Artikkelissa analysoidaan kunta- ja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Artikkelissa analysoidaan kunta- ja"

Transkriptio

1 Tulisiko maatilayritysten monialaistua vai verkostoitua? Analyysi yrittäjien ja kehittäjien verkostoitumispuheesta Aino-Elina Vehmasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Artikkelissa analysoidaan kunta- ja alueorganisaatioissa toimivien kehittäjien, maatilayrittäjien sekä maaseutuyrittäjien verkostoitumista koskevaa puhetta. Tavoitteena on esittää tulkinta siitä, miten monialaistuminen ja verkostoituminen rakentuvat paikallistoimijoiden puheessa. Artikkeli perustuu tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin maatilojen monialaistumista kahdessa itäsuomalaisessa kunnassa. 1 Johdanto Suomen maatalouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana kolmetoista vuotta Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Vuonna 2007 maatilataloutta harjoitti maatilaa (Tike 2008). Aktiivitilojen 2 määrä on suunnilleen puolittunut viidentoista vuoden aikana (Tilastokeskus 2007a). Maatilojen ja maataloudesta toimeentulonsa saavien ihmisten määrän ennakoidaan vähenevän edelleen merkittävästi. Aktiivitilojen määrän arvioidaan olevan vuoteen 2013 mennessä (Lehtonen Pyykkönen 2005). Maatalouden kannattavuuskehitys on ollut negatiivinen ja tulokehitys negatiivinen tai heikko koko 2000-luvun alkupuolen ajan (Niemi Ahlstedt 2007). Voimakkaan elinkeinorakennemuutoksen lisäksi julkisten palvelujen supistuminen on koskettanut monia maatalousvaltaisia maaseutukuntia. Supistuva palvelutarjonta ei ole vetovoimatekijä uusille asukkaille, vaan työntövoimatekijä nykyisillekin. Käynnissä oleva kuntaja palvelurakenneuudistus on osaltaan lisäämässä palvelujen tuottamisen haasteita maaseudulla. (Ks. Kytö ym ) Samaan aikaan palvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntymisestä johtuen (Vaarama Koskinen 2006). Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että maaseudun elinvoimaisuutta tulee kehittää monipuolistamalla maaseudun elinkeinorakennetta muun muassa edistämällä monialaisten tilojen toimintaedellytyksiä (MmVM 7/2006 vp). Uuden yritystoiminnan kehittymistä ovat osaltaan tukeneet yhteiskunnallinen muutos ja taloudellinen nousukausi, jotka ovat luoneet kysyntää uudentyyppisille maaseututuotteille ja -palveluille (Rantamäki- Lahtinen 2004: 12). Maatalouden toimintaympäristön muuttuessa maatiloilla harjoitettava muu yritystoiminta on lisääntynyt entisestään. Vaikka vaihtuvuus monialaisten tilojen yritysjoukon sisällä on suurta, niiden määrä on kasvanut vuodesta 2000 noin 11 prosentilla. Vuonna 2005 monialaisia maatiloja oli , eli yli kol- Maaseudun uusi aika 3/

2 mannes (35 %) maatiloista harjoitti maatilatalouden rinnalla myös muuta yritystoimintaa. Lukumääräisesti monialaisia tiloja on eniten alueilla, joilla maatilojakin on eniten. Kuitenkin suhteutettuna alueen tilojen lukumäärään monialaisia tiloja on eniten Lapissa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. (Niemi Ahlstedt 2006, 2007.) Artikkelin analysointikohteena on maatilojen monialaistamiseen liittyvä verkostoitumispuhe. Kehittämistoiminta, kuten suuri osa nyky-yhteiskunnan muustakin toiminnasta, realisoituu puheen kautta (ks. Suoninen 1999a: 103). Kehittämispuhe on toimintaa, joka esittää kuvauksia asiantiloista, sekä rakentaa toimijoiden identiteettejä, positioita ja keskinäisiä suhteita (ks. Fairclough 1997: 14). Puhe kehittämispuhekin tuottaa vaikeasti pääteltäviä symbolisia ja aineellisia seurauksia (Suoninen 1999b: 22). Samaan aikaan, kun verkostoitumisesta on tullut keskeinen kehittämispuheen käsite (ks. Sulkunen Rantala 2006), siitä on tullut eri elämänalueilla, usein normatiivisesti käytettyä, arkipuhetta (Boltanski Chiapello 2005). Yhtälailla sosiaalisesta pääomasta näyttää tulleen maaseudun kehittämistyössä paitsi keskeinen tavoite, myös kehittämisen arkipuheessa käytetty käsite (esim. Shucksmith 2000, Hyyryläinen Rannikko 2000, Ruuskanen 2000, Anderson Miller 2003, Westlund Bolton 2003, Nousiainen 2008). Kun sosiaalisen pääoman soveltaminen empiiriseen tutkimukseenkin on haasteellista, on ilmeistä, että käsitettä käytetään kehittämisen arkipuheessa miettimättä syvemmin sen moniulotteisia teoreettisia sisältöjä. Kun käsitteet verkostoituminen ja sosiaalinen pääoma ovat osa keskeistä maaseudun kehittämispuheen sanastoa, joita monesti käytetään synonyymeinäkin, on mielestäni analyysin kannalta hyödyllistä avata näiden kahden käsitteen välistä suhdetta. Näiden käsitteiden välinen suhde on kuitenkin artikkelin sivujuonne, jonka tarkoituksena on päästä syvemmin analysoimaan verkostoitumispuhetta. Artikkelin tutkimuskysymys on: Miten sosiaalisen pääoman lähteet, mekanismit ja tuotokset näkyvät maaseudun kehittämistä, maatilojen monialaistamista ja toimijoiden verkostoitumista koskevassa puheessa, sekä miten monialaistaminen ja verkostoituminen rakentuvat paikallistoimijoiden puheessa. Artikkeli rakentuu niin, että ensin esittelen empiirisen aineiston ja käytetyt menetelmät. Sitten esittelen keskeiset käyttämäni käsitteet sekä analyysikehikon. Tämän jälkeen esittelen tutkimuksen tulokset. Lopuksi keskustelen tutkimuksen keskeisistä löydöksistä. Aineisto ja menetelmät Artikkelin aineistona on käytetty Maatilojen monialaistuminen kunnan maaseudun kehittämispolitiikkana -hankkeen ryhmähaastatteluaineistoa. Aineisto tuotettiin kahdessa tapauskunnassa vuosina Tutkimuskunnat edustavat kahta erilaista itäsuomalaista maaseutualuetta, joissa molemmissa on monialaisia maatiloja keskimääräistä enemmän, ja joissa maatalous on kohtalaisen merkittävä elinkeino. Kuntapohjaisen maaseutuseutuluokituksen mukaan toinen tapauskunta kuului ydinmaaseutuun ja toinen harvaan asuttuun maaseutuun (Malinen ym. 2006). Haastatteluaineisto tuotettiin kahdessa vaiheessa. Kesällä 2004 tehtiin tapauskunnissa yhteensä 23 yksilöhaastattelua. Haastateltavista kaksitoista oli maatilayrittäjiä, joista noin puolet oli monialaisia maatilayrittäjiä. Haastatteluihin osallistuneiden monialaisten tilojen muu yritystoiminta oli matkailu- ja majoituspalvelua, koneurakointia, elintarvikkeiden jatkojalostusta sekä hevostaloutta. Haastateltavista neljä oli muita maaseutuyrittäjiä sekä seitsemän kunnallisia maaseudun ja elinkeinoelämän kehittäjiä. Yksilöhaastatteluissa haastateltavia pyydettiin ottamaan kantaa kysymyksiin: mitä maatilayritysten monialaistumiseksi heidän kuntansa alueella tehdään, kuka tekee, mitä pitäisi tehdä ja kenen toimesta. (Vihinen Vesala 2007.) Haastatteluaineiston keruun toisessa vaiheessa, syksyllä 2004 ja keväällä 2005, tehtiin kolme ryhmähaastattelua kummassakin kunnassa. Ryhmähaastattelujen keskustelut viritet- 8 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

3 tiin yhdeksän erilaisen väittämän tai kysymyksen pohjalta. Ne oli muodostettu yksilöhaastattelujen alustavan analyysin tuloksena tehdyistä havainnoista. Haastatteluryhmät koostuivat kolmesta tai neljästä henkilöstä. Ryhmiin osallistui yhteensä 22 haastateltavaa. Kaksi ryhmistä oli muodostettu kokonaan maatalousyrittäjistä. Kahdessa ryhmässä oli sekä maatalousyrittäjiä että kunnallisia ja alueellisia kehittäjien edustajia. Kaksi ryhmistä oli muodostettu kokonaan kehittäjistä. Puolet ryhmähaastateltavista oli maatilatalousyrittäjiä ja puolet kehittäjiä. Maatalousyrittäjistä kahdeksan harjoitti maatilalla myös muuta yritystoimintaa. Haastateltavien harjoittama muu yritystoiminta oli siemenpakkaamotoimintaa, juurespakkaamotoimintaa, elintarvikkeiden jatkojalostusta, maatilamatkailua, mökkivuokrausta, puunjalostusta sekä metallintyöstöä. Sekä yksilöhaastattelut että ryhmähaastattelut tehtiin retorisen sosiaalipsykologian (Billig 1996, Jokinen 1999) lähestymistapaan perustuvan laadullisen asennetutkimusmenetelmän avulla (ks. Vesala Rantanen 1999, 2007). Siinä haastatteluaineisto tuotetaan esittämällä haastateltaville ärsykkeitä tai virikkeitä, kuten väittämiä tai kysymyksiä, jotka sisältävät kannanottamista tiettyyn kiistanalaiseen asiaan. Ärsykkeiden on tarkoitus provosoida haastateltava kommentoimaan niitä (Vesala Rantanen 2007: 33). Haastattelujen muodon vakioimiseksi keskusteluvirikkeiden esitysmuoto ja järjestys olivat kaikissa ryhmissä samat. Niistä keskusteltiin kuitenkin vapaamuotoisesti. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Tutkimuksen aineiston keruun ja analyysin menetelmiksi valittiin kvalitatiiviset menetelmät, koska tutkimuksen tavoitteena oli tutkia puheen kautta rakentuvaa todellisuutta. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole todistaa analyysin tuloksia esiintymistiheydellä aineistossa, vaan mielenkiinto kohdistuu ilmaisujen laatuun. Laadullisen asennetutkimuksen perusteena on, että puheaineisto, jossa vastaaja kommentoi esitettyjä väittämiä omin sanoin, tarjoaa mahdollisuuden arvioida asenteita. Asenteen ei tarvitse kuitenkaan olla näin tuotetun aineiston analyysin keskeinen käsite, eikä tutkimuskysymyksen tarvitse ensisijaisesti koskea asenteita. (Vesala Rantanen 2007: 18.) Tässä artikkelissa asenteiden sijasta tarkastellaan sitä, miten aineiston puheessa tarjotaan toimija-asemia, otetaan niitä vastaan tai kieltäydytään niistä. Artikkelissa pyritään erityisesti tuomaan esiin vastapuhetta, jota kehittämisen kohdehenkilöt esittävät. Siten artikkelissa käytetty haastattelupuheen analyysitapa voidaan määritellä kriittiseksi diskurssianalyysiksi, jonka lähtökohtana on oletus valtasuhteiden olemassa olosta. Kehittäminen on diskursiivinen kehys, joka tarjoaa kehittämisen kohteelle alisteisen toimija-aseman. Vastarinta ja vastapuhe kertovat siitä, että tarjotusta positiosta on mahdollista myös kieltäytyä. ( Jokinen Juhila 1999, Filander 2000.) Artikkelissa analysoin verkostoitumista koskevaa puhetta tutkimuksen ryhmähaastatteluaineistossa. Tätä puhetta herätti erityisesti esitetty keskusteluvirike Maanviljelijöiden verkostoituminen on riittämätöntä monialaisen yritystoiminnan kannalta katsottuna. Lisäksi verkostoitumispuhetta virittivät keskusteluvirikkeet Monialaistumisen edistäminen hoituu tehokkaammin seudullisella kuin kunnallisella tasolla, ja Pitäisikö monialaistumista ylipäätään edistää kunnassanne? Lähes kaikki muutkin keskusteluvirikkeet herättivät jonkin verran verkostoitumiseen liittyvää puhetta. Ainoastaan yrittäjän autonomiaa korostava väite ei sitä tehnyt. 3 Keskeiset käsitteet Tarkastelen tutkimuksessa tuotettua maatilojen monialaistamista koskevaa haastattelupuhetta kahden laajan käsitteen, verkostoitumisen ja sosiaalisen pääoman käsitteiden avulla. Seuraavassa esittelen miten monialainen maatila, verkostoituminen sekä sosiaalinen pääoma ymmärretään tässä artikkelissa. Monialayrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka harjoittaa yritystoimintaa useammalla kuin yhdellä toimialalla. Monialaisuuden Maaseudun uusi aika 3/

4 määrittely voidaan kohdistaa yrityksen sijasta myös yrittäjään. Esimerkiksi portfolio-yrittäjällä on samanaikaisesti monta erillistä yritystä. (Westhead Wright 1998.) Monialaiseksi maatilayritykseksi (diversified farm) kutsutaan yhtälailla maatilaa, jolla harjoitetaan maatilatalouden lisäksi muun toimialan yritystoimintaa. Tällöin yrittäjää kutsutaan monialaiseksi maatilayrittäjäksi. Sara Carter (1998) jakaa monialaiset maatilat tiloihin, joissa muu yritystoiminta on sidoksissa maatilan resursseihin, sekä niihin, jotka eivät liity maatalouteen. Suuri osa maatilojen muusta yritystoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna melko pienimuotoista. Esimerkiksi vuonna 2005 muun yritystoiminnan liikevaihto oli alle euroa 39 prosentilla monialaisista maatiloista (Niemi Ahlsted 2007). Niinpä maatilojen monialaisuuden määritelmää tarkennetaan usein niin, että eri toimialojen osuus on vähintään kymmenen prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. Lähes kaikilla suomalaisilla maatiloilla harjoitetaan maatalouden lisäksi metsätaloutta. Monialaisuutta määriteltäessä maatilatalouteen sisällytetään sekä maatalouden että metsätalouden harjoittaminen. (Rantamäki- Lahtinen 2004: ) Monitoimisuudella (pluriactivity) puolestaan tarkoitetaan sitä, että maatilayrittäjän tulot muodostuvat useasta lähteestä maataloustulojen lisäksi, kuten maatilan ulkopuolella tapahtuvasta yritystoiminnasta tai palkkatyöstä (Peltola 2000: 11). Monialaistaminen on siis yritystoiminnan hajauttamista useammalle toimialalle. Sen vastakohtana voidaan pitää erikoistumista (Rantamäki-Lahtinen 2004: 17). Erikoistuminen voi tarkoittaa keskittymistä siihen, mitä yrittäjä osaa parhaiten, eli niin sanottuun ydinosaamiseen (esim. Ollus ym. 1998a, 1998b). Erikoistumisesta voidaan yhtäältä puhua silloin, kun maatilayrittäjä erikoistuu maatalouteen, eli yhden toimialan yrittämiseen. Toisaalta voidaan puhua erikoistumisesta maatalouden sisällä, esimerkiksi silloin kun yrittäjä erikoistuu yhden tietyn raaka-aineen tuotantoon. (Rantamäki-Lahtinen 2004: ) Keskusteluvirikkeessä ei käytetty sosiaalisen pääoman käsitettä. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmassa tutkimuksessamme (Lahtinen Vehmasto 2005) totesimme käsitteen herättävän kuntatason toimijoissa assosiaatioita, jotka eivät siihen kuulu. Virheelliset tulkinnat saattoivat liittyä erikseen sosiaaliseen, pääomaan tai jopa sosialismiin. Käsite ei myöskään ole kaikille haastateltaville entuudestaan tuttu. Verkostoitumisen käsite sen sijaan on vakiintunut arkielämän puheeseen, ja samalla se on myös erilaisten sosiaalisen pääoman käsitteiden keskeinen osa. Taloustieteessä verkostoja pidetään uusina taloudellisen toiminnan organisaatiomuotoina, jotka poikkeavat vapaiden markkinoiden tai yrityshierarkioiden organisoitumisesta (Miettinen ym. 2006). Tästä näkökulmasta katsoen verkostomainen yritystoiminta mahdollistaa eri toimijoiden toisiaan täydentävien resurssien yhdistämisen. Taloudellinen verkostoituminen tarkoittaa strategista kumppanuutta 4 muiden yrittäjien tai yritysten kanssa (Varamäki ym. 2003). Verkostomaisessa yritystoiminnassa kukin yritys keskittyy ydinosaamiseensa, ja hankkii muun osaamisen ja palvelut partnereilta (Ollus ym. 1998a, 1998b). Yritykset siis ottavat paikkansa verkostossa erikoistumalla tiettyihin osaamisalueisiin (TT 2001: 10). Verkostossa yritys voi keskittyä kapeampaan osaamisen alueeseen, mutta kehittyä siinä kilpailukykyiseksi huippuosaajaksi. Verkostoitumalla yritys voi karsia ydintoimintojensa ulkopuoliset rönsyt ja niihin sitoutuneen pääoman. (Niemelä 2002: 95, 98.) Verkostot ovat myös keskeinen osa sosiaalisen pääoman käsitteen sisältöä. Sosiaalisen pääoman käsitteen viime vuosikymmenten kehityksessä voidaan karkeasti ottaen nähdä kaksi kehitysjuonnetta, jotka ovat vieneet käsitettä jossakin määrin eri suuntiin. Ensimmäinen suuntaus korostaa vahvojen, tiiviiden, pitkäaikaisten, yhteisön sisäisten verkostojen ja suhteiden merkitystä. Tätä suuntausta edustaa sosiologi James S. Coleman (1988), jonka mukaan yhteisön etua korostavien normien ylläpito edellyttää sosiaalisen rakenteen sulkeutu- 10 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

5 Kuva 1. Tutkimuksen ryhmähaastattelujen verkostoitumispuheen analyysissä käytettävä tulkintakehys. neisuutta, eli yhteisön sisäisiä tiheitä sosiaalisia verkostoja. Politiikan tutkija Robert D. Putnam (1993) omaksui colemanilaisen sosiaalisen pääoman käsitteen, joten myös hän korosti tiheiden vastavuoroisuuteen perustuvien horisontaalisten suhteiden merkitystä. Toinen sosiaalisen pääoman suuntaus korostaa puolestaan heikkojen, aukkoisten, yhteisöstä ulospäin suuntautuvien, satunnaisten sosiaalisten verkostojen ja suhteiden merkitystä. Tätä suuntausta edustaa taloussosiologi Mark Granovetter (1973) ja hänen hypoteesinsa heikkojen siteiden vahvuudesta. Hypoteesin mukaan yhteisön ulkopuolelle suuntautuvat heikot siteet ovat keskeisiä erityisesti uuden tiedon välittymiselle. Verkostoanalyytikko Ronald Burt (1997) vei tämän ulottuvuuden tarkastelua eteenpäin teoriallaan sosiaalisten suhteiden rakenteellista aukoista. Burtin teorialle on keskeistä toimijan sijoittuminen verkostossa. Toimija voi saada informaatio- ja kontrollihyötyjä keskeisestä verkostoasemastaan. (Ruuskanen 2001.) Heikot siteet välittävät tehokkaasti informaatiota, koska ne yhdistävät yksilöitä muuten erilaisista tai maantieteellisesti etäisistä ryhmistä (Pietiläinen ym. 2005: 18). Ne voivat myös olla yrittäjälle se suunta, johon kasvattaa verkostoaan, ja löytää uusia samanmielisiä yhteistyökumppaneita (Varamäki ym. 2003: 9). Sosiaalisen pääoman käsitteelle on vuosisadan vaihteen tienoilla rakennettu teoreettista kehikkoa, joka yhdistää näiden kahden, vahvojen ja heikkojen, suhdemuotojen tarkastelun (esim. Nahapiet Ghoshal 1998, Lin 1999, Woolcock 2000, Ruuskanen 2001, Adler Kwon 2002). Myös Putnam (2000) havaitsi sosiaalisen pääoman kahtalaisen luonteen ja lavensi käsitettään jakamalla sen yhdistävään ja sitovaan ulottuvuuteen. Putnamin (1993: ) mukaan tiiviys ei toimi yhteistyön ja luottamuksen hyväksi, jos verkoston toimijat eivät ole tasavertaisessa, horisontaalisessa, suhteessa toisiinsa nähden. Suhteen vertikaa- Maaseudun uusi aika 3/

6 lisuus aiheuttaa epäsymmetrisiä velvoitteita ja riippuvuutta, jotka lisäävät opportunistisen käytöksen kannustimia, mikä voi johtaa epäluottamuksen noidankehään. (Johanson 2000: 145.) Monet yritystoiminnan verkostoja ja sosiaalista pääomaa tarkastelleet tutkijat ovat ottaneet teoreettiseksi lähtöoletukseksi yhdistelmän, jossa katsotaan sosiaalisen pääoman optimitason, taloudellisen toiminnan kannalta katsottuna, sijoittuvan jollekin näiden kahden sosiaalisen suhderakenteen ääripään tiiviin ja aukkoisen välille. (Esim. Johanson Uusikylä 1998, Johanson 2000, Westerlund Bolton 2003.) Yritystalouden verkoston vahvuudeksi katsotaan se, että siihen sisältyy sekä heikkoja että vahvoja siteitä (Paija 1998b: 46). Verkostojen lisäksi sosiaalisen pääoman keskeinen elementti on luottamus. Luottamus on laaja ja monitahoinen käsite, jota tässä yhteydessä on mahdollista sivuta vain lyhyesti. Adam Seligman (2000) erottaa systeemisen luottamuksen ja henkilöihin liittyvän luottamuksen. Systeeminen luottamus ilmenee suhteessa abstrakteihin järjestelmiin ja henkilökohtainen luottamus suhteessa tiettyyn henkilöön. Verkostomainen yrittäjyys vaatii luottamusta sekä verkostomaista organisoitumista kohtaan, että kumppaneita kohtaan (Ruuskanen 1999: 42). Tulkintakehys Tarkastelin tutkimuksessa tuotettua maatilojen monialaistamista koskevaa haastattelupuhetta kahden käsitteen, verkostoitumisen ja sosiaalisen pääoman käsitteiden avulla. Muodostin tulkintakehyksen ryhmähaastattelujen verkostoitumispuheen ja sosiaalisen pääoman välisen yhteyden analyysiä varten. (Ks. kuva 1.) Tulkintakehyksen jaottelu vastaa pääpiirteittäin Petri Ruuskasen (2001) tekemää jaottelua sosiaalisen pääoman elementeistä sen lähteisiin, mekanismeihin ja tuotoksiin. Analyysikehikkoon erittelemäni sosiaalisen pääoman elementtien sisältöjen lyhyet kuvaukset olen koostanut pääosin neljässä eri lähteessä (Nahapiet Ghoshal 1998, Lin 1999, Ruuskanen 2001, Adler Kwon 2002) esitetyistä tulkinnoista, joissa on mielestäni keskenään yhtenevät perusperiaatteet. Aloitin analyysin keräämällä ryhmähaastattelujen kaikki verkostoitumiseen ja yhteistoimintaan liittyvät puheet. Sen jälkeen lajittelin ne teemoittain puheen kirjaimellisen sisällön mukaan. Temaattisesti verkostoitumisväite viritti puhetta maatalousyrittäjien yhteistyön määrästä, yleensä puutteista ja puutteiden syistä, yhteistyön lisääntymisestä ja sen muodoista, yhteistyön eduista ja edellytyksistä sekä sen edistämismahdollisuuksista. Lisäksi syntyi puhetta kehittäjien verkostoitumisesta eri alueellisilla tasoilla, kehitettävien verkostoitumisesta kehittäjien kanssa, sekä puhetta verkostoitumisen ja monialaistumisen suhteesta. (Vehmasto 2008: ) Jaottelin aineiston verkostoitumispuheesta havaitsemani teemat analyysikysymysten avulla kolmeen pääluokkaan: lähteisiin, mekanismeihin ja tuotoksiin. Ensimmäiseen luokkaan osoitin teemat, jotka vastasivat sisällöllään kysymyksiin ketkä toimivat ja millaisessa verkostossa. Toiseen luokkaan osoitin teemat, jotka luonnehtivat millaista vuorovaikutusta tietynlainen verkostoituminen edellyttää ja tuottaa. Kolmannen luokan teemat kertoivat mitä etuja tai riskejä verkostoituminen tuottaa tai on tuottanut. Tulokset Käsittelen seuraavassa empiiriset verkostoitumispuheen teemat niin, että ensin erittelen miten haastateltavat puhuvat verkostoitumisen ja yhteistyön muodoista, eli sosiaalisen pääoman lähteistä. Sitten käsittelen verkostoitumisen edellytyksiin ja esteisiin liittyvät teemat, eli sosiaalisen pääoman mekanismeihin liittyvän puheen. Tämän jälkeen paneudun puhuttuihin yhteistyön etuihin, eli sosiaalisen pääoman tuotoksiin. Lopuksi analysoin verkostoitumisen ja monialaistamisen sekä yhteisöllisyyden ja yrittäjyyden suhdetta koskevaa puhetta. Kaksi viimeistä teemaa 12 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

7 ovat puhuntaa, joka käsittelee laajasti tutkimusasetelman kokonaissisältöä. Verkostoitumisen ja yhteistoiminnan muodot Puhe monialaistamisen edistämisestä seudullisella tasolla toi selkeästi esiin piirteet sosiaalisen pääoman keskustelun kahdesta pääsuuntauksesta. Yhtäältä puhuttiin kehittäjien heikkojen siteiden merkityksestä informaatiokanavina, ja korostettiin neuvojien verkostoitumisen tärkeyttä laajallekin alueelle paikallistason ulkopuolelle. Toisaalta painotettiin henkilökohtaisten vahvojen neuvoja-yrittäjäsuhteiden tärkeyttä kehittämistoiminnassa. Kun osapuolet tuntevat toisensa, ehkä jo pitkältäkin ajalta, suhteeseen sisältyy vahvat henkilökohtaisen luottamuksen elementit. Tällöin myös niin sanotun hiljaisen tiedon on mahdollista välittyä osapuolten kesken (Toivola 2006: 79). Aineistossa alihankinnan epäsymmetristen joustotarpeen ja sitoutumisen haittojen esitettiin lieventyvän hankkimalla useita asiakkaita tai tekemällä alihankintaa yhdessä. Perinteinen alihankintasuhde on ollut hintakilpailuun perustuva matalan luottamustason vertikaalinen suhde (Ruuskanen 1999). Hintakilpailu on kova tie, joka ei pitkällä aikavälillä ole mielekäs strategia maaseutuyrittäjälle. Yksinkertaisen kapulan tekemisessä on vaikea kilpailla matalan työnhinnan maiden kanssa. Monimutkaiset komponentit puolestaan vaativat viimeisen päälle olevien koneiden hankintaa, mikä yksipuolisen sitoutumisen tilanteessa ei tunnu rationaaliselta strategialta. Suhteen syveneminen laatukilpailun, läheisen yhteistyösuhteen tai strategisen kumppanuuden tasolle sisältää horisontaalista luottamusta, vastavuoroisuutta ja symmetristä sitoutumista. Tällöin edellytykset pitkäaikaiseksi yhteistyösuhteeksi paranevat. (Ks. Paija 1998b, Puupponen Taipale 2008: 31.) Työosuuskuntien avulla uskottiin olevan mahdollista tehdä urakkatarjouksia, joissa yhdellä yrittäjällä olisi liikaa työtä. Samalla mahdollistuisi työnjako vuorottelun avulla, jolloin palvelun tuottaminen varmistuisi. Osakeyhtiömuotoisen, mutta ilmeisen verkostomaisesti toimivan, juurespakkaamon edustaja mainitsi yhteisen pakkaamon tuovan samantyyppisiä etuja kuin osuustoiminnan eduksi on havaittu: tuottajat voivat yhdessä sopia kuka tuottaa mitäkin, jolloin vältetään keskinäinen kilpailu, mutta asiakkaille voidaan varmistaa tuotteiden saatavuus. Samalla voidaan jakaa välttämättömiä toimintoja eri henkilöiden tehtäviksi kunkin kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. (Vrt. Jokinen Puupponen 2006.) Juridisesti organisoituneen verkoston etu on, että sitä koskevat yksityiskohtaiset lait, toisin kuin vapaamuotoisissa verkostoissa, joissa ei ole valmiina sääntöjä reiluuden takaamiseksi (Sayer 2004). Kiinnostus yhtiöittämiseen onkin kasvanut muun yritystoiminnan ja yhteistyön lisääntyessä (Enroth ym. 2007). Jos verkoston kasvu on pelkästään esimerkiksi markkinaehtoisten alihankintasuhteiden määrällistä lisääntymistä, eikä verkoston laadullista kehittymistä tapahdu, ei kysymyksessä ole yhteistyöverkosto vaan markkinat. Verkoston laadullinen kehitys edellyttää luottamuksen, molemminpuolisen sitoutumisen, vastavuoroisuuden, avoimen vuorovaikutuksen, strategisen intensiteetin ja sisäisen työnjaon kehittymistä (esim. Ruuskanen 1999, Varamäki ym. 2003, Pietiläinen ym. 2005). Verkostoitumisen edellytykset Suuri osa haastateltavista mainitsi yhteistyön edellytykseksi henkilökemioiden toimimisen. Maantieteellistä läheisyyttä ei pidetty yhteistyön välttämättömänä edellytyksenä, koska se ei takaa, että ihmisten väliset suhteet toimivat. Samanhenkisiä kumppaneita etsitään laajaltakin alueelta. Kontaktihalukkuus laajemmalle alueelle näyttää aineiston perusteella lisääntyneen ilmeisesti yrittäjäpolven nuorenemisen ja viestinnän helppouden kautta. Tässä näkyy paikallisyhteisön pienevä merkitys ja intressiyhteisöjen kasvava merkitys maaseudullakin (ks. Holmila 2001). Voidaan olettaa, että nuoremman yrittäjäpolven keskuudessa pai- Maaseudun uusi aika 3/

8 kallisyhteisön merkitys pienenee entisestään ja intressiyhteisön merkitys kasvaa. Myös maatalousneuvonnassa on todettu, että yhteistyökumppaneiden välinen luottamus ja samanhenkisyys, ovat yhteistyön ehdottomia edellytyksiä (Maaseutukeskusten liitto 1999). Termien henkilökemia ja samanhenkisyys arkikäytössä tullaan lähelle identifioitumisen käsitettä. Identifioituminen, eli samaistuminen, onnistuu silloin kun toimijoilla on jokin yhteinen nimittäjä. Burtin (2000: 285) mukaan sosiaalisesti samankaltaiset ihmiset solmivat luontaisesti suhteita keskenään ja ylläpitävät niitä, koska he viettävät aikaansa samoissa paikoissa. Samasta syystä heillä on usein yhteisiä intressejä. Yhteinen intressi, oli se sitten taloudellinen tai sosiaalinen, on keskeinen vuorovaikutusta ja yhteistyösuhteen kehittymistä ohjaava tekijä. Verkostoitumisen edellytyksistä tuotiin esiin, että sille täytyy olla olemassa todellinen tarve. Hyvälle verkostosuhteelle ja verkostomaiselle yritystoiminnalle on ominaista, että se hyödyttää kaikkia osapuolia ja siihen liittyminen on vapaaehtoista. Se on yritysten välistä taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä, joka perustuu ennen kaikkea luottamukseen. (TT 2001: 6.) Strateginen kumppanuus vaatii vahvaa kumppaniin kohdistuvaa luottamusta, joka koskee niin hänen rehellisyyttään, avoimuuttaan, oikeudenmukaisuuttaan, kykyjään kuin luotettavuuttaankin (Varamäki ym. 2003). Verkostomainen yritystoiminta vaatii luottamusta sekä kumppaneita että verkostosysteemiä kohtaan (Ruuskanen 2000: 107 ). Läheinen yhteistyösuhde vaatii myös vastavuoroista sitoutumista yhteistyöhön. Vastavuoroisuus voi olla siinä määrin yleistynyttä, että kumppanin eduksi toimimisesta ei edellytetä välitöntä vastiketta. Verkostomaisessa yritystoiminnassa on keskeistä, että yhteistyön hyödyt pitkällä tähtäimellä jakautuvat osapuolien kesken oikeudenmukaisesti. Jos yhteistoiminta on sen muotoista, että pelisääntöjä sen toiminnalle ei ole määritetty, niitä joudutaan jatkuvasti vuorovaikutteisesti rakentamaan (ks. TT 2001). Yhteistoiminnan pelisääntöjen määrittäminen edellyttää avointa ja sujuvaa kommunikaatiota kumppaneiden kesken. Pelisääntöjen puuttuminen tai epäselvyys voi koitua verkostoitumisen ja sen etujen esteeksi. Verkostoitumisen esteet ja riskit Yhdeksi verkostoitumisen esteeksi mainittiin kartellisyytteen pelko. Kilpailevien yritysten välinen yhteistyö on perinteisesti tuomittu kilpailua vääristävänä ja tehottomuutta synnyttävänä markkinahäiriönä (Paija 1998b: 50). Yhtäältä puhuttiin yhteisvastuullisen hinnoittelun puolesta, ja toisaalta epätervettä hintojen polkemista sekä yritysideoiden matkimista vastaan. Runsas puhe itsenäisyyden merkityksestä verkostoitumisen esteenä kääntyy yrittäjän itsenäisyyden menettämisen riskiksi. Keskeiseksi nousee luottamus siihen, että suhteet todella tukevat, eivätkä kavenna, omaa itsellisyyttä. Verkostoitumisen kehittymisen kannalta onkin todettu olevan olennaista, millaisena yrittäjät kokevat yhteistyön autonomiansa kannalta. (Ruuskanen 2000: 107.) Riippumattomuuden tarve oli eniten mainittu syy verkostoitumisen puutteen aiheuttajana. Se tuli esiin kaikkien haastateltavien ryhmien puheessa verkostoitumisen puutteiden tärkeimpänä syynä. Autonomian menettämisen pelon on aikaisemmissa tutkimuksissakin todettu olevan tärkeä syy verkostoitumisesta pitäytymiseen (TT 2001: 14, Puupponen Taipale 2008: 28). Itsenäisyyden korostus liittyy työn ilmaisullisiin arvoihin, jonka korostaminen voi olla osa yrittäjäksi identifioitumista (Katila 2000). Yhdessä monialaisten yrittäjien ryhmässä haastateltavat rakensivat itsestään alkujutustelun aikana kuvaa toisinajattelijoina ja tulta päin menevinä taistelijoina, jotka ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Tällaisissa kuvauksissa korostuu yrittämiseen liitetty yksilösuoritus, eikä niinkään yhteistoiminta vaikkakin haastattelun edetessä ryhmän jäsenet osoittautuivat olevan vahvasti verkostoituneita yrittäjiä. Itsenäisyyden ja riippumattomuuden voimakas 14 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

9 painotus kuuluu talonpoikaisiin arvoihin (Katila 2000, Lassila 2006: 92). Myös pienyrittäjyys on traditionaalisesti ymmärretty individualistisena attribuuttina (Ruuskanen 1999), vaikka ajatus taloudellisen ja sosiaalisen yhteydestä ei olekaan uusi (esim. Nousiainen 2008: 15). Verkostomaisessa yritystoiminnassa kyse on siitä, missä määrin yritys on halukas vaihtamaan omaa riippumattomuuttaan verkoston tarjoamiin etuihin ja mahdollisuuksiin (TT 2001: 14, Puupponen Taipale 2008: 28). Verkostoituva pienyrittäjä joutuu muovaamaan omaa yrittäjyysidentiteettiään osittain uudelleen (Puupponen Taipale 2008: 28). Sosiaalisen pääoman näkökulmasta verkostomainen yritystoiminta edellyttää jossakin määrin luopumaan yrittäjän individualismista verkostoyhteisöllisyyden hyväksi. Yrittäjäsukupolven vaihtuessa itsellisyyden korostus verkostoitumisen esteenä on ilmeisesti heikkenemässä, sillä haastateltavat toivat yksimielisesti esiin, että verkostoituminen ja yhteistyö ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Myös verkostoitumisen edut olivat iskostuneet hyvin haastateltavien puheeseen. Verkostoitumisen edut Verkostomaiseen toimintaan liitetyt edut olivat instrumentaalisia, kuten taloudellisia ja tiedollisia, ekspressiivisiä ammatti-identiteetin vahvistumiseen liittyen, sekä affektiivisia jaksamiseen ja sosiaaliseen tukeen liittyen. Keskeisimpinä etuina yhteistyölle ja verkostoitumiselle nähtiin kustannussäästöt. Toisena etukokonaisuutena tuli esiin pienten tuottajien toimitusvarmuuden parantaminen sekä mahdollisuus toimittaa suurempia määriä ja muodostaa monipuolisempia tuote- tai palvelukokonaisuuksia. Samalla voidaan toteuttaa yhteismarkkinointia ja parantaa asiakaspalvelua. Kolmas mainittu verkostoitumisen etu koski erikoistumisen mahdollisuutta: verkostossa voidaan hyödyntää toimijoiden erilaisia taitoja, ja kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Neljäs etu oli työmäärän ja työhuippujen tasaamismahdollisuus, mikä liittyy jaksamisen paranemiseen. Viidentenä yhteistoiminnan mukana tulevana etuna on tiedonvaihtoon ja oppimiseen liittyvät asiat. (Vehmasto 2008: 22 30) Verkostoitumisen edut tulivat haastatteluissa esiin kiistattomina. Ryhmähaastateltavat eivät suoraan nimenneet lainkaan verkostoitumisen riskejä. Esimerkiksi tuotteen laatuun, yrityksen maineeseen tai talouteen kohdistuvia riskejä ei mainittu, vaikka pienyritysten keskinäisen riippuvuuden aiheuttamista riskeistä on raportoitu (Paija 1998b, TT 2001, Jokinen Puupponen 2006, Puupponen Taipale 2008). Verkostoitumisen tärkeyttä arvotettiin aineiston kokonaisuuteen nähden poikkeuksellisen myönteisesti. Ainoastaan yksi kehittäjä toi esiin, että verkostoitumista on mahdollista arvottaa myös kielteisesti: vaikka monelle se on jo, yhtä suuri kirosana kuin projekti. Myös verkostoitumisen edistämistä arvotettiin positiivisesti, vaikka monialaistamisen edistämistä ja kehittämishankkeita kohtaan esitettiin runsaasti varauksia (Pyysiäinen 2007). Verkostoitumisen ja monialaistamisen suhde Aineistossa puhuttiin yhtäältä verkostoitumisen ja toisaalta monialaistamisen edistämisestä. Nämä kaksi edistämispuhetta kietoutuivat lisäksi yhteen niin, että verkostoitumisen edistämistä pidettiin myös keinona edistää maatilojen monialaistamista. Ryhmähaastattelujen puheessa verkostoituminen näyttäytyi joko monialaistamista tukevana asiana tai sen vaihtoehtona. Kehittäjä kommentoi keskusteluvirikettä Pitäisikö monialaistumista ylipäätään edistää kunnassanne? niin, että monialaistamisesta pitää pyrkiä joillakin maatiloilla eteenpäin, jotta uudesta elinkeinosta muodostuisi pääelinkeino. Erikoistumista pidettiin joidenkin yritysten toiminnan kannalta järkevämpänä vaihtoehtona kuin monialaistamista. Tätä perusteltiin sillä, että näin ei hajoteta työvoimaa, osaamista ja taloudellisia resursseja monenlaiseen toimintaan. Tällaiseen puheeseen sisäl- Maaseudun uusi aika 3/

10 tyvät verkostomaisen yritystoiminnan keskeiset edut: työvoimaresurssin riittävyyden paraneminen, mahdollisuus keskittyä ydinosaamiseen ja kehittymiseen siinä, sekä taloudelliset edut. Toisen kehittäjän mukaan liian isojen tuotantokokonaisuuksien tekeminen pienessä yrityksessä on hyvin työlästä. Ratkaisuna esitettiin verkostoitumista niin, että yritys erikoistuu tiettyyn tekemiseen. Metallialan alihankintaa tekevä monialainen yrittäjä otti esiin ajoitusongelman, kun toimitustilaus ja kylvöaika osuvat päällekkäin. Hän uskoi, että maataloustuotanto keskittyy tulevaisuudessa yhä enemmän joillekin tiloille, ja toisilla tiloilla harjoitetaan muuta yritystoimintaa. Verkostomaista elintarvikkeen jatkojalostusta harjoittava monialainen yrittäjä oli päätynyt ulkoistamaan maanviljelyn sekä sen lisäksi tuotantoketjun alkupäästä lihaeläinten kasvatuksen ja teurastuksen. Verkostoituminen voikin olla organisaation sisällä olevien toimintojen ulkoistamista eli divergoivaa verkostoitumista. Ulkoistetut toiminnot ovat tyypillisesti niitä, jotka eivät kuulu yrityksen ydinosaamiseen. Konvergoivassa verkottumisessa yritys hankkii omien toimintojensa ja osaamisensa ympärille täydentävää osaamista ja resursseja markkinoilta. Yrityksen näkökulmasta verkostoitumisessa on kyse valinnasta tehdäkö itse vai ostaako markkinoilta. (TT 2001: 6 9.) Verkostoitumisen eduista puhuttiin siis myös perusteltaessa monialaisuudesta pidättäytymistä. Monialaistaminen, eli yritystoiminnan harjoittaminen usealla toimialalla, tarkoittaa resurssien, osaamisen, pääomien ja työpanoksen hajottamista. Verkostomaisessa yritystoiminnassa sen sijaan erikoistutaan ja keskitytään ydinosaamiseen, ja hankitaan puuttuvat resurssit kumppaneilta (Ollus ym. 1998a, TT 2001). Tällöin keskusteluvirikkeenä käytetty verkostoitumisväitekin on paradoksaalinen: kun verkostoituminen kehittyy riittävän pitkälle, maatilayrittäjä keskittyy tekemään ydinosaamistaan ja ulkoistaa muut toiminnot, jolloin kyseessä ei enää ole monialainen maatilayritys, vaan verkostomaisesti toimiva maaseutuyritys. Kun yhteisöllisyys on mielletty osaksi maaseudun arkielämää (esim. Lassila 2006), maaseudulla toimiva yritys, oli se sitten maaseutuyritys tai monialainen maatilayritys, joutuu käytännön tilanteissa ratkaisemaan positionsa suhteensa toimintaympäristönsä yhteisöön. Yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden suhde Aineistossa esiintynyt paheksunta siitä, että jotkut tekevät ilmaiseksi töitä tai palveluksia esimerkiksi kesäasukkaille, on paradoksaalinen sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Epävirallinen naapuriapu kun on vahva merkki yhteisöllisyydestä. Haastateltavat kuvasivat maaseudun yhteisöllisyyden muutosta, kun työssä käydään kylän ulkopuolella tai kun työ muuten vie paljon aikaa ja energiaa. Yksilön ja paikallisyhteisön välinen sidos on heikkenemässä maaseudullakin ja yksityinen ihminen on tullut autonomisemmaksi suhteessa yhteisöön (Holmila 2001). Traditionaalisten yhteisöjen normi keskinäisestä avusta on aikaisemmin vaikuttanut siihen, että sellaisen yhteisön jäsenet ovat mieluummin kaupallisessa suhteessa yhteisön ulkopuolisiin tahoihin. (Granovetter 2000: 259). Kun paheksunta kohdistuu ilmaisen työn tekemiseen yhteisön sisällä, voidaan olettaa, että tämä normi on heikkenemässä maaseutuyhteisössä. Tiiviissä paikallisyhteisössä voi konkretisoitua niin sanottu vapaamatkustajuus-ongelma, jossa yhteisön normeja käytetään yksipuolisesti hyväksi. Alejandro Portesin (1998) mukaan ei ole olemassa näkymätöntä kättä, joka takaa, että sosiaalinen pääoma generoi optimaalisen tuloksen kaikkien kannalta. Tiiviin sosiaalisen suhteen nurjana puolena voi esiintyä normien hyväksikäyttöä oman edun tavoitteluun (Portes Sensenbrenner 1993, Portes Landolt 1996, Adler Kwon 2002). Myös yritysideoiden matkiminen tai hintojen poljenta voivat olla tiiviin paikallisyhteisön nurjia puolia. Ilmaisen työn normi on ollut keskeinen osa talonpoikasta yhteisöllisyyttä (Katila 2000: 216), mutta siihen on perinteisesti sisältynyt 16 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

11 vastavuoroisuuden velvoite. Ilmaisen työn tekeminen maatilalla on erityisesti koskenut potentiaalista jatkajaa. Jatkajan tekemä ilmainen työ on ikään kuin maksettu, tosin pitkällä viiveellä, sukupolven vaihdon yhteydessä, jolloin jatkajalta ei ole vaadittu markkinamääräistä hintaa tilan lunastamiseksi. (Vrt. Silvasti 2004a.) Samoin maanviljelysyhteisöjen perinteistä ilmaisen työn muotoa, talkootyötä, on määritellyt vastavuoroisuuden periaate. Viljelijäperheet ovat auttaneet toisiaan, kun jokin työ on vaatinut lisätyövoimaa. Työhön osallistuneet ovat voineet luottaa siihen, että tarvitessaan he saavat vastapalveluksena takaisin ilmaista työvoimaa. (Katila 2000: 216, 232.) Aineiston puheessa tuotiin esiin, että liian alhainen työn hinnoittelu tai ilmaisen työn tekeminen naapuriapuna voi viedä yrittämismahdollisuuksia lähialueelta. Maaseudulle ominainen perinteinen naapuriapu voi näin toimia yrittämismahdollisuuksia vastaan etenkin silloin, jos työtä ei tehdä edes vastavuoroisuuden periaatteella, vaan kiitospalkalla. Edelleen paradoksaalisena sosiaalisen pääoman näkökulmasta voidaan pitää sitä, että yhteisöllisyyden murtuminen tarjoaa työtilaisuuksia esimerkiksi hoiva- tai kunnossapitoyrityksille. Maaseudun yrittäjyyden edistämisen ja yritystoiminnan kannattavuuden kannalta tämä muutos on kuitenkin myönteinen. Ilmaisen työn normi näyttää Saija Katilan (2000: 218) mukaan murtuvan maanviljelijä-yrittäjäperheissä erityisesti silloin, kun tiloilla siirrytään maatilatalouden piiristä muuhun yritystoimintaan. Myös yhdistelmä, jossa muun yritystoiminnan yhteistyötä määrittelevät yritystalouteen liittyvät normistot ja sopimukset, mutta perinteisiä talonpoikaisia arvoja liittyy maatilatalouden hoitoon, on yleinen. Vaikka moraalijärjestyksen arvot ja normit siirtyvät maatiloilla yhä sukupolvelta toiselle, ne eivät siirry automaattisesti tai muuttumattomina. (Katila 2000: 219, 233.) Yhteiskunnallinen yksilön omaa vastuuta ja yrittäjyyttä hehkuttava puhetapa on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut yhteisöllisten arvojen muutokseen. Kuitenkin esimerkiksi itsenäisyyden voimakas korostaminen on elänyt rinnan talkootyöperinteen kanssa talonpoikaisessa kulttuurissa (Katila 2000). Samalla tavoin yhtäältä pienyrittäjyyden autonomian korostus ja toisaalta yhteistoiminnan etujen yhdistäminen voivat muovata vähin erin kokemuksen ja reflektoinnin kautta puhetapoja uusista mahdollisista yrittäjäidentiteeteistä maaseudulla. Identiteetin rakentuminen ja rakentaminen tapahtuu kulttuurisesti vallitsevien puhetapojen kautta. (Silvasti 2001: 54 79, 241.) Kulttuuriset mallit eivät ole reflektoimattomia ja jäykkiä. Vaikka arvomallit eivät taittuisikaan, ne taipuvat. (Silvasti 2004b: 37, 42.) Verkostoituva maatilatalousyrittäjä joutuu punnitsemaan itsenäisyyden ja yhteistyönvälistä tasapainoa. Samoin hänen on haettava itselleen sopiva yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino toimintaympäristössään. Yrittäjäpolven nuoreneminen näyttää aineiston perusteella lisäävän yhteistyötä ja verkostoitumista, sekä helpottavan suuntautumista paikallisalueelta ulospäin etsimään yhteistyökumppaneita laajaltakin alueelta. Samalla nuoremman polven yrittäjämäinen toimintatapa on lisääntynyt (Lassila 2006: 95). Yhteisöllisyyden ja siihen sisältyneiden velvollisuuksien muutokset helpottavat yrittäjyyden toteuttamista yhteisön sisälläkin. Maaseudun paikallisyhteisöjen yhteisöllisyyden heiketessä ennen naapuriapuna tehdyistä ilmaisista töistä on tullut yleisesti hyväksyttyjä palkallisia työtilaisuuksia yrittäjille. Kun maaseutupolitiikan tavoitteena on yhtä aikaa sekä yhteisöllisyyden että yrittäjyyden edistäminen, tulee kehittämistoiminta niin sanottujen kehitettävienkin ratkaistavana olevan ongelman äärelle: mikä on yrittäjyyden ja yhteisöllisyyden sopiva suhde ja kenen kannalta (ks. myös Nousiainen 2008). Keskustelu Verkostoitumisen tärkeyden sisäistäminen oli haastateltavien keskuudessa tapahtunut ilman vastustusta. Vain yksi haastateltava toi esiin mahdollisuuden vastustaa verkostoitumispu- Maaseudun uusi aika 3/

12 heen normatiivisuutta pitämällä sitä kirosanana. Yhteistyön edut pienille yrittäjille on tiedostettu, ja verkostoitumisen tärkeys on tehokkaasti tunkeutunut osaksi maatilayrittäjien tietoisuutta ja puhetapaa: verkostoitumisen etuja tai tärkeyttä ei kiistetty aineistossa lainkaan. Kuten Petri Ruuskanen (1999: 55) toteaa, puhe yhteistyön eduista ja välttämättömyydestä on rekisteröity ja ymmärretty. Verkostomainen yrittäjyys vaatii kuitenkin luopumaan osasta itsenäisyyttä. Se vaatii luottamusta verkostomaista toimintaa kohtaan, sekä uskoa siihen, että yhteistyö voi myös tukea itsellisyyttä yritystoiminnan edellytysten parantuessa. Verkostoitumispuhe on keskeinen osa niin sanotun projektiyhteiskunnan puhetapaa (esim. Boltanski Chiapello 2005, Sulkunen Rantala 2006). Verkostoitumisesta on tullut normatiivinen malli, jolla määritetään menestyksekästä yritystoimintaa ja jopa hyvää elämää. Menestyäksemme meidän on jatkuvasti rakennettava uusia verkostoja ja pidettävä yllä vanhoja. Samalla verkostoitumispuhe liittyy osana kulttuuriseen muutokseen, jossa yritystaloudellinen puhetapa on tunkeutunut kaikille elämänalueille (esim. Heiskala Luhtakallio 2006, Sulkunen Rantala 2006). Verkostoitumista on mahdollista tarkastella kriittisesti myös moraalifilosofian lähtökohdista. Andrew Sayerin (2004: 39) mukaan verkostot ovat yleensä perustaltaan välineellisiä. Ne ovat syntyneet, kun osallistujat ovat havainneet toistensa pitkän aikavälin tarpeiden ja päämäärien olevan yhteensopivia. Vaikka jäsenet voivat saada tukea toisiltaan, se tehdään pikemminkin oman pitkän aikavälin edun vuoksi kuin toisten tai yhteiskunnan hyvän vuoksi. Sayer toteaakin, että verkostot eivät välttämättä ole paljon muuta kuin kartelleja. Epämuodolliset verkostot eivät edellytä sääntöjä reiluuden tai tasapuolisuuden takaamiseksi, toisin kuin organisaatiot edellyttävät. Nämä ajatukset ovat lähellä Pierre Bourdieun (1986), ja kaukana Robert Putnamin (1993) sosiaalisen pääoman käsitteestä. Bourdieun kriittisen teorian näkökulmasta sosiaalinen pääoma on pääomaa vain tiettyyn ryhmään kuuluville. Putnamille puolestaan sosiaalinen pääoma on vähemmän välineellistä ja enemmän koko yhteisölle jakautuvaa yhteistä hyvää, joka generoi hyvänkehän kautta lisää hyvää. Maatilayrityksen monialaistamiseen liittyy korkea ylihajaannuttamisen riski (Rantamäki- Lahtinen 2004: 21, 50, 95, 110, 116). Kun yritys toimii verkostomaisesti, pääomia, resursseja, osaamista ja työaikaa ei jouduta hajottamaan monenlaiseen toimintaan. Verkostomaisessa yritystoiminnassa ydinosaamisen ulkopuoliset toiminnot ulkoistetaan, jolloin omalla osaamisalueella on paremmat mahdollisuudet kehittyä. Erikoistunut ja verkostomainen yritystoiminta voidaan ymmärtää vastakohtina (Rantamäki-Lahtinen 2004: 17). Erityisesti muuta yritystoimintaa harjoittavat haastateltavat toivat tämän puheissaan esiin. He käyttivät yritystalouden termistöä tämän seikan esiintuomisessa. Mainittiin, että monialainen maatilayritys on kuin konserni, puhuttiin maanviljelyn ulkoistamisesta ja ydinbisnekseen keskittymisestä perusteltaessa yritystoiminnan keskittämistä yhdelle toimialalle. Jos maaseudun kehittämispolitiikan tavoitteena on yhtä aikaa edistää sekä maatilayritysten monialaistamista että yritystoiminnan verkostomaista toimintatapaa, voivat edistämistoiminnan tavoitteet tuntua ristiriitaisilta yritystoimintaansa yritystaloustermistön kautta hahmottavasta maatilayrittäjästä. Erityisen paljon monialaisuuteen kohdistuvia yritystaloudellisia varauksia esitti monialaisuudesta luopunut maitokarjatilallinen. Hän oli luopunut menestyksellisestä juuston valmistuksesta, kun hänen oppisopimuksella koulutettu työntekijänsä oli yllättäen irtisanoutunut kevättöiden aikaan tilanteessa, jossa yrittäjäkumppanin työpanos oli kiinni pienten lasten hoidossa. Monialaistamisen edistäminen voi särähtää tällaisen modernin maatilayrittäjän korvaan aikana, jolloin muualla yritysmaailmassa kilpailukyvyn parantamiseksi erikoistutaan ydinosaamiseen, ulkoistetaan ydinosaamisen ulkopuolinen osa toimintaa ja haetaan puuttuvat panokset verkostoitumalla. 18 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

13 Kun maatilojen monialaistaminen maaseutupoliittisena kehittämisvälineenä on kohdistunut maanviljelijöihin, mutta on tähdännyt maaseudun kehittämiseen, ovat kamppailevien kehittämisdiskurssien ainekset koossa. Laaja jatkotutkimuksen kenttä on avoinna sellaiselle analyyttiselle maaseudun kehittämisen ja sen perusteiden tutkimukselle, jolla ei ole minkään kehittämisdiskurssin normatiivista painolastia kannettavanaan. VIITTEET 1 Artikkeli on toteutettu osana hanketta Maatilojen monialaistuminen kunnan maaseudun kehittämispolitiikkana, jota on rahoittanut Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupoliittisen yhteistyöryhmän (YTR) suosituksesta. Tutkimushankkeen tavoitteena oli tarkastella, mitä edellytyksiä ja rajoitteita politiikalla on edistää maatilojen monialaistumista (Vihinen Vesala 2007: 6). Toimin tutkimushankkeessa yhtenä kuudesta haastattelijasta ja analysoin tuotetun aineiston verkostoitumispuheita käyttäen sosiaalisen pääoman käsitettä. Artikkelin jatkossa käytän monialaistumisesta aktiivista muotoa, eli monialaistamista. 2 Passiiviset maatilat ovat maatilatalouden verovelvollisia yksiköitä, joille kertyy esimerkiksi peltovuokratuloja. Passiivisia maatiloja, joilla ei harjoiteta omaa maataloutta, on noin , ja niiden määrä on kasvussa. (Tilastokeskus 2007b.) Maamme peltoalasta jo lähes kolmannes viljellään vuokrattuna. Aktiiviviljelijät edustavat kaikista pellonomistajista vain viidennestä. Peltoalasta he omistavat kuitenkin noin puolet. (Myyrä ym ) 3 Muut ryhmähaastatteluissa esitetyt väittämät yllämainittujen lisäksi olivat: Kunnassanne elintarvikkeiden jatkojalostus ohjaa maatalouden kehittämistä / Kuntanne haluaa profiloitua kesämökki- ja kulttuurikunnaksi - maatilojen muun yritystoiminnan kehittäminen tuntuu jäävän siksi vähemmälle huomiolle; Hankemuotoinen toiminta on tehokas keino maatiloilla harjoitettavan yritystoiminnan edistämiseksi; Maatilojen monialaistumista edistetään parhaiten koulutuksella, neuvonnalla ja tiedottamisella; Maatilojen monialaistuminen on kiinni viljelijöistä itsestään - sen edistäminen tulisi jättää heidän oman aktiivisuuden varaan; Maatiloilla harjoitettavan yritystoiminnan edellytykset riippuvat valtakunnallisen ja EUtason politiikasta ja markkinoista, eikä niihin siksi voida kunnissa juuri vaikuttaa; Mikä on mielestänne maatalouden ja maaseudun välinen suhde? (Ks. Vihinen Vesala 2007.) 4 Strateginen kumppani kuvaa alihankkijan kasvanutta roolia yrityksen kilpailukyvyn parantajana. Ali- ja osahankintasopimuksissa on alettu korostaa pitkäaikaisuutta kertaluonteisten hankintojen sijaan. Pitkäaikaisella sopimussuhteella pyritään tuotteiden laadun ja strategisen tiedonvaihdon parantamiseen Alihankintasuhde voi kehittyä yhteistyösuhteeksi vähitellen. Kun perinteisestä alihankinnasta on siirrytty strategista kumppanuutta kohti, yhteistyö on syventynyt. Samalla suhteen luonne on muuttunut epäluuloisesta ja etäisestä suhteesta kohti läheistä ja yrityksen kannalta elintärkeää, strategista suhdetta. (Paija ym. 1998a: ) Lähteet Adler, Paul S. Kwon, Seok-Woo 2002: Social capital: Prospects for a new concept. Academy of Management Review 27: Anderson, Alistair R. Miller, Claire. J. 2003: Class matters: Human and social capital in the entrepreneurial process. The Journal of Socio- Economics 32: Billig, Michael 1996: Arguing and Thinking: a rethorical approach to social psychology. Cambridge: University Press. 325 s. Boltanski, Luc Chiapello, Eve 2005: The New Spirit of Capitalism. Translated by Elliott, G. New York: Verso. 601 s. Bourdieu, Pierre 1986: The Forms of capital. Teoksessa: Richardson, J. G. (toim.) 1986: Handbook of theory and research for the so- Maaseudun uusi aika 3/

14 ciology of education. New York: Greenwood Press. s Burt, Ronald S. 1997: A Note on social capital and network content. Social Networks 19: Burt, Ronald S. 2000: The Network Entrepreneur. Teoksessa: Swedberg, Richard. (toim.) 2000: Entrepreneurship The social science view. New York: Oxford University Press. s Carter, Sara 1998: Portfolio entrepreneurship in the farm sector: indigenous growth in rural areas? Entrepreneurship and Regional Development 10: Coleman, James S. 1988: Social capital in creation of human capital. American Journal of Sociology 94: Enroth, Ari Österman, Peter Harmoninen, Taina (toim.) 2007: Maatilayritysten yhtiöittäminen. ProAgria Maaseutukeskuksen Liiton julkaisuja 1040, Tieto tuottamaan 120. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. 93 s. Fairclough, Norman 1997: Miten media puhuu. Tampere: Vastapaino. 280 s. Filander, Karin 2000: Kehittämistyö murroksessa sitoutuminen, sopeutuminen ja vastarinta julkisella sektorilla 1990-luvulla. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteen laitos. 248 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: Granovetter, Mark 1973: The Strength of weak ties. American Journal of Sociology 78: Granovetter, Mark 2000: The Economic Sociology of Firms and Entrepreneurs. Teoksessa: Swedberg, R. (toim.) 2000: Entrepreneurship The social science view. New York: Oxford University Press. s Heiskala, Risto Luhtakallio, Eeva (toim.) 2006: Uusi jako Miten Suomesta tuli kilpailukykyyhteiskunta? Helsinki: Gaudeamus. 255 s. Holmila, Marja 2001: Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. Stakes: SKS. 158 s. Hyyryläinen, Torsti Rannikko, Pertti 2000: Eurooppalaistuva maaseutupolitiikka paikalliset toimintaryhmät maaseudun kehittäjinä. Tampere: Vastapaino. 207 s. Johanson, Jan-Erik Uusikylä, Petri 1998: Sosiaalinen pääoma verkostoissa. Sosiologia 1/1998: Johanson, Jan-Erik 2000: Sosiaalisen pääoman tasapaino Verkoston tiiviys välineellisten hyötyjen ja yhteistyön edellytysten selittäjänä julkisessa organisaatiossa. Teoksessa: Kajanoja, Jouko Simpura, Jussi (toim.) 2000: Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes ja VATT raportteja 252. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. s Jokinen, Arja Juhila, Kirsi Diskurssianalyyttisen tutkimuksen kartta. Teoksessa: Jokinen, Arja Juhila, Kirsi Suoninen, Eero (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. s Jokinen, Arja 1999: Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analyysi. Teoksessa: Jokinen, Arja Juhila, Kirsi Suoninen, Eero (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. s Jokinen, Pekka Puupponen, Antti 2006: Paikallisuus kestävän ruoantuotannon perustana? Teoksessa: Silvasti, Tiina Mononen, Tuija (toim.) 2006: Ruokakysymys Näkökulmia yhteiskuntatieteelliseen elintarviketutkimukseen. Helsinki: Gaudeamus. s Katila, Saija 2000: Moraalijärjestyksen rajaama tila: Maanviljelijä-yrittäjäperheiden selviytymisstrategiat. Helsingin kauppakorkeakoulu. HeSe print. 257 s. Kytö, Hannu Tuorila, Helena Leskinen, Johanna 2006: Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 2006/5. 35 s. Lahtinen, Eija Vehmasto, Elina 2005: Paikallisen kehittämistyön käsikirja Osallistavuus sosiaalisen pääoman kehittäjänä. 31 s. Saatavilla internetistä: Lassila, Hilkka 2006: Matkailutilan sukupolvenvaihdos talonpoikaisten arvojen ohjaamana prosessina. Jyväskylän yliopisto, Studies in Business and Economics s. Lehtonen, Heikki Pyykkönen, Perttu 2005: Maatalouden rakennekehitysnäkymät vuoteen MTT:n selvityksiä 100: 40 s. Lin, Nan 1999: A Network theory of social capital. 20 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

15 Connections 22: Maaseutukeskusten liitto 1999: Yhteistyöllä tuloksiin. Maaseutukeskuksen Liiton julkaisuja 935, Tieto tuottamaan 85. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 91 s. Malinen, Pentti Kytölä, Liisa Keränen, Heikki Keränen, Reijo 2006: Suomen maaseututyypit Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006. Helsinki: maa- ja metsätalousministeriö. 67 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: attachments/5enfdape1/5kyqnenof/files/ CurrentFile/MMMjulkaisu2006_7.pdf. Miettinen, Reijo Toikka, Kari Tuunanen, Juha Lehenkari, Janne Freeman, Stephanie 2006: Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkoissa. Helsingin yliopiston toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö. Suomen Akatemian Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot tutkimusohjelman (SoCa) julkaisuja. 125 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: soca/julkaisut/miettinen et al 2006.pdf. MmVM 2006: Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selontekoon maatalouspolitiikasta. MmVM 7/2006 vp - VNS 4/2005 vp. Viitattu: Saatavilla internetistä: Myyrä, Sami Pouta, Eija Hänninen, Harri 2008: Suomalainen pellonomistaja. Maa- ja elintarviketalous s. Nahapiet, Janine Ghoshal, Sumatra 1998: Social capital, intellectual capital and the organizational advantage. Academy of Management Review 23 (2): Niemelä, Seppo 2002: Menestyvä yritysverkosto. Verkostonrakentajan ABC. Helsinki: Edita. 136 s. Niemi, Jyrki Ahlstedt, Jaana (toim.) 2006: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot Maaja elintarviketalouden tutkimuslaitos. MTT Taloustutkimus. Julkaisuja s. Niemi, Jyrki Ahlstedt, Jaana (toim.) 2007: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot Maaja elintarviketalouden tutkimuslaitos. MTT Taloustutkimus. Julkaisuja 107. s. 96 Nousiainen, Marko Talouden ja yhteisöllisyyden merkitykset toimintaryhmätyössä. Maaseudun Uusiaika 1/2008. s Ollus, Martin Ranta, Jukka Ylä-Anttila, Pekka (toim.) 1998a: Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto Oy. 133 s. Ollus, Martin Ranta, Jukka Ylä-Anttila, Pekka (toim.) 1998b: Verkostojen vallankumous Miten johtaa verkostoyritystä? Vantaa: Taloustieto Oy. 172 s. Paija, Laura 1998a: Verkostoitumisen hyödyt, muodot ja riskit Taloustieteellinen näkökulma. Teoksessa: Ollus, Martin Ranta, Jukka Ylä- Anttila, Pekka (toim.) 1998: Verkostojen vallankumous Miten johtaa verkostoyritystä? Vantaa: Taloustieto Oy. s Paija, Laura 1998b: Yritysverkostot: Miksi, miten ja miksi ei? Teoksessa: Ollus, Martin Ranta, Jukka Ylä-Anttila, Pekka. 1998: Yritysverkostot kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella. Vantaa: Taloustieto Oy. s Peltola, Asko 2000: Viljelijäperheiden monitoimisuus suomalaisilla maatiloilla. MTTL:n julkaisuja s. Pietiläinen, Tarja Lehtimäki, Hanna Keso, Heidi 2005: Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys. Teknologiakatsaus 175. Helsinki: Tekes. 45 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: Portes, Alejandro 1998: Social capital: It s origins and applications in modern sociology. Annual Review of Sociology 24: Portes, Alejandro Landolt, Patricia 1996: The Downside of social capital. The American Prospect 26: Portes, Alejandro Sensenbrenner, Julia 1993: Embeddedness and immigration: Notes on the social determinants of economic action. American Journal of Sociology 98: Putnam, Robert. D. 1993: Making democracy work: Civic traditions in modern Italy. Princeton (N.J.): Princeton University Press. 258 s. Putnam, Robert. D. 2000: Bowling alone: America s declining social capital. Journal of Maaseudun uusi aika 3/

16 Democracy 6 (1): Puupponen, Antti Taipale, Sakari 2008: Lähiruokatuotannon verkostot: Sosiaalisten siteiden ja etäisyyksien tarkastelua Keski-Suomessa. Maaseudun Uusiaika 1/2008. s Pyysiäinen, Jarkko 2007: Mahdoton tehtäväkö? Varaukselliset kannat maatilojen monialaistumista kohtaan. Teoksessa: Vihinen, Hilkka Vesala, Kari M. (toim.) 2007: Maatilayritysten monialaistuminen maaseudun elinkeinopolitiikassa ja sen rakentuminen kuntatason kehittämiskohteena. Maa- ja elintarviketalous 114. Helsinki: MTT Taloustutkimus. s Rantamäki-Lahtinen, Leena 2004: Maatilojen monialaistaminen Empiirinen analyysi monialaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT:n julkaisuja 50. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy. 131 s. Ruuskanen, Petri 1999: Verkostot, luottamus ja riskiyhteiskunnan maaseutupolitiikka. Jyväskylä: Chydenius-instituutti. 88 s. Ruuskanen, Petri 2000: Luottamus verkostotalouden laidalla. Teoksessa: Ilmonen, Kaj. (toim.) Sosiaalinen pääoma ja luottamus. Jyväskylä: SoPhi. s Ruuskanen, Petri 2001: Sosiaalinen pääoma käsitteet, suuntaukset ja mekanismit. VATTtutkimuksia 81. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki. 67 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: vatt_publication_pdf/t81.pdf. Sayer, Andrew 2004: Moraalitalous ja poliittinen talous. Teoksessa: Kauppinen, Ilkka (toim.) 2004: Moraalitalous. Tampere: Vastapaino. s Seligman, Adam 2000: Luottamus ja yleinen vaihto. Teoksessa: Ilmonen, Kaj (toim.) 2000: Sosiaalinen pääoman ja luottamus. Jyväskylä: SoPhi. s Shucksmith, Mark 2000: Endogenous development, social capital and social inclusion perspectives from LEADER in the UK. Sociologia Ruralis 40: Silvasti, Tiina 2004a: Sukutila kahle vai paalujuuri? Teoksessa: Nirkko, Juha Vesala, Kari M. (toim.) 2004: Kirjoituksia maan sydämeltä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 931. Helsinki: Tammer-Paino. s Silvasti, Tiina 2004b: Talonpoikainen elämäntapa ja kolme kulttuurista skriptiä. Teoksessa: Nirkko, Juha Vesala, Kari. M. (toim.) Kirjoituksia maan sydämeltä. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 931. Helsinki: Tammer-Paino. s Silvasti, Tiina 2001: Talonpojan elämä tutkimus elämäntapaa jäsentävistä kulttuurisista malleista. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seura. 341 s. Sulkunen, Pekka Rantala, Kati (toim.) 2006: Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus. 250 s. Suoninen, Eero 1999a.Vuorovaikutuksen mikromaiseman analysoiminen. Teoksessa: Jokinen, Arja Juhila, Kirsi Suoninen, Eero (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. s Suoninen, Eero 1999b. Näkökulma sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa: Jokinen, Arja Juhila, Kirsi Suoninen, Eero. (toim.) Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. s Tike 2008: Maatilarekisterin sähköinen tietopalvelu, Matilda. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. Viitattu Saatavilla internetistä: tiedotteet/2008/080215_maatilarekisteri.htm. Toivola, Tuija 2006: Verkostoituva yrittäjyys: Strategiana kumppanuus. Business Edita. Helsinki: Edita. 126 s. Tilastokeskus. 2007a: Artikkelit: Maaseudulla yritystoimintaa koneurakoinnista energiantuotantoon. Viitattu Saatavilla internetistä: art_ _001.html?s=0. Tilastokeskus 2007b: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Viitattu Saatavilla internetistä: mmtal// TT. Teollisuus ja työnantajat 2001: Kohti strategisia yritysverkostoja Osaraportti I. Teollisuuden verkottumisen yleiskatsaus. 42 s. Viitattu: Saatavana internetistä: Vaarama, Marja Koskinen, Simo (toim.) 2006: 22 Maaseudun uusi aika 3/ 2008

17 Kansallinen toinen ikääntymisfoorumi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, STAKES. Viitattu: Saatavilla internetistä: groups.stakes.fi/nr/rdonlyres/5fcdf0d5- CB31-417A-B0A8-D56471B9BD0E/0/kansallinenikaantymisfoorumi2005.pdf. Varamäki, Elina Pihkala, Timo Vesalainen, Jukka Järvenpää, Marko 2003: PK-yritysverkoston kasvu ja suorituskyvyn mittaus. Esiselvitys. Helsinki: Sitra. 67 s. Viitattu: Saatavilla internetistä: Julkaisut/raportti31.pdf. Vehmasto, Elina Monialaisen maatilayrittäjyyden verkostot paikallistoimijoiden kokemina. s Teoksessa: Voutilainen, Olli Vehmasto, Elina Vihinen, H. 2008: Verkostoituminen maatilojen monialaistumisen edistämisessä Liperin ja Mäntyharjun tapaustutkimus. MTT:n selvityksiä 154: 35 s. Verkkojulkaisu päivitetty Saatavilla internetistä: mtt.fi/mtts/pdf/mtts154.pdf Vesala, Kari M. Rantanen, Teemu. 1999: Pelkkä puhe ei riitä. Maanviljelijän yrittäjäidentiteetin rakentumisen sosiaalipsykologisia ehtoja. Helsinki: Yliopistopaino. 95 s. Vesala, Kari M. Rantanen, Teemu. 2007: Laadullinen asennetutkimus: lähtökohtia, periaatteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa: Vesala, Kari M. Rantanen, Teemu. (toim.) 2007: Argumentaatio ja tulkinta: laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. Helsinki: Gaudeamus. s Vihinen, Hilkka Vesala, Kari M. (toim.) 2007: Maatilayritysten monialaistuminen maaseudun elinkeinopolitiikassa ja sen rakentuminen kuntatason kehittämiskohteena. (Loppuraportti.) Maa- ja elintarviketalous 114. Helsinki: MTT Taloustutkimus. 243 s. Westerlund, Hans Bolton, Roger. 2003: Local Social Capital and Entrepreneurship. Small Business Economics 21: Westhead, Paul Wright, Mike. 1998: Novice, portfolio and serial founders: are they different? Journal of Business Venturing 13: Woolcock, Michael 2000: Sosiaalinen pääoma: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Teoksessa: Kajanoja, Jouko Simpura, Jussi (toim.) 2000: Sosiaalinen pääoma: globaaleja ja paikallisia näkökulmia. Stakes ja VATT raportteja 252. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. s (Artikkelin kirjoittamisen aikaan Aino- Elina Vehmasto toimi tutkijana (maaseutupolitiikka) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) Jokioisilla.) Maaseudun uusi aika 3/

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Empiirinen analyysi ja tulokset

Empiirinen analyysi ja tulokset Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi

Pieni mittakaava. Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Pienuuden dynamiikka. Ilari Karppi Pienuuden dynamiikka Pieni mittakaava Tuloksellisen sisäsyntyisen kehittämistyön haaste vai etu? Ilari Karppi Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos aluetiede Alueiden gravitaatio -seminaari Honka

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Taustaa: väitöskirja 2009 Joitakin taustatietoja 75 % Suomen väestöstä asuu kaupungeissa (huom.

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? Kansainvälinen kääk ääntäjienpäivä 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto 1 Luennon punainen lanka Mitä taloudellinen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta

430 m2. Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta 430 m2 51 m2 42 m2 Plussummapeleistä yhteismaahan ja siitä tapahtumien hallintaan John Boydilaisesta näkökulmasta ARVO-LÄHIÖ Usean pelaajan plussummapeli 1999 Kooperatiivisen ratkaisun valinta: Ehto 1:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus Johdanto Sika- ja siipikarjatalouteen yritysten taloudelliset tulokset vaihtelevat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot