Loppuraportti. Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hanke 1.1.2010-31.12.2013"

Transkriptio

1 Loppuraportti Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

2 3 Sisältö 1 Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet... 4 a.ylemmän tason tavoitteet:... 4 b.hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus... 7 c. Toimenpiteet... 7 d. Aikataulu e. Resurssit f. Toteutuksen organisaatio g. kustannukset ja rahoitus h. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) i. Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys Liite

3 4 1 Hankkeen toteuttaja Maaseudun Sivistysliitto, Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus 2 Hankkeen nimi ja hanketunnus Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa, Yhteenveto hankkeesta Hankkeen kohderyhmänä olivat Keski-Suomen maaseudun alle 10 henkilöä työllistävät yrittäjät, jotka hakivat uusia näkökulmia oman elinkeinonsa harjoittamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena oli auttaa osallistujia oman yrityksensä ja yrittäjyytensä tulevaisuuden kuvan muokkaamisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkoituksena oli myös lisätä osallistujien osaamista oman yritystoiminnan edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen kehittämiseksi sekä ehkäistä tai ainakin madaltaa toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvia yrittäjyyteen liittyviä ulkoisia ja sisäisiä kriisejä. Tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä koulutuksia (seminaareja, opintomatkoja) ja pienryhmätoimintaa. Niiden aiheet liittyivät yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseen sekä yritysten sisäisen ja ulkoisen yhteistyötä varmistavan tietämyksen lisäämiseen. Ohjattu pienryhmätyöskentely oli hankkeen toiminnan ydin. Eri alojen yrittäjistä koottiin eri puolelle Keski-Suomea 10 ryhmää, joissa kussakin oli keskimäärin 5-7 osallistujaa. Näissä yhteistoiminnallisissa ryhmissä käsiteltiin yrittäjien tarpeista ja tavoitteista nousseita aiheita. Myös seminaareista ja hankkeen opintomatkoilta löytyi uusia kiinnostavia teemoja pohdittavaksi. Ohjaajansa johdolla osallistujat tarkastelivat uusista näkökulmista mm. omaa yrittäjyyttään ja yrityksensä kehittämistä. 4 Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet: Ei ole.

4 5 b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli, että osallistujat oppivat tunnistamaan omat yhteistyötaitonsa ja -kykynsä sekä verkostoissa toimimisen ja muutoksen hallinnan koulutuksia, pienryhmätyöskentelyä, kokemuksiaan ja yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Toimiessaan ryhmissä toisten yrittäjien kanssa he myös oppivat tarkastelemaan erilaisista näkökulmista yrittäjyyttään ja yrityksensä taloutta, asiakkuuksia, prosessien tehokkuutta ja työn organisointia sekä yrityksensä osaamista ja kehittämistä. Yhteistyötaitojensa ohessa osallistujien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin lisääntyy ja he ovat aktiivisia toimijoita yrityksensä toimialalla, asuinseudullaan ja oman yrityksensä sisäisessä verkostossa. Koulutukselliset tavoitteet A. Oppivat ryhmät Ryhmien perustehtävä on syventää osallistujien tietämystä seminaarien teemoista ja peilata opittua omaan toimintaansa yrittäjänä ja yhteistyötoimijana. Osallistujat oppivat näkemään oman itsensä erilaisten ryhmien jäsenenä yhdessä toimimisen taitoja tunnistamaan omista taidoistaan ja kyvyistään yhteistoimintaa edistävät ja rajoittavat taidot ja kyvyt, jolloin heidän verkostoitumistaitonsa lisääntyvät vahvistamaan omaa ja toistensa osaamista ja luottamusta omiin kykyihinsä puntaroimaan omia asenteitaan ja arvojaan yhteiskunnan ja yrityksen muutoksessa. B. Seminaarit Seminaarien tarkoitus on teemoittaa pienryhmätoimintaa ja tuoda uusia näkökulmia ryhmiin osallistuvien muutosasenteisiin ja osaamiseen: Osallistujat oppivat itsetuntemuksesta ja sen merkityksestä omien yhteistyötaitojen kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseen näkemään, että alati muuttuvassa yrityksen toimintaympäristössä on oltava valmis sopeutumaan muutokseen puntaroimalla ja muuttamalla omia asenteitaan ja arvojaankin. C. Opintomatkat Opintomatkojen tarkoitus on avartaa osallistujien näkökulmaa yrittämiseen ja lisätä oman työn arvostusta. mahdollisuus toisilta oppimiseen verkostoitumiseen yhteistyökumppaneiden löytämiseen

5 6 Määrälliset tavoitteet Seutukunnat: Jyväskylän seutukunta (Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen) osallistuu 2 ryhmää yrittäjää Joutsan seutukunta (Joutsa, Luhanka) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Keuruun seutukunta (Keuruu, Multia) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Jämsän seutukunta (Jämsä, Kuhmoinen) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Äänekosken seutukunta (Konnevesi, Äänekoski) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Saarijärven - Viitasaaren seutukunta (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari) osallistuu 2 ryhmää yrittäjää Hankkeeseen osallistuu 8 ryhmää, joissa maaseudun yrittäjää. TAPAHTUMA Pienryhmät oppilastyöpvä Pienryhmätilaisuudet Osallistujien tavoite- ja arviointihaastattelut (hankearviointi) 8 ryhmää; 5-7 hlöä / ryhmä henkilöä 15 krt / ryhmä (á 2 oppituntia / kerta) = 30 oppituntia / ryhmä yrittäjää 3 tapaamista (á 1 tunti) / osallistuja tai yritys osallistujamäärä tapahtumakerrat oppitunnit

6 7 Seminaarit x 5 tilaisuutta (á oppituntia) (pohjoisessa ja eteläisessä K-S:ssa omansa = 25 oppituntia molemmissa) Opintomatkat matkaa (1 yksipäiväinen matka kummallekin alueelle omansa ja yksi yhteinen kaksipäiväinen, yhteensä aktiivisia oppitunteja 15) Muut tilaisuudet (päätös) YHTEENSÄ Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteinä olivat 1. koulutukset (seminaarit ja opintomatkat) 2. pienryhmäohjaus (oppivat ryhmät), joissa käytettiin yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmää (cooperative learning) 3. hankkeen vaikuttavuusarviointiin liittyvät yrittäjien henkilökohtaiset tavoite- ja arviointiohjaukset 4. vuoropari- eli sparriparikäytäntö sekä 5. hankkeen arviointi. 1. Koulutukset Seminaarit Päivämäärä Seminaari Paikka Osallistujat Yrittäjyys ja oma uudistuminen Äänekoski Yrittäjyys ja oma uudistuminen Jämsä Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Saarijärvi Yrittäjyys ja oma uudistuminen Äänekoski 12

7 Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Yritänkö yksin vai pärjäisinkö paremmin yhteistyötä tekemällä? ja Tarinallistamalla parempia palveluita Itsetuntemuskurssi ymmärrystä enneagrammin avulla Kalenteri kuntoon parempi yrittäjän arki Viitasaari 28 Saarijärvi 62 Joutsa 12 Karstula 74 Keuruu 15 Äänekoski 7 Laukaa ja Tarinallistamalla parempia palveluita Äänekoski Iloa yrittäjän arki-ilmaisuun Kinnula Venäläiset matkailijat Jämsä 24 mitä he odottavat ja kuinka heitä palvellaan Yhteensä 14 koulutusta 344 Seminaareihin osallistui hankesuunnitelman mukaisesti yrittäjiä myös pienryhmien ulkopuolelta Yrittäjyys ja oma uudistuminen Hankkeen aloitusseminaari Yrittäjyys ja oma uudistuminen pidettiin Äänekoskella Keski-Suomen Opistolla. Pohjoisessa ja eteläisessä Keski-Suomessa ei järjestetty yrittäjille hankesuunnitelman mukaista erillistä tilaisuutta, vaan seminaari oli avoin tilaisuus jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle keskisuomalaiselle. Päivän tavoitteena oli, että osallistujat ymmärtävät kehittymiseen liittyvän jatkuvan muutoksen ja tiedostavat oman muutososaamisensa vahvuudet ja heikkoudet. Tilaisuuden tarkoitus oli myös löytää ensimmäiset osallistujat pienryhmiin. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisten ja MTK Keski-Suomen kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli 35. Seminaarissa aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen oman tarinansa kertoivat työnohjaaja Tuire Kettunen Saarijärveltä, maanviljelijä, yrittäjä Martti Mäkelä Pihtiputaalta ja yri-

8 9 tysneuvoja Risto Piesala Uuraisilta. Aiheesta Uskalla innostua luennoi ex-triathlonisti, yrittäjä, FM, MBA Pauli Kiuru. Jokaisen esityksen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus keskustella kyseisestä aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen Teemasta Yrittäjyys ja oma uudistuminen järjestettiin toinen koulutus- ja rekrytointitilaisuus Jämsän seudulla, koska tällä alueella ei vielä ollut yrittäjiä mukana pienryhmätoiminnassa. Seminaari toteutettiin yhteistyössä kehittämisyhtiö Jämsekin, MTK-Jämsän seudun ja Vesuri-ryhmä ry:n kanssa. Tilaisuudessa oman yrittäjätarinansa kertoi koulutettu hieroja Hanneli Hiiri. Aiheesta Mitä työnohjaus tarjoaa yrittäjille luennoi työnohjaaja, työyhteisökehittäjä Tuija Bäck Arinna Oy:stä. Päivän päätteeksi yrittäjillä oli mahdollisuus keskustella hankekoordinaattorin kanssa omasta osallistumisestaan pienryhmätoimintaan. Osallistujia tilaisuudessa oli Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Hankesuunnitelman mukainen 2. koulutus aiheesta Itsetuntemus lähtökohtana kehittymiseen ja kehittämiseen toteutettiin pohjoisessa Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Tavoitteena oli enneagrammin avulla oppia ymmärtämään oman itsetuntemuksen merkitys oman itsensä kehittämisessä ja toimiessa yhteistyössä muiden kanssa. Koulutuksessa etsittiin myös keinoja omien taitojen ja kykyjen tunnistamiseen ja muutosvalmiuden lisäämiseen. Työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasahon työpajassa tutustuttiin aiheeseen Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla. Osallistujia oli Yrittäjyys ja oma uudistuminen Hankkeen markkinoimiseksi alueen yrittäjille Äänekosken seudun sparriryhmän kanssa toteutettiin yksi ylimääräinen ja pienimuotoinen tilaisuus aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen. Äänekosken kaupungintalolla pidetyssä seminaarissa hankekoordinaattori Heli Korhonen esitteli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa toimintaa. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskuksen keksintöasiamies Jouni Hynynen ja Mika Lahtinen Torstaiteatterista käsittelivät yrittäjien kanssa yhdessä aihetta Luova näkökulma yrittäjyyteen. Tilaisuudessa oli 12 osallistujaa. 3. ja Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Hankesuunnitelman mukainen 3. seminaari aiheesta Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana toteutettiin yhteistyössä Monien kulttuurien maakunta hankkeen kanssa Viitasaarella ja Saarijärvellä Molemmissa tapahtumissa tavoitteena oli, että osallistujat ymmärtävät yhteisöllisyyden merkityksen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa, ymmärtävät verkostoitumisen taustaa ja tunnistavat omat asenteensa sitä kohtaan.

9 10 Hyvän mielen illoissa esiintyi juoksija, kirjailija Wilson Kirwa, joka puhui mm. positiivisuudesta, erilaisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja hyväksymisestä tuoden samalla uusia näkökulmia ja ajatusmalleja suomalaiseen yrityskulttuuriin. Viitasaaren tilaisuudessa yrittäjätarinansa kertoi Vietnamista Kannonkoskelle kotileipomoyrittäjäksi tullut Huynh Nhu Karjalainen. Saarijärvellä esiintyivät pitseriayrittäjä Gulsen Sagir ja kahvilayrittäjä Mikko Hilden. Viitasaarella osallistujia oli 28 ja Saarijärvellä 62. Seminaarissa esiteltiin myös hankkeiden toimintaa. Viitasaarelle tapahtuma oli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen aloitustilaisuus Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Aiheesta Itsetuntemus lähtökohtana kehittymiseen ja kehittämiseen järjestettiin toinen seminaari eteläisessä Keski-Suomessa, Joutsassa. Kouluttajana tilaisuudessa oli työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasaho, joka toteutti koulutuksen samansisältöisenä kuin Saarijärvellä Osallistujia oli Yritänkö yksin vai pärjäisinkö paremmin yhteistyötä tekemällä? Suunnitelman mukaisen neljännen seminaarin teema liittyi yhteistyöverkostojen merkityksen ymmärtämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli saada osallistujat oivaltamaan, että yhteistyöosaaminen on osa menestyvän yrittäjän työn hallintaa. Karstulassa järjestetyn tilaisuuden alussa toimitusjohtaja Anita Halme kertoi perheyrityksensä Finn-Savotta Oy:n tarinan. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen luennoi perheyritysten merkityksestä maakuntien työllistäjänä. Aiheesta käytiin myös vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa yrittäjyyden kehittämiseen kunnan näkökulman toi kunnanjohtaja Jukka Hiltunen. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n toimitusjohtaja Ari Piesala kertoi kuinka kehittämisyhtiö voi toimia yrittäjän tukena. Blue Saga Company Oy:n toimitusjohtaja Satu Ahlman herätteli omassa osuudessaan osallistujia paikallisen yrittäjyyden merkityksen ja mahdollisuuksien huomaamiseen. Ahlmanin alustuksen jälkeen osallistujat tekivät ryhmätöitä päivän kuluessa esille nousseista teemoista. Tilaisuuden lopuksi päivän anti purettiin paneelikeskustelussa. Osallistujia tilaisuudessa oli ja Tarinallistamalla parempia palveluita Palveluiden tarinallistamisesta järjestettiin kaksipäiväinen koulutus Keuruulla, jossa osallistujat keskittyivät yhteistyössä toistensa kanssa yritysten toiminnan tarinallistamiseen. Koulutus koostui teoria- ja työpajaosuudesta, joissa teemoina olivat tarinaidentiteetin tunnistaminen ja asiakkaan palvelukokemuksen tarinallistaminen. Kouluttajana toimi tarinallistaja Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujia koulutuksessa oli 15.

10 Itsetuntemuskurssi ymmärrystä enneagrammin avulla Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla koulutuksia järjestettiin Saarijärvellä ja Joutsassa. Näihin tilaisuuksiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla yrittäjillä ei ollut mahdollisuus osallistua, vaikka aihe koettiin tarpeelliseksi. Tämän vuoksi Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hanke varasi työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasahon koulutuksesta kurssipaikan seitsemälle mukaan ilmoittatuneelle yrittäjille Kalenteri kuntoon parempi yrittäjän arki Työn organisointiin ja -hyvinvointiin liittyvä koulutus järjestettiin Laukaan Puustellissa. Päivän aikana pohdittiin yrittäjän hyvinvointia, yrityksen johtajuutta ja työnjakoa sekä niiden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen ja tuloksellisuuteen. Osallistujia koulutuksessa oli kahdeksan. Kouluttajana oli yrityskehittäjä Sanna Jylänki Redesan Oy:stä ja Tarinallistamalla parempia palveluita Spring Bayssa Äänekoskella järjestettiin palveluiden tarinallistamisesta kaksipäiväinen koulutus, joissa osallistujat keskittyivät yritysten toiminnan tarinallistamiseen yhteistyössä toistensa kanssa. Koulutus koostui teoria- ja työpajaosuudesta, joissa teemoina olivat tarinaidentiteetin tunnistaminen ja asiakkaan palvelukokemuksen tarinallistaminen. Kouluttajana toimi tarinallistaja Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujia koulutuksessa oli 16. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Finnbeing hankkeen kanssa Iloa yrittäjän arki-ilmaisuun Omien yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseksi hanke järjesti yhteistyössä Finnbeinghankkeen kanssa esiintymiskoulutuksen. Kurssin aikana oli herätellä kysymyksiä itsestä ilmaisijana ja kuuntelijana. Tavoitteena oli löytää ilmaisua vahvistavia ja vapauttavia keinoja sekä antaa esiintymisvarmuutta työpäivän tarpeisiin. Osallistujia oli Venäläiset matkailijat mitä he odottavat ja kuinka heitä palvellaan? Eri palvelualojen yrittäjät kokoontuivat Jämsän Ruotsulan Hoviin pohtimaan keinoja venäläisten matkailijoiden palvelemiseen heidän tarpeensa ja toivomuksensa huomioiden. Koulutuksessa stylisti, meikkitaiteilija, imagokouluttaja Larissa Heinänen kertoi omia kokemuksiaan venäläisten matkailijoiden odotuksista. Puheessaan hän kertoi myös asiakkaiden kanssa syntyvistä mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. Kulttuurisidonnaisesta viestinnästä asiakkaiden palvelutyökaluna alusti viestintäyrittäjä, moninaisuusasiantuntija Petr Potchinchtchikov P & L Managerista. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Monien kulttuurien maakunta ja Outdoors Finland hankkeiden kanssa. Yhteistyössä mukana oli myös kehittämisyhtiö Jämsek.

11 12 Opintomatkat Päivämäärä Opintomatka Paikka Osallistujat Yhteistyöllä ja verkostoitumalla Petäjävesi, Mänttä, 24 tuloksiin Multia Opintomatka Saariston rengastielle Turun saaristo Opintomatka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille Ahvenanmaa 34 Yhteensä 3 opintomatkaa Yhteistyöllä ja verkostoitumalla tuloksiin Pohjoisen ja eteläisen Keski-Suomen yrittäjille järjestettiin yhteinen opintomatka Yhteistyöllä ja verkostoitumalla tuloksiin. Päivän aikana tutustuttiin oman maakunnan yrityksiin ja yrittäjiin sekä opittiin tuntemaan muita hankkeessa mukana olevia eri alojen yrittäjiä. Opintomatkalla vierailtiin seuraavissa paikoissa: Petäjävedellä Maatilamatkailu Kumpusella, Mäntän Myllyrannassa Uniikeissa putiikeissa ja Multialla luomumatkailutila Metsolan Kartanossa, Kynttiläpaja Kalevantulessa ja Aurinkoaitassa. Vierailukohteiden yrittäjät esittelivät omaa toimintaansa ja kertoivat omista yhteistyöverkostoistaan. Opintomatkalla osallistujia oli Opintomatka Saariston rengastielle Kolmen päivän opintomatkan aikana Turun Saariston rengastiellä tutustuttiin erilaisiin yrityksiin ja yrittäjiin maaseudulla sekä opittiin tuntemaan muita hankkeessa mukana olevia yrittäjiä. Reitti ja vierailukohteet olivat: Reitti: Kyyjärvi Karstula Saarijärvi Äänekoski Jyväskylä Jämsä Turku 2nd Round myymälä, Patalahti Jämsä, esittelijänä toimitusjohtaja Marianne Kiskola Urpolan Kartano, Humppila. Tutustuminen kartanoon, Nalleateljeehen, Tilkkutexiin ja Urpolan kutomoon. Esittelijöinä isäntäväki Leena ja Mikko Kylämarkula Reitti: Turku - Parainen - Nauvo Tammiluodon Viinitila, Parainen Pohjolan suurin kalkkikaivoksen avolouhos, Parainen

12 Majatalo Martta, Nauvo, emäntänä Sari Nordling Sussi Henriksonin savipaja, Nauvo Wallmon käsityökauppa, Nauvo Tutustuminen Pro Nagu ja Multikultiyhdistyksen toimintaan, Nauvo, esittelijänä Majatalo Martan emäntä Sari Nordling Reitti: Nauvo Korppoo Houtskari Mossala Iniö Kustavi Turku Keski- Suomi Pienyrittäjien liikekeskus (majatalo, koiranruokakauppa, sisustuskauppa ja vaateliike), Korppoo Houtskarin Saaristomuseo, Näsby Kustavin Savipaja, Kustavi Laura Peterzens studio, Kustavi Matkan ajaksi osallistujille annettiin pohdittavaksi tehtävä Mitä näkemääsi, kokemaasi ja oppimaasi voit hyödyntää yrityksessäsi sellaisenaan tai mukautettuna. Opintomatkan päätteeksi ajatukset koottiin yhteen ryhmätöissä, jotka paluumatkan aikana esitettiin muille ryhmille. Ryhmätöiden mukaan osallistujat saivat opintomatkalta ideoita mm. oman yrityksensä kehittämiseen ja yhteistyön tekemiseen sekä uskoa omaan osaamiseen kuin myös eväitä oman jaksamisen pohtimiseen. Osallistujia opintomatkalla oli Opintomatka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille Kolmen päivän matka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille oli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen päätöstilaisuus. Matkan aikana tutustuttiin oppaan Merja Karlsonin johdolla sadonkorjuujuhlille osallistuneisiin maatiloihin ja muihin yrityksiin sekä paikallisten yrittäjien tapaan tehdä yhteistyötä. Reitti ja vierailukohteet olivat: Reitti: Kyyjärvi - Karstula - Saarijärvi - Äänekoski - Jyväskylä - Jämsä - Rymättylä Lelumuseo & Virikekeskus Helminauha, Jämsä Lelumuseon toiminnan esittely, Taila Helin ja hyvinvointialan palveluja tuottavan Enkeliriihen esittely, yrittäjä Hanneli Hiiri Herrankukkaro, Rymättylä Tutustuminen Turun saaristossa omalaatuisen, vanhan kalastajatilan ympärille rakentuneen miljöön tarjoamiin palveluihin ja historiaan.

13 Reitti: Turku- Ahvenanmaa Sadonkorjuujuhlilla: Åsa Keskusmeijeri, Jomala Meijeriin ja leipomoon tutustuminen. Vierailu myös pihapiirissä olevassa lämpölaitoksessa. Ulfsby Gård, Jomala Luomutila, jossa oli lampaita ja Ylämaan karjaa. Tilamyymälässä käsitöitä ja lihatuotteita. Pihapiirissä vanhoja maatilan koneita. Smakbyn, Kasteholm Ravintolatoimintaa. Smakbyn puoti, jossa mm. valikoituja ahvenanmaalaisia käsitöitä ja maatilojen tuotteitta. Lammastila Mansas, Finström Työnäytöksiä. Tilalla myynnissä omia tuotteita. Reitti: Ahvenanmaa Keski-Suomi Lugnet Keramik, Hammarland Siv ja Simon Linneyn suunnittelemia ja tekemiä keramiikkatöitä. Työnäytöksiä. Marskog lamm, Finström Pieni lammastila, jossa tilan lihatuotteita myynnissä Bolstholms Gård, Geta Maatila, jossa myynnissä paikallisia ja oman tilan tuotteita. Myös ahvenanmaalaisten taitelijoiden taidenäyttely. Matkan aikana osallistujat pohtivat yhdessä heille annettua tehtävää Mitä näkemääsi, kokemaasi ja oppimaasi voit hyödyntää yrityksessäsi (esim. mitä ahaa-elämyksiä sait ja millaisissa asioissa on parantamisen varaa). Opintomatkan päätteeksi ajatukset koottiin yhteen tekemällä ryhmätöitä, joiden tulokset esiteltiin kaikille matkalla mukana olleille. Kaikissa ryhmätöissä pohdittiin mm. vastaavanlaisen tapahtuman järjestämistä eri seutukunnilla. Tällaisen tapahtuman toteuttamisen keskeisimmiksi hyödyiksi osallistujat nostivat kunkin seutukunnan yrittäjyyden tunnetuksi tekemisen, yrittäjien välisen yhteistyön kehittämisen ja yrittäjäverkostojen syntymisen ja yhteishengen kasvattamisen. Opintomatkalla oli osallistujia 34.

14 15 2. Pienryhmäohjaus Ryhmät Aihe Osallistujat Hankasalmi-Laukaa-Äänekoski Työnohjaus 6 Jämsä Työnohjaus 5 Jämsä-Jyväskylä II Työnohjaus 6 Karstula Työnohjaus 6 Karstula-Saarijärvi Työnohjaus 5 Keuruu-Multia Yhteismarkkinointi 8 ja työnohjaus Keuruu-Petäjävesi Työnohjaus 5 Saarijärvi I Työnohjaus 7 Saarijärvi II Työnohjaus 6 Saarijärvi III Yhteismarkkinointi 14 Yhteensä 10 pienryhmää 68 osallistujaa Syksyn 2010 aikana pienryhmätoimintaa markkinoitiin yrittäjille tapaamalla heitä henkilökohtaisesti tai eri tilaisuuksien yhteydessä (mm. yrittäjä- ja tuottajayhdistysten kokouksissa, maaseutugaalassa). Saarijärven seudulla pidettiin pienryhmätoiminnasta kiinnostuneille yrittäjille aloitustilaisuus, jossa TRO, työnohjaaja, KTaO Leena Kuhno kertoi työnohjauksesta. Tilaisuuden aikana muodostettiin ensimmäiset pienryhmät Karstulaan ja Saarijärvelle. Niiden toiminta alkoi helmikuussa Osallistujien rekrytointi ja pienryhmien kokoaminen jatkui kevättalvella 2011 eri seutukunnilla. Vuoden lopussa toimintansa oli aloittanut seitsemän ryhmää eri puolella Keski- Suomea. Tämän jälkeen vuoden 2012 aikana perustettiin vielä kolme uutta ryhmää. Yrittäjät kokoontuivat keskimäärin 3-4 viikon välein ohjattuun kahden oppitunnin mittaiseen pienryhmätoimintaan. Kokoontumisia oli 15 kertaa ja ryhmästä riippuen kokoontumiset saatiin päätökseen 1 ½ 2 vuodessa. Oppitunteja oli 30 lukuun ottamatta kolmen kokoontumiskerran jälkeen toimintaansa päättänyttä Jämsän - Jyväskylän pienryhmää. Yhteistyötaitoja ja asennetta yhteiseen markkinointiin pohtivan pienryhmän (Saarijärvi III), tuntimäärä oli 28 tuntia. Tähän ryhmään osallistui hankkeen ulkopuolisia yrittäjien kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita SSYP Kehitys Oy:stä, Saarijärven kaupungista ja eri järjestöistä. Multian - Keuruun pienryhmän sisältyi myös yhteismarkkinointia 20 oppituntia, mutta sen lisäksi osallistujat saivat 10 oppituntia työnohjausta. Yhteensä ohjatuissa pienryhmissä aloitti 68 yrittäjää, naisia 56 ja miehiä 12. Osallistujista maatilayrittäjiä 15 (22 %) ja muilta toimialoilta 53 (78 %). Kaikki ryhmät olivat ns. sekaryhmiä eli samassa ryhmässä oli eri toimialojen yrittäjiä. Aiheet pienryhmien toimintaan

15 16 nousivat yrittäjien tavoitteista ja tarpeista. Niitä saatiin myös seminaareista ja opintomatkoilta. Ryhmä työskenteli yhteistoiminnallisen oppimisen (cooperative learnieng) menetelmällä käyttäen hyväksi kaikkien osallistujien tietämystä. Työnohjausryhmissä ohjaajina olivat työyhteisövalmentaja, työnohjaaja Tuija Bäck Arinna Oy:stä, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja Kirsti Hirvanen, työnohjaaja Tuire Kettunen ja TRO, työnohjaaja, KTaO Leena Kuhno. Saarijärvellä yhteismarkkinointiin liittyvän työpajan kouluttajana toimi Jussi Junikka Viestintätoimisto Suodattimesta. Multian - Keuruun yhteismarkkinoinnin työpajasarjassa toimi yrittäjä, yrityskonsultti Sanna Jylänki Redesan Oy:stä. 3. Osallistujien tavoite- ja arviointiohjaukset Pienryhmätoiminnassa mukana olleiden yrittäjien tavoite- ja arviointiohjaukset (alkutavoitteet, väliarviointi, toteuman arviointi) toteutettiin vuosien aikana niiden yrittäjien kassa, jotka osallistuivat työnohjaukseen. Hankekoordinaattori haastatteli yrittäjiä henkilökohtaisesti kahdenkeskisissä tapaamisissa. Alkutavoitekeskusteluja käytiin sitä mukaa kun osallistujia rekrytoitiin ohjattuun pienryhmätoimintaan mukaan. Väliarviointikeskustelut sijoittuivat pienryhmätoiminnan puoleen väliin. Tapaamisissa arvioitiin jokaisen osallistujan itselleen asettamien tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa myös tarkennettiin niitä. Hankkeen toteumaa arvioitiin pienryhmäohjauksen loppupuolella tai sen päätyttyä. Osallistujat arvioivat keskusteluissa omaa kehittymistään ja hankkeen vaikutusta omaan toimintaansa. 4. Vuoropari- l. sparriparikäytäntö Hankkeessa pyrittiin siihen, että pienryhmätoimintaan osallistuneilla yrittäjillä olisi oma sparripari. Ajatuksena oli, että jokainen osallistuja löytäisi oman ryhmänsä lisäksi sellaisen kumppanin, jonka kanssa voisi käydä luottamuksella läpi omaa kehittymistään, saada palautetta ja ulkopuolisen näkökulmaa. Vuoroparikäytännöstä kerrottiin seminaarien yhteydessä, henkilökohtaisissa tapaamisissa ja työnohjaajat avasivat sen merkitystä omissa pienryhmien kokoontumissa. Suuri osa hankkeessa mukana olevista yrittäjistä ei kokenut tarvitsevansa sparriparia, koska he saivat riittävästi tukea omasta pienryhmästään. Joillekin yrittäjille kuitenkin löytyi omasta, toisesta ryhmästä tai hankkeen ulkopuolelta keskustelukumppani, jonka kanssa he pitivät yhteyttä puhelimitse tai tapasivat. Yrittäjät, joilla oli sparripari, olivat pääsääntöisesti saman alan yrittäjiä, joilta saatiin henkistä tukea ja neuvoja oman yrityksen kehittämiseen.

16 17 5. Hankkeen arviointi Kevättalvella 2013 toteutettiin oppilastyönä hankesuunnitelman mukainen arviointi hankkeen toteutuksesta ja vaikuttavuudesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Annika Lehtonen teki puhelinhaastattelun 30 pienryhmätoiminnassa olleelle yrittäjälle ja kaikille neljälle työnohjaajalle. Raportin tulokset ovat loppuraportin liitteenä. d. Aikataulu Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen toteutusaika alkuperäisen päätöksen mukaisesti oli Hanke hyväksyttiin Keski- Suomen ELY-keskuksessa , jonka jälkeen hankekoordinaattori aloitti työnsä rekrytointiprosessin päätyttyä Syksyllä 2012 hankkeelle haettiin jatkoaikaa, koska noin puoli vuotta myöhässä alkaneen hankkeen toimenpiteitä oli toteuttamatta. Hankkeen uudeksi toteutusajaksi tuli e. Resurssit Kokopäiväisenä hankekoordinaattorina toimi tradenomi, KTM Heli Korhonen Aluepäällikkö Leena Kuhnon työpanosta johtamiseen käytettiin hankesuunnitelman mukaisesti 2 työpäivää/kuukausi. Hankkeen kirjanpito ja taloushallinto oli osa MSL:n taloushallintoa. Hankkeen toimintaa seurasi säännöllisin väliajoin kokoontuva seurantaryhmä. Toimistosihteeri Päivi Sarvikas teki hankkeelle töitä, joita ei huomioitu alkuperäisessä hankesuunnitelmassa ja sen budjetissa. Kustannukset syntyivät markkinoinnin suunnittelusta, hanke-esitteiden, ilmoitusten ja seminaariohjelman tekemisestä. Vuonna 2010 kolmen kuukauden työaikalaskelmien perusteella kustannukset olivat noin Vähäiset kustannukset eivät kyseisen vuoden joulukuun alkuun mennessä edellyttäneet muutoshakemuksen tekemistä. Toimistosihteerin työpanosta arvioitiin tarvittavan noin 20 % työajasta hankekauden loppuun saakka. Jäljellä olleet kustannukset olivat arviolta euroa. Työtehtäviin kuuluivat avoimien seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen markkinointi, esitteiden muokkaaminen hankkeen edetessä, ilmoitusten suunnittelu ja tekeminen sekä hankkeen osalta kotisivujen ylläpitäminen. Kustannuksista tehtiin muutoshakemus joulukuussa Toimistosihteerin työsuhde päättyi kesäkuussa 2012, jonka jälkeen näitä kuluja ei enää syntynyt.

17 18 f. Toteutuksen organisaatio Hanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliiton Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus. Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. Liiton palveluksessa on n. 15 vakinaista henkilöä ja vaihteleva määrä projektityöntekijöitä. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Joensuussa, Saarijärvellä ja Oulussa. Liitto saa opintokeskustoimintaansa lakisääteistä valtionapua ja muuhun toimintaansa harkinnanvaraista järjestömäärärahaa, jolla se rahoittaa toimintansa kiinteät kulut. Hanke- ja kulttuuritoimintaansa liitto hakee aina erillisrahoituksen julkisista rahoituslähteistä ja yksityisiltä rahoittajilta, aina kulloisenkin hankkeen toteutusalueen ja sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti. Maaseudun Sivistysliitto on enemmistöosakkaana kustannusosakeyhtiö Maahengessä, joka kustantaa taide- ja luontokirjoja sekä maaseutuaiheista kirjallisuutta. Keski-Suomen aluetta palvelee Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus Saarijärvellä. Myös liiton valtakunnallisen opinto- ja kulttuuritoiminnan asiantuntemusta ja resursseja suunnataan alueellisiin hankkeisiin. g. Kustannukset ja rahoitus Keski-Suomen ELY-keskus myönsi rahoitusta hankkeelle Yksityisen rahoituksen osuus oli , joka koostui osallistumismaksuista ja Maaseudun Sivistysliiton osuudesta. Hankkeelle myönnettiin muutoshakemuksella jatkoaikaa , koska hanke käynnistyi alkuperäisestä aikataulusta n. puoli vuotta myöhässä ja hankkeen toimenpiteitä oli toteuttamatta. Hankkeessa noudatettiin alkuperäistä kustannusarviota, vaikka kululajien välille tehtiin muutoksia.

18 19 Hankkeen alkuperäinen ja hyväksytty muutosbudjetti: Alkuperäinen hyväksytty budjetti Uusi budjetti Menot Palkat sivukuluineen * projektikoordinaattori * hankkeen hallinnointi johtaminen (2 pv / kk = n. 1 kk / vuosi) kirjanpito * hankkeen arviointi * pienryhmäohjaus (5 ryhmää, á 15 krt = 75 krt) Ostopalvelut * pienryhmäohjaus (3 ryhmää, á 15 krt = 45 krt) * seminaariluennot Matkakulut * opintomatkat * projektikoordinaattorin matkakulut * hallinnointi- ja pienryhmäohjaus Vuokrat Tilavuokrat Toimiston vuokrat Muut kulut * aineisto (monisteet) * postitus ja puhelin * ATK-laitteiden vuokraleasing * ilmoituskulut *kokous- ja neuvottelukulut *siivous 450 Yhteensä

19 20 h. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hankkeen toiminnan ja talouden toteutumista seurasivat hankekoordinaattori, aluepäällikkö ja MSL:n toiminnanjohtaja. Hankkeella ei ollut erillistä ohjausryhmää vaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli toimia hankekoordinaattorin tukena ja seurata hankkeen etenemistä. Seurantaryhmään kuuluivat: Veli Koski, ELY- keskus Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto, varajäsenenä Leena Kuhno Esa Järvinen, K-S Yrittäjät Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi Anja Kettunen, MTK-Keski-Suomi (pj) Mirja Pummila, Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaiset Ryhmää täydennettiin syksyllä 2011 kahdella hankkeessa mukana olevalla yrittäjällä. He olivat Antti Mikkola (Mediazoo) Jyväskylästä ja Marjatta Kunnaton (Villa Hiidenmäki) Jämsästä. Seurantaryhmä kokoontui vuosien aikana seuraavasti: i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen vaativin tehtävä oli saada riittävästi yrittäjiä pienryhmätoimintaan mukaan kolmeksi vuodeksi. Työnohjaus koettiin aluksi vieraaksi asiaksi, koska sen sisältöä ei tunnettu. Osallistujien rekrytointi kuitenkin onnistui henkilökohtaisissa tapaamisissa, toiminnasta tiedottamisen avulla, seminaareissa ja vierailemalla yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa. Keskimäärin 5-7 yrittäjän ryhmiä muodostui 10 (tavoite kahdeksan), ja pääsääntöisesti osallistujat sitoutuivat hyvin 15 ohjauskertaan. Usein ryhmät mieluummin siirsivät tapaamistaan toiseen kertaan, ellei sovittu kerta käynyt jokaiselle. Ainoastaan yksi ryhmä päätti toimintansa kolmen kokoontumisen jälkeen. Muut pienryhmätoiminnan lopettaneet olivat yksittäisiä henkilöitä eri ryhmistä.

20 21 Hankkeen yksityinen rahoitusosuus oli euroa (10 %). Se koostui osallistumismaksuista ja MSL:n osuudesta. Osallistumismaksu koko toiminnan ajalta oli 450 /yrittäjä, mutta se ei pelkästään riittänyt kattamaan omarahoitusosuutta. Yksityistä rahoitusta MSL:n osuuden lisäksi kertyi seminaareista ja opintomatkoilta hankkeen ulkopuolelta osallistuvilta yrittäjiltä. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaiset, MTK- Keski-Suomi, kunnat, kehittämisyhtiöt ja yrittäjäjärjestöt eri puolilla maakuntaa. Yhteistyötä tehtiin seminaarien, pienryhmätoiminnan ja opintoretkien markkinoinnissa yrittäjille sekä eri tilaisuuksien järjestämisessä. Hankeyhteistyötä tehtiin soveltuvin osin myös muiden Keski-Suomessa toimivien hankkeiden kanssa. Yhteisiä koulutuksia toteutettiin MSL:n Monien kulttuurien maakunta, Finnbeing ja Outdoors Finland Keski-Suomi hankkeiden kanssa. Saarijärvellä Uusi ICThankkeen koulutuksessa oli mukana Verkostot perheyrittäjien apuna muutosvalmiuden haasteista hankkeen yrittäjiä. Hankekoordinaattorin tukena toimivat seutukunnalliset sparriryhmät, jotka kokoontuivat tarpeen mukaan. Ryhmät koostuivat MTK - Keski-Suomen, Maa- ja Kotitalousnaisten, kehittämisyhtiöiden, kuntien ja yrittäjäjärjestöjen edustajista. Ryhmän tarkoitus oli edistää hankkeen toteutumista kaikilla seutukunnilla eri puolella Keski-Suomea. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Määrälliset tulokset TAPAHTUMA toteutunut osallistujamäärä, (tavoite) Pienryhmät 10 ryhmää, (8) tapahtumakerrat toteutuneet oppitunnit, (tavoite) toteutuneet oppilastyöpäivät, (tavoite) Pienryhmätilaisuudet Osallistujien tavoiteja arviointihaastattelut (hankearviointi) 68 yrittäjää, (40-56) 15 krt / ryhmä (á 2 oppituntia / kerta) = 30 oppituntia / ryhmä yhdellä ryhmällä 28 oppituntia 43 yrittäjää, (40-56) 3 tapaamista (á 1-2 tunti) / osallistuja 1407, ( ) 176, (150) 178, ( ) 22, (15) Seminaarit 46, (40-56) 14 tilaisuutta eri 615, 77, (250)

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle.

Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Ilpo Lehtonen Pilotin tavoitteena oli työnohjauksen mallintaminen pelastus- ja ensihoidon henkilöstölle. Pilotin päättymisen jälkeen tuotetussa raportissa on kuvattu mallintamisen toteutuminen sekä ehdotettu

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos

Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat. Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitos, henkilöstö ja työurat Maarit Nurmijoki-Matilainen Henkilöstöpäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos Henkilöstö 3/2012 Henkilöstömäärä Päätoimiset 300 henkilöä

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi. Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät Rinnakkaisseminaari Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 13.3.2013 Rinnakkaisseminaari Keski-Suomen Järjestöareenan esittely Klo 9.30 10.00 Tiina Sivonen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910

2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 Sivu 1 / 8 Loppuraportti 1. Hankkeen toteuttajan nimi: Kangasniemen maaseutuseura ry 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus: Kimpale kultaa Kangasniemi kylineen kimaltamaan VIRKISTYSALUEHANKE, 15910 3. Yhteenveto

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot