AAPO ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA HANNELE TVERIN PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AAPO ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA HANNELE TVERIN PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ"

Transkriptio

1 AAPO HANNELE TVERIN ALAKOULUIKÄISTEN PAINONHALLINTAOHJELMA PROJEKTIRAPORTTI 2006 TIIVISTELMÄ HUOLTOLIITON JULKAISUJA 1/2006

2 ULKOASU JA TAITTO: Juha Räty, PIIRROSKUVITUS: Hanna Vehviläinen PAINO: Priimuspaino, Helsinki 2006

3 SISÄLLYS LUKIJALLE AAPON TAUSTAA TAVOITTEET OSALLISTUJAT PROJEKTIN HENKILÖSTÖ PROJEKTIN TOTEUTUS Tutustumisviikonloput Liikunnanohjaus Perheiden yhteiset liikuntatapahtumat Muut yhteiset tapahtumat Ravitsemusohjaus lapsille Ravitsemusohjaus vanhemmille Kesäleirit Talvileirit Loppuleirit Seurannat TULOKSET Muutokset suhteellisessa painossa Loppukyselyt lapsille ja perheille Osallistujien omia kokemuksia Muutokset perheiden ruokailutottumuksissa Mittaustulokset seurannoissa ARVIOINTI JA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Huoltoliitto ry:n alakouluikäisten ylipainoisten lasten painonhallintaohjelma Aapo tähtäsi yksilötasolla painonhallintaan, välitavoitteena itsetunnon, elämänhallinnan ja perhedynamiikan kohentuminen. Yhteisötasolla Aapon tavoitteena oli kehittää kuntien omaan toimintaan soveltuva ohjelma, jota käyttämällä seurauksena on lasten ja nuorten parempi painonhallinta ja sen mukanaan tuomat myönteiset terveysvaikutukset. Ohjelma koostui lasten viikoittaisesta ryhmäliikunnasta, lasten ja heidän vanhempiensa ravitsemusohjauksesta avomuotoisissa ryhmätapaamisissa sekä lasten leireistä. Hanke toteutettiin alakouluikäisen lapsen perheen kanssa tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvana yhteistoimintana. Painopiste oli ryhmämuotoisessa perhekeskeisessä lähestymistavassa. Ohjelmassa oli 6 ryhmää Pohjois- ja Koillis-Savosta. Jokainen ryhmä oli mukana noin puolitoista vuotta. Osallistujat koottiin sekä kaupunkimaisilta paikkakunnilta että pieniltä maaseutupaikkakunnilta. Kaikkien lapsiryhmien keskimääräinen suhteellinen paino pieneni projektin kuluessa, parhaimmalla ryhmällä noin 12 %. Sosiaalisissa taidoissa tapahtui myönteisiä muutoksia. Monet löysivät itselleen uuden liikuntaharrastuksen. Useimmat perheet muuttivat ravinto- ja liikuntakäyttäytymistään ainakin jonkun verran. Asiakaspalautteet olivat valtaosiltaan kiittäviä. Projekti koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Perheissä, joissa oli muita kuin alakouluikäisiä lapsia, toivottiin tämäntapaista ohjelmaa myös muille ikäryhmille. Aapo on herättänyt mielenkiintoa useilla eri tahoilla. Projektin loppuraportti on tilattavissa Huoltoliitosta. 4

5 LUKIJALLE Aapon idea lähti liikkeelle siitä havainnosta, että silminnähden ylipainoisia lapsia näkyi kaikkialla. Laajaan suomalaiseen koululaisten terveydentilaa selvittävään tutkimukseen ei kuulunut kysymyksiä painonhallinnasta, sen sijaan ravintotottumuksia ja niiden muutosta selvitettiin laajasti ja toistuvasti. Kun tiedetään ylipainon aiheuttamat terveys- ja muut riskit, sekä se, että ylipainoiset lapset ovat suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa ylipainoisia aikuisia, oli selvää, että lasten painonhallinta- ja terveyskäyttäytymisen muutosohjelmalle oli selkeä tarve. Toiminnassa ei varsinaisesti ollut uusia yksittäisiä menetelmiä; liikunnan lisäys ja ruokavalion tervehdyttäminen tiedettiin entuudestaan painonhallinnan keinoiksi. Aapossa ne opeteltiin ryhmissä. Kun oli kyseessä alakouluikäisten joukko, ymmärrettiin, että ilman perheiden osallistumista ei ohjelma onnistu. Vanhemmathan kuitenkin ovat ne, jotka hankkivat ravinnon lapsille. Projektia suunniteltaessa kyseltiin kokemuksia muun muassa Pohjois-Savon kouluterveydenhuollosta, Kuopion yliopistosairaalasta, Kuopion yliopiston ravitsemustieteen laitokselta ja muilta lasten kanssa toimivilta tahoilta. Haluankin lausua kiitokset kaikille, jotka uhrasivat aikaansa tietojen antamiseen ja näin myötävaikuttivat Aapon syntyyn. Projektissa oli sitoutunut ja innostunut henkilöstö. Sillä oli suuri merkitys ohjelman onnistumiselle. Projektitiimi ymmärsi tekevänsä uudenlaista ohjelmaa ja toimintatapaa ja jaksoi työskennellä loppuun asti motivoituneena. Aapo kiittää niitä monia yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka tekivät siitä lasten sanoin kivan, mahtavan, hyvän projektin. Osallistujakuntien kouluterveydenhoitajien apu oli korvaamatonta, jotta ryhmät saatiin kokoon. Kuntien perusterveydenhuolto hoiti lasten laboratoriotutkimukset. Saimme lahjoituksina 5

6 Olvi Oy:ltä ja Hartwall Oy:ltä tilaisuuksiin virvokkeita, ravitsemusopetukseen juustoja Valio Oy:ltä ja grilli-iltaan lihoja Atria Oy:ltä, rahalahjoituksen Pohjois- Savon Lähivakuutukselta sekä lisäksi monia pikku tavara-avustuksia tietokilpailupalkinnoiksi jne. Arvokasta oli myös se, että projektiin saatiin eri alojen asiantuntijoiden, kuten erikoislääkäri Jorma Komulaisen ja ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin, työpanosta. Helsingissä 20. marraskuuta 2006 Hannele Tverin projektipäällikkö 6

7 AAPON TAUSTAA Lasten ja nuorten ylipainon yleistyminen Suomessa samoin kuin muissa teollisuusmaissa on huolestuttavaa. Viimeksi kuluneiden runsaan 20 vuoden aikana ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kaksin- ellei peräti kolminkertaistunut Suomessa. Ylipainoisten osuudeksi mainitaan esiintyvyystutkimuksissa useimmiten 7 12 % ikäluokasta (1). Tavallisesti ylipainoisuus on enemmän poikien kuin tyttöjen ongelma. Joissakin tutkimuksissa korostetaan voimakkaasti perheiden ja erityisesti äitien roolia ongelman taustalla. Suomessa käytännön kliinisessä työssä lapsuusiän lihavuuden arvioinnissa käytetään suhteellista painoa (2). Ylipainon ja lihavuuden diagnoosi perustuu pituuden ja painon mittaamiseen sekä pituuteen suhteutetun painon (pituuspainon) määrittämiseen. Pituuspainolla tarkoitetaan painoa suhteessa samaa sukupuolta olevien samanpituisten lasten keskipainoon. Ylipainon ja lihavuuden raja-arvot on määritetty käyttäen suomalaisten lasten painoindeksijakaumia lähtökohtana iänmukaiset 90. ja 98. persentiilin käyrät (persentiili: sadannespiste, prosenttipiste; yksi niistä 99 pisteestä, jotka jakavat tietyn tekijän suhteen suuruusjärjestyksessä olevan joukon sataan yhtä suureen osaan). o Ylipaino on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on % ja kouluikäisen %. o Lihavuus on kyseessä, kun alle kouluikäisen pituuspaino on yli 20 % ja kouluikäisen yli 40 %. o On tärkeää havaita nousu lapsen painokäyrässä. Nousu ylipainon rajan ylittäneillä ennakoi lihavuutta. o Yli 10 %:n nousu painokäyrässä 5 cm pituuskasvun aikana viittaa lihomiseen (3). Muutaman viime vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa todetaan, että lasten lihavuuden arvioinnissa pituuspaino tai painoindeksin määrittäminen eivät ole parhaita mittareita, koska ne eivät kerro rasvan jakautumisesta kehossa. Samalla tavoin kuin aikuisilla, lapsilla ja nuorilla keskivartalolihavuus näyttää olevan enemmän yhteydessä sairastumisriskiin kuin esimerkiksi painoindeksi (4). 7

8 8 Useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa ylipainon kehittymiseen olevan vahvasti geneettinen pohja (esim. 5). Toisaalta ympäristö- ja käyttäytymistekijät ovat myös kiistattomasti vaikuttamassa siihen. Liikunnan vähäisyys ja runsasenergisen ravinnon nauttiminen ovat selkeästi yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen (6). Myös muita riski- ja suojaavia tekijöitä on kartoitettu: rintaruokinta vauvana oletettavasti suojaa, vanhempien lihavuus ja aikaisempi ylipaino altistavat ja sosioekonominen tilanne, etninen tausta, lääketieteelliset seikat sekä erilaiset lääkitykset vaikuttavat ylipainon kehittymiseen tai sen kehittymättä jäämiseen (7). Lasten ja nuorten terveys on yhtenä painopistealueena valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelma. Muiden ongelmien ohessa mainitaan lisääntyvä ylipaino myös lasten ja nuorten pahenevana terveysongelmana. Vanhalan tutkimuksessa todetaan, että ylipaino lapsuudessa johtaa lähes kahdeksassa tapauksessa kymmenestä ylipainoon keski-iässä, ja erityisesti metabolista oireyhtymää sairastavilla henkilöillä on lähes poikkeuksetta takanaan ylipainoinen lapsuus (8). Ylipainoisuus lapsuudessa siis ennustaa suurella todennäköisyydellä ylipainoisuutta aikuisiässä huomattavine sairastavuusriskeineen (9). Tuoreessa brittitutkimuksessa, jossa osallistujajoukkona oli lähes 6000 lasta, tulokset viittaavat siihen, että pysyvä lihavuus kehittyisi jo ennen 11 vuoden ikää, ja siksi lihavuuden ehkäisy olisi tehtävä jo aikaisessa vaiheessa elämää (10). Ylipaino ja sen seurannaisena tulevat sairaudet kuten tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja sepelvaltimotauti aiheuttavat aikuisilla elämänlaadun heikkenemistä, toimintakyvyn alenemista ja ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Ylipainoon liittyvät sairaudet ja niiden komplikaatiot aiheuttavat lisääntyviä hoitokustannuksia. Pelkästään tyypin 2 diabeteksen aiheuttamat menot olivat Suomessa jo pari vuotta sitten arvioituna 505 miljoonaa euroa vuodessa, 11 %

9 terveydenhuollon kokonaismenoista, ja jos sen ehkäisyssä ei onnistuta, ovat menot vuonna 2010 arviolta 841 miljoonaa euroa (11). Helsinkiläisen syntymäkohortin seurantatutkimuksessa todettiin, että niillä lapsilla, joilla oli korkea suhteellinen paino 7- ja 12-vuotiaina, oli yli kaksinkertainen riski normaalipainoisiin verrattuna sairastua diabetekseen aikuisiällä (12). Koululuokkayhteisöstä eristyminen, itsetunnon haavoittuminen sekä lisääntyvät ongelmat sosiaalisten taitojen alueella ovat yhteydessä lasten ja nuorten lihavuuteen. Tutkimuksilla on osoitettu, että ylipainoiset nuoret syrjäytyvät sosiaalisesti normaalipainoisia todennäköisemmin (13). Ylipainon on huomattu vaikuttavan kielteisesti myös mm. koulumenestykseen (14). Ylipainoiset nuoret ilmoittavat normaalipainoisia useammin joutuvansa kiusaamisen kohteiksi (15). Sekä vanhemmat että opettajat ilmoittavat näillä olevan normaalipainoisia enemmän käytöshäiriöitä (16). Ylipainoisten nuorten (11 15 v.) on todettu kokevan enemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta kuin normaali- tai alipainoisten nuorten (17). Heillä ilmenee normaalipainoisia enemmän myös muita syömishäiriöitä, huonontunutta itsetuntoa, itsemurha-ajatuksia ja haitallisten aineiden väärinkäyttöä (18). Kaiken kaikkiaan normaalista poikkeava paino aiheuttaa nuorille sekä sosiaalisia että psykologisia ongelmia (19). Lasten ja nuorten ylipaino on kirjallisuuden mukaan vaikeasti hoidettavissa. Toisaalta satunnaistettujen vertailevien tutkimusten määrä on melko vähäinen (20). Epsteinin ja kumppaneiden suositusten mukaan vanhempien vaikutus ruokavalintoihin ja fyysisen aktiviteetin määrään olisi otettava huomioon hoidettaessa lapsuusiän lihavuutta. Lapsen painonpudotuksen säilyminen pitkällä aikavälillä vaatii koko perheen ruokailutottumusten muutosta, vanhempien tukea ja rohkaisua lapselle sekä vanhempien kiitosta muutosten onnistumisesta (21). Golanin ja kumppaneiden tutkimuksessa saatiin parempi lopputulos lasten painonpudotuksessa, kun elämäntapojen muutoksen toimeenpanevana voimana olivat pelkästään lasten vanhemmat kuin silloin, kun muutoksen toteuttajina olivat lapset itse (22). Tämä tuntuukin itsestään selvältä, kun käytettynä menetelmänä olivat ravitsemusasiantuntijan teorialuennot. Ei voi olettaa, että lapset jaksaisivat keskittyä useisiin luentomaisiin esityksiin siinä määrin kuin aikuiset. Kansainvälisestä kirjallisuudesta löytyy viimeksi kuluneiden runsaan kymmenen vuoden ajalta kymmeniä tutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan lähinnä yksilötasolla lasten ja/tai nuorten lihavuuteen tai painonhallintaongelmiin. Interventioissa käytetyimpiä ovat olleet kognitiiviset ja/tai käyttäytymistieteelliset menetelmät. Näillä lähestymistavoilla on saavutettu parempi tulos kuin pelkkään tukemiseen pohjaavalla ohjelmalla (23). Toisaalta on havaittu, että liikunnan lisääminen perhettä ohjaavaan ohjelmaan johtaa tuloksen paranemiseen (24). 9

10 10 Laajamittainen ja tavoitteellinen väestötason interventio lihavuuden ehkäisemiseksi oli Kielissä toteutettu Kiel Obesity Prevention Study (KOPS), jossa seuranta ja interventiot kohdistuivat mm. 5 7-vuotiaiden ikäkohorttiin. Vuoden mittainen yhdistetty koulua ja perhettä koskeva interventio tuotti selkeän tuloksen niin terveyskäyttäytymisessä kuin painonhallinnassa ja lopputulemana myös lasten painonkehityksessä. Samassa tutkimuksessa havaittiin voimakas vanhempien ylipainoisuuden vaikutus lasten ylipainoisuuteen (25). Vanhempien fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista lasten fyysiseen aktiivisuuteen on ristiriitaista tietoa. Norjalaisen tutkimuksen (26) johtopäätöksenä oli se, että vanhempien vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella ei ollut vaikutusta lasten vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen siinä määrin kuin usein luullaan. Passiivisen vapaa-ajan vieton, esimerkiksi television katselun, vähentäminen voisi auttaa lapsuusiän lihavuuden hoidossa (27). Muissakin tutkimuksissa television katseluun käytetty aika osoittautui merkitseväksi ylipainon ennustajaksi (28). Lapset, jotka taittoivat koulumatkansa kävellen, osoittautuivat Cooperin ja kumppaneiden tutkimuksessa merkitsevästi aktiivisemmiksi muillakin fyysisillä osaalueilla kuin ne, joita kuljetettiin kouluun autolla (29). Pitkät koulumatkat tai vaaralliset liikenneolot saattavat kuitenkin olla esteenä koulumatkojen kävelemiselle. Koulussa toteutetulla yhdeksän kuukauden mittaisella ylipainoisten lasten liikuntaohjelmalla saatiin koeryhmän kehon koostumusta, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja insuliiniherkkyyttä kohennettua merkitsevästi verrattuna verrokkiryhmään. Ohjelman alkaessa ryhmien välillä ei ollut eroja (30). Myös tietopuolisilla terveyskasvatusinterventioilla voidaan kouluissa saada myönteisiä muutoksia aikaan lasten ravinto-, liikunta- ja terveystietämyksessä sekä terveyskäyttäytymisessä (31,32).

11 Laajamittaisia interventioita väestö- tai kuntatasolla oli Suomessa tehty vähän, jos lainkaan, kun ylipainoisten alakouluikäisten Aapo -hanketta alettiin toteuttaa. Laajaan suomalaiseen koululaisten terveydentilaa selvittävään tutkimukseen ei kuulunut kysymyksiä painonhallinnasta, sen sijaan ravintotottumuksia ja niiden muutosta selvitettiin laajasti ja toistuvasti. Tutkimuksessa havaittiin kaksijakoinen kehitys; toisaalta tietoisuus ravinnon terveyssisällöistä kasvoi, ja toisaalta liikakaloreita syövien osuus lisääntyi (33). Kunnissa on kuitenkin nyt kiinnitetty huomiota lasten ylipainoisuuteen sekä selvitysten muodossa että kouluterveydenhuollon informaatiovalmiuksia lisäten. Asia on parin viime vuoden aikana saanut paljon huomiota myös eri tiedotusvälineissä. Sosiaali- ja terveysministeriöstä on annettu aiheeseen liittyviä tiedotteita. Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan useimmiten tietoista toimintaa terveyden hyväksi. Terveyskäyttäytymiseen kuuluvat mm. jokapäiväiset tottumukset, esimerkiksi syöminen ja liikkuminen. Tottumusten yhdistyminen elämäntyyleiksi on yksilöllistä, mutta myös riippuvaista ympäristöstä (34). Terveystottumusten muuttamisprosessi alkaa terveysuhan tiedostamisesta tai tyytymättömyydestä itseensä. Sosiaalinen tuki sekä parempi fyysinen ja psyykkinen vointi ovat tärkeimmät muutosta edistävät tekijät. Muutoksen onnistumisen edellytyksenä on se, että henkilö huomaa myönteisiä muutoksia terveydentilassaan. Yksinäisyys, toisten huonot tavat ja ristiriitainen informaatio ehkäisevät terveyskäyttäytymisen muutosta (35). Elämäntapojen muuttaminen tapahtuu vaiheittain. Muutos etenee asteittain toimintaan (36). Siihen tarvitaan tietojen lisäksi motivoitumista, kannustusta ja onnistumisen kokemuksia. Se tapahtuu vähitellen tiedon saamisesta sen sisäistämiseen, asennemuutokseen, uuden käyttäytymisen kokeilemiseen ja sen vakiinnuttamiseen. Prochaska ja Di Clemente (37) ovat kehittäneet muutosprosessia kuvaavan mallin, jossa ensimmäisessä vaiheessa henkilö ei ole kiinnostunut muutoksesta, toisessa vaiheessa harkitsee muutosta, kolmannessa vaiheessa suunnittelee muutosta, neljännessä vaiheessa tekee muutoksen ja viidennessä vaiheessa onnistuu ylläpitämään muutoksen. Lapsuusiän lihavuuden ravitsemushoitoon tulisi aina yhdistää fyysisen aktiivisuuden lisääminen. Onnistuneeseen lihavuuden tutkimiseen ja hoitoon tulisi aina osallistua moniammatillinen työryhmä, jossa on lääkäri, ravitsemusterapeutti, liikunta-alan ammattilainen, sairaanhoitaja ja käyttäytymisterapeutti (38). Tutkijoiden mielestä ammattimaisesti toteutettu painonpudotus ei aiheuta riskiä, että ylipainoiset lapset ja nuoret suistuisivat sen vuoksi muihin syömishäiriöihin (39). Samanlaista informaatiota saatiin Aapo -projektiin Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osastolta. 11

12 TAVOITTEET Alakouluikäisten painonhallintaprojekti Aapon tavoitteena oli kehittää ja testata ohjelmaa, jonka avulla yksilö- ja perhetasolla saatiin parannettua painonhallintaa, ja jossa välitavoitteena oli itsetunnon, elämänhallinnan ja perhedynamiikan kohentuminen. Yhteisötasolla päämääränä oli kuntien koulutoimelle sekä sosiaali- ja terveystoimelle toteutettavaksi sopivan alakouluikäisten lasten painonhallintaohjelman kehittäminen ja kokeileminen. Pitkällä tähtäimellä väestötasolla tavoitteina olivat parempi painonhallinta ja sen mukanaan tuomat myönteiset terveysvaikutukset. 12

13 OSALLISTUJAT Projektin kohderyhmänä olivat peruskoulun alakouluikäiset ylipainoiset lapset perheineen. Osallistujat koottiin Pohjois-Savon alueelta. Rekrytointi tehtiin yhteistyössä projektipaikkakuntien kouluterveydenhoitajien kanssa. Ohjeeksi terveydenhoitajille annettiin noin 40 %:n suhteellinen paino tai sitä pienempikin, jos lapsella oli muita riskitekijöitä, esimerkiksi perheessä oli diabetesta tai lapsen paino oli alkanut kovin nopeasti lisääntyä suhteessa pituuskasvuun. Kouluterveydenhoitajat toimittivat ylipainoisten lasten perheille tiedon mahdollisuudesta osallistua projektiin (liite 1), projektin esitteen (liite 2) ja projektityöntekijän yhteystiedot. Lapsille laadittiin oma esitekirje (liite 3). Perheet saivat halutessaan ottaa yhteyttä projektityöntekijään, joka kertoi ohjelmasta lisää. Varsinainen kutsukirje projektiin lähetettiin sitten perheille, jotka olivat halukkaita osallistumaan siihen ja olivat valmiita sitoutumaan noin puoleksitoista vuodeksi painonhallintaohjelmaan. Aloitusvuonna 2002 pilottiryhmät koottiin Kuopiosta ja sen lähialueilta. Kuopiossa oli vuonna 2002 asukkaita Kuopion kaupungin verkkosivujen mukaan paikkakunnan elinkeinoelämän painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti modernia yritystoimintaa, erityisesti panostetaan informaatio- ja hyvinvointiteknologiaan. Perinteisemmästä teollisuudesta puu- ja elintarviketeollisuus ovat tärkeimpiä. Palvelusektori on Kuopion suurin työllistäjä. Kuopiossa projektin yhdyshenkilönä oli osastonhoitaja Kristiina Mäki. 13

14 Taulukossa 1 näkyy osallistujien määrä eri luokkatasoilta. TAULUKKO 1. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2002 ryhmässä. Luokkataso Lapsia I 3 II 4 III 3 IV 11 V 5 VI 3 Yhteensä 29 Osallistujista 16 oli tyttöjä ja 13 poikia. Aloitettaessa I III-luokkalaisten suhteellinen paino vaihteli 37 %:n ja 77 %:n välillä. IV-luokkalaisten suhteellinen paino oli välillä 26 % 67 %. V VI-luokkalaisten suhteellinen paino oli välillä 28 % 97 %. Taulukossa 2 näkyvät eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot. TAULUKKO 2. Pilottiryhmän eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvo aloitusvaiheessa. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo I 54 % II 65 % III 59 % IV 44 % V 61 % VI 75 % Pilottiryhmät jatkoivat projektissa vuoden 2003 syksyyn. Taulukossa 3 ovat esimerkkinä pilottiryhmän lasten laboratoriotutkimusten tulokset. 14

15 TAULUKKO 3. Pilottiryhmän lasten laboratorioarvot. PILOTTIAAPOJEN LABRAT 2002 Fs-Kol fs-kol-hdl fs-trigly fp-gluc S-TSH 4,4 1,06 0,82 4,9 1,87 3,5 1,40 0,56 5,2 2,09 4,5 1,54 0,89 5,0 1,99 5,2 1,04 1,52 3,8 2,01 4,1 1,09 0,62 4,5 2,89 4,6 1,08 0,85 4,8 3,53 3,9 0,95 2,37 5,3 1,63 4,7 1,31 0,74 4,8 2,27 4,5 1,22 0,79 4,7 2,57 3,6 0,87 1,59 4,9 2,71 4,8 1,44 0,63 5,0 2,53 4,5 1,09 0,93 4,8 1,15 3,4 1,14 0,47 5,3 2,57 4,2 1,28 0,54 4,8 1,41 3,9 1,54 0,43 5,5 0,94 3,5 1,33 0,54 5,3 1,95 3,5 1,48 1,11 5,1 2,18 3,0 1,21 0,52 5,6 1,85 4,0 1,30 0,89 4,9 5,59 3,9 0,95 0,69 4,3 2,24 3,9 1,15 0,92 5,3 2,39 4,8 0,96 1,02 5,0 2,97 4,5 1,24 0,91 5,5 2,09 3,9 1,19 0,90 5,3 2,66 4,0 1,31 1,38 5,1 2,79 4,7 1,04 2,55 4,7 1,99 6,2 1,16 5,4 3,37 4,2 1,20 0,97 5,0 2,38 fs-kol = kokonaiskolesteroli (fs = paastoseerumista tutkittu) fs-kol-hdl = HDL kolesteroli fs-trigly = triglyseridit fp-gluc = paastoplasmasta tutkittu glukoosi (verensokeri) S-TSH = seerumista tutkittu tyreotropiini (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) fs-kol fs-kol-hdl fs-trigly 3,6-6,0 mmol/l 0,90-1,90 mmol/l 0,60-2,20 mmol/l fp-gluc S-TSH 4,6 mmol/l 0,4-5,0 mu/l 15

16 Kuten voi huomata, muutamalla lapsista arvot poikkesivat viitearvoista. Heidät ohjattiin kouluterveydenhuollon pariin asian vuoksi. Maaliskuussa 2003 aloittivat uudet ryhmät Kaavilla, Maaningalla ja Siilinjärvellä. Kaavilla oli asukkaita aloitusvuonna Tärkeimmät tuotannonalat olivat alkutuotannon lisäksi metalli- ja kaivannaisteollisuus sekä muoviteollisuus. Kaavilla yhdyshenkilömme oli kouluterveydenhoitaja Pirjo Hämäläinen. Maaninka oli asukkaan kunta. Sen työpaikoista 30,2 % oli yhteiskunnallisissa palveluissa, 23,9 % oli maataloudessa, kaupassa ja ravintolatoiminnassa oli 9,8 %, teollisuudessa 9,3 %, rahoitus- ja kiinteistöpalveluissa 8,3 %, kuljetuksessa 7,1 %, rakentamisessa 6,5 % ja kaivos- ja louhimistoiminnassa 1 %. Maaningalla projektin yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Anja Eskelinen. Siilinjärvellä asukkaita oli Tätä nykyä joka neljäs Siilinjärven asukas on alle 15 -vuotias. Paikkakunnan suurimmat työllistäjät ovat kemianteollisuus, ilmailu ja maanpuolustus, terveydenhoitopalvelut, betoniteollisuus sekä palvelut ja matkailu. Siilinjärven yhdyshenkilöinä olivat ylihoitaja Aino Hietakorpi ja kouluterveydenhoitaja Anja Niinikoski. Osallistujien määrä näiden ryhmien eri luokkatasoilla näkyy taulukossa 4. TAULUKKO 4. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2003 ryhmässä. Luokkataso Lapsia I 3 II 12 III 5 IV 8 V 9 VI 9 Yhteensä 46 Tyttöjä ryhmässä oli yhteensä 27 ja poikia 19. Kaavin ryhmässä suhteellinen paino oli välillä 23 % 99 %, keskiarvo oli 54,7 %. Maaningan ryhmän suhteellinen paino oli välillä 41 % 100 %, keskiarvo oli 68,8 %. Siilinjärven ryhmässä suhteellinen paino oli välillä 27 % 65 % ja keskiarvo 46,5 %. 16

17 Eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot näkyvät taulukossa 5. TAULUKKO 5. Kaavin, Maaningan ja Siilinjärven eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvo aloitusvaiheessa. Luokkataso Suhteellisen painon keskiarvo I 79 % II 58 % III 53 % IV 53 % V 42 % VI 50 % Nämä ryhmät jatkoivat toiminnassa mukana syksyyn 2004 saakka. Vuonna 2004 aloittivat ryhmät Juankoskella, Kuopiossa ja Tuusniemellä. Tässä ryhmässä ei ollut mukana ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, koska Kuopion seudulla alkoi tuolloin ylipainoon liittyvä tutkimusprojekti, johon rekrytoitiin juuri nuorimpia ala-asteen oppilaita. Juankoskella oli osallistumisvuonna asukkaita Se oli kolmanneksi teollistunein kunta Pohjois-Savon maakunnassa. Elinkeinorakenteen perustana olivat maa- ja metsätalous sekä teollisuus: metalliteollisuus, puunjalostus ja tekstiiliteollisuus. Yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Raija Tuomela. Kuopion asukasmäärä oli vuoteen 2004 mennessä kasvanut :een. Tuusniemellä asukkaita oli Noin puolet tuusniemeläisistä sai elantonsa palveluista. Projektin yhdyshenkilö oli kouluterveydenhoitaja Anna Räsänen. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla näkyy taulukosta 6. TAULUKKO 6. Osallistujien määrä eri luokkatasoilla vuoden 2004 ryhmässä. Luokkataso Lapsia III 7 IV 9 V 20 VI 10 Yhteensä 46 17

18 Juankoskella rekrytointi jouduttiin tekemään projektitiimin arvion mukaan liian nopeasti, koska paikkakunta ei ollut alun perin suunnitelmissa mukana. Aapo esiteltiin aluksi Suonenjoella, mutta kunnan edustajat pitivät rekrytointiin ryhtymistä liian työläänä, joten se ei lähtenyt alkuun aikataulussa. Projektityöntekijät olivat sitä mieltä, että nopea rekrytointi Juankoskella ei ehkä tavoittanut juuri oikeaa kohderyhmää, vaikka ryhmän lapsien suhteellinen paino vaihteli aloitettaessa välillä 29 % 95 %. Lapsille ja heidän perheilleen ei ehditty ennen aloittamista tähdentää sitoutumisen tärkeyttä ja sitä, että onnistuminen vaatii myös perheen vaivannäköä. Juankosken ryhmässä aloitti kaikkiaan 9 lasta. Heidän suhteellinen painonsa oli välillä 29 % 95 %, keskiarvo oli 53 %. Ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 7. TAULUKKO 7. Juankosken ryhmän eri luokkatasojen suhteellisen painon keskiarvot. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo III 58 % IV 62 % V 32 % VI 56 % Kuopiosta mukaan tuli 24 lasta, 11 tyttöä ja 13 poikaa. Kolmasluokkalaisia ei tässä ryhmässä ollut. Kuopion ryhmän suhteelliset painot aloitusvaiheessa olivat välillä 38 % 78 %, keskiarvo 55 %. Ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 8. TAULUKKO 8. Kuopion ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo IV 54 % V 53 % VI 60 % 18

19 Tuusniemen ryhmässä oli 13 lasta, 9 tyttöä ja 4 poikaa. Tuusniemen lasten suhteelliset painot aloitusvaiheessa vaihtelivat välillä 28 % 80 %, keskiarvo oli 44 %. Suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla näkyvät taulukosta 9. TAULUKKO 9. Tuusniemen ryhmän suhteellisen painon keskiarvot eri luokkatasoilla. Luokka- Suhteellisen taso painon keskiarvo III 59 % IV 30 % V 36 % VI 47 % 19

20 PROJEKTIN HENKILÖSTÖ Aapon päätoimisena emona oli terveydenhoitaja Anni Huttunen, jolla oli entuudestaan kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja lisäksi tietoa painonhallinta-asioista. Ravitsemustietoutta perheille jakoi ravitsemusterapeutti Sami Hämäläinen. Liikunnasta projektissa vastasi alussa fysioterapeutti Risto Kovanen ja osallistujien lisääntyessä hänen lisäkseen fysioterapeutti Heikki Holopainen, joilla oli osaamista paitsi fysioterapiassa myös lasten ja nuorten urheiluvalmennuksessa. Leireillä mukana oli lastenohjaajina ja/tai liikunnanohjaajina Hanna Vehviläinen, Henna Karjalainen, Tanja Kojola, Tanja Antikainen, Aarne Pekkarinen ja Nea Tverin. Kuntoutuslääkäri Jussi Luikku tarkasti lapset projektin alkuvaiheessa. Psykologina projektissa työskenteli Aki Vainikainen. Ajoittain perheitä tukemassa oli myös perheterapeutti Kirsti Lyytinen. Projektia hallinnoi Huoltoliitossa projektipäällikkö Hannele Tverin. Ohjelman kuluessa lasten vanhemmille järjestettiin asiantuntijaluentoja, joilla asiantuntijoina olivat mm. KYS:n lastenklinikan endokrinologi Jorma Komulainen ja elintarviketieteiden maisteri, tutkija Patrik Borg UKK-instituutista. 20

21 PROJEKTIN TOTEUTUS Koska lapsen ylipainossa saattaa olla kyse useiden eri asioiden yhteisvaikutuksesta, ei Aapossa painotettu pelkästään yhtä, esimerkiksi psykiatrista lähestymistapaa, vaan käytettiin ryhmäkeskeistä, perhedynamiikkaa vahvistavaa lähestymistapaa. Ohjelma perustui tasavertaiseen kumppanuuteen lasten ja heidän perheidensä kanssa. Osallistujakunnissa ohjelmaan suhtauduttiin myönteisesti ja niissä saatiin sovittua, että lapsista tutkittiin kunnan toimesta laboratoriokokeilla veren sokeri- ja rasva-arvot. Projektin lääkäri tarkasti jokaisen osallistujan ennen aloitusta. Tarkastuksensa sekä laboratoriotutkimusten tulosten perusteella hän saattoi arvioida, oliko lapsella jokin hoitoa tarvitseva tilanne tai muu terveydellinen ongelma, joka esti osallistumisen projektiin. Mukaan ilmoittautuneet perheet haastateltiin kotonaan tai jossakin muussa soveltuvassa paikassa, jos perheet eivät halunneet päästää projektityöntekijää kotiinsa. Alkuhaastattelussa selvitettiin perheen ravitsemus- ja liikuntatottumuksia (liite 4). Toisin kuin aiemmin mainitussa Golanin ja kumppaneiden interventiossa (40) Aapossa lapsille ei luennoitu ravintoasioista ja terveyskäyttäytymisestä, vaan kaikki ohjelmat toteutettiin käytännön toimintana. TUTUSTUMISVIIKONLOPUT Lapset kutsuttiin tutustumisviikonloppua viettämään kotipaikkakuntansa tai sen lähialueen leirikeskukseen, Loma- ja kurssikeskus Koivurantaan tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin Vanhamäen toimintakeskukseen, Hyvärilän matkailukeskukseen tai Kuopion seurakunnan Hirvijärven leirikeskukseen. Viikonlopun aikana heillä oli tilaisuus tutustua toisiinsa ja projektin työntekijöihin, ja samalla työntekijät saivat käsityksen siitä, millaisten lasten kanssa työskentelisivät seuraavat puolitoista vuotta. Tutustumisviikonlopun aikana lapsille tehtiin lääkärintarkastus ja heidät punnittiin ja mitattiin. Projektin yhteisiä pelisääntöjä sovittiin viikonlopun aikana. Lapset saivat itse osallistua tavoitteidensa asettamiseen, esittää toivomuksia oh- 21

22 jelman sisällön suhteen sekä osallistua leiri- ja viikonlopputapahtumien sääntöjen laadintaan. Lapset yrittivät täyttää Minä, kaverit ja koulu kyselyn (liite 5). Osa lapsista oli Aapon viikonloppuohjelmissa ja leireillä ensimmäistä kertaa yötä poissa kotoa ilman vanhempiaan. Ohjaajat joutuivat olemaan heille äidin ja isän sijaisia. Koti-ikävä alkoi vaivata nukkumaan mennessä. Vain muutama lapsi kuitenkin halusi koko aikana lähteä kotiin yöpymään ja muut yöpyivät leirikeskuksissa. Lapset vakuutettiin tapaturmien varalta projektin toimesta kaikkien leirien ajaksi. Perheille ilmoitettiin, että muina aikoina projektilla ei ole lapsille vakuutuksia, vaan kehotettiin perheitä ottamaan ne halutessaan itse. LIIKUNNANOHJAUS Tutustumisviikonlopun jälkeen alkoivat viikoittaiset liikuntatapahtumat lasten omalla kotipaikkakunnalla. Liikunta toteutettiin ryhmässä. Ylipainoisilla lapsilla on usein kielteisiä kokemuksia sekä koululiikunnasta että vapaa-ajan liikkumisesta. Ennakkoluulot ja suoranainen kiusaaminen kolhivat lasten itsetuntoa, eivätkä he halua osallistua liikuntatapahtumiin muiden ikäistensä kanssa. Monilla aapolaisilla motoriset taidot olivat kehittymättömämpiä kuin muilla samanikäisillä, koska kyseisten taitojen harjoittelua oli taustalla niin vähän. Myös ylipainon aiheuttama kömpelyys haittasi liikkumista. 22

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Luonto Liikuttamaan 3/2014 9/2014 Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutumis-

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti Jari Parkkari, LT, dosentti, ylilääkäri Anne-Mari Jussila, LitM, palvelu- ja kehittämispäällikkö, tutkija

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf

Wellou-esittely opettajille. Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Wellou-esittely opettajille Tämä dokumentti on ladattavissa osoitteesta: http://wellou.fi/info/wellou_esittely.pdf Haasteet / Miksi Wellou on kehitetty? Lasten nopeasti yleistyvä lihavuus on yksi merkittävimmistä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vuosi 2006 ----------------------------------------------------------------

Vuosi 2006 ---------------------------------------------------------------- Vuosi 2006 Toimintamallin nimi* Mahtavat muksut Sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaa Toteuttajatahot Terveyskeskus Toteuttajataho tarkemmin Kuusamon terveyskeskus / neuvola Yhteystiedot (nimi, ammattinimike,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot