OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Hallitus Johtoryhmä POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 Opiskelijahuoltosuunnitelma sisältää seuraavat osat: 1. YLEINEN OSA 2. OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA 3. ERITYISOPETUSSUUNNITELMA 4. SUUNNITELMA KURAATTORITOIMINNASTA 5. ASUNTOLATOIMINTA 6. KRIISITOIMINTASUUNNITELMA 7. PÄIHDESTRATEGIA 8. SUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ 9. YHTEISTYÖ KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ 10. OHJEISTUS KIUSAAMISEEN PUUTTUMISESTA 11. OHJEISTUS POISSAOLOJEN SEURANNASTA

3 1 YLEINEN OSA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

4 Koulutuksen järjestäjän opiskelijahuoltotoimintaa säätelevät mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 479/2003) ja Opetushallituksen hyväksymät kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä ja opiskelijahuoltoa koskevat määräykset Määräykset koskevat kaikkia ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perusteita, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa perusteita sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteita. Opiskelijahuollon tehtävänä on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa tulee määritellä suunnitelma opiskelijahuollon järjestämisestä sekä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä. Uudistetut opetussuunnitelmat opiskelijahuollon osalta tulisi olla voimassa viimeistään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän perustehtävä on kehittää ammatillista osaamista työelämä- ja yksilölähtöisesti Pohjois-Karjalan hyväksi. Huolehdimme omalta osaltamme koko ikäluokan kouluttamisesta toiminta-alueellamme. Koulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa niin, että hän pystyy omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee ammatissaan. Opiskelijahuollolla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustava oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen.

5 Opiskelijahuollon toteuttamisessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on tärkeää opetuksen henkilökohtaistaminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehittäminen. opiskelijahuolto on moniammatillista yhteistyötä, jossa kaikilla opiskelijan kanssa oppilaitosyhteisöissä työskentelevillä on vastuu opiskelijahuollosta ja sen onnistumisesta koulutuksen nivelvaiheissa tapahtuva moniammatillisen yhteistyömallin kehittäminen yhteisesti ja paikallisesti eri yhteistyötahojen kanssa opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus kuntayhtymän sisällä Opiskelijahuoltosuunnitelma kokonaisuudessaan on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yhteistä osaa. Opiskelijahuoltosuunnitelma ohjaa opiskelijahuollon toteuttamista kaikissa oppilaitoksissa. Opiskelijahuoltosuunnitelman hyväksyy koulutuskuntayhtymän hallitus. Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoite Opiskelijahuoltosuunnitelman tavoitteena on saada aikaan koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollon osalta yhteisiä toimintatapoja, käytäntöjä ja toimintaohjeita, jotka varmistavat opiskelijahuollon onnistumisen. Koulutuskuntayhtymän opiskelijahuoltosuunnitelman pohjalta oppilaitokset laativat vuosittain oppilaitoskohtaisen toimintasuunnitelman. Organisoituminen vastuut ja tehtävät Oppilaitostasolla opiskelijahuoltotoiminnasta vastaavat oppilaitoskohtaiset opiskelijahuoltoryhmät, jonka puheenjohtajana toimii oppilaitoksen rehtori. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano määritellään oppilaitoksittain. Koulutuskuntayhtymässä opiskelijahuollollisia toimia ja kehittämistä koordinoi kuntayhtymän yhteinen opiskelijahuollon koordinaattori yhdessä maakunnallisen opiskelijahuoltotiimin kanssa. Koordinaattorin ja tiimin toimia ohjaavat ja tukevat koulutuskuntayhtymän kehitys- ja suunnittelujohtajat.

6 Koordinaattori ja em. maakunnallinen tiimi yhteistyössä oppilaitoskohtaisten opiskelijahuoltoryhmien kanssa organisoivat KKY:n henkilöstölle yhteistä koulutusta ja toteuttavat yhteisiä kehittämishankkeita. Kehittämisen tavoitteena on toisilta oppiminen, parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja toimintamallien ja kokemusten vaihto kuten esim. Työkoulumallin hyödyntäminen eri oppilaitoksissa. Nivelvaiheen yhteistyö Opiskelun nivelvaiheisiin liittyvän yhteistyön ja verkottumisen tavoitteena on saada tulevista opiskelijoista riittävästi ennakkotietoa opetuksen henkilökohtaistamista ja opetusjärjestelyjen suunnittelua varten. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön kaikille peruskouluille lähtevä yhteinen tiedonsiirtolomake, jolla saadaan tietoa oppilaan ja opinto-ohjausta, erityisopetuksen suunnittelua ja toteuttamista, kuraattoritoimintaa varten. Samalla varmistetaan kodin ja koulun välisen yhteistyön muotoja. Lomakkeella on mahdollisuus kertoa kodin toiveista ja odotuksista koulutukselle. Tiedonsiirtolomakkeen allekirjoittaa opiskelijan huoltaja. Nivelvaiheen yhteistyössä tärkeää on myös maakunnallinen yhteistyö yleissivistävän opetuksen opinto-ohjaajien (OPOSET- tiimi) ja erityisopettajien kanssa (ErkkaSet tiimi). Lisäksi muu yhteistyö ammattiopisto Luovin, kuntien nuorisotoimien, kuntien koulutoiminen sekä työvoimaviranomaisten kanssa mahdollistaa uusien toimintamallien hyödyntäminen ammatillisessa koulutuksessa ja opiskelijahuollossa. Ura- ja rekrytointiajatteluun liittyvien toimintamallien kehittäminen opiskelun aikana ja erityisesti opintojen loppuvaiheessa siirryttäessä työelämään ja jatko-opintoihin on tulevaisuudessa haaste mm. opiskelijoiden työllistymisen varmistamiseksi. Opiskelijakuntatoiminta Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijoita, ennen kuin se tekee päätöksiä opinnoista ja muista opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista. Koulutuksen järjestäjän tulee myös varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijoita tulee kuulla esimerkiksi päätettäessä opetussuunnitelmista sekä opiskelijoiden työajoista. Mainitusta opiskelijan oikeudesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 36 :ssä ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :ssä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 41

7 :n mukaan oppilaitoksen oppilaskunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa opiskelijoita kuultaessa. Poissaolojen seuranta Oppilaitoksilla tulee olla selkeät menettelytavat poissaolojen seurannasta ja opiskelijoiden sitouttamisesta opiskeluun. Varhainen puuttuminen poissaoloihin vähentää opintojen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä. Ryhmänohjaajan tms. vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Toiminnan arviointi ja parantaminen Opiskelijahuollon tuloksellisuutta eri tasoilla arvioidaan vuosittain koulutuskuntayhtymän tuloksellisuusmittaristolla ja toimintaa kehitetään opiskelijoilta saatavan palautetiedon, vuosittaisten oppilaitoskohtaisten itsearviointien ja opiskelijahuoltoa koskevien teemaarviointien avulla. Koulutuksen järjestäjä varmistaa opiskelijahuollon toteutumisen mm. antamalla ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvistä asioista ja niiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa asumisesta antamalla ennaltaehkäiseviä toimintaohjeita tupakoinnista ja päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä toimintaohjeet tulee olla myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen kaikilla opiskelijoiden kanssa työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuollon palveluja koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon em. viranomaisten kanssa kansanterveyslain (L 66/1972) ja lastensuojelulain (L 683/1983) velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä

8 samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskelijaterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä opiskelijapalautetta tulee hyödyntää palveluiden kehittämisessä koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa koulutuksen tavoitteista ja järjestämistavoista, ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta sekä eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja muista opiskeluun liittyvistä asioista työssäoppimiseen, työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa

9 2 OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

10 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA 3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT 4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN/HYVÄKSILUKEMINEN 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua 6.3 Aloitusvaihe 6.4 Ohjaus opintojen aikana 6.5 Ohjaus opintojen loppuvaiheessa 7 TUUTORITOIMINTA 8 OPINTO-OHJAAJAN MUUT TEHTÄVÄT 9 OHJAUSTOIMINNAN ARVIOINTI LÄHTEET

11 1 JOHDANTO Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY:n) opinto-ohjaussuunnitelma perustuu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/ ) ja asetuksen (811/ ja 4 ) määräyksiin ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin. Opintoohjaussuunnitelma on osa PKKY:n opiskelijahuoltosuunnitelmaa. Opinto-ohjaussuunnitelman tavoitteena on yhtenäistää Pohjois-Karjalan ammattiopistojen opinto-ohjausta ja olla samalla kaikkien opinto-ohjaajien apuna oman oppilaitoskohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Tavoitteena PKKY:ssä on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. On tärkeää, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa, professionaalisuuden rajat. Resurssointitavoitteet ovat kokonaistyöajassa työskentelevillä enintään opiskelijaa opoa kohden. Vaihteluväliin vaikuttaa erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä ja muut rasittavuustekijät, esim. toimipaikkojen etäisyydet ja toimipaikkojen lukumäärä sekä oppilaitoksella ja PKKY:n tasolla määritellyt koordinointi- tai erityistehtävät, joihin opinto-ohjaajien työaikaa on resurssoitu. Opettajuuden ohella opintoohjausta tekevien ohjausresurssin tulee olla 7-10 h sataa (100) opiskelijaa kohden. Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijan oppimista, ammatti-identiteetin kehittymistä, opintojen valinnaisuuden ja osaamisen tunnustamisen toteuttamista. Opinto-ohjaussuunnitelmaa tehdessä on tarkasteltu osaamisen tunnustamista sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien (HOPS) laadintaan ja seurantaan liittyviä lomakkeita ja menettelytapoja. HOJKS-opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät asiat ja asiakirjat on käsitelty erikseen PKKY:n erityisopetuksen ja kuratiivisen toiminnan suunnitelmissa. Markkinointisuunnitelmat kuuluvat ensisijaisesti Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhteisten palvelujen tehtäviin. Toteutuksesta vastaavat lähinnä koulutuskuntayhtymän yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintätiimi, joka hyväksyy

12 oppilaitoskohtaiset suunnitelmat, joiden laadinnasta vastaavat oppilaitosten rehtorit. Opiskelijarekrytoinnissa opinto-ohjaajilla on tiedottamisvastuu. Ammatillisten oppilaitosten on kehitettävä ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimahallinnon ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistettävä opiskelijoiden työllistymistä ja jatko-opintoihin pääsyä. Myös opiskelijoiden vapaa-ajan ohjaamiseen (3 2 momentti, 5 2 momentti) oppilaitosten on kiinnitettävä huomiota. Tästä on maininta PKKY:n asuntolatoimintasuunnitelmassa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma kohta 5. Opinto-ohjaussuunnitelma on laadittu siten, että ensin on kirjattu tavoiteosio ja sen jälkeen prosessin eteneminen, tekijät ja ajankohta. Oppilaitoskohtaiset suunnitelmat noudattavat tätä PKKY:n suunnitelmaa, jota tarkennetaan oppilaitoskohtaisin tarkennuksin ja toimintaympäristöön liittyvin kuvauksin. 2 OPINTO-OHJAUS AMMATILLISTEN OPINTOJEN TUKENA Opiskelijoiden ohjaustarve korostuu jo opintojen alkuvaiheessa, koska opiskelijat osaavat jo opintojen alkuvaiheesta alkaen vaatia opinto-ohjaajan tavoitettavuutta. Tämä pitää ottaa huomioon resurssoinnissa. Kahden tutkinnon suorittajien osuus ja siten myös ohjaustarve on viime vuosina lisääntynyt kaikissa PKKY:n oppilaitoksissa. Tavoite on, että 10 % ammattiopiskelijoista suorittaa kaksi tutkintoa: ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto. Osa heistä voi suorittaa myös lukion oppimäärän. Ohjeaika on 3,5-4 vuotta. Lukioaineiden opetuksesta vastaa lukio. Opinto-ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan kykyä tavoitella ja saavuttaa itselleen tärkeitä päämääriä ja lisätä osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäynnin taitoja. Erikoisesti ammattiopinnoissa opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa suunnittelemaan omaa opiskeluohjelmaansa ja tukee häntä opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjaus edistää valinnaisuuden ja joustavuuden toteutumista. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa opinto-ohjaus keskittyy neljään ajankohtaan: ohjaus ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja

13 loppuvaiheessa. Ohjaus ja seuranta voivat tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen, sen seuranta, valinnaisuus, kahden tutkinnon suorittamismahdollisuus ja osaamisen tunnustaminen lisäävät ohjaustarvetta. Opinto-ohjaus sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Laajuus on vähintään 1,5 opintoviikkoa. Jokaisella opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja muuta ohjausta tarpeelliseksi katsomansa määrä. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, opinto-ohjauksen yhdyshenkilöt (ei ole muodollista pätevyyttä), luokanvalvoja/ryhmänohjaaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, toimisto- /opintosihteerit, tutoropiskelijat, jokainen opettaja ja henkilöstön jäsen. Päävastuu on opinto-ohjaajalla, joka koordinoi ohjaustoimintaa omalla vastuualueellaan. Tavoitteena on, että kaikki opinto-ohjaajat ovat muodollisesti päteviä. Kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta kuuluvat kaikille henkilökuntaan kuuluville. Lain (L 479/2003) velvoittama yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa on tärkeä painopistealue myös toisen asteen koulutuksessa. Ks. Opiskelijahuoltosuunnitelma, kohta 9. Erikoisesti opintojen alkuvaiheessa oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa uuteen opiskeluympäristöön ja auttaa häntä opiskelun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uranvalintapolkuja ja edistää työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista. Kokonaistavoite on tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa päätöksenteon pohjaksi ja auttaa valintojen teossa. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa ammattiidentiteetin kehittymistä ja opiskelijan arjenhallintataitoja sekä lisätä itsetuntemusta ja - luottamusta. Opinto-ohjauksen eettiset toimintaperiaatteet ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, totuus/rehellisyys, riippumattomuus, ammattitaidon kehittäminen, hyväksyminen, aitous, vastuullisuus, opiskelijan ja huoltajien kunnioittaminen ja tasaarvo/tasavertaisuus.

14 3 OPINTO-OHJAUKSEN TYÖMUODOT Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajien tärkeimmät työmenetelmät ovat suurryhmä-, pienryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus. Painopiste on henkilökohtaisessa ohjauksessa. Suurryhmäohjaus soveltuu tiedottamiseen ja neuvomiseen, kun asia koskee koko vuosiluokkaa tai suurta opiskelijamäärää. Useimmiten se on luokkaohjausta. Näiden oppituntien funktio on tiedottava, tietoja kokoava tai kasvatuksellinen esim. koulutusrakenteen selvittäminen, arviointi ja osaamisen tunnustaminen. Tarpeen tullen opinto-ohjaaja voi käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Kohderyhmänä voivat olla joko opiskelijat tai opettajat. Pienryhmäohjaus soveltuu silloin, kun useammalla kuin yhdellä opiskelijalla on samantapaiset kiinnostuksen kohteet tai suunnitelmat, esim. kahden tutkinnon suorittajien lukio-opintojen infot ja seurantapalaverit sekä jatko-opinnot tai suuret poissaolomäärät. Pienryhmäohjauksessa opiskelijamäärä on yleensä Pienryhmän jäsenet saavat itse ohjausta ja ohjaavat samalla toisiaan. Henkilökohtainen ohjaus sopii parhaiten silloin, kun kyseessä on yksilön asia, esim. osaamisen tunnustamiset, opiskeluvaikeudet, poikkeukselliset/vaihtoehtoiset suoritustavat, jatko-opintoasiat, opintojen seurantapalaverit jne. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijalle tarjoutuu tilaisuus pohtia häntä itseään askarruttavia asioita luotettavan aikuisen kanssa. Ohjaus on sosiaalinen tapahtuma, jossa ohjaaja antaa aikaa ja on oikeasti läsnä. Se on rinnalla olemista, kahden ihmisen yhteinen prosessi. Hyvä ohjauskeskustelu perustuu dialogiin, se on eri asia kuin neuvominen. Keskustelu on ratkaisuun keskittyvää ja tavoitteellista. Se on tiedonhankintaa ja tiedon muuntamista henkilökohtaiseksi resurssiksi. Se on itsetuntemukseen liittyvää pohdiskelua ja elämäntilanteen mietintää tai yhteisten suunnitelmien ja tavoitteiden tekemistä. Kohtaamisten on oltava tasavertaisia, opiskelija on subjekti. Opinto-ohjaajan professionaalisuuteen kuuluu se, että ohjaaja tunnistaa osaamisensa rajat eikä tuputa omia arvojaan ja asenteitaan ohjattavalle. Opiskelija tekee päätöksen, joskin ohjaajan velvollisuus on tehdä mahdolliset uhat ja vaarat läpinäkyviksi.

15 4 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Lain mukaan (L 601/ ) opiskelijalla on oikeus lukea hyväksi aiemmin suoritut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaiset. Osaamisen tunnustaminen tehdään OPH:n ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on päällekkäisopintojen välttäminen ja opintojen nopeuttaminen. Osaamisen tunnustaminen kohdistuu suoritettuihin lukio-opintoihin, ammatillisiin opintoihin, työkokemukseen tai ohjattuun harrastustoimintaan. Osaamisen tunnustamisesta tiedotetaan heti opintojen alussa, jolloin opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja/ryhmänohjaaja pitävät asiasta tiedotustilaisuuden. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnustamista kirjallisesti ennen ko. opintojen alkua (L 603/ a ), minkä jälkeen oppilaitoksen edustaja allekirjoittaa hyväksynnän ja lähettää päätöksen opintotoimistoon, jossa arvosanat merkitään opiskelijan opintorekisteriin. Osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä laissa 601/ :ssä (25 b ja 25 c) arvioinnista ja sen oikaisemisesta säädetään. Opintojen vastaavuuksista päättää/päättävät kyseisten opintojen opettaja/opettajat. Lukion tai yhden tutkinnon suorittaneiden opintokokonaisuuksien osaamisen tunnustamisesta päättävät opintoohjaajat. Siten turvataan osaamisen tunnustamisessa yhdenmukaisuus. Osaamisen tunnustamispäätösten ja merkintöjen jälkeen alkuperäinen lomake arkistoidaan, kopiot lähetetään luokanvalvojalle/ryhmänohjaajalle ja opiskelijalle. Arviointi ja numeromuunnot ovat OPH:n muuntotaulukon mukaiset. Opiskelijan velvollisuus on hankkia kaikki ne dokumentit, joihin hän vetoaa osaamisen tunnustamishakemuksessaan. Ammatillisten opintojen ja osaamisen tunnustamisen ja näytöt tekee aina kyseinen ammattiaineiden opettaja. Yhteisten aineiden osalta ko. aineen opettaja katsoo vastaavuuden silloin, kun opiskelijalta puuttuu opintokokonaisuus- tai oppimääräarvosana ko. aineesta. Osaamisen tarkistamiseksi voidaan pitää näyttökoe, joka on usein välttämätöntä silloin, kun opiskelija on maahanmuuttaja, joka on suorittanut opintonsa kotimaassaan.

16 opinnot merkitään myös opiskelijan HOPSiin ja opintojensuoritusotteeseen osaksi ammatillisia opintoja (L 603/ ). Osaamisen tunnustaminen tehdään yleensä koko opintojen ajaksi. Jos opiskelija myöhemmin haluaa täydentää/muuttaa suunnitelmaansa osaamisen tunnustamisesta, hän voi tehdä muutosesityksen ryhmänohjaajalle tai opintoohjaajalle. Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa opintojaan ammatillisten tavoitteiden mukaisiksi tavoitteenaan korottaa aiempia arvosanojaan. Opiskelijan on etukäteen otettava yhteyttä ao. opettajaan sopiakseen tenttialueesta ja suoritusajasta. Osaamisen tunnustamisesta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua osaamisen tunnustamisen tehneeltä henkilöltä. Jos oikaisupyyntö ei tyydytä opiskelijaa, hänellä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö rehtorille. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Mikäli opiskelija on tyytymätön yllä olevan oikaisumenettelyn tuottamaan arviointipäätökseen, niin hänellä on oikeus hakea siihen kirjallisesti muutosta kuntayhtymän päättämältä toimielimeltä (L 601/ c ) kone- ja metallialan ohjausryhmältä14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen tietoonsa. Opintojen osaamisen tunnustamiseen tehtyyn päätökseen voi hakea muutosta suullisesti/kirjallisesti opettajalta, rehtorilta tai viimekädessä koulutuksen järjestäjän nimeämältä toimielimeltä (L 601/ c ), joka on PKKY:ssä delegoitu kone- ja metallialan ohjausryhmälle. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alueella muutoksenhakuosoite on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hallintosihteeri PL JOENSUU Vapaasti valittaviksi opinnoiksi hyväksytään ne opinnot, työkokemukset ja harrastustoiminnat, joista opiskelijalla on luotettava dokumentti, esim. tuutorointi, opiskelijakuntatoiminta, liikennekasvatus, työkokemus ja ohjattu harrastustoiminta (esim.

17 urheiluvalmennus). Työkokemusta on oltava joko alan työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen viikkotuntimäärä tai 40 h/opintoviikko. Harrastuksista laskentaperiaatteena on 40 h/opintoviikko. Vapaasti valittavien osaamisen tunnustamisen kohdalla opiskelijalla on oikeus muuttaa numeroarviointi H-merkinnäksi. 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (HOPS) Vuonna 2006 lakimuutosten yhteydessä esiin noussut opetussuunnitelmiin kirjattu määräys korostaa, että jokaiselle opiskelijalle on opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS-velvoitteeseen liittyy myös seurantavastuu. PKKY:n oppilaitoksissa opintojen alkuvaiheessa jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOPS. Se on opiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. HOPS-lomake on laadittu opetussuunnitelman pohjalta, joten HOPS:n tavoitteena on myös auttaa opiskelijaa ymmärtämään oman alansa opintojen rakenne sekä opettaa seuraamaan omien opintojensa etenemistä. HOPS:ssa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijalla oleva osaaminen. Siihen opiskelija kirjaa myös henkilökohtaiset opiskelutavoitteensa. HOPS:iin tehdään suunnitelma opintojen kulusta ja suoritustavasta. HOPS:n seurantaa tukevat ja toteutumista seuraavat opiskelijan lisäksi ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja, tarvittaessa kuraattori. Jos opintojen eteneminen poikkeaa suunnitellusta, esimerkiksi jos opiskelijalla jää opintoja suorittamatta, tehdään merkintä HOPS:iin ja erilliseen seurantalomakkeeseen sekä sovitaan opiskelijan kanssa siitä, missä, miten ja milloin opiskelija suorittaa puuttuvat opintonsa. HOPS:n allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. HOPS:n seurantaan osallistuu ensisijaisesti ryhmänohjaaja. HOPS:n laadinta on sosiaalinen tapahtuma, jossa ryhmänohjaaja ja/tai opinto-ohjaaja antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Opiskelija saa HOPS:sta kopion, samoin se opiskelijahuollon edustaja, joka osallistuu suunnitelman laadintaan. HOPS:n muutokset kirjataan erilliselle lomakkeelle siihen saakka, kunnes saadaan toimiva ja helppokäyttöinen sähköinen HOPS.

18 On tärkeää, että jokainen opiskelija oppii tuntemaan ammatillisen perustutkintonsa rakenteen ja tavoitteet sekä osaa seurata opintojensa edistymistä. HOPS:iin kirjataan merkinnät aiemmista opinnoista tai työelämästä tunnustetut osaamisalueet sekä opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmat. HOPS-velvoite kuuluu sekä oppilaitokselle että opiskelijalle. Kaikki poikkeamat on dokumentoitava HOPS:iin ja puututtava mahdollisimman nopeasti opiskelijan suorittamattomiin opintoihin. Tavoitteena on, että ammatilliset opinnot saadaan suoritettua määräajassa. Opiskelijoilla, joilla on osaamista tunnustettuja opintoja, on tavoitteena, että he valmistuvat alle kolmessa vuodessa. Opintoja voidaan nopeuttaa esim. käyttämällä erilaisia ja monipuolisia suoritustapoja. Osaaminen on tärkeä, ei aika eikä menetelmä. 6 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAKUVAUKSET 6.1 Yleistavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteisiin kuuluu, että PKKY:n ammattiopistojen opiskelijapaikat täyttyvät ammattialoista kiinnostuneilla opiskelijoilla ja että opiskelijat saavuttavat työelämässä vaadittavan ammatillisen osaamisen ja suorittavat ammatillisen tutkinnon pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Kahden tutkinnon suorittajien (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkintoyhdistelmä) suoritusaika voi olla 3,5 4 v. Opintojen ohjauksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin, hyvään käyttäytymiseen sekä ammatti-identiteetin ja itseluottamuksen kehittymiseen. Opintoohjaajan rooli korostuu erikoisesti HOPS-seurannassa ja aiempien opintojen osaamisen tunnustamisessa sekä em. asioista tiedottamisessa ja kirjaamisessa. 6.2 Ohjaus ennen opintojen alkua Tavoitteena on, että opiskelija saa tietoa ammatillisista tutkinnoista, opintojen rakenteesta ja tarvittaessa myös sisällöistä sekä mahdollisuuksista tehdä valintoja omasta ja muista oppilaitoksista. Näin varmistetaan se, että opiskelija orientoituu ammatilliseen opiskeluun ja ymmärtää oman opinto-ohjelmansa. Asia varmistetaan siten, että jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 1. jakson aikana (HOPS). Ammatillisista opinnoista ja erilaista mahdollisuuksista (esim. kahden tutkinnon

19 suorittamisesta), opintososiaalisista eduista ja opiskelukustannuksista tiedotetaan peruskoulujen opinto-ohjaajille, peruskoululaisille ja heidän huoltajilleen ja muille koulutukseen ohjaaville tahoille. Ennakko-ohjausta toteuttavat myös ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetyt messut tai tapahtumat sekä TET-jaksot. Myös vanhempainiltoihin osallistuminen ja luokkavierailut tukevat ennakko-ohjausta. Oppilaitosvierailuista vastaavat opintosihteerit, opinto-ohjaajat, opettajat ja muut tukihenkilöt. Opinto-ohjaajien sähköposti ja puhelinviestintä sekä PKKY:n oppilaitosten www-sivut täydentävät ennakko-ohjausta. Markkinointi/tiedottaminen ei voi olla pelkästään opinto-ohjaajien vastuulla, koska opinto-ohjaajan varsinainen työ on oman oppilaitoksen opiskelijoiden ohjaaminen. Maahanmuuttajien valinnassa noudatetaan periaatetta, että hakijalla on ennen opintojen alkua riittävän hyvä suomen kielen taito (keskitaso 3-4) ja hänellä on jo hakuvaiheessa pysyväisluonteinen oleskelulupa. Opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma ennen opintojen alkua Tehtävä Toteuttaja/t Ajankohta Tiedottaminen ja opiskelijarekrytointi 1 Vierailut peruskoulujen 9. luokkalaisten vierailut/oppilaitosten koulutusmessut Toisen asteen yhteys tapahtuma/avoimet ovet tms. teematapahtumat oppitunnit peruskouluilla ja lukioissa peruskoulujen vanhempainillat tai peruskoulujen messutapahtumat tiedotustilaisuudet opoille ja tiedotustilaisuudet työvoimatoimistoissa opot ja tuutorit opot, rehtori, tuutorit, ja opettajat opot ja tuutorit opot ja tuutorit opot, opettajat ja tuutorit marras-, joulu-, tammi- ja helmikuu marras-, joulu-, helmi- ja tammikuu marras- joulu- ja tammikuu loka-, marras-, joulu- ja tammikuu läpi vuoden

20 peruskoululaisten ja mamuopiskelijoiden TET-jaksot messut. esim oppia ja työtä, Next Step opot, opettajat opot, tuurorit, markkinointivastaavat, markkinointitiimi läpi vuoden sopimuksen mukaan Läpi vuoden pääasiassa alkuvuodesta 2. Erilaiset taustatyöt seuraavan vuoden aloituspaikkatietojen vieminen Kouluta-järjestelmään www-sivujen tarkistukset lehtimainokset, paikallisradio ja tv opinto-oppaiden päivittäminen ja kokoaminen <pyritään kalenterimuotoiseen> 3 Yhteishaku hakuajat kielikokeet valintakokeet Nivel-palaverit joustava valinta PKKY:n edustaja, Koulutajärjestelmän pääkäyttäjä PKKY:n verkkovastaava, tiedotuksesta vastaavat henkilöt oppilaitoksen tiedottamisesta vastaava henkilö päivityksestä vastaava henkilö opot, opintosihteerit opintosihteerit, opot ja äidinkielen opettajat opintosihteerit, opettajat, opot, koulutusjohtaja, kuraattori opot, kuraattori/kuratiivista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, ryhmänohjaajat opo, terveydenhoitaja, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, erityisopettajat, opettajat ja opiskelijahuoltoryhmän elo-syyskuu läpi vuoden läpi vuoden toukokuussa maalis- ja syyskuu huhti- toukokuu ja elokuu touko- ja marraskuu elo- syyskuu huhti- toukokuu

21 hyväksymis-/kutsukirjeet ja liitteet valintatulosten vienti Winhaan asuntolavalinnat kahden tutkinnon suorittajien hakemusten käsittely ja valintaesitykset täydennys- ja jälkihaku jäsenet, koulutusjohtaja opintosihteerit, opo, asuntolanohjaajat/asuntola n-hoitajat, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, oppilaitoksen johto ja tutorit omalla tervehdyksellään opintosihteerit asuntolan ohjaajat/asuntolan hoitajat ja kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö opot ja vastuutyöryhmä opo, kuraattori/kuratiivisista tehtävistä vastaava henkilö, tutkintovastaava/ryhmänohjaaja ja johdon edustaja kesä- heinä- ja elokuu kesä- heinä-, eloja syyskuu kesä- heinä- ja elokuu elo- syyskuu heinä- ja elokuu 6.3 Aloitusvaihe Opiskelijaa tuetaan ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussa ja itseluottamuksen saavuttamisessa. Opiskelija tuntee oman opinto-ohjelmansa ja arviointikriteeristön. Opiskelijaa ohjataan HOPS:n seurannassa ja tarkistetaan HOJKS:n tarve. Opiskelijaa tuetaan opintoihin orientoitumisessa ja ammatti-identiteetin kehittymisessä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan valintojen tekemisessä. Seurataan jokaisen opiskelijan opintomenestystä ja tuetaan opintojen edistymistä. Perehdyttäminen

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA.

Opinto-ohjaajan koulutus. JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu. Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA. Opinto-ohjaajan koulutus JAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu Emmi Matikainen JOENSUUN KONSERVATORION OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA Johdanto Tämä artikkeli on tehty osana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

Opetustoimen muutoksenhaku

Opetustoimen muutoksenhaku Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ohjaussuunnitelma Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (Valma)

Ohjaussuunnitelma Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (Valma) Ohjaussuunnitelma Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (Valma) (12.8.2016) SISÄLLYSLUETTELO 1 Ohjaukseen osallistuvat kaikki... 1 2 Ohjauksen tavoitteet Valma-koulutuksessa... 2 3 Hyvän ohjauksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

OHJAUSSUUNNITELMA. Vahvistettu

OHJAUSSUUNNITELMA. Vahvistettu OHJAUSSUUNNITELMA Vahvistettu 8.11.2016 Rehtorin päätös 138/10/2016 1 (12) Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammatillisen perustutkinnon edellyttämä osaaminen ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 23.11.2010, Oulu

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI 3.2.2017 Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Onko ammatillisen koulutuksen reformi sinulle tuttu? Vastaa käyttämällä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot