Kylät aktiivisina Kainuussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylät aktiivisina Kainuussa"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tunnista metabolinen oireyhtymä Motivaatiota rakentamassa Kylät aktiivisina Kainuussa

2 Kipinät Päijät-Hämeessä metalliteollisuuden yhteistyössä on voimaa. Tuleen eikä sohvalle kannata jäädä makaamaan Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Metalli liikkuu Päijät-Hämeessä 9 Kolumni: Mistä on kestävä motivaatio tehty? 10 Syksyn teemana painonhallinta 14 Voimalla seitsemän seurahankkeen, osa 2 16 Maalaislääkärille parasta ovat potilaat 18 Liikuntaluuta huiski ahkerasti Kainuussa 20 KKI-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin 22 Liikunta tutustuttaa Suomeen 24 Metabolinen oireyhtymä on useamman riskitekijän summa 26 Ympäristö liikuttaa: Runebergin pyöräretkellä nautittiin pyöräilystä ja saaristomaisemista 28 Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoa 32 MotionsGnistan 34 World Sport for All Congress 35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas 38 KKI-materiaalit Maahanmuuttajille liikkuminen on tärkeä osa Suomeen kotouttamista. 22 KKI-toimisto lokakuisissa tunnelmissa. Vasemmalta Miia Malvela, Anne Soini, Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen, Katri Väisänen, Niina Valkama, Elina Holm ja Anna Suutari. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 14. vuosikerta ISSN

3 Yhteistyössä on voimaa Kuva Nina Dodd KKI-ohjelman neljäs viisivuotiskausi pyörähtää käyntiin vuoden 2010 alusta. Riittävän liikunnan ja arkisen liikkumisen ohella terveellisten ruokatottumusten merkitys vahvistuu KKI-ohjelman toimintakentässä. Fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tukeminen ovat niin ikään KKI-ohjelman alkavan kauden keskiössä. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanja jatkuu ja monipuolistuu toimenpiteiltään vuonna Kampanjan tarkoituksena on luoda pysyvää toimintakulttuuria fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien miesten aktivoimiseen. Haaste on kirjattu muun muassa nykyisen hallitusohjelman Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jonka toteuttaminen on linjattu KKIohjelmalle valtionneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon toimeenpanosuunnitelmassa. SuomiMies seikkailee -kampanja alkoi vuonna Hyväksi havaittu testaus- ja liikuntakurssimalli on vakiinnuttanut paikkansa terveysliikuntakentässä. Tartu tilaisuuteen -kampanja lanseerattiin vuonna 2005 painonhallintaoppaan sekä asiantuntijaseminaarien voimin. Teema jatkui Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -nimellä syksyllä 2009 uusiutuneella ilmeellä ja päivitetyllä tiedolla 18 paikkakunnan seminaarikiertueella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti yksi keskeinen KKI-ohjelman painopistealue tulee olemaan liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävien mallien ja toimintaympäristöjen kehittäminen ja levittäminen. KKI-ohjelman keskeinen tunnuspiirre on sen vahva poikkihallinnollisuus. Ohjelma kokoaa paitsi liikunta-, sosiaali- ja terveysalojen myös ympäristö- ja liikennehallinnon toimijat. Ohjelmaa toteutetaan niin kunnissa, järjestöissä kuin työelämässä. Eri hallinnonalojen yhteistyötä vahvistaa ja jatkaa valmisteilla oleva opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä Metsähallituksen keskinäinen aiesopimus vuosille Viedään KKI-ohjelmaa yhdessä uudelle kaudelle! Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu kuvat Jiri HaLTTuNeN Liikkujan apteekki -hanke vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen ta sekä paikkakunnan liikuntapalveluista, joiden pariin asiakkaan voisi ohjata. Tavoitteena on, että liikunta-asioiden huomioimisesta tulisi apteekeissa automaattinen ajatusmalli ja lisäarvo jo olemassa oleviin palveluihin. Liikkujan Apteekki -hanke käynnistyy ja etenee vaiheittain. Vuoden 2010 aikana toimintamuotoja kokeillaan ja kehitetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimissa pilottihankkeissa. Tämän jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä kaikille SLU-alueille. Lisätietoja hankkeesta projektisuunnittelija kaisa koivuniemi, puh > Liikkujan apteekki K KKI-ohjelma on käynnistämässä yhteistyössä Hengitysliitto Helin, Suomen Apteekkariliiton ja SLU-alueiden kanssa Liikkujan Apteekki -hankkeen apteekkien aktivoimiseksi huomioimaan liikunta-asiat toiminnassaan. Hankekokonaisuus sisältyy omana KKI-kehittämishankkeenaan Tartu tilaisuuteen -painonhallintakokonaisuuden alle. Hankkeen juuret juontavat Helin ja Apteekkariliiton pitkästä yhteistyöstä muun muassa Lisäaikaa liikunnalle -kampanjassa. Liikkujan Apteekki -hankkeen toimintojen kautta sisällytetään liikunta-asiat vahvemmin osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia ja näin ollen entistä useammin myös osaksi asiakasneuvontatilanteita. Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on lisätä apteekkien henkilökunnan tietotaitoa liikunnan merkityksestä, liikuntaan liittyvistä työkaluissykettä, seniorit! laulaen ja liikkuen Mukana Pirkko Mannola K KKI-ohjelman Sykettä, seniorit! laulaen ja liikkuen on suunnattu eläkkeelle siirtyville tai siirtyneille. Noin tunnin mittainen ohjelma muistuttaa säännöllisestä liikunnasta sekä positiivisesta asenteesta elämään. Taiteilija Pirkko Mannola laulaa, laulattaa ja jumppaa yhdessä tilaisuuden osallistujien kanssa, haitaria soittaa Pekka Pentikäinen. Fysioterapeutti Marja Laakso-Mutikainen ohjaa puolen tunnin seniorijumpan istuen ja seisten. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen korostaa tietoiskussa liikunnan merkitystä ikääntyessä. Syyskaudella 2009 Sykettä, seniorit! on vieraillut senioritapahtumissa Mikkelissä, Nummelassa ja Hattulassa. Sykettä, seniorit! jatkuu vuonna Lisätietoja Liisamaria kinnunen, kki-ohjelma, puh

5 eläkeliitolta opas ikääntyvien liikunnan vertaisohjaajille K Eläkeliitto on julkaissut Murtumatta mukana Lujuutta liikkumalla -opaskirjan liikunnan vertaisohjaajille. Kirja on osa kehittämisprojektia, jossa Eläkeliiton lisäksi ovat mukana Suomen Osteoporoosiliitto sekä Svenska pensionärsförbundet. Projektin tavoitteena on lisätä tietoa osteoporoosin ja murtumien ehkäisemisestä. Käytännönläheinen opas sisältää tietoa toiminnan suunnittelusta, ryhmän perustamisesta ja ohjaajan tehtävistä. Mukana on myös valmiita liikuntaohjelmia ja helposti sovellettavia kuvitettuja liikkeitä. Opasta (128 sivua) voi tilata Eläkeliitosta hintaan 10 / kpl + toimituskulut. Tilaukset eläkeliitto ry / Murtumatta mukana, puh. (0) , Terveysliikunnan vaikutusaika K UKK-instituutti on julkaissut uudistetun version Terveysliikunnan vaikutusaika -kortista. Kuva kertoo, miten ja milloin liikuntaa aloittelevalla aikuisella liikunnan vaikutukset alkavat ilmetä. Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti terveys- ja liikuntaalan ammattilaisille liikuntaneuvonnan toteutuksen avuksi. Kortti täydentää Liikuntapiirakassa kuvattua terveysliikunnan suositusta. Liikunnan aikaansaamat fysiologiset muutokset elimistön eri osissa tapahtuvat eri aikaan. Venyttelyn liikelaajuuksia li- säävä vaikutus ilmenee heti liikettä toistettaessa. Aineenvaihdunta aktivoituu ja verenpaine alkaa alentua heti ensimmäisestä liikuntakerrasta lähtien. Lihasvoiman suurenemiseen menee muutama viikko harjoittelun aloittamisesta. Joitakin terveysvaikutuksia taas joudutaan odottamaan hyvinkin pitkään. Esimerkiksi hyvän HDL-kolesterolin suurenemiseen voi mennä yli puoli vuotta, ja luuston vahvistuminen on mitattavissa vasta noin vuoden kuluttua. Tilaukset -> materiaalitilaukset 5

6 Teksti Niina Valkama Kuvat Minna Väisänen, Niina Valkama, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES kuva-arkisto / Levypyörä Oy Metalli Liikkuu Päijät-Hämeessä Metalli Liikkuu -hanke on viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan metallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön kohdistuva työpaikkaliikuntahanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yrityksiin liikunnan palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikunnan palvelutuottajien kanssa. Ja ennen kaikkea innostaa työntekijät liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään. Hanke käynnistettiin Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Metalliliiton, Toimihenkilöunionin sekä Teknologiateollisuus ry:n toimesta vuonna Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman kolmivuotisen hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa sekä liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hankkeen toimesta yrityksissä on järjestetty kerran vuodessa yrityskohtainen liikuntaneuvontapäivä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Päivän aikana henkilöstö on saanut tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikuntaryhmistä. Taukoliikuntaa on tehty tutuksi ja osassa yrityksistä työantaja on tarjonnut mahdollisuuden osallistua kuntotesteihin. Liikuntaneuvonnan lomassa myös työterveyshuollon henkilöstö on tullut työntekijöille tutuksi. Työkaveri innostajana Koko henkilöstölle suunnattujen liikuntaneuvontapäivien lisäksi hankkeessa on koulutettu yrityksiin liikuntavastaavia ja liikuntayhdyshenkilöitä. Koulutuksia on järjestetty 1 2 vuodessa ja jokaisesta yrityksestä on ollut osallistujia koulutuksissa. Liikuntavastaavien koulutuksissa on käsitelty muun muassa yrityskohtaisen liikuntastrategian suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteena on, että liikuntavastaavilla on valmiudet ja työkaluja suunnitella yrityksen työpaikkaliikuntaa jatkossa itsenäisesti oman tiimin tukemana, kertoo hankekoordinaattori Minna Väisänen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä. Liikuntayhdyshenkilöt puolestaan ovat työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka toimivat liikuntavastaavan tukena. Nämä henkilöt vievät liikuntaviestiä työpaikalle kollegan ja vertaisen roolissa sekä mahdollisesti myös järjestävät liikuntaa. Erityisesti vertaisen rooli ja se, että liikuntayhdyshenkilöt eivät ole himoliikkujia on koettu hyväksi liikuntaviestin eteenpäin viemisessä, Väisänen kertoo. Yhdyshenkilöt ovat saaneet koulutusta muun muassa liikuntasuosituksista, liikunnan vaikutuksista, viestinnästä ja taukoliikunnan ohjaamisesta. Liikun- tayhdyshenkilöksi on voinut hakeutua kuka tahansa asiasta kiinnostunut työntekijä tai toimihenkilö. Työntekijöille hanke on tarjonnut säännöllisiä liikuntaryhmiä ja lajikokeiluja. Maksuttomat lajikokeilut on toteutettu työntekijöiltä tulleiden toiveiden mukaan. Lajikokeilut on suunnattu vähän liikkuneille ja niiden aikataulut on pyritty järjestämään niin, että ne palvelisivat sekä toimihenkilöitä että vuorotyöläisiä. Tuntumaa on otettu muun

7 Metalli Liikkuu -hankkeen yritykset teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunut BE Group oy ab (henkilöstö suomessa 40) hitsausratkaisuja ja -laitteita tuottava Kemppi oy (40) betoni- ja teräsrunkojen liitoksia kone- ja laiteperustuksiin sekä deltabeam betonoitavia liittopalkkeja valmistava peikko Finland oy (0) maanalaiseen ja maanpäälliseen poraukseen ja louhintaan sekä teiden kunnossapitoon koneita ja laitteita toimittava Sandvik Mining and Construction oy (Lahdessa 10) ruostumattomasta teräksestä keittiötasoja ja -altaita (stala Oy) ja ruostumattomia teräspalkkeja valmistava (stalatube Oy) Stala-Yhtiöt oy (170) Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. >> muassa sulkapalloon, vesijumppaan ja vesijuoksuun. Säännöllisesti kokoontunut liikuntaryhmä on ollut kävelyhölkkäkoulu vähän liikkuneille. Aloite ryhmän perustamisesta tuli yhden yrityksen liikuntayhdyshenkilöltä. Osallistujilta saatu palaute on ollut myönteistä ja ryhmä on innostanut myös ohjaajaa. Kävelyhölkkäkoulu oli yksi parhaimmista liikuntaryhmistäni. Ryhmä tavoitti paljon työntekijöitä, jotka eivät olleet aikoihin ottaneet hölkkäaskeleita. Kun 50-vuotias mies hölkkää ensimmäistä kertaa sitten armeijan, on se todella palkitsevaa niin ohjaajalle kuin osallistujalle itselleenkin, muistelee ryhmän ohjaajana toiminut Väisänen. Työterveyshuolto tiivisti mukana Yritysten työterveyshuollot ovat olleet hankkeessa tiiviisti mukana alusta asti. Yli 30 vuotta työterveyshoitajana työskennellyt Satu Aikio Okeroisten työterveysasemalta korostaa hyvän suunnittelun merkitystä ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta. Metalli Liikkuu -hankkeessa yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja juuri sellaista, mitä sen pitäisi olla. Hankekoordinaattori Väisänen painottaa myös työterveyshuollon roolia. Kaikessa toiminnassa työterveyshuollon rooli on ollut merkittävä. Työterveyshoitajat ovat aktiivisesti ohjanneet liikunnan tarpeessa olevia ihmisiä alkaviin ryhmiimme. 7

8 >> Etenkin terveydellisessä riskiryhmässä olevien työntekijöiden kartoittamisessa ja ohjauksessa työterveyshoitajat ovat paljon vartijoina. Riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden kohdalla aktivointia ei voi jättää yrityksen liikuntayhdyshenkilön harteille, vaan työterveyshoitajan ja lääkärin panos on merkittävä. Metalli Liikkuu -hankkeessa työterveyshoitajat ovat voineet ohjata riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä myös elämäntaparyhmään. Elämäntaparyhmässä osallistujat ovat saaneet ohjausta sekä asiantuntija- ja vertaistukea esimerkiksi painonhallintaan. Viimeisenä toimintavuotena hankkeessa pilotoidaan palveluketjumalli, jossa työterveyshuollossa todetulla diabetesriskipotilaalla on mahdollisuus osallistua kunnan sosiaali- ja terveystoimen elintaparyhmiin. Tavoitteena on tehdä elintaparyhmiin ohjaaminen pysyväksi käytännöksi. Liikuntayhdyshenkilöiden toiminta uutta yrityksissä Suomessa noin 500 henkilöä työllistävässä Kemppi Oy:ssä liikuntayhdyshenkilöiden rekrytoiminen ja kouluttaminen oli yksi päätavoitteista, kun yritys lähti mukaan Metalli Liikkuu -hankkeeseen. Yrityksellä on Lahdessa kolme eri toimipistettä ja tavoitteena oli, että jokaiseen toimipisteeseen saadaan koulutettua liikuntayhdyshenkilöt. Nyt meillä on seitsemän liikuntayhdyshenkilöä, vähintään kaksi joka toimipisteessä, iloitsee kehityspäällikkö Harri Kivelä. Kivelä nostaakin liikuntayhdyshenkilöiden rekrytoinnin ja toiminnan yhdeksi hankkeen positiivisimmista anneista. Myös Stala Oy:ssä liikuntayhdyshenkilöiden toiminta on otettu vastaan myönteisesti. Stalassa ei ole aikaisemmin ollut selkeää suunnitelmaa työpaikkaliikunnan organisoinnista, joten tämä on ollut uuden opettelua kaikille. Ensimmäisen HR-budjetin teimme viime keväänä, kertoo Helena Järvenpää Stala Oy:stä. Henkilöstökoordinaattorina työskentelevä Järvenpää on hankkeessa täysillä mukana. Hän on yksi yrityksen kuudesta liikuntayhdyshenkilöstä ja pyrkii omalla esimerkillään sytyttämään liikuntakipinän Stalan reilun 170 hengen joukkoon. Työyhteisöjen liikuntahankkeissa on tyypillistä, että toimintaan osallistuu pääsääntöisesti niitä, jotka jo liikkuvat, ja liikunnallisesti passiiviset jäävät tavoittamatta. Myös Metalli Liikkuu -hankkeessa liikkumattomien tavoittaminen on ollut haasteellista. Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. Kempissä on saatu mukaan uusia liikkujia ja aktiivien kohdalla liikkuminen on monipuolistunut. Yksipuoleisesti kestävyyslajia harrastaneet ovat innostuneet kokeilemaan vaikkapa kuntosaliharjoittelua. Lomautukset passivoivat Myös Metalli Liikkuu -hankkeen yrityksissä taloustaantuma näkyy ja tuntuu. Jokaisessa yrityksessä on viimeisen vuoden aikana käyty yt-neuvotteluita tai lomautettu osa henkilöstöstä. On selvää, että jatkuvat lomautukset ja epätietoisuus tulevasta hankaloittavat säännöllisen toiminnan organisointia ja passivoivat työntekijöitä. Kivelä ja Järvenpää näkevät myös kolikon toisen puolen. Lisääntynyt vapaa-aika tulisi kääntää mahdollisuudeksi harrastaa ja huolehtia työkunnosta. Työnantaja voi motivoida ja kannustaa paljonkin, mutta loppujen lopuksi vastuu omasta liikkumisesta on meillä jokaisella itsellämme. Metalli Liikkuu -hankkeen aikana syntyneiden käytäntöjen pysyvyyttä Järvenpää ja Kivelä eivät lähde ennustamaan. He näkevät kuitenkin, että hankkeen myötä tutuksi tulleet yritykset ja verkostot ovat voimavara, joita kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi työpaikkaliikunnan organisoinnissa. Mikäli Järvenpään suunnitelmat toteutuvat, niin ainakin viiden eri yrityksen liikuntayhdyshenkilöt tulevat pian tapaamaan toisensa. i Lisätietoja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Minna Väisänen, hankekoordinaattori puh. (03) , Metalli Liikkuu hankkeen ohjausryhmä Lahden Urheilukeskuksessa. Ylärivi (vas.) Jaakko Väyrynen (Teknologiateollisuus ry), Tuija Koskinen (Sandvik Mining and Construction Oy), Helena Järvenpää (Stala-Yhtiöt Oy), Harri Kivelä (Kemppi Oy), Raija-Maija Päiviö (Suomen Terveystalo Oy) Arto Virtanen (P-HLU) Alarivi (vas.) Mai-Brit Salo (P-HLU), Minna Väisänen (P-HLU)

9 Teksti psykologi riikka turku Mistä on kestävä motivaatio tehty? Olet ehkä viime aikoina harkinnut elämäntapojen muuttamista huomattuasi ikääntymisen mukanaan tuomia merkkejä kehossasi: vyötärö levenee ja keskittymiskyky kapenee, juhlista toipuminen vie jo kaksi päivää eikä töissäkään jaksa enää innostua entiseen malliin. Epäilet kuitenkin motivaatiosi kestävyyttä, se on ennenkin lopahtanut heti alkuunsa. Viime syksynä hankittu sykemittari on vielä pakkauksessaan ja keväinen kuntosalikorttikin jäi vähälle käytölle. Mikä mahtaa olla kestävän motivaation resepti, mitä siihen tarvitaan ja kuinka paljon? Motivaatio perustetaan vankalle tietopohjalle. Useimmat kertovat sellaisen kyllä löytyvän, mutta se on saattanut käyttämättömänä rapautua tai haparoitua ajan saatossa luvun tietämys terveistä elintavoista voi yllättää ja lisätä uuden tiedon janoa. Hämmästyitkö kuullessasi, että on sittenkin parempi voidella leipä margariinilla kuin korvata rasva juuston palalla? Omega-kuutosista ei puhuttu mitään 70-luvulla, eikä silloin leivottu vielä liikuntapiirakoitakaan. Oman terveystietämyksen aukkojen paikkaaminen on helppoa nykyisessä tietoyhteiskunnassa, mutta entä motivaatioreseptin seuraava tekijä: riittävät taidot? Esimerkiksi ruokavaliomuutokset vaativat myös asianmukaisia ruoanlaittotaitoja. Hyviä aikomuksia ja suunnitelmia ei voi syödä, vaan teoria pitää pystyä viemään myös käytäntöön keittiön puolella. Liikunnan aloittaminen pitkän sohvaperunakauden jälkeen kysyy sekin taitoa lähteä liikkeelle riittävän rauhallisesti. PPP eli pitää pystyä puhumaan voi tarkoittaa myös pientä päätöstä päivässä tai jopa perustaitojen pikaista päivitystä! Jos ja kun tieto ja taito ovat jo hallinnassa, tarvitaan vielä kolmas motivaation perusaines: ympäristön tuki ja kannustus lähipiiristä. Jos perheesi ja työtoverisi ovat hengessä mukana ja tekevät sinua kannustavia havaintoja sekä kommentteja, on motivaatio hyvissä käsissä. Sen sijaan vähättely ja jopa läheisten pilkanteko nakertaa sitkeänkin muutoksen tekijän motivaatiota tehokkaasti. Oma avoimuus voi auttaa saamaan läheisetkin mukaan muutokseen tai ainakin toimimaan niin, etteivät he tietämättään sabotoi projektiasi tyrkyttämällä vielä yhtä pasteijaa tai ylimääräistä tupakkataukoa. Jos olet yksinasuva eikä tukijoita löydy läheltä, on oman palkitsemisjärjestelmän rakentaminen erityisen tärkeää. Mikä on se palkinto, jonka lupaat itsellesi joka päivä, joka viikko tai edes joka kuukausi pitääksesi yllä muutossuunnitelmaasi? Tiedon, taidon ja tuen yhdistelmä ei kuitenkaan kanna kovin pitkään ilman oikeaa asennetta, joka toimii ikään kuin hiiva taikinassa. Jos tavoittelet pikaista ja nopeaa tulosta ilman todellista sitoutumista pysyviin muutoksiin, lässähtää motivaatiosi nopeasti alkumetreillä. Se saattaa myös alkuun nousta lupaavasti, mutta lopahtaa äkillisesti, jos et ole valmistautunut kohtaamaan erilaisia muutoksen esteitä ja takapakkivaiheita. Kaikki tai ei mitään asenne on paras keino haudata lupaavakin motivaation alku ja saada itselleen jälleen yksi epäonnistumisen kokemus. Onnistuja antaa itselleen aikaa muutokseen ja ennen kaikkea luvan välillä repsahdella. Hän tietää, että juuri nuo hetket opettavat meitä eniten siitä, mihin tilanteisiin ja tekijöihin kannattaa jatkossa panostaa. Kestävän motivaation ainekset alkavatkin olla jo kasassa ja jäljelle jää viimeisenä muutoksen tekijän muu elämäntilanne. Muutoksen ajoitus ja ympäröivät puitteet sanelevat paljon sen toteutumisen todennäköisyyttä. Miten paljon voimiasi vievät pakolliset kuviot työmaalla ja perhe-elämän puolella? Jos elämässä on juuri nyt tasainen vaihe ja ylimääräistä potkua löytyy, on taivas rajana omille muutossuunnitelmille. Jos kuitenkin perusarki on jo täynnä vauhtia ja tiukkoja aikatauluja, kannattaa muutos räätälöidä sen mukaiseksi. Ruokapäiväkirjan sijaan voi olla järkevämpää pitää hemmottelupäiväkirjaa ja keskittyä oman henkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä stressin hallintaan. Kääri siis hihat ylös ja aloita oman muutosmotivaatiosi sekoittaminen. Jos jokin tekijä puuttuu tai sitä on liian vähän, ei resepti toimi ja joudut puuttuvat palaset vielä hankkimaan. Apua saat tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta pääkokki olet sinä itse. Alkupaloiksi suositellaan pysähtymistä sekä peiliin katsomista : onko kuvasi sellainen kuin toivot vai sellainen kuin pelkäät? i

10 Seminaarien yhteydessä oli mahdollista tutustua kahvakuulaharjoitteluun Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen opastuksella. Syksyn teemana painonhallinta Teksti Anna Suutari Kuvat Miia Malvela, Anne Soini, Anna Suutari ja Katri Väisänen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti syksyllä 2009 yhteistyössä SLUaluejärjestöjen, läänien ja kaupunkien kanssa Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -painonhallintakiertueen. Kiertueen puitteissa kuluneen syksyn aikana järjestettiin 18 eri paikkakunnalla päivänmittainen painonhallintaan ja elämäntapamuutoksiin keskittynyt seminaari. Seminaarit kokosivat yhteen noin aihepiiristä kiinnostunutta liikunta-, terveys- ja ravitsemusalan ammattilaista, jotka työssään ohjaavat ihmisiä elämäntapamuutoksissa. 10

11 >> Painonhallinnasta ei saa tehdä epämukavaa. ravitsemustutkija Patrik Borg Patrik Borg Asiantuntijoita eri aloilta Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -seminaarien asiantuntijaluennoista vastasivat ravitsemustutkija Patrik Borg, sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, psykologi Riikka Turku sekä Diabeteskeskuksen lääkärit Pirjo Ilanne-Parikka ja Vuokko Kallioniemi. Lisäksi ohjelmaan mahtui kullakin paikkakunnalla paikallisen painonhallintatyön esittelyä eri näkökulmista. Borg ja Mustajoki vuorottelivat eri paikkakuntien seminaariohjelmissa. Heidän luento-osuutensa käsittelivät terveellisen ravinnon ja oikean syömisasenteen merkitystä painonhallinnassa. Riikka Turku puolestaan kertoi seminaariväelle omaan käytännön ohjauskokemukseensa ja tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa siitä, mikä ihmistä motivoi muutokseen. Lisäksi hän pyrki luennossaan kumoamaan elämäntapaohjaukseen yleisesti liitettyjä harhauskomuksia. Diabeteslääkärit Ilanne-Parikka ja Kallioniemi vuorottelivat eri seminaaripaikkakunnilla. Heidän luennossaan keskityttiin metabolisen oireyhtymän seurauksiin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä liikunnan merkitykseen lihavuudesta johtuvien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Paino hallintaan rennolla asenteella Suomalaiset luulevat tietävänsä kaiken terveellisestä syömisestä, mutta itse asiassa meillä on paljon väärää tietoa ja uskomuksia hyvästä syömisestä, Patrik Borg totesi. Borg kertoi havainneensa sekä omassa ohjaustyössään paino-ongelmaisten kanssa että tutkimustulosten perusteella, että parhaat tulokset painonhallinnassa saavutetaan yhdistämällä sopivat ruokavaliomuutokset rentoon ja joustavaan syömisasenteeseen. Borgin resepti onnistuneeseen painonpudotukseen onkin, ettei painonhallinnasta saa tehdä epämukavaa, koska kukaan ei siedä epämukavuutta loputtomiin. Kaikkia asioita ei myöskään tarvitse yrittää laittaa kerralla kuntoon. Tärkeämpää on keskittyä muutamiin olennaisiin muutoksiin. Ongelmallista Borgin mukaan kuitenkin on, etteivät ihmiset tiedä, millä muutoksilla todellisuudessa on eniten vaikutusta painoon. Yleensä, kun ihmiset alkavat laihduttaa, he jättävät rasvat pois ja valitsevat vähäsokerisimpia tuotteita sekä alkavat liikkua rajusti. Näillä muutoksilla on kuitenkin pieni tai jopa haitallinen vaikutus painoon. Ateriarytmin tasaamisella, syömiskäyttäytymisen normalisoimisella ja kasvisten lisäämisellä saadaan aikaan paljon merkittävämpää painonlaskua, Borg tiivisti. Syömiskäyttäytymisen normalisoimisella Borg tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen tulisi syödä aina jo pieneen tai kohtalaiseen nälkään. Nälkää ei pidä yrittää huijata siirtämällä syömistä, koska tämä johtaa ainoastaan luonnollisen nälänhallinnan häiriintymiseen. Tärkeää on myös syödä jokaisella aterialla itsensä kylläiseksi ja hyvällä omallatunnolla! Lautasmalli kunniaan! Professori Pertti Mustajoki liputtaa perinteisen lautasmallin puolesta. Kun vähintään puolet lautasesta täytetään alhaisen energiapitoisuuden omaavilla kasviksilla, pysyy aterian kalorimäärä maltillisena. Syömällä lautasmallin mukaisesti laihduttajakin voi syödä huoletta vatsansa täyteen jokaisella aterialla, koska kylläisyydentunne saadaan aikaan pääosin kasviksilla eikä energiapitoisemmilla ruoka-aineilla. Lääkärinä Mustajoki haluaa painottaa ennen kaikkea laihtumisen positiivisia terveysvaikutuksia. Jo vähäisenkin 11

12 >> 12 painonpudotuksen teho perustuu siihen, että laihdutettaessa vastaontelon sisällä oleva rasva vähenee suhteellisesti enemmän kuin ihon alla oleva rasvakudos. Sairaudet johtuvat juuri tästä sisäelinten ympärille kertyvästä ja niiden välissä olevasta rasvasta. Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. Painonpudotuksella on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi veren sokeri- ja rasva-arvoihin sekä verenpaineeseen. Mustajoki muistutti, että painonhallintaa on myös se, ettei päästä vuosien myötä painoaan nousemaan. Innostava ja rohkaiseva ohjausasenne motivoi Elämäntapamuutoksessa ohjaajan tuki on usein korvaamaton. Ohjauksen onnistumisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä luomaan ohjaustilanteisiin kannustava ja motivoiva ilmapiiri, joka syntyy ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutuksesta. Pelkkä tiedon kaataminen ohjaajalta ohjattavalle ei takaa muutoksen onnistumista. Elämäntapamuutoksiin sitoutuminen edellyttää ohjattavalta asenneja tunnetason työskentelyä, jota ohjaaja voi valmentavalla lähestymistavalla tukea. Ohjaajan on myös muistettava, ettei ketään voi pakottaa muutokseen. Motivaatio muutokseen nousee ohjattavasta itsestään. Muutos pitää nähdä mahdollisuutena, ei pakkona. Ohjaaja ei päätä ohjattavan puolesta, vaan päätäntävallan täytyy säilyä ohjattavalla, Riikka Turku korosti. Turku muistutti seminaariyleisöä myös siitä, että muutosvalmius on tilannesidonnaista. Valmius tehdä muutoksia kehittyy tiettyjen vaiheiden kautta. Tänään muutoshaluton voi huomenna olla hyvinkin muutosvalmis. Metabolisen oireyhtymän hoito on lisäsairauksien ehkäisyä Diabeteskeskuksen ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kannusti seminaareihin saapuneita ammattilaisia tarttumaan rohkeammin potilaan elämäntapaohjaukseen, jos todetaan, että potilaalla on metabolinen oireyhtymä tai kohonnut riski sairastua siihen. Pelottelua ei tarvita, mutta varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä metabolisesta oireyhtymästä johtuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Kannattaa muistaa, että metabolisen oireyhtymän ehkäisy ja hoito on diabeteksen ja valtimotautien ehkäisyä, Ilanne-Parikka tähdensi. Metabolisesta oireyhtymästä kärsivän elämäntavoissa on yleensä korjattavaa useallakin eri osa-alueella. Usein yksi tärkeimmistä muutoskohteista on liikunnan lisääminen. Tässä kohtaa Ilanne-Parikka peräänkuuluttaakin terveydenhuoltohenkilöstöltä ja liikunta-alan ammattilaisilta tiiviimpää yhteistyötä. Henkilökohtainen liikuntasuunnitelma olisi hyvä suunnitella yhteistyössä terveysalan asiantuntijan kanssa, jolloin henkilön kunto, terveydentila, liikuntarajoitteet ja erilaiset riskitekijät voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon. Uutta materiaalia käytännön työn tueksi Syksyn kiertueella esiteltiin myös KKIohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas. KKI:n kenttäpäällikkö Anne Soini tutustutti seminaariyleisön painonhallinnan tueksi tarkoitettuun käytännönläheiseen ja johdonmukaisesti etenevään oppaaseen. Ajatuksena on, että kun yhdessä käymme oppaan läpi ja tutustumme sen sisältöön, niin sitä on helpompi hyödyntää omassa ohjaustyössä, totesi Soini, joka omassa osuudessaan keskittyi erityisesti liikunnan merkitykseen painonhallinnassa. Seminaariväen keskuudessa uusittu opas koettiin tervetulleeksi tukimateriaaliksi ohjaustyöhön. Oppaan esittely seminaareissa sai kovasti kiitosta. KKI-ohjelma on julkaissut yhteistyössä Ruokatieto ry:n ja HyväTerveyslehden kanssa myös Paino hallintaan - opaskirjasen, joka omalta osaltaan täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - opasta. Molemmat oppaat on tarkoitettu ylipainoiselle elämäntapamuutoksen tueksi. Oppaista on tarkempi esittely lehden sivuilla Näytteilleasettajien tarjonta täydensi seminaarien antia Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen valtakunnalliset yhteistyökumppanit Normomedical Oy, PhysioTools Oy sekä Easyeat Oy kiersivät ahkerasti seminaaripaikkakuntia. Normomedicalin myyntipäällikkö Mirja Salo esitteli näyttelyosastolla Omronin laajaa askel-, verenpaine- ja kehonkoostumusmittarivalikoimaa. Mika Huotarin opastuksella seminaarivieraat pääsivät tutustumaan PhysioTools-ohjelmistoon, jonka avulla on mahdollista laatia ja tulostaa erilaisia harjoiteohjeita esimerkiksi painonhallintaohjaustyön tueksi. Veera Setälä puolestaan tutustutti yleisön syömisen suunnittelun ja hallinnan tueksi tarkoitettuun easyeat-ravintopalveluun. Seminaarien yhteydessä oli mahdollista tutustua myös CSteel-ulkokuntosalilaitteisiin sekä kahvakuulaharjoitteluun Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen opastuksella. Myös Keskon Ravintokoodi.fi-palvelu esittäytyi osalla seminaaripaikkakunnista. Näyttelyosaston tarjon-

13 Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. professori Pertti Mustajoki Pertti Mustajoki taa täydensivät paikalliset palvelut ja palveluntarjoajat. Painonhallintateema koetaan tärkeäksi Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen seminaarit saivat innostuneen vastaanoton eri puolilla Suomea. Seminaarien osallistujamääristä ja osallistujien palautteesta päätellen tämäntyyppiselle toiminnalle on kysyntää ja aihepiiri koetaan tärkeäksi. Eri tahojen saumattomalla yhteistyöllä on suuri merkitys tämän tärkeän asian eteenpäin viemisessä. KKI-ohjelma tulee jatkossakin panostamaan painonhallintateemaan, joka on yksi ohjelman kolmesta painopistealueista fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien miesten aktivoimisen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tukemisen ohella. KKI-ohjelma on myös tulevaisuudessa mukana kehittämässä ja levittämässä liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtääviä malleja ja toimintaympäristöjä. i 13

14 2 Voimalla seitsemän seurahankkeen osa seitsemän uutta seuratoiminnan kehittämishanketta käynnistyi syksyllä 00. Hankkeista kuusi jatkaa toimintaansa toisen tukikauden ajan. Kipinät-lehden edellisessä numerossa 1/2009 esiteltiin neljä seurahanketta, joiden toiminnasta vastaavat Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Kaustisen Pohjan-Veikot sekä Kemin Lämärit. Nyt ovat vuorossa Mikkelin Kilpa-Veikkojen, Puijo Wolley Junioreiden ja Puistolan Urheilijoiden hankkeiden esittelyt. Teksti Miia MaLVeLa kuvat studio JuHa sorri Ja seurahankkeet Uudet lentopallotuotteet aloittelijoille jattua, ja sisältää peliä pehmopallolla sekä liikkuvuus-, tasapaino- ja kehonhallintaharjoituksia. Tuotteistaminen on vaatinut paljon suunnittelu- ja testaustyötä. Mallin pohjalta on rakennettu Lentopalloliitolle omaa terveysliikuntatuotepakettia, joka on tarkoitus pilotoida kymmeneen suomalaiseen seuraan nimellä FITVOLLEY, kertoo Määttä. 14 Puijo Wolley Juniorit aloitti hankkeen myötä aikuisille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen. Terveysliikunta on aloitettu seurassa ihan nollapisteestä. Seuran strategia on ollut rakentaa terveysliikuntatuotteet oman lajin ympärille. Tavoitteena on toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeenkin, kertoo hankevetäjä Saku Määttä. alkeiskurssit ja viäntölentis Puijo Volleyn lentopallotuotteet ovat lentiksen alkeiskurssit sekä Viäntölentis. Alkeiskurssit antavat valmiuksia lähteä mukaan lentopallon harrasteryhmiin. Viäntölentistä on tuotteistettu yhteistyössä Lentopalloliiton kanssa. Harjoittelu on oh- Lottovoitto Seura on neuvotellut Kuopion kaupungilta käyttöönsä Neulamäen koulun liikuntatilat. Vastineeksi Puijo Wolley huolehtii koulun iltakäytön valvonnasta. Neulamäki-projekti on ollut lottovoitto. Saamme hallinnoida arki-iltojen käyttöä omien joukkueiden sekä harrasteryhmien kesken. Olemme rakentaneet tiloihin oman kuntosalin, jossa järjestetään matalan kynnyksen kuntosaliohjausta sekä painonhallintakurssia. Puijo Wolley on käynnistämässä myös yrityksille ja yhteisöille suunnattua lentopallopuulaakia yhdessä alueen muiden lentopalloseurojen kanssa. Puulaakille on tullut kysyntää aloittaneilta harrasteryhmiltä, joten puulaakin kehittäminen koko Savon alueelle on seuraava tuotteistettava kohde, toteaa Määttä. i Yhteystiedot Puijo Wolley Juniorit ry Hankevetäjä saku Määttä Puh

15 Kuntoon juoksukoulussa Mikkelin Kilpa-Veikot on yleisurheiluseura, jolla on monipuolista kilpailu- ja harrastustoimintaa. Hankkeen myötä seurassa on käynnistynyt matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Yhteistyössä Etelä-Savon Liikunnan kanssa järjestetyt Hyvän Olon Juoksukoulut ovat olleet ryhmistä suosituimpia. Juoksukoulut sopivat kaikenkuntoisille, koska osallistujat jaetaan ryhmiin juoksukoulun alussa tehtävän kuntotestin perusteella. Osallistujia kiinnostaa oman kunnon kohottamisen lisäksi juoksutekniikan kehittäminen. Pakettiin kuuluva harjoitusohjelma innostaa monia säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun, kertoo Terttu Kirvesmies Mikkelin Kilpa-Veikoista. Maratonkouluja on räätälöity myös yrityksille. Mikkelin alueen urheiluseurat, Kilpa-Veikot muiden mukana, ovat saaneet käyttöönsä Mikkelin entisen varuskunnan kuntotalon, joka on kunnostettu harrastuskäyttöön. Talon mittavat puitteet ja ympäröivä maasto esteratoineen tarjoavat hyvät mahdollisuudet urheiluseurojen toiminnalle. Kilpa-Veikkojen tavoitteena on tulevaisuudessa suunnata entistä enemmän kunto- ja terveysliikuntatoimintaa yrityksille. i Yhteystiedot Mikkelin kilpa-veikot ry Terttu kirvesmies Puh Monipuolinen puistola Helsingissä Puistolan kaupunginosassa asukkaat ovat pian kaupungin kovakuntoisimpia. Puistolan Urheilijat järjestää toimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille useassa eri lajissa. Hankevetäjä Minna Aronen toteaa kuntoliikunnan vanhojen ja uusien ryhmien suosion yllättäneen heidät tänä syksynä. Tilausta olisi ollut vieläkin useammalle ryhmälle kuin resursseja on tällä hetkellä tarjota. Esimerkiksi Gymstick-ryhmiä perustettiin lisää. Lisäksi uutena matalan kynnyksen tuotteena käynnistyi Asahi. Hankkeen aikana kunto- ja terveysliikuntaryhmien määrä on kasvanut kahdeksasta 30:een. Liikkujille on tarjolla kunto- ja naisliikuntajaostojen yhdessä toteuttama viikottainen ohjelma. Lisäksi Puistolan Urheilijat tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikuntaprojektin kanssa sekä tarjoaa yrityksille liikuntatunteja, virkistyspäiviä, kunto- ja terveysliikuntatestejä ja luentoja. Määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet ja toiminnan pääpaino onkin jatkossa monipuolisuuden ja laadun kehittämisessä, toteaa toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo 80-vuotiaan seuran tulevaisuudensuunnitelmista. Toimintaa suunnataan jatkossa myös enemmän vanhusten palvelutaloihin sekä sairaaloiden henkilökunnalle, hän lisää. Miehet ja mimmit SuomiMies-ryhmät ovat kiinnostaneet vähän liikkuvia miehiä. Toiveiden ja taso-erojen perusteella äijäryhmiä on jo kaksi: kuntoilijat sekä pelimiehet. Samalla teemalla liikkuvat seurassa myös naiset. Kunnon mimmit -ryhmässä kokeillaan erilaisia lajeja aina kuntonyrkkeilystä koripalloon. Haasteena hankkeen aikana olemme nähneet tulevien varusmiesten heikon kuntotason. Tätä varten järjestämme varusmiespalvelukseen astuville oman ryhmän ammattitaitoisen personal trainerin johdolla. Jatkossa toimintaa pyritään laajentamaan myös reserviin astuville, kertoo Leppäsaajo. i Yhteystiedot Puistolan urheilijat ry Toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo Puh kki-hankekoordinaattori Minna aronen Puh

16 Ilman potilaita en olisi tässä. Tapani Tapsa Kiminkinen on monille tuttu helposti lähestyttävänä maalaislääkärinä, vaiettuihin aiheisiin tarttuvana tietokirjailijana ja sanavalmiina esiintyjänä. Miehen syksy onkin kiireinen. Uutta tuotantokautta kuvataan Tohtori Kiminkinen -televisiosarjaan, sormet syyhyävät kirjoittamaan ja luennoimaan kysytään enemmän kuin ylipäätään ehtii. Silti Kiminkinen laittaa Saarijärven terveysaseman potilaat etusijalle. Tieto lisää tuskaa ja kuitu paskaa. Mutta ei oikeanlainen tieto, painotti maalaislääkäri SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella. 16 Kyllä tällainen julkisuuden määrä vetää miehen nöyräksi. Pidän työstäni ja iloitsen siitä, että ihmisetkin pitävät siitä, mitä minulta saavat. Potilaat ja työni lääkärinä ovat kuitenkin kaiken perusta. Suora puhe, josta on karsittu lääkärille tyypillinen virkakielisyys ja turha hyssyttely, on Kiminkisen tavaramerkki. Hän sanoo asiat niin kuin ne ovat, eikä se usein ole herkkänahkaisen kuultavaa. Mutta ei Tapsa kuitenkaan kylmä tai tilannetajuton ole, päinvastoin. Potilaat jakavat kiitosta rehellisyydestä ja siitä, että Kiminkinen osaa lähestyä potilasta ihmisenä ei valkotakkisena asiantuntijana, joka osoittelee viat sormella. Laittaa SuomiMiehet liikkeelle Kiminkinen iskee kansan syviin riveihin. Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän Kiminkisellä on kuulijoita. Pienillä seurantaloilla voi olla viisikin sataa kuulijaa lähipitäjiä myöten eivätkä kaikki ole aina sopineet sisällekään, hämmästelee Kiminkinen. Etenkin miehiin Kiminkisen tyyli vetoaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella Kiminkinen oli mukana 18 paikkakunnalla kertomassa miehen terveyden vaaranpaikoista. Lavan takana hän saikin pitää praktiikkaa yhden jos toisen miehen tullessa keskustelemaan arkaluontoisista asioista. Miehet hän kannustaa oman hyvinvointinsa puolesta ensi töiksi liikkeelle. Tuleen ja sohvalle ei kannata jäädä makaamaan. Siitä ei saa kuin palo- ja makuuhaavoja, jos niitäkään, vinkkaa Kiminkinen oluen, makkaran ja penkkiurheilun kolmiyhteyteen jämähtäneille miehille. Kiminkinen on kotoisin Saarijärven kyljestä Pylkönmäeltä, kuten laulajapojat Tommi Soidinmäki ja Mikael Konttinen. Laulaa en tosin osaa minulla on vain tämä kova ääni. Helsingissä hän kävi opiskelemassa, mutta on tehnyt koko uransa terveyskeskuslääkärinä Saarijärvellä. Ulla-vaimon kanssa he ovat olleet yksissä jo lukioikäisistä saakka. Heillä on kolme aikuista tytärtä. Kiminkinen on aktiivinen liikunnan lähettiläs. Hän on urheillut koko ikänsä ja ollut mukana polkaisemassa käyntiin erilaisia liikuntahankkeita. KKI-toimintaankin hän on alun perin tutustunut KKI-ohjelman hankekilpailun kautta. mutta on myös kulttuurimiehiä Maalaislääkäri pitää esiintyjäesikuvanaan toista Saarijärven suurta miestä, Tarmo Mannia. Tapsa avaakin esiintymisensä usein voimakkaasti Eino Leinon, Tommy Tabermannin tai Edith Södergranin runoilla. Yleisö jähmettyy kuuntelemaan hiiren hiljaa väkevää lausuntaa. Mahtipontisuutta seuraa kuitenkin välitön sutkautus rennosti saarijärveläisittäin. Kiminkisen esityksissä vuorottelevat luontevasti draama ja huumori. Sain kirjoittamisen juuret äidiltäni, joka oli innokas runojen kirjoittaja ja lausuja. Sieltä minuunkin iski kulttuurin palo. Kiminkinen on kirjoittanut kolme kirjaa ja neljäs on viittä vaille valmis. Uusin kirja käsittelee sosiaalista latistamista: kuinka ihminen syttyy ja sammuu, kuinka muiden kannustus antaa voimaa tai vastavuoroisesti lannistaa. Kirjoittaa haluaisin paljon enemmänkin, mutta kun en millään ehdi. Kirjoittaminen on minulle rentoutumista. Saan henkisen orgasmin, kun saan vangittua paperille erityisen hienon ajatuksen. Ja lukea, siihen ei ole aikaa yhtään, huokaa kulttuuria janoava tohtori. Saarijärvellä Kiminkinen on paitsi lääkäri ja luennoitsija myös kulttuurivaikuttaja. Kirmot-kulttuuritapahtuman järjestelyissä hän on ollut mukana alusta asti. Taitavasti Kiminkinen yhdisteleekin intohimojaan liikuntaa ja kulttuuria. Jo ensimmäisessä KKI-hankkeessaan hän pyöritti kyläkuntien välistä kisaa, jossa oli mukana kuntoliikuntaa ja kulttuuria. Ulla-vaimo kehitteli siihen erityisen kulttuurin kuntokortin. Tapsan tahdit ovat nykyisellään niin kiihkeät, ettei elosta tulisi yhtikäs mitään, ellei puoliso olisi toimissa vahvasti mukana, kiittelee Tapsa. i Kirjat Terveys pidentää ikää maalaislääkärin elämäntapaopas (2007) Maalaislääkärin viimeisimmät kiusaukset (2008) Henki ja elämä (2009)

17 Lääkäri, luennoitsija, kirjailija, seuramies ja perheenisä Tapani Kiminkinen taipuu moneksi Tapani Kiminkinen on tuttu kasvo Kunnon Laivalla. Tämä on minulle rentoutumista. Nautin, kun saan kerrankin olla vain yleisössä kuuntelemassa, oppimassa ja keskustelemassa. Teksti Katri Väisänen Kuvat Jiri Halttunen ja Liisamaria Kinnunen Maalaislääkärille parasta ovat potilaat 17

18 Teksti anna suutari kuvat MarJaTTa PikkaraiNeN LiikuNTaLuuTa huiski ahkerasti Kainuussa Proagria kainuu ry ja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus käynnistivät keväällä 00 Liikuntaluuta-kampanjan, jonka tavoitteena oli lisätä kainuulaisten kylien liikunta-aktiivisuutta ja henkistä hyvinvointia yhdessäolon ja sosiaalisen toiminnan merkeissä. Hanke onnistui hienosti tavoitteessaan aktivoida kainuulaisia kyläyhteisöjä liikunnallisen elämäntavan pariin. Peräti 1 kylää eri puolilta kainuuta lähti mukaan leikkimieliseen kilpailuun, jossa kerrytettiin yhteisiä liikuntakilometrejä. 1 Yhteisöllisyyttä liikunnan keinoin Maaseudulla ihmisten välinen vuorovaikutus ja kyläily eivät ole enää niin voimissaan kuin ennen. Liikuntaluutakampanja ideoitiin keinoksi saada ihmiset yhteen liikkumaan, ProAgria Kainuun järjestövastaava Marjatta Pikkarainen valottaa hankkeen taustoja. Liikuntaluuta ei suinkaan ole ensimmäinen hanke, jolla Kainuun maa- ja kotitalousnaiset pyrkivät aktivoimaan jäsenistöään liikunnan pariin. Kainuun piirikeskus on ollut mukana Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisissa Miljoona kilometriä liikuntaa - ja Sentit peliin -kampanjoissa. Lisäksi se on jo pitkään järjestänyt osana työhyvinvointihankkeitaan liikuntapainotteisia kuntokursseja maaseutuyrittäjille. Tämänkertaisen hankkeen kohderyhmä olivat Maa- ja kotitalousnaisten Kainuun piirikeskuksen noin 60 jäsenyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä noin Jäsenistö koostuu kainuulaisten kylien asukkaista, joista useat ovat entisiä maatalousyrittäjiä. Koska jäsenistön ikähaitari painottuu yli 40-vuotiaisiin, oli tavoitteena korostaa arki- ja hyötyliikunnan tärkeyttä ikääntymisen tuomien vaivojen ehkäisyssä sekä yhdessäolon ja kylien sosiaalisen toiminnan merkitystä mielen hyvinvoinnin kannalta. Leikkimielinen kilpailu kannusti liikkeelle Liikuntaluuta-hankkeen ydin oli liikuntakampanja, jossa kylien asukkaita kannustettiin keräämään liikuntakilometrejä puolen vuoden ajalta. Liikuntakilometrejä saattoi kerätä esimerkiksi soutaen, kävellen tai pyöräillen. Kilometrejä sai kerryttää yhdeksän kuukauden aikana helmi lokakuussa 2009, mutta kampanjakilometrit ilmoitettiin vain kuudelta eniten kilometrejä kerryttäneeltä kalenterikuukaudelta. Kilometrien seuraamista varten jokainen osallistuja sai KKI-kuntokortin, johon kilometrit merkittiin. Leikkimielinen, mutta samalla sopivan vakavasti otettava kylien välinen kilpailu kannusti ihmisiä liikkeelle. Yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu nosti myös omalta osaltaan kyläläisten mehenkeä, Pikkarainen toteaa. Eniten liikuntakilometrejä kerrytti Pohjavaaran kyläseura ry Sotkamosta, joka palkittiin aktiivisuudestaan ProAgria Kainuun edustajakokouksessa Kajaanissa. Tavarapalkintojen lisäksi tarjolla oli mainetta ja kunniaa ja ennen kaikkea parempi kunto. Kaveri mukaan lenkille Liikuntaluuta-hankkeessa kannustettiin myös ottamaan kaveri mukaan liikkumaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa apuna oli niin sanottu kyläluuta, johon merkittiin touko lokakuun ajalta kaikki ne liikuntakerrat, jolloin kyläläiset olivat liikkuneet yhdessä jonkun toisen kanssa. Kyläluutaan merkityistä yhteisistä liikkumiskerroista laskettiin lopputulokseen lisäkilometrejä laskukaavalla yksi tunti yhteistä liikuntaa = yksi lisäkilometri.

19 Tavoitteena oli, että ihmiset innostuisivat hakemaan vaikka naapurin mukaan lenkille, Pikkarainen kertoo. Kyliä kannustettiin myös pistämään pystyyn säännöllisesti kokoontuvia liikuntaryhmiä. Säännöllisesti viikoittain tai kuukausittain touko lokakuussa kokoontuneista liikuntaryhmistä kyläluutaan kertyi lisäkilometrejä kolminkertaisesti eli 1 h = 3 km. Kylillä onkin järjestetty muun muassa erilaisia jumppia, yhteisiä kävelylenkkejä ja luontoretkiä sekä pelattu porukalla lentopalloa ja jalkapalloa. Yhteinen tekeminen on kannustanut ihmisiä myös omaehtoiseen liikuntaan. Monet ovat innostuneet hankkimaan omat kävelysauvat ja aloittaneet niiden avulla uuden aktiivisen harrastuksen. Starttirahoista potkua kylätapahtumille Osa Liikuntaluuta-hankkeen saamasta KKI:n hanketuesta käytettiin myöntämällä aktiivisimmille kylille 70 euron suuruinen starttiraha toiminta-avustuksena liikunnallisen tapahtuman järjestämiseen. Lisäksi viidelle avustuksen saajaksi valitulle kylälle myönnettiin yhteiseen liikuntatuokioon asiantuntijavetäjä. Tässä tehtiin yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n sekä Vuokatin Urheiluopiston kanssa, joista saatiin testaajia ja ohjaajia kylien tapahtumiin. Starttiraha-avustuksien turvin Heinämäen kylällä Sotkamossa järjestettiin kehonkoostumusmittaukset ja UKK-kävelytestit, joista vastasi Kainuun Liikunnan testaaja. Kerälän kyläläiset Suomussalmelta puolestaan pääsivät tutustumaan latinorytmeihin ja erityyppiseen voimisteluun urheiluopiston ohjaajan johdolla. Nivan kylällä Kuhmossa liikuttiin teemalla Venytellen Vetreäksi. Tapahtuma sisälsi muun muassa opastettua sauvakävelyä, jonka lomassa tehtiin lihaskuntoliikkeitä. Sapsoperän kylä Sotkamossa innostui järjestämään Kesäolympialaiset, joihin järjestyi yhteistä liikunnanohjausta urheiluopiston kautta. Sotkamolaisen Suovaaran kylän tavoitteena oli liikkuvuuden ja lihasvoiman lisääminen sekä rentoutus teemalla Kehon ja mielen liikuntaa. Liikunnalla ikääntymistä vastaan Marjatta Pikkaraisen mukaan kyliä ei ollut vaikea houkutella mukaan liikuntakampanjaan. Liikunnalla ja yhdessä tekemisellä nähdään olevan selkeä yhteys ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia ja liikuntaa ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen ennaltaehkäisijänä arvostetaan hyvin paljon. Kyllä se varmasti oli päämotiivi mukaan lähdölle, Pikkarainen arvioi. Pikkaraisen mukaan hankkeen puitteissa järjestettyyn liikuntaan osallistuneiden ihmisten kiinnostus liikuntaan on syventynyt liikuntakokeilujen myötä. Moni haluaisi enemmän tietoa liikunnan laadusta esimerkiksi sykeseurannan avulla. Tässä saattaisikin olla ainesta hankkeen jatkolle, Pikkarainen kaavailee. i Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/proagria kainuu ry Järjestövastaava Marjatta Pikkarainen puh

20 KKi-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin PAINOPISTEENÄ huonokuntoiset miehet, painonhallinta ja työyhteisöt 0

21 Teksti Katri Väisänen Kuvat Petteri Kivimäki ja Studio Juha Sorri KKI-ohjelman neljäs viisivuotiskausi alkaa vuodesta Tulevalle kaudelle ohjelman toimintaa on tiivistetty kolmeen keihäänkärkeen, joihin KKI-ohjelma on määritelty yhdeksi toteuttajatahoksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Miesten seikkailu jatkuu SuomiMies seikkailee -kampanjalla. Painonhallintamallien kehittämiseen ja levittämiseen keskitytään Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanjalla. Työyhteisöihin suunnataan molempien kampanjoiden sekä erilaisten kehittämishankkeiden voimalla. SuomiMies seikkailee Tosiasia on, että suomalaiset miehet ovat yhä nuorempina yhä huonommassa kunnossa. Armeijan kutsunnoista kerrotaan hälyttäviä uutisia, joita vahvistaa muun muassa Kymenlaakson Liikunta ry:n Kunnossa kassulle -hanke. Parikymppiset miehet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät selviä ehjin nahoin armeija-ajasta. On siis selvää, että KKI-ohjelmakin tulee nuoria miehiä vastaan SuomiMies seikkailee -kampanjallaan. Enää ei pidetä tiukasti pitää kiinni 40+ ikärajasta, vaan kampanjalla tavoitellaan myös vuotiaiden ikäryhmää. Vuosien 2007 ja 2008 rekkakiertueen testitulokset osoittivat, että itse asiassa miehet sieltä vähän vanhemmasta 60+ ikäluokasta ovatkin paremmassa kunnossa. Eläkkeellä jää ehkä enemmän aikaa pitää huolta itsestään, mutta jos kroppa on kuralla jo viiskymppisenä, ei eläkkeelläkään ole enää paljon tehtävissä. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Kiire, huonot ruokailutottumukset ja riittämätön liikunta ajavat meidät väistämättömään sairauskierteeseen. Päällä on jo valitettava buumi aikuistyypin diabetesta, metabolista oireyhtymää, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä sydän- ja verisuonitauteja. Moni säilyisi terveempänä, mikäli liikakiloja olisi pystytty välttämään tai karistamaan vuosien varrella. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanja on KKI-ohjelman vastaisku yhä synkemmille ylipainotilastoille. Kampanjan puitteissa kootaan, kehitetään ja levitetään erilaisia painonhallinnan ja elämäntapamuutosten toimivia malleja ja työkaluja. Asiantuntijaseminaareilla jaetaan eväitä alan ammattilaisille ja materiaaleilla tuetaan itse elämäntapamuutoksia tekeviä. Lisävuosia työelämään Työelämän alati kasvavat vaatimukset, kiire ja stressi vaativat veronsa. Tämän päivän työntekijät kärsivät usein monenlaisista terveydellisistä ongelmista. Työnantajatkin ovat taloudellisesti tiukassa paikassa, mutta heidän tulisi silti muistaa huolehtia työntekijöidensä työhyvin- voinnista. Sijoitus työhyvinvointiin tuo pennoset takaisin työntekijöiden työvuosina. Tulevan kauden aikana KKI-ohjelma keskittyy yhtenä painopistealueenaan nimenomaan työyhteisöjen työhyvinvointiin. Työyhteistöihin suunnataan erilaisia kehittämishankkeita sekä molempia muita kauden kärkikampanjoita. i Lisätietoja SuomiMies seikkailee -kampanja Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela p Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanja Kenttäpäällikkö Anne Soini p Työyhteisöt Tapahtumakoordinaattori Niina Valkama p

22 22 Teksti ja kuvat Liisamaria Kinnunen Alina Hämäläinen (takana) osallistuu säännöllisesti vesijumppaan. Täältä saa voimaa, Hämäläinen kiteyttää. Liikunta tutustuttaa Suomeen Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla Liikunnan tuoma puna hehkuu poskilla, kasvot sädehtivät. Inkerinsuomalainen Alina Hämäläinen on juuri noussut altaasta, maahanmuuttajien vesijumpasta. Hän ylistää liikunnan vaikutuksia hyvään oloon tietäen, mistä puhuu. Muutin mieheni kanssa Suomeen kolme vuotta sitten. En tuntenut ketään, ja istuin vain kotona. Masennuin. Sokeriarvotkin kohosivat. Alinan miehen, Viktor Hämäläisen olkapää oli kipeä, eikä käsi liikkunut kunnolla. Kun pariskunta tapasi Vantaan sosiaalitoimistossa Eteri Sarre Kvenetadzen, tapahtui elämässä muutos. Sarre kutsui heidät maahanmuuttajien vesijumppaan luvaten, että Viktorin olkapää paranee. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Viktor pyörittää kivutta kättään. Alina ei tarvitse masennuslääkkeitä, ja sokeriarvot ovat normaalit. Eteri antaa ihmisille terveyttä ja voimia, Alina Hämäläinen kiittää vesijumppaohjaajaansa, Eteri Sarrea. Liikunnan ja urheilun promoottori Eteri Sarre Kvenetadzelle liikunnan edistäminen on sydämen asia. Tarmokas nainen on itsekin maahanmuuttaja, Georgiasta. Sarre on entinen huippu-urheilija. Sarre ohjaa liikuntaa Vantaan maahanmuuttajille suunnatun KKI-hankkeen viidessä ryhmässä ja tekee päivittäin vapaaehtoistyötä liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin hyväksi. Sarre soittaa puhelimitse maahanmuttajien perään muistuttaen, että he ovat tervetulleita liikkumaan. Kysyn maahanmuuttajilta, mitä lajeja he haluavat harrastaa ja sen mukaan kokeilemme eri liikuntamuotoja. Kun näen, kuinka onnellisia he ovat jumpan jälkeen, saan siitä voimaa, Sarre iloitsee työnsä tuloksista. Ei ihme, että lähes jokainen maahanmuuttaja kertoo tulleensa liikunnan pariin nimenomaan Eteri Sarren toimesta. Suomeen 17 vuotta sitten muuttanut Makedonian albaani, Fazliova Ibadet on osallistunut Sarren jumppiin noin kymmenen vuoden ajan. Keppijumpasta aloitin. Vesijumpassa olen käynyt neljä vuotta, siitä lähtien, kun Eteri ryhtyi ryhmää vetämään. Olen töissä kaupassa, ja työnantajan kanssa on sovittu, että viikoittain vähintään yksi ilta on vapaa. Silloin pääsen vesijumppaan. Ryhmässä tapaa muita, ja se on tärkeää. Yksin ei ole hyvä olla, Ibadet muistuttaa sosiaalisen yhdessäolon merkityksestä. Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla on jo neljäs maahanmuuttajien liikuntaa edistävä KKI-hanke Vantaalla. Teemme tiivistä yhteistyötä yli hallinnonalojen. Sanoisin, että se on Vantaan

23 vahvuus, toteaa Vantaan monikulttuurisuusasiain koordinaattori Hannele Lautiola. Liikuntatoimen ja Vantaan Liikuntayhdistyksen kanssa meillä on erittäin tiivis kumppanuus, samoin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kun Eteri Sarren vetämä jumppa loppui, terveyskeskuksen lääkäri ihmetteli jumpan loppumista. Se näkyi kuulemma heti lääkärin vastaanotolla asiakkaiden lisääntyneinä vaivoina. Vantaalla maahanmuuttajien yhdistyksissä on toivottu liikunnan sisällyttämistä toimintaan. Sitä myöten on kasvanut myös yhteistyö yhdistysten kanssa. Maahanmuuttajaliikuntaa Vantaalla maahanmuuttajien liikunta käynnistyi 2000-luvun alussa somaliperhetyön projektin kautta kesäleirillä. Iltaisin lasten mentyä nukkumaan naiset kokoontuivat yhteen tanssimaan somalialaisia tansseja. Naiset pyysivät, että leirikeskuksessa vapaaehtoisohjaajana toiminut Eteri Sarre ryhtyisi ohjaamaan heille liikuntaa. Vantaan maahanmuuttaja-asioista vastaavassa vapaa-ajan ja asukaspalvelutoimialassa haettiin hankkeelle rahoitusta, ja ohjattu liikunta käynnistyi. Tänäkin päivänä Sarre on mukana kaikessa Vantaan maahanmuuttajaliikunnassa. Kow, laba, saddex yksi, kaksi, kolme Jumppakepit heiluvat ylös, alas, sivulta sivulle ja yläviistoon somalinaisten KKIjumpassa. Normaalisti torstai-illan jumpassa käy reilut 20 somalinaista, mutta tällä kertaa sattuu olemaan somalialaisten juhla Helsingissä, joten naisia on paikalla vain muutama. Jumppa antaa naisille hengähdystauon kotitöistä. Myöhässä jumppaan saapuneen somalinaisen perheessä on viisi lasta, joista nuorin on kolme kuukautta. Hetki toisten naisten seurassa piristää, kuten ketä tahansa tuoretta äitiä. Eteri Sarre komentaa naiset tekemään vatsalihaksia. Kow, laba, saddex kannustaa Sarre somalin kielellä. Äidiksi viimeisimpänä tullut saa helpotusta. Muita Sarre piiskaa lempeästi tekemään muutaman vatsalihasliikkeen lisää. Ei, Eteri, ei enää, pyytää yksi jumppaaja nauraen. Eteri ei hellitä, vaan komentaa iloisesti jatkamaan. Muut yhtyvät nauruun. i Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen liikuntaryhmät Tiedot kerätty syyskuulta 2009 K Ryhmiä: 5 kpl K Osallistujia: 84 (naisia 64, miehiä 20) K Osallistumiskertoja: 208 K Osallistujamäärät lajeittain: - Keppijumppa: Vesijumppa: 59 - Jumppa ja koripallo: 36 K Osallistujat äidinkielen mukaan: - venäjä: 28 henkilöä - somalia: 25 henkilöä - viro: 9 henkilöä Muita: burma, georgia, thai, ukraina, suomi, muut Viktor Hämäläinen nauttii vesijumpasta ja pyöräyttää olkapäätään, joka on kuntoutunut vesijumpalla. Vantaan tietoja ( ) K Asukasluku: K Maahanmuuttajia: (8,5 %) K Suurimmat ryhmät äidinkielen mukaan: venäjänkieliset 4 000, vironkieliset yli ja somalinkieliset Eteri Sarre Kvenetadze ohjaa maahanmuuttajien vesijumppaa Tikkurilan uimahallissa kaksi kertaa viikossa. Somalinaisten jumpassa nautitaan liikunnan lisäksi yhdessäolosta. 23

24 Teksti Anna Suutari on useamman riskitekijän summa 24 Metabolinen oireyhtymä (MBO) on jo suurimmalle osalle suomalaisista tuttu termi. Joskus tuntuu, että sydänsairauksien vaaratekijöistä, ruokavaliosta ja liikunnasta on nykypäivänä niin paljon tietoa tarjolla, ettei kenellekään pitäisi olla epäselvää, mistä palikoista terveellinen elämäntapa koostuu. Silti suomalaisia pelotellaan hyvinvointiamme uhkaavalla lihavuuspommilla eikä valitettavasti aivan suotta! Onko ongelma sitten ihmisten ymmärtämättömyydessä vai valistuksessa? Yleiselle tasolle jäävä valistus ei välttämättä kosketa ihmistä syvemmin. Hän tarvitsee konkreettista, yksilöllistä, omaan tilanteeseensa sopivaa tietoa ja neuvontaa: Mitä MBO juuri minulla tarkoittaa ja mitkä ovat minulle sopivat hoitokeinot, Diabeteskeskuksen ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa. Vastuu itsellä, mutta tukea tarvitaan Ilanne-Parikka tähdentää, että jokainen aikuinen päättää itse elintavoistaan, syömisestään ja liikunnastaan. Tavoitteiden asettamisen, aktiivisen vastuunoton ja toiminnan tueksi ihmiset kuitenkin tarvitsevat omakohtaisesti merkityksellistä tietoa ja motivaatiota. Myös Kun syödään enemmän kuin kulutetaan, ylimääräiset ravintoaineet varastoituvat rasvana elimistöön. Rasvaa alkaa kertyä lihaksiin ja vatsaonteloon sekä sisäelimiin, erityisesti maksaan, mikäli perinteinen rasvakudos ei pysty vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa rasvaa. Vatsan alueen rasva kasvattaa vyötärönympärystä ilmeten omenalihavuutena, joka on yksi metabolisen oireyhtymän riskitekijä. Kuvassa ylhäällä terve maksa ja alhaalla rasvoittunut maksa, jossa rasva näkyy valkoisina kertyminä. Maksakuvien lähde: Anna Kotronen ammattilaisilta sekä vertaisilta saatava tuki ja kannustus ovat tärkeitä. Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on tuoda esille asian vakavuus, elintapahoidon ja liikunnan merkitys sekä arvioida mahdolliset liikuntarajoitukset. Liikunnanohjaukseen kannattaa satsata aikaisempaa enemmän. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten välinen tiiviimpi yhteistyö tässä suhteessa olisi varmasti hyödyllistä. Elintavat muotoutuvat pitkälti jo lapsuudessa ja nuoruudessa, joten nuorisoon panostaminen myös liikunnassa kannattaa. Koskettaa jo joka neljättä keski-ikäistä Metabolista oireyhtymää esiintyy prosentilla suomalaisista keski-ikäisistä. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihduntahäiriötä, jossa samalle henkilölle on kasautunut useampia valtimosairauksien vaaratekijöitä. Oireyhtymän keskeinen syy on vyötärömitan kasvaminen. Ihannemitta on miehillä alle 94 ja naisilla alle 80 senttimetriä. Varsinaisesta vyötärölihavuudesta puhutaan, kun mitat kasvavat miehillä yli sataan ja naisilla yli 90 senttimetriin. Pelkkä vyötärönympäryksen kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöllä olisi metabolinen oireyhtymä. Sen lisäksi määrittelyyn tarvitaan vähintään kaksi muuta riskitekijää, Ilanne-Parikka selventää. Metabolisen oireyhtymän muita valtimosairauksille altistavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, kohonnut veren rasva-arvo (triglyseridi), matala hyvä kolesteroli (HDL) tai kohonnut verensokeri (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes).

25 Jo 10 prosentin painonpudotus vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia. Vaarallinen rasva kertyy vatsanseudulle Perintötekijöillä on vaikutusta perusaineenvaihduntaan ja rasvan varastoitumiseen. Liiallinen syöminen suhteessa kulutukseen johtaa energiaylimäärään, mikä normaalisti varastoituu tavalliseen rasvakudokseen ja lihominen on niin kutsuttua päärynälihavuutta. Jos rasvakudos ei pysty vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa rasvaa, sitä alkaa kertyä vatsaonteloon ja sisäelimiin, erityisesti maksaan. Vyötärönympärys kasvaa ja syntyy omenalihavuus, Ilanne-Parikka selvittää vyötärölihavuuden syntyä. Metaboliseen oireyhtymään liittyy valtimoiden toimintahäiriöitä ja tulehdusreaktioita. Oireyhtymä myös kasvattaa alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja valtimosairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin sekä aivovaltimosairauksiin ja aivohalvaukseen. Tupakoimattomalla henkilöllä, jolla metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät, on noin kaksin kolminkertainen valtimotaudin vaara. Riski kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin metaboliseen oireyhtymään liittyvät riskitekijät ovat vaikuttaneet ja mitä enemmän samalla henkilöllä on muita valtimotaudin riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa tupakointi ja vähäinen liikunta. pienikin painonpudotus auttaa Metabolisen oireyhtymän hoidossa laihduttaminen ja painonhallinta sekä sopiva ruokavalio ja liikunnan lisääminen ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen kuuluvat myös metabolisen oireyhtymän hoitoon. Jo 10 prosentin painonpudotus eli satakiloisella kymmenen kiloa, vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia. Usein nähdään, että jo muutama kilo alaspäin korjaa merkittävästi aineenvaihduntahäiriöitä, Ilanne-Parikka kuvaa painonpudotuksen hyötyjä. Liike on lääke Liikunnan lisäämisellä on myös useita positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että liikunta tukee painonhallintaa ja auttaa laihtumisessa, sillä on suora vaikutus verensokeriin, verenpaineeseen, rasvaarvoihin ja verisuonten toimintaan. Jos henkilö ei ole liikkunut aiemmin ollenkaan, kannattaa lähteä liikkeelle arkiliikunnan lisäämisestä ja aluksi vaikka vain 15 minuutin kävelylenkeistä. Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä on, että kestoa ja tehoa lisätään asteittain niin, että vähintään joka toinen päivä harrastetaan noin minuuttia kestävyystyyppistä liikuntaa elimistön tuntemuksia kuunnellen. Hyvä tehon mittari on, että hengästyttää ja hikoiluttaa hieman, mutta pitää pystyä puhumaan. Kestävyyskunnon lisäksi tulisi kehittää lihaskuntoa pari kertaa viikossa jumpalla, omatoimisesti punteilla tai kuntosalilla. Liikuntapäiväkirjan pitäminen ja askel- tai sykemittari voivat toimia liikuntaharrastuksen motivaation ylläpitäjinä, Ilanne-Parikka vinkkaa. i Lisätietoa metabolisesta oireyhtymästä -> tietoa diabeteksesta -> tyypin diabetes -> metabolinen oireyhtymä Pirjo ilanne-parikka K Pirjo ilanne-parikka on sisätauteihin ja diabetekseen erikoistunut lääkäri. Hän työskentelee diabeteskeskuksen ylilääkärinä suomen diabetesliiton kurssikeskuksessa Tampereella. ilanne-parikka on ollut mukana kirjoittamassa useita diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä oppaita. ilanne-parikka luennoi Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen seminaareissa otsikolla Metabolisen oireyhtymän ehkäisy ja hoito sekä liikunnan käypä hoito -suositus. 5

26 [ ympäristö liikuttaa ] Teksti LiisaMaria kinnunen kuvat MaTTi HirVONeN, LiisaMaria kinnunen runebergin pyöräretkellä NauTiTTiiN PyöräiLysTä Ja saaristomaisemista Lauantaiaamu aukenee syksyisen lämpimässä säässä. aurinko pilkahtelee pilvien lomasta. Helsingin kauppatorin reunalla, torikojujen takana kuhisee. Monenlaisia polkupyöriä on parkissa. Monissa pyörissä on vaihteet, mutta ei läheskään kaikissa. Väki pakkaa saamiaan eväspaketteja pyörän sivulaukkuihin tai selkäreppuihinsa. On alkamassa runebergin pyöräretki Helsingistä Porvooseen. Retkeilijät jakautuvat tasoryhmiin, joko nautiskelijoihin, leppoisiin, reippaisiin tai vauhdikkaisiin. Vauhdikkaiden ryhmään ei tosin ole ilmoittautunut kukaan. Lihaksia verrytellään pumppujumpan tahtiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston lahjoittamia heijastimia apuna käyttäen. Heijastimille on käyttöä myöhemminkin syksyn pimeillä. Järjestetty retki madaltaa kynnystä lähtöön Moni Runebergin pyöräretkelle osallistunut on mielessään ajatellut Porvoota sopivana pyöräilykohteena. Nyt siihen tarjoutuu mahdollisuus järjestetyllä retkellä. Reilun kolmenkymmenen osanottajan joukko täyttyi nopeasti. Pyöräilykuntien verkoston, Etelä- Suomen Liikunnan ja Urheilun, Suomen Ladun, Helsingin Ladun, Vantaan Ladun sekä KKI-ohjelman järjestämä Uudenmaan maakuntaretki suunniteltiin osallistujille mahdollisimman helpoksi. Matkaa taitetaan oppaan johdolla tasoryhmissä polkien, ja huoltoauto ajaa varmuudeksi mukana. Paluuliput on varattu valmiiksi m/s J.L. Runebergille, joka liikennöi kesän päätteeksi viimeisen kerran. polkien helsingistä porvooseen Helsingin kauppatorilta suuntaamme itään, Sörnäisten ja Hermannin kautta Arabianrantaan, jossa pääsemme katsastamaan Viikin luontovalvojan Eero Haapasen kaukoputkesta kaukana voi-

27 runebergin pyöräretkelle kokoonnuttiin Helsingin kauppatorilla. eväspaketit nautittiin söderkullan kartanon piha-alueella. Monelle Porvoon kävijälle 10-luvulta näköalapaikaksi vakiintunut jääkauden aikainen siirtolohkare, Näsinkivi on uusi tutustumiskohde. ylhäältä tasanteelta avautuvat maisemat suomen toiseksi vanhimpaan kaupunkiin. retken vetäjien Jarkko eskolan Helsingin Ladusta ja Matti Hirvosen Pyöräilykuntien verkostosta juttutuokio laivalla. Lähes satavuotiaaseen teräsrunkoiseen laivaan mahtuu noin 40 polkupyörää. runebergin pyöräretkeläiset nauttivat saaristomaisemista paluumatkalla Porvoosta Helsinkiin. Helsinkiläinen Jarkko Eskola oli lukenut runebergin pyöräretkestä eslun verkkolehdestä. eskolalle polkupyörä on sekä liikkumisväline että kulkuneuvo. käpylässä asuva eskola toteaa polkupyörän olevan kätevin kulkuväline Helsingissä. eläkepäiviään viettävä eskola polkee kauppamatkat ja aikoinaan työmatkat sujuivat myös pyörällä. innokkaana pyöräilijänä eskola houkutteli kaksi veljeään mukaan. eskola antaa runebergin pyöräretkelle järjestelyineen täydet viisi tähteä. anneli Vakkuri tunnustautuu innokkaaksi pyöräilijäksi. kolmentoista kilometrin työmatkat suuntaansa sujuvat polkien. Talvisin työmatkapyöräily vaihtuu sisätiloihin, spinningiksi. Vakkurille pyöräily sopii nivelongelmien vuoksi, ja hän kertoo sen olevan yksi tärkeimmistä syistä pyöräilyharrastukselleen. Vakkuri suosittelee pyöräilyä muillekin. malinjatornin päällä olevaa kahta kalasääskeä. Yksi Helsingin uusimmista asuinalueista näyttää viihtyisältä. Meren rantaan on rakennettu kävely- ja pyörätie. Matka jatkuu Porvoon vanhalle maantielle, jota kutsutaan Uudeksi Porvoontieksi. Noin puolessa välissä matkaa Söderkullan kartanon mailla nautimme retkieväitämme. Sää on pyöräilyyn mitä parhain. Välillä on aurinkoa, ja ilma on sopiva, ei liian lämmin, kuten moni retkeläinen kiteytti. Lihaksille lepoa laivalla Saavumme Porvooseen iltapäivällä, takana on lähes 60 kilometriä. Vastassamme on retken jyrkin ylämäki Näsinmäelle. Ylhäällä sijaitsee Näsinkiven näköalatasanne. Ihastelemme maisemia yli vanhan kaupungin, jonka asuttaminen alkoi jo ja 1300-luvuilla. Vanhan kaupungin mukulakivikatuja pitkin poljemme laivarantaan, missä m/s J.L. Runeberg on jo odottamassa. Vielä on hetki aikaa käydä pesemässä retken hiet Porvoon urheiluhallien suihkuissa. Joku jättää suihkumahdollisuuden väliin ja suuntaa Brunbergin tehtaanmyymälään herkkuostoksille. Laivamatkalla lepuutamme lihaksiamme ja ihastelemme syksyisen kaunista saaristoa. Matka Porvoosta takaisin Helsingin kauppatorille kestää kolme ja puoli tuntia, joten kokoonnumme laivalla. Kaikki saavat muistoksi diplomin päivän reippailusta. Illansuussa saavumme Helsinkiin, josta jokainen polkaisee kotiinsa. Lauantain syysilta on vielä valoisa. i 7

28 Teksti katri VäisäNeN kuvat Jiri HaLTTuNeN, Miia MaLVeLa, anna suutari Ja katri VäisäNeN Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoa kunnon Laivalla virkistytään, verkostoidutaan ja viisastutaan

29 >> etsitkö iloa? Tai voimaa työn, parisuhteen, perheen ja vapaa-ajan tasapainottamiseen? Ovatko elimistösi rytmit kadoksissa? kaipaako keskivartalosi korsetti huoltoa, lantio rytmiä tai hauis treenausta? Olisitko valmis vastaanottamaan uusia ideoita työhösi ja virikkeitä ohjaamiseesi? kaikkea tätä ja paljon muuta tarjottiin kunnossa kaiken ikää -ohjelman kunnon Laivalla.

30 >> K Professori ja filosofi Maija-Riitta ollila esitti, että suorituskeskeinen yksilökulttuuri on tullut tiensä päähän. ihminen kaipaa ympärilleen laumoja ja haluaa olla osa jotakin ryhmää. Omassa laumassa kukin saa olla sellainen kuin on, eikä tarvitse enää olla se ainutlaatuinen suuri persoona, jota yksilökeskeinen kulttuuri on peräänkuuluttanut. Ollilla kyseenalaisti myös ajattelumme siitä, että on edettävä aina pienin askelin. Helposti ajattelemme, että pienet askeleet eivät tuo läsnäolevaan hetkeen suurta muutosta. Ollilan esimerkki joka-aamuisesta mietiskelyhetkestä, joka vaikutti koko perheen ja hänen itsensä päivärytmiin, kuitenkin osoitti, että puolen tunnin tuokio sekoitti hetkeksi koko perheen elämän. K Tutkimusmatkailija patrik Degerman avasi ajattelua ääriolosuhteiden kokemuksillaan. Veikka gustafssonin kanssa tehty antarktiksen vaellus kertoi tarinan luottamuksesta ja selviytymisestä. yli 0 asteen pakkasessa tuulisella lumiaavikolla vaanii arvaamattomia vaaroja, jolloin toinen ihminen on ainoa henkiinjäämisen turva. side toiseen ei toki synny itsestään, vaan vaatii erilaista tiimiytystä. Tämä parivaljakko sai apua tiimiytykseensä muun muassa Nasalta. K Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työrauhan. Hän kertoi karuja totuuksia suomalaisesta työelämästä: työn mielekkyys on vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet, mielenterveysongelmat koettelevat ja psyykkinen jaksaminen hiipuu. Työpaikkakiusaamisessa ja -häirinnässä suomi on eu:n ykkönen. Manka kehotti pohtimaan työelämän arkea. Työpäivästä nauttiminen on sallittua. Vuorovaikutteinen johtaminen, ratkaisukeskeisyys selvitettävissä asioissa ja kaikkien hallussa olevat työyhteisötaidot tulisivat olla työelämän peruskauraa. K ukk-instituutin ravitsemustutkija patrik Borg herätti keskustelua oman elimistön kuuntelemisesta. elimistömme yrittää kertoa, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten toimia. Mitä enemmän elimistön reaktioita vastaan tapellaan, sitä huonommin se enää näitä viestejä lähettää. Borgin mukaan oikotietä onneen ei ole: nopea kuuriluontoinen spurtti laihdutuksessa palauttaa poikkeuksetta kilot myöhemmin moninkertaisena. K Filosofina, terapeuttina, kirjailijana ja mentorina tunnettu Tommy hellsten vastasi monen vuoden kävijätoiveisiin tapahtuman luennoitsijana. Hellsten saarnasi pilke silmäkulmassa elämisen puolesta. Täytyy uskaltaa elää, eikä vain selviytyä. ilo on elämän sivutuote, joka nousee ihmisen sisältä tehtyämme oikeita elämänvalintoja sekä rohjetessamme kohtaamaan, käsittelemään ja hyväksymään raskaatkin asiat. 0

31 Kunnon Laiva risteiltiin Helsinki Tukholma Helsinkireitillä elokuun päivänä. Tänä vuonna laivalla juhlittiin 15-vuotiasta Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaa. Säiden haltija on suosinut kunnonlaivalaisia kautta aikojen: ainoastaan yksi puolen tunnin jumppa on jouduttu perumaan koko tapahtuman seitsenvuotisen historian aikana. Tänäkin vuonna taika piti, ja kaikki aktiviteetit saatiin vietyä läpi onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Uutuuksia ja vanhoja suosikkeja Liikuntamaistiaisissa tarjottiin kehonhuoltoa, hikoilua, tanssia ja treenausta yhteensä 22 eri liikuntalajissa. Tämän vuoden uutuuksia olivat voimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta kehittävä Spirals, keskivartalon hallintaa treenaava Bodybow, monipuolinen aikuisten parkourrata sekä vauhdikas maastorullaluistelu eli skike, jonka vauhdista jouduttiin tosin laivaolosuhteissa hiukan tinkimään. Aikuisten parkour-radalla, jota myös Ikämoto-radaksi kutsutaan, liikunnan lehtori Erkki Tervo ja Suomen Mr Parkour Perttu Hämähäkki Mäkinen kannustivat jumppaajia löytämään sisäisen lapsensa ja haastamaan itseään keksimään uusia tapoja liikkua. Tervon kehittelemän Ikämoto-radan ideana on telinevoimistelun välineillä rakentaa eri- ikäisille suunnattu rata kehonhallinnan, lihasvoiman ja tasapainon kehittämiseen sekä itsensä ylittämiseen. EtnoFitnessin Katia Enbusken tanssirytmit keräävät vuosi vuodelta parketin täyteen tanssinystäviä. Hymy huulilla hiki virtaa ja lantio keinuu latinorytmien tahdissa. Tv-jumpasta tutut Katja Laaksonen ja Anne Soini toivat tänä vuonna laivalle Flexi-Barin ja vyötäröjumpan. Bodybow-laudalla treenatessa vain mielikuvitus on rajana. Laudalla harjoittelu on mitä tehokkainta treeniä etenkin keskivartalolle. Suomen Liikunnan Ammattilaisten Arto Kojo kertoi, että lautaa voi käyttää myös sisustuselementtinä ja sitä saa jopa erilaisilla kangaskuoseilla. Kahvakuulailusta on tullut uusi laivan suosikkilaji. Kahvakuulaharjoittelu kehittää tehokkaasti liikkuvuutta, voimaa ja kehonhallintaa yhdellä kuulan heilautuksella. Monta heilautusta peräkkäin tuottaa monin verroin tehokasta treeniä. Voimatoimen Tuomo Kilpeläinen esitteli kuulailun monipuolisia vaihtoehtoja ja opasti oikeaa suoritustekniikkaa. Toisesta turvaa, itsestä iloa Yökerho Atlantis Palacesta kuoriutuu Kunnon Laivalla luentosali, jossa keskustellaan asiantuntijoiden johdolla ajankohtaisista liikunnan, työelämän ja ihmisten kohtaamisen teemoista huumoria ja hyvinvointia unohtamatta. Luento-osuudet juonsi YleX:n radioääni Mikko Peltsi Peltola, joka itsekin on innokas liikunnan harrastaja. Ohjelmaa piristivät Teatteri Eurooppa Neljän musiikki- ja sketsipläjäykset, Pirkko Lahden ja Aira Samulinin tarinat ja tanssit sekä Leeni Asola-Myllysen taukojumppa. Testejä, pelejä, kokeiluja ja materiaaleja Laivan keulatilaan koottiin edellisvuosien tapaan monipuolinen näyttelyosasto. Eri toimijat esittelivät omia ajankohtaisia teemojaan ja tarjosivat virikkeitä käytännön työhön. Ensikertalaisia näytteilleasettajista olivat erilaisia oppimisja toimintavälineitä tuottava Tevella Oy sekä sähköistä Kuntovalmentajaa esittelevä Firstbeat Technologies Oy. Tänä vuonna näytteilleasettajat ottivat erityisen ilahduttavasti huomioon osallistujien aktivoinnin. Mielenkiintoa vangittiin erilaisilla testeillä, peleillä ja kokeiluilla. Uusia kontakteja luotiin, verkostoja vahvistettiin, mieli virkistyi ja keho voi hyvin. Kunnon Laiva tarjosi tänäkin vuonna kiitetyn areenan terveysliikuntaväen kohtaamiselle. i 1

32 Projektet Motionärens Apotek för hälsomotion till apotekshyllan K I samarbete med Andningsförbundet Heli, Finlands Apotekarförbund och SLU-områdena inom Finlands Idrott startar IFFL-programmet Motionärens Apotek ett projekt med syfte att aktivera apoteken att beakta hälsomotionsrådgivning i sin verksamhet. Motionärens Apotek-projektet stöder apoteken att införliva fysisk aktivitet i apotekens folkhälsoprogram och till en del av basservicen och kundrådgivningstillfällena. Genom projektet är det meningen att öka personalens kunskaper om den fysiska aktivitetens betydelse, om arbetsredskap inom hälsomotion samt om lokal motionsservice, dit man kan hänvisa kunden. Projektet Motionärens Apotek kör igång samt fortskrider i etapper. Under år 2010 är det meningen att prova på samt utveckla verksamhetsformer i ett pilotprojekt som koordineras av Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry och Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry. Efter detta är det meningen att verksamheten sprider sig inom alla områden inom Finlands Idrott. Tilläggsinformation projektplanerare Kaisa Koivuniemi, kaisa.koivuniemi.fi, tel Foto Motionärens Apotek Fotograf Jiri Halttunen Bekant med Finland genom motion K För Eteri Sarre Kvenetadze är främjandet av fysisk aktivitet en hjärtesak. Denna energiska kvinna har själv invandrat från Georgien. Hon leder fem motionsgrupper i ett IFFL-projekt för invadrare och frivilligarbetar dagligen med motion, idrott och välmående. Sarre ringer till invandrarna och påminner dem om att invadrare är välkomna med. Hemmamotion i Vanda är redan det fjärde i IFFL-projektet för främjandet av fysisk aktivitet för invandrare i Vanda. Vi samarbetar intimit över byråkratins gränser. Jag vill påsta att detta är styrkan i Vanda, framhåller Hannele Lautiola, koordinator för mångkulturella angelägenheter. Vi har ett intensivt samarbete med idrottsväsendet och Vanda idrottsförening samt med social- och hälsovården. Invandarföreningarna i Vanda har önskat att fysisk aktivitet integreras med verksamheterna. Tack var det har samarbetet mellan föreningarna ökat. I Vanda kördes motion för invandrare igång i början av 2000-talet genom familjearbete för somalier på sommarläger. Om kvällarna då barnen lagt sig att sova samlades kvinnorna för att dansa somaliska danser. Kvinnorna bad också Eteri Sarre, som fungerade som frivilligledare i lägercentret, att leda motion för dem. Verksamhetsenheten som ansvarade för invadrarfrågor i Vanda anhöll om finansiering och kunde inleda motionshanledningen. Än idag är Sarre med i all invandrarverksamhet i Vanda. Tilläggsinformation Hannele Lautiola, koordinator för mångkulturellt arbetet Tel. (09)

33 motionskvasten sopade flitigt i kajanaland K ProAgria rf och Jordbruks- och hemvårdskvinnorna i Kajanaland startade våren 2009 Motionskvasten-kampanjen vars målsättning var att öka byarnas moitonsaktivitet samt psykiska välmående genom gemenskap och sociala aktiviteter. Projektet i Kajanaland lyckades fint med sitt mål att aktivera byborna till en mera fysisk livsstil. Så många som 18 byar på olika håll kom med i en lekfull tävlan där man tillsammans samlade motionskilometrar. Motionskvasten-projektets låg i iden att byborna engagerades att samla motionskilometrar under ett halvår. Man fick samla kilometrar genom rodd, promenader, eller cyklande. Kilometrarna noterades under en period av nio månader från februari till oktober, men kampanjkilometrarna meddelades endast från de bästa sex månaderna. För uppföljning av kilometrarna fick varje deltagare ett IFFL- motionskort, där kilometerantalet skrevs ner. Under Motionskvasten-projektet uppmuntrades man att ta med kamrater. För att klara av denna målsättning fanns motionskvasten till hjälp. Det betydde att man också skrev upp alla de gånger från maj till oktober, då man hade motionerat tillsammans med någon annan. Motionskvastens betydelse framkom genom att man varje gång man noterat motion tillsammans med någon annan fick tilläggskilometrar i slutresultatet genom formeln en timme gemensam motion = en kilometer till. Byarna uppmuntrades också till att starta regelbundet sammankommande motionsgrupper. Genom grupper som samlades regelbundet varje vecka eller varje månad under maj-oktober, samla- des också tilläggskilometrar trefaldigt. Byborna har nu arrangerat bla. olika jumppagrupper, gemensamma promenader och utflykter i naturen samt spelat fotboll och handboll i lag. Mänskorna har inpirerats att överlag röra mera på sig. Tilläggsinformation Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/ Proagria kainuu ry Organisationsansvarig Marjatta Pikkarainen Tel proagria.fi Metallen rör på sig i Tavastland K Metallen rör på sig-projektet i Päijät-Häme är ett metallbranschens arbetsplatsprojekt som berör personalen i fem företag. Projektets målsättning är att inom företagen bygga upp en servicekedja där företagsledningen, arbetspaltshälsovården och de lokala motionsserviceproducenterna samarbetar. Och framförallt att inspirera arbetarna till fysisk aktivitet och omvårndnad av den egna hälsan. Projektet startades år 2008 av Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry., Metallförbundet, Tjänstemannaunionen och Teknologi-industrin rf. Det treåriga projektet koordineras av Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry och dess huvudsakliga uppgift är att utveckla den förebyggande motionsrådgivningen, utbildningen och motionsservicen. Tack vare projektet har man i samarbete med arbetshälsovården kunnat ordna en motionsrådgivningsdag i varje företag en gång per år. Under motionsrådgivnings-dagen har personalen kunnat få information om den fysiska aktivitetens hälsoeffekter samt om motionsgrupper. Man har haft möjlighet att bekanta sig med pausgymnastik och i vissa företag har arbetsgivaren erbjudit möjlighet att deltaga i konditionstest. I samband med motionsrådgivningen har också arbetarna kunnat bekanta sig med arbetshälsovårdarna. Tilläggsinformation Päijät Hämeen Liikunta ja urheilu ry Minna Väisänen, projektkoordinator Tel. (0) 1 70,

34 13 th World Sport for All Congress June 2010 Jyväskylä, Finland Tervetuloa Jyväskylään, ainutlaatuiseen liikunta- ja terveysalan ammattilaisten kohtaamiseen, jossa asiantuntijat noin 100 maasta kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan ja viimeisimpiä tuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista! Lisätietoja ilmoittautumisesta, osallistumismaksuista ja ohjelmasta verkkosivuilta 4 4

35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, Puh , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Vanhalakka, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Arto Piuva, Puh Keltakangas 1, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Päivi Hamunen, Puh. (013) , , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, Puh. (017) , , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Teksti anna suutari kuvat PeTTeri kivimäki, ruokatieto ry Ja studio JuHa sorri Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas KKi-ohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas ilmestyi elokuussa Opas on tarkoitettu ylipainoisille elämäntapamuutoksen tueksi. uusittu painonhallintaopas sisältää käytännönläheisen ja johdonmukaisesti etenevän -viikkoisen ohjelman, jonka aikana vähitellen opetellaan uusia ravitsemus- ja liikuntatottumuksia. Ohjelma johdattaa käyttäjänsä pysyviin elämäntapamuutoksiin rennolla ja nautittavalla tavalla. Oppaan käytännönläheiset ohjeet auttavat samanaikaisesti hallitsemaan painoa, vähentämään yleisiä ylipainoon liittyviä terveysriskejä, kohottamaan kuntoa sekä voimaan hyvin. Johtoajatuksena on, että maltillisilla muutoksilla hyvän syömisen ja liikunnan kokonaisuus saadaan vähitellen kuntoon ja terveellisistä elämäntavoista tulee osa arkea. Oppaan ravitsemusohjeet perustuvat ravitsemusasiantuntija patrik Borgin onnistuneen laihduttamisen malliin. Borgin mallin lähtökohtana on riittävä ja maukas syöminen luontaisen näläntunteen mukaan sekä uusien tapojen opettelu ilman nälkää ja jatkuvaa syömisen stressaamista. Oppaan liikuntaohjelma etenee johdonmukaisesti arkiliikunnan lisäämisen kautta kohti säännöllisen liikuntaharrastuksen omaksumista. Liikuntaohjelmassa on sekä kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua että venyttelyä ja kehonhallintaa. Oppaan liikuntaohjeet on suunniteltu niin, että oppaan käyttäjä pystyy huomioimaan oman kuntotasonsa ja liikuntamieltymyksensä. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas on a4-kokoinen ja siinä on sivua. Opas on tilattavissa toimituskulujen hinnalla osoitteesta se on saatavilla myös pdf-tiedostona osoitteesta -> materiaalit.

37 Ravitsemusmuutokset Ravintoon ja syömiseen liittyvissä muutoksissa keskitytään aluksi niihin muutoksiin, joilla on eniten vaikutusta painoon. Kolme painovaikutuksiltaan tärkeintä muutosta ovat ateriarytmin tasaaminen, kasvisten lisääminen ja energiapitoisten juomien vähentäminen. Oppaan myöhemmillä viikoilla kiinnitetään huomiota riittävään proteiinin ja kuitujen saantiin, terveellisiin välipaloihin sekä herkuttelun ja napostelun kohtuullistamiseen. Myös rasvojen laatuun sekä vähärasvaisten ja -sokeristen tuotteiden valintaan keskitytään oppaan loppupuolella. Liikuntamuutokset Oppaan tavoitteena on lisätä liikuntaa maltillisesti, jolloin liikunta koetaan mielekkääksi ja siitä muodostuu olennainen osa päivittäistä toimintaa. Oppaan ohjelmassa liikunnan lisääminen aloitetaan maltillisesti kohdistamalla huomio aluksi arkiliikuntaan. Opas antaa useita käytännön vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Tehokkuutta arkeen haetaan lisäämällä asteittain kävelyn määrää. Varsinaisen kuntoliikunnan määrä kasvaa erilaisten lihaskuntoharjoitusten avulla sekä uusiin kestävyyskuntolajeihin tutustumalla. Myös tasapainon ja kehonhallinnan kehittämiseen sekä venyttelyyn annetaan ohjeita. aika ELÄMÄnTapaMUUToKSET Onnistu askel kerrallaan painonpudotuksessa. Opas neuvoo uusia elämäntapoja vaihe vaiheelta. 0 kk Ateriarytmin tarkistaminen (vko 1 4) Hedelmien ja kasvisten lisääminen Arkiliikunnan kirjaaminen 1 kk Vähäenergisten juomien valinta (vko 5 8) Kasvisten maukkauden löytäminen Arkiliikunnan lisääminen 2 kk Kuitupitoisten ja proteiinipitoisten tuotteiden valinta (vko 9 12) Kasvisten käytön lisääminen Lihaskuntoharjoittelun ja venyttelyn aloittaminen 3 kk Vähäsokeristen tuotteiden valitseminen (vko 13 16) Arkiliikunnan määrän vakiinnuttaminen 4 kk Rasvan määrän ja laadun tarkistaminen (vko 17 20) Napostelun vähentäminen Kuntoliikunnan aloittaminen 5 kk Ruokavalion kokonaisuuden tarkistaminen (vko 21 24) Monipuolisen liikkumisen jatkaminen (vko 25 28) Uusien liikuntalajien kokeilu ja oman lajin löytäminen (vko 29 32) 6 kk Elämäntapamuutosten vakiinnuttaminen Paino hallintaan -opas K Paino hallintaan -opas on tarkoitettu tueksi painonhallinnan ja pysyvien elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Opas antaa syvällistä tietoa painonhallinnasta ja terveellisistä elämäntavoista. Se soveltuukin mainiosti Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta täydentäväksi materiaaliksi. Oppaan asiantuntijoina toimivat sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki sekä ravitsemustutkija Patrik Borg. Opas on tuotettu yhteistyössä HyväTerveys-lehden ja Finfood Suomen Ruokatieto ry:n kanssa. Maksuton Paino hallintaan -opas on tilattavissa KKI:n tilauspalvelun kautta osoitteesta Tilaajalta veloitetaan oppaiden toimitus- ja postituskulut. 7

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 3. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 4. Julisteet - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm - Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi, 42 x 59,4 cm (A2) 5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 6. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 7. Kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 8. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 9. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 10. Ta chancen! -handbok för trivselvikt - innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition - hjäp till hälsosamma kostvanor 11. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 12. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 13. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 14. Miehen huoltokirja - keskittyy miehisen elämän aiheisiin ja täydentää SuomiMiehen kunto-opasta - asiaa painonhallinnasta, alkoholin käytöstä, liikkumisesta, seksuaalisuudesta ja mielen hyvinvoinnista 15. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 16. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 17. Hyvinvoinnin lähteillä - hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma - sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 27. Miehen huoltokirja Maksuton KKI-materiaali, numero 14. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Maksuton KKI-materiaali, numero 9. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon Maksuton KKI-materiaali, numero 13. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 18. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua 19. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 20. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua 21. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 22. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 23. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 24. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 25. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 26. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 27. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua Muut julkaisut 28. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua Videot, DVD:t ja CD:t 29. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Hyvinvoinnin lähteillä Hyvinvoinnin lähteillä on artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Teemoina ovat asuinympäristö, koti, ihmissuhteet, liikunta, työ ja toiminnallisuus, lepo ja rentoutuminen, ravinto, kulttuuri sekä toimeentulo. Lisäksi kokoelma sisältää tehtävän omien voimavarojen kartoittamiseen. Kokoelma on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Kokoelma on maksuton, mutta tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut. Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä faksi (014) ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen (014) , KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Holm (014) , kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki tapahtumakoordinaattori Niina Valkama (014) , kenttäpäällikkö, vs. Anne Soini tiedotussihteeri, ma. Anna Suutari tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen (014) Kipinät-lehden 2/2009 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA 12.10.2016 Kuntalaisten mielipiteiden huomiointi Kiteen kuntakysely: Mitkä seikat vaikuttavat liikunnan

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa

Kannustaa. Kehittää. Kouluttaa Kannustaa Kehittää Kouluttaa Perustettu 3.12.1994 Maakunnallinen liikunnan ja urheilun kehittämis, yhteistyö ja palvelujärjestö. Jäseninä ovat Kainuun kunnat, valtaosa urheiluseuroista monia maakunnalliset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin 23.09.2015 Uy, Laurea Lohja Minna Vainio Psykoterapeutti, Coach, ft Yrittäjä, yrityksesi tärkein voimavara! Miten huolehdit siitä? SITKUN MUTKUN NYTKUN Pitääkö Flyygeli

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma 17.11.2016 Isosti ja kovaa liikuntaseminaari Päivi Virtanen Liikkuminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke

SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke SALLI Salon liikkuvat lapset -kehittämishanke Anna Karlsson varhaiskasvatuspalveluiden esimies 4.10.2016 Salo lukuina: Asukkaita 53 656 Kunnallisia päiväkoteja ~40 ja niissä hoitopaikkoja 2233 Perhepäivähoitajia

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot