näköalat työelämä Vigo toimii Loppukiri-senioritalo Suomeen Euroopan paras ponnahduslautana menestykseen yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näköalat työelämä Vigo toimii Loppukiri-senioritalo Suomeen Euroopan paras ponnahduslautana menestykseen yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa"

Transkriptio

1 näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille teema Elinvoimaa! Suomeen Euroopan paras työelämä Vigo toimii ponnahduslautana menestykseen Loppukiri-senioritalo yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa

2 Sisältö teema 10 Elinvoimainen ihminen 16 Elinvoimaisuus vie eteenpäin Kokosimme hyvinvoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita pohtimaan, miten ihmisten elinvoimaisuutta voitaisiin edistää ja löytyisikö sen tiimoilta kansainvälistä huippuosaamista. 15 GALLUP Mistä sinä saat elinvoimaa? Vastaajina koululainen Veera Jalava, yrittäjä Kari Lehkonen ja eläkeläinen Päivi Kuusterä. Kiihtyvyysanturit aktivoivat liikkumaan Hookien uutta liikuntasovellusta pilotoiva testiryhmä on asettanut itselleen leikkimielisen tavoitteen. Tehtävänä on liikkua porukalla niin paljon, että USA:n rannikolta rannikolle kulkeva tuhansien kilometrin virtuaalinen matka tulee täyteen. 20 kasvuyrityksen tarina 24 suunnannäyttäjä 28 ideasta konseptiksi Kyllästyminen synnytti menestysidean Diabeteksen hallintaan tuotteita kehittävä Mendor on vauhdikkaassa kasvussa. Tiellä ovat avittaneet mm. Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma ja julkiset sekä yksityiset rahoittajat. Loppukiri-senioritalo yhteisöllisyydestä vireyttä ja turvaa Yhteisöllisyyttä näkyvimmillään on arkiiltojen yhteisruokailu. Jokainen talon asukas osallistuu yhteisiin töihin arkiiltojen ruoanlaittoon ja yhteistilojen siivoukseen. Itsenäisen elämän tähden Puhuvan pakastimen ja puhuvan uunin yhdistelmä syntyi, kun ymmärsin kuunnella kumppaneitani, sanoo Menumat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttinen. 30 lisäarvoa asiakkaille Näkymättömät voimat käyttöön 3 PÄÄKIRJOITUS 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISSÄ 9 UUSIA JULKAISUJA 27 RISTEYKSESSÄ Elinvoimaisempaa Eurooppaa etsimässä 33 UUTISIA 34 NIMITYKSIÄ 35 YHTEYSTIEDOT 2 NÄKÖALAT

3 Pääkirjoitus Elinvoimainen ihminen Tekesin keskiössä Elinvoimainen ihminen on valittu Tekesin yhdeksi kuudesta strategisesta painopistealueesta, joka tarkastelee yksilön hyvinvointia kokonaisuutena huomioiden ihmisen koko elinkaaren ja ympäristön. Tekesin tehtävänä on olla tukemassa aihepiiriin strategisen tutkimuksen, liiketoiminnan ja palvelujärjestelmien kehittymistä Suomessa. Tärkeinä osa-alueina ovat terveyden edistäminen ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittäminen, jossa keskeisimpänä työkaluna on meneillään oleva Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelma. Ohjelman loppukaudella tullaan painottamaan aiempia vuosia vahvemmin terveys- ja hyvinvointialan yritysten uudistumista sekä kasvun ja kansainvälistymisen tukemista. Olennaisena osana Elinvoimaisen ihmisen strategiaa ovat myös työorganisaatioiden ja oppimisen kehittäminen sekä vapaa-ajan merkitys osana ihmisen hyvinvointia. Terveyden ja hyvinvoinnin toimiala on suuressa murroksessa kaikkialla maailmassa tähdäten entistä kokonaisvaltaisempaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Suomesta puuttuvat suuren mittaluokan kansainväliset yritykset, mutta meillä on sen sijaan koko joukko innovatiivisia yrityksiä niin bio/lääkealalla, terveydenhuollossa kuin tietoja viestintätekniikan alueillakin. Julkisen ja yksityisen sektorin entistä vahvempi sitoutuminen yhteiseen kehittämiseen sekä tekemään asioita uudella, entistä fiksummalla tavalla avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä antaa suomalaisille toimijoille merkittävää kilpailuetua vastata tähän globaaliin haasteeseen. Elinvoimaista alkanutta uutta vuotta! Minna Hendolin Bio-, lääke- ja elintarvikealueen toimialajohtaja Tekes Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, Eero Lukin Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: Eeva Anundi Taitto: Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Painos: Seuraava numero ilmestyy NÄKÖALAT

4 Kuva: ZenRobotics Oy Kuva: Raita Sport Oy Valokeilassa Koonnut: Pia Mörk ZenRobotics Euroopan innovatiivisin ympäristöalan yritys Suomalainen ZenRobotics Oy voitti EEP Gold Awardin, joka myönnetään vuoden innovatiivisimmalle ympäristöalan tuotteelle Euroopassa. ZenRobotics kehittää kotimaiseen huippututkimukseen pohjautuen täysin uudenlaista jätteenkäsittelyjärjestelmää. ZenRoboticsin päätuote ZenRobotics Recycler poimii robottien avulla jätevirrasta haluttuja esineitä ja raaka-aineita, tekoälyn ohjaamana. Laitteiston kansainväliset toimitukset alkavat vuonna Sitä markkinoi jälleenmyyjäverkosto yli 50 maassa. Tekes ratkaisevassa roolissa ZenRoboticsin tuotekehityksessä Tekesin tuki on ollut alusta asti ratkaisevassa roolissa. Murrokseen pyrkiviä, suorastaan vallankumouksellisia teknologioita kehitettäessä mennään aina tuntemattomalle alueelle, jolloin riskit - ja toisaalta myös mahdolliset voitot - ovat suuria. Ilman luotettavaa ja pitkäaikaista rahoituskumppania tämän luokan hankkeisiin ei voisi ryhtyä, korostaa ZenRoboticsin perustajaosakas ja teknologiajohtaja Harri Valpola. SHOK Summit kokoaa vaikuttajat Strategisen huippuosaamisen keskittymissä eli SHOKeissa tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä tulevaisuuden tärkeimmillä alueilla. Innovaatiot muutetaan niissä ketterästi kasvuksi ja hyvinvoinniksi. Tekes on keskittymien merkittävä rahoittaja Helsingissä järjestettävässä SHOK Summit -tapahtumassa on mahdollisuus tutustua kaikkien kuuden SHOKin tuloksiin. Pääministeri Jyrki Katainen avaa päivän seminaariosuuden. Ohjelma sisältää korkeatasoisia puheenvuoroja sekä tutkimus- että yritysmaailmasta. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mennessä. Tilaisuuteen on rajoitetusti paikkoja. LED-näytöt vievät jäähallien laitamainokset uuteen aikaan Moderneja LED-näyttöjä hyödyntävä laitamainosjärjestelmä on syrjäyttämässä perinteiset jäähallien laitamainokset. Järjestelmän avulla mainostulot on mahdollista moninkertaistaa. Ensimmäinen järjestelmä on käytössä Raksilan jäähallissa Oulussa. Jääkiekkokaukaloihin erikoistunut Raita Sport Oy on kehittänyt modernin laitamainosjärjestelmän Tekesin osarahoituksella ensimmäisenä Suomessa. Laitamainosjärjestelmämme ansioista jääkiekkoseura tai halliyhtiö voi lisätä mainostulojaan. Kaukalon laidassa olevaan LED-näyttöön voidaan myydä useita vaihtuvia mainoksia. Pelien katsojien viihtyvyyttä parantaa se, että mediakuutiossa voidaan näyttää enemmän pelitapahtumiin liittyviä uusintoja, kun videomainoksia ajetaan kaukalon laidoilla olevilla LED-näytöillä, kertoo Raita Sportin toimitusjohtaja Tuomo Hyvärinen. Uusi järjestelmä tulee kasvattamaan liikevaihtoamme vuositasolla vähintään 10 prosenttia ja lisää työntekijöiden määrää usealla henkilöllä niin valmistuksessa, asennuksessa ja käytössä. 4 NÄKÖALAT

5 Kuva: UBI Challenge Jokapaikan palveluja testattiin kilpailulla Oulussa Oulun keskustan jokapaikan tietotekniikan infrastruktuuri tarjosi alan huippututkijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden testata uusia yhteisöpalveluja aidossa käyttöympäristössä viime vuonna. Ensimmäisen kansainvälisen UBI-sovelluskehityskilpailun voitti sveitsiläisen Luganon yliopiston joukkue. Sen kehittämä palvelu luo automaattisesti hauskoja faktoja, joissa paikkakohtainen reaaliaikainen sisältö yhdistyy sattumanvaraisesti valmiiksi tietokannassa oleviin sisällönpalasiin. Voitosta kamppailivat myös kollektiivinen kaupunkimuisti Kreikasta, saksalais-sveitsiläinen digitaalinen ilmoitustaulu sekä espanjalainen juoksuyhteisöpalvelu. Kaikki neljä finaaliin valittua palvelua olivat vapaasti käytettävissä Oulun keskustan ubinäytöillä heinäkuusta joulukuun loppuun asti. Kilpailu oli osa monitieteistä UBI-tutkimuskokonaisuutta, jota koordinoi Oulun yliopisto. Rahoittajana on muun muassa Tekesin Ubicom-ohjelma. Liukastumiset kuriin Sievin Jalkine Oy kehitti jalkineeseen nastamekanismin, jonka voi kytkeä helposti päälle ja pois. Innovaatio vähentää liukastumistapaturmia. Lukijan tärppi Lehti sisältää paljon kiinnostavaa luettavaa. Erityisesti innostuin artikkelista Elinvoimaisuus vie teenpäin. Elinvoiman salaisuus on pitkään askarruttanut mieltäni, hienoa, että se on Tekesin strategian yksi painopiste. Toivottavasti saamme tätä kautta tietoa myös siitä, milkä ihmisissä synnyttää ja ylläpitää elinvoimaa.sitä tarvittiin kosolti myös meidän Loppukiri-hankkeessamme, josta myös kerrotaan lehden sivuilla. Toinen lukijavinkki koskee ajankohtaista asiaa: on taas liukastelun aika. Pikku-uutinen, Liukastumiset kuriin, Sievin jalkineen nastamekanismista on hieno kehitystuote. Kumpa nastajalkineista vielä kehitettäisiin naisillekin sopiva kaunis malli! Nuorten hanke, Kyllästyminen synnytti menestysidean, myös ilahdutti. Kumpa yhä useammat vaihtaisivat kyllästymisen innostukseen. Sirkka Minkkinen Kuva: eeva anundi Teksti: Tiina Lifländer Kuva: Sievin Jalkine Sievi toi turva- ja työjalkinemarkkinoille ensimmäisenä maailmassa uuden, patentoidun nastamekanismin. Se lisää turvallisuutta talvikelien työntekoon. Kaatumistapaturmat aiheuttavat terveydenhuollolle runsaasti kustannuksia. Tässä on yksi keino, jolla kaatumisia ja niiden aiheuttamia kustannuksia voidaan ehkäistä. Tätä nastajalkinetta on helpompi käyttää kuin erikseen laitettavia liukuesteitä, kertoo Sievin Jalkine Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Jokinen. Nastat esiin avaimesta pyöräyttämällä Jalkineen pohjarakenteessa on sisäänrakennettu nastamekanismi. Nastat saadaan käyttöön kengässä olevasta avaimesta pyöräyttä- mällä. Sisätiloihin siirryttäessä nastat saadaan pohjan sisään, eivätkä lattiapinnat vaurioidu. Sievi Spike -jalkineparissa on 12 vahvarakenteista nastaa sekä varvas- ja naulaanastumissuoja. Uusimpana tulokkaana on malli myös vapaa-ajan käyttöön. Nostimme Tekesin kannustamana kehittämishankkeen vaativuustasoa. Tuloksena oli hyvä tuote markkinoille ja tyytyväisiä asiakkaita, kertoo Jokinen. Sievin Jalkine Oy on Pohjois- Euroopan johtava jalkinevalmistaja, joka työllistää yli 550 henkeä tehtaillaan Sievissä ja Oulaisissa. Viennin osuus tuotannosta on noin 50 prosenttia. Kuva: sievin jalkine oy NÄKÖALAT

6 Uutta Tekesissä Tekes valmistelee ohjelmaa pelialalle Suomen peliteollisuuden menestys on ollut ilmiömäistä. Tekesin valmisteltavan peliohjelman tavoitteena on taata menestys tulevaisuudessakin. teksti: Kaj Nordgren kuva: Istockphoto, Housemarque eliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2011 sen globaali arvo oli noin 65 miljardia dollaria ja trendi on voimakkaassa kasvusuunnassa erityisesti mobiilipelaamisen ansiosta. Pelit ovat nykyään Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Liikevaihdon arvioidaan kasvaneen vuonna 2011 noin 165 miljoonaan euroon. Suomi on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, kuten maailman ladatuin peli Angry Birds Roviolta, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne. Alan kuumimpia nimiä nousee Suomesta jatkuvasti, uusimpina mm. Grey Area Shadow Citiesillaan ja Supercell. Huippuosaamista Suomeen Tekesin valmisteltavan arvoverkottuneeseen pelinkehitykseen keskittyvän ohjelman tavoitteena on pitää Suomi alan huipulla luomalla Lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittanut Housemarque on yksi Suomen menestyneimpiä pelifirmoja. Yritys kehittää pelejä usealle alustalle hyödyntäen digitaalista jakelua. Kuvassa Furmins. 6 NÄKÖALAT

7 tänne kansainvälisesti merkittävä peli- ja viihdeteollisuuden klusteri. Tarkoituksena on tukea kehitystä, jonka tuloksena suomalainen peliteollisuus tuottaa järjestelmällisesti globaaleja menestystuotteita ja koko tuotantoketju (esim. pelinkehittäjät, sisällöntuottajat, teknologiaosaajat) toimii verkostoituneena toistensa kanssa. Tavoitteet täsmentyvät ohjelman mahdolliseen käynnistymiseen mennessä. Tällä hetkellä suunniteltuina tavoitteina on kehittää mm. uudenlaisia toimintamalleja, monimediaformaatteja (pelin ketterä kehitys usealle alustalle yhtä aikaa, pelin tuotteistaminen esim. elokuvaksi ja muiksi kuluttajatuotteiksi), digitaalisen jakelun liiketoimintamalleja sekä liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on myös verkottaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Yritykset ostavat esim. tutkimuspalveluja määritellyiltä alueilta ja ohjelman projekteissa yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeässä osassa. Muutakin kuin viihdettä Jo nyt sosiaaliset pelit ja verkot voidaan valjastaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen eli joukkoistamiseen (crowdsourcing). Pelillisyys (gamification) on tulossa voimakkaasti osaksi terveydenhuollon ja logistiikan palveluja. Tulevaisuudessa pelit ja simulaatiot voivat olla viihdekäytön lisäksi osana koulujen oppimisympäristöjä sekä yritysten koulutusta ja valmennusta. Pelien kehitykseen käytettäviä edistyksellisiä työkaluja voidaan hyödyntää myös muilla teollisuuden aloilla esimerkiksi mallinnuksessa, simuloinnissa ja käyttöliittymien suunnittelussa; perinteistä ohjelmistotuotantoa unohtamatta. Tekesillä pitkä kokemus pelialan rahoituksesta Pääosin pk-yrityksille suunnatussa ohjelmassa tavoitteet kohdistuvat nimenomaan niiden tarpeisiin. Pitkäkestoisen tutkimuksen sijaan tarkoitus on hyödyntää olemassa olevaa osaamista, päästä nopeasti käytännön tekemiseen, mutta myös luoda uutta ja ottaa riskiä. Ohjelma valmistellaan nopealla aikataululla ja mikäli käynnistämispäätös tehdään, toiminta alkaa toukokuussa. Tekes on rahoittanut Suomen pelialaa systemaattisesti vuodesta 2000 asti. Vuositasolla rahoitus on ollut useita miljoonia euroja. Tekes lisää riskinottoa ja etsii kasvuyrityksiä Tekes on uudistanut yritysrahoituksen perusteet. Rahoitusta kohdistuu nyt entistä vahvemmin kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviin nuoriin yrityksiin sekä uudistumista hakeviin pk-yrityksiin. avoitteena on löytää yrityksiä, joilla on aito halu ja kyky saavuttaa menestystä. Lisäksi erityistä painoa annetaan yrityksen kilpailukyvylle ja tuottavuudelle sekä sille, että yrityksellä on erinomainen ja osaava tiimi. Nuoria kasvuyrityksiä varten perustetaan uusi, yhdeksäs liiketoiminta-alue keväällä Tavoitteena on nostaa nuorten kasvuyritysten profiilia strategiassa linjatulla tavalla ja varmistaa Tekesissä alan osaamisen kehittyminen. Suomi tarvitsee kipeästi uusia menestystarinoita ja innovaatioita. Haluamme omalta osaltamme turvata suomalaista hyvinvointia panostamalla entistä vahvemmin kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten rahoitukseen, johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä painottaa. Muutos merkitsee rahoitettavien projektien ja tutkimushankkeiden osalta myös entistä suurempaa valikoivuutta. Rahoitettujen projektien määrä vähenee, mutta projektien koko kasvaa. Tähän sisältyy luonnollisesti riski. Uskomme, että onnistumiset merkittävissä kehitysprojekteissa sekä yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä kattavat joidenkin mahdolliset epäonnistumiset, Hiekkanen-Mäkelä sanoo. Vuonna 2012 Tekesin rahoitusvaltuudet ovat 554 miljoonaa euroa. Laskua vuoteen 2011 verrattuna on noin 50 miljoonaa euroa. Rahoituksesta yritysten osuus on noin kaksi kolmasosaa. Loput kohdistetaan elinkeinoelämää hyödyntävään tutkimukseen yliopistoille, korkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille. Nuorille, alle 6-vuotiaille yrityksille varataan noin kolmasosa yrityksille suunnatusta rahoituksesta eli yli 120 miljoonaa euroa, kertoo rahoitusjohtaja Kristiina Laurila. Rahoituksen periaatteiden uudistaminen on jatkoa Tekesin strategiatyölle, jossa keskeiseksi teemoiksi nousivat edelläkävijyys, uudistuminen sekä kasvu ja kansainvälistyminen. Tekes valitsee rahoituskohteensa tarkastelemalla yritystä kokonaisuutena, ei vain yksittäisen kehittämisprojektin näkökulmasta. Innovatiivisuuden ja uutuusarvon lisäksi keskeistä on yrityksen kasvuhalu ja kykyä kaupallistaa kehitystyön tulokset. Myös julkisen tutkimuksen rahoituksen periaatteita on muutettu uuden strategian mukaiseksi. NÄKÖALAT

8 Uutta Tekesissä Historiallinen satsaus sähköajoneuvoalalle Suomen historian suurimmat sähköajoneuvojen ja niiden järjestelmien testihankkeet käynnistettiin Helsingissä joulukuussa Olemme tänään käynnistämässä Suomen historian suurinta sähköajoneuvojen ja niiden latausjärjestelmien kokeiluhanketta, totesi elinkeinoministeri Jyri Häkämies Helsingissä suomalaisen sähköajoneuvoalan kehitys- ja liiketoimintahankkeiden esittelytilaisuudessa. Tekesin EVE-ohjelman tavoitteena on sähköisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin liittyvän liiketoiminnan kehittäminen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kahta ohjelmaan kuuluvaa hanketta yli 9,5 miljoonalla eurolla. Tämä on energiatukipäätöksenä ministeriön suurin satsaus sähköautoiluun, Häkämies totesi. EVE-ohjelmassa on yhteensä viisi hanketta. Pääkaupunkiseudun sähköinen liikenne keskittyy kuluttajanäkökulmaan ja Kestävää kaupunkielämää -hanke puolestaan valmistajanäkökulmaan. Sähköiset työajoneuvot -hanke keskittyy erilaisiin työkoneisiin ja niiden järjestelmiin. WintEVE-hanke kehittää Pohjois-Suomessa sähköajoneuvojen talviominaisuuksia. Tampereelta johdettu EVELINA-hanke puolestaan kehittää valtakunnallista sähköajoneuvojen kokeilu- ja testausympäristöä. Tekesin panostus ohjelmaan on yli 30 miljoonaa ja ohjelman kokonaisbudjetti yli 100 miljoonaa euroa. Hankkeiden kautta ohjelmassa on mukana yli 50 toimijaa, jotka ovat alan yrityksiä, kaupunkeja ja yliopistoja. Tekes mukana designpääkaupunkivuodessa esignpääkaupunkivuoden 2012 vietto on aloitettu näyttävästi. Myös Tekes on mukana vauhdittamassa muotoilun ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyntämistä elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa. Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Word Design Capital (WDC) -hankkeen tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten toiminnan kehittäminen muotoilun avulla. Tekes osallistuu WDC-vuoteen Muodosta tulosta -aktivointiprojektin sekä Serve-, Tila- ja Vapaa-ajan palvelut -ohjelmien kautta. Lisäksi Tekes osallistuu WDCvuoteen vaikuttavuustiedon visualisoinnin hankkeella ja palveluinnovaatioita edistävällä EPISIS-projektilla. 8 NÄKÖALAT

9 Tulokset ja vaikutukset esiin uudella tavalla Uusia julkaisuja Tekesin ohjelmistoliiketoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen keskittynyt Verso-ohjelma ( ) visualisoi tuloksiaan ja vaikuttavuutta uudella tavalla. Prezi-alustalle yhteistyössä Hahmota Oy:n kanssa rakennettu Versopuu esittää graafisesti kaikki ohjelman toimialat, niille kohdistetun rahoituksen sekä liikevaihdon ja henkilöstön kehityksen caseja unohtamatta. Tekesin katsauksia Uusiutuvan dieselin kehityspolku 285/2011 Biopohjaisten dieselpolttoaineiden kehitys tutkimuksesta tuotantoon kesti noin 15 vuotta. Julkaisu kuvaa kehityskaarta vuosien kehitystyöstä Neste Oilin mittavaan tuotantoon. Muita Tekesin esitteitä Tekesin rahoituspalvelut pk-yrityksille Esitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. pdf Business Opportunities at the United Nations for the Finnish Safety and Security Industry 290/2012 Yhdistyneet Kansakunnat organisaatioineen tarjoavat potentiaalisia markkinoita turvallisuus-alan yrityksille. Raportti antaa yrityksille tarvittavia tietoja liiketoimintamahdollisuuksien avaamista varten. opportunities_pdf Better results, more value - A framework for analysing the societal impact of Research and Innovation 288/2011 Julkaisuun on koottu keskeiset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ilmiöt ja indikaattorit. Systeemisen muutoksen haasteet - Tapaustutkimuksia ja politiikkanäkökulmia 286/2011 Tässä tutkimuksessa tarkastellaan systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä teoreettisesti tutkimuskirjallisuuden perusteella että empiiristen tapaustutkimusten kautta. Tutkimuksessa luodaan tiivis katsaus systeemistä muutosta ja systeemisiä innovaatioita sekä niiden ominaispiirteitä ja dynamiikkaa koskevaan kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Tarkasteltavat tutkimussuuntaukset ovat innovaatiojärjestelmien tutkimus, liikkeenjohdon ja teknologiajohtamisen tutkimus sekä sosioteknisten järjestelmien muutos. Käyttäjälähtöiset tilat - Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Tietoa ja käytännön esimerkkejä työympäristöjen suunnitteluun ja tilojen käyttöön kestävän kehityksen, käyttäjälähtöisyyden ja tuottavuuden näkökulmasta. opportunities_pdf Focus 2012 Vuoden 2012 Focus nostaa esiin Suomen vahvuuksia erityisesti muotoilun, startup-yrittäjyyden, pelien ja luonnonvaratalouden aloilla. (digipaperi) TekEsin ohjelmien esitteitä Muodosta tulosta Muotoiluosaamisen aktivointihanke Muodosta tulosta -aktivointihanke tarjoaa pk-yrityksille tietoa muotoilumenetelmien hyödyntämisestä osana liiketoiminnan kehittämistä NÄKÖALAT

10 Teema Elinvoimaisuus vie eteenpäin Kokosimme hyvinvoinnin parissa työskenteleviä asiantuntijoita pohtimaan, miten ihmisten elinvoimaisuutta voitaisiin edistää ja löytyisikö sen tiimoilta kansainvälistä huippuosaamista. Teksti: Pekka Säilä Kuvat: Eeva Anundi 10 NÄKÖALAT

11 Elinvoimaisuuden eväitä pohtimassa Jari Hakanen Työterveyslaitokselta, Saara Hassinen SalWe Oy:stä, Ari Ahonen RYM Oy:stä ja Kari Kohtamäki VTT:ltä. SalWe on terveyden ja hyvinvoinnin SHOK (strategisen huippuosaamisen keskittymä) ja RYM on rakennetun ympäristön SHOK. eskellä talvista räntäsadetta on haastavaa pohtia, mitä tarkoittaa ihmisen elinvoimaisuus. Ainakin sään puolesta on vaikea löytää mitään rakentavaa sanottavaa. Onneksi ainakin ulkoiset keinot on keksitty Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevasta valtavasta liikuntakeskuksesta löytyy beach volley -kenttä, jonne on upottavan rantahiekan lisäksi pystytty ilmanvaihdolla luomaan hellepäivän lämpöä mallintavat olosuhteet. Siispä lepotuolit esille, ja aiheen kimppuun. Ensimmäiseksi keskustelun kohteeksi nousee kysymys siitä, miten kukin keskustelija elinvoimaisuuden mieltää. SalWen toimitusjohtaja Saara Hassisen mielestä fyysisesti sairas ihminenkin voi olla tyytyväinen elämäänsä ja elinvoimainen. Siten hänkin pystyy luomaan positiivisuutta ympärilleen. Innovatiivisia ratkaisuja rakennettuihin ympäristöihin suunnittelevan RYM:n toimitusjohtaja Ari Ahonenkin on sitä mieltä, että ihmisen elinvoimaisuudessa on kyse enemmänkin asenteesta kuin fyysisestä suorituskyvystä. Työterveyslaitoksen tutkija Jari Hakanen sanoo työelämää tutkiessaan huomanneensa, että elinvoimaisuutta katsotaan usein oireiden näkökulmasta, sen sijaan, että ajateltaisiin, mikä aiheuttaa ihmisessä innostusta ja miten se ilmenee. Elinvoimainen ajattelu ei saisi sulkea ketään pois. Elinvoimainen yhteisö pystyy mahdollistamaan muidenkin kukoistuksen, hän pohdiskelee. VTT:n asiakaspäällikkö Kari Kohtamäki toteaa, että Tekesin Elinvoimainen ihminen -strategiassa on hyvää juuri se, että ihminen on keskiössä ja innovatiivisten ratkaisujen tehtävänä on tuottaa iloa ja luovuutta, jotka ovat myös tuottavuuden elementtejä. Innostaminen on avainasemassa Saara Hassinen uskoo, että tulevaisuudessa terveydenhuollon ajattelumalli keskittyy entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja elinvoimaisuuteen kannustamiseen kuin pelkkien sairauksien hoitamiseen. NÄKÖALAT

12 Paljon asioita tulee ihmisten itsensä hoidettavaksi, koska kuorman julkisella puolella on kevennyttävä. Kari Kohtamäki muistuttaa, että ikärakenteen aiheuttamat realiteetit pakottavat keksimään uusia keinoja työelämän tuottavuuteen. Motivoitunut ja innostunut ihminen saa paljon aikaa. Sellainen myös tarttuu ympäristöön. Niitä, jotka ovat oikeasti syrjäytymisvaarassa, olisi taas rohkaistava seisomaan omilla jaloillaan, hän toteaa. Jari Hakanen muistuttaa, ettei vähemmällä enemmän -ajattelua voida kuitenkaan repiä ihmisten selkänahoista. Olisi pohdittava, miten vaikkapa organisaatioiden välisessä yhteistyössä olisi hyödynnettävissä asioita, joihin ei ole aiemmin ymmärretty tarttua, hän sanoo. Ari Ahosen mielestä olisi hyvä, että esiin nostettaisiin mahdollisimman erilaisia näkökulmia. RYM:ssä meidän tehtävänämme on muiden muassa pohtia, miten rakennettu ympäristö voi vaikuttaa ihmisen elinvoimaisuuteen. Näkisin, että rakennetun ympäristön tulisi jatkossa olla enemmän uusien innovaatioiden mahdollistaja kuin niiden rajaaja. Parhaimmillaan voisimme olla alusta muille toimialoille. Ahosen mielestä vaikkapa työelämän mielekkyyden pohtimisessa tärkeintä on visioiden tekeminen ja ihmisten kokoaminen yhteen eri toimialoilta. Näin voidaan luoda pohjaa tuleville haasteille. Kari Kohtamäki on samoilla linjoilla. Kun ratkaistaan terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia toimintatapoja uudistamalla, luodaan samalla liiketoimintamahdollisuuksia. Meillä on kehittynyt yhteiskunta ja innovaatiojärjestelmä, jossa julkiset ja yksityiset toimijat voivat aidosti toimia ja oppia yhdessä. Jari Hakasen mielestä etenkin työelämässä on korostettu liiaksi johtamisen muutosta. Olisi myös mietittävä, miten ihminen voi itse tehdä työstään innostavamman etsimällä omia ratkaisuja ja uusia haasteita. Tällaisesta innostuksesta ja mielekkyydestä on mahdollista kasvattaa isompi kulttuurinen muutos. Ari Ahonen toivoo, että rakennettu ympäristö voisi osaltaan luoda stimulantteja ihmisten työssä viihtyvyyteen ja inspiroida tekemään asioita. Hyvinvoinnista kasvaa liiketoimintaa Saara Hassisen mielestä yksi elinvoimaisen yhteiskunnan isoista kysymyksistä on, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö saadaan toimimaan entistä paremmin. Mielestäni eri toimialojen olisi uskallettava entistä paremmin kokeilla yhteistyötä ja löytää sen kautta konkreettisia hyötyjä. Tällainen yhteistyö SalWessa on jo aloitettu. Eliksiirit-ohjelmassa tutkitaan, miten ihminen motivoituu ja miten hänet koukutetaan vaikkapa suosimaan terveellisiä elämäntapoja. 12 NÄKÖALAT

13 Uusissa käytännöissä piilee potentiaalia Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaa on suunnattu uudelleen helmikuun 2012 alusta lähtien. Vuonna 2008 käynnistetyn ohjelman tarkistetut tavoitteet fokusoituvat kolmeen aihealueeseen, jotka ovat vaikuttavat ja asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut, lisääntynyt ennaltaehkäisevä toiminta sekä monipuolistunut kumppanuus ja yhteistyö. Ohjelman käynnistyessä tulokulmana oli julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevan palvelujärjestelmän kehittäminen. Tekesin toimialajohtaja Pia Harju-Autti kertoo, että väliarvioinnin aikana saadun palautteen ja kokemusten kautta on päädytty nostamaan vahvemmin esille erityisesti pk-yritysten kasvumahdollisuudet ja kansainvälistyminen. Tekes haluaakin kannustaa erityisesti pk-sektorin yrityksiä kehittämään uusia hyviä käytäntöjä sosiaali- ja terveysalalle. Parhaimmillaan voitaisiin kehittää vientituotteita ja tuotteistaa alan osaamista, joissa myös kasvu ja kansainvälistyminen ovat tavoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on joitakin selkeitä edelläkävijäyrityksiä, mutta ehkä liikaa vielä sellaista ajattelua, että kotimarkkinatkin riittävät. Potentiaali on kuitenkin iso, kun miettii esimerkiksi jo nykyteknologiaa ja niiden ympärille rakennettavien palvelujen mahdollisuuksia, Harju-Autti toteaa. Palveluiden kehittämishankkeiden lähtökohtana tulee olla vahva ymmärrys asiakkaiden tarpeista. Toinen keskeinen periaate on kumppanuus, joka näkyy myös ohjelmatasolla. Meillä on koko ajan tiivistyvä yhteistyö sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, koska yhdessä voimme vahvemmin edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, sanoo Harju-Autti ja toivoo hankkeisiin rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä sekä vahvaa edelläkävijyyden elementtiä. Syntyneiden odotettavissa oleva elinikä muutamissa maissa. JAPANI suomi argentiina saudi-arabia venäjä etelä-afrikka 82,25 79,27 76,95 74,11 66,29 49,33 Yksityisten palveluntuottajien osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on nousussa Suomessa Henkilöstö yksityisessä palveluissa Henkilöstö julkisissa palveluissa Kustannukset, yksityiset palvelut (miljoonaa euroa) Kustannukset, julkiset palvelut Tässäkin voitaisiin pohtia entistä enemmän monialaisen tiedon hyödyntämistä. Ehkä voitaisiin luoda kokonainen suomalainen malli. Sillä voitaisiin tarjota muille, esimerkiksi ikääntymishaasteiden edessä oleville maille malleja, joilla olemme omat ongelmamme ratkaisseet, Jari Hakanen sanoo. Ennen puhuttiin sairaanhoidosta, sitten terveydenhoidosta. Ehkä meidän vientituotteemme voisi olla ennaltaehkäistävä ja elinvoimaistava malli, Saara Hassinen jatkaa. Usein sanotaan, että pienuudesta on etua, mutta se voi olla myös haitta, jos käännymme liiaksi sisäänpäin. Kansainvälisyys lisääntyy myös hyvinvoinnin alalla jatkuvasti, ja meidän pitäisi parantaa kykyä markkinoida kotimaista osaamistamme. Siinä on tähän asti ollut selkeä heikkous, Kari Kohtamäki linjaa. Kaupallistaminen on selkeä heikko lenkki, koska asioita ajatellaan liian insinöörivetoisesti. Hulluiltakin tuntuvat visionääriset näkemykset voivat kuitenkin luoda myös valtavasti mahdollisuuksia. On etsittävä kauempaa horisontista heikkoja signaaleja, joista voi kasvaa tulevaisuuden menestystekijöitä, Ari Ahonen jatkaa. Tulevaisuus on ainakin sillä tavalla jo näkyvissä, että liiketoiminta ja hyvinvointi tulevat selvästi olemaan enemmän yhtä. Kohta ratkaisut löytyvät jo senkin takia, että olemme yhteiskuntarakenteen muutoksen takia pakotettuja ne löytämään. Nyt olisi tärkeää saada aikaiseksi oikeita toimenpiteitä, Saara Hassinen lisää. Jari Hakasen mielestä voitaisiin kilpailla siitä, kuka keksii innostavimpia visioita. Hän muistuttaa, että ihminen on joustava. Työkykyä ja elinvoimaisuutta ylläpitäviä toimenpiteitä on varmasti löydettävissä. Pitäisi vaikkapa miettiä miten tila vaikuttaa ihmiseen tai miten autetaan ihmisiä havaitsemaan stressin merkit itsessään. NÄKÖALAT

14 Suomeen Euroopan paras työelämä Tekes valmistelee työelämää uudistavaa ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna Kunnianhimoisen tavoitteen takana on tosiasia, että Suomessa yli 65-vuotiaiden osuus kansalaisista on jyrkässä kasvussa. Euroopan paras työelämä helpottaisi uhkaavasti heikentyvää kilpailuasemaa, jos ihmiset saataisiin jatkamaan työelämässä pidempään. Tämä edellyttää yksilöllisiä työnteon mahdollisuuksia ja joustavia työn muotoja. Erityisesti osaava esimiestyö on avainasemassa, kun mietitään osaamisen hyödyntämisen, kehittämisen sekä uuden oppimisen mahdollisuuksia, toteaa Työelämän innovaatiot ja kehittäminen -yksikön johtaja Tuomo Alasoini Tekesistä. Hän muistuttaa, että työelämässä vaaditaan myös joustavuutta, kun yritykset joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Ohjelman suunnittelussa on mukana yrityksiä, muita organisaatioita sekä tutkimus- ja kehittämisyksiköitä. Työelämää uudistavan ohjelman on tarkoitus käynnistyä keväällä Palautuminen tukee elinvoimaisuutta Ari Ahosen mielestä lähitulevaisuudessa on pohdittava, kuinka suuri merkitys etätyöllä on ihmisille ja miten sen tuomat haasteet ratkaistaan niin, että niillä on positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen ja elinvoimaisuuteen. Tässä kohdin nousee esiin myös fyysisen työympäristön toteuttaminen. Miten etätyötä tekevä ihminen saa järjestettyä kotona työskentelyn mielekkäällä tavalla, Kari Kohtamäki toteaa. Työpaikan käytännöilläkin on varmasti valtava merkitys. Rutiinitöiden ohella voitaisiin myös pohtia, mikä merkitys tilan käytöllä, työvälineillä tai vaikkapa sisustuksella on ihmisten motivaatioon ja jaksamiseen, Ari Ahonen ehdottaa. Jari Hakasen mielestä olisi jollain lailla linjattava, mikä on työn ja vapaa-ajan suhde muuttuvassa maailmassa. Ihmisellä on oltava riittävästi aikaa myös rasituksesta palautumiseen. Tässä suhteessa ihmiset eivät ole muuttuneet, vaikka maailma ympärillä jatkuvasti kehittyykin. Itsellä tulee mieleen, miten ihmisiä voitaisiin motivoida vapaa-ajallaan elämään aktiivisemmin, liikkumaan ja saamaan mukaan erilaisiin yhteisöllisiin toimintoihin, jotka auttavat elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja mielenhallinnassa, Kari Kohtamäki sanoo. Voitaisiinko palautumisessa miettiä työn mahdollista urakkaluonteisuutta jos viikon työt pystyy tekemään kolmessa päivässä, miksei loppuviikko voisi olla vapaata. Työ on nykyisin niin sirpaloitunutta, että työnteon ja levon suhdetta pitäisi todellakin tutkia, Ari Ahonen innostuu. Uskon, että etenkin koulumaailmalla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli siinä, miten nuorista ihmisistä kasvaa entistä aktiivisempia, osallistuvampia ja omatoimisempia kansalaisia, päättää Saara Hassinen hedelmällisen keskustelun. Kestäviä ratkaisuja tarvitaan Elinvoimainen ihminen on yksi Tekesin strategian sisällöllisistä painopisteistä. Se jakautuu neljään eri osaalueeseen, jotka ovat terveyden edistäminen, tehokas ja laadukas sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, uudistava, voimavaroja sisältävä työ ja oppiminen sekä elämyksellinen vapaa-aika. Painopistealueiden valintaa tarvitaan, sillä ikääntymiskehitys lisää palvelutarpeita ja asettaa työelämän kehittämisen uusien haasteiden eteen. Myös terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys ovat kasvamassa. Ihmisen elinvoimaa lisääviä tapoja ja käytäntöjä etsiessä pyritään löytämään kestäviä ratkaisuja, joista nousee myös uusia kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. 14 NÄKÖALAT

15 Mistä sinä saat elinvoimaa Mikä auttaa jaksamaan, mikä innostaa ja kannustaa? Elinvoiman lähteistä kertovat koululainen, yrittäjä sekä eläkeläinen toimitus: Sanna nuutila Gallup Päivi Kuusterä 70 vuotta eläkeläinen Kari Lehkonen 46 vuotta graafikko, yrittäjä Veera Jalava 15 vuotta koululainen Suuri perheeni on tärkein elinvoiman lähde. Asun yksin, mutta minulla on neljä poikaa ja 10 lastenlasta. Heistä seitsemän on tyttöä. Poikien äitinä pienten tyttöjen kanssa touhuaminen tuo erityistä iloa. Terveys on tietenkin tässä iässä olennaista. Pidän terveyttäni yllä erityisesti hyötyliikunnan avulla. En omista autoa, joten kävelen paljon ja ajan pyörällä. Lisäksi käyn säännöllisesti vesijumpassa ja kuntosalilla. Käsillä tekeminen tuo elinvoimaa. Minulla on aarin kokoinen viljelypalsta, jonka antimia on nyt sekä kellarissa että pakastimessa. Palstan pitäminen on palkitsevaa, siinä tulee liikutuksi ja näkee kasvamisen ihmeen. Viljelypalstalla olen tutustunut moniin samanhenkisiin ihmisiin. Teen myös erilaisia käsitöitä, aina on jokin työ menossa. Ystävät ovat tärkeä voimavara. Minulla on laaja ystäväpiiri, mutta osaan olla myös yksin itse asiassa yksinolo on minulle tärkeää. Saatan käydä yksin vaikkapa teatterissa tai konsertissa. Tässä suhteessa Helsinki on loistava kaupunki. Täällä on laaja kulttuuritarjonta, myös ilmaisia tapahtumia löytyy. Muistan hyvin viime helmikuun. Olin tehnyt liikaa töitä, unohtanut elämäni tärkeimmät ihmiset, eronnut ja menettänyt hyvän ystäväni syövälle. Painoin 116 kiloa ja olin väsynyt. Oli aika olla hetki hiljaa, nukkua pari vuorokautta ja ottaa korjausliike ylöspäin. Lausua pari mesevää kirosanaa ja katsoa eteenpäin. Ostin verkkarit ja Töölön kisahalliin sarjalipun. Laitoin kellon soimaan kello kuusi ja aloitin tehostartin. Viisi aamua viikossa fyysistä helvettiä rappuja ylös alas, pistareita, punnerruksia, leukoja... Pikkuhiljaa väri palasi poskiin veri kohisi suonissa. Ruokavalio muuttui ja näin taas omat varpaani. Kevään tahdissa etenevä kuntoni toi mukanaan värit, ihmiset ja hymyn virneen. Elämänvoima alkoi viedä mukanaan ja tahti kiihtyi vauhdissa. Olin kiitollinen ihmisistä jotka pökkäsivät, kun oli vaikeaa. Olin kiitollinen itselleni, kun huomasin, että sisu ei ole kadonnut minnekään. Viimein oli sateinen alkukesän ilta. Vedin lenkkarit jalkaan ja juoksin. Se tuntui NIIN hyvältä. Elämä näytti kauniilta - minun mieleni oli kaunis. Olin kunnossa ja taas täynnä elämänvoimaa. Eniten elinvoimaa saan perheeni kanssa vietetystä ajasta. Perheeseeni kuuluu lisäkseni kolme sisarusta sekä vanhemmat. Vietämme myös paljon aikaa muiden sukulaisten, kuten isovanhempien ja serkkujen kanssa. Ystävät ja kaverit ovat myös tärkeitä elinvoiman lähteitä. Minulla on paljon kavereita ja myös muutama hyvä ystävä. Ystävien kanssa voi puhua kaikesta ja he jaksavat aina kuunnella. He myös piristävät esimerkiksi koulussa silloin, kun ei millään jaksaisi. Elinvoimaa saan myös harrastuksista. Minulla on aina ollut monia harrastuksia (nykyisin harrastan pianonsoittoa, tanssia ja telinevoimistelua), ja enää en varmaan osaisi elää ilman. Harrastuksien kautta olen myös tutustunut moniin uusiin ihmisiin. On kuitenkin myös tärkeää, että on vapaa-aikaa, jolloin voi rentoutua. NÄKÖALAT

16 Teema 16 NÄKÖALAT

17 Kiihtyvyysanturit aktivoivat liikkumaan teksti: Pekka Säilä Kuva: Eeva Anundi VTT: ssä kehitettyä teknologiaa hyödyntävän Hookien liikuntasovellus on käyttäjälleen mahdollisimman yksinkertainen. Kaikki liikkuminen tallentuu kännykän kautta suoraan Facebook-sivustolle, jossa se on heti hyödynnettävissä. Sovellus pystyy tunnistamaan yksittäisen ihmisen sekä myös liikuntalajin. ookien toimitusjohtaja Hannu Puolitaival näyttää kannettavalta Google Mapsin kuvaa, johon on merkitty reitti USA:n itärannikolta länsirannikolle. Hookien kehittämää uutta liikuntasovellusta pilotoiva testiryhmä on asettanut itselleen leikkimielisen tavoitteen. Tehtävänä on liikkua porukalla niin paljon, että rannikolta rannikolle kulkeva tuhansien kilometrien virtuaalinen matka tulee täyteen. Reitti etenee Googlen karttapalvelussa sitä mukaa, kun liikuntasuoritteita satelee järjestelmän muistiin. Tällä hetkellä matka on edennyt Arizonan osavaltion pikkukaupunkiin, josta löytyy google StreetViewin avulla myös suora katunäkymä tarkasta sijainnista. Mitään ylöskirjauksia paperille tai nettiin ei tarvita, sillä kunkin testiryhmäläisen kännykässä oleva ohjelmisto tunnistaa automaattisesti yhtä hyvin kävelyn, juoksun kuin pyöräilynkin liikeradat. Ainoa mitä tarvitsee tehdä, on pitää matkapuhelinta mukana. Liiketunnistuksen jälkeen tieto siirtyy kännykästä automaattisesti käyttäjien Facebook-sivustolle. Kun kaikki tapahtuu automaattisesti, ei järjestelmää pysty myöskään huijaamaan muuttamalla lukuja mieleisekseen. Tarkoituksena on nimenomaan kerätä talteen ihmisten jokapäiväinen hyötyliikunta varsinaisten liikuntasuoritteiden ohella. Samalla pyri- Hannu Puolitaival uskoo, että Hookiella on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaaliksi menestystuotteeksi. Tyytyväisiä käyttäjien avulla palvelua on helppo levittää eteenpäin. NÄKÖALAT

18 18 NÄKÖALAT Sovellus on riittävän tarkka yksittäisen ihmisen liikkeen tunnistamiseen

19 tään katkaisemaan ihmisten päivittäiset passiiviset vaiheet mahdollisimman lyhyiksi. Minitavoitteena voi olla vaikkapa saada istumajaksot pätkittymään mahdollisimman lyhyiksi, Puolitaival kertoo. Suora yhteys sosiaaliseen mediaan Hookien yritystoiminnan juuret ovat VTT:ssä kehitetyssä algorytmien kiihtyvyystiedon analysoinnissa, jonka avulla kiihtyvyysantureiden tuottamasta tiedosta pystyy hyödyntämään monipuolista dataa. Teknologian avulla pystyy tunnistamaan jopa yksittäisen ihmisen, sillä jokaisella on yksilöllinen tapa liikkua. Sormenjälkitunnistukseen sitä ei voi ihan verrata, mutta sovellus on riittävän tarkka yksittäisen ihmisen tunnistamiseen hänen kävelytyyliinsä perustuen. Ohjelmisto pystyy tunnistamaan myös yksittäisiä liikuntalajeja, kuten kävelyn, juoksun tai pyöräilyn. Puolitaival kertoo, että jatkossa eri liikuntamuotoja pystytään tunnistamaan entistäkin kokonaisvaltaisemmin. Järjestelmän kehittyessä mukaan voidaan lisätä muutakin, kuten mikrofonin kautta kulkevaa informaatiota, jolloin mukana on myös äänitunnistus esimerkiksi golfin peluussa tunnistetaan lanteilta lähtevä liike ja ääni, kun mailalla osutaan palloon. Jo nyt ohjelmiston käyttöä helpottaa huomattavasti se, että käytännössä kaikissa vähänkin kehittyneemmissä matkapuhelimissa on riittävästi muistia ja kiihtyvyysanturi, jonka ansiosta ohjelmisto on suoraan asennettavissa niihin. Ohjelmistopohja toimii tällä hetkellä Android-käyttöjärjestelmässä ja seuraavaksi ainakin Symbianin ja Meegon järjestelmissä, koska näitä kantoja on melko paljon käytössä maailmalla. Matkapuhelin on kuitenkin vain alusta, jolla liikuntatietoa kerätään. Sen kautta tiedot tallentuvat suoraan yhteisöpalveluun, jossa ne ovat käyttäjän valitseman ihmisjoukon nähtävissä. Hookien kehittämään palveluun kuuluu myös ihmisten palkitseminen liikunnasta. Puolitaival näyttää, kuinka prototyyppiversiossa kasvatetaan virtuaalista kukan taimea, josta puhkeaa kukka riittävän aktiivisen liikunnan seurauksena. Yhtä hyvin tähän voitaisiin liittää myös markkinoinnillisia keinoja. Käyttäjä voi itse päättää mihin palveluihin tai kampanjoihin hän oman liikuntatietonsa liittää. Aktiivinen liikkuja voi näin saada tuntuvaa alennusta tuotteista, tai vaikkapa tietyistä terveys- tai vakuutuspalveluista. Tarkoituksenamme onkin avata ohjelmiston rajapintaa yhä enemmän myös muille Facebookia käyttäville palveluiden kehittäjille. Näin pääsemme mahdollisimman sisäänrakennetuksi osaksi sosiaalisen median palveluja, Puolitaival visioi. Läpimurtoa täytyy pohjustaa Vastaanotto on ollut innostunutta. Siten puolitaival myös uskoo, että Hookiella on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaaliksi menestystuotteeksi. Tyytyväisiä käyttäjien avulla palvelua on helppo levittää eteenpäin. Tekes rahoitti Hookieta sen toiminnan alussa, Vapaa-ajan palvelut -ohjelman kautta. Tuotekehityslaina oli meille merkittävässä roolissa, sillä sen avulla pystyimme kehittämään algorytmiteknologiaa ja palveluamme Alun perin Hookie lähti kehittämään erilaisia aktiviteettimittareita, jotka saatiin myyntivalmiiksi viime vuoden puolella. Huomasimme kuitenkin, että ne eivät ole Hookien kannalta monipuolisin vaihtoehto edetä. Niinpä osa yrityksen alkuperäisjäsenistä perusti uuden yrityksen ja lähti viemään mittaripohjaista liiketoimintaa eteenpäin. Alkuperäinen Hookie keskittyy nyt matkapuhelimen päälle rakennettaviin systeemeihin. Tällä hetkellä valmisteilla on sijoittajakierros, jonka tarkoituksena on kerätä rahaa tuotteen lanseerausta varten. Se edellyttää onnistumista, mikäli Hookie haluaa vakiinnuttaa asemamme kansainvälisillä markkinoilla ja päästä kiinni tasaiseen tulovirtaan. Tällä hetkellä Puolitaival näkee mielenkiintoisimpana kohderyhmänä yli 35-vuotiaat naiset, sillä he pelaavat selvitysten perusteella eniten erilaisia pelejä sosiaalisessa mediassa. He ovat myös markkinoinnillisesti kiinnostava kohderyhmä, koska tekevät yleensä pääosin perheen ostopäätökset ja ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan. Julkaistava versio on tulossa markkinoille kevään 2012 aikana. Odotukset ovat kovat. Käsissämme on tuote, jolla on kaikki mahdollisuudet kasvaa kansainväliseksi menestystuotteeksi. Hookien sovellusta aiotaan avata yhä enemmän myös muille Facebookia käyttävien palveluiden kehittäjille. Näin pääsemme mahdollisimman sisäänrakennetuksi osaksi sosiaalisen median palveluja, Hannu Puolitaival visioi. NÄKÖALAT

20 Kasvuyrityksen tarina Toivon, että muutaman vuoden päästä olemme saaneet vahvan kansainvälisen jalansijan, sanoo Mendorin toimitusjohtaja Kristian Ranta. 20 NÄKÖALAT

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA

PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 8.9.2016 Suomessa on yksi maailman aktiivisimmista ja nopeimmin kasvavista peliteollisuuden aloista Lähde:

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen

INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015. Markku Koponen INKA2015-tutkimushaku 10.9.2015 Markku Koponen Yleistä INKA-ohjelmassa edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot