ESIPUHE. Helsingissä helmikuussa Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Helsingissä helmikuussa 2006. Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos"

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus sarjassa julkaistaan Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen ja PK-Instituutin tutkijoiden laatima raportti Palkkatyöstä yrittäjäksi. Sen tekemistä ovat ohjanneet professori Anne Kovalainen ja johtaja Jarna Heinonen. Tutkimus on kohdistunut sosiaali- ja terveysalan sekä kaupallisen ja teknisen alan yrittäjyyteen luvulla. Tarkoituksena on ollut kuvailla ja luokitella siirtymisreittejä toisaalta julkisen sektorin palkkatyöstä ja toisaalta akateemisesti koulutetun asiantuntijan tai johtajan työstä yrittäjäksi. Kyseessä on siten samalla uusien uravaihtoehtojen mahdollisuuksia kartoittava perusselvitys, jota jatketaan muillakin aloilla. Tutkimus on osa Työpoliittista tutkimusohjelmaa ( ). Sen seurantaryhmään on kuulunut yrittäjyyden asiantuntijoita työmarkkinakeskusjärjestöistä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä. Raportin sisällöstä vastaavat sen tekijät. Helsingissä helmikuussa 2006 Päivi Järviniemi Työmarkkinaneuvos

3 Tutkimus Palkkatyöstä yrittäjäksi tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla Tekijät Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Tiivistelmä Palkkatyötä ja yrittäjyyttä on tyypillisesti ajateltu pysyvästi erilaisiksi uravaihtoehdoiksi. Suomessa tapahtui 1990 luvulla kuitenkin merkittäviä yhteiskunnallisia murroksia, joiden myötä yrittäjyydestä on tullut ura- ja työvaihto yhä suuremmalle osalle työikäistä väestöä. Tämä on johtamassa yrittäjyyden ja palkkatyön välisen rajan murtumiseen ja hälvenemiseen. Miten siirtymät palkkatyöstä yrittäjäksi tapahtuvat? Tutkimushankkeemme luo kaksi näkökulmaa siirtymiselle palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa tutkimalla kahta erilaista reittiä yrittäjäksi ryhmissä, joissa yrittäjyys on perinteisesti ollut vähäistä: a) julkisen sektorin, erityisesti sosiaali- ja terveysalan palkkatyöntekijästä yrittäjäksi sekä b) korkeasti koulutetusta, teknisen tai kaupallisen tutkinnon suorittaneesta asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Molempia tarkastellaan yrittäjäksi siirtymisen, nykytilan ja tulevaisuuden osalta. Kumpikin kyselytutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, millä tavoin ja mistä erityisistä syistä siirtymiä palkkatyöuralta yrittäjäksi on tapahtunut, mille aloille siirrytään yrittäjiksi ja millä tavalla tarvittava tietämys yrittäjätoiminnan aloittamiseksi hankitaan. Tutkimuksemme osoittaa, että nämä kaksi lähtökohtaisesti keskenään erilaisilta vaikuttavaa yrittäjyyden aluetta kietoutuvat voimakkaasti toisiinsa. Profession merkitys näkyy tutkimuksessamme monella tavoin. Yrittäjäksi ryhdytään vasta ammatillisen osaamisen kehityttyä vahvaksi. Ammatillisen identifioitumisen merkitys näkyy myös siinä, että ns. liiketoiminnalliset tavoitteet ja yrityksen kasvattaminen, exit-strategiat ja pyrkimys luoda yritys, joka ei ole riippuvainen yrittäjän työpanoksesta, eivät ole läsnä kovin vahvasti. Molemmissa kyselytutkimuksissa käy ilmi, ettei työttömyys muodosta 2000-luvulla enää merkittävää reittiä yrittäjyyteen. Taloudellisen laman vaikutus jäi näiltä osin 1990-luvulle. Julkinen sektori on ja on ollut merkittävä työllistäjä niin tutkittujen akateemisten kuin sosiaali- ja terveyssektorin yrittäjien kohdalla. Tämä työmarkkinoiden rakenteelliseen jakautumiseen liittyvä seikka on merkittävä tekijä yrittäjyyden kannalta tulevaisuudessa: miten julkisen sektorin ja yksityisen sektorin mahdollisimman tehokas rinnakkaiselo ja yhteistyö voidaan luoda työmarkkinapoliittisin toimenpitein ja kuinka siirtymää sektorilta toiselle voidaan joustavoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tutkimuksen perusteella hahmottuu kuva pätevistä yksilöistä, joille yrittäjyys ei ole ainoa vaihtoehto tai aktiiviuran jälkeistä jäähdyttelyä. Yrittäjyyttä ei tutkimuksemme perusteella voida pitää työuran päätepisteenä tai palkkatyölle vastakkaisena uravaihtoehtona, vaan yrittäjyys ja palkkatyö voivat limittyä rinnakkain ja vuorotellen yksilön työuralla. Tutkimuksen tulokset nostavat esiin uusia mielenkiintoisia kysymyksiä ja avaavat samalla mahdollisuuden pohtia siirtymiä palkkatyöstä yrittäjäksi laajemmin myös muilla työelämän sektoreilla.

4 Undersökning Från löntagare till företagare en undersökning om vägar till företagare inom social- och hälsovårdssektorn samt inom ekonomisektorn och tekniska sektorn. Författare Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Sammanfattning Lönearbete och företagsamhet har vanligen ansetts vara vitt skilda karriäralternativ. I och med brytningsskedena i det finländska samhället under 1990-talet har företagandet blivit ett karriär- och jobbalternativ för en allt större del av den arbetsföra befolkningen. Detta håller på att leda till att gränsen mellan företagande och lönearbete bryts ner och suddas ut. Hur sker övergången från löntagare till företagare? Undersökningen skapar två synvinklar till övergången från löntagare till företagare i 2000-talets Finland genom att undersöka två olika vägar till företagande i grupper där företagandet traditionellt sett varit litet: a) vägen från aktör inom offentlig sektor, speciellt från löntagare inom social- och hälsovårdssektorn, till företagare och b) vägen från högutbildad expert/chef med examen inom teknik eller ekonomi, till företagare. Båda grupperna undersöks genom tre olika synvinklar: övergången, nuläget och framtiden. Båda enkätundersökningarna erbjuder ny kunskap om på vilket sätt och av vilka specifika orsaker övergången från lönearbetskarriären till företagare har skett, till vilka branscher övergången sker och på vilket sätt man skaffar sig det kunnandet som behövs för att inleda företagarverksamhet. Undersökningen visar att dessa två områden för företagande, som till en början ter sig sinsemellan olika, är starkt sammanflätade med varandra. Professionens betydelse syns i undersökningen på många sätt. Man inleder företagandet först då yrkeskunnandet utvecklat sig starkt. Yrkesidentitetens betydelse ses också i och med att de så kallade business-målsättningarna och företagets expandering, exit-strategierna och försöken att skapa ett företag som inte är beroende av företagarens arbetsinsatts, inte har en betydande roll. Ur båda enkätundersökningarna framgår att arbetslösheten inte längre på 2000-talet utgör en betydande väg till företagsamheten. Den ekonomiska recessionens påverkan stannade till denna del kvar på 1990-talet. Den offentliga sektorn är och har varit en betydande arbetsgivare för både de undersökta akademiskt utbildade företagarna och för social- och hälsovårdssektorns företagare. Denna faktor som är förknippad med arbetsmarknadens strukturella fördelning är viktig med tanke på företagandet i framtiden: hur kan man med hjälp av arbetsmarknadspolitiska åtgärder skapa en så effektiv samexistens och ett så effektivt samarbete som möjligt mellan den offentliga sektorn och den privata sektorn och hur kan man på ett ändamålsenligt sätt göra övergången mellan sektorerna smidig. Undersökningen tecknar bilden av de kompetenta individerna, för vilka företagandet inte är det enda alternativet eller en nedtrappning efter den aktiva karriären. Enligt undersökningen kan företagandet inte ses som en ändpunkt för arbetskarriären eller som en motsatts till lönearbetet som karriäralternativ, utan företagandet och lönearbetet kan överlappa varandra sida vid sida och turvis under en individs arbetskarriär. Undersökningens resultat lyfter fram nya intressanta frågor och öppnar samtidigt möjligheten till att begrunda övergångar från löntagare till företagare i större utsträckning också inom andra sektorer av arbetslivet.

5 Study From Waged Work to Entrepreneurship Study on routes from waged work to entrepreneurship on the social and health care sector and among business and technical university graduates Authors Heinonen, Jarna Kovalainen, Anne Paasio, Kaisu Pukkinen, Tommi Österberg, Johanna Summary Waged work and entrepreneurship have traditionally been considered as permanently different career options. The transitions in the society in the 1990 s, are, however, leading to a rupture in the boundaries between entrepreneurship and waged work, and, as a result, entrepreneurship is becoming a career and employment option for an ever widening part of the active labour force. How do transitions from waged work to entrepreneurship take place? Our research project focuses on two point of view of the transition process in the Finland of the 21st century by exploring two different routes to entrepreneurship in such areas where entrepreneurship as a career option has traditionally been less common in Finland : a) from a public sector employee, particularly on the social and health care sector to entrepreneurship and b) from expert/manager among business or technical university graduates to entrepreneurship. Both phenomena are studied in terms of transition, present situation and future. Both of the surveys discussed here have offered new information on, how and for what particular reasons the transitions from waged work to entrepreneurship have taken place, what elements are involved in these transitions, on which lines of business the transitions happen, and how is the necessary knowledge of starting up an enterprise acquired. The target areas of our research seem basically different from each other. The study, however, shows that these fields are strongly interlinked. The role of profession is shown in our study in many ways. Entrepreneurship is chosen only when the professional expertise has developed strong. The importance of professional identification becomes evident also in the so-called business goals and growing the enterprise as well as exit strategies, which are not present as strongly as assumed. Both of the large surveys reveal, that unemployment is no more an important route to entrepreneurship. The effects of the economic depression was, for this part, left on the 1990 s. The public sector is and has been an important employer in the case of the academics surveyed as well as the entrepreneurs on social and health care sector. This factor linked to the structural divison of the labour market has been a pertinent factor leading to entrepreneurship in the future: how will the most effective possible co-existence and co-operation of the public and private sectors be created through labour policy measures and how can the transition from one sector to the other be made more flexible in an appropriate way. Based on the survey there seems to emerge a picture of competent individuals, who do not consider entrepreneurship as the only alternative left or as cooling-off occupation after an active career. Entrepreneurship cannot, according to our study, be considered as and end of a work career or as career option opposite to waged work, but entrepreneurship and waged work can be linked side by side and taking turns on the career of the individual. The study raises new and interesting questions and at the same time opens up the opportunity to reflect the results received more widely in other sectors of working life.

6 Alkusanat Käsillä oleva tutkimus on tarttunut suomalaista taloutta ja yhteiskuntaa keskeisesti koskevaan aiheeseen. Tutkimushanke on analysoinut laajojen aineistojen avulla niitä siirtymiä, joita suomalaisessa yhteiskunnassa on viime vuosina tapahtunut palkkatyöstä yrittäjyyteen. Tutkimuksemme on kohdistunut yhtäältä siihen osaan koulutettua aikuisväestöä, johon työelämän rakenteelliset ja sisällölliset muutokset ovat kohdistuneet voimakkaina 2000-luvun aikana ja jolla on koulutuksensa puolesta keskimääräisesti suurempi mahdollisuus siirtyä palkkatyöstä yrittäjäksi. Tämä ekonomi- ja insinöörikuntaan kohdistunut laaja tutkimusosio pyrki kartoittamaan jo olemassa olevia ja mahdollisia, tulevia reittejä palkkatyöstä yrittäjäksi sekä kokemuksia ja käsityksiä yrittäjänä toimimisesta. Toinen osa tutkimuksestamme kohdistui puolestaan laajaan julkisen sektorin kenttään, jossa palvelujen tuotannossa tapahtunut markkinoituminen on kasvattanut niin mahdollisuuksia kuin myös paineita ryhtyä yrittäjäksi. Sosiaali- ja terveyssektorilla yrittäjänä toimiviin kohdistunut tutkimusosio pyrki analysoimaan yrittäjänä toimivien kokemuksia yrittäjyydestä sekä aiemmin tapahtunutta siirtymistä palkkatyöstä yrittäjäksi. Koko tutkimushankkeen tavoitteena on ollut luoda yleiskuva niistä mekanismeista, joiden kautta tai avulla siirtymiä tapahtuu. Suurin osa yrittäjyydestä sekä akateemisesti koulutettujen että sosiaali- ja terveyssektorilla toimivien kohdalla on mahdollisuuksille rakentuvaa, liiketoimintaosaamista hyödyntävää toimintaa. Pakkoyrittäjyyttä työttömyyden tai työpaikan puuttumisen vuoksi syntyvänä mekanismina ei aineistoissamme juuri tullut esille. Tutkimuksemme on saanut rahoitusta työministeriön työvoimapoliittisesta ohjelmasta. Ohjelman seurantaryhmä on projektin keston aikana osallistunut keskustellen ja kommentoiden tutkimustamme. Seurantaryhmän jäseninä ovat toimineet työministeriöstä hallitusneuvos Päivi Kerminen, työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, neuvotteleva virkamies Jarmo Palm, erikoissuunnittelija Pirkko Jukka sekä neuvotteleva virkamies Anssi Paasivirta (KTM), johtava asiantuntija Pekka Tsupari (EK), sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen (SAK), elinkeinopoliittinen sihteeri Outi Ervasti (Akava), pääekonomisti Jarkko Soikkeli (SY) ja johtaja Matti Hynynen (STTK). Kiitämme seurantaryhmää lämpimästi saamastamme tuesta. Kiitämme myös tutkimukseen osallistuneita sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä sekä Suomen Ekonomiliittoa ja Tekniikan Akateemisten Liittoa sekä näiden liittojen tutkimukseen osallistuneita jäseniä.

7 Tutkimuksen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä koskevasta osiosta vastaavat tutkija Johanna Österberg ja professori Anne Kovalainen Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta. Asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi-osiosta vastaavat tutkijat Kaisu Paasio ja Tommi Pukkinen sekä dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutista , tutkimusryhmän puolesta Vastuulliset johtajat Anne Kovalainen, professori Turun kauppakorkeakoulu Jarna Heinonen, dosentti Turun kauppakorkeakoulu

8 Sisällysluettelo JOHDANTO... 5 Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus... 5 Keskeiset käsitteet... 8 Tutkimuksen lähestymistapa... 9 OSA I JULKISEN SEKTORIN TOIMIJASTA YRITTÄJÄKSI 15 1 Tutkimuksen suorittaminen Tutkimuksen tavoitteet ja vaiheet Tutkimusaineisto Yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelu Sosiaali- ja terveysalan muutokset Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Suomessa Yrittäjien taustatietoja Koulutus ja yrittäjäkokemus Yrittäjien aiempi työkokemus Yrittäjäksi ryhtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Yrittäjien työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä Yrittäjäksi ryhtymisen tilanne Yritystoiminnan käynnistyminen Yrittäjien kokemuksia suhtautumisesta ja yhteistyön sujumisesta Yrittäjäksi ryhtymisen pohdintaa Yrittäjänä toimiminen ja menestyminen Yrittäjien nykytilanne Yritysten palveluiden hankinta Yrittäjien arvioita yrittämisestä Yrittäjänä toimimisen ja menestymisen pohdintaa Yrittäjien tulevaisuudennäkymät Yrittäjien ja yrityksen tulevaisuudennäkymät Aikaisempien tutkimusten ja tilastojen tulevaisuuden kuva Kasvu ja sen esteet tai hidasteet Tulevaisuuden osaamista Mietteitä tulevaisuudesta Yhteenveto: julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi OSA II ASIANTUNTIJASTA / JOHTAJASTA YRITTÄJÄKSI79 7 Tutkimuksen suorittaminen... 80

9 7.1 Akateeminen yrittäjyys tutkimuskohteena Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusaineistojen kerääminen Tutkimustulosten luotettavuus ja yleistettävyys Akateeminen yrittäjyys tilastojen valossa Akateemisten yrittäjien määrän muutos v Akateemisen tutkinnon suorittaneiden yrittäjyysaktiivisuus Pääasiallinen toiminta ennen yrittäjäksi ryhtymistä Akateemisten taustatietoja ketkä toimivat yrittäjänä Yrittäjän uran pysyvyys Yrittäjäksi ryhtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät Henkilötekijät Työhistoria Tilannetekijät Reitit yrittäjäksi Henkilötekijöiden näkökulma Työhistorian näkökulma Yrittäjänä toimiminen ja menestyminen Yritystoiminnan alkuvaihe Yritystoiminnan nykytilanne Kokemukset yrittäjyydestä Yrittäjän ja yrityksen tulevaisuus Yrittäjänä jatkaminen Kasvuaikomukset Kasvun houkuttavuus, toteutettavuus ja todennäköisyys Akateemisten yrittäjien mielikuvia kasvusta Akateemisesti kouluttautuneiden kiinnostus yrittäjyyteen Mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyyden koettu houkuttavuus Koettu kyvykkyys yrittäjyyden näkökulmasta Yrittäjyysaikomukset Yhteenveto: asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi KESKUSTELUA LIITTEET LÄHTEET

10 Kuvioluettelo Kuvio 1 Palkkatyöstä yrittäjäksi -tutkimuksen tavoitteet ja suorittaminen...7 Kuvio 2 Reitit yrittäjäksi...10 Kuvio 3 Sosiaal- ja terveyspalveluyrittäjien määrä vuonna Kuvio 4 Yrittäjien määrä aikasarjana Kuvio 5 Kyselyyn vastanneet yrittäjät ikäluokittain...28 Kuvio 6 Terveysalan yrittäjien ikäjakauma vuonna Kuvio 7 Sosiaalialan yrittäjien ikäjakauma vuonna Kuvio 8 Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkakunnan sijainti lääneittäin...29 Kuvio 9 Terveysalan yrittäjien koulutusaste vuonna Kuvio 10 Sosiaalialan yrittäjien koulutusaste vuonna Kuvio 11 Kyselyyn vastanneiden ammatillinen koulutus...33 Kuvio 12 Naisten ja miesten aikaisempi työtilanne (julkinen-yksityinen)...38 Kuvio 13 Naisten ja miesten aikaisempi työtilanne (vakituinen-tilapäinen)...38 Kuvio 14 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtyneet vuosina 1995, 1997, 1999, Kuvio 15 Yrittäjien aikaisempi toiminta ennen yrittäjäksi ryhtymistä...40 Kuvio 16 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yrittäjäksi ryhtymisen vuosi...42 Kuvio 17 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (vakituinen-tilapäinen) verrattuna siihen miten yhteistyö kunnan kanssa sujui yrittäjäski ryhdyttäessä...47 Kuvio 18 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien arvio yrityksensä taloudellisesta tilanteesta...53 Kuvio 19 Kyselyyn vastanneiden yrittäjien yritysten liikevaihto...53 Kuvio 20 Kuinka kauan kyselyn yrittäjät ovat toimineet yrittäjinä...54 Kuvio 21 Omistaako tai onko osakkaana useammassa kuin yhdessä yrityksessä verrattuna alalla olovuosiin...55 Kuvio 22 Yrittäjyyteen liittyviä väittämiä...59 Kuvio 23 Tämän hetkisten kykyjen ja tilanteen arvioita yrittäjänä toimimisen näkökulmasta...60 Kuvio 24 Kyselyyn vastanneiden arvio omasta tulevaisuudesta kymmenen vuoden kuluttua...63 Kuvio 25 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (vakituinen-tilapäinen) verrattuna siihen missä arvelee olevansa 10 vuoden kuluttua...64 Kuvio 26 Työtilanne ennen yrittäjäksi ryhtymistä (julkinen-yksityinen-järjestösektori) verrattuna siihen missä arvelee olevansa 10 vuoden kuluttua...65 Kuvio 27 Kyselyyn vastanneiden arvio siitä millainen yritys on 10 vuoden kuluttua...65 Kuvio 28 Aloittaneiden ja lopettaneiden yrittäjien osuus kaikista sosiaali- ja terveysalan yrittäjistä...68 Kuvio 29 Työllinen työvoima työnantajasektorin mukaan Kuvio 30 Yrittäjien lukumäärä ja osuus työllisestä työvoimasta Kuvio 31 Yrittäjien määrän kehitys koulutusasteittain Kuvio 32 Eri koulutusasteen suorittaneiden osuus yrittäjistä Kuvio 33 Yrittäjien osuus eri koulutusasteen suorittaneista Kuvio 34 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät yrittäjyyttä edeltäneen pääasiallisen toiminnan mukaan v Kuvio 35 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista yrittäjänä toimivat tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan kalenterivuoden lopussa, Kuvio 36 Työlliset, yrittäjät ja akateemiset yrittäjät ikäryhmittäin v Kuvio 37 Työlliset, yrittäjät ja akateemiset tutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan v Kuvio 38 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät koulutusalan mukaan v Kuvio 39 Kaikki työlliset, yrittäjät ja akateemiset yrittäjät lääneittäin v Kuvio 40 Yrittäjät ja akateemiset yrittäjät toimialoittain v Kuvio 41 Aloittaneiden ja lopettaneiden yrittäjien osuus kaikista yrittäjistä ja aloittaneiden ja lopettaneiden akateemisten yrittäjien määrä ja osuus kaikista akateemisista yrittäjistä v Kuvio 42 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien yrittäjänä jatkaminen 10 vuoden kuluttua Kuvio 43 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien kasvuaikomukset Kuvio 44 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien arvio yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyydestä...155

11 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Yksityiset sosiaalipalvelutoimipaikat...23 Taulukko 2 Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat...23 Taulukko 3 Vuosina terveys- ja sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille vuonna Taulukko 4 Terveysalan yrittäjien koulutusala...32 Taulukko 5 Sosiaalialan yrittäjien koulutusala...32 Taulukko 6 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjäksi ryhtyneiden aikaisempi toiminta yhteensä...41 Taulukko 7 Miltä taholta kyselyyn vastanneet saivat voimavaroja, tukea ja neuvoja...45 Taulukko 8 Kuinka moni kyselyyn vastannut yrittäjä ilmoitti yrityksessä olevan työntekijöitä...55 Taulukko 9 Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien yrittäjänä pysymisen pitkittäisseuranta, yrittäjäksi ryhtymisvuodet Taulukko 10 Akateemisten yrittäjien yrittäjänä pysymisen pitkittäisseuranta, yrittäjäksi ryhtymisvuodet Taulukko 11 Diplomi-insinööri- ja ekonomirittäjät jaoteltuna henkilötekijöiden mukaan Taulukko 12 Diplomi-insinööri- ja ekonomirittäjät jaoteltuna palkkatyöhistorian mukaan Taulukko 13 Yrittäjille tyypillisten työuran piirteiden määrä diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien sekä palkansaajien keskuudessa Taulukko 14 Yrittäjille tyypillisten työuran piirteiden määrä diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien sekä palkansaajien keskuudessa Taulukko 15 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien kokemuksia yrittäjänä toimimisesta Taulukko 16 Diplomi-insinööri- ja ekonomiyrittäjien mielikuvia kasvusta Taulukko 17 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien näkemyksiä yrittäjyyden houkuttavuudesta.148 Taulukko 18 Diplomi-insinööri- ja ekonomipalkansaajien näkemyksiä kyvykkyydestä yrittäjyyden näkökulmasta...152

12 5 JOHDANTO Tutkimuksen lähtökohdat ja tarkoitus Palkkatyötä ja yrittäjyyttä on usein ajateltu toisensa poissulkevina, erilaisina uravaihtoehtoina. Tämä ajatus on perustunut ns. perinteiselle yrittäjyysnäkemykselle, jonka mukaisesti yrittäjyyttä ei pidetty laajalle kansanosalle soveltuvana työn tekemisen muotona. Tämän ajattelun mukaisesti yrittäjyys rajatui hyvin pienen ja erityislaatuisen ryhmän vaihtoehdoksi (esim. riskihakuiset, auktoriteetteihin sopeutumattomat, oman tiensä kulkijat). Palkkatyötä ja yrittäjyyttä ajateltiin pysyvästi erilaisiksi uravaihtoehdoiksi erityyppisille ihmisille luvulla tapahtui merkittävä muutos sekä palkkatyöuran että yrittäjyysuran pysyvyyksien suhteen. Laman myötä palkkatyötä vaille jäi suuri joukko työikäisiä, joiden ei pitkälläkään aikavälillä nähty integroituvan työmarkkinoille ilman suurta, hyppäyksenomaista muutosta työmarkkinoiden rakenteessa. Toiseksi julkisen sektorin ja sen palkkatyömarkkinoiden kasvun nähtiin tulleen tiensä päähän. Yhteiskunnallisten palvelujen kysynnän todettiin olevan rajaton, mutta rahoitusjärjestelmän mahdollisuuksien rahoittaa todettiin olevan rajallinen. Tämä johti laajaan keskusteluun siitä, mitä erityisiä palveluja julkisen sektorin kuuluu rahoittaa ja itse tuottaa. Tällä keskustelulla on ollut vaikutuksia niin lainsäädännölliseen kehitykseen kuin myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön ja tätä kautta myös yrittäjyyteen. Kolmanneksi globalisaatiokehitys ja yritysten (osakkeen)omistajien korostunut rooli on kasvattanut tehokkuuden ja kannattavuuden merkitystä yritysten päätöksenteossa. Sinänsä kannattavia toimipisteitä ja liiketoimintayksiköitä on lopetettu, koska toiminta on suhteellisesti edullisempaa muualla. Työtehtävien komplisoituessa päätösvaltaa omasta työstä on siirretty tiimeille ja yksilöille itselleen, jolloin työnjohtoa tai muuta ns. keskijohtoa ei enää perinteisessä mielessä tarvita. Näiden suurten, limittäisten kehityskaarten myötä yrittäjyydestä on tullut merkittävä ura- ja työvaihto yhä suuremmalle osalle työikäistä väestöä. Yksilön merkitys päätöksentekijänä ja toimijana on keskeinen yrityksen perustamisessa. Yrittäjyys ei ole yksipuolisesti taloudellista toimintaa, vaan kyse on laajemmasta, edellä mainittuihin yhteiskunnan murroksiin kietoutuvasta sosiaalisesta ilmiöstä (Steyart Katz

13 6 2004). Yrittäjä käsitteen sisältö on muotoutumassa uudelleen ja yrittäjyys ilmiönä saa murroksessa uusia ilmentymiä (ks. Warren 2004). Yhteiskunnallisen murroksen ohella tutkimuksemme keskeisenä lähtökohtana on, että yksilön työura muodostuu useista vaiheista ja että yrittäjyys voi olla näistä yksi (Dyer 1994; Mallon 1998). Em. murros on johtamassa yrittäjyyden ja palkkatyön välisen rajan murtumiseen, katkoksiin ja joidenkin erojen hälvenemiseen. Usein palkkatyössä saatu työkokemus antaa aloittavalle yrittäjälle paitsi liikeidean, liiketoimintaosaamista ja toimialatuntemusta, myös yrittäjyyden kannalta keskeisen asiakas- ja kontaktiverkoston. Suurimmalla osalla uusista aloittavista yrittäjistä on pitkä palkkatyökokemus; perustetaanhan yritys Suomessa eurooppalaista keski-ikää selkeästi myöhemmin, noin 40-vuotiaana. Tutkimustulokset osoittavat, että aloittavan yrityksen menestys perustuu merkittävässä määrin yrittäjän tietoon, osaamiseen ja kokemukseen, jotka yrittäjä on hankkinut itselleen aiemman työhistoriansa aikana. 1 Miten siirtymät palkkatyöstä yrittäjäksi tapahtuvat? Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mitä tarkoittaa siirtyminen palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa. Tutkimushankkeemme luo kaksi näkökulmaa palkkatyöstä yrittäjäksi -siirtymään tutkimalla kahta erilaista reittiä yrittäjäksi (Kuvio 1): 1 Ks. Esimerkiksi Brüderl et al., (1992);.Pennings et. al., (1998); Bosma et al., (2002).

14 7 REITIT YRITTÄJYYTEEN: TAVOITTEET: A. Julkisen sektorin toimijasta B. Asiantuntijasta/ johtajasta YRITTÄJÄKSI - Siirtymä: Yrittäjäksi siirtyminen ja siihen vaikuttaneet tekijät - Nykytila: yrittäjänä toimiminen, menestyminen sekä näihin vaikuttavat tekijät - Tulevaisuus: Yrittäjyyden tulevaisuuden näkymät I vaihe: Monipuolinen perustieto eri reiteistä II vaihe: Edellisen tarkennus ja laajennus laadullisin ja uusin määrällisin aineistoin III vaihe: Näkökulmien holistinen yhdistäminen, disseminaatio, kv-vertailu Palkkatyöstä yrittäjäksi 2000-luvun Suomessa Kuvio 1 Palkkatyöstä yrittäjäksi -tutkimuksen tavoitteet ja suorittaminen Tutkimuksessa tuotetaan perustietoa yrittäjyyden eri reiteistä: a) julkisen sektorin toimijasta yrittäjäksi sekä b) asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Molempia ilmiöitä tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: siirtymä/ryhtyminen, nykytila ja tulevaisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan reittejä yrittäjyyteen erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Näillä alueilla yrittäjyys uravaihtoehtona on perinteisesti ollut vähäistä Suomessa, eri syistä johtuen. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaali- ja terveysalan palvelut on puolestaan tuotettu pitkälti julkisen sektorin toimesta palkkatyönä. Yliopistollisen loppututkinnon suorittaneille yrittäjyys ei ole näyttäytynyt kovinkaan houkuttelevana uravaihtoehtona, vaan he ovat työllistyneet erityisesti suuriin yrityksiin ja julkiselle sektorille luvulla yrittäjyys on avautunut uravaihtoehdoksi näillä yrittäjyyden kannalta uusilla alueilla. Tutkimus kuvaa yhteiskunnallista siirtymää palkkatyöstä yrittäjäksi, ilmiön eri ulottuvuuksia ja toteutumista yksilöaineistojen avulla. Tutkimusraportti tuottaa yleisellä tasolla uutta tutkimustietoa yrittäjäksi siirtymisen eri reiteistä ja erityisellä tasolla tietoa yrittäjyydestä hyödynnettäväksi Työministeriön oman toiminnan suunnitteluun ja käyttöön. Tutkimustu-

15 8 losten perusteella tehtäviä johtopäätöksiä voidaan hyödyntää työllisyys-, koulutus- ja yrittäjyyspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen, aihetta käsittelevän tilastoaineiston analyysiin sekä kumpaakin em. reittiä käsitteleviin valtakunnallisesti edustaviin kyselytutkimuksiin. Käsillä olevassa raportissa on kaksi osaa sekä niitä yhdistävä johdanto ja yhteenveto. Raportin I osa käsittelee sosiaali- ja terveyssektorin siirtymiä julkisen sektorin palkkatyöstä yrittäjäksi. Siinä luodaan tilastojen ja kirjallisuuden avulla yleiskuva sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä. Tätä yleiskuvaa tarkennetaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjille kevätkesällä 2005 kerätyn kyselyaineiston tulosten avulla. Raportin II osa käsittelee aihekokonaisuutta Asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi. Vastaavasti aikaisempien tutkimusten, kirjallisuuden, tilastojen sekä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneille kohdennetulla kyselyllä luodaan kuva yrittäjyydestä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneen uravaihtoehtona. Keskeiset käsitteet Tutkimusosion kannalta on tarpeen määritellä tarkemmin muutamia keskeisiä käsitteitä, jotka toistuvat läpi raportin. Yrittäjyys. Yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja-johtajana. Yrittäjyys ei välttämättä edellytä oman yrityksen perustamista, vaan myös osakkuus jo aiemmin perustetussa yrityksessä on mahdollinen. Yrittäjyys voi olla joko päätoimista tai osa-aikaista. Yrittäjyyden määritelmään ei sisälly yrittäjämäinen toiminta toisen palveluksessa (sisäinen yrittäjyys). Yrittäjyyden kanssa samaa tarkoittavana sanana käytetään tässä tutkimuksessa yrittäjyysaktiivisuutta. Yrittäjä. Yrittäjä viittaa henkilöön, joka harjoittaa ammattiaan ainakin osaksi omistamassaan yrityksessä. Yrittäjän määritelmä kattaa tutkimuksen tilasto-osiossa myös yrittäjäperheen jäsenet, jotka työskentelevät / avustavat perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä ilman palkkaa. Akateemisesti koulutettu. Akateemisesti koulutettu henkilö on suorittanut tai suorittaa parhaillaan yliopistotasoista ylempää korkeakoulututkintoa (maisteri) tai jatkotutkintoa (lisen-

16 9 siaatti tai tohtori). Käsite ei siten sisällä alimmalta tai alemmalta korkea-asteelta valmistuneita tai parhaillaan opiskelevia. Akateeminen yrittäjyys. Akateemiseksi yrittäjyydeksi ymmärretään tässä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneen tai parhaillaan suorittavan henkilön oman yrityksen perustamista ja ammatin harjoittamista yrityksensä omistaja-johtajana. Henkilön aiemmalla ammatilla ei ole merkitystä, joten akateeminen yrittäjyys ei viittaa erityisesti yliopistossa työskentelevien tutkijoiden tai muiden henkilöiden yrittäjyyteen. Heitä voi aineistossa olla mukana, mutta mukanaolo aineistossa perustuu satunnaisuuteen, eikä ole suurta. Yrittäjyysintentio. Yrittäjyysintentiolla tarkoitetaan palkansaajan aikomusta tai pyrkimystä siirtyä yrittäjäksi. Yrittäjyysintention kanssa samaa tarkoittavana sanana käytetään yrittäjyysmotivaatiota. Yrittäjäksi siirtyminen. Yrittäjäksi siirtymisellä tarkoitetaan yrittäjäksi ryhtymistä ensisijaisesti palkkatyöstä. Tutkimus kattaa myös vasta valmistuneiden yrittäjäksi ryhtymisen sekä työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtymisen. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotanto koostuu julkisesti tuotetuista palveluista sekä yksityisesti tuotetuista palveluista. Yksityisesti tuotetut palvelut luokitellaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle sijoittuvaa yritystoimintaa. Tutkimuksen lähestymistapa Tutkimukseen lähestymistapa on aineistolähtöinen, jolloin tavoitteena ei ole muotoilla eikä testata hypoteeseja tai koetella olemassa olevia teoreettisia malleja. Sen sijaan pyrkimyksenä on kerätystä kyselyaineistosta käsin hahmottaa erilaisia reittejä, jotka ovat yrittäjien tapauksessa edeltäneet yrittäjyyttä tai voivat palkkatyötä tekevien kohdalla tulevaisuudessa

17 10 johtaa yrittäjäksi siirtymiseen. Tavoitteena on ymmärtää, millaisten tekijöiden myötävaikutuksesta yrittäjyydestä on tullut tai voi tulla vaihtoehto työuralla. Aiempien tutkimusten perusteella yrittäjäksi ryhtymiseen voivat vaikuttaa taustatekijät, jotka liittyvät yksilön henkilökohtaisiin (luonteenpiirteet ja demografia) taustoihin, työhistoriaan ja erilaisiin tilannetekijöihin. Erilaiset taustatekijät sekä niitä koskevat henkilökohtaiset havainnot ja tulkinnat vaikuttavat yksilön mielikuviin yrittäjyyden houkuttavuudesta ja kyvyistä toimia yrittäjänä. (vrt. Shapero Sokol 1982; Krueger 2000; Huuskonen 1992) Alla oleva kuvio (Kuvio 2) havainnollistaa erilaisten reittien muodostumista kohti yrittäjyyttä. henkilötekijät työhistoria tilannetekijät Koettu houkuttavuus Koettu kyvykkyys Yrittäjyysaikomukset Kuvio 2 Reitit yrittäjäksi (mukaillen Krueger 2000) Taustatekijät Tutkimuksessa selvitetään erilaisia taustatekijöitä ja niiden muodostamia reittejä yrittäjäksi. Seuraavaksi kuhunkin taustatekijään paneudutaan yksityiskohtaisemmin. Yrittäjyystutkimuksessa on ollut aiemmin vallalla piirreteoreettinen ajattelu, jossa keskityttiin yrittäjän persoonallisuuteen ja luonteenpiirteisiin ja pyrittiin tunnistamaan yrittäjälle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten suoriutumisen ja autonomian tarvetta, riskisuuntautuneisuutta ja vallanhalua (Grundstén 2004; Huuskonen 1992). Lähestymistapa on saanut osakseen kuitenkin voimakasta kritiikkiä ja sen tulokset ovat jääneet vähäisiksi (Gartner 1985; Vesalainen Pihkala 1997; Huuskonen 1992; Pietiläinen Lehtimäki Keso 2005). Tästä johtuen yksilön persoonalliset piirteet rajataan tämän tutkimuksen tarkastelun ulkopuolelle. Sen sijaan kaikki muut seuraavaksi kuvattavat tekijät otetaan mukaan myös käsillä olevaan tutkimukseen.

18 11 Yrittäjäksi ryhtymisen yhteydessä on totuttu tarkastelemaan usein myös henkilökohtaisia demografisia tekijöitä, joilla tarkoitetaan esimerkiksi yksilön sukupuolta, ikää, koulutusalaa ja -astetta sekä suoritettujen tutkintojen määrää (ks. esim. Huuskonen 1992; Acs Arenius Hay Minniti 2005). Henkilökohtaisiksi tekijöiksi ymmärretään yrittäjyysaktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa usein myös yksilön siviilisääty ja mahdollisten (kotona asuvien) lasten lukumäärä ja ikä (Hyytinen Ilmakunnas 2004; Känsälä 2005). Henkilökohtaisiin tekijöihin voidaan sisällyttää myös omien vanhempien ja läheisten toimiminen yrittäjänä ja sen vaikutusta yksilön omaan asennoitumiseen yrittäjyyteen (Krueger Reilly Carsrud 2000; Korvela Mäki 2002; Harju Mäki Paasio Pukkinen 2004). Yksilön työhistoria on laaja kokonaisuus, jolla voi olla merkitystä yksilön yrittäjyyspäätöksessä. Työhistorian merkitys yrittäjyyden kannalta voi liittyä yhtäältä palkkatyön koettuun (epä)tyydyttävyyteen ja toisaalta yrittäjyyden kannalta keskeisten kykyjen ja valmiuksien lisääntymiseen (vrt. Huuskonen 1992). Akateemisesti kouluttautuneiden työuria on tutkittu jo jonkin aikaa huomion keskittyessä opiskelujen jälkeisiin ensimmäisiin työvuosiin (ks. esim. Haapakorpi 1994; Kivinen Nurmi Kanervo 2002; Suutari 2002). Jo pidempään työelämässä olleiden akateemisten urapolkuja on selvitetty lähinnä erilaisten edunvalvontajärjestöjen, kuten AKAVAn toimesta. Sen sijaan palkkatyöhistorian yhteyttä akateemiseen yrittäjyyteen ei ole juurikaan tutkittu aiemmin. Työhistoria voidaan jakaa useisiin tarkempiin osa-alueisiin, joilla voi olla merkitystä yrittäjäksi ryhtymisen kannalta. Työurasta voidaan erotta esimerkiksi työuran pituus sekä työsuhteiden määrä ja laatu. Aiemmissa tutkimuksissa on muun muassa tunnistettu alle viisi vuotta työelämässä olleiden akateemisten osalta kolmenlaisia urapolkuja. Kolmannes nuorista akateemisista on yhden työsuhteen polulla, jossa henkilö on työskennellyt koko opiskelujen jälkeisen ajan saman työnantajan palveluksessa. Puolet tutkituista on parhaillaan toisessa tai kolmannessa työsuhteessa valmistumisen jälkeen ja lopuilla noin viidenneksellä on takanaan jo useita kestoltaan lyhyeksi jääneitä työsuhteita. (Suutari 2002) Työhistoriaa voidaan sisällyttää myös kokemus eri työnantajasektoreilta, toimialoilta sekä erilaisista työtehtävistä (AKAVA 2004; Haapakorpi 1994; Kivinen ym. 2002; Suutari 2002). Esimerkiksi monipuolisen työkokemuksen eli niin sanotun kaikkien alojen asiantun-

19 12 tijuuden (jack-of-all-trades) on esitetty lisäävän yrittäjäksi ryhtymisen todennäköisyyttä. Taustalla on ajatus siitä, että yrittäjäksi ryhtyminen ja yrittäjänä toimiminen menestyksekkäästi edellyttää yksilöltä monenlaisia taitoja, joita tämä voi kartuttaa erilaisissa palkkatyösuhteissa ja tehtävissä. (Lazear 2002) Myös urakehityksen, työolojen, ylitöiden tekemisen ja palkkauksen voidaan tulkita olevan työuran osatekijöitä (ks. esim. AKAVA 2004; Hyytinen Ilmakunnas 2004). Akateemisesti koulutettujen urakehitykselle on todettu olevan tyypillistä joko johtotason tehtävien tai vaihtoehtoisesti pitkälle erikoistuneiden asiantuntijatehtävien tavoittelu (vrt. Haapakorpi 1994). Aiempien tutkimusten valossa akateeminen yrittäjyys (ammatinharjoittaminen) näyttäisi rinnastuvan professioihin ainakin siinä mielessä, että kumpaankin asemaan siirtymistä on perusteltu ensisijaisesti työn kiinnostavalla sisällöllä, kun taas johtotehtäviin siirtyneiden työpaikan valinnan keskeisenä kriteerinä on ollut mahdollisuus uralla etenemiseen (Haapakorpi 1994). Yksilön elämässä ja ympäristössä tapahtuvilla muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus tämän päätökseen yrittäjyydestä. Yksilö voi päätyä tiettyyn toimintaan (yrityksen perustaminen, kasvu, yrittäjyydestä luopuminen) erilaisten tapahtumasarjojen, elämässä tapahtuneiden muutosten ja käännekohtien tuloksena. Tämän ajattelun mukaisesti yrittäjäksi siirtyminen tulee ajankohtaiseksi tilannetekijöissä tapahtuvien muutosten seurauksena, jolloin yksilö etsii uusia ratkaisuja työuralleen (vrt. Shapero - Sokol 1982). Tilannetekijöillä tarkoitetaan muun muassa erilaisten taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja henkilöstöresurssien ja sopivien liiketoimintamahdollisuuksien olemassa oloa (Grundstén 2004). Tilannekohtaisina tekijöinä mainitaan myös ympäristön yrittäjämyönteisyys (Huuskonen 1992) sekä omassa elämäntilanteessa tapahtuvat merkittävät muutokset, esimerkiksi työttömyys, avioero, maastamuutto tai perinnön saaminen (Krueger ym. 2000). Tilannetekijöissä tapahtuvat muutokset voidaan jakaa edelleen työntö- ja vetotekijöihin sen mukaan, mikä vaikutus niillä on yrittäjäksi siirtymiselle. Työntötekijöillä tarkoitetaan asioita, joihin yksilö ei ole tyytyväinen elämässään tai työurallaan tai joiden seurauksena suunnan muuttaminen tuntuu tarpeelliselta. Tällaisia tekijöitä voi olla esimerkiksi työttömyys, tyytymättömyys nykyisiin työtehtäviin, urakehitysmahdollisuuksien pysähtyminen palkka-

20 13 työssä, muutto uudelle paikkakunnalle tai ikäkausikriisi. (ks. Huuskonen 1992). Vetotekijät puolestaan ovat yrittäjyyteen houkuttavia positiivisia asioita, joita voivat olla esimerkiksi sopivan liiketoimintamahdollisuuden ilmaantuminen, mahdollisuus kehittyä ja käyttää hyväksi omia taitoja, halu saada aikaan jotain omaa, halu olla itsenäinen ja halu/mahdollisuus ansaita (enemmän) rahaa (Huuskonen 1992). Väljästi tulkiten analoginen käsite työntö- ja vetotekijöiden kanssa on käsitepari pakko- ja mahdollisuusyrittäjyys, jolla viitataan siihen, onko yrittäjyyden taustalla ensisijaisesti muiden työllistymismahdollisuuksien vähäisyys vai houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden havaitseminen (ks. esim. Arenius Autio Kovalainen 2004). Mielikuvat yrittäjyydestä Yrittäjyyteen liittyvät käsitykset voidaan jakaa houkuttavuutta ja kyvykkyyttä koskeviin mielikuviin. Yrittäjyyden houkuttavuuteen sisältyvät yhtäältä yksilön arviot henkilökohtaisista hyödyistä ja toisaalta koetut sosiaaliset normit. Henkilökohtaisilla hyödyillä tarkoitetaan yrittäjyyden mahdollisuuksia tarjota yksilölle tämän tärkeinä pitämiä asioita, kuten esimerkiksi vaurautta, stressittömyyttä, itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Lisäksi perheen, ystävien ja muun lähipiirin hyväksynnän eli sosiaalisten normien on havaittu vaikuttavan merkittävästi kokemukseen yrittäjyyden houkuttavuudesta. (Krueger ym. 2000) Yrittäjyyden houkuttavuuden lisäksi yrittäjyysaikeiden syntyyn vaikuttaa yksilön käsitys kyvykkyydestään toimia yrittäjänä. Kyvykkyydellä tarkoitetaan koettua henkilökohtaista ja kollektiivista kyvykkyyttä perustaa yritys ja toimia menestyksekkäästi yrittäjänä. Kokemukseen yrittäjänä pärjäämisestä liittyy myös kollektiivinen kyvykkyys, jolla tarkoitetaan muun muassa erilaisten taloudellisten, teknologisten, sosiaalisten ja henkilöstöön liittyvien resurssien koettua saatavuutta (Grundstén 2004). Kyse on siis yksilön subjektiivisesta kokemuksesta siitä, miten hyvin hänen toimintaympäristöstään on saatavissa erilaisia itseltä puuttuvia, mutta yritystoiminnan kannalta tärkeitä resursseja. Näitä mielikuvia ja niiden yhteyttä yrittäjyysaktiivisuuteen selvitetään tässä tutkimuksessa erityisesti akateemisesti koulutettujen keskuudessa.

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2923 YLIOPISTOISTA VUONNA 2007 VALMISTUNEIDEN TYÖELÄ- MÄÄN SIJOITTUMINEN 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2923 FINNISH UNIVERSITY GRADUATES OF YEAR 2007: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2012 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA

TEKNIIKAN ALAN TOHTORIT TYÖMARKKINOILLA TEKNIIKAN ALAN TYÖMARKKINOILLA Sisältö: Tutkinnon suorittaneiden määrä (Tilastokeskus) Tutkinnot (Opetushallitus) TEK työmarkkinatutkimus (TEK 10/2014) Työttömyyskehitys (TEM) Työttömyystutkimus (TEK 2013-2014)

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet

Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Tulosrahoitusmittaristo ennen ja nyt mittariston ominaisuudet Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitusseminaari 2010 17.9.2010 Hanna Virtanen & Mika Maliranta Mittariston kehittämishankkeet Mittariston

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa

Selvitys vuosina 2009, 2004 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 2009 lopussa Selvitys vuosina 29, 24 ja 1999 valmistuneiden metsäekologien työllisyystilanteesta vuoden 29 lopussa Metsätieteiden laitos/ metsäekologia 21 Maistereiden ja tohtoreiden työllistyminen Selvityksessä olivat

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä Johanna Lammintakanen ma. Professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Johtamisen strategisuus Strategia, visio, missio Mintzberg (1998)

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2005 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteuttaminen V. 2010 toteutettu uraseurantakysely v.2005 maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot