Potilas. Suomen. lehti. 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilas. Suomen. lehti. 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille"

Transkriptio

1 Suomen Potilas lehti 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille 1

2 Suomen Potilas lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26 Suomen Potilaslehti 3/2007 Seuraava 4/2007, talvinumero, ilmestyy joulukuun lopulla ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 15. marraskuuta 2007 Tämän numeron sisältöä: Pääkirjoitus: Hoitohenkilökunta maalitauluna... 3 Ledare: Personalen som måltavla...4 Ikäihmisten hoito ja elämä, via dolorosa - tuskien tie...6 Ääniä eduskunnasta...10 Terveys Hyvä olo-messut...13 Tutkimus potilaiden ja kansalaisten näkemyksistä biolääketieteeseen...14 Kalevi Ellilän väitöstilaisuus...16 Potilasvakuutusjärjestelmä on onnistunut tehtävässään...17 Diabetesliiton suositteleman diabetesruokavalion terveysvaikutukset on tieteellisesti tutkittu...18 Niin kevyttä, että Taivaaseen lentää...20 Potilaat ottavat yhteyttä...21 Terveyspalvelujen puolesta nälkälakkoon...23 Hoitopaikkana koti, hoitovirhe on potilaalle kriisitilanne...24 Jäsenjärjestöjen yhteystiedot ja järjestösivut...26 Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti ISSN Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen ( ) Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike. Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 13 euroa (sisältää postituksen kotimaassa), sivunvalmistus Ars Today (Helsinki), paino Priimus Paino Oy (Loimaa) Kansikuva J.A. Arhinen, Helsingin tuomiokirkko ja kauppatori ympäristöineen Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh , fax sähköposti kotisivut Pankkiyhteys Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen siht., Varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Pirkko Etelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Arja Nurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth, Runa Reimavuo, Inka Svahn. 2 Painos kpl

3 Hoitohenkilökunta maalitauluna Suomalaisen sairaanhoidon ja senioriväestön hoivatyön haasteet ovat tulleet kaikille tutuiksi. Kaikille lienee jo selvää, että elämme kohta - osin jo nyt - perin mahdottomassa yhtälössä. Sen yhtälön mukaan Suomessa on jatkuvasti yhä enemmän, yhä iäkkäämpiä hoidettavia ja yhä vähemmän hoitajia. Kun tähän yhtälöön lisätään edelleen sairaanhoitohenkilökunnan palkkojen alhaisuus, niin lievimminkin ilmaistuna voidaan sanoa tilannetta huolestuttavaksi. Ala on raskas ja palkka surkuteltavan alhainen työn vaativuuteen, vastuullisuuteen ja rasittavuuteen nähden. Se ei houkuttele alalle tällä hetkellä. Oikeastaan pitää ihmetellä, minkälaisilla houkuttimilla suomalaiset sairaanhoitoyksiköt ovat koettaneet saada ulkomaille kertaalleen siirtyneitä hoitajia palaamaan kotimaahansa. Vaikka tämä paluumuuttoon houkutteleva toiminta perustuisi ajatukseen, että koti-ikävä painaisi niin paljon, niin rajansa siinäkin nostalgiassa on. Pikemminkin tulisi miettiä niitä keinoja, joilla estettäisiin ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan pako alalta. Hoitajien palkkaongelmasta on keskusteltu niin paljon, että nyt voidaan vain odottaa tekoja ja korotuksia. Puheet on puhuttu. Jos halutaan, että meitäkin joku vielä joskus hoitaa ja että potilaillakin olisi auttajansa, niin palkkoja on saatava hilattua jollakin tavalla ylöspäin. Hoitajat tuskin enää edes lakkoilevat, he yksinkertaisesti päättävät jaloillaan, lopettavat työnsä ja muuttavat joko ulkomaille taikka muihin töihin. Parhaassakin tapauksessa tyytymättömät ja työtaakkaansa uupuneet hoitajat ja lääkärit siirtyvät yksityisten laitosten ja vastaanottojen leipiin. Yksityisen sektorin osuus sairaanhoidossa ja hoivatyössä varmasti kasvaa, mutta kykeneekö se korvaamaan kattavasti julkista sairaanhoitosektoria? Kaiken edellä kerrotun varjoon on usein jäänyt toinen ongelma: hoitohenkilökuntaan kohdistettu väkivalta. Paavo Koistinen. Sairaanhoitajia ja lääkäreitä uhataan yhä useammin julkisen sairaanhoidon piirissä. Kun meillä vallitsee sellainen käsitys, että aggressiiviset ja väkivaltaisetkin potilaat pitää hoitaa, niin ensimmäisenä maalitauluna ovat sairaanhoitajat ja lääkärit. Kysymyksessä on ilmiö, joka entisestäänkin vierottaa hoitoalan osaajia joko vaihtamaan alaa tai siirtymään yksityiselle sektorille, jossa potilaat valikoituvat paremmin. Jos joku sekakäyttäjä tai alkoholisti kuolee poliisin putkaan, juttu päätyy otsikoihin ja asiaa selvitellään juurta jaksaen. Jos sekavassa tilassa oleva sekakäyttäjä murjoo häntä hoitavaa ja auttavaa henkilökuntaa, niin asiasta ei juuri puhuta. Oikeusministeriö on onneksi ryhtynyt selvittämään tilannetta. Hyvä sinänsä, mutta taas odotetaan toimenpiteitä sanojen ja pohdintojen sijasta. Nyt tarvitaan 3

4 Suomen Potilas lehti selkeitä ohjeita ja toimintavaltuuksia häirikköpotilaiden kanssa vastakkain joutuville. Suomessa potilas voi halutessaan kieltäytyä hoidosta. Ääritapauksessa vaikka se kolkolta kuulostaakin kuoleva potilas voi kieltäytyä nesteestä ja ravinnostakin. Voisimmeko ajatella, että riehuva, sylkevä ja hakkaava potilas kieltäytyy käytöksellään hoidosta ja hänet voi siirtää vartijoiden taikka henkilökunnan huostaan. Hoitoa toki saa, jahka henkilö rauhoittuu. Ketään ihmistä ei voi velvoittaa auttamaan taikka hoitamaan toista oman henkensä ja terveytensä kustannuksella. Hoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivaltailmiö kertoo ajastamme ja sen haasteista: myös narkomaanit, sekakäyttäjät ja alkoholistit ikääntyvät ja sairastuvat. Kun nämä sitten ilmaantuvat omista piireistään julkisen terveydenhuollon piiriin, niin konflikti on valmis. Idealismi karisee myös aika rajusti, kun ollaan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei enää saa järkevää puhekontaktia. Ja vaikka saisi, niin riittävän pitkään jatkunut aivojen kemiallinen käsittely saattaa aiheuttaa sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Jos tällainen potilas yhtäkkiä saa mielenjohteen, että hänelle ollaankin tekemässä pahaa, niin taas ensimmäisenä maalitauluna ovat hoitajat. Mikäli väkivaltaisten potilaiden ongelmiin ei puututa, edistetään myös yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumista. Poliklinikoilla ja terveyskeskuksissa riehuva sekava potilas aiheuttaa ympäristössään pelkoa ja ahdistavan tunnelman. Suurin osa potilaista on niin sanottuja tavallisia ihmisiä, joukossa usein enemmän vanhuksia. Ei ole kovinkaan miellyttävää maata vaikkapa nilkka murtuneena, pahoinvoivana taikka muuten heikkokuntoisena tilassa, jossa joku arvaamattomasti riehuva henkilö terrorisoi ympäristöään. Yhä useampi henkilö sairastuessaan hankkiutuu jo lähtökohtaisesti yksityiselle sektorille. Vähemmissä varoissa oleville ihmisille tämä ei kuitenkaan onnistu. Emme kai me todellakaan halua sellaista sairaanhoitojärjestelmää, jossa julkinen sektori toimii vajaalla miehityksellä ja väkivallan terrorisoimissa oloissa? Samalla paremmalla maksukyvyllä varustetut potilaat siirtyvät yksityisen sektorin piiriin ja yhteiskunta jakautuu entisestään. Ja sairaanhoitohenkilökunta siirtyy pois alalta. Sen lisäksi, että hoitohenkilökunnan palkkoihin on saatava korjaus, on henkilökuntaa itseään tehokkaammin varjeltava väkivaltaisilta potilailta. Se edellyttää hoitajan oikeutta kieltäytyä hoitamasta väkivaltaista ja uhkaavaa potilasta. Potilailla on myös oikeus vaatia saada hoitoa sellaisessa ympäristössä, jossa ei tarvitse pelätä muita potilaita. Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Personalen som måltavla 4 dar sig på att hemlängtan skulle väga tungt, finns det även en gräns för nostalgi. Snarare borde man finna lösningar som skulle hindra vårdpersonalens flykt från branschen. Vårdarnas löneproblem har diskuterats så mycket, att nu förväntas handlingar och löneförhöjningar. Tal har redan hållits. Om man vill, att någon skulle vårda oss och att patienterna har någon som hjälper sig, bör lönerna på något sätt lyftas upp. Knappast vill vårdarna ens strejka, de helt enkelt besluter med fötterna och avgår från arbetet, flyttar till utlandet eller övergår till andra yrken. Missnöjda och stressade skötare och läkare kan i bästa fall söka sig till privata inrättningar och mottagningar för att få sitt bröd. Den privata sektorns andel av sjukvård och om- Utmaningarna inom den finlänska sjukvården och äldre omsorgen har blivit bekant för oss alla. Det torde också vara klart, att vi snart lever - delvis redan nu - i ganska omöjlig ekvation. Enligt den ekvationen har Finland kontinuerligt allt fler och äldre personer, som behöver vård och i allt lägre grad skötare. Om man till ekvationen ytterligare sätter vårdpersonalens låga löner, kan man lindrigt uttryckt säga att situationen är alarmerande. Branschen är tung och lönen beklagansvärt låga i förhållande till arbetets krav, ansvar och belastning. Arbetet lockar inte till sig just nu. Egentligen bör man förundra sig över, med vilka lockmedel de finska sjukvårdsenheterna försöker få de skötare, som en gång flyttat utomlands att återvända till hemlandet. Fastän tanken att locka återflyttare grunsorg ökar troligen, men förmår dessa täckande ersätta den offentliga sjukvården? I skuggan av vad som tidigare berättats finns ett ännu mera brännande problem: nämligen våld mot vårdpersonalen. Sjukskötare och läkare hotas allt oftare inom den offentliga sektorn. Hos oss råder en sådan uppfattning, att aggressiva och våldsamma patienter måste vårdas, då blir den första måltavlan sjukskötare och läkare. Det blir då frågan om en företèelse som skrämmer kunniga skötare och får dem att antingen byta bransch eller övergå till den privata sektorn, dit patienterna utväljs bättre. Om någon patient som är blandmissbrukare eller alkoholist dör i polisförvaring, kommer saken till media och utreds mycket grundligt. Om en förvirrad blandmissbrukare är våldsam och behandlar

5 den hjälpande personalen illa, talar man knappast alls om saken. Justitieministeriet har som tur är, börjat klarlägga situationen. Detta är bra, men även nu väntar man på handlingar i stället för ord och överväganden. Nu behövs tydliga instruktioner och verksamhetsbefogenheter för dem, som tar emot aggressiva patienter. I Finland kan patienten, om han så önskar, neka att ta emot vård. I yttersta fall - fastän det verkar dystert - kan en döende patient neka att ta emot vätska eller näring. Kunde vi tänka, att en patient som härjar, spottar och vars beteende är aggressivt genom sitt uppförande nekar till vården, så att man kunde föra honom till uppsikt av väktare eller personal. Han får naturligtvis vård, när han har lugnat ner sig. Man kan inte tvinga en människa att hjälpa eller vårda en annan på bekostnad av sitt eget liv eller sin hälsa. Våldet som riktar sig mot vårdpersonalen berättar en del om den tid vi lever i och om dagens utmaningar som finns: narkomaner, blandmissbrukare och alkoholister blir också äldre och insjuknar. När dessa senare uppenbarar sig ut ur sin egen krets till det offentliga vårdsystemet, är konflikten klar. Idealismen skakas också grundligt, när man kommer i kontakt med sådana människor, som inte kan nås genom en förnuftig kommunikation. Och även om man skulle försöka få en kommunikation, har den kemikaliska behandlingen av hjärnan pågått tillräckligt lång tid, och förorsakat sådana osäkerhetsfaktorer, som kan vara livsfarliga. Om en sådan patient plötsligt får en ingivelse, att någon gör honom illa, är skötarna den första måltavlan. Om man inte ingriper i problemet våldsamma patienter, befrämjar man sönderfallet av jämlikhet i samhället. En patient som härjar och är desorienterad på poliklinik eller hälsocentral förorsakar skräck- och ångestkänslor för sin omgivning. Största delen av patienterna är så kallade vanliga människor, en större del åldringar. De är inte speciell tilltalande att ligga exempelvis med bruten vrist, illamående eller i mycket svagt tillstånd, om en oberäknelig härjande person terroriserar i omgivningen. Allt fler personer söker sig initialt till privata sektorn. För mindre bemedlade personer lyckas detta inte. Vill vi ha ett sådant sjukvårdssystem, där den offentliga sektorn fungerar underbemannad och i en omgivning med våld och terrorism? Samtidigt som patienter med bättre betalningsförmåga går över till privata sektorn och samhället delas ytterligare. Vårdpersonalen lämnar då branschen. Förutom att vårdpersonalens löner bör öka, bör personalen själv skyddas effektivare från våldsamma patienter. Detta förutsätter att skötaren har rätt att neka till att ge vård åt patienter som är våldsamma och hotande. Patienterna har också rätt att kräva att få vård i i en sådan miljö, där man inte behöver vara rädd för andra patienter. Paavo Koistinen Finlands Patientförbund ordförande Jokainen meistä tarvitsee aikanaan hoivaa ja hoitajia. Kuva Helsingin Kustaankartanon vanhusten keskuksen tapahtumapäivästä Var och en av oss behöver i sinomtid vård och vårdare. Bild från happeningdagen 2007 på Gustavgårds åldringscentral i Helsingfors. 5

6 Suomen Potilas lehti Professori Sirkka-Liisa Kivelä Ikäihmisten hoito ja elämä, via dolorosa - tuskien tie Sirkka-Liisan Kivelän työpöydältä katsoen suomalainen ikäihmisten huolto on edelleen tunnelissa, johon valoa joudutaan odottamaan. Kivelä on niitä alan johtavia tutkijoita ja suunnittelijoita, jonka asiantuntemusta on voitu käyttää yhtä hyvin suurten linjojen kuin käytännön sovellutusten kartoituksissa yhteiskunnallista päätöksentekoa varten. Tänään tiedetään melko tarkkaan, mitä olisi tehtävä ja mitä tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, mutta määrätietoinen päätöksenteko ja rahoitukselliset ratkaisut eivät ole edistyneet ja ikäihmisten hätä lisääntyy, kuten tämänkin artikkelin keskeinen sisältö kertoo. Professori Sirkka-Liisa Kivelä. 6 Toimenkuva ja tehtäväkenttä kertovat hänen keskeisistä toimistaan opettajana, tutkijana ja käytännön toteuttajana: yleislääketieteen professori Turun yliopistossa, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkärin virat Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä, tehtävänä erikoissairaanhoidon ja perussairaanhoidon yhteistyö ja yhteensovittaminen, vanhustutkimuksia yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon tasolla, aiheina ikäihmisten masennus, kaltoinkohtelu, sydän- ja verisuonisairaudet, kaatumiset ja vastaavat tapaturmat sekä niiden ennaltaehkäisy, lääkehoitokysymykset, kaikki laajoja asiakokonaisuuksia. Masennus ja yksinäisyys taustalla laaja kirjo erilaisia ongelmia Ne ovat yleisiä iäkkäiden ongelmia ja niiden seurauksena on myös alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisääntynyt huolestuttavasti. Muutama luku kertoo karun totuuden: vakavasta masennuksesta kärsii 65 vuotta täyttäneistä 3 %, keskivaikeasta 5-6 %, mutta sitten lievä masentuneisuus on tosi yleistä. Noin joka kymmenes, eli %, kärsii lievästä masennuksesta. Kun kysytään, mistä masennus ja masennustilat johtuvat, niin voidaan sanoa, että ne kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä fyysisten sairauksien kanssa, joskin muina syinä ovat sitten vanhuusiän kaikki menetykset ja elämän vaikeudet; on yksinäisyyttä, ei ole kanssakäymistä muiden kanssa, tulee fyysinen sairaus ja sen seurauksena toimintakyky heikkenee eikä pysty osallistumaan. Masennustilan hankaluuksia ovat juuri nämä seurausvaikutukset. Yksinäisyyden ja alkoholin kierre Kun vanha ihminen asuu yksin, eikä välttämättä aina yksinkään, niin sairauksien seurauksena ahdistuneisuus lisääntyy ja vanhat ihmiset turvautuvat alkoholiin masennusta ja yksinäisyyttä torjuakseen. Näin syntyy sellainen kierre, että alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja johtaa muihinkin seurausvaikutuksiin. Jatkuva alkoholin käyttö myös ylläpitää masennusta. Se on masennuksen seuraus, mutta se johtaa siihen, että masennus ei parane selkokielellä sanottuna. Tähän kaikkeen liittyy alkoholismi ja se, että vanhusten itsemurhat ovat yleisiä eikä masentunut vanhus jaksa välittää oman liikunnantarpeensa hoitamisesta, toimintakyky heikkenee, hän laiminlyö ravitsemuksensa, laihtuu ja lihakset surkastuvat ja fyysinen kunto romahtaa siltä osin. Tällainen vanhus ei jaksa enää osallistua ja näin sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa vähenee ja vähenee ja yksinäisyys sen kun lisääntyy. Nämä ovat tällaisia yksilötason seurausvaikutuksia ja ne todella haittaavat merkittävästi kierteeseen joutunutta ja hänestä itsestään tuntuu, että hänestä ei ole mihinkään ja että hän on hirveän huono ihminen, hän ei jaksa mitään eikä kelpaa mihinkään. Masennuksen hoidossa musta aukko Meillähän on aika paljon kehitetty dementian eli muistisairauksien diagnostiikkaa ja tunnistamismenetelmiä, mutta iäkkäiden masennuksen hoito Suomessa on laiminlyöty. Lehdissä on kirjoitettu vain työikäisten masennuksesta ja hoitotarpeesta korkeiden virkamiestenkin suulla ja se tekee surulliseksi, koska muiden masennus ei vie heitä pois työelämästä ja sosiaalisista kontakteista siinä määrin kuin asianlaita on vanhusten kohdalla. Kaikenikäiset masennuspotilaat tarvitsevat asianmukaista hoitoa, mutta yhtä suurta väestöryhmää ei saa sulkea hoidon ulkopuolelle. Toimintakyvyttömyyden heijastusvaikutukset Iäkkäiden keskuudessa masennus on iso ongelma siksi, että se tekee heistä toimintakyvyttömiä. Se johtaa toisen avuntarpeeseen, se johtaa laitoshoitoon, palvelutaloihin eikä yhteiskunnassa nähdä, kuinka paljon se vie toimintakykyä ja että se ei ole yksinomaan vanhan ihmisen ongelma, vaan se koskettaa myös aviopuolisoa, koko perhettä ja jopa naapurustoa. Onhan kauhea tilanne, kun vanha ihminen vain itkee, on ahdistunut, juo ja sanoo tekevänsä itsemurhan, kun elämiseltä on pudonnut pohja pois. On paljon puhuttu dementiapotilaiden omaisten ongelmista, mutta masentuneiden omaisten ongelmista on puhuttu paljon vähemmän. Ja kun masen-

7 nus saavuttaa itsemurhatason, se on myös koko naapurustolle järkytys ja ongelma. Meiltä puuttuu koko hoitojärjestelmä, joka perustuisi vanhuspsykiatrian osaamiseen. Hoitolaitokset puuttuvat erikoiskoulutus ajettu alas Mielestäni vakavia masennustiloja varten meillä pitäisi olla vanhuspsykiatrian yksiköitä. Tällaisia hoitolaitoksia ei juurikaan ole. Koulutus erikoisalana aloitettiin 1980-luvun alussa, mutta lopetettiin 10 vuotta myöhemmin ja tästä johtuu, että erikoistumiseen tähtäävät lääkärit eivät ole siitä kiinnostuneita. Vanhuspsykiatria on ajettu meillä alas ja kun toimii perusterveydenhuollossa, ei ole ketään asiantuntijaa, jota voisi konsultoida ongelmissa. Keskivaikeaa ja lievää masennusta voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa, mutta siihen tarvitaan osaavat lääkärit ja osaava muu henkilökunta ja hoitoonhan kuuluvat näissä masennusryhmissä lääkkeet sekä psykologinen ja psykososiaalinen hoito. Lievään masennustilaan ei tarvita lääkkeitä, vaan pelkästään lääkkeettömät hoitomuodot riittävät. On paljon kansainvälistä näyttöä siitä, että esim. muisteluryhmillä, liikuntaryhmillä, sosiaalisen toiminnan ryhmillä, ravitsemuksesta huolehtimisella ja sosiaalisten yhteyksien kautta pystytään lievään ja jopa keskivaikeaan masennustilaan vaikuttaman erittäin hyvin tuloksin. Meilläkin on ollut tällaisia interventioita ja on pystytty osoittamaan, että näillä menetelmillä pystytään hoitamaan ainakin lievän ja keskivaikean masennuksen vanhuspotilaita. Samalla helpotetaan yksinäisyyttä, subjektiivista ongelmaa, jota en kuitenkaan pidä masennuksen veroisena sairautena. Kolmannen sektorin apu todella tarpeen Erittäin tärkeänä näen sen, että vanhuksilla olisi mahdollisuus osallistua, aktiivista toimintaa, järjestöt avustaisivat ja ystävyyssuhteita tuettaisiin ja olisi muistelu- ja liikuntaryhmiä. Kolmannelle sektorille tämä on vakava haaste. Järjestöjä ja niiden palveluja (mm. liikunta, ulkoilu, harrastukset, kerhot, kulttuuri, tukiverkot) tarvitaan monien sellaisten toimintojen organisointiin ja ylläpitoon, mihin mm. hoitajaresurssit eivät vielä riitä. Kolmas sektori tarjoaa myös osaamista, joka on syntynyt omaisia ja läheisiä hoidettaessa käytännön tarpeista ja voi siten täydentää ja auttaa virallista järjestelmää ja myös tuoda esiin uusia vaihtoehtoja. Vanhuuden ja vanhusten arvomaailma ympäristön ikäismi Tähän liittyy ongelmana länsimainen asenne, kammo vanhuutta ja kuolemaa kohtaan. Sen nähdään tuovan murheita ja ongelmia mukanaan ja johtavan lopulta kaiken päättymiseen. Taustalla saattaa olla oman kuoleman tai toimintakyvyn menettämisen pelko jo nuorellakin iällä. Sen kuvitellaan poistuvan, jos se kielletään ja työnnetään syrjään. Puhutaan mm. ikäismistä, ikärasismista käytännön torjuntakeinona. Kieltäminen ja mitätöinti taas aiheuttaa käsityksen, että on kysymys jostain toisarvoisesta ja huonosta asiasta. Pelko oman toimintakyvyn menettämisestä voi myös syntyä, kun työssään näkee ihmisiä, joille näin on käynyt. Läntisissä kulttuureissa arvostetaan nopeutta, rahanansaintaa, nippelitietoa, nuorille suunnattua markkinointia jne. Kokemus ja nk. hiljainen tieto eivät yllä samalle tasolle. Arvomaailmojen remontti Arvomaailmat pitäisi panna puntariin ja tuoda esiin myös kokemuksen ja laajaalaisten elämännäkymien tärkeys. Monien kansojen kulttuureissahan vanhuus ja kokemus ovat elämän kunnioituksen peruspilareita. - Ikäihmisillekin voisi suunnitella esimerkiksi omia vaatteita ja välineitä. Se on suuri ryhmä, joka voisi olla markkinoinnin kohde siinä missä muutkin. Tällainen järjestöaloite tehtiin äskettäin eräälle oppilaitokselle Helsingissä, mutta se kuivui kokoon, kun suunnittelijat ja ohjaajat kertoivat, että he eivät suostu suunnittelemaan vaatteita keski-iän ylittäneille! Suurten ikäluokkien vanheneminen tulee varmasti myötävaikuttamaan vanhuskuvan ja heidän arvomaailmansa kirkastumiseen. Ennen pitkää vanhuksia, joilla on rahaa, tarpeita ja vaatimuksia on kaikkialla ja he nostavat vaatimustasoaan. Kuntoutus pääasiassa ryhmätoimintaa Ikäihmisten kuntoutusta on tutkittu ja sitä pidetään merkittävänä elämisen laadun kohottajana. Se on rauhallisen ja ihmisarvoisen vanhuuden perustekijöitä. Kuntoutus kannattaa aina, sillä se voidaan mitoittaa kuntoutettavien tilanteen mukaan ja aivan huonokuntoinenkin voidaan kuntouttaa. Sellainen mielikuva on väärä, että ikäihmisiä ei voitaisi enää kuntouttaa fyysisesti. Tulokset ovat hyviä. Kuntoutuskin kärsii resurssipulasta, puuttuu henkilöstöä ja tiloja. Meillä ei ole lähimainkaan riittävästi esim. geriatrisen kuntoutuksen fysioterapeutteja, iäkkäiden liikunnanohjaajia on liian vähän ja sitten myös kuntoutustiloja todella iäkkäille soveltuvine laitteineen ja ohjaajineen. Kun fyysisesti kuntoutettavana on vuotias, on kysymys eri asiasta kuin lasten, nuorten ja työikäisten aikuisten kuntoutuksessa. Kuntoutuksen pitäisi olla intensiivistä ja jatkuvaa, että sen tuloksellisuus säilyisi. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon pitäisi olla keskeinen osa ikäihmisten elämää. Ryhmätoiminta ja ryhmäkuntoutus tuovat ihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ulottuville. Työikäisten yksilöterapiassa saadaan hyviä tuloksia, mutta ikäihmisten terapiassa ja kuntoutuksessa ryhmän merkitys ja sen sosiaalinen anti korostuvat. Ryhmä tuo voimaa jokaiselle, sanoo professori Kivelä. 7

8 Suomen Potilas lehti 8 Ylilääkityksen raskas taakka Keskeinen ongelma vanhusten lääkityksessä on tänään, että liian moni saa samanaikaisesti liian monta keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä, jolloin muisti heikkenee, saattaa esiintyä sekavuutta, älylliset kyvyt heikkenevät, syntyy fyysisiä tasapainohäiriöitä ja kaatuilua. Tässä on kysymys sen ymmärryksen puutteesta, että vanhan ihmisen aivot eivät kestä sitä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrää, joka monelle samanaikaisesti annetaan. Kansainvälisissä ohjeissahan korostetaan, että ei saisi olla käytössä samanaikaisesti enemmän kuin 2 psyyken lääkettä. Jos esim. käytetään opioideja (kipulääke) ja jotain muuta psyyken lääkettä, määrän pitäisi noudattaa tätä suositusta. Toinen ongelma syntyy siitä, että vanhukselle annetaan liian suuria lääkeannoksia. Vanhuksen lääkitys pitäisi aina aloittaa pienillä annoksilla ja seurata ilmeneviä vaikutuksia huolellisesti ja nostaa annostusta hitaasti päätyen pienimpään mahdolliseen, tehoavaan annostukseen. Kaikki psyyken lääkkeet aiheuttavat kaatumisvaaraa, yhtä hyvin opioidit kuin bentsodiatsepiinit (unilääke). Juuri äskettäin on ilmestynyt vanhusten lääkehoitoa kriittisesti tarkasteleva opas (Kivelä-Räihä), jossa on uusinta tietoutta lääkityksestä. Toinen professori Kivelän kirjoittama uusi kirja käsittelee uneen liittyviä asioita (Voimavaroja unesta hyvä uni iäkkäälle, Kirjapaja). Unen todellinen tarve ja unettomuus Unen tarve muuttuu iän myötä. Pienet vauvat esimerkiksi nukkuvat paljon, mutta ei heidän uneensa lääkityksellä puututa. Vanhemmiten uni muuttuu mm. siten, että tarve on vähäisempi ja esiintyy yöllisiä heräämisiä. Voidaan leikillisesti todeta, että moni ikäihminen nukkuu koiran unta. Se on normaalia eikä sitä tarvitse lääkitä. Normaalia unettomuutta on taas se, että ihminen nukkuu huonosti tai liian vähän ja on tämän seurauksena päivällä väsynyt. Tältä pohjalta iäkkäiden nukkumista ei juurikaan selvitetä. Normaaliin unettomuuteen annetaan esimerkiksi bentsodiatsepiinejä, mikä on selvä lääkinnällinen virhe, sillä jos taustalla on esimerkiksi uniapnea (hengityskatkokset nukkuessa), tällainen lääkitys lisää sitä. Bentsodiatsepiinejä tarvitaan erittäin harvoin pahassa toiminnallisessa unettomuudessa. Sitten on oma aiheensa nk. levottomat jalat, joille on aivan oma hoito-ohjelma, johon bentsodiatsepiinit eivät kuulu. Kolmannen liian vähäisen unen ryhmän muodostavat fyysiset kivut, kun ihminen herää selkä-, vatsa-, pään tai muun ruumiinosaan kipuihin ja särkyihin. Niillekin on omat hoito-ohjelmansa eikä ole oikein lähteä summittaisesti, asiaa selvittämättä, syöttämään keskushermostovaikutteisia lääkkeitä. Unilääkkeitä tarvitaan erittäin harvoin toiminnallisessa unettomuudessa. Nukuttava ja oltava hiljaa hoitokulttuurien muuttaminen vaatii kovaa vääntöä Iäkkäiden suuri ongelma on lähinnä luonnoton vaatimus, että heidän pitäisi pystyä nukkumaan iltaseitsemästä aamuseitsemään ja olemaan hiljaa. Hyvä yöuni edellyttää, että päivällä on riittävästi valoa, ruokaa, fyysistä rasitusta, sosiaalista toimintaa, eli normaalia elämää. Jos tällainen normaali elämä häviää; asutaan yksin, oleskellaan pimeässä ja ollaan väsyneitä koko päivän, uniongelmat alkavat. Ikäihmisten hoidon käytännön ongelmia onkin juuri normaaliuden unohtaminen. Tuntuu kummalliselta, kun meillä on esimerkiksi EU-direktiivi, joka määrää, kuinka monta päivää lehmien on oltava vuodessa ulkona, mutta vanhusta voidaan pitää sisällä vaikka 10 vuotta! Kysymys ei ole vain henkilökunnan vähyydestä vaan myös hyvin syvällä istuvissa hoitokulttuureissa, joiden muuttaminen on erittäin vaikeaa. Meillä on toki hyviä dementiakoteja ja tasokkaita tehostetun palvelun asuntoja, mutta nimenomaan pitkäaikaishoitolaitoksissa on kohdattu voimakasta muutosvastarintaa käytäntöjen uudistamisessa. Me tarvitsemme pitkäaikaishoitolaitosten täydellisen alasajamisen ja niiden korvaamisen tehostetun palveluasumisen yksiköillä. Hoitokulttuurin nykyaikaistamista ei muilla keinoilla tulla aikaansaamaan. On toki myönnettävä, että on liikuntakyvyttömiä vanhuksia, mutta nykyinen järjestelmä myös tuottaa heitä turhaan lisää. Kuntoutuksen puute lisää henkilökunnan tarvetta ja kustannuksia, kun vanhukset makaavat ylilääkittyinä vuosikaupalla. Vanhusten hoidon koulutus koko koulutusjärjestelmämme musta lammas Tämän päivän lääkärikoulutuksessa ei juurikaan opeteta vanhusten hoitoon liittyvää osaamista. Geriatrian opetus on noin 1 % lääkärikoulutuksesta. Hoitajien koulutuksessa on monissa oppilaitoksissa vanhusten hoito jätetty kokonaan pois opetusohjelmasta, eli valmistuu hoitajia, jotka eivät ole kuulleet koko aiheesta sanaakaan. Ammattikorkeakouluissa tarvittaisiin selkeä opetusohjelmien muutos ja lääkärikoulutuksessa pitäisi normaalin koulutuksen jälkeen opettaa pääkohdat vanhusten hoidosta, esimerkiksi, kuinka paljon muisti on heikentynyt 90-vuotiaana ja 100-vuotiaana, mikä on iän myötä liikuntakyvyn heikkenemisen kehitys. Lääkärin yleistietouteen pitäisi kuulua dementian ja sen tutkimuksen tuntemusta sekä masennuksen tunnistaminen ja hoito. Tähän liittyy myös farmakologinen, lääketietouteen liittyvä koulutus, joka jää pakostakin mm. opettajapulan vuoksi vähäiseksi. Opettajia puuttuu yhtä hyvin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin. Jos vanhusten hoidon tasoa halutaan nostaa, on sekä lääkäreiden että hoitajien peruskoulutusta uudistettava reippaasti. Vanhusten hoidon nykyaikaistaminen on melkoinen haaste, sillä se merkitsee käytännössä, että tuhansia hoitajia lähihoitajista lääkäreihin täytyy lisä- ja täydennyskouluttaa. Professori Kivelä toteaa painokkaasti, että tämä on kannattava investointi, koska se saadaan takaisin yhteiskunnallisten menojen, mm. sosiaalitoimen, säästöinä. Kipujen hoito Hoito on viime aikoina kehittynyt, vaikkakin esimerkiksi dementikkojen kipuja ei aina osata tunnistaa. Tässäkin vanhusten osalta pätee sama asia kuin muussakin lääkehoidossa, että kipuja saatetaan hoitaa liian voimakkaalla lääkityksellä. Palkka ja ympäristö Professori Kivelä on tiukasti sitä mieltä, että nyt on palkkatason remontin aika. Me emme saa hoitajia, lääkäreitä, kuntouttajia emmekä muutakaan henkilökuntaa, ellei vaativasta työstä makseta kunnon palkkaa. Hän yhtyy myös potilasjärjestöissä esitettyihin vaatimuksiin, että monivuorossa tehtävälle hoitotyölle täytyy olla olemassa yhteiskunnan varmistamat edellytyk-

9 9 set kuten esimerkiksi työpaikan lähellä asuminen, ympärivuorokautinen lastenhoito ja sosiaaliset harrastusmahdollisuudet. Hoitohenkilökunnan hyvinvointi ja viihtyvyys on meidän jokaisen etu. Ei elvytetä Kivelän mielestä asiasta pitäisi nimenomaan yksilötasolla sopia etukäteen potilaan ja omaisten kanssa selkokielisesti keskustellen. Omaisten ja läheisten osallistuminen koetaan aivan liian usein hoidon hankaloittamiseksi, vaikka jokainen potilas on oikeutettu saamaan sitä hoitoa ja hoivaa, joka läheisiltä on saatavissa. Suomessa on se ikävä tyyli, että monet asiat edistyvät vain kanteluteitse ja Kiveläkin on saanut runsaasti asiaa koskevia yhteydenottoja. Kysymys on isosta päätöksestä, johon osallistuvilla pitäisi olla oikea tieto vaihtoehdoista. Selkein on päätös, jonka potilas on itse läheistensä kanssa vapaasta tahdosta ja riittävin tiedoin tehnyt. Hoito ei saisi eristää nuorta eikä vanhusta hänen elämänsä siihenastisesta ympäristöstä (omaiset, läheiset, ystävät). Sopikaa asiasta hyvissä ajoin silloin, kun jokainen vielä ymmärtää, mistä on kysymys, lopettaa professori Sirkka-Liisa Kivelä. (toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike) Professori Sirkka-Liisa Kivelä (vas.) kävi tutustumassa Suomen Potilasliittoon ja keskusteli liiton varapuheenjohtajan, ylihoitaja Inger Östergårdin (oik.) kanssa ikäihmisten kysymyksistä, joista oheisessa artikkelissa yhteenveto Sirkka-Liisa Kivelän terveiset päättäjille: Tarvitaan kiireisesti todellisia tekoja ikäihmisten hoidon ja elämän turvaamiseksi eivätkä ne voi tai saa olla rahasta kiinni.

10 Suomen Potilas lehti 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoivatarpeeseen ja edistämään kotonaan asuvien vanhusten turvallisuutta? Rahaa kyllä on. On arvostuskysymys mihin rahat käytetään. Lisää subjektiivisia oikeuksia vanhuksille, jolloin rahoja jouduttaisiin ohjaamaan enemmän heidän kotonakin tapahtuvaan hoitamiseen. Jaakko Ojanne, Suomen Potilasliitto ry Ääniä eduskunnasta Suomen Potilaslehden toimitus tiedusteli alkusyksystä eduskuntapuolueilta kannanottoja terveyshuoltomme viiteen keskeiseen kysymykseen. Julkaisemme tähän mennessä saadut vastaukset saapumisjärjestyksessä. Tarja Filatov, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja 10 Raimo Vistbacka, kansanedustaja, PerusSuomalaiset 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? Puolue ei pysty sitä yksin tekemään, vaan se kuuluu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tehtäväkenttään. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tulee pitämään asiaa esillä ja tulee omalta osaltaan vaatimaan, että hallitus osoittaa riittävät määrärahat, että muun muassa sairaanhoitoalan kehnoa palkkausta voidaan nostaa. Ilman valtiovallan merkittävää mukaan tuloa asia ei tule hoitumaan. Uskon, että koko oppositio on yhteisrintamana vaatimassa hallitukselta annettujen lupausten lunastamista. 2) Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Halukkuutta kyseisille aloille kyllä käsitykseni mukaan on, mutta kiinnostavuutta lisäisi palkkauksen ohessa työsuhteiden vakinaisuus ja riittävä henkilöstön määrä. Jatkuvilla uusilla ns. tuottavuutta lisäävillä toimilla kiinnostus alkaa hiipua entisestään. Työskentelyolosuhteet kaiken kaikkiaan kuntoon. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja hoitajapulaa? Hoitajapulaa tuskin haja-asutusalueilla liiemmälti on, koska naisvaltaisten alojen paikoista tahtoo olla yleisestikin ottaen pulaa. Lääkäripulan hoitamisessa lienee suuria ongelmia. Palkka ja etuudet eivät yksin ratkaise lääkäripulaa. Uskoisin, että tilanteeseen vaikuttaa paikkakunnan ja työpaikan viihtyvyys sekä riittävä henkilöstömäärä että puolison mahdollisuus saada työpaikka lähistöltä. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Asiasta on käyty monenkirjavaa keskustelua, mutta mitään yksioikoista ratkaisua asiaan tuskin löytyy. Joissakin väkivaltatilanteissa saattaisi vaikuttaa ennalta estävästi, jos henkilöstöä pidettäisiin rikosoikeudellisesti ns. virkamiehinä. Riittävä henkilöstö antaisi ainakin enemmän turvallisuuden tunnetta, kun voisi joissakin vaaratilanteissa turvautua ns. parityöskentelyyn. 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? SDP on ollut säätämässä samapalkkaisuuslakia vuonna 1963 ja edistämässä tulopoliittisten sopimusten ns. tasa-arvoerää, jolla on pyritty nostamaan naisvaltaisten- ja matalapalkkaisten alojen palkkatasoa. Edellisen hallituksen rakentamalla samapalkka-ohjelmalla on ollut sama tavoite. Edellisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä käynnistettiin ns. Kunpas-ohjelma, joka toi 3,9 % lisäkorotuksen palkkoihin kunnan naisvaltaisille aloille. Mutta koska nämä toimet eivät ole olleet riittäviä, koska miesten palkat ovat liukuneet enemmän ylöspäin yli sovittujen ratkaisujen. Palkkatasa-arvon eteneminen on tärkeää kaikkien matalapalkkaisen naisten osalta. palkkaratkaisusta neuvottelevat ja päättävät työmarkkinaosapuolet, mutta valtion on turvattava riittävät taloudelliset voimavarat oikeudenmukaisen palkkauksen aikaansaamiseksi. SDP rakensi oman vaihtoehtonsa ennen vaaleja ja siinä oltiin valmiita panostamaan 1.1 miljardia hyvinvointipalveluihin, kuntien valtionosuuksiin olimme valmiita panostamaan lisää eduskuntakauden kehyksestä 600 miljoonaa euroa. Nykyhallituksen lisäpanos on 21.3 miljoonaa ensi vuoden budjetissa.

11 Palkkatasa-arvoon vaikuttaa myös SDP:n vaatimuksesta v uudistettu tasa-arvolaki, joka edellyttää vähintään 30 työntekijän työnantajalta tasa-arvosuunnitelman laatimista. Yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittavan suunnittelun yhteydessä on myös tehtävä palkkakartoitus. Nämä uudet konkreettiset työkalut lisäävät työpaikkojen valmiutta pohtia yhdessä palkkaukseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja. Myös työpaikkojen luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ja työnarvioinnin kehittäminen ovat välttämättömiä välineitä tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseksi. Tässä edettiin yt-lain yhteydessä. Palkkatietopykälä oli juuri niitä kohtia, jonka silloinen hallituskumppanimme ja kokoomus-oppositio olisi halunnut pois laista. 2) Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Jotta osaavaa työvoimaa saadaan julkisiin palveluihin, on parannettava työhyvinvointia. Huolehdittava paremmasta palkkauksesta, henkilökunnan riittävyydestä, turvallisista pysyvistä työsuhteista ja siitä että työolot ovat kunnossa. Kyse on työn arvostuksesta, paremmasta johtamisesta, työn organisoinnista, työaikajärjestelyistä, koulutuksesta, tiedonsaannista, aidosta vuorovaikutuksesta ym. SDP korostaa niin potilaiden kuin myös hoitohenkilökunnan kannalta laadukkaiden hoito-olosuhteiden turvaamista. Kuntien ja valtion on pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi käyttämällä ns. sijaispankkeja, joissa sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Myös moniammatillisuudella voidaan vähentää pirstaleisia työsuhteita. Kuntien johdossa ja luottamustehtävissä olevilta vaaditaan jatkossa nykyistä suurempaa osaamista ja tahtoa näissä kysymyksissä. Samoin tarvitaan työntekijöiden ja heidän järjestöjensä osaamista. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja hoitajapulaa? Tulevaisuuden terveydenhuoltopalvelut on tuotettava pääosin suuremmissa kuntakokonaisuuksissa, kuntayhtymissä ja terveydenhuoltopiireissä. Hyvin johdetut ja vahvat terveyskeskukset ovat vetovoimaisia ja hyviä työpaikkoja, jonne ammattitaitoinen pysyvä henkilöstö hakeutuu. Tällaisella työyhteisöllä on mahdollisuus pitää huolta työntekijöiden ammattitaidosta ja työhyvinvoinnista. Perusterveydenhuoltoon on panostettava nykyistä enemmän. Perusterveydenhuollon houkuttelevuutta lääkärien työpaikkana tulee lisätä myös esimerkiksi tutkimusrahoitusta ohjaamalla ja välttämällä liian suuria väestövastuukokoja. Erikoislääkäripalveluita pitää tuoda terveyskeskuksiin, lähelle ihmistä, sillä tällä tavoin lisätään terveyskeskuslääkäreiden konsultaatiomahdollisuuksia, mikä tekee terveyskeskuksista myös houkuttelevampia työpaikkoja. Myös uuden tekniikan käyttämistä voidaan parantaa esim. etäpalveluiden ja sähköisen konsultoinnin avulla. Vahvemmissa terveyskeskuksissa myös uuden teknologian käyttöönotto on helpompaa. Julkisten palvelujen rakenteita täytyy kehittää ja vähentämää päällekkäisyyksiä, sekä tehostaa tietotekniikan käyttöönottoa. Tässä kehitystyössä on luonnollisesti huomioitava henkilöstön esitykset ja näkemykset. SDP:n mielestä suotuisaa aluekehitystä on tuettava alueiden omien vahvuuksien pohjalta. Erityistä painoa on pantava aluekeskusten kehittämiseen. On määrätietoisesti tuettava osaamiskeskittymien muodostumista maan kaikkiin osiin. Osaamiskeskusohjelmalla on tuettava hyvinvointipalvelujen osaamisen kehittämistä. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Yksin työskentelevien ja asiakaspalvelussa väkivaltaa tai sen uhkaa kohtaavien aseman parantamiseen on erittäin tärkeää. Lähtökohtana on oltava, että työnantajan suojaa työntekijöitään ennaltaehkäisyn ja riittävän henkilöstön avulla, työpaikan järjestelyin, turvalaittein ja koulutuksen avulla. Tältä osin lainsäädäntöä on syytä täsmentää ja tiukentaa. Väkivallan uhkan torjuminen on otettava järjestelmällisesti osaksi työsuojelu- ja työturvallisuustyötä. Toisaalta on muistettava, että onnistunut päihdepolitiikka sekä tarpeellisten mielenterveyspalvelujen turvaaminen vähentävät riskitilanteita. 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoivatarpeeseen ja edistämään kotonaan asuvien vanhusten turvallisuutta? Sosiaali- ja terveyspalveluja tulee kehittää, ja merkittävimmät panostukset tarvitaan vanhustenhuollon palveluihin. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilökuntaa: katsomme, että hyvinvointipalveluihin kaikkiaan tarvittaisiin uutta työntekijää. Vanhusten palveluja on lisättävä sekä kotihoidossa että laitoshoidossa painottaen kotipalveluiden ja omaishoitajien tukipalvelujen lisäämistä ja laitoshoidon laadun parantamista. Vanhustenhuollon kestävää ja laadukasta kehittämistä varten tulee laatia yli vaalikauden ulottuva erillinen ohjelma. Kunnille tulee luoda selkeät normit vanhustenhuollon palvelutasosta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelumaksut on myös asetettava niin, etteivät ne estä palvelujen käyttöä pienituloisilta. Ehkäisevät palvelut on säilytettävä maksuttomina. Ikäihmisten palvelujen järjestäminen edellyttää hyvin toimivaa yhteistyötä palveluntuottajien kesken. Lisäresurssien ohella sosiaali- ja terveydenhoitopalveluihin tarvitaan myös terveydenhuollon rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia. Yhteiskunnan on myös eri sektoreillaan kannettava vastuuta kansalaisten terveyden ylläpidosta ja terveyden edistämisestä, kuten liikunnan edistämisestä, terveiden elämäntapojen juurruttamisesta, sekä tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämisestä. Hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaisilla on mahdollisuus ja myös velvollisuus ottaa vastuuta terveydestään. Ennaltaehkäisevän työn on oltava pitkäjänteistä ja jatkuvaa. Myös eläkeläisjärjestöjen arvokasta työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoimin- 11

12 Suomen Potilas lehti 12 nan järjestämiseksi on tuettava ja siihen on osoitettava riittävästi varoja. Vaikka vanhustenpalveluissa on selvä lisäystarve, aikoo nykyinen hallitus lisätä hyvinvointipalveluihin vuosille vain 250 miljoonaa euroa. Kokonaispanostus palveluihin on määritelty niin pieneksi, että esimerkiksi tyydyttävää vanhustenhoidon tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Aiomme toimia sen eteen, että määrärahoja tähän tarkoitukseen lisätään merkittävästi. SDP:n vaaliohjelmassa varaama summa on 600 miljoonaa euroa, summa on samalla tasolla kuin edellisen hallituksen lisäpanostukset. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi, Kansallinen kokoomus 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? Kokoomus oli aktiivisesti kirjaamassa hallitusohjelmaan valmiutta tukea korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Kokoomus on siis mukana hallituksessa, joka antaa tukensa korotetun valtionosuuden muodossa, kunhan kunta-alan työmarkkinajärjestöt saavat aikaan hallitusohjelman kanssa linjassa olevan palkkaratkaisun. Tätä kirjoittaessani - syyskuussa - kunta-alan palkkaratkaisu on auki. Oppositio on kritisoinut tässä prosessissa hallitusta, vaikka tällaista hallitusohjelmakirjausta ja asiantilaan liittyviä korjausesityksiä ei ole aiemmin saatu esimerkiksi sosialidemokraattien ollessa hallituksessa. Nykyinen hallitus on ollut todella aktiivinen. 2) Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Kyllä yksi aivan keskeinen asia on palkkaus sekä työsuhteissa ilmenevien epäkohtien korjaaminen. On myös muita asioita, kuten työn organisoimiseen, työviihtyvyyteen sekä kouluttautumismahdollisuuksiin liittyvät parannukset. Niin sanotuista perusteettomista pätkätöistä pitää päästä eroon. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja hoitajapulaa? On pyrittävä luomaan ensinnäkin riittävän vahvoja kuntia ja toiseksi lisättävä kuntien välistä yhteistyötä. Näin saadaan hyvät ja toimivat palvelut. Tästä on kyse kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Aivan keskeisessä asemassa on se, että lääkäreitä ja hoitajia koulutetaan jatkossakin eri puolilla maata. Tärkeää olisi kannustaa siihen, että haja-asutusalueilta kotoisin olevat ihmiset opiskelisivat esimerkiksi hoitajiksi ja lääkäreiksi nimenomaan kotipaikastaan katsottuna lyhyimmän fyysisen etäisyyden opiskelupaikkakunnalla. Näin he mitä todennäköisimmin eivät vieraantuisi kotiseudultaan, perustaisivat mahdollisen perheensä kotiseudulleen, ja jäisivät työskentelemään kotiseudulle. Yksityisen sektorin kapasiteetin hyödyntäminen nykyistä paremmin helpottaisi koko Suomen hoitaja- ja lääkäripulaa. Siksi kela-korvauksen tason nostaminen on hyvää politiikkaa, ja hammaslääkäripalkkioiden kela-korvauksen nosto ensi vuoden alussa 40 prosenttiin korvausperusteesta on erinomainen esimerkki sinivihreän hallituksen vastuullisesta käytännön toiminnasta. Julkisen sektorin palveluihin on panostettava, mutta yksityisen sektorin käyttämätön kapasiteetti pitää tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Työvoiman - myös hoitajien ja lääkärien - liikkuvuutta hallitus edistää ns. kakkosasunnon verohelpotuksella. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Hoitohenkilökunnan koulutuksessa on osattava ennakoida tilanteita niin, että hoitohenkilökuntaan kohdistuvaa väkivaltaa minimoidaan. Asiaan voidaan vaikuttaa myös hyvällä työn organisoinnilla - esimerkiksi työvuorojärjestelyt - ja hyödyntämällä työterveyshuoltoa. Erilaisten avunsaamisjärjestelmien kehittäminen on tärkeää. 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoivatarpeeseen ja edistämään kotonaan asuvien vanhusten turvallisuutta? Toimenpiteitä on useita. Hallitus on sitoutunut vanhustenhuollon palveluiden uudistamiseen tavoitteena erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palveluiden kehittäminen. Keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Eräänä esimerkkinä tästä on asuntopoliittinen varautuminen väestön ikääntymiseen avustamalla asuintalojen hissien rakentamista ja korjaamista. Toisena esimerkkinä on palvelusetelin laajentaminen koskemaan kotisairaanhoitoa. Eri elämäntilanteisiin tarvitaan erilaisia tarpeita: kotona asumisen ja laitoshoidon välimaastoon tarvitaan lisää tuetun asumisen muotoja. Hallitusohjelman mukaan parannetaan hoitotuen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamista siten, että nämä täydentävät toisiaan saumattomasti. Hallitusohjelmassa sitoudu-

13 taan alentamaan vanhusten palvelutarpeen arvioinnin ikärajaa ja kehitetään arvioinnin menettelytapoja, luodaan ikääntyneiden neuvonta- ja palveluverkosto sekä lisätään ennalta ehkäiseviä kotikäyntejä. Hallituksen tavoitteena on huolehtia veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja kehitetään. Hallitus luo edellytyksiä lisätä omaishoidontuen piiriin kuuluvien määrää ja huolehtii omaishoitajien jaksamisesta parantamalla mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät. Myös omaishoitajan sijaisavun saantia parannetaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie, Vasemmistoliitto Oleellinen tekijä on palkkaus. Silloin saadaan myös riittävästi henkilöstöä niin, että yksittäisten työntekijöiden työtaakka ei tule kohtuuttomaksi ja se osaltaan lisää ammatin houkuttelevuutta. Määräaikaisista sijaisuuksista tulee päästä eroon. Tällä hetkellä hoiva- ja hoitoalan yksi ongelmista on jatkuva kiire. Palkkaamalla lisää työntekijöitä ja pienentämällä näin työn kuormittavuutta myös alan houkuttelevuus lisääntyy. 3) Kuinka voidaan kohentaa hajaasutusalueiden lääkäri- ja hoitajapulaa? Henkilöstöpula kertoo siitä, että palkkaus ei ole riittävällä tasolla tai että työolot eivät muuten ole tyydyttävät. Näihin ongelmiin puuttumalla saadaan paremmin henkilöstöä. 4) Mitä toimenpiteitä lainsäätäjä on harkinnut hoitohenkilökunnan suojaamiseksi väkivaltaisten ja aggressiivisten potilaiden väkivaltaa vastaan? Väkivalta on sinänsä lailla kiellettyä. Ongelma on ehkä siinä, että työsuojelun tulisi edellyttää sellaisia olosuhteita tai järjestelyjä, jotka suojaavat hoitohenkilöstöä. Tässä tarvitaan myös henkilöstön ja työnantajan välistä neuvottelua miten turvallisiin työskentelyolosuhteisiin päästään. 5) Millä toimenpiteillä maamme kykenee vastaamaan yhä kasvavaan vanhusten hoivatarpeeseen ja edistämään kotonaan asuvien vanhusten turvallisuutta? Kotona asumista tulisi edistää säätämällä vanhuspalvelulaki ja määrittelemällä siinä, mitä palveluja tarjotaan. Riittävät kotipalvelut ovat aivan välttämättömiä, jotta kotona selviäminen onnistuu myös kunnon heiketessä. Työikäisen väestön väheneminen ja vanhusväestön kasvu asettaa julkiselle sektorille ja itse asiassa kaikille työnantajille suuria haasteita. 1) Miten puolueenne aikoo kohentaa suomalaisten sairaanhoitajien kehnoa palkkausta? Palkkauksesta neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kesken. Kuntien taloudellisista mahdollisuuksista kuitenkin riippuu se, mitä edellytyksiä kunnilla on suoriutua tehtävistään. Kuntien velvollisuutenahan on hoitaa peruspalvelut asukkailleen. Tästä syystä kannatamme kuntien valtionosuuksien riittävää korottamista niin palkkojen korottamiseksi kuin myös tehtävien hoitamiseksi. 2) Miten voitaisiin saada houkuteltua hoito- ja hoiva-alalle uusia työntekijöitä? Terveys Hyvä olo Helsingin Messukeskuksessa pe 9. - su 11. marraskuuta 2007 klo Koko Messukeskus on täynnä esityksiä, terveydenhuollon palvelupisteitä sekä asiantuntijatapaamisia. Messukävijä voi mittauttaa mm. verensokerinsa, verenpaineensa, rasvaprosenttinsa, hoidattaa ihoa, saada opastusta oma-hoidossa sekä jututtaa esitelmien jälkeen erikoislääkäreitä. Suomen Potilasliiton osastolla 6d16 voi otattaa Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry:n (ERSY) palvelupisteessä PSAkokeen edullisesti. Aikuisen lippu 12 e, eläkeläisen ja opiskelijan 8 eur, perjantaina eläkeläiset ja opiskelijat 5 e. 13

14 Suomen Potilas lehti Suomen Potilasliitto ja jäsenjärjestöt kutsuivat jäseniään haastatteluihin eri puolilla Suomea. Kuvassa vasemmalla tutkijat Karoliina Snell ja Aaro Tupasela sekä muutamia Helsingin tilaisuuden osanottajista. Tutkijat Karoliina Snell ja Aaro Tupasela, Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto Tutkimus kansalaisten ja potilaiden näkemyksistä biolääketieteeseen 14 Helsingin yliopiston sosiologian laitoksella on käynnissä tutkimusprojekti Potilasosallistumisen uudelleenarviointi biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Projektissa halutaan selvittää kansalaisten ja potilaiden mielipiteitä biolääketieteestä sekä potilaiden ja potilasjärjestöjen yhteistyömuotoja biolääketieteen tutkijoiden ja yritysten kanssa. Tutkimusta rahoittaa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes, joka on myös kiinnostunut kansalaisten mielipiteistä teknologian kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Tutkimuksessa pohditaan mm. seuraavanlaisia kysymyksiä: - Miten ihmiset kokevat bio- ja geenitekniikan käytön lääketieteessä? Herättääkö se toiveita, epätietoisuutta tai pelkoja? - Miten ihmiset suhtautuvat heistä otettujen näytteiden ja tietojen käyttöön biolääketieteellisessä tutkimuksessa? Kuinka laajaan käyttöön ihmiset ovat valmiita antamaan heistä otetun näytteen, esimerkiksi verinäytteen? Saako näytettä käyttää vain oman sairauden diagnoosiin vai voiko sitä käyttää vaikka osana laajaa tutkimusprojektia, jossa selvitetään tautien syntyä ja ehkäisyä? - Miten suhtaudutaan julkisten tutkimuslaitosten ja niin kotimaisten kuin kansainvälisten yritysten väliseen yhteistyöhön lääke- ja hoitomenetelmien kehittelyssä? Biolääketieteestä ja siihen liittyvistä eettisistä ja yhteiskunnallisista ongelmista sekä mahdollisuuksista on keskusteltu asiantuntijatasolla paljon. Kansalaisten näkemyksistä ja vaikutusmahdollisuuksista tiedetään kuitenkin Suomessa verrattain vähän. Lisäksi, potilasjärjestöt muodostavat tärkeän toimintakentän, sillä järjestöt ovat aktiivisia toimijoita sekä tärkeitä lääketieteellisen tiedon välittäjiä potilaille ja jäsenilleen. Tässä mielessä potilasjärjestöt muodostavat tärkeän tutkimuskohteen, jonka kautta potilaiden näkemyksiä ja kokemuksia voidaan kartoittaa. Tutkimuksessa pyritäänkin selvittää ihmisten käsityksiä niistä asioista, jotka he kokevat tärkeiksi omien biologisten näytteidensä ja tietojensa käytössä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Väestökysely ja ryhmäkeskustelut biopankeista ja lääketieteellisten näytteiden käytöstä Osana projektia on yhdessä Stakesin kanssa toteutettu väestökysely, johon vastasi lähes 1200 ihmistä (Sihvo ym. 2007). Kyselyssä selvitettiin ihmisten suhtautumista biopankkeihin ja heistä otettujen näytteiden käyttömahdollisuuksiin. Biopankit ovat kudoksista kuten verestä, elimistä tai soluista kerättyjä näytekokoelmia, joihin on liitetty näytteenantajien tietoja kuten potilaskertomuksia tai elämäntapatietoja. Kyselyn tulokset osittavat, että suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti biopankkitoimintaan ja biolääketieteelliseen tutkimukseen, vaikka pitävätkin omia tietojaan asiasta vajavaisina. Myönteinen suhtautuminen ja vajavaiset tiedot eivät kuitenkaan tarkoita väestön keskuudessa kritiikitöntä suhtautumista ihmiset haluavat lisää tietoa ja säilyttää itsellään päätäntävaltaa omien näytteidensä käytöstä. Jos ihmiset saisivat päättä heistä otettujen näytteiden käytöstä, olisivat he valmiit antamaan näytteensä moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin: niin julkisesti rahoitettuun tutkimukseen kuin yritysten tekemään tutkimukseen sekä mm. rikosten selvittämiseen. Kyselyyn vastan-

15 neet suhtautuivat kuitenkin hieman epävarmasti kansainväliseen yhteistyöhön biolääketieteessä. Erityisesti kansainvälisten yritysten toiminnan suhteen ei osattu ottaa kantaa, onko se hyvä vai huono asia. Väestökyselyn lisäksi tutkimuksessa on toteutettu joukko ryhmäkeskusteluja. Suuri osa keskustelijoista tutkimukseen saatiin Potilasliiton jäsenyhdistysten kautta. Keskusteluissa pohdittiin samantapaisia aiheita kuin kyselytutkimuksessa. Ryhmäkeskusteluihin osallistujilla oli kokemuksia lääketieteestä ja niihin liittyvistä tutkimuksista, mikä toikin asiaan hieman erilaisen näkökulman kuin mitä väestökyselystä oli mahdollista saada. Keskustelijat kokivat biopankit ja lääketieteen kehityksen vielä tärkeämmäksi kuin kyselyyn vastaajat. Ryhmäkeskusteluissa koettiin tärkeäksi, että antamalla oma näyte tutkimuskäyttöön lääketiede kehittyy. Keskusteluissa myös toivottiin että kaikille ihmisille luotaisiin mahdollisuudet saada mahdollisimman ajanmukaista ja hyvää hoitoa sekä tietoa lääketieteellisistä tutkimuksista. Tällaisissa tilanteissa todettiin myös että potilaan kannalta ei ole merkitystä tuottaako hoitokeinon suomalainen tai ulkomaalainen taho tai että onko kyseessä julkinen tutkimuslaitos vai yksityinen yritys. Tärkein seikka oli tutkimuksen toteuttaminen ja tulosten saattaminen terveydenhuollon pariin. Projektin vaikutukset ja yhteistyö Projektin tutkimustuloksia on esitelty Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman biopankkilainsäädäntöä valmistelevalle työryhmälle, joka on käyttänyt väestökyselystä saatuja tuloksia hyväkseen lainvalmistelutyössä. Projektilla on myös johtoryhmä, johon kuuluu edustajia mm. eri ministeriöistä, Kansanterveyslaitokselta, biotekniikan ja lääkealan yrityksistä sekä potilasliitosta. Potilasliittoa edustaa puheenjohtaja Paavo Koistinen. Tutkimustuloksista tiedotetaan projektin edetessä erilaisissa julkaisuissa ja tilaisuuksissa sekä projektin nettisivuilla. Projektin tuloksilla halutaan osallistua keskusteluun ihmisten asemasta lääketieteen kehityksessä. Projektin avulla halutaan myös tuottaa lisää tietoa lääketieteellisen tutkimuksen ja potilaiden välisestä vuorovaikutuksesta kaikille asianosaisille ja tukea vastuullista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Lisäksi pyritään korostamaan kokemusperäisen tiedon merkitystä, jolla tarkoitetaan potilaiden ja omaisten tietojen ja kokemuksien hyödyntämistä lääketieteen tutkimusprosesseissa ja itse tautien tutkimuksessa. Kokemusperäisen tiedon arvostaminen ja hyödyntäminen lääketieteellisessä tutkimuksessa voi tuoda myös tutkimuksesta saatavan hyödyn lähemmäksi potilaita. Organisaatio Potilasosallistumisen uudelleenarviointi biolääketieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimusryhmä: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos, professori Marja Häyrinen- Alestalo (vastuullinen johtaja), tutkija Karoliina Snell, tutkija Aaro Tupasela. Kysely tapahtuu yhteistyössä Stakesin tutkijoiden kanssa ja sitä edustavat erikoistutkija Sinikka Sihvo ja tutkimusprofessori Elina Hemminki. Johtoryhmä: Apulaisjohtaja Juhani Eskola (Kansanterveyslaitos), pääsihteeri Ritva Halila (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE), opetusneuvos Erja Heikkinen (opetusministeriö), dosentti Ilpo Helén (Helsingin yliopisto, sosiologian laitos), hallintojohtaja Veli Hänninen (GeneOS), erikoistutkija Piia Jallinoja (Kansanterveyslaitos), hallitussihteeri Mervi Kattelus (sosiaali- ja terveysministeriö), puheenjohtaja Paavo Koistinen (Suomen Potilasliitto ry), toimitusjohtaja Kari Paukkeri (Jurilab), neuvotteleva virkamies Kimmo Pitkänen (sosiaali- ja terveysministeriö), johtaja Marjut Ranki- Pesonen (Orion Pharma) sekä Richard Tutton, senior research fellow (Institute for the Study of Genetics, Biorisks and Society, University of Nottingham). Yhteystiedot: Karoliina Snell & Aaro Tupasela, Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto & Projektin kotisivut: PUBIT.html Lähteet: Sinikka Sihvo, Karoliina Snell, Aaro Tupasela, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, Auli Hämäläinen, Elina Hemminki (2007): Väestö, biopankit ja lääketieteellinen tutkimus Suomalaisten suhtautuminen lääketieteellisten näytteiden käyttöön. Stakes, Työpapereita 18/

16 Suomen Potilas lehti Vaikka väitös oli kova juttu, niin sentään kahvitauolla huumoriakin viljeltiin. Kustos asettui väittelijän ja vastaväittäjän väliin ja totesi: Minun tehtäväni on huolehtia siitä, etteivät rupea tappelemaan. Vasemmalta Kalevi Ellilä sekä professorit Martti Majanen ja Kimmo Nuotio. Loppurutistus ja kukitus. Suomen Potilasliiton onnittelut esitti puheenjohtaja Paavo Koistinen ja rouva Kyllikki Koistinen. Kalevi Ellilän väitöstilaisuus Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Terveyskantelun oikeusperusteet, kuntaterveyspalvelujen potilasoikeuksien toteutuminen 16 Suomen Potilasliiton pitkäaikainen jäsen ja Potilaslehden asiantuntija-avustaja, oikeustieteen lisensiaatti, Kalevi Ellilä, väitteli perjantaina 17. elokuuta Helsingin yliopistossa tohtoriksi. Väitöksen ja väitöskirjan aihe oli: Terveyskantelun oikeusperusteet, kuntaterveyspalvelujen potilasoikeuksien toteutuminen. Väitöskirjan aihepiiri liittyy oleellisesti Potilasliiton toimintakenttään ja sitä voidaan pitää alalla uraa uurtavana sikäli, että työssä yhdistyy sekä tieteellinen että käytännön potilastyön aspekti. Tilaisuuden kustoksena toimi professori Martti Majanen ja vastaväittäjänä professori Kimmo Nuotio. Näkijä ja tekijä Kalevi Ellilällä on peräti 1970-luvulta saakka sekä omakohtaista, työhön liittyvää kokemusta että alakohtaisen seurannan mukanaan tuomaa näkemystä mm. juridisesti ja käytännön työssä kehitetystä potilasasiamiesjärjestelmästä sekä potilaan oikeuksien ja oikeusperusteiden kehityskaaresta pitkällä aikavälillä. Tämän aihepiirin kehitystyö edustaa suomalaisena toteutuksena kansainvälistä kärkeä ja on edelleen, kuten mm. eduskunnan oikeusasiamiehen tänä vuonna tekemien päätösten ansiosta on nähty, lainsäädäntätyön jatkokehittelyn kohteena. Tieteellisen tarkastelun paikka Väitöstilaisuus alkoi vanhan kaavan mukaan Kalevi Ellilän alkupuheenvuorolla eli lektiolla. Siinä hän käsitteli terveyskantelun oikeusperusteiden taustaa ja tarkoitusta, lääkintäoikeuden tutkimusta ja terveyspalveluja, tutkimusaineistoa ja tutkimusmenetelmiä, tutkimuksen sisältöä ja tutkimustuloksia sekä havaintoja jatkotutkimuksen kohteesta ja tarpeesta. Vastaväittäjä, professori Kimmo Nuotio, vastasi puheeseen viittaamalla teoksen pääkohtiin. Itse väitöskeskustelu väittelijän ja vastaväittelijän kesken jakautui ajankäytössä siten, että ennen taukoa puhuttiin kirjan syvällisistä ja periaatteellisista kysymyksistä ja tauon jälkeen yksityiskohtaisemmista asioista. Loppupuheenvuorossaan professori Kimmo Nuotio kosketteli kirjan hyviä ja vähemmän hyviä puolia ja ilmoitti ehdottavansa kirjaa tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi. Lähellä käytännön elämää Väitöstilaisuus on tiukasti tieteellisen tarkastelun foorumi, mutta Kalevi Ellilän työn arvioinnissa osuttiin myös käytännön elämän haasteisiin. Kokonaisuutta valotettiin sekä vastaväittäjän että väittelijän toimesta yksityiskohtaisesti työn empiirisen osuuden merkityksestä. Esillä olivat eettiset perusteet ja niiden osuus sekä poissuljettavuus ja empaattiset tekijät. Mielenkiintoinen oli maallikollekin keskustelu kantelun näyttövaatimuksista sekä kantelun ratkaisijan kyvystä ja/tai halusta noudattaa nk. kohtuusmenettelyä, joka on historiallisessa katsannossa ikiaikainen ohje. Esillä oli myös Suomen terveyskanteluiden nykytilanne ja organisaatio sekä niiden mahdolliset uudistamisja muutostarpeet. Tavallisen kuuntelijan mieleen jäi käsitys, että väitös oli kova juttu. Teksti: Heikki Päivike

17 Toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen, Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutusjärjestelmä on onnistunut tehtävässään Nykymuotoinen potilasvahinkojen vakuutusjärjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 1987 alkaen. Jo sitä ennen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden turvana oli ollut ammatillisia, itselle otettuja vastuuvakuutuksia. Ulla Niku-Koskinen. Ajattelun käänne tapahtui 1970-luvun puolivälissä, kun vahingonkorvauslaki tuli voimaan. Uutta siinä oli ensisijainen isännänvastuu: potilasvahingoista olikin vastuussa sairaalanpitäjä eikä enää yksittäinen työntekijä. Monivaiheisen valmistelutyön jälkeen päädyttiin lakisääteiseen järjestelmään. Suomi sai potilasvahinkolain vappuna Vakuutusvelvollisiksi tulivat kaikki terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittavat yritykset ja laitokset, myös itsenäiset ammatinharjoittajat. Siitä lähtien julkisella sektorilla sairaanhoitopiirit ovat ottaneet vakuutukset vahinkovakuutusyhtiöiden yhdessä muodostamasta Potilasvakuutuspoolista. Yksityisen sektorin vakuutukset myöntää puolestaan Potilasvakuutuskeskuksen jäsenenä oleva vahinkovakuutusyhtiö. Järjestelmää rakennettaessa oli esillä erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Varsin nopeasti päädyttiin ratkaisuun, jossa potilasvakuutukset ja -vahingot hoidetaan Potilasvakuutuspoolin yhteydessä. Sille oli jo ennättänyt kertyä muutaman vuoden ajan kokemusta vapaaehtoisen potilasvakuutuksen sekä lääkevahinkovakuutuksen hoidosta. Potilasvakuutuspoolin yhteyteen perustettiin Potilasvakuutusyhdistys, jonka nimi sittemmin muuttui Potilasvakuutuskeskukseksi. Järjestelmän alusta alkaen Potilasvakuutuskeskus on hoitanut keskitetysti potilasvakuutuksen kaiken korvaustoimen, myös yksityissektorin osalta. Ensimmäisenä vajaana toimintavuonna vahinkoilmoituksia saatiin tuhatkunta. Seuraavana vuonna ilmoitusmäärä oli jo hieman yli ja luku kasvoi joka vuosi. Vahinkoilmoitusten määrän kasvu pysähtyi ilmoituksen tasolle vuonna 1995 ilmeisesti järjestelmä silloin oli tullut kattavasti tunnetuksi. Olihan kaksi vuotta aikaisemmin aloittanut lakisääteinen potilasasiamiesjärjestelmäkin. Seuraavina vuosina potilailta tuli ilmoituksia hieman alle tai hieman yli tuon 7000 määrän. Uusi kasvuhyppäys tapahtui vuonna 2006, jolloin ilmoituksia tehtiin noin kpl. Osasyynä kasvuun lienee ollut hoitotakuun aiheuttama potilasjonojen purku ja toimenpiteiden lisääntyminen. Potilasvahinkojen korvaaminen on joka suhteessa hyvin haasteellista. Asiantuntijoiltamme edellytetään lääketieteellistä sekä vahingonkorvaus- ja vakuutusoikeudellista erityisosaamista. Arvion tekeminen potilaan kokemasta epätyydyttävästä hoidosta vaatii laajaa tietämystä ja kokemusta maamme lääketieteellisestä koulutustasosta sekä lääketieteen erikoisalojen ja laatuvaatimuksien hallintaa. Kaikkiaan korvaustoiminnassamme työskentelee runsas 80 lääketieteen, oikeustieteen, sosiaali- ja terveyshuollon sekä vakuutusalan ammattilaista, joilta kaiken edellä mainitun lisäksi edellytetään myös hienovaraista palvelua vahinkoa kärsineiden monta kertaa hyvinkin vaikeissa tilanteissa. Tavoitteenamme on, että jokainen korvauksenhakija saa joutuisasti oikeudenmukaisen ja perustellun päätöksen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää ammattinsa osaavaa henkilöstöä ja asiantuntijaverkostoa sekä hyvin organisoitua, tehokasta ja laadukasta toimintaa. Se edellyttää myös organisaatioltamme ja jokaiselta sen toimijalta jatkuvaa kehittymistä ja uudistuksissa mukana oloa. Monipuolinen ja laaja kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkostomme luo siihen hyvät edellytykset. Varsinaisen korvaustoiminnan oheistuotteena potilasvahingoista kertyy varteenotettavaa vahinko-, tilasto- ja muuta vertailuaineistoa, jota hoito-organisaatiot voivat käyttää omassa potilasturvallisuus- ja laatutyössään sekä henkilökunnan koulutuksessa. Aineisto palvelee myös tutkimuksen ja tieteen tarpeita. Potilasvakuutuskeskus on ollut osaltaan edistämässä tätä arvokasta turvallisuus- ja laatutyötä ja panostaa siihen myös jatkossa. On niin potilaiden, heidän omaistensa, hoitohenkilökunnan, vakuutuksenottajien kuin koko yhteiskunnankin etu pyrkiä ennalta ehkäisemään potilasvahinkojen syntyminen. Vahinkojen ehkäisytyön tärkeyttä tukevat niin inhimilliset tekijät kuin taloudelliset perusteetkin. Potilasvakuutuskeskuksen puolesta kiitän lämpimästi jokaista näiden ensimmäisten 20 vuoden aikana toiminnassamme mukana ollutta, yhteistyökumppaneitamme ja muita sidosryhmien edustajia, vakuutuksenottajia ja vakuutettuja. Kiitän myös niitä valmistelijoita ja päättäjiä, jotka aikoinaan olivat rohkeasti luomassa potilasvakuutusjärjestelmäämme. Se rakennettiin vankalle pohjalle, josta on ollut ja on edelleen hyvä jatkaa. Kirjoitus on potilasvakuutuksen 20- vuotisjulkaisusta Potilasvakuutus potilaan ja hoitohenkilöstön turvana. Julkaisu kokonaisuudessaan 17

18 Suomen Potilas lehti Liisa Heinonen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto ry Diabetesliiton suositteleman diabetesruokavalion terveysvaikutukset on tieteellisesti tutkittu Potilaslehdessä 1/2007 julkaistiin Christer Sundqvistin artikkeli diabetesruokavaliosta. Artikkelissa käsiteltiin tyypin 2 diabetesta ja diabetesruokavaliota yksipuolisesti ja tavalla, joka vaatii kommentointia ja oikaisua. Sundqvist sivuuttaa artikkelissaan lähes tyystin sen, että tyypin 2 diabetes on paljon muutakin kuin sokeritauti. Artikkelista saa myös harhaanjohtavan käsityksen, että olisin ollut hänen haastateltavanaan. Mitään haastattelua ei ole tapahtunut. 18 On erityisen tärkeätä oivaltaa, että tyypin 2 diabeteksessa ovat häiriintyneet sekä sokeri- että rasva-aineenvaihdunta ja että kyseessä on salakavala valtimotauti, joka kehittyy vähitellen oireita antamatta. Vaikka Sundqvist viittaa tuoreeseen, pätevään ja laajalti siteerattuun suomalaiseen diabeteksen ehkäisytutkimukseen, hän tulkitsee sen tuloksia yksipuolisesti unohtaen ravintorasvoja käsittelevän osuuden. Totta on, että diabetes lisääntyy huolestuttavalla tavalla. Tuore suomalainen väestötutkimus kertoo karua kieltä. Tyypin 2 diabetes ja heikentynyt sokerinsieto on paljon yleisempää kuin on oletettu. Yli 45 vuotiaista miehistä peräti 42 %:lla ja naisista 33 %:lla on jonkinasteinen sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Lisäksi yhä nuoremmat, jopa teini-ikäiset, sairastuvat tähän aikuisikäisten sairautena pidettyyn vakavaan tautiin. Vakavaa on juuri se, että sokeriaineenvaihdunnan häiriö on varsin usein yhteydessä myös sydän- ja verisuonisairauksiin. Hyvä uutinen on se, että itse kukin voi vähentää sairastumisriskiään suuresti, sillä terveelliset ruokatottumukset ovat jokaisen ihmisen ulottuvilla. Suomalaisessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksessa saatiin tieteellinen tutkimusnäyttö sille, että ruokatottumuksia järkeistämällä ja painonhallinnalla tyypin 2 diabetes voidaan estää. Samanlainen tutkimustulos on saatu myös amerikkalaisessa ja kiinalaisessa tutkimuksessa. Millainen ruoka on hyväksi? Tutkittavien ruokavalio oli nimenomaan virallisterveellisen ruokavaliosuosituksen mukainen. Tutkimustulosten mukaan vaikuttavia ravintotekijöitä ovat riittävän runsas ravintokuidun saanti ja toisaalta tarpeeksi vähäinen kovan rasvan saanti sekä energian saannin vähentäminen niin, että tutkittavien paino laski pysyvästi keskimäärin neljä kiloa 1-2 vuoden aikana. - Mitä tämä tarkoittaa käytännössä ruokalautasella? Riittävä ravintokuidun saanti Ravintokuidun riittävän saannin turvaamiseksi on syötävä kasvis-, hedelmä- ja viljapainotteisesti. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan yhteensä noin puoli kiloa päivässä. Se koostuu esimerkiksi 2-3 hedelmästä ja tuntuvasta annoksesta kasviksia pääaterialla ja välipaloina. Kun aloittaa lautasen täyttämisen kasviksilla ja syö välipaloiksi hedelmän tai kaksi, ei muulle kaloripitoisemmalle ruoalle jää enää liikaa tilaa. Täysjyväleipä sopii täydentäjäksi sekä aterioille että välipaloille. Myös täysjyväpuurot ja kuitupitoiset myslit sopivat niin pääaterioiden kuin välipalojen täydentäjiksi päivittäin. Tällainen syömisen tapa auttaa painonhallinnassa, koska kasviksista, hedelmistä ja marjoista saa vain vähän energiaa. Sen sijaan ravintokuitua niistä saa paljon. Kuitu on kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä viljan mukana saatavaa ihmisen elimistössä sulamatonta ainesta, jolla on hyviä vaikutuksia. Se hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua ja vähentää haitallista veren kolesterolia. Sundqvistin mainitsema nimimerkki Mika ei saa ruokavaliostaan riittävästi ravintokuituja, koska hän on jättänyt viljan kokonaan pois. Miten vähentää kovan rasvan saantia? Koska eläinrasvoista suurin osa on kovaa rasvaa, niitä sisältäviä ruokia on syötävä vain hyvin kohtuullisesti. Leivänpäällysrasvana on hyvä käyttää pehmeitä kasvirasvapohjaisia margariineja. Vaikka margariineja osittain kovetetaan, ne sisältävät vähemmän kovaa rasvaa kuin voi. Lisäksi kannattaa valita vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet ja juustot sekä lihaleikkeleet ja liharuoka vähärasvaisena aterioille. Kalan käyttö on suositeltavaa liharuokien sijasta 2-3 kertaa viikossa, koska kalan rasvat ovat öljymäisiä. Pelkkä kasvisateriakin sopii silloin tällöin pääruoaksi. Ruoanlaittoon on suositeltavaa käyttää vähän rypsiöljyä. Samoin kasvissalaattien ja raasteiden kyytipojaksi sopii hyvin rypsiöljypohjainen salaatinkastike. Sundqvist jättää artikkelissaan kokonaan mainitsematta rasvan laadun ja määrän merkityksen. Kuitenkin näiden suuri merkitys tuli hyvin esiin myös edellä mainitussa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa. Sundqvist jättää artikkelissaan kertomatta esimerkkihenkilö Mikan kolesteroliarvot, jotka ovatkin huolestuttavat. Mika kertoo kolesteroliarvoista Sundqvistin nettisivuilla, mutta ei valitettavasti tunnu ymmärtävän niiden merkitystä. Ravinnon rasvojen laatusuhteella vaikutetaan veren rasvojen laatusuhteisiin. Ihanteellisinta veren rasvojen - hyvän ja huonon kolesterolin kannalta

19 - on se, että ravinnon rasvoista 2/3 on öljymäistä ja pehmeää rasvaa ja vain 1/3 kovaa rasvaa. Jos veren haitallinen LDL kolesteroli on turhan suuri, se lisää huomattavasti riskiä sairastua sydäntapahtumiin, josta sydäninfarkti on kohtalokkain. Paino hallintaan syömistä järkeistämällä Erilaisilla nälkäkuureilla liikapainon saa nopeasti putoamaan. Pitkällä tähtäimellä kuurimaisesta laihduttamisesta ei yleensä ole hyötyä, sillä kun kuuri loppuu, paino tulee herkästi takaisin. Syömisen järkeistämisessä tavoitteena on tehdä pieniä, mutta pysyviä, energiansaannin vähentämiseen tähtääviä muutoksia, jotka voi ajatella pitävänsä vaikka koko loppuelämän. Ajatuksena on saada syömisen määrä ja laatu hallintaan arkielämässä ikään kuin huomaamattomasti järkeviä valintoja tehden. Jos juhlahetkinä tulee herkuteltua liikaa, se ei haittaa, kun arkena muistaa palata sopiviin määriin ja laatuihin. Ehdottomaan sokerittomuuteen ei tarvitse pyrkiä, koska siitä ei nykykokemusten perusteella ole vastaavaa hyötyä. Diabeetikon ruokavalioon voi sisältyä pieniä määriä sokeria olipa insuliini käytössä tai ei. Pieni lisätyn sokerin määrä - enintään 10 % energian tarpeesta eli g päivässä - ei sokeritasapainoa huononna, jos ruokavalio muuten on kuitupitoinen, monipuolinen ja energiamäärältään sopiva. Runsasta sokerin käyttöä on tietenkin hyvä välttää. Ns. sokerittomien dieettituotteiden (leivonnaiset, kahvileivät, suklaa yms.) suosittelemisesta on luovuttu, koska niiden käytöstä ei kokemusten mukaan ole saatu mitään etua verrattuna kohtuulliseen sokerillisten tuotteiden käyttöön. Dieettituotteissa sokeri on yleensä vaihdettu sorbitoliin tai hedelmäsokeriin energiasisällön ja rasvasisällön pysyessä entisellään. Tällainen dieettituotteiden käyttö vain tuudittaa diabeetikot valheelliseen turvallisuuden tunteeseen: voi luulla syövänsä terveellisesti kun vain välttää sokeria. Tiettyjen sokeria korvaavien tuotteiden käyttö on silti edelleen järkevää diabeetikon ruokavaliossa. Esimerkiksi kahvin ja teen makeuttamiseen sopivat energiattomat makeutusaineet. Virvoitusjuomista ja mehuista kannattaa valita lightjuomat. Diabeetikot voivat käyttää hyvin kohtuullisesti sokerilla makeutettuja, vähärasvaisia leivonnaisia: pikkupulla päivässä mahtuu suositusten puitteisiin. Pelkkä sokerin tiukka välttäminen ei johda hyviin hoitotuloksiin, vaan ruokavaliossa rasvan laatu ja määrä sekä sopi- Lisätietoa: va energian saanti ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin. Diabetesliiton asiantuntijaryhmä uudistaa parhaillaan ruokavaliosuositusta. Uudistettu suositus ilmestynee vielä tämän vuoden puolella. Se on samoilla linjoilla kuin eurooppalainen diabetesruokavaliosuositus, joka on julkaistu Euroopan diabetestutkijoiden yhdistyksen toimesta ja on tieteelliseen näyttöön perustuva. Diabetes and Nutrition Study Group (DNSG) of the European Association for the Study of Diabetes (EASD): Evidence-based nutritional approaches to the treatment and prevention of diabetes mellitus. Nutr. Metab. Cardiovasc Dis 2004;14: Edellisestä on julkaistu suomenkielinen lyhennelmä Diabetes ja Lääkäri lehdessä syyskuussa diabetestietoa sekä tyypin 2 diabeteksen riskitesti Sokerin käyttö hyvä pitää kohtuullisena 19

20 Suomen Potilas lehti 20 Ojanne pohtii Niin kevyttä, että Taivaaseen lentää KESÄ on takanapäin ja edessä on talvi. Tästä edellä esittämästäni toteamuksesta johtuen allekirjoittanutta ei kuitenkaan sovi ryhtyä pitämään selvänäkijänä taikka tietäjänä. Koetan pysyä nöyränä ja elää kopeutta välttäen, vaikka maailman menoa usein pohdinkin ja olen oikeassa. Luonnollisesti myöntäisin olevani väärässä, jos joskus olisin. LOMAKAUDEN, kesäkauden tai vaihtoehtoisesti grillikauden ja jäätelösesongin jäätyä mennen kesän lumiksi on mielessä hiukan haikeutta. Tämä haikeus kuitenkin usein häipyy perin nopeasti, kun mielen täyttää järkytys ja suunnaton katumus. Kesäkaudesta (ja noista muistakin kausista) on mukana tuhti muistojen sarja: vyötäröllä lelluu tuhdinpuoleinen uimarengas, joskus kaksikin, kasvoissa on iloista vauvamaista pyöreyttä ja takapuoli, eli leikkisästi sanottuna pylly, edustaa laaja-alaista ja tukevaa vastapainoa, jos vaikka sattuisi kulkemaan poikkeuksellisen etukenossa. TAVALLAAN tässä tunteiden ja mielialojen kirjossa on se hyvä puoli, että tunneskaala tulee kertaalleen läpiharjoiteltua. Niinpä haikeuden ja kauhun sekä katumuksen jälkeen päädytään maaniseen tekemisen intoon. Nytpä on ryhdyttävä fanaattiseen treenaamiseen, jolla pullea keho, joskus jopa ruho, saadaan taas sellaiseen kuosiin, että kelpaa peilin edessä seistä ja ihastella omaa tomumajaansa. Sopivasti syyssateiden kanssa ilmaantuu pururadoille ja lenkkipoluille tiukkailmeisiä ihmisiä. Ilmiö tosin laantuu myöhemmin syksyllä, kun polvinivelensä hajalle jyystäneet junttapullat ja ensimmäi- sillä aamuliukkailla liukastuneet sesonkiurheilijat ilmaantuvat terveyskeskusten ensiapupoliklinikoille. Jokunen tyräkin saattaa ilmetä. SUOMALAISET ovat kuitenkin suhteellisen tasaista kansaa. Vaikka mielialat joskus kuohuvat ja syntyy intomieltä, niin onneksi kaikki hiljalleen tasaantuu. Niinpä vakaat katajaisen kansakuntamme edustajat ryhtyvät pohtimaan painonpudotuksen keinoja tavoilla, jotka eivät edellytä mitään erityisempää liikkumista taikka rääkkäämistä. Tähän tarkoitukseen on keksitty erilukuinen määrä kaikenlaisia light-tuotteita. Idea juontaa paavien keskiajalla kauppaamiin aneisiin, joita ostamalla ei tarvinnut lopettaa synnin tekemistä. LIGHT on englantia, mutta sikäli jo kansainvälistä käsitteistöä, että se symbolisoi kaikille keveyttä, terveellisyyttä ja putoavaa painoa. Vähemmän tunnettua tosin on, että asiaan vihkiytyneille se saattaa merkitä myös itsepetosta, terveysriskiä ja jatkuvaa lihomista. MONI light-tuotteisiin hurahtanut elää sellaisessa kuvitelmassa, että vain sokerissa ja rasvassa on kaloreja. Vaikka esimerkiksi suklaamakeisesta olisi poistettu sokeri ja tilalle lisätty kaikenmaailman syöpää aiheuttavia kemikaaleja makuaistimuksen saamiseksi, sisältävät myös valkuaisaineet kaloreita. Paino ei hupene, jos mättää naamaansa kilon lightkonvehteja. VIELÄ useampi light-tuotteisiin hurahtanut kuvittelee, että kevyt/light-kolat ovat jollakin tavalla terveellisempiä. Kolajuomat syövyttävät esimerkiksi hampaat yhtä tehokkaasti kuin vesi ruostuttaa rautaa. Sen sijaan erilaiset virvokkeen litkuihin tällätyt kemikaalit rasittavat maksaa ja munuaisia. Ja jos ei syöpää saa lightlitkuilla, niin hurahtaneimmat päätyvät lumetodellisuuteen. Sen mukaan voi sitten pistellä sitäkin enemmän muuta tuhdimpaa pupellettavaa, kun hoitaa vain koko ajan terveyttään kittaamalla lightlimpparia. Nämä ihmispoloiset eivät enää muista, että vettä voi juoda janoon. JOKSEENKIN yhtäpitävää erilaisille light-valmisteille on se, että ne ovat tavallisia tuotteita useammin kemiallisesti käsiteltyjä ja useampaa erilaista kemikaalia sisältäviä. Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansanparantaja huomaamaan, että tällaisella kemikaalien natustamisella on haittavaikutuksia ihmisen elimistöön. Kohtalon ivaa on oikeastaan se, että nyttemmin myös light-tupakka on todettu oikeastaan tavallista tupakkaa tappavammaksi myrkyksi. Professori Erkki Aurejärvi tekee suoranaista elämäntyötään kamppailemalla tupakkateollisuuden light-valhetta vastaan. Tupakkaoikeudenkäynneille ei loppua kuitenkaan näy, koska teollisuus uskoo lightin terveellisyyteen. Ainakin se uskoo, että tupakoitsijat nielevät tämän uskomuksen. RUOKA- ja juomapuolella light-tuotteiden vastaan käyminen tuskin kuitenkaan toteutuu, sillä ainakin niiden tököttien perustarkoitus toteutuu. Sapuskan ja litkujen markkinoilla kun niiden puolesta puhuu sama argumentti, jolla oikeustieteen oppinut Aurejärvi syyttää tupakkibisnestä: tuotteen - siis tupakin - oletettu käyttötapa tappaa. Light-tuotteiden oletettu käyttötapa aiheuttaa keveyttä. Ja niinhän se on, että kun siitä myrkkyjä aikansa napsii ja kittaa, niin muuttuu lopulta olemattoman kevyeksi ja tässä painottomuuden tilassa voikin onnellinen light-tuotteiden kuluttaja leijailla aina Taivaaseen saakka. Amen! KOSKA muuten kukaan on kokeillut sellaista vanhan ajan antiikkista painonpudotusohjelmaa, jossa syödään vähän vähemmin ja herkkuja vielä harvemmin?

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot