INNOSUOMI INNOVAATIOT JA IKÄ TIEDOTUSLEHTI 1/2007. Ikääntyminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja. Tulevaisuuden ikääntyvät ovat voimavara

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INNOSUOMI INNOVAATIOT JA IKÄ TIEDOTUSLEHTI 1/2007. Ikääntyminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja. Tulevaisuuden ikääntyvät ovat voimavara"

Transkriptio

1 INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2007 Ikääntyminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja Tulevaisuuden ikääntyvät ovat voimavara Kokemus ja nuoruus hyvä yhdistelmä Suomalaiset vievät hyvinvointiosaamista Japaniin INNOVAATIOT JA IKÄ

2 INNOSUOMI TIEDOTUSLEHTI 1/2007 HANNU BASK Toimitus Viestintätoimisto Teonsana Oy Ulkoasu Oddball Graphics Oy Paino Edita Prima Oy Ikääntyminen nähdään usein rasitteena, eikä resurssina. Kuitenkin suurin osa tulevaisuuden eläkeläisistä on aktiivisia ja terveitä itsensä toteuttajia, jotka ovat valmiita ostamaan palveluita.tarvitaan asennemuutosta ja ennen kaikkea uusia rohkeita innovaatioita. Näin mm. Marianne Dannbom. Sivu 4 Julkaisija INNOSUOMI PL 1140 (Arkadiankatu 6 A) Helsinki Päätoimittaja Timo Suokas Tiedustelut Timo Suokas Puh. (09) Leena Puolimatka Puh. (09) Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. HANNU BASK IST INNOSUOMI 2OO6 Vuonna 2006 tasavallan presidentti palkitsi seuraavat yritykset ja innovaatiot INNOSUOMI-palkinnolla: Footbalance System Oy, Helsinki: Footbalancetuote- ja palvelukonsepti yksilöllisesti muotoiltaville pohjallisille Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja pienet ikäluokat tulossa työelämään. Ajatuksia siitä, kuinka huolehdimme osaavan työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa, esittää johtaja Seppo Riski Elinkeinoelämän keskusliitosta. Sivu 9 Suomessa kehitetty hyvinvointiranneke turvaa jo noin ikäihmisen tai pitkäaikaissairaan itsenäistä asumista omassa kodissaan tai palvelutalossa eri puolilla maailmaa.vuonna 1999 INNOSUOMI-palkittu tuote. Sivu 8 Silecs Oy, Espoo: Polymeerimateriaaliteknologia, joka parantaa muisti- ja logiikka- ja digitaalilaitteiden suorituskykyä ja vähentää virrankulutusta Solving Oy Ab, Pietarsaari: Raskaiden taakkojen räätälöity siirtojärjestelmä Suomen Tenava päiväkoti Oy, Espoo: Uudenlainen päivähoidon kokonaiskonsepti Suorakanava Oy, Pori: Rakentajille suunniteltu interaktiivinen verkkopalvelu INNOSUOMI-kunniamaininta myönnettiin seuraaville yrityksille ja innovaatioille: Idean Research Oy, Espoo: Mobiili- ja telekommunikaatioalalla käyttäjäläheistä tutkimusta ja suunnittelua Tieto-Oskari Oy, Kajaani: Uusi rakenteiden kunnonvalvontajärjestelmä Sisällys Ikääntyminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja 3 Tulevaisuuden ikäihmiset piilevä voimavara 4 Äänimaisemista liiketoimintaa kiinnostus kansainvälistä 7 Hyvinvointirannekkeella turvattua elämänlaatua omassa kodissa 8 Työura pitenee kokemusta arvostetaan 9 Japanilaiset luottavat suomalaiseen hyvinvointiosaamiseen 11 Teknologia diabeteksen omahoidon apuna 12 Verkottuminen tuo tehoa terveyspalveluihin 13 Innovatiivisuus ei ole iästä kiinni 14 Innouutisia 15 2 INNOSUOMI

3 Ikääntyminen vaatii innovatiivisia ratkaisuja Luovuus, osaaminen, yrittäjyys, yhteistyö ja näiden kautta mahdollisuus parempaan työllisyyteen ovat olleet INNOSUOMEN peruspäämääriä alusta asti ja ovat sitä myös jatkossa. PRH INNOSUOMEN vuoden 2007 teemana on Innovaatiot ja ikä Suomen itsenäisyyden 90. juhlavuoden kunniaksi. Lisäksi teemalla juhlistetaan sitä, että tänä vuonna suurista ikäluokista kaikkein suurin täyttää 60 vuotta. Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset ovat lähivuosikymmenien mittava haaste. Miten ja kuka tekee työt? Miten julkinen sektori tulee pärjäämään? Miten ikääntyville tehtyjä liiketoimintakonsepteja luodaan ja saadaan myös vientimarkkinoille? Näitä innovatiivisia ratkaisuja INNOSUOMI haluaa nostaa esille. Suomella on erinomainen mahdollisuus olla edelläkävijä ikääntyvässä Euroopassa. Jotta suomalaiset yritykset voivat menestyä tulevaisuudessa ja erityisesti hyödyntää globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia, on tärkeää suojata oma osaaminen ja henkinen pääoma.arvioiden mukaan yritysten henkinen omaisuus eli immateriaalioikeudet ovat nykyään jopa arvokkaampia kuin fyysiset resurssit. INNOSUOMI 2007 teemaa valotetaan tässä lehdessä monesta eri näkökulmasta. Artikkeleissa käsitellään innovaatioita ja ikää sekä esitellään menestyksekkäitä ikään liittyviä niin teknologia- kuin palveluinnovaatioita eri puolilta Suomea. Martti Enäjärvi Pääjohtaja, Patentti- ja rekisterihallitus INNOSUOMI-johtoryhmän puheenjohtaja Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinto innovatiivisesta yrittäjyydestä INNOSUOMEN kolmentoista toimintavuoden aikana on palkittu valtakunnallisesti 66 yritystä ja myönnetty 16 kunniamainintaa yrityksille, työryhmille ja keksijöille. Vuosittain on myönnetty myös maakunnallisia INNOSUOMIpalkintoja. Palkitut innovaatiot ovat edistäneet luovuutta, yrittäjyyttä ja yhteistyötä Suomessa ja siten kohottaneet maamme kilpailukykyä ja työllisyyttä. Suomi viettää 90-juhlavuotta tänä vuonna eri puolilla Suomea lukuisissa tapahtumissa. INNO- SUOMI on mukana Suomi 90 -juhlavuoden yhteistyökumppanina ja tuo omalta osaltaan esille Suomen mahdollisuudet innovatiivisena, luovana ja kilpailukykyisenä maana. Ilmoittautumiset INNOSUOMI kilpailuun 21.9.mennessä. Kilpailulomake on lehden keskiaukeamalla. INNOSUOMI 3

4 Tulevaisuuden ikäihmiset Ikääntyminen nähdään usein rasitteena, ei tulon lähteenä tai mahdollisuutena. Kuitenkin suurin osa tulevaisuuden eläkeläisistä on aktiivisia ja terveitä itsensä toteuttajia, jotka ovat valmiita ostamaan palveluita.tarvitaan asennemuutosta ja ennen kaikkea uusia rohkeita innovaatioita. HANNU BASK Tulevaisuuden ikääntyvät ovat itsensä toteuttajia, joilla työelämän ja vanhuuden väliin jää jopa parikymmentä vuotta, sanoo Marianne Dannbom Culminatumista. 4 INNOSUOMI

5 piilevä voimavara PIRJO RÖTKÖNEN un me Suomessa ajattelemme ikäänty- tarkoitamme tutisevia vanhuksia, Kviä, jotka eivät kykene mihinkään tai ymmärrä mistään mitään, ja jotka tarvitsevat jatkuvaa hoivaa ja hoitoa. Ja vielä yhteiskunnan kustannuksella, toteaa ohjelmajohtaja Marianne Dannbom Culminatumista heti haastattelun alkuun. Culminatumissa hän vastaa Hyvinvoinnin osaamiskeskuksesta. Hänen mukaansa tarvitaan asennemuutosta, sillä eläköityvistä ikäluokista suurin osa on täysipainoisia yhteiskunnan jäseniä ilman, että heitä tarvitsisi millään tavoin tukea. He ovat itsensä toteuttajia, joilla työelämän ja vanhuuden väliin jää jopa parikymmentä vuotta aktiivista elämää. Heillä on merkittävästi ostovoimaa sekä halua ja valmiuksia ostaa palveluita, Dannbom jatkaa. HANNU BASK Innovaatioita millaisiin tarpeisiin? Itsenä toteuttajat tarvitsevat hyvin erilaisia palveluita ja palveluinnovaatiota kuin hoidon tarpeessa olevat ikäihmiset. Innovaatioiden tulisi vastata käyttäjien tarpeisiin, mutta on hyvin haasteellista tunnistaa tarpeet ja tiedostaa, missä aikaikkunassa toimimme. Suunnataanko innovaatioita kahden vai vuoden päähän? Varmaa kuitenkin on se, että palvelutarpeet lisääntyvät sukupolvi sukupolvelta olemme vaativampia asiakkaita, sanoo Stakesin innovaatiojohtaja Hannu Hämäläinen. Isovanhempieni tarpeet olivat erilaisia kuin meidän sukupolvemme tarpeet. Perustarpeet pysyvät samoina, mutta elämisen ja elinympäristöön liittyvät haasteet ovat täysin erilaisia, hän lisää. Kun puhumme ikääntyvistä, katsomme aina aikaisempaa sukupolvea. Oletamme, että iän myötä meistä tulee samanlaisia kuin isovanhempamme. Mutta eihän ihminen täyttäessään 60 vuotta muuta tottumuksiaan. Jos joku on pukeutunut mustiin vaatteisiin koko ikänsä, ei hän yhtäkkiä laita ylleen sinistä vekkihametta täytettyään 65 vuotta, Marianne Dannbom jatkaa. Palveluita ja innovaatioita kaivataan Julkisessa keskustelussa vedotaan usein siihen, että meillä ei ole hätää, koska terveydenhuollon järjestelmämme ja laatumme on yksi maailman parhaita. Tällöin jää oivaltamatta se, että tulevaisuuden haasteet ovat kovempia kuin koskaan. Niihin pitäisi valmistautua jo nyt, kun asiat ovat vielä hyvin. Jos merkittäviä uudistuksia ei tehdä, maailman paras järjestelmämme ei enää ole maailman paras, toteaa ohjelmapäällikkö Anne Turula Tekesin Finnwell-ohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja kansainvälistymistä. Lähivuosina eläkkeelle menossa olevat suuret ikäluokat ovat tottuneet käyttämään palveluita, he ovat ostaneet korvapuustinsa valmiina ja ostavat myös jatkossa. Ennen kuin suuret ikäluokat ovat siinä tilanteessa, että he tarvitsevat tuettua elämistä, on Suomessa käytävä läpi palvelureformi. Näen, että palvelusektori joutuu muotoutumaan uudelleen suurten ikäluokkien takia. Lisäksi heidän osaamistaan ja aktiivisuuttaan voidaan hyödyntää myös työelämässä. Sekin vaatii uudenlaisia tuotteita, Dannbom sanoo. Vuokratyöfirmoilla on jo käytössään uusia lähestymistapoja. Ne ovat jo paketoineet joitakin työtehtäviä niin, että työ on jaettavissa usean tekijän kanssa, siis yhtä työtä tekee osaaikaisena pari kolme eläkeläistä. Innovaatioille on tilaa ja toivottavaa on, että niitä saataisiin lisää. Eikä ainoastaan teknologisia innovaatioita, vaan uudenlaisia konsepteja ja palvelukokonaisuuksia, Hämäläinen jatkaa. Stakesin Hannu Hämäläisen mukaan palvelutarpeet lisääntyvät sukupolvi sukupolvelta. INNOSUOMI 5

6 HANNU BASK Hän esittää hyvänä esimerkkinä Japaniin toimitetun hyvinvointi-konseptin, jossa useita teknologisia innovaatioita on paketoitu isommaksi modulaariseksi kokonaisuudeksi. Haasteita riittää Suurimmat palvelutarjontaan ja innovaatioihin liittyvät haasteet ovat niiden ikääntyvien ryhmässä, joka tarvitsee tukea kotona asumisessa ja pärjäämisessä. Palveluiden saatavuutta ja arjen innovaatiota on kehitettävä käyttäjälähtöisesti. Toisaalta kaikki ne innovaatiot, jotka ovat hyviä ja toimivia ikääntyville, ovat sitä myös valtaväestölle, sanoo Hannu Hämäläinen. Oleellista on uudistaa toimintatapoja siten, että terveyden ja vanhusten huollon järjestelmät vähintäänkin säilyttävät tasonsa muuttuvissa olosuhteissa. Vaikka lisärahaa olisi käytettävissä, siitä ei ole hyötyä, sillä sitä ei voida käyttää entiseen tapaan. Ei ole ihmisiä, joita voitaisiin palkata. Kauhuskenaario on se, että emme ymmärrä uudistaa palvelujärjestelmäämme, jolloin se heikkenee ja pahimmassa tapauksessa romahtaa. Silloin joudumme ostamaan ratkaisut muualta sen sijaan, että olisimme synnyttäneet innovaatiot itse ja myyneet ne toisille. Siinä ei synny uusia työpaikkoja, pikemminkin lisää kustannuksia, Anne Turula sanoo. Hyötyä ensimmäisestä aallosta Suomella on ikääntymisen haaste edessä yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa Italian, Japanin ja Saksan ohella, minkä takia Anne Turulan mukaan Suomella ei ole ketään, keneltä voisimme ottaa oppia. Siksi meidän tulee kehittää ratkaisut itse ja tässä piilee myös elinkeinopoliittinen mahdollisuus. Onnistuminen tarjoaa meille vientimahdollisuuksia siinä vaiheessa, kun muille tulee eteen ne ongelmat, jotka me olemme jo ratkaisseet. Kansainvälisiä markkinoita ajatellen meidän on osattava liittoutua oikeiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja mahdollistettava innovaatioiden kehittäminen yhdessä, muuten myytäviä tuotteita ja palveluita ei synny, hän lopettaa. Tekesin Anne Turulan mukaan Suomen tulisi hyödyntää se, että ikääntymisen haasteet kohtaavat suomalaisia ensimmäisessä aallossa. 6 INNOSUOMI

7 Äänimaisemista liiketoimintaa kiinnostus kansainvälistä Vanhat tutut äänet, kuunneltu musiikki tai tarina aktivoivat ihmisen mielen. Ne sananmukaisesti saavat aikaan liikettä korvien välissä. Audio Riders -yhtiön Sävelsirkku-tuote hyödyntää tätä havaintoa. Se on laitteiden, ohjelmistojen ja äänisisältöjen muodostama kokonaisuus, joka helpottaa virikkeellisen hoidon suunnittelua ja virkistää vanhusten elämää hoitokodeissa, laitoksissa ja päiväkeskuksissa. CASE AIRA SALONIEMI Olennaista Sävelsirkussa ovat erilaiset valmiit ohjelmapalat, joita siinä on tarjolla yhteensä noin ja lisäksi runsaasti musiikkia. Se tarjoaa puolivalmisteita ohjelmatuokioihin, jotka ryhmä ohjaajansa kanssa vie loppuun. Ohjelma saattaa sisältää esimerkiksi muistelua vanhasta työtavasta, jota vanhainkodin viriketuokion nuori vetäjä ei lainkaan tunne. Kun katkelma on kuultu ja aiheesta ryhdytään keskustelemaan, oman statuksensa menettäneet vanhukset pääsevät asiantuntijan rooliin, kokevat itsensä arvokkaiksi ja ryhmän kesken vaihdetaan kokemuksia. Vanhainkodin asukkaat rakentavat näin sosiaalista rooliaan yhteisössä, kertoo yhteyspäällikkö Eija Lämsä Audio Riders Oy:stä. Yhteislaulua, uutisia ja tietokilpailuja Sävelsirkusta voidaan poimia vaikkapa yhteislaulun taustaa, uutiskatkelmia menneiltä vuosikymmeniltä, tietokilpailuja, hengellistä ohjelmaa, liikuntahetkiä tai tieteen selkouutisia. Ohjelma valitaan ryhmän mukaan ja sitä höystetään keskustelulla ja itse osallistumalla. Audio Riders on kehittänyt Sävelsirkku-tuotekonseptin yhteistyössä asiantuntijoiden, mm.vanhustyön keskusliiton kanssa Tekesin iwell-ohjelmassa. Innovaatio pohjautuu moniammatilliseen ja yhteisölliseen toimintaan. Äänimiljööjärjestelmä tuottaa hyötyä kaikille, niin vanhuksille, hoitajille kuin laitoksillekin. Järjestelmä koostuu äänisisällöistä, palvelimesta, kaiuttimista, ohjauspaneelista ja tietokoneohjelmistosta. Myös ylläpito ja sisällön päivitykset kuuluvat konseptiin. Haluttu ohjelma valitaan kaiuttimiin miltä tahansa laitoksen verkossa olevalta pc:ltä ja kaiuttimia käytetään kaukosäädinpaneelin avulla. Kaikki samassa verkossa olevat yksiköt voivat hyödyntää palvelussa olevia ohjelmakokonaisuuksia. Esimerkiksi Oulussa Sävelsirkku-palvelu toimii kaupunkiverkossa ja siirrettävän yksikön avulla sitä voivat käyttää usean eri laitoksen työntekijät oman valintansa mukaan. Aivokuvantamisen antamat tiedot Sävelsirkku on ideoitsijansa toimitusjohtaja Arvo Laitisen mukaan tekniikan ja sosiaalisen innovaation yhdistelmä, jossa on hyödynnetty mm. aivokuvantamisen antamia tietoja äänen vaikutuksesta ihmiseen. Tutkitusti se parantaa ihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tuote tuo konkreettista säästöä laadun paranemisessa suhteessa käytettyyn ohjelman valmisteluaikaan.vaikka Suomessa Sävelsirkun käyttöönotto on ollut melko hidasta, tuotteen näköalat ovat suhteellisen hyvät mm. EU-hankkeesta ja englantilaisyhteistyöstä päätellen. Saksalaiskumppanin kanssa yhteistyö on pisimmällä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteesta ollaan luomassa vieraskielisiä versioita. Audio Riders Oy:n yksilölliset äänimiljööjärjestelmät ovat patentoidun teknologian ja moniammatillisen huippuosaamisen tulosta. Sävelsirkku on osoittanut, että tuote- ja palvelukonsepteja on mahdollista synnyttää hyvinkin abstrakteista kokonaisuuksista. Kiinnostus äänimaisemien tarjoamia virikkeitä kohtaan on kansainvälistä. INNOSUOMI 7

8 Hyvinvointirannekkeella turvattua elämänlaatua omassa kodissa Suomessa kehitetty hyvinvointiranneke turvaa jo noin ikäihmisen tai pitkäaikaissairaan itsenäistä asumista omassa kodissaan tai palvelutalossa eri puolilla maailmaa. Perinteisestä turvapuhelimesta se poikkeaa siinä, että rannekkeen avulla voidaan seurata myös muun muassa käyttäjänsä aktiivisuutta ja vireyttä. MINNA KEINONEN International Security Technology Oy:n IST vuonna 1993 lanseeraamalle hyvinvointirannekkeelle uumoiltiin ennen vuosituhannen vaihdetta vielä nykyistä nopeampaa etenemistä tuotekehitysinnovaatiosta laajasti hyödynnetyksi hyvinvointiteknologian tuotteeksi. Suoranaisia kilpailijoita sillä ei ole vieläkään. Markkinat ovat valtavat ja potentiaalia löytyy, tähdentää myös myyntijohtaja Katrine Grönholm. Mutta vanhushuollon markkinoita voidaan pitää varsin konservatiivisina ja pitkälti julkishallinnon strategioista riippuvaisina. Kilpailemme samoista budjettivaroista perinteisten ja meidän tuotetta huomattavasti edullisempien turvapuhelinten ja hoitajakutsulaitteiden kanssa, Katrine Grönholm jatkaa. Tästä huolimatta Grönholm näkee erittäin hyvän vastaanoton saaneelle Vivagorannekkeelle nousujohteisen kehityspolun ikäihmisten kotihoidon markkinoilla. Näkemyksensä vakuudeksi hän luettelee liukkaasti maat, joissa itse hoitotyön ja turvallisuuden uudella tavalla yhdistävä hyvinvointiranneke on saanut jalansijaa. Eli myyntiä on Suomen lisäksi ollut Englantiin, Irlantiin, Japaniin, Ranskaan, Ruotsiin, Saksaan sekä Unkariin. Italiasta löytyy myös yksi merkittävimmistä kotilaitereferensseistä, sillä Rooman kaupungissa hyvinvointiranneke löytyy noin kotona asuvan roomalaisen ikäihmisen tai pitkäaikaissairaan ranteesta. Julkishallinnon näkökulmasta meidän järjestelmäämme tehdyllä investoinnilla saadaan säästöjä sitä kautta, kun ihmiset voivat laitoshoidon sijaan asua entistä pidempään turvallisesti omassa kodissaan. Asiakaskohtaisia hälytysprofiileja Vivago-hyvinvointiranneke seuraa automaattisesti ihmisen hyvinvointia ympäri vuorokauden. Se omaksuu käyttäjänsä normaalin aktiivisuustason neljän ensimmäisen käyttövuorokauden aikana mittaamalla mikroja makrotason liikettä sekä ihon lämpötilaa. Ranneke mittaa myös ihon sähkönjohtavuutta. Jos hyvinvointiranneke havaitsee aktiivisuustasossa viitteitä merkittävistä poikkeamista, ilmoittaa se niistä automaattisesti hälytysten vastaanottajalle joko hälytyskeskukseen tai omaiselle. Rannekkeen välittämää aktiviteettikäyrää käytetään hoidon tukena esimerkiksi uni-val- CASE Rannekkeen kehittämisessä on huomioitu se, että sen on kestettävä jatkuva käyttö 24 tuntia vuorokaudessa. Ranneke ei siten ole herkkä likaantumiselle ja kaikki materiaalit ovat allergiatestattuja. verytmin seurannassa. Myös dementoituvien henkilöiden poistumisvalvonta ja henkilökunnan turvajärjestelmä voidaan toteuttaa Vivagon avulla. Hälytysprofiileja voidaan räätälöidä asiakaskohtaisiksi ja järjestelmämme tuottamaa aktiviteettitietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevän hoidon tukemisessa ja suunnittelemisessa, Katrine Grönholm kertoo. Tuotekehitystä tehdään mittavasti Aktiviteetin seurantaan ei ole ollut valmista hyödynnettävissä olevaa infraa, vaan olemme tehneet mittavaa kehitystyötä myös tältä osin. Itse rannekkeen kehittämisessä on huomioitu se, että sen on kestettävä jatkuva käyttö 24 tuntia vuorokaudessa. Ranneke ei siten ole herkkä likaantumiselle ja kaikki materiaalit ovat allergiatestattuja. Lisäksi olemme panostaneet hoitohenkilöstön käytössä olevan vastaanotto-ohjelmiston helppokäyttöisyyteen sekä ohjelmiston integroitavuuteen muihin hälytysten vastaanottokeskuksen IT-järjestelmiin. Olemme tehneet myös paljon soveltavaa tutkimusta siitä, miten järjestelmämme tuottamaa aktiviteettitietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi dementikkojen ja muiden pitkäaikaissairaiden hoidossa. Grönholmin kertoman valossa ei näin ollen ole ihme, että IST:in 19 työntekijästä kaksi kolmesta tekee tuotekehitystyötä. Tällä hetkellä IST Oy on tuomassa markkinoille uutta ranneketta, jossa mukana on myös kello. Uskomme, että ranneke hyväksytään näin helpommin jokapäiväiseen käyttöön, sillä käyttäjän näkökulmasta pelkkä turvaranneke leimaa avuntarvitsijaksi ja henkilöksi, joka ei pärjää ilman sitä. IST Oy on saanut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä tunnustuksia. INNOSUOMI-palkinnon yritys sai vuonna INNOSUOMI

9 INNOSUOMI O7 INNOVAATIOT JA IKÄ Tasavallan presidentin INNOSUOMI-palkinto näkyvyyttä ja lisäpotkua liiketoiminnallesi INNOSUOMI-kilpailu etsii sekä teknisiä että palvelupuolen innovaatioita ja niiden yhdistelmiä osaavien ja luovien suomalaisyritysten joukosta.täyttääkö Sinun innovaatiosi INNOSUOMI-palkinnon kriteerit? Käytä hetki aikaa arvioidaksesi mahdollisuutesi kilpailussa ja tutustu oheiseen kilpailulomakkeeseen. Palkitut yritykset ovat arvioineet hyötyneensä palkinnosta konkreettisella tavalla. Vuonna 2003 tehdyssä kyselytutkimuksessa yli puolet vuosina INNOSUOMI-palkituista yrityksistä katsoi saaneensa innovaatiolleen lisää tunnettuutta markkinoilla, ja jopa neljännes uusia asiakkaita ja uusia tilauksia. Palkitun tuotteen osuus liikevaihdosta on edustanut lähes 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta eli sillä on ollut merkittävä rooli liiketoiminnan kehitykselle. INNOSUOMEN teemat vaihtelevat vuosittain. Kuluvan vuoden teemana on Innovaatiot ja ikä itsenäisen Suomen 90. juhlavuoden kunniaksi. Teemasta huolimatta INNOSUO- MEN arvioijaraati odottaa korkeatasoisia palkintoehdotuksia kaikilta aloilta. Tervetuloa mukaan! Juha Jutila Toiminnanjohtaja, Keksintösäätiö INNOSUOMI-työvaliokunnan puheenjohtaja INNOSUOMI-palkinto on hyvä enne. Liikevaihtomme on kymmenkertaistunut palkinnon vastaanottamisen jälkeen. Hallituksen puheenjohtaja Göran Sundholm, Marioff Oy.Yritys sai INNOSUOMI-palkinnon vuonna Koimme saaneemme palkinnon tunnustukseksi nykytekniikan, eritoten Internetin tuomien mahdollisuuksien eturivin oivaltajana. Toimitusjohtaja Hannu Myöhänen, Suorakanava Oy.Yritys sai Rakentaja.fipalvelullaan INNOSUOMI-palkinnon vuonna 2006.

10 SUOMALAISEN INNOVATIIVISUUDEN EDISTÄMISHANKE VUODESTA 1994 LÄHTIEN SUOJELIJANA ON TASAVALLAN PRESIDENTTI Ilmoittaudu INNOSUOMI 07 -kilpailuun mennessä Palkintoehdokkaana voi olla yritys, yhteisö tai henkilö, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot ovat merkittävästi edistäneet yritystoimintaa, yrittäjyyttä yleensä, keksintöjen markkinoille saattamista ja siten sellaisia tekijöitä kuten luovuutta, osaamista, yrittäjyyttä ja yhteistyötä Suomessa Kilpailuehdotus voi olla joko tekninen tai palveluinnovaatio tai niiden yhdistelmä. Maakunnallinen ja valtakunnallinen kilpailu Samalla ehdotuksella voi osallistua ehdokkaaksi vain yhdessä maakunnassa. Palkintoehdotukset käsitellään luottamuksellisesti. Mikäli ehdotukseen liittyy teollisoikeudellista suojaamista, osallistuja on velvollinen huolehtimaan siitä itse. Maakunnista 1 3 ehdokasta pääsee jatkoon valtakunnallisiksi palkintoehdokkaiksi. Raatien jäsenet ja niiden asiantuntijat eivät voi osallistua ehdokkaaksi. Ehdotusten liitteet palautetaan vain erillisestä pyynnöstä. Palkintoperusteina ovat mm: idea, keksintö tai innovaatio on merkittävästi edistänyt yritystoimintaa toiminta on edesauttanut keksintöjen markkinoille saattamista tuotteen tai palvelun innovatiivisuus ja saavutettu asiakashyöty toiminnan jatkuvuus, tuotekehitys ja teknologian taso, työllisyyden edistäminen, alan kilpailutilanne Toimi näin Kilpailulomakkeet liitteineen tulee toimittaa mennessä paikalliseen TE-keskukseen (Työvoima- ja elinkeinokeskus) tai INNOSUOMI-toimistoon. Lomake on myös sähköisesti täytettävissä ja tulostettavissa Internetissä osoitteessa Lisätietoja: TE-keskus, Keksintöasiamies, puh. vaihde , INNOSUOMI-toimisto (09) , (09) , Seuraa tapahtumakalenteria: Palkintoehdotusten toimitusosoitteet: Kuoreen merkintä INNOSUOMI-kilpailu Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie 2, Seinäjoki Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja 5 PL 164, Mikkeli Hämeen TE-keskus Rauhankatu 10, Lahti Kaakkois-Suomen TE-keskus Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola Kainuun TE-keskus Kalliokatu 4, Kajaani Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 PL 44, Jyväskylä Lapin TE-keskus Ruokasenkatu Rovaniemi Pirkanmaan TE-keskus Kauppakatu 4 PL 467, Tampere Pohjanmaan TE-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, Vaasa Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B PL 8, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Viestikatu 1 PL 86, Oulu Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu 41 PL 2000, Kuopio Satakunnan TE-keskus Pohjoisranta 11 PL 266, Pori Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, Helsinki Varsinais-Suomen TE-keskus Turun Seudun Yrityspalvelukeskus POTKURI Ajurinkatu 2, Turku Ålands Teknologicentrum Kvarteret itiden, Elverksgatan 10 AX Mariehamn INNOSUOMI Arkadiankatu 6 PL 1140, Helsinki

11 Irrota lomake tästä INNOSUOMI 07 KILPAILULOMAKE LUOTTAMUKSELLINEN Palkintoehdotukset on jätettävä viimeistään Palkintoehdotusta koskevat lisätiedot, esitteet, ehdotusta puoltavat lausunnot, mahdolliset lausunnon antajat ja muun ehdotusta koskevan täydentävän aineiston voi toimittaa erillisinä liitteinä. 1. MAAKUNTA, JOSSA EHDOKAS OSALLISTUU 2. PALKINTOEHDOKKAAKSI OSALLISTUVAN TIEDOT Ehdokas on yritys muu organisaatio henkilö työryhmä Palkintoehdokkaan tiedot Ehdokkaan nimi Katuosoite Postinumero Puhelin Sähköposti Paikkakunta Telefax Internet-osoite Yhteyshenkilön tiedot (ellei sama kuin palkintoehdokas) Yhteyshenkilön nimi Titteli Katuosoite Postinumero Puhelin Sähköposti Paikkakunta Telefax Internet-osoite 3. PALKINTOEHDOTUSTA KOSKEVAT TIEDOT JA OSALLISTUMISPERUSTEET 3.1. Ehdotuksen nimi 3.2. Ehdotuksen toimiala 3.3. Ehdotuksen / innovaation kuvaus, minkä ongelman se ratkaisee ja mitkä ovat sen tulevaisuuden suunnitelmat 3.4. Ehdotuksen tämänhetkinen vaihe ideasta tuotteeksi ja markkinoille -ketjussa Kuvaus ehdotuksen synnystä ja tuotekehityksestä Kaupallistettu Suomessa, muualla, missä? milloin? Miten ehdotus on kaupallistettu kotimaassa ja kansainvälisesti? (esimerkiksi oma tuotanto, lisenssisopimus, verkosto)

12 3.5. Ehdotuksen teollisoikeudellinen suoja ja sertifiointi Ehdotuksella on tekijänoikeus, tavaramerkki tai mallisuoja (lisätiedot erillisenä liitteenä) kyllä ei Ehdotuksella on patentti- tai hyödyllisyysmallisuoja tai jätetty hakemus (lisätiedot erillisenä liitteenä) kyllä ei Onko ehdotuksella laatusertifikaatti, ympäristösertifikaatti ja/tai muu vastaava, mikä? (tarvittaessa lisätiedot erillisenä liitteenä) kyllä ei Irrota lomake tästä 3.6. Ehdotuksen kilpailukyky Miksi ehdotus on alan kilpailijoita parempi? Kilpailijat ja kilpailevat tuotteet Markkinatilanne 4.YRITYKSEN TALOUDELLISET TIEDOT (täytä kohdat soveltuvin osin, jos ehdotuksen tekijänä on muu kuin yritys) 4.1.Yrityksen toimiala 4.2. Omistuspohja (yksityishenkilöt, emoyhtiö, sijoittajat) 4.3.Yrityksen taloudelliset tiedot vuosina (ennuste) 2008 (tavoite) 4.4.Yrityksen liikevaihto (euro) 4.5. Ehdotuksen osuus liikevaihdosta (%) 4.6.Viennin osuus ehdotuksen liikevaihdosta (%) 4.7.Tuotekehityksen osuus liikevaihdosta (%) 4.8. Ehdotuksen työllisyysvaikutukset (ennuste) 2008 (tavoite) 4.9.Yrityksen henkilöstön määrä Ehdotuksen työllistämien henkilöiden lukumäärä yrityksessä ja/tai alihankkijoilla 5. MUUT TIEDOT Mikäli ehdotus palkitaan, sen saa julkistaa sellaisenaan seuraavin rajoituksin Päiväys Allekirjoitus Nimen selvennys Kilpailulomake mahdollisine liitteineen toimitetaan paikalliseen TE-keskukseen. Kuoreen merkintä INNOSUOMI-kilpailu.TE-keskuksen yhteystiedot kätevästi Internetistä: tai soittamalla numeroon Palkintoehdotukset on jätettävä viimeistään

13 Työura pitenee kokemusta arvostetaan Eläkelakien muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti siihen, että ikääntyvät jatkavat pitempään työelämässä. Asenteiden muutoksissa on vielä jossain määrin tehtävää. kääntyminen ei ole uusi asia, mutta haas- tulevan tilanteen tekee se, että Iteelliseksi nyt suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja pienet ikäluokat tulossa työelämään. Työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin mitä sinne tulee, toteaa johtaja Seppo Riski Elinkeinoelämän keskusliitosta. Suomalaiset ovat avoimia uusille innovatiivisille ratkaisuille, joilla työvoiman vähenemiseen voidaan vastata. Osaavan työvoiman saatavuuden ja riittävyyden kannalta on tärkeää, että ihmiset olisivat työssä pitempään kuin mitä tähän mennessä ovat olleet. Varsinkin kun ihmisten terveydentila on keskimäärin parempi kuin aikaisemmin. Tästä lähtökohdasta edellytykset tehdä työtä pitempään ovat hyvät, hän lisää. PIRJO RÖTKÖNEN HANNU BASK Lainsäädännöllisillä uudistuksilla on saatu ikääntyviä houkuteltua työskentelemään pitempään, toteaa Seppo Riski Elinkeinoelämän keskusliitosta. INNOSUOMI 9

14 Tuottavuus on enemmän korvien välissä kuin fyysisessä suorittamisessa... Iäkkäämmät työntekijät tuovat työyhteisöön sitä kokemusta, jota nuoremmilta puuttuu. Nuorten uudet, tuoreet näkemykset yhdessä ikääntyneiden kokemuksen kanssa ovat hyvä yhdistelmä. Ikääntyneet eivät ole pullonkaula paremman tuottavuuden saavuttamisessa Seppo Riski toteaa. Eläkelakimuutokset porkkanana Viime vuosien eläkelakien muutoksilla on houkuteltu ikääntyneitä työskentelemään pitempään. Vuodesta 2005 lähtien eläkkeen perustana on ollut palkka, johon vaikuttaa koko työhistoria. Aikaisemminhan eläkepalkka, jonka pohjalta eläke määräytyy, laskettiin kymmenen viimeisen työvuoden ansion mukaan. Muutos merkitsee sitä, että vanhemmiten voi hankkiutua vähemmän vaativiin ja helpompiin tehtäviin, joista rahallinen korvaus ei ole samaa luokkaa kuin aikaisemmin. Mahdollinen tulotason lasku vaikuttaa eläkkeeseen vähemmän kuin vanhan lain aikaan. Toinen merkittävä muutos on se, että 63 ikävuoden jälkeen eläkekertymä nousee 1,9 prosentista 4,5 prosenttiin. Suurempi karttumaprosentti kompensoi myös mahdollista ansiotason laskua. Lakimuutosten vaikutukset alkavat vähitellen näkyä siinä, että eläkeikäiset ovat halukkaita jatkamaan työssä pitempään. Asennemuutoksia kaivataan Lainsäädännön uudistuksien vaikutuksiin Seppo Riski on luottavainen, mutta hän peräänkuuluttaa asenteiden muutoksia työelämässä. Ja muutoksia toivotaan niin työnantajien kuin työkavereiden asenteissa. Työuran ei enää loppuvaiheessa tarvitse olla nousujohteista, vaan pitäisi olla rohkeut- ta siirtyä tehtäviin, jotka ovat helpompia ja sopivampia iäkkäämmälle työntekijälle. Työkavereiden tulisi arvostaa tällaiseen ratkaisuun päätyvää, jos sillä tavalla työuraa on mahdollista jatkaa pitempään. Toisaalta työnantajien tulisi luoda mahdollisuuksia uusiin tehtäviin siirtymiselle. Helpompiin hommin hakeutuva ei ole luuseri. Kokemus ja nuoruus hyvä yhdistelmä Työnantajalle iäkkäämmät työntekijät tuovat sitä kokemusta, jota nuoremmilta puuttuu. Nuorten uudet, tuoreet näkemykset ja ideat yhdessä ikääntyneiden kokemuksen kanssa ovat hyvä yhdistelmä. Seppo Riski näkee tuottavuuden noston monilla aloilla erittäin haasteellisena, mutta arvelee, että ikääntyneet eivät kuitenkaan ole pullonkaula paremman tuottavuuden saavuttamisessa. On sanottu, että tuottavuuden kasvun kannalta työntekijöiden pitkä työura saattaa olla haitta. Samaa voi kuitenkin sanoa myös nuoremmista työntekijöistä, joilla ei ole kokemusta. Tuottavuus on enemmän korvien välissä kuin fyysisessä suorittamisessa. Tarvitsemme ennakkoluulottomia lähestymistapoja, joiden avulla myös ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä hyödyntää ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa parannetaan. 10 INNOSUOMI

15 Japanilaiset luottavat suomalaiseen hyvinvointiosaamiseen Sendai, Agano ja Saijo kaikki japanilaisia kaupunkeja, jotka ovat valinneet suomalaista hyvinvointiosaamista omien ikäihmistensä elämän laadun parantamiseen. uomalaiset hyvinvointipalvelut ja ikääntyvien Shoito kiinnostavat aidosti japanilaisia. Sendain hyvinvointikeskus oli ensimmäinen kohteemme ja sen käynnistyessä jopa Japanin lainsäädäntö ja kulttuuri olivat vastaan. Sittemmin Japanin vakuutusjärjestelmässä toteutetut uudistukset ja uudet vanhuspoliittiset linjaukset ovat tasoittaneet tietä seuraaville hankkeille, kertoo toimitusjohtaja Hilkka Tervaskari FWBC Finland Oy:stä. Yhtiö on perustettu markkinoimaan Finnish Wellbeing Center -konseptia niin Japanissa kuin muissakin maissa ja mukana siinä on 12 suomalaisyritystä osakkaana sekä lukuisa joukko yhteistyökumppaneita. Tuotteistettuja palveluita FWBC (Finnish Wellbeing Center) Finland Oy edustaa uutta verkottunutta liiketoimintamallia, joka on menestyksekkäästi kaupallistanut suomalaisia hyvinvointialan innovaatioita, joissa yhdistyvät monipuolisen osaamisen tuotteistaminen konsulttipalveluiksi ja konseptiin liittyviksi teknologiatuotteiksi. Olemme tuotteistaneet hyvinvointikeskus-konseptin ja pystymme moduuleista kokoamaan asiakkaan tarpeista lähteviä kokonaisuuksia, hän jatkaa. Aganoon toimitetaan Agano-Finland Wellbeing Center, johon tulee 140 asukaspaikkaa. Sen lisäksi keskukseen rakennetaan monipuoliset kuntoutustilat fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kuntouttamiseen. Hyvinvointikeskuksen ohella Aganoon on tarkoitus rakentaa laajempi alue, Agano Wellbeing City, jonne tulee sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Alueelle rakennetaan sairaala, kuntoutuskeskus, lyhytaikaisen hoidon tiloja, ryhmäkoteja, kylpylä, terveyspainotteinen kauppakeskus ja esteettömiä pientaloja. Painotukset kotona asumiseen ja kotihoitoon lisääntyvät Kolmas Japanissa toteutettava hanke on käynnistymässä Etelä-Japanissa Saijon kaupungissa. Kyseessä on täysin yksityinen hanke, jossa rakennetaan terveys- ja hyvinvointikeskus, Finnish Health and Welfare Center. Keskukseen tule 80 hyvinvointiin liittyvää paikkaa, 56 sairaalapaikkaa, röntgen, laboratorio ja monipuoliset kuntoutustilat, Hilkka Tervaskari kertoo. Hankkeessa painotetaan entistä enemmän kotona asumista ja kotihoidon tukemista. Japanissa asenteet ovat muuttuneet. Nyt kuntoutus ja kotona asuminenkin ovat mahdollisia. Myös suomalaiset ovat omalta osaltaan olleet vaikuttamassa muutokseen. Suomalaisesta hyvinvointiosaamisesta ollaan kiinnostuneita myös muualla kuin Japanissa. Neuvotteluja hyvinvointihankkeiden käynnistämiseksi käydään parhaillaan Taiwanissa,Australiassa, Koreassa,Turkissa ja Italiassa. CASE JAPANIN HYVIN- VOINTIKESKUS- HANKKEISSA MUKANA FWBC:n osakkaat: AsterPlan Audio Riders DBC International Finpro Genano Mediweb NextWave Pikosystems P.O.Korhonen Softera Tracker Väinö Korpinen PIRJO RÖTKÖNEN FWBC:n muut yhteistyökumppanit Abloy Aromatica Biohit Carital Emfit Exel Sport Honka Japan IST Internat.Security Tec. Lappset LDS Location Data Syst. Marimekko Martela Planmeca Paatela&Paatela Stakes INNOSUOMI 11

16 Teknologia diabeteksen omahoidon apuna Teknologia auttaa terveyden omahoitoa entistä parempiin tuloksiin. Kun kotona tehdyt verensokerin mittaustulokset aiemmin merkittiin kynällä ruutupaperivihkoon, oli yli puolet tuloksista virheellisiä eikä hoitohenkilökunta voinut rakentaa lääkitystä ja ohjeita niiden varaan. Nyt mittarin automaattinen tulosten purku tallentaa tietokantaan todelliset mittaustulokset. AIRA SALONIEMI CASE Diabeteksen omahoitojärjestelmä on kokonainen hoitokonsepti ja sen kehittänyt oululainen Pro- Wellness Oy on saanut tuotteensa Ison-Britannian terveydenhuoltomarkkinoiden kynnykselle. Potilas suorittaa mittauksen kotonaan ja yhdellä napinpainalluksella lähettää tuloksen puhelinmodeemilla, kännykällä tai sähköpostilla omahoitojärjestelmän tietokantaan. Sieltä hoitohenkilökunta lukee tulokset ja vertaa niitä lääkitykseen ja tarvittaessa ottaa yhteyttä potilaaseen, kertoo toimitusjohtaja Markku Riipinen. Olennainen etu on mittaustulosten oikeellisuus ja hoidon tarkkuus. Samalla voidaan vähentää käyntejä terveyskeskuksessa, ei siirretä potilasta vaan tietoja.yhdessä nämä merkitsevät tehoa, laatua ja säästöjä. Verensokerimittarin, tiedonsiirron ja nettipohjaisen tietokannan varaan rakentuva konsepti on kehitetty 2000-luvun alussa. Suomessa sen käyttöönotto on vielä lähtökuopissa. Englannissa yhtiö on saanut pään auki: kansallisen terveydenhuollon hankintakeskus on kelpuuttanut ProWellnessin etähoitohankkeensa yhteistyökumppaniksi, jolta maan terveyskeskukset voivat kilpailuttamatta ostaa teknologiaa.yh- EXEL OYJ tiöllä on entuudestaan tytäryhtiö Lontoossa ja se on yksi tärkeimmistä diabeteshoidon muiden tietojärjestelmien toimittajista Isossa-Britanniassa. Tällä hetkellä paino on sairauksien hoidossa ja komplikaatioiden ehkäisyssä. Jatkossa kehityshankkeet suuntautuvat entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn, jonka tiimoilta teemme yhteistyötä muun muassa Diabetesliiton kanssa, Markku Riipinen kertoo. Sitran Terveydenhuollon ohjelma Sitran Terveydenhuollon ohjelma etsii uusia ratkaisuja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi, jotta kansalaiset saisivat parempaa palvelua ja alan toiminta tehostuisi. Olennaista on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen, kehittäminen ja levittäminen valtakunnalliseksi. Sitra on sijoittanut Terveydenhuollon ohjelman kautta ProWellness Oy:öön. Diabeteksen ennaltaehkäisyssä liikunnalla on suuri merkitys. Diabetesliitto muun muassa suosittelee sauvakävelyä yhtenä tehokkaana liikunnan muotona. Exel Oyj:n kävelysauvat saivat INNOSUOMI-palkinnon vuonna INNOSUOMI

17 Verkottuminen tuo tehoa terveyspalveluihin Etelä-Karjalassa terveydenhuollon toimintaprosesseja uudistetaan ja kehitetään soveltamalla uusinta teknologiaa. Maakunnassa on käynnissä Hyvinvointiteknologialla laatua kotihoitoon (HyLa) -projekti. Oulunkaaren seutukunnassa, joka on viiden Oulun ympäristökunnan muodostama kuntayhtymä, on käynnissä puolestaan verkostoterveyskeskus -projekti. HyLa-projektissa on tehostettu kotisairaanhoitoa sekä kehitetty uusi työnjaon ja palvelutuotannon malli erityisesti haja-asutusalueella asuvien iäkkäiden kansalaisten hoitoon. Lappeenrannassa hoidetaan noin sataa potilasta kotona laajakaistayhteyden avulla siten, että sairaanhoitajalla on kotikäynnillä mukanaan kannettava tietokone ja web-kamera, joiden avulla luodaan videokonsultaatioyhteys lääkäriin. Projektissa on testattu myös verinäytteiden analysointia kotikäynnin yhteydessä pikamittareilla sekä EKG:n sähköistä siirtämistä kotoa lääkärille. HyLa-projekti päättyy syksyllä 2007, mutta toimintamallista saadut kokemukset ovat niin hyviä, että sen kehittämistä jatketaan siten, että se voidaan jatkossa vakinaistaa. Verkottuminen tukee uudistumista Projektin piirissä olleita sataa henkilöä on hoitanut kaksi kokoaikaista kotisairaanhoitajaa ja osapäiväinen lääkäri.toinen hoitaja ja lääkäri ovat olleet yksityisen yrityksen, Etelä-Karjalan Terveyspalvelu Oy:n palveluksessa. TeliaSonera Oyj ja Comfinet Oy ovat vastanneet tietoliikenneyhteyksistä. HyLa-projektin tavoitteena on ollut perinteisen palvelutoiminnan uudistaminen. Lappeenrannan vanhustenpalveluiden johtaja Merja Tepponen sanoo, että siinä on onnistuttu, koska hankkeeseen ei lähdetty yksin. Etelä-Karjalan Terveyspalvelu Oy:n ylilääkäri Heikki Roilas puolestaan kertoo, että hoidettavilta asiakkailta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Vaikka tämä väestönosa ei ole erityisen hyvin perillä internetistä, etäkonsultaatioon perustuva hoitomuoto on otettu vastaan ennakkoluulottomasti, hän kertoo. Verkostomalli turvaa kuntien palvelut Oulunkaaren seutukunnassa on puolestaan luotu uusi terveydenhuollon palvelumalli, jossa pienet kunnat verkottuvat keskenään laajakaistateknologian avulla. Internetpohjaista videoneuvottelujärjestelmää on käytetty etävastaanotoissa, koulutuksessa ja kokouksissa. Verkostomallin avulla voidaan hyödyntää kuntien yhteisiä resursseja. Esimerkiksi diabetes on sairaus, jonka hyvä hoitaminen vaatii kokemusta. Sitä ei lääkäripulasta kärsivissä pienissä, syrjäisissä kunnissa usein ole. Mutta esimerkiksi seutukunnan sisällä sitä voi olla jonkin kunnan lääkärillä, jolloin alueen muut lääkärit voivat konsultoida häntä videoyhteyden avulla. Verkostomalli tuo terveyskeskuksen saataville sellaisia erikoishoidon palveluita, joita siellä ei normaalisti ole. Samalla hoitotilanteissa siirtyy osaamista erikoislääkäreiltä ja kokeneilta lääkäreiltä nuoremmille. Toimintamalli on herättänyt niin laajaa kiinnostusta, että etälääkärivastaanoton palveluita tarjoamaan on perustettu uusi yritys, Telemedfin Oy. Oulunkaaren seutukunta on esitellyt verkottunutta terveydenhuollon palvelumalliaan myös muutamassa EU:n aluekehitysprojektissa, joissa se on mukana. Malli on herättänyt tavattomasti kiinnostusta. Eri maiden palvelujärjestelmät ovat kuitenkin niin erilaisia, että Oulunkaaren mallia ei voi sellaisenaan soveltaa minnekään. Mutta esimerkiksi Irlannin kanssa on käyty aika paljon yhteistyökeskusteluja, seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo kertoo. CASE Tekesin FinnWell-ohjelma Nämä molemmat terveydenhuollon toimintamallien kehitysprojektit ovat saaneet rahoitusta Tekesin terveydenhuollon teknologioiden kehittämiseen keskittyneestä FinnWellohjelmasta. MINNA KEINONEN INNOSUOMI 13

18 Innovatiivisuus ei ole iästä kiinni Innovatiivinen ihminen on innovatiivinen läpi elämänsä. Iän myötä luovuus ja rohkeus vain lisääntyvät. Tämän osoittaa Aira Samulin omilla innovatiivisilla ratkaisuillaan hän on koko elämänsä kyennyt luomaan uutta osaamisensa ja taipumuksiensa pohjalta. PIRJO RÖTKÖNEN ota, sotaorpous ja evakoksi jou- olivat suurimmat muu- Stuminen tokset elämässäni. Suunnitelmat koulunkäynnistä jouduin unohtamaan ja aloittamaan työt, muistelee Aira Samulin. Minulla oli musiikki, rytmi ja tanssi verissä, mutta tanssia pidettiin tuolloin syntinä. Keksin alkaa steppaamaan, joka oli olevinaan taituruutta eikä tanssia. Sain siitä lisäansioita. Sodan jälkeen partnerini kanssa perustimme tanssikoulun. Asioiden yhdistelyä uudella tavalla Tanssi oli kuitenkin edelleen aliarvostettua, minkä takia hän siirtyi vaatebisnekseen. Siitä tuli hänelle mittava elämäntyö. Olin luontaisesti sopiva: minulla oli hyvä maku ja osasin aavistaa etukäteen, mitä ihmiset haluavat puolen vuoden tai vuoden päästä, hän luettelee. Innovatiivisuutta osoittaa se, että Aira Samulin keksi yhdistää muotinäytöksiin tanssin ja hyödyntää näin omia taipumuksiaan ja mieltymyksiään uudella tavalla. Syntyi rytmikkäät mannekiinit -ryhmä. Aira Samulin on aina tehnyt sellaista, mitä muut eivät ole tehneet. Hänen mukaansa itsensä arvostaminen, ilo ja uskallus pistää itsensä peliin tulisi olla meille kaikille tärkeää. 14 INNOSUOMI

19 Siitä tuli mieletön villitys. Kaiken lisäksi sain tanssia sieluni kyllyydestä, kun treenasin ryhmää. Hyrsylän Mutkasta muotoutui matkailukohde Löydettyään Hyrsylän kylän Aira Samulin halusi rakentaa sinne vanhuuden mökin, mutta paikasta tulikin mittava matkailukohde. Rohkeuden ja luovuuden osoitus sekin. Törmäsin sattumalta Hyrsylä-nimiseen kylään, joka sijaitsee 60 kilometriä Helsingistä länteen. Olen syntynyt Hyrsylän Mutkassa Karjalassa ja lähtenyt evakkoon sieltä. Pidin velvollisuutena rakentaa monumentin itkuvirsien, karjalan kielen ja vanhan ortodoksisuuden keskellä sijainneelle kotikylälleni ja sen ihmisille. Rakensin karjalaisen rakennuksen, jonka tupakerros on yhtä tilaa. Suunnittelin nimittäin elättäväni itseni vanhuuden päivilläni kahvilan pidolla. Nyt 80- vuotiaana otan ryhmiä vastaan tilauksesta ja tarjoan pullakahveja ruusukupeista. Hyrsylän Mutka on kotimuseo, joka on kalustettu huutokaupoista hankituilla vanhoilla huonekaluilla. Huonekalujen ohella huutokaupoista mukaan tarttui ajan myötä myös vanhoja leluja ja nukkeja, ja nyt talossa on myös lelumuseo. Se on yli 500 nuken vanhainkoti, parinsadan nallen huoneteatteri. Lelumuseoni taitaa olla laajin Suomessa. Luovuus ja päämäärätietoisuus hyvä yhdistelmä En ole koskaan tehnyt sellaista, mitä muut ovat jo tehneet. Lisäksi olen aina vienyt tekemiseni loppuun, Aira Samulin toteaa esitellessään Hyrsylän Mutkan lelumuseota. En myöskään ole näperrellyt mitään pientä, tekemisilläni on vahva volyymi. Lelumuseo on täysi pieniä tavaroita, mutta suuri kokonaisuus. Tein mallisopimuksen 75-vuotiaana sitä monet saattavat kadehtia. Esittelen omega-rasvahappoja niin luontaistuotekaupoissa kuin messuilla. Minun ei enää tarvitse itse keksiä uusia tekemisiä, vaan minuun otetaan yhteyttä eri asioissa. Teen niitä asioita, joita koen joka suhteessa mielekkäiksi, ja keikkaa pukkaa. Aira Samulin on tehnyt mielenterveystyötä vuosikymmeniä ja 80-vuotissyntymäpäivätilille on kertynyt yli euroa vanhusten mielenterveystyön hyväksi. Itsensä arvostaminen, ilo ja uskallus pistää itsensä peliin niin tanssilattialla, työssä kuin perhesuhteissa tulisi olla meille kaikille tärkeää, Aira Samulin kannustaa lopuksi. i n n o u u t i s i a PIIRROKSET: ODDBALL GRAPHICS INNOKOULU kannustaa koululaisia luovuuteen InnoELLI-Senior -ohjelma yhdistää osaamista ja teknologiaa ikääntyvien palveluissa InnoELLI-Senior -ohjelma ( ) on Etelä-Suomen maakuntien alueella toteutettava Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukema innovatiivisten toimien ohjelma. Ohjelman avulla kehitetään yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa innovatiivisia toimintamalleja ikääntyneiden hyvinvointipalveluiden tuottamiseen tavalla, joka huomioi laatu- ja kustannustekijät. Osana InnoELLI-Senior-ohjelmaa Turunmaan saariston ikääntyneet kokeilevat kuvapuhelimen käyttöä terveysasioissa. Innovatiivinen Suomi 90 Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 90 vuotta sitä on syytä juhlia! Suomi ei ole suinkaan uusi demokratia, sillä jo sata vuotta sitten täysiikäiset kansalaiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Samaa yleistä INNOKOULU on INNOSUOMEN kuuluva kokonaisuus, jolla edistetään peruskoululaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden luovuutta ja kekseliäisyyttä. INNOKOULUinnovaatiotapahtumia on järjestetty vuosittain vuodesta 2000 lähtien.tänä vuonna INNOKOULU toteutetaan Etelä-Karjalassa ja Lappeenrannan alueella. Opetushallitus on IN- NOSUOMEN yhteistyökumppanina. Lisätietoja antavat INNOSUOMI-toimistossa Timo Suokas, puh. (09) tai Leena Puolimatka, puh Lisätietoja ja yhtäläistä on suomalaisten kiinnostus keksintöihin ja innovaatioihin. Suomalaista elämänmuotoa on kehitetty yhteisvoimin satoja vuosia. ME!-hengen avulla on saatu paljon hyvää aikaan. Juhlavuoden tunnus kannustaa tekemään ja toimimaan ja keksimään yhdessä vastedeskin. Juhlavuoden keskeinen tavoite on vaalia suomalaisuutta elävänä, aktiivisena voimana, joka suuntautuu innovatiiviseen tulevaisuuteen. Tunnus voi merkitä myös maailmanennätystä hyvä ME suomalaiset! Lisätietoja juhlavuoden vietosta antaa pääsihteeri Ritva-Sini Merilampi, puh. (09) , INNOSUOMI 15

20 Kilpailulomake ja tapahtumakalenteri: ILMOITTAUDU NYT INNOSUOMI 07 -KILPAILUUN Kilpailuun voi ilmoittautua yritys, yhteisö tai henkilö, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot edistävät yritystoimintaa ja keksintöjen markkinoille saattamista sekä luovuutta, osaamista ja yhteistyötä Suomessa. Kilpailuehdotus voi olla joko tekninen tai palveluinnovaatio tai niiden yhdistelmä. INNOSUOMI-palkinnosta on konkreettista hyötyä * Innovaation ja yrityksen tunnettuus lisääntyy markkinoilla Yritys saa lisää asiakkaita Yritys saa lisää tarjouspyyntöjä ja tilauksia Yritys saa julkisuutta TOIMI NÄIN Kilpailulomake liitteineen tulee toimittaa mennessä paikalliseen TE-keskukseen (www.te-keskus.fi). * IS-vertailututkimus 2003 Lisätietoja antavat TE-keskuksissa toimivat keksintöasiamiehet, puh. vaihde sekä INNOSUOMI-toimisto, puh. (09) , , sähköposti: INNOSUOMI O7 INNOVAATIOT JA IKÄ INNOSUOMEN taustatahoja ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, kauppa- ja teollisuusministeriö, Keksintösäätiö, Keskuskauppakamari, Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Stakes, Suomen Jobs and Society, Suomen Yrittäjät,Tekes,TE-keskukset ja työministeriö. Mukana myös paikallisia innovaatiotoimintaa tukevia organisaatioita.

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena

Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Living Lab toiminta seudun kehittämisen kannalta ja Hyvinvointialan Living Lab -hanke kokonaisuutena Teknologia tukemassa ikääntyneiden kotona asumista seminaari Tampere, Kuuselan seniorikeskus 12.4.2011

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä 14.9.2010 Esityksen sisältö Etäkonsultaatiot Etävastaanotot Diabetes etävastaanotto Verkkopalvelut Videopuhelin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015

SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro. Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015 SOTE TUKIJANA JA TEKIJÄNÄ - kommenttipuheenvuoro Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki 4.2.2015 Marja-Liisa Honkasalo Turun yliopisto Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikkö Honkasalo 2015

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yhteisöverkko. Pertti Niittynen Seniortek Oy

Yhteisöverkko. Pertti Niittynen Seniortek Oy Yhteisöverkko Pertti Niittynen Seniortek Oy SENIORTEK Oy Rantavitikantie 33 Rovaniemi Seniortek Oy on Rovaniemellä v.2005 perustettu Suomalainen vakavarainen innovatiivinen valtakunnallinen toimia. Toimistot

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Anna-Liisa Niemelä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Riikka Paasikivi Center for Health and Technology,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi

SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan

Lisätiedot