintimerkit Suomessa myöntää Suomen uimaopetus- ja hengenpelausliitto.

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi

savonjuuria Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Henkilölistaus (Sukunimi) 05.09.2013 savonjuuria Hakkarainen Hakkarainen Valpuri, s. 1690 Kuopio, Riistavesi, k. 11.1750 Kuopio, Riistavesi Heiskanen Heiskanen Juho, s. 1669, k. 1734 Rantasalmi, Harjuranta

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg)

F_l/ mlmz SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA. Fon. (vetovoima) mr ja lxz välinen gravitaatiovoima. kappaleiden massat ovat mr ja mz (kg) SOVE LLU STE HTÄV Ä G RAVITAATI O LA I STA ltl ka ppa leiden (vetovoima) m ja lxz välinen gavitaatiovoima Fon F_l/ mlmz 2 kappaleiden massat ovat m ja mz (kg) on kappaleiden keskipisteiden välinen etäisyys

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S YRI"Il 'ti IYII MI Vl)1

M A A N V U O K R A S O P I M U S YRIIl 'ti IYII MI Vl)1 M A A N V U O K R A S O P I M U S YRI"Il 'ti IYII MI Vl)1 ] JORD A;ATO Vuokramuut0a; Y-tunnus: 01 Kakkiløn kunta Vuokralainen : Jari-Malli Lanksila Anolamic. 310 1.2 Vrarkrn-alxe 199iiriala on c.cilctlv

Lisätiedot

+80.06 +80.25 +80.45 +80.75 +81.06 +81.43 +81.78 +82.14 +82.41 +82.72 +82.87 +83.02 +83.31 2.5 2.5 VARASTO 3 ATK 2K ATK 2 VR.NR.

+80.06 +80.25 +80.45 +80.75 +81.06 +81.43 +81.78 +82.14 +82.41 +82.72 +82.87 +83.02 +83.31 2.5 2.5 VARASTO 3 ATK 2K ATK 2 VR.NR. 0 OVINTU +0.0 +0. +0. +0. +.0 +. +. +. +. +. +. +.0 +. 00 +0. +0. +0. +0. +0. 00 TUVTEIT VUS SVNEOTUSIVO EI- UO + mm SIVUIE PPINTU yllä kulkusilta 00 0 0 00 EUNIVI J UOIE BONIIVEYS GN J SUISTV POISTUMISTIE-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA ljljc Olj - j l j j l Olj l l j j jd jj g j l S ll l- j ld j 1800-ll lld ll j l Olj Olj Ml Ml j Vl S U Vl Ol j Kj j l- j ld Vl ll ll llll lj Mlllj l Vl Sl j

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus GRAVTAATOKENTT EN TASAPA NOKOHTA: Tehtävä RATKASU L. Maan a Aurngon vetovoman yhtäsuuruus Kunka kauas Maasta avaruusluotan on vetävä, otta Aurngon jaa Maan vetovomat tasapanottasvat tosensa el avaruusalukseen

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela

ART HOUSE C M Y CM MY CY CMY K. Harjoitus tekee mestarin. Suomen kielen syventäviä harjoituksia maahanmuuttajille. Marja-Liisa Saunela J K T K j j I A-S A A L J A j-bjö M Sb V Hj 3: j j j j j j j Kj j j j j j K j j M j j j j S - j - j ö Hj 3 j j j j T ö j j ö - j TITOSANOMA Mj-L S Hj 3 S j j ART HOUS Hj C M Y CM MY CY CMY K Oj j K S L

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Arvio metsd maa n a rvosta

Arvio metsd maa n a rvosta Arvi metsd maa n a rvsta Omistaja Mikkeli, Sumenniemi Kunta K,ylii Tila Rn: Ala, ha 49r 56 Riuttamiiki 2:96 1nl SPOO 27.6.2L6 Laatijan allekirjitus Lisdtietja Teemu Saarinen Arvi perustuu UPM-Kymmene Oyj:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

- Mistä tekijöistä ilmanvaihdon energiatehokkuus riippuu

- Mistä tekijöistä ilmanvaihdon energiatehokkuus riippuu KSU-6120 Rakennusten konetekniset laitteet Tentti 24.1.2011 Tentissci ei saa kaynaa muuta kirjallisuutta kuin jaettua kaavakokoelntaa. Kaikenlaisia laskimia,saa kayuaa. Tehlcitc)n loppuun on nterkitty

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

ITK 236 Jups. Elektroninen liiketoiminta kahtena prosessina (Kambil & van Heck) Monikanavamalli

ITK 236 Jups. Elektroninen liiketoiminta kahtena prosessina (Kambil & van Heck) Monikanavamalli IK 236 Jp Elr l h pr (Kbl & v Hc) Mvll l p fgr vr h vl 1 ll ypyä j v rll (hp://www.-fcr./) hc prr chcl Idvdl Org Idry Scy Grc b dl frwr cg f Sp-prl prl d cp /cgr cr ll lvl (.., hc prr). ). h cp c f dld

Lisätiedot

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Suomen kielen nauhoitearkisto Lauri Kettunen: liivin vahalieriöäänitteet Kirjallisuutta: Kettunen, Lauri 1920: Liiviläis-matkalta. Virittäjä 24: 111 119. Kettunen, Lauri

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka):

Määräaikaan mennessä elinvoimapäällikön määräaikaisen työsuhteen ha kijat olivat (nimi, ikä, kotipaikkakunta, tutkinto, nykyinen työpaikka): Kaupunginhallitus 114 25.04.2016 Kaupunginhallitus 135 23.05.2016 ELINVOIMAPÄÄLLIKÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Kaupunginhallitus 25.04.2016 114 Oriveden kaupunginhallitus päätti 22.2.2016 44 hyväksyä elinvoiman

Lisätiedot

Pohjalta. (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille

Pohjalta. (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille KRJAPDO TETT OTM/O 14,2.2013 OHJEET Vst jkseen kysymykseen ersee ppere (must merktä nm myös krjnpttehtävään). Js et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän st. HOX Ä tyt k k

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

r aisema-arkkitehti d.u k k a r uviot ovat yksityiskohta NAldala ri..1.r,:..1.,.t -Tf puutarhaan 'rit tr;, i :l :.:!! '&i' .

r aisema-arkkitehti d.u k k a r uviot ovat yksityiskohta NAldala ri..1.r,:..1.,.t -Tf puutarhaan 'rit tr;, i :l :.:!! '&i' . ) u u t a r h a no n s u u n n t e l l u t r asema-arkkteht 3 r t av o n S c h o e n a c h. S t a n l e y - k o roan u s e nt o m - r t K d s t o n np a n o k u o s e n r s p r a a t o n l d h t e e nk

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot