eniere-posti Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle l 2006 Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2007 4 l 2006 Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 4 l 2006 eniere-posti Vuosikerta XI Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2007 Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Vihtarinkuja 30, Simola puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Pajunen Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Toivo Hiironen Peltokyläntie 287, Häkkilä puh. (014) Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 B 28, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mirjami Lahti Elontie 57 B Helsinki puh Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Leo Roivainen Myllärintie Parola puh. (03) Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) dnainternet.net Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Esa Antikainen Vihtarinkuja Simola puh Tuulikki Hartikainen Kummunmäentie Tikkakoski puh (014) Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL Tampere puh. (03) Urho Roivanen Pallotie 9 A Vantaa puh. (09) Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh.(02) , Eija Pajunen Kaukaantie 1 F Savonlinna puh

3 Aina kannattaa yrittää Professori Otto Iivari Meurmanin vävy kertoi vuosia sitten olleensa yötä appensa luona ja heränneensä yöllä epätasaisesti toistuvaan terävään napsahdukseen. Naps tauko naps jne. Ääni tuntui kuuluvan työhuoneesta. Niinpä hän meni ihmeissään katsomaan mitä oikein oli tapahtumassa. Työhuoneessa 103-vuotias professori istui Remingtoninsa ääressä, etsi suurennuslasin avulla koneestaan kirjaimia ja kirjoitti kaupungille kirjelmää Helsingin tennispalatsin säilyttämisen puolesta. Tennispalatsia uhkasi purkaminen. Tennispalatsia ei purettu. Dosentti Erkki Aantaa lopetti V-S Meniere-yhdistyksen 15-vuotisjuhlan puheensa tähän kertomukseen ja päätti sen sanoihin Aina kannattaa yrittää! Dosentti Aantaan yhdistystoimijoille Turussa kohdistamat rohkaisun sanat sopivat hyvin välitettäviksi koko Suomen Meniere-väelle, sekä koherenssin ja vertaistuen virtuaalimaailman kanssa painia käyvälle hallitukselle, että kaikille paikallisyhdistysten arkityössä puurtaville. Luovuttaa ei saa, eikä voi. Ei vaikka ikää olisi toista sataa vuotta tai vastassa olisi pelkkiä kaiken uuden epäilijöitä tai koskaan mihinkään osallistumattomia yhdistyksen jäseniä. Yhdistysten ja liiton aktivistien ponnistustuksille olisi hyvä ainakin joskus antaa myönteistä palautetta. Voisi vaikka lähteä mukaan, osallistua. Ja jos ei jaksa lähteä, voisi lähettää pienen myönteisen viestin. Tässä vinkki Uuden Vuoden päätökseksi. Meille kaikille. Marjukka Laitinen Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 12, siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa helmikuun loppuun mennessä, tai siitä erikseen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Toimituksen yhteystiedot Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: T. Nieminen Oy Painola, Kaarina. Meniere-posti netissä Sisällysluettelo Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus... 2 Aina kannattaa yrittää, päätoimittajan palsta... 3 Kiireetöntä joulunaikaa, puheenjohtaja Kirsti Salovaara... 4 Kuulemisen ongelmissa riittää tehtävää, Leo Roivainen... 5 Jäsentiedot ajantasalle, Urho Roivanen... 6 Suurimmiksi haittatekijöiksi koetut oireet Menieren taudissa, Kirsi Varpa... 8 Menieren tauti ja paineenalennusleikkaus, Ilmari Pyykkö ja Erna kentala Kohtauksia - en minä niitä pelkää Seela Sella, videohaastattelu Joulua kohti Raamatunhistoriaa kuusenoksilla, Riitta Järvinen Yhdistystoiminnan merkitys Meniere-potilaalle, Eero Aantaa Yhdistysten syyskauden juhlaa ja arkea Yhdistysten kevätkauden ohjelmia Kuulonhuoltoliiton kurssitoiminta vuonna Ohjeet ilmoitushankkijoille...22 Meniere-lääkäreiden yhteystietoja Kansi: Talvimaisema Rymättylästä. Kuva: Maria Terä 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Kiireetöntä Joulunaikaa Lapsuuden joulut, hämärtyvät illat, lämpöiset sukat ja joulukuusen himmeät valot hämärässä, ruuan tuoksut, odotus, lahjakirja ja uusi yöpuku, lämmin vuode, lepo... tähän olotilaan pyrkikäämme tänä jouluna aikuisenakin! Päättyvän vuoden kiireiden ja uurastusten loppu häämöttää ja viimeinen rutistus joulun valmisteluihin alkaa tuota pikaa. Arkipäivän hektisyys ja loputon tekemisen ja tekemättä jättämisen paine tuntuu niin itsessä kuin läheisissäkin. Rauhoitu, edes joulunaikaan, sytytä kynttilä, vietä aikaa kiireettömyyden ilmapiirissä. Tasapainoinen elämänrytmi ja positiivinen asenne edistävät meidän kaikkien hyvinvointia. Joulunaika on oiva hetki ladata akkuja uuteen vuoteen, suorittamisen sijaan voimme antaa aikaa itsellemme ja antaa arvoa kaikille niille vuoden aikana tehdyille töille, joita olemme aikaansaaneet. Kiitä itseäsi ahkeruudesta ja anna itsellesi kiitosta. Alkava vuosi tarvitsee uudet voimavarat jaksamiseen. Suomen Meniere-liiton toiminnan kannalta alkava vuosi näyttää valoisalta. Alun vaikeista ajoista olemme edistyneet suurin harppauksin. Minne jäsenmaksuvarat? Monasti kuulen kysyttävän, mihinkä liiton jäsen-maksuvarat käytetään. Suomen Meniere-liiton jäsenyhdistyksille antamia ilmaispalveluita ovat mm. jäsenrekisterin ylläpito ja keskitetty jäsenmaksujen perintä, joka säästää yhdistysten voimavaroja. 4 Meniere-posti on liiton kustantama. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Yhden lehden toimitus-, paino- ja postituskustannukset ovat 2500 euroa. Kun lasketaan mukaan liitto -ym. kokouskulut, ovat jäsenmaksuista saatavat tuotot kuluneet. Kaikki tuki, mikä saadaan muualta, on tervetullutta. Tiesitkö? Jäsenistön keskuudessa on ollut vää-ränlaista tietoa tukihenkilöiden koulutuksen rahoituksesta. Erityisavustus vertaistukitoiminnan kehittämiseen elämänlaadun ja työkyvyn ylläpitäjänä Menieren taudissa on RAY:n myöntämä. Korostaisin, että projektiin käytetään ainoastaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta, ei siis Suomen Meniere-liiton rahoja. Suomen Meniere-liitto saa arvokasta tutkimustietoa Menieren taudista projektin edistyessä. Juhlapäivä. Varsinais-Suomen meniere-yhdistys on toiminut 15 vuotta. Juhla, jossa sain olla mukana, oli hyvin lämminhenkinen. Kiitos yhdistykselle järjestelyistä. Ala-Lemun Kartanon puutarha Kuva: Jukka Niskala Rauhaisaa Joulunaikaa ja Onnekasta Vuotta 2007!

5 Leo Roivainen Suomen Meniere-liiton hallituksen jäsen Kuulemisen ongelmissa riittää tehtävää eniere-posti Ulkopuoliseksi jäämisen tunnetta ei voi sanoin kuvailla, se syö miestä. Tuntuu ikävältä jäädä ulkopuoliseksi vain sen vuoksi, ettei kuule. Miten itsestään selvä maailma voi näin muuttua näin surkeaksi? Kärryiltä putoamisesta tulee päivittäistä. Olen joutunut useisiin paikkoihin, joissa kuuleminen on joko täysin mahdotonta tai vaatinut erittäin suuria ponnisteluita, mm kirkoissa, auditorioissa, valtuustosalissa, yhdistysten tilaisuuksissa, monissa kokouksissa ja tapaamisissa. Näin ei elämä voi jatkua, joko minun on lopetettava niissä käyminen tai sitten kuulemisen eteen on tehtävä jotain. On aivan turha istua omissa ajatuksissaan, kun toiset kykenevät osallistumaan keskusteluun. Lisäksi kuulo-ongelmaisesta tehdään joskus täysi tollo. Ymmärrettävää on, etteivät kuulevat henkilöt välttämättä tiedä ongelmista, kun eivät sitä itse koe. Heille kuuleminen on itsestäänselvyys. Meidän huonokuuloisten velvollisuutena on saada asioista päättävät ymmärtämään ja toimimaan näiden esteiden poistamiseksi. Palautetta tulisi antaa kaiken aikaa, varmistaa palautteen perille meno, sekä myös pitää huoli, että ongelmien poistamiseksi tehdään myös jotain. Kuulemiseen liittyvät ongelmat ovat tätä menoa tulevaisuudessa, jos ei merkittävin, niin ainakin hyvin merkittävä sosiaalista elämää ja kanssakäymistä rajoittava uhka. Organisoidulla ja kuulo-ongelmiin keskittyvien ja niitä koskettavien tahojen yhteistyöllä saataisiin varmasti parempia tuloksia. Poimintoja lakiteksteistä, joiden perusteella kuulo-ongelmaisten tarpeet on otettava huomioon. Näitä pykäliä kannattaa tuoda esiin kun huomaa kuulemiseen liittyviä epäkohtia. Kannattaa olla yhteydessä päättäjiin, vammaisneuvostoihin, sosiaaliasiamiehiin, tasa-arvovaltuutettuihin, lehdistöön ym. Tässä tehdään maailmaa paremmaksi myös seuraaville sukupolville, huonokuuloisia syntyy kaiken aikaa ja yhä enemmän. Kuuleminen, tiedonsaanti ja osallistuminen on perusoikeutemme. Siitä ei pidä tinkiä. Perustuslaki: "Perusoikeudet: (6 ) Yhdenvertaisuus: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Yhdenvertaisuuslaki: (4 ) "Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta: Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yh- denvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista." Yhdenvertaisuuslaki: (6 ) "Syrjinnän kielto: Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella." Vammaispalvelulaki: (6 ) "Elinolojen kehittäminen: Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista." (7 ) "Palvelujen kehittäminen: Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään kunnan tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat." Kysy teatterista! Soundatan testaama induktiosilmukan toimivuus kuulolaitteen kanssa Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä, testitulokset: kuuluvuus on parhain permannolla (paitsi rivit 2,5,6 ja 7 sekä aivan seinän vieret ja käytävien laidat, aitioissa kuuluvuus voi myös heikentyä) ja ensiparven keskellä. Heli Mikantie Uudenmaan Meniere-yhdistyksestä lähetti tämän selvityksen. Onko vastaavia selvityksiä tehty muista teattereista? Lähetä tietoa julkaistavaksi! 5

6 Jäsentiedot ajan tasalle Vuodenvaihde lähestyy kovaa kyytiä ja siksi sekä liitossa että yhdistyksissä on hyvä havahtua tarkistamaan, onko jäsenrekisterimme ajan tasalla. Ylläpitämällä oikeita jäsentietoja varmistamme, että kaikki asiakkaamme, jäsenemme, saavat Meniere-postin ja muun tiedotemateriaalin. Oikeita tietoja tarvitaan myös jäsenmaksujen perintää varten, mikä edelleen turvaa yhdistysten ja liiton taloudenpidon. Siksi vetoan yhdistysten jäsenrekisterin hoitajiin. Varmistakaa jäsentietojenne oikeellisuus eritoten osoitemuutokset! Huomatkaa päivittää myös poistuneiden ja uusien jäsenten tiedot. Tarkistakaa vastuuhenkilötiedot jäsenrekisteristä ne viedään myös Meniere-postiin! Vuosikokoukset yleensä tekevät muutoksia, joita aina ei muisteta päivittää sen tietoihin. Vastuu jäsentietojen ylläpidosta on yhdistyksillä, koska ne sääntöjensä mukaan hyväksyvät uudet jäsenensä. Ellei se jostain syystä ole mahdollista, muutokset voi teettää pientä maksua vastaan Raikal Rekisteripalvelulla. Muutospyyntöjä ei siis pidä esittää Menierepostin toimittajalle eikä allekirjoittaneelle. Jäsenrekisteripalveluja kuten em. päivityksiä ja listauksia yhdistyksen jäsenistä voi tilata osoitteesta: Raikal Rekisteripalvelu Rainer Kallio Lehtikatu 1 B 5, Tampere , 6 Kuten edellä jo todettiin, sekä Meniere-postin jakelu että jäsenmaksujen perintä tehdään yhdestä ja samasta lähteestä eli jäsenrekisteristä saatujen yhteystietojen perusteella. Sen lisäksi rekisteriä hyödynnetään menossa olevassa, Tampereen Yliopiston järjestämässä vertaistukitutkimuksessa, johon Meniere-liittokin osallistuu. Kuluvan vuoden aikana liitto otti hoitaakseen jäsenmaksujen perinnän. Kokemukset ovat myönteisiä: menettely on vähentänyt yhdistysten rutiinitöitä ja selkeyttänyt taloudenpitoa. Ilman hyvää yhteistoimintaa tähän ei olisi päästy siitä kiitokset yhdistyksille ja Raikal Rekisteripalvelulle. Yhdistyksiltä uusi perintämenettely on vaatinut sopeutumista yhdenmukaiseen käytäntöön. Ehkä tämän takia ja prosessin monivaiheisuudesta johtuen kaikille ei ole selvää perintäprosessin kulku. Kerrataan siksi, mitä siihen sisältyy: 1. Kukin yhdistys lähettää liiton puheenjohtajalle tiedon jäsenmaksunsa suuruudesta mennessä seuraavan vuoden perintää varten. 2. Liitto tilaa jäsenmaksuperinnän Raikal Rekisteripalvelulta. 3. Raikal suorittaa maksukauden 1. perinnän yhdistyksittäin tammi-helmikuussa (maksuaika on 14 päivää ja eräpäivät ovat ) 4. Raikal antaa liiton rahastonhoitajalle maksutiedot yhdistyksittäin 15.3 mennessä ja liiton rahastonhoitaja tilittää yhdistyksille mennessä. 5. Raikal suorittaa maksukauden 2. perinnän kesäkuun aikana. Tämä sisältää maksumuistutukset ja laskut kevään aikana liittyneille uusille jäsenille. Lisäksi Raikal antaa liiton rahastonhoitajalle maksutiedot yhdistyksittäin mennessä ja liiton rahastonhoitaja tilittää yhdistyksille mennessä. 6. Raikal suorittaa maksukauden 3. perinnän elokuussa mennessä. Tämä sisältää maksumuistutukset ja laskut kesän aikana liittyneille uusille jäsenille. Lisäksi Raikal antaa liiton rahastonhoitajalle maksutiedot yhdistyksittäin mennessä ja liiton rahastonhoitaja tilittää yhdistyksille mennessä. Huom! jälkeen tulleilta uusilta jäseniltä ei loppuvuonna peritä maksua. 7. Raikal antaa liiton rahastonhoitajalle maksutiedot yhdistyksittäin myös ja rahastonhoitaja tilittää yhdistyksille vuoden loppuun mennessä.

7 Jäsentiedot ajan tasalle, lisätietoja Perinnän Raikal hoitaa lähettämällä jäsenille kirjeitse laskut. Prosessiin sisältyy myös maksuvalvonta, joka perustuu sekä jäsenrekisterin että pankin antamien viitetietojen hyödyntämiseen. Raikal lähettää liitolle kuukausittain maksuraportin. Yhdistykset voivat valvoa saataviaan jäsenrekisteristä saatavien tietojen avulla. Maksamattomalle jäsenelle ei lähetetä Meniere-postin numeroita 3 ja 4 (numerot 1 ja 2 lähetetään, koska maksumuistutukset lähetetään vasta niiden ilmestymisen jälkeen). Maksamattomille lähetetään jäsenmaksulaskut normaalisti seuraavana vuonna. Ellei maksuja silloinkaan kuulu, ko. henkilöt erotetaan. Meniere-postin lähettäminen rästimaksujen suorittaneille on työlästä, eikä siitä toistaiseksi ole liiton päätöstä. Pitkään maksunsa laiminlyönyt voi jäädä il- man jotakin Meniere-postia, joka hänelle kuuluisi. Meniere-liiton hallituksen puolesta Urho Roivanen Osoitteenmuutokset omaan yhdistykseen Koska Meniere-posti kuuluu Meniere-liiton jäsenetuihin, on lähes jokainen lehden saaja jonkin Meniere-yhdistyksen jäsen. Lehden postitusosoitteet saadaan yhdistysten ylläpitämästä jäsenrekisteristä. Tiedot osoitteenmuutoksista kannattaa lähettää suoraan omaan yhdistykseen, jolloin tieto menee nopeimmin (ja varmimmin, toim.huom.) perille. Oman yhdistyksen yhteystiedot näkyvät varmaan jäsenkirjeissä, ja jokaisen yhdistyksen puheenjohtajan yhteystiedot ovat tämän lehden sivulla 2. Raikal Rekisteripalvelu Jäsenrekisteri Tulostus- ja postituspalvelu - Jäsenrekisteri netissä - Jäsenmaksulaskut - Jäsenrekisterin ylläpito - Jäsenkirjeet / tiedotteet - Jäsenmaksujen keruu, viitetietojen päivitys - Asiakaskirjeet / tiedotteet - Postin vastauspalvelu - Jäsenlehdet - Postin osoitepalvelu - Asiakaslehdet Kotisivut Internetiin Postilaatikkoon - Sivukoti.com jälleenmyyjä - Nimi- ja osoitekilvet Raikal Rekisteripalvelu puh Y-tunnus gsm Rainer Kallio Lehtikatu 1 B 5 skype raikal TAMPERE 7

8 Kirsi Varpa Tutkija, tietojenkäsittelijä lääketieteen laitoksella Tampereen yliopisto Suurimmiksi haittatekijöiksi koetut oireet Menieren taudissa Vertaistukikyselyssä pyydetään asettamaan esiintyvät oireet järjestykseen sen mukaan, mikä ongelmista on suurin. Suurin ongelma saa siis arvon 1, toiseksi suurin arvon 2 ja niin edelleen. Jollei oiretta esiinny lainkaan, asetetaan sille arvoksi 0. Tarkasteltavina oireina ovat: 1. huimaus ja tasapainovaikeudet, 2. liikkumisvaikeudet, 3. kuulovaikeudet, 4. korvien soiminen tai äänet korvissa tai päässä, 5. paineen tunne korvassa tai korvissa ja 6. ääniyliherkkyys (koville äänille) tai kipua korvissa 7. muut oireet Muilla oireilla tarkoitetaan muun muassa pahoinvointia, nivel- ja hartiakipuja, näköaistin häiriöitä, unihäiriöitä, puhevaikeuksia, päänsärkyä ja väsymystä. Muut mahdollisesti esiintyvät oireet jokainen vastaaja saa määritellä itse. Taulukossa 1. kuvataan Menieren taudin oireiden ongelmajärjestys. Se siis osoittaa, kuinka monta prosenttia vastaajista pitää kutakin oiretta kuinka monentena ongelmanaan. Tavallaan se kuvaa sitä, kuinka vastanneet kokevat kunkin oireen haittaavan elämäänsä. Taulukkoa voi tarkastella joko taudeittain tai ongelmajärjestyksessä, kuten tässä tehdään. Kuvassa esitetään oireiden ongelmajärjestys vaakapalkein. Useita oireita Vastaajista suurimmalla osalla (92,7 %) esiintyy vähintään kaksi ongelmallista oiretta. Vain kaksi vastaajaa koki kaikki yllä luetellut oireet ongelmattomiksi eli heillä ei esiinny näin ollen ensimmäistäkään ongelmaa vastaushetkellä. Jopa 40,3 %:lla vastaajista esiintyy kuutta ongelmaoiretta ja 11 %:lla vieläpä seitsemää tai useampaa oiretta. Muiden oireiden kohdalla on mahdollista luetella useampikin kuin yksi oire lisää, minkä vuoksi oireita voi siis esiintyä enemmän kuin seitsemän. Kuulovaikeudet suurin ongelma Vertaistukikyselyn vastausten perusteella suurimmaksi ongelmaksi Menieren taudissa koetaan kuulovaikeudet. Jopa reilu kaksi viidesosaa (41,3 %) vastaajista asettaa tämän suurimmaksi Menieren taudin mukanaan tuomaksi ongelmaksi tällä hetkellä. Suurin osa heistä pitää oireen haittavaikutusta elämäänsä kuitenkin vain heikkona (45,9 %) tai kohtalaisena (36,5 %) eli he turvautuvat keskusteluissa normaalia kovempaan ääneen. Vain yksi kokee kuulovaikeuksien haittaavan elämäänsä erittäin voimakkaasti. Lähes neljäsosa oirejärjestyskysymykseen vastanneista (23,5 %) pitää eniten elämäänsä haittaavana tekijänä huimausta ja tasapainovaikeuksia. Tällöinkin huimauksen elä- Taulukko 1. Menieren taudin oireiden ongelmajärjestys (%) 8

9 Lähes joka seitsemäs vastaaja (14,0 %) kokee kolmanneksi elämäänsä haittaavimmaksi oireeksi huimaukmää haittaavuus koetaan enimmäkseen heikoksi (38,1 %). Kuitenkin joka kolmannen elämää huimaus ja tasapainovaikeudet haittaavat voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti, joka tarkoittaa sitä, että huimauksen vuoksi on levättävä ja tällöinkin on vaikeuksia suorittaa päivittäisiä toimintoja. Lopuilla vaikutus on kohtalaista eli huimauksen tai tasapainovaikeuksien vuoksi on keskeytettävä töiden teko. Lähes viidesosa kokee suurimmaksi ongelmakseen (19,6 %) korvien soimisen tai äänet korvissa tai päässä. Heistä 45,7 % kokee haitan kohtalaisena ja 31,4 % heikkona, jolloin korvien soiminen ei tässä tapauksessa vaikuta paljoakaan normaaliin elämään. Unihäiriöistä kärsii 8,6 % tinnitusta suurimpana ongelmana pitävistä henkilöistä ja 8,6 % joutuu myös keskeyttämään toimintansa korvien soimisen tai äänien vuoksi. Korvien soiminen Toiseksi suurimpana ongelmana koetaan korvien soiminen tai äänet korvissa tai päässä. Reilu kolmannes (34,8 %) oirejärjestyskysymykseen vastanneista pitää tätä toiseksi pahimpana haittatekijänä elämässään. Heistä lähes joka toinen (53,2 %) kokee sen haittaavan elämäänsä kohtalaisesti ja joka kolmas (30,6 %) heikosti. Runsas viidennes (21,3 %) pitää kuulovaikeuksia toiseksi pahimpana oireenaan, mutta he kaikki pitävät kuulovaikeuksien haittavaikutusta elämäänsä melko vähäisenä: 55,3 % kokee haitan heikkona ja 39,5 % kohtalaisena. Muilla se ei vaikuta elämään lainkaan. Joka kymmenennellä vastaajalla (10,7 %) huimaus tai tasapainovaikeudet hankaloittavat toiseksi eniten elämää. Puolella heistä haittavaikutus on kohtalaista tai voimakasta ja lähes joka kolmas kokee haitan vain heikkona. Ääniyliherkkyys Kolmanneksi haittaavimpana tekijänä pidetään ääniyliherkkyyttä. Lähes joka viides vastaaja (18,5 %) arvioi ääniyliherkkyyden kolmanneksi pahimmaksi oireekseen. Heistä suurin osa kokee ääniyliherkkyyden haitan heikkona (39,4 %) tai kohtalaisena (42,4 %) ja loput voimakkaana tai erittäin voimakkaana. Paineen tunteen kokee kolmanneksi pahimmaksi oireekseen reilu kuudesosa vastaajista (17,4 %). Sen elämää haittaavuus on myös enimmäkseen heikkoa (38,7 %) tai kohtalaista (45,2 %). eniere-posti sen ja tasapainovaikeudet tai korvien soimisen. Huimaus ja tasapainovaikeudet vaikuttavat elämään haittaavasti heikosti 72,0 %:lla ja voimakkaasti 16 %:lla. Korvien soiminen tai äänet päässä haittaavat yli puolen (56,0 %) elämää kohtalaisesti ja kolmanneksella heikosti. Vastauksia otetaan edelleen mielellään vastaan Näin lopuksi haluan MeniTuki-projektin osanottajien puolesta kiittää kaikkia vertaistuki- ja hoitomyönteisyyskyselyihin vastanneita henkilöitä hyvästä vastaamisaktiivisuudesta. Vertaistukeen olemme tähän mennessä saaneet 182 vastausta ja hoitomyönteisyyteen 198. Vertaistukikyselyyn vastanneilta 24 henkilöltä kaipaisimme kuitenkin vielä hoitomyönteisyyskyselyä ja 34 hoitomyönteisyyteen vastanneelta puolestaan kaivattaisiin vertaistukikyselyä. Vastauksia otetaan siis edelleen mielellään vastaan, myös alkuvuodesta. Ensi vuoden aikana tulemmekin muistamaan myös teitä muita liiton jäseniä vertaistukikyselyllä. Sitä ennen koko MeniTuki-projektiryhmä toivottaa kaikille Meniere-liiton jäsenille oikein hyvää ja rauhallista joulua sekä antoisaa uutta vuotta 2007! 1. ongelma 23,5 4,5 41,3 19,6 5,6 ei ongelmaa 1,1 1,7 2,8 huimaus tai tasapainovaikeudet 2. ongelma 7,3 10,7 7,9 21,3 34,8 9,0 7,9 1,1 liikkumisvaikeudet 3. ongelma 15,7 14,0 9,0 9,0 14,0 17,4 18,5 kuulovaikeudet 4. ongelma 28,7 13,5 7,3 6,7 11,2 11,8 16,9 2,2 3,9 korvien soiminen tai äänet korvissa tai päässä paineen tunne korvassa tai korvissa ääniyliherkkyys (koville äänille) tai kipua korvissa 5. ongelma 43,6 8,9 7,3 6,1 3,9 15,1 12,8 2,2 muut oireet 6. ongelma 59,7 3,9 13,8 9,9 8,3 1,1 1,7 1,7 9

10 Ilmari Pyykkö, prof. Tampereen yliopistollinen sairaala Erna Kentala, dos, Helsingin yliopistollinen sairaala Menieren tauti ja paineenalennusleikkaus Paineenalennusleikkaus on aikaisemmin ollut sangen tavallinen toimenpide Menieren taudin hoidossa. Leikkauksen lähtökohtana on ajatus, että sisäkorvanesteen kierto on häiriytynyt Menieren taudissa. Avaamalla kirurgisesti säkkimäistä nestekanavan uloketta saccus endolymfatikusta, Menieren taudin oireita voidaan lieventää. Tulokset osoittavat, että leikkaus tuottaa hyötyä n. 70 % potilaista vuoden sisällä leikkauksesta. Kohtaukset joko lievenevät tai loppuvat. Kuulon heikkenemisessä ei ollut muutoksia ja kuulon huononeminen jatkui leikatuilla edelleen n. 2 db vuodessa. Pitkäaikaistuloksissa ei kuitenkaan ole havaittu eroa. Silverstein tutki 7 vuotta leikkauksen jälkeen potilaat, joille paineenalaennusleikkaus oli suoritettu ja vertasi heitä samaan aikaan konservatiivisesti hoidettuihin Meniere-potilaisiin. Silverstein ei havainnut eroa huimauksessa, kuulossa eikä korvan soinnissa leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden välillä. 10 Tanskalaiset professorit Thomsen ja Bretlau suorittivat leikkauksen kaksoissokkomenetelmällä joukolle Menieren tautia sairastavia potilaita. Hoidettavat oli jaettu arpomalla kahteen joukkoon. Toiselle tehtiin lumehoito ja toiselle varsinainen leikkaus. Hoitotuloksia arvioineet lääkärit eivät tienneet oliko kyse lumeleikkauksesta vai paineenalennusleikkauksesta. Tuloksia seurattiin 10 vuotta. Tutkijat eivät havainneet eroja oireissa lumeleikattujen ja paineenalennusleikattujen välillä luvulla Thomsen uusi tutkimuksen ja vertasi ilmastointiputken ja paineenalennusleikkauksen välisiä eroja. Myöskään näissä hoitomuodoissa ei havaittu eroja. Mainittakoon, että mekanismia, jolla paineenalaennusleikkaus vaikuttaa huimaukseen ei vieläkään tunneta yksityiskohtaisesti. Paineenalennusleikkauksen suosio onkin voimakkaasti vähentynyt ja sen hyödystä keskustellaan jatkuvasti. Oma tutkimus Selvitimme Menieren tautia sairastavilta henkilöitä leikkauksen vaikutusta nykyisiin Menieren taudin oireisiin. Kyselyyn vastasi 181 Suomen Meniere-liiton jäsentä. Näistä 157:lle ei ollut tehty mitään leikkausta, 17:lle oli tehty paineenalennusleikkaus, kahdelta oli katkaistu kuulohermo ja kahdelle oli suoritettu muu korvaleikkaus. Leikkaamattomat olivat sairastaneet Menieren taudin oireita keskimäärin 4,2 vuotta ja leikatut 4,5 vuotta. Leikkaamattomat olivat jonkin verran vanhempia (keski-ikä 49 vuotta) kuin leikatut (keski-ikä 42 vuotta). Samoin leikattujen oireet olivat alkaneet nuorempana (37 v.) kuin ei leikattujen (45 v.). Tuottaako leikkaus parempaa elämän laatua? Menieren taudin eri tekijät, huimaus, tinnitus, kuulonalennus, paineen tunne ja liikehäiriöt, heikentävät elämän laatua. Elämän laadun tutkiminen ei kuitenkaan ole selväviivaista, sillä elämän laatu koostuu useasta eri tekijästä, joiden keskinäinen vertailu on vaikeaa. Yhdellä henkilöllä jokin osaoire on vaikeampi kuin toisella. Miten verrata sairauden vaikeusastetta kahden henkilön kohdalla, jos esimerkiksi toisella on käsivarsi murtunut ja toinen sairastaa syöpää. Henkilöiden sairaudenkuva on erilainen ja jokainen sairaus aiheuttaa erityiset elämää rajoittavat tekijät. Siksi tarvitsemme käyttöön yhteiset mittarit. Mittareiden laatimisessa lähtökohtana olivat toiminnalliset rajoitukset ja mittareiden tuli myös sisältää psyykkistä hyvinvointia kuvaavia asioita. Tämän vuoksi myös psyko-sosiaaliset ulottuvuudet sisällytettiin mittareihin. Laajimmillaan käytössä olevat mittarit koostuvat 36 kysymyksestä (Amerikkalainen SF 36) ja suppeimmillaan 5 kysymyksestä (Eurooppalainen QuOl-5D). Käytimme selvityksessä Eurooppalaista mittaria, jossa on 5 kysymystä ja kukin kysymys koostuu kolmesta suorituksen/tekijän vaikeutta kuvaavasta tasosta. Kysymysten pääkohdat olivat: 1. liikkuminen 2. omatoimisuus 3. yleiset toiminnat 4. mieliala 5. kivut ja säryt Lisäksi elämän laatua pyydettiin kuvaamaan jana-asteikolla Tulokset laskettiin matemaattisilla kaavoilla, joissa kunkin osatekijän painoarvo on otettu huomioon suorittamalla laajoja väestötutkimuksissa. Arvo 1 kuvaa parasta mahdollista elämänlaatua ja arvo 0 kuvaa tilannetta, jolloin henkilö on käytännössä kuollut. Arvoista voidaan laskea mm. hoidon hinta, jos hoito tuottaa paremman tuloksen kuin hoitamaton sairaus. Lisäksi voidaan tarkastella kuinka monta uutta täysipainoista elämänlaatu-vuotta henkilö saavuttaa hoidolla (TTO-vuotta). Elämänlaatu oli sama leikatuilla (0.755) ja leikkaamattomilla (0,756) potilailla. Tarkasteltaessa kuinka

11 monta täysipainoista elinvuotta leikkaus tarjosi, ero oli negatiivinen. Leikkaamattomilla oli jonkin verran enemmän täysipainoisia päiviä elämässään. Tämän perusteella voidaan vetää johtopäätös, että elämänlaatumittarilla mitattuna leikkaus ei tuo parannusta elämänlaatuun. Mielenkiintoista oli tarkastella vastaajien omaa arviota elämän laadusta ns. kuumemittarin avulla. Siinä leikatut saivat arvot 78,9 % ja leikkaamattomat 71,9 %. Leikatut kokivat elämän laatunsa olevan 8 % parempi kuin leikkaamattomien. Tämä tulos on tilastollisesti lähes merkitsevä ja vaatii selvitystä laajemmalla tutkittavien joukolla. Sen jälkeen kun olemme keränneet tiedot kaikilta Suomen Meniere-liiton jäseniltä, tämäkin asia selvinnee. Koherenssin merkitys Selvitimme myös eroja Menieren tautiin liittyvässä koherenssissa leikattujen ja leikkaamattomien välillä. Ajatuksena oli se, että suuremman koherenssin omaavat henkilöt hakeutuvat parempaan hoitoon ja pyrkivät ottamaan enemmän ja syvällisimmän tietoa Menieren taudista. Koherenssilla tarkoitetaan henkilön asennetta ja suhtautumista sairauteen, sen hoitoon ja hoidon toteuttamiseen. Koherenssi kuvastaa elämän asennetta. Käsitteen loi Antonovski 1987 tutkiessaan miksi osa juutalaisista selvisi hengissä keskitysleiriltä ja osa ei. Edellisessä Meniere-postin numerossa kuvasimme yksityiskohtaisemmin käsitettä koherenssi. Käytimme kyselyssä suppeampaa 13 kysymyksen listaa. Leikattujen koherenssi oli 71,9 ja leikkaamattomien Menierikkojen 67,6. Ero oli ryhmien välillä pieni, eikä se ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset eivät tue ajatusta, että suuremman koherenssin omaavat henkilöt olisivat hakeutuneet leikkaushoitoon useammin kuin matalan koherenssin omaavat, pelokkaasti tautiinsa suhtautuvat Meniere-potilaat. Ilmeisesti oireiden vaikeusaste ja hoidon saatavuus ratkaisi sen kuka leikattiin ja kuka ei. Emme siis havainneet eroja elämänlaadussa ja koherenssissa leikattujen ja leikkaamattomien välillä. Selvitimme sen vuoksi muut oireet kuten kohtausten vaikeusasteen, esiintymistiheyden, kuulon alennuksen asteen ja tinnituksen vaikeusasteen. Missään näissä ei esiintynyt eroa leikattujen ja leikkaamattomien välillä. Onko sakkus-leikkaus tarpeeton? Emme kyenneet tässä tutkimuksessa osoittamaan paineenalennusleikkauksen olevan pitkällä tähtäimellä tehokas hoitomuoto. Tähän tutkimukseen voi kuitenkin sisältyä eniere-posti useita virhelähteitä. Ensinnäkin emme voi tietää oliko leikattujen potilaiden sairaus alunperin vaikeaoireisempi kuin leikkaamattomien. Toisaalta leikattuja oli vain 17 henkilöä ja heidän määränsä oli vähäinen leikkaamattomiin nähden, joita oli 158 henkilöä. Samankaltaisia havaintoja on esitetty aikaisemminkin paineen alanennusleikkausten pitkäaikaisseurannassa. Kuten alussa mainitsimme amerikkalainen huimauskirurgian uranuurtaja Herbert Silverstein kuvasi jo 1990-luvulla, että leikattujen ja leikkaamattomien potilaiden oireiden ja sairaudenkuvan välillä ei ole eroja 7 vuoden kuluttua leikkauksesta. Löydökset vahvistavat epäilyjä paineenalennusleikkauksen hyödyllisyydestä. Lisäselvitykset tarpeen Toisaalta leikkauksesta voi olla hyvinkin välitöntä ja merkittävää hyötyä, jota tässäkään tutkimuksessa ei ole selvitetty. Leikkaushoidon hyöty vaatiikin lisäselvityksiä, ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä ja suosituksia leikkauksen hyödyllisyydestä voidaan antaa. Jatkossa pyrimme selvittämään Menieren taudin tilaa koko liiton jäsenistöllä. Saatuamme tähän kysymykseen tärkeää lisätietoa palaamme asiaan, toivottavasti jo vuoden kuluttua. Huom: termit saccus-endolymfatikusleikkkaus, saccus-leikkaus ja paineenalennusleikkaus tarkoittavat samaa asiaa. Kuva sisäkorvan poikkileikkauksesta. Vasemmalla normaali nesteaitioiden suhde, oikealla kalvoston pullistuma, joka viittaa hydropsiin. Lyhenteet SV= scala vestibuli (eteiskäytävä), SM= scala media (keskeiskäytävä) ja ST= Scala tympani (korvakäytävä). Nestekeräymä muodostuu SM alueelle, jossa kuuloa aistivat karvasolut sijaitsevat niin sanotussa Cortin elimessä. SM johtaa kapeana käytävänä aivokalvojen ja luun väliseen tilaan, jossa saccus endolymfatikus sijaitsee. Paineenalennusleikkauksessa vaurioitetaan saccusta (tehdään reikä) ja ajatuksena on että neste pääsee poistumaan paremmin SM:stä. Kudostutkimukset osoittavat että tehty reikä menee umpeen jo joissakin tunneissa. Leikkauksen vaikutusmekanismi on sen vuoksi tuntematon. 11

12 Internet-pohjaisen vertaistukiohjelman valmistelua varten suoritetuista videohaastatteluista julkaistiin osia lehtemme viime numerossa. Videoilla haastateltavat kertovat Menieren taudin mukanaan tuomien ongelmien kohtaamisesta, omista henkilökohtaisista ratkaisuistaan ja omasta selviytymisestään. Kohtauksia en minä niitä pelkää, kertoo näyttelijä Seela Sella Minä olen Seela Sella, näyttelijä. Näyttelen Suomen Kansallisteatterissa edelleen ja monissa muissa teattereissa, Teatteri Jurkassa, kiertueella ja pitkin Suomea, ympäri Suomea koko ajan.teen tätä työtä joka päivä edelleen. Minulla on ollut Menieren tauti vuodesta Tosin silloin ei sitä ihan vielä diagnosoitu, mutta vuoteen 1974 kun mennään taaksepäin, niin minulla on ollut niitä kohtauksia siitä asti. Ja edelleen olen tässä ja edelleen teen työtä enkä anna sen häiritä. Stressi on yksi, joka laukaisee, minulla on jatkuva stressi, tämä työhän on jatkuvaa stressiä. Mutta olen oppinut ottamaan sen niin, että jos elämä on tällaista, niin ei se ole koko maailma. Kerrotaan mieluummin yleisölle, että kyseessä on sairauskohtaus, ja mikä sairaus, ettei yleisö ajattele, että no nyt se kuolee tänne tai jotakin hirveän dramaattista. Vaikka näyttäähän Menieren kohtaus dramaattiselta. Yleisölle voi kertoa, että kyseessä on Menierekohtaus, joka menee ohi; sitten seuraavana päivänä toiminta taas jatkuu. Minä olen sen iskostuttanut takaraivooni, että en pelkää sitä. Voiko kohtausta ennakoida ja lääkitä? Minulle tulee ennakoiva varoitus, 12 korvassani alkaa soida korkea vinkuva, pistävä ääni. Se on varoitus, että aha, nyt kohtaus uhkaa. Ei auta muuta kuin rentoutua, ihan rauhassa rentoutua. Lisäksi noudatan tätä iänikuista ruokavaliota; suolaistahan minä en syö. Kahvia en juo, teetä hyvin harvoin, punaviiniä vähän ja kohtuullisesti, suklaata valitettavasti ei, sen tietää itsestään. Tärkeintä on, että kertoo ystäville tästä Menieren taudista. Silloin ystävät eivät pelästy eikä asiasta nouse kauheaa juttua, ja pystyy itsekin rentoutumaan. Rentoutumisen avulla voin kerätä ajatukset päässäni; kohtaus menee ohi, kun vain rauhoitun, ja näin minä rauhoitun. En muista kuka minulle opetti tämän keinon, että kun alkaa pyöriä, keskitän yhteen kohtaan katseeni, enkä anna sen heilua missään. Keskityn rentouttamaan itseni, ja kohtaus voi mennä ohi. Mutta jos liian myöhään huomaa oireiden alun, niin silloin ei itse voi estää kohtausta. Täytyy vaan todeta ystäville, että nyt varokaa, varokaa. Kuva: kuvatapio Onko se vaikuttanut ammatillisesti kovin haittaavasti, onko siitä ollut jotain esteitä? Totta kai, ensin alussa se oli sokki, vaikea sokki. Heräsi pelko, entä jos kohtauksia tulee yhtä mittaa. Pelostani pääsin eroon, kun tajusin, että minun täytyy valita: joko elää kohtausten kanssa tai jättää työ; ja minä en missään tapauksessa halua jättää työtäni, koska siitä on tullut minulle elämäntapa. Se on minun elämäni! Joten hyväksyin ja otin riskin elää kohtausten varjossa. Kun ratkaisun hyväksyy ja ottaa riskin, niin stressikin menee pois ja taudin kanssa voi elää. Se, että Menieren taudista puhuu, on olennainen tekijä, joka poistaa omaa pelkoa. Tiedän, että monet pelkäävät sitä, koska Suomessahan on tämä ajatusmaailma, että jos joku heiluu ja pyörii ja kaatuu, hän on ilman muuta juovuksissa. Joku ajattelee, että ei voi mennä mihinkään, kun kaikki luulee, että olen juovuksissa..

13 Oliko sinulla tällainen pelko itselläsi aikanaan? Ei, ei, ei koskaan, ei koskaan. Miten sinä estit leimautumisen humalaiseksi; nainen keskellä päivää humalassa, sehän on yhteiskunnan kannalta pahana pidetty asia? Olen ajatellut, että kun kohtaus tulee, se ei ole minulla lainkaan lievä. Olo on niin kurja, että jokainen näkee, että siinä on nyt tosi kysymyksessä ja se ei ole vain sellaista pientä humalatilaa. Kohtauksessa saatan pitää seinästä kiinni ja pyytää lähellä olevia soittamaan eri sidoshenkilöille. Rohkeutta, rohkeutta, rohkeutta kertoa ympärillä oleville, että soittakaa pyydettyihin paikkoihin, kotinumeroon tai työhön, ja kertokaa, että kyseessä on tällainen tilanne. Koska silloin jos kohtaus tulee kadulla tai ulkona, niin silloin itse ei pysty tekemään paljon mitään, täytyy turvautua toiseen ihmiseen, joka auttaa. On valitettavaa, että meillä ei ole ranneketta, kuten on diabetes-potilailla, joissa olisi tietoa sairaudesta ja siitä, että Menieren tauti ei ole hengenvaarallinen, tässä ei tarvita kuin lepoa ja nestettä; viekää minut jonnekin missä saan olla rauhassa. Kerrotko sinä auttajalle, että sinulla on Menieren tauti? Kerron, kerron ehdottomasti! Sen, minkä siinä pystyy kertomaan. Yritän selittää, että tämä ei ole tarttuvaa, Menieren tauti ei tartu, ja taudissa ei ole mitään vaarallista eikä dramaattista. Mutta minä kyllä ymmärrän, että ujo ihminen ei näin tee. Minua auttaa tietysti se, että olen tottunut olemaan ihmisten edessä aina. En ole samalla tavalla ujo kuin ehkä joku toinen ihminen voi olla. Ymmärrän, että tällöin voi pelätä niin paljon ettei sano mitään. Mutta rohkeutta, ei mitään muuta kuin rohkeutta! Rohkeutta puhua siitä, ennenkaikkea puhua ympärillään oleville, koska silloin he ymmärtävät jos jotakin tapahtuu. Olet siis päässyt eroon ikuisesta kohtauksen pelosta ja tunnet voittaneesi sen? Ihan totaalisesti, ihan totaalisesti! En voi sanoa, että minulla olisi mitään pelkoa itse kohtauksesta. Ainoa mikä inhottaa on se, kun kohtaus on niin tylsä. Tekee kipeää, kun pahoinvointi on niin kamalaa. Ei muu ole niin vaikeaa. Kotonakin perhe on todella tukenani; he ymmärtävät, että minun täytyy saada olla rauhassa ja he tietävät, että nestettä, nestettä, mutta eihän se neste pysy sisällä kuin tuntien päästä. Kohtauksen pelkoa ei minulla todella ole. Mutta kohtauksiin liittyy itsensä munaamisen pelko; se liittyy muihinkin asioihin. Ei tarvitse pelätä, että munaa itsensä, kai meistä nyt jokainen joskus munaa itsensä eikä sille mitään voi. Ei se ole hirveää. Ja se ei ole varsinaista munaamista, se ei johdu minusta enkä minä ole välttämättä sitä aiheuttanut. Onko sinulla mitään viestiä Meniere-liiton jäsenille, joilla on kohtauksen pelko ja esto, mitä niille pitäisi tehdä? Taloudellisesti pitäisi ehdottomasti tehdä se, mitä on puhuttu monta vuotta. Nämä lääkkeet pitäisi saada korvattaviksi; meidän pitäisi kaikkien taistella tämän asian puolesta. Sitten puhuttaisiin mikä Menieren tauti on, koska ihmiset eivät usein tiedä. Puhuttaisiin suoraan asioista enemmän. Jos ihminen saa kohtauksia, niin esimerkiksi työn saanti on vaikeaa. Kyllä työpaikallakin pitäisi uskaltaa sanoa, että anteeksi minulla on Menieren tauti ja että kohtauksia voi tulla yhtäkkiä, tauti ei ole vaarallista eikä tarttuvaa, eikä tarvitse tehdä mitään muuta kuin hoitaa siten, että saan nesteitä, koska nestehukan vaara on suuri. eniere-posti Onko Menieren tauti rajoittanut jotenkin elämääsi? Ei, ei mitään rajoitteita. Ainoa asia on, että minulla on nytkin Stemetiliä mukana. Jos tarvitsen niin otan. Minä aavistan kohtauksen tulon, koska minulla on varoitusääni. Ei se mitään ole rajoittanut, ei työtä eikä matkustamista, ei mitään. Eli se kotiinjääminen ei ole ratkaisu kenellekään? Ei missään tapauksessa! Päinvastoin, jos jää kotiin siitä pelosta, että ei uskalla mennä mihinkään, jos tulee se kohtaus, niin juuri silloinhan se pelko saa sen kohtauksen aikaan, pelko on saanut voiman sinussa. Ei muuta kuin töihin vaan. Turvallisempaa se on kuitenkin kaatua, kun läheisyydessä on ihmisiä tai lääkäri. On parempi kaatua keskellä katua kuin kotona. Mainitsit aikaisemmin, että vaihtoehtona oli joko jäädä eläkkeelle tai jatkaa töissä, kumpi oli parempi ratkaisu? Tämä tekemäni ratkaisu, että edelleen jatkan töissä on kyllä ehdottomasti parempi, ehdottomasti. Jospa ihmiset tietäisivät kuinka monilla esiintyvillä ihmisillä on Menieren tauti, ja miten he ovat pystyneet tekemään hyvin työnsä siitä huolimatta. Ensin tulee pelästyminen, totta kai, niin kuin minullakin tuli, että mitäs nyt tehdään, mutta sitten kun siitä pääsee yli, niin ei mitään. Tietysti on kyse pohjimmiltaan elämänasenteesta. Se on helppo sanoa tässä, mutta se on yksi perusasia, minkä avulla jaksaa nämä kohtaukset, voittaa pelkonsa, tehdä työnsä ja syödä jatkuvasti lääkkeitä koko loppuikänsä. Kun löytää semmoisen elämänasenteen, että *puristaa kätensä nyrkkiin*, se kannattaa. Kannattaa elää ja voittaa pelkonsa. 13

14 Helpottavia vinkkejä iloisesta Joulun odotuksesta stressaantuvalle joululeipurille * Älä käytä hiivaa. Kaikki, missä on hiivaa käyttäytyy arvaamattomasti uunissa. * Älä käytä mustikkaa. Kaikki, mihin sitä sotket on ikuisesti sinistä. (Sappisaippua auttaa! Toim.huom.) * Piparkakkutaikina menee pilalle uunissa. Parhaimmillaan se on jääkaapista syötynä. * Jos kuitenkin päätät paistaa sen, jätä viimeiselle pellilliselle vain yksi pipari. Viimeinen pellillinen palaa aina, mutta näin minimoit vahingon. * Tee aina ensimmäiselle pellille yksi torttu, jossa ei ole täytettä. Kun syöt sen ensimmäisenä et ahneuksissasi polta suutasi hillolla. * Kaupan tortuista saa kotitekoisen näköisiä, kun sotkee niitä hieman luumuhillolla ja polttaa sakarat uunissa. * Minkä ompelija peittää koristeompeleella, leipuri peittää tomusokerilla. Vinkit lähetti Mirjami Lahti, Uudenmaan Meniere-yhdistyksen pj. Marttojen nettisivulta Onko välttämätöntä tehdä suursiivousta juuri jouluksi? Vietetäänkö joulu komerossa jolloin komerotkin on siivottava? Huomaako joku, jos jokin nurkka on jäänyt siivoamatta? Jos huomaa, haittaako se? On mukavaa, jos koti on jouluna siisti. Älä kuitenkaan liioittele joulusiivouksen kanssa. Voit siivota myös kevyesti. Järjestä tavarat omille paikoilleen, vie jätepaperit keräykseen, imuroi, tuuleta, pyyhi pölyt ja pese vessa. Sytytä kynttilät palamaan ja sammuta valot joulu tulee joka tapauksessa. 14 Lapsen kaltaiseksi tulla saa ennenkuin sisälle astutaan - siihen toiseen maailmaan. Heli Mikantie Uudenmaan Meniere-yhdistys Stille Nacht, heilige Nacht Suomen Turku julistaa joulurauhan klo Joulu on taas... se muistuttaa Itävaltalainen pastori Joseph Mohr valmisteli jouluaattona vuonna 1818 saarnaa jouluyön messua varten. Valmistelu keskeytyi, kun pastoria pyydettiin siunaamaan miilunpolttajan perheeseen syntynyttä lasta. Nähdessään vastasyntyneen lapsen pastori Mohr koki todeksi ne sanat, jotka hän hetki sitten oli lukenut jouluevankeliumista Teille on tänä päivänä syntynyt Kristus, Herra. Palattuaan kotiinsa pastori kirjoitti joulurunon Jouluyö, juhlayö. Oberndorfin kyläkappelin urut olivat menneet rikki, joten jouluyön messu oli toimitettava ilman urkuja. Messuun kokoontunut seurakunta yllättyi, kun pastori Joseph Mohr ja urkuri Franz Gruber esittivät kaksiäänisesti, kitaran säestyksellä laulun Jouluyö, juhlayö. Tätä maailman kauneimmaksi sanottua joululaulua on Suomessa laulettu 1880-luvulta lähtien. (Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot)

15 Raamatunhistoriaa kuusenoksilla eniere-posti Vanha legenda kertoo, miten Pohjolassa vietettiin ensimmäistä joulua. Isä Jumala lähetti matkaan neljä enkeliä juhlaa valmistamaan. He lensivät läpi maailmojen ja päätyivät lumisen metsän keskelle. Enkelit ryhtyivät neuvonpitoon. Uskon enkeli sanoi: Haluan löytää joulupuun, jonka oksilla on ristin pyhä merkki. Toivon enkeli jatkoi: Haluan löytää puun, joka on aina vihreä. Rakkauden enkeli puhui vuorollaan: Haluan löytää puun, joka antaa suojan pikkulinnuille. Keskustelun päätti Ilon enkeli, joka lupasi siunata löydetyn puun ilontuojaksi kaikille ihmisille. Neuvonpito päättyi ja enkelit lähtivät joulupuun hakuun. He valitsivat kuusen, jolla on ristin merkki jokaisessa oksassa, joka kohoaa vihreänä keskellä lumista maisemaa ja joka tarjoaa suojan kaikille pikku eläimille. Joulupuu oli löytynyt ja enkelit ryhtyivät koristamaan sitä. Uskon enkeli koristi kuusen kynttilöin. Toivon enkeli kiinnitti kuusen latvaan tähden. Rakkauden enkeli kantoi kuusen juurelle lahjoja. Lopuksi Ilon enkeli siunasi joulukuusen ilahduttamaan ihmissydämiä ja pitämään hiljaista puhetta joulun ihmeestä, lapsesta, josta oli tuleva ristin Herra, elämän Ruhtinas, ilon ja rakkauden Kuningas. Todisteita koristelluista joulukuusista on luvulta Saksasta. Meille kuuset tulivat vasta 1800-luvulla, aluksi varakkaiden porvareiden koteihin. Kansakoulujen kuusijuhlat 1900-luvun alkupuolella olivat useimmille lapsille ja aikuisille tilaisuus, missä he näkivät joulukuusen ensimmäisen kerran. Siitä alkoi kuusen voittokulku. Joulukuusen kaukainen esi-isä on Raamatun paratiisin elämänpuu. Jouluna ajallisuuden ja tuonpuoleisuuden välinen raja murtuu ja joulukuusi tuo joulun Jeesuksen käsin kosketeltavaksi todellisuudeksi koteihimme. Palavat kynttilät antavat joulukuuselle lopullisesti sen kristillisen merkityksen. Sähkökynttilät eivät valitettavasti luo samanlaista tunnelmaa. Kun lapsuuden kodissani kynttilät ensimmäisen kerran jouluaattona sytytettiin, se oli pyhä hetki. Palava kynttilä kuvaa elämää ja kuolemattomuutta ja jouluna se korostaa erityisesti sitä, että Jeesus on maailman valo. Joulukuusen latvaan kiinnitetään yleensä tähti. Tähti on vertauskuva siitä tähdestä, joka ohjasi Itämaan tietäjät vastasyntyneen Jeesus-lapsen luokse. Tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt, mikä ihmetähti se oli. Betlehemin tähti on kuitenkin kiehtonut tutkijoita läpi vuosisatojen. Washingtonissa kerättiin vuonna 1979 kirjallisuusluettelo kaikista kirjoista, joissa on käsitelty Betlehemin tähteä, ja siitä tuli 44 sivua pitkä. Joulutähti on usein kuusisakarainen eli siinä on ristikkäin kaksi tasasivuista kolmiota. Kolmio on Kolmiyhteisen Jumalan vertauskuva ja joulutähti siis muistuttaa meitä Jeesuksen jumaluudesta. Ennen nykyisiä vedellä täytettäviä kuusenjalkoja kuusi iskettiin ristiin lyötyjen lautojen keskelle. Näin joulukuusi kertoo Jeesuksen koko elämäntarinan, syntymästä kuolemaan. Vielä vuosisata sitten kodin uskonnon pystyi päättelemään jouluna: luterilaisilla oli kuusi, katolisilla seimi. Tänä päivänä kodeissa on molemmat. Onpa joulukuusi sellaisissakin perheissä, joiden elämänarvoihin uskonto ei kuulu. He voivat antaa kuuselle eri sisällön ja merkityksen, mutta yhä joulu, elämän symboli, elää suomalaisissa kodeissa. Siunattua joulujuhlaa! Riitta Järvinen Uudenmaan Meniere-yhdistys 15

16 Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys 15 v. Dosentti Eero Aantaa loi juhlapuheessaan mm. katseen menneeseen Suomen Meniere-liiton taipaleella; paljon on tehty jotta tähän on päästy. Hän toivoi voimia ja jaksamista paikallisyhdistysten toimintaan. Meniere-posti julkaisee tässä dosentti Aantaan puheen yhdistystoimintaa koskeneita osia. Yhdistystoiminnan merkitys Meniere-potilaalle Me kaikki täällä tiedämme, että Menieren tauti on useimmilla potilailla hoidettavissa sellaiseksi, ettei se suinkaan tuhoa koko elämää. Tämä sanoma pyritään kertomaan potilaalle jo hänen ensimmäisellä vastaanotttokäynnillään. Silloin sairas kuitenkin on useimmiten niin huolestunut ja pelokas, ettei tämä positiivinen tieto mene perille. Korva suhisee, kuulo on alentunut ja epämiellyttävä huimauksen ja epävarmuuden tunne estävät järkevän ajattelun tai ainakin on hyvin vaikea uskoa todeksi lääkärin vakuutteluja elämän jatkumisesta joskus vielä normaalina tai ainakin lähes normaalina. Potilasyhdistyksen tehtävä Nyt tulee potilasyhdistyksen vuoro. Sen tehtävänä on pyrkiä auttamaan uutta menieerikkoa.sanoma potilaalta potilaalle kulkee kokemukseni mukaan joskus sujuvammin kuin lääkäriltä potilaalle. Itse asiassa pitäisi pyrkiä saamaan heti diagnoosin selvittyä uusi potilas tietoiseksi yhdistyksen olemassaolosta. Yhdistyksen kannattaisi aina silloin tällöin käydä vastaanotoilla katsomassa onko siellä vielä jäljellä informaatiota yhdistyksestä ja yhteyshenkilöstä sekä toimittamaan sairaalan poliklinikalle ja muille vastaanotoille uusia tiedotteita toiminnastaan. Näinhän tietysti tapahtuukin. 16 Ensivaikutelma tärkeä Kun sitten saadaan henkilö tutustumaan yhdistykseen pitäisi pyrkiä ja pystyä luomaan sellainen ensivaikutelma, että hän tulee toisenkin kerran mukaan kokoukseemme. Toisaalta jos me kokouksesta toiseen puhumme vain taudistamme ja kerromme alusta alkaen aina uudelleen ja uudelleen oireista ja hoitomahdollisuuksista, se voi tietysti kiinnostaa uutta tulijaa. Mutta se kyllästyttää niitä, jotka ovat kuulleet asian jo moneen kertaan. Ehkä kannattaisi ottaa uusi jäsen vastaan aivan erikseen ja kertoa hänelle taudista perustieto, jolloin ei tarvitsisi koko yhdistyksen aikaa käyttää tähän tietoiskuun. Yhdistyksen kokouksessa voitaisiin sitten keskittyä illan varsinaiseen vaihtelevaan ohjelmaan ja pyrkiä saamaan jäsenet unohtamaan oireensa tai ainakin siirtämään ne takaalalle. Oikea tieto tukee Hauskan pitämiseen ja mielialan nostamiseen jäisi näin aikaa ja mahdollisuuksia. Tärkeintä yhdistyksen toiminnassa on tietysti keskinäinen yhdessäolo ja ajatusten vaihto, Menieren tautia koskevan asiatiedon levittäminen nuorten potilaiden hyväksi. Kaikessa toiminnassa kannattaa muistaa, että Menieren taudin suhteen ei päde sanonta: joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Oikea tieto päinvastoin tukee potilaan itsetuntoa ja helpottaa hänen selviämistään joskus niin masentavassa arjessa. Oireet unohtuvat tai ainakin siirtyvät taka-alalle jokapäiväisessä elämässä. Kokouksiin osallistuminen on tärkeää Kannattaa myös muistaa, että ihminen ei elä yksinomaan itseään varten. Kokouksiin osallistuminen on tärkeää myös yhdistyksen pystyssä pitämiseksi. Joku toinen saattaa nimenomaan sinun läsnäolostasi saada uskoa ja apua elämisen vaikeuksissa. Usein kuitenkin ns. rivijäsenten osallistumisaktiviteetti jää vähäiseksi. Vastuu yhdistyksen toiminnasta jää harvojen harteille. On olemassa paljon muita, potilasyhdistyksiä kiinnostavampia harrastuksia. Vastuullisten jäsenten on keksittävä yhä uudelleen ja uudelleen mielenkiintoista ohjelmaa. Ei pidä lannistua Hyviä tilaisuuksia järjestetään ja järjestäjät jännittävät tuleeko kuulijoita. Aina ei tule. Ennätys minulla oli kerran Salossa. Kuulontutkijat olivat järjestäneet jonkin kuulolaitefirman kanssa esitelmätilaisuuden huimauksesta ja huonosta kuulosta. Tuli viisi kuulijaa, joista neljä oli järjestäjien edustajaa. Sellaista se voi olla, mutta lannistua ei pidä.

17 eniere-posti Yhdistyksen pj. Pirkko Larkela ja varapj. Anja Peuhkuri saivat vastaanottaa useita tervehdyksiä. Vuorossa LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen edustajat. Tyttökullat-kuoron esitykset loivat juhlailtaan myös joulun odotuksen tunnelmaa. Puheenjohtaja Kirsti Salovaara toi Suomen Meniere-liiton onnittelut ja terveiset Meri-Karinan salin täydelle juhlavieraita (alakuvassa). Arja Lyly ja Mauri Kivikoski ilahduttivat yleisöä useilla musiikkiesityksillä. Hopeinen ansiomerkki Marketta JoutsaLindell, pronssinen Mirja Kaarnisto. Ilkka Lindell, Risto Raukunen ja Eero Aantaa kuuntelevat keskittyneesti Hanna-Sofia Poussu-Ollin kaunista ja koskettavaa runonlausuntaa. Kuvat: Anne Mikkola 17

18 Meri-Lapin Meniere-yhdistys Sosiaali- ja terveysmessuilla Kemissä Tämänvuotisten messujen teemana oli Järjestöt pahoinvoinnin ehkäisyväline Noin 30 alueen sosiaali- ja terveysjärjestöä esitteli messuilla toimintaansa, Meri-Lapin Meniere-yhdistys yhtenä niistä. Meniere-yhdistys toimii yhteistyössä Kemin Seudun Kuulo ry:n kanssa, koska kuuloasia on molemmille yhdistyksille tärkeä. Kemin Seudun Kuulo ry tarjoaa kuulolähipalvelua joka kuukauden 1. perjantaina Kemissä, Sauvosaaren palvelukeskuksessa kaikille huonokuuloisille. Lähipalveluun kuuluu kuulokojeen paristojen myyntiä, neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea. Järjestöjen yhteistyötä Sosiaali-ja terveysmessuilla. Vasemmalta Ritva Pihlaja Meri-Lapin Meniereyhdistyksestä, Kerttu Flink Kemin Seudun Kuulosta ja kuntoutussihteeri Tuulikki Ahola Kuulonhuoltoliiton Lapin aluetoimistosta Rovaniemeltä. Ritva Pihlaja Meri-Lapin Meniere-yhdistyksen esittelypöydän takana. Tarkkasilmäinen lukija varmaan havaitsee, että myös Meniere-posti on hienosti pöydällä esillä. 18 Yhdistyksen kerhoillassa oli vieraana erikoissairaanhoitaja Aila Pyyny Länsipohjan keskussairaalaan teho-osastolta. Hän kertoi erittäin mielenkiintoisessa esityksessään sairaalan teho-osaston toiminnasta.

19 Vertaistukea luontopolulla Kainuun Meniere-kerholaiset syysretkellä Kuhmossa eniere-posti Retken lopuksi levähdettiin laavulle makkaranpaistoon. Kuvassa vasemmalta Kaisa Huusko, Irmeli Snicker, Hannele Kähkönen, Teija Karjalainen, Liisa Ruuskanen. Kuvan otti Auli Immonen. Joukko Kainuun Meniere-kerholaisia retkeili Kuhmossa kauniina syyskuisena lauantaina. Kainuulainen ruska oli kauneimmillaan retkeläisten kiertäessä Lentuan uuden, 5 km:n mittaisen luontopolun. Välillä pysähdyttiin ihailemaan maisemia ja asiatietoakin saatiin polun varteen pystytetyistä luonto-opastauluista. Kun lenkki oli tehty, huomattiin, että siinähän tuli plussana vertaistukipaketti, kun vaihdettiin kokemuksia Menieren taudin kanssa elämisestä. Taas huomattiin, että jokaisen kohdalla taudin kuva on hieman erilainen. Retkeläiset olivat yhtä mieltä siitä, että kävely on menierikoille niitä parhaimpia kuntoilumuotoja, ja kun kunto paranee, niin kohtauksistakin toipuu nopeammin. Lopuksi levähdettiin laavulle makkaranpaistoon. Juttua riitti ja suunniteltiin tulevia tapaamisia. Tapaamiset koettiin tärkeiksi,vaikkapa pienemmälläkin porukalla. Lopuksi käytiin katselemassa myös Lentuankoskea. Retkelle osallistui kuusi kerholaista. Ansiomerkkejä Kanta-Hämeen Meniere-yhdistyksen jäsenille Suomen Meniere-liitto on myöntänyt seuraavat ansiomerkit: Hopeinen ansiomerkki: Leo Roivainen, Sirkka Simola ja Olle Tast. Pronssinen ansiomerkki: Terttu Lahtinen, Matti Rantamäki ja Maire Vainio 19

20 Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry tiistai klo18.00 katsomme yhdessä Menieren-tautia käsittelevän DVD-taltioinnin ja keskustelemme tiistai klo vuosikokous tiistai klo (vielä avoin) tapaaminen tiistai klo (vielä avoin) tapaaminen Tulkaa tapaamisiin! Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Hei Meniere-yhdistyksen jäsen Yhdistyksen tukemia tasapaino/kuntosalivuorolippuja voi ostaa Tuovi Kiviniemeltä tai puh ). Tervetuloa mukaan tiistaina suunnittelemaan kevään ohjelmaa! Tarkempi ohjelma postitetaan jäsenille tammikuussa. Oulun jäsenillat Kokoontumispaikkana on Aleksinkulma, Aino sali 2. kerros Aleksanterinkatu 9, Oulu Tiistai 9.1. klo 17:30, Aleksinkulma,kevään 2007 ohjelman suunnittelu Tiistai klo 17:30, Aleksinkulma, jäsenilta Tiistai klo 17:30, Aleksinkulma, tilikokous Tiistai klo 17:30, Aleksinkulma, jäsenilta Tiistai 8.5. klo 17:30, reippailupäivä Yhdistyksen puolesta, Nina Hallituksen 2007 yhteystiedot: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri ja rahastonhoitaja Väinö Pulkkinen Tuovi Kiviniemi Nina Kallunki Nokelantie 41 B 11, Oulu Tiilitie 1 D 12, Oulu Pakkaskuja 3, Oulu puh.( 08) , puh puh Kainuun Meniere-kerhon yhteyshenkilöt Hannele Kähkönen, puh , s-posti ja Teija Karjalainen, puh Torstaina Vietämme yhdistettyä joulu- ja 15-vuotisjuhlaa Sevillassa, Itsenäisyydenkatu 2. Ota mukaan pikkupaketti. Kevään 2007 ohjelma: ma 8.1. Lapinniemen Kylpylässä, rentoutusta saunan ja uinnin merkeissä. Yhdistys maksaa osan lipun hinnasta. Kokoonnumme kylpylän aulaan klo ti Kirjastotalo Metsossa klo 18.00, vieraanamme fysioterapeutti ti Kirjastotalo Metsossa klo 18.00, vuosikokous ma 2.4. Kaupissa. Lenkkeillään, kokoonnumme Rauhanniemen parkkipaikalla klo ma Kristillassa, Kangasalantie 92. Kaukajärven rannalla. Valmistamme Marikan opastuksella italialaista ruokaa klo alkaen Meniere-jumppa Kuulovammaisten koululla Kaupintiellä joka keskiviikko alkaen. Lisätietoja antaa Tauno Ahonen puh. (03) Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Hyvää Joulunaikaa ja Onnekasta Vuotta 2007 kaikille! Kirsti Salovaara, puheenjohtaja Pirkko Alhola, sihteeri puh puh. (03)

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. Urho Roivanen 7.5.2005 1 JÄSENREKISTERIÄ YLLÄIDETÄÄN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ: www.sivukoti.com/meniere Jäsenrekisteriohjelmisto ostetaan vuokrapalveluna Sivukoti.comilta.

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME?

Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle

25.1.2015. Framtidens Vänner rf. Toimintasuunnitelma. ja talousarvio. vuodelle 25.1.2015 Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Tulevaisuuden Ystävät ry:n toiminnan tarkoituksena on kutsua eri

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot