ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 4/2007 Kumppanuuus kysyy tahtoa Järjestöt pantiin verolle Rahoituksen Painopisteenä päihteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 4/2007 Kumppanuuus kysyy tahtoa Järjestöt pantiin verolle Rahoituksen Painopisteenä päihteet"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 4/2007 Kumppanuuus kysyy tahtoa Järjestöt pantiin verolle Rahoituksen Painopisteenä päihteet

2 NÄKÖ kulmia Tiukka esitys tulossa Avustustenjaon lähtökohtia ovat tänä vuonna olleet pirstaleisen hankemaailman vaikutusten parantaminen ja RAY:n roolin kirkastaminen koko sosiaali- ja terveyskentän rahoituksessa. Rahaa, jota ei ole sidottu jo meneillään oleviin hankkeisiin, on ollut aikaisempia vuosia vähemmän, ja pelituototkin kehittyneet maltillisesti. Tuleva avustusesitys nojaa RAY:n uusiin avustuslinjauksiin. Niissä korostetaan kansalaistoimintaa terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäisijänä ja ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttajana. Strategiakausi on neljän vuoden mittainen. Vuonna 2008 alkaa laivan kääntäminen. Tavoitteiden lopullinen toteutuminen on tarkasteltavissa vuonna Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ei tässä taloudellisessa tilanteessa tarkoita sitä, että yleisavustuksia pystyttäisiin jakamaan lisää ja kaikille. Strategiakauden aikana järjestöjen tekemä työ kahden muun päälinjan toteuttamiseksi sitä vastoin selkiytetään. Syyskuun hakemusten kohdalla merkittävä työvaihe on yleisavustusten ja aluetyöavustusten yhdistäminen. Tämä on yleisavustusuudistuksen alkuvaihetta. Jatkossa poraudutaan tarkemmin yleisavustetun toiminnan kohdentumiseen ja mittasuhteisiin. Kansalaisjärjestöjen toiminnan vahvistuminen näkyy lisääntyneinä investointihakemuksina toimitiloihin. Kriittisenä kynnyksenä toimitila-avustamisessa on tiloissa harjoitettavan toiminnan sisältö, laatu ja jatkuvuus sekä hakijan kyky selviytyä investoinnin aiheuttamasta omarahoitusosuudesta. Niukan rahatilanteen vuoksi uusien investointi-, kokeilu- ja kehittämishankkeiden määrä tulee ensi vuonna laskemaan sekä euroina että kappalemäärinä. Hakijoilta edellytetään yhä selkeämpää käsitystä siitä, mitä hankkeella halutaan saada aikaan. Rahoitusta saavat hankkeet, jotka täyttävät RAY:n projektikriteerit ja joissa on riittävän huolellisesti varmistettu myös hankekauden jälkeisen ajan jatkuvuus, rakennettu verkosto yhteistyötahojen kanssa sekä huomioitu aikaisemmin toteutuneiden hankkeiden tulokset. Avustusten ulkopuolelle jää tässäkin jaossa paljon lupaavia hankkeita. Sopivalla lisäsuunnittelulla ja taustatyöllä ne ovat potentiaalisia kohteita avustettavaksi tulevina vuosina. HILPPA TERVONEN Valmistelupäällikkö Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakaslehti Turuntie 42, Espoo PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed (09) , TOIMITUSKUNTA Raimo Hakola, Pekka Mykrä, Janne Peräkylä, Kristian Seemer, Hilppa Tervonen ULKOASU Mainostoimisto Kipinä KANNEN KUVA Krista Partti-Sagur KIRJAPAINO Frenckellin Kirjapaino Oy ILMESTYMINEN Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymispäivät vuonna 2008: Painos 4500 ISSN Tukipotti 4/2007

3 Tässä numerossa mm. ARTIKKELIT Kumppanuus kysyy tahtoa Painopisteenä päihteet Veikö verottaja yöunet?...16 Hakemusten määrä vakiintui Kumppanuus kysyy tahtoa 8 VAKIOT Uutisia....4 Vieraskynä...18 Rahinat Painopisteenä päihteet Ohjeita...22 Oikaisut Tukipotissa 3/2007 todettiin, että RAY sijoittui Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan mediabarometrissä julkisuuskuvaltaan toiseksi heti Kansanterveyslaitoksen jälkeen. RAY kuitenkin sijoittui julkisuuskuvaltaan toiseksi heti Työterveyslaitoksen jälkeen. Toimitus pahoittelee virhettä. Syyskuussa ilmestynyt Tukipotin numero 3/2007 leikattiin vahingossa väärään formaattiin. Kirjapaino pahoittelee virhettä. Veikö verottaja yöunet? 16

4 Ajan KOHTAISTA RAY Avustusehdotus julkaistaan Avustusehdotus vuodelle 2008 julkaistaan 20. joulukuuta. Tieto esityksestä välitetään hakijoille sähköpostitse julkaisupäivän aamuna, ja esitys julkaistaan RAY:n verkkosivuilla osoitteessa Tieto esityksestä toimitetaan hakijoille myös kirjeitse. Lopullisen päätöksen vuoden 2008 avustuksista tekee valtioneuvosto ensi vuoden alussa. Ennakkotietoja ensi vuoden jaosta Yleisavustusjärjestelmää yhdenmukaistetaan ensi vuonna yhdistämällä keskusjärjestöjen aluetoimintaan myönnetyt kohdennetut toiminta-avustukset osaksi yleisavustuksia. Aluetoimintaa on aiemmin avustettu vaihdellen joko osana yleisavustusta tai erillisin kohdennetuin avustuksin. Pelitoiminnan maltillisen tuottokehityksen vuoksi toiminta-avustuksiin (Ay, Ak) ei esitetä indeksitarkastuksia. Harkinnanvarainen tarkastus on mahdollista. Toiminta-avustusten indeksikorotukset ovat aiempina vuosina olleet parin prosentin luokkaa. Uusille kohteille 26 miljoonaa Raha-automaattiyhdistys jakaa ensi vuonna avustuksia kokonaan uusiin toimintoihin ja hankkeisiin 26 miljoonaa euroa. Rahoituksesta kilpailevat kaikki uudet kohteet sekä korotukset, joita haetaan nykyiseen avustustasoon. Uusien hankkeiden vaatimustaso tulee olemaan korkea. Myös pysyvää rahoitusta joudutaan harkitsemaan aiempaa tarkemmin, RAY:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen toteaa. Syynä pieneen jakopottiin on tiukka ohjeellinen avustussuunnitelma, joka sitoo ensi vuonna jaettavasta rahoituksesta etukäteen 92 %. - Jatkossa pyrimme jättämään noin viidenneksen rahoituksesta sitomatta ohjeellisiin suunnitelmiin, jotta joustavuus ja reagointikyky muuttuviin yhteiskunnan tarpeisiin säilyy. Koko avustussumma vuodelle 2008 on 312 miljoonan euroa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen varallisuus kasvaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen varallisuus kasvoi viime vuonna. Järjestöjen kokonaistuotot kasvoivat 14 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Raha-automaattiyhdistyksen keräämistä tilinpäätöstiedoista. Syynä varallisuuden kasvuun ovat omaisuuksien realisoinnit, korkotason lasku sekä arvopaperimarkkinoiden hyvä kehitys. Järjestöjen pelkäksi sijoitusomaisuudeksi luokiteltava varallisuus kasvoi viime vuoden aikana 475 miljoonasta 528 miljoonaan euroon. Kasvua edellisvuoteen oli kymmenen prosenttia. RAY:n arvion mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen taloudellinen tilanne on kohtuullisen hyvä järjestön joukossa hajonta on kuitenkin suuri ja varallisuus on keskittynyt suurille ja keskisuurille järjestöille. Raha-automaattiavustusten osuus järjestöjen kokonaistuotoista oli viime vuonna 15 prosenttia ja muiden julkisten tukien 14 prosenttia. RAY avustaa vuosittain yli tuhatta järjestöä noin 300 miljoonalla eurolla. Photodisc 4 Tukipotti 4/2007

5 Tarveharkinta korostuu RAY:n tuotot ovat vuodesta 1990 kohonneet 250 miljoonasta eurosta noin 650 miljoonaan euroon vuodessa. Viime vuosina RAY:n pelien pelaajamäärät ovat laskeneet, mutta tuotot jatkaneet kasvuaan. Kehitys ei ole toivottava, ja paineet rajoittaa pelaamista yhteiskunnassa lisääntyvät, osastopäällikkö Janne Peräkylä sanoo. Maltillinen tuottokehitys tarkoittaa, että avustustoiminnassa korostuu tulevina vuosina tarveharkinta. Uusien rahoituskohteiden vaatimustaso tulee nousemaan, ja avustamisen piirissä jo olevaa toimintaa arvioidaan uudelleen. RAY:n tuotto-odotus perustuu siihen, että rahapelitoimintaa hoidetaan Suomessa kestävällä tavalla. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet on tarvittaessa asetettava etusijalle taloudellisiin tavoitteisiin nähden, Peräkylä summaa. Kolmannen sektorin uudistuttava Kolmannen sektorin on vastattava toimintaympäristön muutoksiin ja pystyttävä uudistumaan, Talent Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Kasanen toteaa. Kasasen mukaan järjestöjen toiminta ja tulevat haasteet edellyttävät sekä johdonmukaista ja uskottavaa strategiaa että kykyä toteuttaa se tehokkaasti. -Parhaiten johdetut organisaatiot kyseenalaistavat vallitsevat uskomukset ja luovat tehokkaita ja uudenlaisia yhteistyö- ja toimintamalleja. Kasanen puhui lokakuussa Pro Bono -seminaarissa Helsingissä kolmannen sektorin strategiatyöstä. Järjestöjen johtajille ja luottamushenkilöille suunnatun seminaarin toteuttivat yhteistyössä Boardman, Veikkaus, SLU ja RAY. Kuuskoski YTY:n pääsihteeriksi Eeva Kuuskoski on valittu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:n pääsihteeriksi alkaen. YTY on 127 valtakunnallisen kansalaisjärjestön yhteistyöelin. YTY:n jäsenjärjestöt edustavat 1,2 miljoonaa palvelujen käyttäjää. Kuuskoskella on laaja sosiaali- ja terveysalan sekä järjestötoiminnan tuntemus. Hän on toiminut pitkään kansanedustajana, sosiaali- ja terveysministerinä sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteerinä. RAY:n hallituksen jäsen hän on ollut tämän vuoden alusta. Muualla sanottua Kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan ennustetaan hiljalleen hiipuvan. Otsikko Helsingin Sanomissa Terveyden edistäminen on iskostunut huonosti kuntien päättäjiin. Hyviä käytäntöjä kehitetään niin kauan kuin raha virtaa esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksestä, mutta kun rahahana menee kiinni, häviävät usein myös hyvät käytännöt. Peruspalveluministeri Paula Risikko Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteista Terveydenhuollon tietoteknologian rahoittajia on useita. Ministeriön lisäksi niitä rahoittavat muun muassa EU, Tekes, Sitra ja RAY. Pitäisi toteuttaa yhteinen strategia, jossa määritellään, mitä pitää rahoittaa ja kuka rahoittaja vastaa mistäkin alueesta. STM:n kehittämispäällikkö Pentti Itkonen Tekniikka & Talous -lehdessä 28/2007 Verottajan aktivoitumisen motiivit tietää luonnollisesti vain verottaja. Kansalaistoiminnan näkökulmasta tavoitteena näyttää olevan jokaisen mahdollisen veroeuron kerääminen. Siksi täikammalla perataan myös yleishyödyllinen yhdistystoiminta. Pääsihteeri Aaro Harjun ja koulutussuunnitelija Matti Mäen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa Pelasin tänään 110 euroa ja hävisin kaikki, alkaa jo tuntua että vois lopettaa pelaamisen. Minun puolesta KAIKKI RAY:n pelikoneet vois suksia **********. Kirjoitus Päihdelinkin Valtti-keskustelupalstalla Tukipotti 4/2007 5

6 Terveystietoa haetaan netistä Photodisc Suomalaisista Internetin käyttäjistä yli puolet etsii terveystietoa internetistä, selviää Lääkäriseura Duodecimin ja Sitran tilaamasta tutkimuksesta. Naiset hakevat ensimmäiseksi tietoa internetistä, mutta miehet luottavat enemmän lääkäriin. Tärkeimmäksi Internetin terveystiedossa koetaan lähteen luotettavuus ja tiedon ymmärrettävyys. Netistä etsitään tietoa yleisimmistä sairauksista ja oireista kuten diabeteksesta, sydänsairauksista sekä infektioista. Yli puolet tutkimukseen vastanneista kertoi etsineensä tietoa oman kotikuntansa terveyssivustoilta. Myös hakukoneita käytetään paljon. Duodecim ja Sitra ylläpitämää kansalaisen terveyskirjastoa käytetään noin 20 miljoonaa kertaa vuodessa. Kuukaudessa kirjastoon tehdään noin erillistä käyntiä. 3 KUMPPANIT STM ja Stakes tarttuvat rahapelihaittoihin Sosiaali- ja terveysministeriö ja Stakes panostavat rahapeliongelmien ehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen. STM:n tavoitteena on peliriippuvuuden vähentäminen, uuden teknologian mukanaan tuomien uusien riippuvuuksien tunnistaminen ja niiden hoidon parantaminen. Ministeriön ehkäiseviä toimia kohdennetaan tulevina vuosina niin, että pelaamisen aloittamisikä nousee ja ongelmien kasautuminen vähenee. Haittojen tutkimuksen, seurannan ja ehkäisyn kehittämisen STM on tämän vuoden alusta antanut Stakesin tehtäväksi. Stakesin Pelihaitat-sivustolle esimerkiksi kootaan ammattilaisille suunnattua materiaalia rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon tueksi. 3 Järjestöbarometri: Palvelutuotannon kasvu taittui Järjestöjen tuottamien sosiaalipalvelujen kasvu on taittunut, selviää Sosiaalija terveysturvan keskusliiton julkaisemasta järjestöbarometrista. Järjestöt tuottavat nykyisin noin 17 % ja yritykset noin 8 % sosiaalipalveluista. Yritysmuotoisten sosiaalipalvelujen määrä kasvaa voimakkaasti. Muutosta selittää sekä uusien yrittäjien tulo markkinoille että järjestöjen palvelujen yhtiöittäminen. Eniten ovat kasvaneet yritysmuotoiset lastensuojelu-, koti- ja asumispalvelut. Perinteinen kansalaisjärjestötoiminta on barometrin mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä vahvistumassa. 44 %:ssa alan yhdistyksiä jäsenmäärä on kasvanut, ja vapaaehtoistyöhön osallistuvia on aiempaa enemmän 28 %:ssa yhdistyksiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjä ja yhdistyksiä on Suomessa yhteensä Viime vuonna rekisteröitiin 158 uutta yhdistystä, lähinnä mielenterveys- ja päihdeyhdistyksiä sekä kansainvälistä auttamistyötä tekeviä yhdistyksiä. 6 Tukipotti 4/2007

7 Tekesin rahoituslinjat uudistuvat Tekes julkisti kesällä uudet linjauksensa terveydenhuollon kehittämishankkeiden rahoituksessa. Tekesin FinnWell-ohjelma keskittyy jatkossa terveyden edistämisen innovaatioihin. FinnWell-ohjelman painopisteitä ovat terveydenhuollon prosessit, hoidon ja diagnostiikan teknologiat sekä terveystietotekniset tuotteet ja palvelut. Kolmannen sektorin toimijat ja yritykset voivat jättää hakemuksia koko FinnWell-ohjelman aihealueelta, mutta niiltäkin toivotaan jatkossa erityisesti terveyden edistämiseen tähtääviä projekteja. Tekesin tavoitteena on saada terveydenhoitoalalle tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka ovat aiempaa tehokkaampia, avoimempia ja asiakaslähtöisempiä. Terveyspalveluihin tulisi pystyä synnyttämään laajalti sovellettavia innovaatioita, ei pelkästään yhden kunnan tai sairaanhoitopiirin tarpeisiin kehitettyjä ratkaisuja. Yritykset ja kolmannen sektorin toimijat voivat lähettää hakemuksia jatkuvasti. Finnwell-rahoitusta ovat järjestöistä hakeneet ja saaneet muun muassa Diabetesliitto ja Hengitysliitto Heli. Ohjelma jatkuu vuoteen Lisärahoitusta tiedossa FinnWell-ohjelman lisäksi Tekes on lisäämässä rahoitustaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Parhaillaan valmisteilla on uusi ohjelma, joka edistää innovaatioita sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoitteena on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön avulla uudistaa julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaa palvelutuotantoa, edistää palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta ja edistää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. 3 finnwell PELIT Pelaamisen motiivit esiin! Mikä saa sinut tai tuttavasi pelaamaan raha-automaatteja? RAY on tutkinut pelaamisen motiiveja osana peliensä tuotekehitystä ja tyypittänyt pelaamisen neljään eri luokkaan. Ohi mennen -pelaajat pelaavat automaatteja hetken mielijohteesta, esimerkiksi kauppareissun yhteydessä. Tauolla pelaamista näkee esimerkiksi huoltoasemilla, joissa taksikuskit viettävät kahvi- ja ruokataukojaan. Ajankuluksi pelaamista harrastetaan erityisesti ravintoloissa ja RAY:n pelisaleissa, joihin mennään varta vasten pelaamaan. Kasinopelejä pelataan iltaravintoloissa viihteeksi. Viihdepelaajalle pelaaminen on sosiaalista yhdessäoloa. Henkilöstöä koulutetaan vastuullisuuteen RAY:n kaikki työntekijät koulutetaan vuodenvaihteessa vastuulliseen rahapelitoimintaan. Valtakunnallinen koulutus alkoi lokakuussa. Jokaisen työntekijän tulee tietää perusasiat ongelmapelaamisesta ja osata kertoa, mistä saa apua, ohjelmapäällikkö Jarmo Kumpulainen toteaa. Koulutuksiin osallistuvat aluksi kaikki noin 1100 asiakaspalvelutehtävissä työskentelevää työntekijää. Kahden vuoden ajan työntekijöillä on lisäksi ollut mahdollisuus suorittaa ongelmapelaamiseen liittyvä verkkokurssi. Koulutukset ovat osa RAY:n pelitoiminnan vastuullisuusohjelmaa. 3 Tiesitkö että viidennes suomalaisista osallistuu vuosittain Sosiaali- ja terveysjärjestöjen erilaiseen koulutus-, retki- ja harrastustoimintaan. Kauppareissulla raha-automaatteja pelataan ohimennen. Lähde: Järjestöbarometri Tukipotti 4/2007 7

8 Teksti: Marika Leed Kuvat: Jaani Föhr Jotta järjestön ja kunnan välinen yhteistyö toimii, on löydettävä yhteinen tavoite ja tahtotila, oululaiset Raija Näppä ja Jorma Haapsaari korostavat. Pohjoisessa kumppanuuden pontimena on ollut huoli alueen ihmisistä. Tasavertaista kuuluu kuin yhdestä suusta, kun Raija Näppä ja Jorma Haapsaari kuvailevat, millaista on hyvä sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja kunnan välinen kumppanuus ja yhteistyö. Kaupunki ei esimerkiksi voi rynniä isoveljen tavoin neuvottelupöytään kertomaan, miten asiat pitäisi hoitaa, Oulun kaupungin suunnittelija Jorma Haapsaari kuvaa. Oulussa tiedetään, mistä puhutaan. Kaupunki ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ovat tehneet alueella tiivistä yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2000 kaupungilla ja keskusliitolla on ollut kirjallinen sopimus pysyvästä yhteistyöstä. - Yhteistyön tavoitteena on hyvinvoiva oululainen ja pohjoissuomalainen ihminen, STKL:n kehittämispäälliikö Raija Näppä kiteyttää. Molemmilla vahvuutensa Kun Raija Näppä ja Jorma Haapsaari puhuvat kunnan ja järjestön kumppanuudesta, keskustelu kiertyy tiettyjen arvojen ja lähtökohtien ympärille. Kumppania on kohdeltava tasa-arvoisesti, arvostavasti ja reilusti, toisen osapuolen lähtökohdat ja toimintaperiaatteet hyväksyen. Tiedän, että jotkut kuntapuolen ihmiset esimerkiksi pitävät kiusallisena sitä, että järjestöillä on edunvalvojan rooli suhteessa julkisiin palveluihin. Yhteistyötä saatetaan tämän vuoksi oudoksua. 8 Tukipotti 4/2007 Edunvalvonta pitää Haapsaaren mukaan kuitenkin hyväksyä osaksi järjestöjen olemusta. Järjestöillä on monia muitakin rooleja, ja näillä alueilla on paljon yhteistyön paikkoja. Näppä toteaa, että julkisella puolella ja järjestöillä on omat osaamisalueensa, jotka täydentävät toisiaan. Julkisen puolen vahvuutena on kyky tarjota ihmisille palveluja ja aineellista tukea. Järjestöjen osaamisaluetta ovat ennaltaehkäisevä työ sekä osallistumismahdollisuuksien ja vertaistuen tarjoaminen. Vehkeily pois Huonosta kumppanuudesta puhutaan oululaisten mielestä silloin, kun yhteistyösuhde ei ole tasa-arvoinen. Toiminnan on esimerkiksi kummuttava yhteisistä tavoitteista, ei kummankin oman edun tavoittelusta. Huono kumppanuus on pelaamista ja vehkeilyä. Ollaan olevinaan kumppaneita, mutta koko ajan tarkkaillaan, mistä välistä päästäisiin vetämään kotiinpäin, Haapsaari kuvailee. Tätäkin on valitettavasti tullut nähtyä, mutta toimintatavalla on uskomattoman lyhyet jäljet. Kun kerran vetää välistä, luottamusta on vaikea rakentaa uudelleen. Näppä korostaa avoimuutta. Oulussa esimerkiksi ensin mietitään, mikä tapa toimia olisi kuntalaisten kannalta paras mahdollinen. Tämän jälkeen mietitään yhdessä avoimesti, millaisia resursseja toteuttamiseen tarvittai- Kumpp tah

9 Oulussa kumppanuuden pontimena on ollut huoli alueen ihmisistä, Jorma Haapsaari ja Raija Näppä kertovat. Molempien tulee hyötyä kumppanuudesta. siin, ja mistä eri kanavista rahoitusta voisi löytyä. Vaikka kunnissa saattaa olla hyvinkin kriittinen tilanne rahoituksen ja resurssien suhteen, haluaisin uskoa, ettei sitä yhteistyötä tehdä pelkkä rahan kiilto silmissä. Kyllä taustalla on aina se ihmisen hyvä. Yhteistyö käytännössä anuus kysyy toa Kunnan ja järjestön kumppanuus ja yhteistyö tarkoittavat Oulun seudulla käytännössä hyvin montaa asiaa. Yhteistyön eräs kiteytymä on Oulun Kumppanuuskeskus - 45:n sosiaali- ja terveysalan yhteisön muodostama verkosto, joka tarjoaa myös yhteisiä toiminta- ja toimitiloja. Keskuksen nimen alla toimii esimerkiksi vammaisjärjestöjä, kansanterveystyön järjestöjä, erilaisia työllistämisprojekteja, yhteistyöhankkeita ja sosiaali- ja potilasasiamies. Myös Jorma Haapsaaren työpiste on Kumppanuuskeskuksessa. Ajankohtaisena esimerkkinä käynnissä olevista kehittämishankkeista Näppä nostaa esiin järjestötietohankkeen, joka koostuu neljästä RAY-projektista. Hankkeessa esimerkiksi tuotetaan seudullinen www-portaali, johon kootaan tiedot alueen yhdistystoiminnasta. Sivustolla voi liittyä yhdistyksiin jäseneksi tai tarjoutua shoppailu- tai teatterikaveriksi avustajaa tarvitsevalle. Kattotavoitteena koko hankkeessa on edistää tietoteknologisten ratkaisujen ja sähköisen asioinnin käyttöönottoa sekä tiivistää julkisen Tukipotti 4/2007 9

10 sektorin ja järjestöjen yhteistyötä järjestelmien rakentamisessa. Oulussa osataan Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Hyvenimen alla pyörivä toiminta saattaa kuulostaa pienten järjestöjen ja kuntien näkökulmasta utopialta. Työtä tekee alueella työpari, joista Haapsaaren palkan maksaa Oulun kaupunki ja Näpän Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Taustalta löytyvät kuitenkin samat pontimet kuin miltä tahansa muulta kunnalta tai järjestöltä: huoli oman alueen ihmisten hyvinvoinnista. Me järjestöihmiset olemme täällä Oulussa nähneet jo tarpeeksi monta loistavaa hanketta, joiden tulokset ovat projektin päätyttyä kadonneet taivaan tuuliin, kun työtä ei ole tehty tarpeeksi likellä julkisia palveluja. Tahtotilaa siis löytyy. Entä mitä muita menestystekijöitä Näppä näkee oululaisen yhteistyön taustalla? Kyllä täällä pohjoisessa on aina totuttu yhdessä asioita tekemään. Mutta erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme opetelleet ja etsimällä etsineet yhteisen tekemisen paikkoja. Haapsaari korostaa, että molempien osapuolten tulee hyötyä kumppanuudesta. Yhteistyötä käynnistäessä pitää miettiä, mikä on se yhteinen hyöty, joka kumppanuudella on saavutettavissa. Tältä pohjalta yhteistyötä on kohtuullisen helppoa lähteä rakentamaan. 3 kumppanuuskeskus.nettisivut.fi 10 Tukipotti 4/2007

11 Järjestöjä ei tunneta Lapissa tehty kysely kertoo, ettei sosiaalija terveysjärjestöjen toimintaa tunneta kunnissa tarpeeksi. Kartoitus on osa RAY-hanketta, jossa kehitetään yhteystyömallia alueen järjestöille ja kunnille. Järjestöjen olisi tiedotettava toiminnastaan paremmin kuntiin päin, selviää Lapin sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemästä kuntakartoituksesta. Kuntien työntekijät eivät tunne järjestöjä ja niiden toimintaa tarpeeksi. Kartoitus on osa RAY-hanketta, jossa kehitetään yhteystyömallia alueen järjestöille ja kunnille. Tavoitteena on rakentaa Lappiin malli, jossa sosiaali- ja terveysjärjestöt tukevat alueen hyvinvointia julkisten palvelujen rinnalla ja tarjoavat mahdollisuuden kansalaistoimintaan. Erilaisia painotuksia Lapissa järjestöjen rooli suhteessa julkisiin palveluihin vaihtelee sektoreittain. Kuntien mielenterveystyössä korostuu vertaistuen tarjoaminen. Lastensuojelu- ja perhetyössä järjestöillä puolestaan on merkittävä rooli palveluntuottajina. Päihde- ja vanhustyössä painottuvat Lapissa sekä palvelutuotanto että vertais-, vapaaehtois-, harrastus- ja virkistystoiminta, vammaistyössä vaikuttaminen ja edunvalvonta. Yhteistyö Lapin alueella tähtää siihen, että olemassa olevat resurssit käytettäisiin entistä tehokkaammin. Kunnissa palveluiden kasvattaminen on vaikeaa. Nyt on mietittävä, miten hyvinvointia edistettäisiin muilla tavoin, yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, RAY:n kehittämispäällikkö Pekka Mykrä toteaa. Kumppanuus elinehto Lapin kuntakartoitus julkistettiin järjestöjen, kuntien ja RAY:n yhteisessä tilaisuudessa Rovaniemellä lokakuussa. Tilaisuudessa pohdittiin, miten RAY:n rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin yhteistyössä hyödyntää. Pekka Mykrä totesi, että RAY:n tuella toteutettava järjestöjen ja kuntien yhteistyö voi olla sisällöltään hyvinvoinnin edistämistä, ongelmien ehkäisemistä tai palveluiden kehittämistä. Julkisten palvelujen puolellekin RAY:n tukea voi hakea, mutta vain määräaikaisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämisvaiheen jälkeen rahoitus pitää pystyä turvaamaan muulla tavoin. Lapissa kumppanuus ja yhteisten hankkeiden rakentaminen on nähty välttämättömänä, koska saatavilla oleva rahoitus on rajallista. Käynnissä oleva Nuorten ystävien hanke saa RAY:n rahoitusta vuosina yhteensä euroa. GALLUP: Miten yhteistyö käyntiin? Se on tahdon asia. On oltava halua ja motivaatiota tehdä yhteistyötä. Timo Alaräisänen sosiaali- ja terveysjohtaja, Kemijärven kaupunki Tarvitaan enemmän seudullista yhteistyötä järjestöjen kesken. Vanhat rakenteet pitää uskaltaa purkaa. Kaisa Lauri projektipäällikkö, Hyvän mielen talo ry Järjestöjen pitää päästä mukaan kuntien suunnittelupöytiin. Avaimia ovat keskustelu ja avoin vuorovaikutus. Marko Palmgren suunnittelija, Nuorten ystävät ry Kuntien pitäisi tukea järjestöjen toimintaa muutenkin kuin ostamalla niiltä lakisääteisiä palveluja. Terhi Savilahti toiminnanjohtaja, Balanssi ry Osallistujat vastasivat kysymykseen lokakuussa kuntien, järjestöjen ja RAY:n tapaamisessa Rovaniemellä. Tukipotti 4/

12 Päihdetyölle myönnetyt avustukset ovat kasvaneet reippaasti viimeisen 20 vuoden aikana 12 Tukipotti 4/2007

13 TEKSTI: ULLA OJALA Päihdetyön avustukset ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Kun vuonna 2000 RAY tuki päihdetyötä 12,6 miljoonalla eurolla, kohosi summa tänä vuonna jo 28 miljoonaan euroon. Raha-automaattiyhdistys on ollut mukana päihdetyön rahoituksessa vuodesta Sitä ennen raittius- ja päihdetyön järjestörahoitus katettiin valtionavustuksilla. Ensimmäisenä keväänä päihdetyölle myönnettiin tukea 2,9 miljoonaa euroa. Sittemmin rahoitus on kymmenkertaistunut. Tänä vuonna RAY avustaa muun muassa ehkäisevää päihdetyötä sekä päihdepalveluiden ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Päihdetyön osuus koko 306 miljoonan euron avustuspotista on noin 10 prosenttia. Runsaan 28 miljoonan euron kokonaissummaan sisältyy myös panostus kansalliseen alkoholiohjelmaan. Päihdetyö on merkittävä painopiste rahoituksessamme, avustusvalmistelija Raimo Viiansuo sanoo. kehittämiseen on myönnetty noin 13 miljoonaa euroa. Jos RAY:n päihdetyön avustuksia tarkastelee toiminnoittain, suurin potti myönnettiin tänä vuonna kansalaisjärjestötoimintaan. Järjestötoiminnan sisällä koulutusja tiedotustoiminnan määrärahat nousivat eniten, Raimo Viiansuo sanoo. Toiseksi eniten tuetaan erilaisia kuntoutus- ja hoitopalveluita kuten erilaistan hoitomallien kehittämistä. Seuraavaksi suurimmat summat on panostettu tuettuun asumiseen, omaisten tukemiseen, päiväkeskustoimintaan ja kriisipalveluihin. Muiden avustussektorien sisällä päihdetyötä rahoitetaan lisäksi noin 7 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi lastensuojelun avustuspotista tuetaan hoitomallien kehittämistä päihdeongelmaisille äideille 3,5 miljoonalla eurolla. Entä mitä rahoituksella on saatu aikaan? A-klinikkasäätiö on kehittänyt osin RAY:n tuella Päihdelinkin, joka on täyden palvelun verkkosivusto päihteistä ja riippuvuuksista. Lisäksi säätiö on perustanut muun muassa ongelmapelaajien avohoitoyhteisön Rapelin Helsinkiin. Sininauhaliitto on kehittänyt ikääntyville suunnattua työtä sekä ehkäisevän päihdetyön päiväkeskustoimintaa M20-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat nykyisestä palvelujärjestelmästä syrjäytetyt, pääosin yksin asuvat päihdeongelmaiset. Nuorten Palvelu on kehittänyt nuorten päihde- ja huumepysäkkejä, Elämäntapaliitto ja Myllyhoitoyhdistys työelämän ehkäisevää päihdetyötä ja Elämä On Parasta Huumetta ry MobiiliHubun eli interaktiivisen, ehkäisevän Ongelmat ennaltaehkäistävä Päihderahoituksen painotus on ehkäisevässä päihdetyössä, jota on tuettu tänä vuonna yli 15 miljoonalla eurolla. Ehkäisevälle työlle myönnetyt avustukset jakautuvat lähes jokaiselle avustustoiminnan sektorille; lastensuojeluun, nuorisokasvatukseen sekä mielenterveys-, kriminaali-, vammais- ja vanhustyöhön. Korjaavan päihdetyön kehittämishankkeisiin ja päihdekuntoutusmallien Mobiilipalvelua ja avohoitoyhteisö Suurin yksittäinen päihdetyön avustusta saava organisaatio on A-klinikkasäätiö, jonka toimintaa rahoitetaan tänä vuonna 4,3 miljoonalla eurolla. Sininauhaliiton ja sen sadan jäsenyhteisön saamat avustukset kipuavat yhteensä lähes 12 miljoonaan euroon. Setlementtilähtöiselle päihdetyölle ja A-Kiltojen liitolle sekä A-Killoille myönnetyt avustukset muodostavat pääosin loput RAY:n päihdetyön avustuksista. päihdetyön mobiilipalvelun. Järjestöjen kehittämien hoitomenetelmien ja hoitomallien toimivuutta kuvastaa se, että yli 50 prosenttia kansallisesta päihdehoidosta ja yli 60 prosenttia huumehoidoista tapahtuu järjestölähtöisesti pääsääntöisesti RAY:n tuella kehitetyin hoitomallein ja menetelmin, Raimo Viiansuo sanoo. Haasteita riittää Päihdetyön tulevaisuuden haasteet käyvät ilmi viime vuonna tehdystä arvioin- Tukipotti 4/

14 Miljoonaa euroa Raittius- ja päihdetyön avustukset nista, jonka kohteena olivat RAY:n avustamien järjestöjen ehkäisevän päihdetyön hankkeet. Mukana arvioinnissa oli 16 järjestöä, muun muassa A-klinikkasäätiö, Elämäntapaliitto, Folkhälsan ja Suomen Punainen Risti. Haasteita ovat tulossa oleva työvoimapula ja osaajien puute samoin kuin kasvava tarve eri kulttuurien, uskontojen ja kielten hallitsemiseen. Tärkeätä on myös huomioida, että miehet ja naiset, tytöt ja pojat, tarvitsevat erilaista apua. Korjaavalla puolella perushaaste on toimivien hoitomallien kehittäminen ja niiden jatkuvuus. Asiakkaat ovat myös yhä moniongelmaisempia, Viiansuo sanoo. 3 Hubu.fi Palvelujen kehittäminen Ehkäisevä päihdetyö Päihdeohjelma päättyy RAY on ollut mukana vuosien kansallisessa alkoholiohjelmassa, joka on järjestyksessään kolmas eri toimijat ja hallinnonalat yhdistävä, laajapohjainen kumppanuusohjelma. Alkoholiohjelman kolme päätavoitetta olivat lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheutuvien haittojen vähentäminen, alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Uutta ohjelmaa pohjusti alkoholin veronalennus maaliskuussa Päihdejärjestöt ennakoivat alkoholin kokonaiskulutuksen nousevan ja liikakäytöstä aiheutuvien ongelmien lähtevän kasvuun. Kulutuksen kasvu saavuttikin uudet ennätyslukemansa 2004 ylittäen 10 litran kokonaiskulutusmäärän asukasta kohti. Koko ohjelmakaudella RAY rahoitti yli 50 projektia ja toimintoa kaikkiaan 14,7 miljoonalla eurolla. Mitä saavutettiin? RAY-rahoituksella tuettiin kansalaisaktiivisuutta lisääviä, järjestöjen vapaaehtoistyötä kehittäviä, yhteisöllisyyttä korostavia sekä lähiyhteisöjen vertaistukeen ja tukihenkilötoimintaan perustuvia hankkeita. Avustettavien hankkeiden tuli sisältää ehkäisevä lähestymistapa. RAY:n näkökulmasta alkoholiohjelman järjestöhankkeilla saavutettiin hyvin toimivien, muun muassa työelämän päihdehaittoihin puuttuvien, ehkäisevän työn mallien lisäksi se, että järjestöistä tuli entistä vakavammin otettava toimija ehkäisevässä päihdetyössä, avustusvalmistelija Raimo Viiansuo sanoo. Myös järjestötyön näkyvyys ja tunnettuus lisääntyi huomattavasti. Alkoholi ja sen aiheuttamat haitat ovat nousseet puheenaiheeksi, jopa ylittäen huumekeskustelun, Viiansuo pohtii. Ohjelman aikana havaittiin myös puutteita ja kehittämistarpeita tukitoimissa, jotka on suunnattu aikuisille miehille ja ikääntyneille sekä eläkkeelle siirtymisen nivelvaiheessa oleville. Kehittämistä kaipaisivat myös erityisryhmille, kuten vangeille, vammaisille, mielenterveysongelmaisille ja maahanmuuttajille suunnattavat päihdepalvelut. Järjestöjen rooli oli merkittävä alkoholiohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Järjestölähtöisellä työllä ei yksistään kuitenkaan saavutettu alkoholiohjelman tavoitteita, sanoo Viiansuo. Ei erillistä määrärahatavoitetta Hallitusohjelmassa on tehty päätös jatkaa kansallista alkoholiohjelmaa. RAY suuntaa päihdetyön avustuksia myös uuden ohjelman painotusten mukaisesti vuosina Uudelle kaudelle ei kuitenkaan esitetä erillistä määrärahatavoitetta. RAYavustukset suuntautuvat pääasiassa ehkäisevään päihdetyöhön, joten linjaukset ovat alkoholiohjelman tavoitteiden mukaisia. 14 Tukipotti 4/2007

15 Myös meidän tulee avata omia toimintaprosessejamme ulospäin, Peräkylä sanoo. Laajempia hankkeita RAY:n päihdeavustukset suunnataan jatkossa laajempiin hankekokonaisuuksiin sekä hankkeisiin, joista löytyy aito kehittämisnäkökulma. Kyse ei ole siitä, etteikö pieniä, paikallisia hankkeitakin avustettaisi, sillä joukosta löytyy kultajyviäkin. Mutta niiden tulee olla aidosti kehittämishankkeita, joissa huomioidaan paikallinen yhteistyö ja verkottuminen, osastopäällikkö Janne Peräkylä sanoo. Peräkylä mainitsee tuoreimpana esimerkkinä laajasta hankkeesta ja toimivasta yhteistyöstä Sininauhaliiton koordinoiman Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi -hankkeen. Kolme osaprojektia sisältävä monitoimijahanke tekee tiivistä yhteistyötä lähikuntien kanssa. Toinen onnistunut hanke löytyy vuosituhannen vaihteen tienoilta, jolloin kehitettiin vankien päihdekuntoutusta hankkeessa yhteistyö sujui niin kaikkien toimijoiden kuin viranomaistenkin kesken. Myös alkoholiohjelman kautta löydettiin uusia malleja ja käytäntöjä. Peräkylä kuitenkin kysyy, purettiinko alta mitään vanhaa pois. Jatkossa tarvitaan projekteja, joiden avulla mataloitettaisiin kynnyksiä hakeutua päihdeavun piiriin. Peräkylä toivoisi näkevänsä järjestöjen tekevän myös etsivää työtä arjessa yli hallinnonrajojen. Hankkeiden koon kasvaessa joillakin suurilla toimintalohkoilla saattaa olla mielekästä siirtyä ohjelmallisen rahoituksen suuntaan. Asiantuntija-apua valmisteluun Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen tulostavoitteiden mukaisesti RAY:n päämääränä on parantaa kehittämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta seuraavalla tulossopimustavoitekaudella Jotta RAY kykenisi asianmukaisesti valmistelemaan isompia projekteja, se tarvitsee asiantuntijuutta oman valmistelutyönsä tueksi. Myös meidän tulee avata omia toimintaprosessejamme ulospäin, Peräkylä sanoo. Avustuksia hakevilta järjestöiltä odotetaan tarkempaa etukäteissuunnittelua sekä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja verkottumista paitsi keskenään, myös muiden toimijoiden kuten kuntien kanssa. Samoin edellytetään aitoja kumppanuuksia pelkkä ohjausryhmäyhteistyö ei enää täytä yhteistyön kriteereitä. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi kehitetyt ehkäisevän päihdetyön käytännöt saataisiin mahdollisimman tehokkaasti maastoutettua ja vietyä käytäntöön. Tämä on jäänyt etenkin pienissä hankkeissa pääsääntöisesti toteutumatta, Peräkylä perustelee. Tällä hetkellä noin tuhannesta käynnissä olevasta kehittämishankkeesta karkeasti puolet on yhden hengen pikkuprojekteja. Tukipotti 4/

16 Veikö verottaja TEKSTI: PIRJO KUPILA Muistiko verottaja yhdistystänne uusituin lomakkein? yöunet? Verohallituksen ylitarkastaja vakuuttaa, ettei verottaja ole yhdistysten ja säätiöiden kimpussa ilkeyttään. Verottaja on uudistanut yleishyödyllisiä yhdistyksiä ja säätiöitä koskevia ohjeitaan ja lomakkeitaan. Tähän liittyen monet yhdistykset ovat saaneet verohallinnolta selvityspyynnön toimintansa luonteesta. Jos yhdistys on saanut verottajalta lomakkeet, niihin pitää reagoida. Lomakkeilla 6C ja 76 ilmoitetaan perustiedot yhdistyksen toiminnasta ja sen liitteeksi lisätään ainakin tilinpäätös, tase ja toimintakertomus. Yhdistys voi antaa veroilmoituksen, vaikkei se olisi saanutkaan postia. Tällöin yhdistys saa päätöksen, jossa verottaja ottaa kantaa yhdistyksen verotukseen. Ajat muuttuneet Yhdistykset ovat tähän saakka saaneet olla melko rauhassa verottajalta. Aikaisempien verotusohjeiden tulkinnoista johtuen verottaja on siirtänyt monen yhdistyksen verotusta, mutta tilanne tulee muuttumaan jatkossa. Verohallituksen ylitarkastaja Ilkka Lahti vakuuttaa, ettei verottaja ole yhdistysten ja säätiöiden kimpussa ilkeyttään tai ahneuttaan. Verottajan tavoitteena on yhdenmukaistaa ja automatisoida verotusta ja verovalvontaa koko maassa. Yhdistysten verokertymällä ei ole valtiontalouden kannalta juurikaan merkitystä. Sen osuus koko yritysverokannasta on vain muutama prosentti. Verottajan on valpastuttanut myös yhdistysten nimissä harjoitettu harmaa talous, jopa rikollinen toiminta, joka on heikentänyt kansalaisten luottamusta yhdistyksiin ja vaikeuttanut niiden varainkeräystä. Yleinen hyvä on verovapaata Kun verotus perustuu tasapuolisuuteen, se tarkoittaa myös sitä, etteivät yhdistykset ja säätiöt voi päästä halvemmalla kuin yritykset. Yhä useampi yleishyödyllinen yhdistys toimii verottajan mielestä kuin yritys. Verottajan kanssa kannattaa olla väleissä ja kertoa avoimesti yhdistyksen toiminnasta. Arvio yhdistyksen tai säätiön verovelvollisuudesta perustuu aina sen toimintaan: onko yhteisö yleishyödyllinen, harjoittaako se elinkeinotoimintaa ja omistaako se kiinteistöjä. Ollakseen yleishyödyllinen yhteisön on sekä sääntöjensä perusteella että myös tosiasiallisesti toimittava yksinomaan ja välittömästi 16 Tukipotti 4/2007

17 yleiseksi hyväksi eikä se saa tuottaa taloudellista etua siinä toimiville. Kaikkien kolmen kohdan on toteuduttava yhtäaikaisesti. Viime kädessä verottaja arvioi yleishyödyllisyyttä yhdistyksen todellisen toiminnan eikä sääntöjen mukaan. Verottaja tekee ratkaisunsa yleishyödyllisyydestä vuodeksi kerrallaan. Ratkaisua ei kuitenkaan tehdä yhden verovuoden tietojen perusteella, vaan siinä otetaan huomioon yhteisön useamman vuoden toiminta. Yhteisön asema yleishyödyllisestä ei-yleishyödylliseksi muuttuu vasta, kun sen toiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Aikaisempiin verotuspäätöksiin perustuvaa ns. luottamuksen suojaa voidaan uusien ohjeiden mukaan antaa enää verovuodelle Yhdistykset, jotka eivät ole aikaisemmin antaneet veroilmoitusta, eivät luonnollisesti voi nauttia luottamuksen suojaa, vaan niitä ryhdytään tarvittaessa verottamaan heti. Krista Partti-Sagur Vain bisnestä verotetaan Vaikka yhdistys täyttäisi yleishyödyllisyyden kriteerit, sitä voidaan silti verottaa harjoitetusta elinkeinotoiminnasta. Sellaiseksi ei kuitenkaan lasketa tilaisuuden järjestämistä ja siellä tapahtuvaa tarjoilua, myyntiä ja tavarankeräystä. Niin ikään elinkeinotoimintaa eivät ole jäsenlehden julkaiseminen, adressien, merkkien, korttien, viirien ja hoitolaitoksessa valmistettujen tuotteiden myynti eikä bingopeli. Voisi sanoa, että mitä hölmömpi tuote ja kovempi hinta, sitä todennäköisemmin se on yhdistykselle verovapaata tuloa, Ilkka Lahti toteaa. Sen sijaan tavanomaisten kulutustavaroiden myynti, vaikka ne olisivat yhdistyksen logolla varustettuja, on verotettavaa tuloa ja euron ylittävä myynti on aina eriteltävä. Vuosittain järjestettävä tapahtuma voi kuitenkin aikaa myöten laajeta elinkeinotoiminnaksi. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä ovat mm. vieraan pääoman käyttö, sitoutuneen pääoman suuri määrä, palkattu henkilökunta, ansiotarkoitus ja voiton tavoittelu, suuri liikevaihto ja laaja toiminta kilpailuolosuhteissa ja markkinahinnoilla. Palvelutuotanto verolle? Laajamittainenkaan sosiaalialan palveluiden tarjonta ei välttämättä johda yleishyödyllisyysstatuksen menettämiseen, jos toiminta liittyy läheisesti yleishyödylliseen tarkoitukseen ja yhdistyksellä on muuta yleishyödyllistä toimintaa Ilkka Lahti korostaa, että jokainen tapaus on arvioitava erikseen. Vaikka elinkeinotoimintaa tällöin verotettaisiinkin, jäävät verotuksen ulkopuolelle jäsenmaksut, osingot, korot, vuokratulot, lahjoitukset, luovutusvoitot ja liiketoimintaan liittymättömät tuet ja avustukset, kuten yhdistyksen saamat yleisavustukset. Parhaiten yleishyödyllinen yhdistys takaa avustustensa verottomuuden pitämällä elinkeinotoimintansa selkeästi erillään muusta toiminnastaan esimerkiksi yhtiöittämällä sen. Erillisessä osakeyhtiössä harjoitettu elinkeinotoiminta ei vaikuta yhdistyksen yleishyödyllisyyteen. Osakkuuden perusteella tai yhtiöitetystä elinkeinosta saatu tulo on yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata tuloa. Verottajan vinkit Kerro avoimesti faktoihin perustuen yhdistyksen toiminnasta. Verottaja toimittaa kertomasi ja toimittamasi asiakirja-aineiston perusteella päätöksen, johon yhdistys voi toiminnassaan luottaa. Pidä verottaja ajan tasalla toiminnan kasvusta. Kasvava toiminta muuttuu jossain vaiheessa verolliseksi, jolloin yhdistyksen on muistettava budjetoida verot. Jos yhdistyksen varainhankinta muuttuu eikä se ole aiemmin antanut veroilmoitusta, kysy neuvoa paikallisesta verotoimistosta, joka antaa suullisen ohjeen. Osoitteessa vero.fi voit jättää sähköpostitse yleisluonteisen kysymyksen, johon verottaja antaa kirjallisen neuvon, ns. yleisohjeen. Hakemuksesta saat verottajalta kirjallisen ennakkopäätöksen, joka on maksullinen ja verottajaa sitova. Lisätietoja Uusimmat vero-ohjeet ja -lomakkeet: 3 Verotustietoa yritysasiakkaille 3 Yhdistys ja säätiö Yleiset verotusta koskevat kysymykset: 3 Palaute Valtakunnallinen palvelunumero tuloverotuksessa: Ennakkoratkaisun hakeminen: 3 Ennakkotiedot ja -ratkaisut Tukipotti 4/

18 VIERAS kynä Senttiäkään ei hukata Kansalaisjärjestöjen toimintaan ei voi soveltaa teollisuuden laatujärjestelmiä. Kun joukko helsinkiläisiä eronneita toimittajanaisia ryhtyi ajamaan lapsilleen oikeudenmukaista elatusapu- ja tukijärjestelmää 1960-luvun lopussa, ei kukaan puhunut toiminnan vaikuttavuudesta tai arvioinnista mitään. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, ettei toimintaa olisi arvioitu päinvastoin. Vuonna 1970 perustetun Yksinhuoltajat ry:n hallituksen toimintaa valvoi vihaisten naisten joukko, yhdistyksen vuosikokous! Vuonna 1976 astuivat voimaan Laki lapsen elatuksesta, Elatusturvalaki, Isyyslaki ja Eronneiden vanhempien tapaamisoikeutta ja lapsen huoltoa koskeva laki. Elatusavun viivästyskorko vakiintui 1990-luvun lopulla. Alusta alkaen elatusapujärjestelmä hahmoteltiin myös vanhempien neuvotteluista riippumattomaksi, puolueettoman viranomaisen yhtenäisen laksukaavan mukaan tehtäväksi. Malli on alkanut saada tukea vasta 2000-luvulla, neljänkymmenen vuoden lobbauksen jälkeen. On tärkeää, että kaikkien suomalaisten näkökulma otetaan huomioon päätöksenteossa. Meiltä kaikilta on pois, jos joku ryhmä syrjäytyy tai syrjäytetään. Mitä heikompi ääni, sitä tärkeämpää, että ryhmällä on oma äänitorvensa. Kiitos Raha-automaattiyhdistyksen, monella ryhmällä on vakituisesti palkattu henkilökunta keräämässä ja ryhmittelemässä jäsenten keskuudesta nousseita epäkohtia ja muotoilemassa muutostarpeita päättäjien ja median käyttöön. Vapaa kansalaisliike on niin keskeinen osa demokratiaa, että voidaan kysyä, sopiiko toimintaa arvioida lainkaan. Arviointi- ja laatujärjestelmien lanseeraaminen kansalaisjärjestöihin onkin herättänyt keskustelua. On selvää, ettei kansalaisjärjestöissä voida käyttää esimerkiksi teollisuuden laatujärjestelmiä sellaisenaan. Jonkun liikkeen vaikuttavuudestakin kinastelevat historioitsijat aikanaan. Arviointijärjestelmät antavat kuitenkin arvokkaan välineen kertoa järjestön vaikutuksista. Järjestöjen toimintatavat eivät synny sattumalta, vaan versovat jäsenten vertaisryhmissä, heidän vuorovaikutuksestaan. Arviointi kääntää itsestäänselvyydet numeroiksi ja euroiksi kielelle, jota ulkopuoliset paremmin ymmärtävät. Runsas vapaaehtoisten määrä kääntyy tarkaksi vapaaehtoisten lukumääräksi, tehdyt työtunnit miestyövuosiksi. Vertaistuen arvon ymmärtää usein vain ihminen, joka on itse saanut kokea sen. Hiljaisen tiedon keruu voi myös järjestöissä olla tavattoman haasteellista, sillä moni asia ei ole verbalisoitunut vielä sielläkään. Ollaan vaiheessa, missä vasta ihmetellään, miksi joillakuilla jäsenillä on niin paha olla, mikseivät olemassa olevat palvelut kerta kaikkiaan tunnu auttavan ja mikä on se tekijä, joka kaikkia näitä pahoin voivia jäseniä yhdistää ja voiko siihen vaikuttaa. Luokaamme niin tarkat laadunvarmistusjärjestelmät, että RAY:n toimijat voivat kertoa eteenpäin: senttiäkään ei mennyt hukkaan! Järjestöissä me tiedämme sen jo. Heljä Sairisalo toiminnanjohtaja Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto ry 18 Tukipotti 4/2007

19 Hakemusten määrä vakiintui RAY:lle saapuneiden avustushakemusten määrän useita vuosia kestänyt lasku on taittunut. Milj. euroa Hakemukset avustuslajeittain Sosiaali- ja terveysjärjestöt hakevat RAY-rahoitusta ensi vuodelle 620 miljoonaa euroa yli 3600 eri kohteeseen. Vuodelle 2007 avustuksia haettiin 610 miljoonaa. Huippuvuonna 2003 RAY-rahoitusta haettiin yli 880 miljoonaa. Lasku johtuu muutoksista investointien avustamisessa. Valtion asuntorahasto rahoittaa nykyään palveluasuntojen sekä muiden palveluja tuottavien yksiköiden rakentamista. Hakemuksia uusiin kokeilu- ja kehittämisprojekteihin saapui 199 miljoonaa euroa, 10 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Myös hakemukset jatkuviin toiminta-avustuksiin kasvoivat viime vuodesta. Niiden kokonaissumma on nyt 242 miljoonaa euroa. Hakemukset rakentamishankkeisiin sekä muihin suuriin investointeihin laskivat noin 15 miljoonalla eurolla. Investointiavustusten haettu kokonaissumma on 178 miljoonaa euroa. Trendejä Yleiseen kansanterveystyöhön ja invalidityöhön on haettu rahoitusta hieman viime vuotta enemmän, lastensuojeluun, vanhustyöhön ja päihdetyöhön vastaavasti jonkin verran vähemmän. Hakemukset, jotka liittyvät kohtaamispaikkojen tarjoamiseen ja muuhun ihmisten osallistumismahdollisuuksien edistämiseen, ovat kasvaneet viime vuodesta noin kolmanneksen. Myös hakemuksissa, jotka kohdistuvat kansanterveysongelmien ehkäisyyn, on selvää kasvua. Uusista investointihakemuksista suurin osa kohdistuu tukiasuntoihin, jotka ovat itsenäisen asumisen yksiköitä. Lisäksi hakemukset järjestöjen toimitilojen rahoittamiseen kasvoivat. Projekteissa lisääntyivät maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyötä, mielenterveystyötä ja nuorisokasvatusta tekevien järjestöjen hakemukset. RAY myöntää rahoitusta ensi vuodelle yhteensä 312 miljoonaa euroa. Tukipotti 4/

20 Rahinat Rintasyöpä kuriin elämäntavoilla Suomen Syöpäpotilaat ry:n Takaisin elämään - projektissa kehitetään kuntoutusta, joka ottaisi paremmin huomioon liikunnan ja ravinnon rintasyöpäpotilaiden paranemisessa ja syövän uusimisen ehkäisyssä. Rintasyövän uusimisen vaaraa voi vähentää ruokavaliolla, jossa on ainakin puoli kiloa eli kuusi annosta vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kokojyväviljatuotteita päivässä, syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti toteaa. Myös säännöllinen liikunta ja normaalipainon ylläpito vähentävät vaaraa sairastua ja auttavat toipumisessa. Takaisin elämään -projektin kuntoutuskurssit kestävät 5 päivää. Liikuntaa on päivittäin 1-1,5 tuntia. Lisäksi pidetään teemaryhmiä esimerkiksi tunteista ja selviytymisestä, ravinnosta, liikunnasta ja seksuaalisuudesta. Tarvittaessa pääsee keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Kurssin aikana jokaiselle kuntoutujalle tehdään asiantuntijan kanssa henkilökohtainen liikuntasuunnitelma, jota noudatetaan kuntoutuksen jälkeen. Suomessa sairastuu rintasyöpään vuosittain noin 4000 naista. Projektin tavoitteena on vastata myös kasvavaan kuntoutuksen tarpeeseen, sillä kysyntää kursseille on Etelä-Suomessa enemmän kuin tarjontaa. RAY tukee Takaisin elämään -projektia vuosina yhteensä eurolla. Kavereita kehitysvammaisille nuorille! Kavereiden kanssa ei riidellä, ei ole hätää eikä hämminkiä. Kavereiden kanssa ei ole yksinäistä, kavereita pitää olla. Kaverit on kivoja. Kaveri on ystävä. Myös kehitysvammaiset ihmiset kaipaavat ystävyyssuhteita. RAY:n tukemassa Kaveri-projektissa etsitään ratkaisuja kehitysvammaisten nuorten yksinäisyyteen kokeilemalla mm. maailmanlaajuisen Best Buddies -kaveritoimintamallin juurruttamista Suomeen. Best Buddies -toimintamalli auttaa samanlaisista asioita kiinnostuneita, samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia nuoria löytämään toisensa. Toiminta tarjoaa kehitysvammaisille ihmisille tilaisuuden kokea kahden ihmisen välinen ystävyyssuhde. RAY tukee Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-projektia vuosina yhteensä eurolla Tukipotti 4/2007

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen

Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen Vapaaehtoistoiminnan perusedellytysten turvaaminen osastopäällikkö Mika Pyykkö Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden voimaantumispäivä II 4.5.2009 Helsinki Avustusosasto, Mika Pyykkö, 23.4.2009 1 Alustuksen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina

Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina Kohtaamispaikkojen tulevaisuus pysyvinä rakenteina osastopäällikkö Mika Pyykkö Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 15. 16.2.2010 Oulu Mika Pyykkö, 11.2.2010 1 Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ KOUVOLAN KAUPUNGIN NUORISOTOIMIALAN AVUSTUSSÄÄNTÖ 2 Sisällys Johdanto... 3 1. Toiminta-avustus... 3 1.1. Hakukelpoisuus avustukseen... 3 1.2. Toiminta-avustuksen hakeminen... 4 1.3. Toiminta-avustusten

Lisätiedot

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti

RAY:n yhteiskuntavastuu 2004. 16.6.2005 RAY, Saija Hotti RAY:n yhteiskuntavastuu 2004 1 Miksi RAY julkaisee yhteiskuntavastuuraportin? Vastuullisuus on edellytys rahapelitoiminnan järjestämiselle yhteiskunnan antamalla yksinoikeudella Mukana jo toiminnan perusperiaatteissa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT

Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011. SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT Yleishyödyllisen yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös- ja verokysymyksiä Helmikuu 2011 SYS Audit Oy Jukka Sorjonen, KHT 1 Yleishyödyllisyys n Yhteisö on yleishyödyllinen (TVL 22 ), jos se toimii yksinomaan

Lisätiedot

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014

Kansalaistoiminnan tulevaisuus. Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 Kansalaistoiminnan tulevaisuus Sisko Seppä Avustustoiminnan johtaja 12.3.2014 1 Järjestöjen toiminnan rahoittamisen ajankohtaiset tavoitteet RAY:n näkökulmasta Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7

4. YLEISAVUSTUKSEN ENNAKKO 6 4A. Miten ennakkoa haetaan 7 0 SISÄLTÖ: 1. YLEISTÄ 1 1A. Avustusmuodot 1 2. KAIKKIA AVUSTUSMUOTOJA KOSKEVAT EHDOT 1 2A. Myöntämisen edellytykset 1 2B. Myöntämisessä otetaan huomioon 2 2C. Avustettavien yhteisöjen määritelmät 2 2D.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Hyvinvointia kohtaamisesta

Hyvinvointia kohtaamisesta Kohtaamispaikkojen valtakunnallinen seminaari 9.-10.2.2009 Turku Hyvinvointia kohtaamisesta Ilkka Repo avustusvalmistelija 09 4370 2798 ilkka.repo@ray.fi www.ray.fi Avustusosasto, Ilkka Repo, 10.2.2009

Lisätiedot

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio

Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus. Palokuntalaisten opintopäivät 21.11.2009 Kuopio Palokuntien toiminta, varainhankinta ja verotus Palokuntalaisten opintopäivät Kuopio Esityksen rakenne Verotuksen perusteet ja käytännön tilanteita liittyen palokuntayhdistyksiin Yleishyödyllisyys Elinkeinotoiminta

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2016 ALKAEN Hyväksytty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnassa 13.12.2012 86 SISÄLLYSLUETTELO LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN AVUSTUSSÄÄNTÖ

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Pyydämme arvioimaan yhdistyksenne perustoiminta-avustuksen, sen lisäosan ja mahdollisen kehittämisavustuksen käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia vuodelta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ARPAJAISLAIN UUDISTUS

ARPAJAISLAIN UUDISTUS LAUSUNTO 12.4.2016 1 Sisäministeriö kirjaamo@intermin.fi Viite: SM:n lausuntopyyntö arpajaislain muuttamiseksi SMDno-2015-1557 ARPAJAISLAIN UUDISTUS Sisäministeriö on 18.3.2016 pyytänyt lausuntoja rahapeliyhteisöjen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2

Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen. 4.2.2015 Avustustiimi 2 Järjestöilta 3.2.2015 kauppalantalolla klo 18.30 alkaen 4.2.2015 Avustustiimi 2 Ohjelma Kahvitarjoilu Esittäytyminen Järjestöavustusten haku 2015 Hakuohjeet ja periaatteet Vuosiavustukset, lomake Kohdeavustukset,

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot