Potilas. Suomen. lehti. 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilas. Suomen. lehti. 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille"

Transkriptio

1 Suomen Potilas lehti 3/2007 lokakuu-marraskuu Lehti terveyspalvelujen käyttäjille 1

2 Suomen Potilas lehti Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 26 Suomen Potilaslehti 3/2007 Seuraava 4/2007, talvinumero, ilmestyy joulukuun lopulla ja siihen tarkoitettujen kirjoitusten dead line on 15. marraskuuta 2007 Tämän numeron sisältöä: Pääkirjoitus: Hoitohenkilökunta maalitauluna... 3 Ledare: Personalen som måltavla...4 Ikäihmisten hoito ja elämä, via dolorosa - tuskien tie...6 Ääniä eduskunnasta...10 Terveys Hyvä olo-messut...13 Tutkimus potilaiden ja kansalaisten näkemyksistä biolääketieteeseen...14 Kalevi Ellilän väitöstilaisuus...16 Potilasvakuutusjärjestelmä on onnistunut tehtävässään...17 Diabetesliiton suositteleman diabetesruokavalion terveysvaikutukset on tieteellisesti tutkittu...18 Niin kevyttä, että Taivaaseen lentää...20 Potilaat ottavat yhteyttä...21 Terveyspalvelujen puolesta nälkälakkoon...23 Hoitopaikkana koti, hoitovirhe on potilaalle kriisitilanne...24 Jäsenjärjestöjen yhteystiedot ja järjestösivut...26 Suomen Potilas-lehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. Suomen Potilaslehti ISSN Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen ( ) Toimitus: Jaakko Ojanne ja Heikki Päivike. Osoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 13 euroa (sisältää postituksen kotimaassa), sivunvalmistus Ars Today (Helsinki), paino Priimus Paino Oy (Loimaa) Kansikuva J.A. Arhinen, Helsingin tuomiokirkko ja kauppatori ympäristöineen Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Kaisaniemenkatu 4 A, 3.krs, Helsinki puh , fax sähköposti kotisivut Pankkiyhteys Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, talous, hallituksen siht., Varsinaiset jäsenet: Rauno Aaltonen, Pirkko Etelävuori, Kalevi Järvinen, Risto Niklander, Arja Nurmela, Johanna Pihlajamäki, Heikki Päivike, Varajäsenet: Marja Lamberg, Tenho Palmroth, Runa Reimavuo, Inka Svahn. 2 Painos kpl

3 Hoitohenkilökunta maalitauluna Suomalaisen sairaanhoidon ja senioriväestön hoivatyön haasteet ovat tulleet kaikille tutuiksi. Kaikille lienee jo selvää, että elämme kohta - osin jo nyt - perin mahdottomassa yhtälössä. Sen yhtälön mukaan Suomessa on jatkuvasti yhä enemmän, yhä iäkkäämpiä hoidettavia ja yhä vähemmän hoitajia. Kun tähän yhtälöön lisätään edelleen sairaanhoitohenkilökunnan palkkojen alhaisuus, niin lievimminkin ilmaistuna voidaan sanoa tilannetta huolestuttavaksi. Ala on raskas ja palkka surkuteltavan alhainen työn vaativuuteen, vastuullisuuteen ja rasittavuuteen nähden. Se ei houkuttele alalle tällä hetkellä. Oikeastaan pitää ihmetellä, minkälaisilla houkuttimilla suomalaiset sairaanhoitoyksiköt ovat koettaneet saada ulkomaille kertaalleen siirtyneitä hoitajia palaamaan kotimaahansa. Vaikka tämä paluumuuttoon houkutteleva toiminta perustuisi ajatukseen, että koti-ikävä painaisi niin paljon, niin rajansa siinäkin nostalgiassa on. Pikemminkin tulisi miettiä niitä keinoja, joilla estettäisiin ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan pako alalta. Hoitajien palkkaongelmasta on keskusteltu niin paljon, että nyt voidaan vain odottaa tekoja ja korotuksia. Puheet on puhuttu. Jos halutaan, että meitäkin joku vielä joskus hoitaa ja että potilaillakin olisi auttajansa, niin palkkoja on saatava hilattua jollakin tavalla ylöspäin. Hoitajat tuskin enää edes lakkoilevat, he yksinkertaisesti päättävät jaloillaan, lopettavat työnsä ja muuttavat joko ulkomaille taikka muihin töihin. Parhaassakin tapauksessa tyytymättömät ja työtaakkaansa uupuneet hoitajat ja lääkärit siirtyvät yksityisten laitosten ja vastaanottojen leipiin. Yksityisen sektorin osuus sairaanhoidossa ja hoivatyössä varmasti kasvaa, mutta kykeneekö se korvaamaan kattavasti julkista sairaanhoitosektoria? Kaiken edellä kerrotun varjoon on usein jäänyt toinen ongelma: hoitohenkilökuntaan kohdistettu väkivalta. Paavo Koistinen. Sairaanhoitajia ja lääkäreitä uhataan yhä useammin julkisen sairaanhoidon piirissä. Kun meillä vallitsee sellainen käsitys, että aggressiiviset ja väkivaltaisetkin potilaat pitää hoitaa, niin ensimmäisenä maalitauluna ovat sairaanhoitajat ja lääkärit. Kysymyksessä on ilmiö, joka entisestäänkin vierottaa hoitoalan osaajia joko vaihtamaan alaa tai siirtymään yksityiselle sektorille, jossa potilaat valikoituvat paremmin. Jos joku sekakäyttäjä tai alkoholisti kuolee poliisin putkaan, juttu päätyy otsikoihin ja asiaa selvitellään juurta jaksaen. Jos sekavassa tilassa oleva sekakäyttäjä murjoo häntä hoitavaa ja auttavaa henkilökuntaa, niin asiasta ei juuri puhuta. Oikeusministeriö on onneksi ryhtynyt selvittämään tilannetta. Hyvä sinänsä, mutta taas odotetaan toimenpiteitä sanojen ja pohdintojen sijasta. Nyt tarvitaan 3

4 Suomen Potilas lehti selkeitä ohjeita ja toimintavaltuuksia häirikköpotilaiden kanssa vastakkain joutuville. Suomessa potilas voi halutessaan kieltäytyä hoidosta. Ääritapauksessa vaikka se kolkolta kuulostaakin kuoleva potilas voi kieltäytyä nesteestä ja ravinnostakin. Voisimmeko ajatella, että riehuva, sylkevä ja hakkaava potilas kieltäytyy käytöksellään hoidosta ja hänet voi siirtää vartijoiden taikka henkilökunnan huostaan. Hoitoa toki saa, jahka henkilö rauhoittuu. Ketään ihmistä ei voi velvoittaa auttamaan taikka hoitamaan toista oman henkensä ja terveytensä kustannuksella. Hoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivaltailmiö kertoo ajastamme ja sen haasteista: myös narkomaanit, sekakäyttäjät ja alkoholistit ikääntyvät ja sairastuvat. Kun nämä sitten ilmaantuvat omista piireistään julkisen terveydenhuollon piiriin, niin konflikti on valmis. Idealismi karisee myös aika rajusti, kun ollaan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joihin ei enää saa järkevää puhekontaktia. Ja vaikka saisi, niin riittävän pitkään jatkunut aivojen kemiallinen käsittely saattaa aiheuttaa sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Jos tällainen potilas yhtäkkiä saa mielenjohteen, että hänelle ollaankin tekemässä pahaa, niin taas ensimmäisenä maalitauluna ovat hoitajat. Mikäli väkivaltaisten potilaiden ongelmiin ei puututa, edistetään myös yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumista. Poliklinikoilla ja terveyskeskuksissa riehuva sekava potilas aiheuttaa ympäristössään pelkoa ja ahdistavan tunnelman. Suurin osa potilaista on niin sanottuja tavallisia ihmisiä, joukossa usein enemmän vanhuksia. Ei ole kovinkaan miellyttävää maata vaikkapa nilkka murtuneena, pahoinvoivana taikka muuten heikkokuntoisena tilassa, jossa joku arvaamattomasti riehuva henkilö terrorisoi ympäristöään. Yhä useampi henkilö sairastuessaan hankkiutuu jo lähtökohtaisesti yksityiselle sektorille. Vähemmissä varoissa oleville ihmisille tämä ei kuitenkaan onnistu. Emme kai me todellakaan halua sellaista sairaanhoitojärjestelmää, jossa julkinen sektori toimii vajaalla miehityksellä ja väkivallan terrorisoimissa oloissa? Samalla paremmalla maksukyvyllä varustetut potilaat siirtyvät yksityisen sektorin piiriin ja yhteiskunta jakautuu entisestään. Ja sairaanhoitohenkilökunta siirtyy pois alalta. Sen lisäksi, että hoitohenkilökunnan palkkoihin on saatava korjaus, on henkilökuntaa itseään tehokkaammin varjeltava väkivaltaisilta potilailta. Se edellyttää hoitajan oikeutta kieltäytyä hoitamasta väkivaltaista ja uhkaavaa potilasta. Potilailla on myös oikeus vaatia saada hoitoa sellaisessa ympäristössä, jossa ei tarvitse pelätä muita potilaita. Paavo Koistinen Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Personalen som måltavla 4 dar sig på att hemlängtan skulle väga tungt, finns det även en gräns för nostalgi. Snarare borde man finna lösningar som skulle hindra vårdpersonalens flykt från branschen. Vårdarnas löneproblem har diskuterats så mycket, att nu förväntas handlingar och löneförhöjningar. Tal har redan hållits. Om man vill, att någon skulle vårda oss och att patienterna har någon som hjälper sig, bör lönerna på något sätt lyftas upp. Knappast vill vårdarna ens strejka, de helt enkelt besluter med fötterna och avgår från arbetet, flyttar till utlandet eller övergår till andra yrken. Missnöjda och stressade skötare och läkare kan i bästa fall söka sig till privata inrättningar och mottagningar för att få sitt bröd. Den privata sektorns andel av sjukvård och om- Utmaningarna inom den finlänska sjukvården och äldre omsorgen har blivit bekant för oss alla. Det torde också vara klart, att vi snart lever - delvis redan nu - i ganska omöjlig ekvation. Enligt den ekvationen har Finland kontinuerligt allt fler och äldre personer, som behöver vård och i allt lägre grad skötare. Om man till ekvationen ytterligare sätter vårdpersonalens låga löner, kan man lindrigt uttryckt säga att situationen är alarmerande. Branschen är tung och lönen beklagansvärt låga i förhållande till arbetets krav, ansvar och belastning. Arbetet lockar inte till sig just nu. Egentligen bör man förundra sig över, med vilka lockmedel de finska sjukvårdsenheterna försöker få de skötare, som en gång flyttat utomlands att återvända till hemlandet. Fastän tanken att locka återflyttare grunsorg ökar troligen, men förmår dessa täckande ersätta den offentliga sjukvården? I skuggan av vad som tidigare berättats finns ett ännu mera brännande problem: nämligen våld mot vårdpersonalen. Sjukskötare och läkare hotas allt oftare inom den offentliga sektorn. Hos oss råder en sådan uppfattning, att aggressiva och våldsamma patienter måste vårdas, då blir den första måltavlan sjukskötare och läkare. Det blir då frågan om en företèelse som skrämmer kunniga skötare och får dem att antingen byta bransch eller övergå till den privata sektorn, dit patienterna utväljs bättre. Om någon patient som är blandmissbrukare eller alkoholist dör i polisförvaring, kommer saken till media och utreds mycket grundligt. Om en förvirrad blandmissbrukare är våldsam och behandlar

5 den hjälpande personalen illa, talar man knappast alls om saken. Justitieministeriet har som tur är, börjat klarlägga situationen. Detta är bra, men även nu väntar man på handlingar i stället för ord och överväganden. Nu behövs tydliga instruktioner och verksamhetsbefogenheter för dem, som tar emot aggressiva patienter. I Finland kan patienten, om han så önskar, neka att ta emot vård. I yttersta fall - fastän det verkar dystert - kan en döende patient neka att ta emot vätska eller näring. Kunde vi tänka, att en patient som härjar, spottar och vars beteende är aggressivt genom sitt uppförande nekar till vården, så att man kunde föra honom till uppsikt av väktare eller personal. Han får naturligtvis vård, när han har lugnat ner sig. Man kan inte tvinga en människa att hjälpa eller vårda en annan på bekostnad av sitt eget liv eller sin hälsa. Våldet som riktar sig mot vårdpersonalen berättar en del om den tid vi lever i och om dagens utmaningar som finns: narkomaner, blandmissbrukare och alkoholister blir också äldre och insjuknar. När dessa senare uppenbarar sig ut ur sin egen krets till det offentliga vårdsystemet, är konflikten klar. Idealismen skakas också grundligt, när man kommer i kontakt med sådana människor, som inte kan nås genom en förnuftig kommunikation. Och även om man skulle försöka få en kommunikation, har den kemikaliska behandlingen av hjärnan pågått tillräckligt lång tid, och förorsakat sådana osäkerhetsfaktorer, som kan vara livsfarliga. Om en sådan patient plötsligt får en ingivelse, att någon gör honom illa, är skötarna den första måltavlan. Om man inte ingriper i problemet våldsamma patienter, befrämjar man sönderfallet av jämlikhet i samhället. En patient som härjar och är desorienterad på poliklinik eller hälsocentral förorsakar skräck- och ångestkänslor för sin omgivning. Största delen av patienterna är så kallade vanliga människor, en större del åldringar. De är inte speciell tilltalande att ligga exempelvis med bruten vrist, illamående eller i mycket svagt tillstånd, om en oberäknelig härjande person terroriserar i omgivningen. Allt fler personer söker sig initialt till privata sektorn. För mindre bemedlade personer lyckas detta inte. Vill vi ha ett sådant sjukvårdssystem, där den offentliga sektorn fungerar underbemannad och i en omgivning med våld och terrorism? Samtidigt som patienter med bättre betalningsförmåga går över till privata sektorn och samhället delas ytterligare. Vårdpersonalen lämnar då branschen. Förutom att vårdpersonalens löner bör öka, bör personalen själv skyddas effektivare från våldsamma patienter. Detta förutsätter att skötaren har rätt att neka till att ge vård åt patienter som är våldsamma och hotande. Patienterna har också rätt att kräva att få vård i i en sådan miljö, där man inte behöver vara rädd för andra patienter. Paavo Koistinen Finlands Patientförbund ordförande Jokainen meistä tarvitsee aikanaan hoivaa ja hoitajia. Kuva Helsingin Kustaankartanon vanhusten keskuksen tapahtumapäivästä Var och en av oss behöver i sinomtid vård och vårdare. Bild från happeningdagen 2007 på Gustavgårds åldringscentral i Helsingfors. 5

6 Suomen Potilas lehti Professori Sirkka-Liisa Kivelä Ikäihmisten hoito ja elämä, via dolorosa - tuskien tie Sirkka-Liisan Kivelän työpöydältä katsoen suomalainen ikäihmisten huolto on edelleen tunnelissa, johon valoa joudutaan odottamaan. Kivelä on niitä alan johtavia tutkijoita ja suunnittelijoita, jonka asiantuntemusta on voitu käyttää yhtä hyvin suurten linjojen kuin käytännön sovellutusten kartoituksissa yhteiskunnallista päätöksentekoa varten. Tänään tiedetään melko tarkkaan, mitä olisi tehtävä ja mitä tarvitaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä, mutta määrätietoinen päätöksenteko ja rahoitukselliset ratkaisut eivät ole edistyneet ja ikäihmisten hätä lisääntyy, kuten tämänkin artikkelin keskeinen sisältö kertoo. Professori Sirkka-Liisa Kivelä. 6 Toimenkuva ja tehtäväkenttä kertovat hänen keskeisistä toimistaan opettajana, tutkijana ja käytännön toteuttajana: yleislääketieteen professori Turun yliopistossa, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkärin virat Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä, tehtävänä erikoissairaanhoidon ja perussairaanhoidon yhteistyö ja yhteensovittaminen, vanhustutkimuksia yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon tasolla, aiheina ikäihmisten masennus, kaltoinkohtelu, sydän- ja verisuonisairaudet, kaatumiset ja vastaavat tapaturmat sekä niiden ennaltaehkäisy, lääkehoitokysymykset, kaikki laajoja asiakokonaisuuksia. Masennus ja yksinäisyys taustalla laaja kirjo erilaisia ongelmia Ne ovat yleisiä iäkkäiden ongelmia ja niiden seurauksena on myös alkoholin ja muiden päihteiden käyttö lisääntynyt huolestuttavasti. Muutama luku kertoo karun totuuden: vakavasta masennuksesta kärsii 65 vuotta täyttäneistä 3 %, keskivaikeasta 5-6 %, mutta sitten lievä masentuneisuus on tosi yleistä. Noin joka kymmenes, eli %, kärsii lievästä masennuksesta. Kun kysytään, mistä masennus ja masennustilat johtuvat, niin voidaan sanoa, että ne kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä fyysisten sairauksien kanssa, joskin muina syinä ovat sitten vanhuusiän kaikki menetykset ja elämän vaikeudet; on yksinäisyyttä, ei ole kanssakäymistä muiden kanssa, tulee fyysinen sairaus ja sen seurauksena toimintakyky heikkenee eikä pysty osallistumaan. Masennustilan hankaluuksia ovat juuri nämä seurausvaikutukset. Yksinäisyyden ja alkoholin kierre Kun vanha ihminen asuu yksin, eikä välttämättä aina yksinkään, niin sairauksien seurauksena ahdistuneisuus lisääntyy ja vanhat ihmiset turvautuvat alkoholiin masennusta ja yksinäisyyttä torjuakseen. Näin syntyy sellainen kierre, että alkoholin käyttö ylläpitää masennusta ja johtaa muihinkin seurausvaikutuksiin. Jatkuva alkoholin käyttö myös ylläpitää masennusta. Se on masennuksen seuraus, mutta se johtaa siihen, että masennus ei parane selkokielellä sanottuna. Tähän kaikkeen liittyy alkoholismi ja se, että vanhusten itsemurhat ovat yleisiä eikä masentunut vanhus jaksa välittää oman liikunnantarpeensa hoitamisesta, toimintakyky heikkenee, hän laiminlyö ravitsemuksensa, laihtuu ja lihakset surkastuvat ja fyysinen kunto romahtaa siltä osin. Tällainen vanhus ei jaksa enää osallistua ja näin sosiaalinen kanssakäyminen muiden kanssa vähenee ja vähenee ja yksinäisyys sen kun lisääntyy. Nämä ovat tällaisia yksilötason seurausvaikutuksia ja ne todella haittaavat merkittävästi kierteeseen joutunutta ja hänestä itsestään tuntuu, että hänestä ei ole mihinkään ja että hän on hirveän huono ihminen, hän ei jaksa mitään eikä kelpaa mihinkään. Masennuksen hoidossa musta aukko Meillähän on aika paljon kehitetty dementian eli muistisairauksien diagnostiikkaa ja tunnistamismenetelmiä, mutta iäkkäiden masennuksen hoito Suomessa on laiminlyöty. Lehdissä on kirjoitettu vain työikäisten masennuksesta ja hoitotarpeesta korkeiden virkamiestenkin suulla ja se tekee surulliseksi, koska muiden masennus ei vie heitä pois työelämästä ja sosiaalisista kontakteista siinä määrin kuin asianlaita on vanhusten kohdalla. Kaikenikäiset masennuspotilaat tarvitsevat asianmukaista hoitoa, mutta yhtä suurta väestöryhmää ei saa sulkea hoidon ulkopuolelle. Toimintakyvyttömyyden heijastusvaikutukset Iäkkäiden keskuudessa masennus on iso ongelma siksi, että se tekee heistä toimintakyvyttömiä. Se johtaa toisen avuntarpeeseen, se johtaa laitoshoitoon, palvelutaloihin eikä yhteiskunnassa nähdä, kuinka paljon se vie toimintakykyä ja että se ei ole yksinomaan vanhan ihmisen ongelma, vaan se koskettaa myös aviopuolisoa, koko perhettä ja jopa naapurustoa. Onhan kauhea tilanne, kun vanha ihminen vain itkee, on ahdistunut, juo ja sanoo tekevänsä itsemurhan, kun elämiseltä on pudonnut pohja pois. On paljon puhuttu dementiapotilaiden omaisten ongelmista, mutta masentuneiden omaisten ongelmista on puhuttu paljon vähemmän. Ja kun masen-

7 nus saavuttaa itsemurhatason, se on myös koko naapurustolle järkytys ja ongelma. Meiltä puuttuu koko hoitojärjestelmä, joka perustuisi vanhuspsykiatrian osaamiseen. Hoitolaitokset puuttuvat erikoiskoulutus ajettu alas Mielestäni vakavia masennustiloja varten meillä pitäisi olla vanhuspsykiatrian yksiköitä. Tällaisia hoitolaitoksia ei juurikaan ole. Koulutus erikoisalana aloitettiin 1980-luvun alussa, mutta lopetettiin 10 vuotta myöhemmin ja tästä johtuu, että erikoistumiseen tähtäävät lääkärit eivät ole siitä kiinnostuneita. Vanhuspsykiatria on ajettu meillä alas ja kun toimii perusterveydenhuollossa, ei ole ketään asiantuntijaa, jota voisi konsultoida ongelmissa. Keskivaikeaa ja lievää masennusta voitaisiin hoitaa perusterveydenhuollossa, mutta siihen tarvitaan osaavat lääkärit ja osaava muu henkilökunta ja hoitoonhan kuuluvat näissä masennusryhmissä lääkkeet sekä psykologinen ja psykososiaalinen hoito. Lievään masennustilaan ei tarvita lääkkeitä, vaan pelkästään lääkkeettömät hoitomuodot riittävät. On paljon kansainvälistä näyttöä siitä, että esim. muisteluryhmillä, liikuntaryhmillä, sosiaalisen toiminnan ryhmillä, ravitsemuksesta huolehtimisella ja sosiaalisten yhteyksien kautta pystytään lievään ja jopa keskivaikeaan masennustilaan vaikuttaman erittäin hyvin tuloksin. Meilläkin on ollut tällaisia interventioita ja on pystytty osoittamaan, että näillä menetelmillä pystytään hoitamaan ainakin lievän ja keskivaikean masennuksen vanhuspotilaita. Samalla helpotetaan yksinäisyyttä, subjektiivista ongelmaa, jota en kuitenkaan pidä masennuksen veroisena sairautena. Kolmannen sektorin apu todella tarpeen Erittäin tärkeänä näen sen, että vanhuksilla olisi mahdollisuus osallistua, aktiivista toimintaa, järjestöt avustaisivat ja ystävyyssuhteita tuettaisiin ja olisi muistelu- ja liikuntaryhmiä. Kolmannelle sektorille tämä on vakava haaste. Järjestöjä ja niiden palveluja (mm. liikunta, ulkoilu, harrastukset, kerhot, kulttuuri, tukiverkot) tarvitaan monien sellaisten toimintojen organisointiin ja ylläpitoon, mihin mm. hoitajaresurssit eivät vielä riitä. Kolmas sektori tarjoaa myös osaamista, joka on syntynyt omaisia ja läheisiä hoidettaessa käytännön tarpeista ja voi siten täydentää ja auttaa virallista järjestelmää ja myös tuoda esiin uusia vaihtoehtoja. Vanhuuden ja vanhusten arvomaailma ympäristön ikäismi Tähän liittyy ongelmana länsimainen asenne, kammo vanhuutta ja kuolemaa kohtaan. Sen nähdään tuovan murheita ja ongelmia mukanaan ja johtavan lopulta kaiken päättymiseen. Taustalla saattaa olla oman kuoleman tai toimintakyvyn menettämisen pelko jo nuorellakin iällä. Sen kuvitellaan poistuvan, jos se kielletään ja työnnetään syrjään. Puhutaan mm. ikäismistä, ikärasismista käytännön torjuntakeinona. Kieltäminen ja mitätöinti taas aiheuttaa käsityksen, että on kysymys jostain toisarvoisesta ja huonosta asiasta. Pelko oman toimintakyvyn menettämisestä voi myös syntyä, kun työssään näkee ihmisiä, joille näin on käynyt. Läntisissä kulttuureissa arvostetaan nopeutta, rahanansaintaa, nippelitietoa, nuorille suunnattua markkinointia jne. Kokemus ja nk. hiljainen tieto eivät yllä samalle tasolle. Arvomaailmojen remontti Arvomaailmat pitäisi panna puntariin ja tuoda esiin myös kokemuksen ja laajaalaisten elämännäkymien tärkeys. Monien kansojen kulttuureissahan vanhuus ja kokemus ovat elämän kunnioituksen peruspilareita. - Ikäihmisillekin voisi suunnitella esimerkiksi omia vaatteita ja välineitä. Se on suuri ryhmä, joka voisi olla markkinoinnin kohde siinä missä muutkin. Tällainen järjestöaloite tehtiin äskettäin eräälle oppilaitokselle Helsingissä, mutta se kuivui kokoon, kun suunnittelijat ja ohjaajat kertoivat, että he eivät suostu suunnittelemaan vaatteita keski-iän ylittäneille! Suurten ikäluokkien vanheneminen tulee varmasti myötävaikuttamaan vanhuskuvan ja heidän arvomaailmansa kirkastumiseen. Ennen pitkää vanhuksia, joilla on rahaa, tarpeita ja vaatimuksia on kaikkialla ja he nostavat vaatimustasoaan. Kuntoutus pääasiassa ryhmätoimintaa Ikäihmisten kuntoutusta on tutkittu ja sitä pidetään merkittävänä elämisen laadun kohottajana. Se on rauhallisen ja ihmisarvoisen vanhuuden perustekijöitä. Kuntoutus kannattaa aina, sillä se voidaan mitoittaa kuntoutettavien tilanteen mukaan ja aivan huonokuntoinenkin voidaan kuntouttaa. Sellainen mielikuva on väärä, että ikäihmisiä ei voitaisi enää kuntouttaa fyysisesti. Tulokset ovat hyviä. Kuntoutuskin kärsii resurssipulasta, puuttuu henkilöstöä ja tiloja. Meillä ei ole lähimainkaan riittävästi esim. geriatrisen kuntoutuksen fysioterapeutteja, iäkkäiden liikunnanohjaajia on liian vähän ja sitten myös kuntoutustiloja todella iäkkäille soveltuvine laitteineen ja ohjaajineen. Kun fyysisesti kuntoutettavana on vuotias, on kysymys eri asiasta kuin lasten, nuorten ja työikäisten aikuisten kuntoutuksessa. Kuntoutuksen pitäisi olla intensiivistä ja jatkuvaa, että sen tuloksellisuus säilyisi. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn ylläpidon pitäisi olla keskeinen osa ikäihmisten elämää. Ryhmätoiminta ja ryhmäkuntoutus tuovat ihmisen sosiaalisen vuorovaikutuksen ulottuville. Työikäisten yksilöterapiassa saadaan hyviä tuloksia, mutta ikäihmisten terapiassa ja kuntoutuksessa ryhmän merkitys ja sen sosiaalinen anti korostuvat. Ryhmä tuo voimaa jokaiselle, sanoo professori Kivelä. 7

8 Suomen Potilas lehti 8 Ylilääkityksen raskas taakka Keskeinen ongelma vanhusten lääkityksessä on tänään, että liian moni saa samanaikaisesti liian monta keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä, jolloin muisti heikkenee, saattaa esiintyä sekavuutta, älylliset kyvyt heikkenevät, syntyy fyysisiä tasapainohäiriöitä ja kaatuilua. Tässä on kysymys sen ymmärryksen puutteesta, että vanhan ihmisen aivot eivät kestä sitä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrää, joka monelle samanaikaisesti annetaan. Kansainvälisissä ohjeissahan korostetaan, että ei saisi olla käytössä samanaikaisesti enemmän kuin 2 psyyken lääkettä. Jos esim. käytetään opioideja (kipulääke) ja jotain muuta psyyken lääkettä, määrän pitäisi noudattaa tätä suositusta. Toinen ongelma syntyy siitä, että vanhukselle annetaan liian suuria lääkeannoksia. Vanhuksen lääkitys pitäisi aina aloittaa pienillä annoksilla ja seurata ilmeneviä vaikutuksia huolellisesti ja nostaa annostusta hitaasti päätyen pienimpään mahdolliseen, tehoavaan annostukseen. Kaikki psyyken lääkkeet aiheuttavat kaatumisvaaraa, yhtä hyvin opioidit kuin bentsodiatsepiinit (unilääke). Juuri äskettäin on ilmestynyt vanhusten lääkehoitoa kriittisesti tarkasteleva opas (Kivelä-Räihä), jossa on uusinta tietoutta lääkityksestä. Toinen professori Kivelän kirjoittama uusi kirja käsittelee uneen liittyviä asioita (Voimavaroja unesta hyvä uni iäkkäälle, Kirjapaja). Unen todellinen tarve ja unettomuus Unen tarve muuttuu iän myötä. Pienet vauvat esimerkiksi nukkuvat paljon, mutta ei heidän uneensa lääkityksellä puututa. Vanhemmiten uni muuttuu mm. siten, että tarve on vähäisempi ja esiintyy yöllisiä heräämisiä. Voidaan leikillisesti todeta, että moni ikäihminen nukkuu koiran unta. Se on normaalia eikä sitä tarvitse lääkitä. Normaalia unettomuutta on taas se, että ihminen nukkuu huonosti tai liian vähän ja on tämän seurauksena päivällä väsynyt. Tältä pohjalta iäkkäiden nukkumista ei juurikaan selvitetä. Normaaliin unettomuuteen annetaan esimerkiksi bentsodiatsepiinejä, mikä on selvä lääkinnällinen virhe, sillä jos taustalla on esimerkiksi uniapnea (hengityskatkokset nukkuessa), tällainen lääkitys lisää sitä. Bentsodiatsepiinejä tarvitaan erittäin harvoin pahassa toiminnallisessa unettomuudessa. Sitten on oma aiheensa nk. levottomat jalat, joille on aivan oma hoito-ohjelma, johon bentsodiatsepiinit eivät kuulu. Kolmannen liian vähäisen unen ryhmän muodostavat fyysiset kivut, kun ihminen herää selkä-, vatsa-, pään tai muun ruumiinosaan kipuihin ja särkyihin. Niillekin on omat hoito-ohjelmansa eikä ole oikein lähteä summittaisesti, asiaa selvittämättä, syöttämään keskushermostovaikutteisia lääkkeitä. Unilääkkeitä tarvitaan erittäin harvoin toiminnallisessa unettomuudessa. Nukuttava ja oltava hiljaa hoitokulttuurien muuttaminen vaatii kovaa vääntöä Iäkkäiden suuri ongelma on lähinnä luonnoton vaatimus, että heidän pitäisi pystyä nukkumaan iltaseitsemästä aamuseitsemään ja olemaan hiljaa. Hyvä yöuni edellyttää, että päivällä on riittävästi valoa, ruokaa, fyysistä rasitusta, sosiaalista toimintaa, eli normaalia elämää. Jos tällainen normaali elämä häviää; asutaan yksin, oleskellaan pimeässä ja ollaan väsyneitä koko päivän, uniongelmat alkavat. Ikäihmisten hoidon käytännön ongelmia onkin juuri normaaliuden unohtaminen. Tuntuu kummalliselta, kun meillä on esimerkiksi EU-direktiivi, joka määrää, kuinka monta päivää lehmien on oltava vuodessa ulkona, mutta vanhusta voidaan pitää sisällä vaikka 10 vuotta! Kysymys ei ole vain henkilökunnan vähyydestä vaan myös hyvin syvällä istuvissa hoitokulttuureissa, joiden muuttaminen on erittäin vaikeaa. Meillä on toki hyviä dementiakoteja ja tasokkaita tehostetun palvelun asuntoja, mutta nimenomaan pitkäaikaishoitolaitoksissa on kohdattu voimakasta muutosvastarintaa käytäntöjen uudistamisessa. Me tarvitsemme pitkäaikaishoitolaitosten täydellisen alasajamisen ja niiden korvaamisen tehostetun palveluasumisen yksiköillä. Hoitokulttuurin nykyaikaistamista ei muilla keinoilla tulla aikaansaamaan. On toki myönnettävä, että on liikuntakyvyttömiä vanhuksia, mutta nykyinen järjestelmä myös tuottaa heitä turhaan lisää. Kuntoutuksen puute lisää henkilökunnan tarvetta ja kustannuksia, kun vanhukset makaavat ylilääkittyinä vuosikaupalla. Vanhusten hoidon koulutus koko koulutusjärjestelmämme musta lammas Tämän päivän lääkärikoulutuksessa ei juurikaan opeteta vanhusten hoitoon liittyvää osaamista. Geriatrian opetus on noin 1 % lääkärikoulutuksesta. Hoitajien koulutuksessa on monissa oppilaitoksissa vanhusten hoito jätetty kokonaan pois opetusohjelmasta, eli valmistuu hoitajia, jotka eivät ole kuulleet koko aiheesta sanaakaan. Ammattikorkeakouluissa tarvittaisiin selkeä opetusohjelmien muutos ja lääkärikoulutuksessa pitäisi normaalin koulutuksen jälkeen opettaa pääkohdat vanhusten hoidosta, esimerkiksi, kuinka paljon muisti on heikentynyt 90-vuotiaana ja 100-vuotiaana, mikä on iän myötä liikuntakyvyn heikkenemisen kehitys. Lääkärin yleistietouteen pitäisi kuulua dementian ja sen tutkimuksen tuntemusta sekä masennuksen tunnistaminen ja hoito. Tähän liittyy myös farmakologinen, lääketietouteen liittyvä koulutus, joka jää pakostakin mm. opettajapulan vuoksi vähäiseksi. Opettajia puuttuu yhtä hyvin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoistakin. Jos vanhusten hoidon tasoa halutaan nostaa, on sekä lääkäreiden että hoitajien peruskoulutusta uudistettava reippaasti. Vanhusten hoidon nykyaikaistaminen on melkoinen haaste, sillä se merkitsee käytännössä, että tuhansia hoitajia lähihoitajista lääkäreihin täytyy lisä- ja täydennyskouluttaa. Professori Kivelä toteaa painokkaasti, että tämä on kannattava investointi, koska se saadaan takaisin yhteiskunnallisten menojen, mm. sosiaalitoimen, säästöinä. Kipujen hoito Hoito on viime aikoina kehittynyt, vaikkakin esimerkiksi dementikkojen kipuja ei aina osata tunnistaa. Tässäkin vanhusten osalta pätee sama asia kuin muussakin lääkehoidossa, että kipuja saatetaan hoitaa liian voimakkaalla lääkityksellä. Palkka ja ympäristö Professori Kivelä on tiukasti sitä mieltä, että nyt on palkkatason remontin aika. Me emme saa hoitajia, lääkäreitä, kuntouttajia emmekä muutakaan henkilökuntaa, ellei vaativasta työstä makseta kunnon palkkaa. Hän yhtyy myös potilasjärjestöissä esitettyihin vaatimuksiin, että monivuorossa tehtävälle hoitotyölle täytyy olla olemassa yhteiskunnan varmistamat edellytyk-

9 9 set kuten esimerkiksi työpaikan lähellä asuminen, ympärivuorokautinen lastenhoito ja sosiaaliset harrastusmahdollisuudet. Hoitohenkilökunnan hyvinvointi ja viihtyvyys on meidän jokaisen etu. Ei elvytetä Kivelän mielestä asiasta pitäisi nimenomaan yksilötasolla sopia etukäteen potilaan ja omaisten kanssa selkokielisesti keskustellen. Omaisten ja läheisten osallistuminen koetaan aivan liian usein hoidon hankaloittamiseksi, vaikka jokainen potilas on oikeutettu saamaan sitä hoitoa ja hoivaa, joka läheisiltä on saatavissa. Suomessa on se ikävä tyyli, että monet asiat edistyvät vain kanteluteitse ja Kiveläkin on saanut runsaasti asiaa koskevia yhteydenottoja. Kysymys on isosta päätöksestä, johon osallistuvilla pitäisi olla oikea tieto vaihtoehdoista. Selkein on päätös, jonka potilas on itse läheistensä kanssa vapaasta tahdosta ja riittävin tiedoin tehnyt. Hoito ei saisi eristää nuorta eikä vanhusta hänen elämänsä siihenastisesta ympäristöstä (omaiset, läheiset, ystävät). Sopikaa asiasta hyvissä ajoin silloin, kun jokainen vielä ymmärtää, mistä on kysymys, lopettaa professori Sirkka-Liisa Kivelä. (toimituksellinen työstö ja kuvat Heikki Päivike) Professori Sirkka-Liisa Kivelä (vas.) kävi tutustumassa Suomen Potilasliittoon ja keskusteli liiton varapuheenjohtajan, ylihoitaja Inger Östergårdin (oik.) kanssa ikäihmisten kysymyksistä, joista oheisessa artikkelissa yhteenveto Sirkka-Liisa Kivelän terveiset päättäjille: Tarvitaan kiireisesti todellisia tekoja ikäihmisten hoidon ja elämän turvaamiseksi eivätkä ne voi tai saa olla rahasta kiinni.

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot