YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA

Transkriptio

1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA

2 Tähän strategiaan on koottu työkirjaksi konkreettiset kehittämisen välineet yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa. Manuaali on kirjoitettu rehtorille, johtoryhmän jäsenille ja yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajille johtamisen työkaluksi. Tämän avulla voidaan käynnistää työyhteisön yhteisöllinen kehittäminen ja perehdyttää opettajat yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen omassa oppilaitoksessa. Aineistosta löydät tiiviit perustelut yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle, työyhteisössä pohdittavia kysymyksiä sekä helposti hyödynnettäviä käytännön esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen oppitunneilla. Lisäksi strategiassa on runsaasti vinkkejä ja linkkejä hyödyllisten tietojen ja laajempien opintokokonaisuuksien lähteille. MIKSI YRITTÄJYYS- KASVATUSTA VAHVISTETAAN JYVÄSKYLÄSSÄ? Yrittäjyyden kehittäminen ja uuden yritystoiminnan laaja-alainen edistäminen on tunnistettu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Yrittäjyydestä on tullut arvostettua, toivottavaa ja jopa välttämätöntä. Tähän lopputulokseen on tultu julkishallinnon eri sektoreilla pitkälti taloudellisista syistä johtuen. Valtionhallinnon talouden alijäämä ja vientitulojen väheneminen yhdistettynä suuryritysten negatiiviseen työpaikkakehitykseen on synnyttänyt huutavan tarpeen uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseen verotulojen kasvattamiseksi. Samaan aikaan työn tekemisen luonne vaatii yhä useammin yrittäjämäistä asennetta. Globaalin talouskriisin jälkeen myös kunnissa on otettu uusi vaihe yrittäjäystävällisen ilmapiirin ja päätöksenteon kehittämisessä. Yrittäjyyden edistämiseen liittyviä poliittisia tai ideologisia esteitä ei enää juurikaan ole. Myös Jyväskylässä uudet päättäjät sekä johtavat virkamiehet etsivät kuumeisesti keinoja uusien yritystyöpaikkojen synnyttämiseksi. Yrittäjämäistä ajattelua ja laaja-alaisesti ymmärrettyä yrittäjyyskasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yrittäjyyskasvatus on entistä tärkeämpi osa koulutuksen perustehtävää Edellä kuvattua vääjäämätöntä yhteiskunnallista kehitystä on ennakoitu opetuksen toimialalla vuoden 1994 opetussuunnitelmista lähtien. Silloin yrittäjyyskasvatus kirjattiin ensimmäistä kertaa aihekokonaisuudeksi yleissivistävään koulutukseen. Samaan aikaan yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistettiin ammatillisessa koulutuksessa luvulla voimistuneen syrjäytymiskehityksen ja nuorten työttömyyden kasvun myötä oppilaiden tulevaisuusvalmiuksien ja elämänhallintataitojen kehittäminen on noussut myös yksittäisten koulujen ja opettajien tehtäväksi. Jotta yksilön työelämätaidot ja yrittäjyysvalmiudet kasvavat, tulee jokaisen opettajan kytkeä työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta entistä voimakkaammin osaksi omaa opetustyötä. Yksinkertaistettuna oppilaitokset ovat hiljalleen palaamassa perustehtävänsä äärelle: ohjaamaan oppilaita pärjäämään elämässä. Tässä yhteiskunnallisessa muutoksessa (työ)elämässä tarvittavien taitojen ja asenteiden kehittäminen sekä yrittäjyys yhä useamman kouluikäisen työllistymisen keinona yhdistyvät mahdollisuuksia avaavaksi tulevaisuuden kehityssuunnaksi. Tällaista tulevaisuuden työelämää on viimeisimmäksi hahmotettu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ennakointiraportissa. MIHIN MUUTOS TÄHTÄÄ? Globaali Suomi Työn ja oppimisen liitto Suomi 2030? Ketterä Suomi Digitaalinen talous Yhteisöllinen tieto Pohjoisen osaaminen Vastuullisuus ja kestävyys MILLAISTA SUOMEA TAVOITTELEMME 2030? MITKÄ OVAT MUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT? Hallinto mahdollistajana Suomi on hyvä paikka kaikkien asua Kansalaisten hyvinvointi ja onnellisuus Elämänhalinta on verkossa Avoimen tiedon ja tehokkuuden maa Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä Monitaitoisten osaajien maa Yrittäjyysyhteiskunta - suunta, johon Suomi on menossa. Tulevaisuusselonteon raportti ( 1 2 Tulevaisuuden työelämä Yksilöityä työelämää Lähityö ja globaali työ Maailman paras koulutusjärjestelmä Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille Yritysten uudistuminen Globaalien arvoverkostojen hallinta maailman parasta Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua Uusi pohjoisen maantiede Niukkuuden mahdollisuudet

3 Jyväskylä ennakoi tulevaisuuden oppimiskulttuuria Oppimisen ja opettajuuden uudistaminen tulevaisuuden yrittäjyysyhteiskunnan rakentamiseksi vaatii rohkeaa päätöksentekoa koulutuksen järjestäjiltä, vahvaa johtajuutta rehtoreilta sekä opettajien kykyä uudistua ja uudistaa koko oppimiskulttuuria. Jyväskylän kaupungin opetustoimi on valinnut rohkean edelläkävijyyden tien ja rakentaa edellytyksiä tulokselliseen yrittäjyyskasvatukseen osana pedagogisen ja johtamisen kehittämisen kokonaisuutta. Työtä ohjaa Jyväskylän perusopetuksen visio - Ei koulua vaan elämää varten. Tähän yrittäjyyskasvatuksen manuaaliin on koottu yhteisöllisen kehittämistyön tuloksena johtajan työkalut, joiden avulla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja siitä seuraavat oppimistulokset voivat varmistaa oppilaiden pärjäämisen entistäkin paremmin elämässään. Lisäksi synnytetyn vision suunnassa toimiminen tuottaa pitkällä jänteellä uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Yrittäjyyskasvatuksen strategia on koottu tiiviisti viiteen osaan. 1. Visio - Yhteisen ajattelun suuntaamisen työkalu 2. Johtajan työkalupakki - Konkreettiset työyhteisön johtamisen ja sitouttamisen välineet 3. Pedagogiset mallit opettajille - Näin jokainen opettaja pääsee alkuun 4. Koulu-yritys yhteistyön opas - Välineet työelämäyhteistyön rakentamiseen 5. Strategiset valinnat - Pidemmän tähtäimen tavoitteet Jyväskylän perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 1. YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN VISIO JYVÄSKYLÄSSÄ Miten vision avulla voidaan konkreettisesti kehittää oppilaiden ajattelua? Visio kuvaa tahtotilaa, minkä suunnassa toimiminen päivittäin mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen. Visio on työkalu, jonka avulla voidaan johtaa yksilöiden ajattelua, yhteisön kulttuuria sekä käytännön toimintaa. Yksittäisen työyhteisön, koululuokan ja yksilöiden ajattelua suunnataan joka päivä jonkun toimesta. Useimmiten tätä tehtävää toteuttava opettajat ja johtajat, joskus myös vahvat oppilaat ja vanhemmat. Siitä puhutaan, mikä koetaan tärkeäksi. Jos merkityksellisiä tai kiinnostavia puheenaiheita ei tietoisesti valita, arki täyttää ajattelun tilan Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa Maailma = Oppilaan yhtä aikaa tässä päivässä ja tulevaisuudessa sijaitseva maailmankatsomus. Elämisen, oppimisen ja työnteon tila, jossa oppilas pääsee toteuttamaan itseään haluamassaan fyysisessä paikassa ja kytkeytyneenä haluamiinsa ihmisiin, ilmiöihin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Jokaisen tulee haluta itse oivaltaa millainen hänen maailmansa on. Mahdollisuus = Suomalaisesta kulttuurista ponnistaessaan jokaisella ihmisellä on edelleen - maailman mittakaavassa suhteellisesti tarkasteltuna - tasavertaisimmat, parhaat ja onnellisimmat mahdollisuudet rakentaa oma tulevaisuus. Jokaisen tulee kuitenkin itse haluta käyttää tämä mahdollisuus. ongelmineen tai tilanteineen satunnaisesti ja hallitsemattomasti. Yksinkertaisimpia yrittäjyyskasvatuksen käytännön työkaluja ovat kysymykset, joilla ohjataan huomiota ja joiden avulla oppilaiden ja opettajien sisäiset kiinnostuksen kohteet yhdistetään tulevaisuuspohdintoihin. Seuraavalle sivulle on listattu muutamia arkista ajattelua suuntaavia kysymyksiä jokapäiväisiin pohdintoihin. Oma = Jokaisella on subjektiivinen oikeus ajatuksiinsa ja omaan tekemiseensä, kunhan se ei vahingoita yhteisön toimintaa. Oma tarkoittaa jotain erityistä. Oma on muiden mielestä usein erilaista. Oma vaatii ohjaajalta enemmän kuin yhteinen. Kuitenkin jokaisen pitää itse löytää, mikä on itselle se oma juttu. Rakentaminen = Rakentaminen on aktiivista tekemistä ja usein jotain konkreettista. Se voi olla myös psyykkistä tai sosiaalista kasvamista. Siinä on suunta ja tahti. Se etenee nopeammin tai hitaammin. Rakentaessa voi joskus joutua purkamaan jotain, mitä on jo tehty. Jokaisen tulee uskaltaa kokeilla jotain uutta rakentamisen aikana. 3 4

4 Apukysymyksiä oppilaille Mikä on sun juttu juuri nyt - tänään? Miksi? Mikä sinua kiinnostaa tai innostaa tänään ja huomenna? Miksi? Millaisesta tulevaisuudesta (elämästä, työstä) sinä unelmoit? Miksi? Kenen kanssa haluat sitä rakentaa? Miksi? Miten kouluarki, oppitunnit, läksyt ja harrastukset tällä viikolla voivat auttaa sinua? Missä asiassa olet onnistunut viimeksi? Miksi? Missä asiassa haluaisit apua? Apukysymyksiä opettajalle Mikä on sinun juttu juuri nyt? Miksi? Miten sinä voit auttaa lasta tai nuorta rakentamaan omaa mahdollisuuksien maailmaa tänään? Miten yksittäisen oppitunnin sisältö kiinnitetään mahdollisimman usein oppijoiden omiin juttuihin? Millaisella kodin, koulun ja järjestöjen kasvatusyhteistyöllä tuemme lapsia ja nuoria omaan tekemiseen kiinnostuksenkohteensa ympärillä? Mistä ajatuksesta sinun tulee luopua, jotta koulusi tulevaisuusorientoitunut toimintakulttuuri voimistuu? Miten sinä voit luoda enemmän yhteisöllisyyttä suunnitteluun, opettamiseen ja oppimiseen? Apukysymyksiä johtajalle Mikä on sinun visiosi työyhteisösi tulevaisuudesta? Mitkä ovat sinun omat johtamisvalinnat yrittäjyyskasvatuksen nostamiseksi yhdeksi tärkeimmistä koulun kehittämistä ohjaavaksi tekijäksi? Miten sinä tuet yksittäistä opettajaa olemaan parhaimmillaan? Miten sinä purat esteitä opettajien välisen (parit, tiimit) oppimisen tai koulun ja lähiyhteisön yhteistyön lisäämiseksi? Miten johdat ja ruokit yhteisösi ajatteluprosesseja? Mitä toimivia rakenteita haluat vahvistaa entä mitä rakenteita purkaa? Apukysymyksiä vanhemmille Miten vahvistat lapsen uskoa itseensä? Miten autat lasta löytämään hänen oman juttunsa juuri nyt? Miten kytket lapsen nykyiset luontaiset verkostot hänen juttunsa tukemiseen? Miten autat lastasi ymmärtämään miten koulu hyödyttää häntä hänen juttunsa edistämisessä? Miten kehität itseäsi entistäkin paremmaksi lapsen tulevaisuuden sparraajaksi? Kysymykset ovat ajattelun johtamisen työkaluja. Mikä kysymys sinun mielestäsi pitäisi esittää useammin lapselle, vanhemmille, työyhteisölle tai itsellesi? 2. JOHTAJAN TYÖKALU- PAKKI KEHITTÄMISEN AVUKSI Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen nojaa opetustoimen strategisiin valintoihin, joita tukee mahdollistava ja esimerkkiä näyttävä johtaminen. Arkisen kehittämisen tueksi on Jyväskylän yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyön tuloksena koottu konkreettinen kehittämisen työkalupakki rehtoreille, koulujen johtoryhmille ja yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajille työyhteisöissä. Työkalupakin avulla jokaisessa työyhteisössä voidaan käynnistää koko työyhteisöä koskettava yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja käytännön opetustyö. Työkalupakkiin on koottu kattava aineisto hyväksi todettuja materiaaleja, kalvopohjia, kysymyspatteristoja ja yrittäjyyskasvatuksen valmiita tuntiesimerkkejä sekä linkkejä laajempiin pedagogisiin materiaaleihin seuraavien teemojen alle: Koulun johtoryhmän oma pohdinta Työyhteisön kiinnostuksen herättäminen YT-tuntien sisältöjä ja ydinkysymyksiä työyhteisön perehdyttämiseksi yrittäjyyskasvatukseen Malli koulun yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelmaksi Pedagogisia malleja oppitunneille Vinkkejä koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen Koulun johtoryhmän neljä tehtävää 1. Innostukaa, laittakaa itsenne likoon ja näyttäkää esimerkkiä yhdessä Kuvitelkaa puolet oman koulunne oppilaista palvelemassa teitä, muuta yhteiskuntaa tai tuottamassa maailmanluokan ratkaisuja yrittäjinä 15 vuoden päästä. Nähkää työn merkityksellisyyden tuottama ilo ja tyytyväisyys nuoriksi aikuisiksi kasvaneiden nykyisten oppilaiden silmissä. Kokekaa se hyvän olon tunne, että juuri teidän koulu ja teidän loistava opettajatiimi on ollut etujoukoissa katkaisemassa oppimisen ilon katoamassa olevan kierteen ja korjaamassa ne rakenteelliset epäkohdat, jotka aiemmin estivät teidän oman unelmakoulun arjen toteutumista. 5 6 Tehtävä Uskaltakaa itse olla se muutos, jota omilta esimiehiltänne, kollegoilta tai päättäjiltä vaaditte. Kytkekää opetuksen kehittäminen johtoryhmän henkilökohtaisiin unelmiin ja tavoitteisiin opettajuudessa. Viestikää positiivisen muutoksen mahdollisuudesta ja vaatikaa itseltänne läpimurtoja kompromissien sijaan. Laatikaa oma yksinkertaisten tavoitteiden lista, johon lähdette hakemaan kollegoiden ja vanhempien tukea. Varmistakaa onnistumiset kaikilla ensiaskeleilla. Apukysymyksiä johtoryhmälle Onko teillä yhteinen käsitys siitä, mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kysymys? Onko teillä yhteinen vastaus kysymykseen, miksi yrittäjyyskasvatusta tulee merkittävästi lisätä ja tehdä näkyväksi kaikissa oppilaitoksissa? Tiedättekö mitä yrittäjyyskasvatuksen ehjällä polulla tavoitellaan ja mitä tehdään Jyväskylässä seuraavalla kouluasteella? Löydättekö näkökulman, miten yrittäjyyskasvatus linkittyy keskeiseksi mutta luontevaksi osaksi koulunne nykyistä ja tulevaa strategiaa? Oletteko itse valmiit sitoutumaan yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen työyhteisössänne? Oletteko valmiit kehittämään nykyisiä toimintatapoja? 2. Herättäkää muun koulun kiinnostus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatima Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -kysely on saavuttanut lyhyessä ajassa euroopanlaajuisen kiinnostuksen. Mittaristo auttaa jokaista kasvattajaa ymmärtämään yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet ja mahdollisuudet sekä antaa välittömän henkilökohtaisen palautteen. Tehtävä Herättäkää oman työyhteisön kiinnostus ja murtakaa yleisimmät yrittäjyyskasvatuksen myytit teettämällä jokaisella työyhteisön jäsenellä nettipohjainen kysely. Hyödyntäkää kyselyn jokaiselle opettajalle tuottama henkilökohtainen palaute pedagogisen kehittämiskeskustelun lähtökohtana. Ottakaa kysely osaksi vuosittaista lukuvuoden suunnittelun ja toteutumisen arvioinnin prosessia. Kysely löytyy osoitteesta

5 Apukysymyksiä johtoryhmälle Miettikää milloin mittaristo kannattaa ensimmäisen kerran toteuttaa? Testatkaa itse kysely, jotta pystytte kertomaan omista kokemuksista, mitä hyötyä mittariston tekemisestä oli oman työn kehittämiseen Tehkää mittariston vastaaminen mahdollisimman helpoksi Vaatikaa tarvittaessa kaikkien osallistumista Varatkaa aikaa kyselyn vapaamuotoiseen purkamiseen Miettikää millä muulla tavoin voitte herättää työyhteisön kiinnostuksen yrittäjyyskasvatukseen? 3. Järjestäkää YT-tunteja yhteiselle keskustelulle Toteuttakaa YT-tunti tai useampi, jossa keskeinen tavoite on synnyttää yhteinen ymmärrys siitä, mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse ja miksi siihen tulee panostaa. Varmistakaa, että jokainen pääsee ja toisaalta joutuu sanomaan omat ajatuksensa julki. Tehtävä Varmistakaa, että teillä on yhteisten keskusteluiden seurauksena riittävä ja yhteinen käsitys 1. yrittäjyyskasvatuksen käsitteestä 2. yrittäjyyskasvatuksen yleissivistävyydestä 3. ajankohtaisesta tiedosta millaista yrittäjyys on nyt ja tulevaisuudessa 4. yrittäjyyden kasvavasta roolista oppilaiden tulevaisuudessa ja työllistymisessä 5. koko kasvatuksen ketjun yhteistyön tarpeesta edistää yrittäjyyttä sekä siitä, että 6. yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen ei ole ristiriidassa opetuksen perusarvojen ja ihanteiden kanssa Käytännössä testattuja opettajille tarkoitettuja yrittäjyyskasvatusta ymmärryttäviä perusmateriaaleja on koottu tämän aineiston liitteenä toimiviin tiedostoihin. (Liite 1 YT-tuntien tukiaineisto ja Liite 2 Esimerkkitunnit) Materiaaleista löytyvät seuraavat asiakokonaisuudet Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa Työelämän osaamisvaatimukset Konkreettisia esimerkkejä eri luokka-asteiden yrittäjyyskasvatuksesta Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen oppilaitoksessa Yrittäjyyskasvatuksen Mittaristo esittelydiat Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ohjaavia asiakirjoja Keskustelukysymyksiä työyhteisöön 4. Varmistakaa yrittäjyys-kasvatuksen näkyminen lukuvuosisuunnittelussa Ottakaa yrittäjyyskasvatuksen teema osaksi lukuvuosisuunnittelua. Varmistakaa, että yrittäjyyskasvatus on sopivassa suhteessa esillä joissakin koko kouluyhteisöä koskevissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Varmistakaa toisaalta, että jokainen opettaja toteuttaa pieniä kokeiluja, joissa oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia. Varmistakaa myös, että yrittäjyyskasvatuksesta puhutaan ääneen mahdollisimman usein. Tehtävä Valmistelkaa johtoryhmän kesken esitys yrittäjyyskasvatuksen toteutuksesta seuraavan lukuvuoden aikana. Kutsukaa harkintanne mukaan suunnitteluun vanhempainyhdistys, Jyvässeudun 4H yhdistys, Nuorten Keski-Suomi, lasten vanhempia, jotka toimivat yrittäjinä, yrittäjäjärjestöjen edustaja tai Keski-Suomen YES-keskus. Laatikaa alustavia ehdotuksia koko koulun yhteisiksi toteutustavoiksi kuten teemapäivät tai -kuukaudet, yrityskummitoiminta ja ideakilpailut. Laatikaa myös raamit opettajajohtoisesti tapahtuvalle toteutukselle oppitunneilla eli miten teema koskettaa jokaista opettajaa ja sitä kautta jokaista oppijaa. Käytännön tuntisuunnitelmia hyödyntämällä ja soveltamalla jokainen opettaja voi helposti lisätä yrittäjyyskasvatusta osana opetustaan koulun yhteisen linjan mukaisesti. Aineiston liitteenä esimerkki Keljonkankaan koulun yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelmasta (Liite 3 Vuosisuunnitelma) 3. PEDAGOGISET MALLIT OPPITUNNILLE Jokainen hetki, ajatus tai tunti enemmän yrittäjyyskasvatusta avaa uusia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille löytää oma tulevaisuuden paikka työelämässä. Tärkeintä on, että käytettäessä tuntien sisälle integroituja tehtäviä läpileikkaavina aihekokonaisuuksina yrittäjyyttä ei häivytetä jonnekin piiloon vaan puhutaan reilusti ääneen yrittäjyydestä, mahdollisista yrittäjäurista ja yrittäjyyskasvatuksesta oppilaille sekä koululle tärkeänä ja luonnollisena asiana. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta toteutetut yksittäiset oppitunnit eivät luonnollisestikaan yksinään auta oppilaita ajattelemaan tulevaisuuttaan yrittäjyyden näkökulmasta tai muuta koulun toimintakulttuuria yrittäjyysyhteiskunnan edistäjäksi. Sen vuoksi malleihin on kuvattu myös useamman tunnin kokonaisuuksia. Kokeilujen käynnistymisen myötä jokaisessa oppilaitoksessa on hyvä käydä keskustelua laajempien teema- ja opintokokonaisuuksien, valinnaisten kurssien ja yrittäjyysluokkien mahdollisuudesta tulevaisuudessa. Johtoryhmän johdolla on hyvä pohtia miten oma koulu kytkeytyy osaksi yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Seuraaville sivuille on koottu vinkkilista konkreettisista yrittäjyyskasvatuksen oppitunneista ja opintokokonaisuuksista. Kaikki aineistot ovat saatavilla suoraan netistä. 1. Kajaanin OKL:n Yrittäisit edes! Yrittäjyyskasvatusideoita alakouluun Julkaisu sisältää alaluokille suunnattuja valmiita pedagogisia malleja, jotka kehittävät oppilaiden kriittistä ajattelua ja kykyä ottaa vastuuta omasta oppimisesta. Tuntisuunnitelmia löytyy mm. seuraavista teemoista: tuotesuunnittelu, kestävä kehitys, liikunnallinen elämäntapa, luonnon ilmiöt, media, arjen matematiikka, työelämä ja vierailut koulun ulkopuolelle. 39 valmista tuntia luokille 2. YES-katalogit - Hyvät käytänteet Valtakunnallisen YES -keskuksen Hyvät käytänteet 1, 2 ja 3-katalogit esittelevät toimivia yrittäjyyskasvatusmalleja eri puolilta maata. Katalogit sisältävät opetustuokioita ja -kokonaisuuksia, jotka on todettu hyviksi ja oppilaiden palaute on ollut innostunutta. Katalogeista löytyvät mm. seuraavat mallit: Vahvuuksien jana, Rakenna uutuuslaite -kilpailu, Koulu etsimässä sisäistä yrittäjyyttä, Vauhdikas YES -Diili, Joustavaan opetuskokeiluun liittyvä yhteistyömalli, Toimintatori, Business-kerho, Live Lainasto, Keke-brändi sekä Haminavälähdyksiä. Lisäksi useita esimerkkejä NY opintokokonaisuuksista. 21 valmista esimerkkiä luokille 3. Kerhokeskuksen Into yrittäjyyteen! Oppimismateriaali INTO yrittäjyyteen! on 9-12-vuotiaille tarkoitettu materiaali, joka johdattaa yritteliäisiin ominaisuuksiin ja yrittävään elämänasenteeseen lapsen omassa arjessa. Oppimateriaalissa tarkastellaan yritteliäitä ominaisuuksia opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvan aihekokonaisuuden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys näkökulmasta. Materiaali sopii mainiosti myös alkuopetukseen sekä kerhotoiminnan tueksi. Materiaaliin kuuluu tehtäväkirja, ohjaajan vinkkivihko sekä verkkomateriaali. Valmiita tehtäviä 12 teemassa, lisäksi 6 peliä yrittajyyskasvatus/into_-_yrittajyyteen_-materiaali 7 8

6 4. Aineopintojen yrityspalat Aineopintojen yrityspalat -kansio tarjoaa yrityspaloja eli tiettyihin aihepiireihin liittyviä poimintoja yläkoulujen ja lukioiden yrittäjyysopintoihin. Yrityspaloja voidaan hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa itsenäisinä kokonaisuuksina tai niitä voidaan käyttää monen oppiaineen yhteistyönä. Tarkoituksena on antaa käytännönläheistä tietoa ja tarjota kiinnostavia tehtäviä, jotka on paketoitu mahdollisimman valmiiksi kokonaisuuksiksi. 24 valmista tuntisuunnitelmaa luokille LInkki: H:n TOP-tehtävät TOP tulee sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten. 4H-TOP on kaikille nuorille avoin yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustava tehtäväpankki. 4H-TOP-yrittäjyyskasvatuksen perustana on tekemällä oppiminen. Tehtäväpankki sisältää lähes erilaista tehtäväkorttia kymmenestä erilaisesta aihepiiristä Nuorten Akatemian Valmiina töihin -materiaalit Oppilaanohjauksessa hyödynnettävän Valmiina töihin -kokonaisuuden tavoitteena on innostaa nuoret pohtimaan omia unelmiaan tulevasta työelämästä. Aineisto auttaa vahvistamaan nuorten työelämätietoutta kuten tietoja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, harmaasta taloudesta ja eläkeasioista. Kokonaisuus on suunnattu yläkouluille. Aineiston ovat tuottaneet Nuorten Akatemia ja Eläketurvakeskus KOULU-YRITYS YHTEISTYÖN OPAS Koulu-yritys yhteistyö oppimisympäristön rikastuttajana Koulun ja sen ulkopuolisten tahojen yhteistyö rikastuttaa oppimista ja luo aitoja työelämätilanteita. Koulu-yritys yhteistyön pohja on vuoropuhelun käynnistämisessä ja käytännön tekemisessä ikäluokalle sopivalla tavalla. Yksinkertaisin tapa on alkuun järjestää oman koulun opettajien ja yritysten kohtaamisia, joissa lähiyhteisön yritysten kanssa luodaan yhteinen merkitys tekemiselle ja asetetaan tavoitteet pitkäjänteiselle yhteistyölle. 1. Suunnittelu - Paikallisen yhteistyökumppanin kontaktointi esim. yrittäjäjärjestö - Järjestäjätiimin kokoaminen - Ajankohdan ja paikan päättäminen 2. Markkinointi - Kohderyhmän valinta - Kutsun laatiminen ja lähettäminen - Henkilökohtainen kontaktointi - Ilmoittautumisten kerääminen Koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseksi on koottu yksityiskohtainen opas, jonka avulla ensimmäiset treffit yritysten kanssa on helppo järjestää. Miniopas koulu-yritys yhteistyön Luovan Pajan järjestämiseksi sisältää ohjeita tapaamisen suunnittelun, yritysyhteistyökumppaneiden kontaktoimiseen, tilaisuuden markkinointiin ja käytännönjärjestelyihin. Minioppaaseen on kuvattu myös yksityiskohtaisesti kuinka itse tilaisuus kannattaa järjestää ja miten työskentely kohtaamisessa kannattaa organisoida. Oppaasta löydät myös ohjeita siihen, mitä tilaisuuden jälkeen kannattaa huomioida. Käytännönläheinen opas pohjautuu vastaavien tilaisuuksien järjestelyistä saatuihin kokemuksiin ala- ja yläkouluista. Alla tiivis yhteenveto koulu-yritys yhteistyön oppaan sisällöstä. (Liite 4 Koulu-yritys yhteistyön opas) 3. Luovan pajan käytännönjärjestelyt - Tila ja tekniikka - Tarjoilut - Aikataulu - Vastuutehtävät Luovassa pajassa 5. Luovan pajan jälkeen - Ideoiden ja keskustelujen kirjaaminen - Kiitos-viesti osallistujille - Käytännön tekeminen ja yhteistyön uudet kokeilut osana koulutyötä 4. Luovan pajan toteutus - Orientaatio työskentelyyn ja tutustuminen - Luoviin ryhmiin jakautuminen - Luovien ryhmien työskentely - Työskentelyn purkaminen - Jatkosta sopiminen 9 10

7 5. STRATEGISET VALINNAT Jyväskylän perusopetuksen yrittäjyyskasvatustyö on kiinteä osa seudun yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua. Toisen asteen jatkokoulutuspaikat niin lukioissa kuin ammattiopistossa ovat kehittäneet valtakunnallisestikin merkittäviä toimintatapoja ja opintoväyliä yrittäjyyden vahvistamiseen. Odotukset oppilaiden yrittäjyys-, työelämä- ja tulevaisuustaitojen perusteiden hallintaan myös perusopetuksessa ovat siten aiempaa korkeammalla. Jyväskylän perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen edellyttää selkeitä valintoja osana opetuksen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen laajamittainen vahvistaminen Jyväskylän kaupungissa ei ole kuitenkaan resurssikysymys. Se on ensisijaisesti priorisointi- ja johtamiskysymys. Tähän manuaaliin koottujen ohjeiden ja ideoiden avulla päästään jokaisessa koulussa pitkälle nykyisin resurssein. Joidenkin asioiden nopeuttamista ja tukemista myös taloudellisesti kannattaa harkita. Tähän on koottu Jyväskylän perusopetuksen strategiatyön tuloksena painopisteet, joihin seuraavien vuosien aikana tullaan panostamaan. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen strategiset valinnat 1. Yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan lukuvuonna vähintään viidessä pilottikouluissa. 2. Kaikissa perusopetuksen kouluissa toteutetaan Yrittäjyyskasvatuksen Mittaristo -kysely lukuvuoden alusta alkaen puolivuosittain. 3. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmatyössä (OPS2016) yrittäjyyskasvatus otetaan yhdeksi kokonaistarkastelukohteeksi. OPS-prosessissa nojaudutaan tähän strategiaan ja huomioidaan pilottikoulujen kokemukset sekä laajemmat työelämän näkökulmat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista, keinoista ja resursseista linjattaessa. 4. Lukuvuonna yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan 15:sta peruskoulussa oman lukuvuosisuunnitelman mukaan. 5. Lukuvuosina yrittäjyyskasvatus on painopisteenä kaikissa Jyväskylän kaupungin peruskouluissa. 6. Lukuvuonna käynnistetään Yrittäjyysluokkakokeilu jokaisella alueella osana yrittäjyyskasvatuksen jatkumoa perusopetuksesta toiselle asteelle. 7. Lukuvuosina opettajien TET-jaksojen toteuttamisen sijaiskuluihin investoidaan osana opetustoimen kehittämisresursseja. 8. Lukuvuodesta alkaen yrittäjyyskasvatus on luonnollinen osa uuden OPSin mukaista opetusta ja oppimista koko Jyväskylässä. YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TOTEUTUKSEN KUMPPANIT JYVÄSKYLÄSSÄ Koulun tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta sekä kerätä oma kumppaniverkosto. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on helpompaa hyödyntämällä seudun kumppaneita ja asiantuntijoita. Verkoston avulla käytettävissäsi on paljon osaamista, kokemusta, valmiita materiaaleja sekä uusia näkemyksiä ja ideoita yhteistyöhön. Seuraavat yhteistyökumppanit tulevat mielellään apuun suunnitteluun ja toteutukseen. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettajien verkostot Jyväskylän ala- ja yläkoulujen opetiimin säännölliset tapaamiset lukuvuoden aikana Matala kynnys uusille kouluille/johtoryhmäläisille tulla mukaan pilotin kokemusten hyödyntämiseen ja soveltamisen omassa koulussa Seuraa ajankohtaista keskustelua yrittäjyyskasvatuksesta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa keskusteluryhmissä sosiaalisessa mediassa Nuorten Keski-Suomi ry Hyödynnä oman koulun yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosisuunnittelussa NuK-Sun kumppanuus Yrittäjyyskasvatusta tukevia vakiintuneita toimintamuotoja ovat mm. Lasten Parlamentti, Oppilasvastaavien koulutukset, Toukofest, Duunirinki jne. Hyvä kumppani myös vanhempainiltoihin, oppilaiden harrastustoiminnan ja opetuksen yhdistämisen kehittämiseen Yhteyshenkilö Eeva-Liisa Tilkanen, eeva-liisa. Jyvässeudun 4H-yhdistys ry Hyödynnä oman koulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 4H-kumppanuus ja esimerkiksi verkosta löytyvät TOP tehtävät Yrittäjyyskasvatusta tukevia vakiintuneita toimintamuotoja Jyväskylässä ovat mm. Ajokortti työelämään -koulutukset, Yrittäjyyskerhot sekä 4H-yritystoiminta yli 13 vuotiaille Yhteyshenkilö Timo Hämäläinen, Keski-Suomen YES-keskus Keski-Suomen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen tuki ja verkostojen solmukohta sekä kaikki materiaalit yhdestä paikasta YES-keskuksesta saat myös Nuori Yrittäjyys ohjelmien ohjeet, materiaalit ja sparrausta käynnistykseen Apuja myös koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseen, VESO-päiviin ja yrityskummitoimintaan Yhteyshenkilö Satu Mursula, jao.fi Vanhempainyhditys ja yrittäjäyhdistykset Löydä luokallesi yrityskummi oppilaiden vanhempien yrityksistä Kutsu vanhempainyhdistys ja yrittäjät mukaan yrittäjyyskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen Yrittäjäjärjestön yhteyshenkilöt ja nukula.fi Villinikkarit Oy Yrittäjyyskasvatuksen monipuolinen ammattilainen täydennyskoulutuksien vetämisessä, YT-tuntien alustajana, johtoryhmien sparraajana ja koulu-yritys treffien vetäjänä. Hyödynnä innostavien ja osallistavien yrittäjyyskasvatuksen VESO-päivien suunnittelussa ja toteutuksessa Hyvä kumppani myös OPS-työn ohjaamisessa, koulun toimintakulttuurin kehittämisessä ja strategiatyössä Yhteyshenkilö Petrikki Tukiainen, 11 12

8 STRATEGIAN LAATIJAT Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki Riikka Laakso, Keljonkankaan koulu Marjut Siltasalmi, Huhtaharjun koulu Petri Palve, Pohjanlammen koulu Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry Sonja Virtanen, Jyväskylän Yliopisto, OKL Anu Manner, Zestmark Oy Risto Kinnunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Petri Salminen, Jyväskylän Yrittäjät ry Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Pilottikoulut Keljonkankaan koulu Pohjanlammen koulu Huhtaharjun koulu Kilpisen koulu Kuokkalan koulu Liitteet Strategia sekä lisämateriaalina mainitut liitteet löytyvät pdf-muodossa osoitteista:

9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori jaakko@kuvituskonttori.com