Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä"

Transkriptio

1 SEIJA OLLILA HARRI RAISIO (Toim.) Hyvinvointijärjestelmät muuttuvassa toimintaympäristössä Juhlakirja professori Pirkko Vartiaisen 60-vuotisjuhlan kunniaksi ACTA WASAENSIA 277 SOSIAALI- JA TERVEYSHALLINTOTIEDE 8

2

3 PROFESSORI PIRKKO VARTIAINEN

4

5 V KIRJOITTAJAT PERTTI AHONEN, professori, Helsingin yliopisto PAUL BATCHELOR, Director, Faculty of General Dental Practice, England LYN CARSON, Professor, Business Programs Unit, School of Business, University of Sydney, Australia LISBETH FAGERSTRÖM, professor vid Högskolen i Buskerud, Norge DAVID J. HUNTER, Professor of Health Policy and Management Director, Centre for Public Policy and Health, Durham University, England ESA HYYRYLÄINEN, professori, Vaasan yliopisto RINNA IKOLA-NORRBACKA, HTT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto HARRI JALONEN, FT, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu GYÖRGY JENEI, Professor, Corvinus University of Budapest, Hungary GEORGE JULNES, Professor, University of Baltimore HANNU KATAJAMÄKI, dekaani, Vaasan yliopisto JUKKA KENTALA, FT, toimialajohtaja, Vaasan kaupunki ANNE KUJALA, HTL, henkilöstöpäällikkö, HUSLAB ÉVA KUTI, Professor Emerita, Budapest College of Management, Hungary MIAPETRA KUMPULA-NATRI, kansanedustaja, Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja ISMO LUMIJÄRVI, professori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu EIJA MÄKINEN, professori, Vaasan yliopisto VUOKKO NIIRANEN, professori, Itä-Suomen yliopisto SEIJA OLLILA, dosentti, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto LEENA PAASIVAARA, professori, Oulun yliopisto

6 VI B. GUY PETERS, Professor, University of Pittsburgh HARRI RAISIO, HTT, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto PIIA RANTAKOKKO, TtM, jatko-opiskelija, Oulun yliopisto AUVO RAUHALA, FT, johtajaylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri PAULA RISIKKO, TtT, sosiaali- ja terveysministeri RIITTA SEPPÄNEN-JÄRVELÄ, dosentti, johtava tutkija, Kansaneläkelaitos JARI STENVALL, professori, Lapin yliopisto MARKKU TEMMES, emeritusprofessori, Helsingin yliopisto HANNA TIIRINKI, TtM, tohtorikoulutettava, Oulun yliopisto MARJO SUHONEN, TtT, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto ANTTI SYVÄJÄRVI, professori, Lapin yliopisto HANNA VAKKALA, HTT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto KATRI VATAJA, HTT, henkilöstön kehittämispäällikko, THL OLLI-PEKKA VIINAMÄKI, HTT, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto RIITTA VIITALA, professori, Vaasan yliopisto SEIJA VIRKKALA, professori, Vaasan yliopisto TURO VIRTANEN, dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto MARITTA VUORENMAA, KT, kehittämispäällikkö, THL JARI VUORI, professori, Itä-Suomen yliopisto

7 VII Sisällys KIRJOITTAJAT... V ESIPUHE... XI PUHEENVUOROJA TUTKITTUA TIETOA, OSAAMISTA JA HYVÄÄ JOHTAMISTA... 1 Paula Risikko PIRULLISTEN ONGELMIEN KESYTTÄJÄ... 4 Hannu Katajamäki MIDWIFE TO DELIBERATIVE DEMOCRACY IN FINLAND Lyn Carson (with Ron Lubensky) HYVINVOINTIVALTION HAASTAJILLE Miapetra Kumpula-Natri SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA JA BOWERIA POHJANMAALLE Maritta Vuorenmaa HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MUUTOS VAASAN KAUPUNGISSA 2000-LUVUN ALUSTA NYKYHETKEEN Jukka Kentala TULEVAISUUDEN ERIKOISSAIRAANHOITO VÄESTÖN HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ Auvo Rauhala ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN EVALUATION IN SUPPORT OF THE PUBLIC INTEREST George Julnes HENKILÖSTÖLÄHTÖISET KEINOT PALVELUJEN TUOTTAVUUDEN NOSTAMISEKSI Ismo Lumijärvi RAFAELA SYSTEMET EN FINLÄNDSK INNOVATION FÖR SÄKER VÅRD OCH EVIDENSBASERAT LEDARSKAP Lisbeth Fagerström

8 VIII HYVÄ, PAHA KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISTYÖN EETTISET HAASTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA Riitta Seppänen-Järvelä & Katri Vataja PSYKOLOGINEN SOPIMUS AKATEEMISESSA TYÖSSÄ JA TYÖHYVINVOINTI YLIOPISTOISSA MENNYTTÄ HAIKAILLEN JA PAHOIN VOIDEN? Turo Virtanen ARVIOINTITOIMINNAN INSTITUTIONALISOITUMISEN ERITYISPIIRTEET SUOMESSA Pertti Ahonen HEALTH 2020: WHO S NEW POLICY FRAMEWORK AND STRATEGY TO MEET 21 ST PUBLIC HEALTH CHALLENGES IN EUROPE David J. Hunter JOHTAMINEN TIEDON HALLINTAA JA POSITIIVISUUTTA HENKILÖSTÖJOHTAMISEEN JULKISEN SEKTORIN TERVEYDENHUOLLOSSA Antti Syväjärvi, Hanna Vakkala & Jari Stenvall ARVOT HYVINVOINTIPALVELUIDEN JOHTAMISESSA Olli-Pekka Viinamäki HENKILÖSTÖN TULEVAISUUDEN KUVIA KUNTASEKTORILLA Riitta Viitala SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN OHJAUSYMPÄRISTÖT JA OHJAUSMEKANISMIT Vuokko Niiranen KOMPLEKSISUUS SUOMALAISEN HYVINVOINTIVALTION POST-NPM-HAASTEET Markku Temmes COORDINATING SOCIAL WELFARE PROGRAMS: THE SEARCH FOR ANSWERS B. Guy Peters WEAKS SIGNALS TULEVAISUUDEN TEKEMISEN ENSIOIREET Leena Paasivaara, Piia Rantakokko, Marjo Suhonen & Hanna Tiirinki

9 IX BEYOND WICKED PROBLEMS IN HEALTHCARE: FOUR DIFFERENT POLICYMAKERS IN THE IRON CAGE OF DILEMMAS Jari Vuori & Paul Batchelor MORAALINEN KOMPLEKSISUUS JULKISEN JOHTAMISEN HAASTEENA: EETTISESTI HAASTAVAT TILANTEET JA NIIHIN SOVELTUVAT JOHTAMISSTRATEGIAT Esa Hyyryläinen & Rinna Ikola-Norrbacka SOSIAALINEN INNOVAATIO GRAALIN MALJA VAI VANHAA VIINIÄ UUDESSA LEILISSÄ? Harri Jalonen OSALLISUUS PORMESTARI DEMOKRATIAA VAHVISTAMAAN JA OSALLISTUMISOIKEUKSIA EDISTÄMÄÄN Eija Mäkinen OSALLISTUMISTA EDISTÄMÄSSÄ MUUTTUVASSA KOULUYHTEISÖSSÄ REHTORIEN NÄKEMYKSIÄ Seija Ollila & Anne Kujala ENKLAAVIDELIBERAATIO OSANA DELIBERATIIVISTA DEMOKRATIAA: KOKEMUKSIA MAAHANMUUTTAJIEN KANSALAISRAADISTA Harri Raisio AVOIMEN KOORDINAATION MENETELMÄ JA EKSPERIMENTALISTINEN HALLINTA DELIBERATIIVISTA DEMOKRATIAA EU:SSA? Seija Virkkala LOCAL GOVERNMENTS, CIVIL SOCIETY ORGANIZATIONS, AND PRIVATE ENTERPRISES. PARTNERSHIPS IN PROVIDING SOCIAL SERVICES: THE CASE OF EGER, HUNGARY György Jenei & Éva Kuti

10

11 XI ESIPUHE Sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Pirkko Vartiainen täyttää 60 vuotta Tämä kirja juhlistaa Pirkon monivivahteista ja menestyksellistä uraa tutkijana ja opettajana Vaasan yliopistossa sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana laajemmin koko Suomessa. Tämän toimitetun kirjan kirjoittajien yhteinen into lähteä mukaan teoksen työstämiseen kertoo siitä, kuinka vaikuttavaksi ja tärkeäksi Pirkon työ koetaan. Kirjoittajina ovatkin Pirkon professorikollegat ja monet tutkijat ympäri Suomen sekä hänen kanssaan yhteistyötä tehneet viranhaltijat ja luottamushenkilöt. Kotimaisen toiminnan lisäksi myös kansainvälinen yhteistyö on ollut Pirkolle tärkeää. Ei olekaan ihme, että tähänkin kirjaan on kirjoittanut useampi kollega maailmalta aina Australiaa myöten. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen menestystarinaa ei olisi todennäköisesti ilman Pirkkoa. Hän suunnitteli uuden oppiaineen, silloisen sosiaalija terveyshallinnon opinnot, vielä toimiessaan itse jatko-opiskelijana hallintotieteessä vuonna Aavistikohan Pirkko silloin, millainen yhteinen polku hänelle ja oppiaineelle muodostuisikaan? Vuonna 2002 hänet nimitettiinkin professoriksi sosiaali- ja terveyshallintoon, joka muutettiin vuonna 2006 sosiaali- ja terveyshallintotieteeksi. Pirkon johdolla sosiaali- ja terveyshallintotieteestä on muodostunut pieni, mutta hyvinkin pippurinen oppiaine. Vuosina oppiaineesta on valmistunut kahdeksan tohtoria, lukuisia lisensiaatteja ja runsain määrin maistereita. Pirkon tutkimus- ja kehittämistoiminta on ollut innovatiivista ja uraauurtavaa. Tästä ovat esimerkkeinä palkitun HYMY-tutkimusryhmätoiminnan aloittaminen ja Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymän eli BoWer:in perustaminen. Lisäksi arvostettu Suomen Akatemia myönsi Pirkon johtamalle tutkimusryhmälle rahoituksen nelivuotiseen Ihmisen ääni -hankkeeseen ( ). Hänet on kutsuttu myös lukuisiin erilaisiin asiantuntijatehtäviin kansallisen tason johtoryhmissä ja merkittäviin julkishallinnon arviointitehtäviin. Meille sosiaali- ja terveyshallintotieteen opettajille ja tutkijoille Pirkko on ollut johtajana kannustava ja tasapuolinen. Pirkon kohdatessa, oli kyseessä sitten tohtori tai opiskelija, tulee tunne, että hän todella kuuntelee. Ei ole väliä kuka olet, kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Pirkko toimii niin kuin opettaakin. Häneen voi luottaa. Hän on aito ja iloinen persoona. Pirkko myös innostuu helposti erilaisista ideoista ja mahdollistaa jopa hulluiltakin tuntuvien ajatusten toteuttamisen. Nämä ideat ovatkin usein juuri niitä, jotka ovat saaneet siivet selkäänsä. Ilman Pirkon kannustusta ja tukea olisivat nämä ideat voineet jäädä vain pöytälaatikkoihin pölyttymään. Pirkon tutkijanura on kehittynyt eri teemojen kautta. Väitöskirjassaan hän perehtyi arvioinnin saloihin ja kehitti nyt jo laajalle levinneen monitahoarvioinnin me-

12 XII todiikan. Pirkko on käsitellyt myös johtamisen ja kehittämistyön tematiikkaa. Myöhemmin urallaan hän on aloittanut ensimmäisten joukossa Suomessa perehtymisen niin sanottuihin kompleksisuustieteisiin sekä deliberatiivisen demokratian teoriaan. Osallisuuden ja kompleksisuuden tutkimuksesta onkin tullut Pirkolle sydämenasia. Tämän teoksen artikkelit on luokiteltu näihin hänen uraansa kuvaaviin teemoihin: 1. Arviointi ja kehittäminen, 2. Johtaminen, 3. Kompleksisuus ja 4. Osallisuus. Jää nähtäväksi, millaisia innovatiivisia avauksia Pirkko tuleekaan vielä urallaan tekemään. Jäämme jännityksellä odottamaan. Yhdymme niihin kiitossanoihin, joita Pirkon ystävät esittävät tämän teoksen alun Keskustelupuheenvuoroissa. Kiitos Pirkko! Omistamme seuraavan runon Sinulle. Kun kohtaat tiennäyttäjän, kannustavan ja tasapuolisen naisen, on edessäsi todennäköisesti ajatusmaailmallaan koskettava Pirkko Vartiainen. Sosiaali- ja terveystieteen äiti on täysin omaa luokkaansa, hänestä loistaa kauaksi syvähenkinen, koskettava ja aito luottamus asiaansa. Hän uskoo esimerkillisesti ja kehittävästi ihmisiin ja ihmeisiin, vastaa empimättä sanoin ja teoin arvioinnin sekä kehittämisen tarpeisiin. On sitten kyseessä pirullinen tai kesy yhteiskunnallinen, opiskelijan tai kollegan ongelma, Pirkon kanssa syntyy hetkessä kehittävä, eteenpäin pyrkivä ja aikaansaava tunnelma. On hänelle sydämen asia toimia niin kuin opettaa, loistoesimerkit tästä HYMY ja BoWer kanssaeläjille antaa. Tämä huumorintajuinen maailmannainen antaa ideoiden elää ja lentää, ei johtamista ja aitoa osallisuutta maailmanmenossa pelkää. Suuren Valiokunnan puheenjohtajakin päivänsankarin osaamista kunnioittaa, naapurina ja ihmisenäkin häntä lämmöllä muistaa. Akateemikon taidonnäytteitä löytyy hyvinvointiajattelussa ja monitahoarvioinnissa, aktiivinen vaikuttaja, tutkija ja opettaja komplekseissakin toimissa. On Vartiaisella yhteiskunnassa jo pysyvä jalanjälki ja merkittävä Ihmisen ääni, rohkeaa, elävää ja uudistavaa on tämän professorin ideapankin jokainen plääni. Suuri onni ja lahja on kaikille tuntea tämä rikastuttava ja ihastuttava persoona, sillä suuren sydämen ja tietotaidon kohtaa jokainen vastaantuleva tallaaja. Kiittää tahdomme kaikesta yhteisissä vuosissa, kaikkea hyvää, voi hyvin! Vaikutat ja olet elämäsi voimissa! Seija Ollila ja Harri Raisio Vaasassa Heini Länkimäki Haluamme kiittää Suomen Akatemiaa antamastaan tuesta sekä HTM Salla Kyrönlahtea avustamisesta kirjan toimitustyössä.

13 PUHEENVUOROJA Tulevaisuus kuuluu niille jotka uskovat unelmiensa kauneuteen -Eleanor Roosevelt

14

15 TUTKITTUA TIETOA, OSAAMISTA JA HYVÄÄ JOHTAMISTA Paula Risikko Yhteiskuntamme monet muutostekijät aiheuttavat sosiaali- ja terveydenhuoltoon jatkuvia haasteita niin koulutukseen, käytäntöihin, tutkimukseen, johtamiseen ja ennen kaikkea päätöksentekoon. Alla kuvattuihin sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteisiin vastataan ammattitaitoisella henkilöstöllä, toiminnan kehittämisellä ja laadukkaalla johtamisella sekä tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvalla päätöksenteolla. Tutkittu tieto päätöksenteon perustana Päätöksentekoon tarvitaan tutkittua tietoa voidaksemme ennakoida ja varautua tulevaisuuteen. Tietoa tarvitaan myös epäsuotuisan ennusteen muuttamiseen paremmaksi. Terveydenhuoltolain mukaan toiminnan on terveydenhuollossa perustuttava näyttöön ja hyviin toimintakäytäntöihin. Suomi kuuluukin edelläkävijämaihin, kun laissa sanotaan selvästi, että palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa on käytettävä luotettavaa tietoa. Sosiaali- ja terveyssektori on ollut tässä edelläkävijä, ja nyt näytön hyödyntäminen yhteiskunnallisen keskustelun perustana on leviämässä myös muille toimialoille. Näyttöön perustuvat opetusmenetelmät ja yhteiskuntasuunnittelu ovat nykyaikaa. Tarvitsemme tutkittua tietoa monilta tieteen aloilta. Keinoja paremman tulevaisuuden tekemiseen on, jos vain osaamme ja haluamme niitä käyttää. Jatkuvaa muutosta Sosiaali- ja terveysala on ala, jossa yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset näkyvät hyvin nopeasti mm. palvelujen käyttäjien palvelutarpeiden muutoksina. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjä haluaa yhä enenevässä määrin osallistua hoitoaan ja palveluaan koskevaan päätöksentekoon sekä käyttää valinnanvapauttaan. Hän haluaa kokonaisvaltaista palvelua ilman luukuttamista pai-

16 2 Acta Wasaensia kasta toiseen. Toisaalta palvelujen käyttäjissä on paljon palvelujen tavoittamisessa ja niissä tarvittavassa päätöksenteossa apua tarvitsevia. Tutkimuksen ja tieteiden kehittyminen mahdollistaa hoitojen ja palvelujen räätälöinnin yhä yksilöllisemmiksi. Tämä puolestaan edellyttää jatkuvaa henkilöstön ammattitaidon päivittämistä. Elintapasairaudet aiheuttavat tulevaisuudessakin inhimillistä kärsimystä, ennenaikaista eläköitymistä ja kuolemia. Lisäksi maassamme on arviolta syrjäytynyttä tai sen uhan alla olevaa nuorta. Näiden ongelmien ehkäisemiseksi ja auttamiseksi sosiaali- ja terveysalalla on paljon tehtävää. Eliniän pidentyminen ja terveiden elinvuosien lisääntyminen ovat merkkejä kansanterveystyön vaikuttavuudesta ja yleisestä hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä. Eliniän pidentyminen on mahdollisuus, josta kannattaa olla ylpeä. Samanaikaisesti on kuitenkin varauduttava lisääntyviin palvelutarpeisiin. Ihmisten liikkuvuus yli maiden rajojen ja valinnanvapauden lisääntyminen haastavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja käytännöt. Toisaalta teknologian ja tietovarantojen hyödyntäminen laajentavat toimintamahdollisuuksia. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuolto muovautuu yhä enemmän kansainvälisessä toimintaympäristössä ja mm. ympäristökysymykset heijastuvat myös sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. On huomioitava, että sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus tapahtuu ympäristössä, jossa taloudelliset voimavarat ovat niukat ja edessä on lisäksi henkilöstöpula. Sosiaali- ja terveysala on työvoimavaltainen ala, jossa koneilla ei voida koskaan ihmistä korvata. Siksi henkilöstön tarve on entistäkin suurempi jatkossa. Vuosina tarvitsemme arviolta yli uutta ammattihenkilöä. Määrä selittyy eläkepoistumalla, mutta myös palvelujen lisääntymisellä. Keinoja on uskallammeko käyttää niitä? Yhteiskuntamme muutostekijöiden aikaansaamiin haasteisiin vastaamisessa on monia keinoja. Tässä muutamia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen on lähdettävä entistä enemmän palvelujen käyttäjien tarpeista.

17 Acta Wasaensia 3 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen ja sisällön uudistaminen on välttämätöntä tehdä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on saatava vahvemmille harteille. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto on integroitava toiminnassa paremmin toisiinsa. Työurien tulee pidentyä. Eläkemenomme ovat suunniteltu 40 vuoden työuralle. Todellinen työura on kuitenkin keskimäärin 32 vuotta. Tarvitaan toimia työuran alkupäähän, keskelle ja loppupäähän. Erityisesti osatyökykyisten työnteon mahdollistamiseksi on luotava uusia keinoja työpaikalle, koulutukseen, työvoimahallintoon, sosiaalivakuutukseen, terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen, jaksamisen ja riittävyyden sekä koko alan vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan sekä valtiovallan, työmarkkinajärjestöjen, työyhteisöjen, koulutuksen ja työntekijöiden toimia. Professori Pirkko Vartiainen Onneksi olkoon! Olen onnekseni saanut tutustua professori Pirkko Vartiaiseen. Tutustuin häneen ensin kirjoittamiensa artikkeleiden kautta koskien sosiaali- ja terveysalan tutkimusta, kehittämistä, laatua, vaikuttavuutta ja johtamista. Sittemmin olen saanut ammentaa hänen laaja-alaista osaamistaan hänen toimiessaan luennoitsijana sekä yhteistyökumppanina eri hankkeissa ja työryhmissä. Professori Vartiainen korostaa aina käytännön kehittämisessä tutkitun tiedon merkitystä. Hänelle ei riitä, että kehitetään palvelujen laatua, vaan tarvitaan myös niiden vaikuttavuutta. Miten tärkeää onkaan korostaa vaikuttavuutta näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Vaikuttavuus on ainoa eettisesti kestävä perusta jakaa niukkoja resursseja. Ja entä johtamisen merkitys? Sen tärkeys korostuu niin ikään nyt, kun alan vetovoimaisuudesta on pidettävä huolta ja muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaammin kuin aikoihin. Pirkko Vartiaisen kaiken toiminnan voi sanoa ilmentävän tämän artikkelin otsikossakin peräänkuuluttamaani eli tutkittua tietoa, osaamista ja hyvää johtamista. Hänen toimintansa vaikutukset maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja koko järjestelmän kehittymiseen ovat jo tähän mennessä mittavat. Lämmin kiitos työstäsi Pirkko!

18 4 Acta Wasaensia PIRULLISTEN ONGELMIEN KESYTTÄJÄ Hannu Katajamäki Tein ja 1990-luvuilla arviointitutkimuksia; olin erikoistunut työllisyyspoliittisten välineiden vaikutusten erittelyyn. Eri osapuolilla oli hyvin erilaisia näkemyksiä. Työttömien näkökulma oli yksi, työnantajien toinen ja työvoimahallinnon kolmas. Ristiriitaisten katsantojen käsittely oli hankalaa ja jännitteiden rakentava erittely vaikeaa. Tarvittiin metodiikkaa, jonka avulla olisi mahdollista tarkastella eri osapuolien näkökulmia samaan ilmiöön samanaikaisesti. Apu oli yllättävän lähellä. Pirkon olin tuntenut jo kauan, mutta vasta hänen vuonna 1994 valmistunut monitahoarviointia käsitellyt väitöskirjansa havahdutti minut huomaamaan Pirkon erityisyyden. Pirkko osaa liikkua eturintamassa. Monitahoarviointia 1990-luvun evaluaatiot tarvitsivat. Pirkon kanssa teimme erittäin palkitsevaa yhteistyötä. Mieleeni on erityisesti jäänyt työllistämistukien tuloksellisuuden monitahoarviointi. Kaikkiaan Pirkon vaikutus vaasalaisen arviointitutkimuksen perinteeseen on ollut vaikuttava ja voimallinen. Pirkko nimitettiin sosiaali- ja terveyshallintotieteen professoriksi vuoden 2003 alusta. Professuurin alkuvuodet olivat ruuhkaisia: samanaikaisesti oli kehitettävä opetusta ja tehtävä tutkimuksellisia avauksia. Pirkon aineesta tuli nopeasti suosittu. Maistereita valmistui ja pian myös tohtoreita. Kymmenessä vuodessa Pirkon ohjauksessa on valmistunut enemmän tohtoreita kuin monen professorin koko työuralla. Tutkijana Pirkko liikkuu hyvinvointivaltion ytimessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kansalaisten hyvän elämän perusta. Pirkon professuuri alkoi aikana, jolloin uusliberalismi ja talousehtoinen ajattelu voimistuivat. Hyvinvointivaltion perustavanlaatuisuudet järkkyivät. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut modernin Suomen suuri kertomus alkoi saada uusia sävyjä. Aloitetaan kuitenkin hyvinvointivaltiosta. Hajauttava hyvinvointivaltio Ruotsista saatujen vaikutteiden innoittamana Suomessa alkoi hyvinvointivaltion muodostaminen 1960-luvulla. Hyvinvointivaltiossa yhteiskunta takaa verovaroin kansalaisille laajat peruspalvelut varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta.

19 Acta Wasaensia 5 Hyvinvointivaltio arvioitiin oikeudenmukaiseksi, mutta samalla myös taloudellisen kasvun näkökulmasta ihanteelliseksi Suomen kaltaiselle pienelle kansakunnalle. Suomalaisen hyvinvointivaltion lähtökohdat määritteli Pekka Kuusi vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan 60-luvun sosiaalipolitiikka. Myös toinen maineikas sosiaalipoliitikko Heikki Waris oli keskeinen vaikuttaja suomalaisen hyvinvointimallin muotoutumisessa. Waris näki, että kansalaisjärjestöillä on hyvinvointivaltiossa tärkeitä tehtäviä. Hyvinvointivaltion palvelujen järjestämisessä kunnilla on ollut alusta lähtien tärkeä rooli; ne ovat hyvinvointivaltion paikallisia käsiä. Suomessa arvioitiin luvun lopulla, että hyvinvointivaltio ei voinut perustua senaikaisiin pieniin kuntiin. Kaikkiaan kuntia oli noin 500. Kunnan minimikooksi määriteltiin asukasta ja tästä lähtökohdasta Suomessa suunniteltiin kuntauudistus, jonka jälkeen kuntia olisi jäänyt noin 300. Suurta kuntauudistusta ei kuitenkaan tehty, koska poliittinen yksimielisyys puuttui. Suomen hyvinvointivaltio rakentuikin selvästi pienempien kuntien kautta kuin Ruotsissa, jossa radikaali kuntareformi toteutettiin ja päädyttiin 1970-luvun alussa alle 300 kuntaan. Huolimatta voimakkaasta rakennemuutoksesta maaseudulla ja kaupungeissa, hyvinvointivaltion resurssit kohdentuivat Suomessa pienten kuntien ansiosta maantieteellisesti arvioituna huomattavan hajautuneesti. Kansalaisjärjestöt saivat hyvinvointivaltiossa peruspalveluja täydentäviä tehtäviä, jotka liittyivät esimerkiksi lasten päivähoitoon, perhe-, päihde- ja nuorisotyöhön sekä vanhus- ja kotipalveluihin. Pienet kunnat turvasivat myös kansalaisjärjestöjen hajautuneet toimintamuodot. Klassinen hyvinvointivaltio ylläpiti paikallisuutta tehokkaasti. Suomi oli 1990-luvulle asti vahvan paikkaperustaisuuden yhteiskunta. Keskittävä kilpailuvaltio Useiden tekijöiden summana Suomi ajautui 1990-luvun alussa syvään lamaan. Työttömyys nousi lyhyessä ajassa yli :een, pankkijärjestelmä horjui, valtion ja kuntien talous kriisiytyi, ulkomainen lainananto uhkasi tyrehtyä. Hyvinvointivaltion turvaverkot kestivät palkkatyötä tehneiden kohdalla juuri ja juuri. Monien yrittäjien elämäntyö kuitenkin tuhoutui, ja siitä seurasi kohtuuttomia seurauksia heille ja heidän läheisilleen. Talouden nousu alkoi uuden informaatio- ja kommunikaatioteknologian kirittämänä. Kärjessä oli Nokia.

20 6 Acta Wasaensia Uusi logiikka Suomen ulkoiset riippuvuussuhteet vahvistuivat. Menestymisen globaalitaloudessa tulkittiin edellyttävän klassisen hyvinvointivaltion keventämistä ja tehostamista. Näköpiirissä olivat myös suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle ja pienten ikäluokkien tulo työelämään. Yrityksiin ei arvioitu riittävän henkilöstöä ilman julkisen sektorin tehostamista. Hyvinvointipalveluista haluttiin pitää edelleen kiinni, mutta palvelurakenteiden uudistaminen nähtiin välttämättömäksi. Hyvinvointivaltion sijaan alettiin puhua hyvinvointiyhteiskunnasta. Käsitteen vaihtuminen kertoi ajattelutavan muutoksesta: valtio ei enää yksin huolehdi kansalaisten peruspalveluista, vaan mukaan tarvitaan aikaisempaa vahvemmin yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä. Myös yksittäisiltä kansalaisilta edellytetään suurempaa vastuuta itsestään ja kanssaihmisistään. Valtionhallinnossa aloitettiin tuottavuusohjelma, ja kunnallishallinnossa kunta- ja palvelurakenneuudistus. Julkisten organisaatioiden johtaminen alettiin tulkita yritysjohtamisen kaltaiseksi. Suomessa omaksuttiin kansaivälisten vaikutteiden innoittamana uudenlainen hallintotapa, New Public Management. Hyvinvointivaltio alkoi muuntua kilpailuvaltioksi. Enää ei nähty tarpeelliseksi arvioida yhteiskunnallisia päätöksiä paikallisyhteisöjen näkökulmasta. Palveluja alettiin tarkastella hallintokeskeisesti. Kansalaisista tuli asiakkaita. Eri hallinnonalojen edustajat ryhtyivät arvioimaan, kuinka suuren väestöpohjan niiden järjestämät palvelut vähintään tarvitsevat. Päädyttiin huomattavaan yksikkökokojen suurentamisen tarpeeseen. Kukin hallinonala teki arvioitaan itsenäisesti ja päätti rakenteidensa tehostamisesta oman logiikkansa mukaisesti. Tätä kutsutaan osaoptimoinniksi. Kansalaisten maantieteen tappio Kansalaisten katsannosta valtionhallinnon osaoptimointi näkyy hallintoalueiden suurentumisena ja palveluiden keskittymisenä, ja tästä seuraavana palveluiden hankkimisen vaikeutumisena. Kansalaisten ja paikallisyhteisöjen näkökulmia ei oteta entisenveroisesti huomioon. Kunnissa ei ole kehitetty toimivaltaisia lähidemokratian muotoja, vaan on tyydytty erilaisiin lausuntoja antaviin alue-elimiin ja internetin palautejärjestelmiin; niiden avulla kansalaiset pystyvät vaikuttamaan asuinalueisiinsa kohdistuvaan päätöksentekoon ainoastaan nimellisesti. Palvelujen karsimista eivät heppoiset paikallisvaikuttamisen välineet kykene estämään.

21 Acta Wasaensia 7 Uuden yritysmäisen yhteiskuntapolitiikan seurauksena valtion ja kuntien palvelut ovat etääntymässä kansalaisista. Yhteiskunta ei enää rakennu paikkaperustaisesti, vaan ylhäältä määriteltyjen mielivaltaisten väestöpohjien mukaan. Suomen pieniin paikallisyhteisöihin perustuva kansalaisten maantiede ei ole enää päätöksenteon lähtökohta. Tilalle on tullut tehokkuutta ja taloutta korostava keskittämisen maantiede. Kansalaisjärjestöjen ahdinko, paikallissyhteisöjen orpoontuminen Myös kansalaisjärjestöt ovat joutuneet kilpailuvaltiossa uuteen tilanteeseen. Hyvinvointivaltiossa julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö perustui kumppanuuteen, jossa kansalaisjärjestöt saivat hoitaakseen kuntien, valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia yhteiskunnallisia palveluja. Vanhat järjestelyt ovat kuitenkin väistymässä. Tilalle on tullut kilpailuttaminen: kansalaisjärjestöt joutuvat kisaamaan kansallisten ja kansainvälisten palvelualan suuryritysten kanssa. Tällaisessa asetelmissa kansalaisjärjestöillä ei ole menestymisen mahdollisuutta. Myös Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitusehtoja kansalaisjärjestöille on kiristetty, jotta estetään kilpailutilanteen vääristyminen. Kilpailuvaltion käyttäytyminen on ristiriitaista. Yhtäältä korostetaan kolmannen sektorin tärkeyttä, mutta toisaalta rajoitetaan sen toimintaedellytyksiä epäsuhtaisilla kilpailutuksilla ja poistamalla RAY:n kaltaisten rahoitusorganisaatioiden tuki. Suuressa osassa maata todellisia markkinoita ei edes ole; vetoaminen kilpailun vääristymiseen on pienillä paikkakunnilla keinotekoista. Kilpailuvaltio on syrjäyttämässä kansalaisjärjestöjä niiden perinteisistä yhteistyöasetelmista julkisen sektorin kanssa. Samalla paikkaperustaisuus ohenee, koska kilpailutusten jälkeen kansalaisjärjestöjen ja pienten paikallisten yritysten tilalle tulevat suurten palvelukonsernien tulosyksiköt, joiden paikallinen sidos on nimellinen ja markkinaehtoinen. Kilpailuvaltion suosimat suuret hallintoalueet, väestöpohja-ajattelu ja palvelujen keskittäminen edistävät ylipaikallisia järjestelyjä ja suuruuden logiikkaa. Kansalaisten maantiede ei ole kuitenkaan muuttunut; edelleenkin merkittävä osa suomalaisista asuu pienissä paikallisyhteisöissä. Erona entiseen on, että yhä useammissa paikallisyhteisöissä kansalaiset ovat keskenään. Palvelut ovat etääntyneet. Paikallisyhteisöt ovat orpoontumassa.

22 8 Acta Wasaensia Mitä teki Pirkko? Seuratessaan hyvinvointivaltion trimmaamista, osaoptimoinnin etenemistä, kilpailuvaltion voimaantumista, hallintokeskeisyyden vahvistumista ja kansalaisten huomioon ottamisen vähentymistä Pirkko oivalsi, että tarvitaan uudesta luovaa hyvinvointiajattelua. Hän alkoi soveltaa kompleksisuusteorian aineksia suomalaisten hyvinvointipalvelujen tarkasteluun ja huomasi, että uudistuspyrkimykset hapuilevat, suuri suunta puuttuu: muutos yhtäällä johtaa yllättäviin vaikutuksiin toisaalla. Todellinen uudistaminen edellyttää eri suuntiin lonkeroituvien vaikutusyhteyksien luonteen tunnistamista. Kun tätä ei oivalleta, ei hyvistä tarkoituksista huolimatta onnistuta, vaan pahimmillaan törmätään uusiin ja entistä suurempiin vaikeuksiin. Kompleksisuusajattelun yksi sovellutus on tarkastella yhteiskunnallisia ongelmia niiden luonteen perusteella. Perinteinen katsanto on käsittää ongelmat kesyiksi. Kesy ongelma pystytään ratkaisemaan, kun kerätään tietoja, edetään suoraviivaisesti ja päädytään loogista polkua pitkin parhaaksi arvioituun ratkaisuun. Kesyjen sijasta yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhä useammin pirullisia; niihin liittyy toisilleen vastakkaisia piirteitä, eturistiriitoja ja poliittisia jännitteitä. Niihin ei ole suoraviivaisia ratkaisuja. Pirullisten ongelmien käsitteleminen kesyinä johtaa ratkaisujen vaikeutumiseen. Alan kirjallisuudessa pirullisista ja kesyistä ongelmista on käyty jo kauan keskustelua. Tämän keskustelun Pirkko halusi 2000 luvun alussa välittää suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuten aikanaan monitahoarvioinnissa Pirkko astui eturintamaan, tietä näyttämään. Pirullisten ongelmien käsittely edellyttää monipuolista yhteiskunnallista keskustelua, johon eri osapuolet osallistuvat yhdenvertaisesti. Erityisesti kansalaisten äänen on kuuluttava suoremmin. Edustuksellinen demokratia ei enää yksin riitä, tarvitaan uutta, laajempaa demokratiaa. Pirkon tutkimusryhmän tutkijat ovat viime aikoina järjestäneet useita kansalaisraateja, joissa kansalaiset ovat asiantuntijoiden kanssa vuorovaikutuksessa pohtineen erilaisia teemoja. On syntynyt kiintoisia ajatuksia esimerkiksi eläkeläisten, maahanmuuttajien ja nuorten arjen tärkeistä kysymyksistä. Kansalaisraateihin osallistuvat vapaaehtoiset ja heidät valitaan niin, että he muodostavat pienoiskuvan tarkasteltavan teeman kannalta tähdellisistä kansalaisryhmistä. Yhden kansalaisraadin osanottajien määrä on keskimäärin 25. Kansalaisraatimenetelmä innostaa osallistujia ja syntyy mielenkiintoisia yhteiskunnallisia avauksia. Ihmiset ovat kiinnostuneita vaikuttamisesta, jos heille tarjotaan siihen mahdollisuus. Kansalaisraati on esimerkki uudesta, laajennetusta de-

23 Acta Wasaensia 9 mokratiasta, jossa kansalaisten ja päättäjien vuorovaikutus sekä tasaveroiset keskustelut ovat keskiössä. Kansalaisraadin kaltainen suoran vaikuttamisen väylä ei kyseenalaista edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää ja vahvistaa sitä. Tällaisten välineiden laaja soveltaminen innostaa myös äänestämään. Tätä uudenlaista keskustelevaa, puntaroivaa ja hitaasti etenevää menettelyä kutsutaan deliberatiiviseksi demokratiaksi. Sen menetelmien kehittämisessä Pirkko on tehnyt uraauurtavaa työtä. Pirkko on deliberatiivisen käänteen tärkeä todeksi tekijä suomalaisessa yhteiskunnassa. Aito ajattelija Teuvalaissyntyinen akateemikko Oiva Ketonen ( ) oli merkittävä suomalainen filosofi ja korkeakoulupoliittinen vaikuttaja. Akateemikon elämäntyö tiivistyy aidon ajattelijan ihanteeseen ja soveltavan filosofian ideaan. Aito ajattelija on kiinnostunut ilmiöistä. Aito ajattelija puhuu niistä yleiskielisesti, koska hän haluaa koskettaa kaikkia. Hän on tosissaan eikä kosiskele kuulijoitaan. Aidon ajattelijan tunnistaa selkeydestä ja järjestelmällisyydestä. Aito ajattelija kysyy: Mikä tässä ilmiössä on perustavanlaatuista? Aidolla ajattelijalla on halu ajatella itse, mutta samalla hän haluaa tutustua eri näkökulmiin. Eriytyminen, vaihtoehdottomuus ja yhden totuuden torvet olivat akateemikko Ketoselle kauhistuksia. Hänen elämäntyönsä keskiössä oli pohtia, miten eri lähtökohdista samaa ilmiötä lähestyvät voivat löytää toisensa. Aidon ajattelun haalistaja on arvovallan politiikka. Siinä instituutiot ja jähmettyneet ajatusmuodot ottavat otteen yksilöistä. Ajatusten uudet idut törmäävät on viisasta vaieta -muuriin. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa arvovallan politiikka voi synnyttää dramaattisesti vääriä seuraamuksia. Tämän vuoksi arvovallan politiikka on hylättävä. On myös hylättävä akateemisen ajattelijan ihanne, jossa käsitteet, itsetarkoituksellinen teoretisointi ja tiedeyhteisön sisäinen viestintä tulevat maailmaa tärkeämmiksi. Akateemisen ajattelijan ihanteen nykyinen ylivalta vieraannuttaa liian monet yhteiskuntatieteilijät kriittisistä ja ajankohtaisiin teemoihin pureutuvista keskusteluista ja kannanotoista. Kuitenkin juuri heidän tulisi esiintyä aitoina ajattelijoina, esittää uusia näkemyksiä ja rohkeita ratkaisuja. Yhtenä seurauksena yhteiskuntatieteilijöiden vaimeudesta on, että pinnallisuuteen ja löyhiin uskomuksiin perustuva yhteiskuntapolitiikka voimistuu voimistumistaan.

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot

Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Kansalaisten näkemykset sekä julkisen liikenteen ja pyöräilyn innovaatiot Venla Virkamäki Tutkija Suomen ympäristökeskus 27.1.2014 Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka -seminaari FIPTrans kyselytutkimus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo

Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus , Tieteiden talo Ekososiaalisen sosiaalityön mahdollisuus? Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus 30.11.2016, Tieteiden talo Kansainvälinen sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö on käytäntöön perustuva ammatti ja akateeminen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa Wikipedia Recent Changes Map Valtakunnalliset museopäivät, Inari 26.5.2016 Heikki Kastemaa Mitä tein Raahessa lauantaina? Luettelo Raahen patsaista ja

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere

Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing. Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere Common Welfare Emerges as Natural, Unplanned Symbiotic Ties Are Developing Risto Harisalo Department of Managerial Studies University of Tampere risto.harisalo@uta.fi 1 Yleiskuva kokonaisuudesta Valtio

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet. Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö Valtion demokratiapolitiikka ja demokratian uudet haasteet Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

MOOC toiveita ja pelkoja. Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto MOOC toiveita ja pelkoja Jaakko Kurhila opintoesimies tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Messukeskus 2.12.2013 massive open online course 1980 jokaisella on pilvi taskussa 1869 2013 Aika

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot