SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2004 1/2005 2/2007 Hoitotahto helpottaa lopun ajan hoitoa Hoitotahdossa eli hoitotestamentissa rajataan elämän loppuvaiheen hoidot. Omaisille hoitotahto voi olla suuri helpotus. Silloin heidän ei tarvitse kantaa vastuuta, tulisiko omaiselle antaa raskaita hoitoja silloin kun elämän loppu on jo lähellä. Silloin kun elämänvoimasi ovat vähäiset, sairaus kuihduttanut ja kivut sietämättömät, sallisitko sydämen käynnistämisen sydänpysähdyksen jälkeen? Haluaisitko letkuruokintaa päivästä toiseen, jos elinaika on muutenkin pian päättymässä? Viimeistään silloin, kun läheinen sairastuu vakavasti, herää ajatus siitä, kuinka pitkälle hoitoja tulisi jatkaa. Asiaa ei ole helppoa kuvitella, saati puhua tai tehdä hoitotahto. Miten ihmeessä osaisi hoitotahdossaan ennakoida elämänsä loppuvaiheen tilanteita ja päättää, mitä haluaa? Hoitotahdossa ilmaistaan tahto, miten kuolevaan suhtaudutaan silloin kun hän ei itse enää pysty tekemään päätöksiä. Se tarkoittaa hoitojen rajaamista, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Elämänsä loppua lähestyvistä tekee hoitotahdon vain noin 10 prosenttia, vaikka lähes kaikki meistä kuolee laitoksessa ja erilaisten hoitotoimenpiteiden kohteena, joilla elämäämme voidaan pidentää tai lyhentää ja kuolemaan lykätä tai jouduttaa. Näihin asioihin voi osin hoitotahdollaan vaikuttaa. Hoitotahdon voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Se voi olla vapaamuotoinen selvitys omista toiveistaan tai valmiiksi painettu lomake täytettynä ja läheisten todistajien allekirjoittamana. Arkkiatri Risto Pelkonen suosittelee keskustelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen hoitotahdon tekemistä. Helpottaa omaisten tehtävää Hoitotahto helpottaa myös omaisten tehtävää, sillä kun sairas ei jaksa tai pysty enää itse ilmaisemaan toiveitaan, siirtyy päätöksen tekeminen hoidosta omaisille. Päätös olla elvyttämättä, on raskas ja saattaa vaivata omaisia, mikäli he eivät tiedä, mitä jo puhumaan kykenemätön sairas omainen itse olisi halunnut Ḣarva toivoo edes elämänsä viimeisellä lehdellä, että elintoimintoja olisi pidettävä yllä kaikin mahdollisin keinoin. Kuolevalle viimeiset ajat ovat enemmän henkinen kuin ruumiillinen prosessi, eikä moni edes pelkää kuolemaa itsessään, vaan sitä, joutuuko ennen kuolemistaan arvottomaan tilaan. Pelko siitä, että jää avuttomana toisten hoidettavaksi, arkkiatri Risto Pelkonen täsmentää. Kun tehottomaksi osoittautunut sairautta parantava hoito lopetetaan, moni saattaa pelätä, että kaikki muukin hoito lopetetaan. Näin ei tietenkään ole. Hoitoa annetaan niin kauan kun on elämää. Oireen mukainen hoito on aktiivista hoitoa, kipujen ja kärsimysten lievitystä, henkistä ja hengellistä tukea. Arkkiatri korostaa, ettei kuolema ole hyvä tai pahaasia, eikä hoitotahdossa edes ole kyse kuolemasta, vaan elämän viimeisimmistä hetkistä ja niiden laadusta. Nykyisin on yhä enemmän epätyypillisiä perheitä ja sinkkuja tai lapset asuvat eripuolilla maailmaa. Ei siis ole enää itsestään selvää, että kuolevan lähellä olisi ketään tai kuka on omainen. Potilasta ei saisi koskaan jättää yksin, vaan näistä asioista tulisi keskustella ja hoitosuunnitelmaa tehdessä mukana pitäisi olla mieluiten koko hoitava henkilökunta. Nämä ovat hyvin vaikeita asioita ja lääkärin tulisi olla kokenut, vakituinen lääkäri, eikä mikään keikkailija. Lakiin tulisi kirjoittaa, että sairaalassa on aina tiedettävä, kuka on hoidettavan omainen. Nykyisin ei aina tiedetä, Risto Pelkonen toteaa. Sedaatio eri asia kuin eutanasia Hoitotahtoon voi myös kirjata esimerkiksi sen, hyväksyykö vai kieltääkö sedaation. Sedaatiossa alennetaan tietoisuutta lääkkeillä niin, että sietämätön ja hallitsematon kärsimys vähenisi. Sedaatio voi olla lievää, jolloin se tekee olon tokkuraiseksi ja vahvimmillaan tajuttomuustilan. Vahva sedaatio asettuu jo lähelle Suomessa laitonta eutanasiaa eli armokuolemaa, mutta sedaation tarkotuksena ei ole koskaan hengenvieminen, vaan tajuttomuustila. Eutanasiassa puolestaan surmataan ihminen tieten tahtoen. Toisen surmaaminen ei ole lääkärin työtä ja vastoin lääkintäeettistä elämän kunnioittamisen periaatetta. Elämän kunnioittamisen periaate ei ole kuitenkaan ehdoton, sillä luopuminen parantamiseen tähtäävästä hoidosta jouduttaa kuolemaa. Eettisissä periaatteissa ei ole koskaan ehdottomia totuuksia, sillä niihin sisältyy usein keskinäisiä ristiriitoja, Risto Pelkonen pohtii. Raja eutanasian ja parantamiseen tähtäävän hoidon lopettamisenkaan välillä ei ole aina selvä. Erona on, että eutanasiatapauksessa lääkäri surmaa potilaan, toisessa taas kuolema johtuu sairaudesta. Eutanasia on Suomessa laitonta, mutta itsemurhan avustaminen ei ole rikos. Mielensä saa muuttaa Entä, jos olosuhteet ovatkin erilaiset kuin hoitotahdossa on oletettu, eikä tiedetä, mitä potilas tahtoo? Silloin lääkärin on pohdittava omaisten kanssa, mikä on potilaan kannalta parasta, mutta päätökseen eivät taloudelliset syyt saa koskaan vaikuttaa, arkkiatri Risto Pelkonen sanoo. Vaikka olisi miettinyt tarkoin loppuhetkiinsä liittyvät asiat, saattavat ajatukset muuttua ja siihen on myös oikeus. Eräässä kyselyssä selvisi, että yli 80-vuotiaista laitoshoidossa olevista potilaista suurin osa halusi itselleen mieluummin yhden elinvuoden lisää sen hetkisessä tilassa kuin kuukauden oireetonta hyvää elämää. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on toisen ihmisen hyvää elämää. Me kuvittelemme niin paljon toisen puolesta, muitta tiedämme niin vähän. Juuri sen vuoksi potilaan kuunteleminen on hoidon lähtökohta. Hoito on yhteistyötä. Nuoren vaikea kuvitella Kun terve nuori tekee hoitotahdon, hän ei voi lainkaan ennustaa, missä tilanteessa hoitotahto olisi tarpeellinen. Terveelle nuorelle kuolema on vielä kovin kaukainen asia, mutta vakavasti sairaalle on varmasti helpompaa päättää hoitotahdon sisällöstä. Vaarallisten lajien harrastaja saattaa joutua todennäköisemmin onnettomuuksiin, mutta on myös paljon yllättäen vakavaan sairauteen sairastuneita nuoria. Asiaan vaikuttaa myös se, että terveen nuoren voi olla vaikea hyväksyä elämä vammautuneena. Siksi moni nuori saattaa ajatella ettei siinä tilanteessa suostu elämää ylläpitäviin hoitoihin lainkaan. Ehkäpä juuri siksi nuorten näyttää olevan vanhoja ihmisiä helpompaa hyväksyä eutanasia. Koska terveen nuoren ihmisen ajatukset kuolinhoidosta saattavat hyvinkin muuttua pitkä elämän aikana, hoitotestamentti on hyvä aika ajoin päivittää. Terveitä nuoria, jotka tekevät hoitotahdon, arkkiatri muistuttaa tekemään myös elinluovutustestamentin. Arkkiatri ei kuitenkaan tee itselleen hoitotahtoa Minulla on järkevät omaiset ja läheiset sekä täydellinen luottamus hoitohenkilökuntaan. Mutta kyllä minä suosittelen hoitotahdon tekemistä muille, sillä se helpottaa hoitopäätöksiä. Nämä ongelmat ovatkin yleensä lääkärin ja omaisten välisiä, eivätkä potilaan ja lääkärin välisiä. Kun potilas on huonossa kunnossa siirtyy vastuu hoitolinjoista omaisille. Se on suuri vastuu. Hoitotahtolomakkeita löytyy internetistä monenlaisia: path=1,32,818,1732, Teksti ja kuva: Teija Riikola

2 N:o 2 Terveellisemmän syksyn toivotuksin juhlii tänä vuonna 30-vuotissyntymäpäiviään - monen päivänsankarin tapaan "työn merkeissä". Lehti perustettiin vuonna 1977 nimellä Lounais- Suomen Syöpäsanomat, torjuntavoittoiseksi nimi muutettiin vuonna Lehden tavoitteena on alusta alkaen ollut julkistaa ymmärrettävää tietoa syövästä, sen ennalta ehkäisystä, toteamisesta, hoidosta ja tutkimuksesta sekä jakaa tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n toiminnasta syöpää sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. On tullut aika kiittää 30 vuotta: Syöpää vastaan taistellaan tiedolla Lehden isyyden on tunnustanut sen päätoimittajana alusta alkaen toiminut toimitusjohtaja Kari Ojala. Kari näki jo varhain, että syöpätietoutta on tarjoiltava myös alueellisessa mediassa. on aina ollut lounaisen Suomen lehti, jonka ei sisältönsä puolesta tarvitse hävetä myöskään valtakunnallisessa vertailussa. Karin lisäksi on syytä kiittää lämpimästi lehden kehitystä jo sen alkutaipaleella avittaneita ja sille runsaasti aikaansa ja asiantuntemustaan antaneita professori Eeva Nordmania, aluepäällikkö Juhani Lavénia, vastaava lääkäri Osmo Räsästä, tiedotussihteeri Aino Penttilää ja toimittaja Eija Louenivaa (silloinen Laakso). Ensimmäisen lehden etusivulla professori Lauri Rauramo, joka suhtautui alusta alkaen positiivisesti oman tiedotuslehden julkaisemiseen, välitti ajankohtaista tietoa Syöpäjärjestöjen toiminnasta. Lehteä ovat kuluneiden vuosien aikana olleet ideoimassa ja tekemässä monet toimittajat ja tiedottajat. Syöpää sairastavat ja heidän läheisensä ovat avanneet rohkeasti kokemuksiaan. Samoin monet korvaamattomat terveydenhuollon asiantuntijat ja tutkijat ovat jakaneet tietämystään lehden lukijoille. Taustalla on kerätty varoja ja tuettu monin tavoin lehden toimintaa. Lämpimät kiitokseni teille kaikille isoon valistusprojektiin osallistuneille, kaikkien lounaissuomalaisten puolesta. Yhdessä olemme voineet tehdä tästä lehdestä arvostetun tiedonlähteen. "Lounais-Suomen Syöpäsanomien välityksellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. haluaa esitellä monipuolista toimintaansa sekä jakaa valistusta, jotta tietämättömyys ja pelko eivät hidastaisi tarvittaessa asianmukaiseen hoitoon hakeutumista" - kirjoitti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Mikkola vuonna Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina Syöpää ja syöväntorjuntaa koskevan tiedon ja sen jakamisen tarve on yhtä suuri tänään, tietotulvan ja infoähkyn 2000-luvulla, kuin 30 vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä Syöpäjärjestöjen valistuslääkäri Liisa Elovainio muistutti, ettei terveellistä savuketta ole. Ensimmäisessä, 20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoittamassani jutussa haastattelin Tyksistä tuttua onkologi Väinämö Nikkasta hänen palattuaan keuhkosyövän maailmankongressista. Juttu oli otsikoitu "Taistelu tupakkaa vastaan on voitettava!" Samaa tietoa välitämme tänäkin päivänä. Tupakointi on yksi harvoista syövän taustalla olevista tekijöistä, joihin voimme itse vaikuttaa. Tupakanvastainen taistelu on aloitettava jo nuorista, sillä teini-ikäisemme tupakoivat nykyään enemmän kuin vanhemmat ikäluokat. Tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen löytyy tästäkin lehdestä. 30 år: Cancer bekämpas med kunskap Sydvästra Finlands cancerbekämpningstidning firar i år sin 30-årsdag som många jubilarer - "i arbetets tecken". Tidningen grundades 1977 under namnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (Sydvästra Finlands cancertidning), och ordet "torjunta" (bekämpning) togs med Tidningens målsättning har ända från början varit att offentliggöra begriplig information om förebyggande, konstaterande, vård och undersökning av cancer samt att berätta om Sydvästra Finlands Cancerförening r.f.:s verksamhet för cancersjuka och deras anhöriga. Det har blivit dags att tacka Tidningen grundades av verkställande direktör Kari Ojala, som har varit dess chefredaktör ända från början. Han insåg mycket tidigt, att information om cancer också bör ges i regionala medier. har alltid varit en sydvästfinsk tidning, som även i riksomfattande jämförelse inte behöver skämmas över sitt innehåll. De som förutom Kari förtjänar ett varmt tack är professor Eeva Nordman, distriktschef Juhani Lavén, ansvarig läkare Osmo Räsänen, informationssekreterare Aino Penttilä och redaktör Eija Loueniva (f.d. Laakso), som ända från början varit med om att utveckla tidningen och ägnat den mycket av sin tid och sakkunskap. Professor Lauri Rauramo, som från första början förhöll sig positivt till publicering av en egen informationstidning, förmedlade aktuella fakta om Cancerorganisationernas verksamhet på första sidan av det första numret. Det är många redaktörer och informatörer som under årens lopp har redigerat tidningen och kommit med idéer till den. Cancersjuka och deras anhöriga har frimodigt berättat om sina erfarenheter. Likaså har många oersättliga experter och forskare inom hälsovården delat sin kunskap åt läsarna. Tidningens verksamhet har fått understöd bl.a. från insamlingar. På alla sydvästra Finlands invånares vägnar riktar jag mitt varma tack till er alla som har deltagit i det stora upplysningsprojektet. Tillsammans har vi kunnat göra denna tidning till en uppskattad informationskälla. "Med Lounais-Suomen Syöpäsanomat vill Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. berätta om sin mångsidiga verksamhet och ge upplysning för att man inte på grund av okunnighet och fruktan ska vänta med att vid behov söka ändamålsenlig vård" - skrev Sydvästra Finlands Cancerförenings ordförande, verkställande direktör Jukka Mikkola Det lönar sig alltid att sluta röka Tuula Vainikainen, lääketieteen toimittaja Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien viestintäneuvoston puheenjohtaja Behovet av kunskap och information om cancer och cancerbekämpning är lika stort i dagens informationssamhälle som för 30 år sedan. I det första numret påpekade Cancerorganisationernas läkare Liisa Elovainio, att ingen cigarett är oskadlig. I min första artikel i denna tidning för 20 år sedan intervjuade jag ÅUCS-onkolog Väinämö Nikkanen om lungcancer. Artikeln hette "Kampen mot tobaken måste vinnas!" Vi förmedlar samma budskap än i dag. Rökning är en av de få cancerframkallande faktorer som vi kan påverka. Kampen mot tobaken måste inledas med ungdomen, för dagens tonåringar röker mer än äldre människor. Det finns information och stöd för att sluta röka även i denna tidning. Mammografia mahdollistaa rintasyövän varhaisen toteamisen Lääkärit ja röntgen: ma-pe 8 20, la 9 17, su Laboratorio: ma-pe 7 20, la 9 17, su Ajanvaraus puh Vartiovuori Tähtitorninkatu Uudenmaankatu Sirkkalankatu Kellonsoittajankatu Kupittaankatu Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2008 Itäinen Pitkäkatu As Oy Karinankulma Kupittaanpuisto

3 N:o Neljä pienmolekyyliehdokasta uudeksi syöpälääkkeeksi löytynyt - Osan osastomme rahoituksesta hankimme tarjoamalla tutkimuspalveluja. Asiakkaitamme ovat biotekniikan ja lääkealan yritykset, akatemiatutkija Marko Kallio kertoo. Syöpäkasvain voi syntyä, kun solujen käyttäytyminen häiriintyy ja solut jakautuvat villisti. Syöpäsolujen jakautumisen mekanismeja selvittelee turkulainen tutkimusryhmä, joka on kauhonut solusopasta sattumia, jo neljä potentiaalista pienmolekyyliä, joiden pohjalta voidaan mahdollisesti kehittää uudenlainen syöpälääke. Akatemiatutkija Marko Kallion tutkimusryhmä VTT:n Lääkekehityksen biotekniikka -yksiköstä Turusta selvittää solunjaon mekanismeja. Laboratorio on Suomen ainoa tutkimusyksikkö, joka keskittyy solunjaon molekyylibiologiaan ja syöpäsolujen jakautumisen tutkimukseen. Täsmälääke syöpäsoluja vastaan Tällainen lääke kohdistaisi vaikutuksensa tarkemmin itse syöpäsoluihin ja jättäisi terveet solut rauhaan. Samalla uudentyyppisen lääkkeen sivuvaikutukset todennäköisesti vähenisivät. Syöpätutkijat tuntevat paljon proteiineja, joiden toimintavirheet aiheuttavat solukuoleman. - Tutkimme muun muassa proteiinikinaasien toimintaa solun jakautumisessa ja pyrimme löytämään pienmolekyylejä, jotka estäisivät näiden kinaasien toiminnan ja siten aiheuttaisivat syöpäsolujen kuihtumisen. Kinaasit ovat elintärkeitä solulle, mutta tiettyjä kinaaseja löydetään syöpäsoluista epätavallisen suuria määriä, Kallio selvittää. - Tällaisesta pienmolekyylistä voisi kehittyä uudenlainen täsmälääke, joka pureutuisi vain syöpäsoluihin eikä tuhoaisi tervettä solukkoa. Kallion tutkimusryhmä tekee solubiologista perustutkimusta, josta on vielä monta askelta siihen, että lääke on valmis ja käytettävissä syövän hoitoon. Kun lupaava molekyyli on tunnistettu ja sen toimintamekanismi selvitetty, sille haetaan patenttia. Ennen kuin pienmolekyyliä ryhdytään muokkaamaan eläin- ja kliinisiä kokeita varten, on aika löytää yhteistyökumppani kansainvälisestä lääketeollisuudesta, siksi kallista ja aikaa vievää lääkekehitys on. Lopullinen lääke siintää ehkä kymmenen tai viidentoista vuoden päässä. Nyt löydetyistä neljästä pienmolekyylistä kolme toimii siten, että ne nopeuttavat solun jakautumista lisäten jakovirheitä, jotka johtavat solukuolemaan. Yksi molekyyli on erilainen: se pysäyttää solun väliaikaisesti jakovaiheeseen, jota seuraa massiivinen jakautumisvirhe ja solun elinkyvyn alentuminen. Viimeksi mainittu pienmolekyyli kiinnostaa tutkimusryhmää eniten, koska se herkistää erityisesti syöpäsoluja solukuolemalle. Tehokas seulontamalli Marko Kallion tutkimusryhmä pyrkii tunnistamaan uusia terapeuttisia pienmolekyylejä kahdella tehoseulontamallilla. Toisaalta soluja kasvatetaan ja testataan monikuoppalevyillä, joilla yksi henkilö pystyy seulomaan viikossa 600 yhdistettä. Tässä mallissa lupaavien molekyylien löytyminen on sattumanvaraisempaa eikä niiden kohdeproteiinia tiedetä edeltä käsin. Toisessa lähestymistavassa pienmolekyylejä tehoseulotaan ensin virtuaalisen mallintamisen avulla jota seuraa solupohjainen molekyylin vaikutusmekanismin varmennus. Ajatus on löytää pienmolekyyli, joka sitoutuu tietyn halutun proteiiniin,kuten "syöpäkinaasin",rakennetaskuun. Lääkeaineen sitoutuminen estää kinaasin toiminnan ja aiheuttaa syöpäsolun kuoleman. -Yhdistetty virtuaalinen ja solupohjainen tehoseulontamallimme on osoittautunut hyvin lupaavaksi. Tämä on virtuaalisen mallintamisen tehokkuuden ja analyysivaiheen herkkyyden ansiota, Kallio sanoo. Tätä tutkimusta Kallion ryhmä tekee yhteistyössä Kuopion yliopiston professorin Antti Poson ja VTT:n lääkekehityksen biotekniikka - yksikössä toimivan akatemiaprofessori Olli Kallioniemen ryhmän kanssa. Kallio iloitsee siitä, että hän kuuluu tutkimusryhmineen solujaon tutkimuksen kansainväliseen ydinjoukkoon, joka vaihtaa tietoa ja antaa apua toisilleen. - Kilpailemme toistemme kanssa, mutta kilpailu on tervettä ja siihen liittyy kollegojen tukeminen. Marko Kallio valmistui lääketieteellisen genetiikan laitokselta Turun yliopistosta vuonna Väitöksen jälkeen hän suuntasi pariksi vuodeksi tutkijaksi Virginian yliopistoon Yhdysvaltoihin. Välillä hän tuli Suomeen ja työskenteli Turun biotekniikan keskuksessa John Erikssonin ja Lea Sistosen ryhmässä, kunnes palasi Yhdysvaltoihin, apulaisprofessoriksi Oklahoman yliopistoon kolmeksi vuodeksi. Vuonna 2004 nuoren tutkijan ura jatkui VTT:n lääkekehityksen biotekniikka -yksikössä, joka toimii PharmaCityssä Turussa. Hänen tutkimusryhmänsä on mukana Suomen Akatemian Genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä. Kansainvälinen tutkijajoukko Kallion tutkimusrahoitus järjestyi Euroopan unionin Marie Curie Excellence Grant -apurahalla. -Yhdessä Suomen Akatemian määrärahan kanssa se mahdollisti laboratorion perustamisen tyhjästä. Nyt meitä on kymmenen tutkijaa, joista kaksi on ulkomailta, Jeroen Pouwels Hollannista ja Oana Sicora Romaniasta. Ryhmäni suomalaiset tutkijat ovat Leena Ahonen, Tim Holmström, Kimmo Jaakkola, Anu Kukkonen, Jonathan Rehnberg, Anna-Leena Salmela ja Mariaana Vuoriluoto, tutkimusryhmän vetäjä Marko Kallio kertoo. - Lisäksi meillä on kesäharjoittelijana puolalainen Agnieszka Grzegorzewska. VTT:n lääkekehityksen biotekniikka -yksikköä tukevat VTT, Turun yliopisto, Turun kaupunki ja Åbo Akademi. Tutkijoista osa on VTT:n ja osa Turun yliopiston palkkalistoilla. Periaatteena on yhdistää akateeminen tutkimus ja teknologinen kehitystyö. Yksikkö on vallannut Pharma- Citystä jo melkein yhden kokonaisen kerroksen. Väkimäärä on perustamisvuodesta 2002 noussut 65:een. Iso osa yksikön rahoituksesta tulee Euroopan unionilta ja Suomen Akatemiasta. teksti: kuva: Paula Heino Maija Tammi Monet solunjaon säätelyproteiinit sijaitsevat kromosomien sentromeereissä. Kromosomit (DNA) on värjätty siniseksi, Plk1 säätelyproteiini punaiseksi ja sentromeerit vihreäksi. Kuvan ihmissolun halkaisija mm.) TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA LOKA-MARRASKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA. 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh Itäinen Pitkäkatu 34, Turku puh Kakskerta, Keikkulantie 33, Turku puh veteraanikuntoutus Kelan vaikeavammaisten kuntoutus Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset Esko Hirvinen fysioterapeutti Juha Karppanen fysioterapeutti Pasi Vesa kuntohoitaja UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto. Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig peruukkiliike Eerikinkatu Turku puh

4 N:o 2 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Nuoret ja lapsisyöpäpotilaat rallin pyörteissä Momo Racing Team ry tarjosi toista kertaa nuorille ja lapsisyöpäpotilaille sekä heidän perheilleen nopeatempoisen toimintapäivän bensankäryisellä Alastaron moottoriradalla kesäkuun helteessä. Kypärin ja moninkertaisin turvavöin varustetut tytöt ja pojat pääsivät todellisen vauhdin makuun, kun autot kiisivät radalla kovimmillaan kilometriä tunnissa. Vertailun vuoksi Momon puheenjohtaja Erkki Keskinen kertoo, että oikeissa kisoissa ajetaan kahtasataa. Moinen kyyti ei kuitenkaan olisi mahdollinen Alastaron pikkuradalla. - Kun lapsilta kysyy ensimmäisen kierroksen jälkeen pelottaako, niin ei kuulemma yhtään, kun on kivaa. Radalla liikutaan lasten ehdoilla, mutta kukaan ei ole pyytänyt hidastamaan, myhäilee lapsia kyydinnyt Taisto Nieminen. Momo-tiimi on ajanut kilpaa ja järjestänyt autokisoja viiden vuoden ajan. Toiminnasta kertyneet ylimääräiset voitot haluttiin käyttää raskaita aikoja eläneiden perheiden iloksi, ja kohde löytyi helposti lounaissuomalaisten syöpälasten Sykerö-kerhosta. Niemisen firma Painolan ja Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyö on kestänyt jo 25 vuotta. Nuoriin osallistujiin hurja meno teki vaikutuksen. - Se oli upeaa. Toinen kyyti oli kivempi, koska se oli nopeampi, perustelee kahdesti radalle lähtenyt Oskari Nevalainen (11) Raisiosta. Tarvasjokelaisen Ossi Kotilaisen (10) suosikki oli iso maasturi, joka vei ajelemaan läheiselle kumpuilevalle harjureitille. - Auto meni välillä ihan kyljelleen ja kulki kahdellakin pyörällä, kaverinsa kanssa Alastarolle saapunut Ossi selostaa tyytyväisenä. Leukemiasta toipuvan Oskari Nevalaisen mielestä kova vauhti oli moottoripäivän parasta antia. Kuljettaja Kari Takalo on Momo Racing Teamin 23-päisen joukkueen jäsen. Miss Turku on syöpälasten kummi Miss Turku Tuulia Uusitalo toimii missivuotensa ajan syöpälasten kummina. Ulvilasta kotoisin oleva kaunotar osallistui kummin tehtävissä kesäkuussa pidettyyn Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpälasten Sykerön Kummien järjestämään hyväntekeväisyysotteluun, jossa nuorten ja lapsipotilaiden sekä heidän perheittensä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutumiskurssien sekä terapiatoiminnan järjestämiseen kertyi euron potti. Uusitalo muistuttaa, että lapsen sairastuminen syöpään on raskas asia koko perheelle. Sairaanhoitajan ammattia opiskeleva Uusitalo tietää, miten tärkeää potilasperheiden jaksamisen tukeminen on. Kummineitonen toivoo voivansa itse auttaa sairaita lapsia myös tulevassa työssään. Syöpälasten kummi Tuulia Uusitalo kiinnittää huomiota potilasperheiden jaksamiseen. Vapaaehtoiset Raija Koivu (vas.) ja Maire Ojala keräsivät Hirvensalopäivänä kaupassakävijöiltä varoja syöpäpotilaiden tukitoimintaan toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa. Siltakeräys siirtyi kaupoille Perinteinen Hirvensalopäivien siltaverotempaus Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y:n syöpäpotilaiden hyväksi kerrytti vapaaehtoistyöntekijöiden lippaisiin tänä vuonna 1903,02 euron suuruisen avustussumman. Nimestä huolimatta luovuttiin Hirvensalon sillasta keräyspaikkana tänä vuonna runsaan liikenteen vuoksi, ja keräys keskitettiin kauppojen pihoille. Muutoksista johtuen 14. siltakeräyksen tulos jäi tavallista huomattavasti pienemmäksi. Perniö soi syöpälasten puolesta Reijo Tammiselle sairaat lapset ovat todellinen sydämen asia. Tamminen lauloi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpälapsipotilaiden hyväksi Perniön kirkossa jo neljättä kertaa. Säestyksestä vastasi kanttori Vuokko Möttönen. Arvokas tavoite veti elokuussa kirkon täyteen ihmisiä nostaen konsertin tuoton 1889 euroon. - Perniössä ymmärretään hyvin syöpälasten asiaa. Pyhän Laurin kirkkoa ei ole kukaan muu saanut täyteen kuin Karita Mattila ja nämä tilaisuudet. Haluan kiittää yleisöä, Tamminen iloitsee Tamminen ja Möttönen konsertoivat Mynämäen kirkossa klo 19 alkaen. Mynämäen konsertin tuotolla tuetaan niin ikään syöpää sairastavia lapsia. Laulaja Reijo Tamminen ja kanttori Vuokko Pyhän Lazaruksen ritarikunnan lahjoittaman tukituolin luovuttivat Karinakodin Möttönen tukevat syöpälapsipotilaita musiikin avulla. Parivaljakko konsertoi elokuussa Perniössä ja syyskuussa Mynämä- Bengt Pettersson (vas.) ja komentajakun- käyttöön ritarikunnan entinen kansleri ellä. nan komentaja Berndt von Veh. Tarpeellisen hoitotuolin vastaanottivat Karinakodin vastaava hoitaja Merja Leinonen, toimitusjohtaja Kari Ojala sekä terveydenhoitaja Nina Öhman. Vertaistukilahjoitus Forssasta Geriatrinen tuoli Karinakotiin Forssan Lions Club Kuha lahjoitti Sirkka Lindholmin rahastosta merkittävät euroa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun vertaistukitoiminnan hyväksi. Klubin rahastonhoitaja Jouko Pynnöniemi kertoo, että syöpään vuonna 1979 menehtyneen Sirkka Lindholmin huolella vaalitun testamenttirahaston tuottoa on käytetty vuosien varrella moniin tärkeisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, joihin syöpäpotilaiden hyvinvointi ensisijaisena kuuluu. Lindholmin rahastosta onkin tuettu aikanaan myös muun muassa toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan rakentamista. Pyhän Lazaruksen ritarikunta lahjoitti saattohoitokoti Karinakotiin uuden geriatrisen tukituolin kiitoksena ritarikunnan valtakunnallisen kevätkokouksen hyvin sujuneista järjestelyistä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kyseessä oli jo toinen ritarikunnan Karinakotiin lahjoittama tukituoli. Ritarikunnalla on pitkä historia hyväntekeväisyyttä harjoittavana järjestönä, sillä se perustettiin vuonna Sillä on maailmassa yli 2000 jäsentä, joista Suomessa noin 150. Forssan Lions Club Kuha lahjoitti syöpäpotilaiden hyvinvoinnille tärkeään vertaistukitoimintaan euroa vieraillessaan Ladyineen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinassa. Lahjoituskuoren luovuttivat Pentti Mansikkamäki (oik.), klubin presidentti Hannu Hirsimäki ja Lasse Willman Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle Tukea syöpätutkimukseen Moikoisten Syöväntutkimussäätiö r.s. on saanut huomattavan lahjoituksen. Suomalaisen autourheilun menestyneimpiin lukeutuva rata-autoilija Pertti "Severi" Kuismanen lahjoitti syövän tutkimukseen euroa. Kuismanen on tukenut syöväntorjuntatyötä lahjoituksillaan jo useaan otteeseen. Kilpa-ajaja Pertti "Severi" Kuismanen (oik.) luovutti Moikoisten Syöväntutkimussäätiön hallituksen jäsen, kiinteistöneuvos Hannu Niemiselle euron suuruisen lahjoituksen syöpätutkimustyössä hyödynnettäväksi.

5 N:o Kurssi kohti Meri-Karinaa Sopeutumisvalmennuskurssilla henkistä tukea ja apua arkeen Jäppiläläiset Elsa ja Heimo Oksman ovat tulleet Meri-Karinaan syöpäpotilasperheiden parikurssille keräämään voimia ja hakemaan vertaistukea. Elsa Oksmanilla on luustoon levinnyt keuhkosyöpä. Sitä hoidetaan vahvalla lääkityksellä, jolla on paljon haittavaikutuksia. Aviomies on hänen omaishoitajansa, jota ilman kotona asuminen ei olisi mahdollista. - Saatan vaikka nukahtaa ja pudota tuolilta, kun luen tai kirjoitan keittiön pöydän ääressä. Mies käy välillä tarkistamassa, että olen kunnossa, kertoo Elsa Oksman, jonka syöpä diagnosoitiin viisi vuotta sitten. Kokemukset yhdistävät kurssilaisia Oksmanit ovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniä, vaikka asuvat lähempänä Kuopiota kuin Turkua. Kotitienoilla ei ole haluttanut puhella syövästä. Kahta tytärtään pariskunta on halunnut suojella raskaalta sairaudelta, joten juttuseura on arvokasta. - Syövästä on yleensä vaikea puhua, mutta täällä se luonnistuu. Hoitajillekin saa mennä juttelemaan, jos jokin painaa mieltä. Ennen olin paljon arempi, mutta enää en pelkää sanoa, mitä mielessäni on, miettii Elsa Oksman. Vaikka parikurssilaiset sairastavat eri syöpiä, heitä yhdistävät henkinen taakka ja rankat hoidot. Arjessa tulee vastaan paljon samoja kysymyksiä, sairasti sitten keuhkotai vaikka munuaissyöpää. - Kursseilla oppii ymmärtämään sairautta ja oppii hyväksymään sen. Saamme uutta tietoa esimerkiksi lääkkeiden vaikutuksista ja potilaan oikeuksista, lisää Heimo Oksman, jolle kurssilta on myös löytynyt vertaistukea muista potilaiden puolisoista. Ajattele tätä päivää Elsa Oksman noudattaa lääkärin antamaan ohjetta: "älä ajattele huomista, älä ajattele eilistä, ajattele tätä päivää". Mutta toki keuhkosyöpä vie ajatukset menneeseen. Rouva Oksman on entinen tupakoitsija, mutta se ei ole koko tarina. Suvussa on paljon syöpää, johon ovat menehtyneet molemmat vanhemmat sekä sedistä ja tädeistä moni. Oksman on tehnyt pitkään siivoustyötä kemikaalien parissa ja toiminut toistakymmentä vuotta ompelijana pölyisessä tehtaassa. Stressaava kolmivuorotyö ja myöhemmin yötyö sotkivat vuorokausirytmin pysyvästi. - Olin varma, etten juuri näkisi samassa tilanteessa olevia naisia. Olen kuitenkin kohdannut useita elämäntavoiltaan tasaisia naisia, joilla on keuhkosyöpä, Elsa Oksman kertoo. Heimo Oksmania järkyttää ajattelemattomien ihmisten jyrkkä suhtautuminen keuhkosyöpäpotilaisiin. Että sairastunut tupakoitsija jätettäisiin selviytymään itsekseen. - Jokaisen ihmisen elinpäivät ovat rajatut, kaikki on mahdollista. Moni esimerkiksi vammautuu liikenteessä ajattelemattomuuttaan, pitäisikö heidätkin jättää omilleen? hän tuohtuu. - Joskus meille sanotaan ikään kuin kadehtien, että pääsemme valmiin pöydän ääreen. Mutta minä olisin mieluummin terve ja kävisin töissä, kuin sen pöydän ääreen lähtisin, sanoo Elsa Oksman hiljaa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Elsa ja Heimo Oksman osallistuvat parikurssin ohjelmaan voimiensa mukaan. Heimolle liikkumismahdollisuudet ovat mieleen, lähistön lenkkipolut ovat tulleet testatuiksi. Elsan liikkumista rajoittaa hänen keuhkosyöpänsä, mutta Meri-Karinassa järjestetään luentojen lisäksi monenlaista ohjelmaa bingosta ja karaokesta iltahartauteen. Ruokakin maistuu kurssilla niin, että hennon naisen paino nousee aina reissun aikana. Kurssi rohkaisee kyselemään Syöpätautien erikoislääkäri Eija Korkeila käy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kursseilla pitämässä luentoja syöpähoidoista. Luentojen loppuun hän varaa reilusti aikaa keskustelulle, sillä kurssilaisilla riittää kysyttävää. - Ihmisillä on aina paljon kysymyksiä, joita ei tohdi esittää oman hoitopaikan kiireessä hoitojen välissä. Tai sitten ehkä halutaan toisen lääkärin mielipide, Korkeila sanoo. - Potilaan hoitoon luentoa pitävä lääkäri ei voi tietenkään ottaa suoraan kantaa. Aina voi kuitenkin kannustaa potilasta ottamaan rohkeasti yhteyttä omaan hoitoyksikköönsä. Korkeila pitää kurssien tärkeimpänä antina kurssilaisten kohtaamista ja keskinäistä vuorovaikutusta. Kun pääsee juttelemaan syövästä muiden saman kokeneiden kanssa, saa rohkeutta sairauden käsittelyyn ja kysymyksetkin tulevat helpommin kysytyksi. Sopiva ajankohta kurssille on Korkeilan mukaan hyvin yksilöllinen. Heti diagnoosin saamisen jälkeen ei kuitenkaan kannata lähteä, sillä järkyttyneellä mielellä kurssista ei kykene ottamaan hyötyä irti. Kun akuutti sairastumisen kriisi on ohi, tiedon vastaanottaminen onnistuu paremmin M alk. 32,90 /kk

6 N:o 2 Pärssiset, 270 euroa OP-bonusta. Pärssisten perheelle bonukset kertyvät lainoista ja säästöistä, joita heillä on yhteensä euroa. Pärssiset käyttävät bonuksiansa pankkipalvelujen maksamiseen, joten he saavat ne maksutta. Syksystä 2007 lähtien OP-bonuksia voi käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Jos et vielä ole OP-bonusasiakas, tervetuloa juttelemaan ja jos olet, niin voimme vain onnitella. Lisätiedot op.fi tai p OP-bonusasiakas on Osuuspankin omistajajäsen, jonka pankkiasiointi on vähintään /kk.

7 N:o Karinankulmassa tupakkaneuvonta-asemasta sukeutuu akatemia Jäähyväiset tupakalle muutaman askin hinnalla Tupakasta irtautuminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta eikä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Tupakasta irti - kurssilla ainakaan kallista. Kolme kuukautta kestävä ja kaksitoista tapaamista kattava kurssi, asiantuntijaluennot sekä kahden vuoden seuranta maksaa vain muutaman tupakka-askin verran eli 20 euroa. Uusi kurssi alkaa lokakuussa. Ja mikä parasta: ainakin joka toinen kurssilainen on tilastojen valossa kurssin voimin tumpannut sen viimeisen paperossin, parhaimmillaan jokainen kurssilainen on saanut heitetyksi hyvästit tupakoinnille. Tupakka hautaan yhteisvoimin Yhdelle kurssille otetaan 10 ihmistä. Juuri ryhmässä on kurssin ohjaajan, THM Margetta Lotilan mukaan sen vahvuus. - Kurssilainen huomaa, että sama tuska on lopettamisesa toisillakin. Ryhmäläiset ovat erittäin avoimia, mutta kaikki kurssilla puhuttu on tietysti luottamuksellista. Kursseille osallistuu tasaisesti sekä miehiä että naisia 25-vuotiaista ylöspäin. - Päätös lopettaa tupakointi on se tärkein teko. Seuraava askel on soittaa ja ilmoittautua kurssille, toinen se, että myös tulee ensimmäiseen tapaamiseen ja sitten vielä toiseenkin. Siitä se lähtee. Kurssilaiset tunnistavat aluksi oman heikkoutensa, mutta kurssin aikana huomaavatkin olevansa vahvoja pysyessään päätöksessään. Onnistumisen aiheuttamat ahaa-elämykset ovat vahvoja. Kurssilla tupakkaa saa polttaa aina toiseen tapaamiseen asti. - Tämä on kurssilaisille yleensä yllätys. Kurssilla pidetään tupakan hautajaiset, joiden jälkeen siirrytään tapaamiseen, yleensä aika ankein mielin. Lotilan mukaan kurssilaiset haluavat tupakasta kerralla irti. - Tupakoinnista luopuminen vähentämällä poltettujen savukkeiden määrää on itsensä kiusaamista. Jos tupakoinnin rajoittaa aamu- ja iltatupakkaan, päivä menee iltatupakkaa odottaessa. Lotila korostaa, että retkahtaminen polttamaan kurssin aikana ei ole vaarallista, vaikka suurin osa pystyykin olemaan polttamatta. - Harvaa uutta asiaa oppii kerralla. Retkahtajat pysyvät yleensä kurssilla mukana. Tupakan tilalle harrastuksia Nikotiini aiheuttaa ihmisessä riippuvuutta. Lotila ei kuitenkaan puhu vieroitusoireista, vaan tervehtymisoireista. - Kun keho alkaa tervehtyä, tällaisia oireita ilmaantuu. Keuhkot alkavat puhdistua, ja se yskittää. Koska nikotiini kiihdyttää aineenvaihduntaa, moni lihoo, kun nikotiinin saanti loppuu. Toisaalta kunnon kohenemisen huomaa viikossa tai kahdessa, kun hengitys alkaa parantua ja hengästyminen helpottaa. Lotilan mukaan tervehtymisoireita ilmaantuu vähemmän kuin yleensä luulotellaan. Kurssilaisilla on mahdollisuus nikotiinikorvaushoitoon. - Aika harva kurssilainen sitä käyttää, Lotila tietää. Tupakoinnin lopettaminen muuttaa elämänrytmiä. Ruokailutavat yleensä muuttuvat, kurssilaiset lisäävät liikuntaa ja moni hankkii aivan uuden harrastuksen. - Jokainen kurssilainen tekee oman suunnitelmansa, mitä elämältä toivoo. Moni satsaa tupakoimattomuudesta säästyneet rahansa matkaan. Syksyn Tupakasta irti - kurssit pidetään Meri-Karinan tiloissa Turun Hirvensalossa. Kunhan yhdistyksen uusi toimitalo Karinankulma valmistuu ensi tammikuussa Itäisellä Pitkäkadulla, kurssit siirtyvät sinne. Samalla tupakkaneuvonta-asema muuttuu tupakka-akatemiaksi. - Uusissa tiloissa on mahdollisuus antaa terveydenhuoltohenkilöstölle koulutusta ja konsultaatiota, Margetta Lotila kertoo. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on ollut uranuurtaja tupakasta vieroittamisessa. Asian eteen on tehty työtä jo 1970-luvulta lähtien. Kurssien ohella yhdistys antaa yksilöohjausta, joka sujuu vaikkapa sähköpostitse. Tupakasta irti -kurssille voi ilmoittautua tiistaisin kello numeroon Teksti: Leena Korja-Kaskimäki Kuva: Vesa-Matti Väärä Lakko jatkuu Lähes kolme vuotta sitten savukkeensa lopullisesti tumpannut Mikko Rantala kannattaa tupakkalakkolaisen vieroitustukea, mutta ei usko tupakoitsijan painostamiseen. Syyllistäminen ei auta, kun nikotiininnälkä vaivaa. Kokki ja keittiön varavastaava Mikko Rantala osallistui työpaikkansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämälle vapaaehtoiselle tupakastavieroituskurssille lähes kolme vuotta sitten. Tuolloin hän poltti enimmillään askin, alimmillaan puoli askia päivässä. Ensimmäinen tupakka syttyi tunnin sisällä heräämisestä, viimeistään töissä aamukahvin kylkiäisenä. Rantalan tupakka kärysi ahkerasti noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Vieroituskurssilla esiteltiin aitoja keuhkoja vastaava malli, joka havainnollisti täsmälleen yhtä pitkään tupakoineen ihmisen hengityskalustoa. Sen mustanpuhuva ulkonäkö teki vaikutuksen. Nyt Rantala astelee toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan keittiöstä hyväntuulisen näköisenä. Tupakka ei ole tehnyt paluuta miehen arkeen. - Jokusen juhlasikarin olen polttanut, mutta muuten lakko on pitänyt täysin, sanoo Rantala, jolle ruoka ja urheilu maistuvat nyt paremmalta kuin koskaan tupakkavuosina. Tupakka ei unohdu hetkessä Vanha tapa ei silti haihdu jälkiä jättämättä. Nikotiininkaipuu iskee yllättäen, tai kun antautuu ajattelemaan polttamista. - Mielihaluja tulee vieläkin silloin tällöin, mutta ne menevät kyllä ohi. Jos ei muuten, niin lyö vain lenkkitossut jalkaan ja alkaa juosta ylämäkeen. Sen sijaan Rantalan tupakkahimo ei riistäydy valloilleen siksi, että vieressä sattuisi syttymään jonkun toisen savuke. - Tupakka haisee nykyään mielettömän pahalta. Se on tunkkainen löyhkä, joka tarttuu vaatteisiin, eikä herätä mitään halua polttaa. Kukapa tupakoitsija ei joskus yrittäisi lopettaa Kokki Mikko Rantala ja kurssin ohjaaja Margetta Lotila antavat kyytiä tupakkaukolle. Rantalan omat sauhuttelut jäivät Tupakasta irti -kurssille lähes kolme vuotta sitten. Kuluvan vuoden alussa uusitut Käypä hoito -suositukset korostavat terveydenhuollon ammattilaisten merkitystä tupakkalakkolaisen tukijana. Rantalasta se on järkevää, järjestetäänhän vieroitusapua muillekin tappaville aineille. Lopettamisen vapaaehtoisuus on Rantalalle ensiarvoisen tärkeää. Hänellä ei ole mitään savuttomia tiloja vastaan, mutta väärillä jäljillä ollaan, jos itse tupakointiin puututaan painostuksen keinoin. - Ei ole mitään mieltä rangaista tupakoinnista, oli tarkoitus miten hyvä tahansa. Päätöksen pitää tulla itseltä, sanoo Rantala painokkaasti. Hän uskoo, että tupakoitsijoita, jotka eivät olisi koskaan yrittäneet päästä eroon ikävästä tavasta, on harvassa. Mutta ei se niin vain käskystä unohdu. Aina kannattaa kokeilla Kyseessä onkin riippuvuus, josta joku ehkä pääsee eroon omin avuin, mutta moni tarvitsee enemmän tai vähemmän tukea. Rantalalle lopettaminen ei tuottanut suurtakaan tuskaa, kun vieroituskurssilla lyötiin pöytään faktat riskeistä ja sitten laskettiin, kuinka paljon lopettaminen tuo rahaa säästöön. - Olen säästänyt aikamoisen summan rahaa. Ei niin, että sitä missään näkyisi. Säästöille on ilmeisesti löytynyt jokin uusi käyttökohde. Vapaaehtoisuus toimii hyvin ainakin työpaikalla Meri- Karinan keittiössä. Rantalan kanssa samoihin aikoihin lopetti kolme muuta työntekijää, ja päätös on pitänyt kaikilla. - Kannattaa olla luovuttamatta. Ei ole mikään perisynti, jos lopetettuaan vielä polttaa muutaman. Aina voi yrittää uudelleen, neuvoo savuton kokki tupakasta eroon pyrkiviä. Teksti: Jarna Lindroos Mikko Rantalan savuttoman elämän alkutunnelmista kerrottiin Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien numerossa 2/05. ELÄMÄNTAPANEUVONTA-ASEMA Tupakasta irti -ryhmä alkaa lokakuussa Meri- Karinassa. Ryhmän vastuuhenkilön, terveydenhoitajan lisäksi tukenasi ovat lääkäri, psykologi ja ravitsemusterapeutti. Osallistujat saavat halutessaan nikotiinikorvaushoito-alkupakkauksen puoleen hintaan. Osallistumismaksu on 20. Ilmoittautumiset tiistaisin klo numeroon Tervetuloa! Tupakka-akatemia aloittaa toimintansa Karinankulman uudisrakennuksen valmistuttua. Tavoitteena on SATASET -hankkeen toiminnan jatkaminen. Tiedossa koulutusta, Tupakasta irti -ryhmiä, yhteistyötä muiden savuttomuutta edistävien tahojen kanssa, materiaalin vuokrausta, ym. toimii savuttomaksi pyrkivien tukena joka tiistai klo 17-19, tapaamiset sopimuksen mukaan GSM Sataset-verkosto Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset - verkosto toimii savuttomuuden edistämiseksi. Verkosto on tarkoitettu kaikille terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Lisäinformaatiota: verkosto.htm. Jäseneksi voi liittyä sähköpostitse: margetta.lotila@lssy.fi Verkoston logona ovat vuoden tupakkarahat.

8 N:o 2 Proteiinien käyttäytymisen ymmärtäminen vie lähemmäksi syövän arvoituksen ratkaisua Yksi kuluneen kesän kuumimpia tiedeuutisia oli läpimurroksi kutsuttu uutinen syövän syntymekanismien selvittämisestä. Suurta julkisuutta saanut suomalainen tutkimusryhmä työskentelee Tampereen yliopistossa ja Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä Biotekniikan keskuksessa. Ryhmä on tunnistanut uuden proteiinin, joka osallistuu normaalien solujen muuntumiseen syöpäsoluiksi. Tärkeät tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Cell-tiedelehdessä. - Mistä julkisuutta saaneessa tutkimuksessanne oli kyse ja Syöpätutkimuksesta osa on tämän proteiinitutkimuksen tavoin ns. perustutkimusta, eli tutkijat yrittävät pääasiassa laboratorio-olosuhteissa selvittää syöpäsolujen käyttäytymistä. Perustutkimusta tekevien biolääketieteellisten tutkijoiden havaintojen pohjalta päästään joskus kehittelemään syövän uusia hoitokeinoja, esimerkiksi lääkkeitä tai justeeraamaan vanhoja hoitoja uuteen suuntaan myös sairaaloiden syöpäosastoilla tehtävissä kliinisissä hoitokokeissa. Syövän tutkimus on kallista ja tutkimusryhmät joutuvat hakemaan rahoitusta useista eri lähteistä. Westermarck työskentelee Tampereen yliopiston Lääketieteellisen Teknologian Instituutissa viiden vuoden määräajoin uusittavassa vanhemman tutkijan virassa. Ryhmän jäsenten palkkoja Dosentti Jukka Westermarckin tutkimusryhmä, johon kuuluvat ryhmän johtajan ohella em. artikkelissa ensimmäisinä kirjoittajina olleiden Melissa Junttilan ja Pietri Puustisen lisäksi myös Turussa työskentelevät ranskalaiset Antoine Mialon ja Christophe Come sekä Minna Niemelä ja Anni Laine. Amerikkalaissyntyinen Melissa Junttila väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa keväällä 2006 ja on sen jälkeen työskennellyt San Fransiscossa, yhdessä alan johtavista tutkimusryhmistä. Eturivin lääketieteellinen tutkimus on nykyisin siis hyvin kansainvälistä. kuinka paljon lähempänä nyt ollaan syövän synnyn ymmärtämistä, tutkimusryhmän johtaja Jukka Westermarck? Viimeisen 5-10 vuoden aikana on kyetty selvittämään rajattu joukko muutoksia, jotka ovat välttämättömiä normaalien solujen muuntumiseksi syöpäsoluiksi. Yksi näistä muutoksista on PP2A-nimisen proteiinin toiminnan estäminen. Niitä mekanismeja, joilla PP2A:n aktiivisuutta todellisuudessa estetään ihmisen syöpäkudoksissa, ei kuitenkaan ole aiemmin tunnettu. Julkaistussa työssämme tunnistimme proteiinin, joka estää PP2A:n aktiivisuutta syövässä. Löydöksemme vastasivat siis yhteen syövän syntymisen perusmekanismeja koskevaan, vielä ratkaisemattomaan kysymykseen. - Miten oman tutkimusryhmänne työ jatkuu tulevaisuudessa? Mitä odotatte löytävänne? Tällä hetkellä pyrimme selvittämään missä kaikissa syöpätyypeissä tunnistamamme proteiini CIP2A vaikuttaa, ja mikä on sen rooli näiden syöpien synnyssä. Toinen tärkeä tutkimuslinja on muuntogeenisten hiirimallien tuottaminen CIP2A-proteiinin merkityksen tutkimiseen syövän kehittymisessä ja normaalien kudosten toiminnassa. - Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta millaisella aikavälillä odottaisit tämäntyyppisten perustutkimuksen tulosten mahdollisesti muuttavan tavallisen syöpäpotilaan hoitoa? Ja miten? Uusimpien tulostemme perusteella CIP2A-proteiinin tuotanto voisi ennustaa syövän etenemistä, joten diagnostista hyötyä löydöksestämme voisi koitua jo lyhyelläkin aikavälillä. Työt mahdollisen CIP2Aproteiinin estäjämolekyylin löytämiseksi ovat alkuvaiheessa, joten on vielä turhan varhaista ennustaa tämän työn lopputuloksia. Jos estäjämolekyyli pystyttäisiin löytämään, voisi arvioida, että mahdollinen lääke potilaiden hoitoon pystyttäisiin kehittämään ehkä 8-10 vuodessa. - Kuinka Sinusta tuli syöpätutkija? Aloitin väitöskirjatyöni Turussa professori Veli-Matti Kähärin tutkimusryhmässä vuonna 1993, kun olin kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelija. Lääkäriksi valmistuin vuonna 1996 ja lääketieteen tohtoriksi väittelin vuonna Tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeisen ns. post-doktoraalityöni alkuosan tein Turussa ja siirryin sitten Saksaan, Heidelbergiin, jossa työskentelin Dirk Bohmannin laboratoriossa (European Molecular Biology Laboratory, EMBL). Palasin sieltä takaisin Turkuun vuonna 2001 ja vuodesta 2002 olen toiminut tutkimusryhmän johtajana Biotekniikan keskuksessa Turussa. Viime vuonna siirryin Tampereen yliopiston Lääketieteellisen Teknologian Instituuttiin, jossa minulla on 5-vuoden määräajoin uusittava vanhemman tutkijan virka. Tutkimusryhmäni toimii vielä tällä hetkellä sekä Turussa että Tampereella. Teksti: Tuula Vainikainen Tutkimuksen tie perustutkimuksesta potilaiden hoitoon vaatii monia tukijoita ja tutkimukseen tarvittavia tiloja, laitteita ja tutkimustarvikkeita kustannetaan myös Suomen Akatemian, Syöpäjärjestöjen, Sigrid Juseliuksen säätiön, Emil Aaltosen säätiön, Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen keskussairaalan myöntämällä tutkimusrahoituksella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. täkäläisine tutkimussäätiöineen rahoittaa myös syöpätutkimusta alueellaan. Myös dosentti Jukka Westermarckin tutkimusryhmän työtä on tuettu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen apurahoilla. Syöpätutkimukseen lahjoitettu euro rakentaa terveempää tulevaisuutta. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Valokuvatuotanto Iloinen liftari Oy Otto Väätäinen Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Taina Niemelä gsm Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02) taina.niemela@tnoy.fi APUVÄLINENKLINIKKA Yksilöllisiä ortopedisiä apuvälineitä mm. ylä- ja alaraajaproteeseja, ortooseja, tukipohjallisia, erityisjalkineita sekä kompressiotuotteita Lemminkäisenk. 46, Turku Puh asiakaspalvelu@oboa-op.fi LAITILAN LÄÄKÄRIPALVELU OY Ystävällisesti ja asiantuntevasti palvellen Yleis- sekä erikoislääkärien vastaanotot Avoinna ma-to 8 18, pe 8 16, la 10 Apuvälineiden myynti, huolto ja asennus Kuvateksti: Turun Biotekniikan keskuksessa työskentelevä tutkimusryhmä perhepotretissa: vasemmalta laboratoriohoitaja Raisa Vuorinen, FT Pietri Puustinen, ryhmän vetäjä, dosentti Jukka Westermarck, FM Minna Niemelä, Fil. yo Anni Laine, PhD Cristophe Côme ja M.Sc. Antoine Mialon. Kuvasta puuttuu FT Melissa Junttila.

9 N:o Yhteiskuntavastuuta yhteistyöllä Marli tukee Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. solmi alkuvuodesta yhteistyösopimuksen tunnetun turkulaisyrityksen Marlin kanssa. - Suunnitelmat yhteistyön osalta ovat monella tavoin vielä avoimia. Lähdemme liikkeelle maltillisesti ja tarkastelemme, millainen kumppanuus hyödyttäisi parhaiten molempia osapuolia, Marlin toimitusjohtaja Timo Laukkanen kertoo. Sopimus on alustavasti kolmivuotinen ja sen sisältöä on mahdollisuus päivittää vuosittain. Kun Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä tiedusteltiin halukkuutta lähteä tukemaan yhdistyksen työtä, Laukkanen ei epäröinyt. - Haluamme olla hyvässä asiassa mukana, hän vakuuttaa. Marlin 5000 euron lahjoitus käytetään yhdistyksessä yleiseen syöväntorjuntatyöhön. Vastaavasti taas Marlilla on oikeus käyttää tuotteissaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen logoa. - Pakkaustuotteiden ulkoasujen uusinnan yhteydessä tai uuden tuotteen tullessa markkinoille saatamme hyödyntää mahdollisuutta, Laukkanen kaavailee. Lisäksi yhteistyö näkyy Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilojen ruokailupaikoissa. Niiden mehuvalikoimasta pitäisi löytyä Marlin tuotteita. Kuluttajalle viesti välittämisestä Marlin logo on monelle tuttu näky urheilumaailmasta, yritys kun sponsoroi näkyvästi turkulaisia urheilujoukkueita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa solmitun yhteistyön kaltaisia suhteita Marlilla ei ole muita. - Pienikantaista yhteistyötä olemme tehneet aiemmin muun muassa Suomen Punaisen Ristin ja Medihelin kanssa. Yhteistyöhön Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa yritys päätyi muun muassa sen paikallisuuden vuoksi. - Maailma on täynnä hyviä asioita ja hyväntekijöitä, joita haluaisimme avustaa. Jossakin kuitenkin kulkee raja ja pitää tehdä valintoja. Me halusimme valita syöväntorjuntatyön tukemisen, toimitusjohtaja kiteyttää. Vaikka yhteistyöstä ei Marlille suoranaista kaupallista hyötyä olekaan, uskoo Laukkanen sen parantavan mielikuvaa yrityksestä. - Haluamme lahjoituksellamme kertoa kuluttajille, että nämäkin asiat ovat meille tärkeitä. Turun Artukaisissa toimiva, nykyään saksalaiseen Graniniperheyritykseen osana kuuluva Marli on mehumarkkinoiden johtava yritys Suomessa. Turun tehtaan 11 tuotantolinjalla valmistetaan 110 miljoonaa mehupurkkia vuodessa. Terveysvaikutteiset tuotteet suosittuja Yhteistyö Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa on Laukkasen mukaan yhdenlai- - Yhteistyömme Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa hakee tulevien vuosien mittaan muotoaan. On ilo olla mukana tukemassa hyvää työtä, Marlin toimitusjohtaja Timo Laukkanen toteaa. nen osoitus Marlin yhteiskuntavastuusta. - Parhaimmillaan yhteiskuntavastuu näkyy yrityksemme ympäristöpolitiikassa, muun muassa kierrätettävinä pakkausmateriaaleina ja on siten meille arkipäiväinen käytännön asia. Laajemmin ajateltuna Marlin toimialaa voidaan myös pitää jo sinänsä vastuunsa tuntevana. - Valmistamme tuotteita aidoista luonnon marjoista ja hedelmistä, jotka tunnetusti ovat terveydelle hyväksi. Tuemme siten kansalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vaikka suomalaiset ovat maito- ja kahvikansaa juomistavoiltaan, kuluu jokaisen suomalaisen ruokapöydässä vuoden mittaan keskimäärin 58 litraa mehua. Jatkuvasti kasvava osa tuosta litramäärästä on terveysvaikutteisia mehujuomia. - Elimistölle tarpeellisia rakennusaineita kuten kalsiumia ja vitamiineja sisältävät mehutuotteemme lisäävät suosiotaan huimasti. Siksi yhteistyö terveysalalla toimivan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksenkin kanssa tuntui luontevalta. - Mitään ihmeaineita tai syöpää ehkäiseviä tuotteita mehumme eivät tietenkään ole, hän muistuttaa. Laukkanen kuitenkin pitää mahdollisena, että Marli jossain vaiheessa haluaisi tuotekehittelyssään hyödyntää myös Syöpäyhdistyksen asiantuntijuutta. Teksti: Kuva: Annika Saarikko Jarna Lindroos

10 N:o 2 Melanooman vaikutus elämänlaatuun tunnetaan huonosti Syöpä vaikuttaa ihmiseen monella tavalla. Vaikka tauti saataisiin hoidetuksi, se jättää yleensä jälkensä ihmiseen. Millainen on ihomelanoomapotilaiden elämänlaatu? Tietoa siitä on vähän. Syöpäjärjestöt tarjoavat potilaille vertaistukea, kuntoutusta ja virkistystä. Niillä on neuvonta-asemien ja sopeutumisvalmennuskurssien kautta asiasta hiljaista tietoa, mutta tutkittua tietoa niukasti. Elämänlaatuun vaikuttavat monet asiat, kuten hoitopäätökset ja valinnat eri hoitovaihtoehtojen välillä. Ne vaikuttavat potilaan koko loppuelämään. Tänä keväänä Syöpäsäätiö jakoi syöpäpotilaiden psykososiaaliseen tutkimukseen lähes euroa. Tästä euroa myönnettiin lääketieteen tohtori Tiina Jahkolan johtamalle työryhmälle, johon kuuluvat lisäksi psykologian tohtori Minna-Liisa Luoma, lääketieteen tohtori Suvi Ilmonen ja dosentti Risto P. Roine. Työryhmän tarkoitus on selvittää suomalaisten melanoomapotilaiden elämänlaatua. Lääketieteen tohtori Tiina Jahkola toimii vt. ylilääkärinä Jorvissa HYKSin Plastiikkakirurgian klinikan Jorvin yksikössä. - Yhteiskunnan kannalta psykososiaalinen tutkimus on ensiarvoisen tärkeää siksi, että sen avulla tehostetaan kuntoutumisen polkuja. Yhä useampi jatkaa sairauden jälkeen työelämässä ja meidän täytyy olla tukemassa tätä prosessia, kiteytti asian merkityksen Syöpäjärjestöjen pääsihteeri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Vertio keväisessä apurahojen jakotilaisuudessa Melanooma yleistyy Suomessa melanoomaan sairastuu vuosittain noin 800 henkeä. Tilastojen mukaan melanooma yleistyy myös Suomessa. Taudin pahasta maineesta huolimatta Suomessa melanoomapotilaista paranee 80 prosenttia. Mikäli tauti todetaan varhaisessa vaiheessa, jopa prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Jos tauti on ehtinyt lähettää niin sanottuja kaukoetäpesäkkeitä, ennuste on huonompi. Melanooman ensisijainen hoito on leikkaus. Liitännäishoitojen, solunsalpaajien eli sytostaattien tai sädehoidon tehosta ei ole näyttöä. Leikkauksen yhteydessä varmistetaan yleensä niin sanotulla vartijaimusolmuketutkimuksella melanooman mahdollisesti lähettämät etäpesäkkeet. Jos vartijaimusolmukkeet ovat puhtaat, ei muita imusolmukkeita poisteta. Tämä vähentää merkittävästi raajojen turvotusta, mikä puolestaan parantaa potilaiden elämänlaatua. - Vartijaimusolmukkeen poisto on tarkin menetelmä kasvaimen levinneisyyden selvittämiseksi. Sen pohjalta tehdään päätökset mahdollisesta jatkohoidosta ja seurannasta. Vartijaimusolmukkeen poisto ilmeisesti parantaa potilaan ennustetta, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tiina Jahkola. - Hoitomenetelmien kehittyessä onkin yhä tärkeämpää tietää, miten ne vaikuttavat potilaan elämänlaatuun. Erityisen kiinnostuneita olemme siitä, miten vartijaimusolmukkeen poisto verrattuna laajempaan imusolmukealueen poistoon vaikuttaa melanoomapotilaan elämänlaatuun, hän toteaa. Elämänlaatua tutkittu vähän Yleistyvä melanooma on hyppy tuntemattomaan.taudista kuntoutuminen tehostuu,kun sen psykososiaaliset vaikutukset ovat selvillä. Syöpää on tutkittu ja tutkitaan paljon eri puolilla maailmaa. Sen sijaan taudin ja sen hoidon vaikutusta potilaiden elämänlaatuun on selvitetty niukasti. Jahkolan työryhmän tutkimustuloksia saadaan odottaa ensi vuoteen. Tähän mennessä on tarjolla vain yleisluontoisia havaintoja kyselytutkimuksesta. Sama kyselytutkimus on lähetetty myös satunnaiselle joukolle ihmisiä, joiden vastauksiin melanoomapotilaiden tietoja verrataan. - Lähetimme kyselyn 1414 melanoomapotilaalle, jotka on hoidettu Hyksin plastiikkakirurgian klinikalla vuosina Potilaiden keskiikä oli 61 vuotta. Nuorimmat olivat 18-vuotiaita, vanhimmat 94-vuotiaita, sanoo tutkimukseen osallistuva psykologian tohtori Minna-Liisa Luoma. Kaavakkeen palautti 1019 potilasta. Vastausprosentti on erittäin korkea, 72. Kolmenkymmenen kysymyksen avulla kartoitettiin melanoomapotilaiden fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista sekä niin sanottua yleistä elämänlaatua. - Alustavasti näyttää, että melanoomapotilaiden elämänlaadussa ei ole suuria eroja väestötason tutkimukseen osallistuneihin verrattuna vuotiaitten kohdalla psyykkinen elämänlaatu näyttäisi olevan jopa parempi, sanoo Luoma. Hänen mukaansa se saattaa selittyä sillä, että vakava sairaus on muuttanut ihmisen elämänarvoja. Ja kun henkilö on sairaudesta selviytynyt, elämäkin maistuu hänestä paremmalta. Alustavien tulosten mukaan ikäryhmissä näkyi jonkin verran eroja. Yli 80-vuotiailla fyysinen elämänlaatu oli hieman heikompi kuin nuoremmilla. Samoin selviytyminen arkisista askareista näyttää iän myötä heikentyneen. Melanooma suurempi selittäjä näyttää kuitenkin ollut ikä. Sen sijaan eroja ei löytynyt kognitiivisissa elämänlaadussa eli kyvyssä muistaa tai keskittyä. Eroja ei löytynyt myöskään kivun, väsymyksen, ruokahaluttomuuden, ummetuksen tai ripulin osalta. Myöskään taloudellisen asioiden suhteen eroja ei juuri löydy. - On muistettava, että vertailuryhmässäkin saattaa olla sairaita ihmisiä, sillä heidät on siihen valittu satunnaisesti, muistuttaa Luoma. Kliiniset tiedot tarkentavat Luoman mukaan työryhmä ryhtyy seuraavaksi vertailemaan haastattelutietoja potilaiden kliinisiin tietoihin. Tätä kautta pystytään selvittämään eri hoitovalintojen merkitystä elämänlaatuun. Vuosien mittaan esimerkiksi leikkausmenetelmät ovat muuttuneet. Samoin pystytään selvittämään miten melanooman mahdollinen uusiutuminen vaikuttaa elämänlaatuun, jos sitä verrataan niiden henkilöiden vastauksiin, joilla tauti ei ole uusiutunut. Psykologian tohtori Minna- Liisa Luoma on 2004 väitellyt Helsingin yliopistossa levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Väitöstutkimuksessaan hän havaitsi, kuinka tärkeää on, että potilaalla säilyy asioita, joihin sairaus ei ylety. - Monelle se voi olla työssäkäynti: pystynpä siihen. Jollekin se voi olla vaikka kukkien kastelu. Tärkeää on, että sairaus ei ole päässyt ottamaan otetta tähän asiaan. Kyse on tietynlaisesta autonomian tunteesta, tunteesta siitä, että mielihyvän tuottaminen on omassa hallussa. Väitöstutkimuksessa kävi ilmi myös se, että elämänlaatua määrittävät lisäksi sairauden myötä tullut kokemus omasta henkisestä kasvusta sekä toivon merkitys. - Voisin kuvitella psykologina, että nämä koskettavat samansuuntaisesti myös melanoomapotilaita, vaikka en ole heitä haastatellut, pohtii Minna-Liisa Luoma. Teksti: Timo Moberg Kuva: Timo Jakonen GE Healthcare See more. Lisätietoja näistä tuotteista Ultraääni Heidi Mäkeläinen puh Mammografia Jorma Linnanmäki puh

11 N:o Kurssit Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa ajalla ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY/TYKS) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat läheisineen (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (KELA) Kaikki syöpämuodot, yksilökurssi (RAY) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (RAY) PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY/TYKS) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) MUUT KURSSIT: Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA) Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Käsityöläiskatu 4, 6.krs, TURKU Puhelimet , ja Telefax kurssi@lssy.fi Pitkäpellonkatu Turku ma pe 9 19, la 9 15 Puh. (02) Fax. (02) HIRVENSALON A P T E E K K I Turku Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma - KYSY LISÄÄ! Meri Karina Meri-Karinassa järjestettävien sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien ohjelmassa asiantuntijaluennot ja kyselytunnit muodostavat huomattavan osan kurssien ohjelmasisällöstä. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEAARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: - oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai - Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (kurssitoimisto) tai (keskus) kurssi@lssy.fi käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan hakemuslomake KU102 sekä liite KU104. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta ( Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon viimeistään kuusi viikkoa ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen - epikriisi eli sairauskertomus tai - lääkärin B-lausunto Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja -paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi.

12 N:o 2 Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Matkatoimisto Matkarin matkoille TEATTERIMATKOJA KOTIMAASSA MATKA KEVÄISEEN HOLLANTIIN Keväinen Hollanti on kauneudessaan vailla vertaa. Miljoonat tulppaanit ja kukkivat puut sekä iloinen, vilkas Amsterdam kanavineen tarjoavat silmälle ja sielulle elämyksiä, jotka eivät unohdu vietetään Hollannissa kuningattaren päivää eli Oranssipäivää, jolloin Amsterdamin kadut, kahvilat ja ravintolat täyttyvät paikallisista asukkaista ja kaupunki muuttuu oranssin väriseksi. Kuningatar Julianan syntymäpäivä on yleinen vapaapäivä Hollannissa. Syntymäpäivää juhlittiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, jolloin kuningatar Juliana nousi valtaistuimelle. Matkaohjelma: Vappuaatto, keskiviikko Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo Finnairin lento lähtee Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo 6.55 ja täältä jatketaan Amsterdamiin Finnairin lennolla klo Amsterdamiin saavutaan klo Amsterdamissa kaupunkikiertoajelu ja majoittuminen keskustassa sijaitsevaan Mövenpick Hotel Amsterdam City Centreen. Majoittumisen jälkeen vapaata aikaa seurata kuningattaren syntymäpäiviä. Illallinen hotellissa. Vappupäivä, torstai Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Anne Frankin taloon, jossa Anne Frank vietti kaksi vuotta piiloutuneena toisen maailmansodan aikana. Illalla tutustutaan Amsterdamiin kanavaristeilyllä. Lukuisat kaarisillat ja talojen päädyt sekä kanavissa kelluvat asuntolaivat näyttävät erityisen viehättäviltä laivasta katsottuna. Illallinen risteilyllä. Perjantai Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään retki Keukenhofin kukkapuistoon, joka sijaitsee maailman suurimmalla kukkienviljelyalueella. Puistoon on istutettu noin seitsemän miljoonaa kukkasipulia. Retken aikana tutustutaan myös Vincent Van Goghin museoon, jossa tunnetut korpit ja auringonkukat näkee museossa aitoina maalauksina. Lounas retken aikana. Illalla aikaa tutustua Amsterdamiin omien mieltymysten mukaan. Lauantai Aamiainen hotellissa. Päivän aikana maaseuturetki, jonka aikana tutustutaan puukenkien valmistukseen sekä vieraillaan maatilalla, jossa maistellaan juustoja. Illallinen nautitaan kiinalaisessa ravintola Sea Palacessa. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen kuljetus lentoasemalle, josta Finnairin lento Helsinkiin lähtee klo Helsinkiin saavutaan klo ja jatketaan Turkuun lennolla klo Turun lentoasemalle saavutaan klo Matkalle mukaan tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai jälkeen myönnettey henkilökortti. Matkavakuutus on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja. Mövenpick Hotel Amsterdam City Centre**** Piet Heinkade Amsterdam puh Matkan hinta: jäsenet 1350 euroa ei-jäsenet 1372 euroa Hintaan sisältyy: * lentomatkat Turku-Helsinki- Amsterdam-Helsinki-Turku Finnairin lennoilla * 4 vuorokauden majoitus Mövenpick Hotel Amsterdam Cityssä 2 hengen huoneessa * 4 aamiaista, 1 lounas ja 3 illallista * sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut Amsterdamissa * matkanjohtajan palvelut Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy "ILMASTA RAHAA" PORIN TEATTERISSA LAUANTAINA "Ilmasta rahaa" on hauska kokoonpano juonittelua, kommelluksia, rakkautta, pelastavia valkoisia valheita ja tukalia tilanteita. "Ilmasta rahaa" kertoo Erkki Joutsenesta, joka työttömäksi jäätyään taiteilee sosiaaliturvalla. Hän ei ole raskinut kertoa vaimolleen tilanteestaan, vaan elää vanhempainetuus-, erityishoitoja kuntoutusrahahakemusten, emigroitumis- ja eristämiskorvausten ja hautajaiskompensaatioiden muodostamassa valheiden verkossa. Erkin luona alivuokralaisena asuva Jorma Rusanen taas osallistuu omiin hautajaisiinsa, omaksi yllätyksekseen. Rooleissa mm. Marko Honkanen, Eeva "TÄTI JA MINÄ" HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA TORSTAINA Mitä tapahtuu, kun kaksi yksinäistä ihmistä kohtaa toisensa? Kanadalaisen Morris Panychin näytelmässä on vain kaksi henkilöä, Ritva Valkaman näyttelemä iäkäs täti ja häntä hoitamaan tullut sisarenpoika, Jouko Klemettilän näyttelemä nelikymppinen pankkivirkailija. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, Hakulinen, Matti Hakulinen, Maarit Holopainen, Timo Nissi, Hannele Lanu. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Poriin, jossa Porin teatterissa seurataan klo "Ilmasta rahaa" -esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 48 euroa ei-jäsenet 62 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut PRAHAN KANSALLISTEATTERIN ESITTÄMÄ BALETTI "PÄHKINÄNSÄRKIJÄ" TAMPERE-TALOSSA LAUANTAINA Tsaikovskin Pähkinänsärkijä on yksi kansainvälisten balettiryhmien suosituista perusteoksista. Vuonna 1892 nähdyn ensiesityksen jälkeen teos on kokenut lukuisia koreografisia ja draamallisia muutoksia sekä uudistuksia mutta ne eivät ole vaikuttaneet sen suureen suosioon niin lasten kuin aikuistenkaan parissa luvun Lontooseen sijoittuvan tarinan pääosassa on salaperäinen, meihin kaikkiin vaikuttava joulun taika, jolla on voima saada ihmiset muuttumaan. Clara ja Pähkinänsärkijä-prinssi kohtaavat vihamiehen, vanhan, ahneen ja juron rahanlainaajan. Omalaatuinen mies vihaa ja halveksii joulua. Juuri jouluaattona hän päättää antaa potkut kirjanpitäjälleen, joka ei nyt voikaan antaa Clara-tytölleen lahjaksi tämän toivomaa pähkinänsärkijänukkea. Kuinka ollakaan, samana yönä rahanlainaajaa raatelevat hirveät painajaiset. Herätessään seuraavana aamuna hän on muuttunut mies. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa seurataan "Pähkinansärkijä" -balettia Tampere-talossa klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 92 euroa ei-jäsenet 106 euroa lapset alle 13 v. 66 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * balettiesityksen lippu * matkanjohtajan palvelut jossa Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä seurataan "Täti ja minä" -esitystä klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 50 euroa ei-jäsenet 64 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut "SEELA SELLA SEISAALLAAN" -ESITYS TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERISSA PERJANTAINA Seela Sellan, ulkoisesti hennon ja hauraan mutta sisäisesti vahvan ja moni-ilmeikkään huikea bravuuri on räiskähtelevässä äkäisyydessään tikahduttavan hauska yksinpuhelu. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Matkalla tauko Lempäälässä IdeaParkissa. Täältä matka jatkuu Tampereen Työväen Teatteriin, jossa "Täydelliset häät" on säteilevän hauska ja kuplivan hyväntuulinen farssi. Esityksessä selviää, miten sulhanen Bill selviää, kun herää polttareiden jälkeen hääaamuun morsiusviitissään. Jomottavaa päänsärkyä ei totisesti helpota peiton alta pomppaava vähäpukeinen ja tuiki tuntematon söpöliini. Billin on otettava kaikki konstit käyttöön, sillä morsian koputtaa ovella. Rooleissa Jukka Leisti, Mari Posti, Kake Aunesneva, Elina Salovaara, Marjut Sariola, Tuija Ernamo ja Mikko Hänninen. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu seurataan "Seela Sella seisaallaan" -esitystä klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 49 euroa ei-jäsenet 63 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut "TÄYDELLISET HÄÄT" TAMPEREEN TEATTERISSA UUDEN VUODEN AATTONA MAANANTAINA Kerran vuodessa yksi kissa saa syntyä uudelleen, päästä takkuisilta takapihoilta taivaisiin, uuteen hellikkielämään. Yrittäjiä on monta Kenet johtajakissa Mooses senior tällä kertaa valitsee? "Cats" tarjoaa paitsi kuplivaa veikeyttä ja kutkuttavia jännitteitä myös inhimillisiä teemoja, jotka liikuttavat ja koskettavat kaiken ikäisiä katsojia. Tähän elämykseen kelpaa tempautua mukaan vaikka koko perheen voimin. Matkaohjelma: Lähtö klo 8.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa nautitaan kolmen ruokalajin päivällinen ravintola Franklyssä. Päivällisen jälkeen seurataan Tampereen Teatterissa "Täydellisiä häitä" klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin päivällinen * teatterilippu * matkanjohtajan palvelut SUOSIKKIMUSIKAALI "CATS" LAHDEN KAUPUNGINTEATTERISSA LAUANTAINA , Turku. Ajo Lahteen, jossa nautitaan kolmen ruokalajin lounas ravintola Fellmanissa. Lounaan jälkeen seurataan Lahden Kaupunginteatterissa "Cats" -musikaalia klo Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: jäsenet 88 euroa ei-jäsenet 102 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset * kolmen ruokalajin lounas * musikaalilippu * matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkatoimisto MATKARI OY, Käsityöläiskatu 4, 6. krs. Puh. (02)

13 N:o Muistelma erilaisesta syöväntorjuntatempauksesta Tupakalle turpaan porukalla Jämerän oloinen äijä tuli kadulla paiskaamaan kättä. "Kiitos Heikkilä, seitsemäntoista vuotta on lakko pitäny. Ja pitää! Elämäni paras päätös!". Tuli hyvä mieli, olin taas kerran kohdannut "Vuosi ilman tupakkaa" -ryhmän jäsenen. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien juhlanumeroon sopinee kepeä muistelos siitä, miten tuhat turkulaista ja minä siinä sivussa pääsimme eroon tupakoinnin kirouksesta puolitoista vuosikymmentä sitten. Ehkä tempaus kelpaa vielä tänäänkin esimerkiksi erilaisesta ja ehkä juuri siksi onnistuneesta syöväntorjuntatyöstä. Radio Sata tuli ääneen syyskuun toisena päivänä vuonna Olimme Kaija Väisäsen ja muun radioväen kanssa korviamme myöten työn touhussa: pienellä porukalla oli tarkoitus tehdä eetterinvalloitusta. Oli siksi kiusallista, että Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala pyrki samoihin aikoihin sinnikkäästi tarjoamaan ideaa syöväntorjuntamessuihin liittyvästä suorasta radiolähetyksestä. Ojala ehdotteli, että otettaisiin studioon pari lääkäriä ja S yöpäpotilasta ja yleisö saisi soittaa ja kysellä syövän oireista ja hoidosta. Itsellämme oli enemmänkin mielessä Matin ja Tepon levytyksien soittelu ja rapsakoitten uutislähetysten suoltaminen. Siksi sanoin Ojalalle työlääntyneenä, että hei: ihan kiva idea, mutta mitäs, jos keksitään myöhemmin jotain ihan muuta. Kuka tahansa normaalilla ajatuksenjuoksulla varustettu henkilö olisi siitä tajunnut, että ei kannata ihan kohta uudelleen soitella. Mutta niin kuin Turussa hyvin tiedetään, ei Ojala ole ihan tavallinen ihminen silloin, kun syöväntorjuntatyöstä on kysymys. Hän pommitti jatkuvasti puhelintani kysellen, että mitä muuta se joku ihan muu sitten olisi. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin raha Sekin vielä kiusasi, että Ojala oli saanut minut puhutuksi mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tiedotustoimikuntaan. Kokouksissa kävin harvakseltaan. Silloin kun kävin, puheenjohtajana toiminut professori Eeva Nordman, leppymätön tupakanvihaaja, tuijotteli minua happamasti silmälasiensa sankojen yli. Vaatteeni haisivat näet ankarasti kessulta. Yksi kymmenistä tupakkalakkoyrityksistäni oli taas pettänyt ja kiskoin astmaani uhmaten valkoista Mallua jokseenkin yhtä patologisesti kuin koko Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana tuolloin toiminut kauppaneuvos Matti Koivurinta. Professori Nordman oli turhautunut toimikuntamme työhön. Pienillä voimavaroilla ei tuntunut olevan mitään tehoa verrattuna tupakkateollisuuden harjoittamaan massiiviseen maailmanlaajuiseen mielipidemuokkaukseen. Teki mieli väittää Nordmanille vastaan ja sanoa, että mielikuvitus on tärkeämpää kuin raha. Markku Heikkilä muistelee Vuosi ilman tupakkaa -projekti tavoitti yli tuhat tupakoitsijaa Harvan idean synnyn paikan ja ajan pystyy kuvaamaan tarkoin jälkikäteen. Tämän pystyy. Ajoin Ford Sierra -merkkisellä autollani Ohikulkutien uuden sillan ali Hämeentiellä, kun loksahti. Ilmoittaisin radiossa, että teen julkisen tupakkalakon. Jokainen mukaan haluava saisi ilmoittautua soittamalla radioon. Lakkolaiset eivät sitoutuisi mihinkään muuhun kuin siihen, että olisivat vuoden polttamatta. Vuoden päästä saisi jokainen itse päättää, mitä tekisi jatkossa. Jokaiselle mukaan lupautuneelle soitettaisiin kerran viikossa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä (käytännössä soittajiksi saatiin sairaanhoitooppilaitoksen luokka toimeliaan opettajansa johdolla) ja kysyttäisiin, onko lakko pitänyt. Mukana pysyvien nimet luettaisiin kerran viikossa radiossa. Näin saisi Ojala sitä jotain ihan muuta, Nordmanille näytettäisiin, että valistusidea toimii ja ehkä itsekin onnistuisin tumppaamaan - ainakin vuodeksi. Projekti käynnistyi marraskuisena perjantaiaamuna. Ilmoitin lähetyksessäni, että nyt tumpataan: tervetuloa mukaan. Toiveikkaana odottelin, että olisi mahdollista houkutella mukaan jopa sata lakkolaista. Puhelinlinjat tukkeutuivat totaalisesti tuntikausiksi. Mukaan ilmoittautui sadoittain tupakasta eroon haluavia. Oli käynnistettävä toinen ryhmä, joka niin ikään veti satoja ja taas satoja osanottajia. Perjantaiaamun radiolähetykset alkoivat kuulostaa irrationaalisilta: Heikkilä luki levyjen välissä minuuttitolkulla nimiä. Projekti pelasti henkiä Tupakasta irrottautumista on tutkittu runsaasti. Nikotiinin tekemä huumekoukku aivoissa on niin kova, että omin päin lakkoa yrittävistä yli yhdeksän kymmenestä retkahtaa. Syöpäyhdistyksen vertaistukiryhmissä istuvistakin lankeaa ylivoimainen valtaosa. Radion "Vuosi ilman tupakkaa" -projekteissa mukana olleista pystyi lakkonsa pitämään ainakin 80 prosenttia. Luku on suurempi kuin missään muussa tiedossa olevassa tempauksessa. Laskimme jälkeenpäin, että tempauksen ansiosta yli tuhat turkulaista muuttui lopullisesti savuttomiksi. Kun tiedetään, että joka toinen säännöllinen tupakoitsija sairastuu krooniseen bronkiittiin ja keuhkosyöpäänkin kertaa yleisemmin kuin tupakoimaton, niin projekti pelasti varmasti ihmishenkiä. Niin, ja omakin elämänlaatuni parani valtavasti, kun en kehdannut olla perustamaani porukkaa huonompi ja onnistuin karkottamaan tupakkapirun elämästäni. Mikä parasta, projekti houkutteli mukaan monia sellaisia tupakoitsijoita, jotka eivät koskaan lähtisi "ämmämäisiin" valistustempauksiin. Sadat karskit äijät ja baarien muijat tumppasivat vain piruuttaan, näyttääkseen, että pystyvät. Väärin sammutettu, mutta pääasia, että sammutettu. Aloin kutsua toimintamallia "julkisen sitoutumisen periaatteeksi". Seuraavina vuosina samalla periaatteella hyökättiin liikalihavuutta vastaan teemalla "Tuhat kiloa lihaa" ja torjuttiin rapakuntoa perustamalla Turun suurin "urheiluseura", Satapiikki. Mutta se onkin jo toinen tarina. Teksti: Kuva: Markku Heikkilä Turun Tietokuva Oy:n arkisto

14 N:o 2 Kyllä mieskin puhuu vaikeista asioista Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtajasta tuli lukuisten täpärien leukemiahoitojen myötä syöpäosasto 015:n elävä legenda. Jälkeenpäin vaikeita tapauksia kerrotaan kannustetun sanomalla, että selvisihän tästä Innon Pekkakin. Syöpä poistui Innon elämästä pysyvästi, mutta jäljelle jäi aktiivinen ura syöväntorjunnan parissa. Syöpää sairastaneita miehiä on Forssassa pilvin pimein. Heitä varten on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan paikallisosastossa kohta neljä vertaistukihenkilöä. Puheenjohtaja Pekka Into tietää, että saman kokeneesta keskusteluseurasta on miespotilaille hyötyä. Pekka Into, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Forssan seudun paikallisosaston puheenjohtaja viimeisten 15 vuoden ajalta, on ollut terveiden kirjoissa jo pitkään. Hän sairasti akuutin myelooisen leukemian 1980-luvun lopulla. Tyksin syöpäosasto 015 hitsasi yhteen pienen miesporukan samalla kun heidän vaimonsa liittoutuivat keskenään sairaalan kanttiinissa. Siitä sakista syntyi myöhemmin hematologisten potilaitten ja heidän läheistensä ryhmä, jonka pitkäaikainen puheenjohtajana Into myös on. Syöpäosasto 015 todisti, että mies löytää tarpeen vaatiessa keinot puhua vaikeistakin asioista ääneen. Hoitajakin pääsi ihmettelemään, miten herraporukassa lensi huuli kuin ei missään muualla. - Kun sairaus on akuuttivaiheessa, niin vertaisten tuki on mahdottoman tärkeää. Eivät terveet osaa keskustella syöpäpotilaan kanssa sairaudesta luontevasti, sanoo Into nyt, mutta lisää, että läheisilläkin on iso rooli toipumisessa. Moni miespotilas katsoo parhaaksi hakeutua potilastoimintaankin vaimon seurassa. Paikallisosaston toiminta on vireää Forssassa. Miehiäkin mukana on, mutta eturauhassyöpää sairastaneita näkyy toistaiseksi varsin vähän siihen nähden, kuinka monia kaksilahkeisia sairaus nykyään koskettaa. - Tietysti eturauhassyöpä, jota miehillä eniten esiintyy, on arka asia siihen sairastuneille. Sitä ei ehkä haluta toitottaa muille, vaikka kyseessä on yhä suuremman porukan murhe, aprikoi Into, joka itse viihtyy edelleen syöpätyöaktiivina siitä huolimatta, ettei omasta leukemiasta ole ollut mitään jäljellä vuosiin. Forssassa uudistetaan parhaillaan tukihenkilötoimintaa osaston varapuheenjohtaja, lääkintäneuvos Ritva Vastamäen keväisestä juhlakonsertista kertyneillä varoilla. Tukihenkilöitä koulutetaan kymmenkunta, joista lähes puolet on miehiä. Uuden eturauhastuen toivotaan olevan piristysruiske miesten yhteiselle toiminnalle. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Tietoja Forssan seudun paikallisosaston asiantuntijaluennoista ja virkistystoiminnasta löytyy osaston nettisivuilta osoitteesta Puhelimitse syksyn ohjelmaa voi tiedustella puheenjohtaja Pekka Innolta ( ) sekä kirpputori Solukosta, Kauppakatu 12 (puh ). Myös muut paikallisosastot tukevat eturauhassyöpään sairastuneita miehiä. Fighting Cancer Extending Life Science For A Better Life Bayer Oy, PL 73, Espoo Puh , faksi

15 N:o Voiko nauraa, kun lapsella on syöpä? Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan seudun paikallisosaston perustajajäsen Eeva-Liisa Keskisen pojalla todettiin aivokasvain ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä kesänä, vuonna Äiti jäi pois töistä ollakseen kaikkina aikoina lapsensa tukena ja elämä muuttui umpioksi, kunnes hän kohtasi muiden syöpälasten vanhempia. Keskisen kuopuksen pikkuaivoista löydettiin kasvain, kun tämä oikeustieteen pääsykokeisiin valmistautuessaan alkoi kärsiä pahoista näköhäiriöistä. Keskinen jäi pojan sairasvuoteen äärelle. - Olin hirveän ahdistunut, kunnes sain Meri-Karinan psy- Loimaan seudun paikallisosaston perustajajäsen Eeva-Liisa Keskinen voi hyvin, kun omat lapset voivat hyvin. Keskisen pojan sairauden vaikeimpina aikoina eteenpäin mentiin sisun ja ystävien avulla. kologilta apua. Kävin siellä pari kolme kertaa itkemässä ja sain Kari Ojalalta kutsun syöpälasten vanhempainiltaan. Siellä kohtasin nauravia ihmisiä. En aluksi voinut ymmärtää, kuinka joku voi nauraa, vaikka omalla lapsella on syöpä, Keskinen tunnustaa. Sittemmin Keskinen on kohdannut lukuisia syöpää sairastavien lasten vanhempia ja huomannut toisten kokemusten helpottavan ja rohkaisevan vaikutuksen. Tukea presidentin rouvaa myöten Keskinen oli vuonna 1984 perustamassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Loimaan seudun paikallisosastoa. Syntyi luova ja aktiivinen ryhmä, ja kyläkunnat, yritykset sekä yhdistykset saatiin yhteistyöhön. Kohta ihmiset tanssivat huopatossut jalassa joen jäällä syöväntorjunnan nimeen, seurakunnissa alkoi vieläkin toimiva vuosittainen syöpäkolehti ja jopa silloisen tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto vastasi Keskisen kutsuun saapumalla hyväntekeväisyyspitoihin adjutantin kera. - Töitä oli paljon, mutta yhdessähän sitä tehtiin. Kerääjiä ja hyviä luennoitsijoita oli helppo saada mukaan. Koulutustilaisuuksien järjestäminen oli iso riski, mutta tupa oli aina täynnä, hymyilee Keskinen, jolle tiedonsaannin tärkeydestä ei ole epäilystä. Oman lapsen sairastuttua apua haettiin kaikkialta. Loimaan seudun paikallisosastolla meni niin hyvin, että se ryhtyi edelläkävijänä vapaaehtoiseen saattohoitotukeen. Kerätyillä varoilla hankittiin muun muassa kipupumppuja kotihoidossa oleville. Eteenpäin sisun ja ystävien avulla Keskinen toimi paikallisosaston puheenjohtajana vuosina , mutta nyt toiminta on jäänyt taka-alalle, kun eläkkeellä riittää tehtävää. Ystävyyssuhteita on yhdistyksestä kuitenkin jäänyt ja uudet syöpäpotilaat ottavat toisinaan yhteyttä. Syöpälasten vanhemmille Keskinen antaa seuraavan neuvon: - Eletään päivä kerrallaan, sisun ja ystävien avulla. Meille sukulaiset ja ystävät soittelivat ja tulivat käymään. Ja vaikka välillä ajattelin, etten jaksa puhua, niin helpotti se kuitenkin. Keskisen pojalle enteiltiin lyhyttä elämää pyörätuolissa. Mutta hän toipui syövästä, opetteli sinnikkäästi kävelemään uudelleen ja toteutti haaveensa lakiopinnoista. Keskinen on koonnut elämänsä kirjaksi. Elämäni kaari - sukutarinasta löytyy äidin kokemus syöpää sairastaneen pojan vaiheista sekä jaksoja Keskisen omasta toiminnasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Loimaan seudun paikallisosaston toiminnasta saa lisätietoja puheenjohtaja Kaisa Hyväriseltä ( ) sekä neuvonta-aseman terveydenhoitaja Ella Mikkolalta ( ).

16 N:o 2 Salon syöpäveteraanilla on rautainen asenne Aili Nikkanen voisi olla seniorikansan Peppi Pitkätossu. Hän on 81-vuotias ja nujertanut syövän kolmesti. Silmät tuikkivat Salon syöväntorjuntaveteraanilla vieläkin. Nikkanen sairastui munasarjasyöpään 57-vuotiaana pyhäinpäivän aikaan vuonna Vatsa turposi niin valtavaksi, että Nikkanen kuvailee muistuttaneensa odottavaa äitiä. Tyypillinen myöhään itsestään varoittava munasarjasyöpä oli löytyessään jo pitkällä. Vatsaa kuormitti kuusi ja puoli litraa vettä sekä runsas määrä etäpesäkkeitä. - Lääkärit eivät pitäneet toipumistani todennäköisenä siinä vaiheessa, mutta itselläni oli erittäin vahva usko paranemiseen, muistelee Nikkanen. Selviytyjäluonteen perusta oli valettu jo vuosikymmeniä aiemmin, kun äiditön tyttö Karjalasta joutui lähtemään sodan alta evakkoon kahdesti. Nikkanen ei halunnut antaa sairaudelle periksi sen vertaa, että olisi sallinut tyttärensä tuoda itselleen ruokaa sairasvuoteeseen edes silloin, kun hän jaksoi syödä vain tilkan laihaa velliä. Salon sitkeä sissi katsoo olevansa samaa maata kuin lapsenlapsensa - kaiken tahtoo tehdä itse. "Keho kuuntelee mieltä" Nikkanen toipui sillä erää, mutta syöpä palasi vielä kahdesti. Ensin 13 vuoden kuluttua uusiutuneen munasarjasyövän muodossa ja lopulta seitsemän vuotta sitten pahalaatuisena rintasyöpänä. Rinta piti poistaa kainaloa myöten ja sädehoitoa annettiin 26 kertaa, mutta Nikkanen kokee, että syöpiä rankempaa oli ensimmäistä sairastumista edeltänyt avioero. - Mies ei ollut myöntää eroa. Laihduin paljon ja olin hyvin heikkona, ehkä siksi ensimmäinen syöpä pääsikin iskemään. Mutta kaikesta selvittiin, painottaa Nikkanen, joka uskoo asenteen vaikuttavan vointiinsa voimakkaasti. - Mieltä ei saa päästää alas. Jos rupean itseäni säälimään, niin kyllä minä kohta valtavan sairas olenkin, hän tokaisee. Ystäviä ja kanssakäymistä Vuonna 1985 Aili Nikkanen lähti mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston toimintaan. Tuolloin osaston parissa hyöri Nikkasen mukaan vain kourallinen vapaaehtoisia ja toiminta keskittyi myyjäisiin. Nykyään on helpompi astua ovesta sisään, kun voi syventyä vaikkapa asiantuntijaluentoon eikä tarvitse heti hieroa tuttavuutta muiden kanssa, jos ei siltä tunnu. - Minulle on ollut paljon hyötyä Syöpäyhdistyksestä. Tällaisille yhdistyksille kuuluu kiitos. Kyllä ihminen tarvitsee ystäviä ja kanssakäymistä, toteaa teräsrouva, joka osallistui lippaineen sekä syöpä- että nälkäpäiväkeräykseen vielä tänäkin vuonna. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lue Salon seudun paikallisosaston syksyn toiminnasta osoitteesta Salonjokilaakson lehden Yhdistykset toimivat -palstalta, Salon Seudun Sanomien tapahtumakalenterista sekä Salo-Karinan ilmoitustaululta (Helsingintie 52). Aili Nikkanen on yksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon seudun paikallisosaston kymmenestä palkitusta veteraanitoimijasta. Osaston puheenjohtajan pestiä jo seitsemättä vuotta hoitava Heikki Virtanen toteaa olevansa veteraanin rinnalla vain oppipoika. TERVETULOA SYKSYN KUUKAUSIKOKOUKSIIN SALO-KARINAN PALVELUTALOON, HELSINGINTIE 52 KESKIVIIKKO 26.9 klo 19.00: SYTYyn kuuluvien yhdistysten yhteinen esittely, AVOIN ILTA kaikille muillekin,tule tutustumaan yhteiseen toimintaan ja SYTYn toiminta-alueisiin; projektisihteeri Eija-Riitta Hilska. TORSTAI klo Rinta-ja eturauhassyöpäpotilaiden säde-ja hormonihoito; sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri Mia Mokka; SAS-syöpäpolin toiminnan esittely, illan kustantaa AstraZeneca. TORSTAI klo Melanooma ja muut ihosyövät,syöpätautien erikoislääkäri Pia Vihinen Nyt saat upouuden auton pelkällä kuukausimaksulla. Autoilu vieläpä upouudella autolla ei enää voisi olla huolettomampaa! S-Etuautosopimuksen tehtyäsi autoilet pelkällä kuukausimaksulla, joka sisältää kaiken oleellisen autosi ylläpidosta. Kuukausimaksu vaihtelee automalleittain ja ajomäärän mukaan. Se voi olla myös oheisia esimerkkejä pienempi silloin, kun nykyinen autosi käytetään ensimmäisenä kk-maksuna. Ostamme tarvittaessa vanhan autosi. Ford Fiesta S-Etuautosopimus alk. 255 alk. 266 /kk /kk 4,5 7,4 l/100 km Keskikulutus 4,5 7,4 l/100km Ford S-Max S-Etuautosopimus alk. 524 alk. 563 /kk /kk 6,2 9,4 l/100 km Keskikulutus 6,2 9,4 l/100km Ford Focus Wagon S-Etuautosopimus alk. alk /kk /kk 5,6 8,0 l/100 km Keskikulutus 5,6 8,0 l/100km Automaa Turku Ford Satakunnantie 164, Turku p Feel the difference OSTOKSET KESKITTÄMÄLLÄ AJAMINENKIN TULEE VIELÄ EDULLISEMMAKSI! Asiakasomistajat, jotka keskittävät hankinnat Turun Osuuskauppaan ja muihin S-ryhmän toimipaikkoihin, keräävät huomattavan Bonuksen auton kuukausimaksusta, polttoaineostoista ABC-asemilla ja kaikista kotitalouden hankinnoista. Näin auton kuukausimaksukin tulee entistä edullisemmaksi. Halutessasi voit ottaa bonusoikeudellisen autovakuutuksen.

17 N:o Rintasyöpä Turussa ennen ja nyt: "Kuin yö ja päivä" Leila Leino sai rintasyöpädiagnoosin vuonna Lähes kolme vuosikymmentä myöhemmin löytyi kasvain Elina Rosenqvistin rinnasta. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun seudun paikallisosaston toiminnassa tutustuneet naiset ryhtyivät vertailemaan hoitokokemuksiaan. Erot hätkähdyttivät. Kun Leila Leinon särkevästä rinnasta löytyi kasvain kolmekymmentä vuotta sitten, ilmoitti leikkaava lääkäri, että kyseessä oli syöpä 98 prosentin varmuudella. Mikäli epäily vahvistuisi leikkauksessa, koko rinta poistettaisiin välittömästi, ja asia selviäisi potilaalle sitten heräämössä. Siinä kaikki, mitä järkyttyneelle Leinolle kerrottiin. - Ne jotka Paattisilla kuulivat syövästäni, taisivat jo mielessään pitää minulle hautajaisia. Kun tietoa ei ollut ja molemmat lapseni olivat nuoria, menin itsekin ihan shokkiin, muistelee tuolloin 38-vuotias Leino, joka hiukan toivuttuaan yritti päästä perille syövästä kirjaston niukan valikoiman avulla. Sairaalassa vierussänkyihin oli turha tähyillä vertaistuen toivossa, sillä kahdeksan hengen huoneessa makasi ympärillä kolariuhreja ja umpisuolipotilaita. Kolme vuotta sitten rintasyöpäleikkauksen läpikäyneestä Elina Rosenqvististä Leinon kertomus kuulostaa absurdilta. Hän sai roppakaupalla tietoa syövästään siitä lähtien, kun rutiiniseulonta paljasti rinnasta herneen kokoisen patin. - Uudessa Tyksin T-sairaalassa oli todella runsaasti erilaisia syöpää käsitteleviä julkaisuja. Lisäksi siellä oli vastassa tuttu ihminen, vertaistukiryhmäni vetäjä, sairaanhoitaja Kristiina Nikkanen. Se tuntui ensijännityksessä hyvältä, ihastelee Rosenqvist. Enää et jää yksin Leinon sairausaikana potilas kohtasi raskaat hoidot yksinään. Kun hänen 18-vuotias tyttärensä sairastui imusolmukesyöpään kolme vuotta myöhemmin, äiti sai taistella päästäkseen tytön tueksi sairaalaan. Sellainen kun ei ollut tapana. Nykyään tilannetta on vaikea käsittää. Rosenqvistiä syöpäklinikan väki suorastaan kannusti "ottamaan toisen korvaparin mukaan" säde- ja sytostaattihoitoihin. Toisinaan lääkäriä hoitojen aikana tenttaava aviomies, sisko tai ystävätär tiesi toimenpiteistä enemmän kuin potilas itse. Eroja naisilta löytyy myös ensikokemuksista vertaistukitoiminnan parissa. Leinon aloitus oli ikimuistoinen. - Kun tulin tapaamiseen ja ripustin jakun naulakkoon, niin kukaan ei puhunut minulle sanaakaan. Menin sitten nurkkaan erään miehen viereen istumaan ja ajattelin, etten palaa enää koskaan, sanoo Leino, nykyinen Turun seudun paikallisosaston hallituksen varapuheenjohtaja. Kolme vuotta myöhemmin hän pyörsi päätöksensä tutustuttuaan rintasyövän kokeneisiin naisiin, joiden kanssa keskustelu oli vapautunutta. Leino vakuuttaa, että Turun paikallisosasto panostaa nykyisin puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolan johdolla siihen, että tulokkaat tuntisivat olonsa tervetulleiksi. Uuden aktiivin kokemuksella Rosenqvist katsoo, että pyrkimyksessä on onnistuttu. Ilot ja surut on tehty jaettaviksi. Turun seudun paikallisosaston Elina Rosenqvist (vas.) ja Leila Leino toivovat uusia syöpäpotilaita mukaan aktiivisen ryhmän tapaamisiin. Ohjelmaa löytyy myös heille, jotka ovat päivisin töissä. Puhuminen vierittää kiven sydämeltä Molemmat naiset haluavat puhua syövästään avoimesti, sillä syöpä koskettaa monia. Leinon sairastuessa harva tohti sanoa ääneen edes syöpä-sanaa, ja joillekuille se tuottaa vaikeuksia vieläkin. - Nykyään kun sairauteni tiedetään, ihmiset rohkaistuvat uskoutumaan minulle omasta syövästään ja sanovat, että tuntuu kuin kivi vierähtäisi sydämeltä, Leino kertoo. Naiset kunnioittavat ihmisen päätöstä pitää sairaus salassa, mutta arvelevat, että taakka voi käydä yksin raskaaksi kantaa. Tuki ja puhuminen helpottaa, toisten tarinat tuovat toivoa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Paikallisosaston toiminnasta saa tietoja Turun Sanomien Treffi-liitteen yhdistystoiminta-palstalta keskiviikkoisin. Ohjelmatiedotetta jaetaan terveyskeskuksissa ja Meri-Karinassa. Lisätietoja puheenjohtaja Terttu Yli-Tolppa-Kerrolalta ( ). Kaiken Kaiken kattava kuukausimaksu S-Etuautosopimuksella. Olemme Olemme tehneet tehneet mainion mainion paketin, paketin, S-Etuautosopimuksen, jossa jossa kuukausimaksu kattaa kaiken: Valintasi Valintasi mukaan, mukaan, upouuden Ford- tai tai Peugeot-merkkisen auton 2 4 vuoden määräajaksi. Kuukausimaksu kattaa kattaa kaikki normaalista kulumisesta aiheutuvat huolto- ja ja korjauskulut. Huoltokäynnin ajaksi ajaksi saat saat veloituksetta sijaisauton käyttöösi Renkaiden Renkaiden uusinnat uusinnat ja kausivaihdot ja hoidetaan puolestasi KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerkkihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/ km ajomää- KUUKAUSIMAKSUSTA BONUSTA! Keskitä ostokset ja nämä esimerkkihinnat tulevat vielä edullisemmiksi. Hinta perustuu 48 kk/ km ajomäärään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty rään. Autolle tarvitaan vakuutus ja sopimukselle hyväksytty luottopäätös. luottopäätös. Peugeot S-Etuautosopimus alk. 338 /kk S-Etuautosopimus Keskikulutus 4,8 8,2 l/100 km alk. 373 /kk Keskikulutus 4,8 8,2 l/100km Peugeot S-Etuautosopimus alk. 272 alk. 292 /kk /kk 4,5 7,0 l/100 km Keskikulutus 4,5 7,0 l/100km Automaa Raisio Nikkarinkatu 1, Raisio p Peugeot 107 S-Etuautosopimus alk. 220 alk. 240 /kk /kk 4,1 4,6 l/100 km Keskikulutus 4,1 4,6 l/100km Ajaminen jää Sinulle. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

18 N:o 2 Uudenkaupungin Tarja-Liisalla on aikaa potilaille Tarja-Liisa Kukkonen on pitänyt Uudenkaupungin Ystävän tuvan syöpäneuvontapäivystyksiä torstaisin kahdesta kuuteen siitä lähtien kun tuvan ovet ensi kertaa kolme vuotta sitten avattiin. Mutta Kukkosen päivystykset eivät kysy kelloa. Hän vastaa huolestuneisiin soittoihin kotonakin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Uudenkaupungin paikallisosaston neuvova hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen kertoo tulevansa Ystävän tuvalle pyynnöstä myös virallisten aukioloaikojen ulkopuolella, jos asiakas haluaa yksityisyyttä. Eläkeläisenä hänellä on aikaa, ja vapaaehtoistyö tuntuu palkitsevalta. - Ihmisillä on monenlaisia kysymyksiä. Varsinkin miehillä voi olla asioita, joista ei haluta jutella kaikkien kuullen. Meillä käy esimerkiksi paljon eturauhassyöpäpotilaita, joilla on virtsaamisongelmia ja seksuaalikysymyksiä. Vaippojenkäytöstä ei mielellään puhuta, jos paikalla on paljon porukkaa, selittää Kukkonen. Tulijan niin halutessa paikalle järjestyy myös vertaistukihenkilö. Eläkkeelle jäänyt perushoitaja päivittää tietojaan käymällä kuukausittain Turussa syöpää käsittelevillä luennoilla ja Uudenkaupungin sairaalan syöpäosastolla keskustelemassa. Ei pelkkää sairautta Kukkonen kokee, että hänen suhtautumisensa syöpään on muuttunut päivystysten myötä. - Töissä oli aina kiire. En ehtinyt jutella potilaitten kanssa kuin ihan pakolliset jutut. Eivät ihmiset sairaalassa paljon kyselleetkään asioista, kun olivat yleensä niin järkyttyneitä. Täällä kuulee koko tarinan alusta lähtien ja huomaa ihmisten erilaisuuden, toteaa Kukkonen, joka tuntee harjaantuneensa hyväksi kuuntelijaksi vuosien varrella. - Kohtaamisessa ei ole kyse pelkästä sairaudesta, vaan teemme kaikenlaista yhdessä, kertoo Kukkonen, joka osallistuu usein paikallisosaston ja Punaisen Ristin illanviettoihin sekä muuhun vapaa-ajanohjelmaan ja on istunut osaston hallituksessa jo seitsemän vuotta. Syöpäyhdistyksen ja SPR:n vapaaehtoistyötä tulee tehtyä kymmenisen tuntia viikossa. Monet ystävät löytyvät tuvalta. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lisätietoa Uudenkaupungin paikallisosaston toiminnasta saa Ystävän tuvalta, Alinenkatu 26 (puh ). Ystävän tuvalla toimii myös SPR:n paikallisosasto ja puhelinnumero on yhdistysten yhteinen. Hoitaja Tarja-Liisa Kukkonen (oik.) pitää neljättä vuotta torstain neuvontapäivystyksiä syöpäpotilaille. Toimistonhoitaja Merja Lehtonen avaa Ystävän tuvan oven joka arkiaamu. Paikalle saa tulla hakemaan tietoa tai vaikka vain viettämään aikaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Poliklinikka Karina välittää myös peruukkeja osoitteessa: Poliklinikka Karinan apuvälinevälitys Käsityöläiskatu 4 a, 6-kerros TURKU ajanvaraus ma-to klo ja puh. (02)

19 N:o Perinnölliset syövät Syöpä ei yleisesti ottaen ole perinnöllinen sairaus, vaan perinnölliset syövät ovat harvinaisia. Toisaalta kuitenkin syövän syynä on aina joukko geenivirheitä, jotka ovat elämän aikana kertyneet samaan kehon soluun, ja joita ei siis ole saatu syntymässä. Syöpä alkaa aina yhdestä solusta ja lisäksi se on yleensä vanhojen ihmisten sairaus. Syöpä vanhuuden sairautena johtuu siitä, että yhteen soluun on kerryttävä 5-7 eri geenin geenivirhettä eli mutaatiota ennen kuin se muuttuu syöpäsoluksi, ja tämä luonnollisesti vie aikaa useita vuosia. Mutaatio on nimittäin hyvin harvinainen tapahtuma. Mutaatioita esisyöpäja kasvurajoitegeeneissä Perityt geenivirheet, jotka aiheuttavat syöpää, koskevat joko esisyöpägeenejä tai kasvurajoitegeenejä eli tuumorin suppressorigeenejä tai molempia. Tällaiset geenivirheet ovat siis suvussa kulkevia, syöpäpotilaan jonkin esivanhemman sukupuolisoluissa tai niiden kantasoluissa tapahtuneita. Esisyöpägeenit ovat solujen normaaliin kasvun säätelyyn kuuluvia geenejä. Niiden biologisena tehtävänä on edistää solujen kasvua ja jakautumista. Kun esisyöpägeenissä tapahtuu mutaatio, se muuttuu syöpää aiheuttavaksi syöpägeeniksi. Tämän seurauksena solun kasvu ja jakautuminen voi ryöstäytyä normaalista säätelystään, ja se muuttuu syöpäsoluksi. Esisyöpägeenien syöpää aiheuttavat mutaatiot periytyvät vallitsevasti, eli ovat dominoivia. Syöpäalttiuden syntyyn riittää tällöin jos on saanut geenivirheen toiselta vanhemmaltaan. Kasvurajoitegeenien normaalina tehtävänä on jarruttaa solujen kasvua ja jakautumista. Kun tällainen tuumorin suppressorigeeni muteeraa, voi solu tässäkin tapauksessa ryöstäytyä normaalista säätelystään ja siitä syntyy syöpäsolu. Kasvurajoitegeenien syöpää aiheuttavat mutaatiot periytyvät väistyvästi, eli ovat resessiivisiä. Tässä tapauksessa perinnöllinen riski saada syöpä syntyy siis vain jos perii geenivirheen kummaltakin vanhemmaltaan. Vanhemmilla itsellään ei tällöin yleensä ole perinnöllistä syöpäriskiä, vaan he ovat geenivirheen oireettomia kantajia. Harva syöpä on geneettinen Vain noin viisi prosenttia syövistä on perinnöllisiä. Esimerkkejä tällaisista syövistä on varhain puhkeava rintasyöpä, joka voi johtua kolmenkin eri esisyöpägeenin mutaatiosta, ja voi puhjeta jo noin 20 vuoden iässä. Toinen esimerkki on lasten silmän verkkokalvon syöpä. Se johtuu erään kasvurajoitegeenin resessiivisestä mutaatiosta. Kolmas esimerkki on varhain, noin 40 vuoden iässä, puhkeava paksunsuolensyöpä. Se johtuu erään mutaattorigeenin mutaatiosta. Mutaattorigeenit ovat geenejä, joiden geenivirheet aiheuttavat mutaatioita toisissa geeneissä. Vaikuttaessaan tällä tavoin, ne saattavat aiheuttaa mutaatioita myös esisyöpägeeneissä tai tuumorin suppressorigeeneissä. Mutaattorigeenit ovat geenejä, jotka tuottavat DNA:n virheiden korjausentsyymejä. (Geenit ovat kemialliselta luonteeltaan DNA:ta eli deoksiribonukleiinihappoa.) Neljäs esimerkki perinnöllisistä syövistä on miesten eturauhassyöpä, joka on osittain perinnöllinen. Perinnöllisten syöpien geenivirheistä on yleensä saatavilla geenitesti, eli ihminen voi antaa tutkia - jos niin haluaa - onko hänellä perinnöllinen riski saada syöpä. Perinnöllisyys syövissä merkitsee kuitenkin aina vain alttiutta saada syöpä. Riski ei näissä tapauksissa ole koskaan sataprosenttinen, vaan esimerkiksi perinnöllistä paksunsuolen syöpää aiheuttavan geenivirheen kantajilla on noin 80-prosenttinen elinikäinen riski sairastua tähän tautiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kantaja elää 80-vuotiaaksi, on hänellä 80 prosentin suuruinen riski saada paksunsuolen syöpä. Myöskään perinnöllinen rintasyöpä ei välttämättä puhkea lainkaan. Toisaalta esimerkiksi juuri rintasyövälle altistava geenivirhe voi aiheuttaa jonkin muunkin syövän. Rintojen poisto riskin omaavalta naiselta ei siis välttämättä ehkäise syövän puhkeamista. Jos siis ihminen on perinnöllisen syövän aiheuttavan geenivirheen kantaja, ei riski sairastua syöpään ole koskaan sataprosenttinen. Tyypillistä perinnöllisille syöville on kuitenkin se, että jos ne puhkeavat, ne yleensä puhkeavat aikaisemmin elämän aikana kuin vastaavat ei-geneettiset syövät. Petter Portin Kirjoittaja on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori petter.portin@utu.fi Lounais-Suomen Syöpähdistyksen asiakaspalvelutoimisto, Poliklinikka Karina ja Matkatoimisto Matkari Oy toimivat väliaikaisesti vuoden 2007 loppuun asti osoitteessa Käsityöläiskatu 4, 6. kerros, Turku. erikoislääkäreiden vastaanotot kirurgiset toimenpiteet gynekologiset ultraäänitutkimukset laboratoriotutkimukset irtosolunäytteiden otto (Papa) luomihuolipoliklinikka perinnöllisyysneuvonta ajanvarauksella Erityisedut syöpäpotilaille poliklinikalla: - ei poliklinikkamaksua (7.00 e) - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Erityisedut syöpäyhdistyksen jäsenille: - laboratoriotutkimuksia alennetuin hinnoin Avoinna ma-to klo 8-18, perjantaisin suljettu POLIKLINIKKA KARINA Käsityöläiskatu 4, 6 krs TURKU (vuoden 2007 loppuun). Ajantilaus GYNEKOLOGIA Auranen Annika Hietanen Sakari Pallasmaa Nanneli Rantanen Virpi Rastimo-Lehto Eeva Salmi Tuula (ei uusia potilaita) Vähä-Eskeli Kalevi KIRURGIA Aaltonen Riitta Auranen Aarre Vänttinen Esko SYÖPÄTAUDIT Asola Raija (ei uusia potilaita) Huovinen Riikka Kankuri-Tammilehto Minna Korkeila Eija Kätkä Kalevi Minn Heikki Paija Outi (ei uusia potilaita) Ristamäki Raija Valavaara Ritva PSYKIATRIA Pitkänen Marketta (ei uusia potilaita) SISÄTAUDIT Asola Markku (ei uusia potilaita) Pirilä Laura (geriatria, reumataudit) Remes Kari Seppälä Pentti (ei uusia potilaita) Toivanen Auli (lääkäreille ja sairaanhoitajille) (rintaproteesit, peruukit, tukihihat, rintaliivit, uimapuvut ajanvaraus klo , ) (laboratorio) Lomajakso Hakemusten palautus mennessä. Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee Turun Hirvensalossa. Meri-Karinassa on 30 kahden hengen huonetta, luentosaleja, sauna- ja uima-allasosasto, ruokasali, kuntoutusyksikkö sekä voimistelu- ja kuntosali. Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen Meri-Karinassa Loma järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus on rauhallinen paikka ja oheistoiminnot on suunniteltu palvelemaan syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tarpeita. Ohjelmassa monipuolisia luentoja esim. psykologin ja ravitsemusterapeutin luennot, liikuntaa (sauvakävelyä, vesivoimistelua, rentoutusharjoitus), luovaa toimintaa ja askartelua sekä linja-autoretki Turkuun ja ympäristöön. Hakemuslomakkeita saatavana: Meri-Karinan toiminta ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku puh. (02) , kurssi@lssy.fi

20 N:o 2 Haluaisitko sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäseneksi? Vain soitto Syöpäyhdistyksen toimistoon, puhelin , niin asia on hoidettu. LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEDUT: JULKAISUT: Syöpä-Cancer-lehti viidesti vuodessa. kahdesti vuodessa. Jäsentiedote kerran vuodessa. ALENNUKSET: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen kuntoutus- ja ruokailumaksuista sekä majoitushinnoista. Matkatoimisto Matkarin järjestämistä matkoista. Jäsenalennusliikkeistä TALOUDELLINEN TUKI SYÖPÄPOTILAILLE: Hoitopäiväkorvaus (3 /vrk tai hoitokerta), mikäli olet ollut syövän vuoksi hoidettavana sairaalassa tai poliklinikalla. Syövän avohoitokulujen omavastuuosuuden korvaus (enintään 34 vuodessa). Lymphahoidosta korvaus 3 käyntikerralta (enintään 30 vuodessa). Nuorille (16-40-vuotiaille) syöpäpotilaille 170 avustus heidän sairastuessaan. syöpään tai taudin uusiutuessa. Lapsisyöpäpotilasperheille 420 avustus lapsen sairastuessa syöpään, taudin uusiutuessa tai lapsen menehtyessä. POLIKLINIKKA KARINAN ERITYISEDUT: Syöpäpotilailta ei peritä toimistomaksua (7 ). Kaikille jäsenille maksut jäsenhintaan mm. osasta laboratoriotutkimuksia. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN MAKSUTTOMAT PALVELUT POLIKLINIKKA KARINASSA: Syöpäpotilaille lakimiehen vastaanotto, neuvontaa sosiaalipalveluissa sekä ravitsemus- ja avanneneuvontaa. Kaikille jäsenille luomihuoli- ja syövän perinnöllisyysneuvontaa sekä rintojen omatarkkailun opastusta ja tupakasta vieroitusta JÄSENEDUT MEHILÄISESSÄ, LÄÄKÄRIASEMA PULSSISSA SEKÄ SUOMEN TERVEYSTALON TURUN RINTATUTKIMUSKESKUKSESSA JA TESLAVAGUKSESSA: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on solminut yhteistyösopimuksen Mehiläisen, Lääkäriasema Pulssin sekä Suomen Terveystalon TeslaVaguksen kanssa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenetuhinnat koskevat lääkärin lähetteellä tehtäviä rinnan alueen tutkimuksia (mammografia, mammografia- ja ultraäänitutkmus sekä rintojen ultraäänitutkimus). Suomen Terveystalon TeslaVagus myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista (magneettikuvaukset, tietokonetomografiat, röntgen- ja ultraäänitutkimukset sekä luuntiheysmittaukset) 15%:n alennuksen kokonaismyyntihinnoista. Kuvattavan henkilön maksamasta omavastuuosuudesta alennus on paljon merkittävämpi. Mehiläinen myöntää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille muista kuvantamistutkimuksista 10%:n alennuksen kokonaismyyntihinnasta. Lääkäriasema Pulssi tarjoaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenille luuntiheystutkimusta (DXA) edulliseen jäsenhintaan. SALON RINTATUTKIMUSKESKUKSEN ERITYISEHDOT: Mammografiatutkimukset jäsenhintaan. Etu on voimassa heti jäsenenksi liittymisen jälkeen. Kyseessä ei tarvitse olla syövän hoito. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMAN PALVELUT LOIMAALLA: Terveydenhoitajan neuvontapalvelua sekä rintaproteesien välitystä Loimaan Aluesairaalan tiloissa maanantaista torstaihin. Ajanvaraus klo 9-10, puhelin (02) /Ella Mikkola. SALO-KARINAN PALVELUASEMA: Jos sairastat syöpää ja haluaisit keskustella, soita perjantaisin klo puh Tule yksin tai läheisen kanssa keskustelemaan (miel. ajanvaraus) Salo-Karina, Helsingintie 52 SOPEUTUSMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT: Sopeutumisvalmennus-, kuntoutus-, virkistys- ja terveyskurssit maksuttomasti tai pienellä omavastuuosuudella. VOIT LIITTYÄ LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSEN JÄSENEKSI, YHDISTYKSEN TOIMISTOSSA KÄSITYÖLÄISKATU 4, 6. KERROS, TURKU, PUHELIN TAI LÄHETTÄMÄLLÄ ALLA OLEVAN LOMAKKEEN YHDISTYKSELLE. JÄSENMAKSU VUODESSA 14 (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) MEDLEMSAVGIFT 14 PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn Lähiosoite/Näradress Postitoimipaikka/Postadress Tämä lomake palautetaan osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Seiskarinkatu 35, TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Seitskärsgatan 35, ÅBO Kolmanneksi sektoriksi sanotaan sitä osaa yhteiskunnan asioiden hoidosta, jota eivät viranomaiset eikä yrityselämä hoida: vapaaehtoisten ja vapaitten järjestöjen yhteiskuntatyötä. Siihen kuuluvat myös sosiaaliseen toimintaan perustetut säätiöt ja yhdistykset, niin kuin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Toisen ja kolmannen sektorin väliin on nousemassa vielä yksi. Yritysten yhteiskuntavastuu Ẏritysten yhteiskuntavastuu perustuu ajatukseen, että kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on osavastuu koko yhteiskunnan hyvinvoinnista ja ainakin oman toimintansa jäljistä. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen pitää yritysten vastuuta tärkeänä osana sekä kansallista että kansainvälistä turvallisuutta: yritykset huomaavat globaalissa toiminnassaan riskejä, joihin ne pystyvät tarttumaan nopeammin kuin viranomaiset. Perinteisesti yritysten vastuuta on pidetty lähinnä taloudellisena. Kannattava yritys tuottaa hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Viime vuosina mukaan keskusteluun on noussut yritysten ympäristövastuu, jota on määritelty myös laissa. Kolmas vastuualue on sosiaalinen. Yleensä se rajataan koskemaan lähinnä omien työntekijöiden pärjäämistä, mutta yhä useammat yritykset käsittävät vastuunsa jo laajemmin. Yhteistyötä syöpäjärjestöjen kanssa Sveitsiläinen lääkekonserni Novartis on yksi yhteiskuntavastuun edelläkävijöistä. Ylikansallinen firma oli ensimmäisiä, joka sitoutui YK:n Yritykset ottavat vastuuta maailmasta edellisen pääsihteerin Kofi Annanin Global Compact - aloitteeseen. Yhtymän pääjohtajan mukaan "doing the right thing also makes business sense", tekemällä inhimillisesti oikein tekee myös liiketaloudellisesti järkevän päätöksen. Yhtymä on rankattu maailman sadan vastuullisimman yrityksen joukkoon. Viime keväänä yhtiön Suomen väki, yhteensä yli 20 novartislaista, kunnosti vuosittaisena yhteiskuntavastuupäivänään pihatalkoilla Terhokodin pihapiirin kevätkuntoon. Tempaus tehtiin yhteistyössä Suomen Syöpäjärjestöjen kanssa. Novartiksen edellisten tempausten kohteina ovat olleet Lastenklinikan Sydäntutkimusyksikkö, Näkövammaisten keskusliitto, Iholiitto, Espoon Sydänyhdistys ja eri dementiayhdistykset. Lastenklinikan hyväksi on suunnattu myös tukiprojekti, jonka nimenä on "Pienen sydämen tukena". Novartisin yhteiskuntasuhdetiedottaja Mika Punkarin mukaan kyseessä on pitkän ajan lahjoitusprojekti. - Jokaisesta meidän verenpainelääkepakettimme hinnasta menee neljä senttiä HUS:in lasten ja nuorten sydäntutkimusyksikölle. Kaksi prosenttia liikevaihdosta Novartis-yhtymä on budjetoinut yli kaksi prosenttia liikevaihdostaan kehitysmaitten avustamiseen. Mika Punkari vertaa lukua OECD:n suositukseen teollisuusvaltioiden kehitysyhteistyöstä: - Valtioiden tavoitteena on 0,7 prosenttia. Läheskään kaikki eivät pääse siihen asti. Novartiksen kansainväliseen toimintaan kuuluu laajoja globaaleja lääkintäohjelmia, Lääkeyritys tekee globaalia hyväntekeväisyyttä. Yhteisen maailman hyvinvointi hyödyttää kaikkia. Nopea ja varma Kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan yritysten vastuu on tärkeä osa sekä kansallista että kansainvälistä turvallisuutta. joilla viedään kehitysmaihin sekä lääkkeitä että hoitohenkilökuntaa. Niissä toimitaan yhteistyössä kehitysjärjestöjen ja kunkin valtion hallituksen kanssa. - Ohjelmat on suunnattu eri sairauksiin, Punkari kertoo. - Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa teemme yhdessä Maailman terveysjärjestö WHO:n kanssa käytännön työtä lepraa, tuberkuloosia ja malariaa vastaan. Lääkkeet jaetaan niitä tarvitseville ilmaiseksi, ja Novartis järjestää myös henkilökunnan niitten jakeluun. Novartiksella on Singaporessa trooppisten sairauksien tutkimuslaitos, jossa kehitellään uusia keinoja maailman isojen tautien hävittämiseksi. Laitos toimii non-profit -periaatteella eli ilman voitontavoitetta, mutta tutkimustyön ohessa syntyy myös uusia lääkkeitä joilla on kaupallista käyttöä.- Näin otetaan yhteiskuntavastuuta koko maailmasta, Punkari pohtii. Hän uskoo, että yhteisen maailman hyvinvointi on globalisoituvassa yhteiskunnassa jokaisen etu. Myös markkinoiden. - Paras tulos saadaan varmasti yhteistyössä valtioiden, yritysten ja vapaaehtoisjärjestöjen kesken. Kansainväliset yritysmarkkinat ovat vahvasti tulossa jakamaan taloudellista vastuuta maailman heikompien hyvinvoinnista. Suomessa kehitys on vielä aluillaan, mutta yhteiskuntavastuu mielletään jo tärkeäksi osaksi yritysten imagoa. Moraalisesti vahva imago on tulevaisuuden myyntivaltti, uskoo myös Punkari. Teksti: Eva Latvakangas Kuvat: Sisäasiainministeriön kuva-arkisto Novartis Finland Oy lähettiykkönen Sisä- ja ulkolähettipalvelut. Asennus- ja hyllytyspalvelut. Pakettien ja kirjeiden jaot. Lava- ja rullakkokuljetukset. Posti- ja matkahuoltokäynnit. Ruokalakuljetukset. Puh: fi

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa

Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen. Lataa Lataa Sairastumisen kriisi - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980654 Sivumäärä: 156 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.65 Mb Susanna Tulonen on erikoissairaanhoitaja, joka

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Tue Team Rynkeby säätiön työtä

Tue Team Rynkeby säätiön työtä Tue Team Rynkeby säätiön työtä Team Rynkeby - God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyystiimi, joka pyöräilee joka kesä Pariisiin varojen keräämiseksi vakavasti sairaille lapsille. Hanke perustettiin

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tue Team Rynkeby säätiön työtä

Tue Team Rynkeby säätiön työtä Tue Team Rynkeby säätiön työtä Pyöräily, yhteisöllisyys ja hyvän asian tukeminen Team Rynkeby God Morgon on eurooppalainen hyväntekeväisyystiimi, joka pyöräilee joka kesä Pariisiin varojen keräämiseksi

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 -2016 Meri-karinan kurssi- ja neuvontapalvelut Seiskarinkatu 35, 20900 Turku lounais-suomen syöpäyhdistyksen Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 KELAN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä Prolog Team Rynkeby - God Morgonin keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen. Team Rynkeby - God Morgon on pohjoismainen hyväntekeväisyystiimi,

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen

Syöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.

Lisätiedot

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä

Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä Tue Team Rynkeby - God Morgon -säätiön työtä Prolog Team Rynkeby - God Morgonin keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen. Team Rynkeby - God Morgon on pohjoismainen hyväntekeväisyystiimi,

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA

Lisätiedot

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Tupakasta vieroitustyön ja savuttomuuden edistäminen alueen terveydenhuollon toimipisteissä Kannustaa ja tukea tupakoitsijoita tupakoinnin lopettamiseen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Team Rynkebyn keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen: Tukesi menee lyhentämättömänä vakavasti sairaiden lasten auttamiseen

Team Rynkebyn keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen: Tukesi menee lyhentämättömänä vakavasti sairaiden lasten auttamiseen Team Rynkebyn keräämät varat menevät lyhentämättöminä hyvään tarkoitukseen: Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystiimi, joka pyöräilee joka kesä Pariisiin varojen keräämiseksi vakavasti sairaille

Lisätiedot

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus

Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot