Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Koulutus, suunnittelu & konsultointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE. Koulutus, suunnittelu & konsultointi"

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE Koulutus, suunnittelu & konsultointi

2 Sisältö Pääkirjoitus: Mistä löytäisin sen tiedon?...3 Markus Luhtala Kolumni: Inhimillinen tekijä ratkaisee...7 Katriina Lehtonen Koulutus, suunnittelu & konsultointi Pitkän kokemuksen jalostama osaaminen esiin mallittamalla...4 Pirjo Huhtakangas Yhteistyö paremmaksi tarinoiden kautta...6 Pirjo Huhtakangas Arvoa asiakkuuksista... 8 Mika Lallukka Englanninkielinen maisteriohjelma elintarviketieteisiin...9 Anne Rauhamäki Elämäntapa-ajattelulla kilpailukykyä Anna Erkkilä Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistumassa Birgitta Varjonen, Kirsi Lähde Näyttötutkinnot sopivat aikuisille Kirsti Kalaja, Riitta Manninen Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö nostaa koulutustasoa Katri Tolonen Karotian porkkanoita suomalaispöytiin...18 Pirjo Huhtakangas Eurooppalainen elintarvike- ja IT-alan verkostohanke käynnistymässä Jorma Riihikoski Gallup: Yritysyhteistyö tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa...20 Timo Nurmi, Riitta Lehtinen, Helena Kautola Koulutus muutoksen tukena Mika Lallukka Ammattikeittiöiden informaatioteknologia kehittyy...22 Riitta Tuikkanen, Jorma Riihikoski, Teija Taskinen Digitaalinen oppimateriaali elintarvikealan opetuksen tukena...24 Tuija Pirttijärvi, Jaana Listenmaa Varsinaissuomalaisia elintarvikkeita Saksaan...25 Turkka Ristimäki, Jaana Tapanainen Romanian elintarvikeketjua kehitetään vauhdilla EU-kuntoon Terja Kuuri-Riutta, Tuula Honkanen-Buzalski RASFF -hälytysjärjestelmä laajeni uusiin EU-jäsenvaltioihin...27 Hilpi Jenu Yliopistot vahvistavat toimintaansa Etelä-Pohjanmaalla Nina Harjunpää, Sulevi Riukulehto Liha- ja valmisruokateknologian amk-koulutusta Hämeenlinnassa...30 Helena Kautola Viikki tarjoaa loistavat puitteet yliopiston ja yritysten yhteistyölle Anne Rauhamäki YritysTreeni kumppanuutta asiakkaan kanssa...32 Tuula Repo Tulevaisuuden elintarvikeosaajat täsmäkoulutukseen...33 Meli Valo Ruoka, juoma & kulttuuri Tunnelmia Vietnamin elintarvikemarkkinoilta...34 Eija Skyttä Tapahtumia Elintarvikeketjun kokonaisvaltainen hallinta korostui Elintarvikepäivässä...36 Raija Ahvenainen-Rantala Agronomiliitto peräänkuuluttaa ravitsemusterapeuttien työllistämistä...37 Raija Ahvenainen-Rantala Ajankohtaista Terveyttä edistävien ainesosien käyttö kasvaa Patricia Wiklund, Heikki Aro, Virpi Varjonen Uusien EU-maiden laboratoriot korkeatasoisia Tuula Pirhonen Puheenvuoro Liiketoiminnan kehittämiseen potkua Jarmo Markula Veren kolesterolipitoisuutta koskevat uudet suositukset...42 Kari Salminen Tiede & Tutkimus Maa- ja metsätalousministeriö tukee tutkimusta...43 Suvi Ryynänen Suomalainen maito entistä korkealaatuisempaa...43 Raija Ahvenainen-Rantala Elintarviketutkimus alkanut Turun ja Pekingin yliopiston kesken Heikki Kallio, Anu Lähteenmäki-Uutela, Baoru Yang, Syödyn rasvan molekyylirakenne vaikuttaa ihmisen omien rasvojen koostumukseen...45 Kaisa Linderborg Suolattu silli melko hyvä välttämättömien rasvahappojen lähde Petra Larmo Aromien vapautuminen rasvapitoisuudeltaan vaihtelevista elintarvikkeista...47 Sanna-Maija Miettinen Kokonaisvaltainen suorituskyvyn mittausjärjestelmä pk-yrityksille Miia Laaksonen Palstat Nimityksiä Todettua Tunnustuksia Haarukassa...50 Tapahtumia Hankintaopas...52 ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: If Vahinkovakuutus Oy...56 Jäsenesittely: Simo Moisio, Arktiset Aromit ry...57 Prosessitekniikkaa viisi vuotta Virpi Varjonen ETS-palsta...59 Pia Talvitie Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2005 Nro Ilmestyy Teema Hygienia ja turvallisuus Tuotantotekniikka Koulutus, suunnittelu ja konsultointi Pakkaukset ja logistiikka Valmistus- ja lisäaineet Terveys ja tuotekehitys 2 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

3 16. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Mistä löytäisin sen tiedon? Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala GSM Toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas GSM Avustajat Marianne Boström-Kouri Mari Hakala/USA Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina Toimituskunta 2/2005 Anna Erkkilä Jukka Jämsä Helena Kautola Aija Kortesmaa Katriina Lehtonen Mika Lallukka Harri Sirén Päivikki Savola Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Markus Luhtala Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva Foodwest Oy Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura sihteeri Pia Talvitie PL 115, HELSINKI Puhelin Faksi (09) Käytännössä kaikki uusi tieto pohjautuu tavalla tai toisella jo olemassa olevaan tietoon. Juuri tämä vanhan ja uuden tiedon palapelin hallinnan onnistuminen on avain siihen, kuinka tieto saadaan yrityksissä tai yhteisöissä toimimaan ja palvelemaan toimintaa pitkällä tähtäimellä. Sähköpostia voi yksilön kannalta pitää samanlaisena olennaisen tiedon poiminnan ongelmakenttänä kuin koulutus- ja informaatiotarjontaa yrityksen kannalta. On valittava saaduista sähköposteista ne, jotka on vain lähetetty muodon vuoksi tai mainostustarkoituksessa ja ne, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Eikä ongelmatiikka lopu tähän; aina on ratkaistava, kenelle saatu posti tulisi välittää ja minne ja millä logiikalla se tulisi tallentaa! Jos tämä on yksittäisille työntekijöille haastava kysymys, se on sitä yritystasollakin. Ehkä tämä olisi helppokin palapeli ratkaistavaksi, jos se olisi vain tietoteknistä bittien lisäämistä aiempien bittien sekaan. Mutta mukana on inhimillinen tekijä eli yksilön tavat ja taidot käsitellä tietoa ja yksilöiden välisen kommunikoinnin onnistuminen. Entä kuinka monessa yrityksessä on todella panostettu tiedon järjestelmälliseen keräämiseen, tallentamiseen ja välittämiseen? Toivottavasti olen väärässä, mutta väitän, että valitettavan harvoissa. Lisäksi on aiheellista kysyä, katsotaanko yrityksissä nykyisin vain budjettikauden tai jopa vain kuluvan kvartaalin kustannuksia, eikä riittävästi uskota työtekijöiden ammattitaidon mukanaan tuomaan pitkän juoksun kustannustehokkuuteen? Kaikki tieto ei edes ole sellaisessa muodossa, että se olisi tallennettavissa. Yksilölle vuosien saatossa erilaisista tiedon murusista rakentunutta loogista päättelykykyä on vaikea opettaa toiselle yksilölle. Kyseiselle päättelykyvylle on olemassa selvä suomenkielinen sanakin kokemus. Myös hiljainen tieto kuvaa osittain samaa asiaa. Ikujiro Nonakaa on siteerannut mm. Timo Pehrman kirjassaan Oppiva Johtajuus: Hiljainen tieto on äärimmäisen henkilökohtaista. Sitä on vaikea pukea mihinkään muotoon ja selittää toisille. Se perustuu myös voimakkaasti toimintaan ja yksilön syvälliseen perehtymiseen johonkin tiettyyn alaan. Se perustuu osaksi teknisiin vaikeasti määriteltäviin ja kuvattaviin taitoihin, joita kutsutaan osaamiseksi. Hiljaisella tiedolla on toinenkin merkittävä ulottuvuus. Se koostuu ajattelumalleista, uskomuksista ja näkemyksistä, jotka ovat juurtuneet meihin niin syvälle, että otamme ne itsestäänselvyyksinä. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen merkitsee vuorovaikutuksen lisäämistä, kykyä ja halua kartoittaa henkilöstön osaamiseen liit- tyviä asioita. Niitä voidaan kartoittaa vain kyselemällä ja keskustelemalla henkilöstön kanssa. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen kannattaa tavalla tai toisella kytkeä johtamistyön systematiikkaan. Siitä saattaa muodostua merkittävä osa kehitettäessä johtamistyön, liiketoiminnan ja työyhteisön toimivuutta. Työntekijän, esimiehen tai työnantajan kannalta tiedon hankinta erilaisista kouluttavista tapahtumista voi ja parhaimmassa tapauksessa sen tuleekin täyttää monia eri tavoitteita. Yksilön kannalta sopiva paletti eri motivoivia tekijöitä voi pelkistetyn tiedonhankinnan lisäksi olla vaikkapa päivittäisten työrutiinien katkaisu. Ei myöskään pidä väheksyä henkisen kasvun pääomaa. Lisäksi koulutustapahtumat tarjoavat mainion tilaisuuden keskustella työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista kollegojen kanssa. Tämä tuo etäisyyttä päivittäisiin työasioihin ja luo edellytyksiä nähdä asioita eri näkökulmista. Tämä on luovan ongelmanratkaisun ja henkisen työn tuottavuuden ydinkysymys! Markus Luhtala Puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seuran hallitus Kehittyvä Elintarvike

4 Pirjo Huhtakangas Pitkän kokemuksen jalostama osaaminen esiin mallittamalla Teema Pitkän elämän- ja työkokemuksen jalostama osaaminen on syytä saada esiin, ennen kuin suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tämä ns. hiljainen tieto saadaan esiin mallittamalla: keskustelemalla huippuosaajien kanssa kahden kesken siitä, miksi he ovat kehittyneet ammatissaan niin hyviksi. Keskustelujen ja havaintojen pohjalta löytyy selkeitä syitä siihen, miksi jotkut ovat niin taiturimaisia työssään. 4 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Mallittamalla esimies voi kehittää esimies- ja johtamistaitojaan ja syventää ymmärtämystään alaistensa osaamisesta ja tavasta toimia, Harri Sirén tähdentää. Nokia Networksissä piirilevysuunnittelijaryhmää vuosina vetänyt Senior R&D Manager, Network Element Design, NLP Master Harri Sirén kiittää mallittamista erinomaiseksi menetelmäksi tuoda esiin huippuosaamista. Menetelmä onnistuu sitä paremmin, mitä paremmat vuorovaikutustaidot mallittajalla on ja mitä aidommin hän arvostaa mallitettavaa. Hiljainen tieto syntyy tekemisen ja kokemuksen kautta. Harri Sirénille mallittamisen lähtökohta oli työntekijöiden erilaisuus. Työntekijöiden työsuoritus vaihtelee paljon, vaikka he ovat saaneet samanlaisen koulutuksen ja vaikka heillä on yhtä pitkä työkokemus. Miksi jotkut ovat selvästi toisia parempia työssään? Harri Sirénin johtamassa tiimissä oli 14 piirilevysuunnittelijaa, joukossa muutamia poikkeuksellisen lahjakkaita. Heille kertyi enemmän töitä kuin muille, eivätkä muut päässeet kehittymään työssään samassa tahdissa. Sirén ryhtyi metsästämään syitä taitureiden osaamiseen. Hän toteutti mallittamisen haastattelukierroksilla, joihin osallistuivat parhaat suunnittelijat. Mallittamisen tulokset jalkautettiin koko ryhmälle koulutustilaisuuksissa ja työn ohessa: mentoroimalla, opastamalla ja kouluttamalla. Ihmiset nauttivat poikkeuksetta mallittamisesta, koska he pääsevät kertomaan omasta erityisosaamisestaan ja siitä ollaan tosissaan kiinnostuneita, Harri Sirén tähdentää. Vuorovaikutustaidot keskeisiä Mallittamisella hän etsi vastauksia mm. kysymyksiin, mikä erottaa lahjakkaan suunnittelijan keskivertosuunnittelijasta, miten oppiminen tapahtuu ja millainen on mestareiden ajattelun juoni. Yksi selvä löydös on hyvä vuorovaikutustaito. Taitavat työntekijät kyselevät suunnitteluprosessin sisäisiltä asiakkailta ja osaavat pujahtaa toisen henkilön maailmaan : he eivät nojaa pelkästään prosessin viralliseen dokumentaatioon. Taiturit käyttävät erilaisia miellejärjestelmiä hahmottaessaan työtehtäviään. Joku on vahva auditiivisesti, toinen visuaalisesti jne. Piirilevyjä 15 vuotta suunnitellut näkee kokonaisuuden, vaikka hän puurtaa yksityiskohdan kimpussa. Toiset tekevät työtä ajatuksissaan kolmiulotteisesti. Hahmottamisen merkityksen käsittää, kun tietää, että tyypillisen tietoliikennetuotteen piirilevyssä on 8 16 kerrosta. Piirilevysuunnittelussa sähköisen suunnitelman komponenttien liitosalueet kytketään toisiinsa johtimilla. Äkkinäinen ei saisi sellaisesta mitään tolkkua. Taitureiden yksi yhteinen piirre on tekemisen kipinä ja sitkeys: syvää osaamista ei synny nopeasti, vaan pitkän kokemuksen kautta. Mitä paremmin taiturit osaavat työnsä, sitä enemmän he näkevät uutta opittavaa, toisin kuin juniorit. Mallittaminen hyödyttää kaikkia Mallittamisprosessi avaa kanavia hyvälle ja syvälle vuorovaikutukselle, jossa suunnittelijan ammattitaito nostetaan etusijalle. Mallittaminen tuo esiin yksilön erityispiirteet ja auttaa ymmärtämään tämän erityisosaamista. Tämä auttaa johtamista erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa, jossa esimiehellä ei ole mahdollisuutta tuntea kunkin työtehtäviä syvällisesti. Sirénin mielestä heikoimman lenkin huomioiminen tiimissä on tärkeää, jotta koko tiimin tietotaito kasvaisi. Mallittamisesta hyötyvät kaikki. Mallittaja oppii taiturin ammattitaidosta ja henkilöstä paljon, mallitettava sisäistää entistä paremmin osaamisensa, suunnitteluryhmä saa arvokasta tietoa keskenään jaettavaksi ja kehitettäväksi ja työyhteisölle avautuu kanava avoimelle vuorovaikutukselle. Sirén on mallittanut myös hyviä johtajia ja esimiehiä Nokialla. Jotkut ovat taitavia johtamaan ryhmää. He näkevät ryhmän kokonaisuuden, mutta myös yksilöt laajoissakin ryhmissä. Jotkut esimiehet liikuttavat ihmisten tunteita. Hyvä johtaja on jo saavuttanut tarpeeksi ja uskaltaa olla enemmän oma itsensä ja ihmisten käytettävissä.

5 Kuvat Pirjo Huhtakangas FOOD SAFETY KOULUTUSTA ASIANTUNTIJOILLE Hyvin suunniteltu ja toteutettu laatujärjestelmä säästää aikaa, kustannuksia ja helpottaa selviytymään erityistilanteista. Hyvät toimintatavat ja riskinhallinta ovat tärkeä osa uudistuvaa omavalvontaa. Food Safety -kurssilla voit päivittää tietosi ja taitosi asiantuntijaluentojen ja käytännönläheisten casetapausten avulla. Asiakkaat ja viranomaiset arvostavat HY:n kurssitodistusta osaamisestasi. Laadunhallinta, Viikki, Helsinki , Laatutyön tavoite ja hyvät toimintatavat , Omavalvonnan sovellutukset ja auditointi , Laatujärjestelmien luominen ja laitostarkastukset , Laadunhallinnan jatkuva kehittäminen Panimomestari Tapio Kangas-Heiska tutki nokialaisten osaamisen tulosta: piirilevyä. Sirén kehuu, että mallittaminen pysäyttää suorituskeskeisen työelämän pyörteissä pohtimaan ja oppimaan. Mallittamisessa ihan oikeasti pysähdytään ja katsotaan opit ja oivallukset, miten tähän on päästy. Opin hirveästi näistä henkilöistä työntekijöinä ja ihmisinä ja sain paremman käsityksen heidän tehtävistään ja koko työstä. Mallittaminen toi omaan ryhmään avoimuutta. Opin keskustelutaitoa ja tilanneherkkyyttä ja mallittamaan: yksilöimään syyt siihen, miksi joku on hyvä työssään. Merkittävintä oli oppia läsnäoloa, kuuntelua ja vuorovaikusta. Mallittamisella koko työyhteisö oppii ja keskustelukulttuuri avartuu. Lisätietoja mm. seuraavista lähteistä: HENRY eli Hiljainen tieto ja mallittaminen -jaosto: Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen: Yrityksen hiljainen osaaminen. Kehittämisen uusi taso, Mielikirjat 2004 Nokialaisia vieraili huhtikuussa Sinebrychoffilla Keravalla. Tehdaskierroksen jälkeen oli yhteinen tapaaminen Koffin pubissa. Harri Sirén (vas.) selvitti mallittamista koffilaisille: mm. tutkimuspäällikkö (markkinointi) Risto Vaissille, henkilöstön kehittämispäällikkö Katriina Lehtoselle ja tutkimuspäällikkö Hanna Talviojalle (oik.). Erityistilanteiden hallinta, Viikki, Helsinki , Varaudu erityistilanteeseen , Erityistilanneharjoitus , Media ja erityistilanne , Erityistilanteen arviointi - Mitä opittiin? Hinta: 4 jaksoa yhteensä Voit myös osallistua yksittäisiin 2 päivän jaksoihin, hinta/jakso 750, veroton palvelu. Tiedustelut ja tarkemmat ohjelmat Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Länsi-Uusimaa Irma Isotalo, s-posti: puh tai toimisto puh. (09) Mitä on hiljainen tieto, ja miten sitä voi mallittaa? Mitä paremmin jonkun asian osaa, sitä suurempi osa taidoista on automatisoitunut ja siirtynyt ei-tietoiseen ohjaukseen. Suuri osa huipputaidoista on tällaista hiljaista tietoa. Mallittamisessa hiljaisesta tiedosta tehdään näkyvää, ja tarjotaan mahdollisuus mallitetun osaamisen siirtämiseen edelleen. Kun mallitetaan ihmisten osaamista, mallitetaan ajattelutapoja, ennakkokäsityksiä, tiedon vastaanotto- ja käsittelytapoja, tavoitteiden asettamista ja palautteisiin reagoimista jne. Mallittamista voidaan hyödyntää toimintojen kehittämisessä, ja se tukee oppimista. Vasta mallittamisen kautta oivaltaa, mitä osaa. NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi on perusta, jonka pohjalta on mallitettu ihmisten vuorovaikutusta ja löydetty tietoa tavoista ajatella, toimia ja saada aikaan tuloksia. Mallittaminen pyrkii mallitettavan nahan alle syvällä vuorovaikutuksella, havainnoimalla, simuloimalla ja haastattelemalla. Suomessa ja maailmalla on mallitettu mm. palautteen antamista ja vastaanottamista, hyviä neuvottelijoita, myyjiä, kuuntelua, luovuutta, kouluttajataitoja, muistamista, ongelmanratkaisustrategioita, kriisistä toipumista ja vuorovaikutustaitoja. Mallittamisprosessin vaiheita ovat mallitettavan taidon valinta, erityisosaajien valinta, mallittamiskeskustelut, analysointi ja jäsentely sekä löydöksien jakaminen. Mallittaminen on tietoisen ja ei-tietoisen taidon rakenteen avaamista opittavaksi ja toistettavaksi, oppimaan oppimista ja tiedon jakamista, ajattelun ja keskustelun taitoa, hiljaisen tiedon hyödyntämistä, vuorovaikutustaitoja sekä itsetuntemusta. Mallittamisen etuja ovat tietoisuuden paraneminen, taidon oppiminen ja omaksuminen, uudet näkemykset ja tiedon jakaminen sekä ryhmähenki, avoimuus ja toiminnan tehostaminen Työssä pärjäävät tulevaisuudessa paremmin ne, jotka haluavat ja kykenevät oppimaan. Loogiset tasot ovat työprosessi (mitä teen?), toimintastrategia/ ajattelu (miten toimin?), oppimisprosessi (miksi ajattelen näin?), kehitysprosessi (kuka olen?) ja henkisen kasvun prosessi (mistä olen osa?) Kehittyvä Elintarvike

6 Pirjo Huhtakangas Yhteistyö paremmaksi tarinoiden kautta Työntekijöiden osaaminen saadaan esiin keskustelemalla: tarinoiden kautta. Cloetta Fazer Suklaa Oy:n tehtaalla Vantaalla Näkyvä tarina -hanke toteutui Työsuojelurahaston tukemalla esitutkimuksella, jossa pureuduttiin arvostavan asenteen kehittämiseen koko työyhteisössä. Vuonna 2002 tehty henkilöstökysely oli pääsääntöisesti myönteinen, mutta sisäinen yhteistyö, vuorovaikutus ja toisten työn arvostaminen saivat muita heikommat palautteet. Tämä oli syy ryhtyä Näkyvä tarina -hankkeeseen vuonna Etsimme keinoja kohdata ihmisiä, tuoda arvostuksen kautta osaamista näkyväksi ja levittää Cloetta Fazerin Näkyvä Tarina 2003 Kuva Pirjo Huhtakangas Paras tulos on se, että vuorovaikutus ja yhteistyö ovat parantuneet, henkilöstön kehittämispäällikkö Riitta Uhrman kiittää. hyviä toimintatapoja. Raja-aidat muun muassa tuotannon ja markkinoinnin välillä estivät näkemästä, että työ on kokonaisuus, jossa jokaisella on tärkeä rooli, henkilöstön kehittämispäällikkö Riitta Uhrman kertoo. Koko tilaus-toimitusketjusta markkinoinnista, tuotannosta, taloudesta, logistiikasta kutsuttiin 60 henkilöä mukaan prosessiin. Ennakkotietoa henkilökohtaisiin haastatteluihin kerättiin yhteisessä informaatiotilaisuudessa kolmella kysymyksellä: Mitkä asiat tuovat hyvää mieltä, mistä olet huolissasi, ja mitkä asiat herättävät ylpeyttä ja omanarvontunnetta? Nämä kysymykset antoivat eväitä haastatteluihin, joissa keskityttiin siihen, mistä kukin on ylpeä ja miten on työssään onnistunut. Seuraavaksi pidettiin viidessä ryhmässä yhteisiä keskustelutapaamisia, joissa haastattelut tehneet tutkijat kertoivat keskustelujen yhteenvetona, mitä hyvää työyhteisössä on ja millaisia teemoja he näkivät henkilökohtaisista keskusteluista nousevan. Toisen haastattelukierroksen jälkeen tutkijat arvioivat, onko työyhteisössä tapahtunut muutoksia. Yhteinen nimittäjä vanhoissa ja uusissa tarinoissa oli laadun käsite: tuote pitää olla priimaa. Nykyisin toiminnan laadusta seuraa tuotteen laatu, Riitta Uhrman kertoo. Näkyvä tarina näytti kehittämiskohteet Riitta Uhrman muistuttaa, että kunkin työntekijän on hyvä saada kokonaiskuva koko yrityksen työstä ja jakaa ammattitaitoaan ja vastuuta myös muille. Kaikki eivät uskoneet alun alkaen Näkyvä tarina -hankkeeseen, mutta se onnistui yllättävän hyvin. Analyyttinen pääluottamusnainen sanoi ensimmäisellä haastattelukierroksella, että hän istuu haastattelussa vain pakolliset kolme minuuttia, mutta kaksi tuntiakaan ei riittänyt keskusteluun, Uhrman sanoo. Keskustelukierrosten tulokset julkistettiin Näkyvän tarinan -juhlassa syyskuussa 2003 kahdessa 30 henkilön ryhmässä. Kun henkilöstökysely uusittiin joulukuussa 2003, vuorovaikutus ja yhteistyö olivat parantuneet, mutta ihmiset halusivat tulla paremmin kuulluksi. Työ jatkuu Tykesin tukemassa hankkeessa, jonka tärkeimmät toiminta-alueet ovat esimiestyön vahvistaminen, sisäisen vuorovaikutuksen ja asiakkuuden kehittäminen sekä osaamisen systemaattinen kasvattaminen. Hyvää esimiestapaa edistävät kymppikerhot ovat toimineet yli vuoden. Noin viiden henkilön ryhmät kokoontuvat joka kolmas viikko. Niveltreffit avasivat silmiä Mitä tästä kaikesta on ollut hyötyä arkityössä? Erityisen onnellinen olen niveltreffeistä, 2 3 tunnin tapaamisista talon sisäisten asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi henkilöstö- Teema 6 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Taiteilija Annika Varjonen kokosi Näkyvä tarina -hankkeen keskusteluista tarinapuun, josta selviävät tarinoiden pääaiheet.

7 yksikkö ja työterveyshuolto etsivät niissä yhteisiä tapoja toimia uudella tavalla. Niveltreffeissä kukin on listannut keskeiset omat työnsä ja yhteiset työt. Yhdessä on mietitty, mikä toimii, mikä ei ja miten työn prosessia voisi vielä kehittää, Riitta Uhrman selvittää. Paras tulos on se, että vuorovaikutus ja yhteistyö ovat parantuneet. Kuka tahansa voi keskustella kenen tahansa kanssa. Hyvä tulos on vaikkapa se, että itsekeskeisestä nuoresta esimiehestä tulee kuunteleva keskustelija. Osaamisjalostamo-keskustelut eivät ole lähteneet liikkeelle yhtä hyvin kuin niveltreffit. Niihin osallistuvat seniori ja muutama työyhteisössä lyhyemmän aikaa ollut henkilö. Näissä ryhmissä on tavoitteena osaamisen siirtäminen kaksisuuntaisesti. Miten onnistumista mitataan? Henkilöstökyselyt (Euroclimate-indeksi) Osaamisen kehittyminen tiimeissä (osaamismatriisit) Työhyvinvointi, sairaspoissaolot, ennenaikaisen eläköitymisen seuraaminen Tiimikohtaiset palautteet toiminnan kehittymisestä Johtamispalaute: esimiestyön osaaminen, ero muihin suomalaisiin toimijoihin merkittävästi parempi Innovaatiot, aktiivisuus, aloitetoiminta Toimitusvarmuus Inhimillinen panos ratkaisee Kolumni Ihmiset tietoineen, taitoineen ja kokemuksineen ovat organisaatioiden keskeisin menestymisen ehto alasta riippumatta. Suurin lisäarvo syntyy viime kädessä inhimillisestä panoksesta. Osaamisen käsite on laajentunut ja monipuolistunut. Tärkeää on organisaation osaaminen, kollektiivinen kyky. Vanhat käsitykset koulutuksesta ja oppimisesta tulee hylätä ja nostaa kaiken keskiöön oppimaan oppiminen. Oppimista tapahtuu kaikilla mahdollisilla tavoilla kaikkialla, missä ihmisiä elää. Osaamisen ja työn vaatimusten vastaavuutta saadaan yleensä parannettua, kun on mahdollista suorittaa edes jonkinlainen osaamistarveanalyysi. Koulutus ei aina perustu tarvekartoituksen tukevalle pohjalle. Koulutusta ei kannata järjestää henkilöstölle vain hyvän tavan vuoksi. Koulutus on investointi, joka pitää tehdä yhtä huolella kuin muutkin investoinnit. Mitkä ovat koulutuksen välittömät reaktiot ja palautteet sekä pitkävaikutteiset tulokset ja vaikutukset koko organisaation kannalta? Miten tätä kaikkea mitataan ja arvioidaan? Tämän päivän kehittämistoiminnan tulee jouduttaa oppimista ja käsitellä yhä suurempaa monimutkaisuutta. Tähän tarvitaan työkaluja, joilla aikaisempaa tietoa ja kokemusta voidaan käyttää uuden tiedonmuodostuksen tueksi. Tarvitaan ohjausta, joka osoittaa, mistä suunnasta uutta tietoa tulee etsiä. Tänä päivänä voidaan puhua myös kurssiähkystä. Kursseja on tarjolla niin paljon, ettei tarjontaan ehdi edes tutustua. Apua saa onneksi toisten organisaatioiden verkostokollegoilta. Silti kouluttajan ja koulutuksen valinta on aina riski. Opettaja- vai oppijakeskeinen koulutusmalli? Mikä antaa oikeutuksen kutsua itseään kouluttajaksi? Milloin tarvitaan konsultointia? Entä valmennusta, koulutusta, ohjausta, työn- ohjausta? Sanat jo häkellyttävät. Miten osaa toimia oppimisen ohjaajana niin, että syntyy todellisia oppimistuloksia? Monet ovat omaksuneet opettajakeskeisen toteutusmallin, joka asettaa kurssilaiset pääsääntöisesti vastaanottajien passiiviseen asemaan. Miten huomioidaan aikuispedagogiikka, aikuisten kokemusten hyödyntäminen ja kokemusten vaihto? Siirtyminen kouluttajakeskeisestä mallista oppijakeskeiseen työskentelytapaan on monelle kouluttajalle ja kurssilaiselle vaikeaa. Usein kouluttajat, jotka kopioivat kirjoista suoraan opetettavat asiat kalvoihinsa, saavat hyviä palautteita. Osallistujien on helppo olla läsnä ja kuunnella, mutta mikä on lopullinen oppimistulos? Kaikkia opetusmuotoja luentoja, teorioita, pohdintoja yksin ja ryhmässä, käytännön tekemistä yksin ja ryhmässä, työssä oppimista jne. pitäisi osata yhdistellä sopivasti, jotta todellisia oppimistuloksia syntyy. Näin löydetään uusia näkökulmia ennestään tuttuun asiaan tai otetaan käyttöön uusi toimintatapa. Oppijakeskeinen oppiminen asettaa oppijan aktiiviseen rooliin ja edellyttää kouluttajalta tasavertaisen tukijan otetta. Oppimisen ohjaajan pitää saada oppija tiedostamaan omaa tekemistään ja oppimistaan ohjaavat ja rajoittavat tekijät sekä pohtimaan niitä kriittisesti. Näyttötutkinnoilla tärkeä tehtävä Osa koulutuksesta on ammattitaitoa ylläpitävää täydennyskoulutusta, mutta ammatilliseksi peruskoulutukseksi katsottavat tutkinnot ovat lisääntymässä. Eritoten aikuisille suunnatut näyttötutkinnot on erinomainen tapa saada ammattielämässä karttuneelle osaamiselle virallinen tunnustus. Tiedot, taidot ja kokemus voidaan osoittaa hyväksytyissä tutkinnoissa, jotka muodostuvat näytöistä. Koska ne ovat viranomaisten hyväksymiä, on syytä olettaa, että niissä varmistetaan koulutuksen riittävä laatu. Näyttötutkinnot ja niihin liittyvä valmistava koulutus on tänä päivänä merkittävä apu yrityksen henkilöstön kehittämisessä: aikuisten näyttötutkintojen avulla osaaminen voidaan virallistaa. Katriina Lehtonen Henkilöstön kehittämispäällikkö Oy Sinebrychoff Ab Kehittyvä Elintarvike

8 Mika Lallukka Arvoa asiakkuuksista Teema Kuvat Aspectum Finland Oy Viime vuosina teollisuuden ja kaupan haasteet ovat kasvaneet harppauksin. Kiristyvä kilpailu edellyttää jatkuvaa toiminnan tehostamista sekä muutosta perinteiseen ajatteluun. Tuotelähtöisyyden sijaan nyt haetaan arvoa asiakkuuksista. 8 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Teollisuushistorian alkuajoista lähtien teollisuus ja kauppa ovat olleet tuotelähtöisiä toimialoja. Se mitä teollisesti on tuotettu, on pyritty jakelemaan tarvitsijoille. Pullonkaulat olivat pitkälle tuotannossa ja jakelussa sekä tavaroiden riittävyydessä kasvavien markkinoiden tarpeisiin. Yhteiskunta suojeli monia toimintoja ja esti kilpailua. Tuotannon kasvamisen, kaupan vapautumisen ja markkinointiajattelun kehittymisen myötä havaittiin, että kilpailuedun lähteet ovat tuote, hinta ja asiakkuudet (kuva). Monet yritykset ovat pyrkineet muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa asiakkuuslähtöiseen suuntaan. Muutoksen perustelu on looginen. Tuotteen ominaisuuksilla voi hankkia vain väliaikaista kilpailuetua, ja loputon hintakilpailu ei johda toivottuun lopputulokseen. Tästä syystä juuri asiakkuuksiin on panostettava. Miten sitten selvitä markkinoilla, jossa useat toimijat hakevat kilpailuetua asiakkuuksista? Asiakkuuksia pitää johtaa Aspectum Finland Oy:n toimitusjohtajan Olli-Pekka Pohjanmäen mielestä voittaja on se, joka näkee vaivaa muutoksen toteuttamisessa ja on valmis siihen panostamaan koko organisaation voimalla. Kilpailu hyvistä asiakkaista kiristyy, Aspectum Finland Oy:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Pohjanmäki toteaa. Kilpailuedun lähteet ovat asiakkuudet, tuotteen ominaisuudet ja hinta. Pärjätäkseen kilpailussa on kaikissa näissä oltava kilpailijoihin nähden hyvällä tasolla. Toimialan parhaat yritykset menestyvät asiakkuuksia johtamalla. Asiakkuusohjautuva toimintamalli koostuu arkielämässä yrityksen toiminnan kaikista suurista ja pienistä asioista. Lähdettäessä tavoittelemaan tätä lopputulosta, joudutaan aloittamaan uuden toimintamallin suunnittelusta ja vanhan muuttamisesta. Näin samalla piirtyy kuva tehtävän moniulotteisuudesta: millainen on asiakkuusohjautuva toimintamalli ja kuinka se saadaan toimimaan käytännössä. Toimialansa parhaat yritykset pystyvät johtamaan asiakkuuksiaan. Tällaisilla yrityksillä on tarkkaan mietitty asiakkuusvisio, tarjooma sekä tavoitteet ja toimintamallit eri asiakassegmenteille. Joskus kuulee kritiikkinä väitettävän, että ei asiakasta voi johtaa. Tällöin sekoitetaan todennäköisesti kaksi käsitettä, asiakas ja asiakkuus; asiakasta on vaikea johtaa, asiakkuutta sen sijaan voi ja pitää johtaa! Kannattavuuden kannalta myös asiakkaiden valinta on tärkeää. Kilpailu hyvistä asiakkaista kiristyy jatkuvasti. Moni yritys on aloittanut asiakassuhteen kenen kanssa tahansa miettimättä, onko asiakas yrityksen tavoitteiden kannalta sopiva, Pohjanmäki sanoo. Asiakkuuksiin panostaminen kannattaa Asiakkuusohjautuvan liiketoimintamallin hahmottamisessa joudutaan ottamaan kantaa keskeisiin ydinkysymyksiin: Mikä on tavoite, miten asiakas näyttäytyy tuossa visiossa, kenelle tarjooma tuotetaan, mitä tarjooma sisältää ja miten tarjooma tuotetaan? Jokaisessa yrityksessä on syytä pohtia, miten asiakkuuksiin suhtaudutaan ja miltä toiminta asiakkaiden silmin katsottuna näyttää. Olemmeko haluttu kumppani ja pärjäämmekö kilpailussa ylivoimaisten asiakassuhteidemme avulla? Olemme auttaneet useita yrityksiä asiakkuusjohtamisen tiellä. Käytössä on selkeä toimintamalli, jossa yrityksen asiakkuusvisio muodostetaan tai sitä tarkistetaan, tilanteesta riippuen. Visiotyöskentelyä edeltää asiakkuuksien lujuutta ja muita ominaisuuksia mittaava asiakkuustutkimus. Lopuksi asiakkuusohjautuva toimintamalli jalkautetaan koko henkilöstölle osaksi arkipäivää. Muutoksen vaikutuksia ja asiakkuuksien tilaa seurataan jatkuvasti asiakkaita kuuntelemalla.

9 Englanninkielinen maisteriohjelma elintarviketieteisiin? Asiakkuuksiin panostaminen kannattaa. Oikeilla toimenpiteillä voi helposti parantaa kilpailukykyä merkittävästi, ja tulosrivillä puhutaan helposti miljoonista euroista. Mika Lallukka Seniorikonsultti Aspectum Finland Oy Luettavaa: Storbacka & Lehtinen: Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaiden armoilla, WSOY 1997 Jarmo R. Lehtinen: Asiakkuuksien aktiivinen johtaminen, Edita 2004 Johtamisen Käsikirjat: Asiakkuuksien johtaminen, Kauppalehti 2005 Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa on aloitettu englanninkielisen elintarvikeopetuksen suunnittelu. Vielä ei ole varmaa, ollaanko tekemässä kokonaista maisteriohjelmaa vai suppeampaa kokonaisuutta. Tarkoituksena englanninkielisen opetuksen kehittämisessä on vastata kansainvälistymisen haasteisiin elintarvikesektorilla ja mahdollistaa esimerkiksi suomalaisissa elintarvikealan yrityksissä työskentelevän englanninkielisen henkilöstön täydennyskoulutus. Ulkomaalaisetkin opiskelijat ovat tervetulleita Viikkiin. Meillä on täällä Viikissä niin pätevä opettajakunta ja hienot uudet tilat, että olisi sääli, jos ne eivät olisi täysimääräisesti opetuskäytössä, professori Hely Tuorila elintarviketeknologian laitokselta toteaa. Jos kotimaisia opiskelijoita ei ole tarpeeksi hakeutumassa alalle tulevaisuudessa, voi ulkomaalaisten opiskelijoiden rekrytointi muodostua tärkeäksi kanavaksi elintarviketeollisuuden koulutetun työvoiman turvaamisessa. Viikin elintarviketieteet on jo sellainen kansainvälinen brändi, että opetuspuolellakin Viikin vetovoima kannattaa hyödyntää. Sidosryhmät mukaan suunnitteluun Elintarvikealan yritysten englanninkielisen jatkokoulutuksen tarpeita otetaan suunnittelussa mielellään huomioon, ja opetusta suunnitellaan yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Nyt on juuri oikea aika vaikuttaa, sillä suunnittelutyö on aloitettu maaliskuun puolessa välissä taustaselvityksellä: koordinaattori Terhi Koivu-Tikkanen on kartoittanut muita elintarvikealan maisteriohjelmia ja vastaavaa koulutusta. Suunnittelutyötä jatketaan tämän selvityksen pohjalta. Rahaa suunnitteluun on saatu Helsingin yliopistolta ja maatalous-metsätieteelliseltä tiedekunnalta. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä työryhmän sihteerinä ja koordinaattorina toimivaan Terhi Koivu-Tikkaseen sähköpostitse Anne Rauhamäki Tiedottaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto Tekes avaa ELINTARVIKEALAN YRITYKSILLE SUUNNATUN RAHOITUSHAUN Tekes järjestää suunnatun haun yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteille, jotka liittyvät terveellisiin ja terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin tai niihin liittyviin palveluihin. Erityisesti tavoitteena on käynnistää projekteja, joissa hyödynnetään ja kaupallistetaan viime vuonna päättyneen Elintarvikkeet ja terveys -teknologiaohjelman julkisen tutkimuksen projekteissa saavutettuja tuloksia. Hankkeissa voidaan kehittää uutta osaamista yrityksiin, kehittää uusia tuotteita tai liiketoiminta- ja palvelukonsepteja. Rahoituksen hakijoina voivat olla yritykset tai yritysryhmät, joiden toivotaan hyödyntävän tutkimuslaitosten, yliopistojen tai korkeakoulujen osaamista alihankintoina. Toimialojen välinen yhteistyö sekä tutkimussektorin osaamisen hyödyntäminen haasteellisissa yrityshankkeissa mahdollistavat maksimaalisen Tekesin rahoituksen. Osana teknologian kehittämisprojektia voidaan hyväksyä rajoitetusti tuotannon suunnittelun, markkinoinnin suunnittelun, kansainvälistymisen suunnittelun tai sisäisen koulutuksen suunnittelun kustannuksia tai muun toiminnan kustannuksia, jotka edeltävät tuotannollista vaihetta ja vahvistavat liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Markkinoillepääsyn valmistelun ja liiketoiminnan kehittämisen kustannukset voivat muodostaa vain osan Tekesin rahoittaman projektin kustannuksista. Hakemukset pyydetään toimittamaan Tekesiin sähköisesti mennessä. Hakemuksia käsitellään myös ennen hakuajan päättymistä. Sähköinen hakemuslomake ja ohjeet hakemuksen lähettämisestä sähköisesti löytyvät osoitteesta Lisätietoja Teknologia-asiantuntija Liisa Rosi, puh , w w w. t e k e s. f i Kehittyvä Elintarvike

10 Anna Erkkilä, Leila-Mari Ryynänen Elämäntapa-ajattelulla kilpailukykyä Perinteinen asiakassegmentointi on pitkälti perustunut asiakkaiden tuloluokkaan perustuvaan ajatteluun, tai kohderyhmiksi on määritelty tietynlaisia kuluttajaryhmiä, kuten lapsiperheet, seniorit, arkkitehdit jne. Kehitys näyttäisi kulkevan kuitenkin toiseen suuntaan. Kuvat Anna Erkkilä Teema Kuluttajat liikkuvat kaikilla tarjonnan sektoreilla hyvin ennakkoluulottomasti, mutta tietty tarve johtaa asiakkaan eri tilanteissa erilaisen kaupan ovelle. Arvokaluste ostetaan kalliista myymälästä ja lyhytaikaiseen käyttöön suunniteltu tuote toisesta. Nykyaikainen tapa erottautua onkin kohdistaa kaupan konseptit tiettyä elämäntapaa seuraaville kuluttajille ja näin tavoittaa uudenlaisia kohderyhmiä, esimerkiksi luonnon arvoja korostavat back to basic -filosofiat, teknologiafriikit, hyvinvoinnin ja kuntoilun harrastajat jne. 10 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kahvinkeittimen ostaja saattaa haluta myös kivan kupin ja erikoiskahvia, tiedetään helsinkiläisessä Wanda-myymälässä. Kohdeasiakas pitää määritellä entistä tarkemmin Onko perinteiset kuluttajasegmentit unohdettava? Todennäköisesti. Mutta samalla kohdeasiakas on määriteltävä yhä tarkemmin. Tuotteita suunniteltaessa ja liiketoimintakonsepteja rakennettaessa tulee pitää kirkkaana mielessä, millaiselle asiakkaalle tuotteita ja palveluja tarjotaan. Nyt vain kohderyhmä on nähtävä siltä kannalta, mitä elämäntapaa se noudattaa, mitkä arvot ja toimintamallit ohjaavat kunkin ryhmän ostokäyttäytymistä ja mitä kokonaisuuksia tämä kohderyhmä haluaa ostaa ja mitä palveluja käyttää. Kun yrityksellä on vahva mielikuva kohdeasiakkaasta, saavutetaan itse asiassa paljon laajempi ihmisjoukko. Kun kohdistat, puhuttelet useampia! Kun yrityksellä on yritysfilosofia, saat laajemman kuluttajajoukon huomion. Kansainvälisessä kaupassa voidaan nähdä yhä vahvistuvana trendi, jossa eri toimialat integroituvat. Hyvin uudentyyppiset tuoteyhdistelmät ja kuluttajien tarpeita vastaavat konseptit tulevat lisääntymään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi teknologia, ruoanlaitto ja sisustaminen tulevat olemaan kokonaisuuksien luontevia osia. Kun kuluttaja ajattelee ostavansa ruokapöydän, hän ajattelee samalla kaikkia niitä elementtejä, jotka tulevat olemaan sen päällä: kattausta, ruokaa, valaistusta jne. Tulevaisuudessa liikkeet tarjoavatkin yhä suurempia kokonaisuuksia koteihin, toimistoihin jne. Asiakas haluaa ostaa kuhunkin tarpeeseen kokonaisen ratkaisun. Elämäntapa-ajattelu leviää kaupankäynnissä Eri sektoreiden tuotteiden yhdistelyä voi nähdä esimerkiksi Ikeassa, joka on varma paikka kaukana kotoakin saada tuttuja elintarvikkeita huonekalujen lisäksi. Useassa Euroopan maassa toimiva Habitat-ketju myy saman katon alla huonekaluja ja muita sisustustuotteita, elintarvikkeita, viherkasveja, leluja ja jopa jonkun verran koruja ja vaatteita, samoin sesonkikoristeita jouluksi ja pääsiäiseksi. Samaa periaatetta noudattaa hiljattain avattu Galeries Lafayette Maison -kodin konseptitavaratalo Pariisissa. USA:sta löytyy liikkeitä, jotka yhdistävät kaikkea esimerkiksi rantaelämään liittyvää sandaaleista mukana kuljetettaviin kalusteisiin ja jäätelöihin sekä juomiin. Suomessa elämäntapa-ajattelua on ollut jo Armi Ratian aikana Marimekossa, jossa samat kuosit ovat näkyneet sekä vaatteissa, sisustustekstiileissä että nykyisin myös muissa sisustustuotteissa. Monissa tavarataloissa erilaiset kampanjat, esimerkiksi maateemat, kulkevat läpi eri tuoteryhmien. Esimerkiksi Stockmannin Italia-viikkojen aikana valikoimassa oli sekä elintarvikkeita, vaatteita että sisustustuotteita teemaan liittyen. Esimerkkinä Conran Group Lifestyle-guru Terence Conranin perustama Conran Group koostuu neljästä osasta: Conranravintolaketjusta, The Conran Shop -sisustuskaupoista, Conran & Partners -arkkitehti- ja suunnittelutoimistosta ja The Great Eastern -hotellista. Kaikkien Conran-yritysten yhteinen liikeidea on tarjota kuluttajille miellyttävässä ympäristössä

11 korkeatasoisia laatutuotteita, huippupalvelua ja kilpailukykyisiä hintoja. Conran Shopien tarjonta kattaa laajasti elämäntapa-ajatteluun liittyviä tuotteita. Liikkeissä myydään esimerkiksi huonekaluja, keittiötarvikkeita, tekstiilejä, kirjoja ja keramiikkaa: kaikkea kotiin. Conran design ei ole tarkoitettu millekään erityiselle yhteiskuntaluokalle, vaan ajatuksena on, että kaikki yhteiskuntaluokat ja kohderyhmät voivat nauttia hyvästä designista. Terence Conran onkin todennut: Uskon yksinkertaisesti, että jos älykkäille ihmisille tarjotaan hyvin tehtyjä, hyvin suunniteltuja kunnollisen laatuisia tuotteita hintaan, johon heillä on varaa, he pitävät niistä ja ostavat niitä. Tämä on pysyvä periaatteeni designerina, vähittäiskauppiaana ja ravintoloitsijana. Liiketoimintoja suunniteltaessa ja tuotteita valittaessa tietynlainen kohdeasiakasprofiili on tarkasti yritysjohdon mielessä. Kuva siitä, kenelle bisnes suunnataan, tulee olla selkeä, muuten on vaarana, ettei puhutella ketään. Conran Shopin konsepti on erittäin mielenkiintoinen. Terence Conran luo kuluttajalle uuden vaihtoehdon, kokonaisratkaisun, jolla tiettyä elämänfilosofiaa voi toteuttaa. Vahvuus tulee laadusta, joka toteutuu kaikessa toiminnassa. Tuotteiden huippulaadun lisäksi toiminnan laatu on ensiluokkaista. Suomalaisvoimien yhdistäminen Finpro valmistelee työnimellä Arctic Dimension ohjelmaa, jossa eri kuluttajatuotealojen yrityksiä verkotetaan toisiinsa. Ohjelman koulutuksellinen osuus koostuu interaktiivisista työpajoista mm. tulevaisuuden trendeistä, konseptiajattelusta, brändin rakentamisesta, jakelutien hallinnasta sekä rahoituksesta, joita alustavat uuden ajattelumallin edelläkävijät. Kokonaisuuteen kuuluvat tämän lisäksi yrityskohtaisesti räätälöidyt markkinaselvitykset sekä yhteinen promootio esimerkiksi valitussa kauppaketjussa järjestettävän kampanjan muodossa. Lisätietoja: Anna Erkkilä Konsultti Finpro Leila-Mari Ryynänen Johtava Konsultti Finpro Lähde: Interrex/Divan -ohjelma ja Finpro Western Europe Säilyttävien, biohajoavien pakkausten kehittäminen haastavaa Erikoistutkija Thea Sipiläinen-Malm VTT Biotekniikasta kertoi Suomen Pakkausyhdistyksen Elintarvikepakkaukset-seminaarissa viime vuonna päättyneen EU-hankkeen Proactive Biobased Cheese Packaging (BIO- PACK) tärkeimmistä saavutuksista. Tanskalaisten koordinoimassa hankkeessa kymmenen eurooppalaista partneria, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, pyrki kehittämään biohajoavan, säilymistä edistävän juustopakkauksen valmistusmenetelmän. Perusmateriaaliksi projektissa valittiin polymaitohappo (PLA). Hankkeessa onnistuttiin työstämään PLA tavallisilla muovin työstölaitteilla. Kalvolla oli sopivat lujuusominaisuudet, hyvä läpinäkyvyys ja kompostoitavuus, kuitenkin niin, ettei se hajonnut kylmissä säilytyslämpötiloissa. Säilyvyyttä parantavia ominaisuuksia kalvolle haettiin lisäämällä erilaisia syklodekstriiniaineyhdistelmiä PLA:han. Paras tulos syntyi syklodekstriini-allyyli-isotiosynaatti-yhdistelmällä (sinappiöljy). Juustolle tyypillisten homeitten ja hiivojen kasvu juuston pinnalla estyi. PLA voitiin myös pinnoittaa kitosaanilla, mikä paransi materiaalin happitiiviyttä ja myös antimikrobisia ominaisuuksia. Sen sijaan ongelmana oli riittävän vesihöyrytiiviyden saavuttaminen. Mikään kokeiltu tekniikka (kitosaanin tai nanosavien lisääminen ja plasmapinnoitus) käytettävissä olevan tutkimusajan puitteissa eivät tuottaneet tyydyttävää tulosta. Kosteuden haihtuminen juustosta saatiin kuitenkin hyväksyttävälle tasolle pienentämällä pakkauksen pinta-alaa suhteessa juuston tilavuuteen. Sipiläinen totesikin esitelmässään, että biomateriaalipohjaisten säilyttävien pakkausmateriaalien kehittäminen edellyttää monia asioita: mm. tiiviysominaisuuksien parantamista, antimikrobiaalisten systeemien edelleen kehitystä, prosessiolosuhteiden optimointia, maatalouden hukkamateriaalin parempaa hyödyntämistä ja kuluttajien hyväksymistä. Päättyneelle projektille on suunnitteilla jatkoa. Lisätietoja: Farmarissa kolme näyttelyä Farmari näyttely pidetään Tampereen Pirkkahallissa Se koostuu kolmesta eri näyttelystä: perinteisen maatalousnäyttelyn lisäksi vierailijat voivat tutustua Koti maalla - sekä Maaseutuyrittäminen-näyttelyyn. Retkikohteita on 24. Esillä on uutta tuotantotekniikkaa ja pirkanmaalaista maatilayrittämistä lypsyrobotista tattarinuudelitehtaaseen. Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Ritva Tolppa puh HACCP, ISO 22000, ISO 9001, BRC, EFSIS koulutukset ja toimintajärjestelmätyön ohjaus Hygieniakoulutukset ja -testit eri kielillä Hygieniaoppimateriaalit Kun kahvi ja kupit ja lasit ovat samassa hyllyssä vierekkäin, jokainen tajuaa, että on trendikästä juoda kahvia lasista. Kysy lisää puh. (09) , Kehittyvä Elintarvike

12 Birgitta Varjonen, Kirsi Lähde Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vakinaistumassa Teema Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat yliopistotutkintojen kanssa kilpailukykyinen koulutusreitti. Yliopistossa ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat tieteellisesti suuntautuneita. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot ovat puolestaan työelämäläheisiä, soveltavan tutkimuksen kenttään suuntautuneita. Ne tarjoavat mahdollisuuden kehittää käytännön asiantuntijuutta. 12 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kuva Jari Kortesoja Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnoista ryhdyttiin keskustelemaan jo vuonna Suunnittelutyö käynnistyi Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvoston ARENE ry:n johdolla samana vuonna. Jo silloin oli ilmeistä, että työelämällä oli selkeä tilaus ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle. Maaliskuussa 2001 annettiin hallituksen esitys ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kokeilulaiksi, ja ensimmäiset kokeiluajan jatkokoulutusohjelmat käynnistettiin vuonna Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinto-ohjelmiin oli lukuvuonna yhteensä 1093 hakijaa, joista 570 aloitti opiskelun. Syksyllä 2004 oli käynnissä jo 44 ohjelmaa. Valtaosa opiskelijoista oli kokopäivätyössä opiskelujen ajan. Jatkotutkintokokeilun aikana opiskelijoille tehtyjen kyselyjen perusteella kahdeksan kymmenestä opiskelijasta arvioi opetuksen korkeatasoiseksi. Vastuuyliopettajat ovat yliopistollisen jatkotutkinnon suorittaneita ja pedagogisesti päteviä. Myös opetustiimien jäsenet ovat usein yliopistollisen jatkokoulutuksen suorittaneita, joilla suurella osalla on pedagoginen pätevyys. Elinkeino- ja työelämän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa sekä arvioimassa koulutusta. Mitään muuta korkeakouluohjelmaa Suomessa ei ole tehty niin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulun yhdeksi keskeiseksi voimavaraksi on noussut verkostoituminen ja kumppanuus paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti. Sama kelpoisuus kuin ylemmällä korkeakoulututkinnolla Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon profiilin tärkeimmiksi tekijöiksi muodostuivat kokeilun aikana opetuksen sisällön ja toteutusmenetelmien työelämälähtöisyys, asiantuntijuus ja työelämän aktiivinen kehittäminen soveltavan tutkimuksen avulla. Jatkotutkintokokeilu oli tuloksekas ja laki ylemmistä ammattikorkeakouluista on eduskunnan käsittelyssä. Lain on tarkoitus astua voimaan Uuden lain mukaan ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja sekä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla vastataan työelämän kasvaviin osaamisvaatimuksiin. Pääsyvaatimuksena ylempään ammattikorkeakoulututkintoon on amk-perustutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä sen jälkeen kolmen vuoden työkokemus. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitetään tutkintonimike ja lyhenne ylempi AMK. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat julkiseen virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto. Osaamisen johtaminen -koulutusohjelmasta hyvää palautetta Osaamisen johtaminen -koulutusohjelma tarjoaa teoriaa, käytäntöä ja visioita tekniikan ja liikenteen alan esimiehille. Ohjelman kohderyhmänä ovat esimiestehtävissä toimivat tekniikan ja liikenteen amk-perustutkinnon suorittaneet henkilöt, joiden vastuulla on oman osaamisen varmistaminen sekä henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen tulevaisuuden työtehtävissä ja työkyvyn ylläpito. Koulutusohjelman kokonaistavoitteena on syventää ja laajentaa tekniikan ja liikenteen alan esimiestehtävissä työskentelevien henkilöiden teoreettista ja käytännöllistä näkemystä osaamisen johtamisessa sekä omalla substanssialueella. Koulutusohjelma hahmottaa ja tarkastelee nykyistä ja tulevaisuuden yhteiskuntaa, työelämässä tapahtuvia muutoksia sekä tukee opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua osaamisen johtamisen haasteellisessa kentässä. Koulutusohjelma oli yksi jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmista. Se oli yksi jatkotutkintokokeilun kysytyimmistä ja suosituimmista koulutusohjelmista, ja opiskelijoiden palautteet olivat valtakunnallisesti erittäin positiiviset. Jatkotutkintokokeilun aikana Hämeen ammattikorkeakoulun li- Osaamisen johtamisen jatkotutkintolaisten päättäjäisissä oli iloinen tunnelma. Birgitta Varjonen on kuvassa keskellä pioneerilapion kanssa.

13 säksi Osaamisen johtaminen -koulutusohjelma toteutettiin Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulussa sekä Kajaanin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa yhteistoteutuksena. Opiskelijoita oli kaikkiaan 64, ja ammattikorkeakoulut olivat tiiviissä yhteistyössä koko kokeilun ajan. Kaksivuotiset opinnot työn ohessa Koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä, joista puolet kohdentuu osaamisen johtamisen opintokokonaisuuksiin. Osaamisen johtamisen opintokokonaisuuksia ovat muutoksen johtaminen ja strateginen ajattelu, työelämän osaamisvaatimukset tekniikan alalla, osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen sekä johtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on 30 opintopisteen laajuinen. Se on luonteeltaan työelämälähtöinen ja työelämää konkreettisesti hyödyntävä. Opinnäytetyö rakentuu yrityksen ja ensisijaisesti oman työyhteisön jonkin keskeisen todellisen ongelman tutkimiselle ja ratkaisemiselle sekä työelämän kehittämiselle. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot kestävät kaksi vuotta, ja ne suoritetaan työn ohessa. Opetusjärjestelyt ovat joustavat. Kukin opiskelija määrittelee opintojensa alussa henkilökohtaisen opiskelutavoitteensa. Lähtökohtana on henkilökohtaisten valmiuksien, oman työn ja työyhteisön kehittäminen. Oppimistehtävät, projektit ja ammatilliset opinnäytetyöt tehdään pääasiassa omiin työorganisaatioihin soveltaen. Opiskelun työelämälähtöisyyden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja osaamista yritysten tai julkisoikeudellisten yhteisöjen työskentelytapojen ja -mallien sekä johtamisstrategioiden kehittämiseksi oppivan organisaation periaatteilla. Lähijaksot ajoittuvat perjantai-iltoihin ja lauantaille. Birgitta Varjonen Yliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulu Kirsi Lähde Laboratorioinsinööri Hämeen ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Jatkotutkinto myönteinen kokemus Kirsi Lähde suoritti laboratorioinsinöörin tutkinnon (ympäristöteknologian ins. AMK) Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmasta. Hän aloitti opinnot syksyllä 2003 Osaamisen johtamisen -jatkotutkinnossa. Opiskelukokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Oma motiivini opiskeluun syntyi uutuuden viehätyksestä uutta jatkotutkintoa kohtaan, tahto kehittää omaa itseään ja tietenkin opintojen sisällöstä: osaamisen johtaminen yksilön, organisaation ja ympäristön näkökulmista, Kirsi Lähde tähdentää. Hänen mielestään jatkotutkinto on loistava vaihtoehto tulevaisuuttaan pohtiville bio- ja elintarvikealan sekä ympäristöalan insinööreille, joilla on jo taustalla työkokemusta yhdestä tai useammasta työyhteisöstä. Nykypäivän insinööri AMK -tutkinnon opetuksessa ei panosteta organisaation johtamiseen, kehittämiseen ja niihin liittyviin termeihin sekä työkaluihin, joista kuitenkin jokaisen bioalan työyhteisössä työskentelevän insinöörin olisi hyvä tietää. Opiskelu työn ohessa on vaatinut paljon energiaa ja ponnisteluja oman ajanhallinnan käytössä, mutta osaltaan opiskelu on opettanut suunnittelemaan ajan käyttöä tehokkaammin. Laajat oppimistehtävät, joita opiskelujen edetessä on työstetty, toimivat hyvinä mahdollisuuksina aidosti kehittää omaa työtään ja työyhteisöä, pohtia asioita oman bioalan yrityksen, organisaation tai teollisuuslaitoksen eri tasoilla huomioiden koko työyhteisön yhteiset päämäärät laajemmasta perspektiivistä, tulevaisuuden vision, toiminta-ajatuksen ja kehittämisstrategian, Kirsi Lähde pohtii. Tällä hetkellä hän tekee opinnäytetyötä, joka valmistuu syyskuussa Aiheena on Hämeen ammattikorkeakoulun Hämeenlinnan Hattelmalan ja Sairion yksiköiden bioprosessitekniikan laboratoriopalveluiden toimintamalli ja palveluiden kehittämissuunnitelma tulevaisuudennäkymien pohjalta. 30 opintopisteen laajuisen opinnäytetyön aihealuetta kannattaa pohtia jo heti opintojen alkuvaiheessa. Näin kykenee parhaiten hyödyntämään koko opiskeluajan tasokasta antia ja työstämiään oppimistehtäviä soveltaen mahdollisimman tehokkaasti opinnäytetyöprosessissa. Positiivista jatkotutkinnon opiskelussa on ollut myös se, että kou- lutusohjelma on joustanut opiskelijan opintojen edistymisessä kunkin opiskelijan omien tarpeiden mukaisesti. Tällöin opiskelua on ollut mahdollista suorittaa oman työn ohessa. Voin suositella lämpimästi osaamisen johtamisen -jatkotutkintoa kaikille niille bio- ja elintarvikealan sekä ympäristöalan insinööreille, jotka haluavat kehittää itseään: omia johtamistaitoja ja sitä kautta omaa työyhteisöä. Lisätietoja: Sirkka Hämäläinen Aikuiskoulutusjohtaja Birgitta Varjonen Koordinaattori Kirsi Lähde Kehittyvä Elintarvike

14 Kirsti Kalaja, Riitta Manninen Näyttötutkinnot sopivat aikuisille Teema Koulutuksella saavutettu osaamisen taso on selkeästi erilainen nuorten ammatillisissa perustutkinnoissa ja jo työkokemusta ja mahdollisesti aiempaa koulutustakin omaavilla aikuisilla. Jälkimmäiselle ryhmälle soveltuu ammattitutkinto usein perustutkintoa paremmin. Ammattitutkinnot on suunnattu lähinnä aikuisväestölle. Tutkinnon valmistavaan koulutukseen osallistuvilta ja näyttöjä osaamisestaan antavilta henkilöiltä edellytetään työkokemuksen tuomia taitoja ja tietoja. Ammattitutkinnon suorittaneelle henkilöllä on valmiudet itsenäiseen työskentelyyn. Näyttöihin voi osallistua ja tutkinnon suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinnoissa tehdään henkilökohtaisen oppimissuunnitelman lisäksi henkilökohtainen näyttösuunnitelma, ja opiskelijan aikaisemmin saavuttama osaaminen pyritään kartoittamaan mahdollisimman tarkasti. Sen pohjalta suunnitellaan oppimispolku kullekin mahdollisimman sopivaksi. 14 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Kuva Tekes Näytöt myös nuorten perustutkintoihin Ammattitutkintolain myötä ammatillista osaamista myös arvioidaan aivan uudella tavalla, näyttöinä. Näyttöjä suunnitellaan vauhdilla myös nuorten perustutkintoihin. Meijerialalla näyttöjä on kokeiltu nuorille työssäoppimisjaksoilla vuonna 2004 ja kokeilu jatkuu tänä vuonna. Näytöt tulevat virallisesti mukaan nuorten ammatilliseen koulutukseen vuonna Näyttöjen suunnittelu, järjestäminen ja arviointi ovat nykyisin ammatillisen koulutuksen haasteellisimpia tehtäviä. Meijerialalla koulutuksen yhteydet teollisuuteen ovat aina olleet kiinteät ja hedelmälliset, mikä on helpottanut myös näyttötutkintojen sisäänajoa. Opetushenkilöstöstä seitsemällä on näyttömestarin koulutus (15 opintoviikkoa). Nyt myös teollisuuden henkilöstöä on hankkimassa tätä koulutusta. Näyttöihin ja niiden arviointiin liittyvää koulutusta on järjestetty Hämeen ammatti-instituutin meijerialan arviointeihin osallistuville ammattihenkilöille, ja tätä koulutusta on tarkoitus jatkaa. Näyttöihin liittyviä asioita käsitellään myös kaksi kertaa vuodessa pidettävillä opastajien (työpaikkaohjaajien) neuvottelupäivillä. Nuorille suunnatussa elintarvikealan perustutkinnossa (meijeristi) opiskelija saa sellaiset perusvalmiudet, että hän osaa toimia avustavana henkilönä meijeriteollisuuden tuotantolaitoksissa. Hän saa perusvalmiudet oppia alan työtehtäviä ja saavuttaa itsenäiseen työskentelyyn pystyvän ammatti-ihmisen tason vasta työkokemuksen karttuessa. Tässä kehityksessä auttavat jo pitkät työssäoppimisjaksot koulutuksen aikana. Myös aikuisista, mahdollisesti pitkänkin työkokemuksen omaavista, osa haluaa suorittaa perustutkinnon, koska se tarjoaa ammattitutkintoja laaja-alaisempana enemmän mahdollisuuksia sijoittua meijeriteollisuuden erilaisiin ammattitehtäviin. Aikuiset kuitenkin suorittavat perustutkinnonkin näyttötutkintona. Tähän mennessä kaikki tutkinnon suorittaneet ovat osallistuneet valmistavaan koulutukseen ja kokeneet sen työkokemuksestaan huolimatta välttämättömäksi näyttötutkinnon saavuttamisessa. Maidonjalostajan ja meijeriteollisuuden tutkinnot Maidonjalostuksen ja meijeriteollisuuden alalla on kaksi ammattitutkintoa. Maidonjalostajan ammattitutkinto on suunnattu pienimuotoista maidonjalostusta harjoittaville henkilöille. Meijeriteollisuuden ammattitutkinto soveltuu meijeriteollisuuden työtehtävissä useamman vuoden toimineille väylänä hankkia osaamiselleen tunnustaminen eli ammattitutkinto. Näitä ammattitutkintoja suorittaneet ovat osallistuneet valmistavaan koulutukseen. Maidonjalostajan ammattitutkintojen valmistavaan koulutukseen osallistuneista kaikki eivät ole halunneet suorittaa näyttöjen kautta varsinaista tutkintoa, mutta ovat siitä huolimatta saaneet eväitä oman pienyrityksensä toimintaan. Koko tutkinnon on tähän mennessä suorittanut 10 henkilöä. Tutkinnon perusteet tulivat voimaan vuonna Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon perusteet ilmestyivät jo vuonna 2001, mutta niiden sisältö ei osoittautunut teollisuuden tarpeiden mukaiseksi. Teollisuuden ja koulutuksen henkilöistä koostunut työryhmä muokkasi perusteet työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi. Nämä perusteet tulivat voimaan vuonna Valio Oy aktiivinen kouluttaja Meijeriteollisuuden ammattitutkinnon koulutusta on toteutettu oppisopimuskoulutuksena siten, että Hämeen ammatti-instituutin meijerialan koulutusohjelman lisäksi toteuttajina on toiminut paikallisia oppilaitoksia. Ensimmäinen toteutus alkoi syksyllä Valmistavaan koulutukseen lähti mukaan 10 henkilön ryhmä Valio Oy:n Seinäjoen tehtaalta, ja toteutuksessa on ollut mukana Seinäjoen ammattioppilaitos. Tämän ryhmän osalta näytöt olivat toukokuussa. Vilja-alan ammattitutkinnon suunnittelu on käynnistynyt viljateollisuuden ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yhteistyönä.

15 Seinäjoen mallin mukaisesti aloitettiin tammikuussa 2005 toinen koulutustoteutus, jossa on mukana henkilöitä Valio Oy:n Haapaveden, Joensuun ja Lapinlahden tehtailta. Myös tässä valmistavan koulutuksen toteuttajina on paikallisia oppilaitoksia Hämeen ammatti-instituutin lisäksi. Tässä koulutustoteutuksessa näytöt on suunniteltu sijoittuvan syksyyn Näyttötutkintojen todistukset myöntää meijerialan neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimikaudella on Valio Oy:n henkilöstöjohtaja Lasse Lintilä. Elintarviketekniikan ja vilja-alan tutkinnot Vuoden 2005 alussa tulivat voimaan myös Elintarviketekniikan erikoisammattitutkinnon perusteet. Tähän tutkintoon valmistavaa koulutusta ei ole vielä suunniteltu, mutta Hämeenlinnassa on hyvät mahdollisuudet suunnitella toimiva kokonaisuus valmistavaan koulutukseen Lihateollisuusopiston kanssa yhteistyössä. Vilja-alan ammattitutkinnon suunnittelu on käynnistynyt viljateollisuuden ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yhteistyönä. Viljaalalla työskentelee mylly- ja rehuteollisuudessa vajaat henkilöä. Lisäksi viljakaupan piirissä on noin 200 henkilöä, joista suuri osa siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Alalle tulevien uusien henkilöiden peruskoulutus on kirjavaa. Yritykset ovat itse joutuneet vastaamaan näiden henkilöiden ammatillisesta koulutuksesta, koska vilja-alan toisen asteen koulutusta ei ole tarjolla Suomessa. Nyt suunnitteilla oleva koulutus on tarkoitettu viljateollisuudessa työskenteleville, ja opiskelu tapahtuu työn ohessa monimuotoopiskeluna. Koulutuksen sisällöstä ja aloitusajankohdasta tiedotetaan syksyn 2005 aikana. Kirsti Kalaja Koulutusohjelmapäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Meijerialan yksikkö Riitta Manninen Lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu Bio- ja elintarviketekniikan koulutus Perheystävälliset työkäytännöt Perheystävälliset työkäytännöt eivät ole valmiita työkaluja, vaan jokaisen työyhteisön pitää kehittää niitä jatkuvasti itse. Tämä käy ilmi Sitran raportista Pomot ja perheet Työelämä ja perheiden hyvinvointi. Raportti esittelee Sitran Perheystävälliset käytännöt työelämässä -tutkimuksen tuloksia. Lisätietoja: Tutkija Riikka Kivimäki, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuslaitos, puh Vauhtia Keski-Suomen vientiin Keski-Suomen TE-keskuksen toteuttama pk-yrityksen vientipäällikköohjelma + ulkomaankaupan erikoisammattitutkinto -koulutusohjelma alkoi joulukuussa Ohjelmaan valitut yritysedustajat perehtyvät kesäkuulle 2006 jatkuvassa valmennuksessa pk-yrityksen viennin kasvattamisen edellytyksiin. Ohjelman toteuttaa Fintra Projects Ltd Oy. Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Marja-Liisa Sarkki, Fintra puh. (09) Elintarviketeollisuusliiton benchmarking-ryhmät jatkuvat Elintarviketeollisuusliiton benchmarking-ryhmät jatkuvat tänä vuonna. Ne ovat koostuneet elintarvikeyritysten ylimmästä johdosta ja päälliköistä. Ryhmissä on vaihdettu kokemuksia johtamiskäytännöistä, henkilöstön kehittämisestä, myynnin ja markkinoinnin organisoimisesta sekä kumppanuuksista 4 5 henkilön voimin. Vuonna 2004 ryhmiä oli kuusi: kaksi johtamiskäytännön ryhmää, kaksi henkilöstön kehittämisryhmää, yksi kumppanuuksien hallintaryhmä ja yksi markkinoinnin ryhmä. Niissä oli yhteensä 29 henkilöä 27 eri yrityksestä. TES-puolella oli kaksi poissaoloryhmää, joissa oli mukana 16 henkilöä. Tes-ryhmät jatkoivat toimintaansa tänä vuonna. Ryhmät kokoontuivat kuutisen kertaa ja työstivät aloituspalaverin jälkeen sovittuja aihealueita. Monille ryhmien jäsenille oli yllätys, etteivät asiat olleetkaan niin hyvässä kunnossa, kun oli uskottu. Palavereissa on syntynyt myös hyviä oivalluksia. Vuonna 2005 on aloittanut yksi henkilöstön kehittämisryhmä, yksi johtamiskäytännön ryhmä, yksi myynnin ja markkinoinnin tehostamisen ryhmä ja yksi toiminnan tehokkuuden arvioinnin ryhmä. Niissä on 18 henkilöä 18 eri yrityksestä. Konsultti on vetänyt laaja-alaisia ryhmiä ja ETL:n omat asiamiehet omia työalueitaan sivuavia ryhmiä. Asiamiesten vetämien ns. yhden asian ryhmien kustannukset ovat sisältyneet liiton jäsenmaksuun, muista on laskutettu yrityksiä osallistujamäärän mukaisesti. Lisätietoja: Toimialapäällikkö Petri Linkoneva, Kehittyvä Elintarvike

16 Katri Tolonen Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö nostaa koulutustasoa Aktiivinen yhteistyö koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten, etenkin pkyritysten, välillä lisää tutkimustulosten soveltamista sekä elintarviketeollisuudessa että ravitsemisalalla. Yhteistyö parantaa elintarvike- ja ravitsemisalan koulutuksen tasoa. Elintarvikealan yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön FED -kehittämishankkeessa (Food, Expert, Development) on mukana neljä ammattikorkeakoulua, kaksi yliopistoa, yksi tutkimuslaitos sekä parikymmentä yritystä ja järjestöä. Stadian hallinnoima hanke käynnistyi vuonna 2003 ja päättyy kesäkuun lopussa Hankkeen aikana on käynnistetty, kehitetty ja vakiinnutettu yhteistyömuotojen malleja. Vuosittain on järjestetty kaikille hankeosapuolille seminaareja, käynnistetty tutkijatiimitoiminta ja kehitetty toimintamalli, jonka avulla on voitu lisätä yhteistyötä opinnäytetöiden osalta (opinnäytetöiden foorumit) sekä käynnistetty verkkofoorumi kaikkien hankkeen kohderyhmäosapuolien yhteiseksi keskustelukanavaksi. Yhteisiä seminaareja Hankkeen ensimmäinen seminaari järjestettiin syksyllä Seminaarin teemana oli korkeakoulujen esittäytyminen elintarvike- ja ravitsemisalan näkökulmasta. Seminaarissa toimintaansa esittelivät Hämeen ammattikorkeakoulu, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Stadia, Amica Ravintolat Oy sekä Ehon leipomo Oy. Seminaarissa pohdittiin pienryhmissä yhteisiä toimintamalleja ja tarpeita yhteistyön kehittymiselle. Syksyllä 2004 järjestettiin toinen hankkeen kaikille kohderyhmäosapuolille suunnattu yhteinen seminaari Kansainvälisyys mahdollisuutena. Sen tavoitteena oli esitellä erilaisia kansainvälistymisen muotoja sekä ravitsemis- ja elintarvikealan yritysten että korkeakoulujen edustajille. Seminaarissa kuultiin yritysten edustajien näkemyksiä kansainvälistymisestä sekä opiskelijoiden kokemuksia ulkomailla opiskelusta. Seminaarissa kerrottiin myös, miten pk-yritys on saanut tuotteitaan kansainvälisille markkinoille ja miten ravitsemisalan yritys ottaa huomioon asiakkaiden eri kansallisuudet. Huhtikuussa 2005 järjestettiin kolmas yhteinen seminaari Painonhallitsija ammattikeittiön asiakkaana. Seminaarissa kuultiin tuoretta tutkimustietoa ja eri näkökulmia painonhallinnasta. Puhujina oli asiantuntijoita tutkimuslaitoksista sekä elintarvike- ja ravitsemisalan yrityksistä. Vastauksia saatiin ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten kuka on painonhallitsija, miten syömisen ja kylläisyyden säätely toimii, mitä ammattikeittiön ja elintarviketeollisuuden tulisi tarjota kuluttajalle, miten kevyttuotteiden markkinaosuus on muuttunut, miten kouluruokailulla voidaan edistää terveellisiä ruokailutottumuksia sekä millaisia haasteita painonhallinta asettaa henkilöstöravintoloiden tuotekehitykselle? Stadian palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman toisen vuosikurssin restonomiopiskelijat vastasivat päivän ateriakokonaisuuksien suunnittelusta ja seminaarin ruokailuoppaan laadinnasta. Painonhallintateeman ympärille toteutettiin ammattikeittiöille suunnattu Internetsivusto (http:// fed.stadia.fi). Siihen koottiin ajankohtaista tietoa, uutta tutkimustietoa sekä Stadian restonomiopiskelijoiden ammattikeittiöille kehittämiä ja testattuja painonhallintaan liittyviä reseptejä. Internetsivuston sisällön kehittäminen jatkuu ensi syksynä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toukokuussa järjestettiin hankkeen päätösseminaari. Tutkijatiimit ja verkkofoorumi Syksyllä 2003 järjestetyn seminaarin jälkeen käynnistyi tutkijatiimitoiminta. Tavoitteena oli kartoittaa niitä projekteja, joita voitaisiin tehdä yhteistyönä yli oppilaitosrajojen ja yritysten ja oppilaitosten välillä. Espoo-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun, Kuopion yliopiston ja Stadian asiantuntijat muodostivat tutkijatiimin, joka on ideoinut ja tuottanut tutkimussuunnitelman. Hankkeelle haetaan rahoitusta tänä vuonna. Verkkofoorumi aloitti toimintansa keväällä Verkkoalustana toimii WebCT-ohjelma. Verkkofoorumin toimintaan sisältyvät keskustelupalstat ja tapahtumakalenteri. Verkkofoorumi toimii kaikkien yhteistyökumppaneiden yhteisenä keskustelu- ja informaatiokanavana. Teema 16 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Elintarvikeyritysten ja korkeakoulujen yhteistyön kehittämishanke on sisältänyt mm. seminaareja, tutkijatiimi- ja verkkofoorumitoimintaa sekä opinnäytetöiden foorumeja. Opinnäytetöiden foorumit Syksyllä 2004 järjestettiin opinnäytetöiden foorumi, jossa yritysten edustajille esiteltiin työharjoitteluun ja opinnäytetöihin liittyviä käytäntöjä ammattikorkeakoulussa. Tilaisuuteen osallistui Stadian opettajien lisäksi Haaga

17 Uusia leipomoteollisuuden ammattitutkintoja Fazer Leipomoiden Ulvilan alueleipomossa on suoritettu noin kahden vuoden mittaiset opinnot, jotka huipentuivat näyttökokeisiin. Täysin uusi teollisen leivonnan koulutus toteutettiin yhteistyössä Porin Palveluopiston kanssa. Uuden ammattitutkinnon pääpaino on nykyaikaisen teollisen prosessin hallinnassa. Lisätietoja: Alueleipomopäällikkö Mika Suvanto puh TURUN YLIOPISTO ELINTARVIKEKEMIA 35 vuotta juhlaseminaari klo 13:15-17:30 iltajuhla alkaen klo 19:00 Elintarvikealan yrityksille rahoitushaku Tekes järjestää haun elintarvikeyritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteille, jotka liittyvät terveellisiin tai terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin tai niihin liittyviin palveluihin. Hankkeissa voidaan kehittää uutta osaamista yrityksiin, uusia tuotteita tai liiketoiminta- ja palvelukonsepteja. Hakulomake ja ohjeet löytyvät osoitteesta Lisätietoja: Teknologia-asiantuntija Liisa Rosi puh Ammattikorkeakouluopiskelijoista jatkajayrittäjiä Ammattikorkeakoulujen tarjoamalla koulutuksella on tärkeä rooli yrittäjäsukupolvenvaihdoksen edistämisessä. Ammattikorkeakouluverkosto voi parhaimmillaan tuottaa vuoden 2010 loppuun mennessä jatkajayrittäjän joka neljännelle pk-yritykselle, joille ei ole jatkajaa vielä tiedossa. Tämä käy ilmi kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksesta Ammattikorkeakoulun rooli yrittäjäsukupolvenvaihdoksen edistämisessä. Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen puh. (09) Food & Flavour koulutusseminaari Lisätiedot: (02) Ilmoittautumiset iltajuhlaan mennessä Illalliskortti 50 Food & Flavour kurssi 100 (opiskelijat maksuton) Maustepalvelu Hyvää makua Instituutin ammattikorkeakoulun edustaja sekä Valio Oy:n ja Ehon leipomo Oy:n edustajat. Keväällä 2005 järjestettiin toinen opinnäytetöiden foorumi. Iltapäivän aikana tutustuttiin Haaga Instituutin ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Stadian opinnäytetöihin sekä keskusteltiin opinnäytetöiden aiheista ja yritysyhteistyöstä. Myös tähän opinnäytetyöiltapäivään osallistui ammattikorkeakoulujen edustajien lisäksi yritysyhteistyökumppaneita Ehon Leipomo Oy:stä sekä HOK Elanto Oy:stä. Yhteistyökumppaneilla oli mahdollisuus tutustua opinnäytetöiden tiivistelmiin verkkofoorumis- sa. Opinnäytetyöiltapäivän aikana syntyi uusi yhteishankeidea: tuote suurkeittiöasiakkaille. Yhteishankkeen osa-alueita ovat mm. markkinointi, tuotteistaminen, kuluttajatutkimus, tuotekehitys ja pakkaussuunnittelu. Katri Tolonen Projektipäällikkö, FED -hanke Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia I S O I S O H A C C P / D S MP-Maustepalvelu Oy on luotettava ja osaava elintarviketeollisuuden yhteistyökumppani. Tarjoamme kaikille asiakkaillemme laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, josta löytyvät niin mausteet, maustamisvalmisteet, marinadiseokset ja valmismarinadit kuin myös valmistusaineet ja lisäaineseokset. MP-Maustepalvelu Oy palvelee asiakkaitaan nopeasti ja joustavasti niin tuotekehitysasioissa kuin myös tavarantoimituksissa - aina varmasti ja laadukkaasti. MP-Maustepalvelu Oy Puh PL 56, Hämeenlinna maustepalvelu Kehittyvä Elintarvike

18 Pirjo Huhtakangas Karotian porkkanoita suomalaispöytiin Forssan Matkussa sijaitseva Karotia Oy pakkaa porkkanoita puolen kilon ja kilon pusseihin ja valmistaa kuorittuja pikkuporkkanoita: baby-porkkanoita ja Vuoden suomalainen elintarvike -tittelin saavuttaneita Pirkka-naposteluporkkanoita. Viime vuonna Karotiassa käsiteltiin viisi miljoonaa porkkanakiloa. Tänä kesänä jalostuspuolen tuotantotilat tuplaantuvat. Yrittäjäpariskunta Arto ja Heta Hyytiäinen ovat etsineet tietotaidon porkkanoiden viljelyyn ja tuotantoon sekä kotimaasta että ulkomailta. Uusin tieto pitää hakea maailmalta. Jos on vain kotona, ei tule näkemystä, mihin pyrkiä, Heta Hyytiäinen toteaa. Hyytiäiset ovat tutustuneet porkkanantuotantoon ympäri maailmaa: Kaukoidästä Etelä- Amerikkaan. Näillä matkoilla he ovat saaneet hyvän yleiskuvan alasta sekä omista puutteistaan ja vahvuuksistaan. Valmista tietoa ei ole olemassa, vaan erilaisia tietoja pitää yhdistellä. Jotkut tiedot ovat hyödynnettävissä vasta viiveellä, Karotia Oy:n toimitusjohtaja Arto Hyytiäinen sanoo. Esimerkiksi kuorittujen pikkuporkkanoiden idea jäi itämään 1990-luvun alussa Orlandossa pidetyn porkkananviljelijöiden kongressin jälkeen. Moneen Euroopan maahan ns. baby-porkkanat tulivat 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nyt niitä rouskuttelevat myös suomalaiset. Iso harppaus maataloudesta prosessointiin Hyytiäiset ovat olleet mukana monenlaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. MTT:n kanssa heillä on ollut toistakymmentä erilaista hanketta, joissa on selvitetty mm. porkkanoiden varastokestävyyttä. Yhteisiä hankkeita on ollut myös Agropoliksen, lannoiteyrityksen, siemenjalostajan ja laitevalmistajien kanssa. VTT:n kanssa on tutkittu juuresten prosessointia viitisen vuotta sitten, mutta vielä silloin Hyytiäiset eivät olleet valmiita hyödyntämään hankkeessa saatua tietoa. Kehittäminen on yhteistyötä muiden osapuolten kanssa ja vaatii paljon tutkimustyötä, Heta Hyytiäinen tähdentää. Maataloudesta prosessointiin on iso harppaus, Arto Hyytiäinen huomauttaa. Hän on pääsääntöisesti tyytyväinen hankkeisiin, mutta joskus ne ovat suoltaneet liian paljon paperitietoa, jota on vaikea soveltaa käytäntöön. Kehitettävää riittää kuitenkin kaiken aikaa, sillä tuotannossa tapahtuu muutoksia. Uusia ratkaisuja työnteon kehittämiseen Heta Hyytiäisen mukaan nyt tarvitaan uusia ratkaisuja yrityskulttuuriin kehittämiseen. Karotia Oy:ssä työskentelee reilut 20 vakituista työntekijää ja kymmenkunta lisää sesonkiaikana. Puolet vakituisista työntekijöistä on ulkomaalaisia, pääosin eestiläisiä, jotka myös asuvat pihapiirissä. Toinen puoli työntekijöistä tulee lähiympäristöstä. Kuvat Pirjo Huhtakangas Laatujärjestelmää pitää kehittää ja työntekijöitä kouluttaa. Kaikki vakituiset työntekijät ovat suorittaneet hygieniapassin. On tärkeää ymmärtää esimerkiksi kylmäketjun merkitys: miksi lämpötiloja mitataan, Heta Hyytiäinen kertoo. Lisäkoulutusta tarvitaan vetovastuussa oleville työntekijöille esimieskoulutuksesta lähtien. Muun muassa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä vuorovastaavilla. Porkkananviljelyä 1950-luvulta saakka Arto Hyytiäinen on opiskellut maaviljelyteknikoksi ja ollut isänsä opissa porkkanaviljelmillä. Tilalla on viljelty porkkanaa jo 1950-luvun puolivälissä. Tilan porkkatuotanto yhtiöitettiin 1980-luvun lopulla, ja 1990-luvun puolivälissä Arto ja Heta Hyytiäinen perustivat Karotia Oy:n. Maat Forssan Matkussa sopivat mainiosti vihannesviljelyyn, ja laakeita peltoja riittää. Hyytiäisillä on peltoa 137 hehtaaria ja vuokramaita sata hehtaaria. Porkkanaraaka-ainetta tulee sadalta omalta peltohehtaarilta, sopimusviljelynä kotimaasta sekä ulkomailta, muun muassa Hollannista. Käytännössä Karotia Oy:n koko porkkanatuotanto kulkee Keskon, Inexin ja Tukon tukkujen kautta kuluttajille. Sopiva lajike, oikea viljelytekniikka ja mahdollisimman hellävarainen prosessointitapa takaavat hyvälaatuiset porkkanatuotteet. Suomalaiset porkkanat ovat Hyytiäisten mukaan selvästi ulkomaisia parempilaatuisia ja maukkaampia. Teema 18 Kehittyvä Elintarvike 3 05 Maataloudesta prosessointiin on iso harppaus, Heta ja Arto Hyytiäinen toteavat.

19 Eurooppalainen elintarvike- ja IT-alan verkostohanke käynnistymässä Uusi elintarvike- ja IT-alan EUverkostohanke on käynnistymässä. Special Support Action -hankkeen koordinaattori Suomessa on Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen kohderyhmänä ovat alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan toimijat ja tutkimusyksiköt, ministeriöiden ja alueellisten julkisyksiköiden aluetta hoitavat päätöksentekijät sekä ICT-alan yritykset ja alan julkiset tutkimusyksiköt. Hanke tarjoaa mahdollisuuden osallistua alan kehitystyöhön yhteistyössä laajan eurooppalaisen verkoston kautta ja vaikuttaa sektorin tulevaisuuden tutkimustavoitteisiin EU:ssa. Hankkeessa kehitetään alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja -kaupan arvoverkoston ICTsovelluksia uusissa työskentelytavoissa ja liiketoiminnan prosesseissa, erityisesti älykkäiden tuotteiden/prosessien mobiilisovelluksia ja -teknikoita (ambient intellingence). Hankkeessa kootaan yhteen näkemykset avaintoimijoilta kansallisella/eurooppalaisella tasolla ja luodaan strategisen kehittämisen agenda (roadmap) Euroopan komission IST 7. puiteohjelmaa varten. Hankkeen tavoitteena on alan tutkimuksen ja kehittämisen paneurooppalainen kokoaminen, kehitystyö ja kansallinen vaikuttaminen. Hankkeessa synnytetään verkostoja alan eri toimijoiden välillä Suomessa ja koko Euroopassa. Verkostojen avulla luodaan tässä vaiheessa pilottimallia alan yhteistyöhön ja tutkimukseen. Parhaillaan kartoitetaan alan suomalaisia avaintoimijoita ja yhteistyökumppaneita. Toimijoiden yhteystiedot, osaamisalueet ja projektit kerätään yhteiseen tietokantaan. Tietokannan hakutoimintojen avulla voidaan etsiä yhteistyökumppaneita ja tietoja Euroopassa käynnissä olevista elintarvikeklusterin IT-projekteista ja kehityshankkeista. Tampereen yliopisto toivoo yhteydenottoa niiltä suomalaisilta kohderyhmän toimijoilta, jotka ovat kiinnostuneet saamaan tietonsa rekisteriin ja mahdollisesti osallistumaan hankeyhteistyöhön. Hankkeessa järjestetään alan kehitysnäkymiä ja projekteja esittelevä seminaari ja keskustelutilaisuus Tampereella laajemman elektronisen liiketoiminnan seminaarin yhteydessä. Hanke kestää vuodet , ja rahoituslähteitä ovat ebrc ( e-tampere ohjelman e-business research osaohjelma), EU IST-ohjelma (Information Society Technology) sekä mahdollisesti Tekes, maa- ja metsätalousministeriö sekä yritykset, jotka tulevat osallistumaan hankkeeseen. Kehittämis- ja tutkimusorganisaatio INNOPOLE (www.innopole.net) Espanjan Toledosta johtaa ja koordinoi hanketta. Jorma Riihikoski Tutkija, projektipäällikkö MMM, FK (elintarvikealan tutkimus & tietoverkkopalvelut) Mikko Ruohonen Kansallinen johto, professori Tuotantotilat laajenevat 200 neliöllä Porkkanatuotantoon sopivat koneet ja laitteet ovat löytyneet puoleksi Suomesta, puoleksi muualta Euroopasta. Laitteisiin ja rakennuksiin on tähän mennessä investoitu noin miljoona euroa mm. TEkeskuksen tuella. Suurin vaikeus on laitteiden joustamattomuus tehdä erilaisia tuotteita, Arto Hyytiäinen harmittelee. Hänen mukaansa yritykseen on investoitu järkevästi järkevällä hinnalla, mutta virheitäkin on tehty. Esimerkiksi tuotantotiloihin olisi pitänyt laittaa heti akryylimassalattiat. Nyt ne pitää laittaa kesällä alkavan remontin yhteydessä. Jalostuspuolen tuotantotilaa tulee tuplasti lisää: 200 neliötä. Evelin Naadel ja Ragnar Rosenbaum pakkaavat naposteluporkkanoita. Kehittyvä Elintarvike

20 Yritysyhteistyö tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa Gallup Miten ammattikorkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö on sujunut elintarvikealan tuotantopainotteisessa (TUPA) insinöörikoulutuksessa. Kysymykseen vastaavat yliopettaja Timo Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta sekä bioja elintarviketekniikan koulutusohjelman johtajat Riitta Lehtinen Evtekistä ja Helena Kautola Hämeen ammattikorkeakoulusta. Timo Nurmi Yliopettaja Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Turun ammattikorkeakoulu 1) Mistä lähtien teillä on annettu elintarvikealan tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, miten ja missä? Vuodesta 1999 alkaen. Kolmena ensimmäisenä vuonna noin 7 viikon kevätperiodi on toteutettu projektiopetuksena yrityksissä. Alussa halukkaat ilmoittivat kummalle linjalle he haluavat sijoittua. Käytännössä noin puolet vuosikurssista osallistui tuotantopainotteiseen, ja toiselle puolelle annettiin perinteistä kouluopetusta. Nykyisin on vuorovuosina otettu opiskelijoita joko perinteiselle tai tuotantopainotteisille linjoille. Opetussuunnitelma on ollut sama sekä perinteisille että tuotantopainotteisille. Opetusmuoto on poikennut. Käytännössä kurssit on suoritettu projektimuotoisina töinä (2 4 opiskelijaa/yritys) opettajien antamien tehtäväkokonaisuuksien pohjalta. Tehtävät on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. 20 Kehittyvä Elintarvike ) Kuinka moni opiskelija on suorittanut tämän tutkinnon ja millä nimikkeellä? Tähän mennessä noin 25 opiskelijaa on suorittanut (kaksi kurssia valmistunut). Nimike on insinööri (AMK), elintarviketekniikan suuntautumisvaihtoehto eli sama kuin perinteisillä. 3) Miten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen yhteistyö sujuu yritysten kanssa? Yhteistyökokemukset yritysten kanssa ovat lähes poikkeuksetta hyviä. Sekä opiskelijoiden että yritysten palaute on ollut myönteistä. 4) Olisiko siinä parantamisen varaa? Suurin ongelma on ollut yritysten rekrytoinnissa, jopa siinä määrin, että nykymuotoinen tuotantopainotteinen koulutus tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Toinen suuri ongelma on ollut, että nykyinen malli ei ole mahdollistanut puhdasta projektijaksoa, vaan opiskelijat ovat olleet yrityksissä 4 päivää viikossa ja yhden päivän koulussa. Tämä puolestaan on rajannut yhteistoiminnan vain lähialueelle sijoittuneiden yritysten kanssa. Syksyllä 2005 alkavassa uudessa opetussuunnitelmassa projektijakso keskitetään kolmannen vuoden kevääseen puhtaana 20 viikon periodina. Tämä mahdollistaa yhteistyökumppaneiden hakemisen koko maasta 5) Millaisten yritysten kanssa olette tehneet yhteistyötä? Suurin osa yrityksistä on ollut pkyrityksiä. Toki mukana on myös isoja paikallisia toimijoita. 6) Millä tavalla yhteistyö on hyödyttänyt ammattikorkeakoulua, yrityksiä ja opiskelijoita? Tuotantopainotteinen insinöörikoulutus tuo luontevan yhteistyöväylän yrityksiin. Sitä kautta saa tietoa nykypäivän yritysten prosesseista ja toimintamalleista. Monet yritykset ovat hyödyntäneet opiskelijoita omissa projekteissaan. Etenkin pk-yrityksissä jo ensimmäisen vuoden opiskelijat tuovat yrityksiin uutta tietoa. Myöhempinä vuosina hyödyntäminen vain tehostuu. Suuremmat yritykset ovat käyttäneet opiskelijoita sellaisten projektien tekemiseen, joihin itsellä ei ole liiennyt aikaa. Osa projekteista on ollut varsin pitkäjänteisiä. Projektitehtävien kautta opiskelijat joutuvat tutustumaan yrityksiin varsin monipuolisesti. Heidän tietämyksensä yritysten toimitavoista on laajempi. Ryhmätyötaidot ja tietojen hankintataidot ovat selvästi kehittyneempiä. Moni tuotantopainotteisista opiskelijoista on saanut myös työpaikan projektiyrityksestä. Riitta Lehtinen Johtaja Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Evtek-ammattikorkeakoulu 1) Mistä lähtien teillä on annettu elintarvikealan tuotantopainotteista insinöörikoulutusta, miten ja missä? Vuodesta 1999 lähtien Espoon- Vantaan teknillisessä ammattikorkeakoulussa Vantaalla. Toteutustapa on koko ajan ollut lähes sama: 30 opintopisteen opinnot (1/2 v kokopäiväistä opiskelua) on meillä jaettu kahdelle kevätlukukaudelle 2. ja 3. opiskeluvuodelle tammikuun alusta elokuun loppupuolelle sisältäen kesätyöt. Opiskelijat hankkivat itselleen tämän työharjoittelu- ja työssäoppimistyöpaikan, jossa heille yhdessä Evtekin opettajan ja työpaikan esimiehen kanssa suunnitellaan tehtävät projektityöt. Toistaiseksi projektit ovat olleet pääsääntöisesti yksilöllisiä. Jokaisesta projektista opiskelijat kirjoittavat projektiraportin ja esittelevät ne suullisesti. 2) Kuinka moni opiskelija on suorittanut tämän tutkinnon ja millä nimikkeellä? 17 opiskelijaa. Tutkinnon nimi on insinööri (AMK) bio- ja elintarviketekniikka, tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotodistuksen liitteenä olevasta opintorekisteriotteesta näkyy kaikkien opiskelijan tekemien projektitöiden nimet, laajuudet ja niistä annetut arvosanat. 3) Miten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen yhteistyö sujuu yritysten kanssa? Yleisesti ottaen hyvin. 4) Olisiko siinä parantamisen varaa? Työpaikoilta toivoisimme, että ne varmistuisivat opiskelijoille hieman nykyistä aikaisemmin ja projektitöiden tekemiseen varattaisiin riittävästi aikaa. Oppilaitoksen puolelta kehittämistä on opiskelijan työssäoppimisprojektien tekemisen aikaisessa ohjauksessa, jota tulisi olla nykyistä enemmän. 5) Millaisten yritysten kanssa olette tehneet yhteistyötä? Pääasiassa elintarvikealan yritysten kanssa, mutta yksi opiskelija on tehnyt työssäoppimisprojekteja myös Orionillle. Elintarvikeyrityksiä ovat mm. HK Ruokatalo, Fazer Leipomot, Cloetta Fazer, Vaasan & Vaasan leipomot Espoossa, Vantaalla, Nurmeksessa ja Kotkassa, Ingman, Valion mehu- ja juustotehdas, Herajoen meijeri sekä T&K-osasto, Krunex, Leipomo Ape, Ehon Leipomo, Samsara, Sinebrychoff, Kesko/Tuotetutkimus, Inex Partners/laboratorio, Halva, Suomen Sokeri, Hartwall, Felix Abba, Six ja Meira.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Satakunnan alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO osaamista monialaiseen työnjohtamiseen ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkintorakenne Tekniikan erikoisammattitutkinto on virallinen Opetushallituksen vahvistama erikoisammattitutkinto.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala

VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA. Kulttuuri ja luova toimiala VAATETUSALAN KOULUTUSOHJELMA Kulttuuri ja luova toimiala 1 Koulutusohjelman tehtävät 1. Jatkuvassa muutoksessa olevan vaatetusalan työvoimatarpeen täyttäminen 2. Kouluttaa vaatebisneksen tuntevia asiantuntijoita

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi

HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Aiemmin hankitun n osaamisen tunnistaminen HENRY Foorumi 2010 Taitoprofiilit Oy/Saana Rantsi Osaamisen tunnistamisesta Osaamisen hallinta muuttuvassa toimintaympäristössä i i ä Tilanteen ja tavoitteiden

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot