Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi"

Transkriptio

1 Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi Terveydenhoitaja tupakoinnista vieroittumisen tukena äitiys- ja lastenneuvolassa Kati Eskelinen Hanna Lehrbäck Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Eskelinen Kati, Lehrbäck Hanna. Vanhempien parhaaksi lapsen parhaaksi: Terveydenhoitaja tupakoinnista vieroittumisen tukena äitiys- ja lastenneuvolassa. Pieksämäki, kevät 2006, 63 s. Liitteitä 3. Diakonia- ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja terveysala, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten terveydenhoitajat puuttuvat odottavan äidin sekä vanhempien tupakointiin äitiys- ja lastenneuvolassa ja millaisia keinoja he käyttävät tukiessaan asiakasta vieroittumaan tupakoinnista. Opinnäytetyössä selvitettiin terveydenhoitajien oikeutta puuttua asiakkaan tupakointiin. Selvitettiin, myös millaista koulutusta tai tietoa terveydenhoitajat kaipaavat tupakasta vieroittumistyöhön. Tutkimus oli laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2005 postikyselyllä. Kyselylomake lähetettiin 41 terveydenhoitajalle Mikkelin, Pieksämäen ja Varkauden alueelle. Vastausprosentti oli 70,7. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla. Tulosten mukaan äitiysneuvolassa tupakointiin puututtiin raskauden ensikäynnillä ja jatkossa lähes joka käynnillä. Lastenneuvolassa tupakointiin puututtiin harvemmin. Tupakointiin puuttumisen keinoja olivat tupakointitilanteen kartoittaminen, asiakkaan motivaation selvittäminen, suoraan kysyminen ja kirjaaminen. Suurin osa terveydenhoitajista ei kokenut vaikeaksi puuttua tupakointiin äitiys- ja lastenneuvolassa. Terveydenhoitajat kokivat, että heillä on oikeus ja velvollisuus kysyä asiakkaan tupakoinnista, mutta asiakkaalla on itsemääräämisoikeus omaa terveyttä koskevissa asioissa. Terveydenhoitajat pitivät tärkeänä välineenä työssään keskustelua tupakointiin liittyvistä asioista, kun he tukivat perhettä vieroittumaan tupakoinnista. Terveydenhoitajat kokivat merkityksellisenä tupakoinnin vieroittumisen tukemisessa asiakkaan voimavarojen huomioinnin, kannustamisen ja positiivisen palautteen antamisen. Tutkimukseen osallistuneista terveydenhoitajista 18 oli saanut koulutusta tupakoinnista vieroittumiseen. Lisätietoa ja koulutusta kuitenkin toivoi yli puolet vastaajista (15). Lisätietoa terveydenhoitajat kokivat tarvitsevat motivoinnista, eri hoitokeinoista ja menetelmistä sekä uusista tutkimuksista. Terveyden edistämisen kannalta olisi tärkeä puuttua jo nuorten tupakointiin. Tämä edellyttää jatkuvuutta ja eri ammattihenkilöiden yhteistyötä. Tupakointi on terveyteen haitallisesti vaikuttavana tekijä, joten olisi tärkeää, että se olisi enemmän esillä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa. Avainsanat: terveyden edistäminen; terveydenhoitaja; tupakoinnista vieroittuminen; äitiys- ja lastenneuvolatyö; oikeus puuttua; koulutus; tukeminen Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Kirjasto. Huvilakatu 31, Pieksämäki.

3 ABSTRACT Eskelinen, Kati and Lehrbäck, Hanna. Parents Benefit Child s Benefit: The Public Health Nurses supporting the Family to Withdraw from Smoking at Prenatal and Child Health Clinic. Pieksämäki, spring 2006, 63 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Scienes, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care an Education, Bachelor of Health Care. Public Health Nurse. The aim of this thesis was to clarify how public health nurses intervene in expectant mothers and parents smoking at prenatal and child health clinics and what kind of means do they use to support the clients to withdraw from smoking. The public health nurses right to intervene in clients smoking was also established. Our aim was also to clarify what kind of training or information do public health nurses need for their work to withdraw clients from smoking. The research was qualitative. The research data was collected by mail questionnaire in May The questionnaire was sent to 41 public health nurses in Mikkeli, Pieksämäki and Varkaus. The percentage of reply was 70,7. The research data was analysed by using content analysis. The results of our research showed that public health nurses intervened in clients smoking at the first visit to the prenatal clinic and almost every visit in the future. Intervening in smoking was less at the child health clinic. The means to intervene in smoking were to explore the smoking situation, establishing client s motivation, asking directly and documentation. Major part of the public health nurses didn t find it hard to intervene in smoking. The public health nurses felt that they have the right and also the obligation to ask about the clients smoking, but still the client has the right to self-determination concerning his/her own health. An important instrument in the public health nurses work in supporting the family to withdraw from smoking was conversation about issues that relate to smoking. Public health nurses also thought that client s own resources, encouragement and giving positive feedback were significant in the support. From the public health nurses, who participated in this research, 18 had had training to withdrawing clients from smoking. Over one half of the respondents (15) still wished information and training. More information public health nurses needed on motivation, different kind of treatments and methods and also about new researches. It is important to intervene in youths smoking in benefit to the health promotion. This requires continuance and multiprofessional collaboration. Smoking is harmful and it should be more present in the training of the health care professionals. Keywords: Health Promotion; Public Health Nurse; Smoking; Withdraw from Smoking; Prenatal and Child Health Clinic Work; Right to Intervene; Support Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Unit. Library. Huvilakatu 31, Pieksämäki.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TUPAKOINTIIN PUUTTUMINEN TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Terveyden edistäminen Tupakoinnin vähentäminen terveyden edistämisessä Terveydenhoitajan eettisyys ja oikeus puuttua tupakointiin TUPAKOINNIN VAIKUTUKSET JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS Tupakointi Suomessa Nikotiiniriippuvuus Tupakoinnin vaikutukset terveyteen Sikiöön kohdistuvat haitat Lapseen kohdistuvat haitat Vanhempiin kohdistuvat haitat TERVEYDENHOITAJA VIEROITTUMISEN TUKENA NEUVOLASSA Tupakoinnista vieroittuminen ja muutosvaihemalli Tupakoinnista vieroittumista tukevat hoidot Nikotiinikorvaushoidot Yksilö- ja ryhmäohjaus Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaan tupakointiin puuttuminen Terveydenhoitajan antama ohjaus ja tuki neuvolassa Haasteita tupakasta vieroittumistyöhön TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimusaineiston kerääminen ja analyysimenetelmä Tutkimukseen osallistujat TULOKSET Tupakointiin puuttuminen äitiys- ja lastenneuvolassa Terveydenhoitajan oikeus puuttua asiakkaan tupakointiin Tupakoinnin vähentämisen ja vieroittumisen tukeminen neuvolassa Terveydenhoitajien tärkeäksi kokemat keskustelun aiheet...39

5 7.3.2 Terveydenhoitajien antama tuki neuvolassa Asiakasta motivoivat tekijät tupakoinnin lopettamisessa Terveydenhoitajan antaman tuen merkitys asiakkaalle Terveydenhoitajien tiedonhankinta ja koulutuksen tarve tupakoinnista vieroittumiseen POHDINTA Tulosten tarkastelu Opinnäytetyönprosessin kuvaus Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet...51 LÄHTEET...53 LIITTEET...56

6 1 JOHDANTO Yksilön ja yhteisön tasolla terveys on voimavaraa, hyvinvointia ja tasapainoa sosiaalisen sekä fyysisen ympäristön kanssa. Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy ja sitä turvataan. Terveys voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveyteen vaikuttavat arkiympäristön biologiset, kemialliset, fysikaaliset ja sosiaaliset ominaisuudet. Terveyteen vaikuttavat ihmisten keskinäinen sosiaalinen tuki, yhteenkuuluvuus, huolenpito ja ihmisten aineelliset sekä henkiset voimavarat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 1.) Naisten tupakointi on kaksinkertaistunut ja miesten tupakoinnin yleisyys on puolittunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Suomessa on kuitenkin vielä miljoona tupakoivaa, ja se näkyy kuolleisuustilastoissa. Esimerkiksi joka kolmas syöpäsairaus aiheutuu tupakasta, ja tupakka on tärkein riskitekijä joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa. Noin suomalaista altistuu kotonaan tupakan savulle, joka on uhka myös lasten terveydelle. Tupakointi on uhka naisen terveydelle ja raskausaikana myös sikiölle. Lapsi on vaarassa altistua vanhempien tupakoinnin aiheuttamille haitoille. Vaikka tupakan myynti on kielletty alle 18-vuotiaille, silti 15 % 14-vuotiaista ja kolmannes 16- vuotiaista kertoo tupakoivansa päivittäin. Nuorten tupakointiin vaikuttaminen on yksi keskeinen kansanterveyttä edistävä tekijä. (Patja & Haukkala 2004, 3.) Kiinnostuksemme tämän opinnäytetyön tekemiseen syntyi nuorten ja naisten lisääntyneen tupakoinnin vuoksi. Myös raskauteen liittyvät asiat herättivät mielenkiintoa. Opinnäytetyössä päädyimme ensin tarkastelemaan raskaudenaikaisen tupakoinnin lopettamista terveydenhoitajan työn näkökulmasta. Aihetta kuitenkin laajennettiin koskemaan myös lastenneuvolatyötä. Näin saatiin näkökulmaa siihen, millaisia vaikutuksia tupakoinnilla on koko perheessä ja millaisia terveyshaittoja se aiheuttaa lapselle. Näin turvattiin myös, ettei otos jäänyt liian pieneksi, kun saatiin lisää vastaajia kyselyyn. Tutkimuksen teoriaosassa käsittelemme terveyden edistämistä ja eettisyyttä terveydenhoitajan työssä. Käymme läpi tupakoinnin vaikutuksia ja sen aiheut-

7 tamaa riippuvuutta sekä sitä, kuinka terveydenhoitaja tukee perhettä tupakasta vieroittumisessa. Terveyden edistämisen näkökulma on tärkeä, koska tupakointi on kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteinen puuttumisen kohde ja se on suuri kansanterveydellinen ongelma. Toivomme, että opinnäytetyön aihe herättää kiinnostusta lukijoissa ja he saisivat uusia ideoita, kuinka terveyden edistämistyötä voisi kehittää tupakoinnista vieroittumisen osalta.

8 8 2 TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TUPAKOINTIIN PUUTTUMINEN TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistämisen käsite on jo parikymmentä vuotta vanha, mutta sitä tulkitaan edelleen monella tapaa. Useimmiten sen ymmärretään tarkoittavan terveyskasvatusta, joka on yksilötasolla merkittävää, mutta vain eräs terveyden edistämisen osa-alue. Yksilötasoisen tarkastelun lisäksi terveyden edistämisen monitasoinen, laaja-alainen ja moniulotteinen hahmottaminen on haasteellista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 5.) Savola ja Koskinen-Ollonqvist (2005, 8) määrittelevät terveyden edistämisen olevan arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden aikaansaamiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy sekä promotiivisiä että preventiivisiä toimintamuotoja. Promotiivisella terveyden edistämisellä tarkoitetaan pyrkimystä vahvistaa yksilön ja yhteisön voimavaroja ja selviytymistä. Preventiivisellä terveyden edistämisellä taas tarkoitetaan primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Primaaripreventiolla pyritään vähentämään yksilön ja yhteisön alttiutta sairastua lisäämällä tietoa riskeistä ja vaikuttamalla eri riskitekijöihin. Sekundääripreventio on riskiryhmille tarkoitettua ehkäisyä ja se pyrkii ehkäisemään sairauden pahentumista poistamalla riskitekijöitä tai pienentämällä niiden vaikutusta. Tertiaaripreventio on korjaavaa ehkäisyä, millä pyritään parantamaan työ- ja toimintakykyä tai estämään niiden heikkenemistä. (Tuominen, Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 6-7.) Yhteistä terveyden edistämisen toiminnalle on, että se perustuu tiettyihin arvoihin sekä filosofiaan, joita ovat muun muassa ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, omavoimaistaminen (empowerment), oikeudenmukaisuus, osallistaminen, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys. Arvojen pohjalta määritellään terveyden edistämisen tavoitteet promotiivisesta sekä preventiivisestä näkökulmasta. Tulokset ovat nähtävissä terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistumisena, elämäntapojen muutok-

9 9 sena terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittymisenä. Toiminnan vaikutukset ovat näkyvissä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8; Tuominen ym. 2005, 6.) Terveydenhuolto ei voi kantaa yksin vastuuta terveyden edistämisestä, mutta se voi toimia asiantuntijana ja koordinoijana. Ihmiset voivat itse edistää terveyttään esim. liikkumalla, syömällä terveellisesti ja lopettamalla tupakoinnin, mutta he tarvitsevat tietoa ja tukea päätöksensä perustaksi. Terveyden edistämisessä terveydenhuollolla on lisäksi omat erityistehtävänsä, kuten väestön rokottaminen ja erilaiset neuvola- ja terveydenhoitopalvelut. Terveydenhuollon asiantuntemus on myös hyvin tärkeää sairauksien ehkäisyssä, joka on tärkeä osa terveyden edistämistä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 28; Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 6.) Terveydenhoitaja on terveyden edistämisessä asiantuntija, jonka lähes jokainen suomalainen kohtaa elämänsä jossain vaiheessa. Viime vuosina työ- sekä perhe-elämään heijastuneet yhteiskunnalliset muutokset ja niiden vaikutukset väestön terveyteen ovat lisänneet terveydenhoitajan työmäärää ja muokanneet sen sisältöä. Asiakkaiden ongelmien monimutkaistuminen edellyttää eri asiantuntijoiden moniammatillista verkostoitumista. Terveydenhoitajalla on oltava monitieteinen tietoperusta, laaja-alainen yleisosaaminen, terveyden edistämisen erityisasiantuntemus sekä moniammatilliset työvälineet. Hyvä terveyden edistämisen asiantuntijuuteen valmentava perus- ja täydennyskoulutus, elinikäisen oppimisen asenne ja tutkiva työote on edellytyksenä työn laadukkaaseen toteutumiseen. (Jakonen, Ruoranen & Heljälä 2003.) 2.2 Tupakoinnin vähentäminen terveyden edistämisessä Keskeisenä tavoitteena Suomen tupakkalainsäädännössä on vähentää tupakointia ja tupakasta johtuvia terveyshaittoja. Uusien sukupolvien suojelu tupakalta sekä takaaminen, ettei kukaan vastoin tahtoaan altistu tupakalle, kuuluu olennaisesti tavoitteisiin. Savuton hengitysilma kuuluu jokaisen suomalaisen perusoikeuksiin. Tupakkalakia on kehitetty useaan otteeseen ja merkittävim-

10 10 mät muutokset ovat koskeneet mainontaa, ympäristön tupakansavua ja sekä tupakansavun liittämistä syöpävaarallisten aineiden joukkoon. (Patja & Haukkala 2004, 5.) Terveyspoliittiset toimenpiteet ovat edistäneet väestön tupakoimattomuutta ja elinympäristöjen savuttomuutta. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri on yhä selvemmin hyväksynyt tupakoimattomuuden ja savuttomat ympäristöt väestön terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiksi. Terveysseurannat ovat osoittaneet, että vielä 1990-luvulla jatkunut myönteinen tupakkakehitys on pysähtynyt. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Altistuminen ympäristön tupakansavulle esimerkiksi kotona tai työpaikalla on 1990-luvun puolivälissä pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Tupakkatuotteiden kokonaiskulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tupakkapoliittisilla toimenpiteillä on seurantatietojen mukaan ollut myönteinen vaikutus. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveydenhuollon yksiköt ovat savuttomia ja tarjoavat tupakoiville asiakkaille ja henkilökunnalle apua tupakasta vieroittumiseen. Savuttomuus ravintoloissa ei ole kuitenkaan onnistunut toivotulla tavalla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Terveys 2015-ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että vuotiaista nuorista alle 15 prosenttia tupakoi vuonna Tähän pyritään kansallisen nuorten terveyttä ja tupakoimattomuutta edistävän toimenpideohjelman avulla ja muun muassa peruskoulun terveystiedon tunnit antavat nuorille tietoa ja taitoa olla aloittamatta tupakointia. On myös järjestetty erilaisia kampanjoita esimerkiksi smokefree class tukemaan nuorten tupakoimattomuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.) Tupakoinnin vieroittamista käsittelevät Käypä hoito- suositukset valmistuivat vuonna Niiden käyttöönottoa tukeva koulutuksen valmistelu on meneillään. Tupakasta vieroittumista tukeva maksuton puhelinpalvelu palvelee noin 5000 soittajaa vuodessa. Internetissä on sekä aikuisille että nuorille verkkovieroituspalveluja (www.stumppi.fi ja josta saa tietoa, tukea ja keinoja tupakoinnin lopettamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, 11.)

11 11 Tupakointi on toiseksi merkittävin kuolemansyy ja merkittävin ehkäistävissä oleva kuolemansyy. Hallituksilla ja lainsäätäjillä on velvollisuus ehkäistä näitä ennenaikaisia kuolemia, mutta muidenkin yhteiskunnan toimijoiden on oltava tässä mukana. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat hyvin tärkeässä asemassa ja he voivat vaikuttaa tupakoimattomuuteen. Yksilötasolla he voivat kertoa ihmisille tupakoinnin haitoista sekä opastaa riippuvuuden voittamisessa. Yhteisötasolla ammattilaiset voivat edistää savuttomien työpaikkojen syntymistä ja parantaa tukipalveluita tupakoinnin lopettamiseksi. Yhteiskunnan tasolla he voivat antaa panoksensa kansallisille ja kansainvälisille pyrkimyksille saada tupakointi hallintaan, esimerkiksi vaikuttamalla verotukseen ja tupakoinnin vastaiseen lainsäädäntöön sekä tukemalla erilaisia ohjelmia, kuten Maailman tupakaton päivä ja Maailman terveysjärjestön tupakkasopimus. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi toimia esimerkkeinä, joihin terveellisempi yhteiskunta pystyisi tukeutumaan. (European Network for Smoking Prevention 2005.) 2.3 Terveydenhoitajan eettisyys ja oikeus puuttua tupakointiin Terveydenhoitajan työn lähtökohtana on vahva ammattietiikka ja asiakaslähtöinen työote. Työ perustuu kaikkien ihmisarvon kunnioittamiseen, erilaisuuden hyväksymiseen, puolueettomuuteen, yksilöllisyyteen sekä asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. (Havio 2004, 14.) Lisäksi terveydenhoitajan työtä ohjaavia tärkeitä eettisiä periaatteita ovat oikeus hyvään hoitoon, hyvä ammattitaito ja yhteistyö muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. (Urjanheimo 2004, 20.) Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat niin sairaanhoitajia kuin muita terveydenhuollon ammattilaisia oman alan perustehtävästä yhteiskunnassa sekä työn periaatteista. Tarkoituksena on tukea terveydenhuollossa työskentelevien eettistä päätöksen tekoa heidän päivittäisessä työssään. Samoja ohjeita voi soveltaa terveydenhoitajan työhön. (Sairaanhoitajaliitto 1996.) Terveydenhoitajan työssä itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta osallistua omaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallistuminen kuiten-

12 12 kin edellyttää tietoja esimerkiksi terveydestä, sairaudesta, terveyden edistämisestä ja erilaisista vaihtoehdoista sekä valintojen vaikutuksista. Näitä tietoja terveydenhoitajan tulisi välittää niin, että asiat tulevat ymmärretyiksi ja ihmiset pystyvät saamansa tiedon perusteella tekemään valintoja ja päätöksiä. (Urjanheimo 2004, 20.) Varhaisen puuttumisen käsitteelle on etsitty vaihtoehtoisia käsitteitä, jotka paremmin kuvaisivat asiaa. On ehdotettu esimerkiksi varhaista tukemista, varhaista vastuuta, puheeksi ottamista, huolehtimista ja välittämistä. Terveydenhoitajan työssä puuttuminen tarkoittaa käytännössä asiaan tarttumista heti, kun huolestuttavia merkkejä ilmenee. Aito ja vilpitön huoli on terveydenhoitajan ammattieettinen velvoite. Sen ei kuitenkaan pidä asettaa uhkia tai pelkoja ihmisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta. Puuttuminen sisältää vastuunoton ja väliintulon ja se kuuluu virkatehtäviin siinä vaiheessa, kun tilanne sitä vaatii. (Laitinen 2003, 26.) Varhaisella puuttumisella pystytään ehkäisemään monien ongelmien paheneminen. Perheen tilanteesta nousevien kysymysten avulla terveydenhoitaja pyrkii ohjaamaan vanhempia pohtimaan ja ymmärtämään omaa toimintaansa ja kokemuksiaan. Vanhemmat tulevat samalla tietoisemmiksi omista voimavaroistaan, selviytymiskeinoistaan ja kyvyistään. Terveydenhoitajan roolina on kannustaa löytämään erilaisia, mahdollisesti uusia toimintatapoja, joiden avulla perhe selviytyy itse terveyteensä liittyvistä käytännön ongelmatilanteista. (Jakonen ym ) Päihdeongelman kanssa tekemisiin joutuvan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy selvittää itselleen, miten pystyisi parhaiten olemaan hyödyksi sen ehkäisyssä ja hoidossa. Keskusteluun päihteistä tulee valmistautua henkisesti ja selvittää itselleen oma näkemys, asiakkaan ajatukset ja kokemukset sekä tosiasiat, joihin oma näkemys perustuu. (Viljainen 2003, 24.) Tupakointi ei ole yksityisasia. Moni altistuu tupakan savulle tahtomattaan. On myös muistettava, että tupakointiin puuttuminen ei rajoita yksilönvapautta ja jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi antaa ohjausta sekä tukea tupakoinnista vieroittuvalle. (Tuomainen 2004.)

13 13 3 TUPAKOINNIN VAIKUTUKSET JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS 3.1 Tupakointi Suomessa Päivittäin tupakoivien osuus Suomen väestöstä vuonna 2004 oli 23 % eli runsas viidennes. Miehistä 27 % ja naisista 20 % tupakoi päivittäin. Satunnaisesti aikuisista tupakoi noin 7 %. Vuodesta 1980 tähän päivään, miesten tupakointi on vähentynyt ja naisten tupakointi on pysynyt lähes samalla tasolla. (Tilastokeskus 2005.) Suomessa keskimäärin 15 % raskaana olevista naisista tupakoi. Alle 19-vuotiaista raskaana olevista tupakoi 37 % ja vuotiaista 23 %. Näin ollen ongelma keskittyy nuoriin äiteihin. Erityisen selvästi raskauden aikaisessa tupakoinnissa näkyvät äitien koulutuserot: vähemmän koulutusta saaneiden ryhmässä joka neljäs tupakoi. (Patja & Haukkala 2004, 27.) Lisääntynyt nuorten naisten tupakointi voi mahdollisesti nostaa myös raskaana olevien ja pienten lasten vanhempien tupakointilukuja. Erilaiset kuormittavat ja rasittavat elämäntilanteet lisäävät nuorten ja naisten tupakointia. Raskauden aikana tupakoinnin lopettaneista äideistä osa aloittaa tupakoinnin uudelleen lapsen synnyttyä. Tämä on todennäköisempää silloin, kun lopettamisen perusteena on ollut lapsen terveys eikä äidin oma terveys. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 202.) Lasten ja nuorten tupakointi ei ole vähentynyt, vaikka koululaisiin on suunnattu vuosia valistusta. Aikuisille sairastumisen todennäköisyys on ajallisesti lähempänä, joten he suhtautuvat tupakoinnin haittoihin nuoria vakavammin. (Pietinalho 2003, 4701.) 3.2 Nikotiiniriippuvuus On tärkeää ymmärtää mistä riippuvuudessa on kysymys, jotta asiakasta voidaan auttaa. Amerikan psykiatrinen yhdistys on määritellyt päihderiippuvuu-

14 den keskeiset kriteerit, jotka tupakointi myös täyttää. Yhdistyksen mukaan kemiallinen riippuvuus edellyttää vähintään kolmen kriteerin täyttymistä: Ihmisellä on voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää ainetta. 2. Kyky kontrolloida käytön aloittamista ja lopettamista ja käytettävän annoksen määrää on heikentynyt, ja ainetta käytetään yhä useammin ja käyttöön on jatkuva halu. Lopetusyritykset epäonnistuvat. 3. Kun aineen käyttö lopetetaan tai sitä yritetään vähentää, alkavat fysiologiset vieroitusoireet. 4. Ihminen tarvitsee ainetta entistä suuremman annoksen päihtymystilan tai toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi ja sietokyky kasvaa. 5. Käyttöön keskitytään siten, että muita mielihyvän lähteitä ja kiinnostuksen kohteita laiminlyödään ja aineen hankkimiseen, käyttämiseen ja vaikutuksesta toipumiseen käytetään paljon aikaa. 6. Ihminen käyttää ainetta jatkuvasti, vaikka tiedostaakin sen haitat. (Hildén 2004, ) Riippuvuus on siis määriteltävissä lääketieteellisesti. Suomessa nikotiiniriippuvuus on määritelty sairaudeksi vuodesta 2003 lähtien. Asiakkaan käyttäytymistä on helpompi ymmärtää kun tiedostetaan, että nikotiiniriippuvuus on fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen sairaus. (Hildén 2004, 25.) Nikotiiniriippuvuus on nopeasti kehittyvä ja sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille sekä nikotiinin aineenvaihdunta maksassa (Käypä hoito 2002). Tupakansavussa on yli neljätuhatta eri aineosasta ja näistä sadat ovat karsinogeenisia. Riippuvuuden syntymisen kannalta keskeisin on kuitenkin nikotiini, joka on keskushermostoa stimuloiva aine. Tupakansavun sisältämät nikotiinimolekyylit saavuttavat hermosolujen reseptoreita sisältävät aivojen palkitsemis- ja oppimiskeskukset alle kymmenessä sekunnissa. Lisäaineet ja karsinogeenit tekevät tupakasta saatavan nikotiinin elimistölle helpoksi vastaanottaa ja käyttää. (Hildén 2004, 25.) Nikotiinin vaikutukset johtuvat lähinnä sen aikaansaamista muutoksista muihin aivojen välittäjäaineisiin, kuten esimerkiksi dopamiiniin, norepinefriiniin, serotoniiniin ja B-endorfiiniin. Nikotiinin vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi piris-

15 15 tymistä, hyväolontunnetta ja ruokahalun vähenemistä. Toistuva tupakansavu aiheuttaa pysyviä muutoksia hermosoluissa aivoissa. Aivot vastaanottavat nikotiinia ja tarvitsevat sitä yhä suurempia annoksia. Jo 1 2 kuukauden säännöllisen tupakoinnin jälkeen on aivoissa nähtävissä muutoksia. (Hildén 2004, ) Tupakoinnin aloittamisen ja jatkamisen taustalla on useita eri tekijöitä, kuten esimerkiksi riippuvuusalttius, persoonallisuus ja elinympäristö. Merkittävin vaaratekijä tupakoinnin aloittamisessa on ikä. Tupakointi aloitetaan länsimaissa keskimäärin 14-vuotiaana ja aloittamiseen liittyy sosiaalisia tekijöitä. (Käypä hoito 2002.) Tupakkariippuvuutta mittaava Fagerströmin testi on tunnetuin nikotiiniriippuvuustesti. Sen kuuteen kysymykseen vastaamalla selviää tupakoijan riippuvuusaste. Testistä on myös lyhyempi kahden kysymyksen versio (Huovinen 2004, 45.) Riippuvuuden arvioinnilla on merkitystä, kun tupakoija valitsee korvaushoitotuotetta. Esimerkiksi valitseeko nikotiinilaastarin tai nikotiinipurukumin. Vieroitusoireiden ilmaantuminen voi olla hyvinkin yksilöllistä. Vaikka tupakoija saisi riippuvuustestistä korkean pistemäärän, se ei aina ennakoi vaikeaa tupakoinnin lopettamista. (Vierola 2004, 324.) 3.3 Tupakoinnin vaikutukset terveyteen Sikiöön kohdistuvat haitat Yli kolmenkymmenen vuoden ajan on tiedetty, että raskaana olevan tupakointi aiheuttaa haittoja kehittyvälle sikiölle sekä on riski myös äidille (Patja & Haukkala 2004, 25; Nieminen 1999, 89). Riski ennenaikaiseen synnytykseen kasvaa ja siihen liittyy aina sikiön kohonnut kuolleisuus ja komplikaatioriski. Tupakoivat naiset saavat enemmän spontaaneja abortteja. Riski on annosvasteinen, eli mitä enemmän polttaa, sitä suurempi riski on saada erilaisia komplikaatioita. Keskenmenojen yleisyyttä on vaikea arvioida, koska kaikki eivät tule lääkärien tietoon. (Patja & Haukkala 2004, )

16 16 Odottavan äidin tupakointi pakottaa myös sikiön tupakoimaan, mutta myös äidin oleskelu savuisessa ympäristössä aiheuttaa terveysriskin sikiölle ja vastasyntyneelle. (Rautalahti 2004.) Sikiö altistuu äidin polttaessa nikotiinille, häälle ja tupakan sisältämille raskasmetalleille, jotka ovat sille vahingollisia (Nieminen 1999, 89). Tupakoivien odottavien äitien lapset syntyvät keskimäärin g pienempinä ja riski pienipainoisuudelle on kaksinkertainen (Nieminen 1999, 90; Patja & Haukkala 2004, 27). Tupakka hidastaa sikiön kasvua vaikuttamalla sen kasvuympäristöön. Veren häkäpitoisuus kasvaa ja hapenmäärä vähenee sekä äidin että sikiön kudoksissa, kun äiti tupakoi. (Patja & Haukkala 2004, 27.) Istukka ei suodata nikotiinia eikä häkää, vaan ne kulkeutuvat sikiöön altistaen sikiön jopa suuremmille nikotiinipitoisuuksille kuin tupakoivan äidin. Nikotiini imeytyy keuhkoista äidin verenkiertoon ja kulkeutuu istukan sekä napanuoran kautta sikiöön ja aiheuttaa akuutin hapen puutteen eli hypoksian (Vierola 1994, 35.) Nikotiinin poistuminen sikiöstä tapahtuu hitaasti. Nikotiinin metaboliatuotteen, kotiinin puoliintumisaika on jopa tuntia. Nikotiini supistaa sikiön verisuonia ja johtaa näin sikiön pulssin kiihtymiseen jopa sykettä minuutissa. Ultraäänellä tutkittaessa on havaittavissa, että tupakoivien äitien sikiöiden hengitysliikkeet heikkenevät. (Nieminen 1999, 89.) Lapseen kohdistuvat haitat Lapsen kehittyvä elimistö on herkkä passiivisen tupakoinnin vaikutuksille, koska sen korjaus- ja puolustusmekanismit ovat vielä vajavaiset. Lapsilla on aikuisia vähemmän mahdollisuuksia välttää pakkotupakointia. (Rautalahti 2004.) Patjan ja Haukkalan (2004, 29) mukaan savuton koti on jokaisen suomalaisen lapsen perusoikeus ennen ja jälkeen syntymän. Suomessa noin 7 9 % lapsista altistuu tupakan savulle, joka on kansainvälisesti katsottuna vähäistä. Koska valtaosa julkisista tiloista on savuttomia, lapset altistuvat pääosin kotona ja autossa. YK:n lastenoikeuksien julistuksen mukaan tupakan savulle altistumista voidaan pitää lasten oikeuksien julistuksen vastaisena.

17 17 Savulle altistuvalla lapsella on lisääntynyt riski sairastua hengitystieinfektioille, kuten korvatulehduksiin, keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkokuumeeseen. Se myös lisää lapsen riskiä sairastua astmaan ja jo astmaa sairastavan lapsen oireita tupakan savulle altistuminen voi pahentaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 203.) Kotona tupakansavulle altistuminen lisää merkitsevästi lasten poissaoloja koulusta hengitysteiden sairauksien takia. Poissaoloja on erityisesti lapsilla, jotka sairastavat astmaa. (Vierola 2004, ) Jos työssäkäyvä isä tupakoi kotona, saa lapsi arvion mukaan vuoden aikana 30 savukkeen verran nikotiinia elimistöönsä. Jos taas kotiäiti polttaa sisällä, saa lapsi nikotiinia 50 savukkeen verran vuodessa. Molempien vanhempien tupakansavulle altistuminen tuo lapselle nikotiinia 80 savukkeen verran. Riski terveydelle on sitä suurempi mitä pienempi lapsi on. (Vierola 2004, ) Tupakointi imetysaikana lisää selkeästi lapsen riskiä sairastua ylähengitystietulehduksiin toistuvasti, sekä myös astmariski kasvaa. Alttius myöhemmin ilmeneville vaikeille kroonisille sairauksille on mahdollista. Koliikkivaivojen ja unihäiriöiden sekä myös pahoinvoinnin, vatsakipujen ja ripulin riski kasvaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 203.) Tutkimuksessa, joka on tehty 4 11-vuotiaille lapsille, on todettu tupakansavulle altistuneiden lasten maitohampaissa olevan reikiä kaksi kertaa useammin kuin niillä, jotka eivät ole altistuneet savulle. Yksinkertainen selitys tälle on se, että kariesta eli hampaiden reikiintymistä ylläpitävä streptokokkibakteeri viihtyy tupakoijan suussa, jossa on nikotiinia, ja se tarttuu lapseen esimerkiksi suukottelun välityksellä. Lapsella erittyy vähemmän sylkeä, ja hänen puolustusmekanisminsa ovat vasta kehittymässä, joten hampaiden reikiintymiskynnys on alhainen. Lapsilla, jotka altistuvat tupakansavulle, on veressään 20 % matalammat C-vitamiinipitoisuudet, kuin niillä lapsilla, joiden kotona ei tupakoida. Altistuminen laskee tämän tärkeän vastustuskykyä lisäävän vitamiinin pitoisuutta lapsilla. (Vierola 2004, ) Lasten kognitiivista kehitystä seuranneissa tutkimuksissa on eri kulttuureissa havaittu samansuuntaisia tuloksia. Vanhempien tupakoinnilla on annosvasteinen suhde lapsen riskiin kärsiä oppimiseen liittyvistä vaikeuksista.

18 Mahdollisia riskejä arvioitaessa tulisi ottaa huomioon äidin tupakoinnin kesto, tiheys ja altistumisen ajankohta. (Patja & Haukkala 2004, 28.) Vanhempiin kohdistuvat haitat Kaikilla ei ole samanlaista geneettistä taipumusta sairastua. Vaikka keskimääräistä useampi sairastuu omien tapojensa ja tottumustensa seurauksena, kaikki eivät esimerkiksi sairastu sepelvaltimotautiin rasvaisen ruoan syömisen vuoksi. Tämä pätee myös tupakoinnissa. Noin puolet tupakoivista kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin ennenaikaisesti. Haittaa tupakointi aiheuttaa kaikkialla minne savun 4000 eri ainetta pääsee. Tupakoivat ihmiset sairastavat kaksi kertaa enemmän kuin tupakoimattomat. Varhaisimmat tupakoinnin haitat näkyvät muutaman vuoden kuluttua hampaissa. Hampaiden kiille kärsii, hampaat värjäytyvät ja limakalvojen huono kunto aiheuttaa pahanhajuisen hengityksen. Myös haju- ja makuaisti heikkenee. Tupakasta löytyy myös ihoa vanhentavia tekijöitä. Tupakointi muuttaa ihon kollageenia ja rypistää ihoa. Iho voi näyttää myös kalpealta, koska nikotiini supistaa pintaverisuonia. (Pietinalho 2003, ) Tupakoinnin merkittävimpiä terveyshaittoja naisilla ilmenee keuhkoissa, mutta myös sepelvaltimotaudin ja sydänveritulpan riski kasvaa. Eniten tupakoitsijan elinikää vähentävät tupakoinnista johtuvat sydän- ja verisuonisairaudet. Tupakoinnin lopettaminen kuitenkin pienentää sydänveritulpan riskiä muutamassa vuodessa jopa lähes tupakoimattomien tasolle. Myös aivoveritulpan ja -verenvuodon riski tupakoivilla kasvaa. (Vierola 1994, 17.) Tupakointi on yksi tekijä vuosittaisen sydän- ja verisuonikomplikaation aiheuttaman kuoleman taustalla. Yksin tupakka on tekijänä noin joka viidennessä sydänkuolemassa ja osatekijänä se on yli puolissa sydänkuolemissa. Muita altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi geenit ja eläinrasvoja runsaasti sisältävä ruokavalio. (Pietinalho 2003, 4703.) Myös hedelmällisyys on naisilla sekä miehillä heikentynyt tupakoinnin seurauksena. Miehillä tupakointi vähentää potenssia. Enemmistö keskiikäisistä erektiohäiriöpotilaista tupakoi. (Pietinalho 2003, 4702.) Raskaaksi

19 tulon mahdollisuus pienenee tupakoinnin myötä ja se voi aiheuttaa myös lapsettomuutta (Vierola 1994, 17). 19 Luukadon yksi riskitekijä on tupakointi ja siihen liittyvä elämäntapa. Tupakointi häiritsee luuston kasvua sekä kasvuiässä että koko naisen elämän ajan. (Vierola 1994, 18.) Pienemmän luumassan, kevyen ominaispainon, vähemmän kuormittavan työn sekä menopaussin vaikutuksen vuoksi naisilla on suurempi riski sairastua osteoporoosiin kuin miehillä. Tupakointi aikaistaa vaihdevuosia ja lisää tätä alttiutta entisestään. Tupakointi vaikuttaa myös luun aineenvaihduntaan haitallisesti, koska se lisää luun hajoamista. (Pietinalho 2003, 4702.) Naisten kannalta merkittävimpiä tupakoinnista aiheutuvia syöpäsairauksia ovat keuhkosyöpä ja kohdunkaulansyöpä. Muutenkin tupakka on syöpäsairauksien suurin yksittäinen aiheuttaja ja riskitekijä. (Vierola 1994, 18.) Keuhkosyövistä 90 % on tupakoinnin aiheuttamia. Naisilla tautitapaukset ovat hitaasti nousussa ja miehillä taas laskussa, kun huomioidaan muutosta tupakoinnissa vuoden viiveellä. (Pietinalho 2003, 4703.) Viimeaikaisten tutkimusten mukaan naiset sairastuvat yhtä helposti ja jopa vähäisemmästä tupakointimäärästä keuhkoahtaumatautiin. Tautia on pidetty aikaisemmin miehille tyypillisempänä. Tautia ei voida parantaa, mutta lopettamalla tupakointi, se voidaan pysäyttää. (Pietinalho 2003, 4703.) 4 TERVEYDENHOITAJA VIEROITTUMISEN TUKENA NEUVOLASSA 4.1 Tupakoinnista vieroittautuminen ja muutosvaihemalli Vieroittumisyritykset ja vieroittuminen ovat miesten ja naisten keskuudessa lähes yhtä yleisiä. Vähemmän tupakoivilla ja nuoremmilla on yleensä enemmän lopettamisyrityksiä. (Huovinen 2004, 53.) Tupakasta vieroittuminen on hyvä ymmärtää aikaa vievänä käyttäytymisen muutoksena ja ponnisteluja

20 20 vaativana oppimisprosessina lopputuloksesta riippumatta. Motivoituminen lopettamiseen tupakoijien keskuudessa vaihtelee. Motivoitumista elämäntavoissa tapahtuviin muutoksiin voidaan kuvata Prochaskan ja DiClementen muutosvaihemallilla. (Käypä hoito 2002.) Muutosvaihemallin mukaan, esiharkinta- eli välinpitämättömyysvaiheessa tupakoitsija ei reagoi lopettamiskehotuksille ja hän ei ole ajatellut muuttua tai muuttaa käyttäytymistään. Hän ei vielä tiedosta ongelmaansa. Harkintavaiheessa hän alkaa miettiä tupakoimattomuuden etuja ja suhtautuu myönteisesti tupakoinnin lopettamiseen. Hän myös lukee siihen liittyvää kirjallisuutta. Olisi tärkeää että tupakoitsijaa lähestyttäisiin oikealla tavalla ja hänen annettaisiin itsensä tehdä lopettamispäätös. (Hildén 2004, ) Tupakoinnin lopettamisen tulisi lähteä tupakoivan omista lähtökohdista, koska vieroittuminen tupakasta on aina yksilöllistä. Tupakoivan monimuotoinen tukeminen sekä uusien toimivien työtapojen löytäminen on haasteellista. (Miettinen 2003, 35.) Valmistelu- eli päätöksentekovaiheessa tupakoitsija on päättänyt muuttua ja alkaa suunnitella muutosta. Hän voi olla epävarma siitä, miten hän muutoksen toteuttaa ja siten tarvitseekin tukea keinojen löytämiseen. Toimintavaiheessa tupakoitsija ottaa askelia muutoksen suuntaan. Tupakoitsija muokkaa käyttäytymistään ja on hyvin altis stressille. Hän voi kaivata hyvin paljon ulkopuolista tukea. Henkilön päihteidenkäyttö ja siihen liittyvät uskomukset muuttuvat tässä vaiheessa. Pysyvän tupakoimattomuuden eli ylläpitovaiheessa on tupakointi loppunut ja tavoitteena on ylläpitää tupakoimattomuutta. Keskeistä tässä vaiheessa on tiedostaa riskitilanteet ja vahvistaa vaihtoehtoista käyttäytymistä. (Hildén 2004,34.) Tulokset vieroitushoitojen vaikuttavuudesta ovat suuntaa-antavia ja kaikista vieroitushoidoista ei ole suomalaisia tutkimuksia. Suomalaiset tupakoijat yrittävät lopettaa tupakoinnin noin 3 4 kertaa ennen kuin onnistuvat siinä pysyvästi. Kolme neljästä aloittaa tupakoinnin uudelleen kolmen kuukauden kuluessa. (Käypä hoito 2002.) Tupakoinnin vaaroilla pelottelu tehoaa yleensä huonosti. Terveysmainonta eli tupakoimattomuuden ja tupakoinnin lopettamisen hyödyistä puhuminen saat-

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tule, kuule ja osallistu

Tule, kuule ja osallistu Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.3.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Tupakoinnin puheeksi ottaminen Vieroittaja viekö tupakointiin

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito

Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Käypä Hoito suositus: Tavoite Kaikkialla terveydenhuollossa

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka. Kiinteä osa työhyvinvointia Savuton työpaikka Kiinteä osa työhyvinvointia Sisällys Savuton työpaikka 2 Savuton työpaikka 3 Miten savuton työpaikka saadaan aikaan? 5 Työpaikka on savuton 6 Paras Savuton Työpaikka -kilpailu 7 Stumppi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

HYVÄ TIETÄÄ ÄIDIN TUPAKOIDESSA MYÖS SIKIÖ TUPAKOI

HYVÄ TIETÄÄ ÄIDIN TUPAKOIDESSA MYÖS SIKIÖ TUPAKOI Ohessa kaksi eri versiota oppaasta Ensimmäisen version voi tulostaa yksipuolisena Toisen version voi tulostaa kaksipuolisena, jolloin oppaasta saa selailtavan leh sen Tuloste aessa varmista, e ä sivut

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Mites se tupakointi? Perheen tupakoimattomuuden tukeminen. Kristiina Patja KTL

Mites se tupakointi? Perheen tupakoimattomuuden tukeminen. Kristiina Patja KTL Mites se tupakointi? Perheen tupakoimattomuuden tukeminen Kristiina Patja KTL www.ktl.fi Aiheet Mitä on tupakka? Kehikko: Mikä on perhe? Lapsen oikeudet Lapsen elinkaari ja tupakka Raskausajan tupakointi

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot