Globalisaatio suosii yrittäjyyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaatio suosii yrittäjyyttä"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 2 /2008 Maria Puhakka: Kauppiaaksi kasvanut Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä

2 P ÄÄKIRJOITUS Yliopistot ja yrittäjyys Anne Kovalainen Yrittäjyys muuttaa, rakentaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Yrittäjyydessä ei siis ole kyse vain yksilöistä, siitä kuka aikoo yrittäjäksi, tai kuka perustaa yrityksen ja mille toimialalle. Näitäkin seikkoja tutkimme Turun kauppakorkeakoulussa muun muassa Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksessa (GEM), jossa tutkimme yrittäjyysaktiivisuutta yli 30 maasta. Ei ole yllätys, että Suomessa on vakaa liiketoimintaympäristö, mutta yllätys on, ettei tämä ympäristö kuitenkaan näytä edistävän kasvuhakuista ja innovatiivista yrittäjyyttä. Aiomme jatkossa tutkia syitä siihen, miksi näin on. Kyse on yritysten uusiutumisesta ja muutoksista. Yhtä keskeistä on tutkia yritysten kasvun mekanismeja ja kasvun eriytyneitä tapoja, joita tutkimme muun muassa Tekesin rahoittamassa hankkeessa. Pyrkimyksenä on paitsi tuottaa tietoa päätöksentekijöille esimerkiksi siitä, mitkä tukimuodot avittavat yritysten kasvua, myös osoittaa kasvun erilaisia tapoja ja yhteiskunnan ja talouden ehtoja yritysten kasvulle. Entäpä sitten tulevaisuuden yrittäjyyden kasvualat, mitä ne ovat? Suomalaisessa yhteiskunnassa on parhaillaan nähtävissä muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen muutos, jossa yrittäjyys on yksi toimintatavoista. Yrittäjyys hyvinvointialoilla ja palvelualoilla, kuten myös luovilla aloilla, tullee kasvamaan. Kansainvälisen liiketoiminnan tutkimuksen näkökulma on puolestaan tuonut esille verkottuneiden liiketoimintamallien tutkimuksen tärkeyden. Yrittäjyystutkimus on tyypillisesti yhteistyössä tehtävää, yliopistojen tai maiden rajat ylittävää tutkimusta, jossa myös tieteenalakohtaisten rajojen ylittäminen on luonteva osa tutkimusta ja tutkimusryhmien toimintaa. Suomalainen yliopistokenttä on muutoksen tilassa. Yliopistoja liitetään toisiinsa ja yhdistellään uusiksi liitoiksi. Tiedepoliittisena tavoitteena on luoda entistä vahvempia yksiköitä. Tässä muutoksessa koetaan olevan uhkia, mutta siinä on myös monenlaisia mahdollisuuksia. Yliopistojen perustehtävä ei muutu. Tehtävänä on myös jatkossa ylläpitää, rakentaa ja vahvistaa monipuolista sivistystä. Tähän sivistykseen kuuluvat yhtä lailla yhteiskunnallisten ja taloudellisten prosessien syvällinen ymmärrys ja tutkimuksellinen analyysi, kuin myös koulutuksen kautta monipuolisten mahdollisuuksien luominen yliopistoopiskelijoille. Näihin tavoitteisiin kaikkien yliopistojen tulisi pyrkiä. Yrittäjyys on tässä yksi keskeisiä osaamisalueita, jota ilman taloudelliset, teknologiset tai luovat innovaatiot eivät etene menestykselliseksi liiketoiminnaksi. Suomessa nopean kasvun odotuksia omaavia yrittäjiä on vain noin kolmannes Ruotsiin, Tanskaan ja Islantiin verrattuna. Innovaatioperustaisten, korkean osaamisen yritysten syntyä, muuntumista ja kasvua voidaan tukea vain monipuolisen, hyvin organisoidun tutkimus- ja koulutusjärjestelmän avulla, jossa myös yrityksillä on entistä suurempi rooli rahoituksessa. Uudessa yliopistotilanteessa on keskeistä muistaa, että yliopistoilla on sivistyksellinen ja tutkimuksellinen omaehtoisuutensa ja omatahtisuutensa. On vanha viisaus, ettei kaikkia munia kannata pistää samaan koriin: yritysten on järkevää investoida suomalaisen sivistysvaltion kehittämiseen vähintäänkin niin, että ne sitoutuvat kehittämään yliopistojärjestelmää laajassa mitassa, ei vain yhden yliopiston kautta. Vain niin voidaan taata innovatiivisten uusien kasvuyritysten synty ja vanhojen yritysten uusiutuminen. Ne ovat Suomen tulevaisuuden kannalta elinehto. Anne Kovalainen Liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professori 2 MERCURIUS

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 2 /2008 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Yliopistot ja yrittäjyys...2 Henkilöt Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä...4 Antti Lehtimäki: Tiimiyrittäjyys sopii ekonomille...8 Kimmo Kotro: Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin!...15 Maria Puhakka: Kauppiaaksi kasvanut...16 Artikkelit Huippututkimuksesta yritystoimintaa...7 Kun töihin on kiva mennä...10 Teoriat testiin...12 Kaasua ja sopivasti jarrua...20 Yrittäjyyden perusteiden äärellä...22 Liiketoiminnan kieli tutuksi...24 Palstat Vieraskynä...19 Lyhyesti...25 Valmistuneita...28 Väitöksiä...29 Tapahtumia Kun töihin on kiva mennä: Kysyimme neljältä Turun kauppakorkeakoulun kasvatilta, mikä saa heidät yrittämään. 12 Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tehdään tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4500 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Turun kauppakorkeakoulussa tehdään ansiokasta yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. 4 MERCURIUS

5 Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus: Globalisaatio suosii yrittäjyyttä Globalisaatio edellyttää Suomelta vahvaa kilpailukykyä, jonka turvaamisessa yrittäjyydellä on keskeinen rooli. Pk-yritysten vahvuutena on toiminnan joustavuus, jonka ansiosta ne kykenevät reagoimaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Savupiippujen Suomi on muuttunut yrittäjyyden Suomeksi. Merkittävä elinkeinorakenteen muutos alkoi pitkälti Varsinais-Suomesta luvuilla, jolloin telakkateollisuus siirsi suuren osan tuotannostaan alihankkijoille. Telakat hyödynsivät yrittäjäverkostoa, jolta ne saivat laadultaan ja hinnaltaan kilpai- lukykyisempiä tuotteita. Tähän suuntaan on menty nyt koko tuotannollisessa maailmassa. Suuret yksiköt keskittyvät omaan ydinosaamiseensa ja varsinainen tuotanto siirretään pkyrityksille, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo. Nykyinen yrittäjyyteen kannustava kehitys liittyy Järventauksen mukaan globalisaatioon ja haluun turvata kilpailukyky nopeasti muuttuvilla markkinoilla. Globalisaatio suosii hyvin selvästi niitä, jotka ovat innovatiivisia, luovia ja hakevat uusia polkuja. Toisin sanoen muuttuviin markkinoihin pystyvät parhaiten tarttumaan ne, jotka toimivat yrittäjämäisesti, Järventaus sanoo. MERCURIUS 5

6 Asenteet muuttuneet Yrittäjyyttä suosiva kehitys näkyy myös tilastoissa: pk-yritykset työllistävät tällä hetkellä yli 60 prosenttia työikäisistä. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa lähes puolella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Isojen yritysten suora työllistämisvaikutus on ollut huomattavasti pienempi. Pk-yritysten merkittävä rooli työllistäjänä on vaikuttanut myös asenteisiin. Järventaus nostaa esille kaksi näkökulmaa puhuessaan asennoitumisesta yrittäjyyteen. Ensinnäkin voidaan tarkastella, miten yrittäjyys yleisesti koetaan, eli minkälaista arvostusta se yhteiskunnassa nauttii. Toinen puoli on se, miten ihmiset suhtautuvat yrittäjyyteen omana uravalintanaan. Yleisessä asennoitumisessa on tapahtunut hyvin suuri muutos 90-luvulta näihin päiviin. Järventauksen mukaan syvä lama ja sen dramaattiset seuraukset havahduttivat huomaamaan, että monista yrityskuolemista huolimatta pienyrityssektori kykeni nopeasti elpymään ja työllistämään. Ihmiset näkivät, että yrittäjät luovat hyvinvointia vaikeinakin aikoina. Kun tänään kysytään, mitä asioita ihmiset arvostavat, yrittäjyys nousee erittäin korkealle. Yrittäjyys kiinnostaa entistä useammin myös henkilökohtaisena uravalintana, vaikka kyselyiden mukaan edelleen lähes 60 prosenttia suomalaisista valitsee mieluummin palkansaajauran kuin yrittäjyyden. Kiinnostuksen kasvu yrittäjyyttä kohtaan on myös realisoitunut henkilökohtaisiksi päätöksiksi perustaa yritys. Yrityksiä on nyt enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin, ja samaan aikaan yritysten kasvuhalukkuus on lisääntynyt. Myös akateemisesti koulutetut harkitsevat yrittäjyyttä yhä useammin. Erityisesti Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneille yrittäjyys on väylä oman ammattiosaamisen hyödyntämiseen. Akateemisia kiinnostaa usein tiimiyrittäjyys, joka rakentuu laaja-alaiselle osaamiselle. Yrittäjät tyytyväisiä elämäänsä Yrittäjäuran houkuttelevuudelle Järventaus löytää useampiakin syitä. Työsuhteen suhteellinen turvallisuus on vähentynyt, jolloin yrittäjyydestä on tullut kilpailukykyinen vaihtoehto. Yrittäjyys kiinnostaa, koska se antaa mahdollisuuden Yrittäjyys taloudellisena yhtälönä ei ole vielä riittävän kannustava palkkatyöhön verrattuna. toteuttaa itseään monipuolisesti työelämässä. Lisäksi siihen sisältyy vapaus-elementti, jota ihmiset arvostavat yhä enemmän. Tutkimusten mukaan yrittäjät kokevat itsensä tulotasosta riippumatta onnellisemmiksi kuin palkansaajat. Elämänlaatuun liittyvät tekijät painavat monen yrittäjyyttä harkitsevan vaakakupissa yhä enemmän, Järventaus lisää. Laatutekijät luovat hyvän pohjan yrittäjyydelle, mutta taloudellisia tekijöitä ei Järventauksen mukaan pidä kuitenkaan unohtaa. Työvoimapulan kasvaessa yrittäjyys joutuu kilpailemaan työsuhteiden kanssa. Jotta yrittäjyyden myönteinen kehitys jatkuisi, on myös taloudellisten tekijöiden oltava kunnossa. Yrittäjyys taloudellisena yhtälönä ei ole vielä riittävän kannustava palkkatyöhön verrattuna. Epävarmempaan toimeentuloon, pääomariskeihin, lyhyisiin lomiin ja pitkiin päiviin suhteutettuna yrittäjyyden palkitseminen ei ole vielä ihan mallillaan. Tätä yhtälöä me haluamme korjata. Työsarkaa vielä jäljellä Järventauksen mukaan yrittäjyyspolitiikka on mennyt mukavasti eteenpäin viimeisten hallitusten aikana. Myös nykyhallituksen ohjelma vaikuttaa hyvältä, mutta käytännön tekoihin on vielä matkaa. Tavallisen yrittäjän verotuksessa on yhä paljon korjattavaa. Edullisesti verotettua pääomatuloa juoksee harvan pienyrittäjän taskuun, eli ansioverotusta pitäisi korjata kannustavampaan suuntaan. Korjattavaa on edelleen myös sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi on syytä miettiä muun muassa sitä, onko yksilöperusteinen irtisanomissuoja liian rankka yrittäjän kannalta, jos rekrytointi ei onnistu. Ei ole kenenkään kannalta hyvä asia, jos sopimusriskiä vältetään turvautumalla toistuvasti pätkätyöhön. Myös työnantajamaksut ovat monelle yrittäjälle liian raskas siivu. Järventauksen mukaan myös yritysten kasvuhalukkuutta pitäisi lisätä suhteuttamalla kasvun liittyvät riskit ja palkitsevuus toisiinsa nykyistä järkevämmin. Edellisestä huolimatta Suomi on jo aika hyvä maa yrittää. Yrittäjyys tarjoaa Suomelle mahdollisuuden, johon yhteiskunnallisessa päätöksenteossakin pitäisi nyt tarttua, Järventaus muistuttaa. 6 MERCURIUS

7 Huippututkimuksesta yritystoimintaa Suosittelen Yrityskehityslaboratoriota yliopistotutkijoille. Me opiskelijat pystymme auttamaan heitä konkreettisesti. Lisäksi he saavat hyviä neuvoja ja kontakteja yritysyhteistyön kautta, kertoi Global Innovation Management -maisteriohjelmassa (GIM) opiskeleva Yannan Yang, kun kysyin hänen näkemystään Yrityskehityslaboratoriosta. Suomalainen innovaatiojärjestelmä tuottaa huippututkimusta, mutta siitä syntyy kansainvälisesti verrattuna vain vähän kaupallistettavia innovaatioita ja yritystoimintaa. Valitettavasti Turku ei ole tässä poikkeus. Tähän ongelmaan Yrityskehityslaboratorio pyrkii osaltaan tuomaan ratkaisun. Asiakkaina ovat Turun yliopiston tutkijat lähinnä bio- ja ICTaloilta, jotka tavallisesti ovat innovaation kaupallistamisen ensimetreillä. Työntekijöinä ovat kauppatieteen ja oikeustieteen opiskelijat. Työntekijät, jotka uskovat yrityksen palveluihin ja vilpittömästi pystyvät suosittelemaan niitä, ovat avain menestykseen. Monenlaisia haasteita Yrityskehityslaboratorio on iso haaste opiskelijoille. Liiketoimintasuunnitelmaa kirjoittaessa pitää käyttää liiketoimintaosaamista liiketaloustieteen eri aloilta ja vielä hyödyntää oikeustieteen osaamista. Lisäksi keksinnöt, joihin liikeidea-aihiot perustuvat, ovat usein vaikeasti ymmärrettäviltä korkean teknologian aloilta. Vaikeutta lisää, että ryhmässä on jokaiseen kysymykseen kolme näkökantaa: kaupallinen, oikeudellinen ja teknologinen. Näistä haasteista huolimatta syntyi viisi hyvää liiketoimintasuunnitelmaa. Opiskelijat ja tutkijat oppivat uusia taitoja, ja opiskelijat saavat luottamusta itseensä ja osaamiseensa. Tärkeää on, että Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat pystyvät hyödyntämään osaamistaan käytännön liike-elämän kysymyksissä. Neuvoja liike-elämältä Yrityskehityslaboratorio ei toimisi ilman yhteistyötä Turun alueen liike-elämän kanssa. Yritysten edustajat mentoroivat laboratorion ryhmiä, jolloin nämä pystyvät hyödyntämään mentoriensa erikoisosaamista tietyn liiketoiminta-alan kysymyksissä. Lisäksi liike-elämän edustajat arvioivat syntyneet liiketoimintasuunnitelmat ja antavat rakentavaa kritiikkiä, miten liiketoimintasuunnitelmia tulisi kehittää. Yliopistotutkijat saavat näin hyviä kontakteja, joita he voivat hyödyntää oman yrityksen perustamisessa. Lisäksi kauppatieteen ja oikeustieteen opiskelijat saavat kontakteja paikalliseen liike-elämään, mikä helpottaa heidän sijoittumistaan Turun alueelle valmistumisen jälkeen. Yrityskehityslaboratorion rakentamiseen on kulunut mittava määrä työtunteja. Yhteistyökumppaneiden hankinta, laboratorion markkinointi tutkijoille ja opiskelijoille sekä ohjelman toteuttaminen veivät oman aikansa. Kun tämän urakan jälkeen saa opiskelijalta yllä mainitun kommentin, niin hyvältähän se tuntuu. Vesa Hautala projektipäällikkö Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Yrityskehityslaboratorio on Turun kauppakorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteisprojekti. Yrityskehityslaboratorio on toiminut vuodesta Yrityskehityslaboratorioon haetaan Turun yliopiston tutkijoita, joilla on liikeidea-aihio. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmien opiskelijat ryhtyvät kehittämään liiketoimintaa tutkijoiden ideasta yhdessä heidän kanssaan. Liiketoiminnan kehittämisessä käytetään hyväksi asiantuntemusta Turku Science Parkista ja muista yhteistyöyrityksistä, kuten PriceWaterhouseCoopers ja Asianajotoimisto Krogerus. Lopputuotteena on liiketoimintasuunnitelma. Kuva: Jussi Matikainen MERCURIUS 7

8 Turun seudulla ekonomit ovat keskimääräistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä. Erityisesti tiimiyrittäjyys on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi palkkatyölle. Yrittäjyys on yhä enemmän esillä myös Turun Seudun Ekonomien toiminnassa, Antti Lehtimäki sanoo. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja 8 MERCURIUS

9 Tiimiyrittäjyys sopii ekonomille Turun Seudun Ekonomit ry:n yrittäjyysohjelman vetäjä Antti Lehtimäki pitää yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona palkkatyölle, joka on perinteisesti kiinnostanut akateemisesti koulutettuja enemmän kuin yrittäjyys. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, ja yrittäjäksi ryhtymistä harkitsee nyt myös yhä useampi ekonomi. Turun Seudun Ekonomeissa on 2100 jäsentä, joista yrittäjiä on noin 6 7 prosenttia. Selvitysten mukaan saman verran harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä seuraavan kahden vuoden aikana. Kun tähän lisätään vielä yrittäjinä aikaisemmin toimineet ekonomit, voidaan sanoa, että jäsenistämme jopa yli puolet pitää yrittäjyyttä kiinnostavana vaihtoehtona työuransa jossakin vaiheessa, Lehtimäki laskee. Suomessa yrittäjänä toimivia ekonomeja löytyy eniten Porista, mutta myös Turun seudulla ekonomien kiinnostus yrittäjyyteen on keskimääräistä runsaampaa. Turusta valmistuu paljon ekonomeja, jotka viihtyvät alueella hyvin. Kaikki eivät halua muuttaa työn perässä Helsinkiin. Koulutusta vastaavat työpaikat ovat täällä kuitenkin kortilla, joten moni on ryhtynyt miettimään yrittäjyyttä keinona työllistää itse itsensä. Tämä on varmasti yksi kiinnostusta selittävä tekijä. Syitä on Lehtimäen mukaan tosin muitakin. Paremman taloudellisen toimeentulon lisäksi moni tavoittelee yrittäjyyden kautta myös henkisiä arvoja. Yrittäjyys tuo elämään joustavuutta ja antaa mahdollisuuden sovittaa työnteko omaan elämäntilanteeseen mielekkäällä tavalla. Yrittäjänä saa myös toteuttaa vapaammin omia visioitaan, luoda uutta ja vastata kokonaisuuksista, listaa Lehtimäki, jolla on kokemusta sekä yrittäjyydestä että palkkatyöstä. Osaksi tiimiä Lehtimäen mukaan yhden ekonomin asiantuntijayrityksiä alkaa olla Turun seudulla jo riittämiin, mutta tiimiyrittäjyyteen perustuvia kasvuyrityksiä kaivattaisiin lisää. Yksin yrittämisen sijaan hän kehottaakin ekonomeja ha- Ekonomiyrittäjät voisivat nykyistä enemmän tarjota osaamistaan kasvuyritysten tukemiseen, Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunnan jäsen Antti Lehtimäki sanoo. Yrittäjyyden muuttumaton ydin Turun Nuorkauppakamari julkaisi lähes kolmekymmentä vuotta sitten Pätevä yrittäjä -käsikirjan, jossa pohditaan yrittäjyyden olemusta, kehitystä ja edellytyksiä. Noista ajoista yrittäjyyden arvostus on moninkertaistunut, yrittäjien koulutustaso noussut ja yritysten toimintaympäristö muuttunut. Yrittäjyyskäsitteen ydin on kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana. Käsikirjassa kuvataan yrittäjyyttä seuraavasti: keutumaan osaksi innovatiivista tiimiä. Ekonomi tuo tiimiin tarvittavan myynti-, markkinointi- ja johtamisosaamisen, varsinaista liikeideaa hänellä ei tarvitse olla. Kauppatieteilijän tietotaitoa tarvitaan erityisesti yritystoiminnan käynnistämisessä ja kasvuodotusten realisoimisessa, Lehtimäki sanoo. Tiimin jäsenten erilaisuus tuo toimintaan joustavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Tiimiyrittäjyys perustuu laaja-alaiseen osaamiseen, mikä luo edellytykset nopealle kasvulle. Samalla mahdolliset riskit jakaantuvat useammalle henkilölle, tiimiyrittäjyyttä parhaillaan itsekin harkitseva Lehtimäki huomauttaa. Tiimiyrittäjyyden haasteena on kuitenkin juuri oikeanlaisten osaajien löytäminen. Ammattitaidon lisäksi vaaditaan sopivaa persoonallisuutta, sillä tehokkaassa tiimissä jäsenten on tultava hyvin toimeen keskenään ja luotettava toisiinsa. Itsellänikin on liikeidea valmiina, mutta tiimistä puuttuu vielä it-alan osaaja ja sisustustoimittaja. Tuskin olen ainoa, joka etsii kuumeisesti puuttuvia jäseniä tiimiinsä. Eri koulutustaustan omaavien ihmisten löytämiseksi tarvitaan huomattavan laajaa verkostoa. Verkostojen tärkeys on ymmärretty myös Suomen Ekonomiliitossa (SEFE ry), joka on nimittänyt erityisen yrittäjäneuvottelukunnan tilannetta helpottamaan. Neuvottelukunta pyrkii edesauttamaan ekonomien verkostoitumista sekä alan sisällä että muiden toimijoiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla, neuvottelukunnan jäseneksi nimitetty Lehtimäki sanoo. Tarinoista esikuvia Verkostojen luominen on keskeisellä sijalla myös Turun Seudun Ekonomien toiminnassa. Viime maaliskuussa 70 vuotta täyttänyt yhdistys järjestää vuosittain noin 40 tilaisuutta, joissa jäsenillä on mahdollisuus tavata toisiaan sekä huvin että hyödyn merkeissä. Yritysvierailut, erilaiset asiantuntijatilaisuudet ja monipuolinen virkistystoiminta ovat tärkeitä henkireikiä ekonomiyrittäjille. Arvokkaan lisän toimintaamme tuo läheinen yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Kauppakorkeassa tehdään hyvää yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta, joka tuo keskusteluun syvyyttä ja uusia näkökulmia. Mielenkiintoisia näkökulmia jäsenille avautuu myös Yrittäjätarina-tilaisuuksissa, joissa yksi tai kaksi yrittäjää alustaa etukäteen sovitusta teemasta, kuten yrittäjäuran rakentamisesta, tiimiyrittäjyydestä, yrityksen kasvattamisesta tai sen myynnistä. Varsinkin alkuvaiheessa olevat yrittäjät kaipaavat usein esikuvia ja jonkinlaista vertaistukea. On hyödyllistä kuulla tarinoita erityyppisten yritysten synnystä, kasvusta ja kehityksestä sekä eri yritysten kohtaamista haasteista ja niiden voittamisesta, Lehtimäki sanoo. Kaiken tiedollisen ja taidollisen aineksen ohella kuvaan jää aina tietty annos arvaamattomuutta, vaistonvaraisuutta, uteliaisuutta ja itsenäisyyttä. Näiden ominaisuuksien avulla on mahdollista saada aikaan uudisteita, innovaatioita, joita voidaan pitää eräänä yrittäjyyden ja luovuuden ja samalla yrittäjyyden keskeisinä tunnusmerkkeinä. Henkisemmät arvot, kuten haasteellisuus, halu luovuuden toteuttamiseen ja innovaatioihin yms. näyttävät nousevan hierarkiassa korkeammalle kuin suoranaiset palkkaan ja voittoon liittyvät odotukset. Lähde: Pätevä yrittäjä. Turun Nuorkauppakamari r.y., Turku, MERCURIUS 9

10 Kun töihin on kiva Kysyimme neljältä Turun kauppakorkeakoulun kasvatilta, mikä saa Teksti ja kuvat: Jussi Matikainen Voimakkaassa kasvussa Eero Mäkitalo ja Antti Lundstedt Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2003 opintonsa aloittaneet Eero Mäkitalo ja Antti Lundstedt perustivat keväällä 2005 Mainostoimisto Neljä Ulottuvuutta Oy:n. Alun perin tarkoitus oli itsensä työllistäminen, mutta asiakaskunnan kasvaessa väkeä voitiin palkata pian lisää. Nyt toimistossa työskentelee seitsemän hengen tiimi. Tarpeen mukaan käytetään myös alihankkijoiden palveluita. Lähtökohta on tarjota asiakkaille mainostoimistopalvelujen koko paletti. Uutena alueena toimisto lanseerasi viime vuonna tapahtumamarkkinoinnin nimellä 4D Events. Nuorten yrittäjien päämääränä on kasvattaa toimistoa edelleen. Tarkoitus on hankkia lisää hyviä asiakkuuksia. Alallamme referenssit ovat todella tärkeitä. Kun pääsee mukaan isompiin projekteihin, se poikii lisää samankokoisia toimeksiantoja, Mäkitalo kuvailee. Turussa toimii paljon mainostoimistoja, mutta ne ovat kooltaan pienehköjä. Kasvaessaan toimistoilla on ollut taipumus muuttaa pääkaupunkiseudulle. Myös Neljän Ulottuvuuden asiakkaista monet ovat Helsingissä. Pitkän aikavälin visiomme on kuitenkin pysyä turkulaisena toimistona. Esimerkiksi tuotantokustannukset ovat Turussa sel- Kokonaisvaltaista taloushallintoa Kaarle Kalevan yrittäjänuran sysäsi liikkeelle Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan yritysideakilpailu vuonna Kilpailu poiki idean työvoiman vuokrauksesta. Vuonna 1986 Kaleva perusti opiskelijakavereidensa kanssa työvoimaa välittävän Turun KY-Contact Oy:n, nykyiseltä nimeltään Legioonan. Kaleva toimii yhä Legioonan hallituksessa, mutta leipätyönään hän pyörittää omaa yritystään, Tili-Avekki Oy:tä. Avekki on täyden palvelun tilitoimisto, jonka Kaleva perusti 1990-luvun alussa. Olemme taloushallinnon yritys, joka tarjoaa kirjanpidosta ja palkanlaskennasta, verotuksesta ja yrityksen talousjohtamisesta paketteja kunkin asiakkaan tarpeisiin sovitettuina. Asiakasyrityksiä meillä on parisataa. Kaarle Kalevan pääaineena kauppakorkeakoulussa oli kansantaloustiede, mutta ammatti tuli sivuaineesta laskentatoimesta. KTM-tutkinnon jälkeen Kaleva on täydentänyt koulutustaan suorittamalla LKV- ja KLT-tutkinnot. Toimistoaan Kaleva on kasvattanut vähitellen, tällä hetkellä siellä työskentelee seitsemän kirjanpitäjää. Kaarle Kaleva 10 MERCURIUS

11 mennä heidät yrittämään. västi pienemmät, mikä näkyy suorana etuna asiakkaalle, Lundstedt sanoo. Mäkitalo ja Lundstedt toivovat, että kauppakorkeakoulussa kaikki opiskelijat joutuisivat tekemisiin yrittäjyysopintojen kanssa, vaikkeivät sillä hetkellä yrittäjyyttä harkitsisikaan. Eihän sen niin tarvitse mennä, että tuore tutkintotodistus kourassa marssitaan kaupparekisteriin ja haetaan pankkilaina. Mutta kun on hetken kartuttanut työkokemusta, voivat opiskeluaikana omaksutut taidot ja ajattelutapa nostaa esiin tähtiyrittäjiä, Lundstedt sanoo. Mäkitalo muistuttaa, että aloitteleva yrittäjä kohtaa myös melkoisen byrokratiaviidakon, jossa luovimisessa kaikki apu on tarpeen. Hänen mielestään tilausta on siis myös kursseille, joilla käydään läpi yrityksen perustamisen käytännöllistäkin puolta. Yrittämisessä parasta on, että saa tehdä hyvässä tiimissä työtä, josta todella pitää, Mäkitalo sanoo. Minulle tärkeä on yrittäjämäinen elämäntapa. Yrittäjänä on periaatteessa oman itsensä herra, mutta toisaalta tämänkin kokoisessa yrityksessä vastuu työntekijöistä on jo iso. Yrittäjyyteen ajaa myös kunnianhimo, tahto saada työuran kautta elämässä jotain näkyvää aikaan, Lundstedt pohtii. Aloitin kuitenkin yksin, ja välillä tämä on ollut aika raskaskin reki vedettäväksi. Kun asiakkaita oli sen verran, että töitä oli 20 tunnille vuorokaudessa, uskalsin palkata kollegan. Ja kun me molemmat teimme 20-tuntisia päiviä, palkattiin kolmas, Kaleva havainnollistaa. Nyt jälkeenpäin, kun on mukava tilanne yrityksen ja oman talouden kannalta, voi sanoa, ettei mitään muuta olisi kannattanut harkitakaan. Mutta totta kai se on tarkoittanut vuosia, jolloin kesälomasta ei ole voinut haaveillakaan. Yrittäjän työssä Kalevaa kiehtoo vapaus. Oman ajankäyttönsä saa suunnitella itse ja tilipussi on kiinni siitä, minkä verran jaksaa tehdä. Kalevan mukaan on sitä parempi, mitä monipuolisemman yleissivistyksen jo opiskeluaikanaan hankkii. Toisinaan törmää ajatuksiin, että kauppakorkeakoulusta tulee liian korkeasti koulutettuja ihmisiä esimerkiksi tätä ammattia ajatellen. Sellaisen ajatusmaailman voi unohtaa. Mitä enemmän on yleissivistystä ja monipuolista näkemystä yritysmaailmasta ja markkinataloudesta, sitä paremmin pystyy palvelemaan asiakkaita. Katri Tuominen Rakkaudesta kirjoihin Aiemmin markkinointi- ja huolinta-alan yrityksissä työskennellyt Katri Tuominen oli pari vuotta sitten elämäntilanteessa, jossa oman yrityksen perustaminen tuli mahdolliseksi. Maaliskuussa 2007 hän avasi Yliopistonkadulle Pienen Kirjapuodin. Kirjat ja kaikki niihin liittyvä ovat merkinneet minulle aina todella paljon. Kierrellessäni kirjakaupoissa minua alkoi ihmetyttää, miksi kirjat ovat esillä niin ankeassa ympäristössä ja kaikissa liikkeissä samalla tavalla. Mielestäni kirjat ansaitsevat sen kaikista kauneimman ympäristön, Tuominen sanoo. Pienessä Kirjapuodissa kirjat ovat esillä kauniissa hyllyissä. Halutessaan asiakas voi istahtaa mukavaan punaiseen nojatuoliin aistimaan kirjakaupan viehättävää tunnelmaa. Kuukausittain Tuominen järjestää kirjakaupassaan tapahtumia, joissa kirjailijat ja lukijat kohtaavat. Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1987 valmistunut Tuominen on myöhemmin opiskellut Venäjän kieltä ja kulttuuria Turun yliopistossa. Venäläinen kirjallisuus klassikoineen on erityisen lähellä kirjakauppiaan sydäntä. Pienessä Kirjapuodissa onkin saatavana kattava valikoima klassikoita. Sen Tuominen on jo huomannut, ettei pienen toimijan tulo kirja-alalle ole helppoa. Kirjojen katteet ovat mitättömiä, ja isot kustantajat hallitsevat jakelu- ja myyntiketjuja. Tuominen ei kuitenkaan aio luovuttaa, vaan etsiä tinkimättömästi omaa linjaansa. Kun omat mieltymykset saavat vastakaikua asiakkaissa, tuntuu se palkitsevalta. Esimerkiksi Anna Ahmatovan runokokoelma on ollut meillä nyt bestselleri. Uskon, että isojen ketjujen liikkeistä asiakkaat hakevat jotakin muuta. Parasta yrittäjän työssä ovat Tuomisen mukaan ihmiset. On hienoa, kun kanta-asiakkuussuhteita alkaa vähitellen muodostua ja sana kaupasta kiirii yhä uusiin korviin. Vielä kertaakaan ei ole sunnuntai-iltana harmittanut, että huomenaamulla täytyy mennä töihin. MERCURIUS 11

12 Yhtenä rintamana. Tiina Mäkitalo-Keinonen (vas.), Pekka Ekberg ja Pia Arenius. Taustalla Porin yliopistokeskus. 12 MERCURIUS

13 Teoriat testiin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tutkijat tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on auttaa yrityksiä menestymään. Yritysyhteistyö antaa uutta potkua myös tutkimukseen ja kannustaa tutkijoita tekemään töitä entistä kovemmin. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Jussi Partanen MERCURIUS 13

14 urun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toimii asiantuntijatiimi TSE core (Centre of Region and Entrepreneurship), jonka painopistealueet ovat yrittäjyys, innovaatiotoiminta ja aluetaloustutkimus. Pyrimme siihen, että tutkimustoimintamme edesauttaisi yritysten kehittymistä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä, tiimin vetäjä, yrittäjyyden professori (ma.) Pia Arenius sanoo. Vuonna 2007 TSE core toteutti Tekes-rahoitteisen käyttäjäinnovaatiohankkeen, jossa työskentelivät Areniuksen lisäksi tutkijat Tiina Mäkitalo-Keinonen ja Sari Liikala. Yhteistyökumppaneiksi lähti mukaan kaksi porilaista yritystä, Oy Fiblon Ab ja Oy Hacklin Ltd. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten käyttäjien innovaatiopotentiaalia voitaisiin hyödyntää yritysten liiketoiminnassa. Haastetta hankkeeseen toi se, että mukana oli kaksi hyvin erilaista yritystä. Asiakas keskiössä Fiblon on toisessa sukupolvessa toimiva perheyritys, jonka johdossa on kolme sisarusta. Yritys valmistaa erilaisia kertakäyttötuotteita esimerkiksi lautas- ja pöytäliinoja muun muassa hotellien, ravintoloiden ja lentoyhtiöiden käyttöön. Tuotteet valmistetaan sopimusvalmistuksena kumppaneille niiden omien tuotemerkkien alle. Käyttäjäinnovaatiohanke sopi Fiblonille hyvin, koska yrityksessä on jo ennestään nostettu asiakkaat keskiöön ja innovoitu uutta yhdessä heidän kanssaan. Mittaamme kokonaistoimintaamme asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Jos asiakkaan mielestä jokin asia ei ole täyttänyt hänen odotuksiaan, on se hyväksyttävä reklamaatio, toimitusjohtaja Pekka Ekberg sanoo. Käyttäjäinnovaatiohankkeessa Fiblonin kohdalla keskityttiinkin asiakastarpeiden ennakointiin. Pyrimme kartoittamaan, miten tuotteet saavuttavat asiakkaan ja miten tulevaa tarvetta voitaisiin ennakoida paremmin, tutkija Sari Liikala kertoo. Käyttäjä on aina määriteltävä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Fiblonin tuotteiden loppukäyttäjä on pitkän ketjun päässä. Suurin innovaatiopotentiaali löytyy ketjun varrelta, ihmisiltä, jotka ovat työkseen tekemisissä yrityksen valmistamien tuotteiden kanssa, tutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen havainnollistaa. Yhteistyö tutkijoiden kanssa auttoi Fiblonia askeleen eteenpäin asiakkaan entistä 14 MERCURIUS paremman ymmärtämisen tiellä. Lisäksi se auttoi oivaltamaan, kuinka pienetkin innovaatiot voivat saada aikaan suurta. Usein ajatellaan, että innovaatio on radikaali, jotakin, joka muuttaa kaiken totaalisesti. Ideoimisen tuloksena syntyvät innovaatiot voivat kuitenkin olla hyvin pieniä muutoksia aiempaan toimintamalliin, mutta niillä voi olla valtava vipuvaikutus liiketoiminnalle, Ekberg sanoo. Uutta ajattelua Toinen hankkeessa mukana ollut yritys, Hacklin, on kuljetuskokonaisuuksia asiakkailleen tarjoava satamaoperaattori, joka hoitaa kuljetusten lisäksi kaikki kuljetuksiin liittyvät toiminnot sekä ahtauksen ja varastoinnin. Hacklinin kanssa syvennyttiin yrityksen ja sen yhden asiakkaan logistiseen prosessiin. Yhdessä löydettiin innovaatio, joka parantaa tiedonkulkua yrityksen ja asiakkaan välillä. Hankkeen keskeisin anti meille oli omien toimintatapojemme arviointi. Saimme hankkeen myötä päivittäiseen työhömme uusia näkökulmia, Hacklinin talousjohtaja Olli Virtanen arvioi. Onnistunut hanke sai TSE coren tutkijat päättämään, että tiimissä panostetaan jatkossa yhä enemmän käyttäjäinnovaatioiden tutkimukseen. Vuoden mittainen hanke osoitti, että aihepiirille on tilausta sekä tutkimusmaailman että yritysten näkökulmasta. Yhteistyön opettelua Porin alueen pk-sektorilla yliopistoyhteistyön historia on vielä kovin lyhyt. On paljon yrittäjiä, joilla ei ole ainakaan minkäänlaista positiivista kuvaa siitä, mitä yliopistomaailmalla on annettavanaan. Tietty kynnys on siis vielä ylitettävänä, Pekka Ekberg pohtii. Tutkijoille yritysyhteistyö tarjoaa oivan mahdollisuuden testata teorioitaan käytännössä. Usein käy niin, että se, mikä teoriatasolla kuulostaa yksinkertaiselta, muuttuu kentällä monimutkaisemmaksi. Rehellisyyden nimissä voimme sanoa, että Sarin kanssa olimme lukeneet erilaisia käyttäjäinnovaatioteorioita, mutta kun menimme yrityksiin, jouduimme hetken raapimaan päätämme ja miettimään, mitä ihmettä teemme, Tiina Mäkitalo-Keinonen hymyilee. Niin kuin kaikessa yhteistyössä, on tässäkin kyse lopulta henkilökohtaisista suhteista. Yhteistyötä voidaan parantaa siten, että yritysten ja yliopistojen henkilöstö on tekemisissä sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä. Avainsana on kanssakäymisen lisääminen, Olli Virtanen muistuttaa. Monessa mukana TSE core perustettiin puolitoista vuotta sitten, kun Porissa aiemmin toiminut Liiketaloustieteellinen kehityskeskus jaettiin kolmeksi tiimiksi. TSE coren ohella Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä toimivat luovan talouden ja luovan johtamisen TSE co -tiimi sekä hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen ekspertti TSE we. Kahdeksan hengen TSE core -tiimi on pieni mutta tehokas. Se tuottaa muun muassa tietopalvelua satakuntalaisen elinkeinoelämän käyttöön. Tiimi seuraa esimerkiksi väestönkehitystä, koulutustasoa, yritysten liikevaihtoa ja alueen palkkakehitystä. Tieto on saatavilla Satamittari-tietopankissa (www.satamittari.fi). Tiimin vastuulla on myös yrittäjyyden sivuaineopintokokonaisuus, joka on tarjolla kaikille halukkaille Porin yliopistokeskuksen opiskelijoille. Tiimissä pyöritetään Academic Business Services -palvelua. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijoita ja tutkijoita eteenpäin yritysideoidensa kanssa. Uutuutena viime syksynä käynnistettiin mentorointiohjelma, josta saadut kokemukset ovat hyvin positiivisia. Liike-elämässä toimivat voivat lähteä opiskelijoiden mentoreiksi ja saada samalla ajantasaista tietoa siitä, missä yliopistomaailmassa mennään ja millaisia valmiuksia opiskelijoilla on. Miten puolitoista vuotta toiminnassa ollut tiimi ehtii kaikkialle? Teemme töitä isolla intensiteetillä. Meillä on tarve vakiinnuttaa asemamme ja löytää oma paikkamme. Pori on onneksi pieni kaupunki, joten siirtymisiin paikasta toiseen ei mene kauaa aikaa, Pia Arenius myhäilee.

15 Tämä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin! Yrittäjä Kimmo Kotro suoritti emba-johtamiskoulutusohjelman Turun kauppakorkeakoulussa. Hän uskoo, että kolmen vuoden aikana saatu oppi siivittää Suunnittelulinja Oy:n hallittuun kasvuun. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen emba-ohjelma koostuu kolmesta osiosta, jotka voi suorittaa myös itsenäisinä koulutusohjelmina. Kimmo Kotro suoritti kaikki osiot ja laati koulutusjaksojen lopputöinä yritykselleen liiketoimintasuunnitelman, strategian ja laatujärjestelmän, joita kaikkia sovelletaan nyt Suunnittelulinja Oy:n arjessa. Kotrolla on takanaan 16 vuotta yrittäjyyttä. Rakennusinsinööri Kotro aloitti yrittämisen toiminimellä vuonna 1992 ja perusti Suunnittelulinja Oy:n vuonna henkeä työllistävä Suunnittelulinja tekee kokonaisvaltaista rakennussuunnittelua keskittyen erityisesti toimitilasuunnitteluun. Yrityksen alkutaipaleelta lähtien asiakkaina ovat olleet esimerkiksi McDonald s ja Esso, mikä on tuonut Suunnittelulinjalle paljon valtakunnallisia ja kansainvälisiäkin projekteja. Asiakkaamme saavat yhdeltä toimijalta kaikki suunnittelupalvelut ja myös rakennuttamisen osaamista, Kotro tiivistää yrityksensä liiketoimintakonseptin. Puuhastelu seis emba-koulutus on muuttanut tapaa, jolla Kotro yritystään johtaa ja tavoitteita, joita hän yritykselleen asettaa. Tämä vaikuttaa myös siihen, mitä hän henkilökunnaltaan odottaa. Tämä on aiheuttanut tiettyä vaihtuvuuttakin. Onneksi pitkäaikaisimmat työntekijät ovat pysyneet eivätkä hermostuneet uuteen ajatteluun, Kotro kiittää. Kotro kuvaa aiempaa yrittäjyyttään ahkeraksi puuhasteluksi. Olemme tehneet kautta yrityksen historian kasvupyrähdyksiä, mutta joutuneet aina palaamaan takaisin. Osaaminen, ahkeruus ja kova työnteko toki riittävät tiettyyn pisteeseen asti. Mutta jos yritystä todella haluaa kasvattaa, se ei onnistu ilman yrityksen lähtökohdista tehtyä kasvusuunnitelmaa. Nyt tavoitteena on hallittu kasvu. Sain kolmen vuoden aikana niin paljon oppeja, apua ja oivalluksia, että uskon sen pohjalta löytyvän yrityksellemme pidemmän kasvun siemenen. Yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen arkityön ohella on kuitenkin haastava tehtävä. On tunnistettava ne asiat, joihin on panostettava ensimmäisenä. Kimmo Kotro Kaikkea ei voi tehdä kerralla. Valintojen tekeminen on vaikeata. Pitää varoa, ettei tule haukanneeksi kerralla liian isoa palaa. Henkilökunta mukaan Kotro on emba-koulutuksen tuomista opeista silminnähden innoissaan. On harmi, etten lähtenyt mukaan jo muutamaa vuotta aiemmin. Viisi kuusi vuotta yritettyään olisi voinut oivaltaa, että apuja ja oppeja kannattaa hakea. Kotro suositteleekin emba-koulutusta juuri yrittäjille. Omasta kokemuksestaan hän myös tiedostaa hyvin ne esteet, jotka helposti saavat yrittäjät jäämään liiketoimintansa kehittämisen kanssa yksin. Yksi ongelmista on ajanpuute kuviteltu tai todellinen. Toinen ongelma liittyy ajattelumaailmaan. Yrittäjälle muodostuu helposti harhakuva omasta kaikkivoipaisuudestaan. Kyllähän minä osaan ja tiedän, ajatellaan. Yksi koulutuksen tuoma oivallus olikin henkilökunnan ottaminen mukaan yrityksen kehittämistyöhön. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan yrityksen henkilökunta on valtava voimavara, Kimmo Kotro muistuttaa. emba Turku Executive Master of Business Administration Virallisesti akkreditoitu johtamiskoulutusohjelma Suunnattu johto- ja asiantuntijatehtävissä jo vuosia työskennelleille Kattaa kaikki liiketoimintaosaamisen keskeisimmät osa-alueet Järjestää Turun kauppakorkeakoulun TSE exe Lisätietoja: MERCURIUS 15

16 Kauppiaaksi kasvanut Maria Puhakka otti vetovastuun perheyrityksestä viisi vuotta sitten ja johtaa nyt K-Extra Puhakkaa varmalla otteella. Taustalla on tiivis perheyhteisö, joka viihtyy yhdessä myös vapaa-aikanaan. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Puhakan perheessä yrittämisellä on pitkät perinteet. Isä Matti Puhakka osti kaupan Hämeenkadulta muutama kuukausi ennen Marian syntymää vuonna Yritys jäi äidin vastuulle, kun isä siirtyi kauppiaaksi muualle 90-luvun loppupuolella. Maria otti K-Extra Puhakan johdettavakseen vuonna 2003, äitinsä äkillisen sairastumisen jälkeen. Opiskelin Turun kauppakorkeakoulussa ja tulin aluksi vain tuuraamaan äitiäni. Kun kävi selväksi, ettei äitini enää palaa kauppiaaksi, mietimme hetken, kuka yritystä jatkaa. Liiketoiminta haluttiin pitää perheen sisällä, joten päätin keskittyä kaupan toiminnan kehittämiseen, Maria Puhakka muistelee. Virallisesti Mariasta tuli K-kauppias kauppiastutkinnon suorittamisen jälkeen viime vuonna. Isä on jo jäänyt eläkkeelle, mutta vierailee silti kaupassa silloin tällöin. Maria on operatiivinen johtaja, mutta omistaa yrityksen yhdessä siskonsa ja isänsä kanssa. Isä neuvoo kysyttäessä ja joskus kysy- 16 MERCURIUS

17 Panostamme palveluun ja luomutuotteisiin, sanovat Maria ja Anni Puhakka. mättäkin, mutta minä kuitenkin olen se, joka asioista päättää. Äitini sairastui ja kuoli niin äkillisesti, etten valitettavasti juurikaan ehtinyt kysyä häneltä kaupan käytännön asioista. Yllättävää oli, kuinka vaativaa ja monimuotoista kaupan pyörittäminen on. Isä on ollut korvaamaton apu, Maria sanoo. Perhe on voimavara K-Extra Puhakka on todellinen perheyritys, sillä kaupassa ovat töissä myös Marian nuorempi sisko ja Marian aviomies. Yhteistyö perheen kesken toimii hienosti, kun asioista keskustellaan vapaasti. Taidamme olla kaikki aika temperamenttisia. Voimme kinastella paljonkin, mutta asiat myös sovitaan nopeasti. Kaikki asiat myös keskustellaan selviksi. Siitä ei tulisi mitään, jos erimielisyydet jäisivät junnaamaan välillemme, Maria sanoo. Puhakan perheen tavoitteena on jättää työasiat työpaikalle. Asenne työhön on perheenjäsenillä yhteinen. Marian mukaan perheyrityksessä työtä tehdään ennen kaikkea perheelle, mutta myös itselle. Olemme tiivis yhteisö, perhe on voimavaramme. Vaikka teemme työtä yhdessä, viihdymme yhdessä myös vapaa-aikana ja vietämme paljon aikaa mökillämme Naantalissa, Maria hymyilee. Maria asuu miehensä kanssa kaupan yläkerrassa, joten vapaa-ajallakin tulee helposti käytyä kaupan puolella. Jos kauppias ei ole paikan päällä, niin yleensä hän on puhelimen tavoitettavissa. Pari viikkoa vuodesta täytyy kuitenkin pitää lomaa niin, että kaupan asiat jäävät jonkun muun hoidettavaksi. Yleensä lähdemme mieheni kanssa ulkomaille, siellä irrottautuminen työasioista onnistuu hyvin. Luomua ja reilua kauppaa Maria on innostunut työstään ja on selvästi omalla alallaan. Hänen tavoitteenaan on sekä kehittää kauppaa että pitää kiinni asioista, joista K-Extra Puhakka tunnetaan, kuten luomutuotteista ja laajasta olutvalikoimasta. Erikoistumalla erottuu. Saimme Vuoden luomukauppa -kunniamaininnan vuonna 2000, ja olemme pyrkineet kehittämään ja laajentamaan tarjontaa edelleen. Meillä on asiakkaina paljon opiskelijoita, jotka osaavat kysyä luomua ja reilun kaupan tuotteita, Maria kertoo. Luomutuotteita ei aina ole niin helppo MERCURIUS 17

18 Yritys vaatii jatkuvaa hoitoa, aitoa innostusta ja pitkiä työpäiviä, mutta kun se on oma valinta, sen tekee mielellään. löytää myytäväksi, mutta etsin niitä koko ajan aktiivisesti. Jos näen jossain tuotteen, jota meillä ei ole valikoimissa, otan yleensä tilauskoodin ylös, Maria lisää. Monipuolisen valikoiman lisäksi Puhakassa panostetaan palveluun. Marian mukaan hyvä palvelu koostuu pienistä asioista: iloisesta hymystä tai valmiiksi avatusta muovikassista. Hyvä fiilis on tärkeää. Tavoitteena on myös tarjota asiakkaille elämyksiä. Toisille se on vastapaistetun pullan tuoksu, toisille työntekijöiden iloinen asenne. Ei kultalusikkaa suussa Kaupan lisäksi Maria kehittää myös omaa osaamistaan. Vuoden sisällä on työn ohessa tarkoitus suorittaa K-kaupan diplomi-kauppiastutkinto. Koulutus järjestetään yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Se on ennen kaikkea johtamisen ja esimiestyön tutkinto. Pääaineeni kauppakorkeassa on johtaminen, käytännön työ on syventänyt tietämystäni huomattavasti, Maria sanoo. Kauppiaiden tyttärenä Maria on käytännössä kasvanut kaupassa ja tottunut työntekoon pienestä pitäen. Nuorta kauppiasta hiukan kismittää ajoittainen keskustelu kultalusikka suussa syntyneistä perheyrittäjien lapsista. Välillä meitä arvostellaan aika kovin sanoin, vaikka suurin osa yrittäjien lapsista on tottunut kovaankin työntekoon, Maria Puhakka sanoo. Perheyrityksen pehmeän kuoren alla kova ydin? Turun kauppakorkeakoulussa on tutkittu perheyrityksiä 90-luvulta lähtien. Vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimuksessa Quo vadis, suomalainen perheyritys? selvitettiin lähinnä sitä, mitä nämä yritykset ovat ja millaisia ne ovat. Nyt ilmestyneessä Pekka Stenholmin toimittamassa tutkimuksessa Perheyrityksen uusi kuva pehmeän kuoren alla kova ydin perheyrityksiä tutkittiin syvällisemmin. Tutkimuksessa käsitellään muun muassa perheyritysten arvomaailmaa, kasvua ja innovatiivisuutta. TSE Entren johtajan, professori (ma.) Jarna Heinosen mukaan perheyrityksiin liitetään usein pehmeitä arvoja kuten perheeseen yleensä. Perheyritysten ei välttämättä ajatella olevan kovia bisneksentekijöitä. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että perheyritykset tekevät bisnestä vähintään siinä missä muutkin yritykset. Perheyritys saattaa näyttää ensin pehmeältä, mutta usein sisältä löytyykin kova ydin, Heinonen sanoo. Tutkimustulosten myötä esiin nousi kysymys siitä, mikä on pehmeää, mikä kovaa. Perinteisesti perheen arvomaailmaa ja perheomistajuutta on pidetty pehmeinä arvoina. Nyt näyttäisi siltä, että juuri perhe ja perheomistajuus on se kova ydin, josta yritys ammentaa voimansa ja menestyksensä, Heinonen sanoo. Vasta ilmestynyt tutkimus haastaa monia perheyrityksiin liittyviä uskomuksia, kuten ajatuksen siitä, että perheyritykset olisivat perinteisiin jämähtäneitä tai staattisia. Päinvastoin, ne ovat useimmiten hyvinkin innovatiivisia ja kasvuhakuisia. Ylipäätään olen sitä mieltä, että jaottelu perheyrityksiin ja muihin yrityksiin on keinotekoista. Perheyrityksiä, kuten muitakin yrityksiä, on niin monenlaisia, Heinonen huomauttaa. Parhaimmillaan perhe on yritykselle voimavara. Heinosen mukaan perheyrityksiä ja niiden toiminnan logiikkaa pitää ymmärtää syvällisemmin. Tutkimuskohteena perheyritykset ovat mielenkiintoisia. On tärkeää ymmärtää perheen merkitys ja sen vaikutus liiketoimintaan. Perhe voi olla menestyksen lähde, mutta myös sen rajoite, Heinonen sanoo. 18 MERCURIUS

19 VIERASKYNÄ Anders Blom Meissä kaikissa elää pieni perheyrittäjä Y ritys on perheyritys, jos sen osake-enemmistön omistaa yksi tai useampi perhe ja jos perheestä vähintään yksi osallistuu yrityksen hallintoon tai johtamiseen. Perheyritys on tyypillisesti pk-yritys, mutta se voi olla myös listattu yritys, jos sen osakkeiden äänivallasta vähintään neljännes on perheen omistuksessa. Yleensä yrittäjä havaitsee olevansa perheyrittäjä, kun hän pyrkii tekemään yrityksessään sukupolvenvaihdoksen. Yritykseen on kertynyt varallisuutta ja osaamispääomaa. Olennaista yrityksen kypsyessä toiselle sukupolvelle on toiminnan vakaus ja pitkäjänteisyys. Asioita ei enää tehdä alkuvaiheen yrittäjyyden häränraivolla, vaan harkinta ja maltti leimaavat tahtotilaa. Omistajanäkökulma on astunut yrittäjän elämään. Avoimessa taloudessa omistajuudella on suuri strateginen merkitys. Lyhyen rahan ja nopeiden voittojen arvomaailmassa unohdetaan, että yrittäjyys kasvaa parhaimmillaan vastuulliseksi omistajuudeksi. Se vaatii aikaa. Omistajuus sisältää pääoman kohdentamisen yritystoimintaan, yrittäjyyteen kuuluvan riskinoton sekä omistajaohjauksen vallan ja vastuun. Perheyrityksen omistaja ei ole vain yritystoiminnan rahoittaja (alkupääomalla, osakeannein sekä uudelleen investoiduilla voittovaroilla), vaan hän on myös riskinottaja, joka kantaa vastuun yritystoiminnan menestymisestä. Turun kauppakorkeakoulu ja Perheyritysten liitto ovat tehneet lähes 10 vuotta hyvää yhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulussa tehdään arvokasta työtä yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Professori Jarna Heinonen kuuluu maamme johtaviin alan asiantuntijoihin. KTT Pekka Stenholm osallistuu parhaillaan Euroopan komission perheyritysten merkitystä arvioivaan asiantuntijaryhmään. Professorit Anne Kovalainen ja Antti Paasio ovat antaneet vuosien varrella merkittäviä neuvoja perheyritysten yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Perheyritysten liitossa pyritään kehittämään lisää yhteistyömuotoja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Onhan niin, että korkeakouluista valmistuvat opiskelijat löytävät todennäköisimmin tulevan työpaikkansa perheyrityksestä! Suomen vanhimmista perheyrityksistä useat on perustettu Turussa. Turkulaiset perheyritysten omistajasuvut ovat olleet kehittämässä Turun kauppakorkeakoulua ja myös muita korkeakouluja vuosikymmeniä antamalla taloudellista tukea ja aikaansa. Perheyritykset ovat monilla paikkakunnilla maamerkkejä. Paikkakunnat tunnetaan näistä yrityksistä ja yrittäjistä. Korkeakoulujen rahoitus on suuressa murroksessa. Hallitus panostaa pääkaupunkiseudulle enemmän kuin yksikään edeltäjänsä kymmeniin vuosiin. Tästä esimerkkejä ovat mm. Länsimetron valtionapu ja huippuyliopistohanke. Turun talousalueella perheyritysten ja elinkeinoelämän onkin pohdittava ennakkoluulottomasti uusia yhteistyömuotoja, joilla turkulaisten korkeakoulujen kilpailukyky kyetään taloudellisesti turvaamaan. Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun yhdistyminen on järkevä suunta. Perheyrityksille tämä on suuri haaste ja mahdollisuus. Tulevaisuudessa korkeakoulujen kilpailu hyvistä yhteistyökumppaneista ja yksityisistä rahoittajista kiihtyy. On tärkeätä, että turkulainen elinkeinoelämä ryhmittyy ja verkottuu järkevästi ja ennakoivasti tähän kilpailuun. Aikaa ei ole hukattavaksi. Anders Blom Kirjoittaja on Perheyritysten liiton toimitusjohtaja ja Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan jäsen. Perheyritysten liitossa on noin 300 jäsenyritystä, jotka työllistävät henkilöä ja tekevät liikevaihtoa yhteensä noin 30 miljardia euroa. Liiton jäsenyrityksistä viidennes on Länsi-Suomesta. MERCURIUS 19

20 Kaasua ja sopivasti jarrua Tiia Kortteen pro gradu -tutkielma start up -vaiheessa olevalle Fortecta Finland Oy:lle valmistui vuosi sitten. Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut Tiia on nyt töissä samassa yrityksessä ja johtaa Fortectan liiketoimintaa yhdessä toimitusjohtaja Aapo Aarrekorven kanssa. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Olin juuri tullut opiskelijavaihdosta Saksasta, kun TE-keskuksesta kyseltiin, kuka voisi auttaa erästä keksijää saksankielisten liikekirjeiden kirjoittamisessa. Ensimmäisen kerran tapasimme Aapon kanssa, kun lupauduin auttamaan häntä, Tiia Korte muistelee. En tainnut loppujen lopuksi kirjoittaa kuin yhden kirjeen, mutta päädyin tekemään gradua Aapon yritykselle. Siinä tutkin muun muassa sitä, miten lisensointi sopisi liiketoimintamalliksi mikroyritykselle, Korte kertoo. Korte allekirjoitti työsopimuksen Fortectan kanssa jo vuonna Lopputyö valmistui työn ohessa viime syksynä. Pääsin heti alusta alkaen Aapon mukana joka paikkaan, niin liikeneuvotteluihin kuin alihankkijoidenkin luokse. Kesti muutaman kuukauden ennen kuin ymmärsin, mistä tässä kaikessa on kyse ja uskalsin esittää omiakin mielipiteitä, Korte hymyilee. Halusin heti alusta asti antaa Tiialle mahdollisuuden tehdä omia, itsenäisiä päätöksiä, joita hän onkin parin viime vuoden aikana tehnyt paljon. En osaa kuvitella vastavalmistuneelle tiukempaa paikkaa kuin pienen yrityksen käynnistysvaihe, jolloin kaikki on vielä epäselvää ja epävarmaa. Tiian on pitänyt yksin selvittää monia asioita ja keksiä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, Aapo Aarrekorpi sanoo. Erilaisuus on vahvuus Käynnistysvaiheessa oleva Fortecta Finland Oy on innovatiivinen yritys, joka valmistaa kierrätettävästä kuorma-autonrengasjätteestä erilaisia suojaamiseen liittyviä ratkaisuja, ku- 20 MERCURIUS

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu.

Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group. Huhtikuu. Askel-hanke 09.04.2014 Business-ajattelu ja asiakkaan liiketoimintahaasteiden ymmärtäminen Ilkka Wäck, Faros Group Huhtikuu Toukokuu Miten ymmärrän asiakkaan liiketoimintahaasteen Miten ratkaisen asiakkaan

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin CEO Mariina Hallikainen Colossal Order Oy 16.09.2011 Pelinkehityksen vierailuluentosarja Turun yliopisto Puhujan taustaa... Mariina Hallikainen Pelifirma

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot