Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2014"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2014

2 Pääkirjoitus Kaikki ovat samalla viivalla rintamana Talon on maalannut Pentti Järviluoma. On utopistista kuvitella, että kaikki lähtisivät samalta viivalta. Emme me lähde. Kilpailuyhteiskunta ja kilpailutus kalskahtavat korviin kalsealta. Kun yksi voittaa, kaikki muut häviävät. Kuitenkin kilpailun voitto kuulostaa komealta. Voitto on palkinto. Voitto on tunnustus. Voitto voi kruunata vaivannäön. Voitto voi olla todella ansaittu. Rinnekodin koulu sai kunniamaininnan OAJ:n Vuoden koulu 2014 kisassa. Koululaisten vanhemmat esittivät Rinnekodin koulun kilpailuun ja juhlathan kunniakirjasta järjestettiin (s. 4). Voitto oli kiitos. Koulun kunniamainintajuhlissa laulettiin Oot mun puuttuva palanen. Uusi menetelmä, metabolomiikka, puolestaan voisi mahdollisesti tarjota kaivatun puuttuvan palasen autistisen prosessin ymmärtämisessä. Rinnekodissa toukokuussa järjestetystä koulutustilaisuudesta kertoo neurologian erikoislääkäri Nina Bjelogrlic-Laakso sivulla 6. Keväällä Rinnekodissa osallistuttiin myös Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Aalto-yliopiston Mind-tutkimusryhmän ideakilpailuun (s.10). Palkittuja olisivat voineet olla kaikki huikeat yli 40 uutta raportoitua ideaa. Tässä Rinneviestissä kuvaamme kahta voittajaideaa. Voitto yhdelle oli kannustus kaikille. Voittamisesta vielä: mitä voisi tarkoittaa raamatullinen vertaus siitä, että ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi? Sitäkö, että maallinen järjestys kääntyy ympäri? Vaiko mahdollisesti sitä, että ihmiskunnan tulisi edetä lähtöviivalta maaliin rintamana? Rintamana edeten viimeinen ja ensimmäinen ylittävät maaliviivan samaan aikaan. Siinä tapauksessa voimakkaimman kannattaisi jo pelkästään itsekkäistä syistä auttaa heikointa. Elina Airikkala 2 Rinneviesti 3/2014

3 Sisältö 3/2014 Pääkirjoitus...2 Kansikuvataiteilijan esittely Oot mun puuttuva palanen Autismikirjon häiriöihin liittyvät käytöshäiriöt, ruokavalio ja metabolomiikka...6 Pitkän odotuksen jälkeen syntyi auto ja muita uutisia...8 Elvis on jättänyt rakennuksen...9 Lupa toimia eri tavalla Pikatyökokeilu...11 Kaunis minä kolmessa päivässä...12 Turvallinen lääkehoito 15 Sari tulkkaa...16 Artturin kesäloma...18 Omaisen kolumni - Muuton jälkeen...19 Elokuun Espoo-päivät...20 Helgan muistotilaisuus...22 Sopiva rippikoulu - usko tai älä...23 Kansikuvataiteilija Piirsin tämän kuvan kun ei ollut muutakaan tekemistä. Siitä on jo aikaa monta vuotta. -Panu PANU NORDLUND, tussilla paperille, jäljennös Panu Nordlund, 41, piirtää usein, hänen kynänsä on hyvin nopea. Panu asuu Rinnekodin Kattarassa. Panu on käynyt usein eri taidenäyttelyissä, huvipuistoissa ja eläintarhassa äitinsä kanssa, Tampereellakin useita kertoja katsomassa Tove Janssonin alkuperäisiä töitä. Panu oli muumi-fani jo paljon ennen muumi-buumin syntymistä. Uusinta Janssonin Ateneumin Helsingin näyttelyäkin Panu lähti äitinsä kanssa katsomaan, tosin aulassa kahvin tuoksu voitti taiteen vietit. Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuva Panu Nordlund Rinneviesti toimitusneuvosto Markku Niemelä pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 54. vuosikerta Rinneviesti 3/2014 3

4 Ihmiset TEKSTI & KUVAT ELINA AIRIKKALA Oot mun puuttuva palanen Rinnekodin koululle myönnettiin kunniamaininta Vuoden koulu 2014 Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n kilpailussa. Oppilaiden vanhemmat ilmoittivat Rinnekodin koulun kisaan. Tässä vanhempien laatima esitysteksti, jolla he esittivät Rinnekodin koulua vuoden kouluksi: Rinnekodin koulu on Rinnekoti-Säätiön ylläpitämä perusopetuslain mukaista esi- ja perusopetusta antava yksityinen erityiskoulu. Rinnekodin koulun oppilaat saavat käydä koulua oppilaitoksessa, jonka kaikessa toiminnassa välittyy vahva oppilaslähtöisyys, yksilöllisyyden ymmärtäminen ja vaikeuksista voittoon sekä ongelmista onnistumisiin -ajattelu. Koulussa opiskelee oppilaita, joilla on yhtäläinen oikeus perusopetukseen, mutta joille koulunkäyminen ei vammastaan ja oppimisen haasteiden vuoksi onnistu lähikoulussa. Moni oppilas on tullut Rinnekodin kouluun mutkien kautta silloin, kun koulunkäynti muualla ei ole ollut enää mahdollista. Rinnekodin koulussa vallitsee aito välittämisen kulttuuri. Sydän, asenne ja antautuminen oppilaiden hyvinvoinnin eteen ovat todellisuutta ja se välittyy kaikessa tekemisessä. Eräskin äiti sanoi, että lapsensa oli käynyt tätä koulua vain pari viikkoa, kun tuttu taksikuski jo sanoi, että henkilökunnan suhtautuminen oppilaisiin on niin aitoa ja läsnäolevaa ja se välittyy hänelle jo sinä pienenä hetkenä, kun hän tuo ja vie oppilaita kodin ja koulun välillä. Ilmapiirin täytyy olla harvinaisen ainutlaatuinen, kun se välittyy jopa kuljettavalle taholle asti. Tämä koulu jää liian helposti huomiotta. Siellä käytetään reilusti perinteisiä reissuvihkoja, ei ratsasteta tvt:n huipulla hienojen projektien ja laitteiden parissa, vaan keskitytään olennaiseen. Keskitytään yksilölliseen opetukseen ja ohjaukseen ja tuetaan toinen toista. Se on koulu, jossa iloitaan pienistä ja arvostetaan ja ymmärretään erilaisuutta. Se on koulu, jossa vallitsee todella hyvä henki työntekijöiden välillä. Se on koulu, jossa oppilaat edistyvät hyvin, hyvin hitaasti ja missä harjoitellaan arkisia asioita. Se on koulu, missä oppilailla on oikeus opetukseen ja missä he sitä saavat yksilölliset tarpeet huomioiden. Se on koulu, jonka henkilökunta ansaitsee kiitokset sitoutumisestaan työhönsä. Mun sy-sy-sydämestä puuttuu palanen Se on koulu, jolle sopii erinomaisesti titteli Vuoden koulu Se on koulu, jonka toiminnasta olisi tärkeää kirjoittaa ja jonka pitäisi näkyä. Inkluusio on kaunis ajatus, mutta kaikille oppilaille se ei ole mahdollista. Myös näillä oppilailla on oikeus kouluun ja se heillä myös säilyköön. Tähän vanhempien laatimaan tekstiin OAJ:n raadilla ei ollut mitään lisättävää. Rinnekodin koululle myönnettiin kunniamaininta. Oppilaitoskilpailuraadin puheenjohtaja Laura Nurminen ja järjestöasiamies Riitta Silvonen toivat Rinnekodin koululle kunniakirjan ja monta litraa jäätelöä. Musiikkipitoisissa juhlissa kunniakirjan ja kukat vastaanotettuaan rehtori Arja Holm kiitti OAJ:n edustajia tunnustuksesta. Holm totesi koulun arjen olevan yhdessä elämisen taidon harjoittelemista. 4 Rinneviesti 3/2014

5 Tietoisku Holm päätti lyhyen puheensa Leo Tolstoin sanoihin: -Maan päällä on vain yksi ainoa todellinen onni eläminen myöskin muita kuin itseään varten. Omaa vahvaa kieltään puhui myös koulun juhla, jossa laulettiin: Mun sy-sy-sydämestä puuttuu palanen ja uu uu se on sun näköinen Oot mun puuttuva palanen mun puuttuva palanen. ja uu uu se on sun näköinen Oot mun puuttuva palanen, mun puuttuva palanen. Rinneviesti 3/2014 5

6 Tiede Autismikirjon häiriöihin liittyvät käytöshäiriöt, ruokavalio ja metabolomiikka E Eri puolilla maailmaa (USA:ssa, Britanniassa ja Tanskassa) on tutkittu ruokavalion merkitystä osana autismikirjon ja psykiatristen häiriöiden hoitoa jo yli 10 vuoden ajan. Yksilöllisesti räätälöidyn ruokavalion hyödyistä ongelmallisten käytöshäiriöiden hoidossa on olemassa alustavaa kliinistä näyttöä. Näitä kliinisiä havaintoja tukee viimeisten vuosien aikana saatu biokemiallinen näyttö siitä, että autististen henkilöiden ja terveiden verrokkien aineenvaihdunta ja ravitsemuksellinen tila ovat merkittävällä tavalla erilaisia. Jatkossa joutunemme kiinnittämään nykyistä enemmän huomioita ongelmakäytöksisten autistien ruokavalioon. Yksittäisten kliinisten kokemusten ja tutkimustulosten luotettavuutta on vielä toistaiseksi kyseenalaistettu sen vuoksi, että autististen henkilöiden käytöshäiriöihin vaikuttavat monet muutkin tekijät (esim. lääkitys, liitännäissairaudet, kommunikaatiovaikeudet ja psykososiaaliset tekijät) kuin ravitsemus. Kysymys kuuluu, että kuinka erottaa ravintoaineiden vaikutus muista käyttäytymiseen vaikuttavista muuttujista? Nyt tähän ongelmaan on apua tarjolla uudesta, vasta hiljattain kliinikoiden laajempaan tietoisuuteen tulleesta menetelmästä, metabolomiikasta, jolla tutkitaan kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden (eli metaboliittien) toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. Metaboliatuotteita voidaan tutkia ja vertailla eri fysiologisten tilojen välillä, mikä mahdollistaa tautiprosessien aiempaa paremman ymmärtämisen. Metabolomiikan avulla myös ympäristön ja elintapojen monimutkaisia vaikutusmekanismeja ja syyseuraussuhteita pystytään kartoittamaan kattavammin. Rinnekodin Pihlajassa järjestetyssä koulutustilaisuudessa saimme aimo annoksen lisätietoa tästä uudesta biolääketieteen alasta. Soveltavan biokemian dosentti Vidya Velagabudi tuli kertomaan meille, kuinka metabolomiikkaa voidaan hyödyntää selvitettäessä ravitsemuksen vaikutuksia ihmisillä. Lisäksi dosentti Kirsi Vaali piti hyvin mielenkiintoisen luennon gluteiiniherkkyydestä, verestä ja virtsasta mitattavissa olevista merkkiaineista ja näiden mahdollisista yhteyksistä suolen ja hermoston toimintaan. Albert Sykke 6 Rinneviesti 3/2014

7 Ihmiset On hyvin mahdollista, että seuraavat merkittävät hoidolliset läpimurrot niin autististen kehitysvammaisten kuin muidenkin neuropsykiatristen potilaiden hoidossa liittyvät ruokavalion koostumukseen ja laatuun. Oleellista tässä kehitystyössä on kuinka löytää kullekin potilaalle juuri hänelle sopiva ruokavalio - se mikä vähentää oireita yhdellä ei välttämättä toimi muilla. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM (biokemia) Neurologian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Aikuispalvelujen ylilääkäri KIRJALLISUUTTA Käytöshäiriöille on ominaista toistuva uhmakas, epäsosiaalinen tai aggressiivinen käyttäytyminen, joka poikkeaa ikätasoisista sosiaalisista odotuksista. (Duodecim Käypä hoito) Ruokavalio on kaikki se, mitä yksittäinen eliö tai eliöryhmä käyttää ravinnokseen. Nykyihmisen kohdalla ruokavalioon kuuluu tietoinen suunnittelu, joka pohjautuu tietoon tai käsityksiin siitä, minkälainen syöminen on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tavoiteltavaa tai eettisesti arvokasta. (Wikipedia) Metabolomiikka on uusi menetelmä, jolla tutkitaan kokonaisvaltaisesti pienimolekyylisten metaboliittien rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistön soluissa, kudoksissa, veressä ja eritteissä. (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim) Adams JB ym. (2011) Nutritional and metabolic status of children with autism vs. neurotypical children, and the association with autism severity. Nutrition & Metabolism 2011, 8:34. Al-Yafee YA ym. (2011) Novel metabolic biomarkers related to sulfur-dependent detoxification pathways in autistic patients of Saudi Arabia. Neurology 11:139. Martí LF (2013) Dietary Interventions in Children with Autism Spectrum Disorders An Updated Review of the Research Evidence. Curr Clin Pharmacol Sep 20. Orešic M ym. (2007) Metabolomiikka lääketieteellisen tutkimuksen uusi työkalu. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 123(24): Suvisaari J ja Orešic M (2013) Metabolomiikka psykoositutkimuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 129(21): Dosentti Kirsi Vaali on tehnyt ruoka-aineallergologista perustutkimusta vv Kansanterveyslaitoksella sekä vv toiminut post doc:na Bergenin yliopistossa Prof. Arnold Berstadin gastroenterologian ryhmässä. Nyt hän toimii itsenäisenä tutkijana Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa ja on kiinnostunut autismitutkimuksesta. Yhdessä oslolaisten gastroenterologien Knut Lundinin ja Arne Rosethin sekä saksalaisen erittäin arvostetun keliakiatutkijan Detlef Schuppanin kanssa hän on tekemässä tutkimusta liittyen gluteiini-intoleranssiin. Dosentti Vidya Velabugadi on tullut Suomeen 2006, VTT:n lipidomiikkaryhmään post doc asemaan, jossa hänen silloinen ohjaajansa Matej Oresic veti tutkimusryhmää. Vuodesta 2010 hän on toiminut Biomedicumissa FIMM:n (Institute for Molecular Medicine Finland) palvelututkimuskeskuksen metabolomiikka yksikön johtajana. Dosentuurin hän sai 2012 Helsingin yliopistosta. Vidyan tutkimusalue on ollut diabetes ja metabolinen syndrooma, ja hänellä on merkittäviä julkaisuja B12-vitamiinin puutteesta sekä lipidimetaboliasta ja hän on kiinnostunut myös autismikirjon häiriöihin liittyvistä metabolisista ongelmista. Hänen analyysimmenetelmänsä, joka mittaa solusta 100 metaboliittia (=aineenvaihduntatuotetta) sekä 40 lipidiä, mahdollistaa kattavan käsityksen saamisen ravitsemuksellisista ongelmista, joita autistisilla henkilöillä tiedetään olevan. Rinneviesti 3/2014 7

8 Ajankohtaista Pitkän odotuksen jälkeen syntyi...auto Olemme saaneet pitkän yrittämisen jälkeen kootuksi varat Kainuussa asuvalle asiakasperheelle käytetyn inva-auton ostoon Saksasta. Nykyisessä taloustilanteessa hanke oli todellinen pihtisynnytys, mutta onnistui kuitenkin lopulta. Varainhankinnassa työnä oli lähinnä toimia eri lahjoittajien ja hyväntekeväisyystahojen suhteen aloitteen tekijänä, yhteyshenkilönä ja kokoonkerääjänä sekä tekemällä heidät tietoisiksi hankkeesta ja sen merkityksestä perheelle. Varsinainen auton ostotapahtuma jää perheelle itselleen. Lisäksi tuemme perhettä Tullin kanssa autoveronpalautuksen hakemisessa lausunnolla lapsen sairaudesta. Kyse on asiakasperheestä, jossa kuopuksella on peittyvästi periytyvä ja varhaiseen kuolemaan johtava sairaus. Autolla mahdollistetaan perheen liikkuminen perheenä heille tärkeiden sukulaisten ja läheisten luo ja pidetään verkosto näin elävänä, lapsen vaikeasta sairaudesta huolimatta. Nämä kontaktit ovat perheelle elintärkeitä ajatellen heidän selviytymistään lapsen tulevasta kuolemasta. Lisäksi sairaan lapsen sisarukset eivät jää paitsi yhteisistä lomareissuista ja muusta tavallisesta arkeen liittyvästä lapsiperheen elämästä. Tämä on yksi mahdollisista tukimuodoista erityisperhetyön asiakkaillemme. Hankkeet toki aina mietitään perheen tarpeista lähteviksi. Erityisperhetyöntekijä Janne Vartiainen, janne.vartiainen(at)rinnekoti.fi Erityisperhetyö Työ painottuu INCL-perheiden kanssa tehtävään työhön. Lisäksi tuetaan muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Erityisperhetyössä tuetaan ja ohjataan perheitä arjessa ja kriiseissä. Erityisperhetyöntekijät toimivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työskenteleville tahoille. Erityisperhetyöntekijät järjestävät perhetapaamisia, vertaiskursseja, yhteisneuvotteluja perheen yhteistyötahojen kanssa, työnohjausta sekä koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia. Jukka Viertola kutsuu kaikki mukaan karaokeen ja kannustaa paljon muita laulamaan. Jukka toimii usein Meidän karaoke -isäntänä lauluissa ja saa omalla innokkuudellaan usein muita mukaan. Karaokelaitteiden lahjoitus Kaskeen Heidi Talja Siltamäen Lionsklubi lahjoitti karaokelaitteet RK-Asunnot Kaskeen. Laitteitahan täytyi testata heti, joten kuvassa onkin innokkaita esiintyjiä. Laitteet luovutti Lionsklubin puolesta presidentti Pekka Koivusalo ja sihteeri Leo Ranta-Pantti. Mukana oli myös lady Seija Koivusalo. Karaokelaitteet ovat olleet jo kovassa käytössä. Ryhmäkodissa on pidetty useita laulutuokioita ja muun muassa pääsiäislauluilta. Laitteista on ollut iloa ja hauskuutta koko väelle. Kaskessa on oma tiskijukka, joka luo menoa ja meininkiä. Parhaimmillaan meno äityy riehakkaaksi tanssiksi. Näin kertoi yksikön esimies Taimi Tillanen kesän kynnyksellä. Karaokelaitteet ovat kovassa käytössä ja porukka innolla mukana. Laulamme, kun tekee mieli, porukka sanoo yhteen ääneen! 8 Rinneviesti 3/2014

9 Kirjavinkki Elvis on jättänyt rakennuksen Autismi ryömii päälleni kuin paksu ruskea sumu, vie pois selvät ajatukset, jättää mieleeni hämmingin ja aukkoja. Kuulen ihmisten ääniä, kuuluvat niin kaukaa. Kuin olisin jossain muualla. Kompuroin polkujen halkeamissa, mattojen pyörteissä, lattialaattojen kuvioissa. Syvyys-, leveys- ja korkeusaistini on aivan vääristynyt. Polun halkeama näyttää kuilulta, niin syvältä, että näytän humalaiselta, kun loikkaan sen yli. Autistisena ajatuksistani tulee riisiryynejä, jotka pyörivät niin vinhasti, että näyttävät sumulta, joka vain vaivoin selkiintyy. Autismi on outo vamma: joskus ihmistungoksessa minulla on hauskaa, kuuntelen keskusteluja, sitten täysin odottamatta, autismi tulee ja tyhjentää mieleni Glenn Clifton Sheppard on Australiassa asuva mies, joka vieraili äitinsä ja veljensä kanssa Rinnekodissa muutamia vuosia sitten. Hän on opiskellut kaunokirjallisuutta ja tullut omassa maassaan tunnetuksi runoistaan, joita hän kirjoittaa fasilitoidun kommunikaation avulla. Oheinen runo on suomennettu hänen ensimmäisestä vuonna 2002 julkaistusta omaelämänkerrallisesta kirjastaan Elvis has left the building. Kirjassaan Sheppard kertoo Downin oireyhtymästään, autismistaan ja siitä, kuinka hän oli päässyt eroon rankoista ongelmallisista käytöshäiriöistään fasilitoidun kommunikaatiomenetelmän löytymisen myötä. Se ruskea sumu palaa, eksyn suunnasta, ajatukset harhailevat, äänet kovenevat ja sotkeutuvat. Aistini parkuvat kuin hyökkääjän käsissä. En koskaan tiedä milloin kauhea sumu iskee. Kun Elvis lopettaa konserttinsa ihailijat kiljuvat lisää, mutta heille sanotaan Elvis on jättänyt rakennuksen Kun autismi valtaa ruumiini on kuin Elvis olisi jättänyt rakennuksen. Ajatukset jättävät mieleni, ruumiini seisoo näyttämöllä pystymättä saamaan suunvuoroa. Elvis on jättänyt meidät ainiaaksi, mutta minä olen yhä täällä, selvittämässä ajatuksiani. Näyttämön aukosta hämmennyksen ruskeaan sumuun, rimpuilen selvittääkseni ajatuksiani. Voisin tulla hulluksi täällä vääristyneen mieleni usvassa. Glen Clifton Sheppard (suom. Lotta Vapaavuori) Tuomas Saukkonen Rinneviesti 3/2014 9

10 Kilpailu Lupa toimia eri tavalla Pikaideointia kokeilemalla Ideakilpailun ilmeitä Sari Myllymäki, Vappu Hurme, Juha Vainio ja Noona Mäkinen. Rinnekodissa on ideoitu pikavauhtia. Keväällä julistettiin kilpailu, jossa Rinnekodin yksiköt saivat kolme viikkoa aikaa keksiä ja kokeilla uusia ideoita, joilla tukea kehitysvammaisten ihmisten liittymistä lähiyhteisöihin. Kilpailun avulla haluttiin kannustaa kokeilemaan uusia käytäntöjä, jotka mahdollisesti synnyttäisivät taas uusia innovaatioita. Ideoita syntyi yli 40. Kipin kapin Kolme viikkoa on todella lyhyt aika ideointiin, idean kokeiluun ja tuloksien raportointiin, varsinkin kun se tehdään perustyön lisäksi. Aaltoyliopiston MIND-tutkimusryhmän Sami Paju kertoo, että nimenomaan nopeus on valttia, kun halutaan luoda uutta. Mitä nopeammin uusia ideoita kokeillaan käytännössä, Katsele, kuuntele, kysele ja kokeile sen parempi. Aikapaine auttaa siinä, ettei ehditä miettiä, mikä mahdollisesti voisi mennä pieleen. Nopea kokeilu antaa heti tietoa, onko ideasta mihinkään ja kuinka sitä voitaisiin jatkossa kehittää. Haaste ideoimiseen synnyttää kokeilun, josta opitaan uutta. Tutkija Sami Paju hehkuttaa, että Rinnekodin työntekijöiden osallistuminen nopeatempoiseen kilpailuun oli poikkeuksellisen aktiivista. Varsinkin hän kehuu Rinnekodin yksiköiden reflektoinnin laatua. Ylöskirjaamisen ja yhteenvetokyvyn taso oli huikea. Sen lisäksi, että itse ideointi sujui mallikkaasti, oli ideoista oppiminen ja ideoiden jatkokehittely Rinnekodin työntekijöillä poikkeuksellisen hyvin hallussa. Onko tämä normaalia teille? ihmetteli Sami Paju Otaniemen Design Factoryn palkintojenjakotilaisuudessa. Sami Paju esittää myös väittämän, että täysin aidosti uusia asioita ei voida kehittää kokeilematta ja kokeilut synnyttävät toteutussuunnitelman. Kehittäminen voi olla myös yksinkertaistamista. Paju kannustaa ajattelemaan isosti, mutta lähteä kokeilemaan pienesti. Kokeilujen mahdollisten epäonnistumisten ei saa antaa lannistaa; oppimisen kannalta parasta on mokaaminen. Lupa kokeilla Rinneviestissä kuvataan nyt voittajaideoista, mutta myöhemmin kerromme myös muista aivan loistavista kilpailun synnyttämistä ideoista. Moni idea on jäänyt heti käyttöön. Vaikka itse kilpailu käytiin läpi muutamissa viikoissa, tavoitteena oli korostaa ja rohkaista jatkuvaan ideointiin tavallisessa arjessa. Pitkäaikaisena pyrkimyksenä oli kokeilukulttuurin istuttaminen toimintaan pysyvämmin, antaa lupa toimia eri tavalla. Hevosmiehen yksikkö oli kilpailun ahkerimpia ideoitsijoita, heiltä saapui kilpailuun peräti yhdeksän eri kokeilua. Myös Kornetin työ- ja päivätoiminnoissa oli syntynyt seitsemän erilaista oivaltavaa ideaa ja kokeilua. Kunniakirjat lähtivät edellisten lisäksi myös toimintakeskus Meripihkaan aktiivisesta, innostuneesta ja asiakaslähtöisestä kokeilutoiminnasta, RK-Asunnot Saunalahteen asukkaiden toimintapäivä -kokeilusta ja terveydenhoitaja Tanja Malon projektille Pointti-Chat -ideasta. Pienillä kokeiluilla luodaan hedelmällistä maaperää uusien ideoiden synnylle. Usein pieni on kaunista. Yksi idea ei muuta koko maailmaa, mutta yhden ihmisen koko maailman se saattaa muuttaa. Elina Airikkala 10 Rinneviesti 3/2014

11 Kilpailu Pikatyökokeilu Parhaan kokeilun -palkinnon voitti työvalmennuksen pikatyökokeilu. Tämän idean helmenä oli sen keveys. Lyhyt kahden päivän pikatyökokeilu antoi asiakkaalle hyvän käsityksen työnkuvasta. Keväällä päivä- ja työtoimintojemme palaverissa esiteltiin tulossa oleva Kehitysvammaisten palvelusäätiön ja Aalto-yliopiston Mindtutkimusryhmän käynnistämä kokeilukilpailu, jossa tarkoituksena oli lähteä ennakkoluulottomasti kokeilemaan uusia, pieniäkin asioita ja toimintoja. Asiakkaan aloittaessa työhönvalmennuksessa, hänen kanssaan tehdään urasuunnitelma ja kartoitetaan valmiuksia työelämään. Asiakkaalle sopivin askelin etenemme kohti mahdollista palkkatyösuhdetta avoimilla työmarkkinoilla. Tällä urapolulla Rinnekoti-Säätiössä asiakas voi osallistua ns. sisäisiin työkokeiluhin, joissa asiakas pääsee kokeilemaan työn tekemistä hänelle räätälöidyissä tehtävissä jossain Rinnekoti-Säätiön työpaikassa, esim. asumisyksikössä, keittiöllä tai muussa vastaavassa. Jotkut asiakkaat lähtevät suoraan säätiön ulkopuolelle työkokeiluun. Näissä tapauksissa on yleensä kyseessä TEtoimiston työkokeilu. Sekä sisäiset, että ulkoiset työkokeilut kestävät tavallisimmin muutamista kuukausista noin puoleen vuoteen. Työhönvalmennuksessa työkokeilut sinänsä ovat siis normaalia toimintaa. Kokeilukilpailussa ideoimme työkokeilun poikkeuksellisesti ns. pikana eli kokeilijalle sovittiin vain kahden päivän kokeilujakso Alue- ja logistiikkapalveluihin. Kahdessa päivässä asiakas sai tuntumaa niihin tehtäviin, joita yksikössä on tarjolla ja yksikössä saatiin tuntumaa asiakkaaseen. Tässä tapauksessa tämä kevyen mallin lyhyt työkokeilu onnistui hienosti ja totesimme sen tässä nimenomaisessa yksikössä käyttökelpoiseksi. Pikatyökokeiluun osallistunut Markus oli hyvin motivoitunut ja innostui yksikön tehtävistä kovasti. Hänelle on tarjoutunut kokeilun jälkeen mahdollisuus aina tilaisuuden tullen käydä verestämässä taitojaan yksikössä. Näin sekä Markus että työnantaja ovat tutustuneet toisiinsa pikku hiljaa ja on helppo edetä kohti virallista sisäistä työkokeilua, mikäli asiakas niin toivoo ja siinä vaiheessa kun yksikkö pystyy kokeilijan vastaanottamaan. Pikatyökokeilu osoittautui siis toimivaksi työtavaksi työhönvalmennuksessa ja sitä tullaan käyttämään jatkossakin! Jaana Jäntti työhönvalmentaja Rinneviesti 3/

12 Kilpailu Kaunis minä kolmessa päivässä Paras oppimiskokeilu palkinnon sai RK-Asunnot Hevosmies. Kaunis minä projekti valmistui Hevosmiehen, Saunalahden ja Nyyttipuiston yhteistyönä. Mari Pietarinen, Esimies/Hevosmies M Monella asukkaallamme on taustalla rikkinäinen lapsuus, heikko itsetunto ja minäkuva. Kaikilla heillä on haaveena olla ihan tavallinen ja kaunis. Ympäristön ennakkoluulot ja asenteet ovat kuitenkin kolhineet heidän haaveiden toteutumista ja itseluottamusta. Mikä auttaisi ja voimauttaisi meidän kauniita, arvokkaita ja ihania asukkaita? Voimauttavan valokuvauksen vetäjä Sari Myllymäki Saunalahdesta tuli eräänä maanantaina asukaskokoukseemme. Hän kertoi suorittaneensa Voimauttava Valokuvaus kurssin. Päätimme mennä Myyrmäkeen katsomaan Maailman ihanin tyttö -näyttelyä. Sitten varasimme Majalammen järven rannalta leirintäkeskuksen. Asukkaat saivat itse miettiä, miten he pukeutuvat ja minkälaisia kuvia heistä otetaan. Sari lopetti esittelyn sanomalla leikitään kameroilla ja saadaan hyviä kuvia, olette kaikki kauniita. Asukkaat tirskahtivat hermostuneeseen nauruun ja tunnelma oli hykertelevän innostunut. Myös RK-Asunnot Nyyttipuiston kaksi erillisasukasta sekä esimies lähtivät mukaan Kaunis minä -projektiimme. Teimme siis torstaina ensin retken Myyrmäkeen Maailman ihanin tyttö näyttelyyn. Näyttely oli kauniisti esillä ja valokuvissa käytetyt puvut olivat valokuvien vieressä. Tytöt ihastelivat pukuja. Aluksi katsottiin video, jossa eräs näyttelyn kuvatuista tytöistä kertoi tarinaansa lapsuuden turvattomuudesta ja lastenkoti Hyvösestä, omasta kehityksestään sekä lapsen saamisesta ja kasvatuksesta. Video oli hyvin hiljaisella ja tämän johdosta asukkaat olivat hyvin hiljaa 8 minuuttia. Tämä jo itsessään on tälle porukalle hyvin haastava juttu! Video herätti monissa asukkaissa muistoja omista lastenkotiajoistaan sekä perhesuhteistaan. Asukkaat vaelsivat näyttelyn tiloissa vapaasti. Kuvat herättivät monissa epämieluisia tunteita ja lähdön hetkellä oli levoton tunnelma. Joidenkin asukkaiden on vaikea nimetä omia tunnetilojaan tai muistojaan. Osa puuskahti että olipa ihan huono näyttely, vaikka sanoivatkin että haluavat Mikä auttaisi ja voimauttaisi meidän kauniita, arvokkaita ja ihania asukkaita? jatkossa osallistua tämänkaltaisiin tapahtumiin. Muutama asukas tuli kertomaan ohjaajille muistojaan, joita näyttely herätti. Näyttelyn herättämät tunteet näkyivät takaisintulomatkalla myös levottomuutena ja varsinkin yhden asukkaan suurena tunnepurkautumisena. Hän soitti itkien ja raivoten äidilleen, sekä kohdisti raivoaan myös ohjaajiin. Ryhmäkodille päästyään asukas meni omaan huoneeseensa 12 Rinneviesti 3/2014

13 Laki keskustelemaan asiasta ohjaajan kanssa ja raivo muuttui pian lohduttomaksi itkuksi. Asukas kertoi asioita, joita ei ole aiemmin ääneen sanonut liittyen omaan käyttäytymiseen ja sen syihin. Hävettää olla kehitysvammainen, siksi mä käyttäydyn aina niin kovasti, mä vaan haluaisin olla tavallinen. Perjantaina järjestimme kauneusillan, johon kaikki halukkaat saivat osallistua. Asukkaille kerrottiin että voivat käydä saunassa ja laittautua huomiseen valokuvauspäivää varten. Halukkaat kävivät saunassa ja heille tehtiin kaurahiutaleista, hunajasta ja vedestä kasvonaamioita sekä ihon kuorinta-aineeksi annettiin karkeaa merisuolaa. Asukkaiden kynnet lakattiin kauniisti ja he saivat itse valita haluamansa kynsilakat. Osa asukkaista halusi valokuviin kiharat, joten hiuksia letitettiin seuraavaa kuvauspäivää varten. Kaikki kauneusiltaan osallistuvat olivat mielissään kauneudenhoidosta ja saivat muilta kehuja. Kaikille katsottiin vielä huomiseksi vaatteet valmiiksi ja sovittiin aikataulut. Lauantaina asukkaat ja ohjaajat lähtivät Majalammelle leirikeskukseen Kaunis minä -päivään. Osa asukkaista oli pukeutunut mm. prinsessaksi, morsiameksi ja keijuksi. Lopuksi otettiin vielä koko ryhmästä valokuvia muistoksi. Ruuan jälkeen kokoonnuimme yhdessä katsomaan valokuvia, jotka heijastettiin valkokankaalle seinälle. Robin ja Cheek soivat taustalla kun toiset asukkaat ja ohjaajat antoivat kuvista positiivista palautetta. Kuvien mallina toimineelle tuli varmasti hyvä olo. Kuvien katselun aikana kuului ihailtavia huokauksia ja vau kommentteja. Valokuvia katseltiin vielä myöhemmin illalla ja kaikilla tuntui olevan hyvä mieli onnistuneesta päivästä. Olemme sittemmin teettäneet Hevosmiehen seinälle näitä hienoja kuvia, sekä koonneet yhteisen kuvakirjan tästä Kaunis minä -päivästä. Halukkaille on teetetty lisäksi omia kuvakirjoja ja julisteita kuvista. Asukkaat esittelevät näitä sukulaisille ja ystäville ylpeydellä aina kun he vierailevat meillä. Tavoitteenamme on järjestää Helsingissä mahdollisesti jo tänä syksynä valokuvanäyttely Kaunis minä johon kokoomme asukkaiden kanssa heistä parhaat kuvat ja he pääsevät viettämään avajaisia ja esittelemään omia tuotoksiaan. Tämä nostaa varmasti heidän jokaisen itsetuntoaan sekä tekee näkyväksi sitä, että loppupeleissä olemme kaikki ihan samanlaisia ihmisiä. Jokainen haluaa samoja asioita kuin muutkin. Ennakkoluulot ja asenteet ovat turhia. Rinneviesti 3/

14 Tapahtumia VAIN HARVINAINEN HALUAA OLLA TAVALLINEN. Harvinainen sairaus tai vamma koskettaa yli suomalaista. Älä jätä heitä vaille kosketusta tavalliseen arkeen ja toiseen ihmiseen. Harvinaisia 14 tukee, Rinneviesti auttaa 3/2014 ja ymmärtää harvinaiset.fi HARVINAISET-VERKOSTO harvinaiset.f i

15 Ihmiset Ajankohtaista Rinnekodin Turvallinen lääkehoito -ohjeisto on päivitetty Mitä uutta? Asiantuntijapalveluissa on tehty työtä lääkehoidon toteutumiseksi käytännön arjessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla jo noin puolen vuosikymmenen ajan. Nyt on vihdoin sadonkorjuun aika. Rinnekodin yleinen turvallista lääkehoitoa koskeva ohjeisto on päivitetty ja kukin tutkimus- ja kuntoutusyksikkö sekä ryhmäkodit (jatkossa yksiköt ) ovat laatineet sen pohjalta omat, yksilölliset kirjalliset ohjeistonsa. Merkittävin uudistus koskee lääkehoidon vaikuttavuuden seurantaa käytännön arjessa. Risto Koskinen Prosessi on ollut pitkä ja vaivalloinen johtuen pitkälle siitä, että eri toimijoilla ja tahoilla oli aluksi varsin erilainen käsitys käytännön toimintatavoista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema valtakunnallinen Turvallinen lääkehoitoopas (2005: 32) antaa kyllä hyvät perusohjeet, mutta niiden soveltaminen omaan käytäntöömme on vaatinut kuitenkin paljon lisätyötä. Lukuisten aiheen tiimoilta pidettyjen kokousten ja koulutustilaisuuksien myötä on päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten meidän pitäisi pyrkiä toteuttamaan lääkehoitoa mahdollisimman hyödyllisellä ja samalla turvallisella tavalla. Uudistuksen päästyä kunnolla vauhtiin, ovat lääkehoitoa toteuttavat työntekijät hoksanneet monia rakentavia ehdotuksia ohjeiston saamiseksi mahdollisimman hyvin käytäntöä palvelevaksi. Kussakin yksikössä on käyty läpi omien asukkaiden lääkitykset ja niiden erityispiirteet. Tärkeitä, yksikkökohtaisesti määritettäviä asioita ovat olleet muun muassa: huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden säilytys, miten toimitaan asukkaan kieltäytyessä ottamasta lääkettä, miten toimitaan virhelääkityksen tapahtuessa, miten uusitaan reseptit, miten lääkehoidon vaikuttavuutta seurataan, miten toimitaan vanhentuneiden tai käyttämättä jääneiden lääkkeiden kanssa, lääkehoidon toteuttamiseen liittyvät riskit (esim. asukkaiden tunnistus lääkkeitä annettaessa) ja uusien työntekijöiden perehdytys. Urakan myötä on havainnollistunut konkreettisella tavalla, mitä kaikkea jokaisen lääkehoitoon osallistuvan työntekijän tulee hoidokkiensa käyttämistä lääkkeistä tietää. Omahoitajan on tiedettävä mm. mihin tarkoitukseen lääkettä on määrätty, miten sitä annetaan (suun kautta, iholle voideltuna, emättimeen, peräsuoleen vai ihonalaisina tai lihaspistoksina) sekä mitä vaikutuksia ja mahdollisia haittoja lääkkeellä voi olla. Tiettyjen Merkittävin uudistus koskee lääkehoidon vaikuttavuuden seurantaa käytännön arjessa. lääkekuurien aikana on asukasta neuvottava välttämään auringon ottamista mahdollisen toksisen ihoreaktion vuoksi. Yksiköissä on huomioitava myös lääkkeiden erilaiset säilytysvaatimukset jotkut vaativat tehonsa säilyttämiseksi jääkaappi- ja osa huonelämpötilaa ja tietyt lääkkeet voivat menettää tehonsa valon vaikutuksesta. Uutena asiana ohjeistossa kerrotaan lääkehoidon vaikuttavuuden seuraamisesta, joka korostuu kehitysvammaisten asiakkaiden lääkehoidossa. Asiakkaamme eivät läheskään aina pysty itse kertomaan, onko aloitetusta lääkkeestä ollut jotain hyötyä vai mahdollisesti haittaa. Täten on ensiarvoisen tärkeää, että lääkärin vastaanotolla mukana oleva saattaja pystyy antamaan mahdollisimman hyvät tiedot senhetkisestä lääkityksestä. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin uudet ohjeistot palvelevat käytännön lääkehoidon haasteitamme. Työ turvallisen lääkehoidon eteen jatkuu joka tapauksessa tuoden todennäköisesti mukanaan uusia päivitystarpeita. Nina Bjelogrlic-Laakso FM, LT Aikuispalvelujen ylilääkäri Rinneviesti 3/

16 Ihmiset valokuvat Sari Vahersalmi Sari tulkkaa - valokuvaa, meloo, neuloo ja virkkaa Tulkkipalvelun työhuone on Pitäjänmäellä, mutta tulkkausta tarvitsevat asiakkaani ovat ympäri Etelä-Suomea. Me tulkit kiidämme asiakkaan tapaamispaikkoihin aamulla, päivällä, illalla, yöllä, arkena ja pyhänä. Meitä tulkkeja on tällä hetkellä neljä. Teemme myös viittoma- ja kommunikaatio-opetuksia perheille ja yhteisöille, sekä yksilöllisten kommunikointikansioiden päivityksiä. Työpäiväni alkaa katsomalla sähköisestä kalenteristani, mihin tieni työpäivän aikana minut vie. Saman päivän aikana voi tulla muutoksia, ja se tuo yllätyksellisyyttä päivään. Kuljen tilausten mukaan asiakkaalta asiakkaalle varmistamassa kommunikoinnin sujumisen kaikissa niissä tilanteissa, joita asiakkaalle tulee tilauksen aikana. Työpäiväni ei ole koskaan samanlainen. Pidän työtäni mielenkiintoisena ja palkitsevana. Joskus työni tekee minulle tosin myös raskaan tai surullisen olon, sillä tulkkia voidaan käyttää kaikissa elämäntilanteissa. Tulkkia kuitenkin sitoo vaitiolovelvollisuus kaikissa tilanteissa. Tulkkauspalveluun ovat oikeutettuja kaikki ne henkilöt, joilla on vaikeuksia tulla ymmärretyksi puheella tai joilla on vaikeuksia ymmärtää puhetta tai kirjoitettua tekstiä. Asiakkaalla täytyy olla myös joku toimiva kommunikointimenetelmä, jotta tulkkaus mahdollistuu. Yksinkertaisimmillaan kommunikointi on kyllä ja ei vastauksien ilmaisukykyisyyttä. Muita palvelumme menetelmiä ovat epäselvän puheen tulkkaus, viittominen, kuvakommunikaatio, kommunikointikansion käyttö, kommunikointilaitteet, tietokoneohjelmat, kirjoittaminen, piirtäminen ja ilmeet ja eleet. Tulkkia voi käyttää kaupassa, kirjastossa, lääkärissä, sosiaalityöntekijällä, palvelusuunnitelmapalavereissä, kyläilyissä, erilaisissa tapahtumissa, matkailussa, juhlissa, koulutuksissa, harrastuksissa, Minua kiehtoo valokuvauksessa luonnon pienen pienet ihmeet kursseilla, kirjoittamiseen, puheluihin tai lukemiseen. Siis kaikkeen, missä puhuttu tai kirjoitettu viesti tarvitsee toisen henkilön tuen. Päämääränä on, että asiakas tulee ymmärretyksi tai asiakas ymmärtää mitä häneltä odotetaan. Palvelu on käyttäjälleen maksutonta. Vapaa-ajallani valokuvaan Työssäni tapaan paljon ihmisiä ja kohtaan erilaisia ihmisten elämään liittyviä tilanteita, joten vapaaaikani täyttää hiljaisuus, luonto ja levollisuus. Silloin koen voivani paremmin ja elämäni on tasapainossa. Harrastan valokuvausta, melontaa, käsitöiden tekemistä ja brittisarjojen katselua tv:stä. Minua kiehtoo valokuvauksessa luonnon moninaisuus, sen pienen pienet ihmeet. Luontokuvausta voi harrastaa metrin päästä ulko-ovelta, kunhan muistaa pysähtyä katsomaan vielä tarkemmin. Kuvatessa pienikin yksityiskohta tulee näkyväksi ja alkaa elämään mielikuvituksessa. Pääsen ikään kuin sadun maailmaan, sadun sisään. Asun lähellä Nuuksion kansallispuistoa, mutta usein lähden ihan lähimaastoon katsomaan, mitä luonnossa tapahtuu. Voin kulkea pitkiäkin matkoja, usein tunnetila lähtiessä sanelee, milloin maltan pysähtyä ensimmäisen kerran. Jos töissä on ollut keskittymistä ja voimavaroja vaativaa ponnistusta, saatankin kävellä pidemmälle. Tyhjennän ajatukseni ja herkistyn näkemään. Valokuvaus on kiitollinen harrastus, sillä sitä voi harrastaa juuri silloin, kun on aikaa. Samasta paikasta eri vuodenaikoina, eri vuorokauden aikoina ja eri säällä saa ihan eri tunnelmallisia kuvia. Pidän myös kuvista, jotka eivät ole ihan tavanomaisia. Lumoudun luovista luontokuvista, joissa kameraa liikuttamalla saa uutta, yllätyksellistä ja ainutkertaista kuvaa. Käyn myös erilaisilla valokuvauskursseilla, koska haluan aina 16 Rinneviesti 3/2014

17 oppia jotain uutta ja tavata samaan harrastukseen hurahtaneita ihmisiä. Aiemmin jouduin matkustamaan luontokuvauskursseille kauemmaksi. Nyt myös Nuuksiossa on harrastetason koulutusta, ja olenkin välillä nauranut harrastavani luontokuvauskursseja. Käsitöitä tehden kuluu aika kotona Käsitöitä teen tv:tä katsellessa, oikeastaan olen vähän kierteessä. En malta neuloa, jos tv:stä ei tule mieleistä ohjelmaa ja toisin päin, en malta istua tv:n ääressä, jos minulla ei ole kudinta tai virkkausta käsillä. En ole kovin taitava, tykkään tehdä yksinkertaisia juttuja, kuten lapasia, villasukkia ja huiveja. Virkkailen myös mielelläni mummonneliöitä. Tällöin voin samalla seurata brittisarjoja, kun minun ei tarvitse laskea silmukoita tai kerroksia. Melonta on kivaa Melontaan olen saanut innostettua mukaani myös perheeni. Kuulumme melontaseuraan, jossa jäsenmaksun ja kajakkimaksun maksamalla saa osallistua ohjattuun toimintaan ja meloa itsenäisesti niin paljon kuin kauden aikana ehtii. Pääsemme myös harjoittelemaan talven aikana uimahallissa tärkeitä pelastautumistaitoja. Harjoittelemme myös rauhallisuutta luottaa omiin valmiuksiin selviytyä, sitä tarvitaan kajakin kaatuessa. Melontaretkellä taitaa meidän perheelle tärkeintä olla eväät ja niiden syöminen. Olemme uskaltautuneet jo retkille, joissa yövytään saarissa. Nukumme riippukeinuteltoissa, kuuntelemme yön ääniä, syömme eväitä ja melomme. Usein ajattelemme, että nähtävyydet, onni ja mahdollisuudet ovat jossain muualla. Luontokuvausharrastuksen aloitettuani olen huomannut, ettei näin suinkaan ole. Meillä on ympärillämme paljon katseltavaa, kuunneltavaa ja ihmeteltävää, kun vain muistaisimme niiden olemassaolon. Sari Vahersalmi Tulkkipalvelutyöntekijä Lisätietoja tulkkauspalveluista Kela / Vammaisten tulkkauspalvelukeskus Peltolantie 3, Turku puhelin tekstiviesti s-posti Rinnekoti-säätiö Tulkkipalvelu puhelin s-posti rinnekoti.fi Rinneviesti 3/

18 Ihmiset Kolumni A r t t u r i n kesäloma Koululaisen parasta aikaa on kesäloma; niin Artturillakin, vaikka myös koulu ja sen tuoma toiminta on ahkeralle ja toimeliaalle nuorelle miehelle mieluista. Tämä kesä oli Artturin elämässä muutosten aikaa. Keväällä hän sai perusopetuksen päättötodistuksen ja tiedon sitä, että pääsi jakamaan opiskelua Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa. Muutos on aina jännittävää ja asiat on pohjustettava erityisen hyvin autistiselle nuorelle. Keväällä kävimme jo näytillä uudessa koulussa. Mankkaan perusopetuksen koulussa vietettiin keväällä aivan ihanat jäähyväiset, joihin Artturia monta vuotta opettanut Medhin-ope oli järjestänyt kansainvälisen aterian. Oppilaiden vanhemmat olivat valmistaneet oman maansa herkkuja ja oppilaat esiintyivät; myös Artturi pienen suostuttelun jälkeen. Lähteminen tutusta, rakkaasta ja turvallisesta koulusta oli haikeaa koko perheelle! Koulun vaihto osui kuitenkin Artturilla hyvään aikaan; kuten Medhin-ope kannusti: Artturi on ihan valmis siirtymään elämässä eteenpäin. Kesällä muutoksesta puhuttiin jonkin verran. Aina joskus Artturi totesi, että haluaisi mennä takaisin Mankkaan kouluun.kesällä varmistui myös toinen iso muutos Artturin ja koko perheen elämässä. Artturin sisko, paras ystävä, sai opiskelupaikan Ruotsista ja muutti elokuussa sinne opiskelemaan lääketiedettä. Koko perheellä on ikävä ja ikävän lisäksi Artturin elämään vaikutti, että perheemme elämä hiljeni myös nuorisoystävien suhteen. Riikan ystävät ovat ottaneet Artturin mukaan joukkoon, jos Artturi on kunnioittanut sovittuja sääntöjä. Onneksi Artturi varmasti tutustuu uudessa koulussa uusiin ihmisiin ja ainakin harrastuksissa osallistuu muiden nuorten ryhmään. Muutoksista ja niiden ennakoinneista huolimatta kesä oli lämmin! Kävimme monta kertaa Artturin mansikkapaikassa, mökillä, Kivijärven rannalla. Kun vauhti siellä aina hiljenee, Artturi tulee paremmin hyvään vuorovaikutukseen ja puhekin sujuu paremmin. Artturin mielestä me keskitymme paremmin. Niin tai näin, se on aikaa, jolloin ei tarvitse miettiä Artturin erityistarpeita. Siellä hän toimii ja pärjää paremmin kuin moni ikäisensä nuorimies. Hän pitää sekä mökin että Espoon kotimme takka- ja saunapuissa. Hän tekee myös mielellään puutarhahommia; kärrää multaa, hakettaa risuja yms. Artturi on näissä töissä ahkera, satoi tai paistoi. Helteelläkin hän mieluummin toimii kuin vain on. Onneksi Kivijärvellä voi uida ja veneillä. Artturi on vedessä kuin delfiini, hän ui ja sukeltaa, kelluu jne. Kukaan ei tunne mökkimme rantakiviä yhtä hyvin kuin Artturi. Pienenä hän ui olipa vesi kuinka kylmää hyvänsä. Nyt Artturin aistimaailma on lähentynyt normaalia, eikä hän enää viihdy aivan jäisessä vedessä. Mökillämme ei ole sähköjä eikä siis tietenkään televisiota. Puhelimetkin tavoittavat aika ajoin huonosti verkon. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteiset arkiset perustoimet tekevät elämästä leppeää. Arkiset toimet tuovat hyötyliikuntaa ja luonnossa liikkuminen rentouttaa. Sellaisessa elämässä autistinen nuorikin voi kokea olevansa mies paikallaan. Artturi kertoo mielellään kesäasioista ja mökkitekemisistä. Jos Artturi olisi maailman menon kammessa, elämä olisi toimeliasta, mutta rentoa; ikään kuin jatkuvaa mökillä oloa. Arja Holm Rinnekodin koulun rehtori ja poikansa Artturi 18 Rinneviesti 3/2014

19 Kolumni Muuton jälkeen Riikka muutti Rinnekodista Vantaan Kivistöön palvelukotiin kesäkuun puolivälissä. Hän oli asunut Rinnekodissa 13-vuotiaasta saakka. Kesällä hän täytti 46 vuotta. Meille kerrottiin kunnan taholta, että muutto on väistämätön, koska jokaisella kehitysvammaisella pitää olla oma huone. Siis yksityisyyttä. Miltä Riikan elämä nyt sitten vaikuttaa? Aikaa on kulunut vasta vähän. Kivistön henkilökunta on ystävällistä ja paneutunutta, se on ilahduttavaa. Ongelma on vain siinä, että he eivät ole Riikalle tuttuja. Henkilökunnassa on jo tapahtunut vaihdoksiakin. Kestää varmasti kauan ennen kuin Riikka pystyy luomaan kiintymyssuhteen hoitajiin, tai edes yhteen heistä. Kävin ensimmäisen kerran Riikkaa katsomassa heinäkuussa. Olin aivan ihmeissäni. Riikka istui pyörätuolissa ja heilutteli koko ajan jalkojaan ja käsiään. Rinnekodissa hän oli aina istunut tuolissaan rauhallisesti. Onko Riikka aktivoitunut uudella tavalla, mietin. Hoitaja kertoi, että Riikka tosiaan potki jatkuvasti tuolissaan. Huomasin, että Riikka ikään kuin pyrki valuttamaan itseään tuolista pois. Johtopäätökseni oli, että hänellä ei ollut hyvä olla. Työntelin häntä pyörätuolilla, mutta se ei auttanut. Sitten pyysin tuomaan ison patjan, joka asetettiin huoneen nurkkaan. Nostimme Riikan siihen. Hän rauhoittui heti ja istui rentoutuneena. Tässä esimerkki muuton ongelmista. Ei tiedetä, miten Riikka tavallisesti käyttäytyy. Huomasin myös, että pyörätuolin selkänoja oli väärässä asennossa, ja siksi Riikka pyrki tuolista pois. Asia selvitettiin henkilökunnan kanssa. Toinen huomioni koski yksityisyyttä. Sitä palvelukodissa todella on, mielestäni liikaakin. Vika ei ole henkilökunnan, vaan asumismuodon. Rakennuksessa on kolme siipeä, joista kussakin viisi asuinhuonetta ja oleskeluhuone. Käydessäni huomasin, että henkilökunta saattoi olla jossakin toisessa siivessä suorittamassa hoitotoimenpiteitä. Riikan siipi oli täysin hiljainen, kaikki asukkaat omissa huoneissaan. Rinnekodin Petuniassa asukkaat ja henkilökunta olivat kuin yhtä suurta perhettä. Kuului ääniä käytävältä ja hoitajien oli helppo pistäytyä huoneissa. Osastolla oli elämän maku. Palvelukodissa liikunta- ja puhekyvyttömät asukkaat ovat suuren osan aikaa yksin huoneissaan. Kuulo- ja näköärsykkeitä ei omassa huoneessa paljon ole. Riikan huoneessa on kyllä radio, cd-soitin ja tv, mutta käydessäni ne olivat kiinni. Riikka makasi vuoteellaan ja vaikutti stressaantuneelta. On liian aikaista vetää vielä johtopäätöksiä uudesta asumismuodosta. Kesällä oli henkilökuntaa lomien vuoksi tavallista vähemmän. En voi kuitenkaan välttyä kysymästä jälleen: miksi? Miksi Riikka siirrettiin pois Petuniasta, josta hänelle oli muodostunut pitkäaikainen koti? Leena Pohjola Rinneviesti 3/

20 Tapahtumia teksti & kuvat elina airikkala Elokuun Espoo-päivänä AVOIMET OVET Syyskauden alussa elokuun viimeisenä lauantaina Rinnekodissa Lakistossa vietettiin Espoo-päiviä avaamalla ovet joka paikkaan: puutarhaan, Martintalolle, nettipajaan, kappeliin, Rinnekodin museoon Pihlajaan ja Sisar-Aino kotimuseoon Muistolaan. Verstaalla oli työnäytöksiä, Martintalolla taidenäyttely ja tekstiili- ja käsityöpajalla kankaanpainantaa. Nettipajalla esitettiin erinomainen videoesitys Muistoja Rinnekodista. Metsätyöryhmä esitti työnäytöksenä halonhakkuuta ja tarjoili kuumaa makkaraa ja kahvia. Kappelin edessä julkistettiin kulttuuriryhmän ympäristötaide- teos ja illalla BoogieRockBlues soitti Martintalolla tanssimusiikkia. Äänimaljoja, unelmia ja hattaraa Puutarhaan oli rakennettu aistipuutarha Unelmien puutarha. Pilvenhattaroihin sai kirjoittaa haaveitaan. Haaveissa toivottiin terveyttä, onnellisia aikoja ja hyviä hetkiä. Ohjaaja, äänimaljahieroja Merja Mäkelä oli tuonut metallisia maljoja, joista lennähti täyteläisiä ja väräjäviä sointuja ilmaan. Rauhoittavat äänipyörteet herkistivät monia. Sosionomi Saara Palomäki pyöritti pilven muotoisia sokerisia hattaroita. 20 Rinneviesti 3/2014

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot