TERVEYDENHOITAJAN KEINOJA EDISTÄÄ VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN ASIAKKAAN OMAHOITOON SITOUTUMISTA Asiakkaan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJAN KEINOJA EDISTÄÄ VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN ASIAKKAAN OMAHOITOON SITOUTUMISTA Asiakkaan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Päivi Kainulainen TERVEYDENHOITAJAN KEINOJA EDISTÄÄ VERENPAINETAUTIA SAIRASTAVAN ASIAKKAAN OMAHOITOON SITOUTUMISTA Asiakkaan näkökulmasta Kehittämistyö Terveydenhoitajan koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kainulainen Päivi Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma/ terveydenhoitaja Nimeke Terveydenhoitajan keinoja edistää verenpainetautia sairastavan asiakkaan omahoitoon sitoutumista Tiivistelmä Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kuvata asiakkaan näkökulmasta keinoja, joilla terveydenhoitaja voi edistää verenpainetautia sairastavan asiakkaan sitoutumista omahoitoon. Työ on jatkotutkimus aiempaan opinnäytetyöhöni: Miesten sitoutuminen verenpainetaudin omahoitoon (Hänninen-Ahokas ym. 2007). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella lähestymistavalla, kuvailevaa tutkimustyyppiä käyttäen. Tiedonkeruumenetelmänä on teemahaastattelu, joka analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen perusjoukkona on Kerimäen, Enonkosken ja Savonrannan verenpainetautia sairastavat miehet, jotka osallistuivat verenpainekyselyyn Syys- Lokakuussa Edustavana otoksena on valikoitu haastateltavaksi viisi kyselyssä luvan antanutta vuotiasta, verenpainetaudin hoitoon hyvin tai heikosti sitoutunutta miestä. Haastateltavat olivat muuttaneen elintapojaan verenpainetaudin toteamisen jälkeen, varsinkin säännöllisten terveydenhoitajan ja lääkärin seurannan toteutuessa. Elintapamuutoksista olivat toteutuneet parhaiten tupakoinnin lopettaminen ja alkoholinkäytön vähentäminen. Ruokavalio ja liikuntaohjaus sekä painonhallinta olivat hoitosuhteen osa-alueita, joissa osalla haastateltavista oli tavoitteet täyttynyt pitkään kestäneen hoitosuhteen aikana. Ne haastateltavat, joilla verenpainetaudin toteamisesta oli lyhyempi aika, kokivat terveydenhoitajan säännöllisen tapaamisen tärkeänä tavoitteiden saavuttamiseksi. Elämänhallinnassa vaikeimmaksi haastateltavat kokivat työhön liittyvän kiireen ja stressin hallitsemisen, eläkkeelle jäämisen jälkeen useat kokivat elämänhallinnan parantuneet. Haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä terveydenhoitajien toimintaan ja kertoivat ohjauksen, kannustuksen, asiallisen tiedottamisen, mittausten sekä palautteen edistävän heidän sitoutumistaan verenpainetaudin omahoitoon. Kaikilla haastateltavista oli säännöllinen hoitosuhde samaan terveydenhoitajaan ja he kuvasivat asiakaslähtöisen hoitosuhteen toimivan hyvällä vuorovaikutuksella hyvässä ilmapiirissä. Parannus ehdotuksena haastateltavat toivoivat mieluummin keskustelua kuin kirjallisia ohjeita. Useilla haastateltavilla oli pettyneitä kokemuksia 90-luvun terveydenhoidosta, jolloin he kokivat resurssipulan heikentäneen hoitoa. He olivat huolissaan nykyisen henkilöstön resurssien riittävyydestä. Muuten organisaation toimintaan oltiin tyytyväisiä. Tutkimustulokset olivat yhdensuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa. Tutkimuksen pohjalta kehittämisehdotuksena verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoitoon on yksilöllisyyden korostaminen, tavoitteiden selkeämpi esilletuonti sekä esitemateriaalin konkreettisempi läpikäynti yhdessä asiakkaan kanssa esimerkiksi ohjauskeskustelujen tukena ja rytmittäjänä. Asiasanat (avainsanat) keinot, omahoito, sitoutuminen, terveydenhoitaja, verenpainetauti Sivumäärä Kieli URN 26s. +liitteet 5s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Seija Puputti Opinnäytetyön toimeksiantaja Sosteri

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kainulainen Päivi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Nursing, Savonlinna. Public Health Nursing Public Health Nurses ways to promote the committing to self-acting treatment among clients with hypertension Abstract The purpose of this research is to describe from the client s aspect the means by which the health visitor can promote the committing to self-acting treatment among clients with hypertension. This work is a follow-up research to my earlier bachelor's thesis: Men s committing to self-acting treatment of hypertension (Hänninen-Ahokas etc. 2007). This research was achieved by qualitative approach, using descriptive research. Data was collected by theme interviews and analysed with the content analysis method. The population was from the area of Kerimäki, Enonkoski and Savonranta and it consisted of men with hypertension, who answered the inquiry during September- October As a representative sample five men, who had given their permission in the earlier inquiry, were chosen to interviews. These men are years old and well or badly committed to self-acting treatment of hypertension. The interviewees had changed their life style, especially under regular observation of a health visitor and a doctor. The best realized life style changes were giving up smoking and reducing the use of alcohol. Metatrophy????? or Diet, guidance in physical exercise and weight control were those sectors in which a part of the interviewees had fulfilled their aims during the long treatment relationship. The interviewees that had shorter time from discovering hypertension felt that regular meetings with their health visitor were important in order to achieve their aims. The most difficult part in life style change felt by the interviewees was controlling the work pressure and stress. After retirement many of them felt improvement in their life-management. The interviewees were very satisfied with health visitors working and told that guidance, encouragement, objective information, measuring and feedback promoted their committing to self-acting treatment. All interviewees had a regular treatment relationship with the same health visitor and they described that customer oriented treatment relationship worked out with a good interaction and in a good atmosphere. As an improvement proposition the interviewees hoped rather discussion than written instruction. Many of them were disappointed with the public health care of the 90 s, when they felt that the lack of resources weakened the treatment. They were also worried about the sufficiency of current personnel resources. Otherwise they were satisfied with the work of the organisation. The research results were parallel to earlier researches. On the basis of this research it is proposed to improve the care of clients with hypertension by emphasizing individuality, by expressing the aims clearer and by going through the leaflet material in a more concrete way with the client, for example as a support and sequencer of the guidance conversations. Subject headings, (keywords) Means, self-acting treatment, committing, health visitor, public health nursing, hypertension Pages Language URN 26p. +appendixes 5p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Seija Puputti Bachelor s thesis assigned by Sosteri

4 SISÄLTÖ 1 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS TERVEYDENHOITAJAN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Terveydenhoitajan päätöksentekoprosessi Hoitoon sitoutumisen vaikutus verenpainetaudin omahoidossa VERENPAINETAUDIN HOIDOSSA VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Verenpainetautia sairastava asiakas Terveydenhoitaja verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa Hoitosuhteeseen liittyvät tekijät verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa Organisaation vaikutus verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa TUTKIMUS ONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tiedonkeruumenetelmä Aineiston hankinta ja eettisyys Analysointi Luotettavuuden arviointia TUTKIMUKSEN TULOKSET Asiakkaiden toiminta verenpainetaudin omahoidossa Terveydenhoitajan toiminta verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa Hoitosuhde verenpainetautia sairastavan asiakkaan kokemana Organisaation toiminta verenpainetautia sairastavan asiakkaan kokemana POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Asiakkaiden sitoutuminen omahoitoon Terveydenhuoltohenkilöstön vaikutus omahoitoon sitoutumiseen Hoitosuhteen vaikutus omahoitoon sitoutumiseen Organisaation vaikutus omahoitoon sitoutumiseen Johtopäätökset kehittymisnäkökulmista Tutkijan ajatuksia kehitystyöprosessista LÄHTEET:... 27

5 1 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA JA TARKOITUS 1 Tämän kehittämistyön tarkoituksena on kuvata asiakkaan näkökulmasta keinoja, joilla terveydenhoitaja voi edistää verenpainetautia sairastavan miehen omahoitoon sitoutumista. Terveydenhoitaja opintoihin liittyvä kehittämistyöni on jatkotutkimus ryhmäni opinnäytetyöhön: Miesten sitoutuminen verenpainetaudin omahoitoon (Hänninen- Ahokas ym. 2007). Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimustyyppi on kuvaileva. Tiedonkeruumenetelmä on teemahaastattelu, joka analysoidaan sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen perusjoukkona on Kerimäen, Enonkosken ja Savonrannan verenpainetautia sairastavat miehet, jotka osallistuivat syys-lokakuussa 2006 verenpainekyselyyn. Edustavana otoksena on valikoitu haastateltavaksi viisi, kyselyssä luvan antanutta eri-ikäistä miestä. Valinnan tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan haastateltavia, jotka ovat mielestään sitoutuneet verenpainetaudin hoitoon hyvin tai heikosti, sekä niitä joilla elintapamuutokset ovat toteutuneet hyvin tai heikosti. Menetelmän tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon merkittävää tietoa terveydenhoitajan keinoista edistää miesten verenpainetaudin omahoitoa. Tutkimus liittyy Kaakkois-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan hankkeeseen Hyvinvointia elämänkaareen laadukkailla palveluilla, joka jatkuu perustetun Itä-Savon terveydenhuoltopiiri Sosterin hankkeena. Terveydenhoitajan työn tavoitteena on yksilöiden ja ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sairauksien ja ongelmien ehkäisy sekä niiden varhainen toteaminen, aktivoimalla asiakkaitaan erilaisten menetelmien avulla huolehtimaan omasta terveydestään. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat monet lait ja asetukset. (Työministeriö 2006) Terveydenhoitajan ammatillinen viitekehys koostuu alan arvo-, tieto ja taitoperustasta, joka ohjaa yleiset tavoitteet ja arviointikriteerit hoidon suunnittelulle. Asiakaslähtöisessä hoidon päätöksentekoprosessissa terveydenhoitajan tulisi parhaimman ratkaisun löytämiseksi kyetä yhdessä asiakkaan kanssa vuorovaikutuksen avulla tunnistamaan ongelmat, kokoamaan ja käsittelemään tulevaa informaatiota, tuottamaan ja arvioimaan

6 ratkaisuvaihtoehdot, tekemään päätös tai valinta ja toteuttamaan päätöksen mukaiset toimet. (Lauri 1986, 4 18.) 2 Hoitoon sitoutumisella on suuri vaikutus hoidon onnistumiseen ja vaikuttavuuteen sekä asiakkaan hyvinvointiin ja terveydenhuollon resurssien käyttöön (Lahdenperä 1997, 1-2; Pitkälä & Savikko 2007, 501). Hoitoon sitoutumista lisäävät toimenpiteet tuottavat huomattavia kustannussäästöjä ja vaikuttavat kansanterveyttä parantavasti. Kroonisten tautien hoidossa huono hoitoon sitoutuminen on maailmanlaajuinen ongelma, noin 50 % asiakkaista hoitaa sairauttaan ohjeiden mukaan kehittyneissä maissa. (Lääketietokeskus 2004, XIII.) Elämäntapamuutoksiin ihmiset sitoutuvat vielä heikommin kuin lääkehoitoihin (Pitkälä 2007, 501; Lahdenperä 2002, 23). Pitkäaikaisten hoitojen laiminlyönnin seurauksia ovat huono terveydentila ja lisääntyneet terveydenhoidon kustannukset. Verenpainetaudin hoitoon sitoutumattomuuteen vaikuttavat varsinkin taudin oireettomuus ja elinikäinen kesto. (Lääketietokeskus 2004, XIII.) 2 TERVEYDENHOITAJAN TOIMINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Terveydenhoitajan työn tavoitteena on yksilöiden ja ryhmien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sairauksien ja ongelmien ehkäisy sekä niiden varhainen toteaminen aktivoimalla asiakkaitaan erilaisien menetelmien avulla huolehtimaan omasta terveydestään. Terveydenhoitaja toimii itsenäisesti, konsultoiden yhteistyökumppaneitaan ja päättää yhdessä asiakkaan kanssa, millaista hoitoa, apua ja mahdollisesti muuta asiantuntijaapua asiakas tarvitsee. (Työministeriö 2006.) Terveydenhoitajan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja asetukset, kuten Kansanterveyslaki ( /66), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (nro 785/ 992) ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (Nro 559/1994) Terveydenhoitaja toimii terveyskasvatuksen, kansanterveystyön ja hoitotyön asiantuntijana perusterveydenhuollossa, jonka toimintaa ohjaavat useat valtakunnalliset strategiat ja ohjeistukset (Simoila 1994, 69-79). Näistä esimerkkinä: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 ohjelma (Stm 2001), joka painottaa terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa, esimerkiksi kansanterveystyötä ja työterveyshuoltoa tehostamalla.(stm 2001, 13) Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen tavoite- ja toimintaohjelma TATO painottaa eri

7 3 väestöryhmien välisten terveydentilan erojen hallintaa varsinkin alimmilla tulo- ja koulutustason väestöryhmien osalla, joiden uhkana on lisääntynyt ylipainoisuus ja alkoholin käyttö.(stm 2003, 9) TATO -ohjelmassa suositellaan kuntien terveyttä edistävien toimien kehittämistä muun muassa terveyspalvelujen turvaamisen, hoitoon pääsyn edistämisen ja elintapamuutosten osalta esimerkiksi alkoholin haittojen ja tupakoinnin vähentämiseksi sekä liikunnan ja ravitsemusohjauksen tukemiseksi. (Stm 2003, 16) 2.1 Terveydenhoitajan päätöksentekoprosessi Terveydenhoitajan ammatillinen viitekehys koostuu alan arvo-, tieto ja taitoperustasta, joka ohjaa yleiset tavoitteet ja arviointikriteerit hoidon suunnittelulle. Viitekehystä on sovellettava jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. (Lauri. 1986, 4) Hoidon päätöksentekoprosessissa Simon esittää Laurin (1986,18) kirjassa, että terveydenhoitajan tulisi parhaimman ratkaisun löytämiseksi kyetä tunnistamaan ongelmat, kokoamaan ja käsittelemään tulevaa informaatiota, tuottamaan ja arvioimaan ratkaisuvaihtoehdot, tekemään päätös tai valinta ja toteuttamaan päätöksen mukaiset toimet. Asiakaslähtöisessä hoitotyössä hoidonsuunnittelu alkaa hoitotyön ongelman tunnistamisesta, jossa tulisi myös huomioida asiakkaan subjektiivinen kokemus tilanteesta. Tämän vuoksi terveydenhoitajan on tunnistettava asiakkaaseen ja itseensä liittyvät taustatekijät, kuten rooliasenteet, tietoperusta, persoonalliset piirteet ja tilanteen määritys. Tilanteen tausta vaikuttaa myös tehtyihin ratkaisuihin, näitä ovat hoitotyön rakenteellinen toimintamalli organisaatiossa ja päätöksenteon tyyppi. Näiden rakenteiden kautta muotoutuu yhteistoiminnan taso ja päätöksenteon luonne ongelmia ratkaistaessa. (Lauri 1986, 28-29) Saatu informaatio käsitellään analysoiden sitä hoitotyön viitekehyksen pohjalta, joka toimii tulkkina saadulle tiedolle sekä auttaa ennakoimaan hoitotilanteen etenemistä ratkaisuvaihtoehtojen pohjalta ja ohjaa hoitotyön päätöksentekoa, toiminnan toteutusta sekä arviointia. Asiakasta tuetaan omien mahdollisuuksien mukaan osallistumaan hoitotyön yksilöllisten tavoitteiden muodostamiseen, päätöksentekoon ja arviointiin. Hoitotyön toiminnassa asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen vuorovaikutus pohjautuu molempien vuorovaikutustaitoihin. Näiden avulla terveydenhoitaja auttaa, tukee, ohjaa ja varmistaa asiakkaan orientoitumista tilanteeseen ja ongelman tunnistamiseen sekä rat-

8 kaisun ja toiminnan tuottamiseen ja itsenäistymiseen tai tilanteen hyväksymiseen. (Lauri. 1986, 32-44) 4 Tavoitteellisessa hoitotyössä tuloksia arvioidaan koko hoitoprosessin ajan välitavoitteiden pohjalta sekä laajempien kokonaistavoitteiden osalta yhteistyössä asiakkaan, perheen sekä muiden ammattiryhmien kanssa. Arviointikriteerit toimivat pohjana, johon asiakkaan tietoja ja tavoitteita verrataan ja pohditaan arvioinnin tuloksia suhteessa hoidontoteutuksen eri vaiheisiin. (Lauri. 1986, 45-46) 2.2 Hoitoon sitoutumisen vaikutus verenpainetaudin omahoidossa Kyngäksen ja Hentisen (1997, 3 11) mukaan hoitoon sitoutuminen on asiakkaan halua ja vastuullisuutta hoitaa itseään, hoidon toteutumista ohjeiden mukaisesti ja yhteistyötä asiakkaan ja hoitavan henkilöstön kanssa. Hoitoon sitoutuminen projektissa (2004) käytetään Haynesin ja Randin määritelmää sitoutumisesta. Tämän määritelmän mukaan sitoutuminen on sitä kuinka henkilön käyttäytyminen lääkkeiden ottaminen, ruokavalion noudattaminen ja/tai elämäntapojen muuttaminen vastaa terveydenhuollon henkilön kanssa yhdessä sovittuja ohjeita (Lääketietokeskus 2004, 3.) Lahdenperä (2002) ja Jokisalo (2006) ovat nostaneet sitoutuneisuudelle rinnakkaiskäsitteeksi hoitomyöntyvyyden. Hoitomyöntyvyyden mittaajana suoraan potilaalta kysyminen voi antaa riittävän tarkkaa tietoa kliinistä hoitotapahtumaa ajatellen. Hoitoon liittyvät päätökset tulee tehdä yhteistyössä asiakkaan kanssa hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. Konkreettisia hoitomyöntyvyyden edistämistoimenpiteitä on muun muassa hyvän tietoperustan luominen, lääkkeiden ottamisen sovittaminen potilaan jokapäiväiseen elämään, huolellinen hoidon seuranta ja onnistunut hoidon uudelleen arviointi. Parantunut hoitomyöntyvyys tuottaa asiakkaalle suurta hyötyä. (Jokisalo 2006, 1595) Tässä tutkimuksessa verenpainetaudin hoitoon sitoutuminen tarkoittaa asiakkaan halua hoitaa itseään ja toteuttaa omahoitoaan vastuullisesti yhteistyössä hoitavan henkilöstön kanssa, (Hänninen-Ahokas ym. 2007, 11) noudattaen sovittuja ohjeita, tavoitteenaan edistää terveyttään ja hyvinvointiaan (Lääketietokeskus 2004, 3).

9 5 Lahdenperän (2002) mukaan hoitoon sitoutumisessa on erilaisia tasoja, kuten toiminta, asenne ja tieto. Hyvin sitoutunut asiakas on sekä toiminnan että asenteen tasolla, jolloin hänen tavoitteenaan on verenpainearvojen aleneminen, painon väheneminen sekä parempi elämänlaatu, keinonaan noudattaa elintavoissaan hoito-ohjeita. Asenteen tasolla omahoito toteutuu yhteistyönä hoitohenkilökunnan kanssa potilaan tarpeista lähtevänä ja säännöllisenä. Toiminnan tasolla sitoutunut potilas kantaa suurelta osin vastuun hoidostaan, mutta toivoo terveydenhuollolta tukea ja kontrollia onnistuakseen omahoidossa. Heikoin sitoutumisen tason Lahdenperän(2002) mukaan on tiedon taso, jolloin asiakas käy seurantakäynneillä satunnaisesti ja hänen roolinsa on lähes passiivinen hoidon vastaanottaja. Tasavertainen yhteistyö vaatii hoitohenkilökunnalta herkkyyttä antaa potilaalle vastuuta itsestään ja kannustaa asettamaan omia tavoitteitaan. (Lahdenperä 2002, 48-49) Verenpainetaudin omahoitoon sitoutumista on terveyttä edistävä käyttäytyminen ja terveellisten elintapojen noudattaminen kuten ruokatottumukset, tupakka, liikunta ja alkoholin käyttö sekä ohjeen mukainen lääkitys (Lääketietokeskus 2004, 3-6.) Samoihin tuloksiin sitoutumisen muodoissa päätyi tutkimuksessaan myös Törmälä ym. (1997). Seurantakäynteihin sitoutumista on arvioitu seurantakäyntien määrällä sekä sisällöllä (Takala 2005, 2). Lahdenperä tuo tutkimuksessaan (2002) esille Ebrahimin (1998) systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jossa on mukana 62 verenpaine tutkimusta vuodesta 1966 alkaen. Siinä todetaan, että mitään tiettyä lähestymistapaa hoitoon sitoutumisen edistämiseksi ei voida suositella. Lahdenperä (2002, 29) toteaa tutkimuksessaan että laajalla, asteittaisella hoidon lähestymistavalla saavutetaan suurin parannus hoitotasapainossa. 3 VERENPAINETAUDIN HOIDOSSA VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Verenpainetautia sairastava asiakas Terveydenhoitajan asiakaskontaktit alkavat verenpainetautia sairastavan asiakkaan hakeutuessa oma-aloitteisesti palveluihin sekä terveydenhoitajan tai toisen henkilön, kuten lääkärin kutsuessa tai lähettäessä vastaanotolle (Jakonen 1995, 84 87). Osa asiakkais-

10 6 ta käy vastaanotolla ilman ajanvarausta tai aika on varattu edellisellä käynnillä (Peltonen 2000, 30-33). Terveydenhoitaja pyrkii työssään sovittelemaan perusterveydenhuollon toimintaperiaatteet, normit ja suositukset yksilöllisesti huomioiden asiakkaan tarpeet ja edellytykset, elämäntilanteet, perhe- ja kulttuuritaustan (Jakonen 1995, 83 85; Stm 2003, 9). Verenpainetta sairastavan asiakkaan ohjauksessa edistetään vuorovaikutuksen keinoin hänen verenpainetaudin omahoitoon sitoutumistaan, asiakkaan tarpeiden mukaisesti. (Kaustinen 1990, 9 14). Hoidon onnistumisen tärkeimmiksi syiksi nousi Peltosen (2000, 53) tutkimuksessa asiakkaan henkilökohtainen motivoituminen, elämäntapojen tarkastaminen ja hoitoon sitoutuminen. Hoitajien mielestä verenpaineasiakkaan hoidon suurimpia epäonnistumisen syitä on asiakkaan motivaation puute, jos asiakas ei muuta elintapojaan tai hän epäonnistuu niitä muuttaessa. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousivat asiakkaan henkilökohtaiset ongelmat ja tiedon puute. (Peltonen 2000, 39-40) Sitoutumista verenpainetaudin hoitoon edistää asiakkaan arvomaailman ja tavoitteiden aito hyväksyminen (Pitkälä & Savikko 2007, 501). Wilkinsson (1998) tuo Lahdenperän (2002) tutkimuksessa esille, että hoidon tulisi olla osa jokapäiväistä elämää siten, että asiakas hallitsee sairautta eikä sairaus asiakasta. Hän päättää terveyttä edistävistä valinnoista ja terveyteensä liittyvistä asioista hoitajan antaman tiedon ja tuen avulla.(lahdenperä 2002, 24) Terveyttä edistävässä toiminnassa tulee ottaa esille psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen liittyviä aihealueita, kuten elämänhallinta, itsetunto, psyykkiset kriisit ja niistä selviäminen (Pietilä ym. 2002, ). Asiakkaan itse kotona suorittama verenpaineen seuranta edistää sitoutumista omahoitoon lisäämällä asiakkaalle tietoa hänen verenpaineeseen vaikuttavista tekijöistä, säästämällä kustannuksissa, parantamalla hoitotasapainoa sekä luomalla turvallisuuden tunnetta kotiarvojen ollessa terveyskeskusarvoja alhaisempia. Asiakkaat kokevat kotimittauksen mielekkääksi ja hyödylliseksi. (Lahdenperä 2002, 29, 65; Takala 1995, 27) Sitoutumista ehkäiseviä tekijöitä on myös sairauden luonne, pitkäaikaista tautia sairastavilla hoitoon sitoutuminen on heikompaa, varsinkin miehillä (Lehtinen 1998,17). Väestöstä noin kolmannes liikkuu suositusten mukaisesti, pysyvässä laihduttamisessa onnistuvat vain harvat ja tupakoinnin lopettaminen onnistuu lyhyellä aikavälillä vain 10 %:lta. (Pitkälä & Savikko 2007, 501; Lahdenperä 2002, 23)

11 7 Verenpainetaudin hoitoon sitoutumisen riskiä lisää matala sosioekonominen status, lukutaidottomuus ja työttömyys. Sitoutumista heikentää myös, ettei asiakas ymmärrä ja/tai hyväksy tautiaan eikä käsitä tautiin liittyviä riskejä. (Lääketietokeskus 2004, 109) Sitoutumista hoitoon ehkäisee elämäntapa ja käyttäytymisen tekijät; kun asiakas ei ole asettanut hoidolleen tavoitteita eikä muuttanut elintapojaan hoidon edellyttämällä tavalla, ei tunne vastuuta omahoidostaan, eikä tiedosta verenpaineen olevan hoitoa vaativa sairaus (Lahdenperä 2002, 48-49). Lääkehoitoon sitoutumista voi heikentää lääkkeiden heikko siedettävyys, hoidon monimutkaisuus, lääkehoidon kustannukset (Takala 1995, 27; Lääketietokeskus 2004, 109). Asiakkaiden motivaatiota vähentävät hoitoon liittyvät hankaluudet, kuten elintapamuutosten vaikeus (Takala 1995, 27). Lahdenperä (1997) tutkimuksessa asiakkaat toivat esille sitoutumista ehkäisevinä tekijöinä kiireen, stressin, väsymyksen, masennuksen, murheen ja laiskuuden. Lahdenperä (1997) pohtii: Niin kauan kun henkilö ei ole omaksunut sairauden vaatimia elämäntapamuutoksia, hän kokee kiireen ja stressin olevan este verenpaineensa hoidolle. Kiire ja stressi eivät välttämättä estä terveellisten elämäntapojen noudattamista, mutta voivat olla syy kohonneisiin verenpainearvoihin. (Lahdenperä 1997, 66) 3.2 Terveydenhoitaja verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa Terveydenhoitajan toiminta verenpaineasiakkaan hoidossa painottuu vastaanottokäynteihin sekä osin ryhmätoimintaan (Peltonen 2000, 30-33). Hän käyttää tietoperustanaan teoriatietoa sekä kokemustietoa, jossa myös hiljaisella tiedolla on merkittävä rooli (Jakonen 1995, 84 87). Terveydenhoitajan kiinnostus ohjattavaan asiaan, asiakkaaseen sekä hänen tilanteeseensa ilmenee luovana molemminpuolisena keskusteluna, jossa kannustetaan asiakasta aktiivisesti kyselemään ja pohtimaan verenpainetautinsa omahoitoa. Verenpainetaudista annettava tieto tulisi lähteä asiakkaan tarpeista ja liittää hoidon ja sen merkityksen ymmärtämiseen sekä arkielämään sovittamiseen. (Kaustinen 1990, 9 14) Verenpaineen seurannassa oikea mittaustekniikka on tärkeä, rauhallinen ympäristö, 15 minuutin lepo ennen mittausta sekä kaksi mittauskertaa toteutuu valtaosalla terveydenhoitajista (Peltonen 2000, 30 33). Terveydenhoitaja voi käyttää toiminnassaan apuna myös kontrolloituja tutkimuksia, haastatteluja ja seurantapäiväkirjoja. Erilaiset tulos-

12 8 mittareiden seuranta kuten BMI, paino, vyötärönympärys, sykemittarit sekä liikuntapäiväkirjat voivat toimia apuna ja kannustajana omahoidossa. (Lahdenperä 1997, 5-7; Lahdenperä 2002, 72-74) Etähoito, (kotimittaukset ja sähköpostin / puhelimen käyttö) vapauttaa voimavaroja niiden asiakkaiden hoitoon, jotka tarvitsevat enemmän terveydenhuoltohenkilöstön tukea ja lisää hoidon vaihtoehtoja niille, jotka haluavat käyttää teknologiaa apuna hoidossa. Vastaanottokäyntien harventuessa niiden sisällössä korostuu asiakkaan ohjauksen ja hoitoon sitoutumisen tukeminen mittausten sijasta. (Lahdenperä 2002, 75-76) Luottamuksellisen hoitosuhteen kehittyminen ja jatkuvuus parantaa hoitotyön tulosta omahoitaja-vastaanottotoiminnassa Ahosen (2005) sekä muiden tutkimuksessa (Pitkälä & Savikko 2007, 502; Ahonen 2005, 43; Kyngäs ja Hentinen 1997). Omahoitajan toiminta on asiakaslähtöistä, jatkuvaa ja palveluiltaan joustavaa (Ahonen 2005, 23-24). Tässä työssä rinnastan omahoitajan toiminnan terveydenhoitajan toimintaan. Ahosen (2005) tutkimuksessa asiakkaat olivat tyytyväisiä omahoitajan toimintaan, joka oli ammattitaitoista, tasa-arvoista ja turvallista. Omahoitaja koettiin läheiseksi ja luotettavaksi, joka pystyi vastaamaan asiakkaiden terveysongelmiin ja ohjaamaan ja neuvomaan niissä. Häneltä toivottiin lisää tukea elintapojen muuttamiseen sekä liikuntaneuvontaan. (Ahonen 2005, 43) Peltosen (2000) tutkimuksessa hoitajat kokivat helpoksi yksilöllisten ohjeiden antamisen lääkkeettömään verenpainetaudinhoitoon ja uskovat lääkkeettömän hoidon tehokkaaksi ja elämäntapaohjeiden antaminen tärkeäksi verenpainetautia sairastavalle asiakkaalle. Alkoholin käytön arviointi oli vaikeaa, mutta sen käyttö otettiin säännöllisesti puheeksi. Laihdutusohjeiden antaminen onnistui hyvin, kuten myös tupakoinnin vaaroista kertominen sekä tukeminen tupakoinnin lopettamiseen. (Peltonen 2000, 54-55) Ongelmia vastaanottotoimintaan aiheuttavat hoitajien mukaan keskeytykset vastaanoton kuluessa sekä puhelinsoitot. Terveydenhoitajien mielestä hoidon onnistumista heikentävät liian vähäinen aika sekä kiireisyys vastaanotolla. (Peltonen 2000, 30 33) Terveydenhoitohenkilöstö vaikuttaa asiakkaan sitoutumiseen ja voi ainoastaan asiakkaan näkökulmasta tarkasteltaessa toiminnallaan sekä estää että edistää asiakkaiden omahoitoon sitoutumista. (Lahdenperä 2002,82). Savikon ym.(2005) mukaan am-

13 mattilaisen kyky antaa puolueetonta tietoa, optimismi ja hyväksyvä ilmapiiri tukevat merkittävästi hoitoon sitoutumista (Pitkälä & Savikko 2007, 501). 9 Terveydenhuoltohenkilöstön puutteellinen tieto ja aika sekä kannustavien seikkojen ja palautteen puuttuminen heikentää asiakkaan hoitoon sitoutumista (Lääketietokeskus 2004, 109). Sitoutumista heikentävät myös asiakasta pelotteleva ja syyllistävä asenne (Pitkälä & Savikko 2007, 502), epäselvät hoito-ohjeet (Takala 1995, 27) sekä tehoton ohjaus, jossa motivointi ei onnistu tai hoitajan kiinnostuksen puute (Peltonen 2000, 30-33). 3.3 Hoitosuhteeseen liittyvät tekijät verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa Verenpainetautia sairastavalta asiakkaalta edellytetään yhteistyötä hoitohenkilökunnan kanssa hoidon tavoitteiden asettamiseksi ja niiden keinojen määrittelemiseksi, joilla asiakkaan on mahdollista saavuttaa kyseiset tavoitteen. Myös väliarvioinnin tarpeellisuus ja uusien tavoitteiden asettaminen on tärkeää. (Lahdenperä 1997, 3 6) Hoitotyön keskeisiä periaatteita ovat jatkuvuus, kokonaisvaltaisuus, turvallisuus, luottamuksellisuus, ihmisten kunnioittaminen ja terveyskeskeisyys (Jakonen 1995, 84 87) sekä molemminpuolinen tunteminen, tasa-arvo, vuorovaikutuksen epävirallisuus ja mahdollisuus osallistua omaan hoitoonsa (Ahonen 2005, 43). Terveydenhoitaja käyttää asiakassuhteissaan erilaisia vuorovaikutuksen menetelmiä, kuten asiakkaiden terveystarpeiden tunnistamista ja terveydentilan seurantaa, tukemista, terveyskasvatusta, neuvontaa ja ohjausta sekä rohkaisemista ja kannustamista (Jakonen 1995, 84 87). Vuorovaikutuksessa käytetyn kielen ymmärrettävyys lisää tiedon ymmärtämistä, samoin asian esittäminen yksinkertaisesti ja konkreettisesti perustellen. Läheisten ja hoitavien henkilöiden tuki tulisi sisältyä luontevasti hoitosuhteeseen. (Kaustinen 1990, 9 14) Kohonneen verenpaineen hoidossa toteutuneita interventiota (puuttuminen, väliintulo) Lahdenperän (2002) tutkimuksessa ovat ohjaus ja opetus toteutettuna yksilö- ja ryhmäohjauksena, jossa apuna voidaan käyttää puhelinta, kirjallista materiaalia, tietotekniikkaa, video-opetusmateriaalia sekä sosiaalista tukea, kuten omaiset ja vertaisryhmät.

14 10 Verenpainetaudin omahoitoa tukevaa toimintaa ovat myös seurantakäyntien tehostaminen tai niistä muistuttaminen, verenpaineen kotimittaukset sekä terveydenhuoltohenkilöstön kotikäynnit ja tiedotusvälineiden käyttö. (Lahdenperä 2002, 27-28) Asiakas kokee vuorovaikutuksen toimivan paremmin ja saavansa palvelua paremmin ja joustavammin, kun asioi tutun hoitotiimin kanssa. Hoitotiimiin kuuluu omahoitaja sekä omalääkäri, jota hoitaja pystyy hyvin konsultoimaan. (Ahonen 2005, 23 24; Peltonen 2000, 30-33) Asiakkaan ja lääkärin yhteistyötä on yhteisten tavoitteiden asettelu, hoidon suunnittelu, päätöksenteko, ongelmien ratkaisu, molemminpuolinen vastuunotto, vapaaehtoinen osallistuminen, tasavertainen suhde sekä luottamus (Lahdenperä 2002, 22). Verenpainetaudin omahoitoon sitoutumiselle hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välinen hyvä hoitosuhde ovat välttämätön edellytys. Empaattinen ja ei tuomitseva asenne ja tuki, saatavilla olo, säännöllinen seuranta, yhdessä tehty hoitosuunnitelma sekä hyvät kommunikaatio- ja vuorovaikutuskyvyt edistävät asiakkaan hoitoon sitoutumista ja mahdollistavat asiakkaan pohdinnan ja päätökset omasta hoidostaan. (Pitkälä & Savikko 2007, 502; Lääketietokeskus 2004, 109; Takala 1995, 27) Tavoitteiden tulee olla realistisia, saavutettavissa olevia, helposti arvioitavissa ja lyhytaikaisia. Jatkuvan palautteen saaminen pienistäkin onnistumisista on tärkeää. (Diabetes Education Study Group 1997, 2) Moniulotteiset interventiot, jotka sisältävät opetuksen ja asiakkaan kanssa tehdyn hoitosuunnitelman saattavat edistää joidenkin asiakkaiden hoitoon sitoutumista ja hoitotasapainoa, opetukselliset interventiot yksinään eivät todennäköisesti auta (Lahdenperä 2002, 29). Takalan (1995, 27) mukaan riittävä informaatio, kirjalliset ohjeet, verenpainekortti ja lääkehoidon sopeuttaminen elämänrytmiin edistävät hoitoon sitoutumista. Verenpainetaudin heikkojen hoitotuloksen syynä voi olla asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan vaikeus motivoitua ja sitoutua vähäoireisen taudin jatkuvaan hoitoon (Takala 1995, 27). Sitoutumattoman asiakkaan yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on sattumanvaraista (Lahdenperä 2002, 48-49). Asiakkaan hoitoon sitoutumista vähentää, jos hän ei ole tietoinen hoidon kulusta ja hyödystä, eikä osallistu aktiivisesti hoidon päätöksiin ja seurantaan (Lääketietokeskus 2004, 109).

15 3.4 Organisaation vaikutus verenpainetautia sairastavan asiakkaan hoidossa 11 Terveyserojen kaventuminen väestön kesken mahdollistuu yhteisöllisellä toiminnalla ja sen suuntaamisella suurimmassa tarpeessa oleville. Terveydenhoitajan työhön kohdistuu toimintaympäristöstä, työn suunnittelusta ja organisoinnista sekä asiakkaasta johtuvia odotuksia ja vaatimuksia. (Jakonen 1995, 83 85; Stm 2003, 9) Terveyskeskuksen tiloihin toivottiin selkeyttä, väljyyttä, käytännöllisyyttä, viihtyvyyttä sekä terveydenhoitoon liittyvää ohjausmateriaalia odotustiloihin (Ahonen 2005, 36 43). Organisaation osalta verenpainetaudin hoito onnistuu, kun toiminta on hyvin suunniteltua ja käytössä on yhtenäinen hoitolinja, siellä on riittävästi resursseja, kuten neuvontamateriaalia ja aikaa verenpaineasiakkaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon sekä hyvät käytännön ohjeet verenpaineen hoidosta ja seurannasta (Peltonen 2000, 30-33, 37, 52-53). Kehittämistarvetta omahoitajan vastaanottotoiminnassa asiakkaat kokivat puhelinliikenteen hallintaan. Puhelimitse tavoittaminen oli ajoittain vaikeaa sekä puhelut keskeyttivät ajoittain vastaanoton. (Ahonen 2005, 36 43) Terveyskeskuksissa on järjestetty verenpainetauti sairastaville asiakkaille erilaisia kursseja, kuten laihdutuskursseja, tupakasta vierotuskursseja, ruokavaliokursseja, kohonneen verenpaineen omatoimisen hoidon kursseja ja liikuntapainotteisia kursseja (Peltonen 2000, 32). Terveyttä edistäviä voimavaralähtöisiä työmenetelmiä on kehitetty myös informaatioteknologiaa hyödyntäviksi ja vuorovaikutusta kehittäviksi menetelmiksi. Menetelminä voivat olla esimerkiksi videoavusteinen perheohjaus, terveyskeskustelu, eläytymismenetelmä sekä projekti-, verkosto- ja tiimityöskentely. (Pietilä ym. 2002, ) Organisaation rakenne voi edistää sitoutumista, kuten hoitopalvelujen hyvällä saatavuudella ja taloudellisuudella asiakkaille. (Lääketietokeskus 2004, 109) Kyngäs ja Hentinen (1997) toteavat Lahdenperän (2002, 20-23) tutkimuksessa, että sosiaalinen tuki, matala hoitoon pääsyn kynnys, luottamuksellinen hoitosuhde ja hoidon jatkuvuus parantavat hoitoon sitoutumista. Luottamuksellisuus kasvaa pitkässä hoitosuhteessa ja sillä on suuri vaikutus hoidon tuloksellisuuteen, johon perusterveydenhuollossa on parhaat mahdollisuudet (Pitkälä & Savikko 2007, 502).

16 12 4 TUTKIMUS ONGELMAT Tämän kehitystyön tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajan keinoja edistää verenpainetautia sairastavan asiakkaan omahoitoon sitoutumista. Tutkimustehtävät: - Millä keinoin terveydenhoitaja on voinut edistävää asiakkaan sitoutumista verenpainetaudin omahoitoon? - Mitä verenpainetautia sairastavat asiakkaat olisivat tarvinneet lisää, jotta terveydenhoitajan olisi voinut edistää heidän sitoutumistaan omahoitoon? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen eli laadullinen ja tutkimustyyppi on kuvaileva. Tutkimuksen perusjoukkona on Kerimäen, Enonkosken ja Savonrannan verenpainetautia sairastavat miehet, jotka osallistuivat syys-lokakuussa 2006 verenpainekyselyyn. Edustavana otoksena on valikoitu haastateltavaksi viisi, kyselyssä luvan antanutta eriikäistä miestä. Valinnan tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan haastateltavia, jotka ovat mielestään sitoutuneet verenpainetaudin hoitoon hyvin tai heikosti, sekä niitä joilla elintapamuutokset ovat toteutuneet hyvin tai heikosti. Menetelmän tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon merkittävää tietoa terveydenhoitajan keinoista edistää miesten verenpainetaudin omahoitoa. Hirsjärven (2004, 169) mukaan edustavan otoksen tavoitteena on saada mahdollisimman laaja käsitys tutkittavasta asiasta. Hänen mukaansa laadullisessa tutkimuksessa on myös tarkoituksenmukaista käyttää valikointia, jossa kohdejoukko tuntee haastateltavan asian mahdollisimman hyvin (Hirsjärvi 1995, 58-59).

17 5.1 Tiedonkeruumenetelmä 13 Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska tavoitteena oli saada selville osallistujien omakohtaisia kokemuksia verenpainetaudin omahoidosta sekä saada selville heidän kokemuksensa terveydenhoitajan onnistumisessa verenpainetaudin omahoitoon sitoutumisen edistämisessä. Hirsjärven (1995) mukaan teemahaastattelu soveltuu tiedonkeruumenetelmäksi, kun halutaan saada laadullista tietoa tutkittavien henkilökohtaisista mielipiteistä ja toiminnasta ja kun halutaan sekä laaja-alaista että syvällistä tietoa tunnetusta aihepiiristä. Teemahaastattelu soveltuu hyvin jokapäiväisten kokemusten tutkimiseen. Menetelmä mahdollistaa myös täydentävien kysymysten käytön sekä haastattelun joustavan toteuttamisen. (Hirsjärvi & Hurme 1995, 35 37, ) 5.2 Aineiston hankinta ja eettisyys Haastateltaviin otettiin henkilökohtaisesti yhteyttä puhelimitse, jolloin esiteltiin asia (Liite 1.) ja varmistettiin haastateltavan halukkuus ja halukkaiden kanssa sovittiin haastatteluajankohta. Haastatettaville lähetettiin ennalta esilomake (Liite 2.), jossa tarkennettiin käsiteltävää aihetta sekä sitoutumisen määritelmää. Mikäli esitietolomake ei ehtinyt postin kautta, luin lomakkeen puhelinkeskustelun yhteydessä. Teemahaastattelussa oli mukana nauhuri, muistiinpanovälineet sekä teema-alueluettelo (Liite 3.), jossa oli mukana haastattelua tukevia kysymyksiä sekä tila haastattelijan huomioille ja kuvaukselle haastateltavasta. Haastatellut ovat voineet osallistua tutkimukseen vapaaehtoisesti ja heille on taattu kaikissa tutkimuksen vaiheissa mahdollisuus pysyä anonyyminä, eikä heidän henkilöllisyytensä paljastu muille kuin tutkimuksen tekijälle. Haastattelutilaisuus järjestettiin haastateltavan toivomassa paikassa, jossa hän pystyi olemaan kahden haastattelijan kanssa. Kaikki toivoivat haastattelua kotioloissa ja osa halusi puolison olevan kuuloetäisyydellä, jonka haastattelijana hyväksyin. Tämän huomioin tutkimustilanteen arvioinnissa (dependability). Tutkimus noudattaa hyvän tieteellisen käytännön periaatteita niin haastattelujen kuin raportoinnin osalta, esimerkkinä haastattelujen tarkka tulostus ja selkeät viittaukset teorialähteisiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ).

18 5.3 Analysointi 14 Haastattelut litteroitiin sanasta sanaan teema-alueen luettelorunkoon, jokainen haastateltava omaksi tiedostoksi. Analysointi tapahtui Excel- tiedostoon teoriaohjaavana sisällön analyysinä, jossa jokainen haastateltava oli kirjattu omanvärisellä tekstifontilla. Analyysin pohjaksi oli ensin koostettu teoriaosuudesta tiivistelmä. Teoriaohjaavassa sisällön analyysissä tuodaan tutkittavasta ilmiöstä jo tiedetyt teoreettiset käsitteet pohjaksi tutkittavalle aineistolle. Luokittelurungossa hyödynnetään teoreettista viitekehystä, mutta erona teorialähtöiseen sisällönanalyysiin aineiston hankinta on vapaampaa sekä aineiston analyysi kaksiosainen eli aineistolähtöinen, johon liitetään teoriaohjaavuus. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Luokittelussa käytettiin runkona teoriasta tulevaa rakennetta, jossa verenpainetaudin omahoitoon vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu potilaan, terveydenhuoltohenkilöstön, hoitosuhteen sekä organisaation näkökulmasta. Aineisto on järjestetty teema-aiheiden mukaisesti ja pelkistettyjen ja yhdistettyjen ilmauksien avulla kasattu teoriaohjaavaan luokittelurunkoon (Tuomi & Sarajärvi 2002, ). Yhdistettyjen ilmauksien pohjalta on luotu lausekkeet tutkimustuloksiksi, joita on selkiytetty suorilla lainauksilla haastatteluista. 5.4 Luotettavuuden arviointia Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda laadullisen tutkimuksen keinoin esille asiakkaiden näkökulmasta verenpainetaudin omahoitoon vaikuttavista tekijöistä. Tarkoituksena on saada uutta tietoa terveydenhoitajan mahdollisuuksista edistää miesten sitoutumista verenpainetaudin omahoitoon, joten aineiston kvantifionti (määrällinen analysointi) ei ole tarkoituksenmukaista. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tutkimuksen raportointi vahvistaa tutkimuksen luotettavuutta (credibility). Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys on koostettu aiheeseen liittyvistä tuoreimmista tutkimustuloksista sekä ajantasaisista suosituksista. Olen perehtynyt tutkijana aiheeseen myös aiemmassa opinnäytetyössä (Hänninen-Ahokas ym. 2007), jonka jatkotutkimus tämä on sekä käytännön työelämän tuoman kokemuksen pohjalta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )

19 15 Tutkimustulosten samankaltaisuus verrattuna aiempiin tutkimuksiin osoittaa vahvan pysyvyyden (confirmability) tälle tutkimukselle. Tutkimuksen teknisen tuottamisen ohjeet ovat tunnetuista ja hyväksi tunnustetuista oppikirjoista. Ohjaavan opettajan ja opponentin tiivis käyttö tutkimuksen aikana parantaa myös tutkimuksen pysyvyyttä. Tehdyt tulkinnat on perusteltu viittauksilla teoriaan. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Haastattelijana toimin ensimmäistä kertaa, luotettavuuden lisäämiseksi tutkimustilanteen arvioinnissa (dependability) tein esihaastattelun, jonka pohjalta oli mahdollista muokata kysymyksiä sekä haastattelutekniikkaa. Esihaastattelu ei tuonut esille selkeitä korjaustarpeita teemaluetteloon eikä haastattelutekniikkaan. Lisäksi haastattelumateriaali oli hyvin monipuolinen, joten liitin esihaastattelun mukaan varsinaiseen tutkimukseen. Haastattelujen purkuvaiheessa tuli ilmi, etteivät haastateltavat aina tiedostaneet verenpainetaudin aiheuttamien riskien sekä riskitekijöiden teemojen eroa. Tämän käsitysvirheen olisin voinut korjata kysymyksiä muokkaamalla, tutkijana tiedostan sen kehitystarpeenani ja otan tuloksien pohdinnassa asian huomioon. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tulosten esittämisessä on tuotu esille haastateltavien suoria lainauksia, jotka tukevat tutkimuksen merkitystä kontekstissa (meaning in context). Haastattelujen merkityssisältöjen ymmärtämistä on parantanut myös sekä tutkijan että tutkittavan käyttämä sama Suomenkielen murre. Haastateltavien ymmärtämisen varmistamiseksi on haastattelija käyttänyt myös tarkentavia kysymyksiä haastattelujen aikana. Haastattelujen ilmapiiri on ollut avoin ja leppoisa, joka myös toimii luotettavuuden kriteerinä. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Kvalitatiivisen tutkimuksen pyrkimyksenä on löytää tai paljastaa tosiasioita, siksi haastatteluun osallistuvien perehtyneisyys parantaa tutkimuksen luotettavuutta (Hirsjärvi 2004, 152.) Tässä tutkimuksessa haastateltavat ovat perehtyneet aiheeseen jo aiemmassa kyselytutkimuksessa (Hänninen-Ahokas ym. 2007) sekä puhelinkeskustelun ja esitietolomakkeen pohjalta. Myös pitkäaikaissairauksien esillä olo lukuisissa lehtijulkaisuissa sekä sähköisissä viestimissä on mahdollistanut haastateltavien perehtyneisyyttä aiheeseen. Haastattelussa toistuvia rakenteita (recurrent patterning) on tutkimuksessa tarkasteltu käytännön toimintaan liittyvillä kysymyksillä sekä toistetuilla kysymysaiheilla haastattelun aikana. (Tuomi & Sarajärvi 2002, )

20 16 Eri henkilöiden haastatteluissa alkoi osassa aineistoa tapahtua saturaatiota (saturation), toistettavuus tuli esille varsinkin elintapamuutosten tavoitteiden sekä terveydenhoitajan toiminnan osalta. Tästä johtuen katson tutkimukseni tulosten olevan varsin siirtokelpoisia (transferability) samassa ikäryhmässä tehtyyn verenpaineen omahoitoon liittyvään tutkimukseen. Nuorempien ikäluokkien kohdalla uskon tutkimustuloksen olevan heikommin siirtokelpoinen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) 6 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tutkimustulokset esitetään teoriaohjaavan sisällönanalyysin koosteen mukaisesti. Haastateltavia oli viisi iältään vuotiaita, keski-iän ollessa 65.8 vuotta. Kolmen eläkkeellä olevan työhistoria oli ollut monipuolista sekä maatalous- että metsätalouden ja monissa teollisuuden ja huolinta-alan töissä. Kaksi työikäistä haastateltavaa toimi maatalousyrittäjänä. Verenpainetautia tai kohonneita verenpainearvoja haastateltavilla oli 2,5-35 vuoden jaksolta, josta lääkitys oli ollut keskimäärin 3,3 vuotta. Painoa haastateltavat olivat pudottaneet keskimäärin 8.8 kg. 6.1 Asiakkaiden toiminta verenpainetaudin omahoidossa Haastateltavat kokivat olevansa verenpainetaudin omahoitoon sitoutuneita, kun pitivät tärkeänä toteuttaa omahoitoa ja toimivat siinä vastuullisesti ja lähes kaikki olivat motivoituneita omahoitoon. He kokivat hallitsevat elämäänsä varsin hyvin, vain työn tai vammautumisen aiheuttama haitta heikensi elämänhallintaa. Haastateltavat olivat toteuttaneet runsaasti elämäntapamuutoksia arkipäivän toiminnassaan ja olivat saavuttaneet monia tavoitteita omahoidossa, haluttomuus tehdä muutoksia ruokavaliossa heikensi myös elämäntapamuutoksiin sitoutumista yhdellä haastateltavista. "Ihestä se paljon johtuu, toiset ei voi kun antoo neuvoja." "Kävin sillon ravitsemus terapeutin luona ja muutettiin ruokavaliota, ennen tuli voita ja suoloo ja kermasta maitoo joka päivä syötyä." "Ajan puute on isoin este. Tietysti jos jättäis näitä töitä tekemättä ja järjestäis aikoo itelleen

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön Haavan hoito jalkojenhoidossa Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot