Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa. Opassarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa. Opassarja"

Transkriptio

1 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Yritys- ja teollisuustoiminta 1

2 3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Opas nuorten yrittäjyyskasvatuksen edistämisestä ja tukemisesta EU:n rakennerahastojen avulla

3 4 Tämä opas on Euroopan komission tuottama ja perustuu tietoihin, joita on saatu lukuisien alalla toteutettujen hankkeiden ja tutkimusten yhteydessä. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.1: Yrittäjyys 2020 Sähköposti: Www-sivut: Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla verkosta. Tämän oppaan tarkoituksena on välittää tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Liiketoimintojen siirron helpottaminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista. Nro 5: Small Business Act -aloitteen täytäntöönpano aluetasolla Nro 6: Rakennerahastot pk-yritysten ja yrittäjyyspolitiikan tukena OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. Tämä julkaisu ei välttämättä edusta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Luxemburg: Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimisto, ISBN DOI /56601 Euroopan unioni, Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.

4 5 Esipuhe Saatavana on näyttöä siitä, että yrittäjähenkisen ajattelutavan kehittäminen on tärkeä osa endogeenista kasvua ja välttämätöntä paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen ja sosiaalisen koheesion kannalta. Nykyään tiedetään yleisesti, että opetuksella ja koulutuksella voidaan edistää yrittäjille ominaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Laaja-alaiset taidot, kuten luovuus, aloitteellisuus ja yrittäjähenkisyys, auttavat nuoria kehittämään valmiuksiaan ajatella luovasti ja innovoida, ennakoida, toimia joustavasti ja itsenäisesti, hallita projekteja ja saavuttaa tuloksia. Yrittäjyyskoulutuksen myönteisistä vaikutuksista on saavana entistä enemmän näyttöä. Yrittäjyyskasvatusohjelmiin osallistuvat nuoret oppivat suhtautumaan asioihin yrittäjähenkisemmin, saavat nopeammin työpaikan opintojensa jälkeen, perustavat enemmän yrityksiä ja luovat näin enemmän työpaikkoja. Yrittäjyysohjelmat tarjoavat erinomaisen tilaisuuden luoda yhteyksiä koulutusjärjestelmien ja paikallisen talouden välille, sillä ne perustuvat projektityöskentelyyn ja oikeiden yrittäjien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Opiskelijat, jotka luovat kontakteja paikalliseen elinkeinoelämään, jäävät muita todennäköisemmin opintojensa jälkeen kotiseudulleen tai kotimaahansa joko paikallisten yritysten työntekijöiksi tai yrittäjiksi. Näistä syistä suosittelemme tätä opasta päättäjille ja kaikille paikalliseen kehittämiseen osallistuville. Kannustamme teitä tekemään toimintaohjelmissanne yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta koskevia aloitteita ja hyödyntämään kaikkia EU:n tarjoamia resursseja. Antonio TAJANI Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus ja yritystoiminta Johannes HAHN Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka LászlÓ ANDOR Euroopan komission jäsen Työllisyys, sosiaaliasiat ja sosiaalinen osallisuus

5 6

6 7 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Oppaan tarkoitus Poliittinen tausta Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Tilannekatsaus: epätasainen tilanne yrittäjyyskoulutuksessa Johdanto Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteet Tavoitteena yhteinen toimenpidelogiikka Yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeiset piirteet Kansallisten poliittisten toimien tarve Nykytilanne kansallisten strategioiden kehittämisen alalla Etenemismalli yhteistyön ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi Etenemismallin syy ja tarkoitus Mallin rakenne ja sisältö Mallia koskeva yhteenveto Yleiset tavoitteet Keskeiset vaiheet Mallin vaikutukset: etenemiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet Rahoitus Tavoitteiden ja indikaattorien määrittely Opetusmenetelmät Etenemismahdollisuudet Arviointi, validointi ja tunnustaminen Siirtyminen opintojen parista yrittäjäksi Opettajien kouluttaminen ja osallistuminen Yritysten järjestelmällinen osallistuminen Yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden järjestelmällinen osallistuminen Paikallis- ja alueviranomaisten, kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission rooli Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Johdanto Kansallisen strategian keskeiset osatekijät Kansallisen toimintakehyksen laatiminen: Tuloksekkaiden käytännön toimien kehittäminen Opettajat ratkaisevana menestystekijänä Yhteistyö yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa Paikallis- ja alueviranomaisten aktiivisen roolin kehittäminen Tuloksekkaan yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen oppilaitoksissa alueellisen ja paikallisen yrittäjyyskasva tusjärjestelmän rakentaminen Toimintasuunnitelman vieminen eteenpäin Johdanto Vaikutukset menettelytapoihin EU mahdollistajana: muutosten ja ohjelmien tukeminen Tehtävät ja vastuut EU:n tasolla... 61

7 6 Luettelo toimenpiteistä eurooppalaista yrittäjyyskasvatusta koskeva Oslon toimintasuunnitelma Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Tanskan yrittäjyyssäätiö (Fonden for entreprenørskab) Koulujen ja yritysten välinen toimintaohjelma TF-Fest-messut Oppilasyritysohjelma Yrittäjän ajokortti Lucy et Valentin créent leur entreprise! (Lucy ja Valentin perustavat oman yrityksen!) Yrittäjyyskasvatus Kitzbühelin kesäyliopistossa Unternehmergymnasium Bayern Baijerin yrittäjyyspainotteinen lukio Yrittäjyyden edistämisohjelma Øresund Entrepreneurship Academy (Øresundin yrittäjyysakatemia)... 78

8 9 Tiivistelmä 1.1 Oppaan tarkoitus Rakennerahastoilla erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) on tärkeä tehtävä tukea konkreettisia hankkeita, joilla pyritään lisäämään nuorten yrittäjähenkistä ajattelu- ja suhtautumistapaa ja yrittäjäosaamista. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan toistaiseksi vielä hyödynnetty täysin. Tämän asiakirjan tarkoituksena on sen vuoksi esitellä hyödyllisiä toimia, joita voitaisiin toteuttaa kaikissa maissa ja kaikilla alueilla EU:n rakennerahastojen tuella. Oppaassa: a) esitetään yleiset syyt yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen antamiseen EU:ssa ja kuvataan asiaa koskeva yleinen tilanne b) esitetään yrittäjyyskasvatuspolitiikan eri vaiheiden kehittämisen ja täytäntöönpanon etenemistä kuvaava malli c) luetellaan useita esimerkkejä hyvistä käytännöistä rakennerahastojen toimenpideohjelmiin sisällytettävien hankkeiden inspiroimiseksi. Näitä esimerkkejä annetaan sekä luvun 4 havainnollistavissa ruuduissa että liitteessä. Tämä opas perustuu pääasiassa työhön, jota komissio on tehnyt viimeisten viiden vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kouluissa ja yliopistoissa annettavan yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen edistämiseksi ja erityisesti tämän alan kansallisten strategioiden täytäntöönpanon tukemiseksi. 1.2 Poliittinen tausta Yrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen ovat olleet EU:n ja jäsenvaltioiden strategisia poliittisia tavoitteita monen vuoden ajan, ja niiden merkitys on kasvanut ajan mittaan, kun Euroopan komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toteuttamaan monenlaisia toimenpiteitä. Niistä tärkeimpiin kuuluu muun muassa yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen ja EU:n kansalaisten, etenkin nuorten, yrittäjähenkisen ajattelutavan kehittäminen. Opetuksen ja koulutuksen rooli on tässä keskeinen. Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden pitäisi voida saada yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta, jota pitäisi

9 10 tarjota kaikenlaisissa oppilaitoksissa ja kaikilla koulutustasoilla. Eurooppa strategiassa korostetaan, että luovuus, innovointi ja yrittäjyys on otettava keskeiseksi osaksi opetussuunnitelmia, ja esitetään monia toimia EU:n yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien vapauttamiseksi hyödyntäen lippulaivahankkeita. Niitä ovat Nuoret liikkeellä aloite, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Innovaatiounioni-hanke. Lisäksi koulutuksen ja kulttuurin pääosaston työohjelmassa (Koulutus 2020) yhtenä neljästä strategisesta tavoitteesta on innovoinnin ja luovuuden myös yrittäjyyden edistäminen kaikilla opetuksen ja koulutuksen tasoilla. 1 Vuonna 2008 kehitystä vauhditti ja yrittäjyyskasvatusta vahvisti eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite (SBA), jossa todettiin seuraavaa: Koulutusjärjestelmässä ja erityisesti opetussuunnitelmissa ei keskitytä riittävästi yrittäjyyteen eivätkä ne tarjoa yrittäjien tarvitsemia perusvalmiuksia. Lapset voivat oppia ymmärtämään yrittäjyyden arvon jo heti koulunkäynnin aloitettuaan. SBA:n periaatteessa I todettiin, että kiinnostusta yrittämiseen ja yrittäjätaitoja on tuettava, ja kehotettiin erityisesti jäsenvaltioita edistämään innovatiivista ja yrittäjyyttä suosivaa ajattelutapaa nuorison keskuudessa sisällyttämällä yrittäjyys avaintaidoksi opetussuunnitelmiin, erityisesti toisen asteen yleissivistävässä koulutuksessa, ja varmistamaan, että se otetaan asianmukaisesti huomioon oppimateriaalissa varmistamaan, että yrittäjyyden merkitys otetaan asianmukaisesti huomioon opettajien koulutuksessa lisäämään yhteistyötä yritysmaailman kanssa, jotta kaikilla tasoilla voidaan kehittää järjestelmällisiä strategioita yrittäjyyskasvatusta varten. Eurooppalaisessa viitekehyksessä todetaan, että yrittäjyys ja aloitekyky ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta, joiden hallintaa itsensä toteuttaminen, sosiaalinen osallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys osaamistaloudessa edellyttävät kansalaisilta. Eurooppalaisen viitekehyksen määritelmän mukaan avaintaidolla yrittäjyys ja aloitekyky tarkoitetaan yksilöiden kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tukee yksilöitä heidän jokapäiväisessä elämässään kotona ja yhteiskunnassa ja sen lisäksi auttaa heitä työpaikalla olemaan tietoisia työnsä laajemmasta kehyksestä ja hyödyntämään tilaisuuksia. Se on myös perusta erityistaidoille ja tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa. Koulutuksen vaikutuksesta yksilöiden yrittäjähenkeen sekä yhteiskuntaan ja talouteen on saatavana entistä enemmän näyttöä. Maat tai alueet, joilla on vakiintunut yrittäjyyskasvatusstrategia, pystyvät jo mittaamaan toimiensa tuloksia. Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston hiljattain tilaaman tutkimuksen tulokset yliopistojen yrittäjyysohjelmien vaikutuksesta osoittavat selvästi, että yrittäjyyskoulutuksella voidaan saada aikaan muutosta. Yrittäjyysohjelmiin ja toimenpiteisiin osallistuneet nuoret ajattelevat ja toimivat muita yrittäjähenkisemmin, he saavat työpaikan nopeammin opintojensa jälkeen, pystyvät innovoimaan enemmän työntekijöinä yrityksen palveluksessa ja perustavat itse enemmän yrityksiä. Tämän asiakirjan tärkeimmät lähteet ovat seuraavat: - komission vuonna 2007 julkaiseman eurooppalaista yrittäjyyskasvatusta koskevan Oslon toimintasuunnitelman ( Oslo Agenda for Entrepreneurship Education in Europe ) suositukset - päättäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa vuonna järjestettyjen viiden korkean tason paneelikeskusteluryhmän tulokset 1 Katso

10 11 - kahden aiheesta Teacher Education in Entrepreneurship (yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa) vuonna 2011 järjestetyn symposiumin tulokset - eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan Small Business Act -aloitteeseen (SBA) liittyvien hyvien käytäntöjen tietokanta. Raportissa annetaan tietoa yrittäjyyskoulutuksen nykytilanteesta erityisesti yrittäjyyskasvatusstrategioiden kehittämisen ja toteuttamisen osalta luodaan kehys yrittäjyyskoulutuksen alueen kartoittamista, strategian laatimista sekä painopisteiden asettamista ja toimien toteuttamista varten käyttämällä paneelikeskustelujen pohjalta laadittua etenemismallia annetaan hyvien käytäntöjen toteutusohjeita, jotka auttavat tarttumaan etenemismallin keskeisiin alueisiin annetaan suosituksia kaikentasoisista toimenpiteistä EU:n jäsenvaltioissa ja niiden alueilla tapahtuvan kehityksen tukemiseksi. 1.3 Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Koska yrittäjyyskasvatus vaihtelee suuresti EU:n eri jäsenvaltioiden kesken, tarvitaan järjestelmällisempiä lähestymistapoja, joilla varmistetaan, että yrittäjyyskasvatusta on tarjolla jokaisessa oppilaitoksessa jokaiselle opiskelijalle. Yrittäjyyskasvatusjärjestelmien kaikkia osa-alueita on kehitettävä. Raportissa vastataan tähän tarpeeseen esittämällä jäsenvaltioita ja alan sidosryhmiä auttava etenemismalli. Malli muodostaa käsitekehyksen, jonka pohjalta voidaan määrittää toimenpiteiden painopisteet sekä rakennuspalikat, joita toimijat voivat toteuttaa. Malli käsittää neljä peräkkäistä vaihetta strategiaa edeltävästä vaiheesta valtavirtaistamiseen, ja siinä esitetään tarkkaan, mitä toimia kansallisen strategian ja toimintakehyksen laatiminen edellyttää ja mitä toimia koulujen, opettajien sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden on toteutettava. Mallilla pyritään muuttamaan käsitteitä niin, ettei yrittäjyyskoulutuksessa ole enää kyse vain siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan, vaan kaikkiin elämänaloihin sovellettavien taitojen hankkimisesta ja soveltamisesta opiskeluun, ja ettei yrittäjyyskasvatus ole enää pelkkä opetussuunnitelman lisäosa, jota tarjotaan lähinnä keskiasteen oppilaitoksissa, vaan keskeinen osa opetussuunnitelmaa kaikilla koulutustasoilla siihen, että kaikki keskeiset sidosryhmät kehittävät yhteisen kansallisen vision, joka käsittää oppimistulokset, -tavoitteet ja -indikaattorit sekä mekanismit ministeriöiden välisen yhteistyön parantamiseksi ja työmarkkinaosapuolten osallistumisen lisäämiseksi siihen, että opettajat, oppilaitokset ja paikalliset yritykset saavat keskeisen tehtävän kehittää aiempaa järjestelmällisempiä ja kestävämpiä menetelmiä. Tässä työssä niillä on tukenaan yksityisiä yhdistyksiä ja organisaatioita sekä paikallisia, alueellisia ja kansallisia tuki-infrastruktuureita, joihin kuuluu opettajankoulutusta, opetusresursseja ja välineitä, mekanismeja hyvien käytäntöjen jakamiseksi sekä klustereita ja kumppanuuksia. Yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämisen ja täytäntöönpanon monilta osa-alueilta on jo saatavana esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Sidosryhmien auttamiseksi raportissa kuvaillaan, mitä ihanteellisen strategian pitäisi sisältää. Strategiassa pitäisi käsitellä eri ministeriöiden osallistumista, sidosryhmien kuulemista tai jopa mukaan ottamista strategian laaja-alaisen vastaanoton turvaamiseksi, keskeisten taitojen sisällyttämistä koko kansalliseen opetussuunnitelmaan, korkean tason strategisia tavoitteita, hyvien käytäntöjen levittämistä, opettajankoulutusta, etenemismahdollisuuksia ja rahoitusta.

11 12 Raportissa käsitellään myös yksityiskohtaisesti etenemismallin viidellä eri osa-alueella toteutettavia keskeisiä toimia ja tuodaan esiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joista voi olla apua kehitystyöhön. 1. Kansallisen toimintakehyksen laatiminen: Vaikka opetusministeriöt kantavatkin yleensä päävastuun, myös valtiovarainministeriöt sekä yritystoiminnasta ja kaupasta vastaavat ministeriöt ovat avainasemassa. Lisäksi ministeriöiden työn koordinointi on menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet on hyvin tärkeää ottaa työhön mukaan, ja tähän tähtäävissä toimissa on otettava huomioon niiden erilaiset taustat, näkökulmat ja taidot. 2. Opettajat ratkaisevana menestystekijänä: Opettajat tarvitsevat oikeanlaista tukea: luotettavaa tutkimusta, jonka avulla ymmärretään opettajien käsitykset yrittäjyyskoulutuksesta ja tavat lähestyä aihetta, tehokasta opettajankoulutusta sekä perustutkintokoulutusta että jatkokoulutusta, jatkuvaa tukea, kuten työkaluja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, materiaali-, työkalu-, menetelmä- ja resurssipankkeja sekä tehokkaita tukiverkostoja. 3. Yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden ottaminen mukaan: Yrityksistä opiskelijat saavat oppimisen kannalta välttämättömiä tosielämän esimerkkejä ja kokemuksia, jotka perustuvat vierailujen tekemiseen, työkokemuksen hankkimiseen, tapaustutkimuksiin ja roolimalleihin. Lisäksi yritykset tukevat yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden, kuten Junior Achievement Young Enterprisen (JA-YE) ja EUROPE- Nin työtä. Tällaiset yhdistykset ja organisaatiot tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia käytännönläheiseen ja kokemusperäiseen oppimiseen, joka liittyy esimerkiksi mini- ja virtuaaliyritysten toiminnan harjoittamiseen. 4. Aktiivisen roolin antaminen alue- ja paikallisviranomaisille: Alue- ja paikallisviranomaiset voivat kehittää kouluille ja opettajille tukitoimenpiteitä, ja niillä on ainutlaatuiset edellytykset ottaa johtava asema oppilaitosklustereiden kehittämisen sekä oppilaitosten ja yritysten välisten kontaktien luomisen alalla. Ne voivat myös varmistaa, että yrittäjyyskasvatus sisällytetään muihin paikallisiin tai alueellisiin strategioihin, kuten sosiaalialaa (esimerkiksi nuorisoa) ja talouskehitystä koskeviin strategioihin. 5. Tuloksekkaan yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen oppilaitoksissa alueellisen ja paikallisen yrittäjyyskasvatusjärjestelmän rakentaminen: Etenemismallilla pyritään viime kädessä siihen, että kaikki oppilaitokset kaikilla tasoilla osallistuvat yrittäjyyskoulutuksen antamiseen niin, että eri koulutustasojen ja koulutustyyppien välillä on selvä yhteys ja että paikallisissa yrittäjyyskasvatusjärjestelmissä kehitetään laajempia yhteyksiä. Tämä voidaan aloittaa siitä, että oppilaitokset laativat omat johdonmukaiset tapansa lähestyä yrittäjyyskasvatusta, kehittävät oppimisympäristöjä kokemusperäistä oppimista varten ja luovat sitten laajempia yhteyksiä muodostamalla klustereita ja kumppanuksia.

12 13 Tilannekatsaus: Epätasainen tilanne yrittäjyyskoulutuksessa Luvun 2 keskeiset näkökohdat Jäsenvaltioiden välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys yrittäjyyskoulutuksen tavoitteista: sen pitäisi kehittää sekä yleisiä valmiuksia, kuten itseluottamusta, sopeutuvuutta ja luovuutta, että liiketoimintaosaamista. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmissä tarjotaan yrittäjyyskasvatusta yleensä yleisen opetussuunnitelman lisäosana ylemmän perusasteen koulutukseen asti, ja keskiasteelta eteenpäin sen voi valita osaksi erillistä ainetta, kuten kaupan alan tai taloustieteen opintoja. Käytännöt vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa. Tarjontaa kehitetään eniten alhaalta ylöspäin eikä aihetta käsitellä järjestelmällisesti opetusohjelmissa. Opettajat ja oppilaitokset ovat keskeisiä toimijoita: yksilön mahdollisuudet saada laadukasta yrittäjyyskasvatusta ovat riippuneet pitkälti opetushenkilökunnan innosta ja kyvystä taata oikeat resurssit. Yksityiset yritykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kuten Junior Achievement Young Enterprise (JA-YE) ovat myös keskeisessä asemassa: ne tarjoavat resursseja opettajille sekä todellisia käytännönläheisiä kokemuksia. Alue- ja paikallisviranomaisten rooli vaihtelee suuresti, mutta viranomaiset voivat toimia keskeisessä asemassa prosessin edistäjinä. Yrittäjyyskoulutuksen muuttaminen opetussuunnitelman ylimääräisestä lisäosasta keskeiseksi osaksi opetussuunnitelmaa tuo mukanaan: opetusmenetelmien muutoksia: kokemusperäistä oppimista käytetään enemmän, ja opettajat saavat uuden valmentajan/ valvojan roolin, mikä auttaa opiskelijoita itsenäistymään ja suhtautumaan omaan koulutukseensa aloitteellisesti oppimisympäristön muutoksia: opiskelijat siirtyvät luokkahuoneista todellisiin yrityksiin, ja oppilaitosten sisäinen hierarkia vähenee keskeisen tehtävän valtionjohdolle: vain se voi saada aikaan yrittäjyyskoulutuk-

13 14 sen laajuudessa ja laadussa tarvittavan muutoksen. Eri maat ovat edenneet tähän mennessä hyvin eri tavoin strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa. Joillakin mailla on yrittäjyyskasvatusstrategioita, kun taas joissakin maissa on kehitetty yrittäjyyskasvatuspolitiikkaa muilla keinoilla, erityisesti osana kansallisia opetussuunnitelmia. Osa maista on yhä suunnitteluvaiheessa. Useimmiten yrittäjyyskasvatuspolitiikalla pyritään tarjoamaan laaja toimintakehys ja antamaan joskus täytäntöönpanovastuuta muille elimille, kuten valtion virastoille tai yksityisille yhdistyksille ja organisaatioille. Tavoitteiden asettamisessa edistyksen seuraamiseksi sekä oppimisvaatimuksissa on käytännössä suuria eroja. Jäsenvaltioiden on yleisesti hyvin tärkeää juurruttaa yrittäjyyskasvatus osaksi opetusohjelmiaan ja tehostaa sen toteutusta. 2.1 Johdanto Tässä luvussa käsitellään yrittäjyyskoulutuksen nykytilannetta. Tilanne on kaiken kaikkiaan hyvin epätasainen: maiden, kuntien, oppilaitosten ja jopa yksittäisten luokkien ja opettajien välillä on suuria eroja. Luku jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä tarkastellaan nykyisen politiikan mukaisen ja käytännössä toteutetun yrittäjyyskoulutuksen tavoitteita. Tältä pohjalta voidaan muodostaa ja esitellä yrittäjyyskoulutuksen yleinen toimenpidelogiikka, johon toiminta tällä hetkellä perustuu. Luvun toisessa osassa luodaan yleiskatsaus yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeisiin piirteisiin ja käsitellään eri toimijoiden roolia yrittäjyyskoulutukseen liittyvissä prosesseissa. Kolmas osa perustuu kahteen ensimmäiseen osaan, joiden pohjalta siinä käsitellään sitä, mitä toimenpiteitä on toteutettava kansallisella tasolla. Merkittävää on se, että analyysi osoittaa, että jäsenvaltioiden kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä yrittäjyyskoulutuksella pyritään saavuttamaan, mitä tämä tarkoittaa sen nykyisen toteutuksen kannalta ja mitä muutoksia tarvitaan, jotta koulutusjärjestelmät voisivat täyttää odotukset. 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteet Luvussa 1 todettiin yrittäjyyskoulutuksen olevan nykyisin tärkeä painopiste valtionjohdon toimissa koko Euroopassa. Sitä pidetään tärkeänä osana monenlaista politiikkaa, jolla pyritään tukemaan laajemman, vahvemman ja elinvoimaisemman toimintaympäristön kehittämistä pienyrityksille. Se sisältyy keskeisesti yhteen SBA-aloitteen kymmenestä periaatteesta ja tukee useita muita periaatteita. Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten yrittäjyyskoulutuksella pyritään tarkalleen vaikuttamaan. EU:n politiikan kehityskulku osoittaa, että yrittäjyyskoulutuksella, sellaisena kuin se ilmenee nykyään politiikassa ja käytännön toimissa, voidaan saada aikaan monenlaisia vaikutuksia. Sen katsotaan ennen kaikkea voivan lisätä yrittäjähenkistä ajattelutapaa nuorten eurooppalaisten keskuudessa, kasvattaa uusien yritysten määrää ja parantaa niiden selviytymisedellytyksiä sekä lisätä pk-yritysten kasvua ja innovointia ja parantaa siten niiden työllistämismahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä. Yrittäjyyskoulutuksella on kuitenkin katsottu 1990-luvun loppupuolelta alkaen olevan yhä useampia laajoja vaikutuksia: se on liitetty esimerkiksi eurooppalaisten väestöryhmien luovuuden ja innovatiivisuuden kasvuun sekä sosiaalisen koheesion ja aktiivisen kansalaisuuden lisääntymiseen, sillä se parantaa itsetuntoa ja lisää riippumattomuutta ja sopeutumiskykyä (minkä vuoksi sillä on keskeinen rooli nuorisopolitiikassa). Nykyisellä yrittäjyyskoulutuksella pyritään kehittämään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden, myös aikuisopiskelijoiden, yrittäjätaitoja. Kun tämä yrittäjähenkisten yksilöiden joukko kasvaa, osa heistä saattaa hyvinkin perustaa oman yrityksen, mutta kaikilla on paremmat edellytykset vastata työmarkkinoiden kasvaviin mukautumiskykyvaatimuksiin. Yrittäjyyskasvatus parantaa osaltaan myös yleistä käsitystä yrityksistä ja yrittäjistä ja muuttaa

14 15 koko väestön suhtautumistapaa yrittäjyyteen myönteisempään suuntaan. Ihmiset voivat saada yleisesti aiempaa paremmat edellytykset vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisesti aktiivisella kansalaistoiminnalla. Tämä on tietysti hyvin laaja-alainen päämäärä ja edellyttää huomattavaa työtä kaikentasoisilta päättäjiltä, jotta asiaan käydään käsiksi, se ymmärretään ja sen pohjalta kehitetään realistista politiikkaa ja käytännön toimia. Kaaviossa 2.1 esitetään taitotyypit, jotka yhdessä muodostavat yrittäjyyskoulutuksen toivotut tulokset. Yrittäjyyskoulutuksessa on pohjimmiltaan kyse ideoiden muuntamisesta teoiksi ja siten luovuudesta, innovoinnista ja riskinotosta, mutta myös kyvystä jäsentää, suunnitella ja hallita näitä prosesseja. Osaaminen Talouden ja työelämän ymmärtäminen Kyky huomata mahdollisuuksia Liiketoimintaetiikan ymmärtäminen Käsitys yrityksen perustamisesta ja siihen liittyvistä prosesseista (esimerkiksi tuotanto, hallinto, markkinointi) Taidot Kyky oma-aloitteiseen työskentelyyn ja tiimityöhön Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja arviointi Riskinarviointi Projektisuunnittelu ja projektinhallinta Taloushallinto Neuvotteleminen ja edustaminen Toimien toteuttaminen ideoiden pohjalta Luovuus, innovointi, riskinotto Aloitteellisuus, ennakoivuus, itsenäisyys, sitkeys, luovuus, innovointi, motivaatio saavuttaa tavoitteet, vastuullisuus (myös sosiaalisen vastuun kantaminen / hyvä kansalaisuus), johtaminen Suhtautumistavat / henkilökohtaiset ominaisuudet Lähteet: HRLP:n keskustelut, Euroopan komission määrittämät elinikäisen oppimisen avaintaidot. Kaavio 2.1 Yrittäjyyskoulutuksen avaintaidot ja tulokset. 2.3 Tavoitteena yhteinen toimenpidelogiikka Edellä käsitellyt tavoitteet muotoillaan jäsenvaltioissa sanoiksi monin eri tavoin. Kuten jäljempänä käy ilmi, ne tuodaan joskus selvästi esiin kehitteillä olevissa yrittäjyysstrategioissa, mutta yleisten kehysten keskeisinä osina ne useimmiten luultavasti ilmenevät yhtä lailla epäsuoraan yksittäisissä luokkahuoneissa tehtävässä käytännön kenttätyössä. Tämän valossa on katsottu voitavan muotoilla näihin yhteisiin näkemyksiin perustuva toimenpidelogiikka.

15 16 Kaavio 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen toimenpidelogiikka. Yleiset vaikutukset Sosiaalisen koheesion lisääntyminen Yritysten tuottavuuden ja innovatiivisuuden lisääntyminen Uusyritysten määrän kasvu ja elinkelpoisuuden lisääntyminen sekä pk-yritysten työllistämismahdollisuuksien paraneminen Välittömät vaikutukset Aktiivisen kansalaisuuden lisääntyminen Työvoiman luovuuden ja sopeutumiskyvyn lisääntyminen Potentiaalisten yrittäjien määrän kasvu Tulokset Itseluottamuksen vahvistuminen ja motivaation kasvu Yksilöiden sopeutumiskyvyn ja luovuuden lisääntyminen Myönteisempi suhtautuminen riskinottoon Liikkeenjohtotaitojen paraneminen Seuraukset Keskeisten yrittäjätaitojen kehittyminen Erityisten liikkeenjohtotaitojen kehittyminen Toimet Avaintaitojen opettamisen ja oppimisen sisällyttäminen kaikkeen opetukseen ja koulutukseen Liikkeenjohtoon liittyvien taitojen ja osaamisen opettaminen ja oppiminen Kaavio 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen toimenpidelogiikka. Yrittäjyyskoulutuksessa voidaan noudattaa kaksiosaista lähestymistapaa niiden toimenpiteiden osalta, joilla näitä tuloksia saavutetaan nyt tai tulevaisuudessa: i) Se voidaan valtavirtaistaa opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla, jolloin siinä keskitytään ensisijaisesti yleistaitoihin, kuten luovuuteen, aloitekykyyn ja itseluottamukseen. ii) Sitä voidaan myös opettaa osana erillistä ainetta, useimmiten keskiasteen opinnoista eteenpäin. Tällöin siinä keskitytään voimakkaammin hankkimaan taitoja ja tietoja ja opettelemaan asioita, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen ja sen liiketoiminnan harjoittamiseen. Tällainen opetus on useimmiten valinnaista eikä kuulu pakollisena osana opetussuunnitelmaan. Opetuksen ja koulutuksen varhaisvuodet voivat näin luoda perustan yrittäjätaidoille, joiden varaan voidaan rakentaa myöhemmin täsmällisempää liiketoimintaosaamista. Jotta yrittäjyyskoulutuksessa voidaan noudattaa jäsenneltyä ja järjestelmällistä lähestymistapaa ja jotta näin voidaan varmistaa sen laaja-alainen vastaanotto, se on valtavirtaistettava osaksi yleistä opetusta ja koulutusta. Tämä tuo puolestaan mukanaan merkittäviä muutoksia sekä opetukseen että oppimiseen. Yrittäjyyskoulutuksen muuttaminen opetussuunnitelman ulkopuolisesta lisäosasta, jossa keskitytään perinteisesti liiketoiminnan harjoittamiseen, opetussuunnitelman keskeiseksi osaksi, jossa käsitellään myös laaja-alaisesti yrittäjätaitoja ja -valmiuksia, edellyttää nimittäin opetusjärjestelmän yleisen mallin muuttamista. Tämä koskee varsinkin tilanteita, joissa yrittäjyyskasvatus on juurrutettava yleissivistäviin/akateemisiin opintopolkuihin ja joissa käytetään tällä hetkellä perinteisempiä opetusmenetelmiä. Kaikissa vaiheissa on ratkaisevan tärkeää hyödyntää perinteisten opetusmenetelmien sijaan kokemusperäistä oppimista. Kaaviossa 2.1 esitettyjen taitojen kehittyminen edellyttää paitsi opetusmenetelmien muuttamista myös sopivien opetusympäristöjen kehittämistä vaihtoehtoina perinteiselle tarjon-

16 17 nalle. Tärkeintä on se, mitä opetetaan, ja ennen kaikkea se, miten asia opetetaan. Olennaista on erityisesti kokemusperäinen oppiminen sekä opettajien ja oppilaiden perinteisten hierarkiasuhteiden muuttaminen, niin että opettajasta tulee pikemminkin valmentaja ja/tai valvoja. Tällaisten menetelmien ansiosta opiskelijat itsenäistyvät ja heidän aloitekykynsä kehittyy oppimisen myötä. Menetelmät vahvistavat opiskelijoiden valmiuksia kehittää keskeisiä yrittäjätaitojaan sekä oppimisympäristöä, erityisesti viemällä oppilaat perinteisestä luokkahuoneympäristöstä luomaan yhteyksiä paikallisyhteisöön ja hankkimaan kokemuksia oikeista yrityksistä sekä tarjoamalla opiskeluympäristön, jossa hierarkkiset suhteet eivät ole yhtä voimakkaita. Siksi huomiota on kiinnitettävä teoreettisen ja käytännön osaamisen oikeanlaisen yhdistelmän hankkimiseen sekä liike-elämän ja oppilaitosten välisten esteiden poistamiseen. Painopiste on siirrettävä pois perinteisistä menetelmistä siihen, että ihmiset voivat kokeilla ja oppia itse itsestään. Avuksi on, jos tällaiset muutokset vastaavat monissa maissa koulutusalalla vallitsevia suuntauksia. Joissakin maissa tämä epäilemättä edellyttää kuitenkin merkittävää koulutuspolitiikan ja koulutusalan käytäntöjen muutosta. Yrittäjyyskasvatus kattaa siis laajan alueen, sikäli kuin kyse on toivotuista tuloksista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. On pohdittava tarkkaan, miten pitkäaikainen ja suurelta osin melko radikaalikin muutosprosessi aloitetaan, määrittämällä painopisteet ja saavutettavissa olevat välitavoitteet. 2.4 Yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeiset piirteet Yksi yrittäjyyskoulutuksen huomattavimmista piirteistä on se, että käytännöt vaihtelevat Euroopassa voimakkaasti sekä maiden välillä että niiden sisällä ja jopa yksittäisten oppilaitosten tasolla riippumatta siitä, onko kyseessä koulu, ammattikoulu vai yliopisto, sekä ennen kaikkea opettajien välillä. Tämä kertoo siitä, että nykyistä yrittäjyyskasvatusta on kehitetty pääasiassa alhaalta ylöspäin niin, että valtio on vaikuttanut siihen hyvin vähän. Nämä erot johtuvat osaksi siitä, että käsitykset ja tulkinnat yrittäjyyskoulutuksesta vaihtelevat. Tämä on odotettavissa oleva asia, sillä useimmissa maissa ei ole vielä yhteistä ja/tai virallista näkemystä siitä, mitä sillä odotetaan saavutettavan. Tilanne kertoo myös laajemmasta kontekstista ja kulttuuriseikoista, jotka voivat olla sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden erilaiset tavat suhtautua yrittäjyyteen sekä niiden kansantalouksien rakenne- ja luonne-erot voivat olla merkittäviä tekijöitä. Esimerkiksi Ruotsissa, missä kansalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet ajatukseen oman yrityksen perustamisesta vastahakoisesti ja missä taloutta hallitsevat suuret yritykset ja suuri julkinen sektori, on laadittu yrittäjyyskasvatusstrategia. Mitä näiden yleisten seikkojen perusteella voidaan sitten sanoa Euroopan maiden nykykäytäntöjen yksityiskohdista? Koska järjestelmä on ensinnäkin perustunut pitkälti vapaaehtoisuuteen, opettajat ovat usein toimineet keskeisessä roolissa, tehneet yrittäjyyskoulutuksen antamista koskevat aloitteet ja kehittäneet nykyiset käytännöt. Tilanne on tämä myös maissa, joissa yrittäjyyskasvatustarjonnan voidaan sanoa olevan laajinta ja kehittynyttä, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 2 ennen keskushallinnon toteuttamaa viimeaikaista muutosta. Toiseksi yrittäjyyskasvatusta ei ole yleensä käsitelty opetussuunnitelmissa järjestelmällisesti. Sen sijaan se on yleensä opetusohjelman ulkopuolista toimintaa, jota järjestetään yleisen opetuksen lisänä ja joka perustuu yksittäisten opettajien ja oppilaitosten kiinnostukseen asiaa kohtaan. Tämä on johtanut seuraaviin asioihin: i) Koulutuksessa on keskitytty yleensä asioihin, jotka liittyvät lähinnä siihen, miten yritykset toimivat, tai pyritty antamaan opiskelijoille yleinen käsitys työelämästä, sen sijaan, että heitä olisi ohjattu hankkimaan yleistaitoja, jotka liittyvät sinällään yrittäjyyteen. ii) Koulutuksessa on tarjottu mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä yritysten kanssa eikä niinkään mahdollisuuksia kehit- 2 Katso esimerkiksi Bennett R. J. ja McCoshan A. (1993), Enterprise and Human Resource Development: Local Capacity Building.

17 18 tää luovuuden ja riskinoton kaltaisia taitoja. iii) Koulutusta ei ole arvioitu osana yleistä opetusohjelmaa, vaan opettajat ja oppilaitokset ovat tukeutuneet sen sijaan talon sisäisiin palkintoihin ja tunnustuksiin tai osallistuneet kilpailuihin, joita hyvin tunnetut organisaatiot, kuten Junior Achievement Young Enterprise (JA-YE), järjestävät yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Koska kolmanneksi yrittäjyyskasvatusta ei käsitellä systemaattisesti, opettajat ovat käyttäneet työnsä tukena monenlaisia resursseja, jotka ovat hyvin usein yksityisyritysten ja/tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kehittämiä ja tarjoamia (lisätietoja jäljempänä). Opettajien käyttämiä lähestymistapoja, menetelmiä ja työkaluja ovat muun muassa liiketoimintatilanteiden virtuaaliset simulaatiot, käytännönläheisten, konkreettisten kokemusten hankkiminen liiketoiminnasta sekä yrityspäivät/yritysviikot, joiden aikana opiskelijat ideoivat, toteuttavat toimenpiteitä, esimerkiksi tekevät markkinatutkimusta, sekä suunnittelevat ja kehittävät harjoitustuotteita tai palveluja. Kaikissa näissä tapauksissa yrittäjyyskasvatus tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä valtavirtaa edustaville opetuskäytännöille. Neljänneksi yksityisillä yhdistyksillä ja organisaatioilla on merkittävä asema. Niistä näkyvimpiä ovat seuraavat kansainvälistä toimintaa harjoittavat organisaatiot: JA-YE, joka auttaa nuoria ymmärtämään taloutta järjestämällä heille konkreettisia kokemuksia sekä liiketoiminta- ja talouskoulutusohjelmia. Ohjelmat on tarkoitettu 6 25-vuotiaille ja niitä toteutetaan kumppanuussuhteessa paikallisten yritysten ja koulujen kanssa. EUROPEN, harjoitteluyritysten verkosto, joka tukee, koordinoi ja kehittää palveluja, joilla edistetään oppimista simuloidussa liiketoimintaympäristössä. EUROPENin tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa, tarjota jäsenilleen innovatiivisia koulutusvälineitä, tuoda esiin harjoitteluyrityksen käsitettä ja edustaa jäsenistöään eri hallintotasoilla ja yksityisissä instituutioissa. JADE, joka edistää (korkeakoulutuksen alalla) Euroopassa opiskelijavetoisten yritysten (junior enterprises) kehittämistä toteuttamalla eurooppalaisia hankkeita ja tarjoamalla puitteet kansainvälistä opiskelua koskevalle kansainväliselle yhteistyölle. Se järjestää kansainvälisiä kongresseja ja tapaamisia, joilla edistetään tietojen ja kokemusten vaihtoa ja kulttuurien keskinäistä ymmärrystä ja tuodaan esiin eurooppalaista ajatusta. JADE-verkostossa on tällä hetkellä jäsentä 11:stä EU:n jäsenvaltiosta, ja siinä on mukana 150 opiskelijavetoista yritystä. Eri maissa toimii myös monia kansallisia ja alueellisia yhdistyksiä, joiden tehtävät ja toimintamallit vaihtelevat. Nämä organisaatiot ovat kasvaneet suuriksi ja vakiinnuttaneet asemansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, ja ne tarjoavat valmiita ohjelmia oppilaitoksille ja opettajille. Ne vaikuttavat olevan erityisen hyödyllinen resurssi yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen maissa, joissa oppilaitosten ja liike-elämän väliset yhteydet ovat vähäisiä tai niitä ei ole perinteisesti lainkaan, varsinkin entisissä kommunistimaissa. Ne mahdollistavat yleisesti alhaalta ylöspäin etenevät toimintatavat, jotka tavallaan suojelevat paikallisia käytäntöjä kansallisen politiikan arvaamattomilta muutoksilta ja turvaavat näin jatkuvuuden. Viidenneksi opettajat voivat järjestää oppilaitoksissa ohjelmia ja simulaatioita, mutta vain yritykset voivat tarjota opiskelijoille todellisia ja konkreettisia käytännön kokemuksia yrittämisestä. Valitettavasti maiden välillä ja jopa maiden sisällä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilaitosten käytettävissä on yrityksiä, jotka haluavat tukea ja pystyvät tukemaan yrittäjyyskasvatusta. Se, miten oppilaitokset ja opettajat onnistuvat luomaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin, on usein onnekkaiden yhteensattumien varassa. Yhteyden taustalla ovat usein yksittäiset vanhemmat. Joillakin alueilla oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutus on kuitenkin jäsentynyttä ja formalisoitunutta: oppilaitokset muodostavat kumppanuussuhteita yritysten kanssa, mahdollisesti kuntien johdolla, ja yhteistyöhön

18 19 osallistuu myös paikallisia liike-elämän organisaatioita (kuten kauppakamareita). Yrityksille osallistuminen on merkittävä sitoumus, ja motivaation lähteenä on usein tunne yrityksen yhteiskuntavastuusta. Monissa maissa monet pienyritykset haluaisivat auttaa, mutta niillä ei ole aikaa pitkäaikaiseen sitoumukseen. Kuudenneksi maissa, joilla ei ole kansallista politiikkaa, alue- ja paikallisviranomaiset voivat edistää merkittävällä tavalla yrittäjyyskasvatusta: ne voivat edistää yrittäjyyskoulutuksen antamista oppilaitoksissa sekä oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien luomista, kuten edellä todettiin, toimimalla välikäsinä, resurssikeskuksina jne. Vaikka kunnilla onkin usein opetuksen ja koulutuksen alalla lakisääteisiä tehtäviä, tämä ei takaa, että yrittäjyyskasvatus on osa paikallista politiikkaa 3. Lisäksi yrittäjyyskoulutuksessa on eroja eri koulutustasojen ja -tyyppien välillä. Edellä esitetty tilanne on tavallisin perusasteen ja ylemmän perusasteen koulutuksessa. Näissä vaiheissa yrittäjyyskasvatus on tyypillisesti opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa, joka käsittää usein vierailuja yrityksiin tai työnantajien vierailuja kouluihin ja jolla tähdätään yleensä työelämän ymmärtämiseen. Määrätietoisemmat toimet tai hankkeet, joihin sisältyy esimerkiksi pienoisyritystoimintaa, ovat harvinaisia. Yrittäjyyskasvatus on yleisesti ottaen vähäisintä perusasteen opetuksessa. Myös ylemmän perusasteen koulutuksessa yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa, mutta valinnaisten opintojen merkitys kasvaa ja yrittäjyys voi olla tärkeä osa kaupallisia tai taloudellisia aineita. Myös oikeasta yrityksestä tai pienoisyrityksestä saatava kokemusperäinen oppiminen on merkittävässä asemassa. Koulujen tarjoamassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (IVET) 4 yrittäjyyskasvatus on usein osa opetussuunnitelmaa ja taloustieteen ja liiketalouden opintoja. Korkeakoulutuksessa yrittäjyys on erityinen aine joissakin alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa, kuten taloustieteen ja liiketaloustieteen alalla, ja siihen keskitytään enenevässä määrin myös jatkotutkinnoissa. Jotkin korkeakoulut tarjoavat myös mahdollisuuden erikoistua yrittäjyyteen, ja joissakin maissa joihinkin korkeakouluihin on perustettu yrittäjyyskeskuksia. Korkeakoulujen haasteena on varmistaa, että yrittäjätaitoja opetetaan kaikilla kursseilla. 2.5 Kansallisten poliittisten toimien tarve Edellä kuvattu epätasainen tilanne on kuin kumpuileva maisema, jolla on kaksi puolta. Yhtäältä on selvää, etteivät jäsenvaltiot aloita missään nimessä tyhjästä. Kumpuilevaan maisemaan kuuluu niin hedelmällisiä tasankoja kuin karuja aavikoitakin. Toimintaa on paljon. Osa siitä on kunnianhimoista, ja tilanne muuttuukin jatkuvasti. Suuntana on muutos parempaan kohti laaja-alaisempia käytäntöjä. Koska toisaalta käytännöt vaihtelevat ja perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen, yksittäisen opiskelijan mahdollisuudet osallistua yrittäjyyskoulutukseen ovat pitkälti sattuman varassa. Koska nykykäytännöt ovat luonteeltaan hyvin sattumanvaraisia ja epäjärjestelmällisiä, yrittäjyyskoulutuksen laatu ja asiantuntevuus riippuu (a) siitä, sattuuko opiskelijan oppilaitoksessa olemaan opettaja ja/tai rehtori, joka haluaa järjestää ja pystyy järjestämään yrittäjyyskasvatusta, ja/tai (b) siitä, pystyvätkö opettajat luomaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin, jotka haluavat tarjota ja pystyvät tarjoamaan oppimismahdollisuuksia. Vaikka viime vuosina oppilaitosten ja opettajien on ollut yhä helpompaa saada materiaaleja ja tietoa hyvistä käytännöistä yrittäjyyskasvatusta varten, monet seikat voivat edelleen muodostaa esteitä. Valtioiden on puututtava juuri näihin esteisiin. Lisäksi asiassa edistyneiden maiden kokemusten perusteella näyttää siltä, että vaikka yrittäjyyskasvatusta voidaankin kehittää 3 Vastuut vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi joissakin maissa paikallisviranomaisilla on valta vaikuttaa opetussuunnitelmiin, kun taas toisissa maissa niiden valta voi olla hyvinkin vähäistä ja rajoittua esimerkiksi vain koulurakennuksiin ja muuhun henkilöstöön kuin opetushenkilökuntaan. 4 Koulujen tarjoaman ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisikä vaihtelee EU:n jäsenvaltioissa.

19 20 alhaalta ylöspäin, vain valtionjohto voi saada aikaan yrittäjyyskoulutuksen laajuudessa ja laadussa tarvittavan muutoksen sekä koulutusjärjestelmien yleisen mallin muutoksen. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa valtio toteutti vuonna 2003 kampanjan, jota ennen yrittäjyyskasvatusta oli noin 20 vuoden ajan kehitetty pitkälti alhaalta ylöspäin 5. Kampanja nosti kuitenkin yrittäjyyskasvatusta tarjoavien koulujen osuutta noin 10 prosentista 90 prosenttiin viidessä vuodessa eli vuoteen 2008 mennessä 6. Kansallisilla poliittisilla toimilla voidaan i) torjua yleisesti annettavan ja asiantuntevan yrittäjyyskoulutuksen esteitä ii) asettaa strateginen painopiste ja osoittaa strateginen suunta iii) lisätä toiminnan johdonmukaisuutta ja kehittää sen rakennetta. Kun jäsenvaltiot aloittavat lähtötilanteesta, jossa toimintaa on suhteellisen vähän, valtion toimilla on erityisen tärkeää kehittää toiminnan johdonmukaisuutta ja rakennetta. Millainen on sitten EU:n jäsenvaltioiden nykytilanne strategioiden kehittämisen alalla? 2.6 Nykytilanne kansallisten strategioiden kehittämisen alalla Eri maat ovat edenneet tähän mennessä strategian kehittämisessä hyvin eri tavoin: noin kolmasosa on laatinut erityisen kansallisen yrittäjyyskasvatusstrategian erillisen asiakirjan muotoon. 7. Monissa maissa strategioita valmistellaan parhaillaan. Tältä osin yksi tuore myönteinen esimerkki on Tanska, jossa neljä ministeriötä otti vuonna 2009 käyttöön kansallisen yrittäjyyskasvatusstrategian. Muutamassa maassa yrittäjyyskasvatus on osa kansallista opetussuunnitelmaa (esimerkiksi Suomessa) tai yrittäjyyskasvatusta ei käsitellä kansallisesti, sillä hallintojärjestelmä on pitkälti hajautettu (esimerkiksi Saksassa). Varta vasten laadittujen tai riippumattomien yrittäjyyskasvatusstrategioiden sisällöstä voidaan todeta, että monilla strategioilla luodaan kehys, jonka puitteissa muut sidosryhmät, kuten paikallis- tai alueviranomaiset taikka oppilaitokset ja opettajat laativat yksityiskohtaisempia täytäntöönpanosuunnitelmia. Tällöin kansalliset viranomaiset koordinoivat strategisesti varsinaisen kehitys- ja täytäntöönpanotyön tekevien muiden viranomaisten ja sidosryhmien työtä. Hyvä esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Ruotsin kansallinen strategia. Muutamissa esimerkeissä jäsenvaltioiden yrittäjyyskasvatuspolitiikka on johtanut tarkempien strategisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen. Esimerkiksi Belgiassa hallitus hyväksyi vuonna 2006 Ondernemend Onderwijs -nimisen suunnitelman eli Flanderin yrittäjyyskasvatusta koskevan toimintasuunnitelman. Flanderin suunnitelma käsittää täsmällisiä toimia ja aikataulun ( ) sekä tiettyihin toimenpiteisiin kohdennetut määrärahat. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten välisten sillanrakennushankkeiden kehittäminen sekä koululaisten tai opiskelijoiden harjoitusyritysten tai varjoyritysten perustaminen. 8 Varat ohjataan suoraan oppilaitoksille ja/tai välikätenä toimiville organisaatioille. Kansallisilla strategioilla on niiden luonteeseen katsomatta usein yhteisiä piirteitä. Yleinen suuntaus on se, että kansallisissa opetussuunnitelmissa siirrytään sisällön painottamisesta taitojen painottamiseen. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden saada oppilaitokset suhtautumaan yrittäjyyteen avaintaitona. Strategioissa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta usein laajasta näkökulmasta. Siispä Norjassa pohditaan paitsi sitä, miten yrittäjiksi haluavia voidaan tukea, myös sitä, miten jo työelämässä toimivat voivat omaksua työssään yrittäjähenkisen ajattelutavan tai mi- 5 Katso esimerkiksi Bennett R. J. ja McCoshan A. (1993), Enterprise and Human Resource Development: Local Capacity Building. 6 Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö (2008), Enterprise: Unlocking the UK s talent. gov.uk. 7 Kertomus Towards Greater Cooperation and Coherence in Entrepreneurship Education, Euroopan komissio 2010.

20 21 ten ihmiset voivat olla aktiivisia kansalaisia ja tuottaa yhteiskunnassaan innovaatioita. Kun asiaa lähestytään tällä tavalla, yrittäjyyskoulutuksessa katsotaan olevan pohjimmiltaan kyse yksilöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja asenteiden kehittämisestä (mikä käsittää esimerkiksi aloitteellisuuden, innovatiivisuuden ja luovuuden, riskienottokyvyn ja itseluottamuksen). Myös Ruotsin kansallisessa strategiassa sana yrittäjyys tulkitaan laajasti: yrittäjyys nähdään dynaamisena ja sosiaalisena prosessina, jossa yksilöt tunnistavat yksin tai yhteistyössä mahdollisuuksia ja kehittävät niiden pohjalta ideoistaan käytännönläheisiä tai tavoitteellisia toimenpiteitä sosiaalisessa, kulttuurisessa tai taloudellisessa toimintaympäristössä joskin ohjelman nimenomaisena tavoitteena on lisätä uusien yritysten määrää. Useimmissa kansallisissa strategioissa mainitaan nimenomaisesti, miten tärkeää on yhdistää yrittäjyyskasvatus kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin (National Qualifications Frameworks, NQF). Samoin Alankomaiden, Norjan, Portugalin ja Ruotsin kaltaisten maiden strategioissa korostetaan opettajankoulutusohjelmien kehittämistä, arvioinnin ja sertifioinnin keskeistä asemaa luotaessa yhteyksiä kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin sekä keskeisten sidosryhmien roolia täytäntöönpanon eri tasoilla. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Itävalta, jossa valmistellaan parhaillaan kansallista opettajankoulutusstrategiaa. Strategiassa määritellään perustutkintoon johtavan koulutuksen aikaiset ohjelmat yrittäjyyteen ja liikkeenjohtoon erikoistuu neljä yliopistoa (Graz, Wien, Innsbruck, Linz) työuran aikaiset ohjelmat symposiumeissa, työpajoissa ja seminaareissa säännöllisesti annettava opettajankoulutus 9 ammatillinen täydennyskoulutus Kitzbühelin kesäyliopisto tarjoaa toisen asteen yrittäjyyskasvatusta, jossa keskitytään konkreettisiin harjoituksiin, välineisiin ja menetelmiin. Strategioiden välillä on myös muutamia huomattavia eroja. Yksi tärkeä seikka liittyy siihen, missä määrin täytäntöönpanon edistymisen mittaamiseksi asetetaan tavoitteita ja kehitetään indikaattoreita. Esimerkiksi Ruotsin strategia, joka muodostaa laajan toimintakehyksen, ei sisällä erityisiä tavoitteita tai indikaattoreita. Sen sijaan Belgiassa Flanderissa suunnitelman tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu aktiivisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: Flanders District of Creativity -niminen organisaatio on lanseerannut vaikutusten arvioimiseksi EFFECTO-tutkimuksen, jossa keskitytään paikallisessa toisen asteen koulutuksessa oleviin nuoriin, jotka ovat osallistuneet yrittäjyyskoulutukseen. 03-Loep: Entrepreneurial Spirit Magnifying Glass (Yrittäjähengen suurennuslasi) on seulontaväline, jolla voidaan mitata, missä määrin koulutushankkeilla kehitetään yrittäjähenkeä. ENTRE-peili on itsearviointiväline, jonka avulla yksilöt voivat arvioida omien yrittäjätaitojensa kehitystä. 10 Eroja ilmenee myös siinä, miten sitovia oppimisvaatimuksia opetussuunnitelmaan kuuluvalle yrittäjyyskoulutukselle asetetaan. Vaikka jotkin kansalliset strategiat ovatkin varsin yksityiskohtaisia, tarvittavat täytäntöönpanotoimet eritellään pääasiassa hajanaisella tavalla. Tämä vahvistaa, että käynnistetty prosessi on tärkeä ja että Euroopan komissio voi toimia merkittävässä asemassa kehityksen vauhdittajana. Vastaavasti jäsenvaltioiden on toteutettava merkittäviä lisätoimia yrittäjyyskoulutuksen juurruttamiseksi ja sen toteutuksen syventämiseksi kansallisella tasolla. 8 On huomattava, ettei olemassa ole koko suunnitelman kattavia määrärahoja on%20enterprise%20education-flanders.pdf

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot