Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia
|
|
- Aila Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 päihdetyön erikoislehti 5/2012 Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia
2 sisältö 5 / Pääkirjoitus: Sosiaalihuoltoa uudistamassa? OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? MATTI PIISPA Kommentti: Ketä kiinnostaa? LASSI HAKKARAINEN Kommentti: Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste TUULA SUNDMAN Ihanaa, että meitä on muitakin TIIA RUOKOSALO Kolumni: Heikompaa ainesta JUKKA HEINONEN Hirviöt-videosta tuli tapaus Tolkkua psykoterapioihin Työ & tekijä: Muutoksen rakentaja AULI SAUKKONEN Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa LINDA BROWN & LIISA HIETANEN Kolumni: Kilauta konsultille! JUSSI SIMPURA Tutkittua: Kontrollia, lääkettä vai sosiaalisen kuntoutumisen tukea? JOUNI TOURUNEN, TEEMU KASKELA & TUULI PITKÄNEN Päihde- ja mielenterveyspäivät 2012 Tieteen kentiltä Henkireikä: Reikä hengelle KARI LAHTI KANNEN KUVA: RODEO / DIEGO CERVO Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 48. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, olavi.kaukonen@a-klinikka.fi x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, p. (09) , tilaukset@a-klinikka.fi, tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi x Painopaikka Esa Print 2012 Aikakauslehtien liiton jäsen 2
3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus SOSIAALIHUOLTOA UUDISTAMASSA? Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on päättänyt työnsä ja sen loppuraportti on valmistunut. Laajapohjainen työryhmä jätti väliraporttinsa vuoden 2010 kesällä ja määritteli tässä yhteydessä keskeiset periaatteet, joiden pohjalta sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta tulisi viedä eteenpäin. Nämä periaatteet ovat paljolti päällekkäisiä perustuslain linjausten kanssa, eikä niissä ole moittimista. Työ on jatkunut kolmen ja puolen vuoden ajan poikkeuksellisen avoimena valmistelutyönä. Työryhmä on järjestänyt lukuisia kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut mahdollista tehdä ehdotuksia lakiluonnokseen. Poikkeuksellinen prosessi on tuottanut poikkeuksellisen lopputuloksen, jossa asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta sen toteutumisesta ei ole mitään takeita. Perustuslaillisesta lähtökohdastaan huolimatta asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on aikaisempaakin epävarmempaa, jos lakiehdotus nykymuodossaan etenee. Työryhmän tavoitteena on ollut sosiaalihuollon yleislain aseman vahvistaminen. Sosiaalihuollon painopiste on siirretty huono-osaisuuden hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tavoitteena on järjestelmäkeskeisyyden vähentäminen, uudistamisen lähtökohtana on yksilö ja perhe tarpeineen. Muotoilu muistuttaa Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin tunnettua lausumaa: En näe mitään yhteiskuntaa, näen vain yksilöitä ja perheitä. Ja toden totta: työryhmä on onnistunut ehdotuksessaan riisumaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion käytännössä kokonaan institutionaalisista puitteistaan siis myös oman työnsä lähtökohtana olleista universalismin ja tasa-arvon ihanteista. On myönnettävä, että haasteet ovat huomattavia, koska hyvinvointivaltioiden toimintatavat ovat kaikkialla Euroopassa muuttuneet huomattavasti. Eri maissa on yritetty ratkoa hyvinvointipuutteisiin, asiakkaiden asemaan ja toisaalta integraatioon liittyviä ongelmia kansallisesti vaihtelevin tavoin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ongelmaan on soviteltu kolmenlaisia ratkaisumalleja: subjektiivisten oikeuksien lisäämistä, paikallishallinnon laadunhallintavastuun lisäämistä, markkinamekanismin eriasteista käyttöä sekä tietysti näiden vaihtelevia yhdistelmiä. Työryhmä näyttää välttäneen onnistuneesti kaikki nämä vaihtoehdot. Tavoitteena on sen sijaan laventaa kuntien mahdollisuuksia päättää, miten ne itse tulkitsemiinsa väestön tukitarpeisiin vastaavat. Suurimmassa osassa nykyistä määrärahasidonnaista puitelainsäädäntöä tämä kuntien itsemääräämisoikeuden radikaali laajentaminen tarkoittaisi nykyistäkin suurempaa vaihtelua kunnittain ja kansalaisten kesken, mutta ei takaisi mitenkään nykyistä suurempaa asiakaslähtöisyyttä. Työryhmä katsoo, että kun annetaan esityksen mukainen sosiaalihuollon yleislaki, erityislainsäädännön tarve vähenee, koska erityislait tyhjenisivät tähän yleislakiin. Luonnosteltuun sosiaalihuollon lakiin ei kuitenkaan kansalaisten näkökulmasta näyttäisi tyhjenevän juuri mikään nykyisistä erityislaeista. Pikemminkin on niin, että mikäli esitystä lähdetään nykymuodossaan toteuttamaan, päihdehuoltolaki ja myös useimmat muut erityislait olisivat aikaisempaakin tärkeämpiä kansalaisten kannalta. Erityislaeissa on kuitenkin määritelty edes jonkinasteisia vakiintuneita oikeuksia myös asiakkaille. x Kommentoi pääkirjoitusta: fi/tiimi
4 lyhyesti Presidentti Sauli Niinistö Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi. Vuonna 1986 aloitettu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on pitkäjänteisesti etsinyt uusia ja tehokkaita keinoja turvata eheä elämä vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville lapsille. Toiminta on rakentunut hankkeiden ympärille. Tällä hetkellä käynnissä on Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke ( ). Sen tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajaksi on valittu Olavi Sydänmaanlakka. Hän aloittaa uudessa toimessaan vuoden 2013 alussa. Sydänmaanlakka toimii tällä hetkellä nuorten kriisityön johtajana HelsinkiMissiossa. Hänellä on pitkä kokemus syrjäytymisen vastaisesta työstä sekä nuorten että aikuisten parissa. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistyksen kautta yli henkilöjäsentä. Alkoholiasenteet edelleen tiukat Ari Karppisesta vuoden päihdesairaanhoitaja Sairaanhoitajaliitto on myöntänyt vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen Helsingin kaupungin hankekoordinaattori Ari Karppiselle. Hän on vuosien ajan tehnyt pitkäjänteistä päihdehoitotyötä. Karppinen työskentelee tällä hetkellä Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda päihdepalvelut ja sosiaalineuvonta entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Kun keskustelu päihteistä terveysasemilla tulee neutraaliksi, myös asi akkaat suhtautuvat muutokseen myönteisemmin, Karppinen sanoo. Suomalaisten asenteet alkoholinkäyttöä ja etenkin humalajuomista kohtaan ovat edelleen tiukat, selvi ää Soste ry:n teettämästä kyselystä. Asenteissa on kuitenkin havaittavissa pieni käänne sallivampaan suuntaan. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa käytetään liikaa alkoholia. Naisista tätä mieltä on 81 ja miehistä 61 prosenttia. ESPAD-tutkimus: Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö vähentyneet Raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja säännöllinen ja tiheä humalajuominen vähentynyt. Myös nuorten tupakointi on harvinaistunut. Sen sijaan muiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tiedot ovat peräisin eurooppalaisesta ESPADkoululaistutkimuksesta, joka on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden Humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti 66 prosentin mielestä. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä kannattaa 53 prosenttia suomalaisista. Alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltäisi urheilutapahtumissa 52 prosenttia vastanneista. Muun muassa näissä kysymyksissä suomalaisten asenteet ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan välein. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta Suomi on ollut mukana kaikissa tutkimuksissa. Kysely tehdään tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille. Vuonna 2011 runsas puolet nuorista kertoi olleensa humalassa joskus elämänsä aikana, kun taas vuonna 1995 osuus oli noin kolme neljäsosaa. edellisten kyselyjen tuloksiin verrattuna. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys on tehty vuodesta 2006 joka toinen vuosi. Tutkimusta varten haastateltiin suomalaista keväällä Suomalaisten alkoholiasenteet Myös internetissä: Nuorista 16 prosenttia kertoi ostaneensa itse alkoholijuomia kaupasta viimeisten 30 päivän aikana. Kirsimarja Raitasalo ym.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 59/2012.
5 Vainajien määrä, joista on löydetty huumetta oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa Alkoholitutkimussäätiön vuosiseminaari Alkoholitutkimussäätiö esittelee rahoittamaansa tutkimusta vuosiseminaarissaan Biomedicumissa Helsingissä. Tänä vuonna teemana on Alkoholi vaikuttaa nopeasti ja pitkään: alkoholin mekanismeja ja elimistön vaurioita. Seminaarin päätteeksi jaetaan Alkoholitutkimussäätiön tämän vuoden apurahat. Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumistiedot löytää Alkoholitutkimussäätiön nettisivuilta: Lähde: Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto. Huumeita 288 vainajassa Vuonna 2011 huumausaineita löytyi ennakkotiedon mukaan 288 vainajasta, joista 137 oli vuotiaita, kertovat Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteellisen osaston tilastot. Vuonna 2010 huumausaineita löytyi 304 vainajasta. Oikeusministeri: Päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen Vainajien kuolemansyyt vaihtelevat myrkytyksistä erilaisiin tapaturmiin, itsemurhiin ja henkirikoksiin. Tyypillistä löydöksissä on useiden huumeiden, alkoholin ja huumaavien lääkkeiden samanaikainen käyttö. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielestä vankilassa aloitetun päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen ilman katkoja. Hän pitää keskeisenä, että vankilan ja päihdehuollon välille luodaan hoitojatkumoja. Vankilaoloissa saavutettu päihteettömyys ei riitä turvaamaan päihdeongelman pysymistä hallinnassa vapautumisen jälkeen ilman ulkoisia tukitoimia vapaudessa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että vanki pääsisi vapautumisen jälkeen tavanomaisen palvelu- tai tukijärjestelmän piiriin ilman viivytystä, Henriksson sanoi rikosseuraamusalan neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa lokakuussa. Päihdeongelmia on prosentilla vangeista. Huostaanotto paljon kalliimpaa kuin auttaa ajoissa Kodin ulkopuolelle sijoittaminen on moninkertaisesti kalliimpaa kuin ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Oikea-aikaisen avun tarjoaminen voi myös vähentää huostaanottoja. Lastensuojelun keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä selvityksessä verrataan lastensuojelun eri palvelumuotojen kustannuksia. Niitä tarkastellaan viiden kuvitteellisen asiakastapauksen avulla. Selvityksen tavoitteena on ollut määritellä kustannukset eri palveluvaihtoehdoille ja avata sitä kautta keskustelua ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon palveluiden mielekkyydestä suhteessa kalliiseen sijaishuoltoon, sanoo tutkija Antti Väisänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti jo 20 vuotta. Hanna Heinonen ym.: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto Myös internetissä: TIIMI ILMESTYY 2013 Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / /
6 Keveys, kyvykkyys, kohtuullisuus Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? Alkoholivalistuksen vaikuttavuus on arvioitu vähäiseksi. Varsinkin massajakeluun tuotetut lehtiset törmäävät vallitsevaan keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuriin. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta, joka kytkeytyy yleisönsä ratkaisuhakuiseen toimintaan. Teksti: MATTI PIISPA x mpiispa@welho.com Kuvitus: PÄIVI KARJALAINEN
7 Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet ihmiset helppoon asioiden seurantaan. Valistuslehtisten ja -oppaiden tuottaminen ja laaja jakelu on valistuskampanjoissa usein keskeistä. Tähän nähden on yllättävää, miten vähän löytyy menetelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta selvittäneitä tutkimuksia. Niitä lienee tehty paljonkin organisaatioiden ja projektien sisäiseen käyttöön ja markkinoinnin ja mainonnan tarpeisiin, mutta niistä saatu tieto ei ole julkista. Sen sijaan laajemmista valistushankkeista on paljon julkisia arviointitutkimuksia. Niiden viesti on varsin kriittinen. Seuraava lainaus on kansainvälisen tutkijaryhmän (Thomas Babor ym. 2010: Alcohol: No Ordinary Commodity) arvio alkoholivalistuksen tehosta: Muihin interventioihin ja strategioihin verrattuina valistusohjelmat ovat kalliita ja niiden pitkäkestoinen vaikutus alkoholin kulutukseen ja alkoholiongelmiin näyttää vähäiseltä. ( ) Laajat väestötason valistusohjelmat ovat hyvin suosittuja, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. ( ) On epätodennäköistä, että alkoholihaittoja ehkäisemään pyrkivällä valistuksella hyvin rahoitettunakaan saavutettaisiin merkittäviä tai pysyviä tuloksia. Arviosta voidaan päätellä, että ainakaan massajakeluun tarkoitetut valistuslehtiset eivät ole tehokas vaikuttamisen keino. Seuraavassa etsin syitä vaikutuksettomuuteen erittelemällä palautetta, jonka vuodesta 2009 lähtien toteutettu Lasten seurassa -ohjelma on saanut valistusjulkaisuistaan. Ohjelman toteuttajat ovat Alko, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjelmalla on viritelty vanhempia ja muita aikuisia pohtimaan alkoholikulttuurinsa vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Aineistoni siis liittyy alkoholivalistukseen, mutta esiin tulevat kriittiset arviot kytkeytyvät aikamme yleisiin trendeihin, ja ne voivat siksi olla sovellettavissa muidenkin alojen valistukseen. Aineistona Lasten seurassa -ohjelman julkaisut Lasten seurassa -ohjelma on tuottanut kuusi valistusjulkaisua. Niistä kolme on suunnattu suoraan vanhemmille ja muille aikuisille. Ne esittävät kysymyksiä ja antavat taustatietoa alkoholiasioiden pohdintaan perheissä. Muut kolme ohjelman julkaisua ovat valistajien valistamista, alkoholinkäyttöön liittyvän pohdinnan ja puuttumisen virittämistä varhaiskasvatuksen ammattilaisten (A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamat julkaisut) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden vetäjien kautta. Seuraavassa esiin tuleva palaute liittyy pääosin vanhemmille ja muille aikuisille suunnattuihin lehtisiin. Niistä saatiin palautetta yhteensä 26 henkilöltä joko kirjallisesti (17) tai Suomen Vanhempainliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Palautetta antaneiden määrä jäi pieneksi varsinkin julkaisujen levikkiin (yhteensä noin kappaletta) verrattuna. Moni palautetta luvannut ei sitä lopulta koskaan antanut. Olisi houkuttelevaa tulkita palautteen vähäisyys merkiksi siitä, että julkaisuista ei juuri ole huomautettavaa, vaan niihin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kyse voi kuitenkin olla myös siitä, että kynnys antaa kriittistä palautetta on korkea. Seuraava erittely painottuu kriittisiin arvioihin. Julkaisut saivat monelta toki myös kiitosta: Esite on erittäin asiallinen ja informatiivinen, myös asiallisen näköinen. Mielestäni julkaisun viesti on täyttä asiaa. Teksti on kirjoitettu kivasti, asiapohjalta, sormella osoittamatta. Keskityn kuitenkin kriittiseen palautteeseen, koska valistajat voivat oppia siitä enemmän kuin ylimalkaisesti myönteisestä palautteesta. Keveyden kulttuuri Kaikki Lasten seurassa -ohjelman vanhemmille ja muille aikuisille suunnatut julkaisut ovat sivumäärältään suppeita (16 20 A5-sivua), kuvitettuja ja tärkeimpiä asioita erikseen esimerkiksi laatikoissa ko-
8 rostavia. Silti palautteessa useimmin toistunut kriittinen teema oli julkaisujen raskaus: Tekstiä tuntuu olevan liikaa, harvalla on aikaa/ viitseliäisyyttä lukea kaikkea. Voisiko olla vähemmän asiaa/sivu? Pidän raskaana ja epäilen, missä tilanteessa vanhemmat todellakin käyttäisivät vihkosen lukemiseen tarvittavan ajan. Vihkonen on erittäin laaja. Jokainen kysymyksistä muodostaa ison kokonaisuuden. Vähemmän on enemmän. Nykylaajuudessa esitteeseen ei tule keskittyneeksi. Myös vihkosten graafista asua ja luettavuutta kritisoitiin. Ulkoasuja pidettiin ankeina ja 70-lukulaisina. Otsikoihin toivottiin lisää informatiivisuutta ja tekstiin painotuksia. Tällainen kritiikki on hyvin ymmärrettävää aikana, jolloin elämän rytmi on yleisesti kiihtynyt, päivät ja illat täyttyvät monenlaisesta tekemisestä ja informaatiota tulvii joka puolella. Ihmiset elävät paitsi informaatiotulvan, myös kuvatulvan keskellä. Näyttävää visuaalisuutta osataan myös vaatia. Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet helppoon ja lyhytjänteiseen asioiden seurantaan. Ihmisillä ei ole aikaa ja/tai he eivät jaksa paneutua edes suppeaan kirjalliseen valistusaineistoon. Keveyden kulttuurissa moni pitää erityisesti internetiä vihkosia parempana valistuksen kanavana: Pidän nettiversiota toimivampana ja rummuttaisin sitä joka paikassa. Se on nopea ja tehokas, helposti saatavilla. Keveyden kulttuuri on epäilemättä yksi selitys myös palautteen vähäisyydelle. On liian työlästä ja aikaa vievää muotoilla kirjallisesti ajatuksiaan jostain julkaisusta. Kyvykkyyden kulttuuri Ovatko lyhytjänteisen ja kuvallisen kulttuurin ihmiset aiempaa avuttomampia ja tietämättömämpiä? Päinvastoin. Erityisesti koulutustason kohoamisen vuoksi he ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Jos vähemmän tärkeiksi koettuja asioita seurataan selaillen ja silmäillen, tärkeiksi koettuihin asioihin voidaan paneutua hyvinkin perusteellisesti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Tarjottua valistusta voidaan tästä syystä herkästi pitää omaa osaamista ja tietämystä aliarvioivana ja siksi ärsyttävänä. Tämä tuli esiin myös Lasten seurassa -ohjelman vihkosten arvioinnissa: En näe kenelle tällainen opas tarjoaisi mitään uutta tietoa. Joku jossain katsoo asiakseen valistaa minua ylimalkaisesti asioista, joista olen ottanut paljon tarkemmin selvää. ( ) Kuka tahansa normaali nykyvanhempi miettii esitteessä käsiteltäviä asioita neuroottisuuteen asti joka tapauksessa, mutta paljon, paljon monimutkaisemmalla ja hienovaraisemmalla tasolla kuin missään yleisesitteessä voidaan tarjota. Tämä on se syy, miksi jo sana valistus tuo nykyisin monelle mieleen holhouksen. Valistajat voivat puolustautua sillä, että aina joku kuitenkin saa heidän viesteistään uutta tietoa tai oivalluksia. Mutta eikö viestit siinä tapauksessa voitaisi massajakelun sijasta kohdentaa tarkemmin noille vähemmän tietäville? Kohtuullisuuden kulttuuri Kyvykkyyden kulttuuriin liittyy se, että valtaosa vanhemmista haluaa ja osaa ottaa lapset huomioon kaikissa myös alkoholinkäyttöä koskevissa valinnoissaan. Esimerkiksi Lasten seurassa -ohjelman verkkosivujen puheenvuoroissa vanhemmat ovat lähes poikkeuksetta osoittaneet vastuullisuutta ja valveutuneisuutta. Lasten seurassa ollaan raittiita tai nautitaan alkoholia kohtuullisesti ja luontevasti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Samalla se joutuu tasapainoilemaan kapealla alueella: se ei saisi olla alkoholimyönteistä mutta ei myöskään alkoholikielteistä. Jälkimmäisessä tapauksessa se herkästi koetaan syyllistäväksi tai joillekin muille kuin itselle suunnatuksi:
9 Vihkonen on sinänsä hyvä ja informatiivinen, mutta toisaalta liian moralisoiva ja mustavalkoinen. ( ) Jos tietää rajansa, en näe ongelmaa siinä, että ottaa lasin viiniä tai oluen juhlatilanteissa. Uskon terveeseen järkeen suhtautumisessa alkoholiin; ei ryyppäämiselle kaikissa tilanteissa. ( ) Vaikuttaa siltä, että vihkonen on sellaisille, jotka lainkaan eivät hallitse käyttöään ja ryyppäävät lasten läsnä ollessa. Valistuksen mahdollisuus Suomen Vanhempainliiton järjestämässä palautekeskustelussa valistuksen keskeiseksi ongelmaksi nousi yksilökeskeisyys: Vihkonen auttaa vanhempaa pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään. Vihkonen ei kuitenkaan tue riittävästi yhdessä pohtimista sekä vanhempien vertaisryhmässä että lapsi vanhempi-suhteessa. Tavallaan näkökulma on pitkälti suomalaisessa yksin kasvatuksen ja yksin kasvamisen kulttuurissa. Keskustelussa todettiin myös, että vihkonen ei tue riittävästi toiminnallisuutta ja että se voisi sisältää konkreettisia tehtäviä, koska ne virittäisivät kysymyksiä paremmin yhteistä pohdintaa. Keskustelussa tuli esiin yksi nykyisen valistusajattelun perustotuuksista: valistus voi parhaiten vaikuttaa silloin, kun se kytkeytyy yhteisölliseen, ratkaisukeskeiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen niitä tukien ja täydentäen. Tällainen valistus voi puhutella suoraan perheitä ja muita yhteisöjä, mutta se voi suuntautua myös niille, joita ihmiset usein kuuntelevat ja uskovat, esimerkiksi neuvoloiden, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten seurassa -ohjelman julkaisujen kytkennät varhaiskasvatus- ja neuvolatyöhön, vanhempainiltoihin ja perhekahviloihin parantavat niiden vaikutusmahdollisuuksia. Eräs A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamista, varhaiskasvattajille suunnatuista julkaisuista palautetta antanut kirjoitti: Koulutustason kohoamisen myötä ihmiset ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Olen jakanut työkirjaa ja opasta lastentarhanopettajan kelpoisuuteen ja lastensuojeluun suuntautuville tuleville sosionomeille, jotka ovat käyttäneet näitä harjoitteluissaan ja muissa tehtävissään ahkerasti. Nyt tietoutta on mennyt kentällekin ja palaute on ollut hyvä, päihdeasioiden äärelle on pysähdytty, niistä on alettu puhua ja miettiä toimintaa ja lasta. Valistuslehtisten käyttöä ammattilaistyössä ja perhekeskusteluissa toisaalta vaikeuttaa se, että alkoholiaiheet koetaan yleisesti arkaluonteisiksi ja hankalasti puheeksi otettaviksi. Tämä ongelma tuli vahvasti esiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden ohjaajille tehdyssä kyselyssä: Alkoholikeskustelu pienellä paikkakunnalla vaikea ottaa aiheeksi. Laitoimme oppaat pöydälle ja kerroimme kävijöille, että mikäli haluavat, otamme aiheeksi alkoholikeskustelun. Yksikään kävijöistä ei pitänyt keskustelua mielekkäänä tai tarvittavana. ( ) Jos olisimme etukäteen asiasta infonneet, olisi kävijämäärä karsiutunut huomattavasti sillä kerralla. Liian arka aihe. Sisältöosaamisen lisäksi alkoholivalistuksessa ja -valistajilla tulisi siis olla myös vuorovaikutus- ja keskusteluosaamista. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta Tämä lyhyt analyysi oli yritys antaa selityksiä sille, miksi valistuksen vaikuttavuus on arvioitu heikoksi. Valistuksessa ei ehkä riittävästi osata ottaa huomioon vallitsevaa keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuria, vaan viestit ja välineet ovat liian raskaita, holhoavia ja/tai vaativia. Lehtisillä ja niiden massajakelulla valistajan on helppo osoittaa toimeliaisuuttaan. Pohjatyö, kohderyhmän kulttuurin erittely, voi tällöin jäädä puutteelliseksi. Tarvitaan siis kohdeherkempää, tarkasti mietittyä valistusta. Sen pitäisi kytkeytyä kohdeyleisönsä ratkaisuhakuiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. x YTT Matti Piispa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, joka on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta.
10 LASSI HAKKARAINEN x lassi.hakkarainen@sek.fi Ketä kiinnostaa? Matti Piispan kylmäävän arvion mukaan valistuslehtisillä ei juuri ole vaikutusta, vaan niitä tehdään ennen kaikkea oman toimeliaisuuden osoittamiseksi. Osui ja upposi. Miksi vaikuttaminen on niin vaikeaa? Mitä pitäisi tehdä? Mainosmiehen näkökulmasta mieleen tulee ainakin kolme seikkaa. Tunne on tärkeämpi kuin järki Asian hyvyys tai yleinen hyväksyttävyys ei takaa sen kiinnostavuutta. Jotta saisimme ihmiset pohtimaan, meidän on saatava heidät ensin tekemään päätös, että asia on pohtimisen arvoinen. Se on erityisen tärkeää, jos on kyse vähän ikävämmistä asioista, kuten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, Ihmiset eivät ole kovin viitseliäitä eivätkä jaksa aktiivisesti pohtia ylimääräisiä. YT-neuvottelut painavat päälle, rahat ovat loppu, eivätkä voimat aina tahdo riittää arjen pyörittämiseen. Pitäisikö sitä vielä ottaa esite käteen ja murehtia perjantai-illan viinilasillista tai lauantain saunakaljaa? Päätös saadaan aikaan vetoamalla tunteisiin. Kaikki päätökset perustuvat näet tunteisiin, vaikka kuinka järki-ihmisinä yrittäisimme väittää toista. Tämä koskee sekä osto- että johtopäätöksiä. Valistuskampanjoissa tunteisiin vetoaminen usein unohtuu. Kun uskotaan varsinaisen asian olevan jo yleisesti hyväksytty, luullaan, ettei ajatusta tarvitse erikseen myydä. Ryhdytään oikopäätä tuottamaan tietoa päätösten tai pohdinnan tueksi tekemään oppaita ja esitteitä. Lasten seurassa -ohjelma on hyvä esimerkki tunteiden voimasta. Ohjelman tehokkaimmat vaikutuspiikit on saavutettu, kun käytössä ovat olleet sekä tunteet että järki. Kun tunteisiin vetoavien tv-filmien tueksi on muissa kanavissa tuotu välineitä, jotka tarjoavat järkeä ja tietoa, ihmiset on saatu puntaroimaan ja jopa muuttamaan käyttötottumuksiaan. Relevanssi ratkaisee Valitettavasti vetoaminen tunteisiin ei yksinään riitä. Jos viesti ei ole vastaanottajan kannalta relevantti, sillä ei ole elinmahdollisuuksia. Jos ihmisellä ei esimerkiksi ole lähipiirissään lapsia, hän ei kovin hevillä jaksa pohtia, saako lasten seurassa ottaa nolla, yksi vai kaksi lasillista. Lasten seurassa -valistusviestit voisivat olla puhuttelevampia, jos ne pystyttäisiin kohdistamaan nimenomaan vanhemmille, ei ihan joka ikiselle aikuiselle. Isketään, kun tunteet ovat pinnassa Viesti menee varmimmin perille, kun löydämme ne tilanteet ja elämänvaiheet, joissa ihmiset ovat herkimmillään ottamaan vastaan viestimme. Usein tällaiset kohdat liittyvät siirtymävaiheisiin, joissa tapahtuu elämänmuutos. Itse olin ensimmäisillä neuvolakäynneillä valmis omaksumaan kaiken mahdollisen valistuksen. Hyviä vaikuttamisen paikkoja olisivat myös olleet tyttären päiväkodin alkutaival ja vaikkapa ekalle luokalle siirtyminen. Uskon, että esimerkiksi alkoholin välittämiseen ja alaikäisten alkoholinkäyttöön liittyvät asiat alkavat kiinnostaa minua sitten, kun tyttäreni alkaa lähestyä murrosikää. Mutta juuri nyt en jaksa liiemmin ajatella niitä. x Lassi Hakkarainen on mainonnansuunnittelija, joka on uransa aikana ollut toimelias myös valistuskampanjoiden työstämisessä. 10
11 TUULA SUNDMAN x tuula.sundman@ehyt.fi Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste Lähtökohta on, että valistusmateriaalin tuottaminen perustuu aina tarpeeseen. Tarvelähtöinen prosessi voi mennä vaikkapa näin: Viimeisin kouluterveyskysely on osoittanut, että paikkakunnan nuoret ovat alkaneet nuuskata hälyttävän paljon. Kunta ja järjestöt päättävät yhdistää voimansa ja tehdä asialle jotain. Ilmenee, että opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset haluavat tietää, miksi nuoret käyttävät nuuskaa ja kuinka heidän käyttäytymiseensä voisi vaikuttaa. Työkaluksi toivotaan muun muassa julistetta. Ehkäisevän päihdetyön järjestö päättää huolehtia siitä, että ammattilaisille tuotetaan ajankohtainen tietopaketti toivotussa muodossa. Se antaa ammattikasvattajille ajantasaisia käytännön työkaluja lasten ja vanhempien parissa tehtävään valistustyöhön. Kiitollisina saamastaan taustatiedosta valistuksen ammattilaiset panevat päänsä yhteen ja ryhtyvät vastaamaan kentän tarpeeseen. Kokoonnutaan, keskustellaan, harkitaan, karsitaan. Työtunteja kuluu. Lopputuloksena syntyy muun muassa toivottu nuuskajuliste. Käsissämme on uusi valistusmateriaali, jonka voimme viedä sinne, missä sitä tarvitaan. Ja näin tapahtuu. Juliste otetaan käyttöön messutapahtumassa paikkakunnalla, jossa nuuskan käyttö on koettu ongelmaksi. Julistetta jaetaan erityisesti opettajille ja muille lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Järjestössä ollaan tyytyväisiä siitä, että on voitu tulla vastaan tässä tilanteessa. Järjestö toivoo myös tuoreeltaan palautetta uudesta tuotteesta. Palaute julisteesta ja sen viestistä on kuitenkin jossain määrin ennakoimaton: miksi tässä on tanskaa? Prosessia arvioidessa voi todeta, että itse oppaiden tuottaminen on helppoa. Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat tekevät niitä tarvittaessa liukuhihnalta. Opas ei kuitenkaan toimi työkaluna, ellei kohderyhmää oikeasti tunneta ja ymmärretä. Tämä on yksi alalla muodikkaaksi tulleen sosiaalisen markkinoinnin perusperiaatteista. Ei riitä, että teemme kohderyhmän kanssa yhteistyötä. Meidän tulee asettua heidän saappaisiinsa ja nähdä, millainen materiaali tavoittaisi heidät. Onnistunut valistusmateriaali aidosti vaikuttaa asenteisiin. Pääviestin löytäminen on tärkein tekijä, jolla kohderyhmä saadaan mukaan yhteiseen missioon. Viestin tulee olla selkeä ja tiivis ja sen tulee avautua helposti. Ei haittaa, jos se tuottaa myös mielihyvää ja tuntuu kivalta. Ehkäisevän päihdetyön valistuksen ydin ei ole eikä toivottavasti ole koskaan ollutkaan sen fyysinen muoto. Lehtinen voi toimia, jos viesti toimii. Tosin lehtisiäkin on tuotettu määrällisesti niin monenkirjavaa sorttia, että muoto on kärsinyt inflaation. Kokemuksia käsiin jääneistä esitteistä ja oppaista lienee kaikilla järjestöillä. Eri ammattiryhmissä tarvitaan kuitenkin edelleen painettua materiaalia. Valistajien tulee malttaa tehdä huolellisempaa taustoitusta ja syventyä asioiden näkemiseen kohderyhmän silmin. Kannustakoon meitä tähän tanskankielinen juliste Ällöburger. x Tuula Sundman työskentelee kohtaavan työn päällikkönä Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:ssä. Mitä sinä ajattelet päihdevalistuksen mahdollisuuksista? Tätä juttukokonaisuutta voit kommentoida netissä: 11
12 Ihanaa, että meitä on muitakin Äitien ja raskaana olevien keskusteluryhmä verkossa rohkaisee puhumaan päihdekäytöstä, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syvenemistä. TIIA RUOKOSALO x tiia.ruokosalo@a-klinikka.fi RODEO / ZSOLT NYULASZI Suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt huimasti 1960-luvulta 2000-luvulle. Erityisesti naisten alkoholinkäyttö on tutkimusten mukaan kasvanut. Merkittävä osa alkoholista kuluu ikäryhmissä, joissa on eniten pikkulasten vanhempia. Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan noin joka neljännessä suomalaisessa perheessä käytetään päihteitä liikaa. Päihteitä käyttävä äiti edustaa kulttuurissamme huonoa äitiyttä, jota on vaikea käsitellä edes käsitteellisellä tasolla. Äidinrakkaus nähdään voimakkaana ja ylläpitävänä, suorastaan vietinomaisena voimana. Mallista poikkeavaa äitiä pidetään usein vajaana ja epäonnistuneena. Äitimyytti elää voimakkaana. Päihteiden ongelmakäytön kanssa painivia äitejä leimaa vahvasti syyllisyys ja häpeä. Toisaalta alkoholinkäyttöä ja siitä seuraavia ongelmia saatetaan vähätellä omien syyllisyydentunteiden helpottamiseksi. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä on vaikea 12
13 tavoittaa ja tunnistaa palvelujärjestelmässä, esimerkiksi neuvoloissa. Monet pelkäävät lastensuojelun toimia ja huonon äidin leimaa. Päihteiden käyttö voi olla salattua jopa lähipiiriltä. Koska äitien päihdeongelmista ei juuri julkisesti puhuta, moni ajattelee olevansa ongelmansa kanssa yksin. Kynnys alemmaksi puhua päihdeongelmista A-klinikkasäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat järjestäneet vuodesta 2004 alkaen äitiryhmää. Se on verkossa toimiva vertaistukiryhmä äideille ja raskaana oleville naisille, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. Ryhmässä keskustellaan nimimerkillä ja se toimii A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelun keskustelualueella suljettuna ryhmänä. Se tarkoittaa, että vain ryhmään osallistuvat pääsevät lukemaan kirjoituksia. Ryhmä järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, kolme kuukautta kerrallaan. Ryhmään mahtuu noin 20 äitiä. Osallistujien rajattu määrä luo hyvän pohjan luottamuksellisuudelle. Ryhmässä toimii ohjaajina 2 3 ammattilaista Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän yksiköistä ympäri Suomea. Ryhmän tavoitteena on auttaa äitejä päihteidenkäytön hallinnassa ja vanhemmuuden vahvistamisessa. Tavoitteena on myös rohkaista äitejä jatkoavun hakemiseen. Vertaisryhmästä saatava ammattilais- ja vertaistuki auttaa äitejä puhumaan päihteidenkäytöstä avoimesti. Ryhmässä jaetaan luottamuksellisesti päihteidenkäytön ja äitinä olemisen tai äidiksi tulemisen ristiriitoja ja kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ohjaajien ja muiden äitien tuki auttaa äitejä peilaamaan omaa vanhemmuuttaan ja sitä, mikä on parasta perheelle ja lapsille juuri tässä elämäntilanteessa. Ohjaajat ovat kiinnostuneita ryhmäläisten tilanteista, antavat ryhmäläisille tehtäviä ja pohdittavaa sekä virittävät keskustelua. Ryhmän aluksi sovitaan yhteisistä säännöistä. Sääntöihin kuuluu muun muassa kirjoittaminen selvin päin. Ryhmän pääpaino on vertaistuessa. Ryhmässä jaettavat aidot kokemukset auttavat äitejä punnitsemaan omaa tilannettaan ja tukevat pääsemään irti päihteistä. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Ohjaajat antavat ryhmäläisille pohdittavaa ja virittävät keskustelua. Pois syyllisyyden kehästä Äitiryhmässä päihteitä käyttävä äiti kohdataan ensisijaisesti vanhempana. Vanhemmuudesta pyritään löytämään päihteettömyyttä motivoivia tekijöitä. Ohjaajat pyrkivät luomaan välittävää ja arvostavaa ilmapiiriä. Verkkoryhmä saattaa olla äideille ainoa paikka, jossa ei tuomita eikä arvostella vaan hyväksytään ja kohdellaan kunnioittavasti. Kokemus on äideille monesti hyvin voimaannuttava ja rohkaiseva. Tällainen suljettu ryhmä on ihanteellinen ratkaisu. En tiedä kenen puoleen enää kääntyisin heikkoina hetkinä, jos tätä ryhmää ei olisi. Täällä minua ymmärretään eikä halveksuta. Täällä en ole mikään lääkenarkkis, jonka ei missään tapauksessa pitäisi olla äiti, kertoo eräs ryhmään osallistunut äiti. Ryhmistä saadun palautteen mukaan osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea toisiltaan ja ohjaajilta. On tärkeä huomata, että verkossa tapahtuva auttaminen voi todella saada aikaan samanlaisia edistysaskeleita äitien elämässä kuin kasvokkain tapahtuva auttaminen. Koen, että olen päässyt alkuun raittiuden tiellä. Päihdelinkin äitiryhmällä on ollut suuri merkitys omaan muutokseeni. Tämä on minulle toiminut ns. matalan kynnyksen paikkana, josta olen saanut rohkaisua hakeutua saamaan ihan kasvokkaista apua. Tärkeäksi olen kokenut myös sen, että voin tulla kertomaan omia tunnelmiani olematta sidottu mihinkään tiettyyn ajankohtaan, sanoo toinen äitiryhmäläinen. Ammattilaisten ja vertaisryhmän tuella on suuri merkitys etenkin harkintavaiheessa ja raittiuden alkutaipaleella. Tunne, että päihdeongelmasta huolimatta voi olla arvostettu ihminen, auttaa äitejä nousemaan jaloilleen ja ottamaan vastuun ongelmasta. Syyllisyyden kehästä irrottautuminen on tärkeä askel päihdeongelmista selviämiseksi. Paljon hyvää pienellä panostuksella Päihdelinkissä on kokoontunut 16 äitiryhmää kahdeksan vuoden aikana. Äitiryhmät ovat tukeneet tänä aikana noin 200:aa päihdeongelmia kokevaa äitiä tai raskaana olevaa naista. Välillisesti ryhmä on auttanut ainakin yhtä montaa perhettä ja satoja lapsia. Äitiryhmä on osoitus siitä, että pienillä resursseilla on mahdollista saada aikaan jotain erityistä, yhteiskunnallisesti ja perhepoliittisesti tärkeää ja vaikuttavaa. Verkkoryhmästä saadaan ruohonjuuritason tietoa vaietusta ja arasta aiheesta, jota on vaikea tavoittaa. Äitiryhmä tukee ja vahvistaa vanhemmuutta vaikeassa elämäntilanteessa, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syventymistä. Helposti tavoitettavat tukimuodot, kuten äitiryhmä, ovat tärkeä lisä palvelujärjestelmässä. Verkkoryhmään hakeutuminen on helppoa ja erittäin matalakynnyksistä, koska ryhmässä toimitaan nimettö- 13
14 LÄHTEET: Irtautuminen syyllisyyden kehästä on tärkeä askel. mänä ja kasvottomana. Verkossa toimivassa ryhmässä sosiaalisen leimaantumisen pelko on pienempi ja esimerkiksi lastensuojelun toimet eivät näyttäydy anonymiteetin vuoksi yhtä suurena uhkana kuin kasvokkaisissa viranomaiskontakteissa. Äitien verkkoryhmä voi olla päihteitä käyttävän äidin ensimmäinen tai ainoa keino hakea apua ongelmaansa. Äitien verkkoryhmä on myös riippumaton ajasta ja paikasta. Kehittyneet älypuhelimet mahdollistavat ryhmässä toimimisen kännykällä. Tällöin ryhmän tuki on aina käden ulottuvilla. Perheiden hyvinvointi alkaa äitien hyvinvoinnista. Auttamalla ja tukemalla päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä edistetään kokonaisten perheiden hyvinvointia. Vanhemmat ovat malleja lapsilleen hyvässä ja huonossa. Äitiryhmä ehkäisee osaltaan myös ongelmallisen päihteidenkäytön ylisukupolvisuutta. x Marja Holmila ym.: Lasten huoltajien alkoholinkäytön ja haittojen kehitys. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ym. (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaisu Lindfors: Alkoholiongelmasta irrottautuva äiti suljetussa nettikeskusteluryhmässä. Työpapereita 4/2011. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Pia Mäkelä ym.: Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset Teoksessa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mira Roine & Minna Ilva: Joka neljännessä suomalaisperheessä käytetään lasten näkökulmasta liikaa päihteitä. Teoksessa Mira Roine ym. (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. Raporttisarja nro 57. A-klinikkasäätiö Suvi Vaarla (toim.): Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto ry Tiia Ruokosalo työskentelee Päihdelinkin projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Päihdediagnostiikan asiantuntemusta jo yli 15 vuoden ajan Labema Oy on jo 1990-luvulta lähtien toiminut aktiivisesti suomalaisen päihdetyön edistämiseksi tarjoamalla parhaita välineitä, asiantuntevaa tukea sekä koulutusta päihdevalvontaa suorittaville viranomaisille ja hoitolaitoksille. Asiakkaanamme voit varmistua siitä, että sinulla on käytössäsi paras ajankohtainen tieto, apuvälineet sekä kehittyneimmät tuotteet alan johtavilta valmistajilta. KOULUTUKSET SYKSYLLÄ 2013: PEREHDYTYS AMMATTIMAISEEN HUUMETESTAUKSEEN Kerava. Koulutuksessa perehdytetään osallistuja ammattimaiseen huumetestaukseen sekä annetaan ajankohtaista tietoa huumetrendeistä ja testauskäytäntöjen kehityksestä. Lisätietoja: Minna Vuolanto, (09) , minna.vuolanto@labema.fi UUTTA PÄIHDETESTAUKSEEN: Kasto-ACL UUTUUS!! Rivatril-kastotesti (klonatsepaami) Kasto-MPD UUTUUS!! Ritalin-kastotesti (metyylifenidaatti) Osallistumismaksu on Labema Oy:n kanta-asiakkaille alv, muille asiakkaille ja sidosryhmille alv sisältäen aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin. Paikkoja on rajoitetusti. Kasto-K2 UUTUUS!! kastotesti synteettisille kannabinoideille (K2, Spice, JWH) DrugWipe 6S -sylkitesti markkinajohtaja on entistä herkempi ja nopeampi 14
15 JUKKA HEINONEN heinonen HEIKOMPAA AINESTA Kokoomusnuorten nyttemmin jo eronnut varapuheenjohtaja Saul Schubak pääsi laakista julkisuuteen otta essaan Facebookissa kantaa: Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta. Sittemmin hän pahoitteli sanavalintaansa mutta pysyi tiukasti itse ajatuksen takana. Ehdotus on uusi. Muistelen, että joskus olisi päinvastoin esitetty lapsilisien poistamista hyvätuloisilta, jotka tulisivat toimeen niitä ilmankin. On hyvä, että näkökannat tuodaan raikkaasti julki. Kun nyt on saatu pää auki, voi saman tien haeskella heikompaa ainesta muualtakin. Olisivatko myös talous- ja velkavaikeuksiensa kanssa kamppailevat sitä sakkia? Takuu-Säätiö järjesti Päihde- ja mielenterveyspäivillä seminaarin velkaongelmien yhteydestä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Siitä jäi erityisesti mieleen kokemusasiantuntijan Elämää velkahelvetissä -puheenvuoro. Hän kertoi siitä tavattoman pitkästä ja usein toivottomalta tuntuvasta tiestä, joka asiansa joskus kunnolla sotkeneella on edessään, kun hän ryhtyy järjestämään elämäänsä uuteen malliin. Tuollainen sinnittelijä ansaitsee mitä suurimman kunnioituksen. Nimittelyn sijasta hänelle pitäisi olla tukea tarjolla. Sitten olin koulutuksessa, jossa käsiteltiin oppimisvaikeuksien osuutta siinä, että joidenkin ihmisten arkipäivän taloudenhallinta ei tahdo onnistua. Kouluttaja meni väittämään, että heidän kohdallaan kyse on laiskuuden tai motivoitumattomuuden sijaan diagnosoitavissa olevista kognitiivisista oppimisen ja osaamisen esteistä. En käsitä, että neuropsykiatristen ongelmien olemassaolo voisi oikeuttaa luokittelemaan kantajansa heikompaan ainekseen. Ihan kohtuullisella huomioimisella heidänkin asiansa tulevat hoidetuiksi. Schubakin puheenvuoro synnyttää kolkkoja assosi aatioita, ja natsikortti lyötiinkin heti pöytään. Vähemmistö kommentoijista ihmetteli sitä, että asioista ei muka saisi lainkaan keskustella avoimesti, vaan kaikki kannanotot pitäisi verhota pumpulinpehmeiksi höttöilmaisuiksi. En usko, että kysymys on vain epäkorrekteista sanomisen tavoista. Arvelen, että kyse on esittäjiensä ihan aidoista mielipiteistä. Ne kertovat huolestuttavasti etenevästä yhteiskunnan halkeamisesta selviytyjiin ja häviäjiin ja siitä, että voitolla olevien asenteet heikompia kohtaan vain kovenevat. Ongelmat yksilöidään ihmisten henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi ettei vallan perinnöllisiksi taipumuksiksi. Niiden hoitamiseksi ei tule tehdä mitään, korkeintaan perustaa uusi joutavanpäiväinen nettiportaali. Äsken päättyneen Ihan tavallisia asioita -projektin saama kritiikki ei kenties kaikilta osin ollut kohtuullista, mutta näyttää siltä, että jopa ennalta ehkäisevä toiminta kohdistuu suurelta osin tavallisiin ihmisiin. Eniten apua tarvitsevat eivät saa sitä neuvontaa ja opastusta, jota he kipeästi tarvitsisivat. Ei ole olemassa heikompaa ainesta. On ihmisiä, joiden voimavarat syystä tai toisesta ovat kanssakulkijoita vähäisemmät, eivätkä he aina ole voineet vaikuttaa rahtuakaan niiden karttumiseen tai hukkaantumiseen. Tuki ja palvelut on suunnattava sinne, missä avun tarve on suurin. x Sosiolo gi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu- Sääti össä. Kommentoi kolumnia: 15
16 HIRVIÖT-VIDEOSTA TULI TAPAUS Kerta kaikkiaan järkyttävä. Shokkimeininkiä, mutta toimivaa. En voi katsoa tätä itkemättä, olen jokainen noista lapsista. Lasisen lapsuuden julkistettu Hirviöt-video herätti ennen näkemättömän pöhinän internetin sosiaalisessa mediassa. Se keräsi ensimmäisen viikon aikana yli miljoona katselukertaa YouTubessa. Videolle haettiin tietoisesti julkisuutta paitsi sosiaalisessa mediassa, myös kansainvälisiltä mainos- ja markkinointiviestinnän kanavilta. Sieltä saadun nosteen avulla videosta tuli uutisaihe myös yleisjulkisuudessa. Ehkä julkisuuden huippu ko ettiin 17.9., kun amerikkalainen uutiskanava CNN teki filmistä jutun. Se nähtiin useamman kerran CNN-kanavan uutislähetyksessä ja ladattiin myös CNN:n verkkopalveluun. Mitä nyt näet, saattaa olla kammottavinta ja pelottavinta yhteiskunnallista mainontaa koko maailmassa juuri nyt, aloitti uutisankkuri aiheen käsittelyn CNN:n uutislähetyksessä. CNN: n lähetyksessä filmin viesti nivottiin suomalaisten korkeaan alkoholinkulutukseen, joskin lähetyksessä todettiin myös, että suomalaisten juominen on eurooppalaista keskitasoa. CNN:n jälkeen video levisi jokaiselle mantereelle televisiouutisten ja lehtijuttujen aiheeksi. Video poiki mediassa kansainvälisesti yli uutista tai muuta juttua. Tutusta tuntematon, turvallisesta pelottava Hirviöt-filmin avulla A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta haluaa saada aikaan keskustelua kodin alkoholinkäytöstä. Videon toivotaan pysäyttävän ja herättelevän vanhempia. Lapset ovat hyvin tarkkasilmäisiä. Vanhemmat eivät aina 16
17 ymmärrä, että viattomalta tuntuva viikonloppujuominen voi olla lapsen mielestä pelottavaa, mikäli vanhemman turvallinen persoona muuttuu humalan myötä, arvioi Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattori Janne Takala. Videon käsikirjoituksen pohjana olivat loppuvuonna 2010 lanseeratun Ääni lapselle -kampanjan keräämät lasisen lapsuuden eläneiden kokemukset. Kun aineistoa analysoitiin, esiin nousi viisi asiaa: häpeän ja ulkopuolisuuden kokemukset, pelko ja yksinäisyys mutta myös usko tulevaisuuteen. Idea siitä, miltä videon pitää näyttää, saatiin, kun pohdittiin, millaisia neuvoja vanhemmat antavat lapsilleen. Yksi yleisin neuvo on, että älä puhu vieraille, älä ota karkkia keneltäkään ketä et tunne, älä nouse vieraiden kyytiin. Käännettiin ajatus päälaelleen. Mitä jos lapsi sanoisi, että isi, mä en tunne sua. Sen absurdimpaa tilannetta ei ole, sanoo Havas Worldwide Helsingin luova johtaja Marko Vuorensola. Yhtiö suunnitteli ja toteutti Hirviöt-videon yhdessä Grillifilmsin kanssa. Havas Worldwide Helsinki suunnitteli ja toteutti myös kampanjan PR-viestinnän. Hirviöt/Monsters-filmi on katsottu kahden kuukauden aikana YouTubessa runsaat kaksi miljoonaa kertaa. Lasisen lapsuuden Facebook-kanava tavoitti parhaimmillaan käyttäjää vuorokaudessa. Katsojia ja kommentoijia on ollut kaikkialta maailmasta, yhtenä aktiivisimmista maista on ollut Puola. AS Lasisen lapsuuden Hirviöt-video on katsottavissa internetissä You- Tubessa. Sitä voi kommentoida ja kommentteja voi käydä lukemassa YouTubessa ja Lasisen lapsuuden Facebook-sivuilla. TOLKKUA PSYKOTERAPIOIHIN Matti O. Huttunen & Hely Kalska (toim.): Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim Kun maailmalla on tavattu 400 erilaista psykoterapian suunta usta, mistä ihmeestä tavallinen ihminen pystyy päättelemään, mikä terapia on hänelle oikea? Mistä löytää sopivan terapeutin? Näihin kysymyksiin ei ole vieläkään parempaa neuvoa kuin etsiä terapeuttia esimerkiksi heitä kouluttavien yhteisöjen nettisivuilta, varata tapaamisaika ja kysyä itseltään, haluanko ryhtyä yhteistyöhön juuri tämän terapeutin kanssa. Sen sijaan Suomeen on ilmestynyt laatuaan ensimmäinen laaja-alainen, kriittisen tieteellisen lähestymistavan kriteerit täyttävä kirja psykoterapioista. Kirjan ovat toimittaneet LKT, psykiatri, psykoterapeutti Matti O. Huttunen ja FT, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Hely Kalska. Kirja on suunnattu ammatti-ihmisille mutta myös auttamaan psykoterapi aan hakeutuvaa löytämään itselle sopiva psykoterapian muoto. Kirjassa esitellään psykoterapian keskeiset suuntaukset, joihin kouluttautuneet ovat oikeutettuja käyttämään psykoterapeutti-nimikettä, muut psykoterapiat ja luovat terapiat. Kirjan päättää jakso, jossa psykoterapioita katsotaan koko yhteiskunnan ja erityisesti mielenterveyspalvelujen näkökulmasta. Kirjan lähtökohtana on ollut julkisuudessa edelleen silloin tällöin kuuluviin pulpahtava kiihkeäkin keskustelu siitä, mikä psykoterapia on oikea ja mikä väärä. Vastakkainasettelua on tavattu rakentaa myös sen kysymyksen ympärille, olisiko ihmisiä parempi hoitaa lääkkeillä vai psykoterapialla. Matti O. Huttunen tekee eron psykoterapioiden ja psykoterapeuttisen välille. Kaikki vuorovaikutustyö on luonteeltaan psykoterapeuttista, hän sanoo. Esimerkiksi Rosen-terapeuteilla on viisivuotinen koulutus, ja he ovat usein tavattoman taitavia esimerkiksi traumojen hoidossa. Ei pidä väheksyä sitä työtä, mitä esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät. Myös vaikkapa sairaalasi elunhoitajat tekevät hienoa terapeuttista työtä. On ihmisiä, joilla on esimerkiksi niin paha olla, että he eivät kykene psykoterapian vaatimaan kuvioon, mutta heitäkin voi lähestyä psykoterapeuttisesti rinnalla kulkien. Psykoterapiatutkimus on vaikeaa, sillä niin terapeutit kuin heidän asiakkaansa tai potilaansa ovat erilaisia. Ei juurikaan tiedetä, onko jokin tietty psykoterapia toista suuntausta parempi jonkin tietyn psyykkisen häiriön hoidossa. Terapeutin taitavuus on keskeinen terapian tehoa selittävä tekijä. Oleellista on, että terapeutti osaa sovittaa oman taustateoriansa joustavasti juuri senhetkisen potilaansa tilanteeseen, sanoo Hely Kalska. AS 17
18 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN 18
19 Muutoksen rakentaja Vertaistuki voi antaa tulevaisuuden näköaloja ihmisille, jotka eivät luota ammattiauttajien puheisiin. 19
20 Tärkeintä on kohtaaminen. Jos kohtaaminen tapahtuu ylhäältä alaspäin, vuorovaikutusta ei synny. on entisten vankien perustama järjestö, KRIS joka auttaa monin tavoin vankilasta vapautuneita paremman elämän alkuun. Lähtökohtana on ajatus, että julkinen järjestelmä ei pysty tukemaan tarpeeksi entisiä vankeja. Vankilasta vapautuneella on vankilamenneisyys, rikosrekisteri ja monesti ulosotot päällä. On vaikea saada asuntoa, työpaikkaa, päihdekuntoutusta tai ylipäätään yhtään mitään. KRIS-Suomen keskusliiton puheenjohtaja Timo Valkama kehottaa asettumaan vapautuneen asemaan. Jos tuomio on ollut vähänkin pidempi, olet usein menettänyt kaiken. Asuminen ja toimeentulo ovat lähtökohtia, mutta elämässä pitää olla muutakin merkitystä ja mielekkyyttä. Täytyy esimerkiksi löytää ympärilleen ihmisiä, jotka eivät elä päihde- ja rikollismaailmassa. Aloittaminen uudelleen nollasta on kenelle tahansa kova vaatimus. Sitä ei tarvitse tehdä mielikuvissaan kuin hetken, niin aikamoinen paniikki iskee päälle. KRIS-toiminta on syntynyt Ruotsissa, josta se tuotiin Suomeen yhdeksän vuotta sitten. KRIS on lyhenne sanoista kriminellas revansch i samhället, rikollisten revanssi yhteiskunnassa. Sanakirja määrittelee revanssin peliksi tai kilpailuksi, jossa hävinnyt saa uuden tilaisuuden. Suomessa KRIS-toimintaa on Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Seinäjoella. Järjestöllä on paikkakunnilla toimintakeskukset. Lisäksi tehdään erityisnuorisotyötä ja vankilatyötä lähialueen vankiloihin, joita on 11. KRISillä on 10 palkattua työntekijää, noin 60 vapaaehtoista ja noin 40 ihmistä työelämävalmennuksessa tai tukityöllistettynä. Tarjotin täynnä mahdollisuuksia Vankilasta vapautuvalle kriittisiä hetkiä ovat ensimmäiset minuutit ja ensimmäiset päivät vapaudessa. Lähitulevaisuuden suunta ratkeaa monesti jo silloin. Kun vapautumisen päivä koittaa, KRIS tulee vankilan portille vastaan, jos vapautuva näin haluaa. Sitten ajetaan toimintakeskukseen ja katsotaan rauhassa, miten elämää aletaan rakentaa. Parhaimmillaan suunnittelutyö on aloitettu vankilassa ja kaveria on tavattu jo pidempään, Valkama kuvailee. Oikeusministeriön aloitteesta 2002 käynnistettiin YRE-projekti (Yhdessä rikoksettomaan elämään), jossa kehitettiin ja tiivistettiin eri tahojen yhteistyötä vankien jälkihuollon parantamiseksi. Projektin päätyttyä toiminta jäi elämään Tampereella ja Lahdessa. KRIS organisoi uudestaan YRE-toiminnan Kun joku tulee KRISiin, meitä ei juuri kiinnosta, kuka hän on tai mitä hän on tehnyt. Enemmän kiinnostaa se, että kukaan ei tule KRISiin vahingossa, sanoo Timo Valkama. pääkaupunkiseudulle. Helsingin yhteistyöryhmä on tehnyt ns. YRE-tarjottimen, johon koottu vankilasta vapautuville tarjolla olevat palvelut: mistä voit saada apua päihdeongelmiin, terveydenhoitoa, vertaistukea, mitä palveluja saat sosiaalitoimistosta, Kelasta, TE-keskuksesta, mistä voit saada asunnon, mistä voit saada halvalla ruokaa. Tarjotin on tärkeä. Ellei sitä olisi, vangin preppaaminen siviilielämään jäisi vankiloiden yksittäisten työntekijöiden valmiuksien varaan. Toinen tärkeä tukimuoto on lainrikkojataustaisten ihmisten poluttaminen koulutukseen ja työelämään. Tänä vuonna polutetaan noin sata ihmistä. Jos tuokin selviää, selviän minäkin Timo Valkama näkee yksittäisten vankien ja vankilasta vapautuneiden kannalta KRISin arvon siinä, että se tarjoaa samaistumispintaa. Meillä on paljon esimerkkejä hyvistä jutuista: kuka mennyt kouluun, päässyt töihin, mennyt naimisiin, saanut lapsen. On erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen. Ihmiset tekevät niistä omia johtopäätöksiään. Tuolla kaverilla on toiminut tuo, jospa mäkin koettaisin. 20
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön
11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät
LisätiedotVanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa
Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotVertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa
Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotAjankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012
Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotMira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä
Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotKuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
LisätiedotEhkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus
Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto
LisätiedotPerhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta
Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotPäihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset
Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotPERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
LisätiedotEspoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
LisätiedotKICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN
KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotPÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA
PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013
LisätiedotLASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.
LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotOta kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotMahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:
Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi annmari.salmela@vapaaehtoistyo.fi Twitter: @AnnmariSa / @Vapaaehtoistyo Facebook: Vapaaehtoistyofi.fi Trendit uutta yhteisyyttä kohti Seurakunnat
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotNuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa
Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry
Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki sekä eroauttaminen Etelä- Savossa XAMK:n kyselykartoitus perheille LAPE-koordinaattori, Kyselyn taustaa Toteutettu LAPE Etelä-Savon muutosohjelman osatoteutuksena syksyllä
Lisätiedot