Globalisaatio suosii yrittäjyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaatio suosii yrittäjyyttä"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 /2008 Maria Puhakka: Kauppiaaksi kasvanut Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä

2 P ÄÄKIRJOITUS Yliopistot ja yrittäjyys Anne Kovalainen Yrittäjyys muuttaa, rakentaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Yrittäjyydessä ei siis ole kyse vain yksilöistä, siitä kuka aikoo yrittäjäksi, tai kuka perustaa yrityksen ja mille toimialalle. Näitäkin seikkoja tutkimme Turun kauppakorkeakoulussa muun muassa Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksessa (GEM), jossa tutkimme yrittäjyysaktiivisuutta yli 30 maasta. Ei ole yllätys, että Suomessa on vakaa liiketoimintaympäristö, mutta yllätys on, ettei tämä ympäristö kuitenkaan näytä edistävän kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Aiomme jatkossa tutkia syitä siihen, miksi näin on. Kyse on yritysten uusiutumisesta ja muutoksista. Yhtä keskeistä on tutkia yritysten kasvun mekanismeja ja kasvun eriytyneitä tapoja, joita tutkimme muun muassa Tekesin rahoittamassa hankkeessa. Pyrkimyksenä on paitsi tuottaa tietoa päätöksentekijöille esimerkiksi siitä, mitkä tukimuodot avittavat yritysten kasvua, myös osoittaa kasvun erilaisia tapoja ja yhteiskunnan ja talouden ehtoja yritysten kasvulle. Entäpä sitten tulevaisuuden yrittäjyyden kasvualat, mitä ne ovat? Suomalaisessa yhteiskunnassa on parhaillaan nähtävissä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos, jossa yrittäjyys on yksi toimintatavoista. Yrittäjyys hyvinvointialoilla ja palvelualoilla, kuten myös luovilla aloilla, tullee kasvamaan. Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen näkökulma on puolestaan tuonut esille verkottuneiden liiketoimintamallien tutkimuksen tärkeyden. Yrittäjyystutkimus on tyypillisesti yhteistyössä tehtävää, yliopistojen tai maiden rajat ylittävää tutkimusta, jossa myös tieteenalakohtaisten rajojen ylittäminen on luonteva osa tutkimusta ja tutkimusryhmien toimintaa. Suomalainen yliopistokenttä on muutoksen tilassa. Yliopistoja liitetään toisiinsa ja yhdistellään uusiksi liitoiksi. Tiedepoliittisena tavoitteena on luoda entistä vahvempia yksiköitä. Tässä muutoksessa koetaan olevan uhkia, mutta siinä on myös monenlaisia mahdollisuuksia. Yliopistojen perustehtävä ei muutu. Tehtävänä on myös jatkossa ylläpitää, rakentaa ja vahvistaa monipuolista sivistystä. Tähän sivistykseen kuuluvat yhtä lailla yhteiskunnallisten ja taloudellisten prosessien syvällinen ymmärrys ja tutkimuksellinen analyysi, kuin myös koulutuksen kautta monipuolisten mahdollisuuksien luominen yliopistoopiskelijoille. Näihin tavoitteisiin kaikkien yliopistojen tulisi pyrkiä. Yrittäjyys on tässä yksi keskeisiä osaamisalueita, jota ilman taloudelliset, teknologiset tai luovat innovaatiot eivät etene menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Suomessa nopean kasvun odotuksia omaavia yrittäjiä on vain noin kolmannes Ruotsiin, Tanskaan ja Islantiin verrattuna. Innovaatioperustaisten, korkean osaamisen yritysten syntyä, muuntumista ja kasvua voidaan tukea vain monipuolisen, hyvin organisoidun tutkimus- ja koulutusjärjestelmän avulla, jossa myös yrityksillä on entistä suurempi rooli rahoituksessa. Uudessa yliopistotilanteessa on keskeistä muistaa, että yliopistoilla on sivistyksellinen ja tutkimuksellinen omaehtoisuutensa ja omatahtisuutensa. On vanha viisaus, ettei kaikkia munia kannata pistää samaan koriin: yritysten on järkevää investoida suomalaisen sivistysvaltion kehittämiseen vähintäänkin niin, että ne sitoutuvat kehittämään yliopistojärjestelmää laajassa mitassa, ei vain yhden yliopiston kautta. Vain niin voidaan taata innovatiivisten uusien kasvuyritysten synty ja vanhojen yritysten uusiutuminen. Ne ovat Suomen tulevaisuuden kannalta elinehto. Anne Kovalainen Liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professori 2 MERCURIUS

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 2 /2008 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Yliopistot ja yrittäjyys...2 Henkilöt Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä...4 Antti Lehtimäki: Tiimiyrittäjyys sopii ekonomille...8 Kimmo Kotro: Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin!...15 Maria Puhakka: Kauppiaaksi kasvanut...16 Artikkelit Huippututkimuksesta yritystoimintaa...7 Kun töihin on kiva mennä...10 Teoriat testiin...12 Kaasua ja sopivasti jarrua...20 Yrittäjyyden perusteiden äärellä...22 Liiketoiminnan kieli tutuksi...24 Palstat Vieraskynä...19 Lyhyesti...25 Valmistuneita...28 Väitöksiä...29 Tapahtumia Kun töihin on kiva mennä: Kysyimme neljältä Turun kauppakorkeakoulun kasvatilta, mikä saa heidät yrittämään. 12 Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4500 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Turun kauppakorkeakoulussa tehdään ansiokasta yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. 4 MERCURIUS

5 Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä Globalisaatio edellyttää Suomelta vahvaa kilpailukykyä, jonka turvaamisessa yrittäjyydellä on keskeinen rooli. Pk-yritysten vahvuutena on toiminnan joustavuus, jonka ansiosta ne kykenevät reagoimaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Savupiippujen Suomi on muuttunut yrittäjyyden Suomeksi. Merkittävä elinkeinorakenteen muutos alkoi pitkälti Varsinais-Suomesta luvuilla, jolloin telakkateollisuus siirsi suuren osan tuotannostaan alihankkijoille. Telakat hyödynsivät yrittäjäverkostoa, jolta ne saivat laadultaan ja hinnaltaan kilpai- lukykyisempiä tuotteita. Tähän suuntaan on menty nyt koko tuotannollisessa maailmassa. Suuret yksiköt keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja varsinainen tuotanto siirretään pkyrityksille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Nykyinen yrittäjyyteen kannustava kehitys liittyy Järventauksen mukaan globalisaatioon ja haluun turvata kilpailukyky nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Globalisaatio suosii hyvin selvästi niitä, jotka ovat innovatiivisia, luovia ja hakevat uusia polkuja. Toisin sanoen muuttuviin markkinoihin pystyvät parhaiten tarttumaan ne, jotka toimivat yrittäjämäisesti, Järventaus sanoo. MERCURIUS 5

6 Asenteet muuttuneet Yrittäjyyttä suosiva kehitys näkyy myös tilastoissa: pk-yritykset työllistävät tällä hetkellä yli 60 prosenttia työikäisistä. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Isojen yritysten suora työllistämisvaikutus on ollut huomattavasti pienempi. Pk-yritysten merkittävä rooli työllistäjänä on vaikuttanut myös asenteisiin. Järventaus nostaa esille kaksi näkökulmaa puhuessaan asennoitumisesta yrittäjyyteen. Ensinnäkin voidaan tarkastella, miten yrittäjyys yleisesti koetaan, eli minkälaista arvostusta se yhteiskunnassa nauttii. Toinen puoli on se, miten ihmiset suhtautuvat yrittäjyyteen omana uravalintanaan. Yleisessä asennoitumisessa on tapahtunut hyvin suuri muutos 90-luvulta näihin päiviin. Järventauksen mukaan syvä lama ja sen dramaattiset seuraukset havahduttivat huomaamaan, että monista yrityskuolemista huolimatta pienyrityssektori kykeni nopeasti elpymään ja työllistämään. Ihmiset näkivät, että yrittäjät luovat hyvinvointia vaikeinakin aikoina. Kun tänään kysytään, mitä asioita ihmiset arvostavat, yrittäjyys nousee erittäin korkealle. Yrittäjyys kiinnostaa entistä useammin myös henkilökohtaisena uravalintana, vaikka kyselyiden mukaan edelleen lähes 60 prosenttia suomalaisista valitsee mieluummin palkansaajauran kuin yrittäjyyden. Kiinnostuksen kasvu yrittäjyyttä kohtaan on myös realisoitunut henkilökohtaisiksi päätöksiksi perustaa yritys. Yrityksiä on nyt enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin, ja samaan aikaan yritysten kasvuhalukkuus on lisääntynyt. Myös akateemisesti koulutetut harkitsevat yrittäjyyttä yhä useammin. Erityisesti Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneille yrittäjyys on väylä oman ammattiosaamisen hyödyntämiseen. Akateemisia kiinnostaa usein tiimiyrittäjyys, joka rakentuu laaja-alaiselle osaamiselle. Yrittäjät tyytyväisiä elämäänsä Yrittäjäuran houkuttelevuudelle Järventaus löytää useampiakin syitä. Työsuhteen suhteellinen turvallisuus on vähentynyt, jolloin yrittäjyydestä on tullut kilpailukykyinen vaihtoehto. Yrittäjyys kiinnostaa, koska se antaa mahdollisuuden Yrittäjyys taloudellisena yhtälönä ei ole vielä riittävän kannustava palkkatyöhön verrattuna. toteuttaa itseään monipuolisesti työelämässä. Lisäksi siihen sisältyy vapaus-elementti, jota ihmiset arvostavat yhä enemmän. Tutkimusten mukaan yrittäjät kokevat itsensä tulotasosta riippumatta onnellisemmiksi kuin palkansaajat. Elämänlaatuun liittyvät tekijät painavat monen yrittäjyyttä harkitsevan vaakakupissa yhä enemmän, Järventaus lisää. Laatutekijät luovat hyvän pohjan yrittäjyydelle, mutta taloudellisia tekijöitä ei Järventauksen mukaan pidä kuitenkaan unohtaa. Työvoimapulan kasvaessa yrittäjyys joutuu kilpailemaan työsuhteiden kanssa. Jotta yrittäjyyden myönteinen kehitys jatkuisi, on myös taloudellisten tekijöiden oltava kunnossa. Yrittäjyys taloudellisena yhtälönä ei ole vielä riittävän kannustava palkkatyöhön verrattuna. Epävarmempaan toimeentuloon, pääomariskeihin, lyhyisiin lomiin ja pitkiin päiviin suhteutettuna yrittäjyyden palkitseminen ei ole vielä ihan mallillaan. Tätä yhtälöä me haluamme korjata. Työsarkaa vielä jäljellä Järventauksen mukaan yrittäjyyspolitiikka on mennyt mukavasti eteenpäin viimeisten hallitusten aikana. Myös nykyhallituksen ohjelma vaikuttaa hyvältä, mutta käytännön tekoihin on vielä matkaa. Tavallisen yrittäjän verotuksessa on yhä paljon korjattavaa. Edullisesti verotettua pääomatuloa juoksee harvan pienyrittäjän taskuun, eli ansioverotusta pitäisi korjata kannustavampaan suuntaan. Korjattavaa on edelleen myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi on syytä miettiä muun muassa sitä, onko yksilöperusteinen irtisanomissuoja liian rankka yrittäjän kannalta, jos rekrytointi ei onnistu. Ei ole kenenkään kannalta hyvä asia, jos sopimusriskiä vältetään turvautumalla toistuvasti pätkätyöhön. Myös työnantajamaksut ovat monelle yrittäjälle liian raskas siivu. Järventauksen mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta pitäisi lisätä suhteuttamalla kasvun liittyvät riskit ja palkitsevuus toisiinsa nykyistä järkevämmin. Edellisestä huolimatta Suomi on jo aika hyvä maa yrittää. Yrittäjyys tarjoaa Suomelle mahdollisuuden, johon yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin pitäisi nyt tarttua, Järventaus muistuttaa. 6 MERCURIUS

7 Huippututkimuksesta yritystoimintaa Suosittelen Yrityskehityslaboratoriota yliopistotutkijoille. Me opiskelijat pystymme auttamaan heitä konkreettisesti. Lisäksi he saavat hyviä neuvoja ja kontakteja yritysyhteistyön kautta, kertoi Global Innovation Management -maisteriohjelmassa (GIM) opiskeleva Yannan Yang, kun kysyin hänen näkemystään Yrityskehityslaboratoriosta. Suomalainen innovaatiojärjestelmä tuottaa huippututkimusta, mutta siitä syntyy kansainvälisesti verrattuna vain vähän kaupallistettavia innovaatioita ja yritystoimintaa. Valitettavasti Turku ei ole tässä poikkeus. Tähän ongelmaan Yrityskehityslaboratorio pyrkii osaltaan tuomaan ratkaisun. Asiakkaina ovat Turun yliopiston tutkijat lähinnä bio- ja ICTaloilta, jotka tavallisesti ovat innovaation kaupallistamisen ensimetreillä. Työntekijöinä ovat kauppatieteen ja oikeustieteen opiskelijat. Työntekijät, jotka uskovat yrityksen palveluihin ja vilpittömästi pystyvät suosittelemaan niitä, ovat avain menestykseen. Monenlaisia haasteita Yrityskehityslaboratorio on iso haaste opiskelijoille. Liiketoimintasuunnitelmaa kirjoittaessa pitää käyttää liiketoimintaosaamista liiketaloustieteen eri aloilta ja vielä hyödyntää oikeustieteen osaamista. Lisäksi keksinnöt, joihin liikeidea-aihiot perustuvat, ovat usein vaikeasti ymmärrettäviltä korkean teknologian aloilta. Vaikeutta lisää, että ryhmässä on jokaiseen kysymykseen kolme näkökantaa: kaupallinen, oikeudellinen ja teknologinen. Näistä haasteista huolimatta syntyi viisi hyvää liiketoimintasuunnitelmaa. Opiskelijat ja tutkijat oppivat uusia taitoja, ja opiskelijat saavat luottamusta itseensä ja osaamiseensa. Tärkeää on, että Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat pystyvät hyödyntämään osaamistaan käytännön liike-elämän kysymyksissä. Neuvoja liike-elämältä Yrityskehityslaboratorio ei toimisi ilman yhteistyötä Turun alueen liike-elämän kanssa. Yritysten edustajat mentoroivat laboratorion ryhmiä, jolloin nämä pystyvät hyödyntämään mentoriensa erikoisosaamista tietyn liiketoiminta-alan kysymyksissä. Lisäksi liike-elämän edustajat arvioivat syntyneet liiketoimintasuunnitelmat ja antavat rakentavaa kritiikkiä, miten liiketoimintasuunnitelmia tulisi kehittää. Yliopistotutkijat saavat näin hyviä kontakteja, joita he voivat hyödyntää oman yrityksen perustamisessa. Lisäksi kauppatieteen ja oikeustieteen opiskelijat saavat kontakteja paikalliseen liike-elämään, mikä helpottaa heidän sijoittumistaan Turun alueelle valmistumisen jälkeen. Yrityskehityslaboratorion rakentamiseen on kulunut mittava määrä työtunteja. Yhteistyökumppaneiden hankinta, laboratorion markkinointi tutkijoille ja opiskelijoille sekä ohjelman toteuttaminen veivät oman aikansa. Kun tämän urakan jälkeen saa opiskelijalta yllä mainitun kommentin, niin hyvältähän se tuntuu. Vesa Hautala projektipäällikkö Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Yrityskehityslaboratorio on Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteisprojekti. Yrityskehityslaboratorio on toiminut vuodesta Yrityskehityslaboratorioon haetaan Turun yliopiston tutkijoita, joilla on liikeidea-aihio. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmien opiskelijat ryhtyvät kehittämään liiketoimintaa tutkijoiden ideasta yhdessä heidän kanssaan. Liiketoiminnan kehittämisessä käytetään hyväksi asiantuntemusta Turku Science Parkista ja muista yhteistyöyrityksistä, kuten PriceWaterhouseCoopers ja Asianajotoimisto Krogerus. Lopputuotteena on liiketoimintasuunnitelma. Kuva: Jussi Matikainen MERCURIUS 7

8 Turun seudulla ekonomit ovat keskimääräistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Erityisesti tiimiyrittäjyys on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle. Yrittäjyys on yhä enemmän esillä myös Turun Seudun Ekonomien toiminnassa, Antti Lehtimäki sanoo. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja 8 MERCURIUS

9 Tiimiyrittäjyys sopii ekonomille Turun Seudun Ekonomit ry:n yrittäjyysohjelman vetäjä Antti Lehtimäki pitää yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona palkkatyölle, joka on perinteisesti kiinnostanut akateemisesti koulutettuja enemmän kuin yrittäjyys. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja yrittäjäksi ryhtymistä harkitsee nyt myös yhä useampi ekonomi. Turun Seudun Ekonomeissa on 2100 jäsentä, joista yrittäjiä on noin 6 7 prosenttia. Selvitysten mukaan saman verran harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä seuraavan kahden vuoden aikana. Kun tähän lisätään vielä yrittäjinä aikaisemmin toimineet ekonomit, voidaan sanoa, että jäsenistämme jopa yli puolet pitää yrittäjyyttä kiinnostavana vaihtoehtona työuransa jossakin vaiheessa, Lehtimäki laskee. Suomessa yrittäjänä toimivia ekonomeja löytyy eniten Porista, mutta myös Turun seudulla ekonomien kiinnostus yrittäjyyteen on keskimääräistä runsaampaa. Turusta valmistuu paljon ekonomeja, jotka viihtyvät alueella hyvin. Kaikki eivät halua muuttaa työn perässä Helsinkiin. Koulutusta vastaavat työpaikat ovat täällä kuitenkin kortilla, joten moni on ryhtynyt miettimään yrittäjyyttä keinona työllistää itse itsensä. Tämä on varmasti yksi kiinnostusta selittävä tekijä. Syitä on Lehtimäen mukaan tosin muitakin. Paremman taloudellisen toimeentulon lisäksi moni tavoittelee yrittäjyyden kautta myös henkisiä arvoja. Yrittäjyys tuo elämään joustavuutta ja antaa mahdollisuuden sovittaa työnteko omaan elämäntilanteeseen mielekkäällä tavalla. Yrittäjänä saa myös toteuttaa vapaammin omia visioitaan, luoda uutta ja vastata kokonaisuuksista, listaa Lehtimäki, jolla on kokemusta sekä yrittäjyydestä että palkkatyöstä. Osaksi tiimiä Lehtimäen mukaan yhden ekonomin asiantuntijayrityksiä alkaa olla Turun seudulla jo riittämiin, mutta tiimiyrittäjyyteen perustuvia kasvuyrityksiä kaivattaisiin lisää. Yksin yrittämisen sijaan hän kehottaakin ekonomeja ha- Ekonomiyrittäjät voisivat nykyistä enemmän tarjota osaamistaan kasvuyritysten tukemiseen, Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunnan jäsen Antti Lehtimäki sanoo. Yrittäjyyden muuttumaton ydin Turun Nuorkauppakamari julkaisi lähes kolmekymmentä vuotta sitten Pätevä yrittäjä -käsikirjan, jossa pohditaan yrittäjyyden olemusta, kehitystä ja edellytyksiä. Noista ajoista yrittäjyyden arvostus on moninkertaistunut, yrittäjien koulutustaso noussut ja yritysten toimintaympäristö muuttunut. Yrittäjyyskäsitteen ydin on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana. Käsikirjassa kuvataan yrittäjyyttä seuraavasti: keutumaan osaksi innovatiivista tiimiä. Ekonomi tuo tiimiin tarvittavan myynti-, markkinointi- ja johtamisosaamisen, varsinaista liikeideaa hänellä ei tarvitse olla. Kauppatieteilijän tietotaitoa tarvitaan erityisesti yritystoiminnan käynnistämisessä ja kasvuodotusten realisoimisessa, Lehtimäki sanoo. Tiimin jäsenten erilaisuus tuo toimintaan joustavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Tiimiyrittäjyys perustuu laaja-alaiseen osaamiseen, mikä luo edellytykset nopealle kasvulle. Samalla mahdolliset riskit jakaantuvat useammalle henkilölle, tiimiyrittäjyyttä parhaillaan itsekin harkitseva Lehtimäki huomauttaa. Tiimiyrittäjyyden haasteena on kuitenkin juuri oikeanlaisten osaajien löytäminen. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan sopivaa persoonallisuutta, sillä tehokkaassa tiimissä jäsenten on tultava hyvin toimeen keskenään ja luotettava toisiinsa. Itsellänikin on liikeidea valmiina, mutta tiimistä puuttuu vielä it-alan osaaja ja sisustustoimittaja. Tuskin olen ainoa, joka etsii kuumeisesti puuttuvia jäseniä tiimiinsä. Eri koulutustaustan omaavien ihmisten löytämiseksi tarvitaan huomattavan laajaa verkostoa. Verkostojen tärkeys on ymmärretty myös Suomen Ekonomiliitossa (SEFE ry), joka on nimittänyt erityisen yrittäjäneuvottelukunnan tilannetta helpottamaan. Neuvottelukunta pyrkii edesauttamaan ekonomien verkostoitumista sekä alan sisällä että muiden toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla, neuvottelukunnan jäseneksi nimitetty Lehtimäki sanoo. Tarinoista esikuvia Verkostojen luominen on keskeisellä sijalla myös Turun Seudun Ekonomien toiminnassa. Viime maaliskuussa 70 vuotta täyttänyt yhdistys järjestää vuosittain noin 40 tilaisuutta, joissa jäsenillä on mahdollisuus tavata toisiaan sekä huvin että hyödyn merkeissä. Yritysvierailut, erilaiset asiantuntijatilaisuudet ja monipuolinen virkistystoiminta ovat tärkeitä henkireikiä ekonomiyrittäjille. Arvokkaan lisän toimintaamme tuo läheinen yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Kauppakorkeassa tehdään hyvää yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta, joka tuo keskusteluun syvyyttä ja uusia näkökulmia. Mielenkiintoisia näkökulmia jäsenille avautuu myös Yrittäjätarina-tilaisuuksissa, joissa yksi tai kaksi yrittäjää alustaa etukäteen sovitusta teemasta, kuten yrittäjäuran rakentamisesta, tiimiyrittäjyydestä, yrityksen kasvattamisesta tai sen myynnistä. Varsinkin alkuvaiheessa olevat yrittäjät kaipaavat usein esikuvia ja jonkinlaista vertaistukea. On hyödyllistä kuulla tarinoita erityyppisten yritysten synnystä, kasvusta ja kehityksestä sekä eri yritysten kohtaamista haasteista ja niiden voittamisesta, Lehtimäki sanoo. Kaiken tiedollisen ja taidollisen aineksen ohella kuvaan jää aina tietty annos arvaamattomuutta, vaistonvaraisuutta, uteliaisuutta ja itsenäisyyttä. Näiden ominaisuuksien avulla on mahdollista saada aikaan uudisteita, innovaatioita, joita voidaan pitää eräänä yrittäjyyden ja luovuuden ja samalla yrittäjyyden keskeisinä tunnusmerkkeinä. Henkisemmät arvot, kuten haasteellisuus, halu luovuuden toteuttamiseen ja innovaatioihin yms. näyttävät nousevan hierarkiassa korkeammalle kuin suoranaiset palkkaan ja voittoon liittyvät odotukset. Lähde: Pätevä yrittäjä. Turun Nuorkauppakamari r.y., Turku, MERCURIUS 9

10 Kun töihin on kiva Kysyimme neljältä Turun kauppakorkeakoulun kasvatilta, mikä saa Teksti ja kuvat: Jussi Matikainen Voimakkaassa kasvussa Eero Mäkitalo ja Antti Lundstedt Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003 opintonsa aloittaneet Eero Mäkitalo ja Antti Lundstedt perustivat keväällä 2005 Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta Oy:n. Alun perin tarkoitus oli itsensä työllistäminen, mutta asiakaskunnan kasvaessa väkeä voitiin palkata pian lisää. Nyt toimistossa työskentelee seitsemän hengen tiimi. Tarpeen mukaan käytetään myös alihankkijoiden palveluita. Lähtökohta on tarjota asiakkaille mainostoimistopalvelujen koko paletti. Uutena alueena toimisto lanseerasi viime vuonna tapahtumamarkkinoinnin nimellä 4D Events. Nuorten yrittäjien päämääränä on kasvattaa toimistoa edelleen. Tarkoitus on hankkia lisää hyviä asiakkuuksia. Alallamme referenssit ovat todella tärkeitä. Kun pääsee mukaan isompiin projekteihin, se poikii lisää samankokoisia toimeksiantoja, Mäkitalo kuvailee. Turussa toimii paljon mainostoimistoja, mutta ne ovat kooltaan pienehköjä. Kasvaessaan toimistoilla on ollut taipumus muuttaa pääkaupunkiseudulle. Myös Neljän Ulottuvuuden asiakkaista monet ovat Helsingissä. Pitkän aikavälin visiomme on kuitenkin pysyä turkulaisena toimistona. Esimerkiksi tuotantokustannukset ovat Turussa sel- Kokonaisvaltaista taloushallintoa Kaarle Kalevan yrittäjänuran sysäsi liikkeelle Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan yritysideakilpailu vuonna Kilpailu poiki idean työvoiman vuokrauksesta. Vuonna 1986 Kaleva perusti opiskelijakavereidensa kanssa työvoimaa välittävän Turun KY-Contact Oy:n, nykyiseltä nimeltään Legioonan. Kaleva toimii yhä Legioonan hallituksessa, mutta leipätyönään hän pyörittää omaa yritystään, Tili-Avekki Oy:tä. Avekki on täyden palvelun tilitoimisto, jonka Kaleva perusti 1990-luvun alussa. Olemme taloushallinnon yritys, joka tarjoaa kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, verotuksesta ja yrityksen talousjohtamisesta paketteja kunkin asiakkaan tarpeisiin sovitettuina. Asiakasyrityksiä meillä on parisataa. Kaarle Kalevan pääaineena kauppakorkeakoulussa oli kansantaloustiede, mutta ammatti tuli sivuaineesta laskentatoimesta. KTM-tutkinnon jälkeen Kaleva on täydentänyt koulutustaan suorittamalla LKV- ja KLT-tutkinnot. Toimistoaan Kaleva on kasvattanut vähitellen, tällä hetkellä siellä työskentelee seitsemän kirjanpitäjää. Kaarle Kaleva 10 MERCURIUS

11 mennä heidät yrittämään. västi pienemmät, mikä näkyy suorana etuna asiakkaalle, Lundstedt sanoo. Mäkitalo ja Lundstedt toivovat, että kauppakorkeakoulussa kaikki opiskelijat joutuisivat tekemisiin yrittäjyysopintojen kanssa, vaikkeivät sillä hetkellä yrittäjyyttä harkitsisikaan. Eihän sen niin tarvitse mennä, että tuore tutkintotodistus kourassa marssitaan kaupparekisteriin ja haetaan pankkilaina. Mutta kun on hetken kartuttanut työkokemusta, voivat opiskeluaikana omaksutut taidot ja ajattelutapa nostaa esiin tähtiyrittäjiä, Lundstedt sanoo. Mäkitalo muistuttaa, että aloitteleva yrittäjä kohtaa myös melkoisen byrokratiaviidakon, jossa luovimisessa kaikki apu on tarpeen. Hänen mielestään tilausta on siis myös kursseille, joilla käydään läpi yrityksen perustamisen käytännöllistäkin puolta. Yrittämisessä parasta on, että saa tehdä hyvässä tiimissä työtä, josta todella pitää, Mäkitalo sanoo. Minulle tärkeä on yrittäjämäinen elämäntapa. Yrittäjänä on periaatteessa oman itsensä herra, mutta toisaalta tämänkin kokoisessa yrityksessä vastuu työntekijöistä on jo iso. Yrittäjyyteen ajaa myös kunnianhimo, tahto saada työuran kautta elämässä jotain näkyvää aikaan, Lundstedt pohtii. Aloitin kuitenkin yksin, ja välillä tämä on ollut aika raskaskin reki vedettäväksi. Kun asiakkaita oli sen verran, että töitä oli 20 tunnille vuorokaudessa, uskalsin palkata kollegan. Ja kun me molemmat teimme 20-tuntisia päiviä, palkattiin kolmas, Kaleva havainnollistaa. Nyt jälkeenpäin, kun on mukava tilanne yrityksen ja oman talouden kannalta, voi sanoa, ettei mitään muuta olisi kannattanut harkitakaan. Mutta totta kai se on tarkoittanut vuosia, jolloin kesälomasta ei ole voinut haaveillakaan. Yrittäjän työssä Kalevaa kiehtoo vapaus. Oman ajankäyttönsä saa suunnitella itse ja tilipussi on kiinni siitä, minkä verran jaksaa tehdä. Kalevan mukaan on sitä parempi, mitä monipuolisemman yleissivistyksen jo opiskeluaikanaan hankkii. Toisinaan törmää ajatuksiin, että kauppakorkeakoulusta tulee liian korkeasti koulutettuja ihmisiä esimerkiksi tätä ammattia ajatellen. Sellaisen ajatusmaailman voi unohtaa. Mitä enemmän on yleissivistystä ja monipuolista näkemystä yritysmaailmasta ja markkinataloudesta, sitä paremmin pystyy palvelemaan asiakkaita. Katri Tuominen Rakkaudesta kirjoihin Aiemmin markkinointi- ja huolinta-alan yrityksissä työskennellyt Katri Tuominen oli pari vuotta sitten elämäntilanteessa, jossa oman yrityksen perustaminen tuli mahdolliseksi. Maaliskuussa 2007 hän avasi Yliopistonkadulle Pienen Kirjapuodin. Kirjat ja kaikki niihin liittyvä ovat merkinneet minulle aina todella paljon. Kierrellessäni kirjakaupoissa minua alkoi ihmetyttää, miksi kirjat ovat esillä niin ankeassa ympäristössä ja kaikissa liikkeissä samalla tavalla. Mielestäni kirjat ansaitsevat sen kaikista kauneimman ympäristön, Tuominen sanoo. Pienessä Kirjapuodissa kirjat ovat esillä kauniissa hyllyissä. Halutessaan asiakas voi istahtaa mukavaan punaiseen nojatuoliin aistimaan kirjakaupan viehättävää tunnelmaa. Kuukausittain Tuominen järjestää kirjakaupassaan tapahtumia, joissa kirjailijat ja lukijat kohtaavat. Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1987 valmistunut Tuominen on myöhemmin opiskellut Venäjän kieltä ja kulttuuria Turun yliopistossa. Venäläinen kirjallisuus klassikoineen on erityisen lähellä kirjakauppiaan sydäntä. Pienessä Kirjapuodissa onkin saatavana kattava valikoima klassikoita. Sen Tuominen on jo huomannut, ettei pienen toimijan tulo kirja-alalle ole helppoa. Kirjojen katteet ovat mitättömiä, ja isot kustantajat hallitsevat jakelu- ja myyntiketjuja. Tuominen ei kuitenkaan aio luovuttaa, vaan etsiä tinkimättömästi omaa linjaansa. Kun omat mieltymykset saavat vastakaikua asiakkaissa, tuntuu se palkitsevalta. Esimerkiksi Anna Ahmatovan runokokoelma on ollut meillä nyt bestselleri. Uskon, että isojen ketjujen liikkeistä asiakkaat hakevat jotakin muuta. Parasta yrittäjän työssä ovat Tuomisen mukaan ihmiset. On hienoa, kun kanta-asiakkuussuhteita alkaa vähitellen muodostua ja sana kaupasta kiirii yhä uusiin korviin. Vielä kertaakaan ei ole sunnuntai-iltana harmittanut, että huomenaamulla täytyy mennä töihin. MERCURIUS 11

12 Yhtenä rintamana. Tiina Mäkitalo-Keinonen (vas.), Pekka Ekberg ja Pia Arenius. Taustalla Porin yliopistokeskus. 12 MERCURIUS

13 Teoriat testiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on auttaa yrityksiä menestymään. Yritysyhteistyö antaa uutta potkua myös tutkimukseen ja kannustaa tutkijoita tekemään töitä entistä kovemmin. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Jussi Partanen MERCURIUS 13

14 urun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toimii asiantuntijatiimi TSE core (Centre of Region and Entrepreneurship), jonka painopistealueet ovat yrittäjyys, innovaatiotoiminta ja aluetaloustutkimus. Pyrimme siihen, että tutkimustoimintamme edesauttaisi yritysten kehittymistä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä, tiimin vetäjä, yrittäjyyden professori (ma.) Pia Arenius sanoo. Vuonna 2007 TSE core toteutti Tekes-rahoitteisen käyttäjäinnovaatiohankkeen, jossa työskentelivät Areniuksen lisäksi tutkijat Tiina Mäkitalo-Keinonen ja Sari Liikala. Yhteistyökumppaneiksi lähti mukaan kaksi porilaista yritystä, Oy Fiblon Ab ja Oy Hacklin Ltd. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten käyttäjien innovaatiopotentiaalia voitaisiin hyödyntää yritysten liiketoiminnassa. Haastetta hankkeeseen toi se, että mukana oli kaksi hyvin erilaista yritystä. Asiakas keskiössä Fiblon on toisessa sukupolvessa toimiva perheyritys, jonka johdossa on kolme sisarusta. Yritys valmistaa erilaisia kertakäyttötuotteita esimerkiksi lautas- ja pöytäliinoja muun muassa hotellien, ravintoloiden ja lentoyhtiöiden käyttöön. Tuotteet valmistetaan sopimusvalmistuksena kumppaneille niiden omien tuotemerkkien alle. Käyttäjäinnovaatiohanke sopi Fiblonille hyvin, koska yrityksessä on jo ennestään nostettu asiakkaat keskiöön ja innovoitu uutta yhdessä heidän kanssaan. Mittaamme kokonaistoimintaamme asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Jos asiakkaan mielestä jokin asia ei ole täyttänyt hänen odotuksiaan, on se hyväksyttävä reklamaatio, toimitusjohtaja Pekka Ekberg sanoo. Käyttäjäinnovaatiohankkeessa Fiblonin kohdalla keskityttiinkin asiakastarpeiden ennakointiin. Pyrimme kartoittamaan, miten tuotteet saavuttavat asiakkaan ja miten tulevaa tarvetta voitaisiin ennakoida paremmin, tutkija Sari Liikala kertoo. Käyttäjä on aina määriteltävä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Fiblonin tuotteiden loppukäyttäjä on pitkän ketjun päässä. Suurin innovaatiopotentiaali löytyy ketjun varrelta, ihmisiltä, jotka ovat työkseen tekemisissä yrityksen valmistamien tuotteiden kanssa, tutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen havainnollistaa. Yhteistyö tutkijoiden kanssa auttoi Fiblonia askeleen eteenpäin asiakkaan entistä 14 MERCURIUS paremman ymmärtämisen tiellä. Lisäksi se auttoi oivaltamaan, kuinka pienetkin innovaatiot voivat saada aikaan suurta. Usein ajatellaan, että innovaatio on radikaali, jotakin, joka muuttaa kaiken totaalisesti. Ideoimisen tuloksena syntyvät innovaatiot voivat kuitenkin olla hyvin pieniä muutoksia aiempaan toimintamalliin, mutta niillä voi olla valtava vipuvaikutus liiketoiminnalle, Ekberg sanoo. Uutta ajattelua Toinen hankkeessa mukana ollut yritys, Hacklin, on kuljetuskokonaisuuksia asiakkailleen tarjoava satamaoperaattori, joka hoitaa kuljetusten lisäksi kaikki kuljetuksiin liittyvät toiminnot sekä ahtauksen ja varastoinnin. Hacklinin kanssa syvennyttiin yrityksen ja sen yhden asiakkaan logistiseen prosessiin. Yhdessä löydettiin innovaatio, joka parantaa tiedonkulkua yrityksen ja asiakkaan välillä. Hankkeen keskeisin anti meille oli omien toimintatapojemme arviointi. Saimme hankkeen myötä päivittäiseen työhömme uusia näkökulmia, Hacklinin talousjohtaja Olli Virtanen arvioi. Onnistunut hanke sai TSE coren tutkijat päättämään, että tiimissä panostetaan jatkossa yhä enemmän käyttäjäinnovaatioiden tutkimukseen. Vuoden mittainen hanke osoitti, että aihepiirille on tilausta sekä tutkimusmaailman että yritysten näkökulmasta. Yhteistyön opettelua Porin alueen pk-sektorilla yliopistoyhteistyön historia on vielä kovin lyhyt. On paljon yrittäjiä, joilla ei ole ainakaan minkäänlaista positiivista kuvaa siitä, mitä yliopistomaailmalla on annettavanaan. Tietty kynnys on siis vielä ylitettävänä, Pekka Ekberg pohtii. Tutkijoille yritysyhteistyö tarjoaa oivan mahdollisuuden testata teorioitaan käytännössä. Usein käy niin, että se, mikä teoriatasolla kuulostaa yksinkertaiselta, muuttuu kentällä monimutkaisemmaksi. Rehellisyyden nimissä voimme sanoa, että Sarin kanssa olimme lukeneet erilaisia käyttäjäinnovaatioteorioita, mutta kun menimme yrityksiin, jouduimme hetken raapimaan päätämme ja miettimään, mitä ihmettä teemme, Tiina Mäkitalo-Keinonen hymyilee. Niin kuin kaikessa yhteistyössä, on tässäkin kyse lopulta henkilökohtaisista suhteista. Yhteistyötä voidaan parantaa siten, että yritysten ja yliopistojen henkilöstö on tekemisissä sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä. Avainsana on kanssakäymisen lisääminen, Olli Virtanen muistuttaa. Monessa mukana TSE core perustettiin puolitoista vuotta sitten, kun Porissa aiemmin toiminut Liiketaloustieteellinen kehityskeskus jaettiin kolmeksi tiimiksi. TSE coren ohella Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toimivat luovan talouden ja luovan johtamisen TSE co -tiimi sekä hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ekspertti TSE we. Kahdeksan hengen TSE core -tiimi on pieni mutta tehokas. Se tuottaa muun muassa tietopalvelua satakuntalaisen elinkeinoelämän käyttöön. Tiimi seuraa esimerkiksi väestönkehitystä, koulutustasoa, yritysten liikevaihtoa ja alueen palkkakehitystä. Tieto on saatavilla Satamittari-tietopankissa (www.satamittari.fi). Tiimin vastuulla on myös yrittäjyyden sivuaineopintokokonaisuus, joka on tarjolla kaikille halukkaille Porin yliopistokeskuksen opiskelijoille. Tiimissä pyöritetään Academic Business Services -palvelua. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijoita ja tutkijoita eteenpäin yritysideoidensa kanssa. Uutuutena viime syksynä käynnistettiin mentorointiohjelma, josta saadut kokemukset ovat hyvin positiivisia. Liike-elämässä toimivat voivat lähteä opiskelijoiden mentoreiksi ja saada samalla ajantasaista tietoa siitä, missä yliopistomaailmassa mennään ja millaisia valmiuksia opiskelijoilla on. Miten puolitoista vuotta toiminnassa ollut tiimi ehtii kaikkialle? Teemme töitä isolla intensiteetillä. Meillä on tarve vakiinnuttaa asemamme ja löytää oma paikkamme. Pori on onneksi pieni kaupunki, joten siirtymisiin paikasta toiseen ei mene kauaa aikaa, Pia Arenius myhäilee.

15 Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin! Yrittäjä Kimmo Kotro suoritti emba-johtamiskoulutusohjelman Turun kauppakorkeakoulussa. Hän uskoo, että kolmen vuoden aikana saatu oppi siivittää Suunnittelulinja Oy:n hallittuun kasvuun. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen emba-ohjelma koostuu kolmesta osiosta, jotka voi suorittaa myös itsenäisinä koulutusohjelmina. Kimmo Kotro suoritti kaikki osiot ja laati koulutusjaksojen lopputöinä yritykselleen liiketoimintasuunnitelman, strategian ja laatujärjestelmän, joita kaikkia sovelletaan nyt Suunnittelulinja Oy:n arjessa. Kotrolla on takanaan 16 vuotta yrittäjyyttä. Rakennusinsinööri Kotro aloitti yrittämisen toiminimellä vuonna 1992 ja perusti Suunnittelulinja Oy:n vuonna henkeä työllistävä Suunnittelulinja tekee kokonaisvaltaista rakennussuunnittelua keskittyen erityisesti toimitilasuunnitteluun. Yrityksen alkutaipaleelta lähtien asiakkaina ovat olleet esimerkiksi McDonald s ja Esso, mikä on tuonut Suunnittelulinjalle paljon valtakunnallisia ja kansainvälisiäkin projekteja. Asiakkaamme saavat yhdeltä toimijalta kaikki suunnittelupalvelut ja myös rakennuttamisen osaamista, Kotro tiivistää yrityksensä liiketoimintakonseptin. Puuhastelu seis emba-koulutus on muuttanut tapaa, jolla Kotro yritystään johtaa ja tavoitteita, joita hän yritykselleen asettaa. Tämä vaikuttaa myös siihen, mitä hän henkilökunnaltaan odottaa. Tämä on aiheuttanut tiettyä vaihtuvuuttakin. Onneksi pitkäaikaisimmat työntekijät ovat pysyneet eivätkä hermostuneet uuteen ajatteluun, Kotro kiittää. Kotro kuvaa aiempaa yrittäjyyttään ahkeraksi puuhasteluksi. Olemme tehneet kautta yrityksen historian kasvupyrähdyksiä, mutta joutuneet aina palaamaan takaisin. Osaaminen, ahkeruus ja kova työnteko toki riittävät tiettyyn pisteeseen asti. Mutta jos yritystä todella haluaa kasvattaa, se ei onnistu ilman yrityksen lähtökohdista tehtyä kasvusuunnitelmaa. Nyt tavoitteena on hallittu kasvu. Sain kolmen vuoden aikana niin paljon oppeja, apua ja oivalluksia, että uskon sen pohjalta löytyvän yrityksellemme pidemmän kasvun siemenen. Yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen arkityön ohella on kuitenkin haastava tehtävä. On tunnistettava ne asiat, joihin on panostettava ensimmäisenä. Kimmo Kotro Kaikkea ei voi tehdä kerralla. Valintojen tekeminen on vaikeata. Pitää varoa, ettei tule haukanneeksi kerralla liian isoa palaa. Henkilökunta mukaan Kotro on emba-koulutuksen tuomista opeista silminnähden innoissaan. On harmi, etten lähtenyt mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin. Viisi kuusi vuotta yritettyään olisi voinut oivaltaa, että apuja ja oppeja kannattaa hakea. Kotro suositteleekin emba-koulutusta juuri yrittäjille. Omasta kokemuksestaan hän myös tiedostaa hyvin ne esteet, jotka helposti saavat yrittäjät jäämään liiketoimintansa kehittämisen kanssa yksin. Yksi ongelmista on ajanpuute kuviteltu tai todellinen. Toinen ongelma liittyy ajattelumaailmaan. Yrittäjälle muodostuu helposti harhakuva omasta kaikkivoipaisuudestaan. Kyllähän minä osaan ja tiedän, ajatellaan. Yksi koulutuksen tuoma oivallus olikin henkilökunnan ottaminen mukaan yrityksen kehittämistyöhön. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan yrityksen henkilökunta on valtava voimavara, Kimmo Kotro muistuttaa. emba Turku Executive Master of Business Administration Virallisesti akkreditoitu johtamiskoulutusohjelma Suunnattu johto- ja asiantuntijatehtävissä jo vuosia työskennelleille Kattaa kaikki liiketoimintaosaamisen keskeisimmät osa-alueet Järjestää Turun kauppakorkeakoulun TSE exe Lisätietoja: MERCURIUS 15

16 Kauppiaaksi kasvanut Maria Puhakka otti vetovastuun perheyrityksestä viisi vuotta sitten ja johtaa nyt K-Extra Puhakkaa varmalla otteella. Taustalla on tiivis perheyhteisö, joka viihtyy yhdessä myös vapaa-aikanaan. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Puhakan perheessä yrittämisellä on pitkät perinteet. Isä Matti Puhakka osti kaupan Hämeenkadulta muutama kuukausi ennen Marian syntymää vuonna Yritys jäi äidin vastuulle, kun isä siirtyi kauppiaaksi muualle 90-luvun loppupuolella. Maria otti K-Extra Puhakan johdettavakseen vuonna 2003, äitinsä äkillisen sairastumisen jälkeen. Opiskelin Turun kauppakorkeakoulussa ja tulin aluksi vain tuuraamaan äitiäni. Kun kävi selväksi, ettei äitini enää palaa kauppiaaksi, mietimme hetken, kuka yritystä jatkaa. Liiketoiminta haluttiin pitää perheen sisällä, joten päätin keskittyä kaupan toiminnan kehittämiseen, Maria Puhakka muistelee. Virallisesti Mariasta tuli K-kauppias kauppiastutkinnon suorittamisen jälkeen viime vuonna. Isä on jo jäänyt eläkkeelle, mutta vierailee silti kaupassa silloin tällöin. Maria on operatiivinen johtaja, mutta omistaa yrityksen yhdessä siskonsa ja isänsä kanssa. Isä neuvoo kysyttäessä ja joskus kysy- 16 MERCURIUS

17 Panostamme palveluun ja luomutuotteisiin, sanovat Maria ja Anni Puhakka. mättäkin, mutta minä kuitenkin olen se, joka asioista päättää. Äitini sairastui ja kuoli niin äkillisesti, etten valitettavasti juurikaan ehtinyt kysyä häneltä kaupan käytännön asioista. Yllättävää oli, kuinka vaativaa ja monimuotoista kaupan pyörittäminen on. Isä on ollut korvaamaton apu, Maria sanoo. Perhe on voimavara K-Extra Puhakka on todellinen perheyritys, sillä kaupassa ovat töissä myös Marian nuorempi sisko ja Marian aviomies. Yhteistyö perheen kesken toimii hienosti, kun asioista keskustellaan vapaasti. Taidamme olla kaikki aika temperamenttisia. Voimme kinastella paljonkin, mutta asiat myös sovitaan nopeasti. Kaikki asiat myös keskustellaan selviksi. Siitä ei tulisi mitään, jos erimielisyydet jäisivät junnaamaan välillemme, Maria sanoo. Puhakan perheen tavoitteena on jättää työasiat työpaikalle. Asenne työhön on perheenjäsenillä yhteinen. Marian mukaan perheyrityksessä työtä tehdään ennen kaikkea perheelle, mutta myös itselle. Olemme tiivis yhteisö, perhe on voimavaramme. Vaikka teemme työtä yhdessä, viihdymme yhdessä myös vapaa-aikana ja vietämme paljon aikaa mökillämme Naantalissa, Maria hymyilee. Maria asuu miehensä kanssa kaupan yläkerrassa, joten vapaa-ajallakin tulee helposti käytyä kaupan puolella. Jos kauppias ei ole paikan päällä, niin yleensä hän on puhelimen tavoitettavissa. Pari viikkoa vuodesta täytyy kuitenkin pitää lomaa niin, että kaupan asiat jäävät jonkun muun hoidettavaksi. Yleensä lähdemme mieheni kanssa ulkomaille, siellä irrottautuminen työasioista onnistuu hyvin. Luomua ja reilua kauppaa Maria on innostunut työstään ja on selvästi omalla alallaan. Hänen tavoitteenaan on sekä kehittää kauppaa että pitää kiinni asioista, joista K-Extra Puhakka tunnetaan, kuten luomutuotteista ja laajasta olutvalikoimasta. Erikoistumalla erottuu. Saimme Vuoden luomukauppa -kunniamaininnan vuonna 2000, ja olemme pyrkineet kehittämään ja laajentamaan tarjontaa edelleen. Meillä on asiakkaina paljon opiskelijoita, jotka osaavat kysyä luomua ja reilun kaupan tuotteita, Maria kertoo. Luomutuotteita ei aina ole niin helppo MERCURIUS 17

18 Yritys vaatii jatkuvaa hoitoa, aitoa innostusta ja pitkiä työpäiviä, mutta kun se on oma valinta, sen tekee mielellään. löytää myytäväksi, mutta etsin niitä koko ajan aktiivisesti. Jos näen jossain tuotteen, jota meillä ei ole valikoimissa, otan yleensä tilauskoodin ylös, Maria lisää. Monipuolisen valikoiman lisäksi Puhakassa panostetaan palveluun. Marian mukaan hyvä palvelu koostuu pienistä asioista: iloisesta hymystä tai valmiiksi avatusta muovikassista. Hyvä fiilis on tärkeää. Tavoitteena on myös tarjota asiakkaille elämyksiä. Toisille se on vastapaistetun pullan tuoksu, toisille työntekijöiden iloinen asenne. Ei kultalusikkaa suussa Kaupan lisäksi Maria kehittää myös omaa osaamistaan. Vuoden sisällä on työn ohessa tarkoitus suorittaa K-kaupan diplomi-kauppiastutkinto. Koulutus järjestetään yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Se on ennen kaikkea johtamisen ja esimiestyön tutkinto. Pääaineeni kauppakorkeassa on johtaminen, käytännön työ on syventänyt tietämystäni huomattavasti, Maria sanoo. Kauppiaiden tyttärenä Maria on käytännössä kasvanut kaupassa ja tottunut työntekoon pienestä pitäen. Nuorta kauppiasta hiukan kismittää ajoittainen keskustelu kultalusikka suussa syntyneistä perheyrittäjien lapsista. Välillä meitä arvostellaan aika kovin sanoin, vaikka suurin osa yrittäjien lapsista on tottunut kovaankin työntekoon, Maria Puhakka sanoo. Perheyrityksen pehmeän kuoren alla kova ydin? Turun kauppakorkeakoulussa on tutkittu perheyrityksiä 90-luvulta lähtien. Vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimuksessa Quo vadis, suomalainen perheyritys? selvitettiin lähinnä sitä, mitä nämä yritykset ovat ja millaisia ne ovat. Nyt ilmestyneessä Pekka Stenholmin toimittamassa tutkimuksessa Perheyrityksen uusi kuva pehmeän kuoren alla kova ydin perheyrityksiä tutkittiin syvällisemmin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa perheyritysten arvomaailmaa, kasvua ja innovatiivisuutta. TSE Entren johtajan, professori (ma.) Jarna Heinosen mukaan perheyrityksiin liitetään usein pehmeitä arvoja kuten perheeseen yleensä. Perheyritysten ei välttämättä ajatella olevan kovia bisneksentekijöitä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että perheyritykset tekevät bisnestä vähintään siinä missä muutkin yritykset. Perheyritys saattaa näyttää ensin pehmeältä, mutta usein sisältä löytyykin kova ydin, Heinonen sanoo. Tutkimustulosten myötä esiin nousi kysymys siitä, mikä on pehmeää, mikä kovaa. Perinteisesti perheen arvomaailmaa ja perheomistajuutta on pidetty pehmeinä arvoina. Nyt näyttäisi siltä, että juuri perhe ja perheomistajuus on se kova ydin, josta yritys ammentaa voimansa ja menestyksensä, Heinonen sanoo. Vasta ilmestynyt tutkimus haastaa monia perheyrityksiin liittyviä uskomuksia, kuten ajatuksen siitä, että perheyritykset olisivat perinteisiin jämähtäneitä tai staattisia. Päinvastoin, ne ovat useimmiten hyvinkin innovatiivisia ja kasvuhakuisia. Ylipäätään olen sitä mieltä, että jaottelu perheyrityksiin ja muihin yrityksiin on keinotekoista. Perheyrityksiä, kuten muitakin yrityksiä, on niin monenlaisia, Heinonen huomauttaa. Parhaimmillaan perhe on yritykselle voimavara. Heinosen mukaan perheyrityksiä ja niiden toiminnan logiikkaa pitää ymmärtää syvällisemmin. Tutkimuskohteena perheyritykset ovat mielenkiintoisia. On tärkeää ymmärtää perheen merkitys ja sen vaikutus liiketoimintaan. Perhe voi olla menestyksen lähde, mutta myös sen rajoite, Heinonen sanoo. 18 MERCURIUS

19 VIERASKYNÄ Anders Blom Meissä kaikissa elää pieni perheyrittäjä Y ritys on perheyritys, jos sen osake-enemmistön omistaa yksi tai useampi perhe ja jos perheestä vähintään yksi osallistuu yrityksen hallintoon tai johtamiseen. Perheyritys on tyypillisesti pk-yritys, mutta se voi olla myös listattu yritys, jos sen osakkeiden äänivallasta vähintään neljännes on perheen omistuksessa. Yleensä yrittäjä havaitsee olevansa perheyrittäjä, kun hän pyrkii tekemään yrityksessään sukupolvenvaihdoksen. Yritykseen on kertynyt varallisuutta ja osaamispääomaa. Olennaista yrityksen kypsyessä toiselle sukupolvelle on toiminnan vakaus ja pitkäjänteisyys. Asioita ei enää tehdä alkuvaiheen yrittäjyyden häränraivolla, vaan harkinta ja maltti leimaavat tahtotilaa. Omistajanäkökulma on astunut yrittäjän elämään. Avoimessa taloudessa omistajuudella on suuri strateginen merkitys. Lyhyen rahan ja nopeiden voittojen arvomaailmassa unohdetaan, että yrittäjyys kasvaa parhaimmillaan vastuulliseksi omistajuudeksi. Se vaatii aikaa. Omistajuus sisältää pääoman kohdentamisen yritystoimintaan, yrittäjyyteen kuuluvan riskinoton sekä omistajaohjauksen vallan ja vastuun. Perheyrityksen omistaja ei ole vain yritystoiminnan rahoittaja (alkupääomalla, osakeannein sekä uudelleen investoiduilla voittovaroilla), vaan hän on myös riskinottaja, joka kantaa vastuun yritystoiminnan menestymisestä. Turun kauppakorkeakoulu ja Perheyritysten liitto ovat tehneet lähes 10 vuotta hyvää yhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulussa tehdään arvokasta työtä yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Professori Jarna Heinonen kuuluu maamme johtaviin alan asiantuntijoihin. KTT Pekka Stenholm osallistuu parhaillaan Euroopan komission perheyritysten merkitystä arvioivaan asiantuntijaryhmään. Professorit Anne Kovalainen ja Antti Paasio ovat antaneet vuosien varrella merkittäviä neuvoja perheyritysten yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Perheyritysten liitossa pyritään kehittämään lisää yhteistyömuotoja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Onhan niin, että korkeakouluista valmistuvat opiskelijat löytävät todennäköisimmin tulevan työpaikkansa perheyrityksestä! Suomen vanhimmista perheyrityksistä useat on perustettu Turussa. Turkulaiset perheyritysten omistajasuvut ovat olleet kehittämässä Turun kauppakorkeakoulua ja myös muita korkeakouluja vuosikymmeniä antamalla taloudellista tukea ja aikaansa. Perheyritykset ovat monilla paikkakunnilla maamerkkejä. Paikkakunnat tunnetaan näistä yrityksistä ja yrittäjistä. Korkeakoulujen rahoitus on suuressa murroksessa. Hallitus panostaa pääkaupunkiseudulle enemmän kuin yksikään edeltäjänsä kymmeniin vuosiin. Tästä esimerkkejä ovat mm. Länsimetron valtionapu ja huippuyliopistohanke. Turun talousalueella perheyritysten ja elinkeinoelämän onkin pohdittava ennakkoluulottomasti uusia yhteistyömuotoja, joilla turkulaisten korkeakoulujen kilpailukyky kyetään taloudellisesti turvaamaan. Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyminen on järkevä suunta. Perheyrityksille tämä on suuri haaste ja mahdollisuus. Tulevaisuudessa korkeakoulujen kilpailu hyvistä yhteistyökumppaneista ja yksityisistä rahoittajista kiihtyy. On tärkeätä, että turkulainen elinkeinoelämä ryhmittyy ja verkottuu järkevästi ja ennakoivasti tähän kilpailuun. Aikaa ei ole hukattavaksi. Anders Blom Kirjoittaja on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja ja Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan jäsen. Perheyritysten liitossa on noin 300 jäsenyritystä, jotka työllistävät henkilöä ja tekevät liikevaihtoa yhteensä noin 30 miljardia euroa. Liiton jäsenyrityksistä viidennes on Länsi-Suomesta. MERCURIUS 19

20 Kaasua ja sopivasti jarrua Tiia Kortteen pro gradu -tutkielma start up -vaiheessa olevalle Fortecta Finland Oy:lle valmistui vuosi sitten. Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut Tiia on nyt töissä samassa yrityksessä ja johtaa Fortectan liiketoimintaa yhdessä toimitusjohtaja Aapo Aarrekorven kanssa. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Olin juuri tullut opiskelijavaihdosta Saksasta, kun TE-keskuksesta kyseltiin, kuka voisi auttaa erästä keksijää saksankielisten liikekirjeiden kirjoittamisessa. Ensimmäisen kerran tapasimme Aapon kanssa, kun lupauduin auttamaan häntä, Tiia Korte muistelee. En tainnut loppujen lopuksi kirjoittaa kuin yhden kirjeen, mutta päädyin tekemään gradua Aapon yritykselle. Siinä tutkin muun muassa sitä, miten lisensointi sopisi liiketoimintamalliksi mikroyritykselle, Korte kertoo. Korte allekirjoitti työsopimuksen Fortectan kanssa jo vuonna Lopputyö valmistui työn ohessa viime syksynä. Pääsin heti alusta alkaen Aapon mukana joka paikkaan, niin liikeneuvotteluihin kuin alihankkijoidenkin luokse. Kesti muutaman kuukauden ennen kuin ymmärsin, mistä tässä kaikessa on kyse ja uskalsin esittää omiakin mielipiteitä, Korte hymyilee. Halusin heti alusta asti antaa Tiialle mahdollisuuden tehdä omia, itsenäisiä päätöksiä, joita hän onkin parin viime vuoden aikana tehnyt paljon. En osaa kuvitella vastavalmistuneelle tiukempaa paikkaa kuin pienen yrityksen käynnistysvaihe, jolloin kaikki on vielä epäselvää ja epävarmaa. Tiian on pitänyt yksin selvittää monia asioita ja keksiä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, Aapo Aarrekorpi sanoo. Erilaisuus on vahvuus Käynnistysvaiheessa oleva Fortecta Finland Oy on innovatiivinen yritys, joka valmistaa kierrätettävästä kuorma-autonrengasjätteestä erilaisia suojaamiseen liittyviä ratkaisuja, ku- 20 MERCURIUS

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

InvEstoI MEnEstYksEEn

InvEstoI MEnEstYksEEn Executive MBA -ohjelma, laajuus 100 opintopistettä. InvEstoI MEnEstYksEEn Osaamisen kehittäminen on investointi oman tulevaisuuden rakentamiseen. Kansainvälisesti akkreditoitu Avance Executive MBA on Jyväskylän

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu

Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Joonas Orava, Olli Turunen Osta, vuokraa, vaurastu Alma Talent 2016 Helsinki 5., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2972-9 ISBN: 978-952-14-2973-6 (sähkökirja)

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot