HYVÄT OPISKELIJAT, HUOLTAJAT JA KOULUN HENKILÖKUNTA

Transkriptio

1 HYVÄT OPISKELIJAT, HUOLTAJAT JA KOULUN HENKILÖKUNTA Käsissäsi on uusi painos Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion opinto-oppaasta. Se on varma merkki siitä, että loma on jäänyt taakse ja on aika aloittaa arkinen aherrus. Minulle ja ensimmäisen vuoden opiskelijoille ympäristö ja toimintatavat ovat uudet, mutta pelkästään tämän oppaan lukemisella selviää monia tärkeitä asioita. Toki näiltä sivuilta löytyvät tiedot ovat tarpeellisia myös vanhoille opiskelijoille, henkilökunnalle ja huoltajille. Yksi opiskelijoiden jatkuva ongelma on kiire. Osa siitä on kuitenkin vain suunnitelmallisuuden puutetta. Tämän oppaan kalenteriin on merkitty valmiiksi yhteisiä tapahtumia, jotta ne eivät tule yllätyksenä. Suunnittele siis opintosi huolella, jolloin ne todennäköisesti sujuvat mukavammin. Tapahtumia, tehtäviä ja muita tulee tietenkin pitkin vuotta ja niitä on hyvä päivittää ryhmänohjauksessa ja opiskelujen edetessä. Lukio-opiskelu sisältää tietenkin paljon muutakin kuin pelkän tunneilla istumisen. Oppaan sivulta löydät perustietoja kouluterveydenhuollosta ylioppilaskirjoituksiin. Jos oppaan tiedot eivät riitä, se sisältää myös yhteystietoja, jotta voit ottaa asiasta selvää. Kysyvä ei tieltä eksy. Oikein hyvää opiskeluvuotta kaikille! Juhani Sammallahti

2 OPO 2 LUOKKATILAT luokka 5 sisään auditorio luokka 3 luokka 6 luokka 4 luokka 2 kirjasto ruokasali vahtimestari luokka terveydenhoitaja löhäri kanslia opett. huone luokka 02 luokka 0 luokka 06 luokka 07 alakerrassa luokat 03, 04, 05 yläkerrassa luokka 0 luokka 08 luokka 09 0 tietotekniikka 02 yhteiskunnalliset aineet (historia, yhteiskuntaoppi) 03 kuvataide 04 kuvataide, teorialuokka 05 metalligrafiikka 06 kielet (englanti, saksa) 07 kielet (ruotsi, saksa) 08 kielet (englanti, ranska, espanja) 09 kielet (englanti, ruotsi) 0 valokuvaus kuvataide 2 kirjasto 3 luonnontiede (biologia, maantiede) 4 äidinkieli 5 luonnontiede (fysiikka, kemia) 6 katsomukselliset aineet (psykologia, uskonto, filosofia)

3 3 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT syyslukukausi työpäivää kevätlukukausi työpäivää syysloma joululoma talviloma pääsiäinen Abien koulutyö päättyy torstaina RYHMÄT JA KOTILUOKAT Miia Rissanen 09 Risto Salmela 07 Ulla Kokkonen 4 2 Satu Kolehmainen 08 2 Tuula Juutilainen 06 2 Hanna Mari Pasanen 02 3 Esa Hämäläinen 3 3 Ismo Pentikäinen 6 3 Heikki Kinnunen 5 4 Juhani Sammallahti kanslia HENKILÖSTÖ Blinnikka, Antti ortodoksinen uskonto, antti.blinnikka@iisalmi.fi Huovinen, Reino matematiikka, fysiikka, kemia, puh Hämäläinen, Esa biologia, maantiede, terveystieto puh , esa.hamalainen@lapinlahti.fi Hämäläinen, Titta kuvataideaineet, puh (työ), titta.hamalainen@lapinlahti.fi Jokikokko Päivi opintosihteeri, puh , paivi.jokikokko@lapinlahti.fi Juutilainen, Tuula englanti, saksa, puh , tuula.juutilainen@lapinlahti.fi Kainulainen, Tiina terveydenhoitaja, puh , tiina.kainulainen@lapinlahti.fi Kinnunen, Heikki matematiikka, fysiikka, kemia, puh , heikki.kinnunen@lapinlahti.fi, Kokkonen, Arja ruotsi, saksa, puh , arja.kokkonen@lapinlahti.fi Kokkonen, Ulla äidinkieli ja kirjallisuus, puh ulla.kokkonen@lapinlahti.fi Kolehmainen, Satu englanti, ranska, espanja, puh satu.kolehmainen@lapinlahti.fi Koponen, Juha kuvataideaineet, puh (työ), juha.koponen@lapinlahti.fi Koskinen, Meri-Tuulia terveydenhoitaja, puh , meri-tuulia.koskinen@lapinlahti.fi, virkavapaalla lukuvuoden

4 4 Kulju, Jyrki liikunta, puh (työ), Kuokka, Kyllikki koulutussuunnittelija puh , Lampinen, Katja koulupsykologi, puh , Luomi Henna uskonto, elämänkatsomustieto, Lyytikäinen Tuomo kiinteistönhoitaja, puh Mannila, Aki koulukuraattori, puh , Pasanen, Hanna Mari historia, yhteiskuntaoppi, puh , Pentikäinen, Ismo uskonto, psykologia, filosofia, puh , Riekkinen Eeva musiikki, ilmaisutaito, puh Rissanen, Miia englanti, ruotsi, puh , Salmela, Risto matematiikka, kemia, puh , Sammallahti, Juhani rehtori, puh , Tissari, Jaakko kiinteistönhoitaja, puh Tolvanen, Pirkko äidinkieli ja kirjallisuus, puh , Vanninen, Päivi mahis-opinto-ohjaaja, , Varkoi, Annukka liikunta, puh (työ), Winberg, Riitta opinto-ohjaaja, puh , JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteena on mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen työympäristö, hyvä yhteishenki kaikkien kesken sekä kouluasioista tiedottaminen. Kaikkia kouluympäristössä työskenteleviä kohtaan käyttäydytään ystävällisesti ja kohteliaasti. Ympäristön siisteydestä huolehditaan. Oppitunneille ja koulun muihin tapahtumiin saavutaan ajoissa. Huolehditaan omalta osaltaan työrauhan säilymisestä oppitunneilla. Koulualue pidetään savuttomana ja päihteettömänä. OPETUSSUUNNITELMA Keskeisin koulutyötä ohjaava asiakirja on opetussuunnitelma. Siinä määrätään mm. koulun toimintaan liittyvistä asioista, kurssien sisällöistä ja arvioinnista. Opetussuunnitelmaan voi tutustua löhärissä. LUOKATTOMUUS Luokattomuus tarkoittaa, että opiskelija etenee portaattomasti lukion oppimäärään kuuluvia kursseja suoritusohjeiden mukaisesti opiskellen. Opiskelu on luokatonta sikäli, että opiskelija ei kuulu mihinkään samana pysyvään luokkaryhmitykseen. Jokaisen kurssin opetusta varten opetusryhmä muodostuu opiskelijoiden valitessa itse opinto-ohjelmansa kurssitarjottimelta. Luokattomassa järjestelmässä opetusjärjestelyjen perusrakenteita ovat kurssi- ja jaksomuotoisuus.

5 5 KURSSIMUOTOISUUS Lukiossa opiskeltavien aineiden oppimäärät on jaettu kursseihin. Kukin kurssi on itsenäinen kokonaisuus, jonka opiskeluun on varattu keskimäärin 38 tuntia. Eri aineiden kurssimäärät näkyvät tuntijaossa ja kurssien sisällöt suoritusohjeineen Wilma-ohjelman Opetussuunnitelmat-osiossa. JAKSOTUS Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukiossa toteutetaan jakso-opiskelua. Lukuvuosi (38 työviikkoa) jaetaan viiteen jaksoon. Kunkin oppiaineen yksi kurssi luetaan yhdessä jaksossa. Kolmannen vuoden opiskelijoilla on. ja 3. jakso jaettu lisäksi a)- ja b)-jaksoihin, jolloin on mahdollista opiskella kurssi lyhyemmässä ajassa ennen ylioppilaskirjoituksia. Jokaisella jaksolla opiskelijalla on oma perustyöjärjestyksensä. Opiskelijoiden erilaisten valintojen vuoksi saattaa opiskelijan päivittäinen/viikoittainen työaika eri jaksoissa huomattavastikin vaihdella. KOEVIIKKO Jakson päätteeksi on koeviikko, jonka aikana on jakson aikana opiskeltujen aineiden kokeet ja muuta opetusta. Koeviikolla tulee välttää poissaoloja (esim. matkat). Jos opiskelija on muun syyn kuin sairauden vuoksi poissa kokeesta, hänellä ei ole oikeutta ilman opettajan lupaa osallistua uusintakokeeseen. Jos opiskelija osallistuu ylioppilaskirjoituksiin ja koeviikkoon samanaikaisesti, koeviikon järjestelyistä on keskusteltava aineenopettajan kanssa etukäteen. VINKKEJÄ KOEVIIKOLLE Älä pelkää kirjaa! Etsi kaikkien koeaineiden kirjat esille. Aseta ne pinoon siinä järjestyksessä kuin kokeet tulevat. Silmäile jokaisesta koealue nopeasti sisällysluettelosta luota itseesi, selviät kaikesta! Tee suunnitelma, mitä luet minäkin päivinä. Kirjoita suunnitelma paperille tai kalenteriisi. Asiat ovat silloin järjestyksessä. Mieti itsellesi sopiva lukupaikka minuutin jaksot ovat tehokkaita lukujaksoja. Niiden välissä kannattaa pitää tauko ja vaikka kävellä! Motivoi itsesi! Motivaatio on kaiken liikkeelle paneva voima. Ajattele, että tietäminen on mukavaa. Jokaisesta aineesta löytyy sellaista, jonka tietäminen kannattaa. Sinun täytyy oppia olennaiset asiat, ei kaikkea. Ole koko ajan kokonaisuuksien etsijä. Keskity tietoisesti. Silmäile ja selaa koealue! Aloita sisällysluettelosta, selaa kirjaa, silmäile otsikot, muistele samalla, mitä tunnilla asiasta puhuttiin. Silmäile muistiinpanot vihkosta.

6 6 Lue ja ymmärrä! Lue luku kerrallaan ja seuraa, mitä vihkoon on on kirjoitettu asiasta. Alleviivaa tärkeät asiat. Tärkeät asiat on usein sanottu heti kappaleen alussa. Katso kuvat ja kuvatekstit, ne auttavat ymmärtämään. Rakenna käsitekartta kokonaisuuksista. Kerro itsellesi tai kaverille, mitä koealueesta opit! Lähde: Opetushallitus verkko-oppimateriaalit OHJEITA ESSEEVASTAUKSEN KIRJOITTAMISEEN Lue tehtävä huolella ja mieti tarkkaan, mitä siinä pyydetään tekemään. Vastaa tehtävän kaikkiin osiin. Määrittele käsitteet, esittele asian taustaa. Mieti, mitä tarkoittavat vertailu, arviointi, pohdinta ja tulkinta. Käytä esimerkkejä. Osoita, että olet ymmärtänyt asian. Rajaa vastauksesi ja etene loogisesti. Esseevastaus ei ole mielipidekirjoitus. Liitä omat esimerkkisi kirjan teoriaan. Keskity olennaiseen, älä kirjoita asian vierestä. Muodosta vastauksesta eheä kokonaisuus Muista marginaalit ja selkeä käsiala. (Lähde Espo T, Suomalainen V, Tamminen S:Lukiolaisen opas. Edita) Muista vielä hakea koe palautepäivänä opettajalta ja käy läpi opettajan merkinnät ja keskustele tarvittaessa opettajan kanssa siitä miten jatkossa saat vielä paremman vastauksen. KOEJÄNNITYS KEINOJA HALLITA SITÄ Ennen koetta: valmistaudu huolella opiskele koko jakson ajan - yritä opetella siihen nuku hyvin, syö, liiku kokeessa: jaa aika oikein tehtäviin keskity vain tehtäviin käytä apupaperia luonnosteluun jos paniikki iskee, hengitä rauhallisesti, muista, että kokeen voi uusia, yksi huono arvosana ei välttämättä haittaa! Lähde: Espo T, Suomalainen V, Tamminen S : Lukiolaisen opas, Edita

7 7 OPISKELU Lukio on vapaavalintainen koulu, mutta sen mielekäs käyminen ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää läsnäoloa tunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista määräajassa. Opiskelu lukiossa on siis päätoimista päivätyötä. Lukiossa säännöllinen päätoiminen opiskelu tarkoittaa sitä, että jaksoittain opiskellaan vähintään 4 kurssia. Jos näin ei tapahdu se saattaa johtaa: a) opintososiaalisten etuuksien (opintotuki ja koulumatkatuki) lakkaamiseen sekä b) opintojen keskeytymiseen (Lukiolaki 24 ) SUORITUSOHJEITA OPISKELUAIKA JA TYÖMÄÄRÄ Lukion oppimäärän suorittamiseksi opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään 75 kurssia. Säädettyä ylärajaa ei ole. Tuntijaon mukaisten pakollisten kurssien on kuuluttava opinto-ohjelmaan. Jos aiot suorittaa lukion kolmessa vuodessa, sinun tulee opiskella keskimäärin 30 kurssia ensimmäisenä ja toisena vuonna. Kolmantena vuotena ennen yo-kirjoituksia ehdit suorittaa maksimissaan 2 kurssia. Lukion suorittaminen kahdessa vuodessa edellyttää kurssien itsenäisiä suorituksia, opiskelua kesälukioissa ja aikuislukioiden kesäkursseilla tai mahdollisia yliopistojen kurssien suorituksia. Opintojen vastaavuudesta on sovittava ennakkoon aineen opettajan kanssa. Jos tarvitset lukion suorittamiseen neljä vuotta, sovi opon kanssa muutokset opintoohjelmaasi. Neljän vuoden opiskeluvauhdissa jaksossa tulee olla keskimäärin neljä kurssia. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä (esim. sairauden vuoksi) hakemuksesta oikeuden käyttää lukion oppimäärän suorittamiseen viisi lisäjaksoa (= 5. vuosi). Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan (Katso kohta Ylioppilastutkintoon osallistuminen). OPISKELUN KESKEYTTÄMINEN Opiskelijan edellytetään opiskelevan yhtäjaksoisesti. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan opiskelun keskeyttämiseen. Vaihto-oppilaiksi ulkomaille hyväksytyille keskeytyslupa myönnetään aina. Nuorisolain mukaan lukion keskeyttävän nuoren yhteystiedot on annettava nuorisotoimeen etsivää nuorisotyötä varten, mikäli koulunsa keskeyttävällä nuorella ei ole selvää tulevaisuuden suunnitelmaa (esim. jatkaa opiskelua muualla). OPISKELUN LOPETTAMINEN Jos opiskelija miettii lukiosta eroamista, hänen tulee keskustella asiasta ensin opon kanssa. Eroamisesta tulee tehdä ilmoitus lukion kansliaan, jolloin opiskelija saa erotodistuksen. Alle 8-vuotiaan opiskelijan eroilmoituksen tekee huoltaja. Jos eroava opiskelija laiminlyö

8 8 neuvottelut ja erotodistuksen hakemisen, hän vaarantaa opintotukietunsa ja opintojen jatkaminen toisessa oppilaitoksessa hankaloituu. OPINTO-OHJELMAN VALINTA Sekä yleislukiossa että kuvataidelukiossa on oma tuntijakonsa. Molemmissa tuntijaoissa on sama rakenne. Opiskeltavat kurssit jakautuvat neljään ryhmään: kaikille pakolliset kurssit, valtakunnalliset syventävät kurssi, koulukohtaiset syventävät kurssit sekä koulukohtaiset soveltavat kurssit. Pakollisia kursseja on lukion päättyessä 47 tai 5 riippuen siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Loput vaadittavista vähintään 75 kurssista on valittava syventävistä ja soveltavista kursseista. Valtakunnallisia syventäviä kursseja tulee olla kuitenkin vähintään 0 kurssia. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit eikä mitään voida enää jälkikäteen poistaa. Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Anomus muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee tehdä rehtorille ennen mainittujen opintojen aloittamista. OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN Opinto-ohjelmaa on mahdollista tarkistaa ja muuttaa. Muutosesitykset on tehtävä hyvissä ajoin ennen kunkin jakson alkua. Muutoksista on aina neuvoteltava ensin ko. aineen opettajan sekä tarvittaessa opon kanssa (esim. muutoksen mahdolliset vaikutukset jatkoopintoihin pyrittäessä). Muutokset opiskelijan opinto-ohjelmaan tekee opo, rehtori tai opintosihteeri. KURSSIEN SUORITTAMINEN LUOKKAOPETUS Ensisijainen kurssin suoritustapa on osallistua luokkaopetukseen. Jos luokkaopetus ei sovellu opiskelijalle, voi kurssin suorittaa itsenäisesti. Ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa mainitaan kunkin aineen kurssien suoritusjärjestyksen ehdot. Jos opiskelija haluaa poiketa näistä ehdoista, on siitä neuvoteltava ko. aineen opettajan kanssa. ITSENÄISET SUORITUKSET Ensisijainen kurssin suoritustapa on osallistua luokkaopetukseen. Jos luokkaopetus ei käy opiskelijan opiskelusuunnitelmiin, opiskelijalla on mahdollisuus hakea kirjallisesti lupaa suorittaa kurssi itsenäisesti. Päätöksen tekee rehtori. Alle 8-vuotias opiskelija tarvitsee lupahakemukseen huoltajan suostumuksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi, missä ajassa ja miksi opiskelija haluaa suorittaa kurssin itsenäisesti. Itsenäisen kurssisuorituksen koe järjestetään yleensä joko koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Opiskelijan tulee sopia koepäivä opettajan kanssa. Itsenäinen suoritus on tehtävä sovittuun päivämäärään mennessä. Keskeytettyä tai hylättyä kurssia ei pääsääntöisesti voi suorittaa itsenäisesti.

9 9 KIESI (=KIELET JA SIVISTYS) Kiesi sisältää Portaanpään opiston ja Lapinlahden lukion opiskelijoille vapaasti valittavia opintoja johtonumerolla yksi olevalla yhteistoiminta-ajalla. Lukuvuoden Portaanpään opiston Kiesikurssit ovat:.. Ilmoita KIESI-kursseille osallistumisestasi lukion kansliaan hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. VERKKO-OPISKELU Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukio on mukana ISOverstas hankkeessa. Opiskelijoillamme on mahdollisuus suorittaa lukiokursseja ISOverstaan kautta verkko-opiskellen. Verkko-opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta opiskelua. Kurssin tehtävät suoritetaan verkossa ja koe normaalisti koulussa. Jokaiselle verkkokurssille on nimetty lähiopettaja, jolta voi kysyä tarvittaessa neuvoa. Lisätietoja lukuvuoden verkkokursseista saat opinto-ohjaajalta. MAHIS Mahis on Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden, Pielaveden sekä Vieremän lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöverkosto. Mahis antaa mahdollisuuden neljässä vuodessa suorittaa ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto. Pääoppilaitos voi olla joko lukio tai ammatillinen oppilaitos. Kahden tutkinnon suorittamiseen tulee ilmoittautua elokuun loppuun mennessä. Mahis mahdollistaa myös yksittäisten kurssien opiskelun toisessa oppilaitoksessa vaihtojaksolla (koko jakso toisessa oppilaitoksessa). Lisätietoja opinto-ohjaajalta, Mahis-opintoohjaajalta tai Mahis-opinto-ohjaaja Päivi Vanninen lukiolla joka toinen keskiviikko klo 4-5. KESÄLUKIO Lukiokursseja voi suorittaa myös esim. kesälukioissa ja aikuislukioiden kesäkursseilla. Ko. suorituksista lisätietoja saa opinto-ohjaajalta. OHJAUS- JA TUKITOIMENPITEET OPISKELIJAHUOLTO Uusi lukion opiskelijoita koskettava opiskelijahuoltolaki astuu voimaan Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Yhteisöllisen, ennaltaehkäisevän opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Yksilöllistä opiskelijahuoltotyötä tekevät lukiolla opiskelijoiden kanssa työskentelevät henkilöt yhteistyössä kotien kanssa. Yksilöllisiin opiskelijahuoltopalveluihin kuuluvat myös kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut.

10 0 Lukiossa toimii monialainen opiskelijahuoltoryhmä, jonka jäseninä ovat kouluterveydenhoitaja, rehtori, opinto-ohjaaja, psykologi ja kuraattori. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Opiskelija, huoltaja tai opiskelijaryhmä voi olla yhteydessä opiskelijahuoltoryhmän jäseniin kaikissa huolta aiheuttavissa asioissa. Esimerkiksi koulunkäynnin ongelmat, kiusaaminen, päihteiden käyttö ja jaksaminen voivat olla yhteydenoton syy. Opiskelijahuoltotyö perustuu vaitiolovelvollisuuteen ja asiat käsitellään luottamuksellisesti. Yhdessä opiskelijan kanssa suunnitellaan tarvittavat toimet ja tuki. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Yhteistyö kodin ja koulun välillä tukee opiskelua. Koulu toivoo kodeilta aktiivista yhteydenottoa ryhmänohjaajiin, opinto-ohjaajaan ja rehtoriin. Yhteystiedot ovat tässä oppaassa. Em. henkilöt ja aineenopettajat pyrkivät pitämään myös yhteyttä koteihin päin mahdollisimman tiiviisti. Kirje, jossa kerrotaan nuoren koulumenestyksestä, lähetetään ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden huoltajille 2. jakson jälkeen. Vanhempaintilaisuuksia järjestetään vuositasoittain opiskelijoiden huoltajille. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden huoltajille pidetään tutustumistilaisuus tiistaina Toisen vuoden opiskelijoiden vanhempainilta on tiistaina (Huom. Muuttunut päivä!) ja kolmannen ja neljännen vuoden keskiviikkona Vanhempainiltoihin lähetetään erilliset kutsut. RYHMÄNOHJAAJA Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaajansa ja hänen johdollaan ryhmänohjaajan tuokio/tuokiot joka jaksossa. Ryhmänohjaustuokiot ovat osa pakollista OPO -kurssia ja niihin tulee aina osallistua. Ryhmänohjaustuokioissa käsitellään ajankohtaisia koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Päivät jolloin ryhmänohjaustuokiot järjestetään löytyvät kalenterista, lisäksi niistä ilmoitetaan Wilman viikkotiedotteessa. Ryhmänohjaaja perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin ja seuraa opiskelijoiden menestymistä opinnoissa. Lisäksi ryhmänohjaaja toimii yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden, muiden opettajien ja kotien välillä sekä hoitaa tiedottamista. Tarvittaessa hän ohjaa opiskelijan rehtorin, opinto-ohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Opiskelija: Ota yhteyttä ryhmänohjaajaasi, kun haluat jutella mm. lukio-opiskelun käytänteistä tai poissaoloasioista. OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjaaja antaa sekä henkilökohtaista että ryhmäohjausta kaikenlaisissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Hän pitää oppilaanohjauksen kurssin, jolla käsitellään lukio-opiskelua ja lukion jälkeistä jatko-opiskelua. Henkilökohtaista ohjausta on mahdollista saada kurssivalintoihin ja niiden muutoksiin, opiskeluvaikeuksiin ja esteisiin, ylioppilastutkinnon suunnitteluun, opiskeluajan jatkamiseen tai lyhentämiseen sekä jatko-opiskeluun ja siihen hakeutumiseen. Opo toimii myös yhdyssiteenä koulun, kodin, jatko-oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä sekä hoitaa tiedottamista. Opo on tavattavissa lukiolla pääsääntöisesti päivittäin klo 8-4.

11 KOULUKURAATTORI Koulukuraattorina toimii Aki Mannila. Hän työskentelee lukiolla maanantaisin. Ilman ajanvarausta Akin tavoitat klo välisenä aikana. Työtila on pääsääntöisesti yläkerran valokuvausluokassa (luokka 0). Koulukuraattorin tehtävä on tukea opiskelijaa mm. hänen opinnoissaan, sosiaalisissa suhteissa sekä asumiseen, vapaa-aikaan ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä puhelimella (p ) ja sähköpostilla tai tulla suoraan tapaamaan. KOULUTERVEYDENHOITO Terveydenhoitajana lukiossa on Tiina Kainulainen. Viikottaiset vastaanottoajat ilmoitetaan Wilman viikkotiedotteessa. Terveydenhoitajan puhelinnumero on ja sähköposti Lukioaikana opiskelijoilla on terveystarkastus vuosittain. Kaikille tehdään 2. vuonna lääkärintarkastus. Kutsuntoihin liittyvät ennakkotarkastukset lapinlahtelaisille tehdään lukiolla. Terveystarkastukset ja niissä annettavat todistukset ovat opiskelijoille ilmaisia. Terveydenhoitaja hoitaa tarkastusten lisäksi sairaanhoito- ja ensiapuasioita sekä ehkäisyneuvontaa. Voit itse varata ajan tarvittaessa seuraavista numeroista: lääkärin vastaanotto, ajanvaraus lääkärin päivystys perhe- ja mielenterveysneuvola Käskynkkä, puh ehkäisyneuvola tai , puhelintunti klo ja 2 3. TAPATURMAN SATTUESSA Lukion opiskelijat ovat vakuutettuja koulutapaturman varalta (esim. liikuntatunnilla sattuvat henkilövahingot). Vakuutus kattaa sairauden hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutus ei kata omaisuudelle (esim. vaatteet, silmälasit) sattuneita vahinkoja, vaan opiskelija vastaa niistä itse. Tapaturmatilanteesta on tehtävä vakuutusyhtiölle ilmoitus. Jos opiskelijalle sattuu hoitoa vaativa koulutapaturma, opiskelijan on tehtävä kansliassa vakuutusyhtiölle ilmoitus siitä. TUTORTOIMINTA Tutortoiminta tarkoittaa sitä, että vanhempi opiskelija auttaa nuorempaa opiskelun alkuun liittyvissä asioissa. Opiskelijatutor toimii myös lukion esittelijänä erilaisissa tilaisuuksissa ja perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisille suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa. Lisätietoa tutortoiminnasta saat Riitta Winbergiltä tai Ulla Kokkoselta. OPISKELUSTRESSI JA SEN HALLINTA Tunnista stressi Seuraavalla kysymyssarjalla voit tutkailla, mikä on stressitilanteesi. Anna pisteitä sen mukaan, miten usein seuraavat stressin merkit ilmenevät. Stressimittarin on laatinut psykologi Marja-Liisa Ojansuu.

12 2 Erittäin usein = 4 pistettä, Melko usein = 3 pistettä, Joskus = 2 pistettä, Hyvin harvoin = piste, Ei koskaan = 0 pistettä. Univaikeudet Onko sinun vaikea saada unta? Heräiletkö kesken unien? Näetkö painajaisia? Onko sinun vaikea nousta ylös aamuisin? Hikoiletko nukkuessasi? Mieliala Tunnetko epämääräistä ahdistusta tai alakuloa? Hermostutko tai ärsyynnytkö helposti? Oletko kireä ja jännittynyt? Menetätkö helposti malttisi ja räjähtelet? Itketkö helposti? Fyysiset oireet Onko sinulla Väsymystä? Päänsärkyä? Niska- ja hartiakipuja? Pahoinvointia? Vatsavaivoja? Sydämentykytystä tai verenpainetta? Iho-oireita tai ihottumaa, kuivumista, näppylöitä? Huimausta tai näköharhoja? Suun ja kurkun kuivumista? Vapinaa, nykimistä, säpsähtelyä? Leukojen kiristelyä? Impotenssia tai kuukautishäiriöitä? Hikoilu- tai palelemiskohtauksia? Lihomista/laihtumista?

13 3 Käsien vääristelyä tai levottomat jalat? Elämäntapa Oletko alkanut tupakoida, juoda alkoholia tai syödä tavallista enemmän? Käytätkö lääkkeitä normaalia enemmän? Hengästytkö pienistäkin ponnistuksista? Oletko alkanut jättää liikunnan ja muut harrastuksesi vähemmälle? Laskeeko fyysinen kuntosi jatkuvasti? Vaikutus opiskeluun ja elämään Onko huono kuntosi alkanut haitata opiskelua? Onko sinulla vaikeuksia keskittyä ja ajatella selkeästi? Tuntuuko, että asiat kaatuvat päällesi? Onko sinun vaikea tehdä päätöksiä tai lykkäätkö asioita? Tuntuvatko muut ihmiset häiritseviltä? Syntyykö kotona jatkuvasti riitaa pikkuasioista? Lyötkö laimin ulkonäkösi, vaatteet yms. itsehoidon? Tuntuuko sinusta, ettet saa otetta itsestäsi, veto on loppu? Onko sinusta vaikea tarttua asioihin? Haluaisitko eristäytyä - olla rauhassa ja yksin? Pisteet yhteensä: Paineiden sietokyky on yksilöllistä, joten vakiotulosta ei ole olemassa. Jos sait pisteitä yli sadan, pysähdy kuitenkin miettimään, mitä olisi tehtävissä. Yli 30 pistettä antaa viitteitä uupumusoireista, joten silloin on viisasta ottaa yhteyttä terveydenhoidon asiantuntijoihin. Miten opin hallitsemaan stressiäni? Paras tapa on yritää vaikuttaa stressin syyhyn. Mieti esim. seuraavan jakson opintoohjelman muuttamista! Aseta oma hyvinvointisi etusijalle! Laita asiat tärkeysjärjstykseen. Keskustele läheistesi kanssa asioistasi. Mieti omia elämäntapojasi; pienilläkin elämäntapa muutoksilla saat ihmeitä aikaan! Syö, nuku, liiku, älä käytä päihteitä. Salli itsellesi asioita, jotka tekevät hyvän olon juuri sinulle (sauna, kuppi hyvää teetä, nokkaunet). Salli itsellesi taukoja päivän mittaan.

14 4 Hyväksy myös joskus epäonnistumiset osana elämää. Kaikki mokaavat joskus! (Lähde: Tolonen A: Tähtäimessä valkoinen lakki, Kirjapaja, Korhonen P: Luento stressin hallinnasta lukiolla kevät 202) LUKIVAIKEUS LUKITESTIT Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua erityisopettajan järjestämään luki-testaukseen. Kaikille ensimmäisen vuositason opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ns. seulontatestiin, jonka jälkeen voidaan tehdä tarkemmat testit niitä tarvitseville. Ylioppilastutkinnossa lukivaikeuden vuoksi voidaan tehdä erityisjärjestelyitä tai se voidaan ottaa huomioon arvostelussa. Testejä järjestää lukiolla erityisopettaja Riitta Rossi. Lukitestaamiseen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä opinto-ohjaajaan. MITÄ ON LUKIVAIKEUS Punatukkaisuus, likinäköisyys, ruskeasilmäisyys, erilainen oppijuus... Ihmisen ominaisuus Usein perinnöllistä Ei tyhmyyttä, ei laiskuutta, vaan erilaisuutta Erilainen tapa oppia, hahmottaa ja prosessoida tietoa Erittäin yleistä: jopa 20% väestöstä on oppimisen vaikeutta MITEN OPPIMISVAIKEUDEN HUOMAA Lukivaikeus on todella yleistä. Se voi ilmetä lukemisen, kirjoittamisen tai luetun ymmärtämisen puolella: vain yhdellä alueella tai useammalla. Lukeminen voi olla hidasta, mutta kirjoittamisen puolella ei ole mitään pulmaa. Tai kirjoittaminen voi olla työlästä ja kirjoitusvirheet yleisiä, mutta vastaavasti lukemisen puolella ei ole ongelmia. Lukiva i- keus EI tarkoita luku-tai kirjoitustaidottomuutta. Lukivaikeus ei ole ÄLYN PUUTETTA! Lukion suorittaminen onnistuu aivan hyvin luk i- vaikeudenkin kanssa, mutta silti moni voi aluksi järkyttyä/yllättyä lukitestin tuloksesta. Lista tavallisimmista lukivaikeuden ilmenemismuodoista kaksoiskonsonantit vaikeita kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa b ja d, b ja p, t ja d, k ja g, i ja e tai nk ja ng voivat mennä sekaisin pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen voi olla vaikeaa, esim. a tai aa sekä lukiessa että kirjoittaessa sanan loppu tai lyhyt sana voi jäädä pois ääneenlukeminen vastenmielistä lukeminen voi olla hidasta rivit tai kirjaimet saattavat "hyppiä" paperilla vaikea ehtiä lukea TV:n tai elokuvien tekstejä numerot vaihtava paikkaa, esim. 59 ja 95 yhteen- ja vähennyslaskuissa lukujen oikea järjestys saattaa vaihtua kertotaulu ei välttämättä automatisoidu matematiikan kaavat eivät ehkä automatisoidu, silti osaa laskea

15 5 käsiala vaikeasti luettavaa pitkien sanojen ymmärtäminen tai ääntäminen hankalaa jotkut sanat ääntyvät toistuvasti väärin nimien muistaminen vaikeaa lauseiden muistaminen ja toistaminen vaikeaa puhe voi olla epäselvää itse luetun tekstin ymmärtäminen vaikeaa, toisen lukemana sama teksti ymmärrett ä- vää vaikea lukea yksinkertaistakin tekstiä, jos odotetaan nopeaa vastaamista oikea ja vasen saattavat sekaantua itä ja länsi sotkeutuvat suunnissa ja kartan käytössä vaikeuksia vaikeuksia kuukausien luettelussa riimien ja sanaväännösten hahmottaminen vaikeaa nopea väsyminen, päänsärkyä tai silmien särkyä lukiessa keskittyminen helposti häiriytyvää hitaus/hätäisyys Lähde: Lukineuvola TUKIOPETUS Opiskelijalla on mahdollista saada tukiopetusta, jos hän on jäänyt jälkeen opinnoissaan. Halutessasi tukiopetusta pyydä sitä ensisijaisesti kurssin opettajalta. RUOKAILU Ruokailu on ilmaista. Erikoisruokavaliota (myös kasvisruoka) haluavien tulee pyytää vastaavalta emännältä kyselylomake, joka palautetaan täytettynä keittiölle. Ruokailuun liittyvät kysymykset, palautteet, yms. osoitetaan suoraan emännälle. KOULUMATKAT Päivittäiset yli 0 km:n pituiset koulumatkat korvataan koulun puolesta. Opiskelijan tulee täyttää koulumatkatukihakemus, joka palautetaan lukion kansliaan. ARVIOINTI KURSSIEN ARVIOINTI Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan normaalisti sen päätyttyä. Kurssin arviointi perustuu paitsi tavanomaisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin sekä itsearviointiin. Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa ja samalla sovitaan arvioinnin yksityiskohdista. Kurssiarvioinnit ovat pohjana oppiaineen oppimäärän arvioinnille. Kaikkien oppiaineiden kurssit, jos ainekohtaisissa opetussuunnitelmassa ei toisin määrätä, arvioidaan kurssin päätteeksi arvosanoin 4-0. Osa kursseista arvioidaan suoritusmerkinnällä S (suoritettu) tai H (hylätty). Mikäli opiskelijan kurssisuoritus on puutteellinen (ei oikeutta arvosanaan) käytetään todistuksessa seuraavia merkintöjä:

16 6 Keskeneräinen kurssi arvioidaan merkinnällä T, jolloin opiskelijalla on oikeus täydentää kurssisuoritustaan kurssin opettajan antamien ohjeiden mukaan. Merkintä T annetaan esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssin suorittamiseen liittyviä tehtäviä, opiskelijalla on liikaa selvittämättömiä poissaoloja tai opiskelijalla on korvattavia poissaoloja. Saatuaan T-merkinnän opiskelijan on välittömästi otettava yhteyttä kurssin opettajaan ja sovittava suorituksen aikataulusta. Kurssi, joka on arvioitu T-merkinnällä on täydennettävä kurssisuoritukseksi puolen vuoden sisällä siitä, kun kurssi on päättynyt. Tämän jälkeen täydentäminen ei ole enää mahdollista ja kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen. Keskeytynyt kurssi arvioidaan merkinnällä K. Merkintä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla ei ole mahdollista täydentää kurssisuoritustaan hyväksytyksi kurssiksi. Merkintää K käytetään esimerkiksi silloin, kun opiskelija jättää kurssin kesken tai ei ole toimittanut kurssin suorittamiseen liittyviä tehtäviä määräajassa. Tällöin opiskelijan on suoritettava kurssi kokonaisuudessaan uudestaan. Jos opiskelija ei ole osallistunut kurssin kurssikokeeseen ja hänellä on siihen hyväksyttävä syy, kurssi arvioidaan merkinnällä U. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus osallistua uusintakokeeseen. Uusintakokeeseen voi osallistua vain, jos kurssista on merkintä U tai arvosana 4. Kurssien arvosanat päivittyvät Wilmaan. HYLÄTYN KURSSIN UUSIMINEN Hylätyn kurssin (merkintä U tai 4) saa uusia yhden kerran uusintakokeessa (katso pvm. kalenterista) osallistumatta opetukseen. Hylätyn kurssin saa uusia myös osallistumalla kurssille uudelleen. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava annettuun päivämäärään mennessä. Jos ilmoittautunut jää pois kuulustelusta, ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi, ellei hän peruuta ao. opettajalle ilmoittautumistaan. Poisjääntiä ei katsota suorituskerraksi, mikäli ilmoittautunut voi osoittaa luotettavasti (esim. terveysviranomaisten todistuksella), että poisjäänti on johtunut ennalta arvaamattomasta hyväksyttävästä syystä. HYVÄKSYTYN KURSSIN UUDELLEEN SUORITTAMINEN Hyväksyttyä kurssiarvosanaa on mahdollista korottaa osallistumalla uudelleen opetukseen. Lisäksi osassa kursseja opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa kerran vuodessa järjestettävässä hyväksytyn kurssin uusintakuulustelussa (4. jakson uusintakuulusteluiden yhteydessä). Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. ETENEMISESTE Jos opiskelija saa saman oppiaineen kahdesta peräkkäisestä kurssista arvosanan 4, hänen tulee keskustella opintojensa etenemisestä opon kanssa ja päivittää opiskelusuunnitelmansa. Hylättyä kurssisuoritusta on mahdollista korottaa yhden kerran uusintakuulustelussa tai osallistumalla uudelleen opetukseen.

17 7 OPPIAINEEN PÄÄTTÖARVIOINTI Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärän arvosana (= oppiaineen päättöarvosana) määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Tätä arvosanaa voidaan korottaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä tai opiskelijan arvioinnista päättävien opettajien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Tämän opinto-oppaan Tuntijako ja opinto-ohjelman valintakortti -lomakkeessa on esitetty ovatko kurssit pakollisia, valtakunnallisia syventäviä, koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kursseja. Seuraavissa tapauksissa opiskelijalla on oikeus suoritusmerkintään päättöarvioinnissa: oppimäärä muodostuu yhdestä pakollisesta kurssista (esim. jos suorittaa vain yhden kurssin fysiikkaa, kemiaa, filosofiaa, terveystietoa jne.) B2/B3-kielet, jos kursseja on suoritettu kaksi tai vähemmän liikunta. Koulukohtaisten vain soveltavia kursseja sisältävien aineiden osalta ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään arvostellaanko kyseinen soveltava aine numerolla vai suoritusmerkinnällä. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on: suorittanut kaikki pakolliset kurssit ja suorittanut vähintään 0 valtakunnallista syventävää kurssia ja oppiaineiden oppimäärät on suoritettu hyväksytysti ja suorittanut yhteensä 75 kurssia. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Opiskelija on suorittanut oppiaineen oppimäärän hyväksytysti jos oppiaineen pakollisissa ja opiskelijan suorittamissa valtakunnallisissa syventävissä kursseissa on hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa kurssiarvosanoja enintään määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 2 kurssia kurssia 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Esimerkiksi jos opiskelija suorittaa englannista 7 valtakunnallista kurssia, hylätty arvosana (arvosana 4) voi olla kahdesta kurssista.

18 8 TENTIT Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa (=tentti) arvosanan korottamiseen. Arvosanaa on mahdollista korottaa syksyllä ja keväällä järjestettävissä tenteissä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita suositellaan käyttämään tenttejä hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. OPISKELIJAN OIKEUS VALITTAA ARVOSANASTA Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa kurssi- tai päättöarviointiin, tulee hänen kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää uutta arviointia. Pyyntö osoitetaan rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä. Jos opiskelija on edelleen tyytymätön rehtorin ja opettajan suorittamaan arviointiin hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta (Lukioasetus). VILPPI Koesuoritukset ja muut arvosteltavat suoritukset on tehtävä rehellisesti. Lunttaus, plagiointi tai muu vilppi ei ole sallittua ja siitä rangaistaan. Jos teko on vakava, opiskelijan koko kurssisuoritus hylätään ja opiskelija saa kirjallisen varoituksen. Jos tällainen toiminta on toistuvaa, opiskelija voidaan erottaa määräajaksi koulusta. Jos epärehellinen toiminta on ollut vähäistä (esim. kohdistuu kurssin kokonaisuuden kannalta vähäiseen osaan), suoritus, jossa on käytetty epärehellisiä keinoja hylätään. Hylkäämisellä on tällöin alentava vaikutus kurssiarvosanaan. Lisäksi opiskelijaa voidaan rangaista kirjallisella varoituksella. Allekirjoitusten väärentäminen on rangaistavaa. Esimerkiksi allekirjoituksen väärentäminen poissaoloselvityksen täyttää rikoslaissa säädetyn lievän väärentämisen tunnusmerkistön, josta voidaan tuomita sakkorangaistus. PÄIHDEAINEIDEN KÄYTTÖ Päihtyneenä kouluun tulo ja päihteiden käyttö koulussa (myös koulun järjestämissä iltatilaisuuksissa ja matkoilla) on kielletty. Koulu voi rangaista päihdeaineiden käytöstä kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella koulusta erottamisella. Jos päihteidenkäyttäjä on alle 8-vuotias tehdään asiasta lastensuojeluilmoitus kunnan sosiaalitoimeen. Huumeiden käytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan poliisille. Tupakointi koulualueella on kielletty. OPINTOTUKI Lukion opiskelija on oikeutettu hakemaan opintotukea, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä ja valtion takaama opintolaina. Opintoraha ja asumislisä ovat avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Opintotuen saannin ehtona on se, että opiskelija osallistuu kymmeneen kurssiin lukukaudessa (= 20 kurssia lukuvuodessa) tai osallistuu vähintään kahteen ylioppilastutkinnon kokeeseen lukukaudessa.

19 9 Opintorahaa opiskelija voi saada vasta täytettyään 7 vuotta, asumislisään ovat oikeutettuja myös alle 7-vuotiaat. Lisätietoja saa koulun kansliasta, jonne myös opintotukihakemus aina jätetään. OPPILASKUNTA Lukion opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, jolle valitaan opiskelijoiden joukosta lukuvuosittain hallitus sekä opettajista oppilaskunnan ohjaaja. Oppilaskunta järjestää opiskelijoille erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä sekä käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. USKONNON HARJOITTAMISEEN OSALLISTUMINEN Perustuslain mukaan opiskelijalla on oikeus kieltäytyä uskonnon harjoittamiseen osallistumisesta. Tällaisia tilaisuuksia ovat lukiossamme keskiviikkoaamuiset päivänavaukset, lukukauden päättäjäiset ja koululaisjumalanpalvelukset. Muista uskonnon harjoittamiseksi katsottavista tilaisuuksista ilmoitetaan opiskelijoille erikseen. Jos opiskelija ei halua osallistua kyseisiin tilaisuuksiin, hänen on ilmoitettava siitä ryhmänohjaajalleen. Opiskelijalle järjestetään muuta toimintaa uskonnollisen tilaisuuden ajaksi. HENKILÖTIETOJEN REKISTERÖINTI Opetuksen asianmukaista järjestämistä varten lukio kerää opiskelijoilta heidän henkilötietojaan. Henkilötiedot talletetaan kouluhallinto-ohjelmaan, josta niitä pääsee lukemaan koulun henkilökunta. Koulun henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Opiskelija voi tarkastaa itseään koskevat tiedot koulun kansliassa. Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä saa henkilörekisteriselosteesta, johon voi tutustua koulun kansliassa. POISSAOLOT Sairauspoissaolon selvitykseksi kelpaavat terveysviranomaisen antama todistus, vanhempien selvitys ja yli 8-vuotiailla oma selvitys. Kaikki poissaolot selvitetään kurssin opettajalle välittömästi opinto-oppaan poissaoloselvityskaavakkeella tai mieluimmin Wilma-järjestelmän kautta. Kurssin opettajalla on harkintavalta poissaolojen hyväksymiseen. Kurssin opettaja kertoo jokaisen kurssin alussa miten poissaolot vaikuttavat kurssin suorittamiseen. Poissaolot voivat alentaa kurssin arvosanaa tai estää kurssin suorittamisen. Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. sairaus, matkat (lupa pyydettävä etukäteen) ja perhetapahtumat. Lupa matkoihin ja perhetapahtumiin on pyydettävä etukäteen ryhmänohjaajalta. Alle 8- vuotiaiden tulee esittää vanhempien kirjallinen pyyntö poissaolosta tai vanhempien tulee esittää pyyntö Wilma-järjestelmän kautta. Koeviikon poissaolot on selvitettävä kurssin opettajalle välittömästi. Mikäli opiskelija ei tavoita opettajaa voi poissaolon selvittää kansliaan. Jos opiskelijalla on poissaoloon hyväksyttävä syy, kurssi arvioidaan merkinnällä U. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on oikeus osallistua uusintakokeeseen. Mikäli opiskelija ei ole selvittänyt koeviikon poissaoloa opettajalle, kurssi arvioidaan merkinnällä T. Tällöin opiskelijalla ei ole oikeutta osallistua uusintaan ennen kuin hän on selvittänyt asian kurssin opettajan kanssa.

20 20 Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa asiantuntijapalveluiden piiriin. Aineenopettaja ilmaisee huolensa opiskelijan poissaoloista ryhmänohjaajalle. LUKOLLISET KAAPIT Opiskelijoiden käyttöön on varattu lukollisia kaappeja kuvataidetiloihin, löhäriin ja monitoimitalolle. Kuvataidetilojen kaapit ovat tarkoitettu kuvataiteessa tarvittavien välineiden säilyttämiseen. Kuvataidetilojen kaappien avaimen voi lainata kurssin opettajalta. Löhärin ja monitoimitalon kaappien avaimen saa lainata kansliasta. Avaimista peritään 5 :n panttimaksu, jonka saa takaisin avaimen palauttamisen yhteydessä. KUVATAIDELUKIOLAINEN! KAMEROIDEN LAINAAMINEN Opiskelijoiden on mahdollista lainata koulun kameroita koulutyötään varten. Valokuvaus - ja 2-kursseja varten kamerat antaa lainaan valokuvauksen opettaja. ATK-luokassa säilytettäviä kameroita antaa lainaan joku koulun henkilökuntaan kuuluva. Kamerat tulee aina palauttaa koulun henkilökunnalle. Lainauksen yhteydessä opiskelija kuittaa lainausvihkoon vastaanottaneensa kameran. Tällöin opiskelija sitoutuu huolehtimaan siitä ja korvaamaan kameran koululle jos se lainauksen yhteydessä häviää tai rikkoontuu. TAIDELUKIOLAISEN PERUSTYÖVÄLINEET Jokaisen on hankittava itse seuraavat työvälineet: -piirustuskynät 2B ja 4B -peitevärit -sakset -pieni ja iso vesivärisivellin -maalarinteippi ja läpinäkyvä teippi -tasoittaja (maalarin sivellin leveys n. 50mm) -liimaa (esim. liimapuikko) -työvaate -katkoteräveitsi -luentokansio -luonnoslehtiö Eri kuvataidekursseille hankittavista muista työvälineistä ja materiaaleista kurssin opettaja kertoo tarkemmin. Kuvataideopettajien valitsemia, kursseilla tehtyjä teoksia on jatkuvasti esillä lukion näyttelytilassa ja internetissä osoitteessa Kuvataidekursseilla tehdyt työt ja teokset on vietävä pois viimeistään lukuvuoden loppuun mennessä. KUVATAIDETILOJEN KÄYTTÖ OPPITUNTIEN ULKOPUOLELLA Kuvataidetiloissa voi työskennellä omalla ajalla, vapaatunneilla ja koulun jälkeen. Kuvataidetilojen käyttö omalla ajalla edellyttää, että jokainen siistii tilan työskentelynsä jälkeen, sammuttaa valot, sulkee ikkunat ja ovet. KOULUN TAIDEKIRJAT JA TYÖVÄLINEET Kuvataidetiloissa olevat taidekirjat ja lehdet ovat käsikirjastoa, eikä niitä voi lainata kotiin. Koulun taidekirjoja ei ole lupa kopioida. Koulun työvälineitä ei lainata koulun ulkopuolelle.