ESIPUHE. Helsingissä helmikuussa Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Helsingissä helmikuussa 2006. Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos"

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus sarjassa julkaistaan Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen ja PK-Instituutin tutkijoiden laatima raportti Palkkatyöstä yrittäjäksi. Sen tekemistä ovat ohjanneet professori Anne Kovalainen ja johtaja Jarna Heinonen. Tutkimus on kohdistunut sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen ja teknisen alan yrittäjyyteen luvulla. Tarkoituksena on ollut kuvailla ja luokitella siirtymisreittejä toisaalta julkisen sektorin palkkatyöstä ja toisaalta akateemisesti koulutetun asiantuntijan tai johtajan työstä yrittäjäksi. Kyseessä on siten samalla uusien uravaihtoehtojen mahdollisuuksia kartoittava perusselvitys, jota jatketaan muillakin aloilla. Tutkimus on osa Työpoliittista tutkimusohjelmaa ( ). Sen seurantaryhmään on kuulunut yrittäjyyden asiantuntijoita työmarkkinakeskusjärjestöistä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä helmikuussa 2006 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

3 Tutkimus Palkkatyöstä yrittäjäksi tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla Tekijät Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Tiivistelmä Palkkatyötä ja yrittäjyyttä on tyypillisesti ajateltu pysyvästi erilaisiksi uravaihtoehdoiksi. Suomessa tapahtui 1990 luvulla kuitenkin merkittäviä yhteiskunnallisia murroksia, joiden myötä yrittäjyydestä on tullut ura- ja työvaihto yhä suuremmalle osalle työikäistä väestöä. Tämä on johtamassa yrittäjyyden ja palkkatyön välisen rajan murtumiseen ja hälvenemiseen. Miten siirtymät palkkatyöstä yrittäjäksi tapahtuvat? Tutkimushankkeemme luo kaksi näkökulmaa siirtymiselle palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa tutkimalla kahta erilaista reittiä yrittäjäksi ryhmissä, joissa yrittäjyys on perinteisesti ollut vähäistä: a) julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveysalan palkkatyöntekijästä yrittäjäksi sekä b) korkeasti koulutetusta, teknisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneesta asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Molempia tarkastellaan yrittäjäksi siirtymisen, nykytilan ja tulevaisuuden osalta. Kumpikin kyselytutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, millä tavoin ja mistä erityisistä syistä siirtymiä palkkatyöuralta yrittäjäksi on tapahtunut, mille aloille siirrytään yrittäjiksi ja millä tavalla tarvittava tietämys yrittäjätoiminnan aloittamiseksi hankitaan. Tutkimuksemme osoittaa, että nämä kaksi lähtökohtaisesti keskenään erilaisilta vaikuttavaa yrittäjyyden aluetta kietoutuvat voimakkaasti toisiinsa. Profession merkitys näkyy tutkimuksessamme monella tavoin. Yrittäjäksi ryhdytään vasta ammatillisen osaamisen kehityttyä vahvaksi. Ammatillisen identifioitumisen merkitys näkyy myös siinä, että ns. liiketoiminnalliset tavoitteet ja yrityksen kasvattaminen, exit-strategiat ja pyrkimys luoda yritys, joka ei ole riippuvainen yrittäjän työpanoksesta, eivät ole läsnä kovin vahvasti. Molemmissa kyselytutkimuksissa käy ilmi, ettei työttömyys muodosta 2000-luvulla enää merkittävää reittiä yrittäjyyteen. Taloudellisen laman vaikutus jäi näiltä osin 1990-luvulle. Julkinen sektori on ja on ollut merkittävä työllistäjä niin tutkittujen akateemisten kuin sosiaali- ja terveyssektorin yrittäjien kohdalla. Tämä työmarkkinoiden rakenteelliseen jakautumiseen liittyvä seikka on merkittävä tekijä yrittäjyyden kannalta tulevaisuudessa: miten julkisen sektorin ja yksityisen sektorin mahdollisimman tehokas rinnakkaiselo ja yhteistyö voidaan luoda työmarkkinapoliittisin toimenpitein ja kuinka siirtymää sektorilta toiselle voidaan joustavoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimuksen perusteella hahmottuu kuva pätevistä yksilöistä, joille yrittäjyys ei ole ainoa vaihtoehto tai aktiiviuran jälkeistä jäähdyttelyä. Yrittäjyyttä ei tutkimuksemme perusteella voida pitää työuran päätepisteenä tai palkkatyölle vastakkaisena uravaihtoehtona, vaan yrittäjyys ja palkkatyö voivat limittyä rinnakkain ja vuorotellen yksilön työuralla. Tutkimuksen tulokset nostavat esiin uusia mielenkiintoisia kysymyksiä ja avaavat samalla mahdollisuuden pohtia siirtymiä palkkatyöstä yrittäjäksi laajemmin myös muilla työelämän sektoreilla.

4 Undersökning Från löntagare till företagare en undersökning om vägar till företagare inom social- och hälsovårdssektorn samt inom ekonomisektorn och tekniska sektorn. Författare Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Sammanfattning Lönearbete och företagsamhet har vanligen ansetts vara vitt skilda karriäralternativ. I och med brytningsskedena i det finländska samhället under 1990-talet har företagandet blivit ett karriär- och jobbalternativ för en allt större del av den arbetsföra befolkningen. Detta håller på att leda till att gränsen mellan företagande och lönearbete bryts ner och suddas ut. Hur sker övergången från löntagare till företagare? Undersökningen skapar två synvinklar till övergången från löntagare till företagare i 2000-talets Finland genom att undersöka två olika vägar till företagande i grupper där företagandet traditionellt sett varit litet: a) vägen från aktör inom offentlig sektor, speciellt från löntagare inom social- och hälsovårdssektorn, till företagare och b) vägen från högutbildad expert/chef med examen inom teknik eller ekonomi, till företagare. Båda grupperna undersöks genom tre olika synvinklar: övergången, nuläget och framtiden. Båda enkätundersökningarna erbjuder ny kunskap om på vilket sätt och av vilka specifika orsaker övergången från lönearbetskarriären till företagare har skett, till vilka branscher övergången sker och på vilket sätt man skaffar sig det kunnandet som behövs för att inleda företagarverksamhet. Undersökningen visar att dessa två områden för företagande, som till en början ter sig sinsemellan olika, är starkt sammanflätade med varandra. Professionens betydelse syns i undersökningen på många sätt. Man inleder företagandet först då yrkeskunnandet utvecklat sig starkt. Yrkesidentitetens betydelse ses också i och med att de så kallade business-målsättningarna och företagets expandering, exit-strategierna och försöken att skapa ett företag som inte är beroende av företagarens arbetsinsatts, inte har en betydande roll. Ur båda enkätundersökningarna framgår att arbetslösheten inte längre på 2000-talet utgör en betydande väg till företagsamheten. Den ekonomiska recessionens påverkan stannade till denna del kvar på 1990-talet. Den offentliga sektorn är och har varit en betydande arbetsgivare för både de undersökta akademiskt utbildade företagarna och för social- och hälsovårdssektorns företagare. Denna faktor som är förknippad med arbetsmarknadens strukturella fördelning är viktig med tanke på företagandet i framtiden: hur kan man med hjälp av arbetsmarknadspolitiska åtgärder skapa en så effektiv samexistens och ett så effektivt samarbete som möjligt mellan den offentliga sektorn och den privata sektorn och hur kan man på ett ändamålsenligt sätt göra övergången mellan sektorerna smidig. Undersökningen tecknar bilden av de kompetenta individerna, för vilka företagandet inte är det enda alternativet eller en nedtrappning efter den aktiva karriären. Enligt undersökningen kan företagandet inte ses som en ändpunkt för arbetskarriären eller som en motsatts till lönearbetet som karriäralternativ, utan företagandet och lönearbetet kan överlappa varandra sida vid sida och turvis under en individs arbetskarriär. Undersökningens resultat lyfter fram nya intressanta frågor och öppnar samtidigt möjligheten till att begrunda övergångar från löntagare till företagare i större utsträckning också inom andra sektorer av arbetslivet.

5 Study From Waged Work to Entrepreneurship Study on routes from waged work to entrepreneurship on the social and health care sector and among business and technical university graduates Authors Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Summary Waged work and entrepreneurship have traditionally been considered as permanently different career options. The transitions in the society in the 1990 s, are, however, leading to a rupture in the boundaries between entrepreneurship and waged work, and, as a result, entrepreneurship is becoming a career and employment option for an ever widening part of the active labour force. How do transitions from waged work to entrepreneurship take place? Our research project focuses on two point of view of the transition process in the Finland of the 21st century by exploring two different routes to entrepreneurship in such areas where entrepreneurship as a career option has traditionally been less common in Finland : a) from a public sector employee, particularly on the social and health care sector to entrepreneurship and b) from expert/manager among business or technical university graduates to entrepreneurship. Both phenomena are studied in terms of transition, present situation and future. Both of the surveys discussed here have offered new information on, how and for what particular reasons the transitions from waged work to entrepreneurship have taken place, what elements are involved in these transitions, on which lines of business the transitions happen, and how is the necessary knowledge of starting up an enterprise acquired. The target areas of our research seem basically different from each other. The study, however, shows that these fields are strongly interlinked. The role of profession is shown in our study in many ways. Entrepreneurship is chosen only when the professional expertise has developed strong. The importance of professional identification becomes evident also in the so-called business goals and growing the enterprise as well as exit strategies, which are not present as strongly as assumed. Both of the large surveys reveal, that unemployment is no more an important route to entrepreneurship. The effects of the economic depression was, for this part, left on the 1990 s. The public sector is and has been an important employer in the case of the academics surveyed as well as the entrepreneurs on social and health care sector. This factor linked to the structural divison of the labour market has been a pertinent factor leading to entrepreneurship in the future: how will the most effective possible co-existence and co-operation of the public and private sectors be created through labour policy measures and how can the transition from one sector to the other be made more flexible in an appropriate way. Based on the survey there seems to emerge a picture of competent individuals, who do not consider entrepreneurship as the only alternative left or as cooling-off occupation after an active career. Entrepreneurship cannot, according to our study, be considered as and end of a work career or as career option opposite to waged work, but entrepreneurship and waged work can be linked side by side and taking turns on the career of the individual. The study raises new and interesting questions and at the same time opens up the opportunity to reflect the results received more widely in other sectors of working life.

6 Alkusanat Käsillä oleva tutkimus on tarttunut suomalaista taloutta ja yhteiskuntaa keskeisesti koskevaan aiheeseen. Tutkimushanke on analysoinut laajojen aineistojen avulla niitä siirtymiä, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina tapahtunut palkkatyöstä yrittäjyyteen. Tutkimuksemme on kohdistunut yhtäältä siihen osaan koulutettua aikuisväestöä, johon työelämän rakenteelliset ja sisällölliset muutokset ovat kohdistuneet voimakkaina 2000-luvun aikana ja jolla on koulutuksensa puolesta keskimääräisesti suurempi mahdollisuus siirtyä palkkatyöstä yrittäjäksi. Tämä ekonomi- ja insinöörikuntaan kohdistunut laaja tutkimusosio pyrki kartoittamaan jo olemassa olevia ja mahdollisia, tulevia reittejä palkkatyöstä yrittäjäksi sekä kokemuksia ja käsityksiä yrittäjänä toimimisesta. Toinen osa tutkimuksestamme kohdistui puolestaan laajaan julkisen sektorin kenttään, jossa palvelujen tuotannossa tapahtunut markkinoituminen on kasvattanut niin mahdollisuuksia kuin myös paineita ryhtyä yrittäjäksi. Sosiaali- ja terveyssektorilla yrittäjänä toimiviin kohdistunut tutkimusosio pyrki analysoimaan yrittäjänä toimivien kokemuksia yrittäjyydestä sekä aiemmin tapahtunutta siirtymistä palkkatyöstä yrittäjäksi. Koko tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda yleiskuva niistä mekanismeista, joiden kautta tai avulla siirtymiä tapahtuu. Suurin osa yrittäjyydestä sekä akateemisesti koulutettujen että sosiaali- ja terveyssektorilla toimivien kohdalla on mahdollisuuksille rakentuvaa, liiketoimintaosaamista hyödyntävää toimintaa. Pakkoyrittäjyyttä työttömyyden tai työpaikan puuttumisen vuoksi syntyvänä mekanismina ei aineistoissamme juuri tullut esille. Tutkimuksemme on saanut rahoitusta työministeriön työvoimapoliittisesta ohjelmasta. Ohjelman seurantaryhmä on projektin keston aikana osallistunut keskustellen ja kommentoiden tutkimustamme. Seurantaryhmän jäseninä ovat toimineet työministeriöstä hallitusneuvos Päivi Kerminen, työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, neuvotteleva virkamies Jarmo Palm, erikoissuunnittelija Pirkko Jukka sekä neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta (KTM), johtava asiantuntija Pekka Tsupari (EK), sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen (SAK), elinkeinopoliittinen sihteeri Outi Ervasti (Akava), pääekonomisti Jarkko Soikkeli (SY) ja johtaja Matti Hynynen (STTK). Kiitämme seurantaryhmää lämpimästi saamastamme tuesta. Kiitämme myös tutkimukseen osallistuneita sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä sekä Suomen Ekonomiliittoa ja Tekniikan Akateemisten Liittoa sekä näiden liittojen tutkimukseen osallistuneita jäseniä.

7 Tutkimuksen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä koskevasta osiosta vastaavat tutkija Johanna Österberg ja professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi-osiosta vastaavat tutkijat Kaisu Paasio ja Tommi Pukkinen sekä dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutista , tutkimusryhmän puolesta Vastuulliset johtajat Anne Kovalainen, professori Turun kauppakorkeakoulu Jarna Heinonen, dosentti Turun kauppakorkeakoulu

8 Sisällysluettelo JOHDANTO... 5 Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus... 5 Keskeiset käsitteet... 8 Tutkimuksen lähestymistapa... 9 OSA I JULKISEN SEKTORIN TOIMIJASTA YRITTÄJÄKSI 15 1 Tutkimuksen suorittaminen Tutkimuksen tavoitteet ja vaiheet Tutkimusaineisto Yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelu Sosiaali- ja terveysalan muutokset Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Suomessa Yrittäjien taustatietoja Koulutus ja yrittäjäkokemus Yrittäjien aiempi työkokemus Yrittäjäksi ryhtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Yrittäjien työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjäksi ryhtymisen tilanne Yritystoiminnan käynnistyminen Yrittäjien kokemuksia suhtautumisesta ja yhteistyön sujumisesta Yrittäjäksi ryhtymisen pohdintaa Yrittäjänä toimiminen ja menestyminen Yrittäjien nykytilanne Yritysten palveluiden hankinta Yrittäjien arvioita yrittämisestä Yrittäjänä toimimisen ja menestymisen pohdintaa Yrittäjien tulevaisuudennäkymät Yrittäjien ja yrityksen tulevaisuudennäkymät Aikaisempien tutkimusten ja tilastojen tulevaisuuden kuva Kasvu ja sen esteet tai hidasteet Tulevaisuuden osaamista Mietteitä tulevaisuudesta Yhteenveto: julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi OSA II ASIANTUNTIJASTA / JOHTAJASTA YRITTÄJÄKSI79 7 Tutkimuksen suorittaminen... 80

9 7.1 Akateeminen yrittäjyys tutkimuskohteena Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineistojen kerääminen Tutkimustulosten luotettavuus ja yleistettävyys Akateeminen yrittäjyys tilastojen valossa Akateemisten yrittäjien määrän muutos v Akateemisen tutkinnon suorittaneiden yrittäjyysaktiivisuus Pääasiallinen toiminta ennen yrittäjäksi ryhtymistä Akateemisten taustatietoja ketkä toimivat yrittäjänä Yrittäjän uran pysyvyys Yrittäjäksi ryhtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Henkilötekijät Työhistoria Tilannetekijät Reitit yrittäjäksi Henkilötekijöiden näkökulma Työhistorian näkökulma Yrittäjänä toimiminen ja menestyminen Yritystoiminnan alkuvaihe Yritystoiminnan nykytilanne Kokemukset yrittäjyydestä Yrittäjän ja yrityksen tulevaisuus Yrittäjänä jatkaminen Kasvuaikomukset Kasvun houkuttavuus, toteutettavuus ja todennäköisyys Akateemisten yrittäjien mielikuvia kasvusta Akateemisesti kouluttautuneiden kiinnostus yrittäjyyteen Mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyyden koettu houkuttavuus Koettu kyvykkyys yrittäjyyden näkökulmasta Yrittäjyysaikomukset Yhteenveto: asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi KESKUSTELUA LIITTEET LÄHTEET

10 Kuvioluettelo Kuvio 1 Palkkatyöstä yrittäjäksi -tutkimuksen tavoitteet ja suorittaminen...7 Kuvio 2 Reitit yrittäjäksi...10 Kuvio 3 Sosiaal- ja terveyspalveluyrittäjien määrä vuonna Kuvio 4 Yrittäjien määrä aikasarjana Kuvio 5 Kyselyyn vastanneet yrittäjät ikäluokittain...28 Kuvio 6 Terveysalan yrittäjien ikäjakauma vuonna Kuvio 7 Sosiaalialan yrittäjien ikäjakauma vuonna Kuvio 8 Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkakunnan sijainti lääneittäin...29 Kuvio 9 Terveysalan yrittäjien koulutusaste vuonna Kuvio 10 Sosiaalialan yrittäjien koulutusaste vuonna Kuvio 11 Kyselyyn vastanneiden ammatillinen koulutus...33 Kuvio 12 Naisten ja miesten aikaisempi työtilanne (julkinen-yksityinen)...38 Kuvio 13 Naisten ja miesten aikaisempi työtilanne (vakituinen-tilapäinen)...38 Kuvio 14 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtyneet vuosina 1995, 1997, 1999, Kuvio 15 Yrittäjien aikaisempi toiminta ennen yrittäjäksi ryhtymistä...40 Kuvio 16 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yrittäjäksi ryhtymisen vuosi...42 Kuvio 17 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (vakituinen-tilapäinen) verrattuna siihen miten yhteistyö kunnan kanssa sujui yrittäjäski ryhdyttäessä...47 Kuvio 18 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien arvio yrityksensä taloudellisesta tilanteesta...53 Kuvio 19 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yritysten liikevaihto...53 Kuvio 20 Kuinka kauan kyselyn yrittäjät ovat toimineet yrittäjinä...54 Kuvio 21 Omistaako tai onko osakkaana useammassa kuin yhdessä yrityksessä verrattuna alalla olovuosiin...55 Kuvio 22 Yrittäjyyteen liittyviä väittämiä...59 Kuvio 23 Tämän hetkisten kykyjen ja tilanteen arvioita yrittäjänä toimimisen näkökulmasta...60 Kuvio 24 Kyselyyn vastanneiden arvio omasta tulevaisuudesta kymmenen vuoden kuluttua...63 Kuvio 25 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (vakituinen-tilapäinen) verrattuna siihen missä arvelee olevansa 10 vuoden kuluttua...64 Kuvio 26 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (julkinen-yksityinen-järjestösektori) verrattuna siihen missä arvelee olevansa 10 vuoden kuluttua...65 Kuvio 27 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä millainen yritys on 10 vuoden kuluttua...65 Kuvio 28 Aloittaneiden ja lopettaneiden yrittäjien osuus kaikista sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä...68 Kuvio 29 Työllinen työvoima työnantajasektorin mukaan Kuvio 30 Yrittäjien lukumäärä ja osuus työllisestä työvoimasta Kuvio 31 Yrittäjien määrän kehitys koulutusasteittain Kuvio 32 Eri koulutusasteen suorittaneiden osuus yrittäjistä Kuvio 33 Yrittäjien osuus eri koulutusasteen suorittaneista Kuvio 34 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät yrittäjyyttä edeltäneen pääasiallisen toiminnan mukaan v Kuvio 35 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yrittäjänä toimivat tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa, Kuvio 36 Työlliset, yrittäjät ja akateemiset yrittäjät ikäryhmittäin v Kuvio 37 Työlliset, yrittäjät ja akateemiset tutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan v Kuvio 38 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät koulutusalan mukaan v Kuvio 39 Kaikki työlliset, yrittäjät ja akateemiset yrittäjät lääneittäin v Kuvio 40 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät toimialoittain v Kuvio 41 Aloittaneiden ja lopettaneiden yrittäjien osuus kaikista yrittäjistä ja aloittaneiden ja lopettaneiden akateemisten yrittäjien määrä ja osuus kaikista akateemisista yrittäjistä v Kuvio 42 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien yrittäjänä jatkaminen 10 vuoden kuluttua Kuvio 43 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien kasvuaikomukset Kuvio 44 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien arvio yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyydestä...155

11 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Yksityiset sosiaalipalvelutoimipaikat...23 Taulukko 2 Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat...23 Taulukko 3 Vuosina terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille vuonna Taulukko 4 Terveysalan yrittäjien koulutusala...32 Taulukko 5 Sosiaalialan yrittäjien koulutusala...32 Taulukko 6 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtyneiden aikaisempi toiminta yhteensä...41 Taulukko 7 Miltä taholta kyselyyn vastanneet saivat voimavaroja, tukea ja neuvoja...45 Taulukko 8 Kuinka moni kyselyyn vastannut yrittäjä ilmoitti yrityksessä olevan työntekijöitä...55 Taulukko 9 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrittäjänä pysymisen pitkittäisseuranta, yrittäjäksi ryhtymisvuodet Taulukko 10 Akateemisten yrittäjien yrittäjänä pysymisen pitkittäisseuranta, yrittäjäksi ryhtymisvuodet Taulukko 11 Diplomi-insinööri- ja ekonomirittäjät jaoteltuna henkilötekijöiden mukaan Taulukko 12 Diplomi-insinööri- ja ekonomirittäjät jaoteltuna palkkatyöhistorian mukaan Taulukko 13 Yrittäjille tyypillisten työuran piirteiden määrä diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien sekä palkansaajien keskuudessa Taulukko 14 Yrittäjille tyypillisten työuran piirteiden määrä diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien sekä palkansaajien keskuudessa Taulukko 15 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien kokemuksia yrittäjänä toimimisesta Taulukko 16 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien mielikuvia kasvusta Taulukko 17 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden houkuttavuudesta.148 Taulukko 18 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien näkemyksiä kyvykkyydestä yrittäjyyden näkökulmasta...152

12 5 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus Palkkatyötä ja yrittäjyyttä on usein ajateltu toisensa poissulkevina, erilaisina uravaihtoehtoina. Tämä ajatus on perustunut ns. perinteiselle yrittäjyysnäkemykselle, jonka mukaisesti yrittäjyyttä ei pidetty laajalle kansanosalle soveltuvana työn tekemisen muotona. Tämän ajattelun mukaisesti yrittäjyys rajatui hyvin pienen ja erityislaatuisen ryhmän vaihtoehdoksi (esim. riskihakuiset, auktoriteetteihin sopeutumattomat, oman tiensä kulkijat). Palkkatyötä ja yrittäjyyttä ajateltiin pysyvästi erilaisiksi uravaihtoehdoiksi erityyppisille ihmisille luvulla tapahtui merkittävä muutos sekä palkkatyöuran että yrittäjyysuran pysyvyyksien suhteen. Laman myötä palkkatyötä vaille jäi suuri joukko työikäisiä, joiden ei pitkälläkään aikavälillä nähty integroituvan työmarkkinoille ilman suurta, hyppäyksenomaista muutosta työmarkkinoiden rakenteessa. Toiseksi julkisen sektorin ja sen palkkatyömarkkinoiden kasvun nähtiin tulleen tiensä päähän. Yhteiskunnallisten palvelujen kysynnän todettiin olevan rajaton, mutta rahoitusjärjestelmän mahdollisuuksien rahoittaa todettiin olevan rajallinen. Tämä johti laajaan keskusteluun siitä, mitä erityisiä palveluja julkisen sektorin kuuluu rahoittaa ja itse tuottaa. Tällä keskustelulla on ollut vaikutuksia niin lainsäädännölliseen kehitykseen kuin myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön ja tätä kautta myös yrittäjyyteen. Kolmanneksi globalisaatiokehitys ja yritysten (osakkeen)omistajien korostunut rooli on kasvattanut tehokkuuden ja kannattavuuden merkitystä yritysten päätöksenteossa. Sinänsä kannattavia toimipisteitä ja liiketoimintayksiköitä on lopetettu, koska toiminta on suhteellisesti edullisempaa muualla. Työtehtävien komplisoituessa päätösvaltaa omasta työstä on siirretty tiimeille ja yksilöille itselleen, jolloin työnjohtoa tai muuta ns. keskijohtoa ei enää perinteisessä mielessä tarvita. Näiden suurten, limittäisten kehityskaarten myötä yrittäjyydestä on tullut merkittävä ura- ja työvaihto yhä suuremmalle osalle työikäistä väestöä. Yksilön merkitys päätöksentekijänä ja toimijana on keskeinen yrityksen perustamisessa. Yrittäjyys ei ole yksipuolisesti taloudellista toimintaa, vaan kyse on laajemmasta, edellä mainittuihin yhteiskunnan murroksiin kietoutuvasta sosiaalisesta ilmiöstä (Steyart Katz

13 6 2004). Yrittäjä käsitteen sisältö on muotoutumassa uudelleen ja yrittäjyys ilmiönä saa murroksessa uusia ilmentymiä (ks. Warren 2004). Yhteiskunnallisen murroksen ohella tutkimuksemme keskeisenä lähtökohtana on, että yksilön työura muodostuu useista vaiheista ja että yrittäjyys voi olla näistä yksi (Dyer 1994; Mallon 1998). Em. murros on johtamassa yrittäjyyden ja palkkatyön välisen rajan murtumiseen, katkoksiin ja joidenkin erojen hälvenemiseen. Usein palkkatyössä saatu työkokemus antaa aloittavalle yrittäjälle paitsi liikeidean, liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta, myös yrittäjyyden kannalta keskeisen asiakas- ja kontaktiverkoston. Suurimmalla osalla uusista aloittavista yrittäjistä on pitkä palkkatyökokemus; perustetaanhan yritys Suomessa eurooppalaista keski-ikää selkeästi myöhemmin, noin 40-vuotiaana. Tutkimustulokset osoittavat, että aloittavan yrityksen menestys perustuu merkittävässä määrin yrittäjän tietoon, osaamiseen ja kokemukseen, jotka yrittäjä on hankkinut itselleen aiemman työhistoriansa aikana. 1 Miten siirtymät palkkatyöstä yrittäjäksi tapahtuvat? Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mitä tarkoittaa siirtyminen palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa. Tutkimushankkeemme luo kaksi näkökulmaa palkkatyöstä yrittäjäksi -siirtymään tutkimalla kahta erilaista reittiä yrittäjäksi (Kuvio 1): 1 Ks. Esimerkiksi Brüderl et al., (1992);.Pennings et. al., (1998); Bosma et al., (2002).

14 7 REITIT YRITTÄJYYTEEN: TAVOITTEET: A. Julkisen sektorin toimijasta B. Asiantuntijasta/ johtajasta YRITTÄJÄKSI - Siirtymä: Yrittäjäksi siirtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät - Nykytila: yrittäjänä toimiminen, menestyminen sekä näihin vaikuttavat tekijät - Tulevaisuus: Yrittäjyyden tulevaisuuden näkymät I vaihe: Monipuolinen perustieto eri reiteistä II vaihe: Edellisen tarkennus ja laajennus laadullisin ja uusin määrällisin aineistoin III vaihe: Näkökulmien holistinen yhdistäminen, disseminaatio, kv-vertailu Palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa Kuvio 1 Palkkatyöstä yrittäjäksi -tutkimuksen tavoitteet ja suorittaminen Tutkimuksessa tuotetaan perustietoa yrittäjyyden eri reiteistä: a) julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi sekä b) asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Molempia ilmiöitä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: siirtymä/ryhtyminen, nykytila ja tulevaisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan reittejä yrittäjyyteen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Näillä alueilla yrittäjyys uravaihtoehtona on perinteisesti ollut vähäistä Suomessa, eri syistä johtuen. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveysalan palvelut on puolestaan tuotettu pitkälti julkisen sektorin toimesta palkkatyönä. Yliopistollisen loppututkinnon suorittaneille yrittäjyys ei ole näyttäytynyt kovinkaan houkuttelevana uravaihtoehtona, vaan he ovat työllistyneet erityisesti suuriin yrityksiin ja julkiselle sektorille luvulla yrittäjyys on avautunut uravaihtoehdoksi näillä yrittäjyyden kannalta uusilla alueilla. Tutkimus kuvaa yhteiskunnallista siirtymää palkkatyöstä yrittäjäksi, ilmiön eri ulottuvuuksia ja toteutumista yksilöaineistojen avulla. Tutkimusraportti tuottaa yleisellä tasolla uutta tutkimustietoa yrittäjäksi siirtymisen eri reiteistä ja erityisellä tasolla tietoa yrittäjyydestä hyödynnettäväksi Työministeriön oman toiminnan suunnitteluun ja käyttöön. Tutkimustu-

15 8 losten perusteella tehtäviä johtopäätöksiä voidaan hyödyntää työllisyys-, koulutus- ja yrittäjyyspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, aihetta käsittelevän tilastoaineiston analyysiin sekä kumpaakin em. reittiä käsitteleviin valtakunnallisesti edustaviin kyselytutkimuksiin. Käsillä olevassa raportissa on kaksi osaa sekä niitä yhdistävä johdanto ja yhteenveto. Raportin I osa käsittelee sosiaali- ja terveyssektorin siirtymiä julkisen sektorin palkkatyöstä yrittäjäksi. Siinä luodaan tilastojen ja kirjallisuuden avulla yleiskuva sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä. Tätä yleiskuvaa tarkennetaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjille kevätkesällä 2005 kerätyn kyselyaineiston tulosten avulla. Raportin II osa käsittelee aihekokonaisuutta Asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Vastaavasti aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden, tilastojen sekä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneille kohdennetulla kyselyllä luodaan kuva yrittäjyydestä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneen uravaihtoehtona. Keskeiset käsitteet Tutkimusosion kannalta on tarpeen määritellä tarkemmin muutamia keskeisiä käsitteitä, jotka toistuvat läpi raportin. Yrittäjyys. Yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja-johtajana. Yrittäjyys ei välttämättä edellytä oman yrityksen perustamista, vaan myös osakkuus jo aiemmin perustetussa yrityksessä on mahdollinen. Yrittäjyys voi olla joko päätoimista tai osa-aikaista. Yrittäjyyden määritelmään ei sisälly yrittäjämäinen toiminta toisen palveluksessa (sisäinen yrittäjyys). Yrittäjyyden kanssa samaa tarkoittavana sanana käytetään tässä tutkimuksessa yrittäjyysaktiivisuutta. Yrittäjä. Yrittäjä viittaa henkilöön, joka harjoittaa ammattiaan ainakin osaksi omistamassaan yrityksessä. Yrittäjän määritelmä kattaa tutkimuksen tilasto-osiossa myös yrittäjäperheen jäsenet, jotka työskentelevät / avustavat perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä ilman palkkaa. Akateemisesti koulutettu. Akateemisesti koulutettu henkilö on suorittanut tai suorittaa parhaillaan yliopistotasoista ylempää korkeakoulututkintoa (maisteri) tai jatkotutkintoa (lisen-

16 9 siaatti tai tohtori). Käsite ei siten sisällä alimmalta tai alemmalta korkea-asteelta valmistuneita tai parhaillaan opiskelevia. Akateeminen yrittäjyys. Akateemiseksi yrittäjyydeksi ymmärretään tässä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneen tai parhaillaan suorittavan henkilön oman yrityksen perustamista ja ammatin harjoittamista yrityksensä omistaja-johtajana. Henkilön aiemmalla ammatilla ei ole merkitystä, joten akateeminen yrittäjyys ei viittaa erityisesti yliopistossa työskentelevien tutkijoiden tai muiden henkilöiden yrittäjyyteen. Heitä voi aineistossa olla mukana, mutta mukanaolo aineistossa perustuu satunnaisuuteen, eikä ole suurta. Yrittäjyysintentio. Yrittäjyysintentiolla tarkoitetaan palkansaajan aikomusta tai pyrkimystä siirtyä yrittäjäksi. Yrittäjyysintention kanssa samaa tarkoittavana sanana käytetään yrittäjyysmotivaatiota. Yrittäjäksi siirtyminen. Yrittäjäksi siirtymisellä tarkoitetaan yrittäjäksi ryhtymistä ensisijaisesti palkkatyöstä. Tutkimus kattaa myös vasta valmistuneiden yrittäjäksi ryhtymisen sekä työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtymisen. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotanto koostuu julkisesti tuotetuista palveluista sekä yksityisesti tuotetuista palveluista. Yksityisesti tuotetut palvelut luokitellaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle sijoittuvaa yritystoimintaa. Tutkimuksen lähestymistapa Tutkimukseen lähestymistapa on aineistolähtöinen, jolloin tavoitteena ei ole muotoilla eikä testata hypoteeseja tai koetella olemassa olevia teoreettisia malleja. Sen sijaan pyrkimyksenä on kerätystä kyselyaineistosta käsin hahmottaa erilaisia reittejä, jotka ovat yrittäjien tapauksessa edeltäneet yrittäjyyttä tai voivat palkkatyötä tekevien kohdalla tulevaisuudessa

17 10 johtaa yrittäjäksi siirtymiseen. Tavoitteena on ymmärtää, millaisten tekijöiden myötävaikutuksesta yrittäjyydestä on tullut tai voi tulla vaihtoehto työuralla. Aiempien tutkimusten perusteella yrittäjäksi ryhtymiseen voivat vaikuttaa taustatekijät, jotka liittyvät yksilön henkilökohtaisiin (luonteenpiirteet ja demografia) taustoihin, työhistoriaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Erilaiset taustatekijät sekä niitä koskevat henkilökohtaiset havainnot ja tulkinnat vaikuttavat yksilön mielikuviin yrittäjyyden houkuttavuudesta ja kyvyistä toimia yrittäjänä. (vrt. Shapero Sokol 1982; Krueger 2000; Huuskonen 1992) Alla oleva kuvio (Kuvio 2) havainnollistaa erilaisten reittien muodostumista kohti yrittäjyyttä. henkilötekijät työhistoria tilannetekijät Koettu houkuttavuus Koettu kyvykkyys Yrittäjyysaikomukset Kuvio 2 Reitit yrittäjäksi (mukaillen Krueger 2000) Taustatekijät Tutkimuksessa selvitetään erilaisia taustatekijöitä ja niiden muodostamia reittejä yrittäjäksi. Seuraavaksi kuhunkin taustatekijään paneudutaan yksityiskohtaisemmin. Yrittäjyystutkimuksessa on ollut aiemmin vallalla piirreteoreettinen ajattelu, jossa keskityttiin yrittäjän persoonallisuuteen ja luonteenpiirteisiin ja pyrittiin tunnistamaan yrittäjälle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten suoriutumisen ja autonomian tarvetta, riskisuuntautuneisuutta ja vallanhalua (Grundstén 2004; Huuskonen 1992). Lähestymistapa on saanut osakseen kuitenkin voimakasta kritiikkiä ja sen tulokset ovat jääneet vähäisiksi (Gartner 1985; Vesalainen Pihkala 1997; Huuskonen 1992; Pietiläinen Lehtimäki Keso 2005). Tästä johtuen yksilön persoonalliset piirteet rajataan tämän tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan kaikki muut seuraavaksi kuvattavat tekijät otetaan mukaan myös käsillä olevaan tutkimukseen.

18 11 Yrittäjäksi ryhtymisen yhteydessä on totuttu tarkastelemaan usein myös henkilökohtaisia demografisia tekijöitä, joilla tarkoitetaan esimerkiksi yksilön sukupuolta, ikää, koulutusalaa ja -astetta sekä suoritettujen tutkintojen määrää (ks. esim. Huuskonen 1992; Acs Arenius Hay Minniti 2005). Henkilökohtaisiksi tekijöiksi ymmärretään yrittäjyysaktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa usein myös yksilön siviilisääty ja mahdollisten (kotona asuvien) lasten lukumäärä ja ikä (Hyytinen Ilmakunnas 2004; Känsälä 2005). Henkilökohtaisiin tekijöihin voidaan sisällyttää myös omien vanhempien ja läheisten toimiminen yrittäjänä ja sen vaikutusta yksilön omaan asennoitumiseen yrittäjyyteen (Krueger Reilly Carsrud 2000; Korvela Mäki 2002; Harju Mäki Paasio Pukkinen 2004). Yksilön työhistoria on laaja kokonaisuus, jolla voi olla merkitystä yksilön yrittäjyyspäätöksessä. Työhistorian merkitys yrittäjyyden kannalta voi liittyä yhtäältä palkkatyön koettuun (epä)tyydyttävyyteen ja toisaalta yrittäjyyden kannalta keskeisten kykyjen ja valmiuksien lisääntymiseen (vrt. Huuskonen 1992). Akateemisesti kouluttautuneiden työuria on tutkittu jo jonkin aikaa huomion keskittyessä opiskelujen jälkeisiin ensimmäisiin työvuosiin (ks. esim. Haapakorpi 1994; Kivinen Nurmi Kanervo 2002; Suutari 2002). Jo pidempään työelämässä olleiden akateemisten urapolkuja on selvitetty lähinnä erilaisten edunvalvontajärjestöjen, kuten AKAVAn toimesta. Sen sijaan palkkatyöhistorian yhteyttä akateemiseen yrittäjyyteen ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Työhistoria voidaan jakaa useisiin tarkempiin osa-alueisiin, joilla voi olla merkitystä yrittäjäksi ryhtymisen kannalta. Työurasta voidaan erotta esimerkiksi työuran pituus sekä työsuhteiden määrä ja laatu. Aiemmissa tutkimuksissa on muun muassa tunnistettu alle viisi vuotta työelämässä olleiden akateemisten osalta kolmenlaisia urapolkuja. Kolmannes nuorista akateemisista on yhden työsuhteen polulla, jossa henkilö on työskennellyt koko opiskelujen jälkeisen ajan saman työnantajan palveluksessa. Puolet tutkituista on parhaillaan toisessa tai kolmannessa työsuhteessa valmistumisen jälkeen ja lopuilla noin viidenneksellä on takanaan jo useita kestoltaan lyhyeksi jääneitä työsuhteita. (Suutari 2002) Työhistoriaa voidaan sisällyttää myös kokemus eri työnantajasektoreilta, toimialoilta sekä erilaisista työtehtävistä (AKAVA 2004; Haapakorpi 1994; Kivinen ym. 2002; Suutari 2002). Esimerkiksi monipuolisen työkokemuksen eli niin sanotun kaikkien alojen asiantun-

19 12 tijuuden (jack-of-all-trades) on esitetty lisäävän yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Taustalla on ajatus siitä, että yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjänä toimiminen menestyksekkäästi edellyttää yksilöltä monenlaisia taitoja, joita tämä voi kartuttaa erilaisissa palkkatyösuhteissa ja tehtävissä. (Lazear 2002) Myös urakehityksen, työolojen, ylitöiden tekemisen ja palkkauksen voidaan tulkita olevan työuran osatekijöitä (ks. esim. AKAVA 2004; Hyytinen Ilmakunnas 2004). Akateemisesti koulutettujen urakehitykselle on todettu olevan tyypillistä joko johtotason tehtävien tai vaihtoehtoisesti pitkälle erikoistuneiden asiantuntijatehtävien tavoittelu (vrt. Haapakorpi 1994). Aiempien tutkimusten valossa akateeminen yrittäjyys (ammatinharjoittaminen) näyttäisi rinnastuvan professioihin ainakin siinä mielessä, että kumpaankin asemaan siirtymistä on perusteltu ensisijaisesti työn kiinnostavalla sisällöllä, kun taas johtotehtäviin siirtyneiden työpaikan valinnan keskeisenä kriteerinä on ollut mahdollisuus uralla etenemiseen (Haapakorpi 1994). Yksilön elämässä ja ympäristössä tapahtuvilla muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus tämän päätökseen yrittäjyydestä. Yksilö voi päätyä tiettyyn toimintaan (yrityksen perustaminen, kasvu, yrittäjyydestä luopuminen) erilaisten tapahtumasarjojen, elämässä tapahtuneiden muutosten ja käännekohtien tuloksena. Tämän ajattelun mukaisesti yrittäjäksi siirtyminen tulee ajankohtaiseksi tilannetekijöissä tapahtuvien muutosten seurauksena, jolloin yksilö etsii uusia ratkaisuja työuralleen (vrt. Shapero - Sokol 1982). Tilannetekijöillä tarkoitetaan muun muassa erilaisten taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja henkilöstöresurssien ja sopivien liiketoimintamahdollisuuksien olemassa oloa (Grundstén 2004). Tilannekohtaisina tekijöinä mainitaan myös ympäristön yrittäjämyönteisyys (Huuskonen 1992) sekä omassa elämäntilanteessa tapahtuvat merkittävät muutokset, esimerkiksi työttömyys, avioero, maastamuutto tai perinnön saaminen (Krueger ym. 2000). Tilannetekijöissä tapahtuvat muutokset voidaan jakaa edelleen työntö- ja vetotekijöihin sen mukaan, mikä vaikutus niillä on yrittäjäksi siirtymiselle. Työntötekijöillä tarkoitetaan asioita, joihin yksilö ei ole tyytyväinen elämässään tai työurallaan tai joiden seurauksena suunnan muuttaminen tuntuu tarpeelliselta. Tällaisia tekijöitä voi olla esimerkiksi työttömyys, tyytymättömyys nykyisiin työtehtäviin, urakehitysmahdollisuuksien pysähtyminen palkka-

20 13 työssä, muutto uudelle paikkakunnalle tai ikäkausikriisi. (ks. Huuskonen 1992). Vetotekijät puolestaan ovat yrittäjyyteen houkuttavia positiivisia asioita, joita voivat olla esimerkiksi sopivan liiketoimintamahdollisuuden ilmaantuminen, mahdollisuus kehittyä ja käyttää hyväksi omia taitoja, halu saada aikaan jotain omaa, halu olla itsenäinen ja halu/mahdollisuus ansaita (enemmän) rahaa (Huuskonen 1992). Väljästi tulkiten analoginen käsite työntö- ja vetotekijöiden kanssa on käsitepari pakko- ja mahdollisuusyrittäjyys, jolla viitataan siihen, onko yrittäjyyden taustalla ensisijaisesti muiden työllistymismahdollisuuksien vähäisyys vai houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden havaitseminen (ks. esim. Arenius Autio Kovalainen 2004). Mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyyteen liittyvät käsitykset voidaan jakaa houkuttavuutta ja kyvykkyyttä koskeviin mielikuviin. Yrittäjyyden houkuttavuuteen sisältyvät yhtäältä yksilön arviot henkilökohtaisista hyödyistä ja toisaalta koetut sosiaaliset normit. Henkilökohtaisilla hyödyillä tarkoitetaan yrittäjyyden mahdollisuuksia tarjota yksilölle tämän tärkeinä pitämiä asioita, kuten esimerkiksi vaurautta, stressittömyyttä, itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Lisäksi perheen, ystävien ja muun lähipiirin hyväksynnän eli sosiaalisten normien on havaittu vaikuttavan merkittävästi kokemukseen yrittäjyyden houkuttavuudesta. (Krueger ym. 2000) Yrittäjyyden houkuttavuuden lisäksi yrittäjyysaikeiden syntyyn vaikuttaa yksilön käsitys kyvykkyydestään toimia yrittäjänä. Kyvykkyydellä tarkoitetaan koettua henkilökohtaista ja kollektiivista kyvykkyyttä perustaa yritys ja toimia menestyksekkäästi yrittäjänä. Kokemukseen yrittäjänä pärjäämisestä liittyy myös kollektiivinen kyvykkyys, jolla tarkoitetaan muun muassa erilaisten taloudellisten, teknologisten, sosiaalisten ja henkilöstöön liittyvien resurssien koettua saatavuutta (Grundstén 2004). Kyse on siis yksilön subjektiivisesta kokemuksesta siitä, miten hyvin hänen toimintaympäristöstään on saatavissa erilaisia itseltä puuttuvia, mutta yritystoiminnan kannalta tärkeitä resursseja. Näitä mielikuvia ja niiden yhteyttä yrittäjyysaktiivisuuteen selvitetään tässä tutkimuksessa erityisesti akateemisesti koulutettujen keskuudessa.

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet

Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto. Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Elisa Akola Jarna Heinonen Anne Kovalainen Katri Suvanto Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2008

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET TEM: Hallinnonalan 2. tutkimuspäivät Työn ja elinkeinojen tulevaisuus uusia tulkintoja 18.3.2014 Teema: Osaaminen, yrittäjyys & työllisyys SUOMALAISEN YRITTÄJYYDEN UUDET ULOTTUVUUDET JA MAHDOLLISUUDET

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot