Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa. Opassarja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa. Opassarja"

Transkriptio

1 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Yritys- ja teollisuustoiminta 1

2 3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Opas nuorten yrittäjyyskasvatuksen edistämisestä ja tukemisesta EU:n rakennerahastojen avulla

3 4 Tämä opas on Euroopan komission tuottama ja perustuu tietoihin, joita on saatu lukuisien alalla toteutettujen hankkeiden ja tutkimusten yhteydessä. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.1: Yrittäjyys 2020 Sähköposti: Www-sivut: Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla verkosta. Tämän oppaan tarkoituksena on välittää tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Liiketoimintojen siirron helpottaminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista. Nro 5: Small Business Act -aloitteen täytäntöönpano aluetasolla Nro 6: Rakennerahastot pk-yritysten ja yrittäjyyspolitiikan tukena OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. Tämä julkaisu ei välttämättä edusta Euroopan komission näkemystä tai kantaa. Luxemburg: Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimisto, ISBN DOI /56601 Euroopan unioni, Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.

4 5 Esipuhe Saatavana on näyttöä siitä, että yrittäjähenkisen ajattelutavan kehittäminen on tärkeä osa endogeenista kasvua ja välttämätöntä paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen ja sosiaalisen koheesion kannalta. Nykyään tiedetään yleisesti, että opetuksella ja koulutuksella voidaan edistää yrittäjille ominaisia ajattelu- ja toimintatapoja. Laaja-alaiset taidot, kuten luovuus, aloitteellisuus ja yrittäjähenkisyys, auttavat nuoria kehittämään valmiuksiaan ajatella luovasti ja innovoida, ennakoida, toimia joustavasti ja itsenäisesti, hallita projekteja ja saavuttaa tuloksia. Yrittäjyyskoulutuksen myönteisistä vaikutuksista on saavana entistä enemmän näyttöä. Yrittäjyyskasvatusohjelmiin osallistuvat nuoret oppivat suhtautumaan asioihin yrittäjähenkisemmin, saavat nopeammin työpaikan opintojensa jälkeen, perustavat enemmän yrityksiä ja luovat näin enemmän työpaikkoja. Yrittäjyysohjelmat tarjoavat erinomaisen tilaisuuden luoda yhteyksiä koulutusjärjestelmien ja paikallisen talouden välille, sillä ne perustuvat projektityöskentelyyn ja oikeiden yrittäjien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Opiskelijat, jotka luovat kontakteja paikalliseen elinkeinoelämään, jäävät muita todennäköisemmin opintojensa jälkeen kotiseudulleen tai kotimaahansa joko paikallisten yritysten työntekijöiksi tai yrittäjiksi. Näistä syistä suosittelemme tätä opasta päättäjille ja kaikille paikalliseen kehittämiseen osallistuville. Kannustamme teitä tekemään toimintaohjelmissanne yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta koskevia aloitteita ja hyödyntämään kaikkia EU:n tarjoamia resursseja. Antonio TAJANI Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus ja yritystoiminta Johannes HAHN Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka LászlÓ ANDOR Euroopan komission jäsen Työllisyys, sosiaaliasiat ja sosiaalinen osallisuus

5 6

6 7 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Oppaan tarkoitus Poliittinen tausta Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Tilannekatsaus: epätasainen tilanne yrittäjyyskoulutuksessa Johdanto Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteet Tavoitteena yhteinen toimenpidelogiikka Yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeiset piirteet Kansallisten poliittisten toimien tarve Nykytilanne kansallisten strategioiden kehittämisen alalla Etenemismalli yhteistyön ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi Etenemismallin syy ja tarkoitus Mallin rakenne ja sisältö Mallia koskeva yhteenveto Yleiset tavoitteet Keskeiset vaiheet Mallin vaikutukset: etenemiseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet Rahoitus Tavoitteiden ja indikaattorien määrittely Opetusmenetelmät Etenemismahdollisuudet Arviointi, validointi ja tunnustaminen Siirtyminen opintojen parista yrittäjäksi Opettajien kouluttaminen ja osallistuminen Yritysten järjestelmällinen osallistuminen Yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden järjestelmällinen osallistuminen Paikallis- ja alueviranomaisten, kansallisten viranomaisten ja Euroopan komission rooli Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Johdanto Kansallisen strategian keskeiset osatekijät Kansallisen toimintakehyksen laatiminen: Tuloksekkaiden käytännön toimien kehittäminen Opettajat ratkaisevana menestystekijänä Yhteistyö yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden kanssa Paikallis- ja alueviranomaisten aktiivisen roolin kehittäminen Tuloksekkaan yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen oppilaitoksissa alueellisen ja paikallisen yrittäjyyskasva tusjärjestelmän rakentaminen Toimintasuunnitelman vieminen eteenpäin Johdanto Vaikutukset menettelytapoihin EU mahdollistajana: muutosten ja ohjelmien tukeminen Tehtävät ja vastuut EU:n tasolla... 61

7 6 Luettelo toimenpiteistä eurooppalaista yrittäjyyskasvatusta koskeva Oslon toimintasuunnitelma Esimerkkejä hyvistä käytännöistä Tanskan yrittäjyyssäätiö (Fonden for entreprenørskab) Koulujen ja yritysten välinen toimintaohjelma TF-Fest-messut Oppilasyritysohjelma Yrittäjän ajokortti Lucy et Valentin créent leur entreprise! (Lucy ja Valentin perustavat oman yrityksen!) Yrittäjyyskasvatus Kitzbühelin kesäyliopistossa Unternehmergymnasium Bayern Baijerin yrittäjyyspainotteinen lukio Yrittäjyyden edistämisohjelma Øresund Entrepreneurship Academy (Øresundin yrittäjyysakatemia)... 78

8 9 Tiivistelmä 1.1 Oppaan tarkoitus Rakennerahastoilla erityisesti Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahastolla (EAKR) on tärkeä tehtävä tukea konkreettisia hankkeita, joilla pyritään lisäämään nuorten yrittäjähenkistä ajattelu- ja suhtautumistapaa ja yrittäjäosaamista. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan toistaiseksi vielä hyödynnetty täysin. Tämän asiakirjan tarkoituksena on sen vuoksi esitellä hyödyllisiä toimia, joita voitaisiin toteuttaa kaikissa maissa ja kaikilla alueilla EU:n rakennerahastojen tuella. Oppaassa: a) esitetään yleiset syyt yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen antamiseen EU:ssa ja kuvataan asiaa koskeva yleinen tilanne b) esitetään yrittäjyyskasvatuspolitiikan eri vaiheiden kehittämisen ja täytäntöönpanon etenemistä kuvaava malli c) luetellaan useita esimerkkejä hyvistä käytännöistä rakennerahastojen toimenpideohjelmiin sisällytettävien hankkeiden inspiroimiseksi. Näitä esimerkkejä annetaan sekä luvun 4 havainnollistavissa ruuduissa että liitteessä. Tämä opas perustuu pääasiassa työhön, jota komissio on tehnyt viimeisten viiden vuoden ajan tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kouluissa ja yliopistoissa annettavan yrittäjyyskasvatuksen ja koulutuksen edistämiseksi ja erityisesti tämän alan kansallisten strategioiden täytäntöönpanon tukemiseksi. 1.2 Poliittinen tausta Yrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen ovat olleet EU:n ja jäsenvaltioiden strategisia poliittisia tavoitteita monen vuoden ajan, ja niiden merkitys on kasvanut ajan mittaan, kun Euroopan komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toteuttamaan monenlaisia toimenpiteitä. Niistä tärkeimpiin kuuluu muun muassa yrittäjyyskulttuurin vahvistaminen ja EU:n kansalaisten, etenkin nuorten, yrittäjähenkisen ajattelutavan kehittäminen. Opetuksen ja koulutuksen rooli on tässä keskeinen. Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden pitäisi voida saada yrittäjyyskasvatusta ja koulutusta, jota pitäisi

9 10 tarjota kaikenlaisissa oppilaitoksissa ja kaikilla koulutustasoilla. Eurooppa strategiassa korostetaan, että luovuus, innovointi ja yrittäjyys on otettava keskeiseksi osaksi opetussuunnitelmia, ja esitetään monia toimia EU:n yrittäjyys- ja innovointivalmiuksien vapauttamiseksi hyödyntäen lippulaivahankkeita. Niitä ovat Nuoret liikkeellä aloite, uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Innovaatiounioni-hanke. Lisäksi koulutuksen ja kulttuurin pääosaston työohjelmassa (Koulutus 2020) yhtenä neljästä strategisesta tavoitteesta on innovoinnin ja luovuuden myös yrittäjyyden edistäminen kaikilla opetuksen ja koulutuksen tasoilla. 1 Vuonna 2008 kehitystä vauhditti ja yrittäjyyskasvatusta vahvisti eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite (SBA), jossa todettiin seuraavaa: Koulutusjärjestelmässä ja erityisesti opetussuunnitelmissa ei keskitytä riittävästi yrittäjyyteen eivätkä ne tarjoa yrittäjien tarvitsemia perusvalmiuksia. Lapset voivat oppia ymmärtämään yrittäjyyden arvon jo heti koulunkäynnin aloitettuaan. SBA:n periaatteessa I todettiin, että kiinnostusta yrittämiseen ja yrittäjätaitoja on tuettava, ja kehotettiin erityisesti jäsenvaltioita edistämään innovatiivista ja yrittäjyyttä suosivaa ajattelutapaa nuorison keskuudessa sisällyttämällä yrittäjyys avaintaidoksi opetussuunnitelmiin, erityisesti toisen asteen yleissivistävässä koulutuksessa, ja varmistamaan, että se otetaan asianmukaisesti huomioon oppimateriaalissa varmistamaan, että yrittäjyyden merkitys otetaan asianmukaisesti huomioon opettajien koulutuksessa lisäämään yhteistyötä yritysmaailman kanssa, jotta kaikilla tasoilla voidaan kehittää järjestelmällisiä strategioita yrittäjyyskasvatusta varten. Eurooppalaisessa viitekehyksessä todetaan, että yrittäjyys ja aloitekyky ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta, joiden hallintaa itsensä toteuttaminen, sosiaalinen osallisuus, aktiivinen kansalaisuus ja työllistettävyys osaamistaloudessa edellyttävät kansalaisilta. Eurooppalaisen viitekehyksen määritelmän mukaan avaintaidolla yrittäjyys ja aloitekyky tarkoitetaan yksilöiden kykyä muuntaa ideat toiminnaksi. Siihen sisältyy luovuutta, innovointia ja riskinottoa sekä kyky suunnitella ja toteuttaa projekteja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä tukee yksilöitä heidän jokapäiväisessä elämässään kotona ja yhteiskunnassa ja sen lisäksi auttaa heitä työpaikalla olemaan tietoisia työnsä laajemmasta kehyksestä ja hyödyntämään tilaisuuksia. Se on myös perusta erityistaidoille ja tiedolle, joita tarvitsevat sosiaalista tai kaupallista yritystoimintaa käynnistävät tai siihen osallistuvat henkilöt. Tähän pitäisi sisältyä tieto eettisistä arvoista ja sen pitäisi edistää hyvää hallintotapaa. Koulutuksen vaikutuksesta yksilöiden yrittäjähenkeen sekä yhteiskuntaan ja talouteen on saatavana entistä enemmän näyttöä. Maat tai alueet, joilla on vakiintunut yrittäjyyskasvatusstrategia, pystyvät jo mittaamaan toimiensa tuloksia. Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston hiljattain tilaaman tutkimuksen tulokset yliopistojen yrittäjyysohjelmien vaikutuksesta osoittavat selvästi, että yrittäjyyskoulutuksella voidaan saada aikaan muutosta. Yrittäjyysohjelmiin ja toimenpiteisiin osallistuneet nuoret ajattelevat ja toimivat muita yrittäjähenkisemmin, he saavat työpaikan nopeammin opintojensa jälkeen, pystyvät innovoimaan enemmän työntekijöinä yrityksen palveluksessa ja perustavat itse enemmän yrityksiä. Tämän asiakirjan tärkeimmät lähteet ovat seuraavat: - komission vuonna 2007 julkaiseman eurooppalaista yrittäjyyskasvatusta koskevan Oslon toimintasuunnitelman ( Oslo Agenda for Entrepreneurship Education in Europe ) suositukset - päättäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa vuonna järjestettyjen viiden korkean tason paneelikeskusteluryhmän tulokset 1 Katso

10 11 - kahden aiheesta Teacher Education in Entrepreneurship (yrittäjyyskasvatus opettajankoulutuksessa) vuonna 2011 järjestetyn symposiumin tulokset - eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan Small Business Act -aloitteeseen (SBA) liittyvien hyvien käytäntöjen tietokanta. Raportissa annetaan tietoa yrittäjyyskoulutuksen nykytilanteesta erityisesti yrittäjyyskasvatusstrategioiden kehittämisen ja toteuttamisen osalta luodaan kehys yrittäjyyskoulutuksen alueen kartoittamista, strategian laatimista sekä painopisteiden asettamista ja toimien toteuttamista varten käyttämällä paneelikeskustelujen pohjalta laadittua etenemismallia annetaan hyvien käytäntöjen toteutusohjeita, jotka auttavat tarttumaan etenemismallin keskeisiin alueisiin annetaan suosituksia kaikentasoisista toimenpiteistä EU:n jäsenvaltioissa ja niiden alueilla tapahtuvan kehityksen tukemiseksi. 1.3 Tuloksekkaiden toimintaperiaatteiden ja käytännön toimien kehittäminen: edistyksen tukeminen hyviä käytäntöjä noudattamalla Koska yrittäjyyskasvatus vaihtelee suuresti EU:n eri jäsenvaltioiden kesken, tarvitaan järjestelmällisempiä lähestymistapoja, joilla varmistetaan, että yrittäjyyskasvatusta on tarjolla jokaisessa oppilaitoksessa jokaiselle opiskelijalle. Yrittäjyyskasvatusjärjestelmien kaikkia osa-alueita on kehitettävä. Raportissa vastataan tähän tarpeeseen esittämällä jäsenvaltioita ja alan sidosryhmiä auttava etenemismalli. Malli muodostaa käsitekehyksen, jonka pohjalta voidaan määrittää toimenpiteiden painopisteet sekä rakennuspalikat, joita toimijat voivat toteuttaa. Malli käsittää neljä peräkkäistä vaihetta strategiaa edeltävästä vaiheesta valtavirtaistamiseen, ja siinä esitetään tarkkaan, mitä toimia kansallisen strategian ja toimintakehyksen laatiminen edellyttää ja mitä toimia koulujen, opettajien sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden on toteutettava. Mallilla pyritään muuttamaan käsitteitä niin, ettei yrittäjyyskoulutuksessa ole enää kyse vain siitä, miten liiketoimintaa harjoitetaan, vaan kaikkiin elämänaloihin sovellettavien taitojen hankkimisesta ja soveltamisesta opiskeluun, ja ettei yrittäjyyskasvatus ole enää pelkkä opetussuunnitelman lisäosa, jota tarjotaan lähinnä keskiasteen oppilaitoksissa, vaan keskeinen osa opetussuunnitelmaa kaikilla koulutustasoilla siihen, että kaikki keskeiset sidosryhmät kehittävät yhteisen kansallisen vision, joka käsittää oppimistulokset, -tavoitteet ja -indikaattorit sekä mekanismit ministeriöiden välisen yhteistyön parantamiseksi ja työmarkkinaosapuolten osallistumisen lisäämiseksi siihen, että opettajat, oppilaitokset ja paikalliset yritykset saavat keskeisen tehtävän kehittää aiempaa järjestelmällisempiä ja kestävämpiä menetelmiä. Tässä työssä niillä on tukenaan yksityisiä yhdistyksiä ja organisaatioita sekä paikallisia, alueellisia ja kansallisia tuki-infrastruktuureita, joihin kuuluu opettajankoulutusta, opetusresursseja ja välineitä, mekanismeja hyvien käytäntöjen jakamiseksi sekä klustereita ja kumppanuuksia. Yrittäjyyskasvatusstrategian kehittämisen ja täytäntöönpanon monilta osa-alueilta on jo saatavana esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Sidosryhmien auttamiseksi raportissa kuvaillaan, mitä ihanteellisen strategian pitäisi sisältää. Strategiassa pitäisi käsitellä eri ministeriöiden osallistumista, sidosryhmien kuulemista tai jopa mukaan ottamista strategian laaja-alaisen vastaanoton turvaamiseksi, keskeisten taitojen sisällyttämistä koko kansalliseen opetussuunnitelmaan, korkean tason strategisia tavoitteita, hyvien käytäntöjen levittämistä, opettajankoulutusta, etenemismahdollisuuksia ja rahoitusta.

11 12 Raportissa käsitellään myös yksityiskohtaisesti etenemismallin viidellä eri osa-alueella toteutettavia keskeisiä toimia ja tuodaan esiin olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joista voi olla apua kehitystyöhön. 1. Kansallisen toimintakehyksen laatiminen: Vaikka opetusministeriöt kantavatkin yleensä päävastuun, myös valtiovarainministeriöt sekä yritystoiminnasta ja kaupasta vastaavat ministeriöt ovat avainasemassa. Lisäksi ministeriöiden työn koordinointi on menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Sidosryhmät ja työmarkkinaosapuolet on hyvin tärkeää ottaa työhön mukaan, ja tähän tähtäävissä toimissa on otettava huomioon niiden erilaiset taustat, näkökulmat ja taidot. 2. Opettajat ratkaisevana menestystekijänä: Opettajat tarvitsevat oikeanlaista tukea: luotettavaa tutkimusta, jonka avulla ymmärretään opettajien käsitykset yrittäjyyskoulutuksesta ja tavat lähestyä aihetta, tehokasta opettajankoulutusta sekä perustutkintokoulutusta että jatkokoulutusta, jatkuvaa tukea, kuten työkaluja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi, materiaali-, työkalu-, menetelmä- ja resurssipankkeja sekä tehokkaita tukiverkostoja. 3. Yritysten, yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden ottaminen mukaan: Yrityksistä opiskelijat saavat oppimisen kannalta välttämättömiä tosielämän esimerkkejä ja kokemuksia, jotka perustuvat vierailujen tekemiseen, työkokemuksen hankkimiseen, tapaustutkimuksiin ja roolimalleihin. Lisäksi yritykset tukevat yksityisten yhdistysten ja organisaatioiden, kuten Junior Achievement Young Enterprisen (JA-YE) ja EUROPE- Nin työtä. Tällaiset yhdistykset ja organisaatiot tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia käytännönläheiseen ja kokemusperäiseen oppimiseen, joka liittyy esimerkiksi mini- ja virtuaaliyritysten toiminnan harjoittamiseen. 4. Aktiivisen roolin antaminen alue- ja paikallisviranomaisille: Alue- ja paikallisviranomaiset voivat kehittää kouluille ja opettajille tukitoimenpiteitä, ja niillä on ainutlaatuiset edellytykset ottaa johtava asema oppilaitosklustereiden kehittämisen sekä oppilaitosten ja yritysten välisten kontaktien luomisen alalla. Ne voivat myös varmistaa, että yrittäjyyskasvatus sisällytetään muihin paikallisiin tai alueellisiin strategioihin, kuten sosiaalialaa (esimerkiksi nuorisoa) ja talouskehitystä koskeviin strategioihin. 5. Tuloksekkaan yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen oppilaitoksissa alueellisen ja paikallisen yrittäjyyskasvatusjärjestelmän rakentaminen: Etenemismallilla pyritään viime kädessä siihen, että kaikki oppilaitokset kaikilla tasoilla osallistuvat yrittäjyyskoulutuksen antamiseen niin, että eri koulutustasojen ja koulutustyyppien välillä on selvä yhteys ja että paikallisissa yrittäjyyskasvatusjärjestelmissä kehitetään laajempia yhteyksiä. Tämä voidaan aloittaa siitä, että oppilaitokset laativat omat johdonmukaiset tapansa lähestyä yrittäjyyskasvatusta, kehittävät oppimisympäristöjä kokemusperäistä oppimista varten ja luovat sitten laajempia yhteyksiä muodostamalla klustereita ja kumppanuksia.

12 13 Tilannekatsaus: Epätasainen tilanne yrittäjyyskoulutuksessa Luvun 2 keskeiset näkökohdat Jäsenvaltioiden välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys yrittäjyyskoulutuksen tavoitteista: sen pitäisi kehittää sekä yleisiä valmiuksia, kuten itseluottamusta, sopeutuvuutta ja luovuutta, että liiketoimintaosaamista. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmissä tarjotaan yrittäjyyskasvatusta yleensä yleisen opetussuunnitelman lisäosana ylemmän perusasteen koulutukseen asti, ja keskiasteelta eteenpäin sen voi valita osaksi erillistä ainetta, kuten kaupan alan tai taloustieteen opintoja. Käytännöt vaihtelevat suuresti eri puolilla Eurooppaa. Tarjontaa kehitetään eniten alhaalta ylöspäin eikä aihetta käsitellä järjestelmällisesti opetusohjelmissa. Opettajat ja oppilaitokset ovat keskeisiä toimijoita: yksilön mahdollisuudet saada laadukasta yrittäjyyskasvatusta ovat riippuneet pitkälti opetushenkilökunnan innosta ja kyvystä taata oikeat resurssit. Yksityiset yritykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kuten Junior Achievement Young Enterprise (JA-YE) ovat myös keskeisessä asemassa: ne tarjoavat resursseja opettajille sekä todellisia käytännönläheisiä kokemuksia. Alue- ja paikallisviranomaisten rooli vaihtelee suuresti, mutta viranomaiset voivat toimia keskeisessä asemassa prosessin edistäjinä. Yrittäjyyskoulutuksen muuttaminen opetussuunnitelman ylimääräisestä lisäosasta keskeiseksi osaksi opetussuunnitelmaa tuo mukanaan: opetusmenetelmien muutoksia: kokemusperäistä oppimista käytetään enemmän, ja opettajat saavat uuden valmentajan/ valvojan roolin, mikä auttaa opiskelijoita itsenäistymään ja suhtautumaan omaan koulutukseensa aloitteellisesti oppimisympäristön muutoksia: opiskelijat siirtyvät luokkahuoneista todellisiin yrityksiin, ja oppilaitosten sisäinen hierarkia vähenee keskeisen tehtävän valtionjohdolle: vain se voi saada aikaan yrittäjyyskoulutuk-

13 14 sen laajuudessa ja laadussa tarvittavan muutoksen. Eri maat ovat edenneet tähän mennessä hyvin eri tavoin strategian kehittämisessä ja toteuttamisessa. Joillakin mailla on yrittäjyyskasvatusstrategioita, kun taas joissakin maissa on kehitetty yrittäjyyskasvatuspolitiikkaa muilla keinoilla, erityisesti osana kansallisia opetussuunnitelmia. Osa maista on yhä suunnitteluvaiheessa. Useimmiten yrittäjyyskasvatuspolitiikalla pyritään tarjoamaan laaja toimintakehys ja antamaan joskus täytäntöönpanovastuuta muille elimille, kuten valtion virastoille tai yksityisille yhdistyksille ja organisaatioille. Tavoitteiden asettamisessa edistyksen seuraamiseksi sekä oppimisvaatimuksissa on käytännössä suuria eroja. Jäsenvaltioiden on yleisesti hyvin tärkeää juurruttaa yrittäjyyskasvatus osaksi opetusohjelmiaan ja tehostaa sen toteutusta. 2.1 Johdanto Tässä luvussa käsitellään yrittäjyyskoulutuksen nykytilannetta. Tilanne on kaiken kaikkiaan hyvin epätasainen: maiden, kuntien, oppilaitosten ja jopa yksittäisten luokkien ja opettajien välillä on suuria eroja. Luku jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä tarkastellaan nykyisen politiikan mukaisen ja käytännössä toteutetun yrittäjyyskoulutuksen tavoitteita. Tältä pohjalta voidaan muodostaa ja esitellä yrittäjyyskoulutuksen yleinen toimenpidelogiikka, johon toiminta tällä hetkellä perustuu. Luvun toisessa osassa luodaan yleiskatsaus yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeisiin piirteisiin ja käsitellään eri toimijoiden roolia yrittäjyyskoulutukseen liittyvissä prosesseissa. Kolmas osa perustuu kahteen ensimmäiseen osaan, joiden pohjalta siinä käsitellään sitä, mitä toimenpiteitä on toteutettava kansallisella tasolla. Merkittävää on se, että analyysi osoittaa, että jäsenvaltioiden kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä yrittäjyyskoulutuksella pyritään saavuttamaan, mitä tämä tarkoittaa sen nykyisen toteutuksen kannalta ja mitä muutoksia tarvitaan, jotta koulutusjärjestelmät voisivat täyttää odotukset. 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen tavoitteet Luvussa 1 todettiin yrittäjyyskoulutuksen olevan nykyisin tärkeä painopiste valtionjohdon toimissa koko Euroopassa. Sitä pidetään tärkeänä osana monenlaista politiikkaa, jolla pyritään tukemaan laajemman, vahvemman ja elinvoimaisemman toimintaympäristön kehittämistä pienyrityksille. Se sisältyy keskeisesti yhteen SBA-aloitteen kymmenestä periaatteesta ja tukee useita muita periaatteita. Seuraavassa tarkastellaan sitä, miten yrittäjyyskoulutuksella pyritään tarkalleen vaikuttamaan. EU:n politiikan kehityskulku osoittaa, että yrittäjyyskoulutuksella, sellaisena kuin se ilmenee nykyään politiikassa ja käytännön toimissa, voidaan saada aikaan monenlaisia vaikutuksia. Sen katsotaan ennen kaikkea voivan lisätä yrittäjähenkistä ajattelutapaa nuorten eurooppalaisten keskuudessa, kasvattaa uusien yritysten määrää ja parantaa niiden selviytymisedellytyksiä sekä lisätä pk-yritysten kasvua ja innovointia ja parantaa siten niiden työllistämismahdollisuuksia keskipitkällä aikavälillä. Yrittäjyyskoulutuksella on kuitenkin katsottu 1990-luvun loppupuolelta alkaen olevan yhä useampia laajoja vaikutuksia: se on liitetty esimerkiksi eurooppalaisten väestöryhmien luovuuden ja innovatiivisuuden kasvuun sekä sosiaalisen koheesion ja aktiivisen kansalaisuuden lisääntymiseen, sillä se parantaa itsetuntoa ja lisää riippumattomuutta ja sopeutumiskykyä (minkä vuoksi sillä on keskeinen rooli nuorisopolitiikassa). Nykyisellä yrittäjyyskoulutuksella pyritään kehittämään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden, myös aikuisopiskelijoiden, yrittäjätaitoja. Kun tämä yrittäjähenkisten yksilöiden joukko kasvaa, osa heistä saattaa hyvinkin perustaa oman yrityksen, mutta kaikilla on paremmat edellytykset vastata työmarkkinoiden kasvaviin mukautumiskykyvaatimuksiin. Yrittäjyyskasvatus parantaa osaltaan myös yleistä käsitystä yrityksistä ja yrittäjistä ja muuttaa

14 15 koko väestön suhtautumistapaa yrittäjyyteen myönteisempään suuntaan. Ihmiset voivat saada yleisesti aiempaa paremmat edellytykset vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisesti aktiivisella kansalaistoiminnalla. Tämä on tietysti hyvin laaja-alainen päämäärä ja edellyttää huomattavaa työtä kaikentasoisilta päättäjiltä, jotta asiaan käydään käsiksi, se ymmärretään ja sen pohjalta kehitetään realistista politiikkaa ja käytännön toimia. Kaaviossa 2.1 esitetään taitotyypit, jotka yhdessä muodostavat yrittäjyyskoulutuksen toivotut tulokset. Yrittäjyyskoulutuksessa on pohjimmiltaan kyse ideoiden muuntamisesta teoiksi ja siten luovuudesta, innovoinnista ja riskinotosta, mutta myös kyvystä jäsentää, suunnitella ja hallita näitä prosesseja. Osaaminen Talouden ja työelämän ymmärtäminen Kyky huomata mahdollisuuksia Liiketoimintaetiikan ymmärtäminen Käsitys yrityksen perustamisesta ja siihen liittyvistä prosesseista (esimerkiksi tuotanto, hallinto, markkinointi) Taidot Kyky oma-aloitteiseen työskentelyyn ja tiimityöhön Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja arviointi Riskinarviointi Projektisuunnittelu ja projektinhallinta Taloushallinto Neuvotteleminen ja edustaminen Toimien toteuttaminen ideoiden pohjalta Luovuus, innovointi, riskinotto Aloitteellisuus, ennakoivuus, itsenäisyys, sitkeys, luovuus, innovointi, motivaatio saavuttaa tavoitteet, vastuullisuus (myös sosiaalisen vastuun kantaminen / hyvä kansalaisuus), johtaminen Suhtautumistavat / henkilökohtaiset ominaisuudet Lähteet: HRLP:n keskustelut, Euroopan komission määrittämät elinikäisen oppimisen avaintaidot. Kaavio 2.1 Yrittäjyyskoulutuksen avaintaidot ja tulokset. 2.3 Tavoitteena yhteinen toimenpidelogiikka Edellä käsitellyt tavoitteet muotoillaan jäsenvaltioissa sanoiksi monin eri tavoin. Kuten jäljempänä käy ilmi, ne tuodaan joskus selvästi esiin kehitteillä olevissa yrittäjyysstrategioissa, mutta yleisten kehysten keskeisinä osina ne useimmiten luultavasti ilmenevät yhtä lailla epäsuoraan yksittäisissä luokkahuoneissa tehtävässä käytännön kenttätyössä. Tämän valossa on katsottu voitavan muotoilla näihin yhteisiin näkemyksiin perustuva toimenpidelogiikka.

15 16 Kaavio 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen toimenpidelogiikka. Yleiset vaikutukset Sosiaalisen koheesion lisääntyminen Yritysten tuottavuuden ja innovatiivisuuden lisääntyminen Uusyritysten määrän kasvu ja elinkelpoisuuden lisääntyminen sekä pk-yritysten työllistämismahdollisuuksien paraneminen Välittömät vaikutukset Aktiivisen kansalaisuuden lisääntyminen Työvoiman luovuuden ja sopeutumiskyvyn lisääntyminen Potentiaalisten yrittäjien määrän kasvu Tulokset Itseluottamuksen vahvistuminen ja motivaation kasvu Yksilöiden sopeutumiskyvyn ja luovuuden lisääntyminen Myönteisempi suhtautuminen riskinottoon Liikkeenjohtotaitojen paraneminen Seuraukset Keskeisten yrittäjätaitojen kehittyminen Erityisten liikkeenjohtotaitojen kehittyminen Toimet Avaintaitojen opettamisen ja oppimisen sisällyttäminen kaikkeen opetukseen ja koulutukseen Liikkeenjohtoon liittyvien taitojen ja osaamisen opettaminen ja oppiminen Kaavio 2.2 Yrittäjyyskoulutuksen toimenpidelogiikka. Yrittäjyyskoulutuksessa voidaan noudattaa kaksiosaista lähestymistapaa niiden toimenpiteiden osalta, joilla näitä tuloksia saavutetaan nyt tai tulevaisuudessa: i) Se voidaan valtavirtaistaa opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla, jolloin siinä keskitytään ensisijaisesti yleistaitoihin, kuten luovuuteen, aloitekykyyn ja itseluottamukseen. ii) Sitä voidaan myös opettaa osana erillistä ainetta, useimmiten keskiasteen opinnoista eteenpäin. Tällöin siinä keskitytään voimakkaammin hankkimaan taitoja ja tietoja ja opettelemaan asioita, jotka liittyvät yrityksen perustamiseen ja sen liiketoiminnan harjoittamiseen. Tällainen opetus on useimmiten valinnaista eikä kuulu pakollisena osana opetussuunnitelmaan. Opetuksen ja koulutuksen varhaisvuodet voivat näin luoda perustan yrittäjätaidoille, joiden varaan voidaan rakentaa myöhemmin täsmällisempää liiketoimintaosaamista. Jotta yrittäjyyskoulutuksessa voidaan noudattaa jäsenneltyä ja järjestelmällistä lähestymistapaa ja jotta näin voidaan varmistaa sen laaja-alainen vastaanotto, se on valtavirtaistettava osaksi yleistä opetusta ja koulutusta. Tämä tuo puolestaan mukanaan merkittäviä muutoksia sekä opetukseen että oppimiseen. Yrittäjyyskoulutuksen muuttaminen opetussuunnitelman ulkopuolisesta lisäosasta, jossa keskitytään perinteisesti liiketoiminnan harjoittamiseen, opetussuunnitelman keskeiseksi osaksi, jossa käsitellään myös laaja-alaisesti yrittäjätaitoja ja -valmiuksia, edellyttää nimittäin opetusjärjestelmän yleisen mallin muuttamista. Tämä koskee varsinkin tilanteita, joissa yrittäjyyskasvatus on juurrutettava yleissivistäviin/akateemisiin opintopolkuihin ja joissa käytetään tällä hetkellä perinteisempiä opetusmenetelmiä. Kaikissa vaiheissa on ratkaisevan tärkeää hyödyntää perinteisten opetusmenetelmien sijaan kokemusperäistä oppimista. Kaaviossa 2.1 esitettyjen taitojen kehittyminen edellyttää paitsi opetusmenetelmien muuttamista myös sopivien opetusympäristöjen kehittämistä vaihtoehtoina perinteiselle tarjon-

16 17 nalle. Tärkeintä on se, mitä opetetaan, ja ennen kaikkea se, miten asia opetetaan. Olennaista on erityisesti kokemusperäinen oppiminen sekä opettajien ja oppilaiden perinteisten hierarkiasuhteiden muuttaminen, niin että opettajasta tulee pikemminkin valmentaja ja/tai valvoja. Tällaisten menetelmien ansiosta opiskelijat itsenäistyvät ja heidän aloitekykynsä kehittyy oppimisen myötä. Menetelmät vahvistavat opiskelijoiden valmiuksia kehittää keskeisiä yrittäjätaitojaan sekä oppimisympäristöä, erityisesti viemällä oppilaat perinteisestä luokkahuoneympäristöstä luomaan yhteyksiä paikallisyhteisöön ja hankkimaan kokemuksia oikeista yrityksistä sekä tarjoamalla opiskeluympäristön, jossa hierarkkiset suhteet eivät ole yhtä voimakkaita. Siksi huomiota on kiinnitettävä teoreettisen ja käytännön osaamisen oikeanlaisen yhdistelmän hankkimiseen sekä liike-elämän ja oppilaitosten välisten esteiden poistamiseen. Painopiste on siirrettävä pois perinteisistä menetelmistä siihen, että ihmiset voivat kokeilla ja oppia itse itsestään. Avuksi on, jos tällaiset muutokset vastaavat monissa maissa koulutusalalla vallitsevia suuntauksia. Joissakin maissa tämä epäilemättä edellyttää kuitenkin merkittävää koulutuspolitiikan ja koulutusalan käytäntöjen muutosta. Yrittäjyyskasvatus kattaa siis laajan alueen, sikäli kuin kyse on toivotuista tuloksista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. On pohdittava tarkkaan, miten pitkäaikainen ja suurelta osin melko radikaalikin muutosprosessi aloitetaan, määrittämällä painopisteet ja saavutettavissa olevat välitavoitteet. 2.4 Yrittäjyyskoulutuksen nykykäytäntöjen keskeiset piirteet Yksi yrittäjyyskoulutuksen huomattavimmista piirteistä on se, että käytännöt vaihtelevat Euroopassa voimakkaasti sekä maiden välillä että niiden sisällä ja jopa yksittäisten oppilaitosten tasolla riippumatta siitä, onko kyseessä koulu, ammattikoulu vai yliopisto, sekä ennen kaikkea opettajien välillä. Tämä kertoo siitä, että nykyistä yrittäjyyskasvatusta on kehitetty pääasiassa alhaalta ylöspäin niin, että valtio on vaikuttanut siihen hyvin vähän. Nämä erot johtuvat osaksi siitä, että käsitykset ja tulkinnat yrittäjyyskoulutuksesta vaihtelevat. Tämä on odotettavissa oleva asia, sillä useimmissa maissa ei ole vielä yhteistä ja/tai virallista näkemystä siitä, mitä sillä odotetaan saavutettavan. Tilanne kertoo myös laajemmasta kontekstista ja kulttuuriseikoista, jotka voivat olla sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jäsenvaltioiden erilaiset tavat suhtautua yrittäjyyteen sekä niiden kansantalouksien rakenne- ja luonne-erot voivat olla merkittäviä tekijöitä. Esimerkiksi Ruotsissa, missä kansalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet ajatukseen oman yrityksen perustamisesta vastahakoisesti ja missä taloutta hallitsevat suuret yritykset ja suuri julkinen sektori, on laadittu yrittäjyyskasvatusstrategia. Mitä näiden yleisten seikkojen perusteella voidaan sitten sanoa Euroopan maiden nykykäytäntöjen yksityiskohdista? Koska järjestelmä on ensinnäkin perustunut pitkälti vapaaehtoisuuteen, opettajat ovat usein toimineet keskeisessä roolissa, tehneet yrittäjyyskoulutuksen antamista koskevat aloitteet ja kehittäneet nykyiset käytännöt. Tilanne on tämä myös maissa, joissa yrittäjyyskasvatustarjonnan voidaan sanoa olevan laajinta ja kehittynyttä, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 2 ennen keskushallinnon toteuttamaa viimeaikaista muutosta. Toiseksi yrittäjyyskasvatusta ei ole yleensä käsitelty opetussuunnitelmissa järjestelmällisesti. Sen sijaan se on yleensä opetusohjelman ulkopuolista toimintaa, jota järjestetään yleisen opetuksen lisänä ja joka perustuu yksittäisten opettajien ja oppilaitosten kiinnostukseen asiaa kohtaan. Tämä on johtanut seuraaviin asioihin: i) Koulutuksessa on keskitytty yleensä asioihin, jotka liittyvät lähinnä siihen, miten yritykset toimivat, tai pyritty antamaan opiskelijoille yleinen käsitys työelämästä, sen sijaan, että heitä olisi ohjattu hankkimaan yleistaitoja, jotka liittyvät sinällään yrittäjyyteen. ii) Koulutuksessa on tarjottu mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä yritysten kanssa eikä niinkään mahdollisuuksia kehit- 2 Katso esimerkiksi Bennett R. J. ja McCoshan A. (1993), Enterprise and Human Resource Development: Local Capacity Building.

17 18 tää luovuuden ja riskinoton kaltaisia taitoja. iii) Koulutusta ei ole arvioitu osana yleistä opetusohjelmaa, vaan opettajat ja oppilaitokset ovat tukeutuneet sen sijaan talon sisäisiin palkintoihin ja tunnustuksiin tai osallistuneet kilpailuihin, joita hyvin tunnetut organisaatiot, kuten Junior Achievement Young Enterprise (JA-YE), järjestävät yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Koska kolmanneksi yrittäjyyskasvatusta ei käsitellä systemaattisesti, opettajat ovat käyttäneet työnsä tukena monenlaisia resursseja, jotka ovat hyvin usein yksityisyritysten ja/tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kehittämiä ja tarjoamia (lisätietoja jäljempänä). Opettajien käyttämiä lähestymistapoja, menetelmiä ja työkaluja ovat muun muassa liiketoimintatilanteiden virtuaaliset simulaatiot, käytännönläheisten, konkreettisten kokemusten hankkiminen liiketoiminnasta sekä yrityspäivät/yritysviikot, joiden aikana opiskelijat ideoivat, toteuttavat toimenpiteitä, esimerkiksi tekevät markkinatutkimusta, sekä suunnittelevat ja kehittävät harjoitustuotteita tai palveluja. Kaikissa näissä tapauksissa yrittäjyyskasvatus tarjoaa vaihtoehtoisia menetelmiä valtavirtaa edustaville opetuskäytännöille. Neljänneksi yksityisillä yhdistyksillä ja organisaatioilla on merkittävä asema. Niistä näkyvimpiä ovat seuraavat kansainvälistä toimintaa harjoittavat organisaatiot: JA-YE, joka auttaa nuoria ymmärtämään taloutta järjestämällä heille konkreettisia kokemuksia sekä liiketoiminta- ja talouskoulutusohjelmia. Ohjelmat on tarkoitettu 6 25-vuotiaille ja niitä toteutetaan kumppanuussuhteessa paikallisten yritysten ja koulujen kanssa. EUROPEN, harjoitteluyritysten verkosto, joka tukee, koordinoi ja kehittää palveluja, joilla edistetään oppimista simuloidussa liiketoimintaympäristössä. EUROPENin tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa, tarjota jäsenilleen innovatiivisia koulutusvälineitä, tuoda esiin harjoitteluyrityksen käsitettä ja edustaa jäsenistöään eri hallintotasoilla ja yksityisissä instituutioissa. JADE, joka edistää (korkeakoulutuksen alalla) Euroopassa opiskelijavetoisten yritysten (junior enterprises) kehittämistä toteuttamalla eurooppalaisia hankkeita ja tarjoamalla puitteet kansainvälistä opiskelua koskevalle kansainväliselle yhteistyölle. Se järjestää kansainvälisiä kongresseja ja tapaamisia, joilla edistetään tietojen ja kokemusten vaihtoa ja kulttuurien keskinäistä ymmärrystä ja tuodaan esiin eurooppalaista ajatusta. JADE-verkostossa on tällä hetkellä jäsentä 11:stä EU:n jäsenvaltiosta, ja siinä on mukana 150 opiskelijavetoista yritystä. Eri maissa toimii myös monia kansallisia ja alueellisia yhdistyksiä, joiden tehtävät ja toimintamallit vaihtelevat. Nämä organisaatiot ovat kasvaneet suuriksi ja vakiinnuttaneet asemansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, ja ne tarjoavat valmiita ohjelmia oppilaitoksille ja opettajille. Ne vaikuttavat olevan erityisen hyödyllinen resurssi yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen maissa, joissa oppilaitosten ja liike-elämän väliset yhteydet ovat vähäisiä tai niitä ei ole perinteisesti lainkaan, varsinkin entisissä kommunistimaissa. Ne mahdollistavat yleisesti alhaalta ylöspäin etenevät toimintatavat, jotka tavallaan suojelevat paikallisia käytäntöjä kansallisen politiikan arvaamattomilta muutoksilta ja turvaavat näin jatkuvuuden. Viidenneksi opettajat voivat järjestää oppilaitoksissa ohjelmia ja simulaatioita, mutta vain yritykset voivat tarjota opiskelijoille todellisia ja konkreettisia käytännön kokemuksia yrittämisestä. Valitettavasti maiden välillä ja jopa maiden sisällä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilaitosten käytettävissä on yrityksiä, jotka haluavat tukea ja pystyvät tukemaan yrittäjyyskasvatusta. Se, miten oppilaitokset ja opettajat onnistuvat luomaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin, on usein onnekkaiden yhteensattumien varassa. Yhteyden taustalla ovat usein yksittäiset vanhemmat. Joillakin alueilla oppilaitosten ja yritysten vuorovaikutus on kuitenkin jäsentynyttä ja formalisoitunutta: oppilaitokset muodostavat kumppanuussuhteita yritysten kanssa, mahdollisesti kuntien johdolla, ja yhteistyöhön

18 19 osallistuu myös paikallisia liike-elämän organisaatioita (kuten kauppakamareita). Yrityksille osallistuminen on merkittävä sitoumus, ja motivaation lähteenä on usein tunne yrityksen yhteiskuntavastuusta. Monissa maissa monet pienyritykset haluaisivat auttaa, mutta niillä ei ole aikaa pitkäaikaiseen sitoumukseen. Kuudenneksi maissa, joilla ei ole kansallista politiikkaa, alue- ja paikallisviranomaiset voivat edistää merkittävällä tavalla yrittäjyyskasvatusta: ne voivat edistää yrittäjyyskoulutuksen antamista oppilaitoksissa sekä oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien luomista, kuten edellä todettiin, toimimalla välikäsinä, resurssikeskuksina jne. Vaikka kunnilla onkin usein opetuksen ja koulutuksen alalla lakisääteisiä tehtäviä, tämä ei takaa, että yrittäjyyskasvatus on osa paikallista politiikkaa 3. Lisäksi yrittäjyyskoulutuksessa on eroja eri koulutustasojen ja -tyyppien välillä. Edellä esitetty tilanne on tavallisin perusasteen ja ylemmän perusasteen koulutuksessa. Näissä vaiheissa yrittäjyyskasvatus on tyypillisesti opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa, joka käsittää usein vierailuja yrityksiin tai työnantajien vierailuja kouluihin ja jolla tähdätään yleensä työelämän ymmärtämiseen. Määrätietoisemmat toimet tai hankkeet, joihin sisältyy esimerkiksi pienoisyritystoimintaa, ovat harvinaisia. Yrittäjyyskasvatus on yleisesti ottaen vähäisintä perusasteen opetuksessa. Myös ylemmän perusasteen koulutuksessa yrittäjyyskasvatus on opetussuunnitelman ulkopuolista toimintaa, mutta valinnaisten opintojen merkitys kasvaa ja yrittäjyys voi olla tärkeä osa kaupallisia tai taloudellisia aineita. Myös oikeasta yrityksestä tai pienoisyrityksestä saatava kokemusperäinen oppiminen on merkittävässä asemassa. Koulujen tarjoamassa ammatillisessa peruskoulutuksessa (IVET) 4 yrittäjyyskasvatus on usein osa opetussuunnitelmaa ja taloustieteen ja liiketalouden opintoja. Korkeakoulutuksessa yrittäjyys on erityinen aine joissakin alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa, kuten taloustieteen ja liiketaloustieteen alalla, ja siihen keskitytään enenevässä määrin myös jatkotutkinnoissa. Jotkin korkeakoulut tarjoavat myös mahdollisuuden erikoistua yrittäjyyteen, ja joissakin maissa joihinkin korkeakouluihin on perustettu yrittäjyyskeskuksia. Korkeakoulujen haasteena on varmistaa, että yrittäjätaitoja opetetaan kaikilla kursseilla. 2.5 Kansallisten poliittisten toimien tarve Edellä kuvattu epätasainen tilanne on kuin kumpuileva maisema, jolla on kaksi puolta. Yhtäältä on selvää, etteivät jäsenvaltiot aloita missään nimessä tyhjästä. Kumpuilevaan maisemaan kuuluu niin hedelmällisiä tasankoja kuin karuja aavikoitakin. Toimintaa on paljon. Osa siitä on kunnianhimoista, ja tilanne muuttuukin jatkuvasti. Suuntana on muutos parempaan kohti laaja-alaisempia käytäntöjä. Koska toisaalta käytännöt vaihtelevat ja perustuvat pitkälti vapaaehtoisuuteen, yksittäisen opiskelijan mahdollisuudet osallistua yrittäjyyskoulutukseen ovat pitkälti sattuman varassa. Koska nykykäytännöt ovat luonteeltaan hyvin sattumanvaraisia ja epäjärjestelmällisiä, yrittäjyyskoulutuksen laatu ja asiantuntevuus riippuu (a) siitä, sattuuko opiskelijan oppilaitoksessa olemaan opettaja ja/tai rehtori, joka haluaa järjestää ja pystyy järjestämään yrittäjyyskasvatusta, ja/tai (b) siitä, pystyvätkö opettajat luomaan yhteyksiä paikallisiin yrityksiin, jotka haluavat tarjota ja pystyvät tarjoamaan oppimismahdollisuuksia. Vaikka viime vuosina oppilaitosten ja opettajien on ollut yhä helpompaa saada materiaaleja ja tietoa hyvistä käytännöistä yrittäjyyskasvatusta varten, monet seikat voivat edelleen muodostaa esteitä. Valtioiden on puututtava juuri näihin esteisiin. Lisäksi asiassa edistyneiden maiden kokemusten perusteella näyttää siltä, että vaikka yrittäjyyskasvatusta voidaankin kehittää 3 Vastuut vaihtelevat merkittävästi. Esimerkiksi joissakin maissa paikallisviranomaisilla on valta vaikuttaa opetussuunnitelmiin, kun taas toisissa maissa niiden valta voi olla hyvinkin vähäistä ja rajoittua esimerkiksi vain koulurakennuksiin ja muuhun henkilöstöön kuin opetushenkilökuntaan. 4 Koulujen tarjoaman ammatillisen peruskoulutuksen aloittamisikä vaihtelee EU:n jäsenvaltioissa.

19 20 alhaalta ylöspäin, vain valtionjohto voi saada aikaan yrittäjyyskoulutuksen laajuudessa ja laadussa tarvittavan muutoksen sekä koulutusjärjestelmien yleisen mallin muutoksen. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa valtio toteutti vuonna 2003 kampanjan, jota ennen yrittäjyyskasvatusta oli noin 20 vuoden ajan kehitetty pitkälti alhaalta ylöspäin 5. Kampanja nosti kuitenkin yrittäjyyskasvatusta tarjoavien koulujen osuutta noin 10 prosentista 90 prosenttiin viidessä vuodessa eli vuoteen 2008 mennessä 6. Kansallisilla poliittisilla toimilla voidaan i) torjua yleisesti annettavan ja asiantuntevan yrittäjyyskoulutuksen esteitä ii) asettaa strateginen painopiste ja osoittaa strateginen suunta iii) lisätä toiminnan johdonmukaisuutta ja kehittää sen rakennetta. Kun jäsenvaltiot aloittavat lähtötilanteesta, jossa toimintaa on suhteellisen vähän, valtion toimilla on erityisen tärkeää kehittää toiminnan johdonmukaisuutta ja rakennetta. Millainen on sitten EU:n jäsenvaltioiden nykytilanne strategioiden kehittämisen alalla? 2.6 Nykytilanne kansallisten strategioiden kehittämisen alalla Eri maat ovat edenneet tähän mennessä strategian kehittämisessä hyvin eri tavoin: noin kolmasosa on laatinut erityisen kansallisen yrittäjyyskasvatusstrategian erillisen asiakirjan muotoon. 7. Monissa maissa strategioita valmistellaan parhaillaan. Tältä osin yksi tuore myönteinen esimerkki on Tanska, jossa neljä ministeriötä otti vuonna 2009 käyttöön kansallisen yrittäjyyskasvatusstrategian. Muutamassa maassa yrittäjyyskasvatus on osa kansallista opetussuunnitelmaa (esimerkiksi Suomessa) tai yrittäjyyskasvatusta ei käsitellä kansallisesti, sillä hallintojärjestelmä on pitkälti hajautettu (esimerkiksi Saksassa). Varta vasten laadittujen tai riippumattomien yrittäjyyskasvatusstrategioiden sisällöstä voidaan todeta, että monilla strategioilla luodaan kehys, jonka puitteissa muut sidosryhmät, kuten paikallis- tai alueviranomaiset taikka oppilaitokset ja opettajat laativat yksityiskohtaisempia täytäntöönpanosuunnitelmia. Tällöin kansalliset viranomaiset koordinoivat strategisesti varsinaisen kehitys- ja täytäntöönpanotyön tekevien muiden viranomaisten ja sidosryhmien työtä. Hyvä esimerkki tällaisesta lähestymistavasta on Ruotsin kansallinen strategia. Muutamissa esimerkeissä jäsenvaltioiden yrittäjyyskasvatuspolitiikka on johtanut tarkempien strategisten toimintasuunnitelmien kehittämiseen. Esimerkiksi Belgiassa hallitus hyväksyi vuonna 2006 Ondernemend Onderwijs -nimisen suunnitelman eli Flanderin yrittäjyyskasvatusta koskevan toimintasuunnitelman. Flanderin suunnitelma käsittää täsmällisiä toimia ja aikataulun ( ) sekä tiettyihin toimenpiteisiin kohdennetut määrärahat. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi oppilaitosten ja yritysten välisten sillanrakennushankkeiden kehittäminen sekä koululaisten tai opiskelijoiden harjoitusyritysten tai varjoyritysten perustaminen. 8 Varat ohjataan suoraan oppilaitoksille ja/tai välikätenä toimiville organisaatioille. Kansallisilla strategioilla on niiden luonteeseen katsomatta usein yhteisiä piirteitä. Yleinen suuntaus on se, että kansallisissa opetussuunnitelmissa siirrytään sisällön painottamisesta taitojen painottamiseen. Tämä tarjoaa uuden mahdollisuuden saada oppilaitokset suhtautumaan yrittäjyyteen avaintaitona. Strategioissa tarkastellaan yrittäjyyskasvatusta usein laajasta näkökulmasta. Siispä Norjassa pohditaan paitsi sitä, miten yrittäjiksi haluavia voidaan tukea, myös sitä, miten jo työelämässä toimivat voivat omaksua työssään yrittäjähenkisen ajattelutavan tai mi- 5 Katso esimerkiksi Bennett R. J. ja McCoshan A. (1993), Enterprise and Human Resource Development: Local Capacity Building. 6 Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö (2008), Enterprise: Unlocking the UK s talent. gov.uk. 7 Kertomus Towards Greater Cooperation and Coherence in Entrepreneurship Education, Euroopan komissio 2010.

20 21 ten ihmiset voivat olla aktiivisia kansalaisia ja tuottaa yhteiskunnassaan innovaatioita. Kun asiaa lähestytään tällä tavalla, yrittäjyyskoulutuksessa katsotaan olevan pohjimmiltaan kyse yksilöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja asenteiden kehittämisestä (mikä käsittää esimerkiksi aloitteellisuuden, innovatiivisuuden ja luovuuden, riskienottokyvyn ja itseluottamuksen). Myös Ruotsin kansallisessa strategiassa sana yrittäjyys tulkitaan laajasti: yrittäjyys nähdään dynaamisena ja sosiaalisena prosessina, jossa yksilöt tunnistavat yksin tai yhteistyössä mahdollisuuksia ja kehittävät niiden pohjalta ideoistaan käytännönläheisiä tai tavoitteellisia toimenpiteitä sosiaalisessa, kulttuurisessa tai taloudellisessa toimintaympäristössä joskin ohjelman nimenomaisena tavoitteena on lisätä uusien yritysten määrää. Useimmissa kansallisissa strategioissa mainitaan nimenomaisesti, miten tärkeää on yhdistää yrittäjyyskasvatus kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin (National Qualifications Frameworks, NQF). Samoin Alankomaiden, Norjan, Portugalin ja Ruotsin kaltaisten maiden strategioissa korostetaan opettajankoulutusohjelmien kehittämistä, arvioinnin ja sertifioinnin keskeistä asemaa luotaessa yhteyksiä kansallisiin tutkintojen viitekehyksiin sekä keskeisten sidosryhmien roolia täytäntöönpanon eri tasoilla. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Itävalta, jossa valmistellaan parhaillaan kansallista opettajankoulutusstrategiaa. Strategiassa määritellään perustutkintoon johtavan koulutuksen aikaiset ohjelmat yrittäjyyteen ja liikkeenjohtoon erikoistuu neljä yliopistoa (Graz, Wien, Innsbruck, Linz) työuran aikaiset ohjelmat symposiumeissa, työpajoissa ja seminaareissa säännöllisesti annettava opettajankoulutus 9 ammatillinen täydennyskoulutus Kitzbühelin kesäyliopisto tarjoaa toisen asteen yrittäjyyskasvatusta, jossa keskitytään konkreettisiin harjoituksiin, välineisiin ja menetelmiin. Strategioiden välillä on myös muutamia huomattavia eroja. Yksi tärkeä seikka liittyy siihen, missä määrin täytäntöönpanon edistymisen mittaamiseksi asetetaan tavoitteita ja kehitetään indikaattoreita. Esimerkiksi Ruotsin strategia, joka muodostaa laajan toimintakehyksen, ei sisällä erityisiä tavoitteita tai indikaattoreita. Sen sijaan Belgiassa Flanderissa suunnitelman tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu aktiivisesti esimerkiksi seuraavalla tavalla: Flanders District of Creativity -niminen organisaatio on lanseerannut vaikutusten arvioimiseksi EFFECTO-tutkimuksen, jossa keskitytään paikallisessa toisen asteen koulutuksessa oleviin nuoriin, jotka ovat osallistuneet yrittäjyyskoulutukseen. 03-Loep: Entrepreneurial Spirit Magnifying Glass (Yrittäjähengen suurennuslasi) on seulontaväline, jolla voidaan mitata, missä määrin koulutushankkeilla kehitetään yrittäjähenkeä. ENTRE-peili on itsearviointiväline, jonka avulla yksilöt voivat arvioida omien yrittäjätaitojensa kehitystä. 10 Eroja ilmenee myös siinä, miten sitovia oppimisvaatimuksia opetussuunnitelmaan kuuluvalle yrittäjyyskoulutukselle asetetaan. Vaikka jotkin kansalliset strategiat ovatkin varsin yksityiskohtaisia, tarvittavat täytäntöönpanotoimet eritellään pääasiassa hajanaisella tavalla. Tämä vahvistaa, että käynnistetty prosessi on tärkeä ja että Euroopan komissio voi toimia merkittävässä asemassa kehityksen vauhdittajana. Vastaavasti jäsenvaltioiden on toteutettava merkittäviä lisätoimia yrittäjyyskoulutuksen juurruttamiseksi ja sen toteutuksen syventämiseksi kansallisella tasolla. 8 On huomattava, ettei olemassa ole koko suunnitelman kattavia määrärahoja on%20enterprise%20education-flanders.pdf

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro Raimo Vuorinen, KT Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne

Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Työelämäyhteistyön menestystekijät

Työelämäyhteistyön menestystekijät Työelämäyhteistyön menestystekijät Menestyksen tekijöitä & esimerkkejä onnistumisista Sinikka Maskonen 9.11.2010 Jyväskylä Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy National Centre for Professional Development

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä

Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Inklusiivisen arvioinnin yleisiä tunnusmerkkejä Esipuhe Inklusiivinen arviointi on arviointia yleisopetuksen oppimisympäristössä tavalla, jossa periaatteet ja käytännöt on suunniteltu edistämään kaikkien

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot