Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi"

Transkriptio

1 Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi Terveydenhoitaja tupakoinnista vieroittumisen tukena äitiys- ja lastenneuvolassa Kati Eskelinen Hanna Lehrbäck Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Eskelinen Kati, Lehrbäck Hanna. Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi: Terveydenhoitaja tupakoinnista vieroittumisen tukena äitiys- ja lastenneuvolassa. Pieksämäki, kevät 2006, 63 s. Liitteitä 3. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat puuttuvat odottavan äidin sekä vanhempien tupakointiin äitiys- ja lastenneuvolassa ja millaisia keinoja he käyttävät tukiessaan asiakasta vieroittumaan tupakoinnista. Opinnäytetyössä selvitettiin terveydenhoitajien oikeutta puuttua asiakkaan tupakointiin. Selvitettiin, myös millaista koulutusta tai tietoa terveydenhoitajat kaipaavat tupakasta vieroittumistyöhön. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2005 postikyselyllä. Kyselylomake lähetettiin 41 terveydenhoitajalle Mikkelin, Pieksämäen ja Varkauden alueelle. Vastausprosentti oli 70,7. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tulosten mukaan äitiysneuvolassa tupakointiin puututtiin raskauden ensikäynnillä ja jatkossa lähes joka käynnillä. Lastenneuvolassa tupakointiin puututtiin harvemmin. Tupakointiin puuttumisen keinoja olivat tupakointitilanteen kartoittaminen, asiakkaan motivaation selvittäminen, suoraan kysyminen ja kirjaaminen. Suurin osa terveydenhoitajista ei kokenut vaikeaksi puuttua tupakointiin äitiys- ja lastenneuvolassa. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä on oikeus ja velvollisuus kysyä asiakkaan tupakoinnista, mutta asiakkaalla on itsemääräämisoikeus omaa terveyttä koskevissa asioissa. Terveydenhoitajat pitivät tärkeänä välineenä työssään keskustelua tupakointiin liittyvistä asioista, kun he tukivat perhettä vieroittumaan tupakoinnista. Terveydenhoitajat kokivat merkityksellisenä tupakoinnin vieroittumisen tukemisessa asiakkaan voimavarojen huomioinnin, kannustamisen ja positiivisen palautteen antamisen. Tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista 18 oli saanut koulutusta tupakoinnista vieroittumiseen. Lisätietoa ja koulutusta kuitenkin toivoi yli puolet vastaajista (15). Lisätietoa terveydenhoitajat kokivat tarvitsevat motivoinnista, eri hoitokeinoista ja menetelmistä sekä uusista tutkimuksista. Terveyden edistämisen kannalta olisi tärkeä puuttua jo nuorten tupakointiin. Tämä edellyttää jatkuvuutta ja eri ammattihenkilöiden yhteistyötä. Tupakointi on terveyteen haitallisesti vaikuttavana tekijä, joten olisi tärkeää, että se olisi enemmän esillä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa. Avainsanat: terveyden edistäminen; terveydenhoitaja; tupakoinnista vieroittuminen; äitiys- ja lastenneuvolatyö; oikeus puuttua; koulutus; tukeminen Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Kirjasto. Huvilakatu 31, Pieksämäki.

3 ABSTRACT Eskelinen, Kati and Lehrbäck, Hanna. Parents Benefit Child s Benefit: The Public Health Nurses supporting the Family to Withdraw from Smoking at Prenatal and Child Health Clinic. Pieksämäki, spring 2006, 63 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Scienes, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care an Education, Bachelor of Health Care. Public Health Nurse. The aim of this thesis was to clarify how public health nurses intervene in expectant mothers and parents smoking at prenatal and child health clinics and what kind of means do they use to support the clients to withdraw from smoking. The public health nurses right to intervene in clients smoking was also established. Our aim was also to clarify what kind of training or information do public health nurses need for their work to withdraw clients from smoking. The research was qualitative. The research data was collected by mail questionnaire in May The questionnaire was sent to 41 public health nurses in Mikkeli, Pieksämäki and Varkaus. The percentage of reply was 70,7. The research data was analysed by using content analysis. The results of our research showed that public health nurses intervened in clients smoking at the first visit to the prenatal clinic and almost every visit in the future. Intervening in smoking was less at the child health clinic. The means to intervene in smoking were to explore the smoking situation, establishing client s motivation, asking directly and documentation. Major part of the public health nurses didn t find it hard to intervene in smoking. The public health nurses felt that they have the right and also the obligation to ask about the clients smoking, but still the client has the right to self-determination concerning his/her own health. An important instrument in the public health nurses work in supporting the family to withdraw from smoking was conversation about issues that relate to smoking. Public health nurses also thought that client s own resources, encouragement and giving positive feedback were significant in the support. From the public health nurses, who participated in this research, 18 had had training to withdrawing clients from smoking. Over one half of the respondents (15) still wished information and training. More information public health nurses needed on motivation, different kind of treatments and methods and also about new researches. It is important to intervene in youths smoking in benefit to the health promotion. This requires continuance and multiprofessional collaboration. Smoking is harmful and it should be more present in the training of the health care professionals. Keywords: Health Promotion; Public Health Nurse; Smoking; Withdraw from Smoking; Prenatal and Child Health Clinic Work; Right to Intervene; Support Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit. Library. Huvilakatu 31, Pieksämäki.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TUPAKOINTIIN PUUTTUMINEN TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Terveyden edistäminen Tupakoinnin vähentäminen terveyden edistämisessä Terveydenhoitajan eettisyys ja oikeus puuttua tupakointiin TUPAKOINNIN VAIKUTUKSET JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS Tupakointi Suomessa Nikotiiniriippuvuus Tupakoinnin vaikutukset terveyteen Sikiöön kohdistuvat haitat Lapseen kohdistuvat haitat Vanhempiin kohdistuvat haitat TERVEYDENHOITAJA VIEROITTUMISEN TUKENA NEUVOLASSA Tupakoinnista vieroittuminen ja muutosvaihemalli Tupakoinnista vieroittumista tukevat hoidot Nikotiinikorvaushoidot Yksilö- ja ryhmäohjaus Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaan tupakointiin puuttuminen Terveydenhoitajan antama ohjaus ja tuki neuvolassa Haasteita tupakasta vieroittumistyöhön TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineiston kerääminen ja analyysimenetelmä Tutkimukseen osallistujat TULOKSET Tupakointiin puuttuminen äitiys- ja lastenneuvolassa Terveydenhoitajan oikeus puuttua asiakkaan tupakointiin Tupakoinnin vähentämisen ja vieroittumisen tukeminen neuvolassa Terveydenhoitajien tärkeäksi kokemat keskustelun aiheet...39

5 7.3.2 Terveydenhoitajien antama tuki neuvolassa Asiakasta motivoivat tekijät tupakoinnin lopettamisessa Terveydenhoitajan antaman tuen merkitys asiakkaalle Terveydenhoitajien tiedonhankinta ja koulutuksen tarve tupakoinnista vieroittumiseen POHDINTA Tulosten tarkastelu Opinnäytetyönprosessin kuvaus Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet...51 LÄHTEET...53 LIITTEET...56

6 1 JOHDANTO Yksilön ja yhteisön tasolla terveys on voimavaraa, hyvinvointia ja tasapainoa sosiaalisen sekä fyysisen ympäristön kanssa. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy ja sitä turvataan. Terveys voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristön biologiset, kemialliset, fysikaaliset ja sosiaaliset ominaisuudet. Terveyteen vaikuttavat ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus, huolenpito ja ihmisten aineelliset sekä henkiset voimavarat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 1.) Naisten tupakointi on kaksinkertaistunut ja miesten tupakoinnin yleisyys on puolittunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Suomessa on kuitenkin vielä miljoona tupakoivaa, ja se näkyy kuolleisuustilastoissa. Esimerkiksi joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, ja tupakka on tärkein riskitekijä joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa. Noin suomalaista altistuu kotonaan tupakan savulle, joka on uhka myös lasten terveydelle. Tupakointi on uhka naisen terveydelle ja raskausaikana myös sikiölle. Lapsi on vaarassa altistua vanhempien tupakoinnin aiheuttamille haitoille. Vaikka tupakan myynti on kielletty alle 18-vuotiaille, silti 15 % 14-vuotiaista ja kolmannes 16- vuotiaista kertoo tupakoivansa päivittäin. Nuorten tupakointiin vaikuttaminen on yksi keskeinen kansanterveyttä edistävä tekijä. (Patja & Haukkala 2004, 3.) Kiinnostuksemme tämän opinnäytetyön tekemiseen syntyi nuorten ja naisten lisääntyneen tupakoinnin vuoksi. Myös raskauteen liittyvät asiat herättivät mielenkiintoa. Opinnäytetyössä päädyimme ensin tarkastelemaan raskaudenaikaisen tupakoinnin lopettamista terveydenhoitajan työn näkökulmasta. Aihetta kuitenkin laajennettiin koskemaan myös lastenneuvolatyötä. Näin saatiin näkökulmaa siihen, millaisia vaikutuksia tupakoinnilla on koko perheessä ja millaisia terveyshaittoja se aiheuttaa lapselle. Näin turvattiin myös, ettei otos jäänyt liian pieneksi, kun saatiin lisää vastaajia kyselyyn. Tutkimuksen teoriaosassa käsittelemme terveyden edistämistä ja eettisyyttä terveydenhoitajan työssä. Käymme läpi tupakoinnin vaikutuksia ja sen aiheut-

7 tamaa riippuvuutta sekä sitä, kuinka terveydenhoitaja tukee perhettä tupakasta vieroittumisessa. Terveyden edistämisen näkökulma on tärkeä, koska tupakointi on kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteinen puuttumisen kohde ja se on suuri kansanterveydellinen ongelma. Toivomme, että opinnäytetyön aihe herättää kiinnostusta lukijoissa ja he saisivat uusia ideoita, kuinka terveyden edistämistyötä voisi kehittää tupakoinnista vieroittumisen osalta.

8 8 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TUPAKOINTIIN PUUTTUMINEN TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen käsite on jo parikymmentä vuotta vanha, mutta sitä tulkitaan edelleen monella tapaa. Useimmiten sen ymmärretään tarkoittavan terveyskasvatusta, joka on yksilötasolla merkittävää, mutta vain eräs terveyden edistämisen osa-alue. Yksilötasoisen tarkastelun lisäksi terveyden edistämisen monitasoinen, laaja-alainen ja moniulotteinen hahmottaminen on haasteellista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 5.) Savola ja Koskinen-Ollonqvist (2005, 8) määrittelevät terveyden edistämisen olevan arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden aikaansaamiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy sekä promotiivisiä että preventiivisiä toimintamuotoja. Promotiivisella terveyden edistämisellä tarkoitetaan pyrkimystä vahvistaa yksilön ja yhteisön voimavaroja ja selviytymistä. Preventiivisellä terveyden edistämisellä taas tarkoitetaan primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Primaaripreventiolla pyritään vähentämään yksilön ja yhteisön alttiutta sairastua lisäämällä tietoa riskeistä ja vaikuttamalla eri riskitekijöihin. Sekundääripreventio on riskiryhmille tarkoitettua ehkäisyä ja se pyrkii ehkäisemään sairauden pahentumista poistamalla riskitekijöitä tai pienentämällä niiden vaikutusta. Tertiaaripreventio on korjaavaa ehkäisyä, millä pyritään parantamaan työ- ja toimintakykyä tai estämään niiden heikkenemistä. (Tuominen, Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 6-7.) Yhteistä terveyden edistämisen toiminnalle on, että se perustuu tiettyihin arvoihin sekä filosofiaan, joita ovat muun muassa ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, omavoimaistaminen (empowerment), oikeudenmukaisuus, osallistaminen, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys. Arvojen pohjalta määritellään terveyden edistämisen tavoitteet promotiivisesta sekä preventiivisestä näkökulmasta. Tulokset ovat nähtävissä terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistumisena, elämäntapojen muutok-

9 9 sena terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittymisenä. Toiminnan vaikutukset ovat näkyvissä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8; Tuominen ym. 2005, 6.) Terveydenhuolto ei voi kantaa yksin vastuuta terveyden edistämisestä, mutta se voi toimia asiantuntijana ja koordinoijana. Ihmiset voivat itse edistää terveyttään esim. liikkumalla, syömällä terveellisesti ja lopettamalla tupakoinnin, mutta he tarvitsevat tietoa ja tukea päätöksensä perustaksi. Terveyden edistämisessä terveydenhuollolla on lisäksi omat erityistehtävänsä, kuten väestön rokottaminen ja erilaiset neuvola- ja terveydenhoitopalvelut. Terveydenhuollon asiantuntemus on myös hyvin tärkeää sairauksien ehkäisyssä, joka on tärkeä osa terveyden edistämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28; Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 6.) Terveydenhoitaja on terveyden edistämisessä asiantuntija, jonka lähes jokainen suomalainen kohtaa elämänsä jossain vaiheessa. Viime vuosina työ- sekä perhe-elämään heijastuneet yhteiskunnalliset muutokset ja niiden vaikutukset väestön terveyteen ovat lisänneet terveydenhoitajan työmäärää ja muokanneet sen sisältöä. Asiakkaiden ongelmien monimutkaistuminen edellyttää eri asiantuntijoiden moniammatillista verkostoitumista. Terveydenhoitajalla on oltava monitieteinen tietoperusta, laaja-alainen yleisosaaminen, terveyden edistämisen erityisasiantuntemus sekä moniammatilliset työvälineet. Hyvä terveyden edistämisen asiantuntijuuteen valmentava perus- ja täydennyskoulutus, elinikäisen oppimisen asenne ja tutkiva työote on edellytyksenä työn laadukkaaseen toteutumiseen. (Jakonen, Ruoranen & Heljälä 2003.) 2.2 Tupakoinnin vähentäminen terveyden edistämisessä Keskeisenä tavoitteena Suomen tupakkalainsäädännössä on vähentää tupakointia ja tupakasta johtuvia terveyshaittoja. Uusien sukupolvien suojelu tupakalta sekä takaaminen, ettei kukaan vastoin tahtoaan altistu tupakalle, kuuluu olennaisesti tavoitteisiin. Savuton hengitysilma kuuluu jokaisen suomalaisen perusoikeuksiin. Tupakkalakia on kehitetty useaan otteeseen ja merkittävim-

10 10 mät muutokset ovat koskeneet mainontaa, ympäristön tupakansavua ja sekä tupakansavun liittämistä syöpävaarallisten aineiden joukkoon. (Patja & Haukkala 2004, 5.) Terveyspoliittiset toimenpiteet ovat edistäneet väestön tupakoimattomuutta ja elinympäristöjen savuttomuutta. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri on yhä selvemmin hyväksynyt tupakoimattomuuden ja savuttomat ympäristöt väestön terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiksi. Terveysseurannat ovat osoittaneet, että vielä 1990-luvulla jatkunut myönteinen tupakkakehitys on pysähtynyt. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Altistuminen ympäristön tupakansavulle esimerkiksi kotona tai työpaikalla on 1990-luvun puolivälissä pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Tupakkatuotteiden kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tupakkapoliittisilla toimenpiteillä on seurantatietojen mukaan ollut myönteinen vaikutus. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveydenhuollon yksiköt ovat savuttomia ja tarjoavat tupakoiville asiakkaille ja henkilökunnalle apua tupakasta vieroittumiseen. Savuttomuus ravintoloissa ei ole kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Terveys 2015-ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että vuotiaista nuorista alle 15 prosenttia tupakoi vuonna Tähän pyritään kansallisen nuorten terveyttä ja tupakoimattomuutta edistävän toimenpideohjelman avulla ja muun muassa peruskoulun terveystiedon tunnit antavat nuorille tietoa ja taitoa olla aloittamatta tupakointia. On myös järjestetty erilaisia kampanjoita esimerkiksi smokefree class tukemaan nuorten tupakoimattomuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Tupakoinnin vieroittamista käsittelevät Käypä hoito- suositukset valmistuivat vuonna Niiden käyttöönottoa tukeva koulutuksen valmistelu on meneillään. Tupakasta vieroittumista tukeva maksuton puhelinpalvelu palvelee noin 5000 soittajaa vuodessa. Internetissä on sekä aikuisille että nuorille verkkovieroituspalveluja (www.stumppi.fi ja josta saa tietoa, tukea ja keinoja tupakoinnin lopettamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.)

11 11 Tupakointi on toiseksi merkittävin kuolemansyy ja merkittävin ehkäistävissä oleva kuolemansyy. Hallituksilla ja lainsäätäjillä on velvollisuus ehkäistä näitä ennenaikaisia kuolemia, mutta muidenkin yhteiskunnan toimijoiden on oltava tässä mukana. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat hyvin tärkeässä asemassa ja he voivat vaikuttaa tupakoimattomuuteen. Yksilötasolla he voivat kertoa ihmisille tupakoinnin haitoista sekä opastaa riippuvuuden voittamisessa. Yhteisötasolla ammattilaiset voivat edistää savuttomien työpaikkojen syntymistä ja parantaa tukipalveluita tupakoinnin lopettamiseksi. Yhteiskunnan tasolla he voivat antaa panoksensa kansallisille ja kansainvälisille pyrkimyksille saada tupakointi hallintaan, esimerkiksi vaikuttamalla verotukseen ja tupakoinnin vastaiseen lainsäädäntöön sekä tukemalla erilaisia ohjelmia, kuten Maailman tupakaton päivä ja Maailman terveysjärjestön tupakkasopimus. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi toimia esimerkkeinä, joihin terveellisempi yhteiskunta pystyisi tukeutumaan. (European Network for Smoking Prevention 2005.) 2.3 Terveydenhoitajan eettisyys ja oikeus puuttua tupakointiin Terveydenhoitajan työn lähtökohtana on vahva ammattietiikka ja asiakaslähtöinen työote. Työ perustuu kaikkien ihmisarvon kunnioittamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen, puolueettomuuteen, yksilöllisyyteen sekä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. (Havio 2004, 14.) Lisäksi terveydenhoitajan työtä ohjaavia tärkeitä eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvään hoitoon, hyvä ammattitaito ja yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. (Urjanheimo 2004, 20.) Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat niin sairaanhoitajia kuin muita terveydenhuollon ammattilaisia oman alan perustehtävästä yhteiskunnassa sekä työn periaatteista. Tarkoituksena on tukea terveydenhuollossa työskentelevien eettistä päätöksen tekoa heidän päivittäisessä työssään. Samoja ohjeita voi soveltaa terveydenhoitajan työhön. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Terveydenhoitajan työssä itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta osallistua omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen kuiten-

12 12 kin edellyttää tietoja esimerkiksi terveydestä, sairaudesta, terveyden edistämisestä ja erilaisista vaihtoehdoista sekä valintojen vaikutuksista. Näitä tietoja terveydenhoitajan tulisi välittää niin, että asiat tulevat ymmärretyiksi ja ihmiset pystyvät saamansa tiedon perusteella tekemään valintoja ja päätöksiä. (Urjanheimo 2004, 20.) Varhaisen puuttumisen käsitteelle on etsitty vaihtoehtoisia käsitteitä, jotka paremmin kuvaisivat asiaa. On ehdotettu esimerkiksi varhaista tukemista, varhaista vastuuta, puheeksi ottamista, huolehtimista ja välittämistä. Terveydenhoitajan työssä puuttuminen tarkoittaa käytännössä asiaan tarttumista heti, kun huolestuttavia merkkejä ilmenee. Aito ja vilpitön huoli on terveydenhoitajan ammattieettinen velvoite. Sen ei kuitenkaan pidä asettaa uhkia tai pelkoja ihmisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta. Puuttuminen sisältää vastuunoton ja väliintulon ja se kuuluu virkatehtäviin siinä vaiheessa, kun tilanne sitä vaatii. (Laitinen 2003, 26.) Varhaisella puuttumisella pystytään ehkäisemään monien ongelmien paheneminen. Perheen tilanteesta nousevien kysymysten avulla terveydenhoitaja pyrkii ohjaamaan vanhempia pohtimaan ja ymmärtämään omaa toimintaansa ja kokemuksiaan. Vanhemmat tulevat samalla tietoisemmiksi omista voimavaroistaan, selviytymiskeinoistaan ja kyvyistään. Terveydenhoitajan roolina on kannustaa löytämään erilaisia, mahdollisesti uusia toimintatapoja, joiden avulla perhe selviytyy itse terveyteensä liittyvistä käytännön ongelmatilanteista. (Jakonen ym ) Päihdeongelman kanssa tekemisiin joutuvan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy selvittää itselleen, miten pystyisi parhaiten olemaan hyödyksi sen ehkäisyssä ja hoidossa. Keskusteluun päihteistä tulee valmistautua henkisesti ja selvittää itselleen oma näkemys, asiakkaan ajatukset ja kokemukset sekä tosiasiat, joihin oma näkemys perustuu. (Viljainen 2003, 24.) Tupakointi ei ole yksityisasia. Moni altistuu tupakan savulle tahtomattaan. On myös muistettava, että tupakointiin puuttuminen ei rajoita yksilönvapautta ja jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi antaa ohjausta sekä tukea tupakoinnista vieroittuvalle. (Tuomainen 2004.)

13 13 3 TUPAKOINNIN VAIKUTUKSET JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS 3.1 Tupakointi Suomessa Päivittäin tupakoivien osuus Suomen väestöstä vuonna 2004 oli 23 % eli runsas viidennes. Miehistä 27 % ja naisista 20 % tupakoi päivittäin. Satunnaisesti aikuisista tupakoi noin 7 %. Vuodesta 1980 tähän päivään, miesten tupakointi on vähentynyt ja naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla. (Tilastokeskus 2005.) Suomessa keskimäärin 15 % raskaana olevista naisista tupakoi. Alle 19-vuotiaista raskaana olevista tupakoi 37 % ja vuotiaista 23 %. Näin ollen ongelma keskittyy nuoriin äiteihin. Erityisen selvästi raskauden aikaisessa tupakoinnissa näkyvät äitien koulutuserot: vähemmän koulutusta saaneiden ryhmässä joka neljäs tupakoi. (Patja & Haukkala 2004, 27.) Lisääntynyt nuorten naisten tupakointi voi mahdollisesti nostaa myös raskaana olevien ja pienten lasten vanhempien tupakointilukuja. Erilaiset kuormittavat ja rasittavat elämäntilanteet lisäävät nuorten ja naisten tupakointia. Raskauden aikana tupakoinnin lopettaneista äideistä osa aloittaa tupakoinnin uudelleen lapsen synnyttyä. Tämä on todennäköisempää silloin, kun lopettamisen perusteena on ollut lapsen terveys eikä äidin oma terveys. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 202.) Lasten ja nuorten tupakointi ei ole vähentynyt, vaikka koululaisiin on suunnattu vuosia valistusta. Aikuisille sairastumisen todennäköisyys on ajallisesti lähempänä, joten he suhtautuvat tupakoinnin haittoihin nuoria vakavammin. (Pietinalho 2003, 4701.) 3.2 Nikotiiniriippuvuus On tärkeää ymmärtää mistä riippuvuudessa on kysymys, jotta asiakasta voidaan auttaa. Amerikan psykiatrinen yhdistys on määritellyt päihderiippuvuu-

14 den keskeiset kriteerit, jotka tupakointi myös täyttää. Yhdistyksen mukaan kemiallinen riippuvuus edellyttää vähintään kolmen kriteerin täyttymistä: Ihmisellä on voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää ainetta. 2. Kyky kontrolloida käytön aloittamista ja lopettamista ja käytettävän annoksen määrää on heikentynyt, ja ainetta käytetään yhä useammin ja käyttöön on jatkuva halu. Lopetusyritykset epäonnistuvat. 3. Kun aineen käyttö lopetetaan tai sitä yritetään vähentää, alkavat fysiologiset vieroitusoireet. 4. Ihminen tarvitsee ainetta entistä suuremman annoksen päihtymystilan tai toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi ja sietokyky kasvaa. 5. Käyttöön keskitytään siten, että muita mielihyvän lähteitä ja kiinnostuksen kohteita laiminlyödään ja aineen hankkimiseen, käyttämiseen ja vaikutuksesta toipumiseen käytetään paljon aikaa. 6. Ihminen käyttää ainetta jatkuvasti, vaikka tiedostaakin sen haitat. (Hildén 2004, ) Riippuvuus on siis määriteltävissä lääketieteellisesti. Suomessa nikotiiniriippuvuus on määritelty sairaudeksi vuodesta 2003 lähtien. Asiakkaan käyttäytymistä on helpompi ymmärtää kun tiedostetaan, että nikotiiniriippuvuus on fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen sairaus. (Hildén 2004, 25.) Nikotiiniriippuvuus on nopeasti kehittyvä ja sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille sekä nikotiinin aineenvaihdunta maksassa (Käypä hoito 2002). Tupakansavussa on yli neljätuhatta eri aineosasta ja näistä sadat ovat karsinogeenisia. Riippuvuuden syntymisen kannalta keskeisin on kuitenkin nikotiini, joka on keskushermostoa stimuloiva aine. Tupakansavun sisältämät nikotiinimolekyylit saavuttavat hermosolujen reseptoreita sisältävät aivojen palkitsemis- ja oppimiskeskukset alle kymmenessä sekunnissa. Lisäaineet ja karsinogeenit tekevät tupakasta saatavan nikotiinin elimistölle helpoksi vastaanottaa ja käyttää. (Hildén 2004, 25.) Nikotiinin vaikutukset johtuvat lähinnä sen aikaansaamista muutoksista muihin aivojen välittäjäaineisiin, kuten esimerkiksi dopamiiniin, norepinefriiniin, serotoniiniin ja B-endorfiiniin. Nikotiinin vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi piris-

15 15 tymistä, hyväolontunnetta ja ruokahalun vähenemistä. Toistuva tupakansavu aiheuttaa pysyviä muutoksia hermosoluissa aivoissa. Aivot vastaanottavat nikotiinia ja tarvitsevat sitä yhä suurempia annoksia. Jo 1 2 kuukauden säännöllisen tupakoinnin jälkeen on aivoissa nähtävissä muutoksia. (Hildén 2004, ) Tupakoinnin aloittamisen ja jatkamisen taustalla on useita eri tekijöitä, kuten esimerkiksi riippuvuusalttius, persoonallisuus ja elinympäristö. Merkittävin vaaratekijä tupakoinnin aloittamisessa on ikä. Tupakointi aloitetaan länsimaissa keskimäärin 14-vuotiaana ja aloittamiseen liittyy sosiaalisia tekijöitä. (Käypä hoito 2002.) Tupakkariippuvuutta mittaava Fagerströmin testi on tunnetuin nikotiiniriippuvuustesti. Sen kuuteen kysymykseen vastaamalla selviää tupakoijan riippuvuusaste. Testistä on myös lyhyempi kahden kysymyksen versio (Huovinen 2004, 45.) Riippuvuuden arvioinnilla on merkitystä, kun tupakoija valitsee korvaushoitotuotetta. Esimerkiksi valitseeko nikotiinilaastarin tai nikotiinipurukumin. Vieroitusoireiden ilmaantuminen voi olla hyvinkin yksilöllistä. Vaikka tupakoija saisi riippuvuustestistä korkean pistemäärän, se ei aina ennakoi vaikeaa tupakoinnin lopettamista. (Vierola 2004, 324.) 3.3 Tupakoinnin vaikutukset terveyteen Sikiöön kohdistuvat haitat Yli kolmenkymmenen vuoden ajan on tiedetty, että raskaana olevan tupakointi aiheuttaa haittoja kehittyvälle sikiölle sekä on riski myös äidille (Patja & Haukkala 2004, 25; Nieminen 1999, 89). Riski ennenaikaiseen synnytykseen kasvaa ja siihen liittyy aina sikiön kohonnut kuolleisuus ja komplikaatioriski. Tupakoivat naiset saavat enemmän spontaaneja abortteja. Riski on annosvasteinen, eli mitä enemmän polttaa, sitä suurempi riski on saada erilaisia komplikaatioita. Keskenmenojen yleisyyttä on vaikea arvioida, koska kaikki eivät tule lääkärien tietoon. (Patja & Haukkala 2004, )

16 16 Odottavan äidin tupakointi pakottaa myös sikiön tupakoimaan, mutta myös äidin oleskelu savuisessa ympäristössä aiheuttaa terveysriskin sikiölle ja vastasyntyneelle. (Rautalahti 2004.) Sikiö altistuu äidin polttaessa nikotiinille, häälle ja tupakan sisältämille raskasmetalleille, jotka ovat sille vahingollisia (Nieminen 1999, 89). Tupakoivien odottavien äitien lapset syntyvät keskimäärin g pienempinä ja riski pienipainoisuudelle on kaksinkertainen (Nieminen 1999, 90; Patja & Haukkala 2004, 27). Tupakka hidastaa sikiön kasvua vaikuttamalla sen kasvuympäristöön. Veren häkäpitoisuus kasvaa ja hapenmäärä vähenee sekä äidin että sikiön kudoksissa, kun äiti tupakoi. (Patja & Haukkala 2004, 27.) Istukka ei suodata nikotiinia eikä häkää, vaan ne kulkeutuvat sikiöön altistaen sikiön jopa suuremmille nikotiinipitoisuuksille kuin tupakoivan äidin. Nikotiini imeytyy keuhkoista äidin verenkiertoon ja kulkeutuu istukan sekä napanuoran kautta sikiöön ja aiheuttaa akuutin hapen puutteen eli hypoksian (Vierola 1994, 35.) Nikotiinin poistuminen sikiöstä tapahtuu hitaasti. Nikotiinin metaboliatuotteen, kotiinin puoliintumisaika on jopa tuntia. Nikotiini supistaa sikiön verisuonia ja johtaa näin sikiön pulssin kiihtymiseen jopa sykettä minuutissa. Ultraäänellä tutkittaessa on havaittavissa, että tupakoivien äitien sikiöiden hengitysliikkeet heikkenevät. (Nieminen 1999, 89.) Lapseen kohdistuvat haitat Lapsen kehittyvä elimistö on herkkä passiivisen tupakoinnin vaikutuksille, koska sen korjaus- ja puolustusmekanismit ovat vielä vajavaiset. Lapsilla on aikuisia vähemmän mahdollisuuksia välttää pakkotupakointia. (Rautalahti 2004.) Patjan ja Haukkalan (2004, 29) mukaan savuton koti on jokaisen suomalaisen lapsen perusoikeus ennen ja jälkeen syntymän. Suomessa noin 7 9 % lapsista altistuu tupakan savulle, joka on kansainvälisesti katsottuna vähäistä. Koska valtaosa julkisista tiloista on savuttomia, lapset altistuvat pääosin kotona ja autossa. YK:n lastenoikeuksien julistuksen mukaan tupakan savulle altistumista voidaan pitää lasten oikeuksien julistuksen vastaisena.

17 17 Savulle altistuvalla lapsella on lisääntynyt riski sairastua hengitystieinfektioille, kuten korvatulehduksiin, keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen. Se myös lisää lapsen riskiä sairastua astmaan ja jo astmaa sairastavan lapsen oireita tupakan savulle altistuminen voi pahentaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 203.) Kotona tupakansavulle altistuminen lisää merkitsevästi lasten poissaoloja koulusta hengitysteiden sairauksien takia. Poissaoloja on erityisesti lapsilla, jotka sairastavat astmaa. (Vierola 2004, ) Jos työssäkäyvä isä tupakoi kotona, saa lapsi arvion mukaan vuoden aikana 30 savukkeen verran nikotiinia elimistöönsä. Jos taas kotiäiti polttaa sisällä, saa lapsi nikotiinia 50 savukkeen verran vuodessa. Molempien vanhempien tupakansavulle altistuminen tuo lapselle nikotiinia 80 savukkeen verran. Riski terveydelle on sitä suurempi mitä pienempi lapsi on. (Vierola 2004, ) Tupakointi imetysaikana lisää selkeästi lapsen riskiä sairastua ylähengitystietulehduksiin toistuvasti, sekä myös astmariski kasvaa. Alttius myöhemmin ilmeneville vaikeille kroonisille sairauksille on mahdollista. Koliikkivaivojen ja unihäiriöiden sekä myös pahoinvoinnin, vatsakipujen ja ripulin riski kasvaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 203.) Tutkimuksessa, joka on tehty 4 11-vuotiaille lapsille, on todettu tupakansavulle altistuneiden lasten maitohampaissa olevan reikiä kaksi kertaa useammin kuin niillä, jotka eivät ole altistuneet savulle. Yksinkertainen selitys tälle on se, että kariesta eli hampaiden reikiintymistä ylläpitävä streptokokkibakteeri viihtyy tupakoijan suussa, jossa on nikotiinia, ja se tarttuu lapseen esimerkiksi suukottelun välityksellä. Lapsella erittyy vähemmän sylkeä, ja hänen puolustusmekanisminsa ovat vasta kehittymässä, joten hampaiden reikiintymiskynnys on alhainen. Lapsilla, jotka altistuvat tupakansavulle, on veressään 20 % matalammat C-vitamiinipitoisuudet, kuin niillä lapsilla, joiden kotona ei tupakoida. Altistuminen laskee tämän tärkeän vastustuskykyä lisäävän vitamiinin pitoisuutta lapsilla. (Vierola 2004, ) Lasten kognitiivista kehitystä seuranneissa tutkimuksissa on eri kulttuureissa havaittu samansuuntaisia tuloksia. Vanhempien tupakoinnilla on annosvasteinen suhde lapsen riskiin kärsiä oppimiseen liittyvistä vaikeuksista.

18 Mahdollisia riskejä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon äidin tupakoinnin kesto, tiheys ja altistumisen ajankohta. (Patja & Haukkala 2004, 28.) Vanhempiin kohdistuvat haitat Kaikilla ei ole samanlaista geneettistä taipumusta sairastua. Vaikka keskimääräistä useampi sairastuu omien tapojensa ja tottumustensa seurauksena, kaikki eivät esimerkiksi sairastu sepelvaltimotautiin rasvaisen ruoan syömisen vuoksi. Tämä pätee myös tupakoinnissa. Noin puolet tupakoivista kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin ennenaikaisesti. Haittaa tupakointi aiheuttaa kaikkialla minne savun 4000 eri ainetta pääsee. Tupakoivat ihmiset sairastavat kaksi kertaa enemmän kuin tupakoimattomat. Varhaisimmat tupakoinnin haitat näkyvät muutaman vuoden kuluttua hampaissa. Hampaiden kiille kärsii, hampaat värjäytyvät ja limakalvojen huono kunto aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen. Myös haju- ja makuaisti heikkenee. Tupakasta löytyy myös ihoa vanhentavia tekijöitä. Tupakointi muuttaa ihon kollageenia ja rypistää ihoa. Iho voi näyttää myös kalpealta, koska nikotiini supistaa pintaverisuonia. (Pietinalho 2003, ) Tupakoinnin merkittävimpiä terveyshaittoja naisilla ilmenee keuhkoissa, mutta myös sepelvaltimotaudin ja sydänveritulpan riski kasvaa. Eniten tupakoitsijan elinikää vähentävät tupakoinnista johtuvat sydän- ja verisuonisairaudet. Tupakoinnin lopettaminen kuitenkin pienentää sydänveritulpan riskiä muutamassa vuodessa jopa lähes tupakoimattomien tasolle. Myös aivoveritulpan ja -verenvuodon riski tupakoivilla kasvaa. (Vierola 1994, 17.) Tupakointi on yksi tekijä vuosittaisen sydän- ja verisuonikomplikaation aiheuttaman kuoleman taustalla. Yksin tupakka on tekijänä noin joka viidennessä sydänkuolemassa ja osatekijänä se on yli puolissa sydänkuolemissa. Muita altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi geenit ja eläinrasvoja runsaasti sisältävä ruokavalio. (Pietinalho 2003, 4703.) Myös hedelmällisyys on naisilla sekä miehillä heikentynyt tupakoinnin seurauksena. Miehillä tupakointi vähentää potenssia. Enemmistö keskiikäisistä erektiohäiriöpotilaista tupakoi. (Pietinalho 2003, 4702.) Raskaaksi

19 tulon mahdollisuus pienenee tupakoinnin myötä ja se voi aiheuttaa myös lapsettomuutta (Vierola 1994, 17). 19 Luukadon yksi riskitekijä on tupakointi ja siihen liittyvä elämäntapa. Tupakointi häiritsee luuston kasvua sekä kasvuiässä että koko naisen elämän ajan. (Vierola 1994, 18.) Pienemmän luumassan, kevyen ominaispainon, vähemmän kuormittavan työn sekä menopaussin vaikutuksen vuoksi naisilla on suurempi riski sairastua osteoporoosiin kuin miehillä. Tupakointi aikaistaa vaihdevuosia ja lisää tätä alttiutta entisestään. Tupakointi vaikuttaa myös luun aineenvaihduntaan haitallisesti, koska se lisää luun hajoamista. (Pietinalho 2003, 4702.) Naisten kannalta merkittävimpiä tupakoinnista aiheutuvia syöpäsairauksia ovat keuhkosyöpä ja kohdunkaulansyöpä. Muutenkin tupakka on syöpäsairauksien suurin yksittäinen aiheuttaja ja riskitekijä. (Vierola 1994, 18.) Keuhkosyövistä 90 % on tupakoinnin aiheuttamia. Naisilla tautitapaukset ovat hitaasti nousussa ja miehillä taas laskussa, kun huomioidaan muutosta tupakoinnissa vuoden viiveellä. (Pietinalho 2003, 4703.) Viimeaikaisten tutkimusten mukaan naiset sairastuvat yhtä helposti ja jopa vähäisemmästä tupakointimäärästä keuhkoahtaumatautiin. Tautia on pidetty aikaisemmin miehille tyypillisempänä. Tautia ei voida parantaa, mutta lopettamalla tupakointi, se voidaan pysäyttää. (Pietinalho 2003, 4703.) 4 TERVEYDENHOITAJA VIEROITTUMISEN TUKENA NEUVOLASSA 4.1 Tupakoinnista vieroittautuminen ja muutosvaihemalli Vieroittumisyritykset ja vieroittuminen ovat miesten ja naisten keskuudessa lähes yhtä yleisiä. Vähemmän tupakoivilla ja nuoremmilla on yleensä enemmän lopettamisyrityksiä. (Huovinen 2004, 53.) Tupakasta vieroittuminen on hyvä ymmärtää aikaa vievänä käyttäytymisen muutoksena ja ponnisteluja

20 20 vaativana oppimisprosessina lopputuloksesta riippumatta. Motivoituminen lopettamiseen tupakoijien keskuudessa vaihtelee. Motivoitumista elämäntavoissa tapahtuviin muutoksiin voidaan kuvata Prochaskan ja DiClementen muutosvaihemallilla. (Käypä hoito 2002.) Muutosvaihemallin mukaan, esiharkinta- eli välinpitämättömyysvaiheessa tupakoitsija ei reagoi lopettamiskehotuksille ja hän ei ole ajatellut muuttua tai muuttaa käyttäytymistään. Hän ei vielä tiedosta ongelmaansa. Harkintavaiheessa hän alkaa miettiä tupakoimattomuuden etuja ja suhtautuu myönteisesti tupakoinnin lopettamiseen. Hän myös lukee siihen liittyvää kirjallisuutta. Olisi tärkeää että tupakoitsijaa lähestyttäisiin oikealla tavalla ja hänen annettaisiin itsensä tehdä lopettamispäätös. (Hildén 2004, ) Tupakoinnin lopettamisen tulisi lähteä tupakoivan omista lähtökohdista, koska vieroittuminen tupakasta on aina yksilöllistä. Tupakoivan monimuotoinen tukeminen sekä uusien toimivien työtapojen löytäminen on haasteellista. (Miettinen 2003, 35.) Valmistelu- eli päätöksentekovaiheessa tupakoitsija on päättänyt muuttua ja alkaa suunnitella muutosta. Hän voi olla epävarma siitä, miten hän muutoksen toteuttaa ja siten tarvitseekin tukea keinojen löytämiseen. Toimintavaiheessa tupakoitsija ottaa askelia muutoksen suuntaan. Tupakoitsija muokkaa käyttäytymistään ja on hyvin altis stressille. Hän voi kaivata hyvin paljon ulkopuolista tukea. Henkilön päihteidenkäyttö ja siihen liittyvät uskomukset muuttuvat tässä vaiheessa. Pysyvän tupakoimattomuuden eli ylläpitovaiheessa on tupakointi loppunut ja tavoitteena on ylläpitää tupakoimattomuutta. Keskeistä tässä vaiheessa on tiedostaa riskitilanteet ja vahvistaa vaihtoehtoista käyttäytymistä. (Hildén 2004,34.) Tulokset vieroitushoitojen vaikuttavuudesta ovat suuntaa-antavia ja kaikista vieroitushoidoista ei ole suomalaisia tutkimuksia. Suomalaiset tupakoijat yrittävät lopettaa tupakoinnin noin 3 4 kertaa ennen kuin onnistuvat siinä pysyvästi. Kolme neljästä aloittaa tupakoinnin uudelleen kolmen kuukauden kuluessa. (Käypä hoito 2002.) Tupakoinnin vaaroilla pelottelu tehoaa yleensä huonosti. Terveysmainonta eli tupakoimattomuuden ja tupakoinnin lopettamisen hyödyistä puhuminen saat-

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu

Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Nikotiinikorvaushoito - Tuotteet ja hoidon suunnittelu Hanne Munter Hengitysliitto ry / Stumppi hanne.munter@hengitysliitto.fi OTA-ohjauskartta Nikotiinikorvaushoito Nikotiinikorvaushoitotuotteita käytettäessä

Lisätiedot

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen

Nicorette. tuoteopas. Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen tuoteopas Tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen NICORETTE -tuoteperheestä löydät juuri sinulle sopivan nikotiinikorvaushoitovalmisteen! Muista aloittaessasi nikotiinikorvaushoidon, parannat onnistumisen

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Koulun ja kodin yhteistyö

Koulun ja kodin yhteistyö Koulun ja kodin yhteistyö Tupakka esille vanhempainilloissa Yläkouluikä on tupakoinnin aloittamisen kannalta kriittistä aikaa. Tupakointia kokeillaan ja säännöllinen tupakointi alkaa yleensä yläkouluiässä.

Lisätiedot

Irti tupakasta. Suomen Apteekkariliitto 2009

Irti tupakasta. Suomen Apteekkariliitto 2009 Irti tupakasta 21 Suomen Apteekkariliitto 2009 2 Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina Tupakoinnin lopettaminen alkaa päätöksestä. Mitä paremmin tunnet omat tupakointitapasi ja -tarpeesi ja mitä enemmän

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Näin nujerrat tupakan.

Näin nujerrat tupakan. Näin nujerrat tupakan. 1 Opas onnistuneeseen lopettamiseen. 2 3 Nicorette tuplaa mahdollisuutesi onnistua. Onneksi olkoon, olet lopettamassa tupakointia. Se on yksi elämäsi parhaista päätöksistä! Varaudu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Käypä Hoito suositus: Tavoite Kaikkialla terveydenhuollossa tunnettava

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä

SAVUTON KUNTAYHTYMÄ. toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä SAVUTON KUNTAYHTYMÄ toimintaohje Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä Johtoryhmä 25.3.2014 Yhteistyötoimikunta 8.5.2014 Omistajaohjausryhmä 21.8.2014 Yhtymähallitus 27.8.2014 1. JOHDANTO Tupakointi

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. On tärkeää,

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus

Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Näyttöön perustuva tupakasta vieroitus Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tavoitteet Käypä hoito suositus 19.1.2012 Tehostaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 31 HELSINGIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN TUPAKOINTI TYÖAIKANA Terke 2005-150 Esityslistan asia TJA/10 TJA Terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund

Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund Suomen Selkäliitto Finlands Ryggförbund MITEN TUPAKOINTI VAIKUTTAA SELKÄSI HYVINVOINTIIN Tupakointi on yksi selkäsairauksien riskitekijöistä. Tutkimusten mukaan siihen on useita eri syitä. Tupakointi vähentää

Lisätiedot

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen Potilas osastolla/poliklinikalla Lähetteen käsittely, ajanvaraus ja kirje potilaalle Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Miksi kannattaa lopettaa? Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa. Tupakoitsijoista lähes 80 prosenttia on yrittänyt lopettaa tupakoinnin jo useampaan otteeseen. Miksi lopettaminen

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen Tupakoinnin lopettaminen Miksi kannattaa lopettaa? Suurin osa tupakoitsijoista haluaa lopettaa. Tupakoitsijoista lähes 80 prosenttia on yrittänyt lopettaa tupakoinnin jo monesti. Miksi lopettaminen kannattaa?

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Tupakka ja tapariippuvuus

Tupakka ja tapariippuvuus Tupakka ja tapariippuvuus Tupakointi aiheuttaa fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Tupakointia pidetään tapariippuvuutena. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat

Lisätiedot

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli Potilas osastolla/poliklinikalla Savuton leikkaus Etelä- Pohjanmaalla Hoitosuositus Kysy,

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN

TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN TUPAKOINNIN LOPETTAMISESSA TUKEMINEN Eija Mantila astmahoitaja Tupakasta irti ryhmäohjaaja KOTKAN KAUPUNKI Karhulan terveysasema Sidonnaisuudet: Etelä-Kymenlaakson allergia- ja astmayhdistys ry Tupakanpolton

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille Lapsi altistuu tupakan myrkyille Passiivisen tupakoinnin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Savuttomuuden polku. Liisa Puirava 27.04.2012. Taustaa

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Savuttomuuden polku. Liisa Puirava 27.04.2012. Taustaa NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Savuttomuuden polku Liisa Puirava 27.04.2012 Northern Ostrobothnia Hospital District Taustaa Syyskuussa 2011 käynnistettiin kehittämistyö savuttomuuden edistämiseksi

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito

Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 28.1.2015 Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el, Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT, Asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuuden lääkehoito. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuuden lääkehoito nikotiinikorvaustuotteet reseptilääkkeet varenikliini

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa Onko ryhmäohjauksesta apua tupakasta vieroituksessa? 27.4.2012 ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Sirpa Rytky Oulun hyvinvointipalvelut/ Ehkäisevä päihdetyö Oululaista tupakasta vieroituksen historiaa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TUMPPAA ÄITI TUPAKKA! Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus naisen lisääntymisterveyden. riskitekijänä. Elina Inkinen

TUMPPAA ÄITI TUPAKKA! Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus naisen lisääntymisterveyden. riskitekijänä. Elina Inkinen TUMPPAA ÄITI TUPAKKA! Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus naisen lisääntymisterveyden riskitekijänä Elina Inkinen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

NIKOTIINIKORVAUS- HOITO. Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.2.2015

NIKOTIINIKORVAUS- HOITO. Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.2.2015 NIKOTIINIKORVAUS- HOITO Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.2.2015 Nikotiiniriippuvuustesti Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? 5 min. kuluessa

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia Sisällys Savuton työpaikka 2 Savuton työpaikka 3 Miten savuton työpaikka saadaan aikaan? 5 Työpaikka on savuton 6 Paras Savuton Työpaikka -kilpailu 7 Stumppi

Lisätiedot

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013

Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja. Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013 Motivaatio, vuorovaikutus ja työkaluja Filha/Kristiina Salovaara Oulu 20.5 2013 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ

TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ TUPAKKASALKUN / SAVUTTOMUUSSALKUN SISÄLTÖ (PÄIVITETTY 8/2015) KAIKILLE SOPIVA HAVAINTOMATERIAALI Tervapurkki ja opaste Nuuskapurkit Rahapurkki opaste Tuoksupurkit (tupakanhajuinen ja raikas t-paita) ja

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot