Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta Sisäisiä julkaisuja 18/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta Sisäisiä julkaisuja 18/2005"

Transkriptio

1 Miia Heinonen, Esko Keskinen & Petra Sipiläinen Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta Sisäisiä julkaisuja 18/2005

2

3 Miia Heinonen, Esko Keskinen & Petra Sipiläinen Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/2005 Tiehallinto Turku 2005

4 Kansikuva: Antti Kärki ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 Tiehallinto TURUN TIEPIIRI Yliopistonkatu 34 PL TURKU Puhelinvaihde

5 Heinonen Miia, Keskinen Esko & Sipiläinen Petra: Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta. Helsinki Tiehallinto, Turun tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 18/ s. + liitt. 4 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Liikenneturvallisuus, turvallisuusriskit, turvallisuusasenteet, ammatti-autoilijat, kuljetusteollisuus. Aiheluokka: 11, 12, 80, 82, 84 TIIVISTELMÄ Tutkimus selvitti raskaan liikenteen ammattikuljettajien mielipiteitä työnsä turvallisuudesta, omasta riskikäyttäytymisestään sekä turvallisuustoimenpiteiden kehittämistarpeista ja vaikuttavuudesta. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Tiehallinnon Turun tiepiirille. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka lähetettiin postitse vuoden 2004 elokuussa ja syyskuussa. Kysely suunnattiin Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) satunnaisesti valitulle jäsenjoukolle sekä kaikille Linja-autoliiton (LAL) jäsenille. Vastausprosentiksi saatiin 32 yhden muistutuskyselyn jälkeen. Kyselyyn vastanneet raskaan ajoneuvon kuljettajat pitivät työnsä turvallisuustasoa hyvänä. Myös vaikutusmahdollisuudet omaan työhön arvioitiin hyviksi. Turvallisuutta pidettiin työyhteisössä tärkeänä arvona, mutta taloudellista kannattavuutta arvostettiin kuitenkin enemmän. Kiire ja stressi olivat vastaajien arvion mukaan yleisimmät turvallisuusriskit. Oman arvionsa mukaan vastaajat rikkoivat liikennesääntöjä harvoin, mutta yli viidesosa vastaajista oli kuitenkin saanut liikennerangaistuksia edeltäneen vuoden aikana. Yrittäjillä oli myönteisempi kuva työnsä turvallisuudesta kuin kuljettajilla, ja vastaavasti linja-autoilijoilla turvallisuuskäsitykset olivat myönteisempiä kuin kuorma-autoilijoilla. Myös vanhemmilla ja kokeneemmilla vastaajilla oli myönteisempi käsitys työnsä turvallisuudesta kuin muilla. Turvallisuudelle myönteiset asiat, kuten hyvä terveydentila, työn säännöllisyys, myönteinen arvio turvallisuustasosta sekä vähäisempi riskien ja aikaisempien liikenneonnettomuuksien määrä, kasautuivat tietyille vastaajille. Tutkimus osoittaa, että raskaan liikenteen kuljettajat arvioivat työnsä turvallisuustason tällä hetkellä hyväksi. Useissa turvallisuustoimenpiteissä arvioitiin kuitenkin edelleen olevan kehittämisen varaa. Erityisesti haluttiin kehittää kuljettajan terveyttä ja jaksamista sekä muiden tielläliikkujien toimintaa. Nämä koettiin myös tehokkaiksi turvallisuustoimenpiteiksi. Myös aikataulujen rauhoittaminen ja kiireen vähentäminen ovat tutkimuksen mukaan ensisijaisia raskaan liikenteen turvallisuustavoitteita, jotka edellyttävät turvallisuuden tärkeyden nostamista samalle tasolle taloudellisen kannattavuuden kanssa. Mielenkiintoista oli, että kuljettajaan kohdistuvia toimenpiteitä kuten turvayön käyttöpakkoa tai ajoajan seurantaa ei kannatettu, vaikka niitä pidettiinkin tehokkaina onnettomuuksien ehkäisyssä. Tällöin onkin syytä pohtia, miten turvallisuus-toimenpiteet saataisiin sovitettua raskaan ajoneuvon kuljettajan työarkeen.

6 Heinonen Miia, Keskinen Esko & Sipiläinen Petra: Uppfattningarna hos den tunga trafikens förare om arbets- och trafiksäkerheten. Helsingfors Vägförvaltningen, Åbo vägdistrikt. Vägförvaltningens interna publikationer 18/ s. + bilagor 4 s.. ISSN X, TIEH Nyckelord: trafiksäkerhet, säkerhetsrisk, säkerhetsattityd, yrkesbilist, transporteringsindustri SAMMANFATTNING Undersökningen tog reda på hur professionella förare inom tung trafik uppfattar säkerheten i arbetet, sitt eget riskbeteende samt effektiviteten och behovet av att utveckla säkerhetsåtgärder. Undersökningen gjordes på uppdrag av Tiehallinnon Turun tiepiiri (Åbo vägdistrikt i Vägförvaltningen). Som undersökningsmetod användes en enkät som utsändes per post i augusti och september Enkäten riktades till Finlands Transport och Logistik rf (SKAL) och en slumpmässigt utvald medlemsgrupp i Bil- och transportbranschens Arbetarförbund rf (AKT) samt alla medlemmar i Bussförbundet (LAL). Svarsprocenten blev 32 procent efter en påminnelse. De förare av tunga fordon som besvarade enkäten tyckte att säkerhetsnivån i deras arbete var bra. De ansåg också att deras möjligheter att påverka det egna arbetet var bra. Säkerheten ansågs besitta ett viktigt värde i arbetskollektivet, men den ekonomiska lönsamheten uppskattades dock mera. Jäkt och stress var de vanligaste säkerhetsriskerna enligt dem som lämnade svar på förfrågan. De som lämnade enkätsvar ansåg att de sällan bröt mot trafikreglerna, men över en femtedel av dem hade dock fått trafikstraff under det föregående året. Företagarna hade en positivare bild av säkerheten i deras arbete än förarna, och på motsvarande sätt var säkerhetsuppfattningarna hos busschaufförer positivare än hos lastbilförarna. De som var äldre och mera erfarna hade också en positivare bild av säkerheten i arbetet än de andra. Saker som ökar säkerheten, så som bra hälsa, regelbundet arbete, en positiv uppfattning om säkerhetsnivån samt färre risker och färre tidigare trafikolyckor, kumulerades hos vissa av dem som deltog i enkäten. Undersökningen visar att förarna inom den tunga trafiken bedömer säkerhetsnivån i arbetet som god för närvarande. I flera säkerhetsåtgärder bedömdes det dock att det alltjämt finns en del att utveckla. I synnerhet önskade man utveckla förarens hälsa och välbefinnande samt de andra vägtrafikanternas handlingssätt. Dessa uppfattades även som effektiva åtgärder för säkerheten. Även lugnare tidtabeller och minskad brådska är enligt undersökningen primära mål för den tunga trafikens säkerhet, vilka förutsätter att säkerheten förs upp till samma nivå som den ekonomiska lönsamheten. Det var intressant att man inte understödde åtgärder som hänförde sig till föraren, såsom tvånget att använda bilbälte eller kontrollen av körtiden, fastän de dock ansågs vara effektiva vid förebyggandet av olyckor. Såtillvida är det skäl att dryfta hur säkerhetsåtgärderna skall kunna anpassas till vardagen för föraren av ett tungt fordon.

7 Heinonen Miia, Keskinen Esko & Sipiläinen Petra: The views of heavy goods drivers about work and traffic safety. Helsinki Finnish Road Administration, Turku Road Region. Finnra internal reports 18/ p. + app. 4 p. ISSN X, TIEH Keywords: traffic safety, safety risks, attitudes toward safety, professional drivers, transportation industry. SUMMARY The study dealt with the assessments of professional heavy-duty truck drivers regarding the safety of their work environment, their own risk-taking tendencies, as well as their views on the efficacy and development of safety measures. The survey was commissioned by the Turku Road District, a subdivision of the Finnish Road Administration. The research method comprised a questionnaire, which was sent to the participants by post in August and September The questionnaire was addressed to a group of randomly selected members of Finnish Transport and Logistics (SKAL) and the Finnish Transport Worker s Union (AKT), as well as to all members of the Finnish Bus and Coach Association (LAL). The response rate, after one reminder, reached 32%. The respondents regarded the safety level of their work environment to be relatively high and their own possibilities of influencing it to be good. Although safety was considered an important issue, cost-effectiveness was valued above everything. Haste and high stress levels were perceived as the most common safety risks. According to their own assessments the respondents rarely breached traffic regulations, but at the same time over a fifth of the respondents had a record of traffic violations taking place over the past year. The transportation entrepreneurs had a more positive view of the safety of their field of employment than the drivers. Similarly, bus drivers were more likely to evaluate their work environment to be safe than truck drivers. Age and experience also constituted a factor when respondents evaluated their work environment as safe. Elements attributed to safety, such as good health, the regularity of work hours, a positive assessment of the present level of safety, as well as a disinclination to taking risks and a low number of previous traffic accidents, were all manifested in the responses of the same participants. The survey shows that the heavy-duty truck drivers assess the safety level of their work as good at the moment. However, according to the survey, considerable improvement is still necessary with respect to several safety measures. Especially drivers health and coping at work as well as the behaviour of other road users require improvement, all of which were perceived by the respondents as effective safety measures. Also slowing down timetables and reducing delivery deadlines are, according to the survey, the primary safety goals of heavy-duty traffic necessitating that the importance of safety should be elevated to the same level as cost-effectiveness. It was interesting that the measures directed to drivers, such as the compulsory usage of safety belts or the follow-up of driving time, were not endorsed, even though they were considered to be effective factors in preventing accidents. Further, it should also be discussed how these safety measures could be effectively adapted to the everyday work demands of heavyduty truck drivers.

8

9 ESIPUHE Tutkimus on tehty osana Tiehallinnon ja Turun yliopiston psykologian laitoksen kumppanuussopimusta. Turun tiepiiri tilasi psykologian laitokselta kaksi raskaan liikenteen turvallisuutta tarkastelevaa pro gradu tutkielmaa huhtikuussa Tämä raportti on kirjoitettu toisen opinnäytetyön pohjalta, ja sen laatimisesta on vastannut Miia Heinonen. Tilaajan yhdyshenkilönä toimi liikenneturvallisuusinsinööri Antti Kärki. Sekä pro gradu tutkielman että raportin ohjaajana on toiminut professori Esko Keskinen Turun yliopiston psykologian laitoksella. Petra Sipiläinen on tehnyt tutkimuksen toisen osan. Tutkimukseen osallistuneet raskaan ajoneuvon kuljettajat ja kuljetusyrittäjät ovat SKAL:n, AKT:n tai LAL:n jäseniä. Turussa toukokuussa 2005 Tiehallinto Turun tiepiiri

10

11 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 9 Sisältö 1 JOHDANTO Yleisimmät riskit raskaan liikenteen kuljetustyössä Kiire ja stressi Väsymys Muut tielläliikkujat Kuljettajan riskikäyttäytyminen Kuljettajan taustatekijöiden vaikutus onnettomuusriskiin Ikä ja ajokokemus Onnettomuushistoria Terveydentila Tutkimusongelmat 14 2 MENETELMÄT Osallistujien kuvaus Tiedonkeruumenetelmät Käytännön toteutus Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät 17 3 TULOKSET Työn turvallisuustaso Vaikutusmahdollisuudet Arvot työyhteisössä Riskit ja riskikäyttäytyminen Liikennesäännöistä poikkeamisen yleisyys ja syyt Turvallisuustoimenpiteiden kehittämistarve sekä vaikuttavuus onnettomuuksien vähentämisessä Suomen liikennekulttuuri Soveltuvien kuljettajien valinta tilausajoihin Nollatoleranssin käyttöönotto nopeusvalvonnassa Turvavyön käyttöpakko Linja-auton kuljettajien alaikärajan nostaminen ja matkustajien määrä Valvonta Kuljettajan terveys, tiedot ja taidot sekä turvallinen toimintatapa Omaan työpaikkaan liittyvät turvallisuusasiat Muut tielläliikkujat Linja-auton matkustajien toiminta Kuormaus Kaluston turvalaitteet ja kunto, ajoajan seuranta sekä huoltohenkilöstön ammattitaito 28

12 10 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 4 POHDINTA Yhteenveto Kuljettajan taustamuuttujien vaikutus turvallisuuskäsityksiin Työtehtävä Kuorma-autoilijat ja linja-autoilijat Ikä ja ajokokemus Raskaan liikenteen kuljetustyötä kuvaavat kiire ja taloudellisen kannattavuuden tärkeys Hyvä terveydentila, työn säännöllisyys ja myönteinen käsitys turvallisuudesta olivat yhteydessä vähäiseen riskikäyttäytymiseen Kuljettajat arvioivat rikkovansa harvoin liikennesääntöjä Turvallisuustoimenpiteiden kehittämistarve laaja-alaista Hyvä turvallisuustaso mutta paljon kehitettävää Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten hyödyntäminen raskaan liikenteen turvallisuuden kehittämisessä 38 LÄHTEET 39 LIITE 42

13 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 11 JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenneonnettomuuksia tilastoitaessa raskaalla liikenteellä tarkoitetaan kuorma-autoja, ajoneuvoyhdistelmiä ja linja-autoja (Ojala, 2002). Tätä määritelmää käytetään myös tässä tutkimuksessa. Raskaan liikenteen turvallisuustaso parani 1980-luvun lopulla selvästi, mutta 1990-luvun puolivälin jälkeen onnettomuusmäärät ovat pysyneet samana vuodesta toiseen (VALT, 2004a). Raskaan ajoneuvon kuljettaja on ollut osallisena noin 13 %:ssa vakuutuksista korvatuista liikenneonnettomuuksista Suomessa vuonna 2003 (VALT, 2004a). Raskaan ajoneuvon kuljettaja on kuitenkin harvoin syyllinen onnettomuuksiin (Sullman, Meadows & Pajo, 2002). Yli 80 % kuolemaan johtaneista onnettomuuksista, joissa raskas ajoneuvo on ollut osallisena, on muiden tielläliikkujien aiheuttamia (Ojala 2002). Vaikka raskaan ajoneuvon kuljettajat ovat harvoin onnettomuuksien osapuolina ja aiheuttajina siihen nähden, miten paljon he ajavat, he ovat kuitenkin usein osallisina kuolonkolareissa (Walton, 1999). Raskas ajoneuvo oli osallisena lähes 20 %:ssa Suomessa vuonna 2002 tapahtuneista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista (VALT, 2004b). Turvallisuustyöhön on siten tarvetta, ja raskaan liikenteen riskitekijöiden kartoittamiseen on perusteet. Erityisesti raskaan ajoneuvon kuljettajien omien turvallisuuskäsitysten tutkiminen on välttämätöntä. Tällöin turvallisuustoimenpiteet osataan suunnata kohteisiin, missä kuljettajat arvioivat niitä erityisesti tarvittavan. 1.1 Yleisimmät riskit raskaan liikenteen kuljetustyössä Kiire ja stressi Aikataulupaineet ja kiire ovat merkittäviä stressiä lisääviä liikenteen riskitekijöitä (Salminen & Lähdenniemi, 2002). Erityisesti pitkän matkan ammattikuljettajilla on yleisemmin stressiä kuin muiden alojen työntekijöillä (Hanowski, Wierwille, Gellatly & Dingus, 1999). Raskaan ajoneuvon kuljettajien, yrittäjien ja valvovien viranomaisten riskikäsityksiä kartoittavassa tutkimuksessa (Ojala, 2002) havaittiin, että valtaosalla kuljettajista kiire oli toistuvaa tai jatkuvaa, ja aikataulupaineet mainittiin merkittäviksi kuljettajakunnan ulkopuolelta tuleviksi riskitekijöiksi Väsymys Ojalan (2002) tutkimuksessa suurimmaksi riskiksi nousi kuljettajien väsymys. Sen on todettu olevan osasyynä joka kuudennessa Suomessa tapahtuneessa raskaan liikenteen kuolonkolarissa. Väsymys on yhteydessä tarkkaamattomuuteen ja väärään tilanne-ennakointiin, jotka ovat yleisiä onnettomuuksien syitä (Häkkänen & Summala, 2001). Väsymystä riskitekijänä korostaa erityisesti se, että raskaan ajoneuvon kuljettajat eivät usko väsymyksen vaikuttavan omaan suoritukseensa, vaan pitävät sitä enemmänkin muiden kuljettajien ongelmana (Arnold, Hartley, Corry, Hochstadt, Penna & Feyer, 1997).

14 12 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta JOHDANTO Väsymystä turvallisuusriskinä on pyritty minimoimaan vähentämällä sallittua yhtäjaksoista ajoaikaa ajo- ja lepoaika-asetuksella (EU-asetus, 3820/85). Asetuksen mukaan vuorokautinen ajoaika saa pääsääntöisesti olla 9 tuntia ja viimeistään 4,5 tunnin ajon jälkeen on oltava vähintään 45 minuutin tauko. Vuorokautisen lepoajan tulee olla yhtäjaksoisesti vähintään 11 tuntia (Ojala, 2002). Ajoaikasäännöistä kuitenkin poiketaan, lähinnä taloudellisten syiden takia (Häkkänen & Summala, 2001). Väsyneenä ajamista on pyritty estämään myös uusilla ajoneuvoon asennettavilla laitteilla (Roetting, Huang, McDevitt & Melton, 2003). Niiden kehittely vaatii kuitenkin vuosien työn, eikä vielä olla vakuuttuneita siitä, mikä on oikea mittari väsymyksen mittaamiseen. Lisäksi on havaittu, että kuljettajat suhtautuvat varauksella kyseisiin teknologiauudistuksiin (Häkkänen & Summala, 2001) Muut tielläliikkujat Hanowskin ym. (1999) tutkimuksessa raskaan ajoneuvon kuljettajat nimesivät muut tielläliikkujat suurimmaksi turvallisuusriskiksi työssään. Raskaan ajoneuvon kuljettajat ovat sitä mieltä, että henkilöautoilijat suhtautuvat heihin piittaamattomasti eivätkä ota huomioon raskaan ajoneuvon asettamia toimintavaatimuksia liikenteelle. Myös Ojalan (2002) tutkimuksessa todettiin raskaan ajoneuvon kuljettajien pitävän muiden tielläliikkujien kielteistä suhtautumista raskaaseen liikenteeseen turvallisuutta heikentävänä tekijänä Kuljettajan riskikäyttäytyminen Suuri riskitekijä kuljettajan ajokäyttäytymisessä on ylinopeus. Vuosina Suomessa kuolonkolareissa osallisena olleista raskaan ajoneuvon kuljettajista lähes kolmasosa oli ajanut onnettomuushetkellä ylinopeutta (Salo & Keskinen, 2003). Huonolla kelillä tapahtuneissa onnettomuuksissa merkittävä osavaikuttaja on suuri tilannenopeus. Ylinopeus vähentää onnettomuuksien ehkäisymahdollisuutta, lisää onnettomuusriskiä ja pahentaa onnettomuuksien seurauksia. Nopeuden kasvaessa ajotehtävä ja ajoneuvon hallinta vaikeutuvat, koska päätöksentekoon ja toimintaan käytettävä aika lyhenee (Kallberg & Rathmayer, 1996). Raskaan ajoneuvon kuljettajat eivät itse ole kovinkaan huolissaan ylinopeudesta (Ojala, 2002). Tämä on huolestuttavaa liikenneturvallisuuden kannalta, sillä asenne ylinopeuteen ennustaa kuljettajan riskikäyttäytymistä (Iversen, 2004), kuten rattijuopumusta, holtitonta ajamista sekä turvavyön käyttämättömyyttä (Hatakka, Keskinen, Katila & Laapotti, 1997). Ylinopeudella ajaminen on samoin yhteydessä siihen, että luotetaan omaan ajotaitoon (Groeger & Brown, 1989) eikä yleensäkään noudateta liikennesääntöjä (Simon & Corbett, 1996) luvulla käyttöön otetun nopeudenrajoittimen tarkoitus on estää raskaan ajoneuvon kuljettajia ajamasta ylinopeutta. Myös nopeusrajoitusten noudattamisen valvontaa on tehostettu viime vuosina (Ojala, 2003). Ylinopeuden lisäksi turvavyöttä ajaminen on merkittävä kuljettajan riskikäyttäytymisen muoto. Turvavyön käyttö ei ole vielä pakollista raskaan ajoneuvon kuljettajilla, mutta säädetty EU-asetus (2003/20/EY) tulee laajentamaan turvavyönkäyttövelvollisuuden koskemaan myös kuorma-autojen sekä linja-

15 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 13 JOHDANTO autojen kuljettajia ja matkustajia. Asetus on tuotava kansainväliseen lainsäädäntöön viimeistään huhtikuussa 2006 (Maunu, 2005). Ainakin linjaauton kuljettajien on todettu käyttävän hyvin harvoin turvavyötä. Syynä vähäiseen käyttöön on ollut se, ettei turvavöitä vielä ole kaikissa linja-autoissa (Soininen, 2004a). Tulevaisuudessa nähdään, miten raskaan ajoneuvon kuljettajat suhtautuvat turvavyön käyttöpakkoon. Matkapuhelimen käytöstä on tullut uusi riskitekijä liikenteessä. Se pidentää erityisesti vanhojen kuljettajien reaktioaikaa (Salminen & Lähdeniemi, 2002). Matkapuhelimen käytön riskiä on pyritty minimoimaan asettamalla handsfreen käyttö pakolliseksi (tieliikennelaki 24 a ). Soinisen (2004a) tutkimuksen mukaan lähes puolet linja-auton kuljettajista käyttää handsfreetä ja viidesosa ei käytä puhelinta lainkaan ajon aikana. 1.2 Kuljettajan taustatekijöiden vaikutus onnettomuusriskiin Ikä ja ajokokemus Nuorilla kuljettajilla onnettomuusriski on suurempi kuin muilla (Sullman et al., 2002) ja Häkkäsen ja Summalan (2001) tutkimuksen mukaan nuoret raskaan ajoneuvon kuljettajat aiheuttavatkin useammin onnettomuuksia kuin vanhemmat. Syyksi nuorten kuljettajien suurempaan onnettomuusriskiin on esitetty heidän taipumustaan vähätellä riskien vakavuutta ja määrää (Sivak, Soler, Tränkle & Spagnhol, 1989). Myös vähäisen ajokokemuksen on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän onnettomuusriskiä (esim. Häkkänen & Summala, 2001; Sullman et al., 2002) Onnettomuushistoria Riskikäyttäytyminen liikenteessä ennustaa onnettomuuteen joutumista (Parker, West, Stradling & Manstead, 1995). Onnettomuuteen joutuminen taas vähentää riskikäyttäytymistä. Rajalin ja Summala (1997) ovat havainneet, että raskaan liikenteen kuljettajat ajavat varovaisemmin onnettomuuden jälkeen. Tämä ilmenee vähäisimpinä sääntöjen rikkomisina ja laiminlyönteinä. Iversenin (2004) tutkimustuloksen mukaan onnettomuudessa osallisena olleet kuljettajat ottavat kuitenkin edelleen enemmän riskejä kuin onnettomuuksilta välttyneet. Olisi mielenkiintoista tietää, miten kuljettajat itse arvioivat riskikäyttäytymisen vaikuttavan onnettomuuteen joutumiseen ja päinvastoin Terveydentila Ammattiautoilijoiden terveysongelmat ovat merkittävä riskitekijä liikenteessä (Salminen & Lähdenniemi, 2002). Erityisesti diabeteksen on todettu ennustavan onnettomuuteen joutumista (Dionne, Desjardins, Laberge-Nadau & Maag, 1995). Häkkäsen ja Summalan mukaan (2001) sairaudet aiheuttavat erityisen turvallisuusriskin silloin, kun ne yhdistyvät pitkään ajoputkeen ja väsymykseen. Sairaus heikentää yleensä myös henkilön yleistä hyvinvointia,

16 14 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta JOHDANTO jolloin hän ei pysty vastaamaan liikenneympäristön vaatimuksiin. Soinisen (2004b) tutkimuksen mukaan linja-auton kuljettajat ovat tunnistaneet huonon terveydentilan riskitekijäksi ja toivovat opastusta omasta fyysisestä kunnosta sekä vireydestä huolehtimiseen. 1.3 Tutkimusongelmat Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli, millaisia käsityksiä raskaan ajoneuvon kuljettajilla on liikenneturvallisuuden tasosta ja turvallisuuden merkityksestä raskaan liikenteen kuljetustyössä. Kuljettajan riskikäyttäytymisen yleisyys ja syyt muodostivat toisen tutkimusongelman. Lisäksi tutkittiin, millaisia käsityksiä kuljettajilla on turvallisuusasioiden kehittämistarpeista ja, miten paljon he uskovat niiden vaikuttavan vakavien onnettomuuksien ehkäisemisessä. Tutkimuksessa vertailtiin miten nämä turvallisuus- ja riskikäsitykset vaihtelevat suhteessa ajoneuvoryhmiin ja työtehtäviin. Lisäksi selvitettiin turvallisuus- ja riskikäsitysten yhteyttä muun muassa ikään, ajokokemukseen, terveydentilaan ja onnettomuushistoriaan. Tutkimuksessa käytetyn kyselylomakkeen avulla kerätystä aineistosta tehdään myös toinen tutkimus (Sipiläinen, Keskinen & Heinonen, 2005), joka tarkastelee erityisesti liikenneympäristöön liittyviä turvallisuusasioita raskaan liikenteen kuljetustyössä. Tässä tutkimuksessa liikenneympäristöön liittyviä turvallisuusasioita ei tarkasteltu.

17 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 15 MENETELMÄT 2 MENETELMÄT 2.1 Osallistujien kuvaus Kysely suunnattiin Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) satunnaisesti valitulle jäsenjoukolle sekä kaikille Linja-autoliiton (LAL) jäsenille. Vastausprosentiksi saatiin 32 yhden muistutuskyselyn jälkeen (taulukko 1). Lopullisesta vastaajajoukosta 34 % oli SKAL:n, 26 % LAL:n ja 38 % AKT:n jäseniä. Kahdeksan vastannutta ei ilmoittanut järjestöään. Taulukko 1. Lähetettyjen ja palautettujen kyselyiden lukumäärät järjestöittäin Lähetetyt Palautetut n n % Suomen Kuorma-autoliitto (SKAL) Linja-autoliitto (LAL) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT) Yhteensä SKAL on kuorma-autoalan yrittäjien liitto ja LAL:n jäsenistö koostuu linjaautoalan yrittäjistä. Tutkimukseen osallistuneet AKT:n jäsenet olivat työsuhteessa olevia kuorma-auton kuljettajia. Vastaajajoukko poimittiin koko Suomen alueelta. Valtaosa kyselyyn vastanneista oli miehiä, 97 % (taulukko 2). Vastaajien iät vaihtelivat 21 ikävuodesta 74 ikävuoteen. Kuorma-autoilijoista puhuttaessa viitataan sekä kuorma-auton kuljettajiin että kuorma-autoalan yrittäjiin. Vastaavasti linja-autoilijoilla tarkoitetaan linja-auton kuljettajia sekä linja-autoalan yrittäjiä. Kuorma-autoilijoihin luokiteltiin kaikki vastaajat, joiden ajoneuvona oli kuorma-auto, puoliperävaunullinen yhdistelmä, täysperävaunullinen yhdistelmä tai pakettiauto. Yrittäjän ja kuljettajan lisäksi kolmantena vastausvaihtoehtona työtehtävään oli muu, joka tarkoitti useassa tapauksessa myös kuljetustyötä tekevää huoltohenkilöä. Koska näiden vastaajien määrä oli pieni (n= 20), luokiteltiin heidät kuljettajiksi. Taulukko 2. Vastanneiden taustamuuttujat (n= 401) Kuorma-auton kuljettajat Linja-auton kuljettajat n=277 (69 %) n=124 (31 %) Yrittäjä Kuljettaja Yrittäjä Kuljettaja n=130 (47%) n=147 (53%) n=86 (69%) n=38 (31%) Yhteensä n % n % n % n % n % Sukupuoli Mies Nainen Yhteensä

18 16 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta MENETELMÄT Ikä v v v v Yhteensä Terveydentila Tyydyttävä Hyvä Yhteensä Prosentit on laskettu tiedossa olevista tapauksista Kuljettajien työnkuvaa selvitettiin kysymällä ajettavan matkan pituutta, työn säännöllisyyttä sekä ajokokemusta (taulukko 3). Lähes puolet kuljettajista (47 %) ajoi sekä kauko- että lähiliikenteessä ja valtaosalla kuljettajista (61 %) työ oli epäsäännöllistä. Vastaajien kokemus raskaan ajoneuvon kuljetustyöstä vaihteli yhdestä vuodesta 54 vuoteen. Taulukko 3. Vastanneiden työnkuva (n= 401) Kuorma-auton kuljettajat Linja-auton kuljettajat n=277 (69 %) n=124 (31 %) Yrittäjä Kuljettaja Yrittäjä Kuljettaja n=130 (47%) n=147 (53%) n=86 (69%) n=38 (31%) Yhteensä n % n % n % n % n % Ajettavan matkan pituus Lähiliikenne Kaukoliikenne Molemmissa Yhteensä Työn säännöllisyys Säännöllistä Epäsäännöllistä Yhteensä Ajokokemus 1 5 v v v v Yhteensä Prosentit on laskettu tiedossa olevista tapauksista 2.2 Tiedonkeruumenetelmät Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä, joka laadittiin käyttäen mallina Ojalan (2002) kyselyä raskaan liikenteen järjestelmän virheistä; Hatakan, Keskisen ja Peräahon (2000) VR:lle tekemää turvallisuuskyselyä; kahta Tie-

19 Raskaan liikenteen kuljettajien käsityksiä työ- ja liikenneturvallisuudesta 17 MENETELMÄT hallinnon tienkäyttäjätyytyväisyyskyselyä (kesä 2003 & talvi 2004); Soinisen (2004) liikenneturvallisuuskyselyä linja-autoilijoille sekä Hatakan (1998) nuorten kuljettajien riskejä ja itsearviointia kartoittavaa kyselyä. Yleisten taustamuuttujien lisäksi selvitettiin työnkuvaa, ratsiakertoja, sakkoja sekä onnettomuuksia viime vuoden aikana. Kyselyssä oli 182 viisiportaista Likert-asteikollista kysymystä, 140 kysymystä, joihin vastausvaihtoehtona oli kyllä tai ei sekä 4 avointa kysymystä. Kysymyksillä selvitettiin työn turvallisuustasoa, omia vaikutusmahdollisuuksia työhön, asioiden arvo-järjestystä työyhteisössä, huolenaiheita, turvallisuusriskejä, riskikäyttäytymisen yleisyyttä, liikennesäännöistä poikkeamisen yleisyyttä ja syitä, turvallisuusasioiden kehittämistarpeita sekä kehittämisen vaikutusta onnettomuuksien vähentämiseen. Riskikäyttäytymistä, ohjeiden ja sääntöjen rikkomiseen vaikuttavista tekijöitä, sekä turvallisuusasioiden kehittämistä ja tehokkuutta mittaavista kysymyksistä muodostettiin summamuuttujia (LIITE). 2.3 Käytännön toteutus Kyselyn toimivuutta testattiin etukäteen kahdella kuorma-auton kuljettajalla ja kahdella linja-auton kuljettajalla siten, että he vastasivat kyselyyn antamalla samanaikaisesti siitä palautetta tutkijoille. Kysely postitettiin SKAL:n ja LAL:n jäsenille Tiehallinnon Turun tiepiiristä elokuun lopulla Samana ajankohtana AKT postitti kyselyt jäsenilleen, koska tietosuojalain perusteella he eivät voineet luovuttaa jäseniensä osoitetietoja tutkimuksen tekijöille. Noin kahden viikon kuluttua lähetettiin muistutuskysely niille SKAL:n ja LAL:n jäsenille, jotka eivät olleet palauttaneet kyselyä. Muistutuskysely oli sama kuin alkuperäinen kysely. AKT:n otoksen osoitetietoja ei ollut enää saatavilla, joten heille ei muistutuskyselyä pystytty lähettämään. 2.4 Tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät Aineiston käsittelyyn käytettiin SPSS for Windows-ohjelman versioita 10.0, 11.0 ja Puuttuvia tietoja ei otettu analyysissä huomioon. Muuttujia tarkasteltiin ensin frekvenssien, keskiarvojen ja hajontojen avulla. Summamuuttujien muodostamisessa hyödynnettiin osittain faktorianalyysiä, osittain reliabiliteettikertoimia. Faktorianalyysissä käytettiin GLS-menetelmää ja direct oblimin -vinorotaatiota. Summamuuttujien reliabiliteettitarkastelu suoritettiin kaksiluokkaisille muuttujille Kuder-Richarsson-testin alfakertoimien avulla ja useampiluokkaisten muuttujien kohdalla Cronbachin alfakertoimien avulla. Muuttujien jakaumien normaalisuutta tarkasteltiin Kolmogorov-Smirnovintestillä sekä normaalijakaumatodennäköisyyskuvioilla. Mitkään muuttujat eivät olleet normaalisti jakautuneet. Yksittäisinä käsiteltyjä muuttujia tarkasteltiin kaksiluokkaisten muuttujien kohdalla Mann-Whitneyn U-testillä ja useampiluokkaisten muuttujien kohdalla Kruskall-Wallis -testillä. Jatkovertailut Kruskall-Wallis-testille tehtiin Mann-Whitneyn U-testillä ja merkitsevyysarvoille tehtiin tarvittavat Bonferroni-korjaukset. Tutkittaessa iän ja ajokokemuksen yhdysvaikutusta yksittäisten muuttujien kohdalla, käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysiä (GLM-univariate), koska epäparametrisilla testeillä ei yhdysvaikutusta pystytä tutkimaan.

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Miksi ajamme ylinopeudella?

Miksi ajamme ylinopeudella? Miksi ajamme ylinopeudella? Kuka, miksi, milloin ja miksi riski turvallisuudelle Kuka ajaa ylinopeudella Ylinopeus on yleinen liikennerikkomus, lähes kaikki myöntävät joskus syyllistyneensä ylinopeudella

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.

Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Turvavyön käyttö ja käyttämättömyys. Kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä turvavöistä

Turvavyön käyttö ja käyttämättömyys. Kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä turvavöistä Liikenneturvan tutkimusmonisteita 108/2009 Turvavyön käyttö ja käyttämättömyys. Kansalaisten mielipiteitä ja käsityksiä turvavöistä ISSN 0785 9244 ISBN 978 951 560 165 0 (pdf) Liikenneturva Helsinki LIIKENNETURVA

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille

Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1275/2001 vp Puutavara-ajoneuvojen kuormaus Eduskunnan puhemiehelle Varsin usein näkee puutavara-ajoneuvoja kuormattavan yleisen tien varressa tai linja-autopysäkeillä. Harvinaista

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Rahtarit ry Pitkäniemenkatu 11 33330 TAMPERE Yleistä LAUSUNTO KONGINKANKAALLA 19.3.2004 TAPAHTUNEEN LIIKENNE- ONNETTOMUUDEN TUTKINNASTA TEHDYN TUTKINTAKERTOMUKSEN TURVALLISUUSSUOSITUKSISTA. Rahtarit ry

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys

Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Liikenneturvan selvityksiä 2/2015 Yli 55-vuotiaat; - tuntuuko liikenne turvattomalta? Liikenneturvan ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n yhteisselvitys Leena Pöysti Leena Pöysti Yli 55-vuotiaat;

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013 2013 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus VALTAKUNNALLINEN RAPORTTI - TALVI 2013 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti talvi 2013 Liikennevirasto Helsinki

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

J Ä S E N T I E D O T E

J Ä S E N T I E D O T E Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry ry J Ä S E N T I E D O T E Tässä numerossa: Suomen kanta voitti EU-parlamentin kuljetusyrittäjä-äänestyksessä Autonkuljettajien uudet palkkataulukot 2,60 leveiden moduuliyhdistelmien

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

NOLLAVISIO-IDEOLOGIAN TOTEUTUMINEN SUOMEN TIELIIKENTEESSÄ

NOLLAVISIO-IDEOLOGIAN TOTEUTUMINEN SUOMEN TIELIIKENTEESSÄ NOLLAVISIO-IDEOLOGIAN TOTEUTUMINEN SUOMEN TIELIIKENTEESSÄ Tiina Ojanen, Ari Katila ja Esko Keskinen 23.3.2009 ISBN 978-951-9346-98-4 (nid.) ISBN 978-951-9346-99-1 (verkkojulkaisu, pdf) LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

RASKAAN LIIKENTEEN ONNETTOMUUDET TUTKIJA- LAUTAKUNTA-AINEISTOSSA. Riskit ja turvallisuusehdotukset

RASKAAN LIIKENTEEN ONNETTOMUUDET TUTKIJA- LAUTAKUNTA-AINEISTOSSA. Riskit ja turvallisuusehdotukset RASKAAN LIIKENTEEN ONNETTOMUUDET TUTKIJA- LAUTAKUNTA-AINEISTOSSA Riskit ja turvallisuusehdotukset Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 2/2009 RASKAAN

Lisätiedot

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN

LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 2008 LIIKENNETURVA TUTKIMUSTULOKSIA KULJETTAJIEN SUHTAUTUMISESTA YLINOPEUDELLA AJAMISEEN LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN 1 Sisältö NOPEUSRAJOITUKSIA RIKOTAAN USEIN... 4 Nopeusrajoitusten ylittäminen... 4 Kaahataanko

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus. Valtakunnallinen raportti - talvi 2016

Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus. Valtakunnallinen raportti - talvi 2016 Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti - talvi Liikenneviraston tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Valtakunnallinen raportti talvi Liikennevirasto Helsinki Kannen kuva:

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master kampanjaviikko Tutkimus suomalaisten asenteista RIF- Tammikuu 0 Mari Keränen Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tausta: Zeeland haluaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa

VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa VÄSYNEIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN TESTAAMINEN: Pilottitutkimuksia maantiellä ja laboratoriossa Markku Kilpeläinen, Igor Radun & Heikki Summala Psykologian laitos, liikennepsykologia Taustaa Kehittyneissä

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot