Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 5/2012 Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia

2 sisältö 5 / Pääkirjoitus: Sosiaalihuoltoa uudistamassa? OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? MATTI PIISPA Kommentti: Ketä kiinnostaa? LASSI HAKKARAINEN Kommentti: Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste TUULA SUNDMAN Ihanaa, että meitä on muitakin TIIA RUOKOSALO Kolumni: Heikompaa ainesta JUKKA HEINONEN Hirviöt-videosta tuli tapaus Tolkkua psykoterapioihin Työ & tekijä: Muutoksen rakentaja AULI SAUKKONEN Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa LINDA BROWN & LIISA HIETANEN Kolumni: Kilauta konsultille! JUSSI SIMPURA Tutkittua: Kontrollia, lääkettä vai sosiaalisen kuntoutumisen tukea? JOUNI TOURUNEN, TEEMU KASKELA & TUULI PITKÄNEN Päihde- ja mielenterveyspäivät 2012 Tieteen kentiltä Henkireikä: Reikä hengelle KARI LAHTI KANNEN KUVA: RODEO / DIEGO CERVO Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 48. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, x Painopaikka Esa Print 2012 Aikakauslehtien liiton jäsen 2

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus SOSIAALIHUOLTOA UUDISTAMASSA? Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on päättänyt työnsä ja sen loppuraportti on valmistunut. Laajapohjainen työryhmä jätti väliraporttinsa vuoden 2010 kesällä ja määritteli tässä yhteydessä keskeiset periaatteet, joiden pohjalta sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta tulisi viedä eteenpäin. Nämä periaatteet ovat paljolti päällekkäisiä perustuslain linjausten kanssa, eikä niissä ole moittimista. Työ on jatkunut kolmen ja puolen vuoden ajan poikkeuksellisen avoimena valmistelutyönä. Työryhmä on järjestänyt lukuisia kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut mahdollista tehdä ehdotuksia lakiluonnokseen. Poikkeuksellinen prosessi on tuottanut poikkeuksellisen lopputuloksen, jossa asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta sen toteutumisesta ei ole mitään takeita. Perustuslaillisesta lähtökohdastaan huolimatta asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on aikaisempaakin epävarmempaa, jos lakiehdotus nykymuodossaan etenee. Työryhmän tavoitteena on ollut sosiaalihuollon yleislain aseman vahvistaminen. Sosiaalihuollon painopiste on siirretty huono-osaisuuden hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tavoitteena on järjestelmäkeskeisyyden vähentäminen, uudistamisen lähtökohtana on yksilö ja perhe tarpeineen. Muotoilu muistuttaa Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin tunnettua lausumaa: En näe mitään yhteiskuntaa, näen vain yksilöitä ja perheitä. Ja toden totta: työryhmä on onnistunut ehdotuksessaan riisumaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion käytännössä kokonaan institutionaalisista puitteistaan siis myös oman työnsä lähtökohtana olleista universalismin ja tasa-arvon ihanteista. On myönnettävä, että haasteet ovat huomattavia, koska hyvinvointivaltioiden toimintatavat ovat kaikkialla Euroopassa muuttuneet huomattavasti. Eri maissa on yritetty ratkoa hyvinvointipuutteisiin, asiakkaiden asemaan ja toisaalta integraatioon liittyviä ongelmia kansallisesti vaihtelevin tavoin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ongelmaan on soviteltu kolmenlaisia ratkaisumalleja: subjektiivisten oikeuksien lisäämistä, paikallishallinnon laadunhallintavastuun lisäämistä, markkinamekanismin eriasteista käyttöä sekä tietysti näiden vaihtelevia yhdistelmiä. Työryhmä näyttää välttäneen onnistuneesti kaikki nämä vaihtoehdot. Tavoitteena on sen sijaan laventaa kuntien mahdollisuuksia päättää, miten ne itse tulkitsemiinsa väestön tukitarpeisiin vastaavat. Suurimmassa osassa nykyistä määrärahasidonnaista puitelainsäädäntöä tämä kuntien itsemääräämisoikeuden radikaali laajentaminen tarkoittaisi nykyistäkin suurempaa vaihtelua kunnittain ja kansalaisten kesken, mutta ei takaisi mitenkään nykyistä suurempaa asiakaslähtöisyyttä. Työryhmä katsoo, että kun annetaan esityksen mukainen sosiaalihuollon yleislaki, erityislainsäädännön tarve vähenee, koska erityislait tyhjenisivät tähän yleislakiin. Luonnosteltuun sosiaalihuollon lakiin ei kuitenkaan kansalaisten näkökulmasta näyttäisi tyhjenevän juuri mikään nykyisistä erityislaeista. Pikemminkin on niin, että mikäli esitystä lähdetään nykymuodossaan toteuttamaan, päihdehuoltolaki ja myös useimmat muut erityislait olisivat aikaisempaakin tärkeämpiä kansalaisten kannalta. Erityislaeissa on kuitenkin määritelty edes jonkinasteisia vakiintuneita oikeuksia myös asiakkaille. x Kommentoi pääkirjoitusta: fi/tiimi

4 lyhyesti Presidentti Sauli Niinistö Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi. Vuonna 1986 aloitettu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on pitkäjänteisesti etsinyt uusia ja tehokkaita keinoja turvata eheä elämä vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville lapsille. Toiminta on rakentunut hankkeiden ympärille. Tällä hetkellä käynnissä on Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke ( ). Sen tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajaksi on valittu Olavi Sydänmaanlakka. Hän aloittaa uudessa toimessaan vuoden 2013 alussa. Sydänmaanlakka toimii tällä hetkellä nuorten kriisityön johtajana HelsinkiMissiossa. Hänellä on pitkä kokemus syrjäytymisen vastaisesta työstä sekä nuorten että aikuisten parissa. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistyksen kautta yli henkilöjäsentä. Alkoholiasenteet edelleen tiukat Ari Karppisesta vuoden päihdesairaanhoitaja Sairaanhoitajaliitto on myöntänyt vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen Helsingin kaupungin hankekoordinaattori Ari Karppiselle. Hän on vuosien ajan tehnyt pitkäjänteistä päihdehoitotyötä. Karppinen työskentelee tällä hetkellä Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda päihdepalvelut ja sosiaalineuvonta entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Kun keskustelu päihteistä terveysasemilla tulee neutraaliksi, myös asi akkaat suhtautuvat muutokseen myönteisemmin, Karppinen sanoo. Suomalaisten asenteet alkoholinkäyttöä ja etenkin humalajuomista kohtaan ovat edelleen tiukat, selvi ää Soste ry:n teettämästä kyselystä. Asenteissa on kuitenkin havaittavissa pieni käänne sallivampaan suuntaan. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa käytetään liikaa alkoholia. Naisista tätä mieltä on 81 ja miehistä 61 prosenttia. ESPAD-tutkimus: Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö vähentyneet Raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja säännöllinen ja tiheä humalajuominen vähentynyt. Myös nuorten tupakointi on harvinaistunut. Sen sijaan muiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tiedot ovat peräisin eurooppalaisesta ESPADkoululaistutkimuksesta, joka on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden Humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti 66 prosentin mielestä. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä kannattaa 53 prosenttia suomalaisista. Alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltäisi urheilutapahtumissa 52 prosenttia vastanneista. Muun muassa näissä kysymyksissä suomalaisten asenteet ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan välein. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta Suomi on ollut mukana kaikissa tutkimuksissa. Kysely tehdään tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille. Vuonna 2011 runsas puolet nuorista kertoi olleensa humalassa joskus elämänsä aikana, kun taas vuonna 1995 osuus oli noin kolme neljäsosaa. edellisten kyselyjen tuloksiin verrattuna. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys on tehty vuodesta 2006 joka toinen vuosi. Tutkimusta varten haastateltiin suomalaista keväällä Suomalaisten alkoholiasenteet Myös internetissä: Nuorista 16 prosenttia kertoi ostaneensa itse alkoholijuomia kaupasta viimeisten 30 päivän aikana. Kirsimarja Raitasalo ym.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 59/2012.

5 Vainajien määrä, joista on löydetty huumetta oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa Alkoholitutkimussäätiön vuosiseminaari Alkoholitutkimussäätiö esittelee rahoittamaansa tutkimusta vuosiseminaarissaan Biomedicumissa Helsingissä. Tänä vuonna teemana on Alkoholi vaikuttaa nopeasti ja pitkään: alkoholin mekanismeja ja elimistön vaurioita. Seminaarin päätteeksi jaetaan Alkoholitutkimussäätiön tämän vuoden apurahat. Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumistiedot löytää Alkoholitutkimussäätiön nettisivuilta: Lähde: Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto. Huumeita 288 vainajassa Vuonna 2011 huumausaineita löytyi ennakkotiedon mukaan 288 vainajasta, joista 137 oli vuotiaita, kertovat Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteellisen osaston tilastot. Vuonna 2010 huumausaineita löytyi 304 vainajasta. Oikeusministeri: Päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen Vainajien kuolemansyyt vaihtelevat myrkytyksistä erilaisiin tapaturmiin, itsemurhiin ja henkirikoksiin. Tyypillistä löydöksissä on useiden huumeiden, alkoholin ja huumaavien lääkkeiden samanaikainen käyttö. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielestä vankilassa aloitetun päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen ilman katkoja. Hän pitää keskeisenä, että vankilan ja päihdehuollon välille luodaan hoitojatkumoja. Vankilaoloissa saavutettu päihteettömyys ei riitä turvaamaan päihdeongelman pysymistä hallinnassa vapautumisen jälkeen ilman ulkoisia tukitoimia vapaudessa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että vanki pääsisi vapautumisen jälkeen tavanomaisen palvelu- tai tukijärjestelmän piiriin ilman viivytystä, Henriksson sanoi rikosseuraamusalan neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa lokakuussa. Päihdeongelmia on prosentilla vangeista. Huostaanotto paljon kalliimpaa kuin auttaa ajoissa Kodin ulkopuolelle sijoittaminen on moninkertaisesti kalliimpaa kuin ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Oikea-aikaisen avun tarjoaminen voi myös vähentää huostaanottoja. Lastensuojelun keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä selvityksessä verrataan lastensuojelun eri palvelumuotojen kustannuksia. Niitä tarkastellaan viiden kuvitteellisen asiakastapauksen avulla. Selvityksen tavoitteena on ollut määritellä kustannukset eri palveluvaihtoehdoille ja avata sitä kautta keskustelua ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon palveluiden mielekkyydestä suhteessa kalliiseen sijaishuoltoon, sanoo tutkija Antti Väisänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti jo 20 vuotta. Hanna Heinonen ym.: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto Myös internetissä: TIIMI ILMESTYY 2013 Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / /

6 Keveys, kyvykkyys, kohtuullisuus Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? Alkoholivalistuksen vaikuttavuus on arvioitu vähäiseksi. Varsinkin massajakeluun tuotetut lehtiset törmäävät vallitsevaan keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuriin. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta, joka kytkeytyy yleisönsä ratkaisuhakuiseen toimintaan. Teksti: MATTI PIISPA x Kuvitus: PÄIVI KARJALAINEN

7 Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet ihmiset helppoon asioiden seurantaan. Valistuslehtisten ja -oppaiden tuottaminen ja laaja jakelu on valistuskampanjoissa usein keskeistä. Tähän nähden on yllättävää, miten vähän löytyy menetelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta selvittäneitä tutkimuksia. Niitä lienee tehty paljonkin organisaatioiden ja projektien sisäiseen käyttöön ja markkinoinnin ja mainonnan tarpeisiin, mutta niistä saatu tieto ei ole julkista. Sen sijaan laajemmista valistushankkeista on paljon julkisia arviointitutkimuksia. Niiden viesti on varsin kriittinen. Seuraava lainaus on kansainvälisen tutkijaryhmän (Thomas Babor ym. 2010: Alcohol: No Ordinary Commodity) arvio alkoholivalistuksen tehosta: Muihin interventioihin ja strategioihin verrattuina valistusohjelmat ovat kalliita ja niiden pitkäkestoinen vaikutus alkoholin kulutukseen ja alkoholiongelmiin näyttää vähäiseltä. ( ) Laajat väestötason valistusohjelmat ovat hyvin suosittuja, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. ( ) On epätodennäköistä, että alkoholihaittoja ehkäisemään pyrkivällä valistuksella hyvin rahoitettunakaan saavutettaisiin merkittäviä tai pysyviä tuloksia. Arviosta voidaan päätellä, että ainakaan massajakeluun tarkoitetut valistuslehtiset eivät ole tehokas vaikuttamisen keino. Seuraavassa etsin syitä vaikutuksettomuuteen erittelemällä palautetta, jonka vuodesta 2009 lähtien toteutettu Lasten seurassa -ohjelma on saanut valistusjulkaisuistaan. Ohjelman toteuttajat ovat Alko, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjelmalla on viritelty vanhempia ja muita aikuisia pohtimaan alkoholikulttuurinsa vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Aineistoni siis liittyy alkoholivalistukseen, mutta esiin tulevat kriittiset arviot kytkeytyvät aikamme yleisiin trendeihin, ja ne voivat siksi olla sovellettavissa muidenkin alojen valistukseen. Aineistona Lasten seurassa -ohjelman julkaisut Lasten seurassa -ohjelma on tuottanut kuusi valistusjulkaisua. Niistä kolme on suunnattu suoraan vanhemmille ja muille aikuisille. Ne esittävät kysymyksiä ja antavat taustatietoa alkoholiasioiden pohdintaan perheissä. Muut kolme ohjelman julkaisua ovat valistajien valistamista, alkoholinkäyttöön liittyvän pohdinnan ja puuttumisen virittämistä varhaiskasvatuksen ammattilaisten (A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamat julkaisut) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden vetäjien kautta. Seuraavassa esiin tuleva palaute liittyy pääosin vanhemmille ja muille aikuisille suunnattuihin lehtisiin. Niistä saatiin palautetta yhteensä 26 henkilöltä joko kirjallisesti (17) tai Suomen Vanhempainliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Palautetta antaneiden määrä jäi pieneksi varsinkin julkaisujen levikkiin (yhteensä noin kappaletta) verrattuna. Moni palautetta luvannut ei sitä lopulta koskaan antanut. Olisi houkuttelevaa tulkita palautteen vähäisyys merkiksi siitä, että julkaisuista ei juuri ole huomautettavaa, vaan niihin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kyse voi kuitenkin olla myös siitä, että kynnys antaa kriittistä palautetta on korkea. Seuraava erittely painottuu kriittisiin arvioihin. Julkaisut saivat monelta toki myös kiitosta: Esite on erittäin asiallinen ja informatiivinen, myös asiallisen näköinen. Mielestäni julkaisun viesti on täyttä asiaa. Teksti on kirjoitettu kivasti, asiapohjalta, sormella osoittamatta. Keskityn kuitenkin kriittiseen palautteeseen, koska valistajat voivat oppia siitä enemmän kuin ylimalkaisesti myönteisestä palautteesta. Keveyden kulttuuri Kaikki Lasten seurassa -ohjelman vanhemmille ja muille aikuisille suunnatut julkaisut ovat sivumäärältään suppeita (16 20 A5-sivua), kuvitettuja ja tärkeimpiä asioita erikseen esimerkiksi laatikoissa ko-

8 rostavia. Silti palautteessa useimmin toistunut kriittinen teema oli julkaisujen raskaus: Tekstiä tuntuu olevan liikaa, harvalla on aikaa/ viitseliäisyyttä lukea kaikkea. Voisiko olla vähemmän asiaa/sivu? Pidän raskaana ja epäilen, missä tilanteessa vanhemmat todellakin käyttäisivät vihkosen lukemiseen tarvittavan ajan. Vihkonen on erittäin laaja. Jokainen kysymyksistä muodostaa ison kokonaisuuden. Vähemmän on enemmän. Nykylaajuudessa esitteeseen ei tule keskittyneeksi. Myös vihkosten graafista asua ja luettavuutta kritisoitiin. Ulkoasuja pidettiin ankeina ja 70-lukulaisina. Otsikoihin toivottiin lisää informatiivisuutta ja tekstiin painotuksia. Tällainen kritiikki on hyvin ymmärrettävää aikana, jolloin elämän rytmi on yleisesti kiihtynyt, päivät ja illat täyttyvät monenlaisesta tekemisestä ja informaatiota tulvii joka puolella. Ihmiset elävät paitsi informaatiotulvan, myös kuvatulvan keskellä. Näyttävää visuaalisuutta osataan myös vaatia. Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet helppoon ja lyhytjänteiseen asioiden seurantaan. Ihmisillä ei ole aikaa ja/tai he eivät jaksa paneutua edes suppeaan kirjalliseen valistusaineistoon. Keveyden kulttuurissa moni pitää erityisesti internetiä vihkosia parempana valistuksen kanavana: Pidän nettiversiota toimivampana ja rummuttaisin sitä joka paikassa. Se on nopea ja tehokas, helposti saatavilla. Keveyden kulttuuri on epäilemättä yksi selitys myös palautteen vähäisyydelle. On liian työlästä ja aikaa vievää muotoilla kirjallisesti ajatuksiaan jostain julkaisusta. Kyvykkyyden kulttuuri Ovatko lyhytjänteisen ja kuvallisen kulttuurin ihmiset aiempaa avuttomampia ja tietämättömämpiä? Päinvastoin. Erityisesti koulutustason kohoamisen vuoksi he ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Jos vähemmän tärkeiksi koettuja asioita seurataan selaillen ja silmäillen, tärkeiksi koettuihin asioihin voidaan paneutua hyvinkin perusteellisesti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Tarjottua valistusta voidaan tästä syystä herkästi pitää omaa osaamista ja tietämystä aliarvioivana ja siksi ärsyttävänä. Tämä tuli esiin myös Lasten seurassa -ohjelman vihkosten arvioinnissa: En näe kenelle tällainen opas tarjoaisi mitään uutta tietoa. Joku jossain katsoo asiakseen valistaa minua ylimalkaisesti asioista, joista olen ottanut paljon tarkemmin selvää. ( ) Kuka tahansa normaali nykyvanhempi miettii esitteessä käsiteltäviä asioita neuroottisuuteen asti joka tapauksessa, mutta paljon, paljon monimutkaisemmalla ja hienovaraisemmalla tasolla kuin missään yleisesitteessä voidaan tarjota. Tämä on se syy, miksi jo sana valistus tuo nykyisin monelle mieleen holhouksen. Valistajat voivat puolustautua sillä, että aina joku kuitenkin saa heidän viesteistään uutta tietoa tai oivalluksia. Mutta eikö viestit siinä tapauksessa voitaisi massajakelun sijasta kohdentaa tarkemmin noille vähemmän tietäville? Kohtuullisuuden kulttuuri Kyvykkyyden kulttuuriin liittyy se, että valtaosa vanhemmista haluaa ja osaa ottaa lapset huomioon kaikissa myös alkoholinkäyttöä koskevissa valinnoissaan. Esimerkiksi Lasten seurassa -ohjelman verkkosivujen puheenvuoroissa vanhemmat ovat lähes poikkeuksetta osoittaneet vastuullisuutta ja valveutuneisuutta. Lasten seurassa ollaan raittiita tai nautitaan alkoholia kohtuullisesti ja luontevasti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Samalla se joutuu tasapainoilemaan kapealla alueella: se ei saisi olla alkoholimyönteistä mutta ei myöskään alkoholikielteistä. Jälkimmäisessä tapauksessa se herkästi koetaan syyllistäväksi tai joillekin muille kuin itselle suunnatuksi:

9 Vihkonen on sinänsä hyvä ja informatiivinen, mutta toisaalta liian moralisoiva ja mustavalkoinen. ( ) Jos tietää rajansa, en näe ongelmaa siinä, että ottaa lasin viiniä tai oluen juhlatilanteissa. Uskon terveeseen järkeen suhtautumisessa alkoholiin; ei ryyppäämiselle kaikissa tilanteissa. ( ) Vaikuttaa siltä, että vihkonen on sellaisille, jotka lainkaan eivät hallitse käyttöään ja ryyppäävät lasten läsnä ollessa. Valistuksen mahdollisuus Suomen Vanhempainliiton järjestämässä palautekeskustelussa valistuksen keskeiseksi ongelmaksi nousi yksilökeskeisyys: Vihkonen auttaa vanhempaa pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään. Vihkonen ei kuitenkaan tue riittävästi yhdessä pohtimista sekä vanhempien vertaisryhmässä että lapsi vanhempi-suhteessa. Tavallaan näkökulma on pitkälti suomalaisessa yksin kasvatuksen ja yksin kasvamisen kulttuurissa. Keskustelussa todettiin myös, että vihkonen ei tue riittävästi toiminnallisuutta ja että se voisi sisältää konkreettisia tehtäviä, koska ne virittäisivät kysymyksiä paremmin yhteistä pohdintaa. Keskustelussa tuli esiin yksi nykyisen valistusajattelun perustotuuksista: valistus voi parhaiten vaikuttaa silloin, kun se kytkeytyy yhteisölliseen, ratkaisukeskeiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen niitä tukien ja täydentäen. Tällainen valistus voi puhutella suoraan perheitä ja muita yhteisöjä, mutta se voi suuntautua myös niille, joita ihmiset usein kuuntelevat ja uskovat, esimerkiksi neuvoloiden, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten seurassa -ohjelman julkaisujen kytkennät varhaiskasvatus- ja neuvolatyöhön, vanhempainiltoihin ja perhekahviloihin parantavat niiden vaikutusmahdollisuuksia. Eräs A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamista, varhaiskasvattajille suunnatuista julkaisuista palautetta antanut kirjoitti: Koulutustason kohoamisen myötä ihmiset ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Olen jakanut työkirjaa ja opasta lastentarhanopettajan kelpoisuuteen ja lastensuojeluun suuntautuville tuleville sosionomeille, jotka ovat käyttäneet näitä harjoitteluissaan ja muissa tehtävissään ahkerasti. Nyt tietoutta on mennyt kentällekin ja palaute on ollut hyvä, päihdeasioiden äärelle on pysähdytty, niistä on alettu puhua ja miettiä toimintaa ja lasta. Valistuslehtisten käyttöä ammattilaistyössä ja perhekeskusteluissa toisaalta vaikeuttaa se, että alkoholiaiheet koetaan yleisesti arkaluonteisiksi ja hankalasti puheeksi otettaviksi. Tämä ongelma tuli vahvasti esiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden ohjaajille tehdyssä kyselyssä: Alkoholikeskustelu pienellä paikkakunnalla vaikea ottaa aiheeksi. Laitoimme oppaat pöydälle ja kerroimme kävijöille, että mikäli haluavat, otamme aiheeksi alkoholikeskustelun. Yksikään kävijöistä ei pitänyt keskustelua mielekkäänä tai tarvittavana. ( ) Jos olisimme etukäteen asiasta infonneet, olisi kävijämäärä karsiutunut huomattavasti sillä kerralla. Liian arka aihe. Sisältöosaamisen lisäksi alkoholivalistuksessa ja -valistajilla tulisi siis olla myös vuorovaikutus- ja keskusteluosaamista. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta Tämä lyhyt analyysi oli yritys antaa selityksiä sille, miksi valistuksen vaikuttavuus on arvioitu heikoksi. Valistuksessa ei ehkä riittävästi osata ottaa huomioon vallitsevaa keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuria, vaan viestit ja välineet ovat liian raskaita, holhoavia ja/tai vaativia. Lehtisillä ja niiden massajakelulla valistajan on helppo osoittaa toimeliaisuuttaan. Pohjatyö, kohderyhmän kulttuurin erittely, voi tällöin jäädä puutteelliseksi. Tarvitaan siis kohdeherkempää, tarkasti mietittyä valistusta. Sen pitäisi kytkeytyä kohdeyleisönsä ratkaisuhakuiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. x YTT Matti Piispa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, joka on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta.

10 LASSI HAKKARAINEN x Ketä kiinnostaa? Matti Piispan kylmäävän arvion mukaan valistuslehtisillä ei juuri ole vaikutusta, vaan niitä tehdään ennen kaikkea oman toimeliaisuuden osoittamiseksi. Osui ja upposi. Miksi vaikuttaminen on niin vaikeaa? Mitä pitäisi tehdä? Mainosmiehen näkökulmasta mieleen tulee ainakin kolme seikkaa. Tunne on tärkeämpi kuin järki Asian hyvyys tai yleinen hyväksyttävyys ei takaa sen kiinnostavuutta. Jotta saisimme ihmiset pohtimaan, meidän on saatava heidät ensin tekemään päätös, että asia on pohtimisen arvoinen. Se on erityisen tärkeää, jos on kyse vähän ikävämmistä asioista, kuten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, Ihmiset eivät ole kovin viitseliäitä eivätkä jaksa aktiivisesti pohtia ylimääräisiä. YT-neuvottelut painavat päälle, rahat ovat loppu, eivätkä voimat aina tahdo riittää arjen pyörittämiseen. Pitäisikö sitä vielä ottaa esite käteen ja murehtia perjantai-illan viinilasillista tai lauantain saunakaljaa? Päätös saadaan aikaan vetoamalla tunteisiin. Kaikki päätökset perustuvat näet tunteisiin, vaikka kuinka järki-ihmisinä yrittäisimme väittää toista. Tämä koskee sekä osto- että johtopäätöksiä. Valistuskampanjoissa tunteisiin vetoaminen usein unohtuu. Kun uskotaan varsinaisen asian olevan jo yleisesti hyväksytty, luullaan, ettei ajatusta tarvitse erikseen myydä. Ryhdytään oikopäätä tuottamaan tietoa päätösten tai pohdinnan tueksi tekemään oppaita ja esitteitä. Lasten seurassa -ohjelma on hyvä esimerkki tunteiden voimasta. Ohjelman tehokkaimmat vaikutuspiikit on saavutettu, kun käytössä ovat olleet sekä tunteet että järki. Kun tunteisiin vetoavien tv-filmien tueksi on muissa kanavissa tuotu välineitä, jotka tarjoavat järkeä ja tietoa, ihmiset on saatu puntaroimaan ja jopa muuttamaan käyttötottumuksiaan. Relevanssi ratkaisee Valitettavasti vetoaminen tunteisiin ei yksinään riitä. Jos viesti ei ole vastaanottajan kannalta relevantti, sillä ei ole elinmahdollisuuksia. Jos ihmisellä ei esimerkiksi ole lähipiirissään lapsia, hän ei kovin hevillä jaksa pohtia, saako lasten seurassa ottaa nolla, yksi vai kaksi lasillista. Lasten seurassa -valistusviestit voisivat olla puhuttelevampia, jos ne pystyttäisiin kohdistamaan nimenomaan vanhemmille, ei ihan joka ikiselle aikuiselle. Isketään, kun tunteet ovat pinnassa Viesti menee varmimmin perille, kun löydämme ne tilanteet ja elämänvaiheet, joissa ihmiset ovat herkimmillään ottamaan vastaan viestimme. Usein tällaiset kohdat liittyvät siirtymävaiheisiin, joissa tapahtuu elämänmuutos. Itse olin ensimmäisillä neuvolakäynneillä valmis omaksumaan kaiken mahdollisen valistuksen. Hyviä vaikuttamisen paikkoja olisivat myös olleet tyttären päiväkodin alkutaival ja vaikkapa ekalle luokalle siirtyminen. Uskon, että esimerkiksi alkoholin välittämiseen ja alaikäisten alkoholinkäyttöön liittyvät asiat alkavat kiinnostaa minua sitten, kun tyttäreni alkaa lähestyä murrosikää. Mutta juuri nyt en jaksa liiemmin ajatella niitä. x Lassi Hakkarainen on mainonnansuunnittelija, joka on uransa aikana ollut toimelias myös valistuskampanjoiden työstämisessä. 10

11 TUULA SUNDMAN x Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste Lähtökohta on, että valistusmateriaalin tuottaminen perustuu aina tarpeeseen. Tarvelähtöinen prosessi voi mennä vaikkapa näin: Viimeisin kouluterveyskysely on osoittanut, että paikkakunnan nuoret ovat alkaneet nuuskata hälyttävän paljon. Kunta ja järjestöt päättävät yhdistää voimansa ja tehdä asialle jotain. Ilmenee, että opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset haluavat tietää, miksi nuoret käyttävät nuuskaa ja kuinka heidän käyttäytymiseensä voisi vaikuttaa. Työkaluksi toivotaan muun muassa julistetta. Ehkäisevän päihdetyön järjestö päättää huolehtia siitä, että ammattilaisille tuotetaan ajankohtainen tietopaketti toivotussa muodossa. Se antaa ammattikasvattajille ajantasaisia käytännön työkaluja lasten ja vanhempien parissa tehtävään valistustyöhön. Kiitollisina saamastaan taustatiedosta valistuksen ammattilaiset panevat päänsä yhteen ja ryhtyvät vastaamaan kentän tarpeeseen. Kokoonnutaan, keskustellaan, harkitaan, karsitaan. Työtunteja kuluu. Lopputuloksena syntyy muun muassa toivottu nuuskajuliste. Käsissämme on uusi valistusmateriaali, jonka voimme viedä sinne, missä sitä tarvitaan. Ja näin tapahtuu. Juliste otetaan käyttöön messutapahtumassa paikkakunnalla, jossa nuuskan käyttö on koettu ongelmaksi. Julistetta jaetaan erityisesti opettajille ja muille lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Järjestössä ollaan tyytyväisiä siitä, että on voitu tulla vastaan tässä tilanteessa. Järjestö toivoo myös tuoreeltaan palautetta uudesta tuotteesta. Palaute julisteesta ja sen viestistä on kuitenkin jossain määrin ennakoimaton: miksi tässä on tanskaa? Prosessia arvioidessa voi todeta, että itse oppaiden tuottaminen on helppoa. Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat tekevät niitä tarvittaessa liukuhihnalta. Opas ei kuitenkaan toimi työkaluna, ellei kohderyhmää oikeasti tunneta ja ymmärretä. Tämä on yksi alalla muodikkaaksi tulleen sosiaalisen markkinoinnin perusperiaatteista. Ei riitä, että teemme kohderyhmän kanssa yhteistyötä. Meidän tulee asettua heidän saappaisiinsa ja nähdä, millainen materiaali tavoittaisi heidät. Onnistunut valistusmateriaali aidosti vaikuttaa asenteisiin. Pääviestin löytäminen on tärkein tekijä, jolla kohderyhmä saadaan mukaan yhteiseen missioon. Viestin tulee olla selkeä ja tiivis ja sen tulee avautua helposti. Ei haittaa, jos se tuottaa myös mielihyvää ja tuntuu kivalta. Ehkäisevän päihdetyön valistuksen ydin ei ole eikä toivottavasti ole koskaan ollutkaan sen fyysinen muoto. Lehtinen voi toimia, jos viesti toimii. Tosin lehtisiäkin on tuotettu määrällisesti niin monenkirjavaa sorttia, että muoto on kärsinyt inflaation. Kokemuksia käsiin jääneistä esitteistä ja oppaista lienee kaikilla järjestöillä. Eri ammattiryhmissä tarvitaan kuitenkin edelleen painettua materiaalia. Valistajien tulee malttaa tehdä huolellisempaa taustoitusta ja syventyä asioiden näkemiseen kohderyhmän silmin. Kannustakoon meitä tähän tanskankielinen juliste Ällöburger. x Tuula Sundman työskentelee kohtaavan työn päällikkönä Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:ssä. Mitä sinä ajattelet päihdevalistuksen mahdollisuuksista? Tätä juttukokonaisuutta voit kommentoida netissä: 11

12 Ihanaa, että meitä on muitakin Äitien ja raskaana olevien keskusteluryhmä verkossa rohkaisee puhumaan päihdekäytöstä, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syvenemistä. TIIA RUOKOSALO x RODEO / ZSOLT NYULASZI Suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt huimasti 1960-luvulta 2000-luvulle. Erityisesti naisten alkoholinkäyttö on tutkimusten mukaan kasvanut. Merkittävä osa alkoholista kuluu ikäryhmissä, joissa on eniten pikkulasten vanhempia. Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan noin joka neljännessä suomalaisessa perheessä käytetään päihteitä liikaa. Päihteitä käyttävä äiti edustaa kulttuurissamme huonoa äitiyttä, jota on vaikea käsitellä edes käsitteellisellä tasolla. Äidinrakkaus nähdään voimakkaana ja ylläpitävänä, suorastaan vietinomaisena voimana. Mallista poikkeavaa äitiä pidetään usein vajaana ja epäonnistuneena. Äitimyytti elää voimakkaana. Päihteiden ongelmakäytön kanssa painivia äitejä leimaa vahvasti syyllisyys ja häpeä. Toisaalta alkoholinkäyttöä ja siitä seuraavia ongelmia saatetaan vähätellä omien syyllisyydentunteiden helpottamiseksi. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä on vaikea 12

13 tavoittaa ja tunnistaa palvelujärjestelmässä, esimerkiksi neuvoloissa. Monet pelkäävät lastensuojelun toimia ja huonon äidin leimaa. Päihteiden käyttö voi olla salattua jopa lähipiiriltä. Koska äitien päihdeongelmista ei juuri julkisesti puhuta, moni ajattelee olevansa ongelmansa kanssa yksin. Kynnys alemmaksi puhua päihdeongelmista A-klinikkasäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat järjestäneet vuodesta 2004 alkaen äitiryhmää. Se on verkossa toimiva vertaistukiryhmä äideille ja raskaana oleville naisille, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. Ryhmässä keskustellaan nimimerkillä ja se toimii A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelun keskustelualueella suljettuna ryhmänä. Se tarkoittaa, että vain ryhmään osallistuvat pääsevät lukemaan kirjoituksia. Ryhmä järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, kolme kuukautta kerrallaan. Ryhmään mahtuu noin 20 äitiä. Osallistujien rajattu määrä luo hyvän pohjan luottamuksellisuudelle. Ryhmässä toimii ohjaajina 2 3 ammattilaista Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän yksiköistä ympäri Suomea. Ryhmän tavoitteena on auttaa äitejä päihteidenkäytön hallinnassa ja vanhemmuuden vahvistamisessa. Tavoitteena on myös rohkaista äitejä jatkoavun hakemiseen. Vertaisryhmästä saatava ammattilais- ja vertaistuki auttaa äitejä puhumaan päihteidenkäytöstä avoimesti. Ryhmässä jaetaan luottamuksellisesti päihteidenkäytön ja äitinä olemisen tai äidiksi tulemisen ristiriitoja ja kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ohjaajien ja muiden äitien tuki auttaa äitejä peilaamaan omaa vanhemmuuttaan ja sitä, mikä on parasta perheelle ja lapsille juuri tässä elämäntilanteessa. Ohjaajat ovat kiinnostuneita ryhmäläisten tilanteista, antavat ryhmäläisille tehtäviä ja pohdittavaa sekä virittävät keskustelua. Ryhmän aluksi sovitaan yhteisistä säännöistä. Sääntöihin kuuluu muun muassa kirjoittaminen selvin päin. Ryhmän pääpaino on vertaistuessa. Ryhmässä jaettavat aidot kokemukset auttavat äitejä punnitsemaan omaa tilannettaan ja tukevat pääsemään irti päihteistä. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Ohjaajat antavat ryhmäläisille pohdittavaa ja virittävät keskustelua. Pois syyllisyyden kehästä Äitiryhmässä päihteitä käyttävä äiti kohdataan ensisijaisesti vanhempana. Vanhemmuudesta pyritään löytämään päihteettömyyttä motivoivia tekijöitä. Ohjaajat pyrkivät luomaan välittävää ja arvostavaa ilmapiiriä. Verkkoryhmä saattaa olla äideille ainoa paikka, jossa ei tuomita eikä arvostella vaan hyväksytään ja kohdellaan kunnioittavasti. Kokemus on äideille monesti hyvin voimaannuttava ja rohkaiseva. Tällainen suljettu ryhmä on ihanteellinen ratkaisu. En tiedä kenen puoleen enää kääntyisin heikkoina hetkinä, jos tätä ryhmää ei olisi. Täällä minua ymmärretään eikä halveksuta. Täällä en ole mikään lääkenarkkis, jonka ei missään tapauksessa pitäisi olla äiti, kertoo eräs ryhmään osallistunut äiti. Ryhmistä saadun palautteen mukaan osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea toisiltaan ja ohjaajilta. On tärkeä huomata, että verkossa tapahtuva auttaminen voi todella saada aikaan samanlaisia edistysaskeleita äitien elämässä kuin kasvokkain tapahtuva auttaminen. Koen, että olen päässyt alkuun raittiuden tiellä. Päihdelinkin äitiryhmällä on ollut suuri merkitys omaan muutokseeni. Tämä on minulle toiminut ns. matalan kynnyksen paikkana, josta olen saanut rohkaisua hakeutua saamaan ihan kasvokkaista apua. Tärkeäksi olen kokenut myös sen, että voin tulla kertomaan omia tunnelmiani olematta sidottu mihinkään tiettyyn ajankohtaan, sanoo toinen äitiryhmäläinen. Ammattilaisten ja vertaisryhmän tuella on suuri merkitys etenkin harkintavaiheessa ja raittiuden alkutaipaleella. Tunne, että päihdeongelmasta huolimatta voi olla arvostettu ihminen, auttaa äitejä nousemaan jaloilleen ja ottamaan vastuun ongelmasta. Syyllisyyden kehästä irrottautuminen on tärkeä askel päihdeongelmista selviämiseksi. Paljon hyvää pienellä panostuksella Päihdelinkissä on kokoontunut 16 äitiryhmää kahdeksan vuoden aikana. Äitiryhmät ovat tukeneet tänä aikana noin 200:aa päihdeongelmia kokevaa äitiä tai raskaana olevaa naista. Välillisesti ryhmä on auttanut ainakin yhtä montaa perhettä ja satoja lapsia. Äitiryhmä on osoitus siitä, että pienillä resursseilla on mahdollista saada aikaan jotain erityistä, yhteiskunnallisesti ja perhepoliittisesti tärkeää ja vaikuttavaa. Verkkoryhmästä saadaan ruohonjuuritason tietoa vaietusta ja arasta aiheesta, jota on vaikea tavoittaa. Äitiryhmä tukee ja vahvistaa vanhemmuutta vaikeassa elämäntilanteessa, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syventymistä. Helposti tavoitettavat tukimuodot, kuten äitiryhmä, ovat tärkeä lisä palvelujärjestelmässä. Verkkoryhmään hakeutuminen on helppoa ja erittäin matalakynnyksistä, koska ryhmässä toimitaan nimettö- 13

14 LÄHTEET: Irtautuminen syyllisyyden kehästä on tärkeä askel. mänä ja kasvottomana. Verkossa toimivassa ryhmässä sosiaalisen leimaantumisen pelko on pienempi ja esimerkiksi lastensuojelun toimet eivät näyttäydy anonymiteetin vuoksi yhtä suurena uhkana kuin kasvokkaisissa viranomaiskontakteissa. Äitien verkkoryhmä voi olla päihteitä käyttävän äidin ensimmäinen tai ainoa keino hakea apua ongelmaansa. Äitien verkkoryhmä on myös riippumaton ajasta ja paikasta. Kehittyneet älypuhelimet mahdollistavat ryhmässä toimimisen kännykällä. Tällöin ryhmän tuki on aina käden ulottuvilla. Perheiden hyvinvointi alkaa äitien hyvinvoinnista. Auttamalla ja tukemalla päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä edistetään kokonaisten perheiden hyvinvointia. Vanhemmat ovat malleja lapsilleen hyvässä ja huonossa. Äitiryhmä ehkäisee osaltaan myös ongelmallisen päihteidenkäytön ylisukupolvisuutta. x Marja Holmila ym.: Lasten huoltajien alkoholinkäytön ja haittojen kehitys. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ym. (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaisu Lindfors: Alkoholiongelmasta irrottautuva äiti suljetussa nettikeskusteluryhmässä. Työpapereita 4/2011. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Pia Mäkelä ym.: Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset Teoksessa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mira Roine & Minna Ilva: Joka neljännessä suomalaisperheessä käytetään lasten näkökulmasta liikaa päihteitä. Teoksessa Mira Roine ym. (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. Raporttisarja nro 57. A-klinikkasäätiö Suvi Vaarla (toim.): Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto ry Tiia Ruokosalo työskentelee Päihdelinkin projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Päihdediagnostiikan asiantuntemusta jo yli 15 vuoden ajan Labema Oy on jo 1990-luvulta lähtien toiminut aktiivisesti suomalaisen päihdetyön edistämiseksi tarjoamalla parhaita välineitä, asiantuntevaa tukea sekä koulutusta päihdevalvontaa suorittaville viranomaisille ja hoitolaitoksille. Asiakkaanamme voit varmistua siitä, että sinulla on käytössäsi paras ajankohtainen tieto, apuvälineet sekä kehittyneimmät tuotteet alan johtavilta valmistajilta. KOULUTUKSET SYKSYLLÄ 2013: PEREHDYTYS AMMATTIMAISEEN HUUMETESTAUKSEEN Kerava. Koulutuksessa perehdytetään osallistuja ammattimaiseen huumetestaukseen sekä annetaan ajankohtaista tietoa huumetrendeistä ja testauskäytäntöjen kehityksestä. Lisätietoja: Minna Vuolanto, (09) , UUTTA PÄIHDETESTAUKSEEN: Kasto-ACL UUTUUS!! Rivatril-kastotesti (klonatsepaami) Kasto-MPD UUTUUS!! Ritalin-kastotesti (metyylifenidaatti) Osallistumismaksu on Labema Oy:n kanta-asiakkaille alv, muille asiakkaille ja sidosryhmille alv sisältäen aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin. Paikkoja on rajoitetusti. Kasto-K2 UUTUUS!! kastotesti synteettisille kannabinoideille (K2, Spice, JWH) DrugWipe 6S -sylkitesti markkinajohtaja on entistä herkempi ja nopeampi 14

15 JUKKA HEINONEN heinonen HEIKOMPAA AINESTA Kokoomusnuorten nyttemmin jo eronnut varapuheenjohtaja Saul Schubak pääsi laakista julkisuuteen otta essaan Facebookissa kantaa: Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta. Sittemmin hän pahoitteli sanavalintaansa mutta pysyi tiukasti itse ajatuksen takana. Ehdotus on uusi. Muistelen, että joskus olisi päinvastoin esitetty lapsilisien poistamista hyvätuloisilta, jotka tulisivat toimeen niitä ilmankin. On hyvä, että näkökannat tuodaan raikkaasti julki. Kun nyt on saatu pää auki, voi saman tien haeskella heikompaa ainesta muualtakin. Olisivatko myös talous- ja velkavaikeuksiensa kanssa kamppailevat sitä sakkia? Takuu-Säätiö järjesti Päihde- ja mielenterveyspäivillä seminaarin velkaongelmien yhteydestä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Siitä jäi erityisesti mieleen kokemusasiantuntijan Elämää velkahelvetissä -puheenvuoro. Hän kertoi siitä tavattoman pitkästä ja usein toivottomalta tuntuvasta tiestä, joka asiansa joskus kunnolla sotkeneella on edessään, kun hän ryhtyy järjestämään elämäänsä uuteen malliin. Tuollainen sinnittelijä ansaitsee mitä suurimman kunnioituksen. Nimittelyn sijasta hänelle pitäisi olla tukea tarjolla. Sitten olin koulutuksessa, jossa käsiteltiin oppimisvaikeuksien osuutta siinä, että joidenkin ihmisten arkipäivän taloudenhallinta ei tahdo onnistua. Kouluttaja meni väittämään, että heidän kohdallaan kyse on laiskuuden tai motivoitumattomuuden sijaan diagnosoitavissa olevista kognitiivisista oppimisen ja osaamisen esteistä. En käsitä, että neuropsykiatristen ongelmien olemassaolo voisi oikeuttaa luokittelemaan kantajansa heikompaan ainekseen. Ihan kohtuullisella huomioimisella heidänkin asiansa tulevat hoidetuiksi. Schubakin puheenvuoro synnyttää kolkkoja assosi aatioita, ja natsikortti lyötiinkin heti pöytään. Vähemmistö kommentoijista ihmetteli sitä, että asioista ei muka saisi lainkaan keskustella avoimesti, vaan kaikki kannanotot pitäisi verhota pumpulinpehmeiksi höttöilmaisuiksi. En usko, että kysymys on vain epäkorrekteista sanomisen tavoista. Arvelen, että kyse on esittäjiensä ihan aidoista mielipiteistä. Ne kertovat huolestuttavasti etenevästä yhteiskunnan halkeamisesta selviytyjiin ja häviäjiin ja siitä, että voitolla olevien asenteet heikompia kohtaan vain kovenevat. Ongelmat yksilöidään ihmisten henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi ettei vallan perinnöllisiksi taipumuksiksi. Niiden hoitamiseksi ei tule tehdä mitään, korkeintaan perustaa uusi joutavanpäiväinen nettiportaali. Äsken päättyneen Ihan tavallisia asioita -projektin saama kritiikki ei kenties kaikilta osin ollut kohtuullista, mutta näyttää siltä, että jopa ennalta ehkäisevä toiminta kohdistuu suurelta osin tavallisiin ihmisiin. Eniten apua tarvitsevat eivät saa sitä neuvontaa ja opastusta, jota he kipeästi tarvitsisivat. Ei ole olemassa heikompaa ainesta. On ihmisiä, joiden voimavarat syystä tai toisesta ovat kanssakulkijoita vähäisemmät, eivätkä he aina ole voineet vaikuttaa rahtuakaan niiden karttumiseen tai hukkaantumiseen. Tuki ja palvelut on suunnattava sinne, missä avun tarve on suurin. x Sosiolo gi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu- Sääti össä. Kommentoi kolumnia: 15

16 HIRVIÖT-VIDEOSTA TULI TAPAUS Kerta kaikkiaan järkyttävä. Shokkimeininkiä, mutta toimivaa. En voi katsoa tätä itkemättä, olen jokainen noista lapsista. Lasisen lapsuuden julkistettu Hirviöt-video herätti ennen näkemättömän pöhinän internetin sosiaalisessa mediassa. Se keräsi ensimmäisen viikon aikana yli miljoona katselukertaa YouTubessa. Videolle haettiin tietoisesti julkisuutta paitsi sosiaalisessa mediassa, myös kansainvälisiltä mainos- ja markkinointiviestinnän kanavilta. Sieltä saadun nosteen avulla videosta tuli uutisaihe myös yleisjulkisuudessa. Ehkä julkisuuden huippu ko ettiin 17.9., kun amerikkalainen uutiskanava CNN teki filmistä jutun. Se nähtiin useamman kerran CNN-kanavan uutislähetyksessä ja ladattiin myös CNN:n verkkopalveluun. Mitä nyt näet, saattaa olla kammottavinta ja pelottavinta yhteiskunnallista mainontaa koko maailmassa juuri nyt, aloitti uutisankkuri aiheen käsittelyn CNN:n uutislähetyksessä. CNN: n lähetyksessä filmin viesti nivottiin suomalaisten korkeaan alkoholinkulutukseen, joskin lähetyksessä todettiin myös, että suomalaisten juominen on eurooppalaista keskitasoa. CNN:n jälkeen video levisi jokaiselle mantereelle televisiouutisten ja lehtijuttujen aiheeksi. Video poiki mediassa kansainvälisesti yli uutista tai muuta juttua. Tutusta tuntematon, turvallisesta pelottava Hirviöt-filmin avulla A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta haluaa saada aikaan keskustelua kodin alkoholinkäytöstä. Videon toivotaan pysäyttävän ja herättelevän vanhempia. Lapset ovat hyvin tarkkasilmäisiä. Vanhemmat eivät aina 16

17 ymmärrä, että viattomalta tuntuva viikonloppujuominen voi olla lapsen mielestä pelottavaa, mikäli vanhemman turvallinen persoona muuttuu humalan myötä, arvioi Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattori Janne Takala. Videon käsikirjoituksen pohjana olivat loppuvuonna 2010 lanseeratun Ääni lapselle -kampanjan keräämät lasisen lapsuuden eläneiden kokemukset. Kun aineistoa analysoitiin, esiin nousi viisi asiaa: häpeän ja ulkopuolisuuden kokemukset, pelko ja yksinäisyys mutta myös usko tulevaisuuteen. Idea siitä, miltä videon pitää näyttää, saatiin, kun pohdittiin, millaisia neuvoja vanhemmat antavat lapsilleen. Yksi yleisin neuvo on, että älä puhu vieraille, älä ota karkkia keneltäkään ketä et tunne, älä nouse vieraiden kyytiin. Käännettiin ajatus päälaelleen. Mitä jos lapsi sanoisi, että isi, mä en tunne sua. Sen absurdimpaa tilannetta ei ole, sanoo Havas Worldwide Helsingin luova johtaja Marko Vuorensola. Yhtiö suunnitteli ja toteutti Hirviöt-videon yhdessä Grillifilmsin kanssa. Havas Worldwide Helsinki suunnitteli ja toteutti myös kampanjan PR-viestinnän. Hirviöt/Monsters-filmi on katsottu kahden kuukauden aikana YouTubessa runsaat kaksi miljoonaa kertaa. Lasisen lapsuuden Facebook-kanava tavoitti parhaimmillaan käyttäjää vuorokaudessa. Katsojia ja kommentoijia on ollut kaikkialta maailmasta, yhtenä aktiivisimmista maista on ollut Puola. AS Lasisen lapsuuden Hirviöt-video on katsottavissa internetissä You- Tubessa. Sitä voi kommentoida ja kommentteja voi käydä lukemassa YouTubessa ja Lasisen lapsuuden Facebook-sivuilla. TOLKKUA PSYKOTERAPIOIHIN Matti O. Huttunen & Hely Kalska (toim.): Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim Kun maailmalla on tavattu 400 erilaista psykoterapian suunta usta, mistä ihmeestä tavallinen ihminen pystyy päättelemään, mikä terapia on hänelle oikea? Mistä löytää sopivan terapeutin? Näihin kysymyksiin ei ole vieläkään parempaa neuvoa kuin etsiä terapeuttia esimerkiksi heitä kouluttavien yhteisöjen nettisivuilta, varata tapaamisaika ja kysyä itseltään, haluanko ryhtyä yhteistyöhön juuri tämän terapeutin kanssa. Sen sijaan Suomeen on ilmestynyt laatuaan ensimmäinen laaja-alainen, kriittisen tieteellisen lähestymistavan kriteerit täyttävä kirja psykoterapioista. Kirjan ovat toimittaneet LKT, psykiatri, psykoterapeutti Matti O. Huttunen ja FT, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Hely Kalska. Kirja on suunnattu ammatti-ihmisille mutta myös auttamaan psykoterapi aan hakeutuvaa löytämään itselle sopiva psykoterapian muoto. Kirjassa esitellään psykoterapian keskeiset suuntaukset, joihin kouluttautuneet ovat oikeutettuja käyttämään psykoterapeutti-nimikettä, muut psykoterapiat ja luovat terapiat. Kirjan päättää jakso, jossa psykoterapioita katsotaan koko yhteiskunnan ja erityisesti mielenterveyspalvelujen näkökulmasta. Kirjan lähtökohtana on ollut julkisuudessa edelleen silloin tällöin kuuluviin pulpahtava kiihkeäkin keskustelu siitä, mikä psykoterapia on oikea ja mikä väärä. Vastakkainasettelua on tavattu rakentaa myös sen kysymyksen ympärille, olisiko ihmisiä parempi hoitaa lääkkeillä vai psykoterapialla. Matti O. Huttunen tekee eron psykoterapioiden ja psykoterapeuttisen välille. Kaikki vuorovaikutustyö on luonteeltaan psykoterapeuttista, hän sanoo. Esimerkiksi Rosen-terapeuteilla on viisivuotinen koulutus, ja he ovat usein tavattoman taitavia esimerkiksi traumojen hoidossa. Ei pidä väheksyä sitä työtä, mitä esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät. Myös vaikkapa sairaalasi elunhoitajat tekevät hienoa terapeuttista työtä. On ihmisiä, joilla on esimerkiksi niin paha olla, että he eivät kykene psykoterapian vaatimaan kuvioon, mutta heitäkin voi lähestyä psykoterapeuttisesti rinnalla kulkien. Psykoterapiatutkimus on vaikeaa, sillä niin terapeutit kuin heidän asiakkaansa tai potilaansa ovat erilaisia. Ei juurikaan tiedetä, onko jokin tietty psykoterapia toista suuntausta parempi jonkin tietyn psyykkisen häiriön hoidossa. Terapeutin taitavuus on keskeinen terapian tehoa selittävä tekijä. Oleellista on, että terapeutti osaa sovittaa oman taustateoriansa joustavasti juuri senhetkisen potilaansa tilanteeseen, sanoo Hely Kalska. AS 17

18 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN 18

19 Muutoksen rakentaja Vertaistuki voi antaa tulevaisuuden näköaloja ihmisille, jotka eivät luota ammattiauttajien puheisiin. 19

20 Tärkeintä on kohtaaminen. Jos kohtaaminen tapahtuu ylhäältä alaspäin, vuorovaikutusta ei synny. on entisten vankien perustama järjestö, KRIS joka auttaa monin tavoin vankilasta vapautuneita paremman elämän alkuun. Lähtökohtana on ajatus, että julkinen järjestelmä ei pysty tukemaan tarpeeksi entisiä vankeja. Vankilasta vapautuneella on vankilamenneisyys, rikosrekisteri ja monesti ulosotot päällä. On vaikea saada asuntoa, työpaikkaa, päihdekuntoutusta tai ylipäätään yhtään mitään. KRIS-Suomen keskusliiton puheenjohtaja Timo Valkama kehottaa asettumaan vapautuneen asemaan. Jos tuomio on ollut vähänkin pidempi, olet usein menettänyt kaiken. Asuminen ja toimeentulo ovat lähtökohtia, mutta elämässä pitää olla muutakin merkitystä ja mielekkyyttä. Täytyy esimerkiksi löytää ympärilleen ihmisiä, jotka eivät elä päihde- ja rikollismaailmassa. Aloittaminen uudelleen nollasta on kenelle tahansa kova vaatimus. Sitä ei tarvitse tehdä mielikuvissaan kuin hetken, niin aikamoinen paniikki iskee päälle. KRIS-toiminta on syntynyt Ruotsissa, josta se tuotiin Suomeen yhdeksän vuotta sitten. KRIS on lyhenne sanoista kriminellas revansch i samhället, rikollisten revanssi yhteiskunnassa. Sanakirja määrittelee revanssin peliksi tai kilpailuksi, jossa hävinnyt saa uuden tilaisuuden. Suomessa KRIS-toimintaa on Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Seinäjoella. Järjestöllä on paikkakunnilla toimintakeskukset. Lisäksi tehdään erityisnuorisotyötä ja vankilatyötä lähialueen vankiloihin, joita on 11. KRISillä on 10 palkattua työntekijää, noin 60 vapaaehtoista ja noin 40 ihmistä työelämävalmennuksessa tai tukityöllistettynä. Tarjotin täynnä mahdollisuuksia Vankilasta vapautuvalle kriittisiä hetkiä ovat ensimmäiset minuutit ja ensimmäiset päivät vapaudessa. Lähitulevaisuuden suunta ratkeaa monesti jo silloin. Kun vapautumisen päivä koittaa, KRIS tulee vankilan portille vastaan, jos vapautuva näin haluaa. Sitten ajetaan toimintakeskukseen ja katsotaan rauhassa, miten elämää aletaan rakentaa. Parhaimmillaan suunnittelutyö on aloitettu vankilassa ja kaveria on tavattu jo pidempään, Valkama kuvailee. Oikeusministeriön aloitteesta 2002 käynnistettiin YRE-projekti (Yhdessä rikoksettomaan elämään), jossa kehitettiin ja tiivistettiin eri tahojen yhteistyötä vankien jälkihuollon parantamiseksi. Projektin päätyttyä toiminta jäi elämään Tampereella ja Lahdessa. KRIS organisoi uudestaan YRE-toiminnan Kun joku tulee KRISiin, meitä ei juuri kiinnosta, kuka hän on tai mitä hän on tehnyt. Enemmän kiinnostaa se, että kukaan ei tule KRISiin vahingossa, sanoo Timo Valkama. pääkaupunkiseudulle. Helsingin yhteistyöryhmä on tehnyt ns. YRE-tarjottimen, johon koottu vankilasta vapautuville tarjolla olevat palvelut: mistä voit saada apua päihdeongelmiin, terveydenhoitoa, vertaistukea, mitä palveluja saat sosiaalitoimistosta, Kelasta, TE-keskuksesta, mistä voit saada asunnon, mistä voit saada halvalla ruokaa. Tarjotin on tärkeä. Ellei sitä olisi, vangin preppaaminen siviilielämään jäisi vankiloiden yksittäisten työntekijöiden valmiuksien varaan. Toinen tärkeä tukimuoto on lainrikkojataustaisten ihmisten poluttaminen koulutukseen ja työelämään. Tänä vuonna polutetaan noin sata ihmistä. Jos tuokin selviää, selviän minäkin Timo Valkama näkee yksittäisten vankien ja vankilasta vapautuneiden kannalta KRISin arvon siinä, että se tarjoaa samaistumispintaa. Meillä on paljon esimerkkejä hyvistä jutuista: kuka mennyt kouluun, päässyt töihin, mennyt naimisiin, saanut lapsen. On erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen. Ihmiset tekevät niistä omia johtopäätöksiään. Tuolla kaverilla on toiminut tuo, jospa mäkin koettaisin. 20

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto

20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto 20.11.2012 Anna Seppänen Nuorisosihteeri, kulttuurinen nuorisotyö Vaasan kaupunki, nuoriso-osasto Mikä Sober Truth? 13 17 vuotiallle suunnattu ehkäisevän päihdetyön hanke Alko Pohjanmaa hanke VAMK, SEAMK

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue Mira Roine, Kehitysjohtaja Kouvola 2.4.2014 1 Esityksen rakenne Yleisyys. Vanhempien liiallinen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot