Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Koulutus, suunnittelu & konsultointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Koulutus, suunnittelu & konsultointi"

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE Koulutus, suunnittelu & konsultointi

2 Sisältö Pääkirjoitus: Mistä löytäisin sen tiedon?...3 Markus Luhtala Kolumni: Inhimillinen tekijä ratkaisee...7 Katriina Lehtonen Koulutus, suunnittelu & konsultointi Pitkän kokemuksen jalostama osaaminen esiin mallittamalla...4 Pirjo Huhtakangas Yhteistyö paremmaksi tarinoiden kautta...6 Pirjo Huhtakangas Arvoa asiakkuuksista... 8 Mika Lallukka Englanninkielinen maisteriohjelma elintarviketieteisiin...9 Anne Rauhamäki Elämäntapa-ajattelulla kilpailukykyä Anna Erkkilä Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistumassa Birgitta Varjonen, Kirsi Lähde Näyttötutkinnot sopivat aikuisille Kirsti Kalaja, Riitta Manninen Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö nostaa koulutustasoa Katri Tolonen Karotian porkkanoita suomalaispöytiin...18 Pirjo Huhtakangas Eurooppalainen elintarvike- ja IT-alan verkostohanke käynnistymässä Jorma Riihikoski Gallup: Yritysyhteistyö tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa...20 Timo Nurmi, Riitta Lehtinen, Helena Kautola Koulutus muutoksen tukena Mika Lallukka Ammattikeittiöiden informaatioteknologia kehittyy...22 Riitta Tuikkanen, Jorma Riihikoski, Teija Taskinen Digitaalinen oppimateriaali elintarvikealan opetuksen tukena...24 Tuija Pirttijärvi, Jaana Listenmaa Varsinaissuomalaisia elintarvikkeita Saksaan...25 Turkka Ristimäki, Jaana Tapanainen Romanian elintarvikeketjua kehitetään vauhdilla EU-kuntoon Terja Kuuri-Riutta, Tuula Honkanen-Buzalski RASFF -hälytysjärjestelmä laajeni uusiin EU-jäsenvaltioihin...27 Hilpi Jenu Yliopistot vahvistavat toimintaansa Etelä-Pohjanmaalla Nina Harjunpää, Sulevi Riukulehto Liha- ja valmisruokateknologian amk-koulutusta Hämeenlinnassa...30 Helena Kautola Viikki tarjoaa loistavat puitteet yliopiston ja yritysten yhteistyölle Anne Rauhamäki YritysTreeni kumppanuutta asiakkaan kanssa...32 Tuula Repo Tulevaisuuden elintarvikeosaajat täsmäkoulutukseen...33 Meli Valo Ruoka, juoma & kulttuuri Tunnelmia Vietnamin elintarvikemarkkinoilta...34 Eija Skyttä Tapahtumia Elintarvikeketjun kokonaisvaltainen hallinta korostui Elintarvikepäivässä...36 Raija Ahvenainen-Rantala Agronomiliitto peräänkuuluttaa ravitsemusterapeuttien työllistämistä...37 Raija Ahvenainen-Rantala Ajankohtaista Terveyttä edistävien ainesosien käyttö kasvaa Patricia Wiklund, Heikki Aro, Virpi Varjonen Uusien EU-maiden laboratoriot korkeatasoisia Tuula Pirhonen Puheenvuoro Liiketoiminnan kehittämiseen potkua Jarmo Markula Veren kolesterolipitoisuutta koskevat uudet suositukset...42 Kari Salminen Tiede & Tutkimus Maa- ja metsätalousministeriö tukee tutkimusta...43 Suvi Ryynänen Suomalainen maito entistä korkealaatuisempaa...43 Raija Ahvenainen-Rantala Elintarviketutkimus alkanut Turun ja Pekingin yliopiston kesken Heikki Kallio, Anu Lähteenmäki-Uutela, Baoru Yang, Syödyn rasvan molekyylirakenne vaikuttaa ihmisen omien rasvojen koostumukseen...45 Kaisa Linderborg Suolattu silli melko hyvä välttämättömien rasvahappojen lähde Petra Larmo Aromien vapautuminen rasvapitoisuudeltaan vaihtelevista elintarvikkeista...47 Sanna-Maija Miettinen Kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä pk-yrityksille Miia Laaksonen Palstat Nimityksiä Todettua Tunnustuksia Haarukassa...50 Tapahtumia Hankintaopas...52 ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: If Vahinkovakuutus Oy...56 Jäsenesittely: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry...57 Prosessitekniikkaa viisi vuotta Virpi Varjonen ETS-palsta...59 Pia Talvitie Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2005 Nro Ilmestyy Teema Hygienia ja turvallisuus Tuotantotekniikka Koulutus, suunnittelu ja konsultointi Pakkaukset ja logistiikka Valmistus- ja lisäaineet Terveys ja tuotekehitys 2 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

3 16. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Mistä löytäisin sen tiedon? Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala GSM Toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas GSM Avustajat Marianne Boström-Kouri Mari Hakala/USA Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina Toimituskunta 2/2005 Anna Erkkilä Jukka Jämsä Helena Kautola Aija Kortesmaa Katriina Lehtonen Mika Lallukka Harri Sirén Päivikki Savola Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Foodwest Oy Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura sihteeri Pia Talvitie PL 115, HELSINKI Puhelin Faksi (09) Käytännössä kaikki uusi tieto pohjautuu tavalla tai toisella jo olemassa olevaan tietoon. Juuri tämä vanhan ja uuden tiedon palapelin hallinnan onnistuminen on avain siihen, kuinka tieto saadaan yrityksissä tai yhteisöissä toimimaan ja palvelemaan toimintaa pitkällä tähtäimellä. Sähköpostia voi yksilön kannalta pitää samanlaisena olennaisen tiedon poiminnan ongelmakenttänä kuin koulutus- ja informaatiotarjontaa yrityksen kannalta. On valittava saaduista sähköposteista ne, jotka on vain lähetetty muodon vuoksi tai mainostustarkoituksessa ja ne, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Eikä ongelmatiikka lopu tähän; aina on ratkaistava, kenelle saatu posti tulisi välittää ja minne ja millä logiikalla se tulisi tallentaa! Jos tämä on yksittäisille työntekijöille haastava kysymys, se on sitä yritystasollakin. Ehkä tämä olisi helppokin palapeli ratkaistavaksi, jos se olisi vain tietoteknistä bittien lisäämistä aiempien bittien sekaan. Mutta mukana on inhimillinen tekijä eli yksilön tavat ja taidot käsitellä tietoa ja yksilöiden välisen kommunikoinnin onnistuminen. Entä kuinka monessa yrityksessä on todella panostettu tiedon järjestelmälliseen keräämiseen, tallentamiseen ja välittämiseen? Toivottavasti olen väärässä, mutta väitän, että valitettavan harvoissa. Lisäksi on aiheellista kysyä, katsotaanko yrityksissä nykyisin vain budjettikauden tai jopa vain kuluvan kvartaalin kustannuksia, eikä riittävästi uskota työtekijöiden ammattitaidon mukanaan tuomaan pitkän juoksun kustannustehokkuuteen? Kaikki tieto ei edes ole sellaisessa muodossa, että se olisi tallennettavissa. Yksilölle vuosien saatossa erilaisista tiedon murusista rakentunutta loogista päättelykykyä on vaikea opettaa toiselle yksilölle. Kyseiselle päättelykyvylle on olemassa selvä suomenkielinen sanakin kokemus. Myös hiljainen tieto kuvaa osittain samaa asiaa. Ikujiro Nonakaa on siteerannut mm. Timo Pehrman kirjassaan Oppiva Johtajuus: Hiljainen tieto on äärimmäisen henkilökohtaista. Sitä on vaikea pukea mihinkään muotoon ja selittää toisille. Se perustuu myös voimakkaasti toimintaan ja yksilön syvälliseen perehtymiseen johonkin tiettyyn alaan. Se perustuu osaksi teknisiin vaikeasti määriteltäviin ja kuvattaviin taitoihin, joita kutsutaan osaamiseksi. Hiljaisella tiedolla on toinenkin merkittävä ulottuvuus. Se koostuu ajattelumalleista, uskomuksista ja näkemyksistä, jotka ovat juurtuneet meihin niin syvälle, että otamme ne itsestäänselvyyksinä. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen merkitsee vuorovaikutuksen lisäämistä, kykyä ja halua kartoittaa henkilöstön osaamiseen liit- tyviä asioita. Niitä voidaan kartoittaa vain kyselemällä ja keskustelemalla henkilöstön kanssa. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen kannattaa tavalla tai toisella kytkeä johtamistyön systematiikkaan. Siitä saattaa muodostua merkittävä osa kehitettäessä johtamistyön, liiketoiminnan ja työyhteisön toimivuutta. Työntekijän, esimiehen tai työnantajan kannalta tiedon hankinta erilaisista kouluttavista tapahtumista voi ja parhaimmassa tapauksessa sen tuleekin täyttää monia eri tavoitteita. Yksilön kannalta sopiva paletti eri motivoivia tekijöitä voi pelkistetyn tiedonhankinnan lisäksi olla vaikkapa päivittäisten työrutiinien katkaisu. Ei myöskään pidä väheksyä henkisen kasvun pääomaa. Lisäksi koulutustapahtumat tarjoavat mainion tilaisuuden keskustella työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista kollegojen kanssa. Tämä tuo etäisyyttä päivittäisiin työasioihin ja luo edellytyksiä nähdä asioita eri näkökulmista. Tämä on luovan ongelmanratkaisun ja henkisen työn tuottavuuden ydinkysymys! Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seuran hallitus Kehittyvä Elintarvike

4 Pirjo Huhtakangas Pitkän kokemuksen jalostama osaaminen esiin mallittamalla Teema Pitkän elämän- ja työkokemuksen jalostama osaaminen on syytä saada esiin, ennen kuin suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä ns. hiljainen tieto saadaan esiin mallittamalla: keskustelemalla huippuosaajien kanssa kahden kesken siitä, miksi he ovat kehittyneet ammatissaan niin hyviksi. Keskustelujen ja havaintojen pohjalta löytyy selkeitä syitä siihen, miksi jotkut ovat niin taiturimaisia työssään. 4 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Mallittamalla esimies voi kehittää esimies- ja johtamistaitojaan ja syventää ymmärtämystään alaistensa osaamisesta ja tavasta toimia, Harri Sirén tähdentää. Nokia Networksissä piirilevysuunnittelijaryhmää vuosina vetänyt Senior R&D Manager, Network Element Design, NLP Master Harri Sirén kiittää mallittamista erinomaiseksi menetelmäksi tuoda esiin huippuosaamista. Menetelmä onnistuu sitä paremmin, mitä paremmat vuorovaikutustaidot mallittajalla on ja mitä aidommin hän arvostaa mallitettavaa. Hiljainen tieto syntyy tekemisen ja kokemuksen kautta. Harri Sirénille mallittamisen lähtökohta oli työntekijöiden erilaisuus. Työntekijöiden työsuoritus vaihtelee paljon, vaikka he ovat saaneet samanlaisen koulutuksen ja vaikka heillä on yhtä pitkä työkokemus. Miksi jotkut ovat selvästi toisia parempia työssään? Harri Sirénin johtamassa tiimissä oli 14 piirilevysuunnittelijaa, joukossa muutamia poikkeuksellisen lahjakkaita. Heille kertyi enemmän töitä kuin muille, eivätkä muut päässeet kehittymään työssään samassa tahdissa. Sirén ryhtyi metsästämään syitä taitureiden osaamiseen. Hän toteutti mallittamisen haastattelukierroksilla, joihin osallistuivat parhaat suunnittelijat. Mallittamisen tulokset jalkautettiin koko ryhmälle koulutustilaisuuksissa ja työn ohessa: mentoroimalla, opastamalla ja kouluttamalla. Ihmiset nauttivat poikkeuksetta mallittamisesta, koska he pääsevät kertomaan omasta erityisosaamisestaan ja siitä ollaan tosissaan kiinnostuneita, Harri Sirén tähdentää. Vuorovaikutustaidot keskeisiä Mallittamisella hän etsi vastauksia mm. kysymyksiin, mikä erottaa lahjakkaan suunnittelijan keskivertosuunnittelijasta, miten oppiminen tapahtuu ja millainen on mestareiden ajattelun juoni. Yksi selvä löydös on hyvä vuorovaikutustaito. Taitavat työntekijät kyselevät suunnitteluprosessin sisäisiltä asiakkailta ja osaavat pujahtaa toisen henkilön maailmaan : he eivät nojaa pelkästään prosessin viralliseen dokumentaatioon. Taiturit käyttävät erilaisia miellejärjestelmiä hahmottaessaan työtehtäviään. Joku on vahva auditiivisesti, toinen visuaalisesti jne. Piirilevyjä 15 vuotta suunnitellut näkee kokonaisuuden, vaikka hän puurtaa yksityiskohdan kimpussa. Toiset tekevät työtä ajatuksissaan kolmiulotteisesti. Hahmottamisen merkityksen käsittää, kun tietää, että tyypillisen tietoliikennetuotteen piirilevyssä on 8 16 kerrosta. Piirilevysuunnittelussa sähköisen suunnitelman komponenttien liitosalueet kytketään toisiinsa johtimilla. Äkkinäinen ei saisi sellaisesta mitään tolkkua. Taitureiden yksi yhteinen piirre on tekemisen kipinä ja sitkeys: syvää osaamista ei synny nopeasti, vaan pitkän kokemuksen kautta. Mitä paremmin taiturit osaavat työnsä, sitä enemmän he näkevät uutta opittavaa, toisin kuin juniorit. Mallittaminen hyödyttää kaikkia Mallittamisprosessi avaa kanavia hyvälle ja syvälle vuorovaikutukselle, jossa suunnittelijan ammattitaito nostetaan etusijalle. Mallittaminen tuo esiin yksilön erityispiirteet ja auttaa ymmärtämään tämän erityisosaamista. Tämä auttaa johtamista erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa, jossa esimiehellä ei ole mahdollisuutta tuntea kunkin työtehtäviä syvällisesti. Sirénin mielestä heikoimman lenkin huomioiminen tiimissä on tärkeää, jotta koko tiimin tietotaito kasvaisi. Mallittamisesta hyötyvät kaikki. Mallittaja oppii taiturin ammattitaidosta ja henkilöstä paljon, mallitettava sisäistää entistä paremmin osaamisensa, suunnitteluryhmä saa arvokasta tietoa keskenään jaettavaksi ja kehitettäväksi ja työyhteisölle avautuu kanava avoimelle vuorovaikutukselle. Sirén on mallittanut myös hyviä johtajia ja esimiehiä Nokialla. Jotkut ovat taitavia johtamaan ryhmää. He näkevät ryhmän kokonaisuuden, mutta myös yksilöt laajoissakin ryhmissä. Jotkut esimiehet liikuttavat ihmisten tunteita. Hyvä johtaja on jo saavuttanut tarpeeksi ja uskaltaa olla enemmän oma itsensä ja ihmisten käytettävissä.

5 Kuvat Pirjo Huhtakangas FOOD SAFETY KOULUTUSTA ASIANTUNTIJOILLE Hyvin suunniteltu ja toteutettu laatujärjestelmä säästää aikaa, kustannuksia ja helpottaa selviytymään erityistilanteista. Hyvät toimintatavat ja riskinhallinta ovat tärkeä osa uudistuvaa omavalvontaa. Food Safety -kurssilla voit päivittää tietosi ja taitosi asiantuntijaluentojen ja käytännönläheisten casetapausten avulla. Asiakkaat ja viranomaiset arvostavat HY:n kurssitodistusta osaamisestasi. Laadunhallinta, Viikki, Helsinki , Laatutyön tavoite ja hyvät toimintatavat , Omavalvonnan sovellutukset ja auditointi , Laatujärjestelmien luominen ja laitostarkastukset , Laadunhallinnan jatkuva kehittäminen Panimomestari Tapio Kangas-Heiska tutki nokialaisten osaamisen tulosta: piirilevyä. Sirén kehuu, että mallittaminen pysäyttää suorituskeskeisen työelämän pyörteissä pohtimaan ja oppimaan. Mallittamisessa ihan oikeasti pysähdytään ja katsotaan opit ja oivallukset, miten tähän on päästy. Opin hirveästi näistä henkilöistä työntekijöinä ja ihmisinä ja sain paremman käsityksen heidän tehtävistään ja koko työstä. Mallittaminen toi omaan ryhmään avoimuutta. Opin keskustelutaitoa ja tilanneherkkyyttä ja mallittamaan: yksilöimään syyt siihen, miksi joku on hyvä työssään. Merkittävintä oli oppia läsnäoloa, kuuntelua ja vuorovaikusta. Mallittamisella koko työyhteisö oppii ja keskustelukulttuuri avartuu. Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä: HENRY eli Hiljainen tieto ja mallittaminen -jaosto: Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen: Yrityksen hiljainen osaaminen. Kehittämisen uusi taso, Mielikirjat 2004 Nokialaisia vieraili huhtikuussa Sinebrychoffilla Keravalla. Tehdaskierroksen jälkeen oli yhteinen tapaaminen Koffin pubissa. Harri Sirén (vas.) selvitti mallittamista koffilaisille: mm. tutkimuspäällikkö (markkinointi) Risto Vaissille, henkilöstön kehittämispäällikkö Katriina Lehtoselle ja tutkimuspäällikkö Hanna Talviojalle (oik.). Erityistilanteiden hallinta, Viikki, Helsinki , Varaudu erityistilanteeseen , Erityistilanneharjoitus , Media ja erityistilanne , Erityistilanteen arviointi - Mitä opittiin? Hinta: 4 jaksoa yhteensä Voit myös osallistua yksittäisiin 2 päivän jaksoihin, hinta/jakso 750, veroton palvelu. Tiedustelut ja tarkemmat ohjelmat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Irma Isotalo, s-posti: puh tai toimisto puh. (09) Mitä on hiljainen tieto, ja miten sitä voi mallittaa? Mitä paremmin jonkun asian osaa, sitä suurempi osa taidoista on automatisoitunut ja siirtynyt ei-tietoiseen ohjaukseen. Suuri osa huipputaidoista on tällaista hiljaista tietoa. Mallittamisessa hiljaisesta tiedosta tehdään näkyvää, ja tarjotaan mahdollisuus mallitetun osaamisen siirtämiseen edelleen. Kun mallitetaan ihmisten osaamista, mallitetaan ajattelutapoja, ennakkokäsityksiä, tiedon vastaanotto- ja käsittelytapoja, tavoitteiden asettamista ja palautteisiin reagoimista jne. Mallittamista voidaan hyödyntää toimintojen kehittämisessä, ja se tukee oppimista. Vasta mallittamisen kautta oivaltaa, mitä osaa. NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on perusta, jonka pohjalta on mallitettu ihmisten vuorovaikutusta ja löydetty tietoa tavoista ajatella, toimia ja saada aikaan tuloksia. Mallittaminen pyrkii mallitettavan nahan alle syvällä vuorovaikutuksella, havainnoimalla, simuloimalla ja haastattelemalla. Suomessa ja maailmalla on mallitettu mm. palautteen antamista ja vastaanottamista, hyviä neuvottelijoita, myyjiä, kuuntelua, luovuutta, kouluttajataitoja, muistamista, ongelmanratkaisustrategioita, kriisistä toipumista ja vuorovaikutustaitoja. Mallittamisprosessin vaiheita ovat mallitettavan taidon valinta, erityisosaajien valinta, mallittamiskeskustelut, analysointi ja jäsentely sekä löydöksien jakaminen. Mallittaminen on tietoisen ja ei-tietoisen taidon rakenteen avaamista opittavaksi ja toistettavaksi, oppimaan oppimista ja tiedon jakamista, ajattelun ja keskustelun taitoa, hiljaisen tiedon hyödyntämistä, vuorovaikutustaitoja sekä itsetuntemusta. Mallittamisen etuja ovat tietoisuuden paraneminen, taidon oppiminen ja omaksuminen, uudet näkemykset ja tiedon jakaminen sekä ryhmähenki, avoimuus ja toiminnan tehostaminen Työssä pärjäävät tulevaisuudessa paremmin ne, jotka haluavat ja kykenevät oppimaan. Loogiset tasot ovat työprosessi (mitä teen?), toimintastrategia/ ajattelu (miten toimin?), oppimisprosessi (miksi ajattelen näin?), kehitysprosessi (kuka olen?) ja henkisen kasvun prosessi (mistä olen osa?) Kehittyvä Elintarvike

6 Pirjo Huhtakangas Yhteistyö paremmaksi tarinoiden kautta Työntekijöiden osaaminen saadaan esiin keskustelemalla: tarinoiden kautta. Cloetta Fazer Suklaa Oy:n tehtaalla Vantaalla Näkyvä tarina -hanke toteutui Työsuojelurahaston tukemalla esitutkimuksella, jossa pureuduttiin arvostavan asenteen kehittämiseen koko työyhteisössä. Vuonna 2002 tehty henkilöstökysely oli pääsääntöisesti myönteinen, mutta sisäinen yhteistyö, vuorovaikutus ja toisten työn arvostaminen saivat muita heikommat palautteet. Tämä oli syy ryhtyä Näkyvä tarina -hankkeeseen vuonna Etsimme keinoja kohdata ihmisiä, tuoda arvostuksen kautta osaamista näkyväksi ja levittää Cloetta Fazerin Näkyvä Tarina 2003 Kuva Pirjo Huhtakangas Paras tulos on se, että vuorovaikutus ja yhteistyö ovat parantuneet, henkilöstön kehittämispäällikkö Riitta Uhrman kiittää. hyviä toimintatapoja. Raja-aidat muun muassa tuotannon ja markkinoinnin välillä estivät näkemästä, että työ on kokonaisuus, jossa jokaisella on tärkeä rooli, henkilöstön kehittämispäällikkö Riitta Uhrman kertoo. Koko tilaus-toimitusketjusta markkinoinnista, tuotannosta, taloudesta, logistiikasta kutsuttiin 60 henkilöä mukaan prosessiin. Ennakkotietoa henkilökohtaisiin haastatteluihin kerättiin yhteisessä informaatiotilaisuudessa kolmella kysymyksellä: Mitkä asiat tuovat hyvää mieltä, mistä olet huolissasi, ja mitkä asiat herättävät ylpeyttä ja omanarvontunnetta? Nämä kysymykset antoivat eväitä haastatteluihin, joissa keskityttiin siihen, mistä kukin on ylpeä ja miten on työssään onnistunut. Seuraavaksi pidettiin viidessä ryhmässä yhteisiä keskustelutapaamisia, joissa haastattelut tehneet tutkijat kertoivat keskustelujen yhteenvetona, mitä hyvää työyhteisössä on ja millaisia teemoja he näkivät henkilökohtaisista keskusteluista nousevan. Toisen haastattelukierroksen jälkeen tutkijat arvioivat, onko työyhteisössä tapahtunut muutoksia. Yhteinen nimittäjä vanhoissa ja uusissa tarinoissa oli laadun käsite: tuote pitää olla priimaa. Nykyisin toiminnan laadusta seuraa tuotteen laatu, Riitta Uhrman kertoo. Näkyvä tarina näytti kehittämiskohteet Riitta Uhrman muistuttaa, että kunkin työntekijän on hyvä saada kokonaiskuva koko yrityksen työstä ja jakaa ammattitaitoaan ja vastuuta myös muille. Kaikki eivät uskoneet alun alkaen Näkyvä tarina -hankkeeseen, mutta se onnistui yllättävän hyvin. Analyyttinen pääluottamusnainen sanoi ensimmäisellä haastattelukierroksella, että hän istuu haastattelussa vain pakolliset kolme minuuttia, mutta kaksi tuntiakaan ei riittänyt keskusteluun, Uhrman sanoo. Keskustelukierrosten tulokset julkistettiin Näkyvän tarinan -juhlassa syyskuussa 2003 kahdessa 30 henkilön ryhmässä. Kun henkilöstökysely uusittiin joulukuussa 2003, vuorovaikutus ja yhteistyö olivat parantuneet, mutta ihmiset halusivat tulla paremmin kuulluksi. Työ jatkuu Tykesin tukemassa hankkeessa, jonka tärkeimmät toiminta-alueet ovat esimiestyön vahvistaminen, sisäisen vuorovaikutuksen ja asiakkuuden kehittäminen sekä osaamisen systemaattinen kasvattaminen. Hyvää esimiestapaa edistävät kymppikerhot ovat toimineet yli vuoden. Noin viiden henkilön ryhmät kokoontuvat joka kolmas viikko. Niveltreffit avasivat silmiä Mitä tästä kaikesta on ollut hyötyä arkityössä? Erityisen onnellinen olen niveltreffeistä, 2 3 tunnin tapaamisista talon sisäisten asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi henkilöstö- Teema 6 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Taiteilija Annika Varjonen kokosi Näkyvä tarina -hankkeen keskusteluista tarinapuun, josta selviävät tarinoiden pääaiheet.

7 yksikkö ja työterveyshuolto etsivät niissä yhteisiä tapoja toimia uudella tavalla. Niveltreffeissä kukin on listannut keskeiset omat työnsä ja yhteiset työt. Yhdessä on mietitty, mikä toimii, mikä ei ja miten työn prosessia voisi vielä kehittää, Riitta Uhrman selvittää. Paras tulos on se, että vuorovaikutus ja yhteistyö ovat parantuneet. Kuka tahansa voi keskustella kenen tahansa kanssa. Hyvä tulos on vaikkapa se, että itsekeskeisestä nuoresta esimiehestä tulee kuunteleva keskustelija. Osaamisjalostamo-keskustelut eivät ole lähteneet liikkeelle yhtä hyvin kuin niveltreffit. Niihin osallistuvat seniori ja muutama työyhteisössä lyhyemmän aikaa ollut henkilö. Näissä ryhmissä on tavoitteena osaamisen siirtäminen kaksisuuntaisesti. Miten onnistumista mitataan? Henkilöstökyselyt (Euroclimate-indeksi) Osaamisen kehittyminen tiimeissä (osaamismatriisit) Työhyvinvointi, sairaspoissaolot, ennenaikaisen eläköitymisen seuraaminen Tiimikohtaiset palautteet toiminnan kehittymisestä Johtamispalaute: esimiestyön osaaminen, ero muihin suomalaisiin toimijoihin merkittävästi parempi Innovaatiot, aktiivisuus, aloitetoiminta Toimitusvarmuus Inhimillinen panos ratkaisee Kolumni Ihmiset tietoineen, taitoineen ja kokemuksineen ovat organisaatioiden keskeisin menestymisen ehto alasta riippumatta. Suurin lisäarvo syntyy viime kädessä inhimillisestä panoksesta. Osaamisen käsite on laajentunut ja monipuolistunut. Tärkeää on organisaation osaaminen, kollektiivinen kyky. Vanhat käsitykset koulutuksesta ja oppimisesta tulee hylätä ja nostaa kaiken keskiöön oppimaan oppiminen. Oppimista tapahtuu kaikilla mahdollisilla tavoilla kaikkialla, missä ihmisiä elää. Osaamisen ja työn vaatimusten vastaavuutta saadaan yleensä parannettua, kun on mahdollista suorittaa edes jonkinlainen osaamistarveanalyysi. Koulutus ei aina perustu tarvekartoituksen tukevalle pohjalle. Koulutusta ei kannata järjestää henkilöstölle vain hyvän tavan vuoksi. Koulutus on investointi, joka pitää tehdä yhtä huolella kuin muutkin investoinnit. Mitkä ovat koulutuksen välittömät reaktiot ja palautteet sekä pitkävaikutteiset tulokset ja vaikutukset koko organisaation kannalta? Miten tätä kaikkea mitataan ja arvioidaan? Tämän päivän kehittämistoiminnan tulee jouduttaa oppimista ja käsitellä yhä suurempaa monimutkaisuutta. Tähän tarvitaan työkaluja, joilla aikaisempaa tietoa ja kokemusta voidaan käyttää uuden tiedonmuodostuksen tueksi. Tarvitaan ohjausta, joka osoittaa, mistä suunnasta uutta tietoa tulee etsiä. Tänä päivänä voidaan puhua myös kurssiähkystä. Kursseja on tarjolla niin paljon, ettei tarjontaan ehdi edes tutustua. Apua saa onneksi toisten organisaatioiden verkostokollegoilta. Silti kouluttajan ja koulutuksen valinta on aina riski. Opettaja- vai oppijakeskeinen koulutusmalli? Mikä antaa oikeutuksen kutsua itseään kouluttajaksi? Milloin tarvitaan konsultointia? Entä valmennusta, koulutusta, ohjausta, työn- ohjausta? Sanat jo häkellyttävät. Miten osaa toimia oppimisen ohjaajana niin, että syntyy todellisia oppimistuloksia? Monet ovat omaksuneet opettajakeskeisen toteutusmallin, joka asettaa kurssilaiset pääsääntöisesti vastaanottajien passiiviseen asemaan. Miten huomioidaan aikuispedagogiikka, aikuisten kokemusten hyödyntäminen ja kokemusten vaihto? Siirtyminen kouluttajakeskeisestä mallista oppijakeskeiseen työskentelytapaan on monelle kouluttajalle ja kurssilaiselle vaikeaa. Usein kouluttajat, jotka kopioivat kirjoista suoraan opetettavat asiat kalvoihinsa, saavat hyviä palautteita. Osallistujien on helppo olla läsnä ja kuunnella, mutta mikä on lopullinen oppimistulos? Kaikkia opetusmuotoja luentoja, teorioita, pohdintoja yksin ja ryhmässä, käytännön tekemistä yksin ja ryhmässä, työssä oppimista jne. pitäisi osata yhdistellä sopivasti, jotta todellisia oppimistuloksia syntyy. Näin löydetään uusia näkökulmia ennestään tuttuun asiaan tai otetaan käyttöön uusi toimintatapa. Oppijakeskeinen oppiminen asettaa oppijan aktiiviseen rooliin ja edellyttää kouluttajalta tasavertaisen tukijan otetta. Oppimisen ohjaajan pitää saada oppija tiedostamaan omaa tekemistään ja oppimistaan ohjaavat ja rajoittavat tekijät sekä pohtimaan niitä kriittisesti. Näyttötutkinnoilla tärkeä tehtävä Osa koulutuksesta on ammattitaitoa ylläpitävää täydennyskoulutusta, mutta ammatilliseksi peruskoulutukseksi katsottavat tutkinnot ovat lisääntymässä. Eritoten aikuisille suunnatut näyttötutkinnot on erinomainen tapa saada ammattielämässä karttuneelle osaamiselle virallinen tunnustus. Tiedot, taidot ja kokemus voidaan osoittaa hyväksytyissä tutkinnoissa, jotka muodostuvat näytöistä. Koska ne ovat viranomaisten hyväksymiä, on syytä olettaa, että niissä varmistetaan koulutuksen riittävä laatu. Näyttötutkinnot ja niihin liittyvä valmistava koulutus on tänä päivänä merkittävä apu yrityksen henkilöstön kehittämisessä: aikuisten näyttötutkintojen avulla osaaminen voidaan virallistaa. Katriina Lehtonen Henkilöstön kehittämispäällikkö Oy Sinebrychoff Ab Kehittyvä Elintarvike

8 Mika Lallukka Arvoa asiakkuuksista Teema Kuvat Aspectum Finland Oy Viime vuosina teollisuuden ja kaupan haasteet ovat kasvaneet harppauksin. Kiristyvä kilpailu edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista sekä muutosta perinteiseen ajatteluun. Tuotelähtöisyyden sijaan nyt haetaan arvoa asiakkuuksista. 8 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Teollisuushistorian alkuajoista lähtien teollisuus ja kauppa ovat olleet tuotelähtöisiä toimialoja. Se mitä teollisesti on tuotettu, on pyritty jakelemaan tarvitsijoille. Pullonkaulat olivat pitkälle tuotannossa ja jakelussa sekä tavaroiden riittävyydessä kasvavien markkinoiden tarpeisiin. Yhteiskunta suojeli monia toimintoja ja esti kilpailua. Tuotannon kasvamisen, kaupan vapautumisen ja markkinointiajattelun kehittymisen myötä havaittiin, että kilpailuedun lähteet ovat tuote, hinta ja asiakkuudet (kuva). Monet yritykset ovat pyrkineet muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa asiakkuuslähtöiseen suuntaan. Muutoksen perustelu on looginen. Tuotteen ominaisuuksilla voi hankkia vain väliaikaista kilpailuetua, ja loputon hintakilpailu ei johda toivottuun lopputulokseen. Tästä syystä juuri asiakkuuksiin on panostettava. Miten sitten selvitä markkinoilla, jossa useat toimijat hakevat kilpailuetua asiakkuuksista? Asiakkuuksia pitää johtaa Aspectum Finland Oy:n toimitusjohtajan Olli-Pekka Pohjanmäen mielestä voittaja on se, joka näkee vaivaa muutoksen toteuttamisessa ja on valmis siihen panostamaan koko organisaation voimalla. Kilpailu hyvistä asiakkaista kiristyy, Aspectum Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Pohjanmäki toteaa. Kilpailuedun lähteet ovat asiakkuudet, tuotteen ominaisuudet ja hinta. Pärjätäkseen kilpailussa on kaikissa näissä oltava kilpailijoihin nähden hyvällä tasolla. Toimialan parhaat yritykset menestyvät asiakkuuksia johtamalla. Asiakkuusohjautuva toimintamalli koostuu arkielämässä yrityksen toiminnan kaikista suurista ja pienistä asioista. Lähdettäessä tavoittelemaan tätä lopputulosta, joudutaan aloittamaan uuden toimintamallin suunnittelusta ja vanhan muuttamisesta. Näin samalla piirtyy kuva tehtävän moniulotteisuudesta: millainen on asiakkuusohjautuva toimintamalli ja kuinka se saadaan toimimaan käytännössä. Toimialansa parhaat yritykset pystyvät johtamaan asiakkuuksiaan. Tällaisilla yrityksillä on tarkkaan mietitty asiakkuusvisio, tarjooma sekä tavoitteet ja toimintamallit eri asiakassegmenteille. Joskus kuulee kritiikkinä väitettävän, että ei asiakasta voi johtaa. Tällöin sekoitetaan todennäköisesti kaksi käsitettä, asiakas ja asiakkuus; asiakasta on vaikea johtaa, asiakkuutta sen sijaan voi ja pitää johtaa! Kannattavuuden kannalta myös asiakkaiden valinta on tärkeää. Kilpailu hyvistä asiakkaista kiristyy jatkuvasti. Moni yritys on aloittanut asiakassuhteen kenen kanssa tahansa miettimättä, onko asiakas yrityksen tavoitteiden kannalta sopiva, Pohjanmäki sanoo. Asiakkuuksiin panostaminen kannattaa Asiakkuusohjautuvan liiketoimintamallin hahmottamisessa joudutaan ottamaan kantaa keskeisiin ydinkysymyksiin: Mikä on tavoite, miten asiakas näyttäytyy tuossa visiossa, kenelle tarjooma tuotetaan, mitä tarjooma sisältää ja miten tarjooma tuotetaan? Jokaisessa yrityksessä on syytä pohtia, miten asiakkuuksiin suhtaudutaan ja miltä toiminta asiakkaiden silmin katsottuna näyttää. Olemmeko haluttu kumppani ja pärjäämmekö kilpailussa ylivoimaisten asiakassuhteidemme avulla? Olemme auttaneet useita yrityksiä asiakkuusjohtamisen tiellä. Käytössä on selkeä toimintamalli, jossa yrityksen asiakkuusvisio muodostetaan tai sitä tarkistetaan, tilanteesta riippuen. Visiotyöskentelyä edeltää asiakkuuksien lujuutta ja muita ominaisuuksia mittaava asiakkuustutkimus. Lopuksi asiakkuusohjautuva toimintamalli jalkautetaan koko henkilöstölle osaksi arkipäivää. Muutoksen vaikutuksia ja asiakkuuksien tilaa seurataan jatkuvasti asiakkaita kuuntelemalla.

9 Englanninkielinen maisteriohjelma elintarviketieteisiin? Asiakkuuksiin panostaminen kannattaa. Oikeilla toimenpiteillä voi helposti parantaa kilpailukykyä merkittävästi, ja tulosrivillä puhutaan helposti miljoonista euroista. Mika Lallukka Seniorikonsultti Aspectum Finland Oy Luettavaa: Storbacka & Lehtinen: Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaiden armoilla, WSOY 1997 Jarmo R. Lehtinen: Asiakkuuksien aktiivinen johtaminen, Edita 2004 Johtamisen Käsikirjat: Asiakkuuksien johtaminen, Kauppalehti 2005 Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa on aloitettu englanninkielisen elintarvikeopetuksen suunnittelu. Vielä ei ole varmaa, ollaanko tekemässä kokonaista maisteriohjelmaa vai suppeampaa kokonaisuutta. Tarkoituksena englanninkielisen opetuksen kehittämisessä on vastata kansainvälistymisen haasteisiin elintarvikesektorilla ja mahdollistaa esimerkiksi suomalaisissa elintarvikealan yrityksissä työskentelevän englanninkielisen henkilöstön täydennyskoulutus. Ulkomaalaisetkin opiskelijat ovat tervetulleita Viikkiin. Meillä on täällä Viikissä niin pätevä opettajakunta ja hienot uudet tilat, että olisi sääli, jos ne eivät olisi täysimääräisesti opetuskäytössä, professori Hely Tuorila elintarviketeknologian laitokselta toteaa. Jos kotimaisia opiskelijoita ei ole tarpeeksi hakeutumassa alalle tulevaisuudessa, voi ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi muodostua tärkeäksi kanavaksi elintarviketeollisuuden koulutetun työvoiman turvaamisessa. Viikin elintarviketieteet on jo sellainen kansainvälinen brändi, että opetuspuolellakin Viikin vetovoima kannattaa hyödyntää. Sidosryhmät mukaan suunnitteluun Elintarvikealan yritysten englanninkielisen jatkokoulutuksen tarpeita otetaan suunnittelussa mielellään huomioon, ja opetusta suunnitellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Nyt on juuri oikea aika vaikuttaa, sillä suunnittelutyö on aloitettu maaliskuun puolessa välissä taustaselvityksellä: koordinaattori Terhi Koivu-Tikkanen on kartoittanut muita elintarvikealan maisteriohjelmia ja vastaavaa koulutusta. Suunnittelutyötä jatketaan tämän selvityksen pohjalta. Rahaa suunnitteluun on saatu Helsingin yliopistolta ja maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä työryhmän sihteerinä ja koordinaattorina toimivaan Terhi Koivu-Tikkaseen sähköpostitse Anne Rauhamäki Tiedottaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto Tekes avaa ELINTARVIKEALAN YRITYKSILLE SUUNNATUN RAHOITUSHAUN Tekes järjestää suunnatun haun yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteille, jotka liittyvät terveellisiin ja terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin tai niihin liittyviin palveluihin. Erityisesti tavoitteena on käynnistää projekteja, joissa hyödynnetään ja kaupallistetaan viime vuonna päättyneen Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen projekteissa saavutettuja tuloksia. Hankkeissa voidaan kehittää uutta osaamista yrityksiin, kehittää uusia tuotteita tai liiketoiminta- ja palvelukonsepteja. Rahoituksen hakijoina voivat olla yritykset tai yritysryhmät, joiden toivotaan hyödyntävän tutkimuslaitosten, yliopistojen tai korkeakoulujen osaamista alihankintoina. Toimialojen välinen yhteistyö sekä tutkimussektorin osaamisen hyödyntäminen haasteellisissa yrityshankkeissa mahdollistavat maksimaalisen Tekesin rahoituksen. Osana teknologian kehittämisprojektia voidaan hyväksyä rajoitetusti tuotannon suunnittelun, markkinoinnin suunnittelun, kansainvälistymisen suunnittelun tai sisäisen koulutuksen suunnittelun kustannuksia tai muun toiminnan kustannuksia, jotka edeltävät tuotannollista vaihetta ja vahvistavat liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Markkinoillepääsyn valmistelun ja liiketoiminnan kehittämisen kustannukset voivat muodostaa vain osan Tekesin rahoittaman projektin kustannuksista. Hakemukset pyydetään toimittamaan Tekesiin sähköisesti mennessä. Hakemuksia käsitellään myös ennen hakuajan päättymistä. Sähköinen hakemuslomake ja ohjeet hakemuksen lähettämisestä sähköisesti löytyvät osoitteesta Lisätietoja Teknologia-asiantuntija Liisa Rosi, puh , w w w. t e k e s. f i Kehittyvä Elintarvike

10 Anna Erkkilä, Leila-Mari Ryynänen Elämäntapa-ajattelulla kilpailukykyä Perinteinen asiakassegmentointi on pitkälti perustunut asiakkaiden tuloluokkaan perustuvaan ajatteluun, tai kohderyhmiksi on määritelty tietynlaisia kuluttajaryhmiä, kuten lapsiperheet, seniorit, arkkitehdit jne. Kehitys näyttäisi kulkevan kuitenkin toiseen suuntaan. Kuvat Anna Erkkilä Teema Kuluttajat liikkuvat kaikilla tarjonnan sektoreilla hyvin ennakkoluulottomasti, mutta tietty tarve johtaa asiakkaan eri tilanteissa erilaisen kaupan ovelle. Arvokaluste ostetaan kalliista myymälästä ja lyhytaikaiseen käyttöön suunniteltu tuote toisesta. Nykyaikainen tapa erottautua onkin kohdistaa kaupan konseptit tiettyä elämäntapaa seuraaville kuluttajille ja näin tavoittaa uudenlaisia kohderyhmiä, esimerkiksi luonnon arvoja korostavat back to basic -filosofiat, teknologiafriikit, hyvinvoinnin ja kuntoilun harrastajat jne. 10 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kahvinkeittimen ostaja saattaa haluta myös kivan kupin ja erikoiskahvia, tiedetään helsinkiläisessä Wanda-myymälässä. Kohdeasiakas pitää määritellä entistä tarkemmin Onko perinteiset kuluttajasegmentit unohdettava? Todennäköisesti. Mutta samalla kohdeasiakas on määriteltävä yhä tarkemmin. Tuotteita suunniteltaessa ja liiketoimintakonsepteja rakennettaessa tulee pitää kirkkaana mielessä, millaiselle asiakkaalle tuotteita ja palveluja tarjotaan. Nyt vain kohderyhmä on nähtävä siltä kannalta, mitä elämäntapaa se noudattaa, mitkä arvot ja toimintamallit ohjaavat kunkin ryhmän ostokäyttäytymistä ja mitä kokonaisuuksia tämä kohderyhmä haluaa ostaa ja mitä palveluja käyttää. Kun yrityksellä on vahva mielikuva kohdeasiakkaasta, saavutetaan itse asiassa paljon laajempi ihmisjoukko. Kun kohdistat, puhuttelet useampia! Kun yrityksellä on yritysfilosofia, saat laajemman kuluttajajoukon huomion. Kansainvälisessä kaupassa voidaan nähdä yhä vahvistuvana trendi, jossa eri toimialat integroituvat. Hyvin uudentyyppiset tuoteyhdistelmät ja kuluttajien tarpeita vastaavat konseptit tulevat lisääntymään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi teknologia, ruoanlaitto ja sisustaminen tulevat olemaan kokonaisuuksien luontevia osia. Kun kuluttaja ajattelee ostavansa ruokapöydän, hän ajattelee samalla kaikkia niitä elementtejä, jotka tulevat olemaan sen päällä: kattausta, ruokaa, valaistusta jne. Tulevaisuudessa liikkeet tarjoavatkin yhä suurempia kokonaisuuksia koteihin, toimistoihin jne. Asiakas haluaa ostaa kuhunkin tarpeeseen kokonaisen ratkaisun. Elämäntapa-ajattelu leviää kaupankäynnissä Eri sektoreiden tuotteiden yhdistelyä voi nähdä esimerkiksi Ikeassa, joka on varma paikka kaukana kotoakin saada tuttuja elintarvikkeita huonekalujen lisäksi. Useassa Euroopan maassa toimiva Habitat-ketju myy saman katon alla huonekaluja ja muita sisustustuotteita, elintarvikkeita, viherkasveja, leluja ja jopa jonkun verran koruja ja vaatteita, samoin sesonkikoristeita jouluksi ja pääsiäiseksi. Samaa periaatetta noudattaa hiljattain avattu Galeries Lafayette Maison -kodin konseptitavaratalo Pariisissa. USA:sta löytyy liikkeitä, jotka yhdistävät kaikkea esimerkiksi rantaelämään liittyvää sandaaleista mukana kuljetettaviin kalusteisiin ja jäätelöihin sekä juomiin. Suomessa elämäntapa-ajattelua on ollut jo Armi Ratian aikana Marimekossa, jossa samat kuosit ovat näkyneet sekä vaatteissa, sisustustekstiileissä että nykyisin myös muissa sisustustuotteissa. Monissa tavarataloissa erilaiset kampanjat, esimerkiksi maateemat, kulkevat läpi eri tuoteryhmien. Esimerkiksi Stockmannin Italia-viikkojen aikana valikoimassa oli sekä elintarvikkeita, vaatteita että sisustustuotteita teemaan liittyen. Esimerkkinä Conran Group Lifestyle-guru Terence Conranin perustama Conran Group koostuu neljästä osasta: Conranravintolaketjusta, The Conran Shop -sisustuskaupoista, Conran & Partners -arkkitehti- ja suunnittelutoimistosta ja The Great Eastern -hotellista. Kaikkien Conran-yritysten yhteinen liikeidea on tarjota kuluttajille miellyttävässä ympäristössä

11 korkeatasoisia laatutuotteita, huippupalvelua ja kilpailukykyisiä hintoja. Conran Shopien tarjonta kattaa laajasti elämäntapa-ajatteluun liittyviä tuotteita. Liikkeissä myydään esimerkiksi huonekaluja, keittiötarvikkeita, tekstiilejä, kirjoja ja keramiikkaa: kaikkea kotiin. Conran design ei ole tarkoitettu millekään erityiselle yhteiskuntaluokalle, vaan ajatuksena on, että kaikki yhteiskuntaluokat ja kohderyhmät voivat nauttia hyvästä designista. Terence Conran onkin todennut: Uskon yksinkertaisesti, että jos älykkäille ihmisille tarjotaan hyvin tehtyjä, hyvin suunniteltuja kunnollisen laatuisia tuotteita hintaan, johon heillä on varaa, he pitävät niistä ja ostavat niitä. Tämä on pysyvä periaatteeni designerina, vähittäiskauppiaana ja ravintoloitsijana. Liiketoimintoja suunniteltaessa ja tuotteita valittaessa tietynlainen kohdeasiakasprofiili on tarkasti yritysjohdon mielessä. Kuva siitä, kenelle bisnes suunnataan, tulee olla selkeä, muuten on vaarana, ettei puhutella ketään. Conran Shopin konsepti on erittäin mielenkiintoinen. Terence Conran luo kuluttajalle uuden vaihtoehdon, kokonaisratkaisun, jolla tiettyä elämänfilosofiaa voi toteuttaa. Vahvuus tulee laadusta, joka toteutuu kaikessa toiminnassa. Tuotteiden huippulaadun lisäksi toiminnan laatu on ensiluokkaista. Suomalaisvoimien yhdistäminen Finpro valmistelee työnimellä Arctic Dimension ohjelmaa, jossa eri kuluttajatuotealojen yrityksiä verkotetaan toisiinsa. Ohjelman koulutuksellinen osuus koostuu interaktiivisista työpajoista mm. tulevaisuuden trendeistä, konseptiajattelusta, brändin rakentamisesta, jakelutien hallinnasta sekä rahoituksesta, joita alustavat uuden ajattelumallin edelläkävijät. Kokonaisuuteen kuuluvat tämän lisäksi yrityskohtaisesti räätälöidyt markkinaselvitykset sekä yhteinen promootio esimerkiksi valitussa kauppaketjussa järjestettävän kampanjan muodossa. Lisätietoja: Anna Erkkilä Konsultti Finpro Leila-Mari Ryynänen Johtava Konsultti Finpro Lähde: Interrex/Divan -ohjelma ja Finpro Western Europe Säilyttävien, biohajoavien pakkausten kehittäminen haastavaa Erikoistutkija Thea Sipiläinen-Malm VTT Biotekniikasta kertoi Suomen Pakkausyhdistyksen Elintarvikepakkaukset-seminaarissa viime vuonna päättyneen EU-hankkeen Proactive Biobased Cheese Packaging (BIO- PACK) tärkeimmistä saavutuksista. Tanskalaisten koordinoimassa hankkeessa kymmenen eurooppalaista partneria, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, pyrki kehittämään biohajoavan, säilymistä edistävän juustopakkauksen valmistusmenetelmän. Perusmateriaaliksi projektissa valittiin polymaitohappo (PLA). Hankkeessa onnistuttiin työstämään PLA tavallisilla muovin työstölaitteilla. Kalvolla oli sopivat lujuusominaisuudet, hyvä läpinäkyvyys ja kompostoitavuus, kuitenkin niin, ettei se hajonnut kylmissä säilytyslämpötiloissa. Säilyvyyttä parantavia ominaisuuksia kalvolle haettiin lisäämällä erilaisia syklodekstriiniaineyhdistelmiä PLA:han. Paras tulos syntyi syklodekstriini-allyyli-isotiosynaatti-yhdistelmällä (sinappiöljy). Juustolle tyypillisten homeitten ja hiivojen kasvu juuston pinnalla estyi. PLA voitiin myös pinnoittaa kitosaanilla, mikä paransi materiaalin happitiiviyttä ja myös antimikrobisia ominaisuuksia. Sen sijaan ongelmana oli riittävän vesihöyrytiiviyden saavuttaminen. Mikään kokeiltu tekniikka (kitosaanin tai nanosavien lisääminen ja plasmapinnoitus) käytettävissä olevan tutkimusajan puitteissa eivät tuottaneet tyydyttävää tulosta. Kosteuden haihtuminen juustosta saatiin kuitenkin hyväksyttävälle tasolle pienentämällä pakkauksen pinta-alaa suhteessa juuston tilavuuteen. Sipiläinen totesikin esitelmässään, että biomateriaalipohjaisten säilyttävien pakkausmateriaalien kehittäminen edellyttää monia asioita: mm. tiiviysominaisuuksien parantamista, antimikrobiaalisten systeemien edelleen kehitystä, prosessiolosuhteiden optimointia, maatalouden hukkamateriaalin parempaa hyödyntämistä ja kuluttajien hyväksymistä. Päättyneelle projektille on suunnitteilla jatkoa. Lisätietoja: Farmarissa kolme näyttelyä Farmari näyttely pidetään Tampereen Pirkkahallissa Se koostuu kolmesta eri näyttelystä: perinteisen maatalousnäyttelyn lisäksi vierailijat voivat tutustua Koti maalla - sekä Maaseutuyrittäminen-näyttelyyn. Retkikohteita on 24. Esillä on uutta tuotantotekniikkaa ja pirkanmaalaista maatilayrittämistä lypsyrobotista tattarinuudelitehtaaseen. Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Ritva Tolppa puh HACCP, ISO 22000, ISO 9001, BRC, EFSIS koulutukset ja toimintajärjestelmätyön ohjaus Hygieniakoulutukset ja -testit eri kielillä Hygieniaoppimateriaalit Kun kahvi ja kupit ja lasit ovat samassa hyllyssä vierekkäin, jokainen tajuaa, että on trendikästä juoda kahvia lasista. Kysy lisää puh. (09) , Kehittyvä Elintarvike

12 Birgitta Varjonen, Kirsi Lähde Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistumassa Teema Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yliopistotutkintojen kanssa kilpailukykyinen koulutusreitti. Yliopistossa ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tieteellisesti suuntautuneita. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat puolestaan työelämäläheisiä, soveltavan tutkimuksen kenttään suuntautuneita. Ne tarjoavat mahdollisuuden kehittää käytännön asiantuntijuutta. 12 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kuva Jari Kortesoja Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista ryhdyttiin keskustelemaan jo vuonna Suunnittelutyö käynnistyi Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston ARENE ry:n johdolla samana vuonna. Jo silloin oli ilmeistä, että työelämällä oli selkeä tilaus ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Maaliskuussa 2001 annettiin hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulaiksi, ja ensimmäiset kokeiluajan jatkokoulutusohjelmat käynnistettiin vuonna Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmiin oli lukuvuonna yhteensä 1093 hakijaa, joista 570 aloitti opiskelun. Syksyllä 2004 oli käynnissä jo 44 ohjelmaa. Valtaosa opiskelijoista oli kokopäivätyössä opiskelujen ajan. Jatkotutkintokokeilun aikana opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella kahdeksan kymmenestä opiskelijasta arvioi opetuksen korkeatasoiseksi. Vastuuyliopettajat ovat yliopistollisen jatkotutkinnon suorittaneita ja pedagogisesti päteviä. Myös opetustiimien jäsenet ovat usein yliopistollisen jatkokoulutuksen suorittaneita, joilla suurella osalla on pedagoginen pätevyys. Elinkeino- ja työelämän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sekä arvioimassa koulutusta. Mitään muuta korkeakouluohjelmaa Suomessa ei ole tehty niin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun yhdeksi keskeiseksi voimavaraksi on noussut verkostoituminen ja kumppanuus paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Sama kelpoisuus kuin ylemmällä korkeakoulututkinnolla Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon profiilin tärkeimmiksi tekijöiksi muodostuivat kokeilun aikana opetuksen sisällön ja toteutusmenetelmien työelämälähtöisyys, asiantuntijuus ja työelämän aktiivinen kehittäminen soveltavan tutkimuksen avulla. Jatkotutkintokokeilu oli tuloksekas ja laki ylemmistä ammattikorkeakouluista on eduskunnan käsittelyssä. Lain on tarkoitus astua voimaan Uuden lain mukaan ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja sekä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on amk-perustutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä sen jälkeen kolmen vuoden työkokemus. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitetään tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Osaamisen johtaminen -koulutusohjelmasta hyvää palautetta Osaamisen johtaminen -koulutusohjelma tarjoaa teoriaa, käytäntöä ja visioita tekniikan ja liikenteen alan esimiehille. Ohjelman kohderyhmänä ovat esimiestehtävissä toimivat tekniikan ja liikenteen amk-perustutkinnon suorittaneet henkilöt, joiden vastuulla on oman osaamisen varmistaminen sekä henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen tulevaisuuden työtehtävissä ja työkyvyn ylläpito. Koulutusohjelman kokonaistavoitteena on syventää ja laajentaa tekniikan ja liikenteen alan esimiestehtävissä työskentelevien henkilöiden teoreettista ja käytännöllistä näkemystä osaamisen johtamisessa sekä omalla substanssialueella. Koulutusohjelma hahmottaa ja tarkastelee nykyistä ja tulevaisuuden yhteiskuntaa, työelämässä tapahtuvia muutoksia sekä tukee opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua osaamisen johtamisen haasteellisessa kentässä. Koulutusohjelma oli yksi jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmista. Se oli yksi jatkotutkintokokeilun kysytyimmistä ja suosituimmista koulutusohjelmista, ja opiskelijoiden palautteet olivat valtakunnallisesti erittäin positiiviset. Jatkotutkintokokeilun aikana Hämeen ammattikorkeakoulun li- Osaamisen johtamisen jatkotutkintolaisten päättäjäisissä oli iloinen tunnelma. Birgitta Varjonen on kuvassa keskellä pioneerilapion kanssa.

13 säksi Osaamisen johtaminen -koulutusohjelma toteutettiin Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa sekä Kajaanin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa yhteistoteutuksena. Opiskelijoita oli kaikkiaan 64, ja ammattikorkeakoulut olivat tiiviissä yhteistyössä koko kokeilun ajan. Kaksivuotiset opinnot työn ohessa Koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä, joista puolet kohdentuu osaamisen johtamisen opintokokonaisuuksiin. Osaamisen johtamisen opintokokonaisuuksia ovat muutoksen johtaminen ja strateginen ajattelu, työelämän osaamisvaatimukset tekniikan alalla, osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen sekä johtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen. Se on luonteeltaan työelämälähtöinen ja työelämää konkreettisesti hyödyntävä. Opinnäytetyö rakentuu yrityksen ja ensisijaisesti oman työyhteisön jonkin keskeisen todellisen ongelman tutkimiselle ja ratkaisemiselle sekä työelämän kehittämiselle. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot kestävät kaksi vuotta, ja ne suoritetaan työn ohessa. Opetusjärjestelyt ovat joustavat. Kukin opiskelija määrittelee opintojensa alussa henkilökohtaisen opiskelutavoitteensa. Lähtökohtana on henkilökohtaisten valmiuksien, oman työn ja työyhteisön kehittäminen. Oppimistehtävät, projektit ja ammatilliset opinnäytetyöt tehdään pääasiassa omiin työorganisaatioihin soveltaen. Opiskelun työelämälähtöisyyden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista yritysten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen työskentelytapojen ja -mallien sekä johtamisstrategioiden kehittämiseksi oppivan organisaation periaatteilla. Lähijaksot ajoittuvat perjantai-iltoihin ja lauantaille. Birgitta Varjonen Yliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu Kirsi Lähde Laboratorioinsinööri Hämeen ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Jatkotutkinto myönteinen kokemus Kirsi Lähde suoritti laboratorioinsinöörin tutkinnon (ympäristöteknologian ins. AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmasta. Hän aloitti opinnot syksyllä 2003 Osaamisen johtamisen -jatkotutkinnossa. Opiskelukokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Oma motiivini opiskeluun syntyi uutuuden viehätyksestä uutta jatkotutkintoa kohtaan, tahto kehittää omaa itseään ja tietenkin opintojen sisällöstä: osaamisen johtaminen yksilön, organisaation ja ympäristön näkökulmista, Kirsi Lähde tähdentää. Hänen mielestään jatkotutkinto on loistava vaihtoehto tulevaisuuttaan pohtiville bio- ja elintarvikealan sekä ympäristöalan insinööreille, joilla on jo taustalla työkokemusta yhdestä tai useammasta työyhteisöstä. Nykypäivän insinööri AMK -tutkinnon opetuksessa ei panosteta organisaation johtamiseen, kehittämiseen ja niihin liittyviin termeihin sekä työkaluihin, joista kuitenkin jokaisen bioalan työyhteisössä työskentelevän insinöörin olisi hyvä tietää. Opiskelu työn ohessa on vaatinut paljon energiaa ja ponnisteluja oman ajanhallinnan käytössä, mutta osaltaan opiskelu on opettanut suunnittelemaan ajan käyttöä tehokkaammin. Laajat oppimistehtävät, joita opiskelujen edetessä on työstetty, toimivat hyvinä mahdollisuuksina aidosti kehittää omaa työtään ja työyhteisöä, pohtia asioita oman bioalan yrityksen, organisaation tai teollisuuslaitoksen eri tasoilla huomioiden koko työyhteisön yhteiset päämäärät laajemmasta perspektiivistä, tulevaisuuden vision, toiminta-ajatuksen ja kehittämisstrategian, Kirsi Lähde pohtii. Tällä hetkellä hän tekee opinnäytetyötä, joka valmistuu syyskuussa Aiheena on Hämeen ammattikorkeakoulun Hämeenlinnan Hattelmalan ja Sairion yksiköiden bioprosessitekniikan laboratoriopalveluiden toimintamalli ja palveluiden kehittämissuunnitelma tulevaisuudennäkymien pohjalta. 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön aihealuetta kannattaa pohtia jo heti opintojen alkuvaiheessa. Näin kykenee parhaiten hyödyntämään koko opiskeluajan tasokasta antia ja työstämiään oppimistehtäviä soveltaen mahdollisimman tehokkaasti opinnäytetyöprosessissa. Positiivista jatkotutkinnon opiskelussa on ollut myös se, että kou- lutusohjelma on joustanut opiskelijan opintojen edistymisessä kunkin opiskelijan omien tarpeiden mukaisesti. Tällöin opiskelua on ollut mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Voin suositella lämpimästi osaamisen johtamisen -jatkotutkintoa kaikille niille bio- ja elintarvikealan sekä ympäristöalan insinööreille, jotka haluavat kehittää itseään: omia johtamistaitoja ja sitä kautta omaa työyhteisöä. Lisätietoja: Sirkka Hämäläinen Aikuiskoulutusjohtaja Birgitta Varjonen Koordinaattori Kirsi Lähde Kehittyvä Elintarvike

14 Kirsti Kalaja, Riitta Manninen Näyttötutkinnot sopivat aikuisille Teema Koulutuksella saavutettu osaamisen taso on selkeästi erilainen nuorten ammatillisissa perustutkinnoissa ja jo työkokemusta ja mahdollisesti aiempaa koulutustakin omaavilla aikuisilla. Jälkimmäiselle ryhmälle soveltuu ammattitutkinto usein perustutkintoa paremmin. Ammattitutkinnot on suunnattu lähinnä aikuisväestölle. Tutkinnon valmistavaan koulutukseen osallistuvilta ja näyttöjä osaamisestaan antavilta henkilöiltä edellytetään työkokemuksen tuomia taitoja ja tietoja. Ammattitutkinnon suorittaneelle henkilöllä on valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Näyttöihin voi osallistua ja tutkinnon suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinnoissa tehdään henkilökohtaisen oppimissuunnitelman lisäksi henkilökohtainen näyttösuunnitelma, ja opiskelijan aikaisemmin saavuttama osaaminen pyritään kartoittamaan mahdollisimman tarkasti. Sen pohjalta suunnitellaan oppimispolku kullekin mahdollisimman sopivaksi. 14 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kuva Tekes Näytöt myös nuorten perustutkintoihin Ammattitutkintolain myötä ammatillista osaamista myös arvioidaan aivan uudella tavalla, näyttöinä. Näyttöjä suunnitellaan vauhdilla myös nuorten perustutkintoihin. Meijerialalla näyttöjä on kokeiltu nuorille työssäoppimisjaksoilla vuonna 2004 ja kokeilu jatkuu tänä vuonna. Näytöt tulevat virallisesti mukaan nuorten ammatilliseen koulutukseen vuonna Näyttöjen suunnittelu, järjestäminen ja arviointi ovat nykyisin ammatillisen koulutuksen haasteellisimpia tehtäviä. Meijerialalla koulutuksen yhteydet teollisuuteen ovat aina olleet kiinteät ja hedelmälliset, mikä on helpottanut myös näyttötutkintojen sisäänajoa. Opetushenkilöstöstä seitsemällä on näyttömestarin koulutus (15 opintoviikkoa). Nyt myös teollisuuden henkilöstöä on hankkimassa tätä koulutusta. Näyttöihin ja niiden arviointiin liittyvää koulutusta on järjestetty Hämeen ammatti-instituutin meijerialan arviointeihin osallistuville ammattihenkilöille, ja tätä koulutusta on tarkoitus jatkaa. Näyttöihin liittyviä asioita käsitellään myös kaksi kertaa vuodessa pidettävillä opastajien (työpaikkaohjaajien) neuvottelupäivillä. Nuorille suunnatussa elintarvikealan perustutkinnossa (meijeristi) opiskelija saa sellaiset perusvalmiudet, että hän osaa toimia avustavana henkilönä meijeriteollisuuden tuotantolaitoksissa. Hän saa perusvalmiudet oppia alan työtehtäviä ja saavuttaa itsenäiseen työskentelyyn pystyvän ammatti-ihmisen tason vasta työkokemuksen karttuessa. Tässä kehityksessä auttavat jo pitkät työssäoppimisjaksot koulutuksen aikana. Myös aikuisista, mahdollisesti pitkänkin työkokemuksen omaavista, osa haluaa suorittaa perustutkinnon, koska se tarjoaa ammattitutkintoja laaja-alaisempana enemmän mahdollisuuksia sijoittua meijeriteollisuuden erilaisiin ammattitehtäviin. Aikuiset kuitenkin suorittavat perustutkinnonkin näyttötutkintona. Tähän mennessä kaikki tutkinnon suorittaneet ovat osallistuneet valmistavaan koulutukseen ja kokeneet sen työkokemuksestaan huolimatta välttämättömäksi näyttötutkinnon saavuttamisessa. Maidonjalostajan ja meijeriteollisuuden tutkinnot Maidonjalostuksen ja meijeriteollisuuden alalla on kaksi ammattitutkintoa. Maidonjalostajan ammattitutkinto on suunnattu pienimuotoista maidonjalostusta harjoittaville henkilöille. Meijeriteollisuuden ammattitutkinto soveltuu meijeriteollisuuden työtehtävissä useamman vuoden toimineille väylänä hankkia osaamiselleen tunnustaminen eli ammattitutkinto. Näitä ammattitutkintoja suorittaneet ovat osallistuneet valmistavaan koulutukseen. Maidonjalostajan ammattitutkintojen valmistavaan koulutukseen osallistuneista kaikki eivät ole halunneet suorittaa näyttöjen kautta varsinaista tutkintoa, mutta ovat siitä huolimatta saaneet eväitä oman pienyrityksensä toimintaan. Koko tutkinnon on tähän mennessä suorittanut 10 henkilöä. Tutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon perusteet ilmestyivät jo vuonna 2001, mutta niiden sisältö ei osoittautunut teollisuuden tarpeiden mukaiseksi. Teollisuuden ja koulutuksen henkilöistä koostunut työryhmä muokkasi perusteet työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi. Nämä perusteet tulivat voimaan vuonna Valio Oy aktiivinen kouluttaja Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon koulutusta on toteutettu oppisopimuskoulutuksena siten, että Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelman lisäksi toteuttajina on toiminut paikallisia oppilaitoksia. Ensimmäinen toteutus alkoi syksyllä Valmistavaan koulutukseen lähti mukaan 10 henkilön ryhmä Valio Oy:n Seinäjoen tehtaalta, ja toteutuksessa on ollut mukana Seinäjoen ammattioppilaitos. Tämän ryhmän osalta näytöt olivat toukokuussa. Vilja-alan ammattitutkinnon suunnittelu on käynnistynyt viljateollisuuden ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yhteistyönä.

15 Seinäjoen mallin mukaisesti aloitettiin tammikuussa 2005 toinen koulutustoteutus, jossa on mukana henkilöitä Valio Oy:n Haapaveden, Joensuun ja Lapinlahden tehtailta. Myös tässä valmistavan koulutuksen toteuttajina on paikallisia oppilaitoksia Hämeen ammatti-instituutin lisäksi. Tässä koulutustoteutuksessa näytöt on suunniteltu sijoittuvan syksyyn Näyttötutkintojen todistukset myöntää meijerialan neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimikaudella on Valio Oy:n henkilöstöjohtaja Lasse Lintilä. Elintarviketekniikan ja vilja-alan tutkinnot Vuoden 2005 alussa tulivat voimaan myös Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tähän tutkintoon valmistavaa koulutusta ei ole vielä suunniteltu, mutta Hämeenlinnassa on hyvät mahdollisuudet suunnitella toimiva kokonaisuus valmistavaan koulutukseen Lihateollisuusopiston kanssa yhteistyössä. Vilja-alan ammattitutkinnon suunnittelu on käynnistynyt viljateollisuuden ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yhteistyönä. Viljaalalla työskentelee mylly- ja rehuteollisuudessa vajaat henkilöä. Lisäksi viljakaupan piirissä on noin 200 henkilöä, joista suuri osa siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Alalle tulevien uusien henkilöiden peruskoulutus on kirjavaa. Yritykset ovat itse joutuneet vastaamaan näiden henkilöiden ammatillisesta koulutuksesta, koska vilja-alan toisen asteen koulutusta ei ole tarjolla Suomessa. Nyt suunnitteilla oleva koulutus on tarkoitettu viljateollisuudessa työskenteleville, ja opiskelu tapahtuu työn ohessa monimuotoopiskeluna. Koulutuksen sisällöstä ja aloitusajankohdasta tiedotetaan syksyn 2005 aikana. Kirsti Kalaja Koulutusohjelmapäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Meijerialan yksikkö Riitta Manninen Lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikan koulutus Perheystävälliset työkäytännöt Perheystävälliset työkäytännöt eivät ole valmiita työkaluja, vaan jokaisen työyhteisön pitää kehittää niitä jatkuvasti itse. Tämä käy ilmi Sitran raportista Pomot ja perheet Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Raportti esittelee Sitran Perheystävälliset käytännöt työelämässä -tutkimuksen tuloksia. Lisätietoja: Tutkija Riikka Kivimäki, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitos, puh Vauhtia Keski-Suomen vientiin Keski-Suomen TE-keskuksen toteuttama pk-yrityksen vientipäällikköohjelma + ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto -koulutusohjelma alkoi joulukuussa Ohjelmaan valitut yritysedustajat perehtyvät kesäkuulle 2006 jatkuvassa valmennuksessa pk-yrityksen viennin kasvattamisen edellytyksiin. Ohjelman toteuttaa Fintra Projects Ltd Oy. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Marja-Liisa Sarkki, Fintra puh. (09) Elintarviketeollisuusliiton benchmarking-ryhmät jatkuvat Elintarviketeollisuusliiton benchmarking-ryhmät jatkuvat tänä vuonna. Ne ovat koostuneet elintarvikeyritysten ylimmästä johdosta ja päälliköistä. Ryhmissä on vaihdettu kokemuksia johtamiskäytännöistä, henkilöstön kehittämisestä, myynnin ja markkinoinnin organisoimisesta sekä kumppanuuksista 4 5 henkilön voimin. Vuonna 2004 ryhmiä oli kuusi: kaksi johtamiskäytännön ryhmää, kaksi henkilöstön kehittämisryhmää, yksi kumppanuuksien hallintaryhmä ja yksi markkinoinnin ryhmä. Niissä oli yhteensä 29 henkilöä 27 eri yrityksestä. TES-puolella oli kaksi poissaoloryhmää, joissa oli mukana 16 henkilöä. Tes-ryhmät jatkoivat toimintaansa tänä vuonna. Ryhmät kokoontuivat kuutisen kertaa ja työstivät aloituspalaverin jälkeen sovittuja aihealueita. Monille ryhmien jäsenille oli yllätys, etteivät asiat olleetkaan niin hyvässä kunnossa, kun oli uskottu. Palavereissa on syntynyt myös hyviä oivalluksia. Vuonna 2005 on aloittanut yksi henkilöstön kehittämisryhmä, yksi johtamiskäytännön ryhmä, yksi myynnin ja markkinoinnin tehostamisen ryhmä ja yksi toiminnan tehokkuuden arvioinnin ryhmä. Niissä on 18 henkilöä 18 eri yrityksestä. Konsultti on vetänyt laaja-alaisia ryhmiä ja ETL:n omat asiamiehet omia työalueitaan sivuavia ryhmiä. Asiamiesten vetämien ns. yhden asian ryhmien kustannukset ovat sisältyneet liiton jäsenmaksuun, muista on laskutettu yrityksiä osallistujamäärän mukaisesti. Lisätietoja: Toimialapäällikkö Petri Linkoneva, Kehittyvä Elintarvike

16 Katri Tolonen Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö nostaa koulutustasoa Aktiivinen yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten, etenkin pkyritysten, välillä lisää tutkimustulosten soveltamista sekä elintarviketeollisuudessa että ravitsemisalalla. Yhteistyö parantaa elintarvike- ja ravitsemisalan koulutuksen tasoa. Elintarvikealan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön FED -kehittämishankkeessa (Food, Expert, Development) on mukana neljä ammattikorkeakoulua, kaksi yliopistoa, yksi tutkimuslaitos sekä parikymmentä yritystä ja järjestöä. Stadian hallinnoima hanke käynnistyi vuonna 2003 ja päättyy kesäkuun lopussa Hankkeen aikana on käynnistetty, kehitetty ja vakiinnutettu yhteistyömuotojen malleja. Vuosittain on järjestetty kaikille hankeosapuolille seminaareja, käynnistetty tutkijatiimitoiminta ja kehitetty toimintamalli, jonka avulla on voitu lisätä yhteistyötä opinnäytetöiden osalta (opinnäytetöiden foorumit) sekä käynnistetty verkkofoorumi kaikkien hankkeen kohderyhmäosapuolien yhteiseksi keskustelukanavaksi. Yhteisiä seminaareja Hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin syksyllä Seminaarin teemana oli korkeakoulujen esittäytyminen elintarvike- ja ravitsemisalan näkökulmasta. Seminaarissa toimintaansa esittelivät Hämeen ammattikorkeakoulu, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Stadia, Amica Ravintolat Oy sekä Ehon leipomo Oy. Seminaarissa pohdittiin pienryhmissä yhteisiä toimintamalleja ja tarpeita yhteistyön kehittymiselle. Syksyllä 2004 järjestettiin toinen hankkeen kaikille kohderyhmäosapuolille suunnattu yhteinen seminaari Kansainvälisyys mahdollisuutena. Sen tavoitteena oli esitellä erilaisia kansainvälistymisen muotoja sekä ravitsemis- ja elintarvikealan yritysten että korkeakoulujen edustajille. Seminaarissa kuultiin yritysten edustajien näkemyksiä kansainvälistymisestä sekä opiskelijoiden kokemuksia ulkomailla opiskelusta. Seminaarissa kerrottiin myös, miten pk-yritys on saanut tuotteitaan kansainvälisille markkinoille ja miten ravitsemisalan yritys ottaa huomioon asiakkaiden eri kansallisuudet. Huhtikuussa 2005 järjestettiin kolmas yhteinen seminaari Painonhallitsija ammattikeittiön asiakkaana. Seminaarissa kuultiin tuoretta tutkimustietoa ja eri näkökulmia painonhallinnasta. Puhujina oli asiantuntijoita tutkimuslaitoksista sekä elintarvike- ja ravitsemisalan yrityksistä. Vastauksia saatiin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten kuka on painonhallitsija, miten syömisen ja kylläisyyden säätely toimii, mitä ammattikeittiön ja elintarviketeollisuuden tulisi tarjota kuluttajalle, miten kevyttuotteiden markkinaosuus on muuttunut, miten kouluruokailulla voidaan edistää terveellisiä ruokailutottumuksia sekä millaisia haasteita painonhallinta asettaa henkilöstöravintoloiden tuotekehitykselle? Stadian palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman toisen vuosikurssin restonomiopiskelijat vastasivat päivän ateriakokonaisuuksien suunnittelusta ja seminaarin ruokailuoppaan laadinnasta. Painonhallintateeman ympärille toteutettiin ammattikeittiöille suunnattu Internetsivusto (http:// fed.stadia.fi). Siihen koottiin ajankohtaista tietoa, uutta tutkimustietoa sekä Stadian restonomiopiskelijoiden ammattikeittiöille kehittämiä ja testattuja painonhallintaan liittyviä reseptejä. Internetsivuston sisällön kehittäminen jatkuu ensi syksynä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toukokuussa järjestettiin hankkeen päätösseminaari. Tutkijatiimit ja verkkofoorumi Syksyllä 2003 järjestetyn seminaarin jälkeen käynnistyi tutkijatiimitoiminta. Tavoitteena oli kartoittaa niitä projekteja, joita voitaisiin tehdä yhteistyönä yli oppilaitosrajojen ja yritysten ja oppilaitosten välillä. Espoo-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Stadian asiantuntijat muodostivat tutkijatiimin, joka on ideoinut ja tuottanut tutkimussuunnitelman. Hankkeelle haetaan rahoitusta tänä vuonna. Verkkofoorumi aloitti toimintansa keväällä Verkkoalustana toimii WebCT-ohjelma. Verkkofoorumin toimintaan sisältyvät keskustelupalstat ja tapahtumakalenteri. Verkkofoorumi toimii kaikkien yhteistyökumppaneiden yhteisenä keskustelu- ja informaatiokanavana. Teema 16 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Elintarvikeyritysten ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämishanke on sisältänyt mm. seminaareja, tutkijatiimi- ja verkkofoorumitoimintaa sekä opinnäytetöiden foorumeja. Opinnäytetöiden foorumit Syksyllä 2004 järjestettiin opinnäytetöiden foorumi, jossa yritysten edustajille esiteltiin työharjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyviä käytäntöjä ammattikorkeakoulussa. Tilaisuuteen osallistui Stadian opettajien lisäksi Haaga

17 Uusia leipomoteollisuuden ammattitutkintoja Fazer Leipomoiden Ulvilan alueleipomossa on suoritettu noin kahden vuoden mittaiset opinnot, jotka huipentuivat näyttökokeisiin. Täysin uusi teollisen leivonnan koulutus toteutettiin yhteistyössä Porin Palveluopiston kanssa. Uuden ammattitutkinnon pääpaino on nykyaikaisen teollisen prosessin hallinnassa. Lisätietoja: Alueleipomopäällikkö Mika Suvanto puh TURUN YLIOPISTO ELINTARVIKEKEMIA 35 vuotta juhlaseminaari klo 13:15-17:30 iltajuhla alkaen klo 19:00 Elintarvikealan yrityksille rahoitushaku Tekes järjestää haun elintarvikeyritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteille, jotka liittyvät terveellisiin tai terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin tai niihin liittyviin palveluihin. Hankkeissa voidaan kehittää uutta osaamista yrityksiin, uusia tuotteita tai liiketoiminta- ja palvelukonsepteja. Hakulomake ja ohjeet löytyvät osoitteesta Lisätietoja: Teknologia-asiantuntija Liisa Rosi puh Ammattikorkeakouluopiskelijoista jatkajayrittäjiä Ammattikorkeakoulujen tarjoamalla koulutuksella on tärkeä rooli yrittäjäsukupolvenvaihdoksen edistämisessä. Ammattikorkeakouluverkosto voi parhaimmillaan tuottaa vuoden 2010 loppuun mennessä jatkajayrittäjän joka neljännelle pk-yritykselle, joille ei ole jatkajaa vielä tiedossa. Tämä käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksesta Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäsukupolvenvaihdoksen edistämisessä. Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen puh. (09) Food & Flavour koulutusseminaari Lisätiedot: (02) Ilmoittautumiset iltajuhlaan mennessä Illalliskortti 50 Food & Flavour kurssi 100 (opiskelijat maksuton) Maustepalvelu Hyvää makua Instituutin ammattikorkeakoulun edustaja sekä Valio Oy:n ja Ehon leipomo Oy:n edustajat. Keväällä 2005 järjestettiin toinen opinnäytetöiden foorumi. Iltapäivän aikana tutustuttiin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Stadian opinnäytetöihin sekä keskusteltiin opinnäytetöiden aiheista ja yritysyhteistyöstä. Myös tähän opinnäytetyöiltapäivään osallistui ammattikorkeakoulujen edustajien lisäksi yritysyhteistyökumppaneita Ehon Leipomo Oy:stä sekä HOK Elanto Oy:stä. Yhteistyökumppaneilla oli mahdollisuus tutustua opinnäytetöiden tiivistelmiin verkkofoorumis- sa. Opinnäytetyöiltapäivän aikana syntyi uusi yhteishankeidea: tuote suurkeittiöasiakkaille. Yhteishankkeen osa-alueita ovat mm. markkinointi, tuotteistaminen, kuluttajatutkimus, tuotekehitys ja pakkaussuunnittelu. Katri Tolonen Projektipäällikkö, FED -hanke Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna maustepalvelu Kehittyvä Elintarvike

18 Pirjo Huhtakangas Karotian porkkanoita suomalaispöytiin Forssan Matkussa sijaitseva Karotia Oy pakkaa porkkanoita puolen kilon ja kilon pusseihin ja valmistaa kuorittuja pikkuporkkanoita: baby-porkkanoita ja Vuoden suomalainen elintarvike -tittelin saavuttaneita Pirkka-naposteluporkkanoita. Viime vuonna Karotiassa käsiteltiin viisi miljoonaa porkkanakiloa. Tänä kesänä jalostuspuolen tuotantotilat tuplaantuvat. Yrittäjäpariskunta Arto ja Heta Hyytiäinen ovat etsineet tietotaidon porkkanoiden viljelyyn ja tuotantoon sekä kotimaasta että ulkomailta. Uusin tieto pitää hakea maailmalta. Jos on vain kotona, ei tule näkemystä, mihin pyrkiä, Heta Hyytiäinen toteaa. Hyytiäiset ovat tutustuneet porkkanantuotantoon ympäri maailmaa: Kaukoidästä Etelä- Amerikkaan. Näillä matkoilla he ovat saaneet hyvän yleiskuvan alasta sekä omista puutteistaan ja vahvuuksistaan. Valmista tietoa ei ole olemassa, vaan erilaisia tietoja pitää yhdistellä. Jotkut tiedot ovat hyödynnettävissä vasta viiveellä, Karotia Oy:n toimitusjohtaja Arto Hyytiäinen sanoo. Esimerkiksi kuorittujen pikkuporkkanoiden idea jäi itämään 1990-luvun alussa Orlandossa pidetyn porkkananviljelijöiden kongressin jälkeen. Moneen Euroopan maahan ns. baby-porkkanat tulivat 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt niitä rouskuttelevat myös suomalaiset. Iso harppaus maataloudesta prosessointiin Hyytiäiset ovat olleet mukana monenlaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. MTT:n kanssa heillä on ollut toistakymmentä erilaista hanketta, joissa on selvitetty mm. porkkanoiden varastokestävyyttä. Yhteisiä hankkeita on ollut myös Agropoliksen, lannoiteyrityksen, siemenjalostajan ja laitevalmistajien kanssa. VTT:n kanssa on tutkittu juuresten prosessointia viitisen vuotta sitten, mutta vielä silloin Hyytiäiset eivät olleet valmiita hyödyntämään hankkeessa saatua tietoa. Kehittäminen on yhteistyötä muiden osapuolten kanssa ja vaatii paljon tutkimustyötä, Heta Hyytiäinen tähdentää. Maataloudesta prosessointiin on iso harppaus, Arto Hyytiäinen huomauttaa. Hän on pääsääntöisesti tyytyväinen hankkeisiin, mutta joskus ne ovat suoltaneet liian paljon paperitietoa, jota on vaikea soveltaa käytäntöön. Kehitettävää riittää kuitenkin kaiken aikaa, sillä tuotannossa tapahtuu muutoksia. Uusia ratkaisuja työnteon kehittämiseen Heta Hyytiäisen mukaan nyt tarvitaan uusia ratkaisuja yrityskulttuuriin kehittämiseen. Karotia Oy:ssä työskentelee reilut 20 vakituista työntekijää ja kymmenkunta lisää sesonkiaikana. Puolet vakituisista työntekijöistä on ulkomaalaisia, pääosin eestiläisiä, jotka myös asuvat pihapiirissä. Toinen puoli työntekijöistä tulee lähiympäristöstä. Kuvat Pirjo Huhtakangas Laatujärjestelmää pitää kehittää ja työntekijöitä kouluttaa. Kaikki vakituiset työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin. On tärkeää ymmärtää esimerkiksi kylmäketjun merkitys: miksi lämpötiloja mitataan, Heta Hyytiäinen kertoo. Lisäkoulutusta tarvitaan vetovastuussa oleville työntekijöille esimieskoulutuksesta lähtien. Muun muassa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä vuorovastaavilla. Porkkananviljelyä 1950-luvulta saakka Arto Hyytiäinen on opiskellut maaviljelyteknikoksi ja ollut isänsä opissa porkkanaviljelmillä. Tilalla on viljelty porkkanaa jo 1950-luvun puolivälissä. Tilan porkkatuotanto yhtiöitettiin 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun puolivälissä Arto ja Heta Hyytiäinen perustivat Karotia Oy:n. Maat Forssan Matkussa sopivat mainiosti vihannesviljelyyn, ja laakeita peltoja riittää. Hyytiäisillä on peltoa 137 hehtaaria ja vuokramaita sata hehtaaria. Porkkanaraaka-ainetta tulee sadalta omalta peltohehtaarilta, sopimusviljelynä kotimaasta sekä ulkomailta, muun muassa Hollannista. Käytännössä Karotia Oy:n koko porkkanatuotanto kulkee Keskon, Inexin ja Tukon tukkujen kautta kuluttajille. Sopiva lajike, oikea viljelytekniikka ja mahdollisimman hellävarainen prosessointitapa takaavat hyvälaatuiset porkkanatuotteet. Suomalaiset porkkanat ovat Hyytiäisten mukaan selvästi ulkomaisia parempilaatuisia ja maukkaampia. Teema 18 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Maataloudesta prosessointiin on iso harppaus, Heta ja Arto Hyytiäinen toteavat.

19 Eurooppalainen elintarvike- ja IT-alan verkostohanke käynnistymässä Uusi elintarvike- ja IT-alan EUverkostohanke on käynnistymässä. Special Support Action -hankkeen koordinaattori Suomessa on Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä ovat alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan toimijat ja tutkimusyksiköt, ministeriöiden ja alueellisten julkisyksiköiden aluetta hoitavat päätöksentekijät sekä ICT-alan yritykset ja alan julkiset tutkimusyksiköt. Hanke tarjoaa mahdollisuuden osallistua alan kehitystyöhön yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kautta ja vaikuttaa sektorin tulevaisuuden tutkimustavoitteisiin EU:ssa. Hankkeessa kehitetään alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja -kaupan arvoverkoston ICTsovelluksia uusissa työskentelytavoissa ja liiketoiminnan prosesseissa, erityisesti älykkäiden tuotteiden/prosessien mobiilisovelluksia ja -teknikoita (ambient intellingence). Hankkeessa kootaan yhteen näkemykset avaintoimijoilta kansallisella/eurooppalaisella tasolla ja luodaan strategisen kehittämisen agenda (roadmap) Euroopan komission IST 7. puiteohjelmaa varten. Hankkeen tavoitteena on alan tutkimuksen ja kehittämisen paneurooppalainen kokoaminen, kehitystyö ja kansallinen vaikuttaminen. Hankkeessa synnytetään verkostoja alan eri toimijoiden välillä Suomessa ja koko Euroopassa. Verkostojen avulla luodaan tässä vaiheessa pilottimallia alan yhteistyöhön ja tutkimukseen. Parhaillaan kartoitetaan alan suomalaisia avaintoimijoita ja yhteistyökumppaneita. Toimijoiden yhteystiedot, osaamisalueet ja projektit kerätään yhteiseen tietokantaan. Tietokannan hakutoimintojen avulla voidaan etsiä yhteistyökumppaneita ja tietoja Euroopassa käynnissä olevista elintarvikeklusterin IT-projekteista ja kehityshankkeista. Tampereen yliopisto toivoo yhteydenottoa niiltä suomalaisilta kohderyhmän toimijoilta, jotka ovat kiinnostuneet saamaan tietonsa rekisteriin ja mahdollisesti osallistumaan hankeyhteistyöhön. Hankkeessa järjestetään alan kehitysnäkymiä ja projekteja esittelevä seminaari ja keskustelutilaisuus Tampereella laajemman elektronisen liiketoiminnan seminaarin yhteydessä. Hanke kestää vuodet , ja rahoituslähteitä ovat ebrc ( e-tampere ohjelman e-business research osaohjelma), EU IST-ohjelma (Information Society Technology) sekä mahdollisesti Tekes, maa- ja metsätalousministeriö sekä yritykset, jotka tulevat osallistumaan hankkeeseen. Kehittämis- ja tutkimusorganisaatio INNOPOLE (www.innopole.net) Espanjan Toledosta johtaa ja koordinoi hanketta. Jorma Riihikoski Tutkija, projektipäällikkö MMM, FK (elintarvikealan tutkimus & tietoverkkopalvelut) Mikko Ruohonen Kansallinen johto, professori Tuotantotilat laajenevat 200 neliöllä Porkkanatuotantoon sopivat koneet ja laitteet ovat löytyneet puoleksi Suomesta, puoleksi muualta Euroopasta. Laitteisiin ja rakennuksiin on tähän mennessä investoitu noin miljoona euroa mm. TEkeskuksen tuella. Suurin vaikeus on laitteiden joustamattomuus tehdä erilaisia tuotteita, Arto Hyytiäinen harmittelee. Hänen mukaansa yritykseen on investoitu järkevästi järkevällä hinnalla, mutta virheitäkin on tehty. Esimerkiksi tuotantotiloihin olisi pitänyt laittaa heti akryylimassalattiat. Nyt ne pitää laittaa kesällä alkavan remontin yhteydessä. Jalostuspuolen tuotantotilaa tulee tuplasti lisää: 200 neliötä. Evelin Naadel ja Ragnar Rosenbaum pakkaavat naposteluporkkanoita. Kehittyvä Elintarvike

20 Yritysyhteistyö tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Gallup Miten ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on sujunut elintarvikealan tuotantopainotteisessa (TUPA) insinöörikoulutuksessa. Kysymykseen vastaavat yliopettaja Timo Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta sekä bioja elintarviketekniikan koulutusohjelman johtajat Riitta Lehtinen Evtekistä ja Helena Kautola Hämeen ammattikorkeakoulusta. Timo Nurmi Yliopettaja Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu 1) Mistä lähtien teillä on annettu elintarvikealan tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, miten ja missä? Vuodesta 1999 alkaen. Kolmena ensimmäisenä vuonna noin 7 viikon kevätperiodi on toteutettu projektiopetuksena yrityksissä. Alussa halukkaat ilmoittivat kummalle linjalle he haluavat sijoittua. Käytännössä noin puolet vuosikurssista osallistui tuotantopainotteiseen, ja toiselle puolelle annettiin perinteistä kouluopetusta. Nykyisin on vuorovuosina otettu opiskelijoita joko perinteiselle tai tuotantopainotteisille linjoille. Opetussuunnitelma on ollut sama sekä perinteisille että tuotantopainotteisille. Opetusmuoto on poikennut. Käytännössä kurssit on suoritettu projektimuotoisina töinä (2 4 opiskelijaa/yritys) opettajien antamien tehtäväkokonaisuuksien pohjalta. Tehtävät on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. 20 Kehittyvä Elintarvike ) Kuinka moni opiskelija on suorittanut tämän tutkinnon ja millä nimikkeellä? Tähän mennessä noin 25 opiskelijaa on suorittanut (kaksi kurssia valmistunut). Nimike on insinööri (AMK), elintarviketekniikan suuntautumisvaihtoehto eli sama kuin perinteisillä. 3) Miten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen yhteistyö sujuu yritysten kanssa? Yhteistyökokemukset yritysten kanssa ovat lähes poikkeuksetta hyviä. Sekä opiskelijoiden että yritysten palaute on ollut myönteistä. 4) Olisiko siinä parantamisen varaa? Suurin ongelma on ollut yritysten rekrytoinnissa, jopa siinä määrin, että nykymuotoinen tuotantopainotteinen koulutus tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Toinen suuri ongelma on ollut, että nykyinen malli ei ole mahdollistanut puhdasta projektijaksoa, vaan opiskelijat ovat olleet yrityksissä 4 päivää viikossa ja yhden päivän koulussa. Tämä puolestaan on rajannut yhteistoiminnan vain lähialueelle sijoittuneiden yritysten kanssa. Syksyllä 2005 alkavassa uudessa opetussuunnitelmassa projektijakso keskitetään kolmannen vuoden kevääseen puhtaana 20 viikon periodina. Tämä mahdollistaa yhteistyökumppaneiden hakemisen koko maasta 5) Millaisten yritysten kanssa olette tehneet yhteistyötä? Suurin osa yrityksistä on ollut pkyrityksiä. Toki mukana on myös isoja paikallisia toimijoita. 6) Millä tavalla yhteistyö on hyödyttänyt ammattikorkeakoulua, yrityksiä ja opiskelijoita? Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tuo luontevan yhteistyöväylän yrityksiin. Sitä kautta saa tietoa nykypäivän yritysten prosesseista ja toimintamalleista. Monet yritykset ovat hyödyntäneet opiskelijoita omissa projekteissaan. Etenkin pk-yrityksissä jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tuovat yrityksiin uutta tietoa. Myöhempinä vuosina hyödyntäminen vain tehostuu. Suuremmat yritykset ovat käyttäneet opiskelijoita sellaisten projektien tekemiseen, joihin itsellä ei ole liiennyt aikaa. Osa projekteista on ollut varsin pitkäjänteisiä. Projektitehtävien kautta opiskelijat joutuvat tutustumaan yrityksiin varsin monipuolisesti. Heidän tietämyksensä yritysten toimitavoista on laajempi. Ryhmätyötaidot ja tietojen hankintataidot ovat selvästi kehittyneempiä. Moni tuotantopainotteisista opiskelijoista on saanut myös työpaikan projektiyrityksestä. Riitta Lehtinen Johtaja Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Evtek-ammattikorkeakoulu 1) Mistä lähtien teillä on annettu elintarvikealan tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, miten ja missä? Vuodesta 1999 lähtien Espoon- Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Toteutustapa on koko ajan ollut lähes sama: 30 opintopisteen opinnot (1/2 v kokopäiväistä opiskelua) on meillä jaettu kahdelle kevätlukukaudelle 2. ja 3. opiskeluvuodelle tammikuun alusta elokuun loppupuolelle sisältäen kesätyöt. Opiskelijat hankkivat itselleen tämän työharjoittelu- ja työssäoppimistyöpaikan, jossa heille yhdessä Evtekin opettajan ja työpaikan esimiehen kanssa suunnitellaan tehtävät projektityöt. Toistaiseksi projektit ovat olleet pääsääntöisesti yksilöllisiä. Jokaisesta projektista opiskelijat kirjoittavat projektiraportin ja esittelevät ne suullisesti. 2) Kuinka moni opiskelija on suorittanut tämän tutkinnon ja millä nimikkeellä? 17 opiskelijaa. Tutkinnon nimi on insinööri (AMK) bio- ja elintarviketekniikka, tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotodistuksen liitteenä olevasta opintorekisteriotteesta näkyy kaikkien opiskelijan tekemien projektitöiden nimet, laajuudet ja niistä annetut arvosanat. 3) Miten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen yhteistyö sujuu yritysten kanssa? Yleisesti ottaen hyvin. 4) Olisiko siinä parantamisen varaa? Työpaikoilta toivoisimme, että ne varmistuisivat opiskelijoille hieman nykyistä aikaisemmin ja projektitöiden tekemiseen varattaisiin riittävästi aikaa. Oppilaitoksen puolelta kehittämistä on opiskelijan työssäoppimisprojektien tekemisen aikaisessa ohjauksessa, jota tulisi olla nykyistä enemmän. 5) Millaisten yritysten kanssa olette tehneet yhteistyötä? Pääasiassa elintarvikealan yritysten kanssa, mutta yksi opiskelija on tehnyt työssäoppimisprojekteja myös Orionillle. Elintarvikeyrityksiä ovat mm. HK Ruokatalo, Fazer Leipomot, Cloetta Fazer, Vaasan & Vaasan leipomot Espoossa, Vantaalla, Nurmeksessa ja Kotkassa, Ingman, Valion mehu- ja juustotehdas, Herajoen meijeri sekä T&K-osasto, Krunex, Leipomo Ape, Ehon Leipomo, Samsara, Sinebrychoff, Kesko/Tuotetutkimus, Inex Partners/laboratorio, Halva, Suomen Sokeri, Hartwall, Felix Abba, Six ja Meira.

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa

Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot