AAPO ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA HANNELE TVERIN PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AAPO ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA HANNELE TVERIN PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 AAPO HANNELE TVERIN ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ HUOLTOLIITON JULKAISUJA 1/2006

2 ULKOASU JA TAITTO: Juha Räty, PIIRROSKUVITUS: Hanna Vehviläinen PAINO: Priimuspaino, Helsinki 2006

3 SISÄLLYS LUKIJALLE AAPON TAUSTAA TAVOITTEET OSALLISTUJAT PROJEKTIN HENKILÖSTÖ PROJEKTIN TOTEUTUS Tutustumisviikonloput Liikunnanohjaus Perheiden yhteiset liikuntatapahtumat Muut yhteiset tapahtumat Ravitsemusohjaus lapsille Ravitsemusohjaus vanhemmille Kesäleirit Talvileirit Loppuleirit Seurannat TULOKSET Muutokset suhteellisessa painossa Loppukyselyt lapsille ja perheille Osallistujien omia kokemuksia Muutokset perheiden ruokailutottumuksissa Mittaustulokset seurannoissa ARVIOINTI JA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Huoltoliitto ry:n alakouluikäisten ylipainoisten lasten painonhallintaohjelma Aapo tähtäsi yksilötasolla painonhallintaan, välitavoitteena itsetunnon, elämänhallinnan ja perhedynamiikan kohentuminen. Yhteisötasolla Aapon tavoitteena oli kehittää kuntien omaan toimintaan soveltuva ohjelma, jota käyttämällä seurauksena on lasten ja nuorten parempi painonhallinta ja sen mukanaan tuomat myönteiset terveysvaikutukset. Ohjelma koostui lasten viikoittaisesta ryhmäliikunnasta, lasten ja heidän vanhempiensa ravitsemusohjauksesta avomuotoisissa ryhmätapaamisissa sekä lasten leireistä. Hanke toteutettiin alakouluikäisen lapsen perheen kanssa tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvana yhteistoimintana. Painopiste oli ryhmämuotoisessa perhekeskeisessä lähestymistavassa. Ohjelmassa oli 6 ryhmää Pohjois- ja Koillis-Savosta. Jokainen ryhmä oli mukana noin puolitoista vuotta. Osallistujat koottiin sekä kaupunkimaisilta paikkakunnilta että pieniltä maaseutupaikkakunnilta. Kaikkien lapsiryhmien keskimääräinen suhteellinen paino pieneni projektin kuluessa, parhaimmalla ryhmällä noin 12 %. Sosiaalisissa taidoissa tapahtui myönteisiä muutoksia. Monet löysivät itselleen uuden liikuntaharrastuksen. Useimmat perheet muuttivat ravinto- ja liikuntakäyttäytymistään ainakin jonkun verran. Asiakaspalautteet olivat valtaosiltaan kiittäviä. Projekti koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Perheissä, joissa oli muita kuin alakouluikäisiä lapsia, toivottiin tämäntapaista ohjelmaa myös muille ikäryhmille. Aapo on herättänyt mielenkiintoa useilla eri tahoilla. Projektin loppuraportti on tilattavissa Huoltoliitosta. 4

5 LUKIJALLE Aapon idea lähti liikkeelle siitä havainnosta, että silminnähden ylipainoisia lapsia näkyi kaikkialla. Laajaan suomalaiseen koululaisten terveydentilaa selvittävään tutkimukseen ei kuulunut kysymyksiä painonhallinnasta, sen sijaan ravintotottumuksia ja niiden muutosta selvitettiin laajasti ja toistuvasti. Kun tiedetään ylipainon aiheuttamat terveys- ja muut riskit, sekä se, että ylipainoiset lapset ovat suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa ylipainoisia aikuisia, oli selvää, että lasten painonhallinta- ja terveyskäyttäytymisen muutosohjelmalle oli selkeä tarve. Toiminnassa ei varsinaisesti ollut uusia yksittäisiä menetelmiä; liikunnan lisäys ja ruokavalion tervehdyttäminen tiedettiin entuudestaan painonhallinnan keinoiksi. Aapossa ne opeteltiin ryhmissä. Kun oli kyseessä alakouluikäisten joukko, ymmärrettiin, että ilman perheiden osallistumista ei ohjelma onnistu. Vanhemmathan kuitenkin ovat ne, jotka hankkivat ravinnon lapsille. Projektia suunniteltaessa kyseltiin kokemuksia muun muassa Pohjois-Savon kouluterveydenhuollosta, Kuopion yliopistosairaalasta, Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitokselta ja muilta lasten kanssa toimivilta tahoilta. Haluankin lausua kiitokset kaikille, jotka uhrasivat aikaansa tietojen antamiseen ja näin myötävaikuttivat Aapon syntyyn. Projektissa oli sitoutunut ja innostunut henkilöstö. Sillä oli suuri merkitys ohjelman onnistumiselle. Projektitiimi ymmärsi tekevänsä uudenlaista ohjelmaa ja toimintatapaa ja jaksoi työskennellä loppuun asti motivoituneena. Aapo kiittää niitä monia yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka tekivät siitä lasten sanoin kivan, mahtavan, hyvän projektin. Osallistujakuntien kouluterveydenhoitajien apu oli korvaamatonta, jotta ryhmät saatiin kokoon. Kuntien perusterveydenhuolto hoiti lasten laboratoriotutkimukset. Saimme lahjoituksina 5

6 Olvi Oy:ltä ja Hartwall Oy:ltä tilaisuuksiin virvokkeita, ravitsemusopetukseen juustoja Valio Oy:ltä ja grilli-iltaan lihoja Atria Oy:ltä, rahalahjoituksen Pohjois- Savon Lähivakuutukselta sekä lisäksi monia pikku tavara-avustuksia tietokilpailupalkinnoiksi jne. Arvokasta oli myös se, että projektiin saatiin eri alojen asiantuntijoiden, kuten erikoislääkäri Jorma Komulaisen ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin, työpanosta. Helsingissä 20. marraskuuta 2006 Hannele Tverin projektipäällikkö 6

7 AAPON TAUSTAA Lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen Suomessa samoin kuin muissa teollisuusmaissa on huolestuttavaa. Viimeksi kuluneiden runsaan 20 vuoden aikana ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kaksin- ellei peräti kolminkertaistunut Suomessa. Ylipainoisten osuudeksi mainitaan esiintyvyystutkimuksissa useimmiten 7 12 % ikäluokasta (1). Tavallisesti ylipainoisuus on enemmän poikien kuin tyttöjen ongelma. Joissakin tutkimuksissa korostetaan voimakkaasti perheiden ja erityisesti äitien roolia ongelman taustalla. Suomessa käytännön kliinisessä työssä lapsuusiän lihavuuden arvioinnissa käytetään suhteellista painoa (2). Ylipainon ja lihavuuden diagnoosi perustuu pituuden ja painon mittaamiseen sekä pituuteen suhteutetun painon (pituuspainon) määrittämiseen. Pituuspainolla tarkoitetaan painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon. Ylipainon ja lihavuuden raja-arvot on määritetty käyttäen suomalaisten lasten painoindeksijakaumia lähtökohtana iänmukaiset 90. ja 98. persentiilin käyrät (persentiili: sadannespiste, prosenttipiste; yksi niistä 99 pisteestä, jotka jakavat tietyn tekijän suhteen suuruusjärjestyksessä olevan joukon sataan yhtä suureen osaan). o Ylipaino on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on % ja kouluikäisen %. o Lihavuus on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on yli 20 % ja kouluikäisen yli 40 %. o On tärkeää havaita nousu lapsen painokäyrässä. Nousu ylipainon rajan ylittäneillä ennakoi lihavuutta. o Yli 10 %:n nousu painokäyrässä 5 cm pituuskasvun aikana viittaa lihomiseen (3). Muutaman viime vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa todetaan, että lasten lihavuuden arvioinnissa pituuspaino tai painoindeksin määrittäminen eivät ole parhaita mittareita, koska ne eivät kerro rasvan jakautumisesta kehossa. Samalla tavoin kuin aikuisilla, lapsilla ja nuorilla keskivartalolihavuus näyttää olevan enemmän yhteydessä sairastumisriskiin kuin esimerkiksi painoindeksi (4). 7

8 8 Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa ylipainon kehittymiseen olevan vahvasti geneettinen pohja (esim. 5). Toisaalta ympäristö- ja käyttäytymistekijät ovat myös kiistattomasti vaikuttamassa siihen. Liikunnan vähäisyys ja runsasenergisen ravinnon nauttiminen ovat selkeästi yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen (6). Myös muita riski- ja suojaavia tekijöitä on kartoitettu: rintaruokinta vauvana oletettavasti suojaa, vanhempien lihavuus ja aikaisempi ylipaino altistavat ja sosioekonominen tilanne, etninen tausta, lääketieteelliset seikat sekä erilaiset lääkitykset vaikuttavat ylipainon kehittymiseen tai sen kehittymättä jäämiseen (7). Lasten ja nuorten terveys on yhtenä painopistealueena valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Muiden ongelmien ohessa mainitaan lisääntyvä ylipaino myös lasten ja nuorten pahenevana terveysongelmana. Vanhalan tutkimuksessa todetaan, että ylipaino lapsuudessa johtaa lähes kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ylipainoon keski-iässä, ja erityisesti metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä on lähes poikkeuksetta takanaan ylipainoinen lapsuus (8). Ylipainoisuus lapsuudessa siis ennustaa suurella todennäköisyydellä ylipainoisuutta aikuisiässä huomattavine sairastavuusriskeineen (9). Tuoreessa brittitutkimuksessa, jossa osallistujajoukkona oli lähes 6000 lasta, tulokset viittaavat siihen, että pysyvä lihavuus kehittyisi jo ennen 11 vuoden ikää, ja siksi lihavuuden ehkäisy olisi tehtävä jo aikaisessa vaiheessa elämää (10). Ylipaino ja sen seurannaisena tulevat sairaudet kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti aiheuttavat aikuisilla elämänlaadun heikkenemistä, toimintakyvyn alenemista ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Ylipainoon liittyvät sairaudet ja niiden komplikaatiot aiheuttavat lisääntyviä hoitokustannuksia. Pelkästään tyypin 2 diabeteksen aiheuttamat menot olivat Suomessa jo pari vuotta sitten arvioituna 505 miljoonaa euroa vuodessa, 11 %

9 terveydenhuollon kokonaismenoista, ja jos sen ehkäisyssä ei onnistuta, ovat menot vuonna 2010 arviolta 841 miljoonaa euroa (11). Helsinkiläisen syntymäkohortin seurantatutkimuksessa todettiin, että niillä lapsilla, joilla oli korkea suhteellinen paino 7- ja 12-vuotiaina, oli yli kaksinkertainen riski normaalipainoisiin verrattuna sairastua diabetekseen aikuisiällä (12). Koululuokkayhteisöstä eristyminen, itsetunnon haavoittuminen sekä lisääntyvät ongelmat sosiaalisten taitojen alueella ovat yhteydessä lasten ja nuorten lihavuuteen. Tutkimuksilla on osoitettu, että ylipainoiset nuoret syrjäytyvät sosiaalisesti normaalipainoisia todennäköisemmin (13). Ylipainon on huomattu vaikuttavan kielteisesti myös mm. koulumenestykseen (14). Ylipainoiset nuoret ilmoittavat normaalipainoisia useammin joutuvansa kiusaamisen kohteiksi (15). Sekä vanhemmat että opettajat ilmoittavat näillä olevan normaalipainoisia enemmän käytöshäiriöitä (16). Ylipainoisten nuorten (11 15 v.) on todettu kokevan enemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta kuin normaali- tai alipainoisten nuorten (17). Heillä ilmenee normaalipainoisia enemmän myös muita syömishäiriöitä, huonontunutta itsetuntoa, itsemurha-ajatuksia ja haitallisten aineiden väärinkäyttöä (18). Kaiken kaikkiaan normaalista poikkeava paino aiheuttaa nuorille sekä sosiaalisia että psykologisia ongelmia (19). Lasten ja nuorten ylipaino on kirjallisuuden mukaan vaikeasti hoidettavissa. Toisaalta satunnaistettujen vertailevien tutkimusten määrä on melko vähäinen (20). Epsteinin ja kumppaneiden suositusten mukaan vanhempien vaikutus ruokavalintoihin ja fyysisen aktiviteetin määrään olisi otettava huomioon hoidettaessa lapsuusiän lihavuutta. Lapsen painonpudotuksen säilyminen pitkällä aikavälillä vaatii koko perheen ruokailutottumusten muutosta, vanhempien tukea ja rohkaisua lapselle sekä vanhempien kiitosta muutosten onnistumisesta (21). Golanin ja kumppaneiden tutkimuksessa saatiin parempi lopputulos lasten painonpudotuksessa, kun elämäntapojen muutoksen toimeenpanevana voimana olivat pelkästään lasten vanhemmat kuin silloin, kun muutoksen toteuttajina olivat lapset itse (22). Tämä tuntuukin itsestään selvältä, kun käytettynä menetelmänä olivat ravitsemusasiantuntijan teorialuennot. Ei voi olettaa, että lapset jaksaisivat keskittyä useisiin luentomaisiin esityksiin siinä määrin kuin aikuiset. Kansainvälisestä kirjallisuudesta löytyy viimeksi kuluneiden runsaan kymmenen vuoden ajalta kymmeniä tutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan lähinnä yksilötasolla lasten ja/tai nuorten lihavuuteen tai painonhallintaongelmiin. Interventioissa käytetyimpiä ovat olleet kognitiiviset ja/tai käyttäytymistieteelliset menetelmät. Näillä lähestymistavoilla on saavutettu parempi tulos kuin pelkkään tukemiseen pohjaavalla ohjelmalla (23). Toisaalta on havaittu, että liikunnan lisääminen perhettä ohjaavaan ohjelmaan johtaa tuloksen paranemiseen (24). 9

10 10 Laajamittainen ja tavoitteellinen väestötason interventio lihavuuden ehkäisemiseksi oli Kielissä toteutettu Kiel Obesity Prevention Study (KOPS), jossa seuranta ja interventiot kohdistuivat mm. 5 7-vuotiaiden ikäkohorttiin. Vuoden mittainen yhdistetty koulua ja perhettä koskeva interventio tuotti selkeän tuloksen niin terveyskäyttäytymisessä kuin painonhallinnassa ja lopputulemana myös lasten painonkehityksessä. Samassa tutkimuksessa havaittiin voimakas vanhempien ylipainoisuuden vaikutus lasten ylipainoisuuteen (25). Vanhempien fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen on ristiriitaista tietoa. Norjalaisen tutkimuksen (26) johtopäätöksenä oli se, että vanhempien vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella ei ollut vaikutusta lasten vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen siinä määrin kuin usein luullaan. Passiivisen vapaa-ajan vieton, esimerkiksi television katselun, vähentäminen voisi auttaa lapsuusiän lihavuuden hoidossa (27). Muissakin tutkimuksissa television katseluun käytetty aika osoittautui merkitseväksi ylipainon ennustajaksi (28). Lapset, jotka taittoivat koulumatkansa kävellen, osoittautuivat Cooperin ja kumppaneiden tutkimuksessa merkitsevästi aktiivisemmiksi muillakin fyysisillä osaalueilla kuin ne, joita kuljetettiin kouluun autolla (29). Pitkät koulumatkat tai vaaralliset liikenneolot saattavat kuitenkin olla esteenä koulumatkojen kävelemiselle. Koulussa toteutetulla yhdeksän kuukauden mittaisella ylipainoisten lasten liikuntaohjelmalla saatiin koeryhmän kehon koostumusta, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja insuliiniherkkyyttä kohennettua merkitsevästi verrattuna verrokkiryhmään. Ohjelman alkaessa ryhmien välillä ei ollut eroja (30). Myös tietopuolisilla terveyskasvatusinterventioilla voidaan kouluissa saada myönteisiä muutoksia aikaan lasten ravinto-, liikunta- ja terveystietämyksessä sekä terveyskäyttäytymisessä (31,32).

11 Laajamittaisia interventioita väestö- tai kuntatasolla oli Suomessa tehty vähän, jos lainkaan, kun ylipainoisten alakouluikäisten Aapo -hanketta alettiin toteuttaa. Laajaan suomalaiseen koululaisten terveydentilaa selvittävään tutkimukseen ei kuulunut kysymyksiä painonhallinnasta, sen sijaan ravintotottumuksia ja niiden muutosta selvitettiin laajasti ja toistuvasti. Tutkimuksessa havaittiin kaksijakoinen kehitys; toisaalta tietoisuus ravinnon terveyssisällöistä kasvoi, ja toisaalta liikakaloreita syövien osuus lisääntyi (33). Kunnissa on kuitenkin nyt kiinnitetty huomiota lasten ylipainoisuuteen sekä selvitysten muodossa että kouluterveydenhuollon informaatiovalmiuksia lisäten. Asia on parin viime vuoden aikana saanut paljon huomiota myös eri tiedotusvälineissä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on annettu aiheeseen liittyviä tiedotteita. Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan useimmiten tietoista toimintaa terveyden hyväksi. Terveyskäyttäytymiseen kuuluvat mm. jokapäiväiset tottumukset, esimerkiksi syöminen ja liikkuminen. Tottumusten yhdistyminen elämäntyyleiksi on yksilöllistä, mutta myös riippuvaista ympäristöstä (34). Terveystottumusten muuttamisprosessi alkaa terveysuhan tiedostamisesta tai tyytymättömyydestä itseensä. Sosiaalinen tuki sekä parempi fyysinen ja psyykkinen vointi ovat tärkeimmät muutosta edistävät tekijät. Muutoksen onnistumisen edellytyksenä on se, että henkilö huomaa myönteisiä muutoksia terveydentilassaan. Yksinäisyys, toisten huonot tavat ja ristiriitainen informaatio ehkäisevät terveyskäyttäytymisen muutosta (35). Elämäntapojen muuttaminen tapahtuu vaiheittain. Muutos etenee asteittain toimintaan (36). Siihen tarvitaan tietojen lisäksi motivoitumista, kannustusta ja onnistumisen kokemuksia. Se tapahtuu vähitellen tiedon saamisesta sen sisäistämiseen, asennemuutokseen, uuden käyttäytymisen kokeilemiseen ja sen vakiinnuttamiseen. Prochaska ja Di Clemente (37) ovat kehittäneet muutosprosessia kuvaavan mallin, jossa ensimmäisessä vaiheessa henkilö ei ole kiinnostunut muutoksesta, toisessa vaiheessa harkitsee muutosta, kolmannessa vaiheessa suunnittelee muutosta, neljännessä vaiheessa tekee muutoksen ja viidennessä vaiheessa onnistuu ylläpitämään muutoksen. Lapsuusiän lihavuuden ravitsemushoitoon tulisi aina yhdistää fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Onnistuneeseen lihavuuden tutkimiseen ja hoitoon tulisi aina osallistua moniammatillinen työryhmä, jossa on lääkäri, ravitsemusterapeutti, liikunta-alan ammattilainen, sairaanhoitaja ja käyttäytymisterapeutti (38). Tutkijoiden mielestä ammattimaisesti toteutettu painonpudotus ei aiheuta riskiä, että ylipainoiset lapset ja nuoret suistuisivat sen vuoksi muihin syömishäiriöihin (39). Samanlaista informaatiota saatiin Aapo -projektiin Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolta. 11

12 TAVOITTEET Alakouluikäisten painonhallintaprojekti Aapon tavoitteena oli kehittää ja testata ohjelmaa, jonka avulla yksilö- ja perhetasolla saatiin parannettua painonhallintaa, ja jossa välitavoitteena oli itsetunnon, elämänhallinnan ja perhedynamiikan kohentuminen. Yhteisötasolla päämääränä oli kuntien koulutoimelle sekä sosiaali- ja terveystoimelle toteutettavaksi sopivan alakouluikäisten lasten painonhallintaohjelman kehittäminen ja kokeileminen. Pitkällä tähtäimellä väestötasolla tavoitteina olivat parempi painonhallinta ja sen mukanaan tuomat myönteiset terveysvaikutukset. 12

13 OSALLISTUJAT Projektin kohderyhmänä olivat peruskoulun alakouluikäiset ylipainoiset lapset perheineen. Osallistujat koottiin Pohjois-Savon alueelta. Rekrytointi tehtiin yhteistyössä projektipaikkakuntien kouluterveydenhoitajien kanssa. Ohjeeksi terveydenhoitajille annettiin noin 40 %:n suhteellinen paino tai sitä pienempikin, jos lapsella oli muita riskitekijöitä, esimerkiksi perheessä oli diabetesta tai lapsen paino oli alkanut kovin nopeasti lisääntyä suhteessa pituuskasvuun. Kouluterveydenhoitajat toimittivat ylipainoisten lasten perheille tiedon mahdollisuudesta osallistua projektiin (liite 1), projektin esitteen (liite 2) ja projektityöntekijän yhteystiedot. Lapsille laadittiin oma esitekirje (liite 3). Perheet saivat halutessaan ottaa yhteyttä projektityöntekijään, joka kertoi ohjelmasta lisää. Varsinainen kutsukirje projektiin lähetettiin sitten perheille, jotka olivat halukkaita osallistumaan siihen ja olivat valmiita sitoutumaan noin puoleksitoista vuodeksi painonhallintaohjelmaan. Aloitusvuonna 2002 pilottiryhmät koottiin Kuopiosta ja sen lähialueilta. Kuopiossa oli vuonna 2002 asukkaita Kuopion kaupungin verkkosivujen mukaan paikkakunnan elinkeinoelämän painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti modernia yritystoimintaa, erityisesti panostetaan informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan. Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä. Kuopiossa projektin yhdyshenkilönä oli osastonhoitaja Kristiina Mäki. 13

14 Taulukossa 1 näkyy osallistujien määrä eri luokkatasoilta. TAULUKKO 1. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2002 ryhmässä. Luokkataso Lapsia I 3 II 4 III 3 IV 11 V 5 VI 3 Yhteensä 29 Osallistujista 16 oli tyttöjä ja 13 poikia. Aloitettaessa I III-luokkalaisten suhteellinen paino vaihteli 37 %:n ja 77 %:n välillä. IV-luokkalaisten suhteellinen paino oli välillä 26 % 67 %. V VI-luokkalaisten suhteellinen paino oli välillä 28 % 97 %. Taulukossa 2 näkyvät eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot. TAULUKKO 2. Pilottiryhmän eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvo aloitusvaiheessa. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo I 54 % II 65 % III 59 % IV 44 % V 61 % VI 75 % Pilottiryhmät jatkoivat projektissa vuoden 2003 syksyyn. Taulukossa 3 ovat esimerkkinä pilottiryhmän lasten laboratoriotutkimusten tulokset. 14

15 TAULUKKO 3. Pilottiryhmän lasten laboratorioarvot. PILOTTIAAPOJEN LABRAT 2002 Fs-Kol fs-kol-hdl fs-trigly fp-gluc S-TSH 4,4 1,06 0,82 4,9 1,87 3,5 1,40 0,56 5,2 2,09 4,5 1,54 0,89 5,0 1,99 5,2 1,04 1,52 3,8 2,01 4,1 1,09 0,62 4,5 2,89 4,6 1,08 0,85 4,8 3,53 3,9 0,95 2,37 5,3 1,63 4,7 1,31 0,74 4,8 2,27 4,5 1,22 0,79 4,7 2,57 3,6 0,87 1,59 4,9 2,71 4,8 1,44 0,63 5,0 2,53 4,5 1,09 0,93 4,8 1,15 3,4 1,14 0,47 5,3 2,57 4,2 1,28 0,54 4,8 1,41 3,9 1,54 0,43 5,5 0,94 3,5 1,33 0,54 5,3 1,95 3,5 1,48 1,11 5,1 2,18 3,0 1,21 0,52 5,6 1,85 4,0 1,30 0,89 4,9 5,59 3,9 0,95 0,69 4,3 2,24 3,9 1,15 0,92 5,3 2,39 4,8 0,96 1,02 5,0 2,97 4,5 1,24 0,91 5,5 2,09 3,9 1,19 0,90 5,3 2,66 4,0 1,31 1,38 5,1 2,79 4,7 1,04 2,55 4,7 1,99 6,2 1,16 5,4 3,37 4,2 1,20 0,97 5,0 2,38 fs-kol = kokonaiskolesteroli (fs = paastoseerumista tutkittu) fs-kol-hdl = HDL kolesteroli fs-trigly = triglyseridit fp-gluc = paastoplasmasta tutkittu glukoosi (verensokeri) S-TSH = seerumista tutkittu tyreotropiini (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) fs-kol fs-kol-hdl fs-trigly 3,6-6,0 mmol/l 0,90-1,90 mmol/l 0,60-2,20 mmol/l fp-gluc S-TSH 4,6 mmol/l 0,4-5,0 mu/l 15

16 Kuten voi huomata, muutamalla lapsista arvot poikkesivat viitearvoista. Heidät ohjattiin kouluterveydenhuollon pariin asian vuoksi. Maaliskuussa 2003 aloittivat uudet ryhmät Kaavilla, Maaningalla ja Siilinjärvellä. Kaavilla oli asukkaita aloitusvuonna Tärkeimmät tuotannonalat olivat alkutuotannon lisäksi metalli- ja kaivannaisteollisuus sekä muoviteollisuus. Kaavilla yhdyshenkilömme oli kouluterveydenhoitaja Pirjo Hämäläinen. Maaninka oli asukkaan kunta. Sen työpaikoista 30,2 % oli yhteiskunnallisissa palveluissa, 23,9 % oli maataloudessa, kaupassa ja ravintolatoiminnassa oli 9,8 %, teollisuudessa 9,3 %, rahoitus- ja kiinteistöpalveluissa 8,3 %, kuljetuksessa 7,1 %, rakentamisessa 6,5 % ja kaivos- ja louhimistoiminnassa 1 %. Maaningalla projektin yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Anja Eskelinen. Siilinjärvellä asukkaita oli Tätä nykyä joka neljäs Siilinjärven asukas on alle 15 -vuotias. Paikkakunnan suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, ilmailu ja maanpuolustus, terveydenhoitopalvelut, betoniteollisuus sekä palvelut ja matkailu. Siilinjärven yhdyshenkilöinä olivat ylihoitaja Aino Hietakorpi ja kouluterveydenhoitaja Anja Niinikoski. Osallistujien määrä näiden ryhmien eri luokkatasoilla näkyy taulukossa 4. TAULUKKO 4. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2003 ryhmässä. Luokkataso Lapsia I 3 II 12 III 5 IV 8 V 9 VI 9 Yhteensä 46 Tyttöjä ryhmässä oli yhteensä 27 ja poikia 19. Kaavin ryhmässä suhteellinen paino oli välillä 23 % 99 %, keskiarvo oli 54,7 %. Maaningan ryhmän suhteellinen paino oli välillä 41 % 100 %, keskiarvo oli 68,8 %. Siilinjärven ryhmässä suhteellinen paino oli välillä 27 % 65 % ja keskiarvo 46,5 %. 16

17 Eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot näkyvät taulukossa 5. TAULUKKO 5. Kaavin, Maaningan ja Siilinjärven eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvo aloitusvaiheessa. Luokkataso Suhteellisen painon keskiarvo I 79 % II 58 % III 53 % IV 53 % V 42 % VI 50 % Nämä ryhmät jatkoivat toiminnassa mukana syksyyn 2004 saakka. Vuonna 2004 aloittivat ryhmät Juankoskella, Kuopiossa ja Tuusniemellä. Tässä ryhmässä ei ollut mukana ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, koska Kuopion seudulla alkoi tuolloin ylipainoon liittyvä tutkimusprojekti, johon rekrytoitiin juuri nuorimpia ala-asteen oppilaita. Juankoskella oli osallistumisvuonna asukkaita Se oli kolmanneksi teollistunein kunta Pohjois-Savon maakunnassa. Elinkeinorakenteen perustana olivat maa- ja metsätalous sekä teollisuus: metalliteollisuus, puunjalostus ja tekstiiliteollisuus. Yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Raija Tuomela. Kuopion asukasmäärä oli vuoteen 2004 mennessä kasvanut :een. Tuusniemellä asukkaita oli Noin puolet tuusniemeläisistä sai elantonsa palveluista. Projektin yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Anna Räsänen. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla näkyy taulukosta 6. TAULUKKO 6. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2004 ryhmässä. Luokkataso Lapsia III 7 IV 9 V 20 VI 10 Yhteensä 46 17

18 Juankoskella rekrytointi jouduttiin tekemään projektitiimin arvion mukaan liian nopeasti, koska paikkakunta ei ollut alun perin suunnitelmissa mukana. Aapo esiteltiin aluksi Suonenjoella, mutta kunnan edustajat pitivät rekrytointiin ryhtymistä liian työläänä, joten se ei lähtenyt alkuun aikataulussa. Projektityöntekijät olivat sitä mieltä, että nopea rekrytointi Juankoskella ei ehkä tavoittanut juuri oikeaa kohderyhmää, vaikka ryhmän lapsien suhteellinen paino vaihteli aloitettaessa välillä 29 % 95 %. Lapsille ja heidän perheilleen ei ehditty ennen aloittamista tähdentää sitoutumisen tärkeyttä ja sitä, että onnistuminen vaatii myös perheen vaivannäköä. Juankosken ryhmässä aloitti kaikkiaan 9 lasta. Heidän suhteellinen painonsa oli välillä 29 % 95 %, keskiarvo oli 53 %. Ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 7. TAULUKKO 7. Juankosken ryhmän eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo III 58 % IV 62 % V 32 % VI 56 % Kuopiosta mukaan tuli 24 lasta, 11 tyttöä ja 13 poikaa. Kolmasluokkalaisia ei tässä ryhmässä ollut. Kuopion ryhmän suhteelliset painot aloitusvaiheessa olivat välillä 38 % 78 %, keskiarvo 55 %. Ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 8. TAULUKKO 8. Kuopion ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo IV 54 % V 53 % VI 60 % 18

19 Tuusniemen ryhmässä oli 13 lasta, 9 tyttöä ja 4 poikaa. Tuusniemen lasten suhteelliset painot aloitusvaiheessa vaihtelivat välillä 28 % 80 %, keskiarvo oli 44 %. Suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 9. TAULUKKO 9. Tuusniemen ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo III 59 % IV 30 % V 36 % VI 47 % 19

20 PROJEKTIN HENKILÖSTÖ Aapon päätoimisena emona oli terveydenhoitaja Anni Huttunen, jolla oli entuudestaan kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja lisäksi tietoa painonhallinta-asioista. Ravitsemustietoutta perheille jakoi ravitsemusterapeutti Sami Hämäläinen. Liikunnasta projektissa vastasi alussa fysioterapeutti Risto Kovanen ja osallistujien lisääntyessä hänen lisäkseen fysioterapeutti Heikki Holopainen, joilla oli osaamista paitsi fysioterapiassa myös lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa. Leireillä mukana oli lastenohjaajina ja/tai liikunnanohjaajina Hanna Vehviläinen, Henna Karjalainen, Tanja Kojola, Tanja Antikainen, Aarne Pekkarinen ja Nea Tverin. Kuntoutuslääkäri Jussi Luikku tarkasti lapset projektin alkuvaiheessa. Psykologina projektissa työskenteli Aki Vainikainen. Ajoittain perheitä tukemassa oli myös perheterapeutti Kirsti Lyytinen. Projektia hallinnoi Huoltoliitossa projektipäällikkö Hannele Tverin. Ohjelman kuluessa lasten vanhemmille järjestettiin asiantuntijaluentoja, joilla asiantuntijoina olivat mm. KYS:n lastenklinikan endokrinologi Jorma Komulainen ja elintarviketieteiden maisteri, tutkija Patrik Borg UKK-instituutista. 20

21 PROJEKTIN TOTEUTUS Koska lapsen ylipainossa saattaa olla kyse useiden eri asioiden yhteisvaikutuksesta, ei Aapossa painotettu pelkästään yhtä, esimerkiksi psykiatrista lähestymistapaa, vaan käytettiin ryhmäkeskeistä, perhedynamiikkaa vahvistavaa lähestymistapaa. Ohjelma perustui tasavertaiseen kumppanuuteen lasten ja heidän perheidensä kanssa. Osallistujakunnissa ohjelmaan suhtauduttiin myönteisesti ja niissä saatiin sovittua, että lapsista tutkittiin kunnan toimesta laboratoriokokeilla veren sokeri- ja rasva-arvot. Projektin lääkäri tarkasti jokaisen osallistujan ennen aloitusta. Tarkastuksensa sekä laboratoriotutkimusten tulosten perusteella hän saattoi arvioida, oliko lapsella jokin hoitoa tarvitseva tilanne tai muu terveydellinen ongelma, joka esti osallistumisen projektiin. Mukaan ilmoittautuneet perheet haastateltiin kotonaan tai jossakin muussa soveltuvassa paikassa, jos perheet eivät halunneet päästää projektityöntekijää kotiinsa. Alkuhaastattelussa selvitettiin perheen ravitsemus- ja liikuntatottumuksia (liite 4). Toisin kuin aiemmin mainitussa Golanin ja kumppaneiden interventiossa (40) Aapossa lapsille ei luennoitu ravintoasioista ja terveyskäyttäytymisestä, vaan kaikki ohjelmat toteutettiin käytännön toimintana. TUTUSTUMISVIIKONLOPUT Lapset kutsuttiin tutustumisviikonloppua viettämään kotipaikkakuntansa tai sen lähialueen leirikeskukseen, Loma- ja kurssikeskus Koivurantaan tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin Vanhamäen toimintakeskukseen, Hyvärilän matkailukeskukseen tai Kuopion seurakunnan Hirvijärven leirikeskukseen. Viikonlopun aikana heillä oli tilaisuus tutustua toisiinsa ja projektin työntekijöihin, ja samalla työntekijät saivat käsityksen siitä, millaisten lasten kanssa työskentelisivät seuraavat puolitoista vuotta. Tutustumisviikonlopun aikana lapsille tehtiin lääkärintarkastus ja heidät punnittiin ja mitattiin. Projektin yhteisiä pelisääntöjä sovittiin viikonlopun aikana. Lapset saivat itse osallistua tavoitteidensa asettamiseen, esittää toivomuksia oh- 21

22 jelman sisällön suhteen sekä osallistua leiri- ja viikonlopputapahtumien sääntöjen laadintaan. Lapset yrittivät täyttää Minä, kaverit ja koulu kyselyn (liite 5). Osa lapsista oli Aapon viikonloppuohjelmissa ja leireillä ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa ilman vanhempiaan. Ohjaajat joutuivat olemaan heille äidin ja isän sijaisia. Koti-ikävä alkoi vaivata nukkumaan mennessä. Vain muutama lapsi kuitenkin halusi koko aikana lähteä kotiin yöpymään ja muut yöpyivät leirikeskuksissa. Lapset vakuutettiin tapaturmien varalta projektin toimesta kaikkien leirien ajaksi. Perheille ilmoitettiin, että muina aikoina projektilla ei ole lapsille vakuutuksia, vaan kehotettiin perheitä ottamaan ne halutessaan itse. LIIKUNNANOHJAUS Tutustumisviikonlopun jälkeen alkoivat viikoittaiset liikuntatapahtumat lasten omalla kotipaikkakunnalla. Liikunta toteutettiin ryhmässä. Ylipainoisilla lapsilla on usein kielteisiä kokemuksia sekä koululiikunnasta että vapaa-ajan liikkumisesta. Ennakkoluulot ja suoranainen kiusaaminen kolhivat lasten itsetuntoa, eivätkä he halua osallistua liikuntatapahtumiin muiden ikäistensä kanssa. Monilla aapolaisilla motoriset taidot olivat kehittymättömämpiä kuin muilla samanikäisillä, koska kyseisten taitojen harjoittelua oli taustalla niin vähän. Myös ylipainon aiheuttama kömpelyys haittasi liikkumista. 22

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Rovaniemellä syksy 2012 1. Mihin seutukuntaan kuulut? Vastaajien määrä: 165 2. Ammattisi Vastaajien määrä: 48 Avoimet vastaukset: muu, mikä? - ylihoitaja, oh - LASTENHOITAJA

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen

Kädentaidot ja tuotteistaminen. Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kädentaidot ja tuotteistaminen Pauliina Sirkeinen ja Sanna Ala Seppänen Kohderyhmä lapset Halusimme opettaa lapsia, koska lasten kanssa työskentely on meille molemmille mielekästä. Halusimme luoda elämyksen

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pelisääntökyselyn uudistaminen

Pelisääntökyselyn uudistaminen Pelisääntökyselyn uudistaminen Yhteistyössä KIHU:n asiantuntijoiden kanssa. Analysoitu keväisen yhteenvedon perusteella Huomioitu erityisesti runsaat avoimet vastaukset. Kommentit, ajatukset, ehdotukset

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot