Loppuraportti. Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hanke

Transkriptio

1 Loppuraportti Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

2 3 Sisältö 1 Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoitteet... 4 a.ylemmän tason tavoitteet:... 4 b.hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus... 7 c. Toimenpiteet... 7 d. Aikataulu e. Resurssit f. Toteutuksen organisaatio g. kustannukset ja rahoitus h. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) i. Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Esitykset jatkotoimenpiteiksi Allekirjoittajat ja päiväys Liite

3 4 1 Hankkeen toteuttaja Maaseudun Sivistysliitto, Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus 2 Hankkeen nimi ja hanketunnus Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa, Yhteenveto hankkeesta Hankkeen kohderyhmänä olivat Keski-Suomen maaseudun alle 10 henkilöä työllistävät yrittäjät, jotka hakivat uusia näkökulmia oman elinkeinonsa harjoittamiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena oli auttaa osallistujia oman yrityksensä ja yrittäjyytensä tulevaisuuden kuvan muokkaamisessa muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkoituksena oli myös lisätä osallistujien osaamista oman yritystoiminnan edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen kehittämiseksi sekä ehkäistä tai ainakin madaltaa toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvia yrittäjyyteen liittyviä ulkoisia ja sisäisiä kriisejä. Tavoitteisiin pyrittiin järjestämällä koulutuksia (seminaareja, opintomatkoja) ja pienryhmätoimintaa. Niiden aiheet liittyivät yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseen sekä yritysten sisäisen ja ulkoisen yhteistyötä varmistavan tietämyksen lisäämiseen. Ohjattu pienryhmätyöskentely oli hankkeen toiminnan ydin. Eri alojen yrittäjistä koottiin eri puolelle Keski-Suomea 10 ryhmää, joissa kussakin oli keskimäärin 5-7 osallistujaa. Näissä yhteistoiminnallisissa ryhmissä käsiteltiin yrittäjien tarpeista ja tavoitteista nousseita aiheita. Myös seminaareista ja hankkeen opintomatkoilta löytyi uusia kiinnostavia teemoja pohdittavaksi. Ohjaajansa johdolla osallistujat tarkastelivat uusista näkökulmista mm. omaa yrittäjyyttään ja yrityksensä kehittämistä. 4 Raportti 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet: Ei ole.

4 5 b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli, että osallistujat oppivat tunnistamaan omat yhteistyötaitonsa ja -kykynsä sekä verkostoissa toimimisen ja muutoksen hallinnan koulutuksia, pienryhmätyöskentelyä, kokemuksiaan ja yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Toimiessaan ryhmissä toisten yrittäjien kanssa he myös oppivat tarkastelemaan erilaisista näkökulmista yrittäjyyttään ja yrityksensä taloutta, asiakkuuksia, prosessien tehokkuutta ja työn organisointia sekä yrityksensä osaamista ja kehittämistä. Yhteistyötaitojensa ohessa osallistujien usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin lisääntyy ja he ovat aktiivisia toimijoita yrityksensä toimialalla, asuinseudullaan ja oman yrityksensä sisäisessä verkostossa. Koulutukselliset tavoitteet A. Oppivat ryhmät Ryhmien perustehtävä on syventää osallistujien tietämystä seminaarien teemoista ja peilata opittua omaan toimintaansa yrittäjänä ja yhteistyötoimijana. Osallistujat oppivat näkemään oman itsensä erilaisten ryhmien jäsenenä yhdessä toimimisen taitoja tunnistamaan omista taidoistaan ja kyvyistään yhteistoimintaa edistävät ja rajoittavat taidot ja kyvyt, jolloin heidän verkostoitumistaitonsa lisääntyvät vahvistamaan omaa ja toistensa osaamista ja luottamusta omiin kykyihinsä puntaroimaan omia asenteitaan ja arvojaan yhteiskunnan ja yrityksen muutoksessa. B. Seminaarit Seminaarien tarkoitus on teemoittaa pienryhmätoimintaa ja tuoda uusia näkökulmia ryhmiin osallistuvien muutosasenteisiin ja osaamiseen: Osallistujat oppivat itsetuntemuksesta ja sen merkityksestä omien yhteistyötaitojen kehittämiseen ja ammatillisen osaamisen vahvistamiseen näkemään, että alati muuttuvassa yrityksen toimintaympäristössä on oltava valmis sopeutumaan muutokseen puntaroimalla ja muuttamalla omia asenteitaan ja arvojaankin. C. Opintomatkat Opintomatkojen tarkoitus on avartaa osallistujien näkökulmaa yrittämiseen ja lisätä oman työn arvostusta. mahdollisuus toisilta oppimiseen verkostoitumiseen yhteistyökumppaneiden löytämiseen

5 6 Määrälliset tavoitteet Seutukunnat: Jyväskylän seutukunta (Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen) osallistuu 2 ryhmää yrittäjää Joutsan seutukunta (Joutsa, Luhanka) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Keuruun seutukunta (Keuruu, Multia) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Jämsän seutukunta (Jämsä, Kuhmoinen) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Äänekosken seutukunta (Konnevesi, Äänekoski) osallistuu 1 ryhmä 5-7 yrittäjää Saarijärven - Viitasaaren seutukunta (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari) osallistuu 2 ryhmää yrittäjää Hankkeeseen osallistuu 8 ryhmää, joissa maaseudun yrittäjää. TAPAHTUMA Pienryhmät oppilastyöpvä Pienryhmätilaisuudet Osallistujien tavoite- ja arviointihaastattelut (hankearviointi) 8 ryhmää; 5-7 hlöä / ryhmä henkilöä 15 krt / ryhmä (á 2 oppituntia / kerta) = 30 oppituntia / ryhmä yrittäjää 3 tapaamista (á 1 tunti) / osallistuja tai yritys osallistujamäärä tapahtumakerrat oppitunnit

6 7 Seminaarit x 5 tilaisuutta (á oppituntia) (pohjoisessa ja eteläisessä K-S:ssa omansa = 25 oppituntia molemmissa) Opintomatkat matkaa (1 yksipäiväinen matka kummallekin alueelle omansa ja yksi yhteinen kaksipäiväinen, yhteensä aktiivisia oppitunteja 15) Muut tilaisuudet (päätös) YHTEENSÄ Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteinä olivat 1. koulutukset (seminaarit ja opintomatkat) 2. pienryhmäohjaus (oppivat ryhmät), joissa käytettiin yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmää (cooperative learning) 3. hankkeen vaikuttavuusarviointiin liittyvät yrittäjien henkilökohtaiset tavoite- ja arviointiohjaukset 4. vuoropari- eli sparriparikäytäntö sekä 5. hankkeen arviointi. 1. Koulutukset Seminaarit Päivämäärä Seminaari Paikka Osallistujat Yrittäjyys ja oma uudistuminen Äänekoski Yrittäjyys ja oma uudistuminen Jämsä Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Saarijärvi Yrittäjyys ja oma uudistuminen Äänekoski 12

7 Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Yritänkö yksin vai pärjäisinkö paremmin yhteistyötä tekemällä? ja Tarinallistamalla parempia palveluita Itsetuntemuskurssi ymmärrystä enneagrammin avulla Kalenteri kuntoon parempi yrittäjän arki Viitasaari 28 Saarijärvi 62 Joutsa 12 Karstula 74 Keuruu 15 Äänekoski 7 Laukaa ja Tarinallistamalla parempia palveluita Äänekoski Iloa yrittäjän arki-ilmaisuun Kinnula Venäläiset matkailijat Jämsä 24 mitä he odottavat ja kuinka heitä palvellaan Yhteensä 14 koulutusta 344 Seminaareihin osallistui hankesuunnitelman mukaisesti yrittäjiä myös pienryhmien ulkopuolelta Yrittäjyys ja oma uudistuminen Hankkeen aloitusseminaari Yrittäjyys ja oma uudistuminen pidettiin Äänekoskella Keski-Suomen Opistolla. Pohjoisessa ja eteläisessä Keski-Suomessa ei järjestetty yrittäjille hankesuunnitelman mukaista erillistä tilaisuutta, vaan seminaari oli avoin tilaisuus jokaiselle aiheesta kiinnostuneelle keskisuomalaiselle. Päivän tavoitteena oli, että osallistujat ymmärtävät kehittymiseen liittyvän jatkuvan muutoksen ja tiedostavat oman muutososaamisensa vahvuudet ja heikkoudet. Tilaisuuden tarkoitus oli myös löytää ensimmäiset osallistujat pienryhmiin. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisten ja MTK Keski-Suomen kanssa. Osallistujia tilaisuudessa oli 35. Seminaarissa aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen oman tarinansa kertoivat työnohjaaja Tuire Kettunen Saarijärveltä, maanviljelijä, yrittäjä Martti Mäkelä Pihtiputaalta ja yri-

8 9 tysneuvoja Risto Piesala Uuraisilta. Aiheesta Uskalla innostua luennoi ex-triathlonisti, yrittäjä, FM, MBA Pauli Kiuru. Jokaisen esityksen jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus keskustella kyseisestä aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen Teemasta Yrittäjyys ja oma uudistuminen järjestettiin toinen koulutus- ja rekrytointitilaisuus Jämsän seudulla, koska tällä alueella ei vielä ollut yrittäjiä mukana pienryhmätoiminnassa. Seminaari toteutettiin yhteistyössä kehittämisyhtiö Jämsekin, MTK-Jämsän seudun ja Vesuri-ryhmä ry:n kanssa. Tilaisuudessa oman yrittäjätarinansa kertoi koulutettu hieroja Hanneli Hiiri. Aiheesta Mitä työnohjaus tarjoaa yrittäjille luennoi työnohjaaja, työyhteisökehittäjä Tuija Bäck Arinna Oy:stä. Päivän päätteeksi yrittäjillä oli mahdollisuus keskustella hankekoordinaattorin kanssa omasta osallistumisestaan pienryhmätoimintaan. Osallistujia tilaisuudessa oli Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Hankesuunnitelman mukainen 2. koulutus aiheesta Itsetuntemus lähtökohtana kehittymiseen ja kehittämiseen toteutettiin pohjoisessa Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Tavoitteena oli enneagrammin avulla oppia ymmärtämään oman itsetuntemuksen merkitys oman itsensä kehittämisessä ja toimiessa yhteistyössä muiden kanssa. Koulutuksessa etsittiin myös keinoja omien taitojen ja kykyjen tunnistamiseen ja muutosvalmiuden lisäämiseen. Työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasahon työpajassa tutustuttiin aiheeseen Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla. Osallistujia oli Yrittäjyys ja oma uudistuminen Hankkeen markkinoimiseksi alueen yrittäjille Äänekosken seudun sparriryhmän kanssa toteutettiin yksi ylimääräinen ja pienimuotoinen tilaisuus aiheesta Yrittäjyys ja oma uudistuminen. Äänekosken kaupungintalolla pidetyssä seminaarissa hankekoordinaattori Heli Korhonen esitteli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa toimintaa. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskuksen keksintöasiamies Jouni Hynynen ja Mika Lahtinen Torstaiteatterista käsittelivät yrittäjien kanssa yhdessä aihetta Luova näkökulma yrittäjyyteen. Tilaisuudessa oli 12 osallistujaa. 3. ja Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana Hankesuunnitelman mukainen 3. seminaari aiheesta Yhteisöllisyys verkostoitumisen perustana toteutettiin yhteistyössä Monien kulttuurien maakunta hankkeen kanssa Viitasaarella ja Saarijärvellä Molemmissa tapahtumissa tavoitteena oli, että osallistujat ymmärtävät yhteisöllisyyden merkityksen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa, ymmärtävät verkostoitumisen taustaa ja tunnistavat omat asenteensa sitä kohtaan.

9 10 Hyvän mielen illoissa esiintyi juoksija, kirjailija Wilson Kirwa, joka puhui mm. positiivisuudesta, erilaisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja hyväksymisestä tuoden samalla uusia näkökulmia ja ajatusmalleja suomalaiseen yrityskulttuuriin. Viitasaaren tilaisuudessa yrittäjätarinansa kertoi Vietnamista Kannonkoskelle kotileipomoyrittäjäksi tullut Huynh Nhu Karjalainen. Saarijärvellä esiintyivät pitseriayrittäjä Gulsen Sagir ja kahvilayrittäjä Mikko Hilden. Viitasaarella osallistujia oli 28 ja Saarijärvellä 62. Seminaarissa esiteltiin myös hankkeiden toimintaa. Viitasaarelle tapahtuma oli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen aloitustilaisuus Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla Aiheesta Itsetuntemus lähtökohtana kehittymiseen ja kehittämiseen järjestettiin toinen seminaari eteläisessä Keski-Suomessa, Joutsassa. Kouluttajana tilaisuudessa oli työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasaho, joka toteutti koulutuksen samansisältöisenä kuin Saarijärvellä Osallistujia oli Yritänkö yksin vai pärjäisinkö paremmin yhteistyötä tekemällä? Suunnitelman mukaisen neljännen seminaarin teema liittyi yhteistyöverkostojen merkityksen ymmärtämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli saada osallistujat oivaltamaan, että yhteistyöosaaminen on osa menestyvän yrittäjän työn hallintaa. Karstulassa järjestetyn tilaisuuden alussa toimitusjohtaja Anita Halme kertoi perheyrityksensä Finn-Savotta Oy:n tarinan. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen luennoi perheyritysten merkityksestä maakuntien työllistäjänä. Aiheesta käytiin myös vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa yrittäjyyden kehittämiseen kunnan näkökulman toi kunnanjohtaja Jukka Hiltunen. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n toimitusjohtaja Ari Piesala kertoi kuinka kehittämisyhtiö voi toimia yrittäjän tukena. Blue Saga Company Oy:n toimitusjohtaja Satu Ahlman herätteli omassa osuudessaan osallistujia paikallisen yrittäjyyden merkityksen ja mahdollisuuksien huomaamiseen. Ahlmanin alustuksen jälkeen osallistujat tekivät ryhmätöitä päivän kuluessa esille nousseista teemoista. Tilaisuuden lopuksi päivän anti purettiin paneelikeskustelussa. Osallistujia tilaisuudessa oli ja Tarinallistamalla parempia palveluita Palveluiden tarinallistamisesta järjestettiin kaksipäiväinen koulutus Keuruulla, jossa osallistujat keskittyivät yhteistyössä toistensa kanssa yritysten toiminnan tarinallistamiseen. Koulutus koostui teoria- ja työpajaosuudesta, joissa teemoina olivat tarinaidentiteetin tunnistaminen ja asiakkaan palvelukokemuksen tarinallistaminen. Kouluttajana toimi tarinallistaja Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujia koulutuksessa oli 15.

10 Itsetuntemuskurssi ymmärrystä enneagrammin avulla Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen yrittäjänä enneagrammin avulla koulutuksia järjestettiin Saarijärvellä ja Joutsassa. Näihin tilaisuuksiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla yrittäjillä ei ollut mahdollisuus osallistua, vaikka aihe koettiin tarpeelliseksi. Tämän vuoksi Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hanke varasi työnohjaaja, coach, ETNT Leena Aijasahon koulutuksesta kurssipaikan seitsemälle mukaan ilmoittatuneelle yrittäjille Kalenteri kuntoon parempi yrittäjän arki Työn organisointiin ja -hyvinvointiin liittyvä koulutus järjestettiin Laukaan Puustellissa. Päivän aikana pohdittiin yrittäjän hyvinvointia, yrityksen johtajuutta ja työnjakoa sekä niiden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen ja tuloksellisuuteen. Osallistujia koulutuksessa oli kahdeksan. Kouluttajana oli yrityskehittäjä Sanna Jylänki Redesan Oy:stä ja Tarinallistamalla parempia palveluita Spring Bayssa Äänekoskella järjestettiin palveluiden tarinallistamisesta kaksipäiväinen koulutus, joissa osallistujat keskittyivät yritysten toiminnan tarinallistamiseen yhteistyössä toistensa kanssa. Koulutus koostui teoria- ja työpajaosuudesta, joissa teemoina olivat tarinaidentiteetin tunnistaminen ja asiakkaan palvelukokemuksen tarinallistaminen. Kouluttajana toimi tarinallistaja Anne Kalliomäki Tarinakoneesta. Osallistujia koulutuksessa oli 16. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Finnbeing hankkeen kanssa Iloa yrittäjän arki-ilmaisuun Omien yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseksi hanke järjesti yhteistyössä Finnbeinghankkeen kanssa esiintymiskoulutuksen. Kurssin aikana oli herätellä kysymyksiä itsestä ilmaisijana ja kuuntelijana. Tavoitteena oli löytää ilmaisua vahvistavia ja vapauttavia keinoja sekä antaa esiintymisvarmuutta työpäivän tarpeisiin. Osallistujia oli Venäläiset matkailijat mitä he odottavat ja kuinka heitä palvellaan? Eri palvelualojen yrittäjät kokoontuivat Jämsän Ruotsulan Hoviin pohtimaan keinoja venäläisten matkailijoiden palvelemiseen heidän tarpeensa ja toivomuksensa huomioiden. Koulutuksessa stylisti, meikkitaiteilija, imagokouluttaja Larissa Heinänen kertoi omia kokemuksiaan venäläisten matkailijoiden odotuksista. Puheessaan hän kertoi myös asiakkaiden kanssa syntyvistä mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. Kulttuurisidonnaisesta viestinnästä asiakkaiden palvelutyökaluna alusti viestintäyrittäjä, moninaisuusasiantuntija Petr Potchinchtchikov P & L Managerista. Koulutus järjestettiin yhteistyössä Monien kulttuurien maakunta ja Outdoors Finland hankkeiden kanssa. Yhteistyössä mukana oli myös kehittämisyhtiö Jämsek.

11 12 Opintomatkat Päivämäärä Opintomatka Paikka Osallistujat Yhteistyöllä ja verkostoitumalla Petäjävesi, Mänttä, 24 tuloksiin Multia Opintomatka Saariston rengastielle Turun saaristo Opintomatka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille Ahvenanmaa 34 Yhteensä 3 opintomatkaa Yhteistyöllä ja verkostoitumalla tuloksiin Pohjoisen ja eteläisen Keski-Suomen yrittäjille järjestettiin yhteinen opintomatka Yhteistyöllä ja verkostoitumalla tuloksiin. Päivän aikana tutustuttiin oman maakunnan yrityksiin ja yrittäjiin sekä opittiin tuntemaan muita hankkeessa mukana olevia eri alojen yrittäjiä. Opintomatkalla vierailtiin seuraavissa paikoissa: Petäjävedellä Maatilamatkailu Kumpusella, Mäntän Myllyrannassa Uniikeissa putiikeissa ja Multialla luomumatkailutila Metsolan Kartanossa, Kynttiläpaja Kalevantulessa ja Aurinkoaitassa. Vierailukohteiden yrittäjät esittelivät omaa toimintaansa ja kertoivat omista yhteistyöverkostoistaan. Opintomatkalla osallistujia oli Opintomatka Saariston rengastielle Kolmen päivän opintomatkan aikana Turun Saariston rengastiellä tutustuttiin erilaisiin yrityksiin ja yrittäjiin maaseudulla sekä opittiin tuntemaan muita hankkeessa mukana olevia yrittäjiä. Reitti ja vierailukohteet olivat: Reitti: Kyyjärvi Karstula Saarijärvi Äänekoski Jyväskylä Jämsä Turku 2nd Round myymälä, Patalahti Jämsä, esittelijänä toimitusjohtaja Marianne Kiskola Urpolan Kartano, Humppila. Tutustuminen kartanoon, Nalleateljeehen, Tilkkutexiin ja Urpolan kutomoon. Esittelijöinä isäntäväki Leena ja Mikko Kylämarkula Reitti: Turku - Parainen - Nauvo Tammiluodon Viinitila, Parainen Pohjolan suurin kalkkikaivoksen avolouhos, Parainen

12 Majatalo Martta, Nauvo, emäntänä Sari Nordling Sussi Henriksonin savipaja, Nauvo Wallmon käsityökauppa, Nauvo Tutustuminen Pro Nagu ja Multikultiyhdistyksen toimintaan, Nauvo, esittelijänä Majatalo Martan emäntä Sari Nordling Reitti: Nauvo Korppoo Houtskari Mossala Iniö Kustavi Turku Keski- Suomi Pienyrittäjien liikekeskus (majatalo, koiranruokakauppa, sisustuskauppa ja vaateliike), Korppoo Houtskarin Saaristomuseo, Näsby Kustavin Savipaja, Kustavi Laura Peterzens studio, Kustavi Matkan ajaksi osallistujille annettiin pohdittavaksi tehtävä Mitä näkemääsi, kokemaasi ja oppimaasi voit hyödyntää yrityksessäsi sellaisenaan tai mukautettuna. Opintomatkan päätteeksi ajatukset koottiin yhteen ryhmätöissä, jotka paluumatkan aikana esitettiin muille ryhmille. Ryhmätöiden mukaan osallistujat saivat opintomatkalta ideoita mm. oman yrityksensä kehittämiseen ja yhteistyön tekemiseen sekä uskoa omaan osaamiseen kuin myös eväitä oman jaksamisen pohtimiseen. Osallistujia opintomatkalla oli Opintomatka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille Kolmen päivän matka Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlille oli Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen päätöstilaisuus. Matkan aikana tutustuttiin oppaan Merja Karlsonin johdolla sadonkorjuujuhlille osallistuneisiin maatiloihin ja muihin yrityksiin sekä paikallisten yrittäjien tapaan tehdä yhteistyötä. Reitti ja vierailukohteet olivat: Reitti: Kyyjärvi - Karstula - Saarijärvi - Äänekoski - Jyväskylä - Jämsä - Rymättylä Lelumuseo & Virikekeskus Helminauha, Jämsä Lelumuseon toiminnan esittely, Taila Helin ja hyvinvointialan palveluja tuottavan Enkeliriihen esittely, yrittäjä Hanneli Hiiri Herrankukkaro, Rymättylä Tutustuminen Turun saaristossa omalaatuisen, vanhan kalastajatilan ympärille rakentuneen miljöön tarjoamiin palveluihin ja historiaan.

13 Reitti: Turku- Ahvenanmaa Sadonkorjuujuhlilla: Åsa Keskusmeijeri, Jomala Meijeriin ja leipomoon tutustuminen. Vierailu myös pihapiirissä olevassa lämpölaitoksessa. Ulfsby Gård, Jomala Luomutila, jossa oli lampaita ja Ylämaan karjaa. Tilamyymälässä käsitöitä ja lihatuotteita. Pihapiirissä vanhoja maatilan koneita. Smakbyn, Kasteholm Ravintolatoimintaa. Smakbyn puoti, jossa mm. valikoituja ahvenanmaalaisia käsitöitä ja maatilojen tuotteitta. Lammastila Mansas, Finström Työnäytöksiä. Tilalla myynnissä omia tuotteita. Reitti: Ahvenanmaa Keski-Suomi Lugnet Keramik, Hammarland Siv ja Simon Linneyn suunnittelemia ja tekemiä keramiikkatöitä. Työnäytöksiä. Marskog lamm, Finström Pieni lammastila, jossa tilan lihatuotteita myynnissä Bolstholms Gård, Geta Maatila, jossa myynnissä paikallisia ja oman tilan tuotteita. Myös ahvenanmaalaisten taitelijoiden taidenäyttely. Matkan aikana osallistujat pohtivat yhdessä heille annettua tehtävää Mitä näkemääsi, kokemaasi ja oppimaasi voit hyödyntää yrityksessäsi (esim. mitä ahaa-elämyksiä sait ja millaisissa asioissa on parantamisen varaa). Opintomatkan päätteeksi ajatukset koottiin yhteen tekemällä ryhmätöitä, joiden tulokset esiteltiin kaikille matkalla mukana olleille. Kaikissa ryhmätöissä pohdittiin mm. vastaavanlaisen tapahtuman järjestämistä eri seutukunnilla. Tällaisen tapahtuman toteuttamisen keskeisimmiksi hyödyiksi osallistujat nostivat kunkin seutukunnan yrittäjyyden tunnetuksi tekemisen, yrittäjien välisen yhteistyön kehittämisen ja yrittäjäverkostojen syntymisen ja yhteishengen kasvattamisen. Opintomatkalla oli osallistujia 34.

14 15 2. Pienryhmäohjaus Ryhmät Aihe Osallistujat Hankasalmi-Laukaa-Äänekoski Työnohjaus 6 Jämsä Työnohjaus 5 Jämsä-Jyväskylä II Työnohjaus 6 Karstula Työnohjaus 6 Karstula-Saarijärvi Työnohjaus 5 Keuruu-Multia Yhteismarkkinointi 8 ja työnohjaus Keuruu-Petäjävesi Työnohjaus 5 Saarijärvi I Työnohjaus 7 Saarijärvi II Työnohjaus 6 Saarijärvi III Yhteismarkkinointi 14 Yhteensä 10 pienryhmää 68 osallistujaa Syksyn 2010 aikana pienryhmätoimintaa markkinoitiin yrittäjille tapaamalla heitä henkilökohtaisesti tai eri tilaisuuksien yhteydessä (mm. yrittäjä- ja tuottajayhdistysten kokouksissa, maaseutugaalassa). Saarijärven seudulla pidettiin pienryhmätoiminnasta kiinnostuneille yrittäjille aloitustilaisuus, jossa TRO, työnohjaaja, KTaO Leena Kuhno kertoi työnohjauksesta. Tilaisuuden aikana muodostettiin ensimmäiset pienryhmät Karstulaan ja Saarijärvelle. Niiden toiminta alkoi helmikuussa Osallistujien rekrytointi ja pienryhmien kokoaminen jatkui kevättalvella 2011 eri seutukunnilla. Vuoden lopussa toimintansa oli aloittanut seitsemän ryhmää eri puolella Keski- Suomea. Tämän jälkeen vuoden 2012 aikana perustettiin vielä kolme uutta ryhmää. Yrittäjät kokoontuivat keskimäärin 3-4 viikon välein ohjattuun kahden oppitunnin mittaiseen pienryhmätoimintaan. Kokoontumisia oli 15 kertaa ja ryhmästä riippuen kokoontumiset saatiin päätökseen 1 ½ 2 vuodessa. Oppitunteja oli 30 lukuun ottamatta kolmen kokoontumiskerran jälkeen toimintaansa päättänyttä Jämsän - Jyväskylän pienryhmää. Yhteistyötaitoja ja asennetta yhteiseen markkinointiin pohtivan pienryhmän (Saarijärvi III), tuntimäärä oli 28 tuntia. Tähän ryhmään osallistui hankkeen ulkopuolisia yrittäjien kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita SSYP Kehitys Oy:stä, Saarijärven kaupungista ja eri järjestöistä. Multian - Keuruun pienryhmän sisältyi myös yhteismarkkinointia 20 oppituntia, mutta sen lisäksi osallistujat saivat 10 oppituntia työnohjausta. Yhteensä ohjatuissa pienryhmissä aloitti 68 yrittäjää, naisia 56 ja miehiä 12. Osallistujista maatilayrittäjiä 15 (22 %) ja muilta toimialoilta 53 (78 %). Kaikki ryhmät olivat ns. sekaryhmiä eli samassa ryhmässä oli eri toimialojen yrittäjiä. Aiheet pienryhmien toimintaan

15 16 nousivat yrittäjien tavoitteista ja tarpeista. Niitä saatiin myös seminaareista ja opintomatkoilta. Ryhmä työskenteli yhteistoiminnallisen oppimisen (cooperative learnieng) menetelmällä käyttäen hyväksi kaikkien osallistujien tietämystä. Työnohjausryhmissä ohjaajina olivat työyhteisövalmentaja, työnohjaaja Tuija Bäck Arinna Oy:stä, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja Kirsti Hirvanen, työnohjaaja Tuire Kettunen ja TRO, työnohjaaja, KTaO Leena Kuhno. Saarijärvellä yhteismarkkinointiin liittyvän työpajan kouluttajana toimi Jussi Junikka Viestintätoimisto Suodattimesta. Multian - Keuruun yhteismarkkinoinnin työpajasarjassa toimi yrittäjä, yrityskonsultti Sanna Jylänki Redesan Oy:stä. 3. Osallistujien tavoite- ja arviointiohjaukset Pienryhmätoiminnassa mukana olleiden yrittäjien tavoite- ja arviointiohjaukset (alkutavoitteet, väliarviointi, toteuman arviointi) toteutettiin vuosien aikana niiden yrittäjien kassa, jotka osallistuivat työnohjaukseen. Hankekoordinaattori haastatteli yrittäjiä henkilökohtaisesti kahdenkeskisissä tapaamisissa. Alkutavoitekeskusteluja käytiin sitä mukaa kun osallistujia rekrytoitiin ohjattuun pienryhmätoimintaan mukaan. Väliarviointikeskustelut sijoittuivat pienryhmätoiminnan puoleen väliin. Tapaamisissa arvioitiin jokaisen osallistujan itselleen asettamien tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa myös tarkennettiin niitä. Hankkeen toteumaa arvioitiin pienryhmäohjauksen loppupuolella tai sen päätyttyä. Osallistujat arvioivat keskusteluissa omaa kehittymistään ja hankkeen vaikutusta omaan toimintaansa. 4. Vuoropari- l. sparriparikäytäntö Hankkeessa pyrittiin siihen, että pienryhmätoimintaan osallistuneilla yrittäjillä olisi oma sparripari. Ajatuksena oli, että jokainen osallistuja löytäisi oman ryhmänsä lisäksi sellaisen kumppanin, jonka kanssa voisi käydä luottamuksella läpi omaa kehittymistään, saada palautetta ja ulkopuolisen näkökulmaa. Vuoroparikäytännöstä kerrottiin seminaarien yhteydessä, henkilökohtaisissa tapaamisissa ja työnohjaajat avasivat sen merkitystä omissa pienryhmien kokoontumissa. Suuri osa hankkeessa mukana olevista yrittäjistä ei kokenut tarvitsevansa sparriparia, koska he saivat riittävästi tukea omasta pienryhmästään. Joillekin yrittäjille kuitenkin löytyi omasta, toisesta ryhmästä tai hankkeen ulkopuolelta keskustelukumppani, jonka kanssa he pitivät yhteyttä puhelimitse tai tapasivat. Yrittäjät, joilla oli sparripari, olivat pääsääntöisesti saman alan yrittäjiä, joilta saatiin henkistä tukea ja neuvoja oman yrityksen kehittämiseen.

16 17 5. Hankkeen arviointi Kevättalvella 2013 toteutettiin oppilastyönä hankesuunnitelman mukainen arviointi hankkeen toteutuksesta ja vaikuttavuudesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Annika Lehtonen teki puhelinhaastattelun 30 pienryhmätoiminnassa olleelle yrittäjälle ja kaikille neljälle työnohjaajalle. Raportin tulokset ovat loppuraportin liitteenä. d. Aikataulu Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa hankkeen toteutusaika alkuperäisen päätöksen mukaisesti oli Hanke hyväksyttiin Keski- Suomen ELY-keskuksessa , jonka jälkeen hankekoordinaattori aloitti työnsä rekrytointiprosessin päätyttyä Syksyllä 2012 hankkeelle haettiin jatkoaikaa, koska noin puoli vuotta myöhässä alkaneen hankkeen toimenpiteitä oli toteuttamatta. Hankkeen uudeksi toteutusajaksi tuli e. Resurssit Kokopäiväisenä hankekoordinaattorina toimi tradenomi, KTM Heli Korhonen Aluepäällikkö Leena Kuhnon työpanosta johtamiseen käytettiin hankesuunnitelman mukaisesti 2 työpäivää/kuukausi. Hankkeen kirjanpito ja taloushallinto oli osa MSL:n taloushallintoa. Hankkeen toimintaa seurasi säännöllisin väliajoin kokoontuva seurantaryhmä. Toimistosihteeri Päivi Sarvikas teki hankkeelle töitä, joita ei huomioitu alkuperäisessä hankesuunnitelmassa ja sen budjetissa. Kustannukset syntyivät markkinoinnin suunnittelusta, hanke-esitteiden, ilmoitusten ja seminaariohjelman tekemisestä. Vuonna 2010 kolmen kuukauden työaikalaskelmien perusteella kustannukset olivat noin Vähäiset kustannukset eivät kyseisen vuoden joulukuun alkuun mennessä edellyttäneet muutoshakemuksen tekemistä. Toimistosihteerin työpanosta arvioitiin tarvittavan noin 20 % työajasta hankekauden loppuun saakka. Jäljellä olleet kustannukset olivat arviolta euroa. Työtehtäviin kuuluivat avoimien seminaarien, työpajojen ja opintomatkojen markkinointi, esitteiden muokkaaminen hankkeen edetessä, ilmoitusten suunnittelu ja tekeminen sekä hankkeen osalta kotisivujen ylläpitäminen. Kustannuksista tehtiin muutoshakemus joulukuussa Toimistosihteerin työsuhde päättyi kesäkuussa 2012, jonka jälkeen näitä kuluja ei enää syntynyt.

17 18 f. Toteutuksen organisaatio Hanketta hallinnoi Maaseudun Sivistysliiton Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus. Maaseudun Sivistysliitto on valtakunnallinen aikuiskoulutus- ja kulttuurijärjestö. Liiton palveluksessa on n. 15 vakinaista henkilöä ja vaihteleva määrä projektityöntekijöitä. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Joensuussa, Saarijärvellä ja Oulussa. Liitto saa opintokeskustoimintaansa lakisääteistä valtionapua ja muuhun toimintaansa harkinnanvaraista järjestömäärärahaa, jolla se rahoittaa toimintansa kiinteät kulut. Hanke- ja kulttuuritoimintaansa liitto hakee aina erillisrahoituksen julkisista rahoituslähteistä ja yksityisiltä rahoittajilta, aina kulloisenkin hankkeen toteutusalueen ja sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti. Maaseudun Sivistysliitto on enemmistöosakkaana kustannusosakeyhtiö Maahengessä, joka kustantaa taide- ja luontokirjoja sekä maaseutuaiheista kirjallisuutta. Keski-Suomen aluetta palvelee Länsi- ja Keski-Suomen aluekeskus Saarijärvellä. Myös liiton valtakunnallisen opinto- ja kulttuuritoiminnan asiantuntemusta ja resursseja suunnataan alueellisiin hankkeisiin. g. Kustannukset ja rahoitus Keski-Suomen ELY-keskus myönsi rahoitusta hankkeelle Yksityisen rahoituksen osuus oli , joka koostui osallistumismaksuista ja Maaseudun Sivistysliiton osuudesta. Hankkeelle myönnettiin muutoshakemuksella jatkoaikaa , koska hanke käynnistyi alkuperäisestä aikataulusta n. puoli vuotta myöhässä ja hankkeen toimenpiteitä oli toteuttamatta. Hankkeessa noudatettiin alkuperäistä kustannusarviota, vaikka kululajien välille tehtiin muutoksia.

18 19 Hankkeen alkuperäinen ja hyväksytty muutosbudjetti: Alkuperäinen hyväksytty budjetti Uusi budjetti Menot Palkat sivukuluineen * projektikoordinaattori * hankkeen hallinnointi johtaminen (2 pv / kk = n. 1 kk / vuosi) kirjanpito * hankkeen arviointi * pienryhmäohjaus (5 ryhmää, á 15 krt = 75 krt) Ostopalvelut * pienryhmäohjaus (3 ryhmää, á 15 krt = 45 krt) * seminaariluennot Matkakulut * opintomatkat * projektikoordinaattorin matkakulut * hallinnointi- ja pienryhmäohjaus Vuokrat Tilavuokrat Toimiston vuokrat Muut kulut * aineisto (monisteet) * postitus ja puhelin * ATK-laitteiden vuokraleasing * ilmoituskulut *kokous- ja neuvottelukulut *siivous 450 Yhteensä

19 20 h. Raportointi ja seuranta (kokoukset ja ohjausryhmätyöskentely) Verkostot perheyrittäjän apuna muutosvalmiuden haasteissa -hankkeen toiminnan ja talouden toteutumista seurasivat hankekoordinaattori, aluepäällikkö ja MSL:n toiminnanjohtaja. Hankkeella ei ollut erillistä ohjausryhmää vaan seurantaryhmä, jonka tehtävänä oli toimia hankekoordinaattorin tukena ja seurata hankkeen etenemistä. Seurantaryhmään kuuluivat: Veli Koski, ELY- keskus Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto, varajäsenenä Leena Kuhno Esa Järvinen, K-S Yrittäjät Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi Anja Kettunen, MTK-Keski-Suomi (pj) Mirja Pummila, Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaiset Ryhmää täydennettiin syksyllä 2011 kahdella hankkeessa mukana olevalla yrittäjällä. He olivat Antti Mikkola (Mediazoo) Jyväskylästä ja Marjatta Kunnaton (Villa Hiidenmäki) Jämsästä. Seurantaryhmä kokoontui vuosien aikana seuraavasti: i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen vaativin tehtävä oli saada riittävästi yrittäjiä pienryhmätoimintaan mukaan kolmeksi vuodeksi. Työnohjaus koettiin aluksi vieraaksi asiaksi, koska sen sisältöä ei tunnettu. Osallistujien rekrytointi kuitenkin onnistui henkilökohtaisissa tapaamisissa, toiminnasta tiedottamisen avulla, seminaareissa ja vierailemalla yhteistyökumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa. Keskimäärin 5-7 yrittäjän ryhmiä muodostui 10 (tavoite kahdeksan), ja pääsääntöisesti osallistujat sitoutuivat hyvin 15 ohjauskertaan. Usein ryhmät mieluummin siirsivät tapaamistaan toiseen kertaan, ellei sovittu kerta käynyt jokaiselle. Ainoastaan yksi ryhmä päätti toimintansa kolmen kokoontumisen jälkeen. Muut pienryhmätoiminnan lopettaneet olivat yksittäisiä henkilöitä eri ryhmistä.

20 21 Hankkeen yksityinen rahoitusosuus oli euroa (10 %). Se koostui osallistumismaksuista ja MSL:n osuudesta. Osallistumismaksu koko toiminnan ajalta oli 450 /yrittäjä, mutta se ei pelkästään riittänyt kattamaan omarahoitusosuutta. Yksityistä rahoitusta MSL:n osuuden lisäksi kertyi seminaareista ja opintomatkoilta hankkeen ulkopuolelta osallistuvilta yrittäjiltä. 4.3 Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaiset, MTK- Keski-Suomi, kunnat, kehittämisyhtiöt ja yrittäjäjärjestöt eri puolilla maakuntaa. Yhteistyötä tehtiin seminaarien, pienryhmätoiminnan ja opintoretkien markkinoinnissa yrittäjille sekä eri tilaisuuksien järjestämisessä. Hankeyhteistyötä tehtiin soveltuvin osin myös muiden Keski-Suomessa toimivien hankkeiden kanssa. Yhteisiä koulutuksia toteutettiin MSL:n Monien kulttuurien maakunta, Finnbeing ja Outdoors Finland Keski-Suomi hankkeiden kanssa. Saarijärvellä Uusi ICThankkeen koulutuksessa oli mukana Verkostot perheyrittäjien apuna muutosvalmiuden haasteista hankkeen yrittäjiä. Hankekoordinaattorin tukena toimivat seutukunnalliset sparriryhmät, jotka kokoontuivat tarpeen mukaan. Ryhmät koostuivat MTK - Keski-Suomen, Maa- ja Kotitalousnaisten, kehittämisyhtiöiden, kuntien ja yrittäjäjärjestöjen edustajista. Ryhmän tarkoitus oli edistää hankkeen toteutumista kaikilla seutukunnilla eri puolella Keski-Suomea. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Määrälliset tulokset TAPAHTUMA toteutunut osallistujamäärä, (tavoite) Pienryhmät 10 ryhmää, (8) tapahtumakerrat toteutuneet oppitunnit, (tavoite) toteutuneet oppilastyöpäivät, (tavoite) Pienryhmätilaisuudet Osallistujien tavoiteja arviointihaastattelut (hankearviointi) 68 yrittäjää, (40-56) 15 krt / ryhmä (á 2 oppituntia / kerta) = 30 oppituntia / ryhmä yhdellä ryhmällä 28 oppituntia 43 yrittäjää, (40-56) 3 tapaamista (á 1-2 tunti) / osallistuja 1407, ( ) 176, (150) 178, ( ) 22, (15) Seminaarit 46, (40-56) 14 tilaisuutta eri 615, 77, (250)