Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä"

Transkriptio

1 SEIJA OLLILA HARRI RAISIO (Toim.) Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä Juhlakirja professori Pirkko Vartiaisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi ACTA WASAENSIA 277 SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE 8

2

3 PROFESSORI PIRKKO VARTIAINEN

4

5 V KIRJOITTAJAT PERTTI AHONEN, professori, Helsingin yliopisto PAUL BATCHELOR, Director, Faculty of General Dental Practice, England LYN CARSON, Professor, Business Programs Unit, School of Business, University of Sydney, Australia LISBETH FAGERSTRÖM, professor vid Högskolen i Buskerud, Norge DAVID J. HUNTER, Professor of Health Policy and Management Director, Centre for Public Policy and Health, Durham University, England ESA HYYRYLÄINEN, professori, Vaasan yliopisto RINNA IKOLA-NORRBACKA, HTT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto HARRI JALONEN, FT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu GYÖRGY JENEI, Professor, Corvinus University of Budapest, Hungary GEORGE JULNES, Professor, University of Baltimore HANNU KATAJAMÄKI, dekaani, Vaasan yliopisto JUKKA KENTALA, FT, toimialajohtaja, Vaasan kaupunki ANNE KUJALA, HTL, henkilöstöpäällikkö, HUSLAB ÉVA KUTI, Professor Emerita, Budapest College of Management, Hungary MIAPETRA KUMPULA-NATRI, kansanedustaja, Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja ISMO LUMIJÄRVI, professori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu EIJA MÄKINEN, professori, Vaasan yliopisto VUOKKO NIIRANEN, professori, Itä-Suomen yliopisto SEIJA OLLILA, dosentti, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto LEENA PAASIVAARA, professori, Oulun yliopisto

6 VI B. GUY PETERS, Professor, University of Pittsburgh HARRI RAISIO, HTT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto PIIA RANTAKOKKO, TtM, jatko-opiskelija, Oulun yliopisto AUVO RAUHALA, FT, johtajaylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri PAULA RISIKKO, TtT, sosiaali- ja terveysministeri RIITTA SEPPÄNEN-JÄRVELÄ, dosentti, johtava tutkija, Kansaneläkelaitos JARI STENVALL, professori, Lapin yliopisto MARKKU TEMMES, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto HANNA TIIRINKI, TtM, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto MARJO SUHONEN, TtT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto ANTTI SYVÄJÄRVI, professori, Lapin yliopisto HANNA VAKKALA, HTT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto KATRI VATAJA, HTT, henkilöstön kehittämispäällikko, THL OLLI-PEKKA VIINAMÄKI, HTT, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto RIITTA VIITALA, professori, Vaasan yliopisto SEIJA VIRKKALA, professori, Vaasan yliopisto TURO VIRTANEN, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto MARITTA VUORENMAA, KT, kehittämispäällikkö, THL JARI VUORI, professori, Itä-Suomen yliopisto

7 VII Sisällys KIRJOITTAJAT... V ESIPUHE... XI PUHEENVUOROJA TUTKITTUA TIETOA, OSAAMISTA JA HYVÄÄ JOHTAMISTA... 1 Paula Risikko PIRULLISTEN ONGELMIEN KESYTTÄJÄ... 4 Hannu Katajamäki MIDWIFE TO DELIBERATIVE DEMOCRACY IN FINLAND Lyn Carson (with Ron Lubensky) HYVINVOINTIVALTION HAASTAJILLE Miapetra Kumpula-Natri SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA JA BOWERIA POHJANMAALLE Maritta Vuorenmaa HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MUUTOS VAASAN KAUPUNGISSA 2000-LUVUN ALUSTA NYKYHETKEEN Jukka Kentala TULEVAISUUDEN ERIKOISSAIRAANHOITO VÄESTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ Auvo Rauhala ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN EVALUATION IN SUPPORT OF THE PUBLIC INTEREST George Julnes HENKILÖSTÖLÄHTÖISET KEINOT PALVELUJEN TUOTTAVUUDEN NOSTAMISEKSI Ismo Lumijärvi RAFAELA SYSTEMET EN FINLÄNDSK INNOVATION FÖR SÄKER VÅRD OCH EVIDENSBASERAT LEDARSKAP Lisbeth Fagerström

8 VIII HYVÄ, PAHA KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTYÖN EETTISET HAASTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Riitta Seppänen-Järvelä & Katri Vataja PSYKOLOGINEN SOPIMUS AKATEEMISESSA TYÖSSÄ JA TYÖHYVINVOINTI YLIOPISTOISSA MENNYTTÄ HAIKAILLEN JA PAHOIN VOIDEN? Turo Virtanen ARVIOINTITOIMINNAN INSTITUTIONALISOITUMISEN ERITYISPIIRTEET SUOMESSA Pertti Ahonen HEALTH 2020: WHO S NEW POLICY FRAMEWORK AND STRATEGY TO MEET 21 ST PUBLIC HEALTH CHALLENGES IN EUROPE David J. Hunter JOHTAMINEN TIEDON HALLINTAA JA POSITIIVISUUTTA HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN JULKISEN SEKTORIN TERVEYDENHUOLLOSSA Antti Syväjärvi, Hanna Vakkala & Jari Stenvall ARVOT HYVINVOINTIPALVELUIDEN JOHTAMISESSA Olli-Pekka Viinamäki HENKILÖSTÖN TULEVAISUUDEN KUVIA KUNTASEKTORILLA Riitta Viitala SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN OHJAUSYMPÄRISTÖT JA OHJAUSMEKANISMIT Vuokko Niiranen KOMPLEKSISUUS SUOMALAISEN HYVINVOINTIVALTION POST-NPM-HAASTEET Markku Temmes COORDINATING SOCIAL WELFARE PROGRAMS: THE SEARCH FOR ANSWERS B. Guy Peters WEAKS SIGNALS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN ENSIOIREET Leena Paasivaara, Piia Rantakokko, Marjo Suhonen & Hanna Tiirinki

9 IX BEYOND WICKED PROBLEMS IN HEALTHCARE: FOUR DIFFERENT POLICYMAKERS IN THE IRON CAGE OF DILEMMAS Jari Vuori & Paul Batchelor MORAALINEN KOMPLEKSISUUS JULKISEN JOHTAMISEN HAASTEENA: EETTISESTI HAASTAVAT TILANTEET JA NIIHIN SOVELTUVAT JOHTAMISSTRATEGIAT Esa Hyyryläinen & Rinna Ikola-Norrbacka SOSIAALINEN INNOVAATIO GRAALIN MALJA VAI VANHAA VIINIÄ UUDESSA LEILISSÄ? Harri Jalonen OSALLISUUS PORMESTARI DEMOKRATIAA VAHVISTAMAAN JA OSALLISTUMISOIKEUKSIA EDISTÄMÄÄN Eija Mäkinen OSALLISTUMISTA EDISTÄMÄSSÄ MUUTTUVASSA KOULUYHTEISÖSSÄ REHTORIEN NÄKEMYKSIÄ Seija Ollila & Anne Kujala ENKLAAVIDELIBERAATIO OSANA DELIBERATIIVISTA DEMOKRATIAA: KOKEMUKSIA MAAHANMUUTTAJIEN KANSALAISRAADISTA Harri Raisio AVOIMEN KOORDINAATION MENETELMÄ JA EKSPERIMENTALISTINEN HALLINTA DELIBERATIIVISTA DEMOKRATIAA EU:SSA? Seija Virkkala LOCAL GOVERNMENTS, CIVIL SOCIETY ORGANIZATIONS, AND PRIVATE ENTERPRISES. PARTNERSHIPS IN PROVIDING SOCIAL SERVICES: THE CASE OF EGER, HUNGARY György Jenei & Éva Kuti

10

11 XI ESIPUHE Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen täyttää 60 vuotta Tämä kirja juhlistaa Pirkon monivivahteista ja menestyksellistä uraa tutkijana ja opettajana Vaasan yliopistossa sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana laajemmin koko Suomessa. Tämän toimitetun kirjan kirjoittajien yhteinen into lähteä mukaan teoksen työstämiseen kertoo siitä, kuinka vaikuttavaksi ja tärkeäksi Pirkon työ koetaan. Kirjoittajina ovatkin Pirkon professorikollegat ja monet tutkijat ympäri Suomen sekä hänen kanssaan yhteistyötä tehneet viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Kotimaisen toiminnan lisäksi myös kansainvälinen yhteistyö on ollut Pirkolle tärkeää. Ei olekaan ihme, että tähänkin kirjaan on kirjoittanut useampi kollega maailmalta aina Australiaa myöten. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen menestystarinaa ei olisi todennäköisesti ilman Pirkkoa. Hän suunnitteli uuden oppiaineen, silloisen sosiaalija terveyshallinnon opinnot, vielä toimiessaan itse jatko-opiskelijana hallintotieteessä vuonna Aavistikohan Pirkko silloin, millainen yhteinen polku hänelle ja oppiaineelle muodostuisikaan? Vuonna 2002 hänet nimitettiinkin professoriksi sosiaali- ja terveyshallintoon, joka muutettiin vuonna 2006 sosiaali- ja terveyshallintotieteeksi. Pirkon johdolla sosiaali- ja terveyshallintotieteestä on muodostunut pieni, mutta hyvinkin pippurinen oppiaine. Vuosina oppiaineesta on valmistunut kahdeksan tohtoria, lukuisia lisensiaatteja ja runsain määrin maistereita. Pirkon tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut innovatiivista ja uraauurtavaa. Tästä ovat esimerkkeinä palkitun HYMY-tutkimusryhmätoiminnan aloittaminen ja Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymän eli BoWer:in perustaminen. Lisäksi arvostettu Suomen Akatemia myönsi Pirkon johtamalle tutkimusryhmälle rahoituksen nelivuotiseen Ihmisen ääni -hankkeeseen ( ). Hänet on kutsuttu myös lukuisiin erilaisiin asiantuntijatehtäviin kansallisen tason johtoryhmissä ja merkittäviin julkishallinnon arviointitehtäviin. Meille sosiaali- ja terveyshallintotieteen opettajille ja tutkijoille Pirkko on ollut johtajana kannustava ja tasapuolinen. Pirkon kohdatessa, oli kyseessä sitten tohtori tai opiskelija, tulee tunne, että hän todella kuuntelee. Ei ole väliä kuka olet, kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Pirkko toimii niin kuin opettaakin. Häneen voi luottaa. Hän on aito ja iloinen persoona. Pirkko myös innostuu helposti erilaisista ideoista ja mahdollistaa jopa hulluiltakin tuntuvien ajatusten toteuttamisen. Nämä ideat ovatkin usein juuri niitä, jotka ovat saaneet siivet selkäänsä. Ilman Pirkon kannustusta ja tukea olisivat nämä ideat voineet jäädä vain pöytälaatikkoihin pölyttymään. Pirkon tutkijanura on kehittynyt eri teemojen kautta. Väitöskirjassaan hän perehtyi arvioinnin saloihin ja kehitti nyt jo laajalle levinneen monitahoarvioinnin me-

12 XII todiikan. Pirkko on käsitellyt myös johtamisen ja kehittämistyön tematiikkaa. Myöhemmin urallaan hän on aloittanut ensimmäisten joukossa Suomessa perehtymisen niin sanottuihin kompleksisuustieteisiin sekä deliberatiivisen demokratian teoriaan. Osallisuuden ja kompleksisuuden tutkimuksesta onkin tullut Pirkolle sydämenasia. Tämän teoksen artikkelit on luokiteltu näihin hänen uraansa kuvaaviin teemoihin: 1. Arviointi ja kehittäminen, 2. Johtaminen, 3. Kompleksisuus ja 4. Osallisuus. Jää nähtäväksi, millaisia innovatiivisia avauksia Pirkko tuleekaan vielä urallaan tekemään. Jäämme jännityksellä odottamaan. Yhdymme niihin kiitossanoihin, joita Pirkon ystävät esittävät tämän teoksen alun Keskustelupuheenvuoroissa. Kiitos Pirkko! Omistamme seuraavan runon Sinulle. Kun kohtaat tiennäyttäjän, kannustavan ja tasapuolisen naisen, on edessäsi todennäköisesti ajatusmaailmallaan koskettava Pirkko Vartiainen. Sosiaali- ja terveystieteen äiti on täysin omaa luokkaansa, hänestä loistaa kauaksi syvähenkinen, koskettava ja aito luottamus asiaansa. Hän uskoo esimerkillisesti ja kehittävästi ihmisiin ja ihmeisiin, vastaa empimättä sanoin ja teoin arvioinnin sekä kehittämisen tarpeisiin. On sitten kyseessä pirullinen tai kesy yhteiskunnallinen, opiskelijan tai kollegan ongelma, Pirkon kanssa syntyy hetkessä kehittävä, eteenpäin pyrkivä ja aikaansaava tunnelma. On hänelle sydämen asia toimia niin kuin opettaa, loistoesimerkit tästä HYMY ja BoWer kanssaeläjille antaa. Tämä huumorintajuinen maailmannainen antaa ideoiden elää ja lentää, ei johtamista ja aitoa osallisuutta maailmanmenossa pelkää. Suuren Valiokunnan puheenjohtajakin päivänsankarin osaamista kunnioittaa, naapurina ja ihmisenäkin häntä lämmöllä muistaa. Akateemikon taidonnäytteitä löytyy hyvinvointiajattelussa ja monitahoarvioinnissa, aktiivinen vaikuttaja, tutkija ja opettaja komplekseissakin toimissa. On Vartiaisella yhteiskunnassa jo pysyvä jalanjälki ja merkittävä Ihmisen ääni, rohkeaa, elävää ja uudistavaa on tämän professorin ideapankin jokainen plääni. Suuri onni ja lahja on kaikille tuntea tämä rikastuttava ja ihastuttava persoona, sillä suuren sydämen ja tietotaidon kohtaa jokainen vastaantuleva tallaaja. Kiittää tahdomme kaikesta yhteisissä vuosissa, kaikkea hyvää, voi hyvin! Vaikutat ja olet elämäsi voimissa! Seija Ollila ja Harri Raisio Vaasassa Heini Länkimäki Haluamme kiittää Suomen Akatemiaa antamastaan tuesta sekä HTM Salla Kyrönlahtea avustamisesta kirjan toimitustyössä.

13 PUHEENVUOROJA Tulevaisuus kuuluu niille jotka uskovat unelmiensa kauneuteen -Eleanor Roosevelt

14

15 TUTKITTUA TIETOA, OSAAMISTA JA HYVÄÄ JOHTAMISTA Paula Risikko Yhteiskuntamme monet muutostekijät aiheuttavat sosiaali- ja terveydenhuoltoon jatkuvia haasteita niin koulutukseen, käytäntöihin, tutkimukseen, johtamiseen ja ennen kaikkea päätöksentekoon. Alla kuvattuihin sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteisiin vastataan ammattitaitoisella henkilöstöllä, toiminnan kehittämisellä ja laadukkaalla johtamisella sekä tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvalla päätöksenteolla. Tutkittu tieto päätöksenteon perustana Päätöksentekoon tarvitaan tutkittua tietoa voidaksemme ennakoida ja varautua tulevaisuuteen. Tietoa tarvitaan myös epäsuotuisan ennusteen muuttamiseen paremmaksi. Terveydenhuoltolain mukaan toiminnan on terveydenhuollossa perustuttava näyttöön ja hyviin toimintakäytäntöihin. Suomi kuuluukin edelläkävijämaihin, kun laissa sanotaan selvästi, että palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa on käytettävä luotettavaa tietoa. Sosiaali- ja terveyssektori on ollut tässä edelläkävijä, ja nyt näytön hyödyntäminen yhteiskunnallisen keskustelun perustana on leviämässä myös muille toimialoille. Näyttöön perustuvat opetusmenetelmät ja yhteiskuntasuunnittelu ovat nykyaikaa. Tarvitsemme tutkittua tietoa monilta tieteen aloilta. Keinoja paremman tulevaisuuden tekemiseen on, jos vain osaamme ja haluamme niitä käyttää. Jatkuvaa muutosta Sosiaali- ja terveysala on ala, jossa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset näkyvät hyvin nopeasti mm. palvelujen käyttäjien palvelutarpeiden muutoksina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjä haluaa yhä enenevässä määrin osallistua hoitoaan ja palveluaan koskevaan päätöksentekoon sekä käyttää valinnanvapauttaan. Hän haluaa kokonaisvaltaista palvelua ilman luukuttamista pai-

16 2 Acta Wasaensia kasta toiseen. Toisaalta palvelujen käyttäjissä on paljon palvelujen tavoittamisessa ja niissä tarvittavassa päätöksenteossa apua tarvitsevia. Tutkimuksen ja tieteiden kehittyminen mahdollistaa hoitojen ja palvelujen räätälöinnin yhä yksilöllisemmiksi. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa henkilöstön ammattitaidon päivittämistä. Elintapasairaudet aiheuttavat tulevaisuudessakin inhimillistä kärsimystä, ennenaikaista eläköitymistä ja kuolemia. Lisäksi maassamme on arviolta syrjäytynyttä tai sen uhan alla olevaa nuorta. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi ja auttamiseksi sosiaali- ja terveysalalla on paljon tehtävää. Eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien lisääntyminen ovat merkkejä kansanterveystyön vaikuttavuudesta ja yleisestä hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä. Eliniän pidentyminen on mahdollisuus, josta kannattaa olla ylpeä. Samanaikaisesti on kuitenkin varauduttava lisääntyviin palvelutarpeisiin. Ihmisten liikkuvuus yli maiden rajojen ja valinnanvapauden lisääntyminen haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja käytännöt. Toisaalta teknologian ja tietovarantojen hyödyntäminen laajentavat toimintamahdollisuuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto muovautuu yhä enemmän kansainvälisessä toimintaympäristössä ja mm. ympäristökysymykset heijastuvat myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. On huomioitava, että sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus tapahtuu ympäristössä, jossa taloudelliset voimavarat ovat niukat ja edessä on lisäksi henkilöstöpula. Sosiaali- ja terveysala on työvoimavaltainen ala, jossa koneilla ei voida koskaan ihmistä korvata. Siksi henkilöstön tarve on entistäkin suurempi jatkossa. Vuosina tarvitsemme arviolta yli uutta ammattihenkilöä. Määrä selittyy eläkepoistumalla, mutta myös palvelujen lisääntymisellä. Keinoja on uskallammeko käyttää niitä? Yhteiskuntamme muutostekijöiden aikaansaamiin haasteisiin vastaamisessa on monia keinoja. Tässä muutamia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen on lähdettävä entistä enemmän palvelujen käyttäjien tarpeista.

17 Acta Wasaensia 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja sisällön uudistaminen on välttämätöntä tehdä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on saatava vahvemmille harteille. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto on integroitava toiminnassa paremmin toisiinsa. Työurien tulee pidentyä. Eläkemenomme ovat suunniteltu 40 vuoden työuralle. Todellinen työura on kuitenkin keskimäärin 32 vuotta. Tarvitaan toimia työuran alkupäähän, keskelle ja loppupäähän. Erityisesti osatyökykyisten työnteon mahdollistamiseksi on luotava uusia keinoja työpaikalle, koulutukseen, työvoimahallintoon, sosiaalivakuutukseen, terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja riittävyyden sekä koko alan vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan sekä valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, työyhteisöjen, koulutuksen ja työntekijöiden toimia. Professori Pirkko Vartiainen Onneksi olkoon! Olen onnekseni saanut tutustua professori Pirkko Vartiaiseen. Tutustuin häneen ensin kirjoittamiensa artikkeleiden kautta koskien sosiaali- ja terveysalan tutkimusta, kehittämistä, laatua, vaikuttavuutta ja johtamista. Sittemmin olen saanut ammentaa hänen laaja-alaista osaamistaan hänen toimiessaan luennoitsijana sekä yhteistyökumppanina eri hankkeissa ja työryhmissä. Professori Vartiainen korostaa aina käytännön kehittämisessä tutkitun tiedon merkitystä. Hänelle ei riitä, että kehitetään palvelujen laatua, vaan tarvitaan myös niiden vaikuttavuutta. Miten tärkeää onkaan korostaa vaikuttavuutta näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä perusta jakaa niukkoja resursseja. Ja entä johtamisen merkitys? Sen tärkeys korostuu niin ikään nyt, kun alan vetovoimaisuudesta on pidettävä huolta ja muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaammin kuin aikoihin. Pirkko Vartiaisen kaiken toiminnan voi sanoa ilmentävän tämän artikkelin otsikossakin peräänkuuluttamaani eli tutkittua tietoa, osaamista ja hyvää johtamista. Hänen toimintansa vaikutukset maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja koko järjestelmän kehittymiseen ovat jo tähän mennessä mittavat. Lämmin kiitos työstäsi Pirkko!

18 4 Acta Wasaensia PIRULLISTEN ONGELMIEN KESYTTÄJÄ Hannu Katajamäki Tein ja 1990-luvuilla arviointitutkimuksia; olin erikoistunut työllisyyspoliittisten välineiden vaikutusten erittelyyn. Eri osapuolilla oli hyvin erilaisia näkemyksiä. Työttömien näkökulma oli yksi, työnantajien toinen ja työvoimahallinnon kolmas. Ristiriitaisten katsantojen käsittely oli hankalaa ja jännitteiden rakentava erittely vaikeaa. Tarvittiin metodiikkaa, jonka avulla olisi mahdollista tarkastella eri osapuolien näkökulmia samaan ilmiöön samanaikaisesti. Apu oli yllättävän lähellä. Pirkon olin tuntenut jo kauan, mutta vasta hänen vuonna 1994 valmistunut monitahoarviointia käsitellyt väitöskirjansa havahdutti minut huomaamaan Pirkon erityisyyden. Pirkko osaa liikkua eturintamassa. Monitahoarviointia 1990-luvun evaluaatiot tarvitsivat. Pirkon kanssa teimme erittäin palkitsevaa yhteistyötä. Mieleeni on erityisesti jäänyt työllistämistukien tuloksellisuuden monitahoarviointi. Kaikkiaan Pirkon vaikutus vaasalaisen arviointitutkimuksen perinteeseen on ollut vaikuttava ja voimallinen. Pirkko nimitettiin sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi vuoden 2003 alusta. Professuurin alkuvuodet olivat ruuhkaisia: samanaikaisesti oli kehitettävä opetusta ja tehtävä tutkimuksellisia avauksia. Pirkon aineesta tuli nopeasti suosittu. Maistereita valmistui ja pian myös tohtoreita. Kymmenessä vuodessa Pirkon ohjauksessa on valmistunut enemmän tohtoreita kuin monen professorin koko työuralla. Tutkijana Pirkko liikkuu hyvinvointivaltion ytimessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten hyvän elämän perusta. Pirkon professuuri alkoi aikana, jolloin uusliberalismi ja talousehtoinen ajattelu voimistuivat. Hyvinvointivaltion perustavanlaatuisuudet järkkyivät. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut modernin Suomen suuri kertomus alkoi saada uusia sävyjä. Aloitetaan kuitenkin hyvinvointivaltiosta. Hajauttava hyvinvointivaltio Ruotsista saatujen vaikutteiden innoittamana Suomessa alkoi hyvinvointivaltion muodostaminen 1960-luvulla. Hyvinvointivaltiossa yhteiskunta takaa verovaroin kansalaisille laajat peruspalvelut varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

19 Acta Wasaensia 5 Hyvinvointivaltio arvioitiin oikeudenmukaiseksi, mutta samalla myös taloudellisen kasvun näkökulmasta ihanteelliseksi Suomen kaltaiselle pienelle kansakunnalle. Suomalaisen hyvinvointivaltion lähtökohdat määritteli Pekka Kuusi vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka. Myös toinen maineikas sosiaalipoliitikko Heikki Waris oli keskeinen vaikuttaja suomalaisen hyvinvointimallin muotoutumisessa. Waris näki, että kansalaisjärjestöillä on hyvinvointivaltiossa tärkeitä tehtäviä. Hyvinvointivaltion palvelujen järjestämisessä kunnilla on ollut alusta lähtien tärkeä rooli; ne ovat hyvinvointivaltion paikallisia käsiä. Suomessa arvioitiin luvun lopulla, että hyvinvointivaltio ei voinut perustua senaikaisiin pieniin kuntiin. Kaikkiaan kuntia oli noin 500. Kunnan minimikooksi määriteltiin asukasta ja tästä lähtökohdasta Suomessa suunniteltiin kuntauudistus, jonka jälkeen kuntia olisi jäänyt noin 300. Suurta kuntauudistusta ei kuitenkaan tehty, koska poliittinen yksimielisyys puuttui. Suomen hyvinvointivaltio rakentuikin selvästi pienempien kuntien kautta kuin Ruotsissa, jossa radikaali kuntareformi toteutettiin ja päädyttiin 1970-luvun alussa alle 300 kuntaan. Huolimatta voimakkaasta rakennemuutoksesta maaseudulla ja kaupungeissa, hyvinvointivaltion resurssit kohdentuivat Suomessa pienten kuntien ansiosta maantieteellisesti arvioituna huomattavan hajautuneesti. Kansalaisjärjestöt saivat hyvinvointivaltiossa peruspalveluja täydentäviä tehtäviä, jotka liittyivät esimerkiksi lasten päivähoitoon, perhe-, päihde- ja nuorisotyöhön sekä vanhus- ja kotipalveluihin. Pienet kunnat turvasivat myös kansalaisjärjestöjen hajautuneet toimintamuodot. Klassinen hyvinvointivaltio ylläpiti paikallisuutta tehokkaasti. Suomi oli 1990-luvulle asti vahvan paikkaperustaisuuden yhteiskunta. Keskittävä kilpailuvaltio Useiden tekijöiden summana Suomi ajautui 1990-luvun alussa syvään lamaan. Työttömyys nousi lyhyessä ajassa yli :een, pankkijärjestelmä horjui, valtion ja kuntien talous kriisiytyi, ulkomainen lainananto uhkasi tyrehtyä. Hyvinvointivaltion turvaverkot kestivät palkkatyötä tehneiden kohdalla juuri ja juuri. Monien yrittäjien elämäntyö kuitenkin tuhoutui, ja siitä seurasi kohtuuttomia seurauksia heille ja heidän läheisilleen. Talouden nousu alkoi uuden informaatio- ja kommunikaatioteknologian kirittämänä. Kärjessä oli Nokia.

20 6 Acta Wasaensia Uusi logiikka Suomen ulkoiset riippuvuussuhteet vahvistuivat. Menestymisen globaalitaloudessa tulkittiin edellyttävän klassisen hyvinvointivaltion keventämistä ja tehostamista. Näköpiirissä olivat myös suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja pienten ikäluokkien tulo työelämään. Yrityksiin ei arvioitu riittävän henkilöstöä ilman julkisen sektorin tehostamista. Hyvinvointipalveluista haluttiin pitää edelleen kiinni, mutta palvelurakenteiden uudistaminen nähtiin välttämättömäksi. Hyvinvointivaltion sijaan alettiin puhua hyvinvointiyhteiskunnasta. Käsitteen vaihtuminen kertoi ajattelutavan muutoksesta: valtio ei enää yksin huolehdi kansalaisten peruspalveluista, vaan mukaan tarvitaan aikaisempaa vahvemmin yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Myös yksittäisiltä kansalaisilta edellytetään suurempaa vastuuta itsestään ja kanssaihmisistään. Valtionhallinnossa aloitettiin tuottavuusohjelma, ja kunnallishallinnossa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Julkisten organisaatioiden johtaminen alettiin tulkita yritysjohtamisen kaltaiseksi. Suomessa omaksuttiin kansaivälisten vaikutteiden innoittamana uudenlainen hallintotapa, New Public Management. Hyvinvointivaltio alkoi muuntua kilpailuvaltioksi. Enää ei nähty tarpeelliseksi arvioida yhteiskunnallisia päätöksiä paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Palveluja alettiin tarkastella hallintokeskeisesti. Kansalaisista tuli asiakkaita. Eri hallinnonalojen edustajat ryhtyivät arvioimaan, kuinka suuren väestöpohjan niiden järjestämät palvelut vähintään tarvitsevat. Päädyttiin huomattavaan yksikkökokojen suurentamisen tarpeeseen. Kukin hallinonala teki arvioitaan itsenäisesti ja päätti rakenteidensa tehostamisesta oman logiikkansa mukaisesti. Tätä kutsutaan osaoptimoinniksi. Kansalaisten maantieteen tappio Kansalaisten katsannosta valtionhallinnon osaoptimointi näkyy hallintoalueiden suurentumisena ja palveluiden keskittymisenä, ja tästä seuraavana palveluiden hankkimisen vaikeutumisena. Kansalaisten ja paikallisyhteisöjen näkökulmia ei oteta entisenveroisesti huomioon. Kunnissa ei ole kehitetty toimivaltaisia lähidemokratian muotoja, vaan on tyydytty erilaisiin lausuntoja antaviin alue-elimiin ja internetin palautejärjestelmiin; niiden avulla kansalaiset pystyvät vaikuttamaan asuinalueisiinsa kohdistuvaan päätöksentekoon ainoastaan nimellisesti. Palvelujen karsimista eivät heppoiset paikallisvaikuttamisen välineet kykene estämään.

21 Acta Wasaensia 7 Uuden yritysmäisen yhteiskuntapolitiikan seurauksena valtion ja kuntien palvelut ovat etääntymässä kansalaisista. Yhteiskunta ei enää rakennu paikkaperustaisesti, vaan ylhäältä määriteltyjen mielivaltaisten väestöpohjien mukaan. Suomen pieniin paikallisyhteisöihin perustuva kansalaisten maantiede ei ole enää päätöksenteon lähtökohta. Tilalle on tullut tehokkuutta ja taloutta korostava keskittämisen maantiede. Kansalaisjärjestöjen ahdinko, paikallissyhteisöjen orpoontuminen Myös kansalaisjärjestöt ovat joutuneet kilpailuvaltiossa uuteen tilanteeseen. Hyvinvointivaltiossa julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö perustui kumppanuuteen, jossa kansalaisjärjestöt saivat hoitaakseen kuntien, valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia yhteiskunnallisia palveluja. Vanhat järjestelyt ovat kuitenkin väistymässä. Tilalle on tullut kilpailuttaminen: kansalaisjärjestöt joutuvat kisaamaan kansallisten ja kansainvälisten palvelualan suuryritysten kanssa. Tällaisessa asetelmissa kansalaisjärjestöillä ei ole menestymisen mahdollisuutta. Myös Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusehtoja kansalaisjärjestöille on kiristetty, jotta estetään kilpailutilanteen vääristyminen. Kilpailuvaltion käyttäytyminen on ristiriitaista. Yhtäältä korostetaan kolmannen sektorin tärkeyttä, mutta toisaalta rajoitetaan sen toimintaedellytyksiä epäsuhtaisilla kilpailutuksilla ja poistamalla RAY:n kaltaisten rahoitusorganisaatioiden tuki. Suuressa osassa maata todellisia markkinoita ei edes ole; vetoaminen kilpailun vääristymiseen on pienillä paikkakunnilla keinotekoista. Kilpailuvaltio on syrjäyttämässä kansalaisjärjestöjä niiden perinteisistä yhteistyöasetelmista julkisen sektorin kanssa. Samalla paikkaperustaisuus ohenee, koska kilpailutusten jälkeen kansalaisjärjestöjen ja pienten paikallisten yritysten tilalle tulevat suurten palvelukonsernien tulosyksiköt, joiden paikallinen sidos on nimellinen ja markkinaehtoinen. Kilpailuvaltion suosimat suuret hallintoalueet, väestöpohja-ajattelu ja palvelujen keskittäminen edistävät ylipaikallisia järjestelyjä ja suuruuden logiikkaa. Kansalaisten maantiede ei ole kuitenkaan muuttunut; edelleenkin merkittävä osa suomalaisista asuu pienissä paikallisyhteisöissä. Erona entiseen on, että yhä useammissa paikallisyhteisöissä kansalaiset ovat keskenään. Palvelut ovat etääntyneet. Paikallisyhteisöt ovat orpoontumassa.

22 8 Acta Wasaensia Mitä teki Pirkko? Seuratessaan hyvinvointivaltion trimmaamista, osaoptimoinnin etenemistä, kilpailuvaltion voimaantumista, hallintokeskeisyyden vahvistumista ja kansalaisten huomioon ottamisen vähentymistä Pirkko oivalsi, että tarvitaan uudesta luovaa hyvinvointiajattelua. Hän alkoi soveltaa kompleksisuusteorian aineksia suomalaisten hyvinvointipalvelujen tarkasteluun ja huomasi, että uudistuspyrkimykset hapuilevat, suuri suunta puuttuu: muutos yhtäällä johtaa yllättäviin vaikutuksiin toisaalla. Todellinen uudistaminen edellyttää eri suuntiin lonkeroituvien vaikutusyhteyksien luonteen tunnistamista. Kun tätä ei oivalleta, ei hyvistä tarkoituksista huolimatta onnistuta, vaan pahimmillaan törmätään uusiin ja entistä suurempiin vaikeuksiin. Kompleksisuusajattelun yksi sovellutus on tarkastella yhteiskunnallisia ongelmia niiden luonteen perusteella. Perinteinen katsanto on käsittää ongelmat kesyiksi. Kesy ongelma pystytään ratkaisemaan, kun kerätään tietoja, edetään suoraviivaisesti ja päädytään loogista polkua pitkin parhaaksi arvioituun ratkaisuun. Kesyjen sijasta yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä useammin pirullisia; niihin liittyy toisilleen vastakkaisia piirteitä, eturistiriitoja ja poliittisia jännitteitä. Niihin ei ole suoraviivaisia ratkaisuja. Pirullisten ongelmien käsitteleminen kesyinä johtaa ratkaisujen vaikeutumiseen. Alan kirjallisuudessa pirullisista ja kesyistä ongelmista on käyty jo kauan keskustelua. Tämän keskustelun Pirkko halusi 2000 luvun alussa välittää suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuten aikanaan monitahoarvioinnissa Pirkko astui eturintamaan, tietä näyttämään. Pirullisten ongelmien käsittely edellyttää monipuolista yhteiskunnallista keskustelua, johon eri osapuolet osallistuvat yhdenvertaisesti. Erityisesti kansalaisten äänen on kuuluttava suoremmin. Edustuksellinen demokratia ei enää yksin riitä, tarvitaan uutta, laajempaa demokratiaa. Pirkon tutkimusryhmän tutkijat ovat viime aikoina järjestäneet useita kansalaisraateja, joissa kansalaiset ovat asiantuntijoiden kanssa vuorovaikutuksessa pohtineen erilaisia teemoja. On syntynyt kiintoisia ajatuksia esimerkiksi eläkeläisten, maahanmuuttajien ja nuorten arjen tärkeistä kysymyksistä. Kansalaisraateihin osallistuvat vapaaehtoiset ja heidät valitaan niin, että he muodostavat pienoiskuvan tarkasteltavan teeman kannalta tähdellisistä kansalaisryhmistä. Yhden kansalaisraadin osanottajien määrä on keskimäärin 25. Kansalaisraatimenetelmä innostaa osallistujia ja syntyy mielenkiintoisia yhteiskunnallisia avauksia. Ihmiset ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, jos heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Kansalaisraati on esimerkki uudesta, laajennetusta de-

23 Acta Wasaensia 9 mokratiasta, jossa kansalaisten ja päättäjien vuorovaikutus sekä tasaveroiset keskustelut ovat keskiössä. Kansalaisraadin kaltainen suoran vaikuttamisen väylä ei kyseenalaista edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää ja vahvistaa sitä. Tällaisten välineiden laaja soveltaminen innostaa myös äänestämään. Tätä uudenlaista keskustelevaa, puntaroivaa ja hitaasti etenevää menettelyä kutsutaan deliberatiiviseksi demokratiaksi. Sen menetelmien kehittämisessä Pirkko on tehnyt uraauurtavaa työtä. Pirkko on deliberatiivisen käänteen tärkeä todeksi tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Aito ajattelija Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen ( ) oli merkittävä suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Akateemikon elämäntyö tiivistyy aidon ajattelijan ihanteeseen ja soveltavan filosofian ideaan. Aito ajattelija on kiinnostunut ilmiöistä. Aito ajattelija puhuu niistä yleiskielisesti, koska hän haluaa koskettaa kaikkia. Hän on tosissaan eikä kosiskele kuulijoitaan. Aidon ajattelijan tunnistaa selkeydestä ja järjestelmällisyydestä. Aito ajattelija kysyy: Mikä tässä ilmiössä on perustavanlaatuista? Aidolla ajattelijalla on halu ajatella itse, mutta samalla hän haluaa tutustua eri näkökulmiin. Eriytyminen, vaihtoehdottomuus ja yhden totuuden torvet olivat akateemikko Ketoselle kauhistuksia. Hänen elämäntyönsä keskiössä oli pohtia, miten eri lähtökohdista samaa ilmiötä lähestyvät voivat löytää toisensa. Aidon ajattelun haalistaja on arvovallan politiikka. Siinä instituutiot ja jähmettyneet ajatusmuodot ottavat otteen yksilöistä. Ajatusten uudet idut törmäävät on viisasta vaieta -muuriin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa arvovallan politiikka voi synnyttää dramaattisesti vääriä seuraamuksia. Tämän vuoksi arvovallan politiikka on hylättävä. On myös hylättävä akateemisen ajattelijan ihanne, jossa käsitteet, itsetarkoituksellinen teoretisointi ja tiedeyhteisön sisäinen viestintä tulevat maailmaa tärkeämmiksi. Akateemisen ajattelijan ihanteen nykyinen ylivalta vieraannuttaa liian monet yhteiskuntatieteilijät kriittisistä ja ajankohtaisiin teemoihin pureutuvista keskusteluista ja kannanotoista. Kuitenkin juuri heidän tulisi esiintyä aitoina ajattelijoina, esittää uusia näkemyksiä ja rohkeita ratkaisuja. Yhtenä seurauksena yhteiskuntatieteilijöiden vaimeudesta on, että pinnallisuuteen ja löyhiin uskomuksiin perustuva yhteiskuntapolitiikka voimistuu voimistumistaan.

Uuden paikallisuuden aika

Uuden paikallisuuden aika Hannu Katajamäki Aluetieteen professori Vaasan yliopisto Uusi paikallisuus hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtaja Uuden paikallisuuden aika Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima hanke

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer

Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare 2013

Helsinki Region Infoshare 2013 Helsinki Region Infoshare 2013 Apps4Finland 2012 Ville Meloni & Petri Kola Forum Virium Helsinki 1 Suomalainen tietoyhteiskunta 2012? Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kansalaiset vaativat avoimuutta Rohkeita

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL

Regional Digital Agendas for Healthcare. Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL Regional Digital Agendas for Healthcare Anna Sachinopoulou & Jarmo Pääkkönen, CHT & Mikko Väisänen, PPL 1 Ohjelma * Avaus: Oulu Health ja e-health, Maritta Perälä-Heape, (CHT) * Readi for Health: Mitä,

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne

Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne Kylmän sodan päättymisvaiheen tutkimustilanne REIMAG-konsortio Turku 18.8.2014 Juhana Aunesluoma Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 22.9.2014 1 Kylmän sodan tutkimuksen

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen

Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen Miksi mitata suoriutumiskykyä? Johdattelua EuroHOPEhankkeen saloihin Timo T. Seppälä EuroHOPE-hankkeen apulaisjohtaja Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Koska se tuottaa hyvinvointia! Muutamia muita

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014. Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto

MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014. Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto MITEN RATKAISTA PIRULLISIA ONGELMIA 06.02.2014 Pirkko Vartiainen, professori Sosiaali- ja terveyshallintotiede Vaasan yliopisto KOMPLEKSISUUSAJATTELU TUOTTAA UUSIA IDEOITA POLITIIKKAAN, HALLINTOON JA ORGANISAATIOIHIN

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Evon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari 20.8.2009 Outi Suomi SYY ry

Evon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari 20.8.2009 Outi Suomi SYY ry Yhteiskunnallinen yrittäjyys haasteet mahdollisuuksiksi Evon metsäopisto Arki ja tulevaisuuden ammatit -seminaari 20.8.2009 Outi Suomi SYY ry Esityksen sisältö 1) Mitkä ovat eri sektoreiden roolit? 2)

Lisätiedot

Kohti yhteistä valtiokonsernia

Kohti yhteistä valtiokonsernia Kohti yhteistä valtiokonsernia 18.11.2011 Seppo Määttä KTT, HTM 040-741 8520 1 Valtion konsernistrategia Mitä tulee saada aikaan Valtion konserniohjaus Miten aikaansaannosten toteutumista johdetaan 2 Mitä

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi

Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus. Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Kestävyyden tavoittelun ydin ja tulevaisuus Sirpa Kurppa, MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Kestävän biotalouden tiimi Ratkaistavana on ilkeä ongelma (wicked problem) Liikuntaan, ruokaan, terveyteen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot