Kylät aktiivisina Kainuussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kylät aktiivisina Kainuussa"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tunnista metabolinen oireyhtymä Motivaatiota rakentamassa Kylät aktiivisina Kainuussa

2 Kipinät Päijät-Hämeessä metalliteollisuuden yhteistyössä on voimaa. Tuleen eikä sohvalle kannata jäädä makaamaan Pääkirjoitus: Yhteistyössä on voimaa 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Metalli liikkuu Päijät-Hämeessä 9 Kolumni: Mistä on kestävä motivaatio tehty? 10 Syksyn teemana painonhallinta 14 Voimalla seitsemän seurahankkeen, osa 2 16 Maalaislääkärille parasta ovat potilaat 18 Liikuntaluuta huiski ahkerasti Kainuussa 20 KKI-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin 22 Liikunta tutustuttaa Suomeen 24 Metabolinen oireyhtymä on useamman riskitekijän summa 26 Ympäristö liikuttaa: Runebergin pyöräretkellä nautittiin pyöräilystä ja saaristomaisemista 28 Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoa 32 MotionsGnistan 34 World Sport for All Congress 35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille: Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas 38 KKI-materiaalit Maahanmuuttajille liikkuminen on tärkeä osa Suomeen kotouttamista. 22 KKI-toimisto lokakuisissa tunnelmissa. Vasemmalta Miia Malvela, Anne Soini, Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen, Katri Väisänen, Niina Valkama, Elina Holm ja Anna Suutari. Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Holm, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Koivuniemi, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Petteri Kivimäki. Paino PunaMusta Oy. 14. vuosikerta ISSN

3 Yhteistyössä on voimaa Kuva Nina Dodd KKI-ohjelman neljäs viisivuotiskausi pyörähtää käyntiin vuoden 2010 alusta. Riittävän liikunnan ja arkisen liikkumisen ohella terveellisten ruokatottumusten merkitys vahvistuu KKI-ohjelman toimintakentässä. Fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tukeminen ovat niin ikään KKI-ohjelman alkavan kauden keskiössä. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -kampanja jatkuu ja monipuolistuu toimenpiteiltään vuonna Kampanjan tarkoituksena on luoda pysyvää toimintakulttuuria fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien miesten aktivoimiseen. Haaste on kirjattu muun muassa nykyisen hallitusohjelman Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jonka toteuttaminen on linjattu KKIohjelmalle valtionneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon toimeenpanosuunnitelmassa. SuomiMies seikkailee -kampanja alkoi vuonna Hyväksi havaittu testaus- ja liikuntakurssimalli on vakiinnuttanut paikkansa terveysliikuntakentässä. Tartu tilaisuuteen -kampanja lanseerattiin vuonna 2005 painonhallintaoppaan sekä asiantuntijaseminaarien voimin. Teema jatkui Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -nimellä syksyllä 2009 uusiutuneella ilmeellä ja päivitetyllä tiedolla 18 paikkakunnan seminaarikiertueella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti yksi keskeinen KKI-ohjelman painopistealue tulee olemaan liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävien mallien ja toimintaympäristöjen kehittäminen ja levittäminen. KKI-ohjelman keskeinen tunnuspiirre on sen vahva poikkihallinnollisuus. Ohjelma kokoaa paitsi liikunta-, sosiaali- ja terveysalojen myös ympäristö- ja liikennehallinnon toimijat. Ohjelmaa toteutetaan niin kunnissa, järjestöissä kuin työelämässä. Eri hallinnonalojen yhteistyötä vahvistaa ja jatkaa valmisteilla oleva opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä Metsähallituksen keskinäinen aiesopimus vuosille Viedään KKI-ohjelmaa yhdessä uudelle kaudelle! Timo Haukilahti KKI-ohjelman puheenjohtaja 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu kuvat Jiri HaLTTuNeN Liikkujan apteekki -hanke vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen ta sekä paikkakunnan liikuntapalveluista, joiden pariin asiakkaan voisi ohjata. Tavoitteena on, että liikunta-asioiden huomioimisesta tulisi apteekeissa automaattinen ajatusmalli ja lisäarvo jo olemassa oleviin palveluihin. Liikkujan Apteekki -hanke käynnistyy ja etenee vaiheittain. Vuoden 2010 aikana toimintamuotoja kokeillaan ja kehitetään Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:n koordinoimissa pilottihankkeissa. Tämän jälkeen toiminnan on tarkoitus levitä kaikille SLU-alueille. Lisätietoja hankkeesta projektisuunnittelija kaisa koivuniemi, puh > Liikkujan apteekki K KKI-ohjelma on käynnistämässä yhteistyössä Hengitysliitto Helin, Suomen Apteekkariliiton ja SLU-alueiden kanssa Liikkujan Apteekki -hankkeen apteekkien aktivoimiseksi huomioimaan liikunta-asiat toiminnassaan. Hankekokonaisuus sisältyy omana KKI-kehittämishankkeenaan Tartu tilaisuuteen -painonhallintakokonaisuuden alle. Hankkeen juuret juontavat Helin ja Apteekkariliiton pitkästä yhteistyöstä muun muassa Lisäaikaa liikunnalle -kampanjassa. Liikkujan Apteekki -hankkeen toimintojen kautta sisällytetään liikunta-asiat vahvemmin osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia ja näin ollen entistä useammin myös osaksi asiakasneuvontatilanteita. Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena on lisätä apteekkien henkilökunnan tietotaitoa liikunnan merkityksestä, liikuntaan liittyvistä työkaluissykettä, seniorit! laulaen ja liikkuen Mukana Pirkko Mannola K KKI-ohjelman Sykettä, seniorit! laulaen ja liikkuen on suunnattu eläkkeelle siirtyville tai siirtyneille. Noin tunnin mittainen ohjelma muistuttaa säännöllisestä liikunnasta sekä positiivisesta asenteesta elämään. Taiteilija Pirkko Mannola laulaa, laulattaa ja jumppaa yhdessä tilaisuuden osallistujien kanssa, haitaria soittaa Pekka Pentikäinen. Fysioterapeutti Marja Laakso-Mutikainen ohjaa puolen tunnin seniorijumpan istuen ja seisten. Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen korostaa tietoiskussa liikunnan merkitystä ikääntyessä. Syyskaudella 2009 Sykettä, seniorit! on vieraillut senioritapahtumissa Mikkelissä, Nummelassa ja Hattulassa. Sykettä, seniorit! jatkuu vuonna Lisätietoja Liisamaria kinnunen, kki-ohjelma, puh

5 eläkeliitolta opas ikääntyvien liikunnan vertaisohjaajille K Eläkeliitto on julkaissut Murtumatta mukana Lujuutta liikkumalla -opaskirjan liikunnan vertaisohjaajille. Kirja on osa kehittämisprojektia, jossa Eläkeliiton lisäksi ovat mukana Suomen Osteoporoosiliitto sekä Svenska pensionärsförbundet. Projektin tavoitteena on lisätä tietoa osteoporoosin ja murtumien ehkäisemisestä. Käytännönläheinen opas sisältää tietoa toiminnan suunnittelusta, ryhmän perustamisesta ja ohjaajan tehtävistä. Mukana on myös valmiita liikuntaohjelmia ja helposti sovellettavia kuvitettuja liikkeitä. Opasta (128 sivua) voi tilata Eläkeliitosta hintaan 10 / kpl + toimituskulut. Tilaukset eläkeliitto ry / Murtumatta mukana, puh. (0) , Terveysliikunnan vaikutusaika K UKK-instituutti on julkaissut uudistetun version Terveysliikunnan vaikutusaika -kortista. Kuva kertoo, miten ja milloin liikuntaa aloittelevalla aikuisella liikunnan vaikutukset alkavat ilmetä. Kortti on tarkoitettu ensisijaisesti terveys- ja liikuntaalan ammattilaisille liikuntaneuvonnan toteutuksen avuksi. Kortti täydentää Liikuntapiirakassa kuvattua terveysliikunnan suositusta. Liikunnan aikaansaamat fysiologiset muutokset elimistön eri osissa tapahtuvat eri aikaan. Venyttelyn liikelaajuuksia li- säävä vaikutus ilmenee heti liikettä toistettaessa. Aineenvaihdunta aktivoituu ja verenpaine alkaa alentua heti ensimmäisestä liikuntakerrasta lähtien. Lihasvoiman suurenemiseen menee muutama viikko harjoittelun aloittamisesta. Joitakin terveysvaikutuksia taas joudutaan odottamaan hyvinkin pitkään. Esimerkiksi hyvän HDL-kolesterolin suurenemiseen voi mennä yli puoli vuotta, ja luuston vahvistuminen on mitattavissa vasta noin vuoden kuluttua. Tilaukset -> materiaalitilaukset 5

6 Teksti Niina Valkama Kuvat Minna Väisänen, Niina Valkama, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES kuva-arkisto / Levypyörä Oy Metalli Liikkuu Päijät-Hämeessä Metalli Liikkuu -hanke on viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan metallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön kohdistuva työpaikkaliikuntahanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yrityksiin liikunnan palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikunnan palvelutuottajien kanssa. Ja ennen kaikkea innostaa työntekijät liikkumaan ja pitämään huolta terveydestään. Hanke käynnistettiin Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Metalliliiton, Toimihenkilöunionin sekä Teknologiateollisuus ry:n toimesta vuonna Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman kolmivuotisen hankkeen pääpaino on ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa sekä liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hankkeen toimesta yrityksissä on järjestetty kerran vuodessa yrityskohtainen liikuntaneuvontapäivä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Päivän aikana henkilöstö on saanut tietoa liikunnan terveysvaikutuksista ja liikuntaryhmistä. Taukoliikuntaa on tehty tutuksi ja osassa yrityksistä työantaja on tarjonnut mahdollisuuden osallistua kuntotesteihin. Liikuntaneuvonnan lomassa myös työterveyshuollon henkilöstö on tullut työntekijöille tutuksi. Työkaveri innostajana Koko henkilöstölle suunnattujen liikuntaneuvontapäivien lisäksi hankkeessa on koulutettu yrityksiin liikuntavastaavia ja liikuntayhdyshenkilöitä. Koulutuksia on järjestetty 1 2 vuodessa ja jokaisesta yrityksestä on ollut osallistujia koulutuksissa. Liikuntavastaavien koulutuksissa on käsitelty muun muassa yrityskohtaisen liikuntastrategian suunnittelua ja toteutusta. Tavoitteena on, että liikuntavastaavilla on valmiudet ja työkaluja suunnitella yrityksen työpaikkaliikuntaa jatkossa itsenäisesti oman tiimin tukemana, kertoo hankekoordinaattori Minna Väisänen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä. Liikuntayhdyshenkilöt puolestaan ovat työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka toimivat liikuntavastaavan tukena. Nämä henkilöt vievät liikuntaviestiä työpaikalle kollegan ja vertaisen roolissa sekä mahdollisesti myös järjestävät liikuntaa. Erityisesti vertaisen rooli ja se, että liikuntayhdyshenkilöt eivät ole himoliikkujia on koettu hyväksi liikuntaviestin eteenpäin viemisessä, Väisänen kertoo. Yhdyshenkilöt ovat saaneet koulutusta muun muassa liikuntasuosituksista, liikunnan vaikutuksista, viestinnästä ja taukoliikunnan ohjaamisesta. Liikun- tayhdyshenkilöksi on voinut hakeutua kuka tahansa asiasta kiinnostunut työntekijä tai toimihenkilö. Työntekijöille hanke on tarjonnut säännöllisiä liikuntaryhmiä ja lajikokeiluja. Maksuttomat lajikokeilut on toteutettu työntekijöiltä tulleiden toiveiden mukaan. Lajikokeilut on suunnattu vähän liikkuneille ja niiden aikataulut on pyritty järjestämään niin, että ne palvelisivat sekä toimihenkilöitä että vuorotyöläisiä. Tuntumaa on otettu muun

7 Metalli Liikkuu -hankkeen yritykset teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunut BE Group oy ab (henkilöstö suomessa 40) hitsausratkaisuja ja -laitteita tuottava Kemppi oy (40) betoni- ja teräsrunkojen liitoksia kone- ja laiteperustuksiin sekä deltabeam betonoitavia liittopalkkeja valmistava peikko Finland oy (0) maanalaiseen ja maanpäälliseen poraukseen ja louhintaan sekä teiden kunnossapitoon koneita ja laitteita toimittava Sandvik Mining and Construction oy (Lahdessa 10) ruostumattomasta teräksestä keittiötasoja ja -altaita (stala Oy) ja ruostumattomia teräspalkkeja valmistava (stalatube Oy) Stala-Yhtiöt oy (170) Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. >> muassa sulkapalloon, vesijumppaan ja vesijuoksuun. Säännöllisesti kokoontunut liikuntaryhmä on ollut kävelyhölkkäkoulu vähän liikkuneille. Aloite ryhmän perustamisesta tuli yhden yrityksen liikuntayhdyshenkilöltä. Osallistujilta saatu palaute on ollut myönteistä ja ryhmä on innostanut myös ohjaajaa. Kävelyhölkkäkoulu oli yksi parhaimmista liikuntaryhmistäni. Ryhmä tavoitti paljon työntekijöitä, jotka eivät olleet aikoihin ottaneet hölkkäaskeleita. Kun 50-vuotias mies hölkkää ensimmäistä kertaa sitten armeijan, on se todella palkitsevaa niin ohjaajalle kuin osallistujalle itselleenkin, muistelee ryhmän ohjaajana toiminut Väisänen. Työterveyshuolto tiivisti mukana Yritysten työterveyshuollot ovat olleet hankkeessa tiiviisti mukana alusta asti. Yli 30 vuotta työterveyshoitajana työskennellyt Satu Aikio Okeroisten työterveysasemalta korostaa hyvän suunnittelun merkitystä ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta. Metalli Liikkuu -hankkeessa yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja juuri sellaista, mitä sen pitäisi olla. Hankekoordinaattori Väisänen painottaa myös työterveyshuollon roolia. Kaikessa toiminnassa työterveyshuollon rooli on ollut merkittävä. Työterveyshoitajat ovat aktiivisesti ohjanneet liikunnan tarpeessa olevia ihmisiä alkaviin ryhmiimme. 7

8 >> Etenkin terveydellisessä riskiryhmässä olevien työntekijöiden kartoittamisessa ja ohjauksessa työterveyshoitajat ovat paljon vartijoina. Riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden kohdalla aktivointia ei voi jättää yrityksen liikuntayhdyshenkilön harteille, vaan työterveyshoitajan ja lääkärin panos on merkittävä. Metalli Liikkuu -hankkeessa työterveyshoitajat ovat voineet ohjata riskiryhmään kuuluvia työntekijöitä myös elämäntaparyhmään. Elämäntaparyhmässä osallistujat ovat saaneet ohjausta sekä asiantuntija- ja vertaistukea esimerkiksi painonhallintaan. Viimeisenä toimintavuotena hankkeessa pilotoidaan palveluketjumalli, jossa työterveyshuollossa todetulla diabetesriskipotilaalla on mahdollisuus osallistua kunnan sosiaali- ja terveystoimen elintaparyhmiin. Tavoitteena on tehdä elintaparyhmiin ohjaaminen pysyväksi käytännöksi. Liikuntayhdyshenkilöiden toiminta uutta yrityksissä Suomessa noin 500 henkilöä työllistävässä Kemppi Oy:ssä liikuntayhdyshenkilöiden rekrytoiminen ja kouluttaminen oli yksi päätavoitteista, kun yritys lähti mukaan Metalli Liikkuu -hankkeeseen. Yrityksellä on Lahdessa kolme eri toimipistettä ja tavoitteena oli, että jokaiseen toimipisteeseen saadaan koulutettua liikuntayhdyshenkilöt. Nyt meillä on seitsemän liikuntayhdyshenkilöä, vähintään kaksi joka toimipisteessä, iloitsee kehityspäällikkö Harri Kivelä. Kivelä nostaakin liikuntayhdyshenkilöiden rekrytoinnin ja toiminnan yhdeksi hankkeen positiivisimmista anneista. Myös Stala Oy:ssä liikuntayhdyshenkilöiden toiminta on otettu vastaan myönteisesti. Stalassa ei ole aikaisemmin ollut selkeää suunnitelmaa työpaikkaliikunnan organisoinnista, joten tämä on ollut uuden opettelua kaikille. Ensimmäisen HR-budjetin teimme viime keväänä, kertoo Helena Järvenpää Stala Oy:stä. Henkilöstökoordinaattorina työskentelevä Järvenpää on hankkeessa täysillä mukana. Hän on yksi yrityksen kuudesta liikuntayhdyshenkilöstä ja pyrkii omalla esimerkillään sytyttämään liikuntakipinän Stalan reilun 170 hengen joukkoon. Työyhteisöjen liikuntahankkeissa on tyypillistä, että toimintaan osallistuu pääsääntöisesti niitä, jotka jo liikkuvat, ja liikunnallisesti passiiviset jäävät tavoittamatta. Myös Metalli Liikkuu -hankkeessa liikkumattomien tavoittaminen on ollut haasteellista. Liikkumattomien aktivointi ja mukaan saaminen on suurin haaste. Kempissä on saatu mukaan uusia liikkujia ja aktiivien kohdalla liikkuminen on monipuolistunut. Yksipuoleisesti kestävyyslajia harrastaneet ovat innostuneet kokeilemaan vaikkapa kuntosaliharjoittelua. Lomautukset passivoivat Myös Metalli Liikkuu -hankkeen yrityksissä taloustaantuma näkyy ja tuntuu. Jokaisessa yrityksessä on viimeisen vuoden aikana käyty yt-neuvotteluita tai lomautettu osa henkilöstöstä. On selvää, että jatkuvat lomautukset ja epätietoisuus tulevasta hankaloittavat säännöllisen toiminnan organisointia ja passivoivat työntekijöitä. Kivelä ja Järvenpää näkevät myös kolikon toisen puolen. Lisääntynyt vapaa-aika tulisi kääntää mahdollisuudeksi harrastaa ja huolehtia työkunnosta. Työnantaja voi motivoida ja kannustaa paljonkin, mutta loppujen lopuksi vastuu omasta liikkumisesta on meillä jokaisella itsellämme. Metalli Liikkuu -hankkeen aikana syntyneiden käytäntöjen pysyvyyttä Järvenpää ja Kivelä eivät lähde ennustamaan. He näkevät kuitenkin, että hankkeen myötä tutuksi tulleet yritykset ja verkostot ovat voimavara, joita kannattaa hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi työpaikkaliikunnan organisoinnissa. Mikäli Järvenpään suunnitelmat toteutuvat, niin ainakin viiden eri yrityksen liikuntayhdyshenkilöt tulevat pian tapaamaan toisensa. i Lisätietoja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Minna Väisänen, hankekoordinaattori puh. (03) , Metalli Liikkuu hankkeen ohjausryhmä Lahden Urheilukeskuksessa. Ylärivi (vas.) Jaakko Väyrynen (Teknologiateollisuus ry), Tuija Koskinen (Sandvik Mining and Construction Oy), Helena Järvenpää (Stala-Yhtiöt Oy), Harri Kivelä (Kemppi Oy), Raija-Maija Päiviö (Suomen Terveystalo Oy) Arto Virtanen (P-HLU) Alarivi (vas.) Mai-Brit Salo (P-HLU), Minna Väisänen (P-HLU)

9 Teksti psykologi riikka turku Mistä on kestävä motivaatio tehty? Olet ehkä viime aikoina harkinnut elämäntapojen muuttamista huomattuasi ikääntymisen mukanaan tuomia merkkejä kehossasi: vyötärö levenee ja keskittymiskyky kapenee, juhlista toipuminen vie jo kaksi päivää eikä töissäkään jaksa enää innostua entiseen malliin. Epäilet kuitenkin motivaatiosi kestävyyttä, se on ennenkin lopahtanut heti alkuunsa. Viime syksynä hankittu sykemittari on vielä pakkauksessaan ja keväinen kuntosalikorttikin jäi vähälle käytölle. Mikä mahtaa olla kestävän motivaation resepti, mitä siihen tarvitaan ja kuinka paljon? Motivaatio perustetaan vankalle tietopohjalle. Useimmat kertovat sellaisen kyllä löytyvän, mutta se on saattanut käyttämättömänä rapautua tai haparoitua ajan saatossa luvun tietämys terveistä elintavoista voi yllättää ja lisätä uuden tiedon janoa. Hämmästyitkö kuullessasi, että on sittenkin parempi voidella leipä margariinilla kuin korvata rasva juuston palalla? Omega-kuutosista ei puhuttu mitään 70-luvulla, eikä silloin leivottu vielä liikuntapiirakoitakaan. Oman terveystietämyksen aukkojen paikkaaminen on helppoa nykyisessä tietoyhteiskunnassa, mutta entä motivaatioreseptin seuraava tekijä: riittävät taidot? Esimerkiksi ruokavaliomuutokset vaativat myös asianmukaisia ruoanlaittotaitoja. Hyviä aikomuksia ja suunnitelmia ei voi syödä, vaan teoria pitää pystyä viemään myös käytäntöön keittiön puolella. Liikunnan aloittaminen pitkän sohvaperunakauden jälkeen kysyy sekin taitoa lähteä liikkeelle riittävän rauhallisesti. PPP eli pitää pystyä puhumaan voi tarkoittaa myös pientä päätöstä päivässä tai jopa perustaitojen pikaista päivitystä! Jos ja kun tieto ja taito ovat jo hallinnassa, tarvitaan vielä kolmas motivaation perusaines: ympäristön tuki ja kannustus lähipiiristä. Jos perheesi ja työtoverisi ovat hengessä mukana ja tekevät sinua kannustavia havaintoja sekä kommentteja, on motivaatio hyvissä käsissä. Sen sijaan vähättely ja jopa läheisten pilkanteko nakertaa sitkeänkin muutoksen tekijän motivaatiota tehokkaasti. Oma avoimuus voi auttaa saamaan läheisetkin mukaan muutokseen tai ainakin toimimaan niin, etteivät he tietämättään sabotoi projektiasi tyrkyttämällä vielä yhtä pasteijaa tai ylimääräistä tupakkataukoa. Jos olet yksinasuva eikä tukijoita löydy läheltä, on oman palkitsemisjärjestelmän rakentaminen erityisen tärkeää. Mikä on se palkinto, jonka lupaat itsellesi joka päivä, joka viikko tai edes joka kuukausi pitääksesi yllä muutossuunnitelmaasi? Tiedon, taidon ja tuen yhdistelmä ei kuitenkaan kanna kovin pitkään ilman oikeaa asennetta, joka toimii ikään kuin hiiva taikinassa. Jos tavoittelet pikaista ja nopeaa tulosta ilman todellista sitoutumista pysyviin muutoksiin, lässähtää motivaatiosi nopeasti alkumetreillä. Se saattaa myös alkuun nousta lupaavasti, mutta lopahtaa äkillisesti, jos et ole valmistautunut kohtaamaan erilaisia muutoksen esteitä ja takapakkivaiheita. Kaikki tai ei mitään asenne on paras keino haudata lupaavakin motivaation alku ja saada itselleen jälleen yksi epäonnistumisen kokemus. Onnistuja antaa itselleen aikaa muutokseen ja ennen kaikkea luvan välillä repsahdella. Hän tietää, että juuri nuo hetket opettavat meitä eniten siitä, mihin tilanteisiin ja tekijöihin kannattaa jatkossa panostaa. Kestävän motivaation ainekset alkavatkin olla jo kasassa ja jäljelle jää viimeisenä muutoksen tekijän muu elämäntilanne. Muutoksen ajoitus ja ympäröivät puitteet sanelevat paljon sen toteutumisen todennäköisyyttä. Miten paljon voimiasi vievät pakolliset kuviot työmaalla ja perhe-elämän puolella? Jos elämässä on juuri nyt tasainen vaihe ja ylimääräistä potkua löytyy, on taivas rajana omille muutossuunnitelmille. Jos kuitenkin perusarki on jo täynnä vauhtia ja tiukkoja aikatauluja, kannattaa muutos räätälöidä sen mukaiseksi. Ruokapäiväkirjan sijaan voi olla järkevämpää pitää hemmottelupäiväkirjaa ja keskittyä oman henkisen hyvinvoinnin tukemiseen sekä stressin hallintaan. Kääri siis hihat ylös ja aloita oman muutosmotivaatiosi sekoittaminen. Jos jokin tekijä puuttuu tai sitä on liian vähän, ei resepti toimi ja joudut puuttuvat palaset vielä hankkimaan. Apua saat tarvittaessa terveydenhuollon ammattilaisilta, mutta pääkokki olet sinä itse. Alkupaloiksi suositellaan pysähtymistä sekä peiliin katsomista : onko kuvasi sellainen kuin toivot vai sellainen kuin pelkäät? i

10 Seminaarien yhteydessä oli mahdollista tutustua kahvakuulaharjoitteluun Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen opastuksella. Syksyn teemana painonhallinta Teksti Anna Suutari Kuvat Miia Malvela, Anne Soini, Anna Suutari ja Katri Väisänen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti syksyllä 2009 yhteistyössä SLUaluejärjestöjen, läänien ja kaupunkien kanssa Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -painonhallintakiertueen. Kiertueen puitteissa kuluneen syksyn aikana järjestettiin 18 eri paikkakunnalla päivänmittainen painonhallintaan ja elämäntapamuutoksiin keskittynyt seminaari. Seminaarit kokosivat yhteen noin aihepiiristä kiinnostunutta liikunta-, terveys- ja ravitsemusalan ammattilaista, jotka työssään ohjaavat ihmisiä elämäntapamuutoksissa. 10

11 >> Painonhallinnasta ei saa tehdä epämukavaa. ravitsemustutkija Patrik Borg Patrik Borg Asiantuntijoita eri aloilta Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -seminaarien asiantuntijaluennoista vastasivat ravitsemustutkija Patrik Borg, sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki, psykologi Riikka Turku sekä Diabeteskeskuksen lääkärit Pirjo Ilanne-Parikka ja Vuokko Kallioniemi. Lisäksi ohjelmaan mahtui kullakin paikkakunnalla paikallisen painonhallintatyön esittelyä eri näkökulmista. Borg ja Mustajoki vuorottelivat eri paikkakuntien seminaariohjelmissa. Heidän luento-osuutensa käsittelivät terveellisen ravinnon ja oikean syömisasenteen merkitystä painonhallinnassa. Riikka Turku puolestaan kertoi seminaariväelle omaan käytännön ohjauskokemukseensa ja tutkimustuloksiin perustuvaa tietoa siitä, mikä ihmistä motivoi muutokseen. Lisäksi hän pyrki luennossaan kumoamaan elämäntapaohjaukseen yleisesti liitettyjä harhauskomuksia. Diabeteslääkärit Ilanne-Parikka ja Kallioniemi vuorottelivat eri seminaaripaikkakunnilla. Heidän luennossaan keskityttiin metabolisen oireyhtymän seurauksiin, ehkäisyyn ja hoitoon sekä liikunnan merkitykseen lihavuudesta johtuvien sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Paino hallintaan rennolla asenteella Suomalaiset luulevat tietävänsä kaiken terveellisestä syömisestä, mutta itse asiassa meillä on paljon väärää tietoa ja uskomuksia hyvästä syömisestä, Patrik Borg totesi. Borg kertoi havainneensa sekä omassa ohjaustyössään paino-ongelmaisten kanssa että tutkimustulosten perusteella, että parhaat tulokset painonhallinnassa saavutetaan yhdistämällä sopivat ruokavaliomuutokset rentoon ja joustavaan syömisasenteeseen. Borgin resepti onnistuneeseen painonpudotukseen onkin, ettei painonhallinnasta saa tehdä epämukavaa, koska kukaan ei siedä epämukavuutta loputtomiin. Kaikkia asioita ei myöskään tarvitse yrittää laittaa kerralla kuntoon. Tärkeämpää on keskittyä muutamiin olennaisiin muutoksiin. Ongelmallista Borgin mukaan kuitenkin on, etteivät ihmiset tiedä, millä muutoksilla todellisuudessa on eniten vaikutusta painoon. Yleensä, kun ihmiset alkavat laihduttaa, he jättävät rasvat pois ja valitsevat vähäsokerisimpia tuotteita sekä alkavat liikkua rajusti. Näillä muutoksilla on kuitenkin pieni tai jopa haitallinen vaikutus painoon. Ateriarytmin tasaamisella, syömiskäyttäytymisen normalisoimisella ja kasvisten lisäämisellä saadaan aikaan paljon merkittävämpää painonlaskua, Borg tiivisti. Syömiskäyttäytymisen normalisoimisella Borg tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen tulisi syödä aina jo pieneen tai kohtalaiseen nälkään. Nälkää ei pidä yrittää huijata siirtämällä syömistä, koska tämä johtaa ainoastaan luonnollisen nälänhallinnan häiriintymiseen. Tärkeää on myös syödä jokaisella aterialla itsensä kylläiseksi ja hyvällä omallatunnolla! Lautasmalli kunniaan! Professori Pertti Mustajoki liputtaa perinteisen lautasmallin puolesta. Kun vähintään puolet lautasesta täytetään alhaisen energiapitoisuuden omaavilla kasviksilla, pysyy aterian kalorimäärä maltillisena. Syömällä lautasmallin mukaisesti laihduttajakin voi syödä huoletta vatsansa täyteen jokaisella aterialla, koska kylläisyydentunne saadaan aikaan pääosin kasviksilla eikä energiapitoisemmilla ruoka-aineilla. Lääkärinä Mustajoki haluaa painottaa ennen kaikkea laihtumisen positiivisia terveysvaikutuksia. Jo vähäisenkin 11

12 >> 12 painonpudotuksen teho perustuu siihen, että laihdutettaessa vastaontelon sisällä oleva rasva vähenee suhteellisesti enemmän kuin ihon alla oleva rasvakudos. Sairaudet johtuvat juuri tästä sisäelinten ympärille kertyvästä ja niiden välissä olevasta rasvasta. Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. Painonpudotuksella on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi veren sokeri- ja rasva-arvoihin sekä verenpaineeseen. Mustajoki muistutti, että painonhallintaa on myös se, ettei päästä vuosien myötä painoaan nousemaan. Innostava ja rohkaiseva ohjausasenne motivoi Elämäntapamuutoksessa ohjaajan tuki on usein korvaamaton. Ohjauksen onnistumisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä luomaan ohjaustilanteisiin kannustava ja motivoiva ilmapiiri, joka syntyy ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutuksesta. Pelkkä tiedon kaataminen ohjaajalta ohjattavalle ei takaa muutoksen onnistumista. Elämäntapamuutoksiin sitoutuminen edellyttää ohjattavalta asenneja tunnetason työskentelyä, jota ohjaaja voi valmentavalla lähestymistavalla tukea. Ohjaajan on myös muistettava, ettei ketään voi pakottaa muutokseen. Motivaatio muutokseen nousee ohjattavasta itsestään. Muutos pitää nähdä mahdollisuutena, ei pakkona. Ohjaaja ei päätä ohjattavan puolesta, vaan päätäntävallan täytyy säilyä ohjattavalla, Riikka Turku korosti. Turku muistutti seminaariyleisöä myös siitä, että muutosvalmius on tilannesidonnaista. Valmius tehdä muutoksia kehittyy tiettyjen vaiheiden kautta. Tänään muutoshaluton voi huomenna olla hyvinkin muutosvalmis. Metabolisen oireyhtymän hoito on lisäsairauksien ehkäisyä Diabeteskeskuksen ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kannusti seminaareihin saapuneita ammattilaisia tarttumaan rohkeammin potilaan elämäntapaohjaukseen, jos todetaan, että potilaalla on metabolinen oireyhtymä tai kohonnut riski sairastua siihen. Pelottelua ei tarvita, mutta varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä metabolisesta oireyhtymästä johtuvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Kannattaa muistaa, että metabolisen oireyhtymän ehkäisy ja hoito on diabeteksen ja valtimotautien ehkäisyä, Ilanne-Parikka tähdensi. Metabolisesta oireyhtymästä kärsivän elämäntavoissa on yleensä korjattavaa useallakin eri osa-alueella. Usein yksi tärkeimmistä muutoskohteista on liikunnan lisääminen. Tässä kohtaa Ilanne-Parikka peräänkuuluttaakin terveydenhuoltohenkilöstöltä ja liikunta-alan ammattilaisilta tiiviimpää yhteistyötä. Henkilökohtainen liikuntasuunnitelma olisi hyvä suunnitella yhteistyössä terveysalan asiantuntijan kanssa, jolloin henkilön kunto, terveydentila, liikuntarajoitteet ja erilaiset riskitekijät voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon. Uutta materiaalia käytännön työn tueksi Syksyn kiertueella esiteltiin myös KKIohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas. KKI:n kenttäpäällikkö Anne Soini tutustutti seminaariyleisön painonhallinnan tueksi tarkoitettuun käytännönläheiseen ja johdonmukaisesti etenevään oppaaseen. Ajatuksena on, että kun yhdessä käymme oppaan läpi ja tutustumme sen sisältöön, niin sitä on helpompi hyödyntää omassa ohjaustyössä, totesi Soini, joka omassa osuudessaan keskittyi erityisesti liikunnan merkitykseen painonhallinnassa. Seminaariväen keskuudessa uusittu opas koettiin tervetulleeksi tukimateriaaliksi ohjaustyöhön. Oppaan esittely seminaareissa sai kovasti kiitosta. KKI-ohjelma on julkaissut yhteistyössä Ruokatieto ry:n ja HyväTerveyslehden kanssa myös Paino hallintaan - opaskirjasen, joka omalta osaltaan täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - opasta. Molemmat oppaat on tarkoitettu ylipainoiselle elämäntapamuutoksen tueksi. Oppaista on tarkempi esittely lehden sivuilla Näytteilleasettajien tarjonta täydensi seminaarien antia Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen valtakunnalliset yhteistyökumppanit Normomedical Oy, PhysioTools Oy sekä Easyeat Oy kiersivät ahkerasti seminaaripaikkakuntia. Normomedicalin myyntipäällikkö Mirja Salo esitteli näyttelyosastolla Omronin laajaa askel-, verenpaine- ja kehonkoostumusmittarivalikoimaa. Mika Huotarin opastuksella seminaarivieraat pääsivät tutustumaan PhysioTools-ohjelmistoon, jonka avulla on mahdollista laatia ja tulostaa erilaisia harjoiteohjeita esimerkiksi painonhallintaohjaustyön tueksi. Veera Setälä puolestaan tutustutti yleisön syömisen suunnittelun ja hallinnan tueksi tarkoitettuun easyeat-ravintopalveluun. Seminaarien yhteydessä oli mahdollista tutustua myös CSteel-ulkokuntosalilaitteisiin sekä kahvakuulaharjoitteluun Voimatoimen Tuomo Kilpeläisen opastuksella. Myös Keskon Ravintokoodi.fi-palvelu esittäytyi osalla seminaaripaikkakunnista. Näyttelyosaston tarjon-

13 Jo muutaman kilon laihtuminen näkyy terveyden kohenemisena. professori Pertti Mustajoki Pertti Mustajoki taa täydensivät paikalliset palvelut ja palveluntarjoajat. Painonhallintateema koetaan tärkeäksi Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen seminaarit saivat innostuneen vastaanoton eri puolilla Suomea. Seminaarien osallistujamääristä ja osallistujien palautteesta päätellen tämäntyyppiselle toiminnalle on kysyntää ja aihepiiri koetaan tärkeäksi. Eri tahojen saumattomalla yhteistyöllä on suuri merkitys tämän tärkeän asian eteenpäin viemisessä. KKI-ohjelma tulee jatkossakin panostamaan painonhallintateemaan, joka on yksi ohjelman kolmesta painopistealueista fyysisesti huonokuntoisten ja terveysongelmista kärsivien miesten aktivoimisen sekä pienten ja keskisuurten työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien tukemisen ohella. KKI-ohjelma on myös tulevaisuudessa mukana kehittämässä ja levittämässä liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtääviä malleja ja toimintaympäristöjä. i 13

14 2 Voimalla seitsemän seurahankkeen osa seitsemän uutta seuratoiminnan kehittämishanketta käynnistyi syksyllä 00. Hankkeista kuusi jatkaa toimintaansa toisen tukikauden ajan. Kipinät-lehden edellisessä numerossa 1/2009 esiteltiin neljä seurahanketta, joiden toiminnasta vastaavat Joensuun Voimistelu ja Liikunta ry, Jyväskylän Naisvoimistelijat, Kaustisen Pohjan-Veikot sekä Kemin Lämärit. Nyt ovat vuorossa Mikkelin Kilpa-Veikkojen, Puijo Wolley Junioreiden ja Puistolan Urheilijoiden hankkeiden esittelyt. Teksti Miia MaLVeLa kuvat studio JuHa sorri Ja seurahankkeet Uudet lentopallotuotteet aloittelijoille jattua, ja sisältää peliä pehmopallolla sekä liikkuvuus-, tasapaino- ja kehonhallintaharjoituksia. Tuotteistaminen on vaatinut paljon suunnittelu- ja testaustyötä. Mallin pohjalta on rakennettu Lentopalloliitolle omaa terveysliikuntatuotepakettia, joka on tarkoitus pilotoida kymmeneen suomalaiseen seuraan nimellä FITVOLLEY, kertoo Määttä. 14 Puijo Wolley Juniorit aloitti hankkeen myötä aikuisille suunnatun liikuntatoiminnan kehittämisen. Terveysliikunta on aloitettu seurassa ihan nollapisteestä. Seuran strategia on ollut rakentaa terveysliikuntatuotteet oman lajin ympärille. Tavoitteena on toiminnan jatkuminen hankkeen jälkeenkin, kertoo hankevetäjä Saku Määttä. alkeiskurssit ja viäntölentis Puijo Volleyn lentopallotuotteet ovat lentiksen alkeiskurssit sekä Viäntölentis. Alkeiskurssit antavat valmiuksia lähteä mukaan lentopallon harrasteryhmiin. Viäntölentistä on tuotteistettu yhteistyössä Lentopalloliiton kanssa. Harjoittelu on oh- Lottovoitto Seura on neuvotellut Kuopion kaupungilta käyttöönsä Neulamäen koulun liikuntatilat. Vastineeksi Puijo Wolley huolehtii koulun iltakäytön valvonnasta. Neulamäki-projekti on ollut lottovoitto. Saamme hallinnoida arki-iltojen käyttöä omien joukkueiden sekä harrasteryhmien kesken. Olemme rakentaneet tiloihin oman kuntosalin, jossa järjestetään matalan kynnyksen kuntosaliohjausta sekä painonhallintakurssia. Puijo Wolley on käynnistämässä myös yrityksille ja yhteisöille suunnattua lentopallopuulaakia yhdessä alueen muiden lentopalloseurojen kanssa. Puulaakille on tullut kysyntää aloittaneilta harrasteryhmiltä, joten puulaakin kehittäminen koko Savon alueelle on seuraava tuotteistettava kohde, toteaa Määttä. i Yhteystiedot Puijo Wolley Juniorit ry Hankevetäjä saku Määttä Puh

15 Kuntoon juoksukoulussa Mikkelin Kilpa-Veikot on yleisurheiluseura, jolla on monipuolista kilpailu- ja harrastustoimintaa. Hankkeen myötä seurassa on käynnistynyt matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Yhteistyössä Etelä-Savon Liikunnan kanssa järjestetyt Hyvän Olon Juoksukoulut ovat olleet ryhmistä suosituimpia. Juoksukoulut sopivat kaikenkuntoisille, koska osallistujat jaetaan ryhmiin juoksukoulun alussa tehtävän kuntotestin perusteella. Osallistujia kiinnostaa oman kunnon kohottamisen lisäksi juoksutekniikan kehittäminen. Pakettiin kuuluva harjoitusohjelma innostaa monia säännölliseen ja tavoitteelliseen harjoitteluun, kertoo Terttu Kirvesmies Mikkelin Kilpa-Veikoista. Maratonkouluja on räätälöity myös yrityksille. Mikkelin alueen urheiluseurat, Kilpa-Veikot muiden mukana, ovat saaneet käyttöönsä Mikkelin entisen varuskunnan kuntotalon, joka on kunnostettu harrastuskäyttöön. Talon mittavat puitteet ja ympäröivä maasto esteratoineen tarjoavat hyvät mahdollisuudet urheiluseurojen toiminnalle. Kilpa-Veikkojen tavoitteena on tulevaisuudessa suunnata entistä enemmän kunto- ja terveysliikuntatoimintaa yrityksille. i Yhteystiedot Mikkelin kilpa-veikot ry Terttu kirvesmies Puh Monipuolinen puistola Helsingissä Puistolan kaupunginosassa asukkaat ovat pian kaupungin kovakuntoisimpia. Puistolan Urheilijat järjestää toimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille useassa eri lajissa. Hankevetäjä Minna Aronen toteaa kuntoliikunnan vanhojen ja uusien ryhmien suosion yllättäneen heidät tänä syksynä. Tilausta olisi ollut vieläkin useammalle ryhmälle kuin resursseja on tällä hetkellä tarjota. Esimerkiksi Gymstick-ryhmiä perustettiin lisää. Lisäksi uutena matalan kynnyksen tuotteena käynnistyi Asahi. Hankkeen aikana kunto- ja terveysliikuntaryhmien määrä on kasvanut kahdeksasta 30:een. Liikkujille on tarjolla kunto- ja naisliikuntajaostojen yhdessä toteuttama viikottainen ohjelma. Lisäksi Puistolan Urheilijat tekee yhteistyötä Helsingin kaupungin lähiöliikuntaprojektin kanssa sekä tarjoaa yrityksille liikuntatunteja, virkistyspäiviä, kunto- ja terveysliikuntatestejä ja luentoja. Määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet ja toiminnan pääpaino onkin jatkossa monipuolisuuden ja laadun kehittämisessä, toteaa toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo 80-vuotiaan seuran tulevaisuudensuunnitelmista. Toimintaa suunnataan jatkossa myös enemmän vanhusten palvelutaloihin sekä sairaaloiden henkilökunnalle, hän lisää. Miehet ja mimmit SuomiMies-ryhmät ovat kiinnostaneet vähän liikkuvia miehiä. Toiveiden ja taso-erojen perusteella äijäryhmiä on jo kaksi: kuntoilijat sekä pelimiehet. Samalla teemalla liikkuvat seurassa myös naiset. Kunnon mimmit -ryhmässä kokeillaan erilaisia lajeja aina kuntonyrkkeilystä koripalloon. Haasteena hankkeen aikana olemme nähneet tulevien varusmiesten heikon kuntotason. Tätä varten järjestämme varusmiespalvelukseen astuville oman ryhmän ammattitaitoisen personal trainerin johdolla. Jatkossa toimintaa pyritään laajentamaan myös reserviin astuville, kertoo Leppäsaajo. i Yhteystiedot Puistolan urheilijat ry Toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo Puh kki-hankekoordinaattori Minna aronen Puh

16 Ilman potilaita en olisi tässä. Tapani Tapsa Kiminkinen on monille tuttu helposti lähestyttävänä maalaislääkärinä, vaiettuihin aiheisiin tarttuvana tietokirjailijana ja sanavalmiina esiintyjänä. Miehen syksy onkin kiireinen. Uutta tuotantokautta kuvataan Tohtori Kiminkinen -televisiosarjaan, sormet syyhyävät kirjoittamaan ja luennoimaan kysytään enemmän kuin ylipäätään ehtii. Silti Kiminkinen laittaa Saarijärven terveysaseman potilaat etusijalle. Tieto lisää tuskaa ja kuitu paskaa. Mutta ei oikeanlainen tieto, painotti maalaislääkäri SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella. 16 Kyllä tällainen julkisuuden määrä vetää miehen nöyräksi. Pidän työstäni ja iloitsen siitä, että ihmisetkin pitävät siitä, mitä minulta saavat. Potilaat ja työni lääkärinä ovat kuitenkin kaiken perusta. Suora puhe, josta on karsittu lääkärille tyypillinen virkakielisyys ja turha hyssyttely, on Kiminkisen tavaramerkki. Hän sanoo asiat niin kuin ne ovat, eikä se usein ole herkkänahkaisen kuultavaa. Mutta ei Tapsa kuitenkaan kylmä tai tilannetajuton ole, päinvastoin. Potilaat jakavat kiitosta rehellisyydestä ja siitä, että Kiminkinen osaa lähestyä potilasta ihmisenä ei valkotakkisena asiantuntijana, joka osoittelee viat sormella. Laittaa SuomiMiehet liikkeelle Kiminkinen iskee kansan syviin riveihin. Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän Kiminkisellä on kuulijoita. Pienillä seurantaloilla voi olla viisikin sataa kuulijaa lähipitäjiä myöten eivätkä kaikki ole aina sopineet sisällekään, hämmästelee Kiminkinen. Etenkin miehiin Kiminkisen tyyli vetoaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueella Kiminkinen oli mukana 18 paikkakunnalla kertomassa miehen terveyden vaaranpaikoista. Lavan takana hän saikin pitää praktiikkaa yhden jos toisen miehen tullessa keskustelemaan arkaluontoisista asioista. Miehet hän kannustaa oman hyvinvointinsa puolesta ensi töiksi liikkeelle. Tuleen ja sohvalle ei kannata jäädä makaamaan. Siitä ei saa kuin palo- ja makuuhaavoja, jos niitäkään, vinkkaa Kiminkinen oluen, makkaran ja penkkiurheilun kolmiyhteyteen jämähtäneille miehille. Kiminkinen on kotoisin Saarijärven kyljestä Pylkönmäeltä, kuten laulajapojat Tommi Soidinmäki ja Mikael Konttinen. Laulaa en tosin osaa minulla on vain tämä kova ääni. Helsingissä hän kävi opiskelemassa, mutta on tehnyt koko uransa terveyskeskuslääkärinä Saarijärvellä. Ulla-vaimon kanssa he ovat olleet yksissä jo lukioikäisistä saakka. Heillä on kolme aikuista tytärtä. Kiminkinen on aktiivinen liikunnan lähettiläs. Hän on urheillut koko ikänsä ja ollut mukana polkaisemassa käyntiin erilaisia liikuntahankkeita. KKI-toimintaankin hän on alun perin tutustunut KKI-ohjelman hankekilpailun kautta. mutta on myös kulttuurimiehiä Maalaislääkäri pitää esiintyjäesikuvanaan toista Saarijärven suurta miestä, Tarmo Mannia. Tapsa avaakin esiintymisensä usein voimakkaasti Eino Leinon, Tommy Tabermannin tai Edith Södergranin runoilla. Yleisö jähmettyy kuuntelemaan hiiren hiljaa väkevää lausuntaa. Mahtipontisuutta seuraa kuitenkin välitön sutkautus rennosti saarijärveläisittäin. Kiminkisen esityksissä vuorottelevat luontevasti draama ja huumori. Sain kirjoittamisen juuret äidiltäni, joka oli innokas runojen kirjoittaja ja lausuja. Sieltä minuunkin iski kulttuurin palo. Kiminkinen on kirjoittanut kolme kirjaa ja neljäs on viittä vaille valmis. Uusin kirja käsittelee sosiaalista latistamista: kuinka ihminen syttyy ja sammuu, kuinka muiden kannustus antaa voimaa tai vastavuoroisesti lannistaa. Kirjoittaa haluaisin paljon enemmänkin, mutta kun en millään ehdi. Kirjoittaminen on minulle rentoutumista. Saan henkisen orgasmin, kun saan vangittua paperille erityisen hienon ajatuksen. Ja lukea, siihen ei ole aikaa yhtään, huokaa kulttuuria janoava tohtori. Saarijärvellä Kiminkinen on paitsi lääkäri ja luennoitsija myös kulttuurivaikuttaja. Kirmot-kulttuuritapahtuman järjestelyissä hän on ollut mukana alusta asti. Taitavasti Kiminkinen yhdisteleekin intohimojaan liikuntaa ja kulttuuria. Jo ensimmäisessä KKI-hankkeessaan hän pyöritti kyläkuntien välistä kisaa, jossa oli mukana kuntoliikuntaa ja kulttuuria. Ulla-vaimo kehitteli siihen erityisen kulttuurin kuntokortin. Tapsan tahdit ovat nykyisellään niin kiihkeät, ettei elosta tulisi yhtikäs mitään, ellei puoliso olisi toimissa vahvasti mukana, kiittelee Tapsa. i Kirjat Terveys pidentää ikää maalaislääkärin elämäntapaopas (2007) Maalaislääkärin viimeisimmät kiusaukset (2008) Henki ja elämä (2009)

17 Lääkäri, luennoitsija, kirjailija, seuramies ja perheenisä Tapani Kiminkinen taipuu moneksi Tapani Kiminkinen on tuttu kasvo Kunnon Laivalla. Tämä on minulle rentoutumista. Nautin, kun saan kerrankin olla vain yleisössä kuuntelemassa, oppimassa ja keskustelemassa. Teksti Katri Väisänen Kuvat Jiri Halttunen ja Liisamaria Kinnunen Maalaislääkärille parasta ovat potilaat 17

18 Teksti anna suutari kuvat MarJaTTa PikkaraiNeN LiikuNTaLuuTa huiski ahkerasti Kainuussa Proagria kainuu ry ja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus käynnistivät keväällä 00 Liikuntaluuta-kampanjan, jonka tavoitteena oli lisätä kainuulaisten kylien liikunta-aktiivisuutta ja henkistä hyvinvointia yhdessäolon ja sosiaalisen toiminnan merkeissä. Hanke onnistui hienosti tavoitteessaan aktivoida kainuulaisia kyläyhteisöjä liikunnallisen elämäntavan pariin. Peräti 1 kylää eri puolilta kainuuta lähti mukaan leikkimieliseen kilpailuun, jossa kerrytettiin yhteisiä liikuntakilometrejä. 1 Yhteisöllisyyttä liikunnan keinoin Maaseudulla ihmisten välinen vuorovaikutus ja kyläily eivät ole enää niin voimissaan kuin ennen. Liikuntaluutakampanja ideoitiin keinoksi saada ihmiset yhteen liikkumaan, ProAgria Kainuun järjestövastaava Marjatta Pikkarainen valottaa hankkeen taustoja. Liikuntaluuta ei suinkaan ole ensimmäinen hanke, jolla Kainuun maa- ja kotitalousnaiset pyrkivät aktivoimaan jäsenistöään liikunnan pariin. Kainuun piirikeskus on ollut mukana Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisissa Miljoona kilometriä liikuntaa - ja Sentit peliin -kampanjoissa. Lisäksi se on jo pitkään järjestänyt osana työhyvinvointihankkeitaan liikuntapainotteisia kuntokursseja maaseutuyrittäjille. Tämänkertaisen hankkeen kohderyhmä olivat Maa- ja kotitalousnaisten Kainuun piirikeskuksen noin 60 jäsenyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä noin Jäsenistö koostuu kainuulaisten kylien asukkaista, joista useat ovat entisiä maatalousyrittäjiä. Koska jäsenistön ikähaitari painottuu yli 40-vuotiaisiin, oli tavoitteena korostaa arki- ja hyötyliikunnan tärkeyttä ikääntymisen tuomien vaivojen ehkäisyssä sekä yhdessäolon ja kylien sosiaalisen toiminnan merkitystä mielen hyvinvoinnin kannalta. Leikkimielinen kilpailu kannusti liikkeelle Liikuntaluuta-hankkeen ydin oli liikuntakampanja, jossa kylien asukkaita kannustettiin keräämään liikuntakilometrejä puolen vuoden ajalta. Liikuntakilometrejä saattoi kerätä esimerkiksi soutaen, kävellen tai pyöräillen. Kilometrejä sai kerryttää yhdeksän kuukauden aikana helmi lokakuussa 2009, mutta kampanjakilometrit ilmoitettiin vain kuudelta eniten kilometrejä kerryttäneeltä kalenterikuukaudelta. Kilometrien seuraamista varten jokainen osallistuja sai KKI-kuntokortin, johon kilometrit merkittiin. Leikkimielinen, mutta samalla sopivan vakavasti otettava kylien välinen kilpailu kannusti ihmisiä liikkeelle. Yhteisen tavoitteen eteen ponnistelu nosti myös omalta osaltaan kyläläisten mehenkeä, Pikkarainen toteaa. Eniten liikuntakilometrejä kerrytti Pohjavaaran kyläseura ry Sotkamosta, joka palkittiin aktiivisuudestaan ProAgria Kainuun edustajakokouksessa Kajaanissa. Tavarapalkintojen lisäksi tarjolla oli mainetta ja kunniaa ja ennen kaikkea parempi kunto. Kaveri mukaan lenkille Liikuntaluuta-hankkeessa kannustettiin myös ottamaan kaveri mukaan liikkumaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa apuna oli niin sanottu kyläluuta, johon merkittiin touko lokakuun ajalta kaikki ne liikuntakerrat, jolloin kyläläiset olivat liikkuneet yhdessä jonkun toisen kanssa. Kyläluutaan merkityistä yhteisistä liikkumiskerroista laskettiin lopputulokseen lisäkilometrejä laskukaavalla yksi tunti yhteistä liikuntaa = yksi lisäkilometri.

19 Tavoitteena oli, että ihmiset innostuisivat hakemaan vaikka naapurin mukaan lenkille, Pikkarainen kertoo. Kyliä kannustettiin myös pistämään pystyyn säännöllisesti kokoontuvia liikuntaryhmiä. Säännöllisesti viikoittain tai kuukausittain touko lokakuussa kokoontuneista liikuntaryhmistä kyläluutaan kertyi lisäkilometrejä kolminkertaisesti eli 1 h = 3 km. Kylillä onkin järjestetty muun muassa erilaisia jumppia, yhteisiä kävelylenkkejä ja luontoretkiä sekä pelattu porukalla lentopalloa ja jalkapalloa. Yhteinen tekeminen on kannustanut ihmisiä myös omaehtoiseen liikuntaan. Monet ovat innostuneet hankkimaan omat kävelysauvat ja aloittaneet niiden avulla uuden aktiivisen harrastuksen. Starttirahoista potkua kylätapahtumille Osa Liikuntaluuta-hankkeen saamasta KKI:n hanketuesta käytettiin myöntämällä aktiivisimmille kylille 70 euron suuruinen starttiraha toiminta-avustuksena liikunnallisen tapahtuman järjestämiseen. Lisäksi viidelle avustuksen saajaksi valitulle kylälle myönnettiin yhteiseen liikuntatuokioon asiantuntijavetäjä. Tässä tehtiin yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n sekä Vuokatin Urheiluopiston kanssa, joista saatiin testaajia ja ohjaajia kylien tapahtumiin. Starttiraha-avustuksien turvin Heinämäen kylällä Sotkamossa järjestettiin kehonkoostumusmittaukset ja UKK-kävelytestit, joista vastasi Kainuun Liikunnan testaaja. Kerälän kyläläiset Suomussalmelta puolestaan pääsivät tutustumaan latinorytmeihin ja erityyppiseen voimisteluun urheiluopiston ohjaajan johdolla. Nivan kylällä Kuhmossa liikuttiin teemalla Venytellen Vetreäksi. Tapahtuma sisälsi muun muassa opastettua sauvakävelyä, jonka lomassa tehtiin lihaskuntoliikkeitä. Sapsoperän kylä Sotkamossa innostui järjestämään Kesäolympialaiset, joihin järjestyi yhteistä liikunnanohjausta urheiluopiston kautta. Sotkamolaisen Suovaaran kylän tavoitteena oli liikkuvuuden ja lihasvoiman lisääminen sekä rentoutus teemalla Kehon ja mielen liikuntaa. Liikunnalla ikääntymistä vastaan Marjatta Pikkaraisen mukaan kyliä ei ollut vaikea houkutella mukaan liikuntakampanjaan. Liikunnalla ja yhdessä tekemisellä nähdään olevan selkeä yhteys ihmisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia ja liikuntaa ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen ennaltaehkäisijänä arvostetaan hyvin paljon. Kyllä se varmasti oli päämotiivi mukaan lähdölle, Pikkarainen arvioi. Pikkaraisen mukaan hankkeen puitteissa järjestettyyn liikuntaan osallistuneiden ihmisten kiinnostus liikuntaan on syventynyt liikuntakokeilujen myötä. Moni haluaisi enemmän tietoa liikunnan laadusta esimerkiksi sykeseurannan avulla. Tässä saattaisikin olla ainesta hankkeen jatkolle, Pikkarainen kaavailee. i Lisätietoja Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/proagria kainuu ry Järjestövastaava Marjatta Pikkarainen puh

20 KKi-ohjelmalta tukitoimia kansakunnan terveysongelmiin PAINOPISTEENÄ huonokuntoiset miehet, painonhallinta ja työyhteisöt 0

21 Teksti Katri Väisänen Kuvat Petteri Kivimäki ja Studio Juha Sorri KKI-ohjelman neljäs viisivuotiskausi alkaa vuodesta Tulevalle kaudelle ohjelman toimintaa on tiivistetty kolmeen keihäänkärkeen, joihin KKI-ohjelma on määritelty yhdeksi toteuttajatahoksi valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Miesten seikkailu jatkuu SuomiMies seikkailee -kampanjalla. Painonhallintamallien kehittämiseen ja levittämiseen keskitytään Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanjalla. Työyhteisöihin suunnataan molempien kampanjoiden sekä erilaisten kehittämishankkeiden voimalla. SuomiMies seikkailee Tosiasia on, että suomalaiset miehet ovat yhä nuorempina yhä huonommassa kunnossa. Armeijan kutsunnoista kerrotaan hälyttäviä uutisia, joita vahvistaa muun muassa Kymenlaakson Liikunta ry:n Kunnossa kassulle -hanke. Parikymppiset miehet ovat niin huonossa kunnossa, etteivät selviä ehjin nahoin armeija-ajasta. On siis selvää, että KKI-ohjelmakin tulee nuoria miehiä vastaan SuomiMies seikkailee -kampanjallaan. Enää ei pidetä tiukasti pitää kiinni 40+ ikärajasta, vaan kampanjalla tavoitellaan myös vuotiaiden ikäryhmää. Vuosien 2007 ja 2008 rekkakiertueen testitulokset osoittivat, että itse asiassa miehet sieltä vähän vanhemmasta 60+ ikäluokasta ovatkin paremmassa kunnossa. Eläkkeellä jää ehkä enemmän aikaa pitää huolta itsestään, mutta jos kroppa on kuralla jo viiskymppisenä, ei eläkkeelläkään ole enää paljon tehtävissä. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Kiire, huonot ruokailutottumukset ja riittämätön liikunta ajavat meidät väistämättömään sairauskierteeseen. Päällä on jo valitettava buumi aikuistyypin diabetesta, metabolista oireyhtymää, tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä sydän- ja verisuonitauteja. Moni säilyisi terveempänä, mikäli liikakiloja olisi pystytty välttämään tai karistamaan vuosien varrella. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanja on KKI-ohjelman vastaisku yhä synkemmille ylipainotilastoille. Kampanjan puitteissa kootaan, kehitetään ja levitetään erilaisia painonhallinnan ja elämäntapamuutosten toimivia malleja ja työkaluja. Asiantuntijaseminaareilla jaetaan eväitä alan ammattilaisille ja materiaaleilla tuetaan itse elämäntapamuutoksia tekeviä. Lisävuosia työelämään Työelämän alati kasvavat vaatimukset, kiire ja stressi vaativat veronsa. Tämän päivän työntekijät kärsivät usein monenlaisista terveydellisistä ongelmista. Työnantajatkin ovat taloudellisesti tiukassa paikassa, mutta heidän tulisi silti muistaa huolehtia työntekijöidensä työhyvin- voinnista. Sijoitus työhyvinvointiin tuo pennoset takaisin työntekijöiden työvuosina. Tulevan kauden aikana KKI-ohjelma keskittyy yhtenä painopistealueenaan nimenomaan työyhteisöjen työhyvinvointiin. Työyhteistöihin suunnataan erilaisia kehittämishankkeita sekä molempia muita kauden kärkikampanjoita. i Lisätietoja SuomiMies seikkailee -kampanja Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela p Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kampanja Kenttäpäällikkö Anne Soini p Työyhteisöt Tapahtumakoordinaattori Niina Valkama p

22 22 Teksti ja kuvat Liisamaria Kinnunen Alina Hämäläinen (takana) osallistuu säännöllisesti vesijumppaan. Täältä saa voimaa, Hämäläinen kiteyttää. Liikunta tutustuttaa Suomeen Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla Liikunnan tuoma puna hehkuu poskilla, kasvot sädehtivät. Inkerinsuomalainen Alina Hämäläinen on juuri noussut altaasta, maahanmuuttajien vesijumpasta. Hän ylistää liikunnan vaikutuksia hyvään oloon tietäen, mistä puhuu. Muutin mieheni kanssa Suomeen kolme vuotta sitten. En tuntenut ketään, ja istuin vain kotona. Masennuin. Sokeriarvotkin kohosivat. Alinan miehen, Viktor Hämäläisen olkapää oli kipeä, eikä käsi liikkunut kunnolla. Kun pariskunta tapasi Vantaan sosiaalitoimistossa Eteri Sarre Kvenetadzen, tapahtui elämässä muutos. Sarre kutsui heidät maahanmuuttajien vesijumppaan luvaten, että Viktorin olkapää paranee. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Viktor pyörittää kivutta kättään. Alina ei tarvitse masennuslääkkeitä, ja sokeriarvot ovat normaalit. Eteri antaa ihmisille terveyttä ja voimia, Alina Hämäläinen kiittää vesijumppaohjaajaansa, Eteri Sarrea. Liikunnan ja urheilun promoottori Eteri Sarre Kvenetadzelle liikunnan edistäminen on sydämen asia. Tarmokas nainen on itsekin maahanmuuttaja, Georgiasta. Sarre on entinen huippu-urheilija. Sarre ohjaa liikuntaa Vantaan maahanmuuttajille suunnatun KKI-hankkeen viidessä ryhmässä ja tekee päivittäin vapaaehtoistyötä liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin hyväksi. Sarre soittaa puhelimitse maahanmuttajien perään muistuttaen, että he ovat tervetulleita liikkumaan. Kysyn maahanmuuttajilta, mitä lajeja he haluavat harrastaa ja sen mukaan kokeilemme eri liikuntamuotoja. Kun näen, kuinka onnellisia he ovat jumpan jälkeen, saan siitä voimaa, Sarre iloitsee työnsä tuloksista. Ei ihme, että lähes jokainen maahanmuuttaja kertoo tulleensa liikunnan pariin nimenomaan Eteri Sarren toimesta. Suomeen 17 vuotta sitten muuttanut Makedonian albaani, Fazliova Ibadet on osallistunut Sarren jumppiin noin kymmenen vuoden ajan. Keppijumpasta aloitin. Vesijumpassa olen käynyt neljä vuotta, siitä lähtien, kun Eteri ryhtyi ryhmää vetämään. Olen töissä kaupassa, ja työnantajan kanssa on sovittu, että viikoittain vähintään yksi ilta on vapaa. Silloin pääsen vesijumppaan. Ryhmässä tapaa muita, ja se on tärkeää. Yksin ei ole hyvä olla, Ibadet muistuttaa sosiaalisen yhdessäolon merkityksestä. Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla on jo neljäs maahanmuuttajien liikuntaa edistävä KKI-hanke Vantaalla. Teemme tiivistä yhteistyötä yli hallinnonalojen. Sanoisin, että se on Vantaan

23 vahvuus, toteaa Vantaan monikulttuurisuusasiain koordinaattori Hannele Lautiola. Liikuntatoimen ja Vantaan Liikuntayhdistyksen kanssa meillä on erittäin tiivis kumppanuus, samoin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kun Eteri Sarren vetämä jumppa loppui, terveyskeskuksen lääkäri ihmetteli jumpan loppumista. Se näkyi kuulemma heti lääkärin vastaanotolla asiakkaiden lisääntyneinä vaivoina. Vantaalla maahanmuuttajien yhdistyksissä on toivottu liikunnan sisällyttämistä toimintaan. Sitä myöten on kasvanut myös yhteistyö yhdistysten kanssa. Maahanmuuttajaliikuntaa Vantaalla maahanmuuttajien liikunta käynnistyi 2000-luvun alussa somaliperhetyön projektin kautta kesäleirillä. Iltaisin lasten mentyä nukkumaan naiset kokoontuivat yhteen tanssimaan somalialaisia tansseja. Naiset pyysivät, että leirikeskuksessa vapaaehtoisohjaajana toiminut Eteri Sarre ryhtyisi ohjaamaan heille liikuntaa. Vantaan maahanmuuttaja-asioista vastaavassa vapaa-ajan ja asukaspalvelutoimialassa haettiin hankkeelle rahoitusta, ja ohjattu liikunta käynnistyi. Tänäkin päivänä Sarre on mukana kaikessa Vantaan maahanmuuttajaliikunnassa. Kow, laba, saddex yksi, kaksi, kolme Jumppakepit heiluvat ylös, alas, sivulta sivulle ja yläviistoon somalinaisten KKIjumpassa. Normaalisti torstai-illan jumpassa käy reilut 20 somalinaista, mutta tällä kertaa sattuu olemaan somalialaisten juhla Helsingissä, joten naisia on paikalla vain muutama. Jumppa antaa naisille hengähdystauon kotitöistä. Myöhässä jumppaan saapuneen somalinaisen perheessä on viisi lasta, joista nuorin on kolme kuukautta. Hetki toisten naisten seurassa piristää, kuten ketä tahansa tuoretta äitiä. Eteri Sarre komentaa naiset tekemään vatsalihaksia. Kow, laba, saddex kannustaa Sarre somalin kielellä. Äidiksi viimeisimpänä tullut saa helpotusta. Muita Sarre piiskaa lempeästi tekemään muutaman vatsalihasliikkeen lisää. Ei, Eteri, ei enää, pyytää yksi jumppaaja nauraen. Eteri ei hellitä, vaan komentaa iloisesti jatkamaan. Muut yhtyvät nauruun. i Liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeen liikuntaryhmät Tiedot kerätty syyskuulta 2009 K Ryhmiä: 5 kpl K Osallistujia: 84 (naisia 64, miehiä 20) K Osallistumiskertoja: 208 K Osallistujamäärät lajeittain: - Keppijumppa: Vesijumppa: 59 - Jumppa ja koripallo: 36 K Osallistujat äidinkielen mukaan: - venäjä: 28 henkilöä - somalia: 25 henkilöä - viro: 9 henkilöä Muita: burma, georgia, thai, ukraina, suomi, muut Viktor Hämäläinen nauttii vesijumpasta ja pyöräyttää olkapäätään, joka on kuntoutunut vesijumpalla. Vantaan tietoja ( ) K Asukasluku: K Maahanmuuttajia: (8,5 %) K Suurimmat ryhmät äidinkielen mukaan: venäjänkieliset 4 000, vironkieliset yli ja somalinkieliset Eteri Sarre Kvenetadze ohjaa maahanmuuttajien vesijumppaa Tikkurilan uimahallissa kaksi kertaa viikossa. Somalinaisten jumpassa nautitaan liikunnan lisäksi yhdessäolosta. 23

24 Teksti Anna Suutari on useamman riskitekijän summa 24 Metabolinen oireyhtymä (MBO) on jo suurimmalle osalle suomalaisista tuttu termi. Joskus tuntuu, että sydänsairauksien vaaratekijöistä, ruokavaliosta ja liikunnasta on nykypäivänä niin paljon tietoa tarjolla, ettei kenellekään pitäisi olla epäselvää, mistä palikoista terveellinen elämäntapa koostuu. Silti suomalaisia pelotellaan hyvinvointiamme uhkaavalla lihavuuspommilla eikä valitettavasti aivan suotta! Onko ongelma sitten ihmisten ymmärtämättömyydessä vai valistuksessa? Yleiselle tasolle jäävä valistus ei välttämättä kosketa ihmistä syvemmin. Hän tarvitsee konkreettista, yksilöllistä, omaan tilanteeseensa sopivaa tietoa ja neuvontaa: Mitä MBO juuri minulla tarkoittaa ja mitkä ovat minulle sopivat hoitokeinot, Diabeteskeskuksen ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka toteaa. Vastuu itsellä, mutta tukea tarvitaan Ilanne-Parikka tähdentää, että jokainen aikuinen päättää itse elintavoistaan, syömisestään ja liikunnastaan. Tavoitteiden asettamisen, aktiivisen vastuunoton ja toiminnan tueksi ihmiset kuitenkin tarvitsevat omakohtaisesti merkityksellistä tietoa ja motivaatiota. Myös Kun syödään enemmän kuin kulutetaan, ylimääräiset ravintoaineet varastoituvat rasvana elimistöön. Rasvaa alkaa kertyä lihaksiin ja vatsaonteloon sekä sisäelimiin, erityisesti maksaan, mikäli perinteinen rasvakudos ei pysty vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa rasvaa. Vatsan alueen rasva kasvattaa vyötärönympärystä ilmeten omenalihavuutena, joka on yksi metabolisen oireyhtymän riskitekijä. Kuvassa ylhäällä terve maksa ja alhaalla rasvoittunut maksa, jossa rasva näkyy valkoisina kertyminä. Maksakuvien lähde: Anna Kotronen ammattilaisilta sekä vertaisilta saatava tuki ja kannustus ovat tärkeitä. Terveydenhuollon ammattilaisen tehtävä on tuoda esille asian vakavuus, elintapahoidon ja liikunnan merkitys sekä arvioida mahdolliset liikuntarajoitukset. Liikunnanohjaukseen kannattaa satsata aikaisempaa enemmän. Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten välinen tiiviimpi yhteistyö tässä suhteessa olisi varmasti hyödyllistä. Elintavat muotoutuvat pitkälti jo lapsuudessa ja nuoruudessa, joten nuorisoon panostaminen myös liikunnassa kannattaa. Koskettaa jo joka neljättä keski-ikäistä Metabolista oireyhtymää esiintyy prosentilla suomalaisista keski-ikäisistä. Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan aineenvaihduntahäiriötä, jossa samalle henkilölle on kasautunut useampia valtimosairauksien vaaratekijöitä. Oireyhtymän keskeinen syy on vyötärömitan kasvaminen. Ihannemitta on miehillä alle 94 ja naisilla alle 80 senttimetriä. Varsinaisesta vyötärölihavuudesta puhutaan, kun mitat kasvavat miehillä yli sataan ja naisilla yli 90 senttimetriin. Pelkkä vyötärönympäryksen kasvaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että henkilöllä olisi metabolinen oireyhtymä. Sen lisäksi määrittelyyn tarvitaan vähintään kaksi muuta riskitekijää, Ilanne-Parikka selventää. Metabolisen oireyhtymän muita valtimosairauksille altistavia riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, kohonnut veren rasva-arvo (triglyseridi), matala hyvä kolesteroli (HDL) tai kohonnut verensokeri (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes).

25 Jo 10 prosentin painonpudotus vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia. Vaarallinen rasva kertyy vatsanseudulle Perintötekijöillä on vaikutusta perusaineenvaihduntaan ja rasvan varastoitumiseen. Liiallinen syöminen suhteessa kulutukseen johtaa energiaylimäärään, mikä normaalisti varastoituu tavalliseen rasvakudokseen ja lihominen on niin kutsuttua päärynälihavuutta. Jos rasvakudos ei pysty vastaanottamaan kaikkea tarjolla olevaa rasvaa, sitä alkaa kertyä vatsaonteloon ja sisäelimiin, erityisesti maksaan. Vyötärönympärys kasvaa ja syntyy omenalihavuus, Ilanne-Parikka selvittää vyötärölihavuuden syntyä. Metaboliseen oireyhtymään liittyy valtimoiden toimintahäiriöitä ja tulehdusreaktioita. Oireyhtymä myös kasvattaa alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja valtimosairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja sydäninfarktiin sekä aivovaltimosairauksiin ja aivohalvaukseen. Tupakoimattomalla henkilöllä, jolla metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttyvät, on noin kaksin kolminkertainen valtimotaudin vaara. Riski kasvaa sitä mukaa, mitä kauemmin metaboliseen oireyhtymään liittyvät riskitekijät ovat vaikuttaneet ja mitä enemmän samalla henkilöllä on muita valtimotaudin riskitekijöitä. Näitä ovat muun muassa tupakointi ja vähäinen liikunta. pienikin painonpudotus auttaa Metabolisen oireyhtymän hoidossa laihduttaminen ja painonhallinta sekä sopiva ruokavalio ja liikunnan lisääminen ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen kuuluvat myös metabolisen oireyhtymän hoitoon. Jo 10 prosentin painonpudotus eli satakiloisella kymmenen kiloa, vähentää vatsaontelon rasvaa noin 30 prosenttia. Usein nähdään, että jo muutama kilo alaspäin korjaa merkittävästi aineenvaihduntahäiriöitä, Ilanne-Parikka kuvaa painonpudotuksen hyötyjä. Liike on lääke Liikunnan lisäämisellä on myös useita positiivisia vaikutuksia. Sen lisäksi, että liikunta tukee painonhallintaa ja auttaa laihtumisessa, sillä on suora vaikutus verensokeriin, verenpaineeseen, rasvaarvoihin ja verisuonten toimintaan. Jos henkilö ei ole liikkunut aiemmin ollenkaan, kannattaa lähteä liikkeelle arkiliikunnan lisäämisestä ja aluksi vaikka vain 15 minuutin kävelylenkeistä. Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä on, että kestoa ja tehoa lisätään asteittain niin, että vähintään joka toinen päivä harrastetaan noin minuuttia kestävyystyyppistä liikuntaa elimistön tuntemuksia kuunnellen. Hyvä tehon mittari on, että hengästyttää ja hikoiluttaa hieman, mutta pitää pystyä puhumaan. Kestävyyskunnon lisäksi tulisi kehittää lihaskuntoa pari kertaa viikossa jumpalla, omatoimisesti punteilla tai kuntosalilla. Liikuntapäiväkirjan pitäminen ja askel- tai sykemittari voivat toimia liikuntaharrastuksen motivaation ylläpitäjinä, Ilanne-Parikka vinkkaa. i Lisätietoa metabolisesta oireyhtymästä -> tietoa diabeteksesta -> tyypin diabetes -> metabolinen oireyhtymä Pirjo ilanne-parikka K Pirjo ilanne-parikka on sisätauteihin ja diabetekseen erikoistunut lääkäri. Hän työskentelee diabeteskeskuksen ylilääkärinä suomen diabetesliiton kurssikeskuksessa Tampereella. ilanne-parikka on ollut mukana kirjoittamassa useita diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä oppaita. ilanne-parikka luennoi Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -kiertueen seminaareissa otsikolla Metabolisen oireyhtymän ehkäisy ja hoito sekä liikunnan käypä hoito -suositus. 5

26 [ ympäristö liikuttaa ] Teksti LiisaMaria kinnunen kuvat MaTTi HirVONeN, LiisaMaria kinnunen runebergin pyöräretkellä NauTiTTiiN PyöräiLysTä Ja saaristomaisemista Lauantaiaamu aukenee syksyisen lämpimässä säässä. aurinko pilkahtelee pilvien lomasta. Helsingin kauppatorin reunalla, torikojujen takana kuhisee. Monenlaisia polkupyöriä on parkissa. Monissa pyörissä on vaihteet, mutta ei läheskään kaikissa. Väki pakkaa saamiaan eväspaketteja pyörän sivulaukkuihin tai selkäreppuihinsa. On alkamassa runebergin pyöräretki Helsingistä Porvooseen. Retkeilijät jakautuvat tasoryhmiin, joko nautiskelijoihin, leppoisiin, reippaisiin tai vauhdikkaisiin. Vauhdikkaiden ryhmään ei tosin ole ilmoittautunut kukaan. Lihaksia verrytellään pumppujumpan tahtiin Helsingin kaupungin liikuntaviraston lahjoittamia heijastimia apuna käyttäen. Heijastimille on käyttöä myöhemminkin syksyn pimeillä. Järjestetty retki madaltaa kynnystä lähtöön Moni Runebergin pyöräretkelle osallistunut on mielessään ajatellut Porvoota sopivana pyöräilykohteena. Nyt siihen tarjoutuu mahdollisuus järjestetyllä retkellä. Reilun kolmenkymmenen osanottajan joukko täyttyi nopeasti. Pyöräilykuntien verkoston, Etelä- Suomen Liikunnan ja Urheilun, Suomen Ladun, Helsingin Ladun, Vantaan Ladun sekä KKI-ohjelman järjestämä Uudenmaan maakuntaretki suunniteltiin osallistujille mahdollisimman helpoksi. Matkaa taitetaan oppaan johdolla tasoryhmissä polkien, ja huoltoauto ajaa varmuudeksi mukana. Paluuliput on varattu valmiiksi m/s J.L. Runebergille, joka liikennöi kesän päätteeksi viimeisen kerran. polkien helsingistä porvooseen Helsingin kauppatorilta suuntaamme itään, Sörnäisten ja Hermannin kautta Arabianrantaan, jossa pääsemme katsastamaan Viikin luontovalvojan Eero Haapasen kaukoputkesta kaukana voi-

27 runebergin pyöräretkelle kokoonnuttiin Helsingin kauppatorilla. eväspaketit nautittiin söderkullan kartanon piha-alueella. Monelle Porvoon kävijälle 10-luvulta näköalapaikaksi vakiintunut jääkauden aikainen siirtolohkare, Näsinkivi on uusi tutustumiskohde. ylhäältä tasanteelta avautuvat maisemat suomen toiseksi vanhimpaan kaupunkiin. retken vetäjien Jarkko eskolan Helsingin Ladusta ja Matti Hirvosen Pyöräilykuntien verkostosta juttutuokio laivalla. Lähes satavuotiaaseen teräsrunkoiseen laivaan mahtuu noin 40 polkupyörää. runebergin pyöräretkeläiset nauttivat saaristomaisemista paluumatkalla Porvoosta Helsinkiin. Helsinkiläinen Jarkko Eskola oli lukenut runebergin pyöräretkestä eslun verkkolehdestä. eskolalle polkupyörä on sekä liikkumisväline että kulkuneuvo. käpylässä asuva eskola toteaa polkupyörän olevan kätevin kulkuväline Helsingissä. eläkepäiviään viettävä eskola polkee kauppamatkat ja aikoinaan työmatkat sujuivat myös pyörällä. innokkaana pyöräilijänä eskola houkutteli kaksi veljeään mukaan. eskola antaa runebergin pyöräretkelle järjestelyineen täydet viisi tähteä. anneli Vakkuri tunnustautuu innokkaaksi pyöräilijäksi. kolmentoista kilometrin työmatkat suuntaansa sujuvat polkien. Talvisin työmatkapyöräily vaihtuu sisätiloihin, spinningiksi. Vakkurille pyöräily sopii nivelongelmien vuoksi, ja hän kertoo sen olevan yksi tärkeimmistä syistä pyöräilyharrastukselleen. Vakkuri suosittelee pyöräilyä muillekin. malinjatornin päällä olevaa kahta kalasääskeä. Yksi Helsingin uusimmista asuinalueista näyttää viihtyisältä. Meren rantaan on rakennettu kävely- ja pyörätie. Matka jatkuu Porvoon vanhalle maantielle, jota kutsutaan Uudeksi Porvoontieksi. Noin puolessa välissä matkaa Söderkullan kartanon mailla nautimme retkieväitämme. Sää on pyöräilyyn mitä parhain. Välillä on aurinkoa, ja ilma on sopiva, ei liian lämmin, kuten moni retkeläinen kiteytti. Lihaksille lepoa laivalla Saavumme Porvooseen iltapäivällä, takana on lähes 60 kilometriä. Vastassamme on retken jyrkin ylämäki Näsinmäelle. Ylhäällä sijaitsee Näsinkiven näköalatasanne. Ihastelemme maisemia yli vanhan kaupungin, jonka asuttaminen alkoi jo ja 1300-luvuilla. Vanhan kaupungin mukulakivikatuja pitkin poljemme laivarantaan, missä m/s J.L. Runeberg on jo odottamassa. Vielä on hetki aikaa käydä pesemässä retken hiet Porvoon urheiluhallien suihkuissa. Joku jättää suihkumahdollisuuden väliin ja suuntaa Brunbergin tehtaanmyymälään herkkuostoksille. Laivamatkalla lepuutamme lihaksiamme ja ihastelemme syksyisen kaunista saaristoa. Matka Porvoosta takaisin Helsingin kauppatorille kestää kolme ja puoli tuntia, joten kokoonnumme laivalla. Kaikki saavat muistoksi diplomin päivän reippailusta. Illansuussa saavumme Helsinkiin, josta jokainen polkaisee kotiinsa. Lauantain syysilta on vielä valoisa. i 7

28 Teksti katri VäisäNeN kuvat Jiri HaLTTuNeN, Miia MaLVeLa, anna suutari Ja katri VäisäNeN Voimaa, iloa, rytmiä ja tasapainoa kunnon Laivalla virkistytään, verkostoidutaan ja viisastutaan

29 >> etsitkö iloa? Tai voimaa työn, parisuhteen, perheen ja vapaa-ajan tasapainottamiseen? Ovatko elimistösi rytmit kadoksissa? kaipaako keskivartalosi korsetti huoltoa, lantio rytmiä tai hauis treenausta? Olisitko valmis vastaanottamaan uusia ideoita työhösi ja virikkeitä ohjaamiseesi? kaikkea tätä ja paljon muuta tarjottiin kunnossa kaiken ikää -ohjelman kunnon Laivalla.

30 >> K Professori ja filosofi Maija-Riitta ollila esitti, että suorituskeskeinen yksilökulttuuri on tullut tiensä päähän. ihminen kaipaa ympärilleen laumoja ja haluaa olla osa jotakin ryhmää. Omassa laumassa kukin saa olla sellainen kuin on, eikä tarvitse enää olla se ainutlaatuinen suuri persoona, jota yksilökeskeinen kulttuuri on peräänkuuluttanut. Ollilla kyseenalaisti myös ajattelumme siitä, että on edettävä aina pienin askelin. Helposti ajattelemme, että pienet askeleet eivät tuo läsnäolevaan hetkeen suurta muutosta. Ollilan esimerkki joka-aamuisesta mietiskelyhetkestä, joka vaikutti koko perheen ja hänen itsensä päivärytmiin, kuitenkin osoitti, että puolen tunnin tuokio sekoitti hetkeksi koko perheen elämän. K Tutkimusmatkailija patrik Degerman avasi ajattelua ääriolosuhteiden kokemuksillaan. Veikka gustafssonin kanssa tehty antarktiksen vaellus kertoi tarinan luottamuksesta ja selviytymisestä. yli 0 asteen pakkasessa tuulisella lumiaavikolla vaanii arvaamattomia vaaroja, jolloin toinen ihminen on ainoa henkiinjäämisen turva. side toiseen ei toki synny itsestään, vaan vaatii erilaista tiimiytystä. Tämä parivaljakko sai apua tiimiytykseensä muun muassa Nasalta. K Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka julisti työrauhan. Hän kertoi karuja totuuksia suomalaisesta työelämästä: työn mielekkyys on vähentynyt, kiire ja aikapaineet kasvaneet, mielenterveysongelmat koettelevat ja psyykkinen jaksaminen hiipuu. Työpaikkakiusaamisessa ja -häirinnässä suomi on eu:n ykkönen. Manka kehotti pohtimaan työelämän arkea. Työpäivästä nauttiminen on sallittua. Vuorovaikutteinen johtaminen, ratkaisukeskeisyys selvitettävissä asioissa ja kaikkien hallussa olevat työyhteisötaidot tulisivat olla työelämän peruskauraa. K ukk-instituutin ravitsemustutkija patrik Borg herätti keskustelua oman elimistön kuuntelemisesta. elimistömme yrittää kertoa, mitä meidän pitäisi tehdä ja miten toimia. Mitä enemmän elimistön reaktioita vastaan tapellaan, sitä huonommin se enää näitä viestejä lähettää. Borgin mukaan oikotietä onneen ei ole: nopea kuuriluontoinen spurtti laihdutuksessa palauttaa poikkeuksetta kilot myöhemmin moninkertaisena. K Filosofina, terapeuttina, kirjailijana ja mentorina tunnettu Tommy hellsten vastasi monen vuoden kävijätoiveisiin tapahtuman luennoitsijana. Hellsten saarnasi pilke silmäkulmassa elämisen puolesta. Täytyy uskaltaa elää, eikä vain selviytyä. ilo on elämän sivutuote, joka nousee ihmisen sisältä tehtyämme oikeita elämänvalintoja sekä rohjetessamme kohtaamaan, käsittelemään ja hyväksymään raskaatkin asiat. 0

31 Kunnon Laiva risteiltiin Helsinki Tukholma Helsinkireitillä elokuun päivänä. Tänä vuonna laivalla juhlittiin 15-vuotiasta Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaa. Säiden haltija on suosinut kunnonlaivalaisia kautta aikojen: ainoastaan yksi puolen tunnin jumppa on jouduttu perumaan koko tapahtuman seitsenvuotisen historian aikana. Tänäkin vuonna taika piti, ja kaikki aktiviteetit saatiin vietyä läpi onnistuneesti suunnitelmien mukaan. Uutuuksia ja vanhoja suosikkeja Liikuntamaistiaisissa tarjottiin kehonhuoltoa, hikoilua, tanssia ja treenausta yhteensä 22 eri liikuntalajissa. Tämän vuoden uutuuksia olivat voimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta kehittävä Spirals, keskivartalon hallintaa treenaava Bodybow, monipuolinen aikuisten parkourrata sekä vauhdikas maastorullaluistelu eli skike, jonka vauhdista jouduttiin tosin laivaolosuhteissa hiukan tinkimään. Aikuisten parkour-radalla, jota myös Ikämoto-radaksi kutsutaan, liikunnan lehtori Erkki Tervo ja Suomen Mr Parkour Perttu Hämähäkki Mäkinen kannustivat jumppaajia löytämään sisäisen lapsensa ja haastamaan itseään keksimään uusia tapoja liikkua. Tervon kehittelemän Ikämoto-radan ideana on telinevoimistelun välineillä rakentaa eri- ikäisille suunnattu rata kehonhallinnan, lihasvoiman ja tasapainon kehittämiseen sekä itsensä ylittämiseen. EtnoFitnessin Katia Enbusken tanssirytmit keräävät vuosi vuodelta parketin täyteen tanssinystäviä. Hymy huulilla hiki virtaa ja lantio keinuu latinorytmien tahdissa. Tv-jumpasta tutut Katja Laaksonen ja Anne Soini toivat tänä vuonna laivalle Flexi-Barin ja vyötäröjumpan. Bodybow-laudalla treenatessa vain mielikuvitus on rajana. Laudalla harjoittelu on mitä tehokkainta treeniä etenkin keskivartalolle. Suomen Liikunnan Ammattilaisten Arto Kojo kertoi, että lautaa voi käyttää myös sisustuselementtinä ja sitä saa jopa erilaisilla kangaskuoseilla. Kahvakuulailusta on tullut uusi laivan suosikkilaji. Kahvakuulaharjoittelu kehittää tehokkaasti liikkuvuutta, voimaa ja kehonhallintaa yhdellä kuulan heilautuksella. Monta heilautusta peräkkäin tuottaa monin verroin tehokasta treeniä. Voimatoimen Tuomo Kilpeläinen esitteli kuulailun monipuolisia vaihtoehtoja ja opasti oikeaa suoritustekniikkaa. Toisesta turvaa, itsestä iloa Yökerho Atlantis Palacesta kuoriutuu Kunnon Laivalla luentosali, jossa keskustellaan asiantuntijoiden johdolla ajankohtaisista liikunnan, työelämän ja ihmisten kohtaamisen teemoista huumoria ja hyvinvointia unohtamatta. Luento-osuudet juonsi YleX:n radioääni Mikko Peltsi Peltola, joka itsekin on innokas liikunnan harrastaja. Ohjelmaa piristivät Teatteri Eurooppa Neljän musiikki- ja sketsipläjäykset, Pirkko Lahden ja Aira Samulinin tarinat ja tanssit sekä Leeni Asola-Myllysen taukojumppa. Testejä, pelejä, kokeiluja ja materiaaleja Laivan keulatilaan koottiin edellisvuosien tapaan monipuolinen näyttelyosasto. Eri toimijat esittelivät omia ajankohtaisia teemojaan ja tarjosivat virikkeitä käytännön työhön. Ensikertalaisia näytteilleasettajista olivat erilaisia oppimisja toimintavälineitä tuottava Tevella Oy sekä sähköistä Kuntovalmentajaa esittelevä Firstbeat Technologies Oy. Tänä vuonna näytteilleasettajat ottivat erityisen ilahduttavasti huomioon osallistujien aktivoinnin. Mielenkiintoa vangittiin erilaisilla testeillä, peleillä ja kokeiluilla. Uusia kontakteja luotiin, verkostoja vahvistettiin, mieli virkistyi ja keho voi hyvin. Kunnon Laiva tarjosi tänäkin vuonna kiitetyn areenan terveysliikuntaväen kohtaamiselle. i 1

32 Projektet Motionärens Apotek för hälsomotion till apotekshyllan K I samarbete med Andningsförbundet Heli, Finlands Apotekarförbund och SLU-områdena inom Finlands Idrott startar IFFL-programmet Motionärens Apotek ett projekt med syfte att aktivera apoteken att beakta hälsomotionsrådgivning i sin verksamhet. Motionärens Apotek-projektet stöder apoteken att införliva fysisk aktivitet i apotekens folkhälsoprogram och till en del av basservicen och kundrådgivningstillfällena. Genom projektet är det meningen att öka personalens kunskaper om den fysiska aktivitetens betydelse, om arbetsredskap inom hälsomotion samt om lokal motionsservice, dit man kan hänvisa kunden. Projektet Motionärens Apotek kör igång samt fortskrider i etapper. Under år 2010 är det meningen att prova på samt utveckla verksamhetsformer i ett pilotprojekt som koordineras av Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry och Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry. Efter detta är det meningen att verksamheten sprider sig inom alla områden inom Finlands Idrott. Tilläggsinformation projektplanerare Kaisa Koivuniemi, kaisa.koivuniemi.fi, tel Foto Motionärens Apotek Fotograf Jiri Halttunen Bekant med Finland genom motion K För Eteri Sarre Kvenetadze är främjandet av fysisk aktivitet en hjärtesak. Denna energiska kvinna har själv invandrat från Georgien. Hon leder fem motionsgrupper i ett IFFL-projekt för invadrare och frivilligarbetar dagligen med motion, idrott och välmående. Sarre ringer till invandrarna och påminner dem om att invadrare är välkomna med. Hemmamotion i Vanda är redan det fjärde i IFFL-projektet för främjandet av fysisk aktivitet för invandrare i Vanda. Vi samarbetar intimit över byråkratins gränser. Jag vill påsta att detta är styrkan i Vanda, framhåller Hannele Lautiola, koordinator för mångkulturella angelägenheter. Vi har ett intensivt samarbete med idrottsväsendet och Vanda idrottsförening samt med social- och hälsovården. Invandarföreningarna i Vanda har önskat att fysisk aktivitet integreras med verksamheterna. Tack var det har samarbetet mellan föreningarna ökat. I Vanda kördes motion för invandrare igång i början av 2000-talet genom familjearbete för somalier på sommarläger. Om kvällarna då barnen lagt sig att sova samlades kvinnorna för att dansa somaliska danser. Kvinnorna bad också Eteri Sarre, som fungerade som frivilligledare i lägercentret, att leda motion för dem. Verksamhetsenheten som ansvarade för invadrarfrågor i Vanda anhöll om finansiering och kunde inleda motionshanledningen. Än idag är Sarre med i all invandrarverksamhet i Vanda. Tilläggsinformation Hannele Lautiola, koordinator för mångkulturellt arbetet Tel. (09)

33 motionskvasten sopade flitigt i kajanaland K ProAgria rf och Jordbruks- och hemvårdskvinnorna i Kajanaland startade våren 2009 Motionskvasten-kampanjen vars målsättning var att öka byarnas moitonsaktivitet samt psykiska välmående genom gemenskap och sociala aktiviteter. Projektet i Kajanaland lyckades fint med sitt mål att aktivera byborna till en mera fysisk livsstil. Så många som 18 byar på olika håll kom med i en lekfull tävlan där man tillsammans samlade motionskilometrar. Motionskvasten-projektets låg i iden att byborna engagerades att samla motionskilometrar under ett halvår. Man fick samla kilometrar genom rodd, promenader, eller cyklande. Kilometrarna noterades under en period av nio månader från februari till oktober, men kampanjkilometrarna meddelades endast från de bästa sex månaderna. För uppföljning av kilometrarna fick varje deltagare ett IFFL- motionskort, där kilometerantalet skrevs ner. Under Motionskvasten-projektet uppmuntrades man att ta med kamrater. För att klara av denna målsättning fanns motionskvasten till hjälp. Det betydde att man också skrev upp alla de gånger från maj till oktober, då man hade motionerat tillsammans med någon annan. Motionskvastens betydelse framkom genom att man varje gång man noterat motion tillsammans med någon annan fick tilläggskilometrar i slutresultatet genom formeln en timme gemensam motion = en kilometer till. Byarna uppmuntrades också till att starta regelbundet sammankommande motionsgrupper. Genom grupper som samlades regelbundet varje vecka eller varje månad under maj-oktober, samla- des också tilläggskilometrar trefaldigt. Byborna har nu arrangerat bla. olika jumppagrupper, gemensamma promenader och utflykter i naturen samt spelat fotboll och handboll i lag. Mänskorna har inpirerats att överlag röra mera på sig. Tilläggsinformation Maa- ja kotitalousnaisten kainuun piirikeskus/ Proagria kainuu ry Organisationsansvarig Marjatta Pikkarainen Tel proagria.fi Metallen rör på sig i Tavastland K Metallen rör på sig-projektet i Päijät-Häme är ett metallbranschens arbetsplatsprojekt som berör personalen i fem företag. Projektets målsättning är att inom företagen bygga upp en servicekedja där företagsledningen, arbetspaltshälsovården och de lokala motionsserviceproducenterna samarbetar. Och framförallt att inspirera arbetarna till fysisk aktivitet och omvårndnad av den egna hälsan. Projektet startades år 2008 av Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry., Metallförbundet, Tjänstemannaunionen och Teknologi-industrin rf. Det treåriga projektet koordineras av Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry och dess huvudsakliga uppgift är att utveckla den förebyggande motionsrådgivningen, utbildningen och motionsservicen. Tack vare projektet har man i samarbete med arbetshälsovården kunnat ordna en motionsrådgivningsdag i varje företag en gång per år. Under motionsrådgivnings-dagen har personalen kunnat få information om den fysiska aktivitetens hälsoeffekter samt om motionsgrupper. Man har haft möjlighet att bekanta sig med pausgymnastik och i vissa företag har arbetsgivaren erbjudit möjlighet att deltaga i konditionstest. I samband med motionsrådgivningen har också arbetarna kunnat bekanta sig med arbetshälsovårdarna. Tilläggsinformation Päijät Hämeen Liikunta ja urheilu ry Minna Väisänen, projektkoordinator Tel. (0) 1 70,

34 13 th World Sport for All Congress June 2010 Jyväskylä, Finland Tervetuloa Jyväskylään, ainutlaatuiseen liikunta- ja terveysalan ammattilaisten kohtaamiseen, jossa asiantuntijat noin 100 maasta kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan ja viimeisimpiä tuloksia liikunnan vaikutuksista ja edistämismahdollisuuksista! Lisätietoja ilmoittautumisesta, osallistumismaksuista ja ohjelmasta verkkosivuilta 4 4

35 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Liisa Paavola, Puh. (08) , fax. (08) Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Tanja Onatsu, Puh , fax. (014) Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Kirsi Vanhalakka, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Arto Piuva, Puh Keltakangas 1, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Janne Hopeakangas, Puh , fax. (02) Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Päivi Hamunen, Puh. (013) , , fax. (013) Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Ilkka Kurttila, Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, Puh. (017) , , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 35

36 [ virikkeitä vertaisohjaajille ] Teksti anna suutari kuvat PeTTeri kivimäki, ruokatieto ry Ja studio JuHa sorri Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas KKi-ohjelman uusittu Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas ilmestyi elokuussa Opas on tarkoitettu ylipainoisille elämäntapamuutoksen tueksi. uusittu painonhallintaopas sisältää käytännönläheisen ja johdonmukaisesti etenevän -viikkoisen ohjelman, jonka aikana vähitellen opetellaan uusia ravitsemus- ja liikuntatottumuksia. Ohjelma johdattaa käyttäjänsä pysyviin elämäntapamuutoksiin rennolla ja nautittavalla tavalla. Oppaan käytännönläheiset ohjeet auttavat samanaikaisesti hallitsemaan painoa, vähentämään yleisiä ylipainoon liittyviä terveysriskejä, kohottamaan kuntoa sekä voimaan hyvin. Johtoajatuksena on, että maltillisilla muutoksilla hyvän syömisen ja liikunnan kokonaisuus saadaan vähitellen kuntoon ja terveellisistä elämäntavoista tulee osa arkea. Oppaan ravitsemusohjeet perustuvat ravitsemusasiantuntija patrik Borgin onnistuneen laihduttamisen malliin. Borgin mallin lähtökohtana on riittävä ja maukas syöminen luontaisen näläntunteen mukaan sekä uusien tapojen opettelu ilman nälkää ja jatkuvaa syömisen stressaamista. Oppaan liikuntaohjelma etenee johdonmukaisesti arkiliikunnan lisäämisen kautta kohti säännöllisen liikuntaharrastuksen omaksumista. Liikuntaohjelmassa on sekä kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua että venyttelyä ja kehonhallintaa. Oppaan liikuntaohjeet on suunniteltu niin, että oppaan käyttäjä pystyy huomioimaan oman kuntotasonsa ja liikuntamieltymyksensä. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas on a4-kokoinen ja siinä on sivua. Opas on tilattavissa toimituskulujen hinnalla osoitteesta se on saatavilla myös pdf-tiedostona osoitteesta -> materiaalit.

37 Ravitsemusmuutokset Ravintoon ja syömiseen liittyvissä muutoksissa keskitytään aluksi niihin muutoksiin, joilla on eniten vaikutusta painoon. Kolme painovaikutuksiltaan tärkeintä muutosta ovat ateriarytmin tasaaminen, kasvisten lisääminen ja energiapitoisten juomien vähentäminen. Oppaan myöhemmillä viikoilla kiinnitetään huomiota riittävään proteiinin ja kuitujen saantiin, terveellisiin välipaloihin sekä herkuttelun ja napostelun kohtuullistamiseen. Myös rasvojen laatuun sekä vähärasvaisten ja -sokeristen tuotteiden valintaan keskitytään oppaan loppupuolella. Liikuntamuutokset Oppaan tavoitteena on lisätä liikuntaa maltillisesti, jolloin liikunta koetaan mielekkääksi ja siitä muodostuu olennainen osa päivittäistä toimintaa. Oppaan ohjelmassa liikunnan lisääminen aloitetaan maltillisesti kohdistamalla huomio aluksi arkiliikuntaan. Opas antaa useita käytännön vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Tehokkuutta arkeen haetaan lisäämällä asteittain kävelyn määrää. Varsinaisen kuntoliikunnan määrä kasvaa erilaisten lihaskuntoharjoitusten avulla sekä uusiin kestävyyskuntolajeihin tutustumalla. Myös tasapainon ja kehonhallinnan kehittämiseen sekä venyttelyyn annetaan ohjeita. aika ELÄMÄnTapaMUUToKSET Onnistu askel kerrallaan painonpudotuksessa. Opas neuvoo uusia elämäntapoja vaihe vaiheelta. 0 kk Ateriarytmin tarkistaminen (vko 1 4) Hedelmien ja kasvisten lisääminen Arkiliikunnan kirjaaminen 1 kk Vähäenergisten juomien valinta (vko 5 8) Kasvisten maukkauden löytäminen Arkiliikunnan lisääminen 2 kk Kuitupitoisten ja proteiinipitoisten tuotteiden valinta (vko 9 12) Kasvisten käytön lisääminen Lihaskuntoharjoittelun ja venyttelyn aloittaminen 3 kk Vähäsokeristen tuotteiden valitseminen (vko 13 16) Arkiliikunnan määrän vakiinnuttaminen 4 kk Rasvan määrän ja laadun tarkistaminen (vko 17 20) Napostelun vähentäminen Kuntoliikunnan aloittaminen 5 kk Ruokavalion kokonaisuuden tarkistaminen (vko 21 24) Monipuolisen liikkumisen jatkaminen (vko 25 28) Uusien liikuntalajien kokeilu ja oman lajin löytäminen (vko 29 32) 6 kk Elämäntapamuutosten vakiinnuttaminen Paino hallintaan -opas K Paino hallintaan -opas on tarkoitettu tueksi painonhallinnan ja pysyvien elämäntapamuutosten toteuttamiseen. Opas antaa syvällistä tietoa painonhallinnasta ja terveellisistä elämäntavoista. Se soveltuukin mainiosti Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta täydentäväksi materiaaliksi. Oppaan asiantuntijoina toimivat sisätautien erikoislääkäri, professori Pertti Mustajoki sekä ravitsemustutkija Patrik Borg. Opas on tuotettu yhteistyössä HyväTerveys-lehden ja Finfood Suomen Ruokatieto ry:n kanssa. Maksuton Paino hallintaan -opas on tilattavissa KKI:n tilauspalvelun kautta osoitteesta Tilaajalta veloitetaan oppaiden toimitus- ja postituskulut. 7

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite - sisältää taloudellisen tuen hakuohjeet 2. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 3. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 4. Julisteet - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - SuomiMies seikkailee, 43 x 63 cm - Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi, 42 x 59,4 cm (A2) 5. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 6. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 7. Kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 8. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 9. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 10. Ta chancen! -handbok för trivselvikt - innehåller ett 32-veckors motionsprogram för att öka vardagsmotionen samt råd för stretching och höjning av muskelkondition - hjäp till hälsosamma kostvanor 11. SuomiMiehen kunto-opas - varta vasten miehille suunnattu kunto-opas - 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 12. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer 13. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 14. Miehen huoltokirja - keskittyy miehisen elämän aiheisiin ja täydentää SuomiMiehen kunto-opasta - asiaa painonhallinnasta, alkoholin käytöstä, liikkumisesta, seksuaalisuudesta ja mielen hyvinvoinnista 15. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 16. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 17. Hyvinvoinnin lähteillä - hyvinvoinnin eri osa-alueita käsittelevä asiantuntija-artikkeleiden kokoelma - sisältää tehtävän oman hyvinvoinnin kartoittamisesta Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 27. Miehen huoltokirja Maksuton KKI-materiaali, numero 14. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! Maksuton KKI-materiaali, numero 9. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon Maksuton KKI-materiaali, numero 13. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. 18. Lisää liikkujia! Ideoita menestyvistä KKI-hankkeista - esittelee erilaisia KKI-hankkeita sekä pohtii menestyneiden hankkeiden tunnuspiirteitä - 50 sivua 19. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 20. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 41 sivua 21. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 22. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 23. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 24. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 25. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 26. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 27. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua Muut julkaisut 28. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua Videot, DVD:t ja CD:t 29. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Hyvinvoinnin lähteillä Hyvinvoinnin lähteillä on artikkelikokoelma, jossa käsitellään asiantuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Teemoina ovat asuinympäristö, koti, ihmissuhteet, liikunta, työ ja toiminnallisuus, lepo ja rentoutuminen, ravinto, kulttuuri sekä toimeentulo. Lisäksi kokoelma sisältää tehtävän omien voimavarojen kartoittamiseen. Kokoelma on tuotettu yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran kanssa. Kokoelma on maksuton, mutta tilaaja maksaa toimitus- ja postituskulut. Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelma ja LIKES-tutkimuskeskus ovat avanneet verkkosivuilleen yhteisen tilauspalvelun. Palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Ulla Hakanen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 39

40 KKI-toimisto LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä faksi (014) ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen (014) , KKI-johtoryhmä Puheenjohtaja Timo Haukilahti, opetusministeriö Jäsenet Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu Tommi Vasankari, UKK-instituutti Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tapani Melkas, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry Antti Uutela, Kansanterveyslaitos Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Ilkka Vuori, asiantuntija ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Holm (014) , kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki tapahtumakoordinaattori Niina Valkama (014) , kenttäpäällikkö, vs. Anne Soini tiedotussihteeri, ma. Anna Suutari tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Ulla Hakanen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen (014) Kipinät-lehden 2/2009 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille

VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille VIRETTÄ ARKEEN! - työhyvinvointiohjelma ikääntyneille työntekijöille Hyvinvointiohjelma yritysten ikääntymässä oleville työntekijöille (yli 50 v.) käsittää painotuksiltaan moniulotteisen kokonaisuuden

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

TERVEYDEKSI! työhyvinvointiohjelma nuorille työntekijöille

TERVEYDEKSI! työhyvinvointiohjelma nuorille työntekijöille TERVEYDEKSI! työhyvinvointiohjelma nuorille työntekijöille Terveydeksi! -työhyvinvointiohjelma yritysten nuorille (alle 30 v.) työntekijöille sisältää nousujohteisen ja motivoivan kohotusohjelman (5 tapahtumaa),

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS Personal Training eli henkilökohtainen valmennus on tänä päivänä yleisempää kuin moni ajatteleekaan. Miksikö? Se on tuottaa tuloksia kuntotasosta, liikuntataustasta

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN RYHMÄTARJONTA 2014. Terveystalo Jyväskylä

TYÖHYVINVOINNIN RYHMÄTARJONTA 2014. Terveystalo Jyväskylä TYÖHYVINVOINNIN RYHMÄTARJONTA 2014 Terveystalo Jyväskylä Terveystalon liikunnalliset työhyvinvointiryhmät on tarkoitettu kaikille asiakkaillemme yrityksistä yksityishenkilöihin. Ryhmien vetäjinä toimivat

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot