Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia"

Transkriptio

1 päihdetyön erikoislehti 5/2012 Netissä toimivan äitiryhmän kokemuksia Hirviöt-videosta tuli tapaus Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa KRIS tukee vankilasta vapautuvia

2 sisältö 5 / Pääkirjoitus: Sosiaalihuoltoa uudistamassa? OLAVI KAUKONEN Lyhyesti Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? MATTI PIISPA Kommentti: Ketä kiinnostaa? LASSI HAKKARAINEN Kommentti: Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste TUULA SUNDMAN Ihanaa, että meitä on muitakin TIIA RUOKOSALO Kolumni: Heikompaa ainesta JUKKA HEINONEN Hirviöt-videosta tuli tapaus Tolkkua psykoterapioihin Työ & tekijä: Muutoksen rakentaja AULI SAUKKONEN Matalan kynnyksen korvaushoitoa Lontoossa LINDA BROWN & LIISA HIETANEN Kolumni: Kilauta konsultille! JUSSI SIMPURA Tutkittua: Kontrollia, lääkettä vai sosiaalisen kuntoutumisen tukea? JOUNI TOURUNEN, TEEMU KASKELA & TUULI PITKÄNEN Päihde- ja mielenterveyspäivät 2012 Tieteen kentiltä Henkireikä: Reikä hengelle KARI LAHTI KANNEN KUVA: RODEO / DIEGO CERVO Tiimi Päihdetyön erikoislehti, x 48. vuosikerta Ilmestyy viisi kertaa vuodessa, ISSN x Julkaisija A-klinikkasäätiö, Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki, p. (09) , fax (09) x Päätoimittaja Olavi Kaukonen, x Toimitussihteeri Auli Saukkonen, x Ulkoasu Kaija Savola x Toimitusneuvosto Pekka Heinälä, Marja Holmila, Olavi Kaukonen, Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Katriina Pajupuro, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Tapani Sarvanti (pj.), Kaija Seppä, Teemu Tiensuu x Tilaukset & osoitteenmuutokset A-klinikkasäätiön keskustoimisto, p. (09) , tilaushinta 25 euroa/vuosi x Ilmoitukset Auli Saukkonen, x Painopaikka Esa Print 2012 Aikakauslehtien liiton jäsen 2

3 OLAVI KAUKONEN pääkirjoitus SOSIAALIHUOLTOA UUDISTAMASSA? Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä on päättänyt työnsä ja sen loppuraportti on valmistunut. Laajapohjainen työryhmä jätti väliraporttinsa vuoden 2010 kesällä ja määritteli tässä yhteydessä keskeiset periaatteet, joiden pohjalta sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta tulisi viedä eteenpäin. Nämä periaatteet ovat paljolti päällekkäisiä perustuslain linjausten kanssa, eikä niissä ole moittimista. Työ on jatkunut kolmen ja puolen vuoden ajan poikkeuksellisen avoimena valmistelutyönä. Työryhmä on järjestänyt lukuisia kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut mahdollista tehdä ehdotuksia lakiluonnokseen. Poikkeuksellinen prosessi on tuottanut poikkeuksellisen lopputuloksen, jossa asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta sen toteutumisesta ei ole mitään takeita. Perustuslaillisesta lähtökohdastaan huolimatta asiakkaiden oikeuksien toteutuminen on aikaisempaakin epävarmempaa, jos lakiehdotus nykymuodossaan etenee. Työryhmän tavoitteena on ollut sosiaalihuollon yleislain aseman vahvistaminen. Sosiaalihuollon painopiste on siirretty huono-osaisuuden hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen ja ehkäisevään työhön. Tavoitteena on järjestelmäkeskeisyyden vähentäminen, uudistamisen lähtökohtana on yksilö ja perhe tarpeineen. Muotoilu muistuttaa Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin tunnettua lausumaa: En näe mitään yhteiskuntaa, näen vain yksilöitä ja perheitä. Ja toden totta: työryhmä on onnistunut ehdotuksessaan riisumaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion käytännössä kokonaan institutionaalisista puitteistaan siis myös oman työnsä lähtökohtana olleista universalismin ja tasa-arvon ihanteista. On myönnettävä, että haasteet ovat huomattavia, koska hyvinvointivaltioiden toimintatavat ovat kaikkialla Euroopassa muuttuneet huomattavasti. Eri maissa on yritetty ratkoa hyvinvointipuutteisiin, asiakkaiden asemaan ja toisaalta integraatioon liittyviä ongelmia kansallisesti vaihtelevin tavoin. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ongelmaan on soviteltu kolmenlaisia ratkaisumalleja: subjektiivisten oikeuksien lisäämistä, paikallishallinnon laadunhallintavastuun lisäämistä, markkinamekanismin eriasteista käyttöä sekä tietysti näiden vaihtelevia yhdistelmiä. Työryhmä näyttää välttäneen onnistuneesti kaikki nämä vaihtoehdot. Tavoitteena on sen sijaan laventaa kuntien mahdollisuuksia päättää, miten ne itse tulkitsemiinsa väestön tukitarpeisiin vastaavat. Suurimmassa osassa nykyistä määrärahasidonnaista puitelainsäädäntöä tämä kuntien itsemääräämisoikeuden radikaali laajentaminen tarkoittaisi nykyistäkin suurempaa vaihtelua kunnittain ja kansalaisten kesken, mutta ei takaisi mitenkään nykyistä suurempaa asiakaslähtöisyyttä. Työryhmä katsoo, että kun annetaan esityksen mukainen sosiaalihuollon yleislaki, erityislainsäädännön tarve vähenee, koska erityislait tyhjenisivät tähän yleislakiin. Luonnosteltuun sosiaalihuollon lakiin ei kuitenkaan kansalaisten näkökulmasta näyttäisi tyhjenevän juuri mikään nykyisistä erityislaeista. Pikemminkin on niin, että mikäli esitystä lähdetään nykymuodossaan toteuttamaan, päihdehuoltolaki ja myös useimmat muut erityislait olisivat aikaisempaakin tärkeämpiä kansalaisten kannalta. Erityislaeissa on kuitenkin määritelty edes jonkinasteisia vakiintuneita oikeuksia myös asiakkaille. x Kommentoi pääkirjoitusta: fi/tiimi

4 lyhyesti Presidentti Sauli Niinistö Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Lasinen lapsuus -toiminnan suojelijaksi. Vuonna 1986 aloitettu A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on pitkäjänteisesti etsinyt uusia ja tehokkaita keinoja turvata eheä elämä vanhempien päihteidenkäytöstä kärsiville lapsille. Toiminta on rakentunut hankkeiden ympärille. Tällä hetkellä käynnissä on Lasinen lapsuus Sirpaleinen mieli -hanke ( ). Sen tavoitteena on vanhempien päihteidenkäytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy. Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliiton uudeksi toiminnanjohtajaksi Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajaksi on valittu Olavi Sydänmaanlakka. Hän aloittaa uudessa toimessaan vuoden 2013 alussa. Sydänmaanlakka toimii tällä hetkellä nuorten kriisityön johtajana HelsinkiMissiossa. Hänellä on pitkä kokemus syrjäytymisen vastaisesta työstä sekä nuorten että aikuisten parissa. Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 190 jäsenyhdistyksen kautta yli henkilöjäsentä. Alkoholiasenteet edelleen tiukat Ari Karppisesta vuoden päihdesairaanhoitaja Sairaanhoitajaliitto on myöntänyt vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen Helsingin kaupungin hankekoordinaattori Ari Karppiselle. Hän on vuosien ajan tehnyt pitkäjänteistä päihdehoitotyötä. Karppinen työskentelee tällä hetkellä Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda päihdepalvelut ja sosiaalineuvonta entistä vahvemmin osaksi terveysasemien toimintaa. Kun keskustelu päihteistä terveysasemilla tulee neutraaliksi, myös asi akkaat suhtautuvat muutokseen myönteisemmin, Karppinen sanoo. Suomalaisten asenteet alkoholinkäyttöä ja etenkin humalajuomista kohtaan ovat edelleen tiukat, selvi ää Soste ry:n teettämästä kyselystä. Asenteissa on kuitenkin havaittavissa pieni käänne sallivampaan suuntaan. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa käytetään liikaa alkoholia. Naisista tätä mieltä on 81 ja miehistä 61 prosenttia. ESPAD-tutkimus: Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö vähentyneet Raittiiden nuorten osuus on kasvanut ja säännöllinen ja tiheä humalajuominen vähentynyt. Myös nuorten tupakointi on harvinaistunut. Sen sijaan muiden päihteiden käyttö on lisääntynyt. Tiedot ovat peräisin eurooppalaisesta ESPADkoululaistutkimuksesta, joka on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden Humalajuomiseen suhtaudutaan liian vapaasti 66 prosentin mielestä. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä kannattaa 53 prosenttia suomalaisista. Alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltäisi urheilutapahtumissa 52 prosenttia vastanneista. Muun muassa näissä kysymyksissä suomalaisten asenteet ovat muuttuneet sallivampaan suuntaan välein. Tuoreimmat tulokset ovat vuodelta Suomi on ollut mukana kaikissa tutkimuksissa. Kysely tehdään tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille. Vuonna 2011 runsas puolet nuorista kertoi olleensa humalassa joskus elämänsä aikana, kun taas vuonna 1995 osuus oli noin kolme neljäsosaa. edellisten kyselyjen tuloksiin verrattuna. Suomalaisten alkoholiasenteet -selvitys on tehty vuodesta 2006 joka toinen vuosi. Tutkimusta varten haastateltiin suomalaista keväällä Suomalaisten alkoholiasenteet Myös internetissä: Nuorista 16 prosenttia kertoi ostaneensa itse alkoholijuomia kaupasta viimeisten 30 päivän aikana. Kirsimarja Raitasalo ym.: Nuorten päihteiden käyttö Suomessa ESPAD-tutkimusten tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 59/2012.

5 Vainajien määrä, joista on löydetty huumetta oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa Alkoholitutkimussäätiön vuosiseminaari Alkoholitutkimussäätiö esittelee rahoittamaansa tutkimusta vuosiseminaarissaan Biomedicumissa Helsingissä. Tänä vuonna teemana on Alkoholi vaikuttaa nopeasti ja pitkään: alkoholin mekanismeja ja elimistön vaurioita. Seminaarin päätteeksi jaetaan Alkoholitutkimussäätiön tämän vuoden apurahat. Seminaarin ohjelman ja ilmoittautumistiedot löytää Alkoholitutkimussäätiön nettisivuilta: Lähde: Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti, oikeuslääketieteen osasto. Huumeita 288 vainajassa Vuonna 2011 huumausaineita löytyi ennakkotiedon mukaan 288 vainajasta, joista 137 oli vuotiaita, kertovat Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin oikeuslääketieteellisen osaston tilastot. Vuonna 2010 huumausaineita löytyi 304 vainajasta. Oikeusministeri: Päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen Vainajien kuolemansyyt vaihtelevat myrkytyksistä erilaisiin tapaturmiin, itsemurhiin ja henkirikoksiin. Tyypillistä löydöksissä on useiden huumeiden, alkoholin ja huumaavien lääkkeiden samanaikainen käyttö. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mielestä vankilassa aloitetun päihdekuntoutuksen tulisi jatkua vapautumisen jälkeen ilman katkoja. Hän pitää keskeisenä, että vankilan ja päihdehuollon välille luodaan hoitojatkumoja. Vankilaoloissa saavutettu päihteettömyys ei riitä turvaamaan päihdeongelman pysymistä hallinnassa vapautumisen jälkeen ilman ulkoisia tukitoimia vapaudessa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että vanki pääsisi vapautumisen jälkeen tavanomaisen palvelu- tai tukijärjestelmän piiriin ilman viivytystä, Henriksson sanoi rikosseuraamusalan neuvottelukunnan järjestämässä seminaarissa lokakuussa. Päihdeongelmia on prosentilla vangeista. Huostaanotto paljon kalliimpaa kuin auttaa ajoissa Kodin ulkopuolelle sijoittaminen on moninkertaisesti kalliimpaa kuin ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Oikea-aikaisen avun tarjoaminen voi myös vähentää huostaanottoja. Lastensuojelun keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä selvityksessä verrataan lastensuojelun eri palvelumuotojen kustannuksia. Niitä tarkastellaan viiden kuvitteellisen asiakastapauksen avulla. Selvityksen tavoitteena on ollut määritellä kustannukset eri palveluvaihtoehdoille ja avata sitä kautta keskustelua ehkäisevän lastensuojelun ja avohuollon palveluiden mielekkyydestä suhteessa kalliiseen sijaishuoltoon, sanoo tutkija Antti Väisänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lastensuojelun asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti jo 20 vuotta. Hanna Heinonen ym.: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lastensuojelun keskusliitto Myös internetissä: TIIMI ILMESTYY 2013 Aineistopäivä Ilmestyy 1/ / / / /

6 Keveys, kyvykkyys, kohtuullisuus Kannattaako valistuslehtisiä tehdä? Alkoholivalistuksen vaikuttavuus on arvioitu vähäiseksi. Varsinkin massajakeluun tuotetut lehtiset törmäävät vallitsevaan keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuriin. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta, joka kytkeytyy yleisönsä ratkaisuhakuiseen toimintaan. Teksti: MATTI PIISPA x Kuvitus: PÄIVI KARJALAINEN

7 Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet ihmiset helppoon asioiden seurantaan. Valistuslehtisten ja -oppaiden tuottaminen ja laaja jakelu on valistuskampanjoissa usein keskeistä. Tähän nähden on yllättävää, miten vähän löytyy menetelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta selvittäneitä tutkimuksia. Niitä lienee tehty paljonkin organisaatioiden ja projektien sisäiseen käyttöön ja markkinoinnin ja mainonnan tarpeisiin, mutta niistä saatu tieto ei ole julkista. Sen sijaan laajemmista valistushankkeista on paljon julkisia arviointitutkimuksia. Niiden viesti on varsin kriittinen. Seuraava lainaus on kansainvälisen tutkijaryhmän (Thomas Babor ym. 2010: Alcohol: No Ordinary Commodity) arvio alkoholivalistuksen tehosta: Muihin interventioihin ja strategioihin verrattuina valistusohjelmat ovat kalliita ja niiden pitkäkestoinen vaikutus alkoholin kulutukseen ja alkoholiongelmiin näyttää vähäiseltä. ( ) Laajat väestötason valistusohjelmat ovat hyvin suosittuja, mutta niiden vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. ( ) On epätodennäköistä, että alkoholihaittoja ehkäisemään pyrkivällä valistuksella hyvin rahoitettunakaan saavutettaisiin merkittäviä tai pysyviä tuloksia. Arviosta voidaan päätellä, että ainakaan massajakeluun tarkoitetut valistuslehtiset eivät ole tehokas vaikuttamisen keino. Seuraavassa etsin syitä vaikutuksettomuuteen erittelemällä palautetta, jonka vuodesta 2009 lähtien toteutettu Lasten seurassa -ohjelma on saanut valistusjulkaisuistaan. Ohjelman toteuttajat ovat Alko, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Vanhempainliitto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjelmalla on viritelty vanhempia ja muita aikuisia pohtimaan alkoholikulttuurinsa vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Aineistoni siis liittyy alkoholivalistukseen, mutta esiin tulevat kriittiset arviot kytkeytyvät aikamme yleisiin trendeihin, ja ne voivat siksi olla sovellettavissa muidenkin alojen valistukseen. Aineistona Lasten seurassa -ohjelman julkaisut Lasten seurassa -ohjelma on tuottanut kuusi valistusjulkaisua. Niistä kolme on suunnattu suoraan vanhemmille ja muille aikuisille. Ne esittävät kysymyksiä ja antavat taustatietoa alkoholiasioiden pohdintaan perheissä. Muut kolme ohjelman julkaisua ovat valistajien valistamista, alkoholinkäyttöön liittyvän pohdinnan ja puuttumisen virittämistä varhaiskasvatuksen ammattilaisten (A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamat julkaisut) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden vetäjien kautta. Seuraavassa esiin tuleva palaute liittyy pääosin vanhemmille ja muille aikuisille suunnattuihin lehtisiin. Niistä saatiin palautetta yhteensä 26 henkilöltä joko kirjallisesti (17) tai Suomen Vanhempainliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Palautetta antaneiden määrä jäi pieneksi varsinkin julkaisujen levikkiin (yhteensä noin kappaletta) verrattuna. Moni palautetta luvannut ei sitä lopulta koskaan antanut. Olisi houkuttelevaa tulkita palautteen vähäisyys merkiksi siitä, että julkaisuista ei juuri ole huomautettavaa, vaan niihin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Kyse voi kuitenkin olla myös siitä, että kynnys antaa kriittistä palautetta on korkea. Seuraava erittely painottuu kriittisiin arvioihin. Julkaisut saivat monelta toki myös kiitosta: Esite on erittäin asiallinen ja informatiivinen, myös asiallisen näköinen. Mielestäni julkaisun viesti on täyttä asiaa. Teksti on kirjoitettu kivasti, asiapohjalta, sormella osoittamatta. Keskityn kuitenkin kriittiseen palautteeseen, koska valistajat voivat oppia siitä enemmän kuin ylimalkaisesti myönteisestä palautteesta. Keveyden kulttuuri Kaikki Lasten seurassa -ohjelman vanhemmille ja muille aikuisille suunnatut julkaisut ovat sivumäärältään suppeita (16 20 A5-sivua), kuvitettuja ja tärkeimpiä asioita erikseen esimerkiksi laatikoissa ko-

8 rostavia. Silti palautteessa useimmin toistunut kriittinen teema oli julkaisujen raskaus: Tekstiä tuntuu olevan liikaa, harvalla on aikaa/ viitseliäisyyttä lukea kaikkea. Voisiko olla vähemmän asiaa/sivu? Pidän raskaana ja epäilen, missä tilanteessa vanhemmat todellakin käyttäisivät vihkosen lukemiseen tarvittavan ajan. Vihkonen on erittäin laaja. Jokainen kysymyksistä muodostaa ison kokonaisuuden. Vähemmän on enemmän. Nykylaajuudessa esitteeseen ei tule keskittyneeksi. Myös vihkosten graafista asua ja luettavuutta kritisoitiin. Ulkoasuja pidettiin ankeina ja 70-lukulaisina. Otsikoihin toivottiin lisää informatiivisuutta ja tekstiin painotuksia. Tällainen kritiikki on hyvin ymmärrettävää aikana, jolloin elämän rytmi on yleisesti kiihtynyt, päivät ja illat täyttyvät monenlaisesta tekemisestä ja informaatiota tulvii joka puolella. Ihmiset elävät paitsi informaatiotulvan, myös kuvatulvan keskellä. Näyttävää visuaalisuutta osataan myös vaatia. Ensin televisio ja sitten internet ovat totuttaneet helppoon ja lyhytjänteiseen asioiden seurantaan. Ihmisillä ei ole aikaa ja/tai he eivät jaksa paneutua edes suppeaan kirjalliseen valistusaineistoon. Keveyden kulttuurissa moni pitää erityisesti internetiä vihkosia parempana valistuksen kanavana: Pidän nettiversiota toimivampana ja rummuttaisin sitä joka paikassa. Se on nopea ja tehokas, helposti saatavilla. Keveyden kulttuuri on epäilemättä yksi selitys myös palautteen vähäisyydelle. On liian työlästä ja aikaa vievää muotoilla kirjallisesti ajatuksiaan jostain julkaisusta. Kyvykkyyden kulttuuri Ovatko lyhytjänteisen ja kuvallisen kulttuurin ihmiset aiempaa avuttomampia ja tietämättömämpiä? Päinvastoin. Erityisesti koulutustason kohoamisen vuoksi he ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Jos vähemmän tärkeiksi koettuja asioita seurataan selaillen ja silmäillen, tärkeiksi koettuihin asioihin voidaan paneutua hyvinkin perusteellisesti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Tarjottua valistusta voidaan tästä syystä herkästi pitää omaa osaamista ja tietämystä aliarvioivana ja siksi ärsyttävänä. Tämä tuli esiin myös Lasten seurassa -ohjelman vihkosten arvioinnissa: En näe kenelle tällainen opas tarjoaisi mitään uutta tietoa. Joku jossain katsoo asiakseen valistaa minua ylimalkaisesti asioista, joista olen ottanut paljon tarkemmin selvää. ( ) Kuka tahansa normaali nykyvanhempi miettii esitteessä käsiteltäviä asioita neuroottisuuteen asti joka tapauksessa, mutta paljon, paljon monimutkaisemmalla ja hienovaraisemmalla tasolla kuin missään yleisesitteessä voidaan tarjota. Tämä on se syy, miksi jo sana valistus tuo nykyisin monelle mieleen holhouksen. Valistajat voivat puolustautua sillä, että aina joku kuitenkin saa heidän viesteistään uutta tietoa tai oivalluksia. Mutta eikö viestit siinä tapauksessa voitaisi massajakelun sijasta kohdentaa tarkemmin noille vähemmän tietäville? Kohtuullisuuden kulttuuri Kyvykkyyden kulttuuriin liittyy se, että valtaosa vanhemmista haluaa ja osaa ottaa lapset huomioon kaikissa myös alkoholinkäyttöä koskevissa valinnoissaan. Esimerkiksi Lasten seurassa -ohjelman verkkosivujen puheenvuoroissa vanhemmat ovat lähes poikkeuksetta osoittaneet vastuullisuutta ja valveutuneisuutta. Lasten seurassa ollaan raittiita tai nautitaan alkoholia kohtuullisesti ja luontevasti. Kohtuullisuuden kulttuurissa alkoholivalistus pystyy tarjoamaan vain alkoholinkäytön hienosäätöä. Samalla se joutuu tasapainoilemaan kapealla alueella: se ei saisi olla alkoholimyönteistä mutta ei myöskään alkoholikielteistä. Jälkimmäisessä tapauksessa se herkästi koetaan syyllistäväksi tai joillekin muille kuin itselle suunnatuksi:

9 Vihkonen on sinänsä hyvä ja informatiivinen, mutta toisaalta liian moralisoiva ja mustavalkoinen. ( ) Jos tietää rajansa, en näe ongelmaa siinä, että ottaa lasin viiniä tai oluen juhlatilanteissa. Uskon terveeseen järkeen suhtautumisessa alkoholiin; ei ryyppäämiselle kaikissa tilanteissa. ( ) Vaikuttaa siltä, että vihkonen on sellaisille, jotka lainkaan eivät hallitse käyttöään ja ryyppäävät lasten läsnä ollessa. Valistuksen mahdollisuus Suomen Vanhempainliiton järjestämässä palautekeskustelussa valistuksen keskeiseksi ongelmaksi nousi yksilökeskeisyys: Vihkonen auttaa vanhempaa pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään. Vihkonen ei kuitenkaan tue riittävästi yhdessä pohtimista sekä vanhempien vertaisryhmässä että lapsi vanhempi-suhteessa. Tavallaan näkökulma on pitkälti suomalaisessa yksin kasvatuksen ja yksin kasvamisen kulttuurissa. Keskustelussa todettiin myös, että vihkonen ei tue riittävästi toiminnallisuutta ja että se voisi sisältää konkreettisia tehtäviä, koska ne virittäisivät kysymyksiä paremmin yhteistä pohdintaa. Keskustelussa tuli esiin yksi nykyisen valistusajattelun perustotuuksista: valistus voi parhaiten vaikuttaa silloin, kun se kytkeytyy yhteisölliseen, ratkaisukeskeiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen niitä tukien ja täydentäen. Tällainen valistus voi puhutella suoraan perheitä ja muita yhteisöjä, mutta se voi suuntautua myös niille, joita ihmiset usein kuuntelevat ja uskovat, esimerkiksi neuvoloiden, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Lasten seurassa -ohjelman julkaisujen kytkennät varhaiskasvatus- ja neuvolatyöhön, vanhempainiltoihin ja perhekahviloihin parantavat niiden vaikutusmahdollisuuksia. Eräs A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnan tuottamista, varhaiskasvattajille suunnatuista julkaisuista palautetta antanut kirjoitti: Koulutustason kohoamisen myötä ihmiset ovat aiempaa kyvykkäämpiä. Olen jakanut työkirjaa ja opasta lastentarhanopettajan kelpoisuuteen ja lastensuojeluun suuntautuville tuleville sosionomeille, jotka ovat käyttäneet näitä harjoitteluissaan ja muissa tehtävissään ahkerasti. Nyt tietoutta on mennyt kentällekin ja palaute on ollut hyvä, päihdeasioiden äärelle on pysähdytty, niistä on alettu puhua ja miettiä toimintaa ja lasta. Valistuslehtisten käyttöä ammattilaistyössä ja perhekeskusteluissa toisaalta vaikeuttaa se, että alkoholiaiheet koetaan yleisesti arkaluonteisiksi ja hankalasti puheeksi otettaviksi. Tämä ongelma tuli vahvasti esiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden ohjaajille tehdyssä kyselyssä: Alkoholikeskustelu pienellä paikkakunnalla vaikea ottaa aiheeksi. Laitoimme oppaat pöydälle ja kerroimme kävijöille, että mikäli haluavat, otamme aiheeksi alkoholikeskustelun. Yksikään kävijöistä ei pitänyt keskustelua mielekkäänä tai tarvittavana. ( ) Jos olisimme etukäteen asiasta infonneet, olisi kävijämäärä karsiutunut huomattavasti sillä kerralla. Liian arka aihe. Sisältöosaamisen lisäksi alkoholivalistuksessa ja -valistajilla tulisi siis olla myös vuorovaikutus- ja keskusteluosaamista. Tarvitaan kohdeherkempää valistusta Tämä lyhyt analyysi oli yritys antaa selityksiä sille, miksi valistuksen vaikuttavuus on arvioitu heikoksi. Valistuksessa ei ehkä riittävästi osata ottaa huomioon vallitsevaa keveyden, kyvykkyyden ja kohtuullisuuden kulttuuria, vaan viestit ja välineet ovat liian raskaita, holhoavia ja/tai vaativia. Lehtisillä ja niiden massajakelulla valistajan on helppo osoittaa toimeliaisuuttaan. Pohjatyö, kohderyhmän kulttuurin erittely, voi tällöin jäädä puutteelliseksi. Tarvitaan siis kohdeherkempää, tarkasti mietittyä valistusta. Sen pitäisi kytkeytyä kohdeyleisönsä ratkaisuhakuiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. x YTT Matti Piispa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija, joka on tutkinut paljon valistusta ja mediajulkisuutta.

10 LASSI HAKKARAINEN x Ketä kiinnostaa? Matti Piispan kylmäävän arvion mukaan valistuslehtisillä ei juuri ole vaikutusta, vaan niitä tehdään ennen kaikkea oman toimeliaisuuden osoittamiseksi. Osui ja upposi. Miksi vaikuttaminen on niin vaikeaa? Mitä pitäisi tehdä? Mainosmiehen näkökulmasta mieleen tulee ainakin kolme seikkaa. Tunne on tärkeämpi kuin järki Asian hyvyys tai yleinen hyväksyttävyys ei takaa sen kiinnostavuutta. Jotta saisimme ihmiset pohtimaan, meidän on saatava heidät ensin tekemään päätös, että asia on pohtimisen arvoinen. Se on erityisen tärkeää, jos on kyse vähän ikävämmistä asioista, kuten alkoholinkäytöstä lasten seurassa, Ihmiset eivät ole kovin viitseliäitä eivätkä jaksa aktiivisesti pohtia ylimääräisiä. YT-neuvottelut painavat päälle, rahat ovat loppu, eivätkä voimat aina tahdo riittää arjen pyörittämiseen. Pitäisikö sitä vielä ottaa esite käteen ja murehtia perjantai-illan viinilasillista tai lauantain saunakaljaa? Päätös saadaan aikaan vetoamalla tunteisiin. Kaikki päätökset perustuvat näet tunteisiin, vaikka kuinka järki-ihmisinä yrittäisimme väittää toista. Tämä koskee sekä osto- että johtopäätöksiä. Valistuskampanjoissa tunteisiin vetoaminen usein unohtuu. Kun uskotaan varsinaisen asian olevan jo yleisesti hyväksytty, luullaan, ettei ajatusta tarvitse erikseen myydä. Ryhdytään oikopäätä tuottamaan tietoa päätösten tai pohdinnan tueksi tekemään oppaita ja esitteitä. Lasten seurassa -ohjelma on hyvä esimerkki tunteiden voimasta. Ohjelman tehokkaimmat vaikutuspiikit on saavutettu, kun käytössä ovat olleet sekä tunteet että järki. Kun tunteisiin vetoavien tv-filmien tueksi on muissa kanavissa tuotu välineitä, jotka tarjoavat järkeä ja tietoa, ihmiset on saatu puntaroimaan ja jopa muuttamaan käyttötottumuksiaan. Relevanssi ratkaisee Valitettavasti vetoaminen tunteisiin ei yksinään riitä. Jos viesti ei ole vastaanottajan kannalta relevantti, sillä ei ole elinmahdollisuuksia. Jos ihmisellä ei esimerkiksi ole lähipiirissään lapsia, hän ei kovin hevillä jaksa pohtia, saako lasten seurassa ottaa nolla, yksi vai kaksi lasillista. Lasten seurassa -valistusviestit voisivat olla puhuttelevampia, jos ne pystyttäisiin kohdistamaan nimenomaan vanhemmille, ei ihan joka ikiselle aikuiselle. Isketään, kun tunteet ovat pinnassa Viesti menee varmimmin perille, kun löydämme ne tilanteet ja elämänvaiheet, joissa ihmiset ovat herkimmillään ottamaan vastaan viestimme. Usein tällaiset kohdat liittyvät siirtymävaiheisiin, joissa tapahtuu elämänmuutos. Itse olin ensimmäisillä neuvolakäynneillä valmis omaksumaan kaiken mahdollisen valistuksen. Hyviä vaikuttamisen paikkoja olisivat myös olleet tyttären päiväkodin alkutaival ja vaikkapa ekalle luokalle siirtyminen. Uskon, että esimerkiksi alkoholin välittämiseen ja alaikäisten alkoholinkäyttöön liittyvät asiat alkavat kiinnostaa minua sitten, kun tyttäreni alkaa lähestyä murrosikää. Mutta juuri nyt en jaksa liiemmin ajatella niitä. x Lassi Hakkarainen on mainonnansuunnittelija, joka on uransa aikana ollut toimelias myös valistuskampanjoiden työstämisessä. 10

11 TUULA SUNDMAN x Kartoita kohderyhmä ja laadi hyvä viesti vältä tanskankielinen juliste Lähtökohta on, että valistusmateriaalin tuottaminen perustuu aina tarpeeseen. Tarvelähtöinen prosessi voi mennä vaikkapa näin: Viimeisin kouluterveyskysely on osoittanut, että paikkakunnan nuoret ovat alkaneet nuuskata hälyttävän paljon. Kunta ja järjestöt päättävät yhdistää voimansa ja tehdä asialle jotain. Ilmenee, että opettajat ja muut lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset haluavat tietää, miksi nuoret käyttävät nuuskaa ja kuinka heidän käyttäytymiseensä voisi vaikuttaa. Työkaluksi toivotaan muun muassa julistetta. Ehkäisevän päihdetyön järjestö päättää huolehtia siitä, että ammattilaisille tuotetaan ajankohtainen tietopaketti toivotussa muodossa. Se antaa ammattikasvattajille ajantasaisia käytännön työkaluja lasten ja vanhempien parissa tehtävään valistustyöhön. Kiitollisina saamastaan taustatiedosta valistuksen ammattilaiset panevat päänsä yhteen ja ryhtyvät vastaamaan kentän tarpeeseen. Kokoonnutaan, keskustellaan, harkitaan, karsitaan. Työtunteja kuluu. Lopputuloksena syntyy muun muassa toivottu nuuskajuliste. Käsissämme on uusi valistusmateriaali, jonka voimme viedä sinne, missä sitä tarvitaan. Ja näin tapahtuu. Juliste otetaan käyttöön messutapahtumassa paikkakunnalla, jossa nuuskan käyttö on koettu ongelmaksi. Julistetta jaetaan erityisesti opettajille ja muille lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille. Järjestössä ollaan tyytyväisiä siitä, että on voitu tulla vastaan tässä tilanteessa. Järjestö toivoo myös tuoreeltaan palautetta uudesta tuotteesta. Palaute julisteesta ja sen viestistä on kuitenkin jossain määrin ennakoimaton: miksi tässä on tanskaa? Prosessia arvioidessa voi todeta, että itse oppaiden tuottaminen on helppoa. Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijat tekevät niitä tarvittaessa liukuhihnalta. Opas ei kuitenkaan toimi työkaluna, ellei kohderyhmää oikeasti tunneta ja ymmärretä. Tämä on yksi alalla muodikkaaksi tulleen sosiaalisen markkinoinnin perusperiaatteista. Ei riitä, että teemme kohderyhmän kanssa yhteistyötä. Meidän tulee asettua heidän saappaisiinsa ja nähdä, millainen materiaali tavoittaisi heidät. Onnistunut valistusmateriaali aidosti vaikuttaa asenteisiin. Pääviestin löytäminen on tärkein tekijä, jolla kohderyhmä saadaan mukaan yhteiseen missioon. Viestin tulee olla selkeä ja tiivis ja sen tulee avautua helposti. Ei haittaa, jos se tuottaa myös mielihyvää ja tuntuu kivalta. Ehkäisevän päihdetyön valistuksen ydin ei ole eikä toivottavasti ole koskaan ollutkaan sen fyysinen muoto. Lehtinen voi toimia, jos viesti toimii. Tosin lehtisiäkin on tuotettu määrällisesti niin monenkirjavaa sorttia, että muoto on kärsinyt inflaation. Kokemuksia käsiin jääneistä esitteistä ja oppaista lienee kaikilla järjestöillä. Eri ammattiryhmissä tarvitaan kuitenkin edelleen painettua materiaalia. Valistajien tulee malttaa tehdä huolellisempaa taustoitusta ja syventyä asioiden näkemiseen kohderyhmän silmin. Kannustakoon meitä tähän tanskankielinen juliste Ällöburger. x Tuula Sundman työskentelee kohtaavan työn päällikkönä Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:ssä. Mitä sinä ajattelet päihdevalistuksen mahdollisuuksista? Tätä juttukokonaisuutta voit kommentoida netissä: 11

12 Ihanaa, että meitä on muitakin Äitien ja raskaana olevien keskusteluryhmä verkossa rohkaisee puhumaan päihdekäytöstä, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syvenemistä. TIIA RUOKOSALO x RODEO / ZSOLT NYULASZI Suomalaisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt huimasti 1960-luvulta 2000-luvulle. Erityisesti naisten alkoholinkäyttö on tutkimusten mukaan kasvanut. Merkittävä osa alkoholista kuluu ikäryhmissä, joissa on eniten pikkulasten vanhempia. Lasinen lapsuus -tutkimuksen mukaan noin joka neljännessä suomalaisessa perheessä käytetään päihteitä liikaa. Päihteitä käyttävä äiti edustaa kulttuurissamme huonoa äitiyttä, jota on vaikea käsitellä edes käsitteellisellä tasolla. Äidinrakkaus nähdään voimakkaana ja ylläpitävänä, suorastaan vietinomaisena voimana. Mallista poikkeavaa äitiä pidetään usein vajaana ja epäonnistuneena. Äitimyytti elää voimakkaana. Päihteiden ongelmakäytön kanssa painivia äitejä leimaa vahvasti syyllisyys ja häpeä. Toisaalta alkoholinkäyttöä ja siitä seuraavia ongelmia saatetaan vähätellä omien syyllisyydentunteiden helpottamiseksi. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä on vaikea 12

13 tavoittaa ja tunnistaa palvelujärjestelmässä, esimerkiksi neuvoloissa. Monet pelkäävät lastensuojelun toimia ja huonon äidin leimaa. Päihteiden käyttö voi olla salattua jopa lähipiiriltä. Koska äitien päihdeongelmista ei juuri julkisesti puhuta, moni ajattelee olevansa ongelmansa kanssa yksin. Kynnys alemmaksi puhua päihdeongelmista A-klinikkasäätiö ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat järjestäneet vuodesta 2004 alkaen äitiryhmää. Se on verkossa toimiva vertaistukiryhmä äideille ja raskaana oleville naisille, joilla on ongelmia päihteidenkäytön kanssa. Ryhmässä keskustellaan nimimerkillä ja se toimii A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelun keskustelualueella suljettuna ryhmänä. Se tarkoittaa, että vain ryhmään osallistuvat pääsevät lukemaan kirjoituksia. Ryhmä järjestetään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin, kolme kuukautta kerrallaan. Ryhmään mahtuu noin 20 äitiä. Osallistujien rajattu määrä luo hyvän pohjan luottamuksellisuudelle. Ryhmässä toimii ohjaajina 2 3 ammattilaista Ensija turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän yksiköistä ympäri Suomea. Ryhmän tavoitteena on auttaa äitejä päihteidenkäytön hallinnassa ja vanhemmuuden vahvistamisessa. Tavoitteena on myös rohkaista äitejä jatkoavun hakemiseen. Vertaisryhmästä saatava ammattilais- ja vertaistuki auttaa äitejä puhumaan päihteidenkäytöstä avoimesti. Ryhmässä jaetaan luottamuksellisesti päihteidenkäytön ja äitinä olemisen tai äidiksi tulemisen ristiriitoja ja kokemuksia siitä, millaista on olla äiti tai odottava äiti, jolla on ongelmia alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihdekäytön kanssa. Ohjaajien ja muiden äitien tuki auttaa äitejä peilaamaan omaa vanhemmuuttaan ja sitä, mikä on parasta perheelle ja lapsille juuri tässä elämäntilanteessa. Ohjaajat ovat kiinnostuneita ryhmäläisten tilanteista, antavat ryhmäläisille tehtäviä ja pohdittavaa sekä virittävät keskustelua. Ryhmän aluksi sovitaan yhteisistä säännöistä. Sääntöihin kuuluu muun muassa kirjoittaminen selvin päin. Ryhmän pääpaino on vertaistuessa. Ryhmässä jaettavat aidot kokemukset auttavat äitejä punnitsemaan omaa tilannettaan ja tukevat pääsemään irti päihteistä. Kynnys pyytää apua ja hakea hoitoa on korkea. Ohjaajat antavat ryhmäläisille pohdittavaa ja virittävät keskustelua. Pois syyllisyyden kehästä Äitiryhmässä päihteitä käyttävä äiti kohdataan ensisijaisesti vanhempana. Vanhemmuudesta pyritään löytämään päihteettömyyttä motivoivia tekijöitä. Ohjaajat pyrkivät luomaan välittävää ja arvostavaa ilmapiiriä. Verkkoryhmä saattaa olla äideille ainoa paikka, jossa ei tuomita eikä arvostella vaan hyväksytään ja kohdellaan kunnioittavasti. Kokemus on äideille monesti hyvin voimaannuttava ja rohkaiseva. Tällainen suljettu ryhmä on ihanteellinen ratkaisu. En tiedä kenen puoleen enää kääntyisin heikkoina hetkinä, jos tätä ryhmää ei olisi. Täällä minua ymmärretään eikä halveksuta. Täällä en ole mikään lääkenarkkis, jonka ei missään tapauksessa pitäisi olla äiti, kertoo eräs ryhmään osallistunut äiti. Ryhmistä saadun palautteen mukaan osallistujat ovat kokeneet saaneensa tukea toisiltaan ja ohjaajilta. On tärkeä huomata, että verkossa tapahtuva auttaminen voi todella saada aikaan samanlaisia edistysaskeleita äitien elämässä kuin kasvokkain tapahtuva auttaminen. Koen, että olen päässyt alkuun raittiuden tiellä. Päihdelinkin äitiryhmällä on ollut suuri merkitys omaan muutokseeni. Tämä on minulle toiminut ns. matalan kynnyksen paikkana, josta olen saanut rohkaisua hakeutua saamaan ihan kasvokkaista apua. Tärkeäksi olen kokenut myös sen, että voin tulla kertomaan omia tunnelmiani olematta sidottu mihinkään tiettyyn ajankohtaan, sanoo toinen äitiryhmäläinen. Ammattilaisten ja vertaisryhmän tuella on suuri merkitys etenkin harkintavaiheessa ja raittiuden alkutaipaleella. Tunne, että päihdeongelmasta huolimatta voi olla arvostettu ihminen, auttaa äitejä nousemaan jaloilleen ja ottamaan vastuun ongelmasta. Syyllisyyden kehästä irrottautuminen on tärkeä askel päihdeongelmista selviämiseksi. Paljon hyvää pienellä panostuksella Päihdelinkissä on kokoontunut 16 äitiryhmää kahdeksan vuoden aikana. Äitiryhmät ovat tukeneet tänä aikana noin 200:aa päihdeongelmia kokevaa äitiä tai raskaana olevaa naista. Välillisesti ryhmä on auttanut ainakin yhtä montaa perhettä ja satoja lapsia. Äitiryhmä on osoitus siitä, että pienillä resursseilla on mahdollista saada aikaan jotain erityistä, yhteiskunnallisesti ja perhepoliittisesti tärkeää ja vaikuttavaa. Verkkoryhmästä saadaan ruohonjuuritason tietoa vaietusta ja arasta aiheesta, jota on vaikea tavoittaa. Äitiryhmä tukee ja vahvistaa vanhemmuutta vaikeassa elämäntilanteessa, kannustaa päihteettömyyteen ja auttaa ehkäisemään ongelmien syventymistä. Helposti tavoitettavat tukimuodot, kuten äitiryhmä, ovat tärkeä lisä palvelujärjestelmässä. Verkkoryhmään hakeutuminen on helppoa ja erittäin matalakynnyksistä, koska ryhmässä toimitaan nimettö- 13

14 LÄHTEET: Irtautuminen syyllisyyden kehästä on tärkeä askel. mänä ja kasvottomana. Verkossa toimivassa ryhmässä sosiaalisen leimaantumisen pelko on pienempi ja esimerkiksi lastensuojelun toimet eivät näyttäydy anonymiteetin vuoksi yhtä suurena uhkana kuin kasvokkaisissa viranomaiskontakteissa. Äitien verkkoryhmä voi olla päihteitä käyttävän äidin ensimmäinen tai ainoa keino hakea apua ongelmaansa. Äitien verkkoryhmä on myös riippumaton ajasta ja paikasta. Kehittyneet älypuhelimet mahdollistavat ryhmässä toimimisen kännykällä. Tällöin ryhmän tuki on aina käden ulottuvilla. Perheiden hyvinvointi alkaa äitien hyvinvoinnista. Auttamalla ja tukemalla päihteitä ongelmallisesti käyttäviä äitejä edistetään kokonaisten perheiden hyvinvointia. Vanhemmat ovat malleja lapsilleen hyvässä ja huonossa. Äitiryhmä ehkäisee osaltaan myös ongelmallisen päihteidenkäytön ylisukupolvisuutta. x Marja Holmila ym.: Lasten huoltajien alkoholinkäytön ja haittojen kehitys. Teoksessa Johanna Lammi-Taskula ym. (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kaisu Lindfors: Alkoholiongelmasta irrottautuva äiti suljetussa nettikeskusteluryhmässä. Työpapereita 4/2011. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Pia Mäkelä ym.: Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset Teoksessa Pia Mäkelä ym. (toim.): Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mira Roine & Minna Ilva: Joka neljännessä suomalaisperheessä käytetään lasten näkökulmasta liikaa päihteitä. Teoksessa Mira Roine ym. (toim.): Lapsuus päihteiden varjossa. Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivät lapset tutkimuksessa ja käytännön työssä. Raporttisarja nro 57. A-klinikkasäätiö Suvi Vaarla (toim.): Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto ry Tiia Ruokosalo työskentelee Päihdelinkin projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön keskustoimistossa. Päihdediagnostiikan asiantuntemusta jo yli 15 vuoden ajan Labema Oy on jo 1990-luvulta lähtien toiminut aktiivisesti suomalaisen päihdetyön edistämiseksi tarjoamalla parhaita välineitä, asiantuntevaa tukea sekä koulutusta päihdevalvontaa suorittaville viranomaisille ja hoitolaitoksille. Asiakkaanamme voit varmistua siitä, että sinulla on käytössäsi paras ajankohtainen tieto, apuvälineet sekä kehittyneimmät tuotteet alan johtavilta valmistajilta. KOULUTUKSET SYKSYLLÄ 2013: PEREHDYTYS AMMATTIMAISEEN HUUMETESTAUKSEEN Kerava. Koulutuksessa perehdytetään osallistuja ammattimaiseen huumetestaukseen sekä annetaan ajankohtaista tietoa huumetrendeistä ja testauskäytäntöjen kehityksestä. Lisätietoja: Minna Vuolanto, (09) , UUTTA PÄIHDETESTAUKSEEN: Kasto-ACL UUTUUS!! Rivatril-kastotesti (klonatsepaami) Kasto-MPD UUTUUS!! Ritalin-kastotesti (metyylifenidaatti) Osallistumismaksu on Labema Oy:n kanta-asiakkaille alv, muille asiakkaille ja sidosryhmille alv sisältäen aamukahvin, lounaan ja iltapäiväkahvin. Paikkoja on rajoitetusti. Kasto-K2 UUTUUS!! kastotesti synteettisille kannabinoideille (K2, Spice, JWH) DrugWipe 6S -sylkitesti markkinajohtaja on entistä herkempi ja nopeampi 14

15 JUKKA HEINONEN heinonen HEIKOMPAA AINESTA Kokoomusnuorten nyttemmin jo eronnut varapuheenjohtaja Saul Schubak pääsi laakista julkisuuteen otta essaan Facebookissa kantaa: Lapsilisät pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä on huumeriippuvaisina syntyviä lapsia ja huostaanottoja alkoholistivanhemmilta. Sittemmin hän pahoitteli sanavalintaansa mutta pysyi tiukasti itse ajatuksen takana. Ehdotus on uusi. Muistelen, että joskus olisi päinvastoin esitetty lapsilisien poistamista hyvätuloisilta, jotka tulisivat toimeen niitä ilmankin. On hyvä, että näkökannat tuodaan raikkaasti julki. Kun nyt on saatu pää auki, voi saman tien haeskella heikompaa ainesta muualtakin. Olisivatko myös talous- ja velkavaikeuksiensa kanssa kamppailevat sitä sakkia? Takuu-Säätiö järjesti Päihde- ja mielenterveyspäivillä seminaarin velkaongelmien yhteydestä päihde- ja mielenterveysongelmiin. Siitä jäi erityisesti mieleen kokemusasiantuntijan Elämää velkahelvetissä -puheenvuoro. Hän kertoi siitä tavattoman pitkästä ja usein toivottomalta tuntuvasta tiestä, joka asiansa joskus kunnolla sotkeneella on edessään, kun hän ryhtyy järjestämään elämäänsä uuteen malliin. Tuollainen sinnittelijä ansaitsee mitä suurimman kunnioituksen. Nimittelyn sijasta hänelle pitäisi olla tukea tarjolla. Sitten olin koulutuksessa, jossa käsiteltiin oppimisvaikeuksien osuutta siinä, että joidenkin ihmisten arkipäivän taloudenhallinta ei tahdo onnistua. Kouluttaja meni väittämään, että heidän kohdallaan kyse on laiskuuden tai motivoitumattomuuden sijaan diagnosoitavissa olevista kognitiivisista oppimisen ja osaamisen esteistä. En käsitä, että neuropsykiatristen ongelmien olemassaolo voisi oikeuttaa luokittelemaan kantajansa heikompaan ainekseen. Ihan kohtuullisella huomioimisella heidänkin asiansa tulevat hoidetuiksi. Schubakin puheenvuoro synnyttää kolkkoja assosi aatioita, ja natsikortti lyötiinkin heti pöytään. Vähemmistö kommentoijista ihmetteli sitä, että asioista ei muka saisi lainkaan keskustella avoimesti, vaan kaikki kannanotot pitäisi verhota pumpulinpehmeiksi höttöilmaisuiksi. En usko, että kysymys on vain epäkorrekteista sanomisen tavoista. Arvelen, että kyse on esittäjiensä ihan aidoista mielipiteistä. Ne kertovat huolestuttavasti etenevästä yhteiskunnan halkeamisesta selviytyjiin ja häviäjiin ja siitä, että voitolla olevien asenteet heikompia kohtaan vain kovenevat. Ongelmat yksilöidään ihmisten henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi ettei vallan perinnöllisiksi taipumuksiksi. Niiden hoitamiseksi ei tule tehdä mitään, korkeintaan perustaa uusi joutavanpäiväinen nettiportaali. Äsken päättyneen Ihan tavallisia asioita -projektin saama kritiikki ei kenties kaikilta osin ollut kohtuullista, mutta näyttää siltä, että jopa ennalta ehkäisevä toiminta kohdistuu suurelta osin tavallisiin ihmisiin. Eniten apua tarvitsevat eivät saa sitä neuvontaa ja opastusta, jota he kipeästi tarvitsisivat. Ei ole olemassa heikompaa ainesta. On ihmisiä, joiden voimavarat syystä tai toisesta ovat kanssakulkijoita vähäisemmät, eivätkä he aina ole voineet vaikuttaa rahtuakaan niiden karttumiseen tai hukkaantumiseen. Tuki ja palvelut on suunnattava sinne, missä avun tarve on suurin. x Sosiolo gi Jukka Heinonen työskentelee järjestöpäällikkönä Takuu- Sääti össä. Kommentoi kolumnia: 15

16 HIRVIÖT-VIDEOSTA TULI TAPAUS Kerta kaikkiaan järkyttävä. Shokkimeininkiä, mutta toimivaa. En voi katsoa tätä itkemättä, olen jokainen noista lapsista. Lasisen lapsuuden julkistettu Hirviöt-video herätti ennen näkemättömän pöhinän internetin sosiaalisessa mediassa. Se keräsi ensimmäisen viikon aikana yli miljoona katselukertaa YouTubessa. Videolle haettiin tietoisesti julkisuutta paitsi sosiaalisessa mediassa, myös kansainvälisiltä mainos- ja markkinointiviestinnän kanavilta. Sieltä saadun nosteen avulla videosta tuli uutisaihe myös yleisjulkisuudessa. Ehkä julkisuuden huippu ko ettiin 17.9., kun amerikkalainen uutiskanava CNN teki filmistä jutun. Se nähtiin useamman kerran CNN-kanavan uutislähetyksessä ja ladattiin myös CNN:n verkkopalveluun. Mitä nyt näet, saattaa olla kammottavinta ja pelottavinta yhteiskunnallista mainontaa koko maailmassa juuri nyt, aloitti uutisankkuri aiheen käsittelyn CNN:n uutislähetyksessä. CNN: n lähetyksessä filmin viesti nivottiin suomalaisten korkeaan alkoholinkulutukseen, joskin lähetyksessä todettiin myös, että suomalaisten juominen on eurooppalaista keskitasoa. CNN:n jälkeen video levisi jokaiselle mantereelle televisiouutisten ja lehtijuttujen aiheeksi. Video poiki mediassa kansainvälisesti yli uutista tai muuta juttua. Tutusta tuntematon, turvallisesta pelottava Hirviöt-filmin avulla A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta haluaa saada aikaan keskustelua kodin alkoholinkäytöstä. Videon toivotaan pysäyttävän ja herättelevän vanhempia. Lapset ovat hyvin tarkkasilmäisiä. Vanhemmat eivät aina 16

17 ymmärrä, että viattomalta tuntuva viikonloppujuominen voi olla lapsen mielestä pelottavaa, mikäli vanhemman turvallinen persoona muuttuu humalan myötä, arvioi Lasinen lapsuus -toiminnan projektikoordinaattori Janne Takala. Videon käsikirjoituksen pohjana olivat loppuvuonna 2010 lanseeratun Ääni lapselle -kampanjan keräämät lasisen lapsuuden eläneiden kokemukset. Kun aineistoa analysoitiin, esiin nousi viisi asiaa: häpeän ja ulkopuolisuuden kokemukset, pelko ja yksinäisyys mutta myös usko tulevaisuuteen. Idea siitä, miltä videon pitää näyttää, saatiin, kun pohdittiin, millaisia neuvoja vanhemmat antavat lapsilleen. Yksi yleisin neuvo on, että älä puhu vieraille, älä ota karkkia keneltäkään ketä et tunne, älä nouse vieraiden kyytiin. Käännettiin ajatus päälaelleen. Mitä jos lapsi sanoisi, että isi, mä en tunne sua. Sen absurdimpaa tilannetta ei ole, sanoo Havas Worldwide Helsingin luova johtaja Marko Vuorensola. Yhtiö suunnitteli ja toteutti Hirviöt-videon yhdessä Grillifilmsin kanssa. Havas Worldwide Helsinki suunnitteli ja toteutti myös kampanjan PR-viestinnän. Hirviöt/Monsters-filmi on katsottu kahden kuukauden aikana YouTubessa runsaat kaksi miljoonaa kertaa. Lasisen lapsuuden Facebook-kanava tavoitti parhaimmillaan käyttäjää vuorokaudessa. Katsojia ja kommentoijia on ollut kaikkialta maailmasta, yhtenä aktiivisimmista maista on ollut Puola. AS Lasisen lapsuuden Hirviöt-video on katsottavissa internetissä You- Tubessa. Sitä voi kommentoida ja kommentteja voi käydä lukemassa YouTubessa ja Lasisen lapsuuden Facebook-sivuilla. TOLKKUA PSYKOTERAPIOIHIN Matti O. Huttunen & Hely Kalska (toim.): Psykoterapiat. Kustannus Oy Duodecim Kun maailmalla on tavattu 400 erilaista psykoterapian suunta usta, mistä ihmeestä tavallinen ihminen pystyy päättelemään, mikä terapia on hänelle oikea? Mistä löytää sopivan terapeutin? Näihin kysymyksiin ei ole vieläkään parempaa neuvoa kuin etsiä terapeuttia esimerkiksi heitä kouluttavien yhteisöjen nettisivuilta, varata tapaamisaika ja kysyä itseltään, haluanko ryhtyä yhteistyöhön juuri tämän terapeutin kanssa. Sen sijaan Suomeen on ilmestynyt laatuaan ensimmäinen laaja-alainen, kriittisen tieteellisen lähestymistavan kriteerit täyttävä kirja psykoterapioista. Kirjan ovat toimittaneet LKT, psykiatri, psykoterapeutti Matti O. Huttunen ja FT, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Hely Kalska. Kirja on suunnattu ammatti-ihmisille mutta myös auttamaan psykoterapi aan hakeutuvaa löytämään itselle sopiva psykoterapian muoto. Kirjassa esitellään psykoterapian keskeiset suuntaukset, joihin kouluttautuneet ovat oikeutettuja käyttämään psykoterapeutti-nimikettä, muut psykoterapiat ja luovat terapiat. Kirjan päättää jakso, jossa psykoterapioita katsotaan koko yhteiskunnan ja erityisesti mielenterveyspalvelujen näkökulmasta. Kirjan lähtökohtana on ollut julkisuudessa edelleen silloin tällöin kuuluviin pulpahtava kiihkeäkin keskustelu siitä, mikä psykoterapia on oikea ja mikä väärä. Vastakkainasettelua on tavattu rakentaa myös sen kysymyksen ympärille, olisiko ihmisiä parempi hoitaa lääkkeillä vai psykoterapialla. Matti O. Huttunen tekee eron psykoterapioiden ja psykoterapeuttisen välille. Kaikki vuorovaikutustyö on luonteeltaan psykoterapeuttista, hän sanoo. Esimerkiksi Rosen-terapeuteilla on viisivuotinen koulutus, ja he ovat usein tavattoman taitavia esimerkiksi traumojen hoidossa. Ei pidä väheksyä sitä työtä, mitä esimerkiksi sairaanhoitajat tekevät. Myös vaikkapa sairaalasi elunhoitajat tekevät hienoa terapeuttista työtä. On ihmisiä, joilla on esimerkiksi niin paha olla, että he eivät kykene psykoterapian vaatimaan kuvioon, mutta heitäkin voi lähestyä psykoterapeuttisesti rinnalla kulkien. Psykoterapiatutkimus on vaikeaa, sillä niin terapeutit kuin heidän asiakkaansa tai potilaansa ovat erilaisia. Ei juurikaan tiedetä, onko jokin tietty psykoterapia toista suuntausta parempi jonkin tietyn psyykkisen häiriön hoidossa. Terapeutin taitavuus on keskeinen terapian tehoa selittävä tekijä. Oleellista on, että terapeutti osaa sovittaa oman taustateoriansa joustavasti juuri senhetkisen potilaansa tilanteeseen, sanoo Hely Kalska. AS 17

18 Teksti & kuvat: AULI SAUKKONEN 18

19 Muutoksen rakentaja Vertaistuki voi antaa tulevaisuuden näköaloja ihmisille, jotka eivät luota ammattiauttajien puheisiin. 19

20 Tärkeintä on kohtaaminen. Jos kohtaaminen tapahtuu ylhäältä alaspäin, vuorovaikutusta ei synny. on entisten vankien perustama järjestö, KRIS joka auttaa monin tavoin vankilasta vapautuneita paremman elämän alkuun. Lähtökohtana on ajatus, että julkinen järjestelmä ei pysty tukemaan tarpeeksi entisiä vankeja. Vankilasta vapautuneella on vankilamenneisyys, rikosrekisteri ja monesti ulosotot päällä. On vaikea saada asuntoa, työpaikkaa, päihdekuntoutusta tai ylipäätään yhtään mitään. KRIS-Suomen keskusliiton puheenjohtaja Timo Valkama kehottaa asettumaan vapautuneen asemaan. Jos tuomio on ollut vähänkin pidempi, olet usein menettänyt kaiken. Asuminen ja toimeentulo ovat lähtökohtia, mutta elämässä pitää olla muutakin merkitystä ja mielekkyyttä. Täytyy esimerkiksi löytää ympärilleen ihmisiä, jotka eivät elä päihde- ja rikollismaailmassa. Aloittaminen uudelleen nollasta on kenelle tahansa kova vaatimus. Sitä ei tarvitse tehdä mielikuvissaan kuin hetken, niin aikamoinen paniikki iskee päälle. KRIS-toiminta on syntynyt Ruotsissa, josta se tuotiin Suomeen yhdeksän vuotta sitten. KRIS on lyhenne sanoista kriminellas revansch i samhället, rikollisten revanssi yhteiskunnassa. Sanakirja määrittelee revanssin peliksi tai kilpailuksi, jossa hävinnyt saa uuden tilaisuuden. Suomessa KRIS-toimintaa on Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Seinäjoella. Järjestöllä on paikkakunnilla toimintakeskukset. Lisäksi tehdään erityisnuorisotyötä ja vankilatyötä lähialueen vankiloihin, joita on 11. KRISillä on 10 palkattua työntekijää, noin 60 vapaaehtoista ja noin 40 ihmistä työelämävalmennuksessa tai tukityöllistettynä. Tarjotin täynnä mahdollisuuksia Vankilasta vapautuvalle kriittisiä hetkiä ovat ensimmäiset minuutit ja ensimmäiset päivät vapaudessa. Lähitulevaisuuden suunta ratkeaa monesti jo silloin. Kun vapautumisen päivä koittaa, KRIS tulee vankilan portille vastaan, jos vapautuva näin haluaa. Sitten ajetaan toimintakeskukseen ja katsotaan rauhassa, miten elämää aletaan rakentaa. Parhaimmillaan suunnittelutyö on aloitettu vankilassa ja kaveria on tavattu jo pidempään, Valkama kuvailee. Oikeusministeriön aloitteesta 2002 käynnistettiin YRE-projekti (Yhdessä rikoksettomaan elämään), jossa kehitettiin ja tiivistettiin eri tahojen yhteistyötä vankien jälkihuollon parantamiseksi. Projektin päätyttyä toiminta jäi elämään Tampereella ja Lahdessa. KRIS organisoi uudestaan YRE-toiminnan Kun joku tulee KRISiin, meitä ei juuri kiinnosta, kuka hän on tai mitä hän on tehnyt. Enemmän kiinnostaa se, että kukaan ei tule KRISiin vahingossa, sanoo Timo Valkama. pääkaupunkiseudulle. Helsingin yhteistyöryhmä on tehnyt ns. YRE-tarjottimen, johon koottu vankilasta vapautuville tarjolla olevat palvelut: mistä voit saada apua päihdeongelmiin, terveydenhoitoa, vertaistukea, mitä palveluja saat sosiaalitoimistosta, Kelasta, TE-keskuksesta, mistä voit saada asunnon, mistä voit saada halvalla ruokaa. Tarjotin on tärkeä. Ellei sitä olisi, vangin preppaaminen siviilielämään jäisi vankiloiden yksittäisten työntekijöiden valmiuksien varaan. Toinen tärkeä tukimuoto on lainrikkojataustaisten ihmisten poluttaminen koulutukseen ja työelämään. Tänä vuonna polutetaan noin sata ihmistä. Jos tuokin selviää, selviän minäkin Timo Valkama näkee yksittäisten vankien ja vankilasta vapautuneiden kannalta KRISin arvon siinä, että se tarjoaa samaistumispintaa. Meillä on paljon esimerkkejä hyvistä jutuista: kuka mennyt kouluun, päässyt töihin, mennyt naimisiin, saanut lapsen. On erilaisia ihmisiä erilaisine tarinoineen. Ihmiset tekevät niistä omia johtopäätöksiään. Tuolla kaverilla on toiminut tuo, jospa mäkin koettaisin. 20

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa Nuorten kysely 2011 Lasten seurassa -yhteistyöohjelma selvitti kesällä 2011 12 18-vuotiailta nuorilta näkemyksiä aikuisten alkoholinkäytöstä ja suomalaisesta

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa

Marja Holmila (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT. Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta. Tikkurilassa ja Myllypurossa (toim.) ASUINALUE JA PÄIHDEHAITAT Arviointitutkimus ehkäisevästä paikallistoiminnasta Tikkurilassa ja Myllypurossa Kirjoittajat: Raija Ahtola Kari Haavisto Jaana Jaatinen Saini Mustalampi Pirjo Pennanen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot