T a r i n o i t a. t i e t e e s t ä. Leena Vähäkylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T a r i n o i t a. t i e t e e s t ä. Leena Vähäkylä"

Transkriptio

1

2 T a r i n o i t a t i e t e e s t ä 1 Toimittanut Leena Vähäkylä

3 2 Copyright: Suomen Akatemia, kirjoittajat ja kuvaajat Taitto ja kansi: Sole Lätti Paino: Juvenes Print 2012 ISBN

4 Esipuhe Suomalaiset arvostavat tiedettä. He antavat viimeisimmän tiedebarometrin mukaan tieteelle ja tutkimukselle hyvän yleisarvosanan. Useimmat katsovat Suomen tieteen tason hyväksi myös kansainvälisesti vertaillen. Tieteen kykyyn tuottaa luotettavia ja paikkansa pitäviä tuloksia uskotaan merkittävän laajasti. Suomalaiset myös uskovat tieteellisen tutkimuksen hyödyllisyyteen. Tiede ei saakaan jäädä pelkästään tutkijoiden tiedoksi. Se on myös yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Vaikuttavuudesta on tullut tämän ajan tiedepolitiikassa yksi keskeisistä käsitteistä. 4 Tarinoita tieteestä Suomen Akatemia ja Tekes ovat usean vuoden ajan paneutuneet vaikuttavuuden jäsentämiseen ja mahdollisuuksiin mitata sitä. Yhteistyönä on toteutettu kehittämishanke, jossa vaikuttavuutta, siihen liittyviä ilmiöitä ja indikaattoreita on tarkasteltu tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Hankkeesta on valmistunut kaksi raporttia. Tieteellisen tutkimuksen tulokset näkyvät muun muassa uutena osaamisena, ideoina, menetelminä tai ongelmien ratkaisukeinoina. Osa tuloksista julkaistaan joko tieteellisinä tai popularisoituina artikkeleina. Tuloksina voi syntyä myös patentoituja keksintöjä, uusia tuotteita, tuotantoprosesseja ja -menetelmiä sekä palveluja. Nämä voivat realisoitua yrityksinä, liiketoiminnan kasvuna sekä kannattavuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn paranemisena niin teollisuudessa, palveluissa kuin julkishallinnossakin. Tieteen vaikuttavuutta on vaikea mitata, mikä johtuu monesta syystä: Vaikutukset toteutuvat pitkällä aikajänteellä. Perustutkimuksessa viive on parhaimmillaankin useita vuosia. Vaikutukset eivät aina ole ilmeisiä eivätkä johdettavissa suoraan tietystä tutkimuksesta. Erot eri alojen ja erityyppisten toimintojen välillä ovat suuria, eikä esimerkiksi perinteistä humanistista tutkimusta ja valtavirtaa edustavaa teknistä tutkimusta voida arvioida ja mitata samoilla kriteereillä. Olennaisempaa onkin havaita, että tutkimustyö ja sen hyödyntäminen ovat jatkuvasti läsnä työ- ja arkielämässämme. Tieteen taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia on paljon. Taloudelliset vaikutukset viittaavat organisaatioiden taloudelliseen menestykseen. Taloudellisilla vaikutuksilla voidaan viitata myös jonkun maantieteellisen alueen talouden ja tuottavuuden kasvuun. Kulttuuriset vaikutukset puolestaan liittyvät siihen, miten kansalaiset ymmärtävät

5 tieteen ja tiedettä. Yhteiskunnallisesti voidaan vaikuttaa hyvinvointiin sekä ihmisten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin sekä elämisen laatuun. Tutkimus tuottaa myös uutta tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tiede auttaa yksityisiä ja julkisia instituutioita ja organisaatioita tehostamaan ja parantamaan toimintaansa. Terveysvaikutukset liittyvät tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutuksiin esimerkiksi odotettavissa olevan eliniän pituuteen, sairauksien ehkäisyyn sekä terveydenhuoltojärjestelmien ja -käytäntöjen kehittämiseen ja parantamiseen. Tiede on monin tavoin sidoksissa myös luonnonympäristöön. Se luo edellytyksiä luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä ympäristön tilan kohentamiseen. Koulutusvaikutukset tarkoittavat paitsi tutkimustoiminnan kytkeytymistä koulutetun työvoiman määrään ja laatuun sinänsä myös vaikutuksia opetusmetodeihin sekä muihin opetuksen materiaalisiin ja pedagogisiin edellytyksiin. tehtäväksi on kirjattu laaja-alaiset yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet. Akatemian tulee edistää kotimaisen tutkimuksen laatua, kansainvälistä tunnettavuutta ja yhteiskunnallista arvostusta. Akatemian tulee tukea myös tutkimuksen uusiutumista, monimuotoisuutta ja tutkimustulosten hyödyntämistä yhteiskunnan parhaaksi. 5 Suomen Akatemia kerää tietoja rahoittamansa tutkimuksen vaikutuksista. Se seuraa rahoittamaansa tutkimusta myös laadullisesti. Meneillään olevista ja päättyneistä tutkimushankkeista löytyy monia mielenkiintoisia ja vaikuttavia hankkeita. Näitä Akatemia esittelee verkkosivustollaan Tarinoita tieteestä -palstalla, jonka artikkeleissa tutkijat kertovat tutkimuksistaan, huippuhetkistään ja saavutuksistaan. Tarinoista on koottu myös käsissäsi oleva kirja, johon on valittu sivuston mielenkiintoisimmat hankkeet. Kirjan avulla Akatemia haluaa esitellä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuden huippua useilla tieteenaloilla. Kirja on kunnianosoitus pääjohtajakautensa päättävälle professori Markku Mattilalle. Hänen työnsä ja tieteen hyväksi on ollut vaikuttavaa. Riitta Mustonen ylijohtaja, tutkimus

6 Sisällysluettelo Biotieteet ja ympäristö Tapio Eeva Luonto toipuu saasteista nopeasti...10 Ilkka Hanski Perustutkimuksesta tukea ympäristöpolitiikkaan...12 Jukka Jernvall Evoluutiotutkimuksesta apua sairauksien diagnosoinnissa...14 Seppo Kellomäki Metsä hidastaa ilmaston lämpenemistä...16 Veli-Matti Kerminen Pienhiukkasten vaikutus ilman laatuun helpommin mitattavissa...18 Atte Moilanen Suomalaisohjelmisto mittavassa luonnonsuojelukäytössä Anja Nygren Kehitysmaatutkimusta metsäsertifioinneista Pertti Rannikko Pienten lukujen maantiedettä Kaarina Sivonen Sinilevistä voi olla myös hyötyä Hanna Tuomisto Saniaistutkija valloittaa Amazoniaa Tarinoita tieteestä Kulttuuri ja yhteiskunta Risto Alapuro Suomalainen demokratia perustuu järjestäytymiseen Seppo Hentilä Historiantutkija tuntee poliittiset paineet Miika Marttunen Uudenlainen tapa argumentoida Juha Holma Miesten puhe väkivallasta ei pelkkää retoriikkaa Frans Mäyrä Digipeleistä uusia ratkaisutapoja nuorten ongelmiin Anssi Paasi Rajat häviävät - identiteetit korostuvat Maili Pörhölä Kiusaamisen tiedostaminen auttaa sen vähentämisessä Monica Tennberg Alkuperäiskansat hyödyntävät pehmeää oikeutta Päivi Topo Tunnistimet auttavat muistisairaita Soile Veijola Turismityöntekijä kertoo matkailun todellisuudesta... 50

7 Luonnontieteet ja tekniikka Mikko Hupa Tehoa bioenergiaan...54 Elina Huttunen-Saarivirta Pinnoitteista apua jätteenpolton päästöihin...56 Hannu Häkkinen Nanotieteen huipulla...58 Salme Koskimies, Timo Repo Hiilidioksidista voi tehdä muovia...60 Markku Kulmala Pienhiukkastutkimus selittää ilmastonmuutosta...62 Jari Multisilta Kännykkä sosiaalisena opetusvälineenä...64 Erkki Oja Konekin voi oppia...66 Matti Pietikäinen Koneelle puhutaan pian kuin ihmiselle...68 Jarl B. Rosenholm Älypaperi mullistaa pakkaukset ja lehdet...70 Roope Raisamo Sokea näkee tietokoneen kuvan käsillään Terveystieteet Lauri A. Aaltonen Syöpägeenien löytäminen mahdollistanut varhaisen hoidon...76 Kari Alitalo Geenilöydöistä uusia syövän hoitomuotoja...78 Eero Castrén Masennuslääke parantaa myös näköä...80 Johan Eriksson WHO huomioi suosituksissaan suomalaistutkimuksen tulokset...82 Elina Ikonen Kolesteroli saatavissa hallintaan...84 Matti Isohanni Vuosien seuranta lisännyt skitsofrenian ymmärtämystä...86 Heikki Kröger Pitkä osteoporoositutkimus selventänyt taudin riskejä...88 Leena Palotie Ainutlaatuista tietoa perinnöllisistä sairauksista...90 Timo Partonen Sisäisen kellon häiriö voi sekoittaa mielen...92 Seppo Ylä-Herttuala Verisuonten geenisiirto ensimmäisenä maailmassa...94

8 8 Tarinoita tieteestä

9 Biotieteet ja ympäristö 9

10 Luonto toipuu saasteista nopeasti 10 Tarinoita tieteestä Akatemiatutkija Tapio Eeva on 90-luvulta jatkuneessa tutkimuksessaan havainnut, kuinka nopeasti luonto toipuu saasteiden vaikutuksen vähentyessä. Eevan tutkimuskohteena ovat pikkulinnut kirjosieppo ja talitiainen Harjavallan sulaton liepeillä. Perinteisesti ajatellaan, että sulaton vuosikymmenien raskasmetallit jäävät ikuisesti ympäristöön. Joskus kuulen perusteluja, ettei päästöjen puhdistaminen enää kannata, koska ympäristö on jo lopullisesti saastunut. Linnut ovat kuitenkin toipuneet yllättävän hyvin saasteiden vähennyttyä Harjavallassa. Tulos motivoi päästöjen vähentämiseen. Eeva on saanut aiheesta myös artikkelin maineikkaaseen Nature-tiedelehteen. Lintujen kautta on hyvin havaittavissa, millaisia vaikutuksia raskasmetalleilla voi olla. Lisäksi Eeva muistuttaa, että luonnolla sinänsä on itseisarvonsa: Ihmisten velvollisuus on olla tietoisia siitä, millaisia vaikutuksia puuhillamme on luonnossa. Jos noita vaikutuksia ei selvitetä tutkimuksin, voimme vain arvuutella niitä toisiltamme. Ympäristövaikutuksia on tutkittava luonnossa, koska kaikkia asioita ei voida selvittää laboratoriossa. Turun yliopistossa työskentelevällä Tapio Eevan tutkimusryhmällä on noin 600 linnunpönttöä Harjavallan sulaton ympäristössä. Sekä kirjosieppo että talitiainen ovat kolopesijöitä, joten niitä on helppo seurata pönttöjen avulla. Koska luonnolliset pesäkolot ovat vähentyneet tehometsätalouden myötä, ne tulevat mielellään ihmisen tekemiin pönttöihin.

11 Tutkimusryhmä huomasi nopeasti, että lintujen pesintä ei sujunut hyvin saastuneella alueella. Kirjosiepon munien kuoret ohentuivat ja poikasten jalkojen luut eivät kehittyneet kunnolla. Ne eivät usein päässeet lainkaan ulos pöntöistä. Maakotiloista saadun kalsiumin puutos oli syynä tähän. Talitiaisilla taas oli runsaasti poikaskuolemia. Tutkimusryhmä epäili, että sillä olisi jotain tekemistä ravinnon kanssa ja alkoi mitata hyönteismääriä, muun muassa puissa eläviä toukkia. Niiden määrä oli selvästi vähentynyt saastuneilla alueilla. Ravinnon tutkiminen sai Eevan tutkimusryhmän kiinnostumaan karotenoideista, joiden ansiosta talitiaisen rinta on kirkkaan keltainen. Toukat saavat karotenoideja kasveista ja linnut toukista. Kun toukkien määrä on vähentynyt, lintujen värikin on muuttunut ja ne ovat muuttuneet hailakammiksi. Tämä sai ryhmän kokeilemaan häkkilinnuilla hyvin vähäistä karotenoidin määrää, jolloin linnuista tuli mustavalkoisia kuin västäräkit. Väitteli 1996 Tapio Eeva tutkimusmääräraha 1995 ja Akatemiatutkija ja Mukana Evoluutiogenetiikan ja fysiologian huippuyksikössä Lintujen elämää on tutkittu muun muassa videokameroiden avulla. Osa linnuista on rengastettu, jotta vuosikuolleisuutta pystytään seuraamaan. Kuolleisuudesta ei voida olla varmoja, koska linnut ovat voineet muuttaa muualle. Kirjosieppokoiraat palaavat yleensä takaisin samoille seuduille, mutta naaraat saattavat mennä minne sattuu. Koiraiden havaittiin yllättäen palaavan erityisen uskollisesti juuri voimakkaasti saastuneille paikoille. Syytä tähän ei tiedetä, mutta tutkijat epäilevät syyksi hormonaalisia muutoksia. Lintu ei tajua saastumista vaan voi aina palata samalle kurjalle seudulle takaisin. Pesiin tulee myös aina uusia lintuja, vaikka pesintä ei olisi aikaisempina vuosina onnistunut. 11 Puhtaammat vertailualueet ovat pääosin Satakunnassa muutaman kymmenen kilometrin päässä Harjavallasta. Raskasmetallit eivät siellä enää vaikuta lintuihin. Eevan ryhmä tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä, ja siinä on havaittu, että Harjavallan tausta-alue on Euroopan puhtaimpia. Venäjällä päästöt ovat kymmen- tai jopa monikymmenkertaisia ja koko lintuyhteisön rakenne on muuttunut sulattojen vaikutuksesta. Jossain päin maailmaa Harjavaltaa pidettäisiin ehkä aika puhtaana paikkana. Harjavallan tehtaalla suhtaudutaan tutkimukseen positiivisesti ja tutkimuksia on saatu tehdä tehtaan mailla. Tehtaalle on myös tiedotettu tuloksista. Eevan mukaan tehtaalla ymmärretään työn tärkeys. Eeva aikoo jatkaa tutkimusta pikkulintujen parissa. Hänen ryhmänsä on alkanut tutkia oksidatiivista stressiä linnuilla. Se voi aiheuttaa mutaatioita tai kudosmuutoksia. Raskasmetallit voivat olla sen aiheuttajana. Antioksidantit kuten karotenoidit ja vitamiinit taas vaikuttavat päinvastoin: jos antioksidanteista on pulaa, saa helpommin oksidatiivista stressiä. Eevan alustavien tulosten mukaan stressin määrä ei ole suoraan yhteydessä raskasmetalleihin. Tämän todistamiseksi vasta kehitetään mittareita.

12 Perustutkimuksesta tukea ympäristöpolitiikkaan 12 Tarinoita tieteestä Molekyylibiologian ja genomiikan tutkimusmenetelmät tekevät tuloaan myös ekologiaan. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski ja hänen johtamansa poikkitieteellinen Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ovat alan kehityksen kärjessä. Hanskin erikoisala on metapopulaatiobiologia, joka tutkii lajien elinympäristön pirstoutumista ja sen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seurauksia. Teemme biologista perustutkimusta. Tavoitteemme on lisätä tietämystä luonnon populaatioissa vaikuttavista biologisista prosesseista molekyylitasolta maisematasolle. Metapopulaatiobiologia sivuaa myös suojelubiologian kysymyksiä erityisesti luonnon monimuotoisuuden osalta, ja tutkimusryhmän tuloksia ja ryhmässä kehitettyjä menetelmiä on sovellettu käytäntöön (ks. Atte Moilasen haastattelu s. 20). Hanskin mukaan monimuotoisuuden hupeneminen on yksi suurista ympäristömuutoksista, jotka uhkaavat ihmiskuntaa tulevina vuosikymmeninä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on paitsi ongelma sinänsä myös hyvä indikaattori muille isoille muutoksille, kuten jatkuvan väestönkasvun ja kiihtyvän luonnonvarojen käytön seurauksille. Monien tieteenalojen yhteistyötä Hanski on erityisen tunnettu Ahvenanmaalla tekemistään täpläverkkoperhostutkimuksista. Olemme kehittäneet täpläverkkoperhosesta tutkimuksen mallilajin, jonka avulla voidaan etsiä vastauksia moniin sellaisiin kysymyksiin, joita olisi mahdotonta selvittää tavanomaisten pienten tutkimushankkeiden avulla.

13 Tutkimusryhmästä on kasvanut monien eri tieteenalojen kohtauspaikka: ryhmässä on niin ekologian, molekyylibiologian ja genomiikan kuin matematiikan ja tietojenkäsittelytieteen osaamista. Kansainvälisesti ainutlaatuinen ryhmä on nimetty huippuyksiköksi jo kolmesti. Ryhmämme vahvuus on siinä, että toimimme samassa paikassa. Tieteenalojen ja tutkijoiden välinen vuorovaikutus on jatkuvaa, minkä ansiosta ymmärrämme toisiamme erilaisista koulutustaustoista riippumatta. Kun tutkimuksessa yhdistyy lisäksi sekä teorian kehittäminen että empiirinen tutkimus, se on usein kiinnostavampaa, merkittävämpää ja vaikuttavampaa. Hanski on maailman ansioituneimpia ekologeja. Yksi tunnustus on ylitse muiden: vuonna 2011 hän sai maineikkaan Nobel-tasoisen Crafoord-palkinnon, jonka myöntää Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Tätä työtä tehdään kuitenkin ennen kaikkea uuden löytämisen ilosta, ei palkintojen vuoksi. Hanskia arvostetaan myös kansainvälisen tutkijayhteisön piirissä, mistä kertovat ulkomaisten tiedeakatemioiden, erityisesti Royal Societyn ja Yhdysvaltojen tiedeakatemian jäsenyydet. Niihin on suuri kunnia tulla kutsutuksi, sillä uusia jäseniä valitaan vähän ja valinnan tekevät toiset tutkijat. Royal Societyyn on valittu vain yksi suomalainen ennen Hanskia, filosofi Johan Welin vuonna Palkinnot ja tunnustukset kertovat siitä, että ekologian tutkimus on Suomessa korkealaatuista. Tekemäni tutkimus ei ole yksin minun, vaan mukana on kymmeniä muita tutkijoita ja opiskelijoita. Yhteistyö on tehnyt mahdolliseksi työn jatkuvan etenemisen, uusia tutkimuslinjoja nousee esiin koko ajan. Tulevaisuudessa Hanski keskittyy muun muassa eko-evolutiiviseen dynamiikkaan, missä tarkastellaan ekologisen ja evolutiivisen dynamiikan keskinäistä vuorovaikutusta. Uusien tutkimustulosten mukaan ekologiset ja mikroevolutiiviset muutokset saattavat vaikuttaa toinen toisiinsa lyhyelläkin aikavälillä. On kiinnostavaa selvittää, mitä tästä seuraa. Eko-evolutiivisen tutkimuksen yhtenä virikkeenä on molekyylibiologian ja genomiikan tutkimusmenetelmien kehittyminen. Ekologisen tutkimuksen yhdistyminen ge nomitutkimukseen on johtanut uuden tutkimusalan, ekologisen genomiikan nopeaan kehitykseen. Molekyylibiologinen tutkimus on aiemmin keskittynyt sellaisiin mallilajeihin kuin banaanikärpänen, hiiri ja ihminen. Tekniikoiden kehittymisen myötä myös luonnon populaatioiden tutkiminen on tullut mahdolliseksi järkevillä kustannuksilla. Luemme tällä hetkellä koko täpläverkkoperhosen perimää, mikä olisi vielä kymmenen vuotta sitten ollut käytännössä mahdotonta. Hanski näkee tutkimusryhmänsä keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena geenitason tutkimuksen vakiinnuttamisen osaksi ekologiaa. Ilkka Hanski Väitteli Oxfordissa 1979 nuorempi tutkija vanhempi tutkija 1988, Eläinekologian vt. professori Eläinekologian professori 1993 Akatemiaprofessori Kansainvälisen ekologiainstituutin palkinto 1999 Balzan-palkinto 2000 Metapopulaatiobiologian huippuyksikön johtaja 2000 Royal Societyn jäsenyys 2005 Suomen tiedepalkinto 2007 Euroopan tutkimusneuvoston Advanced Grant -rahoitus Euroopan Latsis-palkinto 2010 Yhdysvaltojen tiedeakatemian jäsenyys 2011 Crafoord-palkinto

14 Evoluutiotutkimuksesta apua sairauksien diagnosoinnissa 14 Tarinoita tieteestä Hampaiden avulla pystytään ymmärtämään hyvin yksityiskohtaisesti evoluution kulkua: mitä eläimet ovat syöneet, millainen ravintotilanne on ollut, kuinka eri lajit ovat kehittyneet, akatemiaprofessori Jukka Jernvall sanoo. Hän selvittää Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa tutkimusryhmänsä kanssa, kuinka hampaiden muoto on muuttunut evoluution myötä. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa hammaslääketieteessä ja vaikeasti havaittavien sairauksien diagnosoinnissa. Ryhmä on kehittänyt maantieteilijöiden alun perin käyttämää kolmiulotteista GISmenetelmää, jolla voidaan analysoida digitoituja malleja hampaan nystyistä ja muista muodoista. Samaa menetelmää on pystytty soveltamaan myös fossiilien analysointiin. Näin voidaan rekonstruoida sukupuuttoon kuolleiden lajien ravintoa jopa lajeista, joiden vastaavia eläinryhmiä ei ole enää elossa. Seuraava askel on selvittää, mikä on ollut näiden eläinyhteisöjen rakenne ja mitä niiden kehittyminen kertoo ilmaston muuttumisesta. Tätä kuvaa hampaiden evoluutio, joka on aiheutunut kasvityyppien ja ravinnon muutoksista. Saamme näin tietoa siitä, mitkä ominaisuudet ovat altistaneet lajeja sukupuutolle. Se puolestaan auttaa ymmärtämään myös nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tutkimuskohteena on erityisesti hampaan muoto. Hampaat ovat erittäin monimuotoisia, ja ne ovat erikoistuneet tietynlaisiksi eri lajeilla. Tutkimuksessa käytetään hiirten hampaita ja fossiileja, jotka muodostavat myös sillan geologian laitokseen ja Mikael Forteliuksen tutkimusryhmään.

15 Fossiilit ovat meille arvokkaita, sillä monista sukupuuttoon kuolleista eläimistä on löydettävissä enää hampaat. Niiden kehitystä koskevan tiedon avulla voimme päästä selville siitä, miten kauan sitten kuolleet lajit elivät, mitä ne söivät ja miten ne kehittyivät evoluution edetessä. Jernvallin mukaan hampaiden muodoista ja ominaisuuksista voidaan selvittää muun muassa evoluution nopeutta, luonnonvalinnan vaikutuksia ja ympäristön muutoksia. Hampaiden avulla voidaan tutkia myös geneettisiä mekanismeja. Olemme löytäneet hampaan signaalikeskuksen eli alueen, jossa solut eivät jakaudu. Lisäksi kehitimme hampaan muodon kehittymistä yksilön kehityksen aikana kuvaavan tietokonemallin, joka antaa tietoa siitä, kuinka solut erilaistuvat ja jakautuvat. Hampaan kehitystä koskevaa tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi hammaslääketieteen sovelluksissa ja uusien hoitomuotojen kehittämisessä. Yhteistyössä Irma Thesleffin kanssa ryhmä tutkii tautigeenimallien avulla myös kehitysbiologisesti kiinnostavia geenejä ja niiden vaikutuksia. Hampaiden muodon hienosäätöön vaikuttavien geenien tutkimuksen avulla voidaan saada apua vaikeasti havaittavien sairauksien diagno sointiin. Hiiren poskihampaiden muodostumista koskevan tutkimuksen pohjalta Jernvallin tutkimusryhmä on selvittänyt muun muassa ihmisen viisaudenhampaiden kehittymistä. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä. Hampaiden kehityksen tutkimisessa yksi avainlöytö koski sitä, mikä edesauttaa lajien monimuotoistumista, joka on tärkeää lajien selviytymiselle. Tutkimme, kuinka hiiren poskihampaat säätelevät toistensa kehitystä. Pystyimme osoittamaan, että sama pätee myös suurimpaan osaan muista nisäkäslajeista. Rakensimme matemaattisen mallin, joka kuvaa geneettistä logiikkaa, jonka mukaan hampaiden kokosuhteet muuttuvat ennustetulla tavalla evoluutiossa. Jukka Jernvall Väitteli 1995 nuorempi tutkija tutkimusmääräraha ja Akatemiatutkija Mukana Systeemibiologian ja bioinformatiikan tutkimusohjelmassa Evoluutio- ja kehitysbiologian professori Helsingin yliopistossa Tutkimusprofessori Stony Brookissa, Yhdysvalloissa Akatemiaprofessori Toisessa Naturessa julkaistussa artikkelissa analysoitiin jyrsijöiden ja petoeläinten hampaiden kruunujen monimuotoisuutta GIS-menetelmällä. Tämän monimuotoisuuden kehitysbiologisten taustojen selvittäminen avasi myös uuden yhteistyökuvion fysiikan laitoksen Keijo Hämäläisen ryhmän kanssa. Jernvallin mukaan Biotekniikan instituutin tutkimusvetoisuuden ja Kehitysbiologian tutkimusohjelman etuna on, että ryhmään on helppo houkutella opiskelijoita ja ulkomaisia tutkijoita. Monet ryhmän parissa syntyneistä graduistakin päätyvät tieteellisiin julkaisuihin. Tieteen tekeminen ja lahjakkaiden tutkijoiden rekrytointi vaativat myös kansainvälisyyttä, valmiutta kiertää pitämässä esitelmiä sekä kykyä kertoa omista tuloksista ja vahvuuksista, Jernvall muistuttaa.

16 Metsä hidastaa ilmaston lämpenemistä 16 Tarinoita tieteestä Professori Seppo Kellomäki Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta (Joensuun yliopisto vuoden 2009 loppuun saakka) osoitti jo 1990-luvulla, että ilmastonmuutos ei välttämättä ole paha asia metsälle. Menestyvät metsäalueet tosin siirtyvät pohjoisemmaksi ja entisillä hyvillä metsänkasvatusalueilla voi tulla kuivuusongelmia. Toisaalta metsä voi pohjoisellakin pallonpuoliskolla toimia hiilivarastona, joka hidastaa ilmaston lämpenemistä. Kuusimetsässä voi olla jopa 300 tonnia hiiltä hehtaarilla. Tästä maaperässä on vajaa puolet. Maa on tärkeä hiilivarasto puuston ohella. Hakatusta havumetsästä pääosa ravinteista jää maahan ja maaperään. Pohjoinen metsä ei ole eroosioherkkää, vaikka sateita onkin runsaasti. Humuskerros pitää maan paikallaan, ja tätä edistää myös maan jäätyminen talvella. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan puulajeja ei voida mielin määrin siirtää, vaikka ilmasto lämpeneekin. Puut ovat geneettisesti sopeutuneet tietylle alueelle, ja paikalliset olosuhteet ja niiden muutokset vaikuttavat suuresti siihen, miten puut sopeutuvat ilmastonmuutokseen. Mänty ja koivu selviytyvät paremmin kuin kuusi, sillä kuusen juuristo jää maan pintaosiin ja se kärsii helposti kuivuudesta. Koivulla ja männyllä on myös vähemmän lehvästöä kuin kuusella, joka siksi tarvitsee enemmän vettä.

17 Kuusta on liian karuilla kasvupaikoilla. Mäntyä pitäisi viljellä hieman paremmilla paikoilla kuin nykyisin ja kuusta voitaisiin siirtää viljaville paikoille. Kun Seppo Kellomäki alkoi tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta pohjoisiin metsiin, aihe oli vasta akateeminen kuriositeetti, joka nähtiin tavallisten ihmisten joukossa kaukaisena ongelmana. Silti Suomen Akatemia käynnisti ensimmäisen ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimusohjelmansa, Suomalaisen ilmakehänmuutosten tutkimusohjelman SILMUn jo vuonna Jo 1800-luvulla fyysikot laskivat, mitä seuraa ilmakehän koostumuksen muutoksesta. Tutkimus ilmastomuutoksen vaikutuksista metsiin oli eurooppalainen buumi 1990-luvulla. Kellomäki otti tutkimukseen ainutlaatuisen näkökulman: miten kohotettu lämpötila ja hiilidioksidi vaikuttavat yhdessä metsänkasvuun. Muualla keskityttiin pelkästään kohotetun hiilidioksidin vaikutuksiin. Kellomäki veti kahta aiheeseen liittyvää tutkimusyksikköä, joista ensimmäistä jo 1990-luvulla ja toinen jatkui vuoteen Tuona aikana Kellomäki selvitti ryhmineen paljon siitä, mitä oli tarpeellista tietää metsien selviytymisestä ilmaston muuttuessa. Huippuyksikkörahoituksen päätyttyä oli uudistuttava. Kellomäki ei jäänyt suremaan huippuyksikköstatuksen menetystä. Se oli hyvä lähtökohta uudistaa ajattelua ja tutkimustematiikkaa. Kohteeksi löytyi ruokohelpi. Nyt selvitetään, miten se reagoi kohotettuun lämpötilaan, hiilidioksidin määrän lisääntymiseen ja pohjaveden pinnan tasoon. Ruokohelpi vertautuu luontevasti metsän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ruokohelpeä käytetään bioenergiana, ja se on hyvin kiitollinen viljeltävä. Se on viljelyteknisesti helppo ja hyväsatoinen, sillä se tuottaa neljä-viisi tuhatta kiloa hehtaaria kohti vuodessa. Ruokohelpeä kasvatetaan myös entisillä turvesoilla. Kellomäki ja professori Pertti Martikainen saivat kiinalaisen kollegan mukaan tutkimaan, miten peltobiomassaa voidaan käyttää energian tuotantoon ja miten se sitoo hiiltä ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Lisäksi tutkitaan vastaavia teemoja metsässä ja tehdään vertailevaa analyysiä mahdollisuuksista torjua ilmastonmuutosta maankäytön yhteydessä. Entisiä tutkimustuloksia voidaan soveltaa uuteen tutkimukseen. Tutkimme sopeutumista ja miten metsien ja peltojen avulla voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin ja hillitä ilmastonmuutosta. Seppo Kellomäki Väitteli 1977 Metsänhoitotieteen professori Joensuun yliopistossa 1981 maatalousmetsätieteellisen toimikunnan jäsen Mukana Silmututkimusohjelmassa tutkimusmääräraha Akatemiaprofessori ja Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksen toimikunnan jäsen Tutkijakoulun johtaja Ilmastonmuutoksen metsäekologisten ja metsätaloudellisten vaikutusten huippuyksikön johtaja Metsäekologian ja metsänhoidon huippuyksikön johtaja Mukana Luonnonvarojen kestävä käyttö -tutkimusohjelmassa FiDiPro-professuuri Kai-Yun Wangille Kellomäki korostaa jokaisen ihmisen vastuuta maapallon tulevaisuudesta. Jos energian hinnan nousu perustuu vain sille, että voimme niin ehkäistä ilmastonmuutoksen riskejä, ihmiset voivat sen kyllä hyväksyä luvulla puhuttiin siitä, kuinka happosateet tuhoavat metsät. Siirryttiin rikittömään ja lyijyttömään polttoaineeseen. Nyt ei enää kukaan puhu happosateista. Tekniikkaa kehittämällä voidaan vaikuttaa paljon.

18 Pienhiukkasten vaikutus ilman - laatuun helpommin mitattavissa 18 Tarinoita tieteestä Jokainen muistaa Venäjän kesäiset metsäpalot. Ilman laatu on ollut Suomessa ajoittain hyvin huono niiden takia. Kovimmin savut ovat koetelleet eteläistä Suomea, jossa pienhiukkaspitoisuudet ovat nousseet pahimmillaan 20-kertaisiksi normaaliin verrattuna. Savuhaittojen suuruus on tainnut tulla kaikille yllätyksenä, sillä palojen vaikutusta ilmanlaatuun ei vielä jokin aika sitten pystytty luotettavasti ennakoimaan. Nyt sellainen järjestelmä on käytössä ja sillä voidaan metsäpalojen lisäksi tarkastella myös muita satunnaisia hiukkaslähteitä, kuten esimerkiksi parin viime kevään Islannin tulivuorenpurkausten tuottamien hiukkasten leviämistä Eurooppaan, kertoo Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professori Veli-Matti Kerminen. Savujen voimakas kulkeutuminen Suomeen muutti myös Kermisen tutkimuksen asetelmaa, sillä kerätyille ilmanlaatutiedoille tuli myös selvää käytännön tarvetta. Venäjän ilmakehässä leijuvista hiukkasmaisista aineista oli entuudestaan hyvin vähän tietoa. Kerminen johti hanketta Boreaalisen metsän ja ilmakehän aerosolisysteemin välinen vuorovaikutus. Se kuului Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmaan. Hankkeessa selvitettiin, kuinka Suomessa tehdyt löydöt metsän tuottamista pienhiukkasista eli aerosoleista voidaan yleistää koko pohjoiseen metsäalueeseen esimerkiksi Siperiaan, jossa metsiä on valtavasti.

19 Laboratorio junavaunussa mittaustukikohtana Tutkimusta tehtäessä suomalaisten mittaustukikohtana oli halki Venäjän Moskovasta Vladivostokiin kulkeva Siperian-juna, jonka ensimmäinen vaunu oli varustettu laboratorioksi. Alussa tehtiin kaksiviikkoinen tutkimusmatka, joka oli edestakaiselta pituudeltaan kilometriä. Se tehtiin yhteistyössä venäläisten koordinoiman TROICAtutkimusohjelman kanssa. Laboratoriovaunussa oli valmiina venäläistä tutkimuskalustoa, minkä lisäksi Suomesta vietiin monipuolinen, nykyaikainen aerosolimittauslaitteisto. Suomesta matkaan lähti kaksi tutkijaa, Sanna Kuokka Ilmatieteen laitokselta ja Eija Asmi, joka silloin työskenteli Helsingin yliopistossa. Laitteiston asentaminen vaunuun ei ollut aivan yksinkertaista. Ja haastavaa oli käyttökin. Jotkut taustatietoa mittaavat laitteet voivat pyöriä viikkokaupalla itsekseen, mutta nyt tarvittiin lähes jatkuvaa silmälläpitoa, kuvailevat tutkijat kokemuksiaan. Hankaluuksia aiheuttivat etenkin sähkökatkot ja junan heiluminen huonokuntoisella radalla. Metsäpaloja osattiin odottaa, ja tiedettiin, että hyvällä tuurilla sellainen osuisi eteen. Sanna Kuokka löysikin kemiallisten mittausten perusteella alueen, jossa uskoi palon vaikuttaneen. Fysikaaliset mittaukset tukivat kemiallisia mittauksia. Satelliittikuvat varmensivat asian. Niistä jopa selvisi, mitkä palot olivat vaikutukset aiheuttaneet, kertoo Kerminen tyytyväisenä matkan tuloksiin. Veli-Matti Kerminen Väitteli 1995 Ilmatieteen laitoksen tutkijana Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori tutkimusmääräraha Mukana Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston fysiikan professori Helsingin yliopiston aerosolifysiikan professori Veli-Matti Kerminen kertoo, että metsäpalosavujen kulkeutumista ennustava järjestelmä määrittää tulipesäkkeet satelliittimittausten avulla. Meidän tutkimusmatkamme ansiosta on nyt mahdollista testata ennusteiden toimivuutta molemmissa päissä, sekä Venäjällä Suomessa että muualla pohjoisella metsävyöhykkeellä. Muuten käytössä olisivat ainoastaan Suomessa tehdyt mittaukset. Ilmanlaadun ennustejärjestelmän käyttö on jatkossa entistä tarpeellisempaa, sillä ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän metsäpalojen riskiä kaikkialla Pohjois-Euroopassa. Venäjältä löytyy sekä äärimmäisen puhtaita alueita että hyvin saastuneita alueita, kuten olettaa saattoikin. Vaihtelun suuruudesta ei olisi tietoa ilman näitä mittauksia. Ilmassa leijuvat pienhiukkaset ovat peräisin kaupunkien päästöistä ja metsäpaloista, mutta puhtaimmilla alueilla pelkästään luonnosta, luultavasti lähinnä metsistä. Tutkijat ovat mielissään siitä, että heidän työnsä kiinnostaa muitakin kuin tiedeyhteisöä. Tutkimuksella pitää tietysti aina olla selvä tavoite, mutta jos tiedolle löytyy lisäksi jokin käytännön sovellus, se on aina plussaa. Ilmastosysteemi on niin monimutkainen, että yleensä vie vuosikausia, ennen kuin tuloksista on jotain kerrottavaa tavalliselle ihmiselle.

20 Suomalaisohjelmisto mittavassa luonnonsuojelukäytössä Suomalainen Zonation-tietokoneohjelmisto on vaikuttanut useissa maissa ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon. Sen avulla voidaan kohdentaa luonnonsuojelun resursseja ja muuta maankäyttöä ekologisesti perustellusti. Ohjelma on käytössä jo monissa maissa, muun muassa Madagaskarissa, Uudessa Seelannissa, Australiassa, Englannissa ja USA:ssa. 20 Tarinoita tieteestä Zonationin on kehittänyt professori Atte Moilanen Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimuksen huippuyksiköstä. Laskennalliset menetelmät on otettu tehokkaasti käyttöön tässä päätösanalyysityökalussa, jolla voidaan suunnitella luonnonsuojelun resurssien kohdentamista laajoilla alueilla, vaikka koko Suomen alueella. Zonation on tehokkaampi ja monipuolisempi kuin mikään muu vastaava ohjelma maailmassa. Moilasen arvion mukaan se pystyy käsittelemään 50- tai jopa satakertaisesti suurempia aineistoja kuin muut samaan tarkoitukseen kehitetyt ohjelmistot. Australian Victorian osavaltiossa on tehty Zonationilla yli 500 lajille analyysit koko osavaltiossa hehtaarin tarkkuudella. Ohjelma on ladattu yli sadassa maassa jopa tuhansia kertoja. Myös ensimmäiseen vuonna 2005 julkaistuun tieteelliseen artikkeliin tulee jatkuvasti viittauksia. Käyttömääriä on vaikea tietää, koska ohjelma on kenen tahansa ladattavissa ilmaiseksi. Monia luonnonpiirteitä voidaan analysoida yhtä aikaa Zonation voi käyttää paikkatietoa ympäristöolosuhteista sekä lajien ja elinympäristöjen esiintymisestä, lajien ekologisia kytkeytyvyysvasteita, tietoa maan hinnasta tai suojelun aiheuttamista vaihtoehtoiskustannuksista. Se voi käyttää myös ennusteita suojelun vaikutuksesta elinympäristön kuntoon sekä tietoa globaaleista tai alueellisista luonnonsuojelun painotuksista.

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?

Ekoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä? Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN Luku 13 Puutteet ja epävarmuustekijät Sisällysluettelo Sivu 13 Puutteet ja epävarmuustekijät 1711 13.1 Johdanto 1711 13.2 Epävarmuus ja ennusteet 1711 13.3 Puutteellisten tietojen käsittely 1712 13.4

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa

Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kielellisen datan käsittely ja analyysi tutkimuksessa Kimmo Koskenniemi 4.4.2007 Yleisen kielitieteen laitos Humanistinen tiedekunta Kielidataa on monenlaista Tekstiä erilaisista lähteistä kirjoista, lehdistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot