SOSIAALITURVA 10/02. vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 10/02. vuotta"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 90 vuotta 10/02 Hoivayrittäjät verkostoituvat Ruotsissa kuntalainen voi valita palvelunsa Kotkassa kilpailutettiin kotihoito ylikansallinen yritys voitti

2 Pääkirjoitus 14. kesäkuuta 2002 Suomessa on sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä noin Yritysten määrä on kasvanut viidessä vuodessa lähes tuhannella.yritykset tuottavat sosiaalipalveluista noin viisi prosenttia. Kunnat tuottavat palveluista 78 prosenttia ja yhdistykset ja säätiöt 17 prosenttia. Sosiaalipalveluyritykset ovat yleensä pieniä. Niissä on keskimäärin neljä työntekijää, ja yhteensä ne työllistävät runsaat henkilöä. Yksityisiltä sosiaalipalveluiden tuottajilta odotetaan paljon.tuottajien määrän odotetaan kasvavan ja niiden tuottamien palveluiden tyydyttävän erityisesti kasvavan vanhusten palveluiden tarpeen.yritysten palveluiden odotetaan olevan pelastus kuntien talousahdingossa: yksityisiä palveluita kilpailuttamalla kunnat uskovat saavansa palvelut nykyistä halvemmalla.yritysten palvelujen odotetaan olevan ratkaisu myös ennustettuun työvoimapulaan. Kuinka hyvin sosiaalipalveluja tuottavat yritykset pystyvät vastaamaan näihin odotuksiin, riippuu paljolti niiden toimintaedellytyksistä. Nykyiset yrittäjät ovat eräänlainen alan hiiva: heille on kertynyt kokemusta ja tietoa sosiaalialan yrittämisestä. He voivat käyttää sitä yritystensä laajentamiseen ja palveluiden lisäämiseen. Heidän kokemuksensa myös rohkaisevat tai pelottavat alalle aikovia. Yritysten uskotaan pystyvän rekrytoimaan Kilpailutetaanko sosiaalipalveluilta kehittämismahdollisuudet pois? sosiaalipalveluihin kuntia paremmin työvoimaa. Mutta voi kysyä, mikä houkuttelisi työntekijöitä hoiva-alan yrityksiin? Palvelujen kilpailuttaminen tietyin välein voi tehdä yritykset henkilöstölle epävarmoiksi työpaikoiksi. Kuntien toiminta sen sijaan on jatkuvaa, ja ne voivat taata halutessaan pysyvän työsuhteen. Näinä pätkätöiden aikana tämä on työmarkkinoilla hyvä kilpailuetu, jos kunnat ymmärtävät käyttää sitä hyväkseen. Palvelujen kilpailuttaminen ja ostaminen yrityksiltä ei ratkaise kuntien talousongelmia. Ostopalvelut eivät tule sen edullisemmaksi kuin kuntien oma tuotanto, jos palveluista maksetaan yrittäjälle sellainen hinta, että se luo kohtuulliset toimintaedellytykset ja mahdollisuudet myös toiminnan kehittämiselle. Aloittavat yrittäjät alihinnoittelevat usein palvelunsa päästäkseen kunnan asiakkaiksi. Muutama vuosi voi sujuakin hyvin, kun yrittäjä jaksaa alkuinnostuksessaan tehdä pitkää päivää. Kun hän ei enää jaksa, on vaihtoehtona joko toiminnan lopettaminen tai palvelujen hintojen korottamien, jotta yrittäjä voisi palkata lisää henkilöstöä. Kunnan kustannukset palaavat entiselle tasolle tai sitten kunta jää kokonaan ilman palvelua, jos ei ilmesty uutta yrittäjää, joka taas myy palvelunsa aluksi edullisesti. Kunnilla ei ole ollut 90-luvun laman aikana ja sen jälkeen tiukan talouden vuoksi paljonkaan mahdollisuuksia kehittää sosiaalipalvelujaan. Kehitystyötä on tehty lähes yksinomaan Raha-automaattiyhdistyksen varoilla järjestöissä ja niiden projekteissa. Nyt tämäkin kehitystyö on uhattuna, kun yritysten vaatimuksesta järjestöjen palveluntuotanto halutaan saada samalle viivalle yritysten kanssa. Jos järjestöiltä kavennetaan toiminnan kehittämisedellytyksiä, yrityksiltä ne kilpailutetaan pois ja kunnilla niitä ei ole ollutkaan, kenellä on voimia ja mahdollisuuksia kehittää vastaisuudessa sosiaalipalveluja? Riittääkö alan kehittäjäksi pelkkä tuotteistaminen ja taloudellisen tehokkuuden korostaminen? Kenellä on mahdollisuus kuunnella asiakkaan tarpeita ja kehittää palvelukokonaisuutta sen perusteella? Palvelujen kilpailuttamisen ja valvonnan ongelmien ratkaisemiseksi Ruotsissa on otettu käyttöön nk. kundval-järjestelmä. Siinä asiakkaat, heidän omaisensa tai edustajansa ostavat palvelut kunnan antamalla palvelusetelillä suoraan kunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta. Järjestelmästä ei ole vielä pitkäaikaisia kokemuksia, mutta se tuo lisää vaihtoehtoja sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Kundval-järjestelmässä palveluja kehityttävät asiakkaat, jotka äänestävät palvelusetelillään. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 10/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2002 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , vuotta Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimittaja Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: Puh , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi 6 kk 30 Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 (25 mk)/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,32 (19,74 mk) palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Lautatarhankatu 6 p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 10/2002

3 Tässä numerossa Uudenmaan TE-keskuksen kehityspäällikkö Taavetti Mutanen (vas.) ja sosiaali- ja terveysalan yrityshautomon vetäjä Alpo Kervinen tapaavat usein hoivayrittäjyyden edistämisen merkeissä. s Kilpailutetaanko sosiaalipalveluilta kehittämismahdollisuudet pois? Merja Moilanen 4 Kangasniemellä yksityinen palvelukoti ei enää ole kummajainen Kati Pitkänen 6 Missä ovat kilpailuttamista ja sosiaalialaa hallitsevat konsultit? Kati Pitkänen 7 Hoivayrittäjät verkostoituvat Pieksämäen seudulla Kati Pitkänen 9 Hoiva-alan valtakunnallinen verkkopalvelu syntymässä Päivi Achte 10 Kotkassa kilpailutettiin kotihoitoa Merja Moilanen 12 Ruotsissa kuntalainen valitsee Pekka Lith 14 STM selvittää palvelusetelin käyttömahdollisuuksia kotipalvelussa Arja-Jokinen Virta 15 Uutisia Kolumni 16 Pitkäaikaishoidon asiakasmaksut osa 3 Puolisoiden elatussopimukset Ilpo Luoto KATI PITKÄNEN Yrittäjän on pidettävä huolta itsestään ja jätettävä aikaa perheelle,sanoo Irmeli Virkki.Hän on mukana Hoivayrittäjien jaksamishankkeessa. s. 23 Varatuomari Anja Karvonen-Kälkäjä perää palvelujen ostosopimuksiin selkeyttä. 20 Toimivat hoiva-alan markkinat eivät synny jahkaamalla Kati Pitkänen 21 Hoiva-alan hautomossa yritys pääsee alkuun Kati Pitkänen 22 Mäntsälässä puitesopimukseen ollaan tyytyväisiä Kati Pitkänen 23 Hoivayrittäjän on osattava johtaa ja vastuuttaa Merja Moilanen 24 Hoivayrittäjä tarvitsee vertaisryhmää Merja Moilanen 26 Laki julkisista hankinnoista on hallittava Kati Pitkänen 28 In memoriam: Elisa Pelkonen 29 Sanoin kuvatut Kuvin sanotut 30 Sopimukset selkeiksi Merja Moilanen MERJA MOILANEN 31 Palvelutyönantajat ehdottaa valtakunnallista laatuhanketta Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 11/02 postitetaan lukijoille Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään s. 30 MERJA MOILANEN SOSIAALITURVA 10/2002 3

4 Kangasniemellä yksityinen palvelukoti ei enää ole kummajainen Mielenterveysongelmaisten palvelukoti on toiminut kunnassa jo yli kymmenen vuotta. Alku ei kuitenkaan sujunut kitkatta. Mielenterveyshoitaja Tiina Jurvanen availee reippaasti ovia. Tässä on olohuone. Takan laitoin päälle, kun sanoivat, että on kylmä. Palvelukodin tilat ovat viihtyisät ja avarat. Huoneissa on kasveja ja seinillä tauluja. Jotkut ovat kysyneet, että mistä te tällaiseen palvelukotiin olette tauluja saaneet. Siihen olen vastannut, että kuule, me ostamme niitä, Tiina sanoo. Palvelukoti toimii kahdessa omakotitalossa, jotka sulautuvat ympäröivään asutukseen. Piha on laaja, ja siellä on pöytäryhmiä, joissa ruokaillaan kesäisin. Palvelukoti tarjoaa asumispalveluja mielenterveydellistä tukea tarvitseville. Paikkoja on viidelletoista, nyt kaksi paikkaa on vapaana. Suurin osa asukkaista on miehiä. Yrityksen perustin aivan kuntaa ajatellen, ja kunta on ostanut ostopalvelusopimuksella nämä paikat vuodesta 1988 lähtien, kertoo yrityksen perustaja, erikoissairaanhoitaja Seija Luukkonen. Onni (vas.), Reijo ja Tapani paistattelevat päivää Kangasniemen palvelukodin seinustalla. Eilen on käynyt jalkahoitaja. Kävi ennen kuin kynsillä puuhun pääsee,tapani vitsailee. KATI PITKÄNEN Rajoja ja rakkautta Työntekijöitä on Seijan lisäksi kolme kokopäiväistä ja yksi puolipäiväinen. Henkilökunta tulee aamulla ja lähtee iltaseitsemältä.yöt asukkaat ovat itsekseen ja pitävät huolta toinen toisistaan, jos tarvetta on. Henkilökunta on aina tavoitettavissa. Esimerkiksi Seijalle voi soittaa milloin tahansa. Hyvin harvoin soittavat, Seija kertoo. Ja meillä on selkeä rytmi, yöllä nukutaan. Sairaalassahan se rytmi voi joskus mennä tältä osin erilaiseksi. Työntekijät tekevät ruoat, pesevät pyykit, siivoavat ja antavat lääkkeet. Asukkaat osallistuvat kykyjensä mukaan kotitöihin. Alkoholin käyttö taloissa on kielletty. Molemmissa taloissa on oma sauna, jossa kylvetään kaksi kertaa viikossa. Ennen kaikkea me annamme rajoja ja rakkautta, Tiina sanoo. Toisen talon verannalla yksi mies lukee sanomalehteä, olohuoneessa katsotaan televisiota, jotkut ovat päivätorkuilla.yksi miehistä tervehtii erityisen kohteliaasti ja esittää sotilaspassinsa. 4 SOSIAALITURVA 10/2002

5 Iltaruokaa odotellaan: se on tänään jauhelihakastiketta ja perunamuusia sekä päivän grillauksesta yli jääneitä makkaroita. Nimesin sen Tiinan tipsaukseksi, Tiina naurahtaa. Harakanpesät ja kaikki Miehet vaikuttavat oloihinsa hyvin tyytyväisiltä. Moni heistä on ennen palvelukotiin tulemista viettänyt useita vuosia laitoksessa. Tämä on maailman paras paikka, sanoo Reijo paistatellessaan päivää etupihalla. Piha on vehreä on pensaita, muita istutuksia ja paljon puita. Tänne on hyvä pysähtyä, toteaa vieressä istuva Tapani. Ja meillä on harakanpesäkin tuolla puussa, hän jatkaa ja osoittaa korkeuksiin. Seija Luukkonen kertoo kuitenkin, ettei alku sujunut ongelmitta. Palvelukoti oli pitkään oikea Kangasniemen kummajainen. Perustamiseen liittyy koko kunnan historia. Kunnalliskodin mielisairaiden osasto täältä aikoinaan lakkautettiin, ja sairaanhoitopiiri perusti sellaisen puolivalvotun asuntolan. Siihen tehtiin viisivuotissuunnitelma, ja sen jälkeen se muuttui valvomattomaksi asuntolaksi. Kunnalla ei ollut suunnitelmia avopalvelujen kehittämiseksi. Lääninhallitus osoitti kunnalle määrärahan, jolla kunta voisi ostaa avopalveluja yksityiseltä. Olin silloin itse sairaanhoitopiirissä työssä ja miettinyt oman hoitokodin perustamista jo pitkään. Muuten aloittaminen olisi ollut aika helppoa, mutta tilojen löytäminen oli vaikeata. Kenenkään naapuriksi ei saisi tulla. Ja palvelukodin idea on kuitenkin, että se on palveluja lähellä kuten postia, pankkia, terveyskeskusta. Asukkaiden toivoisi kykenevän omatoimisesti käymään esimerkiksi postissa se on elämän laatua, että pystyy joitakin asioita itse hoitamaan. Sitten löysin nämä talot Kangasniemen keskustasta ja ostin ne, mutta siihenhän se meinasi tyssätä. Valituskierre alkoi. Perustin yrityksen kuitenkin vuonna Seija Luukkonen on tyytyväinen siihen, että lähti yrittäjäksi. Tässä on paljon vastuuta, mutta myös yrittäjän vapaus tehdä haluamaansa työtä omalla tavallaan. Liikkuvatko ne vartijoiden kanssa? Alueen asukkailla oli paljon ennakkoluuloja mielenterveysongelmaisista asukkaista. Keräsivät adressia ja valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteenkin, Seija naurahtaa. Eiväthän ne valitukset läpi menneet, mutta minulle se oli raskasta. Se oli kova paikka, jossa piti miettiä, että enhän minä nyt tähän tämän homman anna lopahtaa! Kun palvelukoti sitten aloitti, kysyttiin, että liikkuvatko asiakkaat vartijoiden kanssa, kertoo Seija. Mutta kyllä minä ymmärrän heitä, Seija sanoo, jos ei ole koskaan tavannut psyykkisesti sairasta ihmistä, sitä voi kuvitella kaikenlaista ja on vaikka millaisia mielikuvia. Asukkaatkin tietävät naapureiden asenteista. He kuvittelivat, että me pompimme heidän pihoillensa, mutta minä voin kyllä sanoa, että eihän kellään meistä ole sellaisia taipumuksia, toteaa Tapani. Ennakkoluulot vaihtuneet yhteistyöhön Nyt tilanne on toinen. Naapurit ovat tottuneet palvelukotiin ja huomanneet, ettei siitä ole häiriötä. Päinvastoin, nykyään meillä toimii oikein verkosto naapureiden kanssa, kertoo Seija. Yksi naapuri kasvattaa kurkkuja, minä ostan niitä häneltä ja toiselta naapurilta ostan kalat valmiiksi perattuina.yksi rouva taas kerää marjoja meille. Tämä on tällaista lähiruokatuotantoa. Asukkaita kannustetaan hoitamaan omia asioitansa ja liikkumaan palvelukodin ulkopuolellakin niin paljon kuin mahdollista. Monet käyvätkin itse terveyskeskuksessa, joka on tien toisella puolella tai lähellä olevassa Matkahuollossa. Muutoinkin homma tuntuu palvelukodissa pelaavan. Meillä on erittäin hyvä henkilökunta, ammattitaitoinen ja jaksava, sanoo Tiina. Ja me olemme rehellisiä, niin toisillemme kuin asiakkaillekin. KATI PITKÄNEN Rikastuminen on työn takana Seija muistaa hyvin, että monet ajattelivat, että nyt hän ryhtyy tekemään rahaa palvelukodeilla ja oikein rikastuakin aikoo. Hän kertoo olleensa paneelikeskustelussa 1980-luvulla, jossa yksi osallistuja oli kysynyt suoraan, että missä on Seijan moraali ja etiikka, kun hän lähtee tällaisella rahastamaan. Sata ihmistä oli kuulemassa, Seija muistelee. Ne tuppaavat aina unohtamaan, että minun on saatava tästä työstä leipäni ja että ne palvelut tuotetaan tällä rahalla. Ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä ole. Ensimmäiset kymmenen vuotta minä olin kiinni tässä yrityksessäni niin, etten lomaa ehtinyt pitämään. Nyt onneksi ehtii jo sitäkin. Rikastumaan yksityisellä hoitokodilla tuskin pääsee, mutta se elättää, jos jaksaa työtä tehdä, Seija sanoo. Ja ostopalvelusopimukset ovat rajaavia. Alussa sopimuksiin merkittiin, kuinka paljon voittoa voi tehdä. Tällä hetkellä hoitopäivämaksu on 50 euroa, kunta maksaa sen jokaisesta asiakkaasta. Asukkaat maksavat itse vuokran, mikä on 185 euroa kuukaudessa. He saavat normaalit tuet asumiseen ja lääkkeisiin. Kunta perii asukkailta päivämaksun, mikä on korkeintaan 21 euroa ja määräytyy tulojen mukaan. Kilpailuttaminen ei pelota Seija on sitä mieltä, että yksityinen pystyy tuottamaan palvelut edullisemmin kuin kunta. Se on varma juttu. Hallinnollisia kuluja ei ole niin paljon. Oikeastaan pienissä yrityksissä hallinnolliset kulut ovat saman suuruisia kuin yrityksen johtajan palkka, Seija naurahtaa. Kangasniemen kunta kilpailutti Seijan tarjoaman asumispalvelun viime vuonna. Kuntaan tuli muutamia kyselyjä, mutta tarjouksia vain yksi Seijalta. Hänen kanssaan kunta solmi uuden sopimuksen. En minä pelkää kilpailuttamista jatkossakaan, Seija kertoo. Sitä se yrittäminen on. Jos tänne tulee enemmän kilpailua, sitä on vaan yrittäjän petrattava. Siihen on varauduttava parantamalla omaa toimintaansa. Laatu on Seijasta tärkeää ja siihen on satsattava. Hän pitää hyvänä nykyistä lupamenettelyä ja sitä, että yritykset pitävät ajan tasalla lääninhallitusta. Silloin 1980-luvun alussa kuka tahansa saattoi pistää pystyyn tällaisen hoitokodin. Ja silloin oli kaikenlaisia yrittäjiä. Nyt on tuo valvontasysteemi kunnossa. Seija uskoo, että tulevina vuosina hoitokoteja tulee lisää ja myös itse maksavia asiakkaita. Hänen hoitokodissaan oleville kahdelle avoimelle paikallekin saattaisi nyt olla itse maksavia asiakkaita tulossa. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 10/2002 5

6 Sosiaalijohtaja Myllylä: Missä ovat kilpailuttamista ja sosiaalialaa hallitsevat konsultit? Kilpailuttamisosaamista on harvan kunnan sosiaalitoimessa riittävästi. Ulkopuoliselle avulle olisi tarvetta. ja terveystoimessa olemme tottuneet siihen, että kaikki on hallittava itse, toteaa Sosiaali- Kangasniemen sosiaalijohtaja Marjatta Myllylä. Kilpailuttamiseen liittyvää osaamista meistä harvalla on riittävästi. Kilpailuttamisen suurin ongelma on siinä, että emme tunne omaa tuotettamme, emmekä sen arvoa. Ennen kuin palveluja voidaan vertailla ja arvioida, on kuntien tuotteistettava omat palvelunsa ja hinnoiteltava ne. Tämän lisäksi pitäisi hallita kilpailulainsäädäntö, tarjouspyynnöt, sopimusmallit ja sopimusoikeus, Myllylä luettelee. Aluehallinnon tarjoama koulutus on ollut pelkkää pintaraapaisua tässä suhteessa, ja voidaan kysyä onko yksittäisen kunnan, Kuntaliiton vai kenties jonkun yksityisen yrittäjän asia ryhtyä perkaamaan tätä aluetta ja pohtimaan esimerkiksi sitä, onko kunnallinen laskentatoimi sillä tasolla, että se tuottaa oikeanlaiset kaaviot ja hinnat kunnan tuottamien palvelujen kustannuksista. Kilpailuttamisosaaminen yksityiseltä? Onko sosiaalitoimessa siis oltava koko kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen vai voitaisiinko asiassa hyödyntää ulkopuolisia? Tässä olisi markkinat yrityksille. Miksei kunta voisi ostaa palveluja yritykseltä, joka osaisi kilpailuttamisen ja huolehtisi sopimusmalleista? Meillä on konsultteja miltei kaikilla toimialoilla, mutta sosiaalitoimessa niitä ei vain löydy. Täällä on sellainen kulttuuri, että kaikki on osattava itse. Myllylä uskoo, että monet kilpailuttamiskielteiset asenteetkin selittyvät juuri sillä, että uusia asioita on vaikea hallita ja ymmärtää. Uskoisin, että niin vastuullisissa luottamustehtävissä olevat ihmiset kuin lautakuntien jäsenet tietävät mihin päin maailma on menossa ja suhtautuvat kilpailuttamiseen myönteisesti. Meidän viranhaltijoiden asennepuolella sen sijaan on korjaamista. Meidän kulttuurimme on niin erilainen kuin se kulttuuri, johon kilpailuttaminen kuuluu, sanoo Myllylä. Kilpailuttamisen alkutaivalta Sosiaalijohtaja Myllylä itse pitää kilpailuttamista terveenä ilmiönä. Maailma muuttuu ja siihen on mukauduttava, hän sanoo. Kangasniemellä on toistaiseksi muutamia siivouspalveluja tarjoavia yrittäjiä lukuun ottamatta vain yksi yksityinen hoivayrittäjä palvelukoti mielenterveydellistä tukea tarvitseville. Kun Seija Luukkosen perustama palvelukoti aloitti toimintansa 1980-luvulla, epäselvyyksiä tuottivat uudet käsitteet ja niiden tulkinnat. Esimerkiksi asumispalveluyksikkö oli 1980-luvulla uusi käsite. Kela ei osannut päättää onko se laitoshoitoa vai asumispalvelua. Joskus Kela tulkitsi palvelukodin tarjoaman hoidon laitoshoidoksi ja silloin lääkekorvauksia ei maksettu samalla tavalla kuin kotona asuville. Lainsäädäntö ei ollut ajan tasalla tässä asiassa, vaikka kai siitä vieläkin kädenvääntöä käydään, Myllylä kertoo. Sosiaalitoimen puolella on kokemusta kilpailuttamisesta vain palvelukodin osalta. Se kilpailutettiin viime vuonna. Tarjouskilvan voitti ainoana siihen osallistuneena palvelut ennenkin tuottanut Luukkonen. Hoiva-alan yrittäjät eivät ole tasavertaisia muiden yrittäjien kanssa Nyt ollaan valmistelemassa tarjouspyyntöä 16-paikkaisen vammaisten ryhmäkodin palvelujen tuottamisesta. Kunnan oma yksikkö aikoo olla kilpailussa mukana. Kunnan omien yksikköjen on lähdettävä mukaan kilpailuun. Vasta silloin puhutaan todellisesta kilpailuttamisesta. Emme painota valintakriteereissä vain hintaa, vaan myös ammattitaitoista henkilökuntaa, kokemusta ja laatua. Myllylä toivoisi kuntaan yrittäjiä pyörittämään myös ammatillisia perhekoteja.toistaiseksi niitä ei kuitenkaan ole ilmaantunut. Hoiva-alan yrityksen perustaminen vaatii aika tavalla pääomaa. Se on kumma juttu, että jos joku haluaa perustaa jonkin muun toimialan yrityksen, niin siihen saa kyllä rahallista tukea. Ihmettelen, mikseivät hoiva-alan yrittäjät ole rahoituksen suhteen tasavertaisia muiden alojen yrittäjien kanssa, toteaa Myllylä. Toiseksi vanhusväestöisin kunta vuonna 2030 Kangasniemen kunta on väestöennusteiden valossa Suomen toiseksi vanhusväestöisin kunta vuonna Kuntalaisilla eläkkeet ovat pieniä ja maksukyky vähäistä.yksityisiä palvelunostajia ei juuri ole ja palvelujen ostaminen esimerkiksi vanhuksille on kuntavetoista, joskaan kunnan ostokykykään ei ole häävi. Edellytyksiä esimerkiksi pienten vanhustenhoitoon erikoistuneiden yksikköjen synnylle kyllä olisi muutoin: on asiakkaita, työvoimaa ja kiinteistöjäkin saisi edullisesti, mutta kunta ei juuri pysty ostamaan, Myllylä sanoo. Yksityisiä ostajia saattaa kuitenkin ilmaantua. Meillä on runsaasti kesäasukkaita, ja heissä on myös paluumuuttajia. Jotkut ovat jo muuttaneet ja kunhan suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, saattaa muuttajia olla enemmänkin, kertoo Myllylä. Kunnassa on ikääntyvän väestön palvelujen tarpeeseen varauduttu: terveyskeskus on remontissa, vanhainkoti on juuri saneerattu ja rahaa on haettu myös 18-paikkaiselle dementiakodille. Tulevaisuuteen on varauduttu myös positiivisesti : kunnassa annettiin viime vuonna liki kahdenkymmenen tuhannen vanhan markan asuntobonus kaikille kunnasta ensiasunnon hankkiville. Ulkopuolisia kuntaan tuli 44 ja liki sama määrä nykyisiä kuntalaisia osti ensiasunnon. Vauvabonuksiakin on annettu lapsiperheille tarjotun työavun muodossa. Kirkonkylälle kotoutumiskoulutus Pulmia tuottaa kunnan sisäinen muuttoliike. Vanhusväestö muuttaa kirkonkylälle, mutta siellä on vähän tekemistä. Sitten pelataan peliautomaattia Matkahuollossa tai istutaan kaljalla. Aktiivisimmat löytävät tekemistä, mutta niille vähemmän aktiivisille pitäisi myös olla puuhaa. Myllylän mukaan kirkonkylissä pitäisi olla jonkinlainen vastaanottotapa, jolla laitamilta muuttavat ikääntyneet kotoutettaisiin kirkonkylälle. Päivätoimintaan toivoisin myös yrittäjiä. Päivätoiminnan aloittaminen ei yrittäjältä vaadi suurta alkupääomaa, joten sellaisen yrityksen perustaminen olisi suhteellisen helppoa, Myllylä pohtii. Kati Pitkänen 6 SOSIAALITURVA 10/2002

7 Hoivayrittäjät verkostoituvat Pieksämäen seudulla Verkostossa tutustutaan toisiin yrittäjiin, kouluttaudutaan ja viritellään yhteistyötä. pääsee hetkeksi pois omista jokapäiväisistä kuvioistaan ja tapaa muita alan yrittäjiä, sanoo Raili Väänänen hoiva- Täällä yrittäjien verkoston tapaamisessa. Kuulee muiden kokemuksia ja saa kertoa omistansa. Olemme myös vierailleet toistemme yrityksissä,väänänen jatkaa. Hänellä on vanhuksille tarkoitettu hoitokoti Pieksämäellä. Luulen, että menemme puheissamme pidemmälle ja puhumme avoimemmin kuin esimerkiksi teollisuusyrittäjät tavatessaan toisiaan, veikkaa palvelukotiyrittäjä Seija Luukkonen Kangasniemeltä. Yrittäjiä naurattaa, ja joku mutisee, että toistaiseksi. Nämä tapaamiset ovat henkireikä.täällä myös päivittää omia tietojansa, Ritva Nuora lisää. Nuoran hoitokoti Pieksämäellä tarjoaa tehostettua palveluasumista ikääntyneille. Aktiivisia yrittäjiä hoiva- ja perhekotiyrittäjien verkostossa on kahdeksan, ja he kokoontuvat noin kerran kuussa. Kaikki toimivat Pieksämäen seudulla, johon kuuluvat Haukivuori, Jäppilä, Kangasniemi, Pieksämäki, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi. Idea hoivayrittäjäverkoston perustamisesta syntyi Iso Inke -hankkeessa, joka käynnistyi viime vuonna. Sitran rahoittamassa hankkeessa kehitetään Pieksämäen seudun kuntien ja hyvinvointialan yritysten kanssa uusia toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan palveluverkostoon.yhtenä tavoitteena on myös tukea ja kehittää sosiaali- ja terveysalan yritystoimintaa ja työllisyyttä. Hankkeessa luotiin ensin verkosto hoivaja perhekotiyrittäjille, ja tarkoituksena on rakentaa samanlaista verkostoa myös hierojille ja fysioterapeuteille sekä siivoojille. Sinulta jumppari, minulta askarteluohjaaja Useat verkoston yrittäjät ovat samanlaisessa tilanteessa: yritykset ovat pieniä, laatuun on satsattava entistä enemmän, kilpailuttamisen pelisääntöjä on opeteltava, samoin on kehitettävä tuotteistamista, tiedotusta ja markkinointia sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Monet hoivayrittäjät eivät edes tienneet toistensa olemassaolosta ennen verkostoon tuloansa.yhteistyökuvioitakin on viritelty. Yhdellä yrittäjällä esimerkiksi oli tarvetta jumpparille, ja toinen ei tarvinnut niin paljon heidän palkkaamansa askartelunohjaajan palveluita. Näitä taas tarvitsi tuo toinen yrittäjä. Nyt he neuvottelevat siitä, että ostavat toisiltansa nämä palvelut, kertoo Sari Marttila, Iso Inke -hankkeen projektipäällikkö. Laatukoulutusta ja työnohjausta Verkostossa mukana oleville hoivayrittäjille on järjestetty laatukoulutusta. Koulutus jatkuu vuoden 2003 loppuun, jolloin Iso Inke -hanke päättyy. Koulutukseen on kuulunut niin yksilöohjausta kuin ryhmäohjaustakin, ja palaute on ollut hyvää. Yrittäjille on tarjottu myös työnohjausta. Muutamat yrittäjät ovat hankkeen tarjoaman työnohjauksen jälkeen jatkaneet sitä ja jakaneet kustannukset keskenään. Useimmat verkostossa olevat yrittäjät ovat olleet toiminnassa jo monia vuosia ja toimineet kunnan ostopalvelusopimuksien varassa. Toimintakulttuuri on kuitenkin muuttumassa, Marttila toteaa, minä en halua luoda kilpailuttamisesta uhkakuvia ja pelotella, että isot syövät pienet yritykset, mutta kilpailuttamiseen on varauduttava, korostaa Marttila. Ammattitaitoa on vahvistettava ja laatua lisättävä. Kunnat ovat tällä seudulla lähteneet laatutyöhön, joten kaikkien yrittäjienkin on lähdettävä, Marttila jatkaa. Laatutyön lisäksi verkostossa aiotaan keskittyä tuotteistamiseen ja kilpailuttamisen pelisääntöihin.verkostossa opetellaan myös sellaisten työkaluja käyttöä, joiden avulla ostajalle voidaan paremmin perustella hoitopäivän hintaa.tällainen työkalu on muun muassa Rava-indeksi. Hoiva-ala tarvitsee profiilin korotusta Verkostossa pohditaan myös hoiva-alan profiilia ja tiedotuksen tarvetta. Hoiva-alan yrittäjät leimataan helposti ei-oikeiksi-yrittäjiksi tai hyväntekeväisyyttä harrastaviksi näpertelijöiksi. Tästä imagosta on päästävä irti, ja siinä päärooli on tietysti yrittäjillä itsellään. Hehän päättävät osallistuvatko siihen keskusteluun, jossa mielikuvia hoivayrittäjyydestä muokataan eli kertovatko asioistaan itse, vai antavatko yleisten kliseiden hoivayrittäjyydestä muokata mielikuvat toimialasta. Pallo profiilin kohotukseen on meillä yrittäjillä itsellämme, Kaija Kähmi Pieksämäeltä toteaa. Yhdessä me olemme paljon vahvempia lähtemään kehittämään alasta tiedottamista, lisää Kähmi. Hänellä on mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu kuntoutuskoti. Toisaalta alan kulttuuri on nuorta, eikä monella ole kovin vahvaa ammatti-identiteettiä. Kyllä siihenkin meni aikaa, ennen kuin itse tajusin, että yrittäjähän minä olen ja aivan oikeata yrittämistä tämä homma on, toteaa naarajärveläinen palvelukeskusyrittäjä Marketta Heikkonen. Hänen palvelunsa suunnattu kehitysvammaisille. Yrittämisen alkuaikoina ei aikaa yleensä liikene muuhun kuin siihen, että yritys saadaan toimimaan. Minä lähdin hyvin matalalla profiililla liikkeelle, eikä sitä edes mitään tiedottamista alussa miettinyt. Alkuaika meni sen leivän ansaitsemiseen, Heikkonen lisää. Nyt tilanne alkaa olla toinen. Aiomme tarjota juttuja paikallisradioihin ja lehtiin hoivayrittäjyydestä, jotta sidosryhmät, erityisesti kuntalaiset, ymmärtäisivät paremmin, mistä on kysymys, kertoo Marttila. Tässä verkoston tuki on tärkeää: yhdessä rahkeita tiedotuksen kehittämiseen on enemmän. Kukaties myöhemmin ryhdytään ajattelemaan tiedotuksen lisäksi markkinointiakin. Marttilan mielestä vielä ei ole sen aika. Mutta ei siihen kauan mene, kun sekin alkaa olla tärkeää. Itse maksavia asiakkaita varmasti tulee, ja silloin puhutaan tietysti jo markkinoinnistakin. Yhteistyötä sosiaalijohtajien kanssa Iso Inke-hankkeen aloittesta myös Pieksämäen seudun kuntien sosiaalijohtajat tapaavat kuukausittain. Täällä loppuivat laman aikana sosiaalijohtajien tapaamiset, Marttila sanoo. Vuoden alusta tapaamisiin on osallistunut myös kuntien terveystoimi. Nyt on aloitettu myös hoiva-alan yrittäjien ja sosiaalijohtajien yhteiset tapaamiset. Tällaiset keskustelut ovat tietysti perinteinen tapa kehittää yhteistyötä, mutta us- SOSIAALITURVA 10/2002 7

8 Hoivayrittäjien verkosto kokoontui Pieksämäellä toukokuussa. Aiheena oli tällä kertaa hoivayrittäjyydestä tiedottaminen. Osallistujina olivat Kaija Kähmi(vas.), Ritva Nuora, Marketta Heikkonen, Sari Marttila, Raili Väänänen,jaSeija Luukkonen. KATI PITKÄNEN komme, että keskusteluista nousee esiin uusia asioita ja eri osapuolet saavat tärkeää tietoa toisistaan. Sosiaalijohtajat ovat kertoneet sosiaalitoimen suunnitelmista ja tarpeista, ja on pohdittu mitä ongelmia yhteistyössä esimerkiksi on ollut, kertoo Marttila. Kati Pitkänen Apuluuri neuvoo hoivapalveluista Iso Inke -hankkeessa on käynnistetty hyvinvointipalvelujen välityskeskus Apuluuri. Siihen Pieksämäen seudun asukkaat voivat soittaa tarvitessaan tietoa ja neuvontaa arki-, hoito- ja hoivapalveluista. Keskus välittää tietoa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluista. Kyselyihin vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset, ja suunnitteilla on myös yksilöllisiä neuvontakäyntejä asiakkaan kotiin, jos tarve vaatii. Eniten välityskeskuksesta on kysytty siivous- ja asiointipalveluita. Apuluurilla on myös omat www-sivut, joilla eri palveluntarjoajien palveluihin voi tutustua. Lisätietoja osoitteesta UUTISIA Marjatta Turtiaisesta vuoden hoivayrittäjä Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TE- SO ry on myöntänyt vuoden 2002 Hoivayrittäjäpalkinnon Marjatta Turtiaiselle. Palkinto luovutettiin 22. toukokuuta Terve-Sos -tapahtumassa Jyväskylässä. Marjatta Turtiaisen omistamalla Savonkoti Oy:llä on Savonlinnassa kaksi kehitysvammaisten ja vammaisten henkilöiden palvelukotia. Villa Ruustinnassa ja Villa Ritalassa on yhteensä 27 asumispaikkaa. Henkilökuntaa kodeissa on kolmen oman perheen jäsenen lisäksi 12. TESOn hallitus myönsi palkinnon Marjatta Turtiaiselle ennakkoluulottomasta ja rohkeasta yrittäjätoiminnasta. Turtiainen aloitti toiminnan vuonna 1998 vuokratiloissa. Kun hän ryhtyi rakennuttamaan yritykselle omia tiloja, hän joutui taistelemaan naapuruston asenteita vastaan: kehitysvammaisia ei haluttu naapureiksi. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi kiistan kuitenkin Savonkoti Oy:n eduksi. MERJA MOILANEN 8 SOSIAALITURVA 10/2002

9 Hoiva-alan valtakunnallinen verkkopalvelu syntymässä Yksityisistä hoiva-alan yrityksistä kootaan kattava palveluhakemisto verkkoon. Jatkossa esimerkiksi tarjouspyynnöt voi lähettää palvelun avulla. Hoiva-alan verkkopalveluhanke sai alkunsa kyselyistä. Saimme yhä enemmän soittoja, joissa kysyttiin palveluja iäkkäille omaisille tai sosiaalityöntekijät kyselivät asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille, kertoo projektipäällikkö Marjo Viitaniemi Terveysja sosiaalialan yrittäjät ry:stä, joka koordinoi hanketta. Tiedot yhdestä palvelusta Tähän mennessä hoivapalveluja tuottavien yritysten tiedot ovat olleet hajallaan eri lähteissä. Palveluja tarvitsevan on ollut vaikea löytää etsimäänsä, koska koottua tietoa palvelujen tuottajista ei ole ollut saatavilla. Alan yrittäjät ovat myös kaivanneet heidän tarpeisiinsa räätälöityä verkkopalvelua. Hoivayrittäjien on ollut myös vaikea päästä asiakkaiden tietoisuuteen. Nyt kehitettävä palveluhakemisto tuokin apua hoivayritysten tiedotus- ja markkinointipulmiin. Yhteistyön edistämistä Yksityisten sosiaalipalvelujen kasvu on ollut viime vuosina voimakasta, ja palvelutarpeetkin ovat lisääntyneet. Markkinoilta on kuitenkin puuttunut verkkopalvelu, joka palvelisi yksityisen palvelutarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Nyt kehitettävän verkkopalvelun yhtenä tavoitteena onkin edistää toimivien hoiva-alan markkinoiden kehittymistä, ja toimia yhteistyövälineenä kuntien ja yrittäjien välillä. Hankkeella halutaan myös lisätä sähköisten palvelujen hyödyntämistä hoivayrittäjien liiketoiminnassa. Palvelua kehitetään muun muassa siten, että esimerkiksi tarjouspyynnöt valituille yrityksille voidaan lähettää suoraan sähköisesti tai sitten palvelua voi tilata hakemiston avulla suoraan itselleen tai asiakkaalleen. Laatua ja luotettavuutta Valtakunnallisessa hankkeessa on viisi alueellista osaprojektia. Uudellamaalla hanketta koordinoi Laurea ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomessa Turun ammattikorkeakoulu, Pirkanmaalla TESO ry., Pohjois-Karjalassa itsenäisen selviytymisen ja apuvälinealan kehittämiskeskus ISAK ja Lapissa Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Näillä alueilla toimii vajaa 700 hoiva-alan yritystä. Alueilla luodaan paikalliset verkkosivut, jotka sisältävät yrityshakemiston palvelutietoineen, sekä paikallinen tietopankki, josta yrittäjät löytävät tietoa koulutuksesta ja ajankohtaisista tapahtumista omalla alueellaan. Yhteistyötä on tehty laajasti muun muassa Kuntaliiton, lääninhallitusten ja Stakesin kanssa, jotta portaalista saataisiin mahdollisimman laadukas ja kaikkia osapuolia palveleva. Lähtökohtana pidetään sitä, että kaikki hakemistossa mukana olevat yrittäjät ovat saaneet asianmukaisen toimiluvan tai tehneet asianmukaisen ilmoituksen siihen kuntaan, jossa toimivat. Tällä halutaan taata verkkopalvelun luotettavuus ja palvelujen korkea laatu. Hakemistossa on myös uusittu kuusinumeroinen toimialaluokitus, jonka perusteella on helppo koota esimerkiksi tilastoja eri toimialojen yrityksistä. Yrittäjät päivittävät itse tietonsa Yrittäjien aktiivisuudesta riippuu, kuinka kattavasti heidän toiminnastaan palvelussa tiedotetaan. Hakemisto kootaan siten, että kunkin alueen yhteyshenkilö syöttää yrityksen yhteystiedot hakemistotietokantaan, jonka jälkeen yrittäjä saa sähköpostitse tunnukset, joiden avulla hän voi täydentää tietokantaan oman yrityksensä tarkempia palvelutietoja. Yrittäjä voi täydentää tietoja asiakasryhmän ja palvelutyypin mukaan sekä kirjoittaa itse palvelun esittelyn, hintatiedot, palveluympäristön kuvauksen sekä esitellä henkilökunnan ja erikoisosaamisalueet. Myös tiedot vapautuvista paikoista voi ilmoittaa. Tarjouspyyntöjä ajatellen yrittäjän kannalta on tärkeää, että hakemistossa on mahdollisimman tarkat tiedot, jotta tarjouspyynnöt kohdistuvat oikein. Niille yrittäjille, joille tietokoneen käyttö on vierasta, järjestetään tarvittaessa koulutusta palvelutietojen ylläpitämisestä ja päivittämisestä. Tavoitteena on kuitenkin, että yrittäjät huolehtivat lopulta itse tietojensa päivittämisestä. Verkkopalvelua on esitelty jo Lapissa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa niin yrittäjille kuin kuntien edustajille. Vuoden loppuun mennessä valtaosa yrityksistä hakemistossa Kun yksityinen asiakas tai kunnan viranomainen etsii hakemistosta sopivaa palveluntarjoajaa, hän voi valita ensin esimerkiksi asiakasryhmän tai paikkakunnan, jolta palvelua etsii. Lisämääreenä on yrityksen palvelutyyppi. Hakemistopalvelu on näin tehty helppokäyttöiseksi sellaisillekin asiakkaille, jotka eivät ole tottuneet verkkopalveluja käyttämään. Kesän aikana hakemistoon kootaan yritysten tietoja niin, että syksyyn mennessä siellä on jo 60 prosenttia alueiden yrityksistä ja vuoden loppuun mennessä tietojen uskotaan kattavan jo kaikki vajaat 700 sosiaalipalveluyritystä. Sen jälkeen hakemistoon ryhdytään kokoamaan terveyspalveluyritysten tietoja. Tekninen toteutus ei onnistu ilman hoiva-alan tuntemusta Verkkopalvelun teknisen pohjan toteuttajaksi valittiin ohjelmistotalo Capnova Oy. Palvelu on toteutettu niin, että sitä on helppo kehittää edelleen ja lisätä tarpeen mukaan uusia palveluja. Tulevaisuudessa on mahdollista käyttää verkkopalvelua vaikkapa kännykästä käsin, kertoo Capnovan toimitusjohtaja Ville Hurnonen. Palvelun teknistä toteutusta varten oli tarpeen tutustua koko hoiva-alaan. Hurnosen yritys onkin osallistunut alan tilaisuuksiin projektin aikana ja kerännyt tietoa alasta. Tällä alueella edistetään ihmisten hyvinvointia, ja näen sen arvokkaana asiana, Hurnonen toteaa. Koko Suomen yritykset palveluun Valtakunnallinen hanke kestää vuoden 2003 loppuun, ja sitä rahoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Paikallisilta TE-keskuksilta on saatu tukea alueprojektien toteuttamiseen. Ensi vuonna hanke aloitetaan myös niillä alueilla, jotka eivät vielä ole mukana, jotta kaikki Suomen yritykset saataisiin mukaan palveluun. Julkisten hankintojen sähköisillä markkinoilla on muutenkin etsitty yhteistyökuvioita.yhteistyöllä halutaan varmistaa verkkopalvelujen toimivuus asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan kannaltahan on tärkeintä, että palvelut löytyvät helposti. Tulevaisuudessa käytössä on kenties portaali, jossa yhdistyvät eri toimijoiden kokoamat palvelut. Esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämä Julma-verkkopalvelu, joka on julkisten hankintojen sähköinen markkinapaikka ja hoiva-alan verkkopalvelu voisivat hyvin yhdistyä. Päivi Achte Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina TESO ry:ssä. SOSIAALITURVA 10/2002 9

10 Koskenrinteen henkilökuntaa ryhmäkuvassa. Kotkassa kilpailutettiin kotihoitoa Kotkassa kilpailutettiin neljän vanhusten palvelutalon asukkaiden kotihoito eli kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Kilpailun voitti ylikansallinen yhtiö. Kilpailutettavina olivat Kotkan Vanhainkodin Kannatusyhdistys ry:n omistamien Kotka-kodin, Karhulakodin ja Koskenrinteen asuintalon sekä Maria-kodin kannatusyhdistyksen omistaman Maria-kodin asukkaiden kotihoito. Tähän asti asukkaat ovat saaneet tarvitsemansa hoidon ja palvelut talot omistavien yhdistysten tuottamina. Kaupunki on ostanut palvelut, ja asiakkaat ovat maksaneet tulojensa mukaiset palvelumaksut kaupungille.yhdistykset ovat tuottaneet ateriapalvelut asiakkaille ja ne jätettiin kilpailuttamisen ulkopuolelle. Valintakriteerit Tarjouspyynnössä oli asetettu kotihoidon valintakriteeriksi kokonaistaloudellisesti edullisin toimituskokonaisuus. Valintakriteereitä olivat hinta, toiminnan tehokkuuden ja asiakaspalvelun suunnitelman laatu, toimittajan vakavaraisuus ja työnantajavelvoitteiden täyttäminen, toimintaohjelmien sisältö, henkilöstön määrä ja pätevyys sekä laatu-, ympäristö- ja turvajärjestelmät. Eri hoitoisuusluokkiin kuuluvista asukkaista pyydettiin eriteltyä hintaa samoin lisäveloituksen määrää dementiasta ja psyyken ongelmista kärsivien hoidosta, kahden avustettavista ja sairaanhoidollista toimista. Kotipalveluohjaajat muodostivat hoitoisuusluokat Rava-mittarin ja Hilmon perusteella.tarjousta pyydettiin eriteltynä tuetusta, tehostetusta ja valvotusta hoidosta. Kilpailutettujen palveluiden arvo on noin euroa. Yhdeksän tarjousta Tarjouksia tuli yhdeksän.tarjoajissa oli mukana yksi ylikansallinen ja yksi valtakunnallinen yritys. Muut tarjoajat olivat paikallisia. Mukana tarjouskilpailussa olivat myös nykyiset palveluntuottajat. Kilpailuttamistyöryhmä totesi, että edullisin kokonaisuus saadaan jakamalla kokonaisuus osiin ja arvioimalla tarjouksia osittain. Valinnasta päätti sosiaali- ja terveyslautakunta Se oli myös tehnyt päätöksen ko. palvelujen kilpailuttamisesta. Maria-kodin kotihoidosta edullisin tarjous tuli kodilta itseltään, ja lautakunta valitsi sen. Muiden palvelutalojen kotihoidosta edullisin tarjous saatiin ISS Care Partner Oy:ltä, ja se sai tuotettavakseen Karhula-kodin, Kotka-kodin ja Koskenrinteen asuintalojen kotihoidon. Sopimukset tehtiin kahdeksi vuodeksi. Sopimuskausi alkaa 1. lokakuuta Yöhoitoa tarkasteltiin erikseen ja se päätettiin ostaa Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistykseltä mahdollisesti kaupungin omalla yöpartiotoiminnalla täydennettynä. Mitä opittiin? Talouspäällikkö Marja Merovuo kertoi, että kilpailuttaminen oli työläs prosessi. Kotkassa työtä helpotti kuitenkin se, että kaupunki oli ollut mukana vanhustenhuollon LASSO-laatuprojektissa ja se antoi pohjaa palvelujen sisältömäärittelyyn. Merovuon mukaan kilpailuttaminen opetti, että ensin on tuotteistettava palvelut. Palvelujen osittaminen vaatii kokonaisuuden hallintaa. Tärkeimmät laatukriteerit on määriteltävä. Kun tarjouspyyntö on saatu valmiiksi, on varmistettava, että kaikki tarjoajat ymmärtävät pyynnön sisällön. Kotkan kilpailuttamistyöryhmää oli neuvottu järjestämään tarjoajille tiedotustilaisuus, mutta sitä ei tehty. Merovuon mielestä se olisi kuitenkin kannattanut järjestää. 10 SOSIAALITURVA 10/2002

11 Eläkeputkeen ja toisiin tehtäviin Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistyksen henkilöstöstä osa pääsee eläkeputkeen, osalle järjestyy työtä yhdistyksen muissa yksiköissä. Kotkan Vanhainkodin kannatusyhdistys on ylläpitänyt vanhusten hoitopalveluja vuodesta Aluksi yhdistys ylläpiti vanhainkotia ja vuosien mittaan toiminta on monipuolistunut ja asiakasmäärä lisääntynyt. Yhdistys on rakennuttanut Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja kaupungin kanssa yhteisymmärryksessä Kotka- ja Karhula-kodit sekä Koskenrinteen vuokra-asunnot. Näiden asukkaiden kotihoidossa on ollut varahenkilöstö mukaan lukien 23 työntekijää. Työntekijöillä on pitkät työsuhteet. Heidän keski-ikänsä on 47 vuotta. Suurin osa henkilöstöstä on koulutukseltaan kotiavustajia, monet ovat kouluttautuneet työpaikassaan. He ovat hyviä työntekijöitä, vaikka eivät olekaan koulutettuja lähihoitajia, johtaja Eeva-Liisa Säisä sanoo. Hoiva- ja huolenpitotehtäviä heille työmarkkinoilla tuskin tarjotaan. He saavat tyytyä siivoukseen, vaikka heillä on hoivatyön osaamista ja ammattitaitoa ja lisäksi iän mukanaan tuomaa näkemystä. Työmarkkinoilla juuri valmistunut lähihoitaja menee heidän ohitseen. Liiketaloudellisesti ajatteleva yritys ottaa töihin mieluummin nuoren työntekijän, jolla ei ole ikälisiä. Eeva-Liisa Säisä kertoo, että yhdistyksessä on kartoitettu työntekijöiden tilanteita ja yritetty välttää irtisanomisia.yhdistyksen ylläpitämistä muista vanhustenhoitoyksiköistä on järjestymässä töitä 11 työntekijälle. 12 työntekijää on jouduttu irtisanomaan, mutta heistä seitsemän täyttää eläkeputkeen pääsyn kriteerit. Lisäksi ratkaisu heijastuu toimisto- hallintohenkilöstön työtilanteeseen. Yhdistyksellä on 73 ympärivuorokautista hoitoa antavaa hoivapaikkaa, joiden palvelut kaupunki ostaa. Myös nämä hoivapaikat ehkä kilpailutetaan ensi vuoden aikana. Pelkäämme, että jokin iso yritys antaa siitäkin edullisen, itselleen tappiota tuottavan tarjouksen päästäkseen markkinoille. Yhdistyksellä on lisäksi kahdeksanpaikkainen lyhytaikaisen hoivan osasto. Tälle hoidolle näyttää olevan kysyntää. Asiakkaina ovat pääasiassa omaishoidossa olevat pitkäaikaissairaat, jotka maksavat itse tai saavat kaupungin tai RAY:n Ompas-projektin palvelusetelin. Tätä toimintaa ei voida kilpailuttaa, koska se on meidän omaa, Säisä toteaa. Kuka vastaa vanhuksen kokonaishoidosta? Eeva-Liisa Säisä piti tarjouspyyntöä epäselvänä ja monimutkaisena. Siinä määriteltiin esimerkiksi hoidon määrää käyntikertoina. Se on mittarina huono. Käyntikerta voi olla 10 minuuttia tai kaksi tuntia. Käyntikertojen perusteella on vaikea arvioida kustannuksia ja tehdä tarjousta. Eeva-Liisa Säisä ihmettelee voittanutta tarjousta. Meidän tarjouksemme oli tehty sen mukaan, että kaupungin ostot kattavat toiminnasta aiheutuvat kulut. Voittanut tarjous oli lähes 20 prosenttia halvempi. Kun sen purkaa työehtosopimuksen mukaisiksi palkoiksi, ei se kata niitä. Kotkan Vanhainkotiyhdistys voitti tarjouskilpailun yöpäivystyksen. Eeva-Liisa Säisä arvelee, että ISS Care Partner Oy oli hinnoitellut sen tarkoituksella korkeaksi, koska se ei halunnutkaan itselleen vaivalloista yöpäivystystä. Se halusi vain rusinat pullasta. Eeva-Liisa Säisä on huolissaan myös työn laadusta. Olennaista vanhustenhoidon laadussa on, että hoidettavat voivat luottaa hoitajiin. Vanhuksen luottamuksen saavuttaminen vie aikaa. Kun uuden palveluntuottajan sopimuskausi on kaksi vuotta, miten siinä kehittää työtä ja laatua? Me työntekijät olemme työikäisiä ihmisiä ja pystymme pitämään puolemme, mutta kuka pitää vanhusten puolta ja ottaa heistä kokonaisvaltaisen vastuun, kun heidän hoitonsa on hajotettu eri tahoille, Säisä murehtii. Edullinen tarjous perustuu pieniin hallintokuluihin ISS Care Partner Oy:n eri toimintayksiköiden yhteinen hallinto pienentää kuluja. hallintokulut saadaan sillä, että yhtiön eri toimintayksiköillä on yhteinen hallinto ja kulut jaetaan niiden kesken. Palveluita ny- Pienet kyisin tuottava yhdistys sisällyttää palvelukustannuksiin sellaisia hallintokuluja, jotka eivät sinne kuulu, hyvinvointipalveluiden päällikkö Varpu Mattlar sanoo. ISS Care Partner Oy:llä ei ole valmista henkilökuntaa kotihoidon palvelujen tuottamiseen, vaan se palkkaa uutta henkilöstöä. Vaatimuksena on sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus. Jos hakijoissa on palvelut aiemmin tuottaneen yhdistyksen henkilöstöä, heitä voidaan palkata uusina työntekijöinä, mikäli he täyttävät vaatimukset, Mattlar sanoo. Liian lyhyt sopimuskausi Ensimmäisen puolenvuoden aikana ei palvelun laadusta ei voi sanoa vielä mitään. Pelkkä muutos voi aiheuttaa asukkaissa tyytymättömyyttä ja epävarmuutta. Laadun kehittäminen on vuosien työ. Kahden vuoden sopimus on aivan liian lyhyt aika toiminnan ja laadun kehittämiseen, Varpu Mattlar sanoo. ISS Care Partner Oy:ssä palvelujen laadun valvonta ja kehittäminen on nivelletty kiinteäksi osaksi työtä. Erityisesti kiinnitetään huomiota asiakkaiden kohtaamiseen, vuorovaikutukseen ja yksilölliseen palveluun. Asiakkaan yksilöllisyyden ja koskemattomuuden kunnioittaminen ja tietosuojasta huolehtiminen ovat hoidon perusasioita. Asiakkaan kohtaamisen lisäksi laatuun kuuluvat toiminnan takana olevat järjestelmät kuten johtamis- ja kirjaamiskäytännöt. Yhtiöllä on oma laadunhallintajärjestelmä ja laatujohtamismalli ja toimintaa kehitetään Euroopan laatupalkintokriteeristöön perustuvilla itsearvioinneilla. Toiminnan kehittämisessä tehdään yhteistyötä yhtiön muissa Pohjoismaissa sijaitsevien yksiköiden kanssa. Merja Moilanen ISS on monikansallinen yritys, joka on laajentanut useille toimialoille. Monialaisuudesta saadaan synergiaetuja, yrityksestä kerrotaan. SOSIAALITURVA 10/ ERJA SAARINEN

12 Pekka Lith Ruotsissa kuntalainen valitsee Kilpailuttamiseen liittyvät puutteet ovat kannustaneet Ruotsin kuntia kehittämään asiakkaan valintaan perustuvia palveluntuotantomalleja. Niitä sovelletaan enenevästi vanhusten koti- ja asumispalveluissa, esikoulutoiminnassa ja lasten päivähoidossa. Ruotsissa kunnat vastaavat sosiaalipalveluista, kuten lasten päivähoidosta (barnomsorg) ja vanhusten huollosta (äldreomsorg). Terveydenhoito puolestaan on maakäräjien (landsting) vastuulla. Sosiaalipalvelujen osuus kuntien toimintamenoista on puolet. Vanhusten ja vammaisten palvelut ovat sosiaalipalvelujen suurimmat menoerät. Toisen puolen menoista haukkaavat kuntien muut perustehtävät: perusopetus, paikallisteiden ja katujen ylläpito, vesi- ja jätehuolto, rakennuslupien myöntäminen, kulttuuripalvelut sekä matkailun ja elinkeinoelämän edistäminen. Julkinen liikenne on maakäräjien asia. Sosiaalipalvelut tuotettiin 1980-luvulla pääasiassa kuntien omana toimintana, mutta 1990-luvun alussa yksityisten palveluntuottajien osuus alkoi kasvaa nopeasti. Kehitykseen vaikuttivat kuntien heikentynyt talous ja kunnallisten palvelujen tehostamistarpeet. Nykyisin yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaasti kotipalveluja ja vanhusten asumispalveluja. Ruotsiin onkin syntynyt vahvaa yritystoimintaa näillä aloilla. Suomen tavoin sosiaalipalveluyritykset ovat riippuvaisia kuntien hankinnoista. Ruotsi eroaa Suomesta kuitenkin siinä, että kolmannen sektorin palveluntuottajilla ei ole lähimainkaan yhtä keskeistä asemaa sosiaalipalveluissa kuin Suomessa. Ruotsin Kuntaliiton (Svenska Kommunförbundet) mukaan kunnat hankkivat tavaroita ja palveluita sosiaalitoimeen 33 miljardilla kruunulla vuonna 2000 (taulukko 1). Summasta ostopalveluja oli 15 miljardia kruunua (taulukko 2). Kuntien toimintamenoihin suhteutettuna ostopalvelujen arvo oli lasten päivähoidossa 7,5 prosenttia, vanhustenhuollossa 8,6 prosenttia ja lasten ja nuorten perhehoidossa 9,6 prosenttia. Kilpailuttamisesta kundval-järjestelmään Sosiaalipalveluja on kilpailutettu hankintalain nojalla, jossa sopimuskaudet ovat 3-5 vuotta. Kilpailuttamiseen sisältyy eräitä epäkohtia, esimerkiksi vanhustenhuollossa palveluntuottajan vaihtuminen sopimuskauden jälkeen. Kuitenkin toiminnan jatkuvuutta pidetään vanhusasiakkaalle tärkeänä palvelun laatutekijänä. Lyhyet sopimuskaudet eivät myöskään kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa pitkällä aikavälillä. Perinteisen kilpailuttamismallin puutteet ovat kannustaneet kuntia kehittämään uudentyyppisiä asiakkaan valintaan perustuvia palveluntuotantomalleja (kundvalsystem). Kundval-järjestelmään liittyy paljon Suomessa kokeiluluonteisesti käytössä olleille palveluseteleille tyypillisiä piirteitä. Kundval-järjestelmää ei pidä kuitenkaan ymmärtää yksinomaan palvelusetelijärjestelmänä. Kundval-järjestelmässä palvelujen käyttäjät valitsevat kunnan myöntämällä setelillä (voucher, checken, peng, kupong) mieleisensä palveluntuottajan kunnallisista tai kunnan auktorisoimista yksityisistä palveluntuottajista. Avainsana on asiakkaan valinta, ja asiakkaat voivat halutessaan vaihtaa palveluntuottajia. Setelit ovat ainoastaan välineitä, joilla kunnat osallistuvat rahoitukseen. Kundval vanhustenhuollossa Ruotsin Kuntaliiton mukaan kundval-järjestelmiä on vanhustenhuollossa käytössä tai aiottu ottaa käyttöön kymmenessä kunnassa. Nackan kunnassa ( asukasta) vanhukset saivat jo vuonna 1985 valita oman jalkahoitajansa.vuonna 1992 järjestelmä laajeni kotipalveluun. Vuonna 1998 Taulukko 1. Kaikki tavara- ja palveluostot kulutukseen (102,6 mrd. kr) Ruotsin kunnissa tehtäväalueittain Miljardia kruunua Osuus % toimintamenoista, Opetustoimi Sosiaalitoimi 36,8 32,4 26,7 29,7 Liiketoiminta 12,7 67,6 Tekninen toimiala 11,9 55,7 Kulttuuri ja vapaa-aika 5,5 38,8 Muu toiminta 3,3 35,2 Yhteensä 102,6 33,0 vammaisille annettiin mahdollisuus valita saattoavustajansa ja 2001 järjestelmä laajeni vanhusten asumispalveluihin. Täbyssä ( asukasta) kundval-järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1993 ja vanhusten asumispalveluissa 2001 lukien. Asumispalveluissa Täby tekee yhteistyötä Danderydin ( asukasta) kunnan kanssa. Sigtunassa ( asukasta) kundvaljärjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain kotipalvelussa Näiden kuntien lisäksi kundval-järjestelmiä on käytössä Tukholman, Huddingen, Järfällan, Solnan, Strangnäsin ja Trosan kunnissa. Vanhusten kotipalveluista hyväksi esimerkiksi kundval-järjestelmän toimivuudesta voidaan ottaa Nackan,Täbyn ja Sigtuna kuntien mallit, jotka ovat keskenään hyvin samankaltaisia. Näissä kunnissa sosiaalihuollon viranomaiset toteavat ensiksi asiakkaan kotipalvelun tarpeen, jonka jälkeen asiakas voi valita mieleisenä kunnan tai yksityisen palveluntuottajan. Yksityisenä palveluntuottajana ei voi olla kuka tahansa, vaan kunta valitsee etukäteen tuottajat. Valinta voidaan tehdä kilpailuttamalla tai muutoin auktorisoimalla. Asiakas valitsee palveluntuottajan, mutta rahaliikenne tapahtuu aina kunnan ja palveluntuottajan välillä. Asiakkaan edustaja tai kunnan viranomaiset voivat tarvittaessa avustaa palveluntuottajan valinnassa. Taulukko 2. Kuntien ostopalvelut (32,4 mrd. kr) Ruotsissa tehtäväalueittain Miljardia kruunua Osuus % toimintamenoista, Sosiaalitoimi 15,0 13,7 Opetustoimi 12,5 9,0 Liiketoiminta 2,2 12,0 Tekninen toimiala 2,2 10,2 Kulttuuri ja vapaa-aika 0,3 2,3 Muu toiminta 0,2 2,7 Yhteensä 32,4 10,5 LÄHDE: Svenska Kommunförbundet, Kommunernas marknadsanvändning 2000, Delrapport (www.svekom.se) 12 SOSIAALITURVA 10/2002

13 Nackan kunta on ollut edelläkävijä kundval-järjestelmän käytössä. Tukholman lähellä sijaitsevassa kunnassa on asukasta. Kunta maksaa palveluntuottajalle Kunnan sosiaalivirasto maksaa tiettyjen perustein vahvistetun korvauksen (check, peng) suoritetusta palvelusta asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Asiakas maksaa kunnanvaltuuston vahvistaman omavastuuosuutensa suoraan kunnalle. Kunnallisesta ja yksityisestä palvelusta peritään sama maksu. Palveluntuottaja ei voi periä maksua palvelusta suoraan asiakkaalta. Yksityinen palveluntuottaja voi olla yritys, taloudellinen tai aatteellinen yhdistys. Tullakseen auktorisoiduksi kunnallisen kotipalvelun tuottajaksi yksityisen palveluntuottajan on täytettävä sosiaalilautakunnan asettamat hoidon laatuun ja henkilöstöön liittyvät kriteerit, jotka ovat samat kuin kunnallisella palveluntuottajalla. Edellytyksenä on myös, että yksityisellä palveluntuottajalla on toiminnalleen lääninhallituksen hyväksyntä. Kundval lasten palveluissa Ruotsin kuntaliiton mukaan alle kouluikäisten päivähoidossa (familjedaghem) ja esikoulutoiminnassa (förskola) sekä kouluopetuksessa ja koululaisten iltapäivähoidossa (skolbarnomsorg) kundval-järjestelmiä on käytössä yli 30 kunnassa. Kaikkiaan alle kouluikäisistä lapsista noin kymmenen prosenttia, noin lasta, on Ruotsissa jonkinlaisen kundval-järjestelmän piirissä. Nackassa kundval-järjestelmä on käytössä esikoulutoiminnassa, lasten päivähoidossa ja koululaisten iltapäivähoidossa. Kunnanvaltuuston vahvistaman setelin arvo määräytyy hoitoajan ja lapsen iän perusteella. Kunta maksaa setelin mukaisen maksun asiakkaan valitsemalle palveluntuottajalle. Asiakkaan omavastuuosuus, jonka suuruuteen vaikuttavat sisaralennukset ja vanhempien tulot, suoritetaan suoraan kunnalle (taulukko 3). Miksi asiakkaan valinnanvapautta lisätään? Perinteisesti kuntalaiset on ohjattu käyttämään vain kunnan tietyn palvelulaitoksen tai kunnan kilpailuttaman palveluntuottajan palveluja. Asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä on perusteltu sillä, että kunnan viranomaisilta puuttuu tietoa kuntalaisten todellisesta palveluntarpeesta ja mieltymyksistä. Asiakkaan valinta tuo toimintaan myös jatkuvuutta, sillä asiakas voi pitää saman palveluntuottajan niin kauan kuin haluaa eikä palveluntuottaja voi vaihtua palvelunkäyttäjästä riippumattomista syistä. Palveluntuottaja voi tietysti lopettaa toimintansa, ja asiakassuhde päättyy sen vuoksi. Asiakkaan valintaan perustuvassa palveluntuotantomallissa palveluntoimittajien on katsottu olevan jatkuvassa kilpailutilanteessa eikä vain tarjouskilpailuvaiheessa. Asiakkaiden suorittaman kilpailuttamisen on arveltu lisäävän palveluntoimittajien mielenkiintoa toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisemmin kuin kuntatilaajan valintaan perustuvassa julkisessa hankinnassa. Kuntatilaajan valintaan perustuva tavanomainen kilpailuttamismalli on johtanut esimerkiksi Tukholmassa siihen, että markkinoita hallitsevat suuret yritykset ja pienet yritykset ovat syrjäytyneet markkinoilta. Pienillä yrityksillä on varsin vähän julkisten hankintojen tarjouksia valmistelevaa henkilöstöä. Kilpailuttamisesta saadut hyödyt ovat vähentyneet, kun kilpailijoiden määrä on kutistunut muutamaan yrityksen. Toimivan järjestelmän edellytykset Asiakkaan valintaan perustuva palvelutuotanto edellyttää, että markkinoilla on riittävästi vaihtoehtoisia julkisen tai yksityisen sektorin palveluntuottajia. Ruotsissa melko suurissakin kunnissa on havaittu, että järjestelmä ei toimi ilman naapurikuntien välistä yhteistyötä.yksityisten palveluntuottajien on voitava kilpailla asiakkaista myös samoista lähtökohdista kuin kunnan palveluntuottajat niiden oikeudellisesta muodosta huolimatta. Muutamissa kunnissa on pyritty aktiivisesti lisäämään yksityisten sosiaalipalvelujen tarjontaa. Uusia yrityksiä on houkuteltu paikkakunnalle avaamalla julkinen palvelutuotanto avoimelle kilpailulle. Myös kuntien omaa henkilöstöä on kannustettu ryhtymään yrittäjiksi. Esimerkiksi Huddingessa kunta tukee aloittavien yritysten käynnistämistä (avknoppningsstöd). Ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan kundval-järjestelmässä on kiinnitettävä erityistä huomiota palveluntuottajille maksettavien korvausten hinnoitteluun. Rahallinen korvaus on määriteltävä samoilla kriteereillä kaikille palveluntuottajille ja sen täytyy olla vertailukelpoinen kunnan omaan palvelutoimintaan nähden. Viranomaisten on panostettava riittävästi myös toiminnan valvontaan, mikä on haastava tehtävä. Taulukko 3. Esimerkki Nackan kunnan kundval-järjestelmän rahoituksesta lasten perhepäivähoidossa Hoitoaika tuntia/viikko Asiakasmaksu kr/kk Setelin arvo kr/v, 1-2 vuotta Setelin arvo kr/v, 3-5 vuotta Setelin arvo kr/v, 6 vuotta Vanhempain vapaalla olevat Työttömät LÄHDE: SOSIAALITURVA 10/

14 Suhtautuminen riippuu poliittisesta vakaumuksesta Asenteet kundval-järjestelmää kohtaan riippuvat Ruotsissa jossain määrin vastaajien poliittisesta vakaumuksesta. Oikeistossa kundval-järjestelmään on suhtauduttu myönteisemmin kuin vasemmistossa, jossa uuden palvelujen tuotantotavan on katsottu merkitsevän päätösvallan siirtymistä poliitikoilta ja viranomaisilta kuntalaisille. Kundval onkin ollut useammin käytössä kunnissa, joissa porvaripuolueilla on enemmistö. Selvitysten mukaan julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja kundval-järjestelmä eivät ole heikentäneet palveluiden laatua. Uusien palveluntuottajien markkinoilletulo on usein laskenut kustannuksia ja edesauttanut uusien palvelumuotojen kehittämistä. Palvelujen kilpailuttaminen on lisännyt toiminnan joustavuutta ja parantanut kunnan seurantajärjestelmää, myös kunnan oman toiminnan arvioinnissa. Kundval-järjestelmän käytännön toteutuksessa on kunta- ja tehtäväkohtaisia eroja. Ruotsin Kuntaliiton mukaan 90 kuntaa eri puolella maata on kiinnostunut järjestelmän käytöstä saaduista kokemuksista. Kundval-järjestelmiä kohtaan osoitettu lisääntyvä mielenkiinto on johtanut siihen, että Kuntaliitto on tarjoamassa keskustelufoorumia ja tietojenvaihtokanavaa asiasta kiinnostuneille kunnille. Kundval-järjestelmästä ei ole kuitenkaan olemassa mitään varsinaista lainsäädäntöä. Juridisesti keskeinen ongelma on, onko kundval-järjestelmässä kysymys kunnan toimeksiantosuhteesta palveluntuottajan kanssa vai loppuasiakkaan tekemästä toimeksiantosuhteesta. Ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan kundval-järjestelmän ja hankintalain välisen suhteen selvittäminen onkin kiireellinen tehtävä. LÄHTEITÄ: Palvelutyönantajat ry:julkisten palveluiden järjestäminen Ruotsissa (toim.pekka Lith ja Mikko Martikainen),Helsinki Svenska Kommunförbundet: Kommunernas marknadsanvändning år 2000, Externa resurser, entreprenader och privata företag, Delrapport, Stockholm Svenska Kommunförbundet:Valfrihet och kundvalsystem i kommunal verksamhet, Underlag för lokala bedömningar, Stockholm Lisätietoja saa myös Ruotsin Kuntaliiton sivuilta Kirjoittaja on yksityinen tutkija. Hän on laatinut useita selvityksiä eri palvelualoilta. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia kotipalvelussa Palveluseteli tuo yksityiset palvelujen tarjoajat kunnallisen kotipalvelun rinnalle. Mikäli palvelusetelin käyttö yleistyy, niin valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysryhmä tutkii, mitä toimenpiteitä tarvitaan palvelusetelin käyttöönottamiseksi, jotta yksityiset palvelujen tuottajat voisivat tarjota vaihtoehdon kunnan kotipalvelun asiakkaille. Selvitysryhmään kuuluvat johtaja Risto Suominen Suomen Yrittäjät ry:stä ja Kelan suunnittelupäällikkö Olli Valpola. Ryhmällä on tukenaan joukko asiantuntijoita, ja selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden kesäkuun lopussa. Muutoksia lainsäädäntöön ja uusia pelisääntöjä Selvitysmiehet arvioivat, minkälaisia muutoksia lainsäädäntöön tarvitaan. Ryhmä laatii myös ehdotuksia yhtenäisistä menettelytavoista. Palvelusetelin käyttöönotolla on yhteyksiä verolainsäädäntöön, työ- ja kilpailulainsäädäntöön, säädöksiin sosiaalipalveluista ja erilaisiin kuntien hallinnon pelisääntöihin. Myös palvelujen hinnoittelussa on eroja, ja hinnoittelu on ollut erilaista eri tuloryhmille. Selvitettävien asioiden joukko on melko laaja. Valinnanvapautta ja monipuolista tarjontaa Suomen Yrittäjien edustaja Risto Suominen korostaa, että palveluseteli voi monipuolistaa kunnan ja muiden palveluntuottajien tarjontaa, säästää kustannuksia, lisätä asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapautta sekä asiakkaille että kotipalvelun työntekijöille. Ongelmat ovat pitkälle tiedossa, sillä aiemmin on tehty selvitys palvelusetelin käytöstä omaishoitajien lomasijaisuuksien yhteydessä. Nyt pitää selvittää pelisäännöt suhteessa lainsäädäntöön ja kuntien hallintoon. Kokeilutoimintaakin on ollut, mutta se on aina vaatinut erityisjärjestelyjä, toteaa Suominen. Hän viittaa kokeiluun lasten päivähoitoseteleistä, mikä johti uudistuksiin sekä omaishoitajien lomituskokeiluun, josta saatiin myönteistä palautetta. Suominen listaa palvelusetelin myönteisiä puolia: Valinnanmahdollisuudet kasvavat sekä asiakkaalle että työntekijöille yksityisyrityksien myötä. Kilpailuttamalla saadaan aikaan kustannussäästöjä, ja palvelun laatu paranee. Työllisyystilanne kohenee, kun uusia yrittäjiä ja työpaikkoja syntyy. Lisäksi kilpailu työvoimasta parantaa palkkausta. Ruotsista mallia Suominen viittaa myös Ruotsin palvelusetelimalliin, johon työnantajat ja työntekijät ovat suhtautuneet myönteisesti sekä kotipalvelussa että vanhusten asumispalveluissa. Ruotsissa kunta määrittää palvelun tarpeen, mutta jättää asiakkaille oikeuden palvelun valintaan. Kunnat ovat kiinnostuneita Suomen Kuntaliitto on selvittänyt palvelusetelin asemaa kuntien palvelujärjestelmässä. Vuonna 1995 Suomen Kuntaliitto teki selvityksen Palveluseteli ja peruspalvelut, ja vuonna 1999 se jätti sosiaali- ja terveysministeriölle muistion toimenpideehdotuksista. Kuntapuolella on kiinnostusta asiaan, kunhan pelisäännöistä ja lainsäädäntökysymyksistä on päästy yksimielisyyteen, toteaa erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes, joka on Suomen Kuntaliiton edustaja selvitysryhmässä. Arja Jokinen-Virta 14 SOSIAALITURVA 10/2002

15 UUTISIA Peruspalveluministeri Eva Biaudet: Sosiaalialalle kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sosiaalialan kehittämishanketta juuri käynnistetyn terveydenhuollon kehittämisohjelman rinnalle Peruspalveluministeri Eva Biaudet n mukaan sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeet täydentävät ja tukevat toisiaan. Biaudet kertoi asiasta Jyväskylässä Terve-Sos -tapahtumassa 21. toukokuuta. Ministeriö selvittää parhaillaan uudistusprosessin luonnetta, aikataulua ja organisointia. Hankkeen yksityiskohdista kerrotaan tarkemmin lähiaikoina. Sosiaalityö on kriisissä Sosiaalialan kehittämisohjelma on Biaudet n mukaan tärkeä monestakin syystä. Alan arvostuksen lisäämiseksi on saatava aikaan vakava ja perusteellinen kehittämistyö. Sosiaalihuollon ongelmat lastenhuollossa, perhepolitiikassa, vammais- ja vanhustyössä ovat sen laatuisia, että ne ansaitsevat laajan, konsensuksessa tapahtuvan voimainponnistuksen. Sosiaalityön ongelmat lähenevät jo monilla alueilla suoranaista kriisiä, Biaudet sanoi. JULKISIA HANKINTOJA KOSKEVA OIKEUSKÄYTÄNTÖ Mika Pohjonen Kirja on erinomainen apu kuntien, kuntayhtymien, valtion organisaatioyksiköiden ja laitosten sekä seurakuntien ja yritysten esimiesasemassa oleville. Suosittelemme sitä kaikille julkisten laitosten hankinnoista päättäville virkamiehille ja luottamushenkilöille. Kirja on välttämätön myös jokaiselle yritykselle, joka myy tavaraa tai palveluita julkiselle sektorille sekä kaikille, jotka tarkastelevat julkisia hankintoja lainsäädännön näkökulmasta. Varat., KTM Mika Pohjonen toimii markkinatuomioistuimen tuomarina ja on yksi maamme keskeisimpiä kilpailuttamiseen liittyvien oikeudellisten seikkojen asiantuntijoista. YRITYSSANOMA OY Tilaa sivulta tai osta kirjakaupasta. Kolumni USKOA JA ERILAISUUTTA Kerran eräs ystäväni, sosiaalityön opettaja, esitti huolensa siitä, että sinä vuonna sosiaalityötä opiskelemaan oli hakeutumassa lähes pelkästään uskovia nuoria naisia. Heissä ei juuri ollut nähtävissä sellaisia yhteiskunnallisen räväkkyyden ja vaikuttamishalun ituja, joita hän piti sosiaalityöntekijöissä toivottavina. Hän ei kritikoinut sitä, että kristillisissä yhteisöissä, muun muassa kirkon piirissä, kasvaneita tuli alalle. Onhan kirkko tehnyt aina sosiaalityötä (diakoniaa), ja lähim- Arja Tuomi mäisenrakkaus ja hädänalaisten auttaminen ovat leimanneet opetusta. Sosiaalityö vaatii laaja-alaista yhteiskunnan ja elämänilmiöiden seuraamista ja globaalejakin näkökulmia. Uskonasiat siinä kuin politiikkakin ovat asioita, joita ammatillisen työotteen omaavat sosiaalityöntekijät kuitenkin harvemmin käsittelevät työtilanteissaan. Silti niistäkin tulee silloin tällöin puhetta, kun joku asiakas haluaa keskustella uskostaan tai jopa pelastaa työntekijän, jolla huomaa syntinä pitämänsä korvarenkaat. Tarvitaan tietoa ja diplomatiaakin, jotta keskustelussa säilyy myönteinen asiakaslähtöisyys eikä sosiaalityöntekijä tyrkytä asiakkaalle omia ratkaisujaan, uskoaan tai vapaa-ajatteluaan. Puhumattakaan, että työntekijä pitäisi työtään lähetyskenttänä suuntaan tai toiseen. Kristillisyyden ja uskonnon piirissä saattaa ilmetä hyvinkin erikoisia asioita. Esimerkkinä vaikkapa niin kutsutun Nokian liikkeen keskeisenä vaikuttajana toimiva kirkkoherra, joka yritti herättää rukouksella eloon kuollutta poikaa. Toisinaan kuulee sanottavan, että juoppoa ei pelasta muu kuin uskoontulo. Usko onkin monelle voimavara ja terveydenlähde, kuten ilmenee Jorma Niemelän väitöskirjasta Usko, hoito ja toipuminen. Silti on myös epätervettä uskonnollisuutta, jota etenkin elämänkriiseissä olevien ihmisten olisi syytä paremminkin varoa kuin etsiä sieltä apua. Suurten herätyskokousten sato näkyy näet usein lähisairaaloissa psyykkisesti sairastuneiden määrän lisääntymisenä. Opiskeluajoiltani, 1960-luvun lopulta, muistan keski-ikäisen naisen, joka kuului johonkin vapaaseen suuntaan. Kerrottiin, että hän oli saanut henkikasteen, puhui uusilla kielillä ja oli hengessä palava. Hän piti kotonaan polvirukouskokouksia opiskelijoille, ja koska olin vakaa uskovainen ja kävin opiskelijoiden kristillisessä yhdistyksessä, menin kerran muiden mukana hänen kotiinsa rukoilemaan. Muistan, miten olimme polvillamme perheen makuuhuoneessa parivuoteen ympärillä. Kukaan ei lähde täältä, ennen kuin on rukoillut ääneen, komensi nainen. Kieltäydyin rukoilemasta omin sanoin. En halunnut. Naisen mielestä paha henki esti minua rukoilemasta.vastustin Pyhää Henkeä, hän sanoi. En minä, uskovan kodin kasvatti, Pyhää Henkeä vastustanut, vaan häntä itseään. Siitä hän ei pitänyt. Hän pani kätensä pääni päälle ja puhui kovalla äänellä kielillä. Sitten hän sanoi näkevänsä takanani henkiä. Henkiä? Mitähän henkiä hän näki, ihmettelin mielessäni. Samassa nainen julisti näkevänsä takanani huoruuden hengen! Eräs mukana olleista teekkaripojista nosti päätään ja katsoi minua kiinnostuneena. Olin silloin vielä aika arka enkä ollut edes seurustellut. Olin hyvin nolo.ympärillä olijat näyttivät uskovan häntä. Eräs samaan rukouspiiriin osallistunut tyttö joutui joitakin päiviä myöhemmin psykiatriseen hoitoon. Muistan vieläkin hänen ahdistuneet ilmeensä parisängyn toiselta puolelta, kun nainen patisti häntä rukoilemaan ja saikin. On syytä olla kriittinen. Myös psyykkinen poikkeavuus voi ottaa kristilliset kehykset. Tämä kokemus on ollut hyödyllinen oman työni näkökulmasta. Monenlaisten ihmisten auttajana toimivan sosiaalityöntekijän olisi hyvä omata uskonnollisiin ilmiöihinkin muitakin kuin vain uskonnon oma näkökulma. Olisi hyvä tuntea myös muita uskonnollisia ajattelutapoja kuin ehkä kodin perintönä saatu kristillisyys, tietää jotakin islamista ja tuntea buddhalaisuuttakin. Sosiaalityön keskeisin työväline on työntekijän oma persoona; kaikki eletyt, koetut, luetut, nähdyt ja kuullut asiat. Auttamistyössä on käyttöä lähes kaikelle, mikä auttaa ymmärtämään ihmisiä paremmin, myös erilaisia ja muista kulttuureista tulevia sekä erikoisia ihmisiä. SOSIAALITURVA 10/

16 Ilpo Luoto PITKÄAIKAISHOIDON ASIAKASMAKSUT OSA 3 Puolisoiden elatussopimukset Puolisoiden keskinäinen elatussopimus voi olla perusteltua tehdä sen varalta, että toinen puolisoista joutuu laitoshoitoon. Millaisen sopimuksen sosiaalilautakunta voi vahvistaa? Päteekö suullinen sopimus vai pitääkö sopimuksen olla aina kirjallinen? Elatussopimuksella puolisot pyrkivät turvaamaan sen, että avioliittolainsäädännössä asetetut velvoitteet ja perheen taloudelliset asiat tulevat hoidetuiksi siinäkin tapauksessa, että toisen puolison toimintakyky ja mahdollisuus hoitaa asioitaan heikkenee. Sopimuksella puolisoitten elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan tulee myös konkretisoiduksi. Useasti elatussopimuksella vahvistetaan vain se käytäntö, jota puolisot ovat koko avioliittonsa aikana noudattaneet. Sopimus on tällöin vallinneen käytännön kirjaamista ja konkretisoimista. Elatussopimuksella puolisot sopivat, että perheessä enemmän ansaitseva puoliso maksaa elatusapua kuukausittain tietyn summan vähemmän ansaitsevalle puolisolle. Elatussopimukselle ei avioliittolaissa ole asetettu varsinaisia muotovaatimuksia, ja suullinenkin sopimus sitoo puolisoitten keskinäisessä suhteessa.täytäntöönpanokelpoisuuden saavuttamiseksi avioliittolaki edellyttää, että sopimus on tehtävä kirjallisesti. Jotta vahvistettu sopimus voitaisiin panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös, täytäntöönpanokelpoisuus edellyttää myös muita sisältö- ja muotovaatimuksia. Näitä vaatimuksia ei kuitenkaan ole avioliittolaissa säädetty ja asetettu elatussopimuksen muotovaatimuksiksi. Sosiaalilautakunta voi vahvistaa vain kohtuullisen sopimuksen Sopimukselle on hankittava sosiaalilautakunnan vahvistus, jotta sopimus maksuhäiriötilanteissa olisi ulosottokelpoinen. Sosiaalilautakunta voi vahvistaa vain kohtuullisen elatussopimuksen. Kohtuullisuutta harkitessaan lautakunnan on otettava huomioon puolison elatuksen tarve, toisen puolison maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Jotta sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös, sopimuksen on oltava yksiselitteinen ja täsmällinen.tästä syystä sopimuksesta tulee käydä ilmi puolisoiden henkilötiedot, elatusavun määrä, mistä ajankohdasta elatusapua on suoritettava ja milloin elatusapu on erääntynyt maksettavaksi. Vaikka elatussopimus ei täyttäisikään niitä muotovaatimuksia, jotka on asetettava täytäntöönpanokelpoiselle elatussopimukselle tai puolisot eivät vahvistuta elatussopimusta, ei sopimus ole merkityksetön. Se sitoo puolisoitten keskinäisessä suhteessa, ja suoritushäiriötilanteessa elatukseen oikeutettu voi sopimusvelkojana nostaa kanteen tuomioistuimessa ja periä elatussaatavansa toiselta puolisolta tämän velkana. Mikäli puolisot ovat tehneet elatussopimuksen, mutta eivät ole vahvistuttaneet sitä, ja pyytävät elatussopimuksen ottamista huomioon asiakasmaksua määrättäessä, kunnan sosiaaliviranomaisen on tässä yhteydessä harkittava sopimuksen kohtuullisuus. Elatussopimuksen vahvistamisen ongelmia Elatussopimusten vahvistamiseen liittyy joukko ongelmia. Tällä hetkellä hyvin ajankohtainen ongelma on se, onko sosiaalilautakunta velvollinen vahvistamaan sellaisen elatussopimuksen, joka on tehty erillään asumisen tai elatusvelvollisuuden laiminlyömisen varalta. Toinen ongelma on se, minkä tasoinen elatussopimus on kohtuullinen ja miten kohtuullisuutta mitataan. Ongelmaksi ja sopimuksen vahvistamisen esteeksi voivat nousta myös edellä käsitellyt elatussopimuksen muoto- ja sisältövaatimukset. Myös valituslajia koskeva kysymys on ollut ongelmallinen. Sosiaalilautakunnan päätöksestä elatussopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa saa valittaa alueelliseen hallinto-oikeuteen ja tämän päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. Monessa kunnassa päätöksenteko elatussopimuksen vahvistamisessa on delegoitu viranhaltijalle. Jos elatussopimuksen vahvistamista koskeviin tulkintaongelmiin haetaan jokaisessa konkreettisessa tapauksessa KHO:n ratkaisua, kestää hyvin pitkään, ennen kuin elatussopimuksen vahvistaminen on lainvoimaisesti ratkaistu, ja se pitää ottaa päätöksenteon perusteeksi asiakasmaksua määrättäessä. Elatussopimuksen vahvistaminen erillään asumisen ja elatusvelvollisuuden laiminlyömisen varalta Joissakin kunnissa tiedotetaan aktiivisesti mahdollisuudesta tehdä elatussopimus ja jopa suositellaan puolisoita tekemään sopimus siltä varalta, että toinen puolisoista joutuu laitoshoitoon. Toisissa kunnissa sopimuksia ei vahvisteta. Näissä kunnissa tulkitaan avioliittolakia niin, että elatussopimus voidaan vahvistaa vain, mikäli puolisot asuvat erillään tai laiminlyövät elatusvelvoitteensa. Elatusapua erillään asumisen tai elatuksen laiminlyömisen varalta ei tämän tulkinnan mukaan voitaisi vahvistaa. Ainakin Kuopion ja Kouvolan hallinto-oikeudet ovat ratkaisuillaan vahvistaneet tämän tulkinnan lainmukaisuuden. Linjanmuutosta enteili jo Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös , jolla kumottiin Tampereen sosiaalilautakunnan päätös, jossa lautakunta oli jättänyt vahvistamatta puolisoitten tekemän elatussopimuksen sillä perusteella, etteivät puolisot asuneet erillään, eivätkä puolisot olleet laimin- 16 SOSIAALITURVA 10/2002

17 Kuntaliiton ohjeiden mukaan on kohtuutonta, jos pienempituloinen puoliso saa elatussopimuksessa yli puolet puolisoitten yhteen lasketuista tuloista. EEVA MEHTO lyöneet elatusvelvollisuuttaan. Hallinto-oikeus palautti asian Tampereen sosiaalilautakuntaan elatusavun kohtuullisuuden harkitsemista varten. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan elatussopimus voitaisiin näin vahvistaa erillään asumisen esimerkiksi toisen puolison laitokseen siirtymisen varalta. Tampereen sosiaalilautakunta valitti päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO antoi asiassa päätöksen Ratkaisussaan se katsoi, että puolisoiden välinen elatussopimus voidaan tehdä myös vastaisuuden varalle eikä elatussopimusta voida jättää vahvistamatta sillä perusteella, että puolisot eivät vielä asu erillään tai elatusvelvollisuutta ei ole vielä laiminlyöty. Elatussopimus voidaan siis tehdä vastaisuuden varalle, ja tällainen sopimus voidaan myös vahvistaa riippumatta siitä, asuvatko puolisot erillään tai laiminlyökö puoliso elatusvelvollisuuttaan. Elatussopimus voidaan tehdä myös sen jälkeen, kun toinen puolisoista on joutunut laitoshoitoon tai menettää kykynsä solmia sopimuksia. Viimeksi mainitussa tapauksessa aviopuolisolle pitää määrätä edunvalvoja. Elatussopimuksen kohtuullisuuden harkinta Perussäännös elatussopimusta tehtäessä ja elatusavun määrää harkittaessa on avioliittolain 46.. Kummanakin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeitten tyydyttämiseen. Puolison henkilökohtaisilla tarpeilla on tarkoitettu terveyden- ja sairaanhoitoa, hygieniaa, pukeutumista, tavanomaisia virkistysmenoja ja muita vastaavia menoja. Säännös on luonteeltaan ohjaava, ja se ilmaisee yleisen periaatteen. Siinä puolisoille on ensinnäkin asetettu elatusvelvollisuus ja toisaalta turvattu tietyntasoinen elatus. Aviopuolisot muodostavat yhdessä elatusyksikön, jossa kummankin puolison velvollisuudet määräytyvät yhtäläisin perustein: molempien on kykynsä mukaan otettava osaa perheen yhteisestä taloudesta ja toistensa elatuksesta huolehtimiseen. Tämä voi tapahtua sekä hankkimalla perheelle tuloja esimerkiksi ansiotyössä kodin ulkopuolella että työskentelemällä kotona perheen hyväksi. Elatuskyky on keskeinen kriteeri, kun vastuun jakautumista puolisoitten kesken punnitaan. Elatusvelvollisuus suhteutetaan puolisoiden tuloihin ja varallisuuteen, ja kummallakin puolisoista on lähtökohtaisesti oikeus samantasoiseen elintasoon riippumatta siitä, kumpi puolisoista tulot ja varallisuuden perheeseen tuo. Yksityisoikeudellinen elatus on aina myös tarpeen mukaista elatusta, eikä puolison oikeus saada toiselta puolisolta elatusapua ole mikään ehdoton oikeus. Elatussopimuksen tekoa ohjaava puolisoitten elatusvelvollisuutta sääntelevä AL 46. :n säännös on periaatteenomainen ja antaa mahdollisuuden järjestää puolisoitten elatussuhteet melko vapaasti. Lähtökohtana on sopimusvapauden periaate. Tätä sopimusvapautta on rajoitettu avioliittolaissa. Selvät yli- ja alikompensaatiot ovat kiellettyjä. Ylikompensaatiosta on kysymys silloin, kun enemmän ansaitseva puoliso sitoutuu maksamaan esimerkiksi koko palkkansa vähemmän ansaitsevalle, alikompensaatiosta taas silloin, kun puolisot sopivat, ettei elatusvelvollisuutta ole lainkaan: elatusvelvollisuus on niin sanottua indispositiivista oikeutta, eivätkä puolisot voi pätevästi sopia siitä, ettei heillä ole toisiinsa nähden elatusvelvollisuutta. Lähtökohtana elatussopimuksen tekemiselle ja sen kohtuullisuuden arvioimiselle on puolisoitten yhteiset tulot ja niiden pohjalta määriteltävä laskennallinen elatusapu. Tässä mallissa puolisoitten kuukau- SOSIAALITURVA 10/

18 sittaiset nettotulot lasketaan yhteen, jolloin saadaan summa, joka puolisoilla on käytettävissä puolisoiden yhteisten ja kummankin henkilökohtaisten tarpeitten tyydyttämiseen. Avioliittolainsäädännön lähtökohta puolisoitten avioliitonaikaisen elatuksen tason määrittelemisessä on se, että puolisoitten elintason tulisi olla yhtäläinen ja kumpikin kuluttaa perheessä yhtä paljon. Nettotulojen summa jaetaan kahdella, jolloin saadaan selville se, kuinka paljon kummallakin puolisolla on rahaa kuukaudessa käytettävissään. Kun vähemmän ansaitsevan puolison tulot vähennetään puolisoiden käytettävistä olevien tulojen puolikkaasta, saadaan laskennallinen elatusapu, jonka enemmän ansaitseva voi sitoutua maksamaan vähemmän ansaitsevalle puolisolle.tämä laskentamalli ilmentää ja konkretisoi avioliittolainsäädännön puolisoitten elatusvelvollisuutta koskevia periaatteita ja on monissa tilanteissa sellaisenaankin sovellettavissa kohtuullista elatusapua määriteltäessä ja vahvistettaessa. Esimerkki elatusavun määräytymisestä Käytän esimerkkinä kirjoitussarjan alussa (Sosiaaliturva 8 ja 9/02) esittelemäni tapauksen puolisoitten tulotietoja ja määrittelen laskennallisen tasoisen elatusavun heidän tulojensa pohjalta. Aviomiehen tulot ovat markkaa ja vaimon 3 114, joten perheen käytettävissä on siten markkaa. Kummallakin on oikeus puoleen tuosta summasta markkaan. Aviomies voi sitoutua maksamaan elatusapua puolisolleen mk/kk, jolloin kummallakin puolisoista on yhtä paljon rahaa omiin henkilökohtaisiin ja perheen yhteisiin menoihin. Tulosidonnaisen tarkastelun pohjalta laadittava elatusavun laskentamalli antaa kohtuullisen lopputuloksen yllä olevassa esimerkkitapauksessa. Avioliittolain mukainen elatusvelvollisuus on kuitenkin aina tarpeen mukaista elatusta. Pienempituloisen aviopuolison oikeus elatusapuun riippuu siitä, onko hänellä tarvetta saada elatusapua.tämän vuoksi kaava ei sovellu arvioitaessa sellaisen puolison oikeutta elatusapuun, jolla itselläänkin on jo korkeat tulot. Tällaisissa tilanteissa tarvetta elatusapuun ei välttämättä ole lainkaan. Vastaavasti sellaisissa tilanteissa, joissa kumpikin puolisoista on pienituloinen, kaavan mukaan määritelty elatusapu voi olla riittämätön. Aviopuolisoitten konkreettisten olosuhteitten perusteella elatusapu voidaan nostaa tai laskea laskennallisen tasoiseen elatusapuun nähden. Elatusavusta sopiminen puolisoitten kesken on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Silloin kun sosiaalilautakunta vahvistaa sopimuksen ja sopimuksella voi olla vaikutusta asiakasmaksun määräämiseen, pitää puolisoitten elatuksen tarvetta arvioida objektiivisin kriteerein puolisoiden olosuhteet huomioon ottaen. Puolisoiden sopimusta, jossa sopimusvapaus on lähtökohtana, ei sellaisenaan välttämättä voida vahvistaa. Avioliittolain puolisoitten elatusvelvollisuutta sääntelevä säännös on kuitenkin perusnormi, johon elatuksen tason määrittely pitää kytkeä, ja tulosidonnaisen tarkastelun pohjalta määriteltävä laskennallisen mallin tasoinen elatusapu on se mittapuu ja lähtökohta, johon verraten kohtuullisuus arvioidaan. Perustellusta, puolisoitteen olosuhteisin liittyvästä syystä tästä mittapuusta voidaan poiketa ja esimerkiksi karsia ylisuuret elatusavut. Kuntaliiton tulkinta kohtuullisesta elatusavusta elatussopimuksessa Kuntaliiton soveltamisohjeissa elatussopimuksen vahvistamista koskeva ongelma kytketään yhteen asiakasmaksun määräämistä koskevan päätöksenteon kanssa.tavoitteena näyttää olevan ehkäistä pyrkimykset minimoida asiakasmaksu elatussopimus tekemällä. Kohtuullisuuden arvioinnin kriteereiksi nousevat paitsi puolison elatuksen tarve ja toisen puolison maksukyky niin myös sopimusosapuolten motiivit ja tietoisuus elatussopimuksen muista oikeusvaikutuksista. Ohjeitten mukaan elatussopimusta, jolla ainoastaan yritetään minimoida laitoshoidosta perittävä maksu, ei voida pitää kohtuullisena. Sopimuksen tekijöiden tulee myös olla tietoisia siitä, että sopimuksen mukainen elatusapu on ulosottokelpoinen ja elatusavun määrä indeksisidonnainen sekä siitä, että sopimus koskee erillään asumista muutoinkin kuin laitoshoidon vuoksi. Ehdottomana kohtuullisuuden ylärajana pidetään yhteenlaskettujen tulojen puolittamista ja elatusavun määräämistä tällä perusteella. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös puolison käytettävissä oleva varallisuus, joka voidaan realisoida elantoon käytettäväksi. Oikeuskirjallisuudessa esitetyillä käsityksillä puolisoitten elatusvelvollisuudesta ja elatustarpeen tasosta ei tulkinnassa juurikaan näytä olevan sijaa. Laskennallisen tasoinen elatusapu on tulkintaohjeitten mukaan ehdoton kohtuullisuuden yläraja, kun oikeuskirjallisuudessa se on lähtökohta ja mittapuu elatussopimuksessa sovitun elatusavun kohtuullisuuden arvioinnissa. Kohtuullisuuden arvioinnin mittapuuksi Kuntaliiton ohjeissa näyttäkin nousevan puolison perustoimeentulotason turvaaminen myös elatussopimusta vahvistettaessa. Elatussopimuksen muotovaatimukset Avioliittolain 50. ei ole varsinainen muotosäännös. Elatusavusta voidaan sopia vapaamuotoisesti, myös suullisesti, ja suullinen sopimus sitoo puolisoiden keskinäisessä suhteessa. Täytäntöönpanokelpoisuuden saavuttamiseksi sopimus on kuitenkin tehtävä kirjallisena ja jätettävä sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi. Jotta sopimus voitaisiin panna täytäntöön ilman tuomioistuimen päätöstä, sen sisällön tulee olla yksiselitteinen ja selkeä. Elatussopimuksen vahvistaminen on hallintoasian käsittelyä viranomaisessa, ja menettelyä sääntelee hallintomenettelylaki. Hallintomenettelylaissa on viranomaiselle on asetettu neuvontavelvollisuus. Laissa on myös säännös asiakirjassa olevan puutteen poistamisesta. Asiaa käsittelevän sosiaaliviranomaisen tuleekin neuvoa elatussopimuksen vahvistamista hakevaa siitä, mitä elatussopimuksen muodolta edellytetään, jotta se voidaan vahvistaa. Sillä perusteella, että sopimus ei täytä joltakin osin täytäntöönpa- Asiantuntija ja kehittämiskumppani ikäihmisten hyvään hoitoon ja palveluun: arvioinnit kehittämisohjelmat ja strategiat laatutyö tutkimukset ja selvitykset Sosiaalikehitys Oy Wetterhoffinkatu 4, Hämeenlinna, puh Satakunnankatu C 26, Tampere, puh SOSIAALITURVA 10/2002

19 nokelpoisuuden vaatimuksia, ei hakemusta sopimuksen vahvistamiseksi voida hylätä, vaan viranomaisen on ensin neuvottava ja varattava asianosaisille tilaisuus korjata sopimuksessa oleva puute. Valituslaji Toimivalta elatussopimuksen vahvistamista koskevassa asiassa on kunnalliselle viranomaiselle annettu muussa kuin kuntalaissa eli avioliittolaissa. Avioliittolaissa ei ole elatussopimuksen vahvistamista koskevia muutoksenhakusäännöksiä. Valituslajia koskeva kysymys on tämän vuoksi käytännössä ollut ongelmallinen. Onko kyseessä kunnallisvalitus vaiko hallintovalitus? Osa hallinto-oikeuksista on pitänyt valitusta hallintovalituksena, osa taas kunnallisvalituksena. Korkein hallinto-oikeus on kahdessa antamassaan päätöksessään katsonut, että valituslaji on hallintovalitus. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu tarkoittaa sitä, että oikaisuvaatimus kunnan viranhaltijan elatussopimuksen vahvistamista koskevasta päätöksestä käsitellään sosiaalihuoltolain (710/1982) 45. :n 2. momentin mukaisena eikä kuntalain (365/1995) 89. :n mukaisena oikaisuvaatimuksena. Sosiaalilautakunnan päätöksestä valitetaan tällöin sosiaalihuoltolain 46. :n 1. momentissa ja hallintolainkäyttölaissa (586/1996) eikä kuntalaissa säädetyssä järjestyksessä. Kunnan jäsenellä ei siten ole valitusoikeutta elatussopimuksen vahvistamista koskevasta päätöksestä, vaan valitusoikeus määräytyy hallintolainkäyttölain 6. :n mukaan. Kuntalain otto-oikeutta koskevat 51. :n säännökset eivät nekään tule sovellettaviksi elatussopimuksia vahvistettaessa. Elatussopimuksen vahvistamista koskeva päätös annetaan myös tiedoksi sosiaalihuoltolain 45. :n 3. momenttia ja lakia tiedoksiannosta hallintoasioissa (HTiedL232/1966) eikä kuntalain tiedoksiantosäännöstä (95. ) soveltaen. Otetaanko elatusapu huomioon laitoshoitoon siirtyvän tulona? Elatussopimuksessa sovittu tai tuomioistuimen vahvistama elatusapu vähennetään niistä tuloista, joiden perusteella maksukyvyn mukaan määräytyvä asiakasmaksu määrätään. Pitääkö saatu elatusapu ottaa huomioon myös saajan tulona hänen siirtyessään laitoshoitoon? Kuntaliiton soveltamisohjeissa puolisolle vahvistetun elatussopimuksen perusteella maksettava elatusapu katsotaan tuloksi, joka otetaan huomioon asiakasmaksua määrättäessä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön maksukyvyn määrittelyssä huomioon otettavat tulot on säännelty asiakasmaksuasetuksen 28. :ssä, ja asetuksen 29. :ssä taas on säännelty ne tulot, joita ei oteta huomioon. Kummassakaan lainkohdassa ei nimenomaisesti mainita puolisolta saatavaa elatusapua. Maksukyvyn määrittelyssä otetaan huomioon henkilön tulot. Lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttaminen ei ole saajalleen ainakaan verotettavaa tuloa, mikä puoltaisi sellaista tulkintaa, ettei elatusapua otettaisi huomioon asiakasmaksun perusteena olevia tuloja määriteltäessä. Puolisolle maksettava elatusapu rinnastuu pikemminkin niihin asetuksen 29. :ssä mainittuihin tuloihin, joita ei oteta huomioon. Oikeudenmukaisuus- ja tasapuolisuusargumentein voitaisiin perustella sellaista tulkintaa, että elatusapu otetaan huomioon tulona silloin, kun pienempituloinen puoliso joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Tämä ei liene kuitenkaan mahdollista ilman lainsäädännön täsmentämistä. Yleisen tuomioistuimen toimivalta elatusavun määräämisessä Käräjäoikeus voi toisen puolison kanteesta velvoittaa puolison maksamaan elatusapua. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että tuomioistuin voi vahvistaa elatusavun vain puolisoiden asuessa erillään tai toisen puolison laiminlyödessä elatusvelvollisuuttaan. Elatusapua koskeva päätös voidaan siten tehdä tuomioistuimessa sen jälkeen, kun toinen puolisoista on joutunut laitoshoitoon. Kanteita laitoksessa olevan puolison velvoittamiseksi maksamaan elatusapua on nostettu hyvin vähän. Jos tällainen elatusvelvolliseen aviopuolisoon kohdistuva kanne nostetaan ja laitoksessa oleva puoliso velvoitetaan maksamaan elatusapua, pitää asiakasmaksu määrätä uudelleen. Asiakasmaksuasetuksen 31. :n mukaan asiakasmaksu pitää tarkastaa aina silloin, kun maksukyky muuttuu olennaisesti. Tuomioistuimen vahvistama elatusapu on epäilemättä sellainen maksukyvyn olennainen muutos, joka velvoittaa tarkastamaan asiakasmaksua. Monet kunnat myös tarkastavat vuosittain asiakasmaksun suuruuden, joten viimeistään tällöin elatusapua koskeva päätös tulee ottaa huomioon asiakasmaksua määrättäessä. Joissakin käräjäoikeuksissa puolisoiden tekemiä vaatimuksia elatussopimuksen vahvistamiseksi käsitellään hakemusasioina. Tällaista menettelyä voidaan perustella vahvoin asiaargumentein, vaikka AL 50. :ssä elatussopimusten vahvistaminen onkin nimenomaisesti säädetty sosiaalilautakunnan toimivaltaan kuuluvaksi. Menettelylle on saatavissa tukea myös Helsingin hovioikeuden ratkaisusta , jossa hovioikeus tosin hylkäsi puolisoiden elatusavun vahvistamista koskevan hakemuksen. Oleellista päätöksessä on kuitenkin se, että hakemus tuli tutkia eikä jättää tutkimatta. Elatussopimusten vahvistaminen myös hakemusasiana voisi näin kuulua yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Toisaalta tällä tavoin vahvistetun elatusavun sitovuuteen (positiiviseen oikeusvoimavaikutukseen) asiakasmaksua määrättäessä pitää suhtautua varauksin. Kirjoituksessa käsitellyt lait ja päätökset: Avioliittolaki 1929/234. Hallintomenettelylaki 1882/598. Kuntalaki 1995/365. Laki tiedoksiannosta hallintoasioissa 1966/232. Sosiaalihuoltolaki 1982/710. Keski-Suomen LO D:no 40409/2200/98. Vaasan HaO D:no 00828/00/2200. Kuopion HaO D:no 00534/00/2200. Kouvolan HaO D:no 00699/00/5900. Hämeenlinnan HaO D:no 00139/00/2200. Turun HaO D:no 01261/00/4420. KHO:2002:2 KHO:2002:3 KIRJALLISUUTTA: Aarnio, Aulis ja Helin, Markku:Suomen avioliitto-oikeus. Helsinki Hannus, Aarno ja Hallberg, Pekka:Kuntalaki. Porvoo Harjula, Heino ja Prättälä, Kari:Kuntalaki tausta ja tulkinnat. Helsinki Kulla, Heikki:Hallintomenettelyn perusteet. Helsinki Laakso, Seppo:Oikeudellisesta sääntelystä ja päätöksenteosta erityisesti julkisoikeuden alalla. Helsinki Perusturvatiedote 2/99. Saarenpää, Ahti:Avioliittolain muutokset. Rovaniemi Ihmisten yhdenvertaisuus on toteutunut huonosti sellaisissa asiakasmaksun määräämistä koskevissa hallintoasioissa, joissa pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuu perheen pääasiallinen elättäjä. Sosiaaliturvassa 11/2002 julkaistavassa tämän kirjoitussarjan viimeisessä, neljännessä osassa käsitellään niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet epäyhtenäiseen käytäntöön. Kirjoituksessa käsitellään myös sitä, millä keinoilla yhdenmukaiseen käytäntöön voitaisiin edetä. Sarjan edelliset osat ovat ilmestyneet Sosiaaliturva-lehden numeroissa 8 ja 9/2002 Kirjoittaja on oikeustieteen lisensiaatti ja hallintotieteiden maisteri ja toiminut hallinto-oikeuden opettajana eri yliopistoissa vuodesta 1989 lähtien. SOSIAALITURVA 10/

20 Toimivat hoiva-alan markkinat eivät synny jahkaamalla Tiedon puute ja asenteet estävät markkinoiden kehittymisen, sanoo Taavetti Mutanen Uudenmaan TE-keskuksesta. Hän perää käytännöllistä suhtautumista. Puitesopimukset ovat yksi tapa tukea hoivayrittäjyyttä. palveluiden tarve lisääntyy koko Hoiva-alan ajan, ja tarvitsemme yksityisesti tuotettuja palveluja lisää. Se on väestöennusteiden valossa aivan itsestään selvää. Siksi asiaan pitää suhtautua käytännöllisesti ja pohtia, miten palvelut saadaan järjestettyä, toteaa Uudenmaan työ- ja elinkeinoelämän kehittämiskeskuksen kehittämispäällikkö Taavetti Mutanen. Meillä huudellaan liiaksi juoksuhaudoista ja hautaudutaan omien ismien alle. Ei asiapohjaista keskustelua edes pääse syntymään, jos lähtökohtana on, että julkisen sektorin tehtävänä on tuottaa hoivapalvelut ja yritystoiminta sillä alalla on ihmisen hädällä rahastamista. Monet myös pelkäävät, että kunnassa menevät julkisen puolen työpaikat, jos yksityisten palvelujen käyttö lisääntyy. Minä uskallan sanoa, että loppujen lopuksi yksikään kuntatyöntekijä ei menetä työpaikkaansa yksityisten palveluntuottajien vuoksi. Jo nyt on pulaa tekijöistä molemmilla sektoreilla, sanoo Mutanen. Puitesopimuksilla hoivayrittäjyyttä kehittämään TE-keskuksen tehtävänä on pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen. Myös hoivaalan yrittäjät ovat löytäneet keskuksen. Tässä työssä on nähnyt, mitkä ovat esteitä sille, että yksityisten palvelujen käyttö ei ole yleistynyt niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, Mutanen toteaa. Monissa kunnissa kuitenkin ymmärretään jo, että ilman yksityisiä palveluja ei pärjätä. Käytännön ongelmia on silti paljon: kunnat hallitsevat kilpailuttamista huonosti, ja palvelutarjonta ei monin paikoin ole kehuttavaa. Yritykset ovat usein liian pieniä tai ne eivät ole tarpeeksi laadukkaita ja luotettavia, Mutanen lisää. Niinpä me lähdimme muutamien Uudenmaan alueen kuntien kanssa tekemään yhteistyötä solmimalla puitesopimukset, joissa kunnat ja TE-keskus sitoutuvat hoivayrittäjyyden kehittämiseen. Sitoutumista molemmin puolin Puitesopimukset ovat tapa suhtautua kilpailuttamiseen käytännöllisesti ja tapa sitoutua kehittämään palveluja ja tukemaan hoivayrittäjyyttä. Sopimusten avulla monissa kunnissa keskustelu on saatu kunnolla avattua, ja on mietitty, että ostetaanko vai ei, ja jos ostetaan, niin miten paljon ostetaan, mitä ostetaan ja millä pelisäännöillä, Mutanen kertoo. Ensimmäiset puitesopimukset solmittiin vuonna Nyt TE-keskuksella on sopimukset Espoon, Mäntsälän, Porvoon ja Tuusulan kanssa, ja niitä on jatkettu vuoden 2003 loppuun. Tällaisista puitesopimuksista on oltu kiinnostuneita myös muualla Suomessa. Sopimusten muoto on kaikkien kuntien kanssa melko yhteneväinen:te-keskus sitoutuu kehittämään ja kouluttamaan hoiva-alan yrittäjiä ja keräämään niistä tietoa kunnalle, ja kunnat taas sitoutuvat omien osto-, tilaus-, laatu- ja kilpailuperiaatteittensa täsmentämiseen ja kehittämiseen sekä ilmoittavat, kuinka paljon ne aikovat ostaa yksityisesti tuotettuja palveluja. Samoin kunnat lupaavat luovuttaa tietoa omasta palveluorganisaatiostaan ja -rakenteistaan TE-keskukselle, jotta tämä osaa räätälöidä yrittäjille tarjoamaansa koulutusta paremmin. Heikkoa yritysalan osaamista Hoiva-alan yrityksissä liikkeenjohdollinen osaaminen on usein heikkoa. TE-keskuksen tarjoama koulutus keskittyy erityisesti tämän epäkohdan parantamiseen. Yrittäjille tarjotaan oppia niin talouden, markkinoinnin kuin henkilöstöhallinnon saralta. Sosiaali- ja terveysalan konsulttien määrää on myös lisätty. Sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksessahan näitä asioita ei huomioida, Mutanen toteaa. Yritysmaailman ja markkinatalouden aakkoset ovat usein yrittäjille mutta myös kunnille vieraat: jopa sekin, että kehittyvän yrityksen täytyy tehdä voittoa. On selvää, että jos yrityksen pitää toimia nollatuloksella, ei sillä ole varaa tehdä investointeja ja kehittää toimintaansa. Yrityskoon kasvattaminen ei myöskään nollatuloksella onnistu. Yritysten on kasvettava, jotta ne kykenevät myymään useammalle kunnalle ja laajentamaan asiakaspohjaansa myös itse maksavien asiakkaiden suuntaan. Tällöin toiminta on yrittäjälle turvallisempaa. Periaatteita täsmennettävä Puitesopimuksissa kunnat sitoutuvat tarkentamaan omia osto-, tilaus-, laatu- ja kilpailuttamisperiaatteitaan. Se on kaiken kaikkiaan paljon luvattu. Kuntien osto-osaaminen on kirjavaa, ja lakia julkista hankinnoista tullaan toisinaan rikkoneeksi. Tämä on uhka kunnille, jos yritykset ryhtyvät peräämään oikeuksiaan, Mutanen toteaa. Mutasen mukaan kuntien osto-osaamista on lisättävä. Esimerkiksi kunnon kustannuslaskelmien teko on yksi hoivapalvelujen leviämisen ehdoton edellytys, painottaa Mutanen. Monissa kunnissa laskelmat eivät kata kaikkia kustannuksia, jolloin palvelujen hintojen vertailu vinoutuu ja yksityinen palveluntuottaja tuntuu usein kalliilta. Silloin yksityinen palveluntuottaja saattaa esimerkiksi lähteä alentamaan omaa hintaansa ja joutuu sitten vaikeuksiin, kun ei selviäkään todellisista kustannuksista. Mutanen toivoo myös, että kunnat tarkastelisivat yksityisten tarjoamien palvelujen hintaa kokonaisuutena. Joskus kunnat haluavat saada selville kaikki yrittäjän toimintaan liittyvät seikat salaisetkin. Se olisi vähän sama kuin mennä kampaajalle ja kieltäytyä maksamasta lopputuloksesta, vaan vaatia saada selville, mitä mikin osa erikseen maksaa: shampoo, muotoilutuotteet, toimitilojen vuokra, sakset, työ ja niin edelleen, Mutanen luettelee. Laatukriteerien täsmentäminen on myös tärkeää, jotta yrittäjät tietävät, mitä kunta oikein tahtoo. Jos kriteerit lisääntyvät ja ne määritellään hyvin tarkasti, saatetaan kuitenkin päätyä siihen, että yksityisten tuottamat palvelut yhdenmukaistuvat ja tuon puolen innovatiivisuudesta ei saada irti sitä, mikä saatavissa olisi. Jatkuvuutta tarvitaan Mutanen patistaa kuntia myös pohtimaan sopimusten pituutta. Monissa palveluissa jatkuvuus on myös asiakkaan etu. Jos palveluntarjoaja vaihtuu vuosittain, on selvää, että laatu kärsii ja sen tuntee nahoissaan lopulta asiakas. Mutta myös yrittäjä tarvitsee jatkuvuutta. 20 SOSIAALITURVA 10/2002

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

JOHDATUS KYLIEN BISNESKEISSEIHIN

JOHDATUS KYLIEN BISNESKEISSEIHIN JOHDATUS KYLIEN BISNESKEISSEIHIN - Kylien liiketoiminnan kenttää Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit -hanke 28.4. 2012 Rovaniemellä juha.kuisma@kylatoiminta.fi juha.kuisma@elisanet.fi

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana

Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Ammatillinen perhekoti yrityksenä ja kasvupaikkana Perhekodin isä, Humaniores Oy:n toimitusjohtaja Ari Marjeta Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 17.10.2009 Hyrrä-projekti äiti sossu Sh ijaissiskot ja

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI

PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI 1(6) PALVELUASUMISEN PALVELUSETELI Mikä palveluseteli on Palveluasumisen palveluseteli on tarkoitettu yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. llä kunta sitoutuu maksamaan yksityisen palvelukodin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen

Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki

Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Julkisten hankintojen sosiaalisten kriteerien hyödyntäminen erityisryhmien työllistämisessä, käytännön esimerkki Yksikön päällikkö Marjatta Rummukainen / Honkalampisäätiö / Kaski Joensuu Juhta Oy Taustaa

Lisätiedot