YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 25/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-115

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 25/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-115 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Luvan saaminen pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maaainesten ottamista koskevassa asiassa Hyvinkään kaupungin Ritasjärven kylässä olevalta Latostenmaanmäen pohjavesialueelta Ventoniemen Sora Oy HAKEMUS Ventoniemen Sora Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan, myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa maa-ainesten ottamiseen Hyvinkään kaupungin Latostenmaanmäen pohjavesialueella sijaitsevan Latostenmaan soraalueen eteläosasta hakemukseen liitetyn päivätyn suunnitelman mukaisesti. ASIAN TAUSTAA Latostenmaan sora-alueelle laaditun ottamissuunnitelman mukainen kaivutoiminta on suunniteltu toteutettavaksi kaksivaiheisena ja kaivun tuloksena alueelle on suunniteltu muodostettavaksi kaksi pohjavesilampea. Suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen on myönnetty maa-ainesten ottamislupa , jota on vuonna 1999 jatkettu vuoden 2004 loppuun saakka. Luvan mukainen ottamistoiminta on päättynyt marraskuussa Hakija on jättänyt toisen vaiheen ottamistoimintaa koskevan maaaineslupahakemuksen, johon liittyy maa-ainesten ottamissuunnitelma, Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnalle Ympäristölautakunta oli pyytänyt hakemuksesta lausunnot Hyvinkään kaupungin kaavoitusviranomaiselta ja Uudenmaan ympäristökeskukselta. Ympäristökeskus on lausunnossaan katsonut, ettei maa-aineslain mukaista lupaa voida myöntää ennen kuin hankkeelle on saatu ympäristölupaviraston lupa poiketa vesilain mukaisesta pohjaveden muuttamiskiellosta. Ympäristölautakunta on päättänyt, että maa-ainesten ottolupahakemuksen käsittelyä lykätään siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu ympäristölupavirastossa.

2 2 SUUNNITELMA Toisen vaiheen lupahakemus Pohjavesiolosuhteet Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee Hyvinkään kaupungin Ritasjärven kylässä, noin 9 km Hyvinkään keskustasta itään. Suunniteltu maa-ainesten ottamistoiminta tapahtuu tiloilla Takamaa RN:o 29:17, Suonsyrjä RN:o 29:14, Suonsyrjä 2 RN:o 29:16 ja Suonsyrjä 3 RN:o 29:24. Hakijalla on maa-ainesten ottoa koskeva sopimus saakka kolmen ensin mainitun tilan omistajan kanssa. Tila Suonsyrjä 3 kuuluu hakijan omistukseen. Suunnitelman mukaan hakijan tarkoitus on ottaa maa-ainesta noin m 3 Latostenmaan sora-alueen eteläosasta siten, että pohjavedenpinnan alapuolelta otetaan noin m 3. Kaivualueen kokonaispinta-ala on noin 4,4 ha. Kaivutoiminnan seurauksena alueelle muodostuu ensimmäisessä ottamisvaiheessa kaivetun pohjavesilammen eteläpuolelle noin 2,1 ha:n laajuinen lampi, joka syvimmillään ulottuu noin 14 m pohjaveden pinnan alapuolelle. Kaivutoiminnan arvioitu kestoaika on viisi vuotta. Pohjaveden yläpuolisten osien reunaluiskat loivennetaan siten, että luiskakaltevuus on jyrkimmillään 1:3. Lammen rantavyöhykkeelle muodostetaan metrin levyinen matalan veden vyöhyke (vesisyvyys <2 m). Suunnittelualueen pohjoispuolisen kosteikkoalueen ja muodostuvan lammen välin jätetään m:n levyinen suojavyöhyke. Suunnittelualueen eteläpuolella olevan vanhan kaatopaikan ja lammen väliin jää noin 70 m:n levyinen vyöhyke estämään suotovesien pääsy kaivettavaan altaaseen. Kaivutoiminnan jälkeen alueella suoritetaan suunnitelman mukaisina jälkihoitotoimenpiteinä alueen siistiminen, maaston muotoilu, suojaverhoilu sekä puu- ja pensasistutuksia. Ottoalue sijaitsee Latostenmaanmäen III luokan pohjavesialueen eteläosassa. Pohjavesiesiintymä muodostuu noin 2 km:n pituisesta, pohjoiseteläsuuntaisesta harjumuodostumasta. Etelässä pohjavesialue rajoittuu vedenjakaja-alueeseen, jonka eteläpuolella on samaan harjujaksoon kuuluva Kapilamminnummen pohjavesialue. Pohjoisessa alue rajoittuu savipeitteiseen Keravanjokilaakson maastopainanteeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta harjumuodostumassa on eteläpuoliselta vedenjaka-alueelta pohjoiseen. Latostenmaanmäen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,6 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala noin 1,1 km 2. Pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen harjumuodostumassa on harjoitettu laajamittaista maa-aineksen ottamistoimintaa. Kaivutoimin-

3 Pohjaveden laatu Arvio hankkeen vaikutuksista Hyödyt 3 nan seurauksena alueelle on muodostunut laaja yhtenäinen kaivualue, joka ulottuu eteläosan vedenjakaja-alueelta harjumuodostuman pohjoisosaan saakka. Suoritettujen maastotutkimusten perusteella suunniteltu ottamisalue ja ensimmäisen vaiheen ottamisalue sijaitsevat pohjoispuolisen kalliokynnyksen ja eteläpuolisen pohjavedenjakajan rajaamalla pohjaveden muodostumisalueella. Eteläpuolinen pohjavedenjakaja sekä Kapilamminnummella todettu kalliokynnys estävät pohjaveden virtauksen Kapilammennummen pohjavesialueen suuntaan. Suunnittelualueelta noin 400 m pohjoissuuntaan sijaitseva kalliokynnys katkaisee pohjaveden virtausyhteyden suunnittelualueelta harjumuodostuman ydinosan kautta pohjoissuuntaan. Harjumuodostuman maaperä koostuu lajittuneista hiekka- ja sorakerroksista, joiden paksuus vaihtelee huomattavasti. Suunnitellun ottamisalueen kohdalla harjukerrostumien paksuus on noin m. Suunnittelualueella ja sen välittömässä lähiympäristössä pohjavedenkorkeus oli joulukuussa ,2 97,6 m. Kalliokynnysten rajaamalla pohjaveden muodostumisalueelta pohjavesi purkautuu pääosin harjualueen länsipuoliselle Kiimasuon suoalueelle. Pohjavesitarkkailussa on seurattu ensimmäisen vaiheen ottamistoiminnan aiheuttamia vedenlaadun muutoksia. Lisäksi on seurattu alueen eteläpuolella sijaitsevan vanhan kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Pohjaveden laatu täyttää tutkituilta osin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset lukuun ottamatta suunnittelualueen eteläreunalla sijaitsevan tarkkailupisteen korkeita rauta- ja mangaanipitoisuuksia sekä korkeaa kemiallisen hapenkulutuksen arvoa. Pohjavedessä on todettu kohonneita kloridipitoisuuksia suunnittelualueen eteläosan tarkkailupisteissä sekä jo kaivetussa pohjavesilammessa. Tähän on todennäköisesti syynä tiesuolan käyttö soranottoalueen itäpuolella olevalla maantiellä. Myös vanha kaatopaikka saattaa osaltaan vaikuttaa etenkin kaatopaikan vieressä sijaitsevassa havaintoputkessa. Kloridipitoisuus on ollut koholla koko tarkkailujakson ajan, mutta se on ollut kaikissa tarkkailupisteissä selvästi alle talousveden ohjearvon. Vanhan kaatopaikan pohjavesivaikutusten seuraamiseksi havaintopisteistä on seurattu raskasmetallipitoisuuksia, mutta ne eivät ole ylittäneet talousvedelle asetettuja raja-arvoja eikä niissä ole tapahtunut oleellisia muutoksia pohjavesitarkkailun aikana. Ottamissuunnitelman mukaan suunnittelualueelta saadaan käyttöön

4 Vahingot ja haitat 4 noin m 3 hyvin lajittunutta hiekka- ja sora-ainesta käytettäväksi rakennusmateriaalina. Hakijan toiminnan jatkuvuuden kannalta ottamistoiminnan jatkuminen on erittäin tärkeää. Alue sijaitsee lähellä kulutuskohteita alueella, joka soranoton yleissuunnitelmassa on varattu maaainesten ottoon. Hankealue sijaitsee vuosikymmeniä kaivualueena olleella harjujakson osalla, jonka maisemarakenne ja pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat muuttuneet kaivutoiminnan seurauksena. Ottamissuunnitelman mukaiset maastonmuotoilu- ja jälkihoitotoimenpiteet parantavat oleellisesti kaivualueen maisemakuvaa ja lisäävät alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Suunnittelualueen eteläpuolella, noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee Jokelan eränkävijöiden ampumarata, jonka toiminta on valvottua ja ammuntoja suoritetaan vain määräaikana. Hydrogeologisista olosuhteista johtuen suunnittelualueen ja alueelle sijoittuvien pohjavesialtaiden valuma-alue on pienialainen ja rajoittuu harjumuodostuman reunaosaan. Pohjavesi purkautuu alueelta pääosin pohjavesialueen länsipuoliselle Kiimasuolle. Pohjavedenkorkeutta ja pohjaveden laatua on tarkkailtu lampien valuma-alueella pitkäkestoisen seurannan avulla. Tulosten perusteella ottamistoiminnasta ei ole aiheutunut oleellisia muutoksia pohjavedenpinnan korkeuteen eikä pohjaveden laatuun. Pohjavesitarkkailussa ei ole todettu eteläpuolella sijaitsevan vanhan kaatopaikan vaikutuksia pohjaveden laatuun. Pohjaveden laadussa kaatopaikan ympäristössä ei ole myöskään tapahtunut oleellisia muutoksia, jotka viittaisivat kaatopaikan vaikutukseen. Yleiskaavassa mahdollisesti saastuneeksi maa-alueeksi osoitettu toinen vanha kaatopaikka sijaitsee suunnittelualueelta noin 0,6 km etelään, Latostenmaanmäen ja Kapilammennummen pohjavesialueiden välisen pohjavedenjakajan eteläpuolella. Vedenjakajasta ja virtaussuunnista johtuen kaatopaikka ei vaikuta suunnittelualueen pohjaveden laatuun. Myös suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva ampumarata on yleiskaavassa osoitettu mahdollisesti saastuneeksi maa-alueeksi. Ampumarata sijaitsee pohjavedenjakajan eteläpuolella eikä siten vaikuta suunnittelualueen veden laatuun. Pohjavesilampien valuma-alueella suoritetussa pohjavesitarkkailussa ei ole havaittu oleellisia muutoksia alueen pohjavesiolosuhteissa eikä suunnitellusta ottamistoiminnasta ole odotettavissa muutoksia valumaalueen pohjavedenkorkeuteen eikä pohjaveden laatuun. Vaikutukset vedenhankintaan ja pohjaveden käyttömahdollisuuksiin Lampien valuma-alueella ei ole talousvesikaivoja. Lähimmät talousve-

5 5 sikaivot sijaitsevat noin 1,0 km:n etäisyydellä suunnittelualueelta ja pohjavedellä ei ole virtausyhteyttä kaivojen suuntaan. Lähin tutkittu vedenottopaikka sijaitsee Kapilammennummen pohjavesialueella, noin 1,7 km suunnittelualueelta eteläkaakkoon. Latostenmaanmäen ja Kapilammennummen pohjavesialueen välinen pohjavedenjakaja sekä kalliokynnys estävät pohjaveden virtausyhteyden suunnittelualueelta vedenottopaikan suuntaan. Ottamistoiminnalla ei ole vaikutusta alueen nykyiseen vedenhankintaan. Latostenmaanmäen pohjavesiesiintymä ja siihen liittyvä valuma-alue sijoittuvat pohjavesialueluokkaan III luokitellulle alueelle. Aluetta ei ole luokiteltu vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi eikä kaupungilla ole tarpeita varata aluetta vedenottokäyttöön. Ottamistoiminnalla ei suunnitelman mukaan ole vaikutuksia myöskään alueen suunniteltuun vedenhankintakäyttöön. Kaavoitus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Suunnittelualue kuuluu joulukuussa 2001 voimaan tulleen Palopuron- Ridasjärven osayleiskaava-alueeseen. Kaavassa suunnittelualue on määritetty maankamaran ainesten ottoalueeksi (EO), jonka jälkikäyttömuoto on maa- ja metsätalousalue (MU-1). Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hyvinkään kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnossaan muun ohella todennut, että talousvesikaivot sijaitsevat kaakossa Kapilamminnummen pohjavesialueella 1,0-1,2 km:n ja pohjoisessa Latostenmaanmäen pohjavesialueella 1,6 km:n etäisyydellä suunnittelualueelta. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pitkät etäisyydet ja vedenjakaja-alueet estävät vahingolliset ja haitalliset vaikutukset talousvesikaivoalueilla. Tiedossa ei myöskään ole, että Kapilammennummen pohjavesialueella olisi yhdyskuntia tai yritystoimintaa palvelevia vedenottamoita tai suunnitelmia tällaisten rakentamiseksi. Uuden pohjavesialtaan kaivaminen laskee jonkin verran pohjavedenpintaa altaan ympäristössä, koska pohjavedenpinta ei ole vaakatasossa, mutta muutokset jäävät kuitenkin vähäisiksi eivätkä ne ulotu kovinkaan kauaksi altaasta. Latostenmaanmäen pohjavesialueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 1,6 km 2. Niittysuon kohdalla kalliokynnys jakaa Latostenmaanmäen pohjavesialueen kahteen osaan. Sen alueen antoisuudeksi, jolla hakijan hankealue sijaitsee, voidaan karkeasti arvioida noin m 3 /d.

6 6 Ympäristökeskus on todennut, että sellainen tavanomainen pitkittäisharjun osa, jossa muodostuu näin huomattava määrä pohjavettä, on tavallisesti rakenteeltaan ja maalajikoostumukseltaan sellainen, että sen voidaan katsoa soveltuvan vedenhankinta-alueeksi. Tällä perusteella nyt kyseessä oleva pohjavesiesiintymä voidaan katsoa vesilain 1 luvun 18 :ssä tarkoitetuksi vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesiesiintymäksi. Latostenmaanmäen pohjavesialue on sijoitettu III luokkaan lähinnä sen vuoksi, että alueen soveltuvuutta vedenhankintakäyttöön ei ole todennettu tutkimuksin. Luokitteluun on saattanut vaikuttaa myös se, että alueella on vanha kaatopaikka. Mikäli Latostenmaanmäen pohjavesialueen eteläisen osa-alueen pohjavedet haluttaisiin ottaa kokonaisuudessaan käyttöön, tulisi ottamo ympäristökeskuksen käsityksen mukaan rakentaa Kiimasuon läheisyyteen. Mikäli alueelle rakennetaan uusi allas, poistuu tämä mahdollisuus, jolloin alueen koko antoisuutta ei olisi enää mahdollista hyödyntää. Vaikka ottamistoiminta ei suoranaisesti vaikuttaisi esiintymän antoisuuteen, hanke vaikuttaisi oleellisella tavalla pohjavesiesiintymän hyväksikäyttämismahdollisuuteen. Altaiden väliin jäävälle kannasalueelle ei ottamoa olisi tarkoituksenmukaista rakentaa eikä se muutenkaan soveltuisi kaivojen sijoittamispaikaksi. Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin lausunnossa vuodelta 1993 on todettu, että ensimmäisen ottamisvaiheen tulosten perusteella arvioidaan, voidaanko toinen vaihe toteuttaa. Piiri oli edellyttänyt, että pohjaveden laadun ja korkeuden tarkkailusuunnitelma tuli toimittaa hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen kaivun aloittamista. Hyvinkään kaupunginhallituksen myöntämässä maa-ainesten ottamista koskevassa luvassa hakijalle oli asetettu määräys laatia ennen ottotoiminnan tai siihen liittyvien toimenpiteiden jatkamista suunnitelma alueen pohjavesiolosuhteiden, pohjaveden laadun ja ottotoiminnan pohjavesivaikutusten selvittämiseksi ja seurannaksi ja hyväksytettävä se vesi- ja ympäristöpiirissä. Ympäristökeskus hyväksyi ohjelman, joka on päivitetty tekemällä siihen Hyvinkään kaupungin ympäristökeskuksen päivätyssä lausunnossa esitetyt muutokset. Uudenmaan ympäristökeskukselta ei ollut pyydetty lausuntoa tarkkailuohjelman päivityksestä. Ympäristökeskus on todennut, että näiden tarkkailuohjelmien merkittävin ero liittyy vesinäytteistä tutkittaviin eräisiin laatuparametreihin ja siihen, miten näihin liittyvissä mittauksissa menetellään. Lisäksi ympäristökeskus oli vuonna 1994 antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että tarkkailu olisi tullut aloittaa jo ennen ottamistoiminnan käynnistämistä, mutta näin ei ole menetelty. Hyväksytyssä muodossa tarkkailu on käynnistynyt vasta ottotoiminnan loppuvaiheessa. Tarkkailua ei ole suoritettu ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman edellyttämässä laajuudessa eikä tarkkailutuloksia ole lähetetty ympäristökeskukselle tiedoksi niin kuin on edellytetty. Tarkkailuohjelma edellytti myös lammen vedenpinnan korkeuksien mittaamista asteikon avulla, mutta tehdyn maastokäynnin aikana ei tällaista asteikkoa löytynyt.

7 7 Vuonna 1998 tehdyn maastotarkastuskäynnin aikana alueelta ei tavattu pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja eikä rakenteita vanhaa kaatopaikkaa lukuun ottamatta, mutta ympäristökeskuksen käsityksen mukaan tilanne on ehkä hieman muuttunut. Elokuussa 2003 otettujen kuvien mukaan alueella tavattiin öljysäiliö, josta on ainakin tankkausten yhteydessä päässyt valumaan polttoöljyä ympäristöön. Lisäksi murskaamon ympärillä työalueiden maaperä on ollut öljyläikkien kirjavoimaa. Myös itse murskaamolaitteisto on vuotanut maaperään. Vielä ympäristökeskus on todennut, että toistaiseksi suoritetun tarkkailun perusteella kaatopaikan ei ole selvästi havaittu vaikuttaneen pohjavesiin. Ympäristökeskus on todennut pohjaveden laadun säilyneen suhteellisen hyvänä, kun vuosien 2000 ja 2001 analyysituloksia verrataan vuosien 1990 ja 1991 tutkimustuloksiin. Huolestuttavinta vuosien 2000 ja 2001 tuloksissa on keskuksen mielestä putkista todettu öljyn ja liuottimien haju. Öljyjen käsittelyssä on ilmeisesti ollut vakavia puutteita koko soranottoajan eikä asioita ole vieläkään saatu lausuntojen ja lupien edellyttämään kuntoon. Ympäristökeskuksen mielestä toiminnan harjoittajan hankkeesta saama hyöty jää hankkeen ainoaksi hyödyksi. Hyödynnettävissä oleva ainesmäärä ei ole kovin suuri. Voi käydä jopa niin, että se osoittautuu kallionpinnan vaihteluiden vuoksi vähäisemmäksi kuin mille lupaa on haettu. Näin on käynyt vanhalla ottamisalueella. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja seurauksia. Mikäli lupa myönnetään, tulee määräyksin varmistaa, ettei hankkeesta aiheudu ympäristönsuojelulain 7 ja 8 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Näin pystytään varmistamaan se, ettei hanke johda ympäristön pilaantumiseen ottamisalueen ulkopuolella. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta. Pohjavesiesiintymän antoisuus ja vedenhankintamahdollisuudet Hakija on todennut, että suunnittelualueella on vuonna 1991 suoritettu maastotutkimuksiin ja maastotarkasteluihin perustuva hydrogeologinen selvitys, jonka perusteella alue rajautuu pohjois-koillispuolella pohjaveden virtausyhteyden katkaisevaan kalliokynnykseen ja eteläpuolella pohjavedenjakaja-alueeseen. Tutkimustulosten perusteella arvioiden valuma-alueen pinta-ala on noin 0,25 km 2 eli noin neljännes Latostenmaanmäen pohjavesiesiintymän muodostumisalueen kokonaispintaalasta. Valuma-alueella muodostuvan pohjaveden määräksi hakija on arvioinut noin 200 m 3 /d eli korkeintaan puolet lausunnossa esitetystä arviosta.

8 8 Hyvinkään kaupungin kaavoitusosasto on lausunnossaan todennut, ettei sen tiedossa ole ollut tarpeita, joiden perusteella alue tulisi varata vedenottoalueeksi. Valuma-alueella muodostuvan pohjaveden vähäinen määrä, vanha kaatopaikka, lähelle pohjavedenpinnan tasoa lähes koko valuma-alueelle ulotettu maa-ainesten otto sekä suoalueen läheisyys pohjaveden purkautumisalueella heikentävät alueen käyttökelpoisuutta vedenhankintatarkoituksiin. Lisäksi hakijan käsityksen mukaan pohjavesialueella tavattavista kalliokynnyksistä johtuen Latostenmaanmäen esiintymän pohjavesien käyttöönotto kokonaisuudessaan edellyttäisi pohjavedenottoa vähintään kahdelta eri vedenottoalueelta. Valtaosa Latostenmaanmäen pohjavesialueella muodostuvasta pohjavedestä virtaa kohti Keravanjokilaaksoon rajoittuvaa pohjavesiesiintymän pohjoisosaa, josta pohjavesi on tarvittaessa otettavissa käyttöön maa-aineshankkeen toteutumisesta riippumatta. Hakijan mielestä suunniteltu ottamistoiminta ei vaikuta oleellisella tavalla pohjavesiesiintymän hyväksikäyttömahdollisuuksiin. Pohjavesitarkkailun ja maa-ainesten ottamistoiminnan käynnistäminen Tarkkailua koskevien huomautusten osalta hakija on todennut, että Latostenmaanmäen ensimmäiseen ottamisvaiheeseen myönnettiin ottolupa , mutta suunnitelman mukainen ottamistoiminta alueella käynnistyi kuitenkin vasta kesällä Kaivutoiminnan aloittamisen viivästymisestä johtuen käynnistettiin samalla jatkoluvan valmistelu vuosille Samaan aikaan valmistui ensimmäinen maaainesten ottamistoimintaan liittyvä pohjaveden laadun ja pinnankorkeuksien tarkkailuohjelma, jonka mukainen säännöllinen tarkkailu alkoi vuonna Pohjavesiseurantaa on näin ollen suoritettu koko ottamistoiminnan ajan. Pohjavedenpinnan korkeusasema on mitattu kaikista tarkkailupisteistä tarkkailuun sisältyneiden näytteenottokierrosten yhteydessä. Hyvinkään kaupunki on lisäksi suorittanut pohjavedenpinnan korkeustasomittauksia Latostenmaanmäen säännölliseen tarkkailuun sisällytetyistä havaintoputkista. Öljyhavainnot työmaa-alueella Öljyvahinkoja koskevien huomautusten osalta hakija on todennut, että alueella todetut öljyvahingot ovat syntyneet ilkivallan seurauksena heinäkuun 2003 lopun ja tehdyn havainnon välisenä aikana. Hakija oli saanut asiasta tiedon , jolloin Hyvinkään ympäristökeskukselta oli tullut selvityspyyntö asian johdosta. Asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille. Alueella suoritettiin työmaatarkastus ja samana päivänä pilaantuneet maat poistettiin alueelta ja kuljetettiin kaatopaikalle. Muualta tuotuja massoja koskevassa tarkastuksessa alueelta löydettiin metsästä noin 6 m 3 kovaa asvalttia. Massat on todennäköisesti tuotu alueelle ennen Latostenmaanmäen ensimmäisen vaiheen ottamisluvan myöntämistä. Tarkastuksen yhteydessä havaitut massat on poistettu

9 Hyödyt ja vahingot alueelta Hakijan mukaan soranottoalueella on pidetty lukuisia katselmuksia koko kaivuhistorian ajan eikä niissä ole todettu lupaehtojen vastaista öljyn / polttonesteiden käsittelyä. Lisäksi hakija on huomauttanut, että toiminnanharjoittajan saaman hyödyn lisäksi on otettava huomion nykytilassaan vanhan kunnostamattoman kaivualueen maisemakuvan sekä alueen jälkikäyttömahdollisuuksien parantuminen suunnitelmallisten kunnostus- ja jälkihoitotoimenpiteiden seurauksena. Hakijan käsityksen mukaan suunniteltu ottamistoiminta ei aiheuta merkittäviä muutoksia pohjavesiesiintymän vedenhankintamahdollisuuksiin. UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO HAKIJAN SELITYKSESTÄ Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa ilmoittanut olevansa edelleen sitä mieltä, että suunniteltu soranottohanke vaikuttaa pohjavesiesiintymän käyttömahdollisuuksiin ja on korostanut sitä, että muuttamiskiellon pohjavesiesiintymälle antama suoja ei edellytä esiintymän käyttöä tai suunnitelmia tällaisesta. Jos lupa myönnetään, on hankkeesta saatava hyöty osoitettava siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suuremmaksi. Keskuksen käsityksen mukaan kysymys on varsin mittavasta menetyksestä, kun toiminnan vaikutukset kohdistuvat alueeseen, jolla saattaa olla vedenhankinnallista käyttöarvoa. Keskus on todennut, että haetun toiminnan suhde voimassa olevaan kaavoitukseen tutkitaan hankkeen maa-aineslain mukaisessa käsittelyssä. Vaikka kunta on katsonut alueen soveltuvan maa-ainesten ottamiseen, ei se keskuksen mukaan sisällä vielä kannanottoa siitä, miten toimintaa voidaan alueella harjoittaa. Nykyisen pohjavesilammen laajentaminen ei keskuksen käsityksen mukaan tuo mukanaan minkäänlaista alueen virkistyskäyttöön liittyvää lisäarvoa. Aikaisemman luvan lupaehtojen mukaan öljyjen ja polttoaineiden käsittelyn on tullut tapahtua suojatuissa paikoissa, joita alueelle ei ilmeisesti ole koskaan rakennettu. Mikäli ympäristölupavirasto katsoo, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa, tulee lupamääräyksin varmistaa, ettei hakijan selityksessään kuvaamia öljyvahinkoja enää pääse tapahtumaan missään olosuhteissa. Myös ilkivallan mahdollisuus on poistettava määräyksin. Tarkkailun osalta keskus on viitannut aikaisemmin antamaansa lausuntoon. Mikäli lupa myönnetään, keskus on esittänyt, että toiminnanharjoittaja velvoitetaan suorittamaan sekä pohjaveden laadun että määrän tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päätöksen määräyksissä tulee lisäksi olla kohta, joka velvoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvomaan, että tarkkailu on aloitettu hyväksytyn ohjelman mukaisesti ennen kuin ottamistoiminta aloitetaan.

10 10 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LAUSUNTO YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupaviraston pyynnöstä antamassaan lausunnossa Hyvinkään kaupunki on muun ohella todennut, ettei kaavallisia esteitä maaainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta Latostenmaan alueelta ole. Lammen ja sen ympäristön käyttöä virkistyskäyttöön rajoittaa kuitenkin huomattavasti läheisen ampumaradan aiheuttama meluhaitta. Laskennallinen melutaso ylittää 65 db (LAlmax) eikä tällaista aluetta tulisi osoittaa virkistyskäyttöön. Sinänsä alueelle syntyvä lampi lisää soranottoalueen maiseman monipuolisuutta ja muutoinkin maa-ainesten ottoalueilla tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota syntyvän maiseman monipuolisuuteen. Lisäksi kaupunki on ilmoittanut, ettei sillä ole sellaisia suunnitelmia, jotka edellyttäisivät pohjaveden ottamista alueelta. Alueelle on jo kaivettu yksi lampi ja uusi lampi sijoittuu lähemmäksi vanhaa kaatopaikkaa, jolloin lammen pilaantumisriski kasvaa. Jo kaivettua lampea on mahdollista käyttää virkistyskäyttöön, mutta läheinen ampumarata rajoittaa alueen osoittamista virkistyskäyttöön. Ympäristölupavirasto myöntää Ventoniemen Sora Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen koskien maa-ainesten ottamista tiloilta Takamaa RN:o 29:17, Suonsyrjä RN:o 29:14, Suonsyrjä 2, RN:o 39:16 ja Suonsyrjä 3 RN:o 29:24 Hyvinkään kaupungin Ritasjärven kylässä. Lupa on voimassa saakka. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja jäljempänä sanottuja lupamääräyksiä. 1) Maa-ainesta saadaan lupajaksolla ottaa hakemukseen liitettyjen päivättyjen suunnitelmakarttojen, mittakaava 1:2000 ja poikkileikkauspiirustusten, mittakaava 1:500/1:1000, mukaisesti. Maa-ainesta saadaan ottaa enintään m 3. 2) Maa-aineksen otto on järjestettävä niin, että öljyjen tai muiden vaarallisten aineiden joutuminen maaperään estyy. Ottoalueella ei saa säilyttää polttoaineita, öljyä eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Tällaisia aineita ei saa käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. Ottoalueella ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa.

11 11 3) Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Hyvinkään kaupungin öljyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. 4) Luvan saajan on valvottava, ettei ottoaluetta maa-ainesten oton aikana käytetä kaatopaikkana ja ettei alueelle muutenkaan joudu pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Kaivualueelle johtavat ajoväylät on tarvittaessa varustettava lukittavilla puomeilla. 5) Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden laatuun ja korkeuteen Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailu on aloitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuohjelmassa mainittavalla tavalla. 6) Luvan saaja on vastuussa maa-aineksen ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta. Mikäli lupamääräyksessä 5) tarkoitetussa tarkkailussa havaitaan, että tässä päätöksessä tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi ja ilmoitettava asiasta Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maaainesten otto on tällöin keskeytettävä. Mikäli maa-aineksen ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin kuin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi on vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetty. 7) Ottotoiminnan päätyttyä, alueella on suoritettava kahden vuoden kuluesa suunnitelman mukaiset jälkihoitotoimenpiteet. Pohjavesialtaiden ympäristöä on hoidettava huolellisesti. Pohjaveden likaantumisvaaraa aiheuttava toiminta altaiden ympäristössä on kielletty. 8) Tämän päätöksen mukaisesta maa-aineksen ottamisen aloittamisesta on kirjallisesti ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ottamisen päättymisestä on ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle.

12 12 9) Maa-aineksen ottaminen on aloitettava kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Perustelut Suunniteltu maa-ainestenottopaikka sijaitsee kalliokynnyksen kahteen osaan jakaman Latostenmaanmäen III luokan pohjavesialueen eteläosassa, jonka antoisuudeksi voidaan arvioida m 3 /d. Hakijan tarkoitus on ottaa maa-aineksia yhteensä noin m 3. Toiminnan seurauksena alueelle muodostuu 2,1 ha:n suuruinen pohjavesilampi ensimmäisen vaiheen aikana kaivetun lammen eteläpuolelle ja alueen pohjaveden hyödyntämismahdollisuudet vedenhankinnassa käytännössä menetetään. Hakemuksen kohteena oleva alue on Palopuron-Ridasjärven osayleiskaavasa osoitettu maankamaran ottoalueeksi (EO/MU-1). Alueen käyttötarkoitus maa-ainesten oton loputtua on maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja. Hankealueen pohjavesiesiintymän hyödyntämisedellytykset ovat alueen nykytilassa selvästi heikentyneet. Alueelta on jo vuosikymmenien ajan otettu maa-aineksia, minkä vuoksi pohjaveden muodostumisolosuhteet ovat muuttuneet. Myös pohjaveden pilaantumisvaara on kasvanut mm. lähellä olevan kaatopaikan ja tien vuoksi Lähin tutkittu vedenottamon paikka sijaitsee Kapilammennummen eteläosassa. Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella suunnitellulta ottoalueelta ei ole hydrologista yhteyttä Kapilammennummen suuntaan. Hakemuksen mukaisella maa-aineksenotolla ei ennalta arvioiden ole myöskään vaikutusta ympäristön kaivoihin. Ympäristölupavirasto katsoo, että luvan kohteena olevasta maaainesten otosta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella eikä muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa, jonka vaikutuksia ei voitaisi maa-ainesten oton yhteydessä suoritettavin järjestelyin estää, eikä muutakaan vesilain 9 luvun 8 :ssä tarkoitettua kiellettyä seurausta. Lupamääräysten mukaisesti tehtynä maa-ainesten ottamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Hankkeesta aiheutuvaksi hyödyksi on katsottu maa-ainesten otosta saatavat tulot. Vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä arvioitaessa on otettu huomioon, että soranoton kohteena olevalla pohjavesialueella ei ole annettujen lausuntojen perusteella merkitystä Hyvinkään kaupungin vedenhankinnalle. Muussa tapauksessa lupaedellytyksiä ei olisi ollut. Hyvinkään kaupungin pohjavesivarat ovat riittävät kaupungin lähitulevaisuuden vedentarpeen turvaamiseksi eikä kaupungilla ole suunnitelmia Latostenmaanmäen pohjavesivarojen hyödyntämiseksi. Kaupunki on kaavoituksella pyrkinyt ohjaamaan maa-ainesten ottoa tälle alueelle, jolla sitä on jo ennestään harjoitettu laajamittaisesti. Valvonta-

13 13 viranomainen ei ole vaatinut hankkeen hylkäämistä yleiseen etuun kohdistuvien vaikutusten johdosta. Maa-ainesten otosta ei aiheudu kenellekään ennalta arvioitavissa olevaa vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että tämän päätöksen lisäksi maaainesten ottamisessa on noudatettava myös maa-aineslain ja muun lainsäädännön säännöksiä ja niiden nojalla annettuja määräyksiä. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluu sen ratkaiseminen, täyttyvätkö myös maa-aineslain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset ja minkälaisin lupamääräyksin. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 18, 2 luvun 4 ja 9 luvun 8 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto ottaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Hyvinkään kaupungin lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Käsittelymaksu euroa Maksu on peritty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska hakemuksen käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1416

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Ulla Kuusiniemi Tapio Kovanen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/mk

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.