OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA
|
|
- Kimmo Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Hallitus Johtoryhmä POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
2 Opiskelijahuoltosuunnitelma sisältää seuraavat osat: 1. YLEINEN OSA 2. OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 3. ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 4. SUUNNITELMA KURAATTORITOIMINNASTA 5. ASUNTOLATOIMINTA 6. KRIISITOIMINTASUUNNITELMA 7. PÄIHDESTRATEGIA 8. SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ 9. YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ 10. OHJEISTUS KIUSAAMISEEN PUUTTUMISESTA 11. OHJEISTUS POISSAOLOJEN SEURANNASTA
3 1 YLEINEN OSA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
4 Koulutuksen järjestäjän opiskelijahuoltotoimintaa säätelevät mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 479/2003) ja Opetushallituksen hyväksymät kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevat määräykset Määräykset koskevat kaikkia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteita, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa perusteita sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelijahuollon tehtävänä on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tulee määritellä suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Uudistetut opetussuunnitelmat opiskelijahuollon osalta tulisi olla voimassa viimeistään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perustehtävä on kehittää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti Pohjois-Karjalan hyväksi. Huolehdimme omalta osaltamme koko ikäluokan kouluttamisesta toiminta-alueellamme. Koulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa niin, että hän pystyy omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee ammatissaan. Opiskelijahuollolla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustava oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen.
5 Opiskelijahuollon toteuttamisessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on tärkeää opetuksen henkilökohtaistaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen. opiskelijahuolto on moniammatillista yhteistyötä, jossa kaikilla opiskelijan kanssa oppilaitosyhteisöissä työskentelevillä on vastuu opiskelijahuollosta ja sen onnistumisesta koulutuksen nivelvaiheissa tapahtuva moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen yhteisesti ja paikallisesti eri yhteistyötahojen kanssa opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus kuntayhtymän sisällä Opiskelijahuoltosuunnitelma kokonaisuudessaan on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteistä osaa. Opiskelijahuoltosuunnitelma ohjaa opiskelijahuollon toteuttamista kaikissa oppilaitoksissa. Opiskelijahuoltosuunnitelman hyväksyy koulutuskuntayhtymän hallitus. Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoite Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoitteena on saada aikaan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon osalta yhteisiä toimintatapoja, käytäntöjä ja toimintaohjeita, jotka varmistavat opiskelijahuollon onnistumisen. Koulutuskuntayhtymän opiskelijahuoltosuunnitelman pohjalta oppilaitokset laativat vuosittain oppilaitoskohtaisen toimintasuunnitelman. Organisoituminen vastuut ja tehtävät Oppilaitostasolla opiskelijahuoltotoiminnasta vastaavat oppilaitoskohtaiset opiskelijahuoltoryhmät, jonka puheenjohtajana toimii oppilaitoksen rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano määritellään oppilaitoksittain. Koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollollisia toimia ja kehittämistä koordinoi kuntayhtymän yhteinen opiskelijahuollon koordinaattori yhdessä maakunnallisen opiskelijahuoltotiimin kanssa. Koordinaattorin ja tiimin toimia ohjaavat ja tukevat koulutuskuntayhtymän kehitys- ja suunnittelujohtajat.
6 Koordinaattori ja em. maakunnallinen tiimi yhteistyössä oppilaitoskohtaisten opiskelijahuoltoryhmien kanssa organisoivat KKY:n henkilöstölle yhteistä koulutusta ja toteuttavat yhteisiä kehittämishankkeita. Kehittämisen tavoitteena on toisilta oppiminen, parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja toimintamallien ja kokemusten vaihto kuten esim. Työkoulumallin hyödyntäminen eri oppilaitoksissa. Nivelvaiheen yhteistyö Opiskelun nivelvaiheisiin liittyvän yhteistyön ja verkottumisen tavoitteena on saada tulevista opiskelijoista riittävästi ennakkotietoa opetuksen henkilökohtaistamista ja opetusjärjestelyjen suunnittelua varten. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön kaikille peruskouluille lähtevä yhteinen tiedonsiirtolomake, jolla saadaan tietoa oppilaan ja opinto-ohjausta, erityisopetuksen suunnittelua ja toteuttamista, kuraattoritoimintaa varten. Samalla varmistetaan kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja. Lomakkeella on mahdollisuus kertoa kodin toiveista ja odotuksista koulutukselle. Tiedonsiirtolomakkeen allekirjoittaa opiskelijan huoltaja. Nivelvaiheen yhteistyössä tärkeää on myös maakunnallinen yhteistyö yleissivistävän opetuksen opinto-ohjaajien (OPOSET- tiimi) ja erityisopettajien kanssa (ErkkaSet tiimi). Lisäksi muu yhteistyö ammattiopisto Luovin, kuntien nuorisotoimien, kuntien koulutoiminen sekä työvoimaviranomaisten kanssa mahdollistaa uusien toimintamallien hyödyntäminen ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijahuollossa. Ura- ja rekrytointiajatteluun liittyvien toimintamallien kehittäminen opiskelun aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa siirryttäessä työelämään ja jatko-opintoihin on tulevaisuudessa haaste mm. opiskelijoiden työllistymisen varmistamiseksi. Opiskelijakuntatoiminta Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijoita, ennen kuin se tekee päätöksiä opinnoista ja muista opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista. Koulutuksen järjestäjän tulee myös varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijoita tulee kuulla esimerkiksi päätettäessä opetussuunnitelmista sekä opiskelijoiden työajoista. Mainitusta opiskelijan oikeudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 :ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :ssä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41
7 :n mukaan oppilaitoksen oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opiskelijoita kuultaessa. Poissaolojen seuranta Oppilaitoksilla tulee olla selkeät menettelytavat poissaolojen seurannasta ja opiskelijoiden sitouttamisesta opiskeluun. Varhainen puuttuminen poissaoloihin vähentää opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Ryhmänohjaajan tms. vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Toiminnan arviointi ja parantaminen Opiskelijahuollon tuloksellisuutta eri tasoilla arvioidaan vuosittain koulutuskuntayhtymän tuloksellisuusmittaristolla ja toimintaa kehitetään opiskelijoilta saatavan palautetiedon, vuosittaisten oppilaitoskohtaisten itsearviointien ja opiskelijahuoltoa koskevien teemaarviointien avulla. Koulutuksen järjestäjä varmistaa opiskelijahuollon toteutumisen mm. antamalla ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvistä asioista ja niiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta antamalla ennaltaehkäiseviä toimintaohjeita tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä toimintaohjeet tulee olla myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla opiskelijoiden kanssa työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuollon palveluja koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon em. viranomaisten kanssa kansanterveyslain (L 66/1972) ja lastensuojelulain (L 683/1983) velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä
8 samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä opiskelijapalautetta tulee hyödyntää palveluiden kehittämisessä koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa koulutuksen tavoitteista ja järjestämistavoista, ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta sekä eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja muista opiskeluun liittyvistä asioista työssäoppimiseen, työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa
9 2 OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
10 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA 3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT 4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/HYVÄKSILUKEMINEN 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua 6.3 Aloitusvaihe 6.4 Ohjaus opintojen aikana 6.5 Ohjaus opintojen loppuvaiheessa 7 TUUTORITOIMINTA 8 OPINTO-OHJAAJAN MUUT TEHTÄVÄT 9 OHJAUSTOIMINNAN ARVIOINTI LÄHTEET
11 1 JOHDANTO Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY:n) opinto-ohjaussuunnitelma perustuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ ) ja asetuksen (811/ ja 4 ) määräyksiin ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Opintoohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää Pohjois-Karjalan ammattiopistojen opinto-ohjausta ja olla samalla kaikkien opinto-ohjaajien apuna oman oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Tavoitteena PKKY:ssä on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. On tärkeää, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa, professionaalisuuden rajat. Resurssointitavoitteet ovat kokonaistyöajassa työskentelevillä enintään opiskelijaa opoa kohden. Vaihteluväliin vaikuttaa erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä ja muut rasittavuustekijät, esim. toimipaikkojen etäisyydet ja toimipaikkojen lukumäärä sekä oppilaitoksella ja PKKY:n tasolla määritellyt koordinointi- tai erityistehtävät, joihin opinto-ohjaajien työaikaa on resurssoitu. Opettajuuden ohella opintoohjausta tekevien ohjausresurssin tulee olla 7-10 h sataa (100) opiskelijaa kohden. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, ammatti-identiteetin kehittymistä, opintojen valinnaisuuden ja osaamisen tunnustamisen toteuttamista. Opinto-ohjaussuunnitelmaa tehdessä on tarkasteltu osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) laadintaan ja seurantaan liittyviä lomakkeita ja menettelytapoja. HOJKS-opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät asiat ja asiakirjat on käsitelty erikseen PKKY:n erityisopetuksen ja kuratiivisen toiminnan suunnitelmissa. Markkinointisuunnitelmat kuuluvat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisten palvelujen tehtäviin. Toteutuksesta vastaavat lähinnä koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintätiimi, joka hyväksyy
12 oppilaitoskohtaiset suunnitelmat, joiden laadinnasta vastaavat oppilaitosten rehtorit. Opiskelijarekrytoinnissa opinto-ohjaajilla on tiedottamisvastuu. Ammatillisten oppilaitosten on kehitettävä ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimahallinnon ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistettävä opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä. Myös opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamiseen (3 2 momentti, 5 2 momentti) oppilaitosten on kiinnitettävä huomiota. Tästä on maininta PKKY:n asuntolatoimintasuunnitelmassa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma kohta 5. Opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu siten, että ensin on kirjattu tavoiteosio ja sen jälkeen prosessin eteneminen, tekijät ja ajankohta. Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat noudattavat tätä PKKY:n suunnitelmaa, jota tarkennetaan oppilaitoskohtaisin tarkennuksin ja toimintaympäristöön liittyvin kuvauksin. 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA Opiskelijoiden ohjaustarve korostuu jo opintojen alkuvaiheessa, koska opiskelijat osaavat jo opintojen alkuvaiheesta alkaen vaatia opinto-ohjaajan tavoitettavuutta. Tämä pitää ottaa huomioon resurssoinnissa. Kahden tutkinnon suorittajien osuus ja siten myös ohjaustarve on viime vuosina lisääntynyt kaikissa PKKY:n oppilaitoksissa. Tavoite on, että 10 % ammattiopiskelijoista suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto. Osa heistä voi suorittaa myös lukion oppimäärän. Ohjeaika on 3,5-4 vuotta. Lukioaineiden opetuksesta vastaa lukio. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tavoitella ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä ja lisätä osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäynnin taitoja. Erikoisesti ammattiopinnoissa opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa ja tukee häntä opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus edistää valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa opinto-ohjaus keskittyy neljään ajankohtaan: ohjaus ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja
13 loppuvaiheessa. Ohjaus ja seuranta voivat tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen, sen seuranta, valinnaisuus, kahden tutkinnon suorittamismahdollisuus ja osaamisen tunnustaminen lisäävät ohjaustarvetta. Opinto-ohjaus sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Laajuus on vähintään 1,5 opintoviikkoa. Jokaisella opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja muuta ohjausta tarpeelliseksi katsomansa määrä. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, opinto-ohjauksen yhdyshenkilöt (ei ole muodollista pätevyyttä), luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, toimisto- /opintosihteerit, tutoropiskelijat, jokainen opettaja ja henkilöstön jäsen. Päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjaustoimintaa omalla vastuualueellaan. Tavoitteena on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. Kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilökuntaan kuuluville. Lain (L 479/2003) velvoittama yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa on tärkeä painopistealue myös toisen asteen koulutuksessa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma, kohta 9. Erikoisesti opintojen alkuvaiheessa oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa uuteen opiskeluympäristöön ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uranvalintapolkuja ja edistää työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista. Kokonaistavoite on tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi ja auttaa valintojen teossa. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ammattiidentiteetin kehittymistä ja opiskelijan arjenhallintataitoja sekä lisätä itsetuntemusta ja - luottamusta. Opinto-ohjauksen eettiset toimintaperiaatteet ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, totuus/rehellisyys, riippumattomuus, ammattitaidon kehittäminen, hyväksyminen, aitous, vastuullisuus, opiskelijan ja huoltajien kunnioittaminen ja tasaarvo/tasavertaisuus.
14 3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien tärkeimmät työmenetelmät ovat suurryhmä-, pienryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus. Painopiste on henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suurryhmäohjaus soveltuu tiedottamiseen ja neuvomiseen, kun asia koskee koko vuosiluokkaa tai suurta opiskelijamäärää. Useimmiten se on luokkaohjausta. Näiden oppituntien funktio on tiedottava, tietoja kokoava tai kasvatuksellinen esim. koulutusrakenteen selvittäminen, arviointi ja osaamisen tunnustaminen. Tarpeen tullen opinto-ohjaaja voi käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kohderyhmänä voivat olla joko opiskelijat tai opettajat. Pienryhmäohjaus soveltuu silloin, kun useammalla kuin yhdellä opiskelijalla on samantapaiset kiinnostuksen kohteet tai suunnitelmat, esim. kahden tutkinnon suorittajien lukio-opintojen infot ja seurantapalaverit sekä jatko-opinnot tai suuret poissaolomäärät. Pienryhmäohjauksessa opiskelijamäärä on yleensä Pienryhmän jäsenet saavat itse ohjausta ja ohjaavat samalla toisiaan. Henkilökohtainen ohjaus sopii parhaiten silloin, kun kyseessä on yksilön asia, esim. osaamisen tunnustamiset, opiskeluvaikeudet, poikkeukselliset/vaihtoehtoiset suoritustavat, jatko-opintoasiat, opintojen seurantapalaverit jne. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijalle tarjoutuu tilaisuus pohtia häntä itseään askarruttavia asioita luotettavan aikuisen kanssa. Ohjaus on sosiaalinen tapahtuma, jossa ohjaaja antaa aikaa ja on oikeasti läsnä. Se on rinnalla olemista, kahden ihmisen yhteinen prosessi. Hyvä ohjauskeskustelu perustuu dialogiin, se on eri asia kuin neuvominen. Keskustelu on ratkaisuun keskittyvää ja tavoitteellista. Se on tiedonhankintaa ja tiedon muuntamista henkilökohtaiseksi resurssiksi. Se on itsetuntemukseen liittyvää pohdiskelua ja elämäntilanteen mietintää tai yhteisten suunnitelmien ja tavoitteiden tekemistä. Kohtaamisten on oltava tasavertaisia, opiskelija on subjekti. Opinto-ohjaajan professionaalisuuteen kuuluu se, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa rajat eikä tuputa omia arvojaan ja asenteitaan ohjattavalle. Opiskelija tekee päätöksen, joskin ohjaajan velvollisuus on tehdä mahdolliset uhat ja vaarat läpinäkyviksi.
15 4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Lain mukaan (L 601/ ) opiskelijalla on oikeus lukea hyväksi aiemmin suoritut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaiset. Osaamisen tunnustaminen tehdään OPH:n ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on päällekkäisopintojen välttäminen ja opintojen nopeuttaminen. Osaamisen tunnustaminen kohdistuu suoritettuihin lukio-opintoihin, ammatillisiin opintoihin, työkokemukseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan heti opintojen alussa, jolloin opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja/ryhmänohjaaja pitävät asiasta tiedotustilaisuuden. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnustamista kirjallisesti ennen ko. opintojen alkua (L 603/ a ), minkä jälkeen oppilaitoksen edustaja allekirjoittaa hyväksynnän ja lähettää päätöksen opintotoimistoon, jossa arvosanat merkitään opiskelijan opintorekisteriin. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä laissa 601/ :ssä (25 b ja 25 c) arvioinnista ja sen oikaisemisesta säädetään. Opintojen vastaavuuksista päättää/päättävät kyseisten opintojen opettaja/opettajat. Lukion tai yhden tutkinnon suorittaneiden opintokokonaisuuksien osaamisen tunnustamisesta päättävät opintoohjaajat. Siten turvataan osaamisen tunnustamisessa yhdenmukaisuus. Osaamisen tunnustamispäätösten ja merkintöjen jälkeen alkuperäinen lomake arkistoidaan, kopiot lähetetään luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle ja opiskelijalle. Arviointi ja numeromuunnot ovat OPH:n muuntotaulukon mukaiset. Opiskelijan velvollisuus on hankkia kaikki ne dokumentit, joihin hän vetoaa osaamisen tunnustamishakemuksessaan. Ammatillisten opintojen ja osaamisen tunnustamisen ja näytöt tekee aina kyseinen ammattiaineiden opettaja. Yhteisten aineiden osalta ko. aineen opettaja katsoo vastaavuuden silloin, kun opiskelijalta puuttuu opintokokonaisuus- tai oppimääräarvosana ko. aineesta. Osaamisen tarkistamiseksi voidaan pitää näyttökoe, joka on usein välttämätöntä silloin, kun opiskelija on maahanmuuttaja, joka on suorittanut opintonsa kotimaassaan.
16 opinnot merkitään myös opiskelijan HOPSiin ja opintojensuoritusotteeseen osaksi ammatillisia opintoja (L 603/ ). Osaamisen tunnustaminen tehdään yleensä koko opintojen ajaksi. Jos opiskelija myöhemmin haluaa täydentää/muuttaa suunnitelmaansa osaamisen tunnustamisesta, hän voi tehdä muutosesityksen ryhmänohjaajalle tai opintoohjaajalle. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa opintojaan ammatillisten tavoitteiden mukaisiksi tavoitteenaan korottaa aiempia arvosanojaan. Opiskelijan on etukäteen otettava yhteyttä ao. opettajaan sopiakseen tenttialueesta ja suoritusajasta. Osaamisen tunnustamisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua osaamisen tunnustamisen tehneeltä henkilöltä. Jos oikaisupyyntö ei tyydytä opiskelijaa, hänellä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö rehtorille. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli opiskelija on tyytymätön yllä olevan oikaisumenettelyn tuottamaan arviointipäätökseen, niin hänellä on oikeus hakea siihen kirjallisesti muutosta kuntayhtymän päättämältä toimielimeltä (L 601/ c ) kone- ja metallialan ohjausryhmältä14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen tietoonsa. Opintojen osaamisen tunnustamiseen tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta suullisesti/kirjallisesti opettajalta, rehtorilta tai viimekädessä koulutuksen järjestäjän nimeämältä toimielimeltä (L 601/ c ), joka on PKKY:ssä delegoitu kone- ja metallialan ohjausryhmälle. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alueella muutoksenhakuosoite on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hallintosihteeri PL JOENSUU Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään ne opinnot, työkokemukset ja harrastustoiminnat, joista opiskelijalla on luotettava dokumentti, esim. tuutorointi, opiskelijakuntatoiminta, liikennekasvatus, työkokemus ja ohjattu harrastustoiminta (esim.
17 urheiluvalmennus). Työkokemusta on oltava joko alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen viikkotuntimäärä tai 40 h/opintoviikko. Harrastuksista laskentaperiaatteena on 40 h/opintoviikko. Vapaasti valittavien osaamisen tunnustamisen kohdalla opiskelijalla on oikeus muuttaa numeroarviointi H-merkinnäksi. 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) Vuonna 2006 lakimuutosten yhteydessä esiin noussut opetussuunnitelmiin kirjattu määräys korostaa, että jokaiselle opiskelijalle on opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS-velvoitteeseen liittyy myös seurantavastuu. PKKY:n oppilaitoksissa opintojen alkuvaiheessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. Se on opiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. HOPS-lomake on laadittu opetussuunnitelman pohjalta, joten HOPS:n tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman alansa opintojen rakenne sekä opettaa seuraamaan omien opintojensa etenemistä. HOPS:ssa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijalla oleva osaaminen. Siihen opiskelija kirjaa myös henkilökohtaiset opiskelutavoitteensa. HOPS:iin tehdään suunnitelma opintojen kulusta ja suoritustavasta. HOPS:n seurantaa tukevat ja toteutumista seuraavat opiskelijan lisäksi ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja, tarvittaessa kuraattori. Jos opintojen eteneminen poikkeaa suunnitellusta, esimerkiksi jos opiskelijalla jää opintoja suorittamatta, tehdään merkintä HOPS:iin ja erilliseen seurantalomakkeeseen sekä sovitaan opiskelijan kanssa siitä, missä, miten ja milloin opiskelija suorittaa puuttuvat opintonsa. HOPS:n allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. HOPS:n seurantaan osallistuu ensisijaisesti ryhmänohjaaja. HOPS:n laadinta on sosiaalinen tapahtuma, jossa ryhmänohjaaja ja/tai opinto-ohjaaja antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Opiskelija saa HOPS:sta kopion, samoin se opiskelijahuollon edustaja, joka osallistuu suunnitelman laadintaan. HOPS:n muutokset kirjataan erilliselle lomakkeelle siihen saakka, kunnes saadaan toimiva ja helppokäyttöinen sähköinen HOPS.
18 On tärkeää, että jokainen opiskelija oppii tuntemaan ammatillisen perustutkintonsa rakenteen ja tavoitteet sekä osaa seurata opintojensa edistymistä. HOPS:iin kirjataan merkinnät aiemmista opinnoista tai työelämästä tunnustetut osaamisalueet sekä opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat. HOPS-velvoite kuuluu sekä oppilaitokselle että opiskelijalle. Kaikki poikkeamat on dokumentoitava HOPS:iin ja puututtava mahdollisimman nopeasti opiskelijan suorittamattomiin opintoihin. Tavoitteena on, että ammatilliset opinnot saadaan suoritettua määräajassa. Opiskelijoilla, joilla on osaamista tunnustettuja opintoja, on tavoitteena, että he valmistuvat alle kolmessa vuodessa. Opintoja voidaan nopeuttaa esim. käyttämällä erilaisia ja monipuolisia suoritustapoja. Osaaminen on tärkeä, ei aika eikä menetelmä. 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteisiin kuuluu, että PKKY:n ammattiopistojen opiskelijapaikat täyttyvät ammattialoista kiinnostuneilla opiskelijoilla ja että opiskelijat saavuttavat työelämässä vaadittavan ammatillisen osaamisen ja suorittavat ammatillisen tutkinnon pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Kahden tutkinnon suorittajien (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkintoyhdistelmä) suoritusaika voi olla 3,5 4 v. Opintojen ohjauksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin, hyvään käyttäytymiseen sekä ammatti-identiteetin ja itseluottamuksen kehittymiseen. Opintoohjaajan rooli korostuu erikoisesti HOPS-seurannassa ja aiempien opintojen osaamisen tunnustamisessa sekä em. asioista tiedottamisessa ja kirjaamisessa. 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua Tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa ammatillisista tutkinnoista, opintojen rakenteesta ja tarvittaessa myös sisällöistä sekä mahdollisuuksista tehdä valintoja omasta ja muista oppilaitoksista. Näin varmistetaan se, että opiskelija orientoituu ammatilliseen opiskeluun ja ymmärtää oman opinto-ohjelmansa. Asia varmistetaan siten, että jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. jakson aikana (HOPS). Ammatillisista opinnoista ja erilaista mahdollisuuksista (esim. kahden tutkinnon
19 suorittamisesta), opintososiaalisista eduista ja opiskelukustannuksista tiedotetaan peruskoulujen opinto-ohjaajille, peruskoululaisille ja heidän huoltajilleen ja muille koulutukseen ohjaaville tahoille. Ennakko-ohjausta toteuttavat myös ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetyt messut tai tapahtumat sekä TET-jaksot. Myös vanhempainiltoihin osallistuminen ja luokkavierailut tukevat ennakko-ohjausta. Oppilaitosvierailuista vastaavat opintosihteerit, opinto-ohjaajat, opettajat ja muut tukihenkilöt. Opinto-ohjaajien sähköposti ja puhelinviestintä sekä PKKY:n oppilaitosten www-sivut täydentävät ennakko-ohjausta. Markkinointi/tiedottaminen ei voi olla pelkästään opinto-ohjaajien vastuulla, koska opinto-ohjaajan varsinainen työ on oman oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaaminen. Maahanmuuttajien valinnassa noudatetaan periaatetta, että hakijalla on ennen opintojen alkua riittävän hyvä suomen kielen taito (keskitaso 3-4) ja hänellä on jo hakuvaiheessa pysyväisluonteinen oleskelulupa. Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma ennen opintojen alkua Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Tiedottaminen ja opiskelijarekrytointi 1 Vierailut peruskoulujen 9. luokkalaisten vierailut/oppilaitosten koulutusmessut Toisen asteen yhteys tapahtuma/avoimet ovet tms. teematapahtumat oppitunnit peruskouluilla ja lukioissa peruskoulujen vanhempainillat tai peruskoulujen messutapahtumat tiedotustilaisuudet opoille ja tiedotustilaisuudet työvoimatoimistoissa opot ja tuutorit opot, rehtori, tuutorit, ja opettajat opot ja tuutorit opot ja tuutorit opot, opettajat ja tuutorit marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu marras-, joulu-, helmi- ja tammikuu marras- joulu- ja tammikuu loka-, marras-, joulu- ja tammikuu läpi vuoden
20 peruskoululaisten ja mamuopiskelijoiden TET-jaksot messut. esim oppia ja työtä, Next Step opot, opettajat opot, tuurorit, markkinointivastaavat, markkinointitiimi läpi vuoden sopimuksen mukaan Läpi vuoden pääasiassa alkuvuodesta 2. Erilaiset taustatyöt seuraavan vuoden aloituspaikkatietojen vieminen Kouluta-järjestelmään www-sivujen tarkistukset lehtimainokset, paikallisradio ja tv opinto-oppaiden päivittäminen ja kokoaminen <pyritään kalenterimuotoiseen> 3 Yhteishaku hakuajat kielikokeet valintakokeet Nivel-palaverit joustava valinta PKKY:n edustaja, Koulutajärjestelmän pääkäyttäjä PKKY:n verkkovastaava, tiedotuksesta vastaavat henkilöt oppilaitoksen tiedottamisesta vastaava henkilö päivityksestä vastaava henkilö opot, opintosihteerit opintosihteerit, opot ja äidinkielen opettajat opintosihteerit, opettajat, opot, koulutusjohtaja, kuraattori opot, kuraattori/kuratiivista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, ryhmänohjaajat opo, terveydenhoitaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, opettajat ja opiskelijahuoltoryhmän elo-syyskuu läpi vuoden läpi vuoden toukokuussa maalis- ja syyskuu huhti- toukokuu ja elokuu touko- ja marraskuu elo- syyskuu huhti- toukokuu
21 hyväksymis-/kutsukirjeet ja liitteet valintatulosten vienti Winhaan asuntolavalinnat kahden tutkinnon suorittajien hakemusten käsittely ja valintaesitykset täydennys- ja jälkihaku jäsenet, koulutusjohtaja opintosihteerit, opo, asuntolanohjaajat/asuntola n-hoitajat, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, oppilaitoksen johto ja tutorit omalla tervehdyksellään opintosihteerit asuntolan ohjaajat/asuntolan hoitajat ja kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö opot ja vastuutyöryhmä opo, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, tutkintovastaava/ryhmänohjaaja ja johdon edustaja kesä- heinä- ja elokuu kesä- heinä-, eloja syyskuu kesä- heinä- ja elokuu elo- syyskuu heinä- ja elokuu 6.3 Aloitusvaihe Opiskelijaa tuetaan ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa ja itseluottamuksen saavuttamisessa. Opiskelija tuntee oman opinto-ohjelmansa ja arviointikriteeristön. Opiskelijaa ohjataan HOPS:n seurannassa ja tarkistetaan HOJKS:n tarve. Opiskelijaa tuetaan opintoihin orientoitumisessa ja ammatti-identiteetin kehittymisessä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan valintojen tekemisessä. Seurataan jokaisen opiskelijan opintomenestystä ja tuetaan opintojen edistymistä. Perehdyttäminen
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotMuutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotOsaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotKuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotOpintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu
Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotOsaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA
ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 246/2015 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan
LisätiedotJyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotMusiikkialan perustutkinto
Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotErityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä
ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:
LisätiedotTervolan lukion ohjaussuunnitelma
Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotOpetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:
Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat
LisätiedotOpiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotOpinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.
Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen
LisätiedotRaamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja
Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotArvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
LisätiedotLAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET
LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET 6.4.2017 Uudistus voimaan 1.1.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa 2017 Eduskuntakäsittely keväällä
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotValmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola
Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotOpinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa
Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja
LisätiedotSATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus
SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma
Opinto-ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. OPINTO-OHJAUS KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 3 2.1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2.2. OHJAUS ENNEN OPINTOJEN ALKUA... 5 2.3. OHJAUS OPINTOJEN ALKUVAIHEESSA...
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotOsaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
LisätiedotOsaamisperusteisuutta vahvistamassa
Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotOPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
Lisätiedot1. OHJAUSSUUNNITELMA Ohjauksen työnjako ja sisällöt. Liite 4: Ohjaussuunnitelma Rehtori Opinto-ohjaaja. Ensimmäinen vuositaso
Liite 4: Ohjaussuunnitelma 1. OHJAUSSUUNNITELMA Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa, tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä
LisätiedotArvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS
OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotOpiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai
Lisätiedotsyksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?
syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista
LisätiedotAmmatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotKuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotLohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta
Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotOhjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015
27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila
ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi
LisätiedotOSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)
1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotOppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa
1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan
Lisätiedot