Toimintasuunnitelma 2005 sekä taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma 2005 sekä taloussuunnitelma Kuopio 2004 ISSBN ISSN

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JOHDANTO 2 2. LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITEASETTELU 3 3. PÄÄTULOSALUEIDEN TEHTÄVÄT Tulosalueiden yhteiset tehtävät Aluekehitystehtävät Alueidenkäyttö Edunajaminen, yhteistoiminta, erillistehtävät ja hankkeet Edunajaminen Yhteistoiminta Muut tehtävät ja hankkeet HALLINTO- JA TUKIPALVELUT, TALOUS 15 Talousarvio 2005 ja taloussuunnitelma Jäsenkuntien vuoden 2005 maksuosuudet 23 Pohjois-Savon kehittämisrahasto: Kuntien maksuosuudet v. 2005, arvio 24 Pohjois-Savon numeeriset tavoitteet vuoteen

3 1. JOHDANTO Pohjois-Savon liitto toimii aluekehitysviranomaisena alueiden keittämislain perusteella. Liitto vastaa sekä kansallisten että EU:n aluepoliittisten ohjelmien kokoamisesta sekä niiden toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta. Pohjois-Savon liitto päättää maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä aluepoliittisille kehittämishankkeille. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu. Lain mukaan maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavojen ja maakuntaohjelmien laatimista. Liitto toimii maakunnan kehittämisen keskuksena, joka ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla suunnitelmia ja selvityksiä. Liitto toimii myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaationa. Maakuntavaltuuston hyväksymä toimintasuunnitelma on keskeinen liiton toiminnan johtamisväline. Siinä määritellään liiton toiminnan tavoitteet ja tehtävät. Toimintasuunnitelman rakenne on jokseenkin sama kuin vuonna

4 2. LIITON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITEASETTELU Pohjois-Savon liiton toiminta-ajatuksena on toimia maakunnan ja sen asukkaiden elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Pohjois-Savon kehittämisen tavoitteena on vahvistaa maakunnan aluetaloutta ja parantaa työllisyyttä sekä monipuolistaa elinkeinorakennetta. Aluetalouden kasvua kiihdytetään yrityspolitiikalla, millä hidastetaan väestön muuttoa ja luodaan valmiuksia uusien työpaikkojen syntymiselle. Osaamiseen panostamalla luodaan samanaikaisesti edellytyksiä elinkeinojen monipuolistamiselle. Pohjois-Savon kehittämisen määrälliset tavoitteet ovat liitteenä 1. Toiminta-ajatuksen mukaisesti liiton tärkein tehtävä on vahvistaa kaikinpuolisia elämisen edellytyksiä maakunnassa, että täällä asuville ja tänne muuttaville kyetään tarjoamaan työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta. Maakuntaa kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että Pohjois-Savon ja laajemmin Itä-Suomen valtakunnallinen ja kansainvälinen asema voimistuu. Liitto edistää omilla toimenpiteillään maakunnan ja sen eri toimijoiden kansainvälistymistä. Toimintavireyttä on kohotettava ja identiteettiä vahvistettava. Tämä edellyttää maakunnan sisällä yhtenäistä tavoitteiden asettelua ja määrätietoista työtä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa asioista suunnitellaan ja tehdään laajana itäsuomalaisena yhteistyönä. Näistä tavoitteista määräytyvät liiton toiminnan päätulosalueet, jotka ovat: Aluekehitystehtävät Alueidenkäyttö Edunajaminen, yhteistoiminta sekä erillistehtävät Pohjois-Savon liiton vuoden 2005 toiminnan keskeisimpiä painopisteitä ovat seuraavat: Maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman toimeenpano Tavoite 1 ohjelman toteutus ja uuden rakennerahastokauden valmistelu Kuopion seudun maakuntakaavan ehdotuksen valmistelu Edunajaminen keskeisissä hankkeissa Yhteydenpito ja vaikuttaminen Euroopan Unionissa Maakunnallinen ja itäsuomalainen yhteistyö Maakuntasuunnitelma 2030 päivitys 3

5 3. PÄÄTULOSALUEIDEN TEHTÄVÄT 3.1 Tulosalueiden yhteiset tehtävät Vastuu: vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen Koordinointivastuu: maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v TAVOITE: Laaditaan laajalla yhteistyöllä lakisääteinen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma linjaamaan tulevaa kehitystä. Maakuntavaltuusto päättää v.2005 viimeisessä kokouksessaan maakuntasuunnitelman 2030 hyväksymisestä. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v perustuu maakuntavaltuuston v hyväksymään ensimmäiseen lakisääteiseen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaan v. 2020, jota tarkistetaan. Suunnitelma laadittiin laajan ja monivaiheisen prosessin tuloksena. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntasuunnitelmassa esitetään maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikatähtäimen strateginen suunnitelma. Laatimisen perustana ovat mm. Valtakunnalliset aluekehitystavoitteet (v. 2004) ja ympäristöministeriön mahdolliset uudet ohjeet. Tausta-aineistojen kokoaminen ja toimintaympäristön analyysi. Uusien luottamushenkilöiden informointi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v ja seurantaraportista ja palaute maakuntasuunnitelman laadintaa varten. Työohjelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen, yhteistyötahojen informointi ja mukana olo laatimisprosessissa. Välttämättömien erillisselvitysten toteutus. Väestön, ikärakenteen ja elinkeinojen mitoitusosion laatiminen mm. aluekehityksen ja alueiden käytön tarpeisiin. Työryhmä- ja seminaarityöskentelyä, tarvittaessa uusien työryhmien perustaminen. Tekstin kirjoitus ja käsittely. 4

6 3.2 Aluekehitystehtävät Päätulosalueen vastuu: kehittämisjohtaja Henrik Rissanen PÄÄTULOSALUEEN TAVOITTEET: Uudistetaan Pohjois-Savon tuotantorakennetta, parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään uusien työpaikkojen syntymistä sekä näihin liittyvää osaamista. Toimitaan aktiivisesti aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttamisessa. Kansallisen aluepolitiikan toteuttaminen Maakuntasuunnitelma 2030 Maakuntasuunnitelmaan sisältyvät ja aluekehitystehtäviin liittyvät pitkän tähtäyksen linjaukset valmistellaan v aluekehitysryhmän toimesta. Tavoitejakson pidentäminen vuoteen 2030 on perusteltua mm. maakuntakaavoituksen tarpeisiin. Maakuntaohjelma Vuoden 2003 alusta voimaan astuneen uuden alueiden kehittämislain mukaan maakuntaliitto laatii määräaikaisen maakuntaohjelman. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta olennaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja alueiden kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman vuosiksi kokouksessaan Maakuntaohjelma tarkistetaan v aikana niin, että se voidaan hyväksyä v kevätvaltuustossa Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteisiin ja strategiaan pohjautuva lähivuosien konkreettinen toimintaohjelma, jonka perusteella valikoituvat mm. vaikuttavimmat hankkeet. Maakuntaohjelma yhteen sovittaa myös erilaisia teema- ja erillisohjelmia. Tällaisia erityisohjelmia ovat Pohjois- Savossa Kuopion seudun osaamiskeskusohjelma, Kuopion, Ylä-Savon ja Varkauden seutujen aluekeskusohjelmat, Pohjois-Savon teknologiastrategia, eri klustereiden kehittämisohjelmat samoin kuin alueelliset maaseudun kehittämiseen liittyvät ohjelmat toteuttajina alueelliset toimintaryhmät. 5 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Toteuttamissuunnitelma sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arviot niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelman keskeinen tehtävä on vaikuttaa valtion talousarvion määrärahojen alueelliseen jakoon. Klustereiden kehittäminen Pohjois-Savon liiton asettamina toimii seitsemän klusteriryhmää: elintarvike, informaatioteknologia, hyvinvointi, kulttuuri, matkailu, metalli, metsä ja puu sekä seuturyhmä. Klusteritoimintaa konkretisoidaan ja sen tavoitteita selkeytetään. Itäsuomalainen yhteistyö Itäsuomalainen yhteistyö aluepolitiikan toteuttamisessa tapahtuu ensisijaisesti EU:n rakennerahastoohjelmien puitteissa, mutta hankkeita rahoitetaan myös maakunnallisen kehittämisrahaston tuella. Muu toiminta Liitto varautuu tukemaan erityisesti niitä maaseutualueita, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelmien piiriin tai joille aluekeskusohjelmat eivät takaa riittäviä kehitysedellytyksiä. Pohjois-Savon aluekehityksen seurantaa varten laaditaan yhdessä TE-keskuksen ja muiden toimijoiden kanssa aluetalouskatsaukset kaksi kertaa vuodessa. Laaditaan Maakuntasuunnitelma 2030 asiakirjaan aluekehitysosio. Edistetään Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamista ja käynnistetään maakuntaohjelman ( ) tarkistus. Laaditaan Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja kehitetään siihen liittyvää neuvottelumenettelyä.

7 Osallistutaan aluekeskusohjelmien ja Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskusohjelman toteutukseen sekä edistetään seudullisten osaamiskeskittymien vahvistamista ja niiden yhteistyötä Kuopion seudun osaamiskeskuksen kanssa. Kehitetään klustereita laadittujen tai laadittavien toimintaohjelmien mukaisesti. Informaatioteknologia- ja hyvinvointiklustereilla johdetaan ja kehitetään Itä-Suomi tason klusteriyhteistyötä yhteisten suuntaviivojen mukaisesti. Edistetään itäsuomalaista yhteistyötä osallistumalla yhteishankkeiden rahoitukseen. Itä-Suomen hankeyhteistyötä tehdään ja aktivoidaan yhteisten klusteriryhmien kautta. Niitä ovat hyvinvointi-, informaatio-, elintarvike-, matkailu-, metsä-, metalli-, kulttuuri-, ympäristö- ja bioenergiaklusterit. Pohjois-Savo vastaa hyvinvointi- ja informaatioklustereista. Laaditaan aluetalouskatsaukset yhdessä TEkeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa kaksi kertaa vuodessa. Tavoite 1 ohjelman toteutus ja varautuminen uuteen rakennerahastokauteen Pohjois-Savon liiton toiminnan painopiste aluekehitystehtävissä on tavoite 1 ohjelman toteutuksessa. Vuosi 2005 on ohjelman viimeistä edellinen ja siksi toteutuksessa kiinnitetään huomiota asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Loput määrärahat on suunnattava hallinnonaloittain ja käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Pohjois-Savon liitto laatii yhdessä aluehallinnon kanssa maakunnan yhteistyöasiakirjan vuodelle 2006, jossa suunnataan viimeiset määrärahat. Yhteensovitus tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä ja MYR tekee siitä päätöksen. Uusi rakennerahastokausi ( ) edellyttää uuden rakennerahasto-ohjelman laadintaa, joka aloitetaan v maakuntaohjelmatyön yhteydessä ja sitä jatketaan Itä-Suomen maakuntien ja keskeisten toimijoiden yhteistyönä loppuvuodesta 2005 alkaen. Koordinoidaan, edistetään ja seurataan tavoite 1 ohjelman toteutumista Pohjois-Savossa. Organisoidaan ja koordinoidaan maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön kokoukset sekä rahoittajaviranomaisten yhteiset hankevalmistelijapalaverit. Valmistellaan MYR:n hyväksyttäväksi v maakunnan yhteistyöasiakirja sekä yhteistyöasiakirjojen mahdolliset tarkistukset. Tiedotetaan tavoite 1 ohjelmasta ja sen tuloksista. Käynnistetään uuden rakennerahastoohjelman valmistelu yhteistyössä Itä-Suomen maakuntien kanssa. EU:n yhteisöaloitteiden ja erillisohjelmien toteutus Osallistutaan yhdessä Itä-Suomen liittojen kanssa uuden innovatiivisten toimien (EAKR) ohjelman laadintaan ja toteuttamiseen sekä toteutetaan Innovatiiviset työllisyysstrategiat hanketta, joka sisältyy ESR Innovatiivisten toimien ohjelmaan. Pohjois-Savon toimijoilla on mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. Liitto tiedottaa niistä yhteistyötahoille sekä varautuu osarahoittamaan merkittävimpiä hankkeita. Pohjois-Savossa toteutetaan tällä ohjelmakaudella ainoastaan yhtä Leader+ toimintaohjelmaa (Kalakukko ry), jonka toteutuksessa liitto on osaltaan mukana. Osallistutaan Itä-Suomen yhteisen innovatiivisten toimien ohjelman toteutukseen ja uuden ohjelman laadintaan. Välitetään Itä-Suomen Brysselin toimiston kautta tietoa EU -erillisohjelmista alueellisille toimijoille ja järjestetään tarvittaessa koulutusta erillisohjelmista. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan Interreg -ohjelmien toteutukseen ja välitetään tietoa ohjelmista alueellisille toimijoille. Yhteisten projektien avulla tiivistetään yhteistyötä asiakohtaisesti Euroopan eri maakuntien kesken hyödyntämällä Interreg IIIB ja C- ohjelmia. Liitto osallistuu Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan yhteistyöhön. Konkreettinen yhteistyömuoto on Interreg IIIA-ohjelma. Ollaan mukana Leader+ -ohjelman valtakunnallisessa seurantakomiteassa sekä aluehallinnon Leader+ -rahoitusryhmässä. Päätetään mahdollisesti muista yhteistyömuodoista EU:n toimielinten tai muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. 6

8 3.3 Alueidenkäyttö Päätulosalueen vastuu: suunnittelupäällikkö Paula Qvick Resurssit: määräaikaisen resurssin vakinaistaminen, eläkkeelle siirtyvien tilalle vähintään korvaava resurssi, sihteeritoimintoihin lisää aikaa vakinaiselta henkilökunnalta PÄÄTULOSALUEEN TAVOITTEET: Pohjois-Savon maakuntakaavan laatiminen: Hyvän elinympäristön edellytysten luominen ja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Pohjois-Savon kannalta keskeisten maakuntakaavahankkeiden eteenpäin vieminen ja voimassa olevien kaavojen toteutumisen seuranta viranomaisneuvotteluissa ja kaavalausunnoissa: valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden yhteensovittaminen paikallisten tavoitteiden kanssa ja maakunnan kannalta keskeisten kehittämisalueiden osoittaminen. Vuoden 2005 toiminnallinen painopiste on Kuopion seudun maakuntakaavan ehdotuksen valmistelu sekä Oravikoski-Vehmasmäki 5-tien muutosmaakuntakaavan laatiminen. Kuopion seudun maakuntakaava Kuopion seudun seutukaavan laadinnan käynnistämisestä on tehty päätös v Vuoden 2000 alusta voimaan tulleen uuden maankäyttö- ja rakennuslain johdosta Kuopion seudun kaava on kuitenkin päätetty tehdä maakuntakaavana. Vuonna 2001 hyväksyttiin Kuopion seudun maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vuonna 2002 hyväksyttiin Kuopion seudun maakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet. Vuonna 2003 on tutkittu aluerakennevaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Vuoden 2004 osalta oli vuorossa Kuopion seudun maakuntakaavan luonnoksen valmistelu. Vuoden 2005 alussa on luonnos nähtävillä, palautteen perusteella jatketaan vuoden 2005 aikana ehdotuksen valmistelua. Nähtävilläolo siirtynee vuoden 2006 puolelle. Maakuntakaavaluonnoksen ja sen vaikutusarvioinnin nähtävillä pito painettuna raporttina ja lausuntojen pyytäminen alueelliselta ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon kunnilta, Pohjois- Savoon rajoittuvilta maakuntaliitoilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Palautteen käsittely ja päätöksenteko ehdotukseksi maakuntakaavatyöryhmässä, neuvottelukunnassa ja maakuntahallituksessa. Ehdotuksen laadinta ja käsittely työryhmissä, Kuopion seudun maakuntakaavatyöryhmässä, neuvottelukunnassa ja maakuntahallituksessa. Vaikutusten arvioinnin teettäminen (MRA 1, 10 ). Ehdotuksen esittely suunnittelualueen kunnissa, valtion viranomaisille ja muille maakuntakaavoituksen kannalta keskeisille tahoille (MRA 10 ). Tarvittavat neuvottelut aluevarausten osalta. Mahdollisia täydentäviä inventointeja ja selvityksiä osallisten esitysten perusteella resurssien puitteissa (MRA ). Tavoitteelliset muutokset voimassa olevaan seutukaavaan ja lainvoimaisiin kuntakaavoihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mahdollinen tarkastaminen. Maakuntakaavan laatimisen edistymiseen liittyvä jatkuva tiedottaminen mm. internetsivustojen ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Liikennejärjestelmäsuunnittelun, maa-ainesselvityksen, kulttuurihistoriallisten inventointien, luontoselvityksen täydennysinventoinnin ja vesihuoltojärjestelmien selvittelyn jatkaminen tarvittaessa ja muiden mahdollisesti tarvittavien selvitysten tekeminen Kuopion seudulla maakuntakaavoitukseen liittyvinä taustaselvityksinä. Selvitykset valmistellaan vähintään internetversioiksi, osa painetaan raporteiksi. Raportin hyväksyminen liiton elimissä, painattaminen ja jakelu. 7

9 Oravikoski-Vehmasmäki 5-tien muutosmaakuntakaava Savo-Karjalan tiepiiri on esittänyt muutosmaakuntakaavan laatimista valtatien 5 tieosaa Oravikoski Vehmasmäki koskien. Esityksen taustalla on ympäristöministeriön näkemys siitä, että valtatien parantaminen em. tieosalla sijainniltaan Varkauden seudun pohjoisosan seutukaavasta poikkeavaan paikkaan edellyttää kaavamuutosta. Kaavaan laatiminen tulee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi syksyllä Samassa yhteydessä asetetaan työlle maakuntakaavatyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta. Lähtökohtana pidetään, että muutoskaava laadinta kytkeytyy tiiviisti Savo-Karjalan tiepiirin johdolla laadittavaan hanke-yvaan. Alustavan aikataulun mukaan kaavan laadinta käynnistyy syksyllä 2004 siten, että Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä Tavoitteet ja lähtökohdat -raportti olisivat nähtävillä vuoden 2005 alussa samanaikaisesti YVA-ohjelman kanssa. Vastaavasti kaavaehdotus tulisi nähtäville kesällä 2005 yhdessä YVA-selostuksen kanssa. Muutoskaavaan tarvittavat selvitykset, inventoinnit jne. tullaan laatimaan Savo-Karjalan tiepiirin toimesta hanke-yvan laadintaan liittyen. Työohjelman, Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja Lähtökohdat ja tavoitteet raportin laatiminen ja käsittely maakuntakaavatyöryhmässä, neuvottelukunnassa ja maakuntahallituksessa. Osallistumis-ja arviointisuunnitelman sekä Lähtökohdat ja tavoitteet raportin asettaminen nähtäville. Palautteen käsittely. Ehdotuksen laadinta ja käsittely Kuopion maakuntakaava -neuvottelukunnassa, maakuntahallituksessa. Ehdotuksen esittely Leppävirran kunnassa valtion viranomaisille ja muille maakuntakaavoituksen kannalta keskeisille tahoille (MRA 10 ) Tarvittavat neuvottelut aluevarausten osalta. Mahdollisien täydentävien inventointien ja selvitysten laadintatarpeen arviointi ja niiden sisällyttäminen hanke-yvan laadintaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mahdollinen tarkastaminen työn eri vaiheissa. Maakuntakaavan laatimisen edistymiseen liittyvä jatkuva tiedottaminen mm. internet-sivustojen ja paikallisten tiedotusvälineiden kautta. Kaavaehdotuksen käsittely maakuntahallituksessa, hyväksyminen maakuntavaltuustossa ja alistaminen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kaavoituksen viranomaistehtävät Vuoden 2000 alussa voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain ja siihen liittyvän asetuksen mukaiset maakuntien liittojen tehtävät. Seutukaavan ja maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen lausuntojen, neuvottelujen, aluekehityshankkeiden sekä muiden alueidenkäytön järjestämiseen liittyvien toimenpiteiden kautta. Liiton suunnittelutilannetta selvittävän kaavoituskatsauksen laatiminen vuosittain ja siihen liittyvän seutukaavojen ja maakuntakaavojen voimassaoloa kuvaavan maakunnallisen kaavoitustilannekartan ajan tasalla pito (MRL 7 ). Kuntakaavoituksen vastaavan kaavoitustilannekartan yhteenveto maakuntatasolla seutu- ja maakuntakaavojen voimassaolotilanteen selvittämiseksi ja ajan tasalla pitämiseksi. Viranomaisneuvottelut kuntien kaavoitusprosessissa, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä seutu- ja maakuntakaavojen ohjausvaikutuksen tulkinta kuntakaavoitukseen (MRA 18 ). Kunnittaiset kehittämiskeskustelut yhdessä PSYK:n kanssa Kuopion seudulla, Iisalmessa ja Varkaudessa. Maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen. rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seuraaminen ja edistäminen. (MRA 2 ) Maakuntakaavoituksen kehittäminen uuden lain tavoitteiden mukaisesti suunnitteluprosessin, sisällön ja esitystavan suhteen YM:n laatimien ohjeiden perusteella. YM:ssä edelleen jatkuvan kehittämistyön seuraaminen mm. VAT:n tulkintaohjeiden, maakuntasuunnittelun ohjeistuksen, ympäristöhallinnon tietojärjestelmien kehittelyn sekä maankäytön seurantajärjestelmien osalta. Kartoitetaan selvitystarpeita tulevaa Pohjois- Savon maakuntakaavaa varten. 8

10 Maankäytön suunnitteluun liittyvät kehittämistehtävät Maankäytön suunnittelussa on mahdollista hyödyntää laajoja paikkatietoaineistoja. Hyödyntäminen edellyttää henkilöstön kouluttautumista ja verkostoitumista. Toimenpiteet Kaavoituksen tietokantajärjestelmän rakentaminen. Yhteistyö muiden Pohjois-Savon paikkatietoa hyödyntävien organisaatioiden kanssa Muut alueiden käytön tehtävät Maankäytönsuunnittelu liittyy saumattomasti liiton muihin tehtäviin Toimenpiteet Osallistutaan Interreg B Itämeri-ohjelmasta rahoitetun INTRASEA-hankkeen toteutukseen. Laaditaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaraportin ympäristöä, infrastruktuuria ja aluerakennetta kuvaavat osiot Osallistutaan Itä-Suomen aluerakenne projektiin. 9

11 3.4 Edunajaminen, yhteistoiminta, erillistehtävät ja hankkeet Päätulosalueen vastuu: vs. maakuntajohtaja Jussi Huttunen PÄÄTULOSALUEEN TAVOITTEET: Vuoden 2005 toiminnalliset tavoitteet ovat edunajamistoimet keskeisissä hankkeissa, vaikuttaminen Euroopan unionissa sekä yhteistyön tiivistäminen Itä-Suomen maakuntien kesken sekä maakunnan sisällä. Edunajamisen tavoitteena on vaikuttaa maakunnan keskeisimpien hankkeiden ja näkemysten huomioon ottamiseen kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Yhteistoiminnan tavoitteena on tiivistää Itä-Suomen maakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä maakunnan sisäistä, strategisia linjauksia tukevaa yhteistyötä. Erillisten projektien tavoitteena on edistää maakunnan määriteltyjen tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Seurataan maakuntasuunnitelman toteutumista ja koko maakunnan yleistä kehitystä Edunajaminen Yhteydenpito ja vaikuttaminen Euroopan unionissa Tavoitteena on vaikuttaa maakunnan keskeisimpien hankkeiden ja näkemysten huomioon ottamiseen Euroopan unionin eri päätöksentekoelinten työssä ja kehittämispolitiikkaa määritettäessä erityisesti tulevasta rakennepolitiikasta. Yhteydenpitoa järjestetään yhteistyössä muiden Itä-Suomen liittojen kanssa. Pidetään yhteyttä maakunnan kannalta keskeisimpiin Euroopan unionin komission pääosastoihin ja rakennerahastoihin sekä Euroopan parlamenttiin. Osallistutaan keskusteluun ja linjataan vuoden 2006 jälkeistä EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa. Liiton tavoitteena on koko Pohjois-Savon ja Itä-Suomen saaminen korkeimman EU:n alue- ja rakennepoliittisen tuen piiriin. Pidetään yhteyttä EU:n alueiden komiteaan ja muihin EU:n instituutioihin sekä vaikutetaan niiden kannanottoihin. Liitto ylläpitää yhteistyössä Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kanssa Itä-Suomen toimistoa Brysselissä. Varmistetaan, että maakunnan eri organisaatioiden ja toimiston välillä on vilkas vuorovaikutus. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen on maakunnan kehittämisen kannalta ydinalueita. Osaaminen on tärkein tuotantotekijä menestystuotteiden kehittelyssä ja jatkuvassa uudistamisessa. Korkeakoululaitos ja sen kehittäminen on edelleen valinkauhassa lähivuosina. Yliopiston perusvahvuusalojen säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien keihäänkärkien vahvistaminen on välttämätöntä yliopiston jatkuvuuden kannalta. Ammattikorkeakoulutusta on kehitettävä maakunnan elinkeinoelämää vahvistavaksi ja tavoite 1 ohjelman tavoitteita tukevaksi. Kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen kehittäminen on avainasemassa elinkeinojen kehittämistyössä. Koulutus on saatava vastaamaan nykyistä paremmin muuttuvan työelämän tarpeita. Liitto edesauttaa Kuopion tiedelaakson, Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun sekä maakunnan yhteyksien tiivistymistä (mm. seudullisten toimipisteiden kautta). Liitto edistää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, II asteen ammatillisten oppilaitosten ja yritysten muodostamien ns. seudullisten osaamiskeskittymien syntyä ja Kuopion, Varkauden ja Iisalmen aluekeskusten osaamisrakenteiden kehittämistä. 10

12 Toteutetaan yhteistyöohjelmaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja II asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa mm maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman pohjalta. Ohjelma sisältää mm. yhteisprojekteja ja opinnäytetutkimusaiheita. Vaikutetaan siihen, että Pohjois-Savon kehittämisen kannalta tärkeät painopisteet otetaan huomioon yliopiston, ammattikorkeakoulun ja II asteen oppilaitosten koulutusohjelmia kehitettäessä sekä elinkeinoelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta lisättäessä. Edistetään teknologian ja innovaatioiden siirtymistä maakunnan osaamiskeskittymistä yrityksiin. Yhteyksien parantaminen Liikenneväyliin osoitettu rahoitus on supistunut lähes vuosittain. Etenkin suurten tiehankkeiden saaminen käyntiin on poikkeuksellista. Pääkaupunkiseudun väestömäärän ja liikenteen voimakas kasvu tulee muodostamaan uhkan tienpidon alueellisen tasa-arvon toteutumiselle. Pohjois-Savon tieyhteyksien kehittämisen kannalta onkin välttämätöntä, että alueen keskeisten hankkeiden taustalla olevat perusteet tulevat hankkeiden valtakunnallisessa priorisoinnissa huomioiduksi. Pohjois-Savon alemman tieverkon palvelutason turvaamisen kannalta on välttämätöntä, että perustienpidon rahoituksen taso saadaan nostettua pysyvästi nykyisestään. Radanpidon osalta vuosikymmenen alussa tapahtunut myönteinen kehitys on pysähtynyt rahoitustason alenemisen seurauksena. Savon radan perusparannustyöt Pieksämäki-Kuopio välillä on keskeytetty. Parannustöiden valmistumisen siirtyminen vuodesta 2006 kenties muutamalla vuodella eteenpäin heijastuu suoraan myös radan nopeuttamistöiden aikatauluihin. Tavoitteena on varmistaa perusparannustöiden jatkuminen viivästyksittä sekä nopean junaliikenteen aloittamisen ehtona olevien jatkotöiden (mm. tasoristeysten poisto, ratapihatyöt) käynnistyminen mahdollisimman nopeasti. Vesiliikenteen puolella keskeisiä kysymyksiä ovat ympärivuotisen meritieyhteyden aikaan saaminen sekä matkailua tukevien vesitiehankkeiden edistäminen. Edistetään valtateiden 5, 9 ja 17 parantamista ml. Kallansiltojen korotus ja perustienpidon rahoituksen turvaamista sekä elinkeinoelämän kannalta tärkeitä alemman tieverkon hankkeita. Jatketaan Nopeat Itäradat-projektia ja tehostetaan nopean junaliikenteen käynnistymisen edellyttämiä toimenpiteitä Savonradalla. Edistetään kannanotoin kantateiden 88 (Ouluntie) ja 77 (Sininen tie) muutosta valtateiksi. Selvitetään Päijänne-Saimaa kanavan (Savon kanava) toteutus mahdollisuuksia ja edistetään Saimaan vesiliikenteen toimintaedellytysten turvaamista ja ympärivuotisen meritieyhteyden toteutumista. Edistetään Kuopion lentoterminaalin kehittämistä matkailun ja muun elinkeinoelämän solmupisteeksi sekä Varkauden lentoaseman kehittämistä. Edistetään maakunnan kattavan tietoverkon ja sisällöntuotannon (tietostrategian) käynnistämistä. Kuntatalous Kuntatalouteen kohdistuu Pohjois-Savossa lähivuosina suuria paineita lähinnä verotulojen pienenemisestä sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kovasta kasvusta johtuen. Tätä taustaa vasten liitolla on oltava ajankohtainen kunnallistalouteen liittyvä perustietoaineisto ja valmiudet kunnallistaloutta koskeviin pikaselvityksiin ja kannanottoihin tavoitteena jäsenkuntien kuntataloudellisen aseman vahvistaminen. Vaikutetaan valtionosuusjärjestelmän kehittämiseen siten, että se turvaa peruspalvelujen rahoituksen taantuvilla alueilla kohtuullisella maksu- ja verorahoituksella sekä että peruspalveluihin liittyvät uudis- ja perusparannushankkeiden valtionosuudet säilyvät. Edistetään kuntien keskinäisten yhteistyömuotojen aikaan saamista, jotka tuovat kuntatalouden säästöjä ja/tai kehittävät palveluja. Vaikutetaan siihen, että mahdollisimman moni harkinnanvaraista rahoitusavustusta hakeva kunta saa rahoitusosuutta. Kootaan ja muokataan kuntatalouden perusaineistoa siten, että sitä voidaan hyödyntää kuntatalouden edunajamisessa. 11

13 Laaditaan yhteenvetoselvitys Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä ja talousarvioista sekä kuntatalouden voimavarojen eroista. Toimitetaan kuntatalouden perustietoaineistosta tilastopaketteja asiakkaiden toivomusten mukaan. Järjestetään kuntatalouspäivä Yhteistoiminta Pohjois-Savon liiton tehtävänä on edistää kaikin tavoin maakunnan kansainvälistymistä. Euroopan unionin jäsenmaiden alueisiin luodaan yhteyksiä ennen muuta asia- ja hankekohtaisesti. Erityishuomio kiinnitetään unionin itärajalla olevien alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Liitto edesauttaa Pohjois-Savon eri tahojen eurooppalaista verkottumista. Maakunnan kansainvälistä yhteistyötä tehdään kuntien ja maakunnan kehitykseen keskeisesti vaikuttavien tahojen kanssa. Itä-Suomen muiden maakuntien kanssa pidetään yllä yhteistyötä unionin itärajalla oleviin alueisiin. Yhteisten projektien avulla tiivistetään yhteistyötä asiakohtaisesti Kiinan, Pohjois-Amerikan ja Euroopan eri maakuntien kesken hyödyntämällä Interreg IIIB ja C-ohjelmia. Liitto toimii jäsenenä Euroopan alueiden liitossa (AER) ja vaikuttaa sen työskentelyyn. Liitto osallistuu Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan yhteistyöhön. Konkreettinen yhteistyömuoto on Interreg IIIA-ohjelma. Keski-Pohjola- ja Karjala-yhteistyö tehdään ennen muuta Sinisen tien yhdistyksen ja Väli- Suomen maakuntien kanssa. Edistetään maakunnallisten toimijoiden kansainvälistymisohjelmien toteutumista. Liitto pitää yllä yhteistyösuhteita Euroopan unionin tavoite 1 alueiden ja muiden Pohjois- Savon kannalta keskeisten alueiden kanssa. Maakuntien välinen yhteistyö Suomeen on muodostunut maakuntien liittojen perustamana neljä suuraluetta. Pohjois-Savon liitto on muodostanut yhdessä Etelä-Savon, Etelä- Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kanssa Itä- Suomen neuvottelukunnan, jonka puitteissa tehdään tiivistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Lisäksi Pohjois-Savon liitto on asia- ja hankekohtaisesti yhteistyössä eri maakuntien kanssa, mutta myös Etelä-Suomen kanssa erityisesti infrastruktuurihankkeissa. 12 Itä-Suomen maakuntien (Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä perustetun Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehdään tavoite 1 alueen maakuntien kanssa; Itä-Suomen yhteistyön painoaloja ovat matkailu, Itä-Suomen energiatoimisto, mekaanisen puunjalostuksen kehittäminen, informaatioteknologiahankkeet ja erilliset infrastruktuurin kehittämiseen liittyvät edunvalvontahankkeet. Itä-Suomen hankeyhteistyötä tehdään ja aktivoidaan yhteisten klusteriryhmien kautta. Niitä ovat hyvinvointi-, informaatio-, elintarvike-, matkailu-, metsä-, metalli- ja kulttuuriklusterit. Pohjois-Savo vastaa hyvinvointi- ja informaatioklustereista. Asia- ja hankekohtaista yhteistyötä tehdään maan eri alueiden ja niitä edustavien organisaatioiden ja maakunnan liittojen kanssa. VT5:n vaikutuspiirissä olevien maakuntien kanssa toimitaan yhteistyössä alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä elinkeinotoimintojen kehittämiseksi VT5-projektin linjausten pohjalta. Pidetään yllä VT5-projektin toimistoa. Maakunnan sisäinen yhteistyö Maakunnan sisäistä yhteistyötä tiivistetään. Avainasemassa ovat kunnat ja niiden organisaatiot, valtion aluehallintoviranomaiset, elinkeinoelämän organisaatiot, työmarkkinajärjestöt, yliopisto, ammattikorkeakoulu, oppilaitokset, vapaaehtoisjärjestöt ja kaikki maakunnan kehittämiseen keskeisesti vaikuttavat tahot. Maakunnan sisäisessä yhteistyössä keskitytään koko maakunnan kannalta keskeisten asioiden ja hankkeiden eteenpäin viemiseen sekä toimivan hankevalmistelujärjestelmän aikaansaamiseen.

14 Kehittämiseen keskeisesti vaikuttavat tahot ja organisaatiot kytketään ideointi- ja valmisteluprosesseihin. Maakuntatason yhteistyöorganisaationa ohjelma-asioissa toimii maakunnan yhteistyöryhmä. Edunvalvonnassa pidetään tiiviitä yhteyksiä kaikkiin päättäjiin, erityisesti valtioneuvoston jäseniin, maakunnan kansanedustajiin ja keskeisiin virkamiehiin sekä europarlamentaarikkoihin. Liiton ja kuntien suoria yhteyksiä kehitetään edelleen ja tiivistetään kuntien keskinäistä yhteistyötä. Pohjois-Savon liitto osallistuu yhdessä muiden elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden kanssa Savonet -yhteistyöhön. Yhteen sovitetaan alueellisia projekteja maakunnan puitteissa ja välitetään tietoja ja kokemuksia projektista toiseen. Kehitetään yhteistyötä maakunnan asuntoasioissa ja edistetään asuntojen korjaustoimintaa. Kuntien välistä yhteistyötä edistetään erityisesti hyvinvointi-, sivistys- ja elinkeinopalveluissa maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa linjatulla tavalla. Tietopalvelu Pohjois-Savon liiton tietopalvelun tarkoituksena on eri lähteistä saatavan tietoaineiston hankkiminen, muokkaaminen ja välittäminen eri käyttäjäryhmille. Kootaan maakuntaa ja kuntia koskevia tilastoaineistoa tilastopaketeiksi, esittelyaineistoiksi sekä pidetään ajan tasalla liiton kotisivuilla olevaa tilasto-osaa. Vastataan tietopalvelupyyntöihin ja kyselyihin. Tiedotustoiminta Sisäistä ja ulkoista tiedotustoimintaa tehostetaan ja jäntevöitetään. Tiedotustoiminnassa pääpainopiste on tavoite 1 ohjelman toteuttamiseen liittyvän tietouden ja maakunnan kehittämismahdollisuuksien esiin nostamisessa sekä maakunnan identiteetin vahvistamisessa. Sisäinen, jäsenkuntiin suuntautuva tiedotus hoidetaan suorin yhteydenotoin, informaatiotilaisuuksin, tietoverkon avulla ja kirjeitse. Ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi ollaan tiiviissä yhteyksissä tiedotusvälineisiin. Julkaistaan lähinnä sidosryhmille suunnattua 2-3 kertaa vuodessa ilmestyvää Savo Sinuksi lehteä. Toteutetaan Pohjois-Savon viestintästrategiaa. Pohjois-Savon kehittämisrahasto Pohjois-Savon kehittämisrahaston tavoitteena on maakunnan kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttaminen sekä yhteistyön lisääminen kehittämistoimenpiteissä verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Erityisinä painopisteinä ovat yritystoiminnan edistämiseen ja osaamisen tason kohottamiseen liittyvät innovatiiviset kehittämishankkeet. Rahaston vuosittainen peruspääoma on hieman yli 3 milj.mk / euroa, joka kerätään kaikilta Pohjois-Savon kunnilta rahaston säännöissä sovittujen maksuosuuksien mukaisesti. Rahaston rahoitusta suunnataan sellaisiin maakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin, johon tavoite 1 ohjelman rahoitusta ei voida käyttää. Tällaisia ovat mm. Itä-Suomen Brysselin toimiston ylläpitäminen, merkittävien kansainvälisten seminaarien ja tapahtumien rahoittaminen sekä maakunnan imagoon liittyvät kampanjat. Rahaston rahoitusta voidaan valikoidusti käyttää myös kunnallisena osarahoituksena tavoite 1 ohjelmassa sekä maakunnan kehittämisrahahankkeissa siinä tapauksessa, että kunnallisen rahoituksen järjestyminen on vaikeaa normaalilla tavalla. Tämä tulee kysymykseen pääasiassa maakunnallisissa ja ylimaakunnallisissa hankkeissa. Liitto huolehtii Pohjois-Savon kehittämisrahaston päätösten valmistelusta em. tavoitteiden ja painotusten mukaisesti sekä hankeseurannasta ja vaikutusten arvioinnista. Hankevalmistelusta vastaa Pohjois-Savon liiton aluekehitysryhmä ja maakuntahallitus tekee rahoituspäätökset maakuntajohtajan esityksestä. 13

15 3.4.3 Muut tehtävät ja hankkeet Investointien edistäminen Edistetään yritysten sijoittumista Pohjois-Savoon maamme rajojen ulkopuolelta sekä täällä olevien yritysten kansainvälistymistä. Toimenpiteet. Jatketaan Pohjois-Savoon ja Itä-Suomeen suuntautuvien investointien lisäämiseen tähtäävää kampanjointia. Muodostetaan pkyritysten vientiverkostoja. Markkinoidaan yrityksille EU:n eri erityisohjelmien, yhteisöaloitteiden sekä Euroopan Investointipankin rahoitusmahdollisuuksia. Osallistutaan projekteihin, joilla välitetään EU:n julkisten hankintojen tarjouspyyntöjä ja jälkiilmoituksia yrityksille. Työllisyyden kohentaminen Seurataan työllisyyden kehitystä sekä työttömyyttä että mahdollista työvoimapulaa eri aloilla. Pyritään nostamaan työhön osallistuvuusastetta. Vaikutetaan osaltaan työllisyyden paranemiseen ja työttömyyden vähentämiseen erityisesti tavoite 1 ohjelman kautta. Selvitetään eri alojen työvoimakapeikkoja sekä kootaan paikallisten ja seudullisten strategioiden pohjalta linjaus maakuntaohjelmaan. Laaditaan paikallisten ja seudullisten työllisyysstrategioiden pohjalta Pohjois-Savon maakunnallinen työllisyysstrategia. Osallistutaan kuntien työllistämiskokeiluihin. Maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen Pohjois-Savon identiteetin ja imagon vahvistaminen liittyy läheisesti maakunnan yleisten kehitysedellytysten parantamiseen. Sillä on yhteys maakunnan sisäiseen kehittämiseen ja ulkoiseen kuvaan. Toteutetaan maakunnan identiteettiä ja imagon vahvistamista tukevaa viestintästrategiaa. Pohjois-Savon valtuuskunta Maakuntahallituksen keväällä 2000 perustaman Pohjois-Savon valtuuskunnan toiminta-ajatuksena on yhteydenpito pääasiassa pääkaupunkiseudulla toimiviin talous-, yhteiskunta-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajiin, jotka ovat kiinnostuneita Pohjois- Savon maakunnan kehittämisestä ja jotka asiantuntemuksellaan pyrkivät tukemaan maakunnan kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia ja toimintaa. Valtuuskunta kokoontuu toimintavuoden aikana kerran. Tarvittaessa voidaan järjestää myös toinen kokous. Valtuuskunnan jäsenistä kootut taustaryhmät ja valtuuskunnan työvaliokunta kokoontuvat tarpeen mukaan ja tekevät kehittämisehdotuksia. Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta Maakuntahallitus päätti jatkaa Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunnan toimikautta Valtuuskunnan tehtävänä on ikäihmisten mielipiteiden kartoitus ja niiden pohjalta aloitteiden ja kannanottojen muodostaminen sekä lausuntojen antaminen ikäihmisille tärkeiden palveluiden saatavuudesta sekä hyväksi havaittujen palvelukäytäntöjen välittämine paikallistason toimijoiden tietoon. Valtuuskunta pitää 3-4 kokousta vuodessa. Valtuuskunta järjestää 1-2 seminaaria ajankohtaisista aiheista. Projektit Vuoden 2005 puolelle jatkuvat seuraavat hankkeet: Itä-Suomen EU-toimiston ylläpito Via Baltica Nordica FinnFive hankkeen toteutus yhteistyökumppaneina Etelä-Savon ja Kainuun liitot. Itä-Suomen energiatoimiston ylläpito Pohjois-Savon oppiva työllisyystrategia Lisäksi liitto käynnistää eri aloitteiden pohjalta uusia maakunnan kehittämiseen tähtääviä projekteja erillispäätöksillä. 14

16 4. HALLINTO- JA TUKIPALVELUT, TALOUS Tehtäväalueen vastuu: hallintopäällikkö Jarmo Muiniekka PÄÄTULOSALUEEN TAVOITTEET: Tehtäväalueen keskeisenä tavoitteena on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että päätulosalueet (aluekehitystehtävät, alueidenkäyttö ja edunajaminen) pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet. Hallinto- ja tukipalvelujen vuoden 2005 toiminnalliset tavoitteet ovat jäljempänä mainitut tehtävät luottamushenkilöhallinnon sekä toimiston osalta. Tavoitteena on, että liiton tulorahoitus ja maksuvalmius takaavat liiton selviytymisen maksuvelvoitteistaan. Toimeksiantotaloutena liitto ei tavoittele pitkällä aikavälillä ylijäämää, mutta ei voi toimia myöskään pitkään alijäämällä. Toiminnan jatkumisen edellytyksenä on tulojen ja menojen tasapaino. Tavoitteena on säilyttää liiton asema kustannustehokkaan liittona. Luottamushenkilöhallinto Uusi maakuntavaltuusto järjestäytyy. Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontuu toimintavuoden aikana kolme kertaa. Yksi toimintavuoden kokouksista varaudutaan pitämään kaksipäiväisenä tai seminaarityyppisenä. Maakuntavaltuuston roolia pyritään kaikissa yhteyksissä korostamaan. Maakuntavaltuuston jäseniä kutsutaan kunnissa tapahtuviin liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Valmisteilla olevista, laajoista ja tärkeistä hankkeista tiedotetaan maakuntavaltuuston jäsenille riittävän ajoissa etukäteen sekä valmistelunalaisista suurista kysymyksistä informoidaan valtuutettuja maakuntavaltuuston kokouksissa tuomalla asioita alustavaan käsittelyyn. Maakuntavaltuuston jäsenten osaamista pyritään hyödyntämään esim. työryhmissä. Maakuntahallitus (11 jäsentä) toimeenpano- ja hallintoelimenä järjestäytyy ja kokoontuu toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallituksen työjaoston rooli säilyy entisellään. Työjaosto kokoontuu harvoin. Asiat pyritään käsittelemään maakuntahallituksen kokouksissa. Työjaoston tehtävänä on käsitellä mahdollisesti kiireellisenä esille tulevia asioita sekä käydä tarvittaessa paikallisneuvottelut työntekijäjärjestöjen edustajien kanssa virka- ja työehtosopimusten soveltamisessa. Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa työsuunnitelman mukaisesti. Toimikunnat ja työryhmät asioita valmistelevina eliminä kokoontuvat niiden käsiteltäväksi tulevien asioiden vaatimalla tiheydellä. Tasaarvolain henki otetaan huomioon työryhmiä mahdollisesti täydennettäessä ja uusia nimettäessä. Toimisto ja henkilökunta Varaudutaan henkilöstön osa-aikaeläkkeelle jääntiin. Osa-aikaeläkkeelle jääntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta kukin uusi tilanne harkitaan tapauskohtaisesti. Työllistämistuella varaudutaan palkkaamaan määräajaksi yksi työntekijä. Avoimiksi tulevat virat ja työsuhteet täytetään. Tilapäisiä työhuippuja tasataan projektihenkilöstön palkkaamisella. Laaditaan työohjelma toimintasuunnitelman pohjalta, jossa jokaisella toimintasuunnitelmasta johdetulla tehtävällä on nimetty vastuuhenkilönsä sekä arvioitu työpanos. Laaditaan henkilöstötilinpäätös. Jatketaan työkykyä ylläpitävää toimintaa ja lisätään siihen voimavaroja. Laaditaan koulutusohjelma, jonka pohjalta henkilöstön koulutus tapahtuu koulutuksen painopisteen ollessa kieli-, atk- ja täydennyskoulutuksessa. 15

17 Laaditaan toimintakertomus edelliseltä vuodelta sekä taloussuunnitelma seuraavalle vuodelle. Toteutetaan kuntakierros keväällä taloussuunnitelman laatimiseksi. Liiton johtamis- ja asianhallintajärjestelmiä kehitetään tuloskorttimallin pohjalta. Talousarvio 2005 sekä taloussuunnitelma Vuoden 2005 talousarvion loppusumma on Talousarvio jakaantuu seuraavasti: Talousarvio 2005 Muutos % 1. Varsinainen toiminta ,7 2. Projektit ,0 3. Kehittämisrahasto ,0 YHTEENSÄ ,7 Varsinaisen toiminnan menojen kasvu on 5,7 % ( ). Menojen kasvuun vaikuttaa palkkamenojen kasvu ja palvelujen sekä tarvikkeiden ja tavaroiden ostot vertailussa v:n 04 talousarvioon. Toimintatuotoissa kuntien maksuosuudet kasvaa +5 % (= ) ja arvonlisävero-osuudet n. +10 % (= ). Kuntien maksuosuuksien kasvu (varsinainen toiminta ja kehittämisrahasto) on yhteensä 3,9 %. Kuntien maksuosuudet ovat liitteenä. Jäsenkuntien vuoden 2005 maksuosuudet määräytyvät vuoden 2002 kunnallisverotuksessa maksuunpantujen laskennallisten veroäyrien lukumäärien mukaisessa suhteessa. Liiton kaikki aiempina vuosina kertyneet ylijäämät on käytetty. Samaan aikaan palvelutuotannon kustannukset kasvavat (mm. TUPO) ja tehtävien määrä kasvaa. Maksuosuus sisältää kompensaatiota vuokrantasausrahaston käytölle, jolla hidastetaan rahaston ehtymistä. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä vuokrantasausrahaston pääoma oli , josta v tuloutetaan , minkä jälkeen rahaston pääoma on Vuonna 2005 kuntien maksuosuudesta 0.8 % eli käytetään vuokrantasausrahaston kompensaatioon. Vuoden 2005 talousarvio on suhteessa liiton tehtäviin ja em. uudet kustannuspaineita aiheuttavat tekijät huomioiden tiukka. Vuosikate on ja toimintakate Tilikauden tulos on , joka katetaan vuokrantasausrahastosta. Edellisenä v vuokrantasausrahastosta ei arvonlisäverokäytännön muutoksen ja hyvän budjettikurin vuoksi tarvinnut tulouttaa lainkaan. Toiminnallisia paineita kulurakenteeseen aiheuttaa erityisesti Kuopion seudun maakuntakaavan valmistelu, toteuttamisohjelman ja tavoite 1 -ohjelman toimeenpano sekä maakuntasuunnitelman tarkistaminen. Talousarviossa on myös varauduttu uuden valtuuston koulutukseen ja perehdyttämiseen. Liitto on kuitenkin taloudellisin kaikista Itä-Suomen maakuntaliitoista ja koko maassa viidenneksi edullisin. Valtio maksaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisiin aluekehitystehtäviin ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen maakuntakaavoitukseen valtionosuudet yleisen valtionosuuden kautta. Maakuntavaltuustoa sitova taso talousarviossa on (=jäsenkuntien maksuosuus). Maakuntahallitusta sitova taso on pääluokkien (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) netto (toimintakate). Talousarvion hyväksymisen jälkeen maakuntahallitus vahvistaa talousarvion yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman määrärahaperusteluineen. Toiminnalliset tavoitteet on esitetty kehittämissuuntaa ohjaavina tavoitteina, koska liiton tehtävien luonteesta johtuen tavoitteiden ilmaiseminen sitovina mitattavina tunnuslukuina on vaikeaa. Kehittämissuuntaa ohjaavat tavoitteet päätulosalueittain ovat toimintasuunnitelmassa. Maakunnan kehittämisen määrälliset tavoitteet ovat liitteenä 1. Kunkin päätulosalueen avaintehtävän jälkeen on lueteltu toimenpiteet/tehtävät, joiden toteutumista toimintavuoden aikana seurataan. Suunnitelmavuosina jäsenkuntien maksuosuuksien liiton varsinaisen toiminnan menoihin arvioidaan kasvavan 5 % vuosittain. 16

18 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosasta ilmenee Pohjois-Savon liiton toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan pääluokittain. Toiminnalliset tavoitteet on esitetty päätulosalueittain toimintasuunnitelmaosassa. Toimintatuotot Toimintatuotot koostuvat kuntien maksuosuuksista (myyntituotot), arvonlisävero-osuuksista sekä julkaisujen ja karttojen myyntituloista, kokoustilojen vuokratuloista, projektien palvelumaksuista sekä muista tuloista, joihin kirjataan henkilöstökorvaukset, tekninen tuki ja työllistämistuki. Teknisen tuen määrä on , missä on lisäystä edelliseen vuoteen +3 %. Toimintakulut Varsinaisen toiminnan toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, jotka sisältävät palkat (+3,8%) sekä niiden sivukulut (+4,4%), palveluiden ostoista (+7,0%), aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnoista (+10,7%), avustuksista (-0,0%) ja vuokrista (+14,1%). Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotoissa korkotuloja syntyy vuokrantasausrahaston pääoman korkotuotoista, liiton pankkitilien koroista ja kehittämisrahaston koroista; v korkotuottoja arvioidaan kertyvän yhteensä Korkomenoja syntyy käytettäessä rahastoja maksuvalmiuden tukena. Liiton vilkas projektitoiminta heijastuu maksuvalmiudessa. Lainoja ei Pohjois-Savon liitolla ole. Pohjois-Savon kehittämisrahasto Pohjois-Savon kehittämisrahaston maksuosuudet perustamisvaiheessa olivat yhteensä ,78, jota sääntöjen mukaan korotetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Kehittämisrahaston maksuosuus pidetään v tasolla. Taloussuunnitelmajaksolla rahaston maksuosuuden arvioidaan pysyvän nyt asetetulla tasolla. Rahastoa on käytetty mm. alueidenkäytön erillisselvityksiin ja hankkeiden liiton maksuosuuksiin. Kehittämisrahastoon kerättävä maksuosuus on Laskelma maksuosuuksista kunnittain on liitteenä. Kuntien maksuosuudet määräytyvät siten, että Iisalmen, Kuopion ja Varkauden kaupunkien ja Siilinjärven, Lapinlahden ja Leppävirran kuntien maksuosuudet ovat kunkin vuoden peruspääomasta 80 % ja muiden Pohjois-Savon kuntien maksuosuudet 20 %. Näiden kahden ryhmän sisällä maksuosuudet määräytyvät äyrimäärien suhteessa. Projektit/ liiton omat Projektit eivät ole liiton jäsenkuntien maksuosuuskatteista toimintaa, vaan menot katetaan projektien tuloilla. Projektitoiminta aiheuttaa kuitenkin liiton maksuvalmiuden heikkenemistä kun projektien tulot kertyvät viiveellä. Projekteihin varataan TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma osoittaa kuinka tulorahoitus riittää toimintamenoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin. Tuloslaskelmasta saadaan seuraavat tunnusluvut: toimintakate vuosikate tilikauden tulos tilikauden ylijäämä/alijäämä Vuosikate on talousarviovuonna negatiivinen ( ) ja alijäämäisyys jatkuu myös suunnitelmavuosina. Tilikauden tulos pysyy vuosikatteen mukaisena koska poistoja ei tehdä. Talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella tilikauden negatiivista tulosta tasataan vuosittain vuokrantasausrahaston avulla. Vuoden 2005 talousarviossa rahaston pääomaa käytetään Näin talousarviovuoden ja suunnitelmakauden ylijäämäksi saadaan

19 TALOUSARVIO 2005 JA TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUS TP-2003 TA-2004 TA-2005 TS-2006 TS-2007 Muutos euro euro euro euro euro 2004/05 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut ,4 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,0 % Muut henkilöstösivukulut ,0 % Palvelujen ostot ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 % Vuokrat ,0 % Toimintakate ,4 % TOIMISTO Toimintatuotot ,8 % Myyntituotot -Jäsenkuntien maksuosuudet ,0 % -Julkaisujen myynti ,0 % Maksutuotot ,0 % Tuet ja avustukset ,2 % Vuokratuotot ,0 % Muut toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,6 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,7 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,4 % Muut henkilöstösivukulut ,9 % Henkilöstökorvaukset ,0 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % Avustukset ,0 % Vuokrat ,1 % Muut toimintakulut 0 Toimintakate ,2 % VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot ,8 % Toimintakulut ,7 % Toimintakate ,0 % PROJEKTIT Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISRAHASTO Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,0 % 18

20 POHJOIS-SAVON LIITTO TP-2003 TA-2004 TA-2005 TS-2006 TS-2007 Muutos euro euro euro euro euro 2004/05 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot ,9 % Maksutuotot ,0 % Tuet ja avustukset ,2 % Vuokratuotot ,0 % Muut toimintatuotot ,0 % ,7 % Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,8 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,3 % Muut henkilöstösivukulut ,8 % Henkilöstökorvaukset ,0 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 % Avustukset ,0 % Vuokrat ,1 % Muut toimintakulut ,6 % Toimintakate ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,0 % Muut rahoitustuotot Korkokulut ,0 % Muut rahoituskulut ,0 % Vuosikate ,0 % Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos ,0 % Rahastojen vähennys (+) ,0 % Tilikauden ylijäämä (alijäämä)