YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA 2013-2016"

Transkriptio

1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA

2 Tähän strategiaan on koottu työkirjaksi konkreettiset kehittämisen välineet yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseksi Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa. Manuaali on kirjoitettu rehtorille, johtoryhmän jäsenille ja yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajille johtamisen työkaluksi. Tämän avulla voidaan käynnistää työyhteisön yhteisöllinen kehittäminen ja perehdyttää opettajat yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen omassa oppilaitoksessa. Aineistosta löydät tiiviit perustelut yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle, työyhteisössä pohdittavia kysymyksiä sekä helposti hyödynnettäviä käytännön esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen oppitunneilla. Lisäksi strategiassa on runsaasti vinkkejä ja linkkejä hyödyllisten tietojen ja laajempien opintokokonaisuuksien lähteille. MIKSI YRITTÄJYYS- KASVATUSTA VAHVISTETAAN JYVÄSKYLÄSSÄ? Yrittäjyyden kehittäminen ja uuden yritystoiminnan laaja-alainen edistäminen on tunnistettu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä. Yrittäjyydestä on tullut arvostettua, toivottavaa ja jopa välttämätöntä. Tähän lopputulokseen on tultu julkishallinnon eri sektoreilla pitkälti taloudellisista syistä johtuen. Valtionhallinnon talouden alijäämä ja vientitulojen väheneminen yhdistettynä suuryritysten negatiiviseen työpaikkakehitykseen on synnyttänyt huutavan tarpeen uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseen verotulojen kasvattamiseksi. Samaan aikaan työn tekemisen luonne vaatii yhä useammin yrittäjämäistä asennetta. Globaalin talouskriisin jälkeen myös kunnissa on otettu uusi vaihe yrittäjäystävällisen ilmapiirin ja päätöksenteon kehittämisessä. Yrittäjyyden edistämiseen liittyviä poliittisia tai ideologisia esteitä ei enää juurikaan ole. Myös Jyväskylässä uudet päättäjät sekä johtavat virkamiehet etsivät kuumeisesti keinoja uusien yritystyöpaikkojen synnyttämiseksi. Yrittäjämäistä ajattelua ja laaja-alaisesti ymmärrettyä yrittäjyyskasvatusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yrittäjyyskasvatus on entistä tärkeämpi osa koulutuksen perustehtävää Edellä kuvattua vääjäämätöntä yhteiskunnallista kehitystä on ennakoitu opetuksen toimialalla vuoden 1994 opetussuunnitelmista lähtien. Silloin yrittäjyyskasvatus kirjattiin ensimmäistä kertaa aihekokonaisuudeksi yleissivistävään koulutukseen. Samaan aikaan yrittäjyyskasvatuksen roolia vahvistettiin ammatillisessa koulutuksessa luvulla voimistuneen syrjäytymiskehityksen ja nuorten työttömyyden kasvun myötä oppilaiden tulevaisuusvalmiuksien ja elämänhallintataitojen kehittäminen on noussut myös yksittäisten koulujen ja opettajien tehtäväksi. Jotta yksilön työelämätaidot ja yrittäjyysvalmiudet kasvavat, tulee jokaisen opettajan kytkeä työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta entistä voimakkaammin osaksi omaa opetustyötä. Yksinkertaistettuna oppilaitokset ovat hiljalleen palaamassa perustehtävänsä äärelle: ohjaamaan oppilaita pärjäämään elämässä. Tässä yhteiskunnallisessa muutoksessa (työ)elämässä tarvittavien taitojen ja asenteiden kehittäminen sekä yrittäjyys yhä useamman kouluikäisen työllistymisen keinona yhdistyvät mahdollisuuksia avaavaksi tulevaisuuden kehityssuunnaksi. Tällaista tulevaisuuden työelämää on viimeisimmäksi hahmotettu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon ennakointiraportissa. MIHIN MUUTOS TÄHTÄÄ? Globaali Suomi Työn ja oppimisen liitto Suomi 2030? Ketterä Suomi Digitaalinen talous Yhteisöllinen tieto Pohjoisen osaaminen Vastuullisuus ja kestävyys MILLAISTA SUOMEA TAVOITTELEMME 2030? MITKÄ OVAT MUUTOKSEN LÄHTÖKOHDAT? Hallinto mahdollistajana Suomi on hyvä paikka kaikkien asua Kansalaisten hyvinvointi ja onnellisuus Elämänhalinta on verkossa Avoimen tiedon ja tehokkuuden maa Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä Monitaitoisten osaajien maa Yrittäjyysyhteiskunta - suunta, johon Suomi on menossa. Tulevaisuusselonteon raportti (http://tulevaisuus.2030.fi/) 1 2 Tulevaisuuden työelämä Yksilöityä työelämää Lähityö ja globaali työ Maailman paras koulutusjärjestelmä Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille Yritysten uudistuminen Globaalien arvoverkostojen hallinta maailman parasta Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua Uusi pohjoisen maantiede Niukkuuden mahdollisuudet

3 Jyväskylä ennakoi tulevaisuuden oppimiskulttuuria Oppimisen ja opettajuuden uudistaminen tulevaisuuden yrittäjyysyhteiskunnan rakentamiseksi vaatii rohkeaa päätöksentekoa koulutuksen järjestäjiltä, vahvaa johtajuutta rehtoreilta sekä opettajien kykyä uudistua ja uudistaa koko oppimiskulttuuria. Jyväskylän kaupungin opetustoimi on valinnut rohkean edelläkävijyyden tien ja rakentaa edellytyksiä tulokselliseen yrittäjyyskasvatukseen osana pedagogisen ja johtamisen kehittämisen kokonaisuutta. Työtä ohjaa Jyväskylän perusopetuksen visio - Ei koulua vaan elämää varten. Tähän yrittäjyyskasvatuksen manuaaliin on koottu yhteisöllisen kehittämistyön tuloksena johtajan työkalut, joiden avulla yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja siitä seuraavat oppimistulokset voivat varmistaa oppilaiden pärjäämisen entistäkin paremmin elämässään. Lisäksi synnytetyn vision suunnassa toimiminen tuottaa pitkällä jänteellä uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Yrittäjyyskasvatuksen strategia on koottu tiiviisti viiteen osaan. 1. Visio - Yhteisen ajattelun suuntaamisen työkalu 2. Johtajan työkalupakki - Konkreettiset työyhteisön johtamisen ja sitouttamisen välineet 3. Pedagogiset mallit opettajille - Näin jokainen opettaja pääsee alkuun 4. Koulu-yritys yhteistyön opas - Välineet työelämäyhteistyön rakentamiseen 5. Strategiset valinnat - Pidemmän tähtäimen tavoitteet Jyväskylän perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 1. YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN VISIO JYVÄSKYLÄSSÄ Miten vision avulla voidaan konkreettisesti kehittää oppilaiden ajattelua? Visio kuvaa tahtotilaa, minkä suunnassa toimiminen päivittäin mahdollistaa yrittäjyyskasvatuksen kehittymisen. Visio on työkalu, jonka avulla voidaan johtaa yksilöiden ajattelua, yhteisön kulttuuria sekä käytännön toimintaa. Yksittäisen työyhteisön, koululuokan ja yksilöiden ajattelua suunnataan joka päivä jonkun toimesta. Useimmiten tätä tehtävää toteuttava opettajat ja johtajat, joskus myös vahvat oppilaat ja vanhemmat. Siitä puhutaan, mikä koetaan tärkeäksi. Jos merkityksellisiä tai kiinnostavia puheenaiheita ei tietoisesti valita, arki täyttää ajattelun tilan Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa Maailma = Oppilaan yhtä aikaa tässä päivässä ja tulevaisuudessa sijaitseva maailmankatsomus. Elämisen, oppimisen ja työnteon tila, jossa oppilas pääsee toteuttamaan itseään haluamassaan fyysisessä paikassa ja kytkeytyneenä haluamiinsa ihmisiin, ilmiöihin sekä kiinnostuksen kohteisiin. Jokaisen tulee haluta itse oivaltaa millainen hänen maailmansa on. Mahdollisuus = Suomalaisesta kulttuurista ponnistaessaan jokaisella ihmisellä on edelleen - maailman mittakaavassa suhteellisesti tarkasteltuna - tasavertaisimmat, parhaat ja onnellisimmat mahdollisuudet rakentaa oma tulevaisuus. Jokaisen tulee kuitenkin itse haluta käyttää tämä mahdollisuus. ongelmineen tai tilanteineen satunnaisesti ja hallitsemattomasti. Yksinkertaisimpia yrittäjyyskasvatuksen käytännön työkaluja ovat kysymykset, joilla ohjataan huomiota ja joiden avulla oppilaiden ja opettajien sisäiset kiinnostuksen kohteet yhdistetään tulevaisuuspohdintoihin. Seuraavalle sivulle on listattu muutamia arkista ajattelua suuntaavia kysymyksiä jokapäiväisiin pohdintoihin. Oma = Jokaisella on subjektiivinen oikeus ajatuksiinsa ja omaan tekemiseensä, kunhan se ei vahingoita yhteisön toimintaa. Oma tarkoittaa jotain erityistä. Oma on muiden mielestä usein erilaista. Oma vaatii ohjaajalta enemmän kuin yhteinen. Kuitenkin jokaisen pitää itse löytää, mikä on itselle se oma juttu. Rakentaminen = Rakentaminen on aktiivista tekemistä ja usein jotain konkreettista. Se voi olla myös psyykkistä tai sosiaalista kasvamista. Siinä on suunta ja tahti. Se etenee nopeammin tai hitaammin. Rakentaessa voi joskus joutua purkamaan jotain, mitä on jo tehty. Jokaisen tulee uskaltaa kokeilla jotain uutta rakentamisen aikana. 3 4

4 Apukysymyksiä oppilaille Mikä on sun juttu juuri nyt - tänään? Miksi? Mikä sinua kiinnostaa tai innostaa tänään ja huomenna? Miksi? Millaisesta tulevaisuudesta (elämästä, työstä) sinä unelmoit? Miksi? Kenen kanssa haluat sitä rakentaa? Miksi? Miten kouluarki, oppitunnit, läksyt ja harrastukset tällä viikolla voivat auttaa sinua? Missä asiassa olet onnistunut viimeksi? Miksi? Missä asiassa haluaisit apua? Apukysymyksiä opettajalle Mikä on sinun juttu juuri nyt? Miksi? Miten sinä voit auttaa lasta tai nuorta rakentamaan omaa mahdollisuuksien maailmaa tänään? Miten yksittäisen oppitunnin sisältö kiinnitetään mahdollisimman usein oppijoiden omiin juttuihin? Millaisella kodin, koulun ja järjestöjen kasvatusyhteistyöllä tuemme lapsia ja nuoria omaan tekemiseen kiinnostuksenkohteensa ympärillä? Mistä ajatuksesta sinun tulee luopua, jotta koulusi tulevaisuusorientoitunut toimintakulttuuri voimistuu? Miten sinä voit luoda enemmän yhteisöllisyyttä suunnitteluun, opettamiseen ja oppimiseen? Apukysymyksiä johtajalle Mikä on sinun visiosi työyhteisösi tulevaisuudesta? Mitkä ovat sinun omat johtamisvalinnat yrittäjyyskasvatuksen nostamiseksi yhdeksi tärkeimmistä koulun kehittämistä ohjaavaksi tekijäksi? Miten sinä tuet yksittäistä opettajaa olemaan parhaimmillaan? Miten sinä purat esteitä opettajien välisen (parit, tiimit) oppimisen tai koulun ja lähiyhteisön yhteistyön lisäämiseksi? Miten johdat ja ruokit yhteisösi ajatteluprosesseja? Mitä toimivia rakenteita haluat vahvistaa entä mitä rakenteita purkaa? Apukysymyksiä vanhemmille Miten vahvistat lapsen uskoa itseensä? Miten autat lasta löytämään hänen oman juttunsa juuri nyt? Miten kytket lapsen nykyiset luontaiset verkostot hänen juttunsa tukemiseen? Miten autat lastasi ymmärtämään miten koulu hyödyttää häntä hänen juttunsa edistämisessä? Miten kehität itseäsi entistäkin paremmaksi lapsen tulevaisuuden sparraajaksi? Kysymykset ovat ajattelun johtamisen työkaluja. Mikä kysymys sinun mielestäsi pitäisi esittää useammin lapselle, vanhemmille, työyhteisölle tai itsellesi? 2. JOHTAJAN TYÖKALU- PAKKI KEHITTÄMISEN AVUKSI Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen nojaa opetustoimen strategisiin valintoihin, joita tukee mahdollistava ja esimerkkiä näyttävä johtaminen. Arkisen kehittämisen tueksi on Jyväskylän yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyön tuloksena koottu konkreettinen kehittämisen työkalupakki rehtoreille, koulujen johtoryhmille ja yrittäjyyskasvatuksen vastuuopettajille työyhteisöissä. Työkalupakin avulla jokaisessa työyhteisössä voidaan käynnistää koko työyhteisöä koskettava yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen ja käytännön opetustyö. Työkalupakkiin on koottu kattava aineisto hyväksi todettuja materiaaleja, kalvopohjia, kysymyspatteristoja ja yrittäjyyskasvatuksen valmiita tuntiesimerkkejä sekä linkkejä laajempiin pedagogisiin materiaaleihin seuraavien teemojen alle: Koulun johtoryhmän oma pohdinta Työyhteisön kiinnostuksen herättäminen YT-tuntien sisältöjä ja ydinkysymyksiä työyhteisön perehdyttämiseksi yrittäjyyskasvatukseen Malli koulun yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelmaksi Pedagogisia malleja oppitunneille Vinkkejä koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen Koulun johtoryhmän neljä tehtävää 1. Innostukaa, laittakaa itsenne likoon ja näyttäkää esimerkkiä yhdessä Kuvitelkaa puolet oman koulunne oppilaista palvelemassa teitä, muuta yhteiskuntaa tai tuottamassa maailmanluokan ratkaisuja yrittäjinä 15 vuoden päästä. Nähkää työn merkityksellisyyden tuottama ilo ja tyytyväisyys nuoriksi aikuisiksi kasvaneiden nykyisten oppilaiden silmissä. Kokekaa se hyvän olon tunne, että juuri teidän koulu ja teidän loistava opettajatiimi on ollut etujoukoissa katkaisemassa oppimisen ilon katoamassa olevan kierteen ja korjaamassa ne rakenteelliset epäkohdat, jotka aiemmin estivät teidän oman unelmakoulun arjen toteutumista. 5 6 Tehtävä Uskaltakaa itse olla se muutos, jota omilta esimiehiltänne, kollegoilta tai päättäjiltä vaaditte. Kytkekää opetuksen kehittäminen johtoryhmän henkilökohtaisiin unelmiin ja tavoitteisiin opettajuudessa. Viestikää positiivisen muutoksen mahdollisuudesta ja vaatikaa itseltänne läpimurtoja kompromissien sijaan. Laatikaa oma yksinkertaisten tavoitteiden lista, johon lähdette hakemaan kollegoiden ja vanhempien tukea. Varmistakaa onnistumiset kaikilla ensiaskeleilla. Apukysymyksiä johtoryhmälle Onko teillä yhteinen käsitys siitä, mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kysymys? Onko teillä yhteinen vastaus kysymykseen, miksi yrittäjyyskasvatusta tulee merkittävästi lisätä ja tehdä näkyväksi kaikissa oppilaitoksissa? Tiedättekö mitä yrittäjyyskasvatuksen ehjällä polulla tavoitellaan ja mitä tehdään Jyväskylässä seuraavalla kouluasteella? Löydättekö näkökulman, miten yrittäjyyskasvatus linkittyy keskeiseksi mutta luontevaksi osaksi koulunne nykyistä ja tulevaa strategiaa? Oletteko itse valmiit sitoutumaan yrittäjyyskasvatuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen työyhteisössänne? Oletteko valmiit kehittämään nykyisiä toimintatapoja? 2. Herättäkää muun koulun kiinnostus Lappeenrannan teknillisen yliopiston laatima Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo -kysely on saavuttanut lyhyessä ajassa euroopanlaajuisen kiinnostuksen. Mittaristo auttaa jokaista kasvattajaa ymmärtämään yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet ja mahdollisuudet sekä antaa välittömän henkilökohtaisen palautteen. Tehtävä Herättäkää oman työyhteisön kiinnostus ja murtakaa yleisimmät yrittäjyyskasvatuksen myytit teettämällä jokaisella työyhteisön jäsenellä nettipohjainen kysely. Hyödyntäkää kyselyn jokaiselle opettajalle tuottama henkilökohtainen palaute pedagogisen kehittämiskeskustelun lähtökohtana. Ottakaa kysely osaksi vuosittaista lukuvuoden suunnittelun ja toteutumisen arvioinnin prosessia. Kysely löytyy osoitteesta

5 Apukysymyksiä johtoryhmälle Miettikää milloin mittaristo kannattaa ensimmäisen kerran toteuttaa? Testatkaa itse kysely, jotta pystytte kertomaan omista kokemuksista, mitä hyötyä mittariston tekemisestä oli oman työn kehittämiseen Tehkää mittariston vastaaminen mahdollisimman helpoksi Vaatikaa tarvittaessa kaikkien osallistumista Varatkaa aikaa kyselyn vapaamuotoiseen purkamiseen Miettikää millä muulla tavoin voitte herättää työyhteisön kiinnostuksen yrittäjyyskasvatukseen? 3. Järjestäkää YT-tunteja yhteiselle keskustelulle Toteuttakaa YT-tunti tai useampi, jossa keskeinen tavoite on synnyttää yhteinen ymmärrys siitä, mistä yrittäjyyskasvatuksessa on kyse ja miksi siihen tulee panostaa. Varmistakaa, että jokainen pääsee ja toisaalta joutuu sanomaan omat ajatuksensa julki. Tehtävä Varmistakaa, että teillä on yhteisten keskusteluiden seurauksena riittävä ja yhteinen käsitys 1. yrittäjyyskasvatuksen käsitteestä 2. yrittäjyyskasvatuksen yleissivistävyydestä 3. ajankohtaisesta tiedosta millaista yrittäjyys on nyt ja tulevaisuudessa 4. yrittäjyyden kasvavasta roolista oppilaiden tulevaisuudessa ja työllistymisessä 5. koko kasvatuksen ketjun yhteistyön tarpeesta edistää yrittäjyyttä sekä siitä, että 6. yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen ei ole ristiriidassa opetuksen perusarvojen ja ihanteiden kanssa Käytännössä testattuja opettajille tarkoitettuja yrittäjyyskasvatusta ymmärryttäviä perusmateriaaleja on koottu tämän aineiston liitteenä toimiviin tiedostoihin. (Liite 1 YT-tuntien tukiaineisto ja Liite 2 Esimerkkitunnit) Materiaaleista löytyvät seuraavat asiakokonaisuudet Yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa Työelämän osaamisvaatimukset Konkreettisia esimerkkejä eri luokka-asteiden yrittäjyyskasvatuksesta Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen oppilaitoksessa Yrittäjyyskasvatuksen Mittaristo esittelydiat Yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ohjaavia asiakirjoja Keskustelukysymyksiä työyhteisöön 4. Varmistakaa yrittäjyys-kasvatuksen näkyminen lukuvuosisuunnittelussa Ottakaa yrittäjyyskasvatuksen teema osaksi lukuvuosisuunnittelua. Varmistakaa, että yrittäjyyskasvatus on sopivassa suhteessa esillä joissakin koko kouluyhteisöä koskevissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Varmistakaa toisaalta, että jokainen opettaja toteuttaa pieniä kokeiluja, joissa oppilaat saavat onnistumisen kokemuksia. Varmistakaa myös, että yrittäjyyskasvatuksesta puhutaan ääneen mahdollisimman usein. Tehtävä Valmistelkaa johtoryhmän kesken esitys yrittäjyyskasvatuksen toteutuksesta seuraavan lukuvuoden aikana. Kutsukaa harkintanne mukaan suunnitteluun vanhempainyhdistys, Jyvässeudun 4H yhdistys, Nuorten Keski-Suomi, lasten vanhempia, jotka toimivat yrittäjinä, yrittäjäjärjestöjen edustaja tai Keski-Suomen YES-keskus. Laatikaa alustavia ehdotuksia koko koulun yhteisiksi toteutustavoiksi kuten teemapäivät tai -kuukaudet, yrityskummitoiminta ja ideakilpailut. Laatikaa myös raamit opettajajohtoisesti tapahtuvalle toteutukselle oppitunneilla eli miten teema koskettaa jokaista opettajaa ja sitä kautta jokaista oppijaa. Käytännön tuntisuunnitelmia hyödyntämällä ja soveltamalla jokainen opettaja voi helposti lisätä yrittäjyyskasvatusta osana opetustaan koulun yhteisen linjan mukaisesti. Aineiston liitteenä esimerkki Keljonkankaan koulun yrittäjyyskasvatuksen vuosisuunnitelmasta (Liite 3 Vuosisuunnitelma) 3. PEDAGOGISET MALLIT OPPITUNNILLE Jokainen hetki, ajatus tai tunti enemmän yrittäjyyskasvatusta avaa uusia mahdollisuuksia lapsille ja nuorille löytää oma tulevaisuuden paikka työelämässä. Tärkeintä on, että käytettäessä tuntien sisälle integroituja tehtäviä läpileikkaavina aihekokonaisuuksina yrittäjyyttä ei häivytetä jonnekin piiloon vaan puhutaan reilusti ääneen yrittäjyydestä, mahdollisista yrittäjäurista ja yrittäjyyskasvatuksesta oppilaille sekä koululle tärkeänä ja luonnollisena asiana. Yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta toteutetut yksittäiset oppitunnit eivät luonnollisestikaan yksinään auta oppilaita ajattelemaan tulevaisuuttaan yrittäjyyden näkökulmasta tai muuta koulun toimintakulttuuria yrittäjyysyhteiskunnan edistäjäksi. Sen vuoksi malleihin on kuvattu myös useamman tunnin kokonaisuuksia. Kokeilujen käynnistymisen myötä jokaisessa oppilaitoksessa on hyvä käydä keskustelua laajempien teema- ja opintokokonaisuuksien, valinnaisten kurssien ja yrittäjyysluokkien mahdollisuudesta tulevaisuudessa. Johtoryhmän johdolla on hyvä pohtia miten oma koulu kytkeytyy osaksi yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua Jyväskylässä ja Keski-Suomessa. Seuraaville sivuille on koottu vinkkilista konkreettisista yrittäjyyskasvatuksen oppitunneista ja opintokokonaisuuksista. Kaikki aineistot ovat saatavilla suoraan netistä. 1. Kajaanin OKL:n Yrittäisit edes! Yrittäjyyskasvatusideoita alakouluun Julkaisu sisältää alaluokille suunnattuja valmiita pedagogisia malleja, jotka kehittävät oppilaiden kriittistä ajattelua ja kykyä ottaa vastuuta omasta oppimisesta. Tuntisuunnitelmia löytyy mm. seuraavista teemoista: tuotesuunnittelu, kestävä kehitys, liikunnallinen elämäntapa, luonnon ilmiöt, media, arjen matematiikka, työelämä ja vierailut koulun ulkopuolelle. 39 valmista tuntia luokille 2. YES-katalogit - Hyvät käytänteet Valtakunnallisen YES -keskuksen Hyvät käytänteet 1, 2 ja 3-katalogit esittelevät toimivia yrittäjyyskasvatusmalleja eri puolilta maata. Katalogit sisältävät opetustuokioita ja -kokonaisuuksia, jotka on todettu hyviksi ja oppilaiden palaute on ollut innostunutta. Katalogeista löytyvät mm. seuraavat mallit: Vahvuuksien jana, Rakenna uutuuslaite -kilpailu, Koulu etsimässä sisäistä yrittäjyyttä, Vauhdikas YES -Diili, Joustavaan opetuskokeiluun liittyvä yhteistyömalli, Toimintatori, Business-kerho, Live Lainasto, Keke-brändi sekä Haminavälähdyksiä. Lisäksi useita esimerkkejä NY opintokokonaisuuksista. 21 valmista esimerkkiä luokille 3. Kerhokeskuksen Into yrittäjyyteen! Oppimismateriaali INTO yrittäjyyteen! on 9-12-vuotiaille tarkoitettu materiaali, joka johdattaa yritteliäisiin ominaisuuksiin ja yrittävään elämänasenteeseen lapsen omassa arjessa. Oppimateriaalissa tarkastellaan yritteliäitä ominaisuuksia opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvan aihekokonaisuuden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys näkökulmasta. Materiaali sopii mainiosti myös alkuopetukseen sekä kerhotoiminnan tueksi. Materiaaliin kuuluu tehtäväkirja, ohjaajan vinkkivihko sekä verkkomateriaali. Valmiita tehtäviä 12 teemassa, lisäksi 6 peliä yrittajyyskasvatus/into_-_yrittajyyteen_-materiaali 7 8

6 4. Aineopintojen yrityspalat Aineopintojen yrityspalat -kansio tarjoaa yrityspaloja eli tiettyihin aihepiireihin liittyviä poimintoja yläkoulujen ja lukioiden yrittäjyysopintoihin. Yrityspaloja voidaan hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa itsenäisinä kokonaisuuksina tai niitä voidaan käyttää monen oppiaineen yhteistyönä. Tarkoituksena on antaa käytännönläheistä tietoa ja tarjota kiinnostavia tehtäviä, jotka on paketoitu mahdollisimman valmiiksi kokonaisuuksiksi. 24 valmista tuntisuunnitelmaa luokille LInkki: 5. 4H:n TOP-tehtävät TOP tulee sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten. 4H-TOP on kaikille nuorille avoin yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kannustava tehtäväpankki. 4H-TOP-yrittäjyyskasvatuksen perustana on tekemällä oppiminen. Tehtäväpankki sisältää lähes erilaista tehtäväkorttia kymmenestä erilaisesta aihepiiristä. 6. Nuorten Akatemian Valmiina töihin -materiaalit Oppilaanohjauksessa hyödynnettävän Valmiina töihin -kokonaisuuden tavoitteena on innostaa nuoret pohtimaan omia unelmiaan tulevasta työelämästä. Aineisto auttaa vahvistamaan nuorten työelämätietoutta kuten tietoja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, harmaasta taloudesta ja eläkeasioista. Kokonaisuus on suunnattu yläkouluille. Aineiston ovat tuottaneet Nuorten Akatemia ja Eläketurvakeskus. 4. KOULU-YRITYS YHTEISTYÖN OPAS Koulu-yritys yhteistyö oppimisympäristön rikastuttajana Koulun ja sen ulkopuolisten tahojen yhteistyö rikastuttaa oppimista ja luo aitoja työelämätilanteita. Koulu-yritys yhteistyön pohja on vuoropuhelun käynnistämisessä ja käytännön tekemisessä ikäluokalle sopivalla tavalla. Yksinkertaisin tapa on alkuun järjestää oman koulun opettajien ja yritysten kohtaamisia, joissa lähiyhteisön yritysten kanssa luodaan yhteinen merkitys tekemiselle ja asetetaan tavoitteet pitkäjänteiselle yhteistyölle. 1. Suunnittelu - Paikallisen yhteistyökumppanin kontaktointi esim. yrittäjäjärjestö - Järjestäjätiimin kokoaminen - Ajankohdan ja paikan päättäminen 2. Markkinointi - Kohderyhmän valinta - Kutsun laatiminen ja lähettäminen - Henkilökohtainen kontaktointi - Ilmoittautumisten kerääminen Koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseksi on koottu yksityiskohtainen opas, jonka avulla ensimmäiset treffit yritysten kanssa on helppo järjestää. Miniopas koulu-yritys yhteistyön Luovan Pajan järjestämiseksi sisältää ohjeita tapaamisen suunnittelun, yritysyhteistyökumppaneiden kontaktoimiseen, tilaisuuden markkinointiin ja käytännönjärjestelyihin. Minioppaaseen on kuvattu myös yksityiskohtaisesti kuinka itse tilaisuus kannattaa järjestää ja miten työskentely kohtaamisessa kannattaa organisoida. Oppaasta löydät myös ohjeita siihen, mitä tilaisuuden jälkeen kannattaa huomioida. Käytännönläheinen opas pohjautuu vastaavien tilaisuuksien järjestelyistä saatuihin kokemuksiin ala- ja yläkouluista. Alla tiivis yhteenveto koulu-yritys yhteistyön oppaan sisällöstä. (Liite 4 Koulu-yritys yhteistyön opas) 3. Luovan pajan käytännönjärjestelyt - Tila ja tekniikka - Tarjoilut - Aikataulu - Vastuutehtävät Luovassa pajassa 5. Luovan pajan jälkeen - Ideoiden ja keskustelujen kirjaaminen - Kiitos-viesti osallistujille - Käytännön tekeminen ja yhteistyön uudet kokeilut osana koulutyötä 4. Luovan pajan toteutus - Orientaatio työskentelyyn ja tutustuminen - Luoviin ryhmiin jakautuminen - Luovien ryhmien työskentely - Työskentelyn purkaminen - Jatkosta sopiminen 9 10

7 5. STRATEGISET VALINNAT Jyväskylän perusopetuksen yrittäjyyskasvatustyö on kiinteä osa seudun yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua. Toisen asteen jatkokoulutuspaikat niin lukioissa kuin ammattiopistossa ovat kehittäneet valtakunnallisestikin merkittäviä toimintatapoja ja opintoväyliä yrittäjyyden vahvistamiseen. Odotukset oppilaiden yrittäjyys-, työelämä- ja tulevaisuustaitojen perusteiden hallintaan myös perusopetuksessa ovat siten aiempaa korkeammalla. Jyväskylän perusopetuksessa yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen edellyttää selkeitä valintoja osana opetuksen kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen laajamittainen vahvistaminen Jyväskylän kaupungissa ei ole kuitenkaan resurssikysymys. Se on ensisijaisesti priorisointi- ja johtamiskysymys. Tähän manuaaliin koottujen ohjeiden ja ideoiden avulla päästään jokaisessa koulussa pitkälle nykyisin resurssein. Joidenkin asioiden nopeuttamista ja tukemista myös taloudellisesti kannattaa harkita. Tähän on koottu Jyväskylän perusopetuksen strategiatyön tuloksena painopisteet, joihin seuraavien vuosien aikana tullaan panostamaan. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen strategiset valinnat 1. Yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan lukuvuonna vähintään viidessä pilottikouluissa. 2. Kaikissa perusopetuksen kouluissa toteutetaan Yrittäjyyskasvatuksen Mittaristo -kysely lukuvuoden alusta alkaen puolivuosittain. 3. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelmatyössä (OPS2016) yrittäjyyskasvatus otetaan yhdeksi kokonaistarkastelukohteeksi. OPS-prosessissa nojaudutaan tähän strategiaan ja huomioidaan pilottikoulujen kokemukset sekä laajemmat työelämän näkökulmat yrittäjyyskasvatuksen tavoitteista, keinoista ja resursseista linjattaessa. 4. Lukuvuonna yrittäjyyskasvatuksen teemavuosi toteutetaan 15:sta peruskoulussa oman lukuvuosisuunnitelman mukaan. 5. Lukuvuosina yrittäjyyskasvatus on painopisteenä kaikissa Jyväskylän kaupungin peruskouluissa. 6. Lukuvuonna käynnistetään Yrittäjyysluokkakokeilu jokaisella alueella osana yrittäjyyskasvatuksen jatkumoa perusopetuksesta toiselle asteelle. 7. Lukuvuosina opettajien TET-jaksojen toteuttamisen sijaiskuluihin investoidaan osana opetustoimen kehittämisresursseja. 8. Lukuvuodesta alkaen yrittäjyyskasvatus on luonnollinen osa uuden OPSin mukaista opetusta ja oppimista koko Jyväskylässä. YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TOTEUTUKSEN KUMPPANIT JYVÄSKYLÄSSÄ Koulun tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta sekä kerätä oma kumppaniverkosto. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on helpompaa hyödyntämällä seudun kumppaneita ja asiantuntijoita. Verkoston avulla käytettävissäsi on paljon osaamista, kokemusta, valmiita materiaaleja sekä uusia näkemyksiä ja ideoita yhteistyöhön. Seuraavat yhteistyökumppanit tulevat mielellään apuun suunnitteluun ja toteutukseen. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäopettajien verkostot Jyväskylän ala- ja yläkoulujen opetiimin säännölliset tapaamiset lukuvuoden aikana Matala kynnys uusille kouluille/johtoryhmäläisille tulla mukaan pilotin kokemusten hyödyntämiseen ja soveltamisen omassa koulussa Seuraa ajankohtaista keskustelua yrittäjyyskasvatuksesta valtakunnallisissa ja maakunnallisissa keskusteluryhmissä sosiaalisessa mediassa Nuorten Keski-Suomi ry Hyödynnä oman koulun yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosisuunnittelussa NuK-Sun kumppanuus Yrittäjyyskasvatusta tukevia vakiintuneita toimintamuotoja ovat mm. Lasten Parlamentti, Oppilasvastaavien koulutukset, Toukofest, Duunirinki jne. Hyvä kumppani myös vanhempainiltoihin, oppilaiden harrastustoiminnan ja opetuksen yhdistämisen kehittämiseen Yhteyshenkilö Eeva-Liisa Tilkanen, eeva-liisa. Jyvässeudun 4H-yhdistys ry Hyödynnä oman koulun yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 4H-kumppanuus ja esimerkiksi verkosta löytyvät TOP tehtävät Yrittäjyyskasvatusta tukevia vakiintuneita toimintamuotoja Jyväskylässä ovat mm. Ajokortti työelämään -koulutukset, Yrittäjyyskerhot sekä 4H-yritystoiminta yli 13 vuotiaille Yhteyshenkilö Timo Hämäläinen, Keski-Suomen YES-keskus Keski-Suomen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen tuki ja verkostojen solmukohta sekä kaikki materiaalit yhdestä paikasta YES-keskuksesta saat myös Nuori Yrittäjyys ohjelmien ohjeet, materiaalit ja sparrausta käynnistykseen Apuja myös koulu-yritys yhteistyön käynnistämiseen, VESO-päiviin ja yrityskummitoimintaan Yhteyshenkilö Satu Mursula, jao.fi Vanhempainyhditys ja yrittäjäyhdistykset Löydä luokallesi yrityskummi oppilaiden vanhempien yrityksistä Kutsu vanhempainyhdistys ja yrittäjät mukaan yrittäjyyskasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen Yrittäjäjärjestön yhteyshenkilöt ja nukula.fi Villinikkarit Oy Yrittäjyyskasvatuksen monipuolinen ammattilainen täydennyskoulutuksien vetämisessä, YT-tuntien alustajana, johtoryhmien sparraajana ja koulu-yritys treffien vetäjänä. Hyödynnä innostavien ja osallistavien yrittäjyyskasvatuksen VESO-päivien suunnittelussa ja toteutuksessa Hyvä kumppani myös OPS-työn ohjaamisessa, koulun toimintakulttuurin kehittämisessä ja strategiatyössä Yhteyshenkilö Petrikki Tukiainen, 11 12

8 STRATEGIAN LAATIJAT Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki Riikka Laakso, Keljonkankaan koulu Marjut Siltasalmi, Huhtaharjun koulu Petri Palve, Pohjanlammen koulu Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry Sonja Virtanen, Jyväskylän Yliopisto, OKL Anu Manner, Zestmark Oy Risto Kinnunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Petri Salminen, Jyväskylän Yrittäjät ry Marja Heinistö, Villinikkarit Oy Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Pilottikoulut Keljonkankaan koulu Pohjanlammen koulu Huhtaharjun koulu Kilpisen koulu Kuokkalan koulu Liitteet Strategia sekä lisämateriaalina mainitut liitteet löytyvät pdf-muodossa osoitteista:

9 VILLINIKKARIT OY Kauppakatu Jyväskylä Petrikki Tukiainen Tarja Nieminen Marja Heinistö Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!!

Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! Zestmark! - merkityksellinen elämä nuorille!! www.zestmark.fi! www.zestmark.fi ZestMark auttaa nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttansa kohtaamisten ja valmennusten avulla.! www.zestmark.fi Visiona: 100

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille

OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille OPS- ja KeSu iltakoulu päättäjille ja sivistysjohtajille Joensuu 10.3.2015 Ohjelma 16.00 Kahvit 16.15 OPS-työn kuulumiset 16.30-17.30 Työskentelyä ja päättäjien saatesanat ops-työlle TAUKO (10 min.) 17.40

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Kasvatustieteen päivät

Kasvatustieteen päivät Kasvatustieteen päivät Elena Ruskovaara 22.11.2007 Yrittäjyyskasvatuksen nykytilan kuvaus ja mittaristo Tavoite: hanke käynnistyy keväällä 2008 ESR hankkeena Yksityisrahoituksen osuus on jo hankittu Hankkeen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Johdatus luovaan teknologiaan. Lukioiden valinnaiskurssi lukuvuonna 15/16

Johdatus luovaan teknologiaan. Lukioiden valinnaiskurssi lukuvuonna 15/16 Johdatus luovaan teknologiaan Lukioiden valinnaiskurssi lukuvuonna 15/16 Mehackit lyhyesti Mehackit tutustuttaa lukiolaiset teknologian saloihin! Mehackit-kurssi on lukiolaisten ensiaskel teknologiaan.

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot