TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEC(2010) 888 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityötä varten {KOM(2010) 379 lopullinen} {SEC(2010) 887} FI FI

3 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY EU:n talouksilla on rakenteellinen kausityöntekijöiden tarve. Tarvetta on yhä vaikeampi tyydyttää EU:n omilla työntekijöillä lähinnä siitä syystä, että EU:n omat työntekijät eivät pidä kausityötä houkuttelevana. Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia on vaikea ennustaa. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan on kuitenkin odotettavissa, että siirtotyöläisten tarve jatkuu kohdemaissa tietyillä työmarkkinasektoreilla vakaana, erityisesti terveydenhuollossa, kotitaloustyössä ja hoitotyössä (joissakin maissa myös maataloudessa), joissa työntekijöiden kysyntä on rakenteellista 1. Lisäksi on selkeää näyttöä siitä, että jotkut kolmansista maista tulevat kausityöntekijät joutuvat työskentelemään ala-arvoisissa olosuhteissa ja riiston kohteeksi. Kausityöntekijällä ei esimerkiksi ole työsopimusta, palkka on pienempi kuin lakisääteinen vähimmäispalkka, sosiaaliturvaa ei ole, perushygienian hoitoon ei ole mahdollisuutta, majoitus on kehno eikä pääsyä terveydenhuoltoon ole. On myös toistuvasti osoitettu, että EU:ssa laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia työskentelee todennäköisimmin juuri sellaisilla elinkeinoelämän aloilla, joilla kausityövoimaa tarvitaan runsaasti, eli erityisesti maatalouden ja puutarhaviljelyn alalla sekä matkailualalla. Työntekijöitä lähettävien maiden näkökulmasta EU:n eri jäsenvaltioissa on erilaiset säännöt, joita mahdollisten siirtotyöläisten on noudatettava, eikä niistä ole aina helposti tietoa saatavilla. Tämä koskee etenkin kausityösektoria, ja siksi olosuhteiden parantaminen ja yhteisen säännöstön luominen tälle sektorille on korkean työttömyyden ja voimakkaiden muuttopaineiden vuoksi erityisesti Pohjois-Afrikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden ja jossain määrin myös Itä-Euroopan maiden etujen mukaista. Tällä tavoin voitaisiin lisätä laillista muuttoliikettä koskevan EU:n politiikan vaikutusta kolmansien maiden kehitykseen Kausityön laajuus ja alat Kausityön laajuus ja alat, joilla sitä tehdään, eivät ole kaikkialla Euroopan unionissa yhteneväiset. Esimerkiksi yksistään Espanjaan otettiin vuonna 2008 EU:n ulkopuolelta kausityöntekijää 2. Vuonna 2008 Italia vastaanotti jo 7. helmikuuta 2008 mennessä hakemusta 3 (Italian sisäministeriön vuosiksi 2008, 2009 ja 2010 asettama kiintiö kausityöhön tuleville EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille on ) 4. Vuonna IOM Policy brief: The impact of the global economic crisis on migrants and migration, maaliskuu 2009, s Kausityöntekijöitä ja yrityksen sisällä toiseen maahan siirrettyjä työntekijöitä koskeva komission kysely Euroopan muuttoliikeverkoston (EMV) kansallisille yhteyspisteille 17. maaliskuuta grazione/0848_app_domande_pervenute_stagionali.html Ks. alaviite 2. FI 2 FI

4 Saksa vastaanotti kausityöntekijöitä EU:n ulkopuolelta 4 248, Ranska (vuonna 2008 määrä oli 3 860) ja Ruotsi puolestaan Myös uusissa jäsenvaltioissa on ollut kausityöntekijöitä EU:n ulkopuolisista maista. Esimerkiksi Unkari vastaanotti vuonna 2008 kolmansien maiden kansalaisia 919 ja vuonna Puolasta saadut luvut koskevat kolmansien maiden kansalaisten tekemää tilapäistyötä, ja siksi luvut ovat huomattavasti korkeammat: vuonna Tärkein työllistävä sektori on kuitenkin maatalous. Slovenia on vastaanottanut kausityöhön yli EU:n ulkopuolisten maiden kansalaista vuosina 2008 ja Vaikka tiedot ovat lyhyeltä ajalta eivätkä ne ole aukkojen vuoksi vertailukelpoisia, ulkomaisen kausityövoiman on todettu lisääntyneen viime vuosina esimerkiksi Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Sloveniassa. Koska aivan viimeaikaista tietoa on saatavilla hyvin vähän, tämänhetkisen talouskriisin vaikutusta EU:n ulkopuolisten kausityöntekijöiden kysyntään ei ole mahdollista kunnolla arvioida. Kysyntä ei kuitenkaan näytä mitenkään vähentyneen, kun vertaillaan vuoden 2008 ja vuoden 2009 tietoja. Vaikka vastaanotettujen kolmansien maiden kansalaisten määrä oli joissakin jäsenvaltioissa vuonna 2009 pienempi (Itävallassa, Sloveniassa ja Unkarissa) tai jopa huomattavasti pienempi (Ranskassa), toisissa määrän on todettu lisääntyneen (Saksassa ja Ruotsissa) 6. Lisäksi on korostettava, että kausityöaloilla työskentelee runsaasti laittomasti maassa oleskelevia tai muutoin rekisteröimättömiä työntekijöitä, minkä vuoksi kausityöntekijöiden kokonaismäärän voidaan olettaa olevan paljon suurempi (reilusti yli vuodessa). Joissakin jäsenvaltioissa kolmansista maista palkattu kausityövoima on tietyillä alueilla erittäin tärkeää. Esimerkiksi Andalusiassa, Huelvan provinssissa palkattiin vuonna 2008 EU:n ulkopuolisista maista kolmansien maiden kansalaista maataloustyöhön. Etelä-Italiassa, ja siellä erityisesti Apuliassa, arvioidaan olevan maataloustyössä kolmansista maista tulevaa kausityöntekijää, ja Ranskassa Bouches-du-Rhônen departementissa arvioidaan olevan marokkolaista kausityöntekijää. Noiden kolmansien maiden kansalaisten katsotaan muodostavan noin prosenttia kausityöntekijöiden kokonaismäärästä. Matkailualalla tietyt Itävallan alueet, erityisesti Tiroli ja Salzburg, ovat matkailun huippukausina vahvasti riippuvaisia kolmansien maiden kausityöntekijöistä. Talvikaudella kiintiö oli Monissa jäsenvaltioissa kolmansista maista tulevat kausityöntekijät työskentelevät matalan osaamistason työpaikoissa tietyillä aloilla, kuten maataloudessa (esim. Italiassa 60 prosenttia kaikista kausityöntekijöistä ja Kreikassa 20 prosenttia kaikista maataloustyöntekijöistä) ja matkailualalla (esim. Espanjassa hotelli- ja ravintola-alan työlupien määrä oli 13 prosenttia kaikista vuonna 2003 myönnetyistä työluvista), joissa yleensä tarvitaan matalan osaamistason työntekijöitä tai ruumiillisen työn tekijöitä ja työvoimapula on huomattava. 5 6 Ks. ed. alaviite. Ks. alaviite 2. FI 3 FI

5 1.2. Toissijaisuusperiaate Ehdotuksilla ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden oikeuteen päättää, kuinka paljon taloudellisista syistä EU:hun pyrkiviä ne päästävät alueelleen, eikä oikeuteen käyttää kansallisia kiintiöitä. Näin ollen on kunkin jäsenvaltion tehtävä arvioida, onko sillä taloudellista tarvetta päästää maahan kolmansien maiden kansalaisia kausityöntekijöiksi. Vaikka kolmansien maiden työntekijät tulevat tiettyyn jäsenvaltioon, sen tekemä päätös kolmansien maiden kansalaisten oikeuksista voi vaikuttaa myös muihin jäsenvaltioihin. Kolmansien maiden kansalaisten erilaisella kohtelulla eri jäsenvaltioissa on tämän vuoksi myös ylikansallinen ulottuvuus, joka ei kuulu kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan. Sisärajattoman Schengen-alueen toiminta edellyttää yhteistä järjestelmää eli yhteisiä vähimmäissääntöjä. Näin voidaan välttää oleskeluajan ylittämisen ja laittoman maahantulon riskiä, joka voi johtua kausityöntekijöiden maahantuloa koskevien sääntöjen väljyydestä tai kirjavuudesta. Kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten riistosta ja ala-arvoisista työoloista on päästävä eroon myöntämällä tiettyjä sosiaalis-taloudellisia oikeuksia sitovassa, ja siten täytäntöönpanokelpoisessa, EU:n tason säädöksessä. Tämä vastaisi Tampereella 1999 kokoontuneen neuvoston pyyntöä myöntää kolmansien maiden kansalaisille oikeudenmukainen kohtelu ja turvattu oikeudellinen asema sekä EU:n yleistä sitoutumista ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin. Kausityöntekijöitä koskeva EU:n säädös on tärkeä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön parantamiseksi, sillä se antaa EU:lle mahdollisuuden helpottaa alhaisen koulutustason omaavien tai kouluttamattomien henkilöiden laillista maahanmuuttoa ja vahvistaa kolmansien maiden sitoutumista laittoman maahanmuuton torjuntaan EU:n tason lisäarvo Jäsenvaltiot ja kausityöntekijöiden työnantajat hyötyisivät joustavasta maahanpääsyjärjestelmästä, jolla kausiluonteista työvoimapulaa voitaisiin helpottaa. Kolmansista maista tulevat kausityöntekijät hyötyisivät yhteisistä, läpinäkyvistä ja käyttökelpoisista eurooppalaisista puitteista, jotka antavat heille mahdollisuuden laillisesti muuttaa työvoimaa tarvitseviin jäsenvaltioihin. Tällaiset lailliset maahanmuuttomahdollisuudet voivat myös vähentää laitonta maahanmuuttoa ja laitonta työntekoa. EU:n toimenpide lähettäisi kolmansille maille viestin, jossa painottuu yhteistyö työvoiman muuttoliikkeen hallinnassa. Kouluttamattomia ja vähän koulutettuja työntekijöitä työllistävillä aloilla taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeva koko EU:n sitoutuminen todennäköisesti helpottaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa myös laittoman maahanmuuton torjunnassa ja molemmin puolin edullisen kiertomuuton edistämisessä (kiertomuutossa siirtotyöläiset voivat tulla jäsenvaltioon työskentelemään tilapäisesti, palata kotimaihinsa ja tulla taas uudelleen EU:hun jne.). FI 4 FI

6 2. TAVOITTEET 2.1. Yleistavoitteet: 1. Vastataan talouden kausivaihteluihin ja poistetaan tiettyjen elinkeinojen/alojen ja alueiden työvoimapulaa. 2. Ehkäistään kolmansista maista tulevia kausityöntekijöitä joutumasta riiston kohteeksi ja heikkoihin työoloihin ja torjutaan laitonta maahanmuuttoa. 3. Vaikutetaan kolmansien maiden kehitykseen Erityistavoitteet: 1. Luodaan joustavat säännöt, joilla helpotetaan kausityöntekijöiden tilapäistä maahanmuuttoa ja edistetään heidän kiertomuuttoaan. 2. Luodaan yhtäläiset ehdot työnantajille, jotka palkkaavat kolmansista maista laillisesti EU:n työmarkkinoille tulevia kausityöntekijöitä. 3. Varmistetaan kolmansien maiden kausityöntekijöille turvattu oikeudellinen asema ja suojataan heitä riistolta. 4. Lisätään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa kausimuuton hallinnassa. 3. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Kaikissa tutkituissa vaihtoehdoissa jäsenvaltiot voivat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 5 kohdan mukaisesti vapaasti päättää, kuinka paljon ne päästävät kausityöntekijöitä maahan Vaihtoehto 1: Nykytilanteen säilyttäminen Nykykehitys jatkuisi jäsenvaltioissa, EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla voimassa olevan säännöstön puitteissa. Työnantajilla on työnantajien seuraamuksista annetun direktiivin nojalla tiettyjä velvoitteita. Nämä koskevat laittomaan työntekoon liittyviä ilmoituksia viranomaisille ja rangaistuksia. Tämän vaihtoehdon vaikutus olisi vähäinen Vaihtoehto 2: Direktiivi kausityöntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja heidän oikeuksistaan Luotaisiin yhteiset säännöt, joihin kuuluisivat kausityön määrittely, maahanpääsykriteerit, kausityöntekijän oleskelun enimmäiskesto ja säännökset kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta tiettyjen sosiaalis-taloudellisten oikeuksien osalta (muunnelma 2A: työolojen selkeä määritteleminen; muunnelma 2B: työolojen selkeä määritteleminen ja yhdenvertainen kohtelu EU:n kansalaisten kanssa tiettyjen sosiaalistaloudellisten oikeuksien, kuten yhdistymisvapaus, oikeus sosiaaliturvaan jne., osalta). Tämä vaihtoehto auttaisi luomaan EU:n työnantajille yhtäläiset edellytykset ja ehkäisisi riistoa. Kausityöntekijöillä olisi kuitenkin edelleen vastassaan eri maissa erilaiset monimutkaiset maahantulomenettelyt. FI 5 FI

7 3.3. Vaihtoehto 3: Direktiivi yhteisistä maahanpääsymenettelyistä Lisänä vaihtoehtoon 2 otettaisiin käyttöön kausityötä tekeville kolmansien maiden kansalaisille tarkoitettu, samassa menettelyssä sekä työskentelyä että oleskelua varten myönnettävä yhdistelmälupa. Kausityöntekijöiden maahanpaluuta seuraavilla kausilla helpotettaisiin (muunnelma 3A: toistuvaiskausiluvan käyttöönotto; muunnelma 3B: helpotetun menettelyn soveltaminen maahanpaluuseen). Työhönottomenettelyt tehostuisivat ja EU:n työnantajien käytettävissä olevaa työvoimaa olisi helpompi ennustaa. EU:n työnantajia koskevat edellytykset eivät kuitenkaan olisi samat, ja kausityöntekijät olisivat edelleen vaarassa joutua riiston kohteeksi Vaihtoehto 4: Direktiivi kotiinpaluun varmistavista toimenpiteistä Toimenpiteitä olisivat oleskelun pituuden rajoittaminen ja nimenomainen velvollisuus palata oleskeluajan päättyessä. Harkittavana on myös nimenomainen velvollisuus ilmoittautua konsuliviranomaisille paluun jälkeen. Kausityöntekijöiden jääminen maahan oleskeluajan jälkeen estyisi jossain määrin. Vaikutukset EU:n sisämarkkinoiden toimivuuteen olisivat hyvin vähäiset. Kausityöntekijöillä olisi edelleen vastassaan eri maissa erilaiset monimutkaiset maahantulomenettelyt Vaihtoehto 5: Jäsenvaltioiden välinen tiedotus, koordinointi ja yhteistyö Ei anneta uutta lainsäädäntöä, vaan toteutetaan täydentäviä ja tukevia toimia jäsenvaltioiden käytäntöjen lähentämiseksi. Vaikutukset olisivat vähäisiä, sillä toimenpiteet eivät olisi sitovia. Potentiaalisilla kausityöntekijöillä olisi edelleen vastassaan liuta erilaisia maahanpääsysääntöjä ja heillä olisi erilaiset oikeudet oleskelunsa aikana. FI 6 FI

8 4. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Taulukko 1: Vaikutukset Arviointiperusteet Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Nykytilanteen säilyttäminen Vaihtoehto 2A Vaihtoehto 2B Vaihtoehto 3A Vaihtoehto 3B Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 5 Merkitys Yleistavoite / Yleistavoite 2 0 ( ) 0/ Yleistavoite Toteutettavuus Ongelmat ja riskit saatettaessa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä Hallinnollisen taakan keventäminen Ei ole Ei ole Taloudelliset hallinnolliset kustannukset ja Ei ole FI 7 FI

9 Arviointiperusteet Vaihtoehto 4 Vaihtoehto 5 Toivotut vaikutukset EU:n Sosiaaliset vaikutukset tasolla EU:n 0 0/ Vaikutukset kolmansiin maihin 0 0/ Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Nykytilanteen säilyttäminen Vaihtoehto 2A Vaihtoehto 2B Vaihtoehto 3A Vaihtoehto 3B pk- Taloudelliset vaikutukset tasolla Vaikutukset yrityksiin Vaikutukset kolmansista maista tuleviin kausityöntekijöihin Vaikutukset kausityötä tekeviin EU:n kansalaisiin 0-0/ 0 0 FI 8 FI

10 Taulukko 2: Parhaaksi arvioitu vaihtoehto Parhaaksi on arvioitu toimintavaihtoehtojen 2B, 3A/B ja 4 eri osatekijöiden yhdistelmä. EU:n toiminnan pääasialliset kohteet Maahanpääsyn edellytykset Maahanpaluu seuraavina vuosina Kausityötä tekeville kolmansien maiden kansalaisille myönnettävät oikeudet ja edut Kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten paluun varmistaminen Parhaaksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen sisältö Kausityöntekijän yhteinen määritelmä Yhteiset maahanpääsykriteerit, kuten työmarkkinatestin vaatimus, työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen vaatimus Luvan enimmäisvoimassaolon määrittely Jäsenvaltioiden alueella oleskelun ja työnteon salliva yhdistelmälupa Maahanpääsyn salliminen Kausityöntekijä -merkinnällä varustetun viisumin perusteella lyhyeksi ajaksi (enintään kolme kuukautta) Yhdistelmälupaa koskevan hakemuksen enimmäiskäsittelyajan määritteleminen Toistuvaiskausilupa, jonka enimmäisvoimassaoloaika on määritelty (esim. enintään kolme vuotta), tai maahanpaluuseen sovellettava helpotettu menettely (jäsenvaltioiden niin halutessa) Maahanpaluun ehtona, että kolmannesta maasta tuleva kausityöntekijä on aiemmin noudattanut kaikkia sääntöjä Työoloja koskevat kattavat oikeudet Yhdenvertainen kohtelu EU:n kansalaisten kanssa sosiaaliturvaoikeuksien osalta (esim. ammattitaudit, työtapaturmat, sairausetuudet, työkyvyttömyysetuudet, perhe-etuudet, kuolemantapauksen johdosta annettavat avustukset) Oikeus vaihtaa työnantajaa (esim. jos kyseessä on riisto tai heikot työolot, lyhyt satokausi) sallitun oleskeluajan rajoissa Erikseen säädetty velvollisuus palata kunkin kauden päättyessä Oleskeluluvan enimmäiskesto kautta kohti Helpotetut maahanpaluumahdollisuudet tulevina vuosina ainoastaan niille kausityötä tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat noudattaneet kaikkia ehtoja oleskellessaan aiemmin kausityöntekijöinä Käsitellyt toimintavaihtoehdot ja muunnelmat Toimintavaihtoehto 2B Muunnelma 3 A/B Muunnelma 2 B: Vaihtoehdot 4, 3 A/B 4.1. Tärkeimmät hyödyt Parhaaksi arvioidulla vaihtoehdolla saavutettaisiin paremmat tulokset kuin millään toimintavaihtoehdolla yksinään tai millään muulla vaihtoehtojen yhdistelmällä. Yhteiset maahanpääsynormit ja yksinkertaistetut maahantulomenettelyt antaisivat jäsenvaltioille joustavan välineen jäsenvaltioiden tarvitseman kausityövoiman maahanpääsyä varten. Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa jäsenvaltioiden on joko alettava myöntää toistuvaiskausilupia tai otettava käyttöön helpotettu menettely. Tämä vaikuttaisi myönteisesti työmarkkinoiden tarpeisiin, kun kausityöntekijöitä olisi varmemmin tarjolla, ja antaisi kolmansista maista tuleville kausityöntekijöille mahdollisuuden lailliseen kiertomuuttoon. Yhdenvertainen kohtelu useammilla osa-alueilla vähentäisi riistävien työolojen riskiä ja lisäisi rahan lähettämistä kotimaahan. Kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden kotiinpaluu varmistettaisiin useilla säännöksillä, ja vähennettäisiin näin oleskeluajan ylittämisen ja laittoman työnteon riskiä. Löyhän täytäntöönpanon ongelmaan puututaan suojatoimin. Viranomaisten on siksi suoritettava tarkastuksia ennen kausityöntekijän maahantuloa (esim. tarkistettava, että työntekijällä on työsopimus ja että palkka vastaa kausityötä tekevän oman maan kansalaisen palkkaa). Työnantajien seuraamuksista annetun direktiivin nojalla työsuojelutarkastuksia suoritetaan tietyillä riskialoilla laittoman työnteon estämiseksi. Tällä odotetaan olevan myönteisiä heijastusvaikutuksia kausityöaloille. FI 9 FI

11 4.2. Hallintokustannukset EU:n tulevaa työvoimatarvetta tyydyttämään tarvitaan vuosittain arviolta kausityötä tekevää kolmansien maiden kansalaista. Ainakin puolelle heistä eli :lle arvioidaan voitavan myöntää toistuvaiskausilupa tai helpotettu maahanpääsy. Jäsenvaltioiden henkilöstön tuntipalkan arvioidaan olevan 23 euroa. Yhden hakemuksen tutkimiseen lasketaan kuluvan 6 tuntia, toistuvaiskausiluvista tiedottamiseen 0,5 tuntia ja vuotuiseen raportointiin 10 tuntia. Parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta aiheutuisi jäsenvaltioiden viranomaisille lisäksi seuraavat hallinnolliset kustannukset (vuotta kohti): alueellisten/paikallisten ulkomaalaistoimistojen tiedonvälitys jäsenvaltion viranomaiselle, joka hoitaa toistuvaiskausilupia tai helpotettua maahanpaluuta koskevaa tietokantaa ( euroa) ja velvollisuus toimittaa vuotuiset tilastot komissiolle ja muille jäsenvaltioille kolmansista maista tuleville kausityöntekijöille myönnettyjen oleskelulupien tai viisumien määrästä (5 980 euroa) eli yhteensä euroa. Kustannusten odotetaan vähentyvän, kun järjestelmä tulee jäsenvaltioiden hallinnoille tutuksi Suhteellisuusperiaate ja EU:n lisäarvo Kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsy- ja oleskeluehtoja koskevien sitovien sääntöjen ehdottaminen on oikeassa suhteessa ratkaistavaan ongelmaan. Direktiiviehdotuksessa luodaan yhteinen EU:n laajuinen menettely, mutta kunnioitetaan samalla jäsenvaltioiden toimivaltaa maahanmuuton suhteen. Lisäksi se on ainoa tapa varmistaa selkeät oikeudelliset puitteet siirtotyöläisille, jotka valitettavasti joutuvat helposti riiston kohteeksi. Direktiivin valitseminen käytettäväksi säädökseksi jättää jäsenvaltioille joustavuutta, mutta varmistaa yhteisen lopputuloksen. Komissio on vuodesta 2001 korostanut, että tarvitaan yhteiset sitovat normit. Niiden täytäntöönpanoa ja soveltamista voidaan seurata tehokkaasti erityisesti siltä osin, lähentyvätkö laillisesti maassa olevien maahanmuuttajien oikeudet EU:n kansalaisten oikeuksia, mikä olisi linjassa sen kanssa, että Tampereen Eurooppa-neuvosto vaati vuonna 1999 toimia, joilla taataan laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille EU:n kansalaisten oikeuksiin ja velvoitteisiin verrattavat oikeudet ja velvoitteet. Direktiivi jättää jäsenvaltioille runsaasi liikkumavaraa täytäntöönpanossa. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto muuttaisi lainsäädännön painon ja työnantajiin kohdistuvan taakan osalta vallitsevaa tilannetta suhteellisen vähän. Joidenkin jäsenvaltioiden taakka voi lisääntyä, koska niiden on tarpeen laatia (täsmällisempiä) sääntöjä. Tämä on kuitenkin perusteltua tavoitteiden kannalta ja koska niiden odotetaan tulevaisuudessa tarvitsevan tähän ryhmään kuuluvia kolmansista maista tulevia työntekijöitä. Jäsenvaltiot saavat edelleen päättää, kuinka paljon ne päästävät kolmansista maista tulevia kausityöntekijöitä maahan. Tällä toimintavaihtoehtojen yhdistelmällä on mahdollista luoda EU:n lisäarvoa seuraavasti: Kausityötä tekevien kolmansien maiden kansalaisten yksinkertaistetut maahanpääsymenettelyt ja oleskelun edellytykset parantavat tilannetta tietyillä elinkeinoelämän aloilla ja tietyillä alueilla, joilla on paheneva työvoimapula. Kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden suojelu riistolta paranee. Oleskeluajan ylittämisen ja laittoman työnteon riski vähenee, kun kausityöntekijöiden maahanpääsylle ja oleskelulle on yhteinen järjestelmä. FI 10 FI

12 Kolmansien maiden kehitys ja EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoiset näkökohdat saavat sysäyksen. Kausityötä tekeviä kolmansien maiden kansalaisia ei kohdeltaisi edullisemmin kuin niitä EU:n kansalaisia, joihin sovelletaan vapaan liikkuvuuden suhteen siirtymäaikaa. Tietyillä sosiaalis-taloudellisilla alueilla yhdenvertainen kohtelu myönnettäisiin ainoastaan silloin, kun kausityötä tekevä kolmannen maan kansalainen on päästetty jäsenvaltioon tekemään työtä. 5. SEURANTA JA ARVIOINTI Komission tiedonannon Tulosten Eurooppa yhteisön lainsäädännön soveltaminen 7 mukaisesti komissio esittää, että perustetaan jäsenvaltioiden ja komission edustajista koostuva asiantuntijaryhmä (yhteyskomitea), joka kokoontuu keskustelemaan ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä samaan tapaan kuin yhteyskomiteat, jotka kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään esimerkiksi direktiivien 2009/50/EY ja 2009/52/EY täytäntöönpanoa. Asiantuntijaryhmä huolehtisi, että tiedonkulku EU:n ja kansallisten viranomaisten välillä direktiivin täytäntöönpanosta paranee, ja auttaisi ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmia tehokkaammin. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tilastotiedot kansalaisuuden, iän ja sukupuolen, luvan voimassaolon pituuden ja elinkeinon mukaan jaoteltuina niistä kausityötä tekevistä kolmansien maiden kansalaisista, joille on edellisen vuoden aikana myönnetty kausityölupa, joiden kausityölupa on uusittu tai joiden kausityölupa on peruutettu. Seuranta- ja arviointijärjestelty hoidetaan myös jäsenvaltioiden raportoinnin perusteella komission arviointikertomuksen muodossa kolme vuotta sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. 7 KOM(2007) 502. FI 11 FI