T a r i n o i t a. t i e t e e s t ä. Leena Vähäkylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a r i n o i t a. t i e t e e s t ä. Leena Vähäkylä"

Transkriptio

1

2 T a r i n o i t a t i e t e e s t ä 1 Toimittanut Leena Vähäkylä

3 2 Copyright: Suomen Akatemia, kirjoittajat ja kuvaajat Taitto ja kansi: Sole Lätti Paino: Juvenes Print 2012 ISBN

4 Esipuhe Suomalaiset arvostavat tiedettä. He antavat viimeisimmän tiedebarometrin mukaan tieteelle ja tutkimukselle hyvän yleisarvosanan. Useimmat katsovat Suomen tieteen tason hyväksi myös kansainvälisesti vertaillen. Tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan merkittävän laajasti. Suomalaiset myös uskovat tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyyteen. Tiede ei saakaan jäädä pelkästään tutkijoiden tiedoksi. Se on myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Vaikuttavuudesta on tullut tämän ajan tiedepolitiikassa yksi keskeisistä käsitteistä. 4 Tarinoita tieteestä Suomen Akatemia ja Tekes ovat usean vuoden ajan paneutuneet vaikuttavuuden jäsentämiseen ja mahdollisuuksiin mitata sitä. Yhteistyönä on toteutettu kehittämishanke, jossa vaikuttavuutta, siihen liittyviä ilmiöitä ja indikaattoreita on tarkasteltu tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Hankkeesta on valmistunut kaksi raporttia. Tieteellisen tutkimuksen tulokset näkyvät muun muassa uutena osaamisena, ideoina, menetelminä tai ongelmien ratkaisukeinoina. Osa tuloksista julkaistaan joko tieteellisinä tai popularisoituina artikkeleina. Tuloksina voi syntyä myös patentoituja keksintöjä, uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja. Nämä voivat realisoitua yrityksinä, liiketoiminnan kasvuna sekä kannattavuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn paranemisena niin teollisuudessa, palveluissa kuin julkishallinnossakin. Tieteen vaikuttavuutta on vaikea mitata, mikä johtuu monesta syystä: Vaikutukset toteutuvat pitkällä aikajänteellä. Perustutkimuksessa viive on parhaimmillaankin useita vuosia. Vaikutukset eivät aina ole ilmeisiä eivätkä johdettavissa suoraan tietystä tutkimuksesta. Erot eri alojen ja erityyppisten toimintojen välillä ovat suuria, eikä esimerkiksi perinteistä humanistista tutkimusta ja valtavirtaa edustavaa teknistä tutkimusta voida arvioida ja mitata samoilla kriteereillä. Olennaisempaa onkin havaita, että tutkimustyö ja sen hyödyntäminen ovat jatkuvasti läsnä työ- ja arkielämässämme. Tieteen taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia on paljon. Taloudelliset vaikutukset viittaavat organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. Taloudellisilla vaikutuksilla voidaan viitata myös jonkun maantieteellisen alueen talouden ja tuottavuuden kasvuun. Kulttuuriset vaikutukset puolestaan liittyvät siihen, miten kansalaiset ymmärtävät

5 tieteen ja tiedettä. Yhteiskunnallisesti voidaan vaikuttaa hyvinvointiin sekä ihmisten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä elämisen laatuun. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tiede auttaa yksityisiä ja julkisia instituutioita ja organisaatioita tehostamaan ja parantamaan toimintaansa. Terveysvaikutukset liittyvät tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutuksiin esimerkiksi odotettavissa olevan eliniän pituuteen, sairauksien ehkäisyyn sekä terveydenhuoltojärjestelmien ja -käytäntöjen kehittämiseen ja parantamiseen. Tiede on monin tavoin sidoksissa myös luonnonympäristöön. Se luo edellytyksiä luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ympäristön tilan kohentamiseen. Koulutusvaikutukset tarkoittavat paitsi tutkimustoiminnan kytkeytymistä koulutetun työvoiman määrään ja laatuun sinänsä myös vaikutuksia opetusmetodeihin sekä muihin opetuksen materiaalisiin ja pedagogisiin edellytyksiin. tehtäväksi on kirjattu laaja-alaiset yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet. Akatemian tulee edistää kotimaisen tutkimuksen laatua, kansainvälistä tunnettavuutta ja yhteiskunnallista arvostusta. Akatemian tulee tukea myös tutkimuksen uusiutumista, monimuotoisuutta ja tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi. 5 Suomen Akatemia kerää tietoja rahoittamansa tutkimuksen vaikutuksista. Se seuraa rahoittamaansa tutkimusta myös laadullisesti. Meneillään olevista ja päättyneistä tutkimushankkeista löytyy monia mielenkiintoisia ja vaikuttavia hankkeita. Näitä Akatemia esittelee verkkosivustollaan Tarinoita tieteestä -palstalla, jonka artikkeleissa tutkijat kertovat tutkimuksistaan, huippuhetkistään ja saavutuksistaan. Tarinoista on koottu myös käsissäsi oleva kirja, johon on valittu sivuston mielenkiintoisimmat hankkeet. Kirjan avulla Akatemia haluaa esitellä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuden huippua useilla tieteenaloilla. Kirja on kunnianosoitus pääjohtajakautensa päättävälle professori Markku Mattilalle. Hänen työnsä ja tieteen hyväksi on ollut vaikuttavaa. Riitta Mustonen ylijohtaja, tutkimus

6 Sisällysluettelo Biotieteet ja ympäristö Tapio Eeva Luonto toipuu saasteista nopeasti...10 Ilkka Hanski Perustutkimuksesta tukea ympäristöpolitiikkaan...12 Jukka Jernvall Evoluutiotutkimuksesta apua sairauksien diagnosoinnissa...14 Seppo Kellomäki Metsä hidastaa ilmaston lämpenemistä...16 Veli-Matti Kerminen Pienhiukkasten vaikutus ilman laatuun helpommin mitattavissa...18 Atte Moilanen Suomalaisohjelmisto mittavassa luonnonsuojelukäytössä Anja Nygren Kehitysmaatutkimusta metsäsertifioinneista Pertti Rannikko Pienten lukujen maantiedettä Kaarina Sivonen Sinilevistä voi olla myös hyötyä Hanna Tuomisto Saniaistutkija valloittaa Amazoniaa Tarinoita tieteestä Kulttuuri ja yhteiskunta Risto Alapuro Suomalainen demokratia perustuu järjestäytymiseen Seppo Hentilä Historiantutkija tuntee poliittiset paineet Miika Marttunen Uudenlainen tapa argumentoida Juha Holma Miesten puhe väkivallasta ei pelkkää retoriikkaa Frans Mäyrä Digipeleistä uusia ratkaisutapoja nuorten ongelmiin Anssi Paasi Rajat häviävät - identiteetit korostuvat Maili Pörhölä Kiusaamisen tiedostaminen auttaa sen vähentämisessä Monica Tennberg Alkuperäiskansat hyödyntävät pehmeää oikeutta Päivi Topo Tunnistimet auttavat muistisairaita Soile Veijola Turismityöntekijä kertoo matkailun todellisuudesta... 50

7 Luonnontieteet ja tekniikka Mikko Hupa Tehoa bioenergiaan...54 Elina Huttunen-Saarivirta Pinnoitteista apua jätteenpolton päästöihin...56 Hannu Häkkinen Nanotieteen huipulla...58 Salme Koskimies, Timo Repo Hiilidioksidista voi tehdä muovia...60 Markku Kulmala Pienhiukkastutkimus selittää ilmastonmuutosta...62 Jari Multisilta Kännykkä sosiaalisena opetusvälineenä...64 Erkki Oja Konekin voi oppia...66 Matti Pietikäinen Koneelle puhutaan pian kuin ihmiselle...68 Jarl B. Rosenholm Älypaperi mullistaa pakkaukset ja lehdet...70 Roope Raisamo Sokea näkee tietokoneen kuvan käsillään Terveystieteet Lauri A. Aaltonen Syöpägeenien löytäminen mahdollistanut varhaisen hoidon...76 Kari Alitalo Geenilöydöistä uusia syövän hoitomuotoja...78 Eero Castrén Masennuslääke parantaa myös näköä...80 Johan Eriksson WHO huomioi suosituksissaan suomalaistutkimuksen tulokset...82 Elina Ikonen Kolesteroli saatavissa hallintaan...84 Matti Isohanni Vuosien seuranta lisännyt skitsofrenian ymmärtämystä...86 Heikki Kröger Pitkä osteoporoositutkimus selventänyt taudin riskejä...88 Leena Palotie Ainutlaatuista tietoa perinnöllisistä sairauksista...90 Timo Partonen Sisäisen kellon häiriö voi sekoittaa mielen...92 Seppo Ylä-Herttuala Verisuonten geenisiirto ensimmäisenä maailmassa...94

8 8 Tarinoita tieteestä

9 Biotieteet ja ympäristö 9

10 Luonto toipuu saasteista nopeasti 10 Tarinoita tieteestä Akatemiatutkija Tapio Eeva on 90-luvulta jatkuneessa tutkimuksessaan havainnut, kuinka nopeasti luonto toipuu saasteiden vaikutuksen vähentyessä. Eevan tutkimuskohteena ovat pikkulinnut kirjosieppo ja talitiainen Harjavallan sulaton liepeillä. Perinteisesti ajatellaan, että sulaton vuosikymmenien raskasmetallit jäävät ikuisesti ympäristöön. Joskus kuulen perusteluja, ettei päästöjen puhdistaminen enää kannata, koska ympäristö on jo lopullisesti saastunut. Linnut ovat kuitenkin toipuneet yllättävän hyvin saasteiden vähennyttyä Harjavallassa. Tulos motivoi päästöjen vähentämiseen. Eeva on saanut aiheesta myös artikkelin maineikkaaseen Nature-tiedelehteen. Lintujen kautta on hyvin havaittavissa, millaisia vaikutuksia raskasmetalleilla voi olla. Lisäksi Eeva muistuttaa, että luonnolla sinänsä on itseisarvonsa: Ihmisten velvollisuus on olla tietoisia siitä, millaisia vaikutuksia puuhillamme on luonnossa. Jos noita vaikutuksia ei selvitetä tutkimuksin, voimme vain arvuutella niitä toisiltamme. Ympäristövaikutuksia on tutkittava luonnossa, koska kaikkia asioita ei voida selvittää laboratoriossa. Turun yliopistossa työskentelevällä Tapio Eevan tutkimusryhmällä on noin 600 linnunpönttöä Harjavallan sulaton ympäristössä. Sekä kirjosieppo että talitiainen ovat kolopesijöitä, joten niitä on helppo seurata pönttöjen avulla. Koska luonnolliset pesäkolot ovat vähentyneet tehometsätalouden myötä, ne tulevat mielellään ihmisen tekemiin pönttöihin.

11 Tutkimusryhmä huomasi nopeasti, että lintujen pesintä ei sujunut hyvin saastuneella alueella. Kirjosiepon munien kuoret ohentuivat ja poikasten jalkojen luut eivät kehittyneet kunnolla. Ne eivät usein päässeet lainkaan ulos pöntöistä. Maakotiloista saadun kalsiumin puutos oli syynä tähän. Talitiaisilla taas oli runsaasti poikaskuolemia. Tutkimusryhmä epäili, että sillä olisi jotain tekemistä ravinnon kanssa ja alkoi mitata hyönteismääriä, muun muassa puissa eläviä toukkia. Niiden määrä oli selvästi vähentynyt saastuneilla alueilla. Ravinnon tutkiminen sai Eevan tutkimusryhmän kiinnostumaan karotenoideista, joiden ansiosta talitiaisen rinta on kirkkaan keltainen. Toukat saavat karotenoideja kasveista ja linnut toukista. Kun toukkien määrä on vähentynyt, lintujen värikin on muuttunut ja ne ovat muuttuneet hailakammiksi. Tämä sai ryhmän kokeilemaan häkkilinnuilla hyvin vähäistä karotenoidin määrää, jolloin linnuista tuli mustavalkoisia kuin västäräkit. Väitteli 1996 Tapio Eeva tutkimusmääräraha 1995 ja Akatemiatutkija ja Mukana Evoluutiogenetiikan ja fysiologian huippuyksikössä Lintujen elämää on tutkittu muun muassa videokameroiden avulla. Osa linnuista on rengastettu, jotta vuosikuolleisuutta pystytään seuraamaan. Kuolleisuudesta ei voida olla varmoja, koska linnut ovat voineet muuttaa muualle. Kirjosieppokoiraat palaavat yleensä takaisin samoille seuduille, mutta naaraat saattavat mennä minne sattuu. Koiraiden havaittiin yllättäen palaavan erityisen uskollisesti juuri voimakkaasti saastuneille paikoille. Syytä tähän ei tiedetä, mutta tutkijat epäilevät syyksi hormonaalisia muutoksia. Lintu ei tajua saastumista vaan voi aina palata samalle kurjalle seudulle takaisin. Pesiin tulee myös aina uusia lintuja, vaikka pesintä ei olisi aikaisempina vuosina onnistunut. 11 Puhtaammat vertailualueet ovat pääosin Satakunnassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Harjavallasta. Raskasmetallit eivät siellä enää vaikuta lintuihin. Eevan ryhmä tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä on havaittu, että Harjavallan tausta-alue on Euroopan puhtaimpia. Venäjällä päästöt ovat kymmen- tai jopa monikymmenkertaisia ja koko lintuyhteisön rakenne on muuttunut sulattojen vaikutuksesta. Jossain päin maailmaa Harjavaltaa pidettäisiin ehkä aika puhtaana paikkana. Harjavallan tehtaalla suhtaudutaan tutkimukseen positiivisesti ja tutkimuksia on saatu tehdä tehtaan mailla. Tehtaalle on myös tiedotettu tuloksista. Eevan mukaan tehtaalla ymmärretään työn tärkeys. Eeva aikoo jatkaa tutkimusta pikkulintujen parissa. Hänen ryhmänsä on alkanut tutkia oksidatiivista stressiä linnuilla. Se voi aiheuttaa mutaatioita tai kudosmuutoksia. Raskasmetallit voivat olla sen aiheuttajana. Antioksidantit kuten karotenoidit ja vitamiinit taas vaikuttavat päinvastoin: jos antioksidanteista on pulaa, saa helpommin oksidatiivista stressiä. Eevan alustavien tulosten mukaan stressin määrä ei ole suoraan yhteydessä raskasmetalleihin. Tämän todistamiseksi vasta kehitetään mittareita.

12 Perustutkimuksesta tukea ympäristöpolitiikkaan 12 Tarinoita tieteestä Molekyylibiologian ja genomiikan tutkimusmenetelmät tekevät tuloaan myös ekologiaan. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski ja hänen johtamansa poikkitieteellinen Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ovat alan kehityksen kärjessä. Hanskin erikoisala on metapopulaatiobiologia, joka tutkii lajien elinympäristön pirstoutumista ja sen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seurauksia. Teemme biologista perustutkimusta. Tavoitteemme on lisätä tietämystä luonnon populaatioissa vaikuttavista biologisista prosesseista molekyylitasolta maisematasolle. Metapopulaatiobiologia sivuaa myös suojelubiologian kysymyksiä erityisesti luonnon monimuotoisuuden osalta, ja tutkimusryhmän tuloksia ja ryhmässä kehitettyjä menetelmiä on sovellettu käytäntöön (ks. Atte Moilasen haastattelu s. 20). Hanskin mukaan monimuotoisuuden hupeneminen on yksi suurista ympäristömuutoksista, jotka uhkaavat ihmiskuntaa tulevina vuosikymmeninä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on paitsi ongelma sinänsä myös hyvä indikaattori muille isoille muutoksille, kuten jatkuvan väestönkasvun ja kiihtyvän luonnonvarojen käytön seurauksille. Monien tieteenalojen yhteistyötä Hanski on erityisen tunnettu Ahvenanmaalla tekemistään täpläverkkoperhostutkimuksista. Olemme kehittäneet täpläverkkoperhosesta tutkimuksen mallilajin, jonka avulla voidaan etsiä vastauksia moniin sellaisiin kysymyksiin, joita olisi mahdotonta selvittää tavanomaisten pienten tutkimushankkeiden avulla.

13 Tutkimusryhmästä on kasvanut monien eri tieteenalojen kohtauspaikka: ryhmässä on niin ekologian, molekyylibiologian ja genomiikan kuin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osaamista. Kansainvälisesti ainutlaatuinen ryhmä on nimetty huippuyksiköksi jo kolmesti. Ryhmämme vahvuus on siinä, että toimimme samassa paikassa. Tieteenalojen ja tutkijoiden välinen vuorovaikutus on jatkuvaa, minkä ansiosta ymmärrämme toisiamme erilaisista koulutustaustoista riippumatta. Kun tutkimuksessa yhdistyy lisäksi sekä teorian kehittäminen että empiirinen tutkimus, se on usein kiinnostavampaa, merkittävämpää ja vaikuttavampaa. Hanski on maailman ansioituneimpia ekologeja. Yksi tunnustus on ylitse muiden: vuonna 2011 hän sai maineikkaan Nobel-tasoisen Crafoord-palkinnon, jonka myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Tätä työtä tehdään kuitenkin ennen kaikkea uuden löytämisen ilosta, ei palkintojen vuoksi. Hanskia arvostetaan myös kansainvälisen tutkijayhteisön piirissä, mistä kertovat ulkomaisten tiedeakatemioiden, erityisesti Royal Societyn ja Yhdysvaltojen tiedeakatemian jäsenyydet. Niihin on suuri kunnia tulla kutsutuksi, sillä uusia jäseniä valitaan vähän ja valinnan tekevät toiset tutkijat. Royal Societyyn on valittu vain yksi suomalainen ennen Hanskia, filosofi Johan Welin vuonna Palkinnot ja tunnustukset kertovat siitä, että ekologian tutkimus on Suomessa korkealaatuista. Tekemäni tutkimus ei ole yksin minun, vaan mukana on kymmeniä muita tutkijoita ja opiskelijoita. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi työn jatkuvan etenemisen, uusia tutkimuslinjoja nousee esiin koko ajan. Tulevaisuudessa Hanski keskittyy muun muassa eko-evolutiiviseen dynamiikkaan, missä tarkastellaan ekologisen ja evolutiivisen dynamiikan keskinäistä vuorovaikutusta. Uusien tutkimustulosten mukaan ekologiset ja mikroevolutiiviset muutokset saattavat vaikuttaa toinen toisiinsa lyhyelläkin aikavälillä. On kiinnostavaa selvittää, mitä tästä seuraa. Eko-evolutiivisen tutkimuksen yhtenä virikkeenä on molekyylibiologian ja genomiikan tutkimusmenetelmien kehittyminen. Ekologisen tutkimuksen yhdistyminen ge nomitutkimukseen on johtanut uuden tutkimusalan, ekologisen genomiikan nopeaan kehitykseen. Molekyylibiologinen tutkimus on aiemmin keskittynyt sellaisiin mallilajeihin kuin banaanikärpänen, hiiri ja ihminen. Tekniikoiden kehittymisen myötä myös luonnon populaatioiden tutkiminen on tullut mahdolliseksi järkevillä kustannuksilla. Luemme tällä hetkellä koko täpläverkkoperhosen perimää, mikä olisi vielä kymmenen vuotta sitten ollut käytännössä mahdotonta. Hanski näkee tutkimusryhmänsä keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena geenitason tutkimuksen vakiinnuttamisen osaksi ekologiaa. Ilkka Hanski Väitteli Oxfordissa 1979 nuorempi tutkija vanhempi tutkija 1988, Eläinekologian vt. professori Eläinekologian professori 1993 Akatemiaprofessori Kansainvälisen ekologiainstituutin palkinto 1999 Balzan-palkinto 2000 Metapopulaatiobiologian huippuyksikön johtaja 2000 Royal Societyn jäsenyys 2005 Suomen tiedepalkinto 2007 Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus Euroopan Latsis-palkinto 2010 Yhdysvaltojen tiedeakatemian jäsenyys 2011 Crafoord-palkinto

14 Evoluutiotutkimuksesta apua sairauksien diagnosoinnissa 14 Tarinoita tieteestä Hampaiden avulla pystytään ymmärtämään hyvin yksityiskohtaisesti evoluution kulkua: mitä eläimet ovat syöneet, millainen ravintotilanne on ollut, kuinka eri lajit ovat kehittyneet, akatemiaprofessori Jukka Jernvall sanoo. Hän selvittää Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa tutkimusryhmänsä kanssa, kuinka hampaiden muoto on muuttunut evoluution myötä. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa hammaslääketieteessä ja vaikeasti havaittavien sairauksien diagnosoinnissa. Ryhmä on kehittänyt maantieteilijöiden alun perin käyttämää kolmiulotteista GISmenetelmää, jolla voidaan analysoida digitoituja malleja hampaan nystyistä ja muista muodoista. Samaa menetelmää on pystytty soveltamaan myös fossiilien analysointiin. Näin voidaan rekonstruoida sukupuuttoon kuolleiden lajien ravintoa jopa lajeista, joiden vastaavia eläinryhmiä ei ole enää elossa. Seuraava askel on selvittää, mikä on ollut näiden eläinyhteisöjen rakenne ja mitä niiden kehittyminen kertoo ilmaston muuttumisesta. Tätä kuvaa hampaiden evoluutio, joka on aiheutunut kasvityyppien ja ravinnon muutoksista. Saamme näin tietoa siitä, mitkä ominaisuudet ovat altistaneet lajeja sukupuutolle. Se puolestaan auttaa ymmärtämään myös nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tutkimuskohteena on erityisesti hampaan muoto. Hampaat ovat erittäin monimuotoisia, ja ne ovat erikoistuneet tietynlaisiksi eri lajeilla. Tutkimuksessa käytetään hiirten hampaita ja fossiileja, jotka muodostavat myös sillan geologian laitokseen ja Mikael Forteliuksen tutkimusryhmään.

15 Fossiilit ovat meille arvokkaita, sillä monista sukupuuttoon kuolleista eläimistä on löydettävissä enää hampaat. Niiden kehitystä koskevan tiedon avulla voimme päästä selville siitä, miten kauan sitten kuolleet lajit elivät, mitä ne söivät ja miten ne kehittyivät evoluution edetessä. Jernvallin mukaan hampaiden muodoista ja ominaisuuksista voidaan selvittää muun muassa evoluution nopeutta, luonnonvalinnan vaikutuksia ja ympäristön muutoksia. Hampaiden avulla voidaan tutkia myös geneettisiä mekanismeja. Olemme löytäneet hampaan signaalikeskuksen eli alueen, jossa solut eivät jakaudu. Lisäksi kehitimme hampaan muodon kehittymistä yksilön kehityksen aikana kuvaavan tietokonemallin, joka antaa tietoa siitä, kuinka solut erilaistuvat ja jakautuvat. Hampaan kehitystä koskevaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hammaslääketieteen sovelluksissa ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä. Yhteistyössä Irma Thesleffin kanssa ryhmä tutkii tautigeenimallien avulla myös kehitysbiologisesti kiinnostavia geenejä ja niiden vaikutuksia. Hampaiden muodon hienosäätöön vaikuttavien geenien tutkimuksen avulla voidaan saada apua vaikeasti havaittavien sairauksien diagno sointiin. Hiiren poskihampaiden muodostumista koskevan tutkimuksen pohjalta Jernvallin tutkimusryhmä on selvittänyt muun muassa ihmisen viisaudenhampaiden kehittymistä. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä. Hampaiden kehityksen tutkimisessa yksi avainlöytö koski sitä, mikä edesauttaa lajien monimuotoistumista, joka on tärkeää lajien selviytymiselle. Tutkimme, kuinka hiiren poskihampaat säätelevät toistensa kehitystä. Pystyimme osoittamaan, että sama pätee myös suurimpaan osaan muista nisäkäslajeista. Rakensimme matemaattisen mallin, joka kuvaa geneettistä logiikkaa, jonka mukaan hampaiden kokosuhteet muuttuvat ennustetulla tavalla evoluutiossa. Jukka Jernvall Väitteli 1995 nuorempi tutkija tutkimusmääräraha ja Akatemiatutkija Mukana Systeemibiologian ja bioinformatiikan tutkimusohjelmassa Evoluutio- ja kehitysbiologian professori Helsingin yliopistossa Tutkimusprofessori Stony Brookissa, Yhdysvalloissa Akatemiaprofessori Toisessa Naturessa julkaistussa artikkelissa analysoitiin jyrsijöiden ja petoeläinten hampaiden kruunujen monimuotoisuutta GIS-menetelmällä. Tämän monimuotoisuuden kehitysbiologisten taustojen selvittäminen avasi myös uuden yhteistyökuvion fysiikan laitoksen Keijo Hämäläisen ryhmän kanssa. Jernvallin mukaan Biotekniikan instituutin tutkimusvetoisuuden ja Kehitysbiologian tutkimusohjelman etuna on, että ryhmään on helppo houkutella opiskelijoita ja ulkomaisia tutkijoita. Monet ryhmän parissa syntyneistä graduistakin päätyvät tieteellisiin julkaisuihin. Tieteen tekeminen ja lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointi vaativat myös kansainvälisyyttä, valmiutta kiertää pitämässä esitelmiä sekä kykyä kertoa omista tuloksista ja vahvuuksista, Jernvall muistuttaa.

16 Metsä hidastaa ilmaston lämpenemistä 16 Tarinoita tieteestä Professori Seppo Kellomäki Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta (Joensuun yliopisto vuoden 2009 loppuun saakka) osoitti jo 1990-luvulla, että ilmastonmuutos ei välttämättä ole paha asia metsälle. Menestyvät metsäalueet tosin siirtyvät pohjoisemmaksi ja entisillä hyvillä metsänkasvatusalueilla voi tulla kuivuusongelmia. Toisaalta metsä voi pohjoisellakin pallonpuoliskolla toimia hiilivarastona, joka hidastaa ilmaston lämpenemistä. Kuusimetsässä voi olla jopa 300 tonnia hiiltä hehtaarilla. Tästä maaperässä on vajaa puolet. Maa on tärkeä hiilivarasto puuston ohella. Hakatusta havumetsästä pääosa ravinteista jää maahan ja maaperään. Pohjoinen metsä ei ole eroosioherkkää, vaikka sateita onkin runsaasti. Humuskerros pitää maan paikallaan, ja tätä edistää myös maan jäätyminen talvella. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan puulajeja ei voida mielin määrin siirtää, vaikka ilmasto lämpeneekin. Puut ovat geneettisesti sopeutuneet tietylle alueelle, ja paikalliset olosuhteet ja niiden muutokset vaikuttavat suuresti siihen, miten puut sopeutuvat ilmastonmuutokseen. Mänty ja koivu selviytyvät paremmin kuin kuusi, sillä kuusen juuristo jää maan pintaosiin ja se kärsii helposti kuivuudesta. Koivulla ja männyllä on myös vähemmän lehvästöä kuin kuusella, joka siksi tarvitsee enemmän vettä.

17 Kuusta on liian karuilla kasvupaikoilla. Mäntyä pitäisi viljellä hieman paremmilla paikoilla kuin nykyisin ja kuusta voitaisiin siirtää viljaville paikoille. Kun Seppo Kellomäki alkoi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisiin metsiin, aihe oli vasta akateeminen kuriositeetti, joka nähtiin tavallisten ihmisten joukossa kaukaisena ongelmana. Silti Suomen Akatemia käynnisti ensimmäisen ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimusohjelmansa, Suomalaisen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelman SILMUn jo vuonna Jo 1800-luvulla fyysikot laskivat, mitä seuraa ilmakehän koostumuksen muutoksesta. Tutkimus ilmastomuutoksen vaikutuksista metsiin oli eurooppalainen buumi 1990-luvulla. Kellomäki otti tutkimukseen ainutlaatuisen näkökulman: miten kohotettu lämpötila ja hiilidioksidi vaikuttavat yhdessä metsänkasvuun. Muualla keskityttiin pelkästään kohotetun hiilidioksidin vaikutuksiin. Kellomäki veti kahta aiheeseen liittyvää tutkimusyksikköä, joista ensimmäistä jo 1990-luvulla ja toinen jatkui vuoteen Tuona aikana Kellomäki selvitti ryhmineen paljon siitä, mitä oli tarpeellista tietää metsien selviytymisestä ilmaston muuttuessa. Huippuyksikkörahoituksen päätyttyä oli uudistuttava. Kellomäki ei jäänyt suremaan huippuyksikköstatuksen menetystä. Se oli hyvä lähtökohta uudistaa ajattelua ja tutkimustematiikkaa. Kohteeksi löytyi ruokohelpi. Nyt selvitetään, miten se reagoi kohotettuun lämpötilaan, hiilidioksidin määrän lisääntymiseen ja pohjaveden pinnan tasoon. Ruokohelpi vertautuu luontevasti metsän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ruokohelpeä käytetään bioenergiana, ja se on hyvin kiitollinen viljeltävä. Se on viljelyteknisesti helppo ja hyväsatoinen, sillä se tuottaa neljä-viisi tuhatta kiloa hehtaaria kohti vuodessa. Ruokohelpeä kasvatetaan myös entisillä turvesoilla. Kellomäki ja professori Pertti Martikainen saivat kiinalaisen kollegan mukaan tutkimaan, miten peltobiomassaa voidaan käyttää energian tuotantoon ja miten se sitoo hiiltä ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Lisäksi tutkitaan vastaavia teemoja metsässä ja tehdään vertailevaa analyysiä mahdollisuuksista torjua ilmastonmuutosta maankäytön yhteydessä. Entisiä tutkimustuloksia voidaan soveltaa uuteen tutkimukseen. Tutkimme sopeutumista ja miten metsien ja peltojen avulla voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin ja hillitä ilmastonmuutosta. Seppo Kellomäki Väitteli 1977 Metsänhoitotieteen professori Joensuun yliopistossa 1981 maatalousmetsätieteellisen toimikunnan jäsen Mukana Silmututkimusohjelmassa tutkimusmääräraha Akatemiaprofessori ja Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunnan jäsen Tutkijakoulun johtaja Ilmastonmuutoksen metsäekologisten ja metsätaloudellisten vaikutusten huippuyksikön johtaja Metsäekologian ja metsänhoidon huippuyksikön johtaja Mukana Luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimusohjelmassa FiDiPro-professuuri Kai-Yun Wangille Kellomäki korostaa jokaisen ihmisen vastuuta maapallon tulevaisuudesta. Jos energian hinnan nousu perustuu vain sille, että voimme niin ehkäistä ilmastonmuutoksen riskejä, ihmiset voivat sen kyllä hyväksyä luvulla puhuttiin siitä, kuinka happosateet tuhoavat metsät. Siirryttiin rikittömään ja lyijyttömään polttoaineeseen. Nyt ei enää kukaan puhu happosateista. Tekniikkaa kehittämällä voidaan vaikuttaa paljon.

18 Pienhiukkasten vaikutus ilman - laatuun helpommin mitattavissa 18 Tarinoita tieteestä Jokainen muistaa Venäjän kesäiset metsäpalot. Ilman laatu on ollut Suomessa ajoittain hyvin huono niiden takia. Kovimmin savut ovat koetelleet eteläistä Suomea, jossa pienhiukkaspitoisuudet ovat nousseet pahimmillaan 20-kertaisiksi normaaliin verrattuna. Savuhaittojen suuruus on tainnut tulla kaikille yllätyksenä, sillä palojen vaikutusta ilmanlaatuun ei vielä jokin aika sitten pystytty luotettavasti ennakoimaan. Nyt sellainen järjestelmä on käytössä ja sillä voidaan metsäpalojen lisäksi tarkastella myös muita satunnaisia hiukkaslähteitä, kuten esimerkiksi parin viime kevään Islannin tulivuorenpurkausten tuottamien hiukkasten leviämistä Eurooppaan, kertoo Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professori Veli-Matti Kerminen. Savujen voimakas kulkeutuminen Suomeen muutti myös Kermisen tutkimuksen asetelmaa, sillä kerätyille ilmanlaatutiedoille tuli myös selvää käytännön tarvetta. Venäjän ilmakehässä leijuvista hiukkasmaisista aineista oli entuudestaan hyvin vähän tietoa. Kerminen johti hanketta Boreaalisen metsän ja ilmakehän aerosolisysteemin välinen vuorovaikutus. Se kuului Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmaan. Hankkeessa selvitettiin, kuinka Suomessa tehdyt löydöt metsän tuottamista pienhiukkasista eli aerosoleista voidaan yleistää koko pohjoiseen metsäalueeseen esimerkiksi Siperiaan, jossa metsiä on valtavasti.

19 Laboratorio junavaunussa mittaustukikohtana Tutkimusta tehtäessä suomalaisten mittaustukikohtana oli halki Venäjän Moskovasta Vladivostokiin kulkeva Siperian-juna, jonka ensimmäinen vaunu oli varustettu laboratorioksi. Alussa tehtiin kaksiviikkoinen tutkimusmatka, joka oli edestakaiselta pituudeltaan kilometriä. Se tehtiin yhteistyössä venäläisten koordinoiman TROICAtutkimusohjelman kanssa. Laboratoriovaunussa oli valmiina venäläistä tutkimuskalustoa, minkä lisäksi Suomesta vietiin monipuolinen, nykyaikainen aerosolimittauslaitteisto. Suomesta matkaan lähti kaksi tutkijaa, Sanna Kuokka Ilmatieteen laitokselta ja Eija Asmi, joka silloin työskenteli Helsingin yliopistossa. Laitteiston asentaminen vaunuun ei ollut aivan yksinkertaista. Ja haastavaa oli käyttökin. Jotkut taustatietoa mittaavat laitteet voivat pyöriä viikkokaupalla itsekseen, mutta nyt tarvittiin lähes jatkuvaa silmälläpitoa, kuvailevat tutkijat kokemuksiaan. Hankaluuksia aiheuttivat etenkin sähkökatkot ja junan heiluminen huonokuntoisella radalla. Metsäpaloja osattiin odottaa, ja tiedettiin, että hyvällä tuurilla sellainen osuisi eteen. Sanna Kuokka löysikin kemiallisten mittausten perusteella alueen, jossa uskoi palon vaikuttaneen. Fysikaaliset mittaukset tukivat kemiallisia mittauksia. Satelliittikuvat varmensivat asian. Niistä jopa selvisi, mitkä palot olivat vaikutukset aiheuttaneet, kertoo Kerminen tyytyväisenä matkan tuloksiin. Veli-Matti Kerminen Väitteli 1995 Ilmatieteen laitoksen tutkijana Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori tutkimusmääräraha Mukana Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professori Veli-Matti Kerminen kertoo, että metsäpalosavujen kulkeutumista ennustava järjestelmä määrittää tulipesäkkeet satelliittimittausten avulla. Meidän tutkimusmatkamme ansiosta on nyt mahdollista testata ennusteiden toimivuutta molemmissa päissä, sekä Venäjällä Suomessa että muualla pohjoisella metsävyöhykkeellä. Muuten käytössä olisivat ainoastaan Suomessa tehdyt mittaukset. Ilmanlaadun ennustejärjestelmän käyttö on jatkossa entistä tarpeellisempaa, sillä ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän metsäpalojen riskiä kaikkialla Pohjois-Euroopassa. Venäjältä löytyy sekä äärimmäisen puhtaita alueita että hyvin saastuneita alueita, kuten olettaa saattoikin. Vaihtelun suuruudesta ei olisi tietoa ilman näitä mittauksia. Ilmassa leijuvat pienhiukkaset ovat peräisin kaupunkien päästöistä ja metsäpaloista, mutta puhtaimmilla alueilla pelkästään luonnosta, luultavasti lähinnä metsistä. Tutkijat ovat mielissään siitä, että heidän työnsä kiinnostaa muitakin kuin tiedeyhteisöä. Tutkimuksella pitää tietysti aina olla selvä tavoite, mutta jos tiedolle löytyy lisäksi jokin käytännön sovellus, se on aina plussaa. Ilmastosysteemi on niin monimutkainen, että yleensä vie vuosikausia, ennen kuin tuloksista on jotain kerrottavaa tavalliselle ihmiselle.

20 Suomalaisohjelmisto mittavassa luonnonsuojelukäytössä Suomalainen Zonation-tietokoneohjelmisto on vaikuttanut useissa maissa ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon. Sen avulla voidaan kohdentaa luonnonsuojelun resursseja ja muuta maankäyttöä ekologisesti perustellusti. Ohjelma on käytössä jo monissa maissa, muun muassa Madagaskarissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa, Englannissa ja USA:ssa. 20 Tarinoita tieteestä Zonationin on kehittänyt professori Atte Moilanen Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimuksen huippuyksiköstä. Laskennalliset menetelmät on otettu tehokkaasti käyttöön tässä päätösanalyysityökalussa, jolla voidaan suunnitella luonnonsuojelun resurssien kohdentamista laajoilla alueilla, vaikka koko Suomen alueella. Zonation on tehokkaampi ja monipuolisempi kuin mikään muu vastaava ohjelma maailmassa. Moilasen arvion mukaan se pystyy käsittelemään 50- tai jopa satakertaisesti suurempia aineistoja kuin muut samaan tarkoitukseen kehitetyt ohjelmistot. Australian Victorian osavaltiossa on tehty Zonationilla yli 500 lajille analyysit koko osavaltiossa hehtaarin tarkkuudella. Ohjelma on ladattu yli sadassa maassa jopa tuhansia kertoja. Myös ensimmäiseen vuonna 2005 julkaistuun tieteelliseen artikkeliin tulee jatkuvasti viittauksia. Käyttömääriä on vaikea tietää, koska ohjelma on kenen tahansa ladattavissa ilmaiseksi. Monia luonnonpiirteitä voidaan analysoida yhtä aikaa Zonation voi käyttää paikkatietoa ympäristöolosuhteista sekä lajien ja elinympäristöjen esiintymisestä, lajien ekologisia kytkeytyvyysvasteita, tietoa maan hinnasta tai suojelun aiheuttamista vaihtoehtoiskustannuksista. Se voi käyttää myös ennusteita suojelun vaikutuksesta elinympäristön kuntoon sekä tietoa globaaleista tai alueellisista luonnonsuojelun painotuksista.

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen MetZo 2010-2014: Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen Joona Lehtomäki Helsingin yliopisto, SYKE MetZo-seminaari 30.10.2014 Ekologisen päätösanalyysin prosessi 1 Tavoitteet ja suojeluarvon malli

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Uudet toimintamallit metsänhoidossa

Uudet toimintamallit metsänhoidossa Uudet toimintamallit metsänhoidossa Pasi Puttonen Sisältö Metsänhoidon tulevaisuuden perusta Metsänhoidon sisältö muuttuu Uudet metsänhoidon menetelmät Yhteenveto 1 Metsänhoidon tulevaisuuden suunnittelun

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot